4/2013 - Satakunnan Insinöörit ry

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI
www.satakunnaninsinoorit.fi
4/2013
4/2013
Kannen kuva: Jari Vihervirta - Riikka Heikkinen kertoo oluen valmistuksesta.
Tässä numerossa
Pääkirjoitus.....................................................................................5
UIL:n asiamiehen palsta...............................................................6
Puheenjohtajan tervehdys............................................................7
Materiaalitehokas rakentaminen on nousussa..........................8
Teknologiaa hyödyntävillä
ratkaisuilla, jotka tarjoavat
aivojumppaa ja kevyttä
liikuntaa käyttäjilleen, on selvä
tilaus. Lue aiheeseen liittyvästä
hankkkeesta sivuilta 16-17.
Muflonia joka lähtöön................................................................10
Onnea PIO ry 30v!......................................................................12
Pia 15v SATIn palveluksessa......................................................14
Asiakaslähtöistä teknologiaa hoivapalveluihin........................16
Työtön vaan ei toimeton.............................................................18
Syyskauden avajaiset 2013..........................................................20
Pia Luovula on palvellut
SATIn sihteerinä 15 vuotta.
Tehtävät ovat olleet vaihtelevia
ja vuosiin on mahtunut paljon
mielenkiintoisia asioita.
Lue aiheesta sivuilta 14 - 15.
Jouluperinteitä eri puolelta maailmaa......................................22
Satikan toimitus toivottaa kaikille lukijoille
Hyvää joulua
ja
onnellista uutta vuotta
2014
Toimisto on suljettu
16.-31.12.2013
Syyskauden avajaisissa päästiin
maistelemaan Mattilan
Marjatilan tuoreita mansikoita
suoraan penkistä. Kuvassa
lajikkeena Sonata. Lue aiheesta
sivuilta 20 - 21.
Markku Uusitalo
Puheenjohtaja
Heidi Novari
Varapuheenjohtaja
Timo Seppänen
Taloudenhoitaja
Jari Vihervirta
Tiedottaja
Jarkko Myllyniemi
0400 225 268
markku.uusitalo@
satakunnaninsinoorit.fi
044 559 5231
heidi.novari@
satakunnaninsinoorit.fi
040 547 8038
thjseppanen@gmail.com
044 739 1395
jvihervirta@gmail.com
050 316 3715
jarkko.myllyniemi@
bilfinger.fi
Mika Hietikko
Olavi Ketola
Pasi Nokelainen
Tytti Hiltula
Opiskelijajäsen
Topi Iltanen
Opiskelijajäsen
040 591 5555
mika.hietikko@
suomi24.fi
045 805 6691
olavi.ketola@hydol.fi
050 408 3131
pasi.nokelainen@prizz.fi
040 836 1614
tytti.hiltula@piory.fi
044 594 6175
topi.iltanen@student.
samk.fi
oulu tulla jollottaa. Taas kerran. Ihan joka vuosi.
Onneksi.
Tuntuu, kuin olisin vasta viikko sitten kirjoittanut
viimeksi Satikkaan vuoden viimeisen numeron pääkirjoituksen. Olen ehtinyt kirjoittaa niitä jo seitsemän ennen tätä. Eiköhän olisi jo aika vaihtaa Satikan päätoimittajan tehtävät jollekin toiselle? Minusta olisi. Sitä ennen
vain tulisi jonkun vapaaehtoisen ilmoittautua Satikan
toimitusneuvostoon.
Satikan toimitusneuvostoon ovat kaikki innokkaat lehdentekijät tervetulleita vaikka heti. Ei tarvitse pelätä, että
heti joutuisi taittajan tai päätoimittajan rooliin, kyllä sitä saa
ensin rauhassa kirjoitella jutun tai pari lehteä kohti ja vaikka
sitten vuoden kuluttua ottaisi enemmän vastuuta Satikasta.
Ei tarvitse olla SATIn hallituksen jäsen eikä myöskään paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen päästäkseen julkaisemaan Satikassa omia tekstejään. Tervetuloa vain innolla
mukaan lehden tekoon, jos halukkuutta löytyy.
Alunperin Satikka oli puhtaasti ilmoituslehtinen, jonka
tehtävänä oli tiedottaa, mitä tapahtumia SATI jäsenilleen
järjestää. Sittemmin lehtinen kasvoi oikean lehden kokoon ja lukijoille tarjottiin ilmoitusten lisäksi myös juttuja luettavaksi. Edelleen Satikka painottuu ilmoituksiin.
Seuraavaksi eniten Satikassa on juttuja jo toteutuneista tapahtumista. Näiden lisäksi lehdessä pyritään julkaisemaan
myös lukijoita kiinnostavia muita juttuja. Näistä viimeksi
mainituista jutuista on huutava pula.
Hallituksessa on pohdittu myös sellaista vaihtoehtoa,
että Satikan tekeminen lopetetaan kokonaan ja tiedottaminen jäsenille järjestetään puhtaasti SATIn nettisivujen
ja facebookin kautta. Tämä on varmasti tulevaisuutta,
mutta niin kauan, kuin joku jaksaa tuottaa lehteä vapaaehtoisesti jäsenille, saavat jäsenet lehden paperisena kotiinsa toimitettuna postin mukana. Jos olet sitä mieltä, että
Satikka tulee jatkossakin painaa lehdeksi, niin kerro siitä
meille. Ilmoita siitä suoraan minulle tai Pialle tai Jarille.
Yhteystietomme ovat heti lehden alkusivuilla. Mikäli kukaan ei ota mitään yhteyttä tästä asiasta, niin tulkintamme
on, että paperinen Satikka voidaan lopettaa turhana keräyspaperina ja jatkossa jäseniemme tiedottaminen tapahtuu puhtaasti verkon kautta.
Nähtäväksi jää, kuka kirjoittaa ensi vuonna joulun alla
ilmestyvään lehteen pääkirjoituksen. Olisitko se esimerkiksi Sinä? Tai onko Sinun kirjoittamasi juttu julkaistu jossakin Satikan ensi vuoden numerossa – ehkäpä jopa niissä
kaikissa? Toivottavasti näin olisi.
Joulua odotellessamme odotamme myös juuri Sinun
yhteydenottoasi!
Rauhallista joulua kaikille lukijoillemme!
SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTO
Puheenjohtaja: Reijo Vuorio | Varapuheenjohtaja: Riku Laine
PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT
Ala-Satakunnan Insinöörit: Reijo Vuorio, reijovuo@hotmail.com
Porin Insinöörit: Jari Vihervirta, jvihervirta@gmail.com
Rauman Insinöörit: Kari Toivonen, kari.toivonen@stxeurope.com
Pia Luovula
Toimistosihteeri
Timo Ruoko
Kenttäpäällikkö UIL
02 641 4131
sati@
satakunnaninsinoorit.fi
0201 801 856
timo.ruoko@uil.fi
Akavan aluetoimisto / SATIn toimisto
Isolinnankatu 24, 5 krs
28100 PORI
puh. (02) 641 4131, faksi (02) 641 4313
sati@satakunnaninsinoorit.fi
www.satakunnaninsinoorit.fi
4
EDUSTUKSET UUSI INSINÖÖRILIITTO UIL RY:SSÄ
Edustajakokouksen puheenjohtaja: Markku Uusitalo
Hallituksen varajäsen: Jari Vihervirta
Yrittäjien valiokunnan jäsen: Olavi Ketola
Järjestövaliokunnan jäsen: Timo Seppänen
Koulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Jarkko Myllyniemi
SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKA
Päätoimittaja: Heidi Novari
Taitto: Jari Vihervirta
Toimistosihteeri: Pia Luovula
Painos: 2500 kpl
Painopaikka: Brand ID Oy Pori
ISSN: 1235-4244
Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry
Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa
Satikka 4/2013
Pääkirjoitus
J
SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2013
Heidi Novari
Päätoimittaja
Satikka 4/2013
5
N
yt on todettava, että Satakunnassakin on taloudessa
alkanut kuulua huonoja viestejä. Raumalla telakka,
Porissa Metso ja Technip nyt suurimpia työpaikkoja mainitakseni, joissa sana ”YT” ja sen alla Tuotannolliset ja
Taloudelliset perusteet ovat tulleet meille insinööreille liiankin
tutuiksi. Me SATIssa olemme päättäneet tarttua tähän ikävään
asiaan mikä on kohdannut meidän jäseniämme joko irtisanomisten tai lomautusten muodossa. SATI järjestää yhdessä
UIL:n kanssa omia kohdennettuja koulutus- ja teematapahtumia jäsenilleen esim. 11.12.2013 Työnhakukoulutus ja 8.2.2014
LinkedIn-koulutuksen. Näihin tapahtumiin ovat kaikki SATIn
jäsenet tervetulleita, mutta ensisija on tietenkin työttömillä
jäsenillämme.
Tarkemmin näistä tilaisuuksista löydätte toisaalla tässä lehdessä ja SATIn www-sivuilla sekä UIL:n www-sivulla, urapalvelut alla. Näiden yo. koulutusten lisäksi tulemme järjestämään
vuoden 2014 alussa 3-osaisen työura-koulutuksen yhteistyössä
UIL:n kanssa. Tästä koulutustapahtumasta tarkemmin seuraavassa lehdessä. Lisäksi haluan todeta, että Satakunnan Salpa
järjestää omia koulutuksiaan ja niistä löydätte tarkemmat ajankohdat Salpan www-sivuilta.
Mutta on meillä tapahtunut paljon positiivisiakin asioita.
Olemme saaneet tämän vuoden aikana mukavasti uusia kasvoja tapahtumiimme ja siitä onkin hyvä ponnistaa ensivuoteen.
SATIssa meillä on Valtuuston syyskokous 21.11.2013, jossa me
hyväksymme toimintasuunnitelman ja budjetin vuodelle 2014.
Olemme valmiit panostamaan jäsentemme työhyvinvointiin ja
työurapalveluihin. Tämän teemme yhteistyössä UIL:n kanssa.
Lisäksi tulette huomaan, että SATI järjestää muutamia uusiakin
tapahtumia ja haluamme tarjota niin nuorille kuin vanhoille jäsenillemme jonkun ns. kohdennetun tapahtuman, lapsiperheitä
unohtamatta.
Lopuun haluan lausua kiitoksen Porin Insinööriopiskelijat
PIO ry:lle hyvästä 30v-juhlasta. Oli erittäin opettavaista havaita, että nuorilla insnööriopiskelijoilla on tapa- ja tyylikoulutus
hallussa. Lisäksi lähes jokainen on omaksunut laulukulttuurin osaksi opiskelijatapaamisia. Ja tietenkin suurkiitos PIO:lle
saamastani kunniajäsen -nimityksestä. Tulen kantamaan tätä
saavustusta ylpeänä ja teen kaikkeni, että SAMKin valmistuvat
Insinöörit saavat hyvän vastaanoton meidän isojen inssien riveissä. Tervetuloa SATIin, kaikki valmistuvat SAMKin insinöörit! Meitä on jo yli 2400 (31.10.2013: 2411 jäsentä).
Odotan mielenkiinnolla lauantaita 14.12., jolloin meitä satilaisia kokoontuu n. 150 viettämään teatterin ja hyvän ruuan
merkeissä Satilaista joulujuhlaa Poriin, nähdään siellä.
Lopuksi kaikille SATIn jäsenille Hyvää ja Rauhallista
Joulun aikaa ja Onnellista Uutta Vuotta 2014, nähdään SATIn
tapahtumissa.
Timo Ruoko
Kenttäpäällikkö
Rauhallisena tunnettu insinööri istui ravintolassa ja aterioi. Portieeri
ryntää hänen luokseen ja sanoo: Minä näin miten teidän autonne
juuri varastettiin tuosta edestä. Insinööri vinkkaa tarjoilijan luokseen
ja sanoo tälle: Viekää tämä vesikannu pois ja tuokaa olutta ja
ruokaryypyt. En ole enää autolla liikkeellä.
(Johnny-Kai Forssellin toimittamasta kirjasta Kun ratakisko taipuu.)
6
Puheenjohtajan tervehdys
UIL:n asiamiehen palsta
T
yöllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset työehtosopimukset saatiin sitten aikaiseksi. Neuvottelut venyivät jälleen aivan kalkkiviivoille mutta keskeisillä
aloilla päästiin sopimukseen. Ylempiä toimihenkilöitä koskevat sopimukset neuvoteltiin nyt aloilla, joilla sopimukset
päättyivät lokakuun loppuun, Teknologiateollisuudessa,
Suunnittelu- ja konsulttialalla, Tietotekniikan palvelualalla, Rahoitusalalla sekä tietysti kunta- ja valtiotyönantajan kanssa. Metsäteollisuus ei edelleenkään suostunut
tekemään sopimusta ylempien toimihenkilöiden kanssa.
Palkankorotukset ovat todella maltilliset. Tänä vuonna ei
makseta lainkaan yleiskorotusta. Palkkaratkaisun osalta
maksetaan yleiskorotus 20 € neljä kuukautta sopimuksen
alkamisen jälkeen tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden jälkeen. 12 kuukauden kuluttua siitä maksetaan yleiskorotuksena 0,4 %. Näillä aloilla, jotka tekivät
sopimukset alkamaan 1.11.2013, tuo 20 € korotus maksetaan 1.3.2014 ja tuo 0,4 % korotus 1.3.2015.
Liittomme jäsenmäärä on ylittänyt 70 000 jäsenen rajan. Samoin kaikki Länsi-Suomen piirin alueen yhdistykset
ovat tehneet positiivista jäsenkehitystä koko kuluvan vuoden. Lukumääräisesti parhaan kasvun tekivät Satakunnan
Insinöörit ja Tietoalan Toimihenkilöt. Satakunnan
Insinöörien jäsenmäärä syyskuun lopussa oli 2404 jäsentä.
Alueellamme on ollut käynnissä monia isoja YTneuvotteluja ja ne ovat koskeneet suurta joukkoa jäseniämme. YTN:n nimissä on ollut YT- ja työttömyysturvainfoja eri yrityksissä ja myös Satakunnan Insinöörit ovat
päättäneet järjestää työnhaku koulutusta jäsenistöllemme. Ensimmäinen koulutus on 11.12. SATI:n toimistolla. Katso ilmoitus toisaalla tässä lehdessä. Koulutusta on
tarkoitus jatkaa ensi vuoden puolella. Silloin järjestetään
LinkedIn koulutus sekä Työelämän pelisäännöt koulutus.
Seuratkaa ilmoituksia Satikassa sekä SATI:n nettisivuilla.
On taas aika valita työsuojeluvaltuutetut työpaikoille. Lain mukaan valitaan työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua. Työntekijät valitsevat omansa ja toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt oman
yhteisensä. Ohjeet valintaan löytyvät YTN:n nettisivuilla
sekä Työsuojelun vastuualueen sivuilta www.tyosuojelu.fi. Pitäkää huolta, että teidänkin työpaikallanne on
työsuojeluvaltuutettu.
Markku Uusitalo
Puheenjohtaja
Satikka 4/2013
Satikka 4/2013
7
vaikuttavia tekijöitä ovat rakennusjätteen
määrä ja sen loppusijoitusvaihtoehdot.
Vuonna 2012 uudistunut Suomen jätelainsäädäntö edellyttää noudattamaan jätehierarkiaa, jossa ensisijaisesti pyritään vähentämään rakennusjätteen määrää ja sen
haitallisuutta. Kun purkujätettä kuitenkin
syntyy, pyritään se sellaisenaan käyttämään
uudelleen. Esimerkiksi pientalorakentamisessa vanhoille rakennusosille on kysyntää
ja nykyään myös huomattavasti tarjontaa.
Kun rakennusmateriaaleille ei löydy uusiokäyttöä, ne kierrätetään. Jos sekään ei ole
mahdollista, hyödynnetään jätteet energiana ja vasta viimeisenä vaihtoehtona turvaudutaan kaatopaikalle sijoittamiseen.
Materiaalitehokkuudesta on puhuttu viime vuosina kiihtyvällä tahdilla. Ympäristöministeriö on laatinut useita raportteja,
joissa aihetta on käsitelty. Suomessa on
hallitusohjelman mukaisesti kehitteillä
materiaalitehokkuusohjelma, jonka avulla
on tarkoitus parantaa Suomen kilpailukykyä pyrkimällä materiaalitehokkaaseen talouteen. Ohjelman on tarkoitus valmistua
vielä tämän vuoden aikana.
Yksinkertaistaen materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitä, että saavutetaan
mahdollisimman suuri hyöty suhteessa
käytettyyn materiaalipanokseen välttäen
haitallisten materiaalien käyttöä. Materi-
aalipanos tarkoittaa materiaalin määrän
lisäksi kuljetuksesta ja työstä syntyneitä
kustannuksia.
Materiaalitehokkuus tulee
ottaa huomioon kaikissa
rakennushankkeen vaiheissa
Talonrakentamisessa materiaalitehokkuus
käsittää rakennuksen koko elinkaaren rakennusmateriaalien tuotannosta rakennuksen purkuun. Siihen voidaan siis vaikuttaa suunnittelussa, rakentamisessa ja
rakennuksen käyttöiän päättyessä. Parhaiten materiaalitehokkuuteen päästään vai-
kuttamaan rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Rakennushankkeen kustannukset
kiinnitetään jo suunnittelun aikana, vaikka
ne realisoituvatkin vasta varsinaisen rakentamisen aikana. Rakentamisen aikana tulee
kiinnittää huomiota työmaan logistiikkaan
sekä suunnittella varastoinnit ja siirrot
tarkemmin. Rakennuksen valmistuttua
ylläpidolla voidaan edistää rakenteiden
kunnossa pysymistä käyttäen apuna kiinteistöstrategiaa ja rakennuksen käyttö- ja
huolto-ohjetta. Uudisrakentamisessa tulisi
myös pyrkiä tilojen muuntojoustavuuteen.
Rakennuksen elinkaari päättyy sen
purkuun. Silloin materiaalitehokkuuteen
Miten määritellä onko rakennus
materiaalitehokas vai ei?
Materiaalitehokkuuden edistämiseen on
lukuisia apuvälineitä ja mittareita. Esimerkiksi suunnitteluvaiheessa voidaan kokonaiselle rakennukselle tavoitella tietyn
ympäristöluokituksen saavuttamista. Yksittäisten materiaalien ympäristövaikutusten vertailun helpottamiseksi on kehitetty
erilaisia materiaalitietokantoja. Niiden tarkoituksena on kerätä yhteen rakennusmateriaalitietoja esimerkiksi suunnitellusta
käyttöiästä ja hiilijalanjäljestä. Materiaalitehokkuudelle on olemassa mittayksikkö
MIPS (Material Input per Service unit),
joka on materiaalipanoksen ja yhteenlaskettujen palvelusuoritteiden suhdeluku
kg/kg.
Yksinkertainen tapa vertailla rakennusmateriaalien materiaalitehokkuuksia
on laskea rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.
Suomen ympäristökeskus on laatinut tätä
varten yksinkertaisen laskurin (SYNERGIA Laskuri päärakenteiden hiilijalanjäljelle www.syke.fi), jolla voidaan laskea
kokonaisille rakennuksille suuntaa antava
hiilijalanjälki.
Betoni vai puu?
Päärakennusmateriaaleista puun katsotaan usein olevan ympäristöystävällisin
ratkaisu, sillä sen kasvihuonekaasupäästöt
ovat pienemmät kuin esimerkiksi betonilla. Puu toimii myös hiilivarastona, koska
metsien puusto sitoo hiiltä (puhutaan ns.
hiilinielusta) kunnes puu poltetaan tai kun
se joutuu hajoamistilaan. Myös Suomen
hallitusohjelmaan on kirjattu pyrkimys
edistää puurakentamista.
Betonirakentaminenkin on ekologista,
jos ajatellaan betonituotteiden elinkaarta
tuotantovaiheen jälkeen, koska betoni-
8
Satikka 4/2013
Satikka 4/2013
rakenteiden käyttöikä on pitkä ja purkuvaiheessa miltei kaikki betonijätteet ovat
kierrätettävissä. Syyt betonin suurille kasvihuonekaasupäästöille johtuvat sementin
valmistuksesta.
Materiaalitehokkuuden merkitys tulee
kasvamaan rakennuksen käytön aikaisen
ekotehokkuuden parantuessa, kun Euroopassa siirrytään vuonna 2020 lähelle nollaenergiarakentamista. Silloin rakentamisen ympäristövaikutukset painottuvat yhä
enemmän kohti rakentamisvaihetta, huoltotoimia ja purkua.
MarakeS-hankkeessa
levitetään tietoa rakentamisen
materiaalitehokkuudesta
Satakunnan ammattikorkeakoulussa on
käynnissä EU-rahoitteinen hanke Materiaalitehokkaan rakentamisen kehittäminen
Satakunnassa. Hankkeen päätavoitteena
on levittää materiaalitehokkaan rakentamisen tietämystä Satakunnassa. Hankkeen
yhteydessä järjestetään rakentamisen materiaalitehokkuutta käsittelevä seminaari, joka on avoin kaikille rakennusalan
toimijoille ja rakentamisen materiaalitehokkuudesta kiinnostuneille. Seminaari
pidetään Porissa Satakunnan ammattikorkeakoululla 2.12.2013. Lisätietoa ja ilmoittautumiset seminaariin www.samk.fi/
materiaalitehokkuus.
Teksti: Simo Vanhakartano ja Mari
Uusitorppa
Kuva: Wikimedia Commons / Estormiz
LÄHTEET
»» Motivan www-sivut 2013.
»» Kojo, R. & Lilja, R. 2011.
Talonrakentamisen
materiaalitehokkuuden
edistäminen.
»» Hänninen, K. & Rahkila,
L. 2005. Fiksu tuottaa
vähemmän jätettä, parhaat
käytännöt rakentamisessa.
»» Koskela, S., Korhonen,
M., Seppälä, J., Häkkinen,
T. & Vares, S. 2011.
Materiaalinäkökulma
rakennusten
ympäristöarvioinnissa.
KÄSITTEET
”Nollaenergiatalo tuottaa
uusiutuvaa energiaa vähintään
saman verran kuin se kuluttaa
uusiutumatonta energiaa.”
(Motivan www-sivut 2013).
”Materiaalitehokkuus on
kilpailukykyisten tuotteiden
ja palveluiden aikaansaamista
pienenevin materiaalipanoksin
siten, että haitalliset
vaikutukset vähenevät
elinkaaren aikana.”
(Motivan www-sivut 2013).
9
merkkinä mainittakoon vaikka Mufloni
CCCCC, joka on Alkon tietojen mukaan
Mahonginruskea, täyteläinen, erittäin
voimakkaasti humaloitu, karamellimaltainen, sitruksinen, pippurinen, lääkeyrttinen, hennon havuinen, lämmin. Oluenpanossa on käytetty viittä eri humalaa,
Cascadea, Centennialia, Citraa, Chinookia ja Columbusta. Alkoholia juomassa
on 7 prosenttia.
Elintarvikemyymälä
Muflonia joka lähtöön
Karhu-olutta ei enää vuoden 2009 syyskuun jälkeen ole pantu Porissa. Hyvää
olutta sen sijaan kyllä pannaan edelleen.
Useita kertoja palkittu porilainen oluenpanija Mika Heikkinen on pyörittänyt panimoravintola Beer Hunter´sia Porin torin
laidalla jo vuodesta 1998 lähtien. Beer
Hunter´s on muun muassa valittu Helsinki Beer Festivalin toimesta vuoden 2012
parhaaksi olutravintolaksi. Panimotoiminnastakin Heikkinen on saanut tunnustusta
kun Beer Hunter´s -ravintolapanimo on
äänestty vuoden 2011 parhaaksi suomalaiseksi olutpanimoksi selvällä erolla toiseksi
tulleeseen Koskipanimoon.
Ravintola Panimo
Suunnilleen vuosi sitten Heikkinen laajensi pienpanimotoimintaansa ja aloitti oluen
panemisen ja ravintolatoiminnan Sinebrychoffin omistassa Porin vanhassa sähkölaitoksen talossa. Näin porilainen panimope-
10
rinne jatkuu Hallituskadun varrella.
Yhtenä syynä toiminnan laajentamiseen oli tuotteiden suuri kysyntä, johon
ei enää ollut mahdollista vastata Beer
Hunter´sin tuotantokapasiteetillä. Panimo on kooltaan 1000 litraa ja sen vuosikapasiteetti on noin
100 000 litraa maukasta olutta.
Ravintola Panimossa panostetaan
korostetusti ruuan
hyvään
makuun,
raaka-aineiden laatuun, ja tietysti myös
sesonkeihin.
on saanut nimensä Porin edustalla sijaitsevan Säpin majakkasaaren mufloni-lampaiden mukaan.
Mufloni-laumassa riittää maisteltavaa
useampaakin käyntiä varten, sillä oluita
löytyy parisenkymmentä erilaista. Esi-
Viime keväänä Ravintola Panimon yhteyteen perustettiin elintarvikemyymälä.
Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi
pienpanimon ei ole mahdollista myydä
omia tuotteitaan ravintolasta suoraan kuluttajille. Mietojen, alle 4,7-prosenttisien
oluiden myyminen elintarvikemyymälässä on kuitenkin sallittua. Tätä tarkoitusta
varten Ravintola Panimon yhteyteen on
perustettu ruokakauppa jolle on haettu
alkoholin vähittäismyyntilupa. Luvan saamiseksi myynnissä täytyy olla myös muita
elintarvikkeita oluen lisäksi.
Pienpanimoiiton mielestä Suomessa
pitäisi vihdoinkin sallia paikallisissa pienpanimoissa valmistettujen oluiden myynti
suoraan panimolta kuluttajalle tilaviinien
tapaan. Pienpanimot ovat makujen edelläkävijöitä. Niiden etuna ja mahdollisuutena
on tuoda kuluttajille uusia ja aitoja tuotteita. Panimot uskaltavat myös kokeilla rohkeasti eri maiden ja maanosien oluttyylejä,
jotka avaavat hyvien juomien ystäville uusia kulttuurikokemuksia.
pienpanimoksi määritellään tuotantolaitos, joka valmistaa kalenterivuoden aikana olutta enintään 10 miljoonaa litraa.
Eri puolilla maata toimivat pienpanimot
ovat luonteeltaan paikallisia ja innovatiivisia yrityksiä. Panimoiden koko vaihtelee
yhdestä muutamaan kymmeneen työntekijään. Pienpanimot ovat tyypillisesti per-
Mufloni
Oluita
panimossa
valmistetaan Mufloni-tuotemerkillä. Alkujaan Mufloni-olut
Satikka 4/2013
Satikka 4/2013
heyrityksiä tai kotiolutharrastajien yhteistyönä käynnistämiä.
Oluen paneminen
Oluen valmistuksessa mallasohra mallastetaan idättämällä sitä, jolloin ohran tärkkelys möyhentyy ja tärkkelystä sokereiksi
hajottavat entsyymit aktivoituvat. Idättämisen jälkeen mallas kuivataan ja rouhitaan. Kuivaamislämpötilalla pystytään vaikuttamaan oluen tummuuteen ja makuun.
Panimossa mallas mäskätään kuumalla vedellä tai keittämällä, jolloin entsyymit
pilkkovat maltaissa olevan tärkkelyksen
käymiskelpoisiksi sokereiksi, aminohapoiksi, rasvahapoiksi, vitamiineiksi ja kivennäisaineiksi. Mäski siivilöidään vierteeksi, joka on käymiskelpoinen neste. Se
keitetään humalien kanssa, jolloin olueen
muodostuu tuoksua ja katkeruutta. Humalan jäämät eli rupa lingotaan eroon.
Kant av i e r re v ä ke vyys kertoo vierteen
liuenneen kuiva-aineen määrän ennen
käymistä.
Käyminen kestää pintahiivaoluilla
15 – 22 °C:n lämpötilassa kahdesta viiteen päivää, minkä
jälkeen olutta kypsytetään muutama
päivä matalammassa
lämpötilassa. Pohjahiivaoluilla käyminen tapahtuu 8 – 12
°C:n
lämpötilassa
noin viikossa ja jälkivarastointi kestää noin
2 – 3 viikkoa, vahvoissa oluissa jopa kolme
kuukautta.
Insinöörien panimoilta
Porin Insinöörit järjesti SATIn jäsenille illanvieton Ravintola Panimossa lokakuussa.
Tapahtuma herätti niin suurta kiinnostusta, että kaikki halukkaat eivät valitettavasti
tällä kertaa mahtuneet mukaan. Palaute
mukana olleilta oli kuitenkin niin positiivista, että jotain vastaavia tapahtumia tullaan varmasti järjestämään jatkossakin.
Panimoon, sen tuotteisiin ja oluen valmistukseen yleensäkin, tutustuttiin Riikka
Heikkisen johdolla. Esitelmä ja maistiaiset
olivat ensiluokkaisia. Kysymyksiäkin osallistujat tekivät niin innokkaasti, että illan
aihe taisi olla monelle mielenkiintoinen.
Panimokierroksen jälkeen siirryttiin
pöytiin nauttimaan maukas illallinen.
Ruokailun yhteydessä oli vielä hyvä tilaisuus tutustua omaan pöytäseurueeseen ja
vertailla mielipiteitä maistelluista oluista.
Teksti ja Kuvat: Jari Vihervirta
11
nasravintolaksi, mutta osaa se muuntautua
myös tunnelmalliseksi illanviettopaikaksi.
Illallinen oli todella maukas ja annokset
reilun kokoisia. Ruoanystävien onneksi
sitsityyppiset ruuanjäähdytyslaulelut torpattiin melkein alkuunsa ja laulamista harjoitettiin lähinnä ruokalajien välillä.
Juhlat eivät olisi juhlat ilman puhetta. Vanha puheenjohtaja J. Vihervirta sai
kunnian pitää juhlapuheen, ja muisteli
muun muassa omia opiskeluaikojaan sekä
palavaa haluaan keskittyä pelkästään opiskeluun eikä ollenkaan opiskelijaelämään.
Koska tällainen palava halu keskittyi lähinnä aikaan ennen opiskelun varsinaista
aloittamista, nähtiin puheen jälkeen hyväksi nostaa malja paitsi juhlivalle yhdistykselle, myös aktiivien puolisoille kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä toimintaa
kohtaan.
Jälkiruuan aikana ja sen jälkeen kuultiin elävää musiikkia Ninni Kekin ja
Pirkka Thesslerin esittämänä. Juhlaväki
innostui myös tanssahtelemaan parketilla
juhlatunnelman noustessa yhä korkeammalle. Mainioita juhlia olisi ollut sääli jät-
tää kesken, joten onneksi jatkopaikaksi oli
järjestetty Porilainen erikoisuus, opiskelijatalo Saikku, jossa iltaa saattoi jatkaa aina
aamuun saakka.
Vielä kerran onnea, PIO ry, ja menestystä tuleville vuosille! Nähdään
35-vuotisjuhlissa.
Teksti: Jenni Huhtapelto
Kuvat: Jari Vihervirta
Onnea PIO ry
30v!
Porin Insinööriopiskelijat PIO ry juhlisti kolmekymmentävuotista taivaltaan
marraskuun 9. päivänä. Juhlavieraiksi
oli saapunut melkoinen joukko yhteistyökumppaneita, Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistysten edustajia sekä
tietysti yhdistyksen vanhoja puheenjohtajia. Tunnelma oli alusta asti juhlava mutta hilpeä, mikä kuuluukin asiaan
opiskelijayhdistyksen vuosijuhlissa.
PIO ry:n istuva puheenjohtaja Tytti
Hiltula avasi juhlan toivottamalla kaikki
12
tervetulleiksi ja kertomalla yhdistyksen
kuulumisia. Juhlavuosi alkoi nimityksellä
Insinööriopiskelijaliiton vuoden paikallisyhdistykseksi tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta insinööriopiskelijoiden ja
liiton hyväksi. Muutoinkin vuosi on sujunut hyvissä tunnelmissa, innostuneen
tekemisen ja positiivisen jäsenkehityksen
jatkuessa.
Tytin jälkeen ääneen pääsivät vuorotellen kaikki paikallaolijat lahjojen luovutuksen merkeissä. Vanhojen puheenjohtajien
lahja täytti kaikki hyvän lahjan määritelmät; noin metrin korkuinen, lasikuituinen
dinosaurus on varmasti iso, hankalasta
säilytettävä eikä sille mitään varsinaista
käyttötarkoitustakaan ole, jossei lasketa
päässä keikkuneen näköis-imppulakin
kannattelua. Muutama muukin lahja meni
ihan puhtaasti hupiosastolle, ja juotiinpa
yleisön edessä myös yksi turkulainen olut...
Lahjan antajien toimesta tietysti.
Juhlapaikka, Kaupunkikahvila Brunssi,
on ehkä ennemminkin profiloitunut lou-
Satikka 4/2013
Satikka 4/2013
13
Pia
taan. Toki hän hyväksyttää ideansa ennen
toteutusta esimiehellään, SATIn hallituksen puheenjohtajalla, eli Markku Uusitalolla sekä SATIn hallituksella.
15v SATIn palveluksessa
Pia Luovula on palvellut SATIn toimistosihteerinä jo 15 vuotta. Suurin osa jäsenistämme tuntee Pian jollakin tapaa. Pia
palvelee satilaisia yleensä joko puhelimen
tai sähköpostin välityksellä, mutta monille
toimistolla käyneistä Pia on tullut tutuksi
ihan omana kokonaisena persoonanaan.
Suorapuheinen ”iso tyttö”
Ja persoonallisuutta siinä rouvassa riittää.
Pia on asiansa osaava, ahkera, omatoiminen ja jämäkkä oman alansa ammattilainen. Hän kuvaa itse itseään suorapuheiseksi isoksi tytöksi, joka toteuttaa työnsä
”äkkii ja noppeesti”. Pian mottona on: ”Ei
tartte ainakas katuu, ettei o kokeillu!”
Kuten Pian suorista lainauksista huo-
maa, niin hän on paljasjalkainen porilainen. Pia, kuten niin moni muukin, on
välillä käynyt katsomassa maailmaa hiukan Porin ulkopuolellakin, ihan Ruotsissa
saakka. Linköpingissä 3 vuotta asuttuaan,
Pia omi toisen kotimaisen kielemme sananmukaisesti toiseksi kielekseen. Hän on
täysin kaksikielinen ja verraton tulkki, kuten hallituksen jäsenet ovat saaneet edukseen huomata erinäisillä koulutusmatkoillaan ruotsinkielisillä alueilla.
Työsuhde alkoi sijaisuutena
Pian ura aukeni Satakunnan Insinöörien
sihteeriksi puolittain vahingossa. Hän tuli
ensin vain puoleksi vuodeksi vuorotteluvapaasijaiseksi, mutta meidän onneksemme
Pia saikin vakituisen paikan, kun vuorotteluvapaalta palannut silloinen vakituinen
sihteeri luovutti paikkansa Pialle.
”Vieraiden miesten”
haastateltavana
Työhaastattelustaan Pia muistaa sen, että
häntä haastatteli silloinen SATIn puheenjohtaja Pertti Sihvonen ja varapuheenjohtaja Reijo Korpela. Piaa tietysti hiukan
jännitti, kuten työhaastatteluissa usein
tuppaa käymään, varsinkin kun kaksi ”vierasta miestä” olivat pöydän toisella puolella. Haastattelusta Pialle on jäänyt mieleen
Pertin tekemä kysymys: ”Onnistuuko sinulta virallisen kutsun kirjoittaminen tasavallan presidentille?” Pia oli vastannut, että
totta kai onnistuu. Vielä ei ole tarvinnut
tasavallan presidentille kutsua kirjoitella,
mutta kansanedustajille ja ministereille
Pian kautta on lähtenyt useampikin kutsu.
Pian työpaikka sijaitsee konkreettisesti
Isolinnankadulla Porissa kuuden huoneen
ja keittiön tiloissa, joista hieman yli puolet
omistaa Satakunnan Insinöörit ja toisen
puolen Porin Opettajien ammattiyhdistys.
Vaikkakin opettajat ovat samassa tilassa
Pian kanssa, niin Pia ei ole millään tapaa
14
heidän sihteerinsä. Pia ei ole palvellut ainoastaan Satakunnan Insinöörejä, vaan
hän on palvellut yhtä paljon myös Insinööriliittoa ja Akavaa. Vuoden vaihteessa
tähän on tulossa muutos, koska Akavan
toimisto lakkautetaan kokonaan Porista.
Paljon kehitystä ja
mielenkiintoisia haasteita
Pia totesi, ettei olisi koskaan arvannut, että
puolen vuoden vuorotteluvapaasta kehittyi
yli 15 vuoden kakku. Kuluneet 15 vuotta
ovat menneet nopeasti ja paljon on ehtinyt
tapahtua. Työkalutkin ovat hieman kehittyneet. Käytöstä on jo poistunut sähkökirjoituskone, joka oli 1990-luvun lopulla
hyvinkin tärkeä tietokoneen lisäksi, koska
kirjoituskoneella kirjoitettiin muun mu-
assa pankkisiirtolomakkeet, kirjekuoret
ynnä muut A4:sta pienemmät liput ja laput. Faksikin oli silloin käytössä. Faksiin
luotiin isoja postitusryhmiä, jolloin saatiin
sama asiakirja kerralla moneen eri osoitteeseen. Nykyään tuollainen asiakirjojen
ryhmäpostitus on arkipäivää tietokoneella.
Tärkeintä on hyvä asiakaspalvelu
Suuri osa Pian työstä on asiakaspalvelua
ja se on Pian mielestä todella mukavaa.
Parhaimman palkinnon Pia saa silloin, jos
asiakas tulee kiukkuisena ja kiihtyneenä
esittämään asiaansa ja asiakas lähtee rauhoittuneena ja tyytyväisenä saamaansa
palveluun.
Me kaikki, jotka olemme hallitustyöskentelymme kautta oppineet tuntemaan
Pian, tiedämme, että ilman tuota hengetärtä SATIn toiminta ei olisi näin monipuolista ja vilkasta. Pia suunnittelee, ehdottaa
ja toteuttaa useimmat kulttuuritapahtumat
ja avustaa suurella työpanoksella alayhdistysten järjestämiä tapahtumia. Toivon Pian
jaksavan jatkaa yhtä tehokkaana sihteerinä
vielä toiset 15 vuotta, kun tuo eläkkeelle
pääsykin tuntuu nykyään olevan jo pelkkää haavetta.
Teksti: Heidi Novari
Kuva: Jari Vihervirta,
SATIn arkisto
SATIn toimistosihteerin työhön
kuuluu tehtäviä laidasta laitaan
Satakunnan Insinöörien ja Insinööriliiton
toimistosihteerin työ ei todellakaan ole
säännöllistä kahdeksasta neljään olevaa
toimistotyötä, vaan Pian työpäivät jatkuvat
usein iltaisin ja viikonloppuisin, kun esimerkiksi SATIn hallitus kokoontuu ja Pia
toimii kokouksen sihteerinä. Saadakseen
työpäivän päälle kertyneet tunnit takaisin,
tulee Pian pitää saldovapaita, jolloin toimisto on suljettu.
Normaalin toimistotyön lisäksi Pian
toimenkuvaan kuuluu ”aivan kaikki työt,
mitä toimistotilat teettävät”, eli sisustuksen suunnittelusta kaluston hankintaan ja
tarvittaessa talonmiehen roolissa viemäriputkistojen avaamiseen. Omien sanojensa
mukaan hän on ”joka-paikan-höylä”.
Perus toimistotyöstä voisi erotella vielä
matkojen järjestelyt, joita ovat esimerkiksi eräitä kertoja pikkujouluaikaan tehdyt
risteilyt matkalippujen ja kuljetusten tilaamisesta laivan kokoustilojen ja ruokailujen
varaamiseen ja matkanjohtajana toimimiseen. Pia ei osannut nimetä eksoottisinta
työtä, mitä on ”joutunut” tekemään, mutta
mieleen on jäänyt pari eri kuusenkoristelua, joissa toisella kertaa kuusi koristeltiin
täyteen Akavan karamelleja ja toisella kerralla Pia askarteli pyöreistä ”IL 80 v” tarroista ja hopeanauhoista koristeita, koska
kuuseen haluttiin sinä vuonna ”yksilöllisiä
koristeita”.
Vastenmielisintäkään työtehtävää Pia ei
osaa mainita, mutta jos on pakko yksi nimetä, niin se olkoon tiskikoneen tyhjennys.
Pia kokee olevansa unelmatyössään.
Hän saa vapaasti toteuttaa itseään ja ideoi-
Satikka 4/2013
Pia Luovula
Nimi:
Pia Luovula
Faktat:
Naimisissa
Ari Forstenin kanssa.
Yhden kaunottaren äiti
sekä yhden tokaluokkalaisen
pojan mummo.
Lempiruoka:Katkaravut
muodossa jos toisessa.
Lempijuoma:Punaviini.
Eläimet, joista ei kauheasti tykkää, peittonsa alla:
Hämähäkit ja sammakot.
Eläimet, joita hoitaa mielellään:
Serkkunsa neitokakadut.
Satikka 4/2013
15
Asiakaslähtöistä teknologiaa
hoivapalveluihin
Kilpailuhenki kiristyy, kun pelitulokset
ilmestyvät televisioruudulle Porin Diakonialaitoksen seinällä. Kyseessä on uudenlainen liikuntaa sisältävä kännykkäpeli,
joka on suunnattu vanhusten omaehtoiseen aktivoitumiseen, kuntoutukseen ja
viriketoimintaan. Peliä pelataan tänään
ryhmässä, mutta jatkossa peliä voi halutessaan pelata yksin omassa huoneessaan tai
virtuaalisessa ryhmässä aikaan ja paikkaan
katsomatta.
Teknologiasta motivaatiota
itsestään huolehtimiseen
Ikääntyvien määrän kasvaminen asettaa
taloudellisia paineita ja kysyntää uudenlaisille palveluille ja työkaluille. Jotta ikääntyvä väestö pysyisi toimintakykyisenä ja
tuottavana osana yhteiskuntaa mahdollisimman pitkään, on perinteisen hoivatyön
ohella kehitettävä uusia keinoja itsenäiseen
aktivoitumiseen ja toimintakyvyn ylläpitoon. Samoja haasteita kohdataan muillakin avustetun asumisen piirissä olevilla,
kuten kehitysvammaisilla. Kehitysvam-
maisilla ei välttämättä ole sisäistä motivaattoria itsestä huolehtimiseen ja säännölliseen liikunnan harrastamiseen, se kun
puuttuu monelta Matti Meikäläiseltäkin.
Teknologian keinoin näihin haasteisiin
yrittää vastata Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) hyvinvointiteknologia
tutkimus- ja osaamiskeskittymä (TOK).
Osaamiskeskittymä syntyi virallisesti
SAMK:n organisaatiouudistuksen myötä,
mutta tutkimusryhmä on synnyttänyt itse
itsensä tekniikan tutkijoiden kohdatessa
sosiaali- ja terveysalan tutkijat! Monitieteinen tutkimusryhmä näkee teknologian
avustavana, lisäresurssina palvelujen monimuotoistajana ja yksilöllistäjänä, eikä
sen tarkoituksena ole korvata ihmistä. Toimivalla teknologialla sen sijaan tehostetaan ja järkeistetään palveluja, vapautetaan
ihmisiä hoitoalan ydintehtäviin, joita teknologialla ei voida hoitaa. Hyvinvointiteknologian TOK:n teknologiapainopisteitä
ovat mm. automaatio sekä peli- ja mobiiliteknologia. Hyvinvointiteknologian TOK
toimii tulkkina asiakastarpeita käännettäessä teknologian spesifikaatioiksi.
Kevyttä liikuntaa ja aivojumppaa
pelin muodossa
Diakonialaitoksen testiryhmän pelaama
mobiilipeli ei ole perinteinen kännykkäpeli. Nappien painamisten sijasta pelielementtejä ohjataan matkapuhelinta kallistamalla. Tänään peli heijastetaan suurelle
näytölle, jolloin myös heikompinäköisten
on helppo nähdä väisteltävät esteet ja yleisön helppo seurata pelin kulkua. Pelaaminen on paitsi käyttäjän kannalta äärimmäisen helppoa, myös kevyttä liikuntaa ja
aivojumppaa!
Nopeatempoisten ja visuaalisesti monimutkaisten konsolipelien sijaan, pelin
grafiikat ovat yksinkertaiset ja pelitempo
sovitettu kohderyhmän mukaan. Peli harjoittaa käden ja aivojenvälistä koordinaatiota ja sitä pelatessa saa lisäksi kevyttä liikuntaa. Pelin toteutuksessa on kuunneltu
alusta asti kohderyhmän ja hoitohenkilöstön toiveita. Peliä voidaan lisäksi muokata
helposti erilaisten pelivälineiden avulla.
16
Toisena peliohjaimena diakonialaitoksella testataan tasapainolautaa, johon kännykkä on piilotettu. Tasapainolautaa kallistelemalla pelielementti ohjautuu näytöllä.
Näin samaa peliä pelaamalla voi käsitreenin sijaan harjoittaa tasapainoa tai vetreyttää nilkkoja. Kolmantena peliohjaimena
toimii tablet-tietokone, jota kallistelemalla
peliä pelataan kuten kännykälläkin. Pelin
lisäksi tabletilla voi treenata sähköiseen
muotoon muutettua huomiokykyä mittaavaa testiä.
Samoja pelejä modifioitiin ja testattiin Monituotteella kehitysvammaisten
keskuudessa. Modifiointi tarkoittaa tässä
yhteydessä yksinkertaisimmillaan grafiikoiden ja pelitempon muuttamista sekä
vaikeustason muutosta muutamien lisäelementtien (=viholliset) avulla.
Positiivisia käyttäjäkokemuksia
Tutkimusryhmän iloksi (ja myönnettäköön, myös ihmeeksi), ei pelitesteissä koettu teknologiavastarintaa! Myös pelitestaajien omaiset ja hoitohenkilöstö antoivat
erittäin innostavaa positiivista palautetta ja
kertoivat tarpeesta vastaaville sovelluksille
osana virikeohjaajan ja fysioterpauetin
työtä sekä asiakkaiden arkipäivää.
Kokonaan ei kuitenkaan säästytty ”tää
ei toimi”-tyyppisiltä kommenteilta, vaan
insinööreillekin jätettiin kehitystyötä.
Esimerkiksi testitabletin kosketusnäyttö
reagoi huonosti ikäihmisen kuivan ihon
kosketukseen. Johtopäätöksenä todettakoon, että teknologisille apuvälineille ja
suomalaiselle insinöörityölle on käyttöä
hoiva-alalla. Kunhan muistamme, ettemme ruoki teknologiavihaa ”joka ongelmaa
ratkaisevilla insinöörien päiväunilla”, vaan
viemme markkinoille käytettäviä tuotteita,
joiden kehitystyö on alkujaankin lähtöisin
asiakkaista. Teknologia pitää saattaa muotoon, jota osataan ja halutaan käyttää!
Teksti: Sari Merilampi, SAMK
Kuvat: SAMK
Satikka 4/2013
Satikka 4/2013
17
Työtön
vaan ei
toimeton
Yt-aalto on ravistellut myös Satakuntaa
kesän ja syksyn mittaan, eikä missään positiivisessa mielessä. Insinöörien ammattikunta ei todellakaan ole säästynyt irtisanomisilta ja lomautuksilta, vaan moni on
joutunut etsimään uutta työtä, kouluttautumaan tai keksimään muutoin hieman
uutta suuntaa elämälleen. Itselläni tämä
tilanne tuli eteen alkusyksystä, kun entinen työpaikkani vähensi melko rajustikin
toimihenkilöiden määrää yrityksessä. Irtisanomisaika, ilman työvelvoitetta tosin,
oli vain kuukausi, joka on melkoisen lyhyt
aika löytää uutta työtä tai sopeuttaa itsensä
ja taloutensa työttömyyteen.
Joukkoirtisanomisten masentavuutta
lisää se, että samalla alueella vapautuu työmarkkinoille suuri määrä saman alan osaajia kilpailemaan vähenevistä työpaikoista.
Satakunnan alueella ei teollisuuden työllisyystilanne, avoimien työpaikkojen määrällä mitattuna, ole ollut mitenkään kehuttava ennestäänkään, ja sanoisin kilpailun
vain koventuneen viime kuukausina.
ensimmäisellä pidemmällä vierailulla kyseisessä virastossa tuli selväksi, etteivät tarinat sen toiminnasta ole tarinoita. Ensin
näpyteltiin koneelle koko työhistoriani,
alkaen kesäkerhon ohjaajasta ja päättyen
viimeisimpään suunnittelijan pestiin.
Teräsrakennesuunnittelu ja tekniset
piirrustukset olivat hiukan vieraita käsitteitä, joten sain oikeastaan ihan itse päättää, mitä tiedoissani lukee. Tämän jälkeen
etsittiin niitä haettavia paikkoja, ja termi
”pakkohaku” tuli ihan, no, hakematta
mieleen. Yritin soperrella niistä kymmenistä työpaikoista, joita olin jo hakenut
ja omasta aktiivisuudestani, osa-aikatyön
tekemisestä ja muusta, mutta ei auttanut. Työllistymissuunnitelmaan kirjattiin
muutama hakukohde, jotka eivät omaan
osaamiseeni ja kiinnostukseeni liittyneet
muuta kuin vaaditun koulutuksen osalta.
Koskaan ei yksi työttömyysklisee, päiväkalja, ole houkutellut niin paljon kuin
epätoivoisen
työvoimatoimistoreissun
jälkeen.
Aktiivisuutta tarvitaan
Käyttämättömiä tunteja
Mielikuva nuorista työttömistä makaamassa sohvalla ja syljeskelemässä kattoon on
melkoisen värittynyt ja väärä. Jos työttömällä on aikomus turvata toimeentulonsa
myös jatkossa, ei sohvalla yksinkertaisesti
juuri viitsi makailla sen enempää kuin keskiverto palkansaajakaan. Valitettavasti kukaan ei etsi haettavia työpaikkoja valmiiksi
nenän eteen, vaan ne pitää itse kaivaa esiin.
Työ- ja elinkeinotoimiston internetpalvelu
on oiva kanava, mutta on myös paikkoja,
jotka eivät näille virallisimmille sivuille
päädy, vaan piileskelevät muualla joko internetin syövereissä tai peräti painetuissa
medioissa.
Avoimia työpaikkoja on tietysti tuhansia koko maassa, ja joka päivä ilmoitetaan uusia. Suurin osa niistä ei vaan osu
insinöörin osaamisalueelle. Itse selasin
varmuuden vuoksi päivittäin kaikki hakualueelleni lähipäivinä ilmoitetut avoimet
työpaikat, ettei vaan yksikään potentiaalinen hakukohde jäisi huomaamatta. Myös
Uuden Insinööriliiton jäsensivuilta löytyvä Insinööripörssi tuli tutuksi, oli suorastaan virkistävää vaihtelua selailla listaa
ainoastaan ammattillisesti kiinnostavista
työpaikoista.
Työttömyyden myötä arkipäivistä vapautui tunteja, joille pitäisi keksiä jotain käyttöä. Melkoisen lohkareen näistä tunneista
toki haukkaa työnhaku, ilmoitusten selaaminen ja hakemusten kirjoittaminen.
Mutta kun ansioluettelo on hioutunut
huippuunsa jokaista pilkun paikkaa myöten ja hakemiseen on tullut tietty rutiini,
on edelleen käyttämättömiä tunteja. Ja
tässä tulee yksi työllistymistä odottavan
ihmisen dilemmista; tyhjille tunneille pitäisi keksiä jotain mielekästä tekemistä,
mutta ei liian mielekästä, koska siitä on
oltava valmis luopumaan heti työpaikan
saadessaan.
Lukeminen, ulkoilu, sisustusohjelmat
ja kahvittelu osoittautuivat omalla kohdallani hyviksi vaihtoehdoiksi; niiden määrää päivissään on helppo säädellä, ne ovat
edullisia tai jopa ilmaisia harrasteita eikä
niihin synny pahaa riippuvuutta. Tai no,
kofeiiniin syntyy riippuvuus, mutta se taas
on omalla kohdallani ollut menetetty peli
jo vuosia.
”Pakkohaku” ei ole myytti
Itse asiassa väite, ettei kukaan etsi haettavia työpaikkoja valmiiksi, ei pidä ihan
kokonaan paikkaansa. Työvoimatoimiston
virkailija nimittäin teki sitäkin. Oikeastaan
18
Satikka 4/2013
Satikka 4/2013
ilman rahanmenoa, vaikkapa lenkkeilyn
merkeissä. Entisen työpaikkani irtisanotut
ovat järjestäneet itselleen ja toisilleen ohjelmaa yhteisaamulenkkien ja kimppalounaiden merkeissä.
Tukea ja apua liitolta
Tänä päivänä työtön ei ole yksin tilanteensa kanssa, eikä yksin kannata jäädä.
Vertaistuki ja lähipiirin merkitys korostuvat, varsinkin kun tilanne on uusi ja outo.
Tukea ja apua saa myös liitolta. Omatoimisparraukseen löytyy kattava tietopaketti liiton jäsensivuilta ja henkilökohtaista
uraohjausta saa puhelimitse, sähköpostilla
ja kasvotusten. Ainakin itselleni oli suuri
merkitys jo sillä tiedolla, että liitosta voi
pyytää apua ja tukea työnhaun pulmissa.
Työnhakuun ja urasuunnitteluun kannattaa panostaa, vaikkei olisikaan työttömyysuhan alainen tai vastavalmistunut.
Toki vastavalmistuneelle koulutusta vastaava työpaikka on aina pienoinen onnenpotku, varsinkin jos alakohtainen harjoittelu on aikanaan jäänyt vähemmälle.
Toisaalta työelämä voi myös opettaa, mitä
ei ainakaan halua tehdä seuraavia vuosikymmeniä. Itselleni työttömyys opetti, ettei minkäänlainen joutilaisuus ole minua
varten ja sen, että ihmisten asenteet ovat
edelleen melko outoja työttömiä kohtaan.
Työvelvoitteeton aikani kesti 2,5 kuukautta, jonka aikana ehdin lähettää 39 työhakemusta, käydä kahdessa työhaastattelussa
ja suureksi onnekseni allekirjoittaa yhden
työsopimuksen. En voi muuta kuin toivottaa onnea ja menestystä niille, jotka
painiskelevat työnhakuongelmien kanssa, ja kehottaa rohkeasti etsimään vinkkejä, apuja ja kikka kolmosia tilanteen
ratkaisemiseksi.
Teksti: Jenni Huhtapelto
Kuva: Jari Vihervirta
Rutiini pitää säilyttää
Tärkeintä olisi kuitenkin pitää päivissään
jonkunlainen rutiini, herätä aamulla ja
mennä suurinpiirtein saman vuorokauden
puolella nukkumaan. Ainakin yksinasuvalla on riski hautautua omaan kotikoloon
murehtimaan tilannettaan, kun rahapussi
ei välttämättä annakkaan periksi tutuille
menoille. Ystäviään voi kuitenkin tavata
19
Syyskauden avajaiset
2013
Tilan emäntä Tarja Matomäki esitteli tilan
mansikkaviljemiä ja uutta tunnelia, jossa mansikat
olivat vielä syyskuussakin täydessä kasvussa.
Ala-Satakunnan Insinöörien järjestämiä
syyskauden avajaisia vietettiin Mattilan
Marjatilalla perjantaina 6.9.2013. Illan
ohjelmaan kuului tilan esittely emännän
Tarja Matomäen toimesta. Esittelyn aikana vierailla oli mahdollisuus käydä
tutustumassa tilan uusiin ”tunneleihin”,
joissa mansikat kasvoivat vielä täysillä
ja maistiaiset olivat mitä herkullisimpia.
Myöhäislajikkeena mansikkana tilalla
viljellään Salsaa, jonka marja on makea
ja hyvän makuinen, kiiltäväpintainen,
kaunis ulkonäöltään ja sen marjat ovat
isoja kooltaan.
Laaja tuotevalikoima
Mansikan lisäksi tilalla viljellään vadelmaa,
varhaisperunaa ja tarhahernettä. Marjojen
viljelyssä periaatteena on viljellä asiakkaalle maistuvia ja parhaiten soveltuvia
lajikkeita. Sen johdosta valikoimista löytyy
useita monelle vieraitaIllan päätteeksi käydyn tietovisailun palkinnon lunastus oli hankala
kin mansikkalajikkeita.
koitos. – Tässä naisten-sarjan voittaja valitsemassa palkintoaan.
Marjat
viljellään
muovikatteessa, joka estää rikkaruohojen kasvua ja vähentää kemiallisentorjunnan tarvetta.
Marjojen kastelu ja lannoittaminen
tapahtuu
muovin alla olevalla tihkuletkulla. Tihkuletkun
kautta tapahtuva kastelu
ja lannoitus kohdistuvat
juuri siellä missä vettä ja
ravinteita tarvitaankin eli
kasvien juuristossa. Näin
20
toimien pystytään minimoimaan mahdolliset päästöt ja säästämään vettä.
Mehuasema
Syksyn 2012 uutuutena tilalta löytyy tehokas pakkapuristin marjojen ja omenoiden
mehustukseen sekä pastörointilaitteisto.
Omenien mehusaanto riippuu omenien
kypsyysasteesta ja lajikkeesta vaihdellen
0,3 l - 0,8 l /kg. Kiinteä ja vielä aavistuksen
verran raaka omena tuottaa parhaan mehusaannon. Marjojen mehusaanto vaihtelee 60 - 75 %:n välillä. Mehustus sujuu
parhaiten kun raaka-aine on puhdasta (ei
vierasesineitä ja ylimääräistä likaa). Valmiin mehun saa mukana tuotuihin omiin
astioihin tai astiat tarvittavat astiat voi osataa paikanpäältä.
Pastörointi tehdään aina tilalta ostettaviin astioihin, jotta pastöroidun tuotteen
riittävän säilyvyys voidaan taata. Pastöroitu mehu säilyy avaamattomana noin 10
kuukautta huoneenlämmössä mieluiten
pimeässä. Avattuna pastöroitukin mehu
tulee säilyttää kylmässä ja käyttää parin
päivän sisällä. Pastöroimaton mehu tulee
Satikka 4/2013
pakastaa nopeasti ja se säilyy sulatuksen
jälkeen 2 - 3 päivää jääkaapissa.
Hiidenkolo
Lopuksi emäntä esitteli tilan omat viinit ja niiden maistelun jälkeen pääsimme
”shoppailemaan” tilan omasta Hiidenkolo-tilamyymälästä. Illan kruunasi maittava ja runsas iltapala, sekin tuotettuna ns.
lähiruoka-periaatteella.
Tilalla toimii maalaishenkinen viihtyisä
kahvio / myymälä Hiidenkolo. Myymälästä
löytyy tilan omat tuotteet, tuoreet marjat,
varhaisperunat sekä tilan omista tuotteista
valmistettuja jatkojalosteita kuten makoisat marjaviinit. Lisäksi myymälästä löytyy
valikoima lähiseudun tuottajien tuotteita.
Kuten kananmunia, hiutaleita, hunajaa,
Highland säilykkeitä, käsitöitä ym.
Hiidenkolon kahviossa voi nautiskella
pienestä suolaisesta tai makeasta vaikka
viinin kera. Tai nauttia terassilla Hiidenherkusta (mansikoista kermavaahdolla)
ihastellen jokimaisemaa.
Hiidenkolossa on pyritty mahdollistamaan myös liikuntarajoitteisten kulkeminen. Hiidenkolossa käy käteismaksun
lisäksi myös yleisimmät pankkikortit. Tilaa voi myös vuokrata kokouksille tai pienimuotoisille juhlille. Sisällä on tilaa enintään 42 henkilölle (terassseineen väkeä
mahtuu maksimissaan 93 henkilöä).
Viinit
Hiidenpuna on tilan makein viini. Se on mar-
Ala-Satakunnan Insinöörit jakoivat osanottomaksun yhteydessä halukkaille
nimikko-T-paitojaan ja huomioliivejä. Paitoja ja liivejä katsomassa Pertti
Sihvonen (vas.), Reijo Vuorio, Aija ja Seppo Sutela ja Esa Pietilä
jaisa ja raikas mansikkaviini, joka sopii hyvin
seurustelu- ja jälkiruokviiniksi. Hiidensuvi pehmeä, marjaisa ja aromikas mansikka,
puna- ja mustaherukkaviini. Hiidenvalko on
puolimakea ryhdikkään hapokas valkoherukkaviini. Hiidenmusta on nimensä mukaisesti
voimakkaan hapokas ja täyteläinen mustaherukkaviini. Hiidenkimallus on helmeilevä
mansikka, punaherukka kuohuviini. Hiisider
on mieto siideri-tyyppinen juoma, joka on
pirskahteleva, eloisa ja makean marjaisa.
Tietokilpailun voittajat
Perinteisen tietokilpailun vuonna 2013
voittivat Harri ja Leena Mäntylä ja saivat
siitä merkiksi kiertopalkinnon haltuunsa
seuraaviin syyskauden avajaisiin asti.
Teksti: Markku Uusitalo,
Jari Vihervirta (toim.)
Kuvat: Markku Uusitalo
Tilan esittelyyn kuului myös tilan Hiisiperhe-viinien ja muiden tuotteiden esittelyä. Mainittakoon, että Suomen
tilaviini 2013 -kilpailun yhteydessä tehdyssä laatuluokituksessa tilan helmeilevä Hiidenkimallus sai pronssisen
ja Hiidenvalko valkoherukkaviini hopeisen mitalin
Satikka 4/2013
21
Jouluperinteitä
SATi ja UIL järjestävät SATIn jäsenille koulutuksen
eri puolelta maailmaa
Sosiaalisen median työnhaku
ja
-workshop
Maailman eri kolkissa joulua vietetään
omin eksoottisin perintein. Jopa Suomessa
joulunvieton perinteet vaihtelevat suuresti. Suomalaiseen jouluun kuuluvia ruokia
ovat joulupuuro, lanttulaatikko, rosolli ja
tietysti kinkku, mutta monessako kodissa
nykyään jouluna syödään kaikkia edellä
mainittuja ruokia? Kalkkuna on syrjäyttänyt kinkun joissakin kodeissa ja puuroa ei
kaivata täyttämään vatsaa, kun joulupöytä
notkuu muista herkuista.
Joulukirkko kuuluu vielä monen suomalaisen jouluperinteeseen, mutta kuuluuko se ehdottomasti jouluaattoiltaan vai
joulupäivän aamuun? Joulupukki toimittaa
lahjat joko tulemalla itse paikan päälle tai
jättämällä kiireisenä ukkona paketit porstuaan. Osa suomalaisista viettää joulunsa lähisuvun kesken, osa haluaa viettää joulunsa
vain ydinperheen kanssa. Kaikki tavat viettää joulua ovat oikein, kunhan rauhaa, iloa
ja hyvää tahtoa vain riittää jokaisella.
Kristittyjen juhla
Joulua vietetään maissa, joissa on kristittyjä. Islamilaisissa maissa joulua ei tunneta,
paitsi hotelleissa, joihin kristityt tulevat
viettämään joululomaansa. Kurkataanpa
hieman muutaman maan joulukulttuuriin. Mitä suomalaisesta jouluperinteestä
poikkeavia tapoja tai ruokia löydämmekään? Osa tämän jutun tiedoista on kerätty
rantapallo.fi -sivustolta.
Viron nykyinen jouluperinne on saanut
paljon vaikutteita Suomesta. Aattona käy-
22
dään saunassa, kirkossa ja hautausmaalla
sytyttämässä kynttilä, syödään hyvin ja
avataan lahjoja. Paketit toimittaa joulupukin sijasta Jouluvana, eli jouluvanhus.
Vielä neljännesvuosisata sitten Virossa ei
saanut viettää joulua, koska se ei kuulunut
Neuvostoliiton sallimiin etuihin. Viron itsenäistyttyä kaupallinen joulu valtasi tilaa
ja vain harvoissa perheissä on vielä vanhoja, aitoon virolaiseen jouluperinteeseen
liittyvä omia tapoja kuten se, että jouluyönä jätetään pöydälle herkkuja tonttuja ja
haltioita varten, jotta seuraavana vuonna
ei kärsittäisi ruoasta puutetta.
Lahjat savupiipusta
Englantilaiset viettävät suurimman joulujuhlansa joulupäivänä. Jouluaatto on vielä
tavallinen työpäivä. Englantilaista kotia
koristavat mistelinoksat, jonka alla on lupa
vaihtaa suudelmia ken tahtoo. Jouluruoista
eksoottisin on perinteinen jouluvanukas,
eli Christmas budding, jonka raaka-aineina ovat kuivatut hedelmät, mantelit, sokeri,
muna, vehnäjauho, piparkakkumauste ja
munuaisrasva. Lapset eivät näe kotonaan
koskaan joulupukkia, koska pukki pudottaa lahjat savupiipusta takan eteen ripustettuihin joulusukkiin lasten nukkuessa.
Italiassa jouluaterialla on suuri merkitys. Ei pelkästään ruoalla, vaikka siihenkin
satsataan hyvin paljon. Tärkeämpää on se,
että suku kokoontuu isolla joukolla yhteen
ja viettää tuntikausia ruokapöydän ääressä
vaihdellen kuulumisia. Italialaiset käyvät
edelleen sankoin joukoin jouluyön messussa ja Babbo Natale, eli italialainen joulupukki, vierailee kodeissa messun aikana.
Venäjällä vietettävän kristillisen joulun ajankohta poikkeaa muiden maiden
ajankohdasta siten, että varsinaista joulua
vietetään 7. tammikuuta. Tämä johtuu siitä, että Venäjällä ortodoksinen kirkko elää
juliaanisen kalenterin mukaan, joka on
pari viikkoa meidän käyttämäämme gregoriaanista kalenteria jäljessä. Kaupallinen
joulunaika taas vietetään uuden vuoden
yönä, jolloin joulupukkia muistuttava Pakkasukko jakaa lahjat lapsille.
Yhdysvaltojen jouluperinteet ovat syntyneet samoin kuin kaikki sen maan perinteet: ne ovat tulleet uudisraivaajien mukana
heidän alkuperäisistä synnyinmaistaan. Täten Yhdysvaltojen perinteet ovat varsinainen eurooppalainen sekasotku. Mutta koska ”Amerikassa kaikki on suurta”, on joulun
kaupallisuus kaikkine valoineen ja koristeita täyteen tungettuine kuusineen niin
ylenpalttista, että suomalainen saa pahoinvointikohtauksen niitä nähdessään. Amerikkalaiset tosin saattavat kokea suomalaisen olkikoristeisen kuusen varsin tylsänä.
Olipa joulu sitten vaatimaton tai yltäkylläinen, tulisi jokaisen joulunviettäjän nauttia joulun rauhasta juuri siten, kuin hänestä
parhaimmalta tuntuu. Rauhoittuen, keräten
voimia tulevan vuoden haasteisiin, sydän
täynnä hyvää tahtoa ja iloista mieltä.
Lauantaina 8.2.2014 klo 10.00 alkaen
SATIn toimistolla
Työnhaku sosiaalisessa mediassa:
• kanavat, toimijat, tavat
• miten ja miksi verkostoitua ja kenen kanssa?
• LinkedInin, Twitteriin, Facebookin, Google+
ja muita sosiaalisen median esimerkkejä
työnhausta ja rekrytoinnista
• esimerkkejä onnistuneista työnhauista sosiaalisen median avulla
• Facebook-aplikaatiot
• BranchOut, BeKnown, ym.
• Jobi-osaaja
• blogit, keskusteluryhmät, omat verkkosivut,
ym.
• itsensä brändääminen sosiaalisessa mediassa
• henkilöbrändäys ja asiantuntijuuden korostus
Asiantuntijuutta korostavat verkostot:
• referenssit ja suosittelut
• rekrytointialan toimijat ja rekrytoivat yritykset sosiaalisessa mediassa
• Vinkit oman profiilin optimointiin LinkedInissä.
• varoituksen sanat; käymme läpi eri
näkökulmia ansioluettelon ja sosiaalisen
median profiilien eroihin, tiedostomuotojen ja sisällön merkitys ansioluettelossa,
jne.
Kouluttajana Tom Laine
Tilaisuus on jäsenille maksuton
Koulutuksen yhteydessä nautimme lounaan.
Ilmoittautumiset 3.2.2014 mennessä www.uil.fi/koulutukset
Teksti: Heidi Novari
Kuva: Jari Vihervirta
Satikka 4/2013
LinkedIn-workshop:
• Syventävät opinnot workshop-tyyppisesti
sosiaalisen median käytöstä työnhaussa ja
asiantuntijakuvan luonnissa.
• luodaan asiantuntijuutta korostava profiili LinkedIniin
• optimoidaan profiili hakukoneita varten
• tutustutaan muihin LinkedInin ominaisuuksiin työnhaun näkökulmasta käytännönläheisesti
Satikka 4/2013
23
Satakunnan Insinöörit ry:llä on ilo kutsua jäseniään Porin Teatteriin
Satakunnan Insinöörit ry:llä on ilo kutsua jäseniään Porin Teatteriin
Torstaina 30.1.2014 kello 19.00
Torstaina 20.3.2014 kello 18.00
Seuraamaan näytelmää
Seuraamaan lastennäytelmää
S
l
o
a
i
k
s
u
e
e
P retket n
ÄRKELÄ ITTE
Rautatiili Oy:n omistaja johtaja Julius Särkelä on omin käsin tiensä raivannut köyhästä
töllin pojasta paikkakunnan mahtimieheksi. Hän on kovalla työllä rahansa ansainnut eikä
kaihda komennella kotonaan ja konttorissa.
Paikkakunnan toinen silmäntekevä, kartanonherra Fallsten, ei ole Särkelän suosiossa hän ei siedä silmissään edes Fallstenin kissaa. Fallstenin poika Martti kosiskelee Särkelän
tytärtä Saaraa, joka ei uskalla kertoa isälleen seurustelustaan eikä opiskeluhaaveistaan.
Kunnanlääkäri Kosonen ja salaviisas Herojan isäntä tietävät myös, miten Särkelä saadaan
ärtymään. Kaikeksi harmiksi häneltä halutaan lainata flyygeliä uuden sillan vihkiäisiin.
Juhliin odotetaan itse maaherraa, mutta kuka saataisiin pitämään juhlapuhe…
Särkelä on viimeisten patruunoiden sukua, oman onnensa seppä. Särkelän suu on
messingillä, kun asiat rullaavat niin kuin mies mielii ja sanoo. Mutta annas olla, jos
joku on hänen tahtoaan vastaan.
Särkelä itte kuuluu Suomen suosituimpiin ja esitetyimpiin komedioihin. Lasse Lindemanin
ohjauksessa Ilmari Turjan kirjoittamasta tarinasta nähdään raikas tulkinta jääräpäisestä,
mutta samalla perisuomalaisesta ja sympaattisesta tiilitehtailijasta.
Peukaloisen retket on ihastuttava koko perheen satunäytelmä
Nils Holgerssonista, pojasta jonka kotihaltijana toimiva tonttu
kutistaa peukalon pituiseksi kyllästyttyään tämän tekemiin
kolttosiin. Samalla Nils saa haltijalta harvinaisen kyvyn puhua
eläinten kieltä. Peukaloinen tempautuu vahingossa Martti
-hanhen matkaan ja siitä alkaa ikimuistoinen seikkailu halki
Ruotsin ja jännittävien tapahtumien.
Monen sukupolven rakastama Peukaloisen retket perustuu
Selma Lagerlöfin klassikkokirjaan. Se on kaunis, koskettava
ja opettavainen kasvutarina pojasta, jonka suhde eläimiin
ja ympäröivään luontoon muuttuu hänen seikkaillessaan
villihanhien matkassa. Suomessa satu Peukaloisesta
tunnetaan parhaiten 1980-luvun alussa tehdystä 52-osaisesta
animaatiosarjasta, jonka tunnusmusiikki on tullut tutuksi
kaikenikäisille katsojille.
Valloittavan ja kekseliäästi toteutetun tarinan ohjauksesta
ja dramatisoinnista vastaa Christian Lindroos. Peukaloisen
nimiroolissa nähdään Seppo Paajanen.
Liput 10 €
Liput 10 €
Liput varataan SATIn toimistolta sati@satakunnaninsinoorit.fi.
Varauksen yhteydessä saat viitenumeron lippujen maksamiseksi. Liput pitää maksaa
10.1.2014. mennessä, jonka jälkeen liput ovat noudettavissa toimistolta 13.1. alkaen,
varmista puhelimitse 02-641 4131, että toimistolla ollaan paikalla! Voit myös sopia
puhelimitse lippujen toimittamisesta muulla tavalla. Mukaan mahtuu 100.
24
Satikka 4/2013
Liput varataan SATIn toimistolta sati@satakunnaninsinoorit.fi.
Varauksen yhteydessä saat viitenumeron lippujen maksamiseksi. Liput pitää maksaa
7.3.2014. mennessä, jonka jälkeen liput ovat noudettavissa toimistolta 17.3. alkaen,
varmista puhelimitse 02-641 4131, että toimistolla ollaan paikalla! Voit myös sopia
puhelimitse lippujen toimittamisesta muulla tavalla. Mukaan mahtuu 100.
Satikka 4/2013
25
Satakunnan Insinöörit kutsuu jäseniään katsomaan
kiihkeätunnelmaista
Satakunnan Insinöörit tarjoaa jäsenilleen
Satakuntalaista paikallistaistoa
Rauman Lukon haastaessa hallitsevan jääkiekon
Suomen mestarin Porin Ässät
Tiistaisin klo 17.30 alkaen
28.1.2014 | 4.2.2014 | 11.2.2014
SATIn toimistolla
Tiistai 28.1.2014
Tiistai 4.2.2014
Tiistai 11.2.2014
Markkinakatsaus,
sijoittaminen
osakkeisiin ja
osakekaupankäynti
Sijoitussuunnitelma
eli sijoitusten
omaisuuslajija alueellinen
hajauttaminen sekä
korkosijoittaminen
Sijoitustuotteet,
varallisuuden
kasvattaminen,
perintö- ja
jäämistösuunnittelu
VS.
Isomäen jäähallissa Porissa
Lauantaina
4.1.2014 klo 17:00
Sijoitusasiantuntijat tulevat Nordea pankilta ja he ovat sijoituspäällikkö
Maija Saine sekä sijoitusasiantuntijat Terhi Korpela ja Emilia Lindroos.
Koulutuksiin sisältyy myös Nordean ajankohtaiskatsauksia ja ennusteita.
Liput 10 €
Koulutuksien yhteydessä nautimme pientä iltapalaa.
max 2 lippua / jäsen
paikat B-istumakatsomossa
Tilaisuudet ovat jäsenille maksuttomia!
Tervetuloa nauttimaan
jääkiekkoviihteestä!
Ilmoittautumiset sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi.
Voit ilmoittautua joka kaikkiin koulutusiltoihin tai vain osaan niistä. Ilmoittautumisaika
kuhunkin koulutusiltaan päättyy aina viikkoa ennen tapahtumaa. Kunkin tilaisuuden
kesto on noin 1,5 tuntia.
26
Satikka 4/2013
Liput varataan SATIn toimistolta (02) 641 4131 tai sati@satakunnaninsinoorit.fi
Varauksen yhteydessä saat viitenumeron lippujen maksamiseen. Liput on maksettava 11.12.2013 mennessä ja
noudettava SATIn toimistolta viimeistään 12.12.2013 tai ennen pelin alkua klo 16.30 - 16.40 välisenä aikana
Ässien toimiston (Patajunnuareenan päätyovi) pääoven edestä Mika Hietikolta (040-591 5555). Ilmoita varauksen
yhteydessä noudatko liput toimistolta vai pelipäivänä!
Satikka 4/2013
27