4/2013 - Satakunnan Insinöörit ry
SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI www.satakunnaninsinoorit.fi 4/2013 4/2013 Kannen kuva: Jari Vihervirta - Riikka Heikkinen kertoo oluen valmistuksesta. Tässä numerossa Pääkirjoitus.....................................................................................5 UIL:n asiamiehen palsta...............................................................6 Puheenjohtajan tervehdys............................................................7 Materiaalitehokas rakentaminen on nousussa..........................8 Teknologiaa hyödyntävillä ratkaisuilla, jotka tarjoavat aivojumppaa ja kevyttä liikuntaa käyttäjilleen, on selvä tilaus. Lue aiheeseen liittyvästä hankkkeesta sivuilta 16-17. Muflonia joka lähtöön................................................................10 Onnea PIO ry 30v!......................................................................12 Pia 15v SATIn palveluksessa......................................................14 Asiakaslähtöistä teknologiaa hoivapalveluihin........................16 Työtön vaan ei toimeton.............................................................18 Syyskauden avajaiset 2013..........................................................20 Pia Luovula on palvellut SATIn sihteerinä 15 vuotta. Tehtävät ovat olleet vaihtelevia ja vuosiin on mahtunut paljon mielenkiintoisia asioita. Lue aiheesta sivuilta 14 - 15. Jouluperinteitä eri puolelta maailmaa......................................22 Satikan toimitus toivottaa kaikille lukijoille Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2014 Toimisto on suljettu 16.-31.12.2013 Syyskauden avajaisissa päästiin maistelemaan Mattilan Marjatilan tuoreita mansikoita suoraan penkistä. Kuvassa lajikkeena Sonata. Lue aiheesta sivuilta 20 - 21. Markku Uusitalo Puheenjohtaja Heidi Novari Varapuheenjohtaja Timo Seppänen Taloudenhoitaja Jari Vihervirta Tiedottaja Jarkko Myllyniemi 0400 225 268 markku.uusitalo@ satakunnaninsinoorit.fi 044 559 5231 heidi.novari@ satakunnaninsinoorit.fi 040 547 8038 thjseppanen@gmail.com 044 739 1395 jvihervirta@gmail.com 050 316 3715 jarkko.myllyniemi@ bilfinger.fi Mika Hietikko Olavi Ketola Pasi Nokelainen Tytti Hiltula Opiskelijajäsen Topi Iltanen Opiskelijajäsen 040 591 5555 mika.hietikko@ suomi24.fi 045 805 6691 olavi.ketola@hydol.fi 050 408 3131 pasi.nokelainen@prizz.fi 040 836 1614 tytti.hiltula@piory.fi 044 594 6175 topi.iltanen@student. samk.fi oulu tulla jollottaa. Taas kerran. Ihan joka vuosi. Onneksi. Tuntuu, kuin olisin vasta viikko sitten kirjoittanut viimeksi Satikkaan vuoden viimeisen numeron pääkirjoituksen. Olen ehtinyt kirjoittaa niitä jo seitsemän ennen tätä. Eiköhän olisi jo aika vaihtaa Satikan päätoimittajan tehtävät jollekin toiselle? Minusta olisi. Sitä ennen vain tulisi jonkun vapaaehtoisen ilmoittautua Satikan toimitusneuvostoon. Satikan toimitusneuvostoon ovat kaikki innokkaat lehdentekijät tervetulleita vaikka heti. Ei tarvitse pelätä, että heti joutuisi taittajan tai päätoimittajan rooliin, kyllä sitä saa ensin rauhassa kirjoitella jutun tai pari lehteä kohti ja vaikka sitten vuoden kuluttua ottaisi enemmän vastuuta Satikasta. Ei tarvitse olla SATIn hallituksen jäsen eikä myöskään paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen päästäkseen julkaisemaan Satikassa omia tekstejään. Tervetuloa vain innolla mukaan lehden tekoon, jos halukkuutta löytyy. Alunperin Satikka oli puhtaasti ilmoituslehtinen, jonka tehtävänä oli tiedottaa, mitä tapahtumia SATI jäsenilleen järjestää. Sittemmin lehtinen kasvoi oikean lehden kokoon ja lukijoille tarjottiin ilmoitusten lisäksi myös juttuja luettavaksi. Edelleen Satikka painottuu ilmoituksiin. Seuraavaksi eniten Satikassa on juttuja jo toteutuneista tapahtumista. Näiden lisäksi lehdessä pyritään julkaisemaan myös lukijoita kiinnostavia muita juttuja. Näistä viimeksi mainituista jutuista on huutava pula. Hallituksessa on pohdittu myös sellaista vaihtoehtoa, että Satikan tekeminen lopetetaan kokonaan ja tiedottaminen jäsenille järjestetään puhtaasti SATIn nettisivujen ja facebookin kautta. Tämä on varmasti tulevaisuutta, mutta niin kauan, kuin joku jaksaa tuottaa lehteä vapaaehtoisesti jäsenille, saavat jäsenet lehden paperisena kotiinsa toimitettuna postin mukana. Jos olet sitä mieltä, että Satikka tulee jatkossakin painaa lehdeksi, niin kerro siitä meille. Ilmoita siitä suoraan minulle tai Pialle tai Jarille. Yhteystietomme ovat heti lehden alkusivuilla. Mikäli kukaan ei ota mitään yhteyttä tästä asiasta, niin tulkintamme on, että paperinen Satikka voidaan lopettaa turhana keräyspaperina ja jatkossa jäseniemme tiedottaminen tapahtuu puhtaasti verkon kautta. Nähtäväksi jää, kuka kirjoittaa ensi vuonna joulun alla ilmestyvään lehteen pääkirjoituksen. Olisitko se esimerkiksi Sinä? Tai onko Sinun kirjoittamasi juttu julkaistu jossakin Satikan ensi vuoden numerossa – ehkäpä jopa niissä kaikissa? Toivottavasti näin olisi. Joulua odotellessamme odotamme myös juuri Sinun yhteydenottoasi! Rauhallista joulua kaikille lukijoillemme! SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTO Puheenjohtaja: Reijo Vuorio | Varapuheenjohtaja: Riku Laine PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT Ala-Satakunnan Insinöörit: Reijo Vuorio, reijovuo@hotmail.com Porin Insinöörit: Jari Vihervirta, jvihervirta@gmail.com Rauman Insinöörit: Kari Toivonen, kari.toivonen@stxeurope.com Pia Luovula Toimistosihteeri Timo Ruoko Kenttäpäällikkö UIL 02 641 4131 sati@ satakunnaninsinoorit.fi 0201 801 856 timo.ruoko@uil.fi Akavan aluetoimisto / SATIn toimisto Isolinnankatu 24, 5 krs 28100 PORI puh. (02) 641 4131, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi www.satakunnaninsinoorit.fi 4 EDUSTUKSET UUSI INSINÖÖRILIITTO UIL RY:SSÄ Edustajakokouksen puheenjohtaja: Markku Uusitalo Hallituksen varajäsen: Jari Vihervirta Yrittäjien valiokunnan jäsen: Olavi Ketola Järjestövaliokunnan jäsen: Timo Seppänen Koulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Jarkko Myllyniemi SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKA Päätoimittaja: Heidi Novari Taitto: Jari Vihervirta Toimistosihteeri: Pia Luovula Painos: 2500 kpl Painopaikka: Brand ID Oy Pori ISSN: 1235-4244 Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa Satikka 4/2013 Pääkirjoitus J SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2013 Heidi Novari Päätoimittaja Satikka 4/2013 5 N yt on todettava, että Satakunnassakin on taloudessa alkanut kuulua huonoja viestejä. Raumalla telakka, Porissa Metso ja Technip nyt suurimpia työpaikkoja mainitakseni, joissa sana ”YT” ja sen alla Tuotannolliset ja Taloudelliset perusteet ovat tulleet meille insinööreille liiankin tutuiksi. Me SATIssa olemme päättäneet tarttua tähän ikävään asiaan mikä on kohdannut meidän jäseniämme joko irtisanomisten tai lomautusten muodossa. SATI järjestää yhdessä UIL:n kanssa omia kohdennettuja koulutus- ja teematapahtumia jäsenilleen esim. 11.12.2013 Työnhakukoulutus ja 8.2.2014 LinkedIn-koulutuksen. Näihin tapahtumiin ovat kaikki SATIn jäsenet tervetulleita, mutta ensisija on tietenkin työttömillä jäsenillämme. Tarkemmin näistä tilaisuuksista löydätte toisaalla tässä lehdessä ja SATIn www-sivuilla sekä UIL:n www-sivulla, urapalvelut alla. Näiden yo. koulutusten lisäksi tulemme järjestämään vuoden 2014 alussa 3-osaisen työura-koulutuksen yhteistyössä UIL:n kanssa. Tästä koulutustapahtumasta tarkemmin seuraavassa lehdessä. Lisäksi haluan todeta, että Satakunnan Salpa järjestää omia koulutuksiaan ja niistä löydätte tarkemmat ajankohdat Salpan www-sivuilta. Mutta on meillä tapahtunut paljon positiivisiakin asioita. Olemme saaneet tämän vuoden aikana mukavasti uusia kasvoja tapahtumiimme ja siitä onkin hyvä ponnistaa ensivuoteen. SATIssa meillä on Valtuuston syyskokous 21.11.2013, jossa me hyväksymme toimintasuunnitelman ja budjetin vuodelle 2014. Olemme valmiit panostamaan jäsentemme työhyvinvointiin ja työurapalveluihin. Tämän teemme yhteistyössä UIL:n kanssa. Lisäksi tulette huomaan, että SATI järjestää muutamia uusiakin tapahtumia ja haluamme tarjota niin nuorille kuin vanhoille jäsenillemme jonkun ns. kohdennetun tapahtuman, lapsiperheitä unohtamatta. Lopuun haluan lausua kiitoksen Porin Insinööriopiskelijat PIO ry:lle hyvästä 30v-juhlasta. Oli erittäin opettavaista havaita, että nuorilla insnööriopiskelijoilla on tapa- ja tyylikoulutus hallussa. Lisäksi lähes jokainen on omaksunut laulukulttuurin osaksi opiskelijatapaamisia. Ja tietenkin suurkiitos PIO:lle saamastani kunniajäsen -nimityksestä. Tulen kantamaan tätä saavustusta ylpeänä ja teen kaikkeni, että SAMKin valmistuvat Insinöörit saavat hyvän vastaanoton meidän isojen inssien riveissä. Tervetuloa SATIin, kaikki valmistuvat SAMKin insinöörit! Meitä on jo yli 2400 (31.10.2013: 2411 jäsentä). Odotan mielenkiinnolla lauantaita 14.12., jolloin meitä satilaisia kokoontuu n. 150 viettämään teatterin ja hyvän ruuan merkeissä Satilaista joulujuhlaa Poriin, nähdään siellä. Lopuksi kaikille SATIn jäsenille Hyvää ja Rauhallista Joulun aikaa ja Onnellista Uutta Vuotta 2014, nähdään SATIn tapahtumissa. Timo Ruoko Kenttäpäällikkö Rauhallisena tunnettu insinööri istui ravintolassa ja aterioi. Portieeri ryntää hänen luokseen ja sanoo: Minä näin miten teidän autonne juuri varastettiin tuosta edestä. Insinööri vinkkaa tarjoilijan luokseen ja sanoo tälle: Viekää tämä vesikannu pois ja tuokaa olutta ja ruokaryypyt. En ole enää autolla liikkeellä. (Johnny-Kai Forssellin toimittamasta kirjasta Kun ratakisko taipuu.) 6 Puheenjohtajan tervehdys UIL:n asiamiehen palsta T yöllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset työehtosopimukset saatiin sitten aikaiseksi. Neuvottelut venyivät jälleen aivan kalkkiviivoille mutta keskeisillä aloilla päästiin sopimukseen. Ylempiä toimihenkilöitä koskevat sopimukset neuvoteltiin nyt aloilla, joilla sopimukset päättyivät lokakuun loppuun, Teknologiateollisuudessa, Suunnittelu- ja konsulttialalla, Tietotekniikan palvelualalla, Rahoitusalalla sekä tietysti kunta- ja valtiotyönantajan kanssa. Metsäteollisuus ei edelleenkään suostunut tekemään sopimusta ylempien toimihenkilöiden kanssa. Palkankorotukset ovat todella maltilliset. Tänä vuonna ei makseta lainkaan yleiskorotusta. Palkkaratkaisun osalta maksetaan yleiskorotus 20 € neljä kuukautta sopimuksen alkamisen jälkeen tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden jälkeen. 12 kuukauden kuluttua siitä maksetaan yleiskorotuksena 0,4 %. Näillä aloilla, jotka tekivät sopimukset alkamaan 1.11.2013, tuo 20 € korotus maksetaan 1.3.2014 ja tuo 0,4 % korotus 1.3.2015. Liittomme jäsenmäärä on ylittänyt 70 000 jäsenen rajan. Samoin kaikki Länsi-Suomen piirin alueen yhdistykset ovat tehneet positiivista jäsenkehitystä koko kuluvan vuoden. Lukumääräisesti parhaan kasvun tekivät Satakunnan Insinöörit ja Tietoalan Toimihenkilöt. Satakunnan Insinöörien jäsenmäärä syyskuun lopussa oli 2404 jäsentä. Alueellamme on ollut käynnissä monia isoja YTneuvotteluja ja ne ovat koskeneet suurta joukkoa jäseniämme. YTN:n nimissä on ollut YT- ja työttömyysturvainfoja eri yrityksissä ja myös Satakunnan Insinöörit ovat päättäneet järjestää työnhaku koulutusta jäsenistöllemme. Ensimmäinen koulutus on 11.12. SATI:n toimistolla. Katso ilmoitus toisaalla tässä lehdessä. Koulutusta on tarkoitus jatkaa ensi vuoden puolella. Silloin järjestetään LinkedIn koulutus sekä Työelämän pelisäännöt koulutus. Seuratkaa ilmoituksia Satikassa sekä SATI:n nettisivuilla. On taas aika valita työsuojeluvaltuutetut työpaikoille. Lain mukaan valitaan työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua. Työntekijät valitsevat omansa ja toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt oman yhteisensä. Ohjeet valintaan löytyvät YTN:n nettisivuilla sekä Työsuojelun vastuualueen sivuilta www.tyosuojelu.fi. Pitäkää huolta, että teidänkin työpaikallanne on työsuojeluvaltuutettu. Markku Uusitalo Puheenjohtaja Satikka 4/2013 Satikka 4/2013 7 vaikuttavia tekijöitä ovat rakennusjätteen määrä ja sen loppusijoitusvaihtoehdot. Vuonna 2012 uudistunut Suomen jätelainsäädäntö edellyttää noudattamaan jätehierarkiaa, jossa ensisijaisesti pyritään vähentämään rakennusjätteen määrää ja sen haitallisuutta. Kun purkujätettä kuitenkin syntyy, pyritään se sellaisenaan käyttämään uudelleen. Esimerkiksi pientalorakentamisessa vanhoille rakennusosille on kysyntää ja nykyään myös huomattavasti tarjontaa. Kun rakennusmateriaaleille ei löydy uusiokäyttöä, ne kierrätetään. Jos sekään ei ole mahdollista, hyödynnetään jätteet energiana ja vasta viimeisenä vaihtoehtona turvaudutaan kaatopaikalle sijoittamiseen. Materiaalitehokkuudesta on puhuttu viime vuosina kiihtyvällä tahdilla. Ympäristöministeriö on laatinut useita raportteja, joissa aihetta on käsitelty. Suomessa on hallitusohjelman mukaisesti kehitteillä materiaalitehokkuusohjelma, jonka avulla on tarkoitus parantaa Suomen kilpailukykyä pyrkimällä materiaalitehokkaaseen talouteen. Ohjelman on tarkoitus valmistua vielä tämän vuoden aikana. Yksinkertaistaen materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitä, että saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty suhteessa käytettyyn materiaalipanokseen välttäen haitallisten materiaalien käyttöä. Materi- aalipanos tarkoittaa materiaalin määrän lisäksi kuljetuksesta ja työstä syntyneitä kustannuksia. Materiaalitehokkuus tulee ottaa huomioon kaikissa rakennushankkeen vaiheissa Talonrakentamisessa materiaalitehokkuus käsittää rakennuksen koko elinkaaren rakennusmateriaalien tuotannosta rakennuksen purkuun. Siihen voidaan siis vaikuttaa suunnittelussa, rakentamisessa ja rakennuksen käyttöiän päättyessä. Parhaiten materiaalitehokkuuteen päästään vai- kuttamaan rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Rakennushankkeen kustannukset kiinnitetään jo suunnittelun aikana, vaikka ne realisoituvatkin vasta varsinaisen rakentamisen aikana. Rakentamisen aikana tulee kiinnittää huomiota työmaan logistiikkaan sekä suunnittella varastoinnit ja siirrot tarkemmin. Rakennuksen valmistuttua ylläpidolla voidaan edistää rakenteiden kunnossa pysymistä käyttäen apuna kiinteistöstrategiaa ja rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta. Uudisrakentamisessa tulisi myös pyrkiä tilojen muuntojoustavuuteen. Rakennuksen elinkaari päättyy sen purkuun. Silloin materiaalitehokkuuteen Miten määritellä onko rakennus materiaalitehokas vai ei? Materiaalitehokkuuden edistämiseen on lukuisia apuvälineitä ja mittareita. Esimerkiksi suunnitteluvaiheessa voidaan kokonaiselle rakennukselle tavoitella tietyn ympäristöluokituksen saavuttamista. Yksittäisten materiaalien ympäristövaikutusten vertailun helpottamiseksi on kehitetty erilaisia materiaalitietokantoja. Niiden tarkoituksena on kerätä yhteen rakennusmateriaalitietoja esimerkiksi suunnitellusta käyttöiästä ja hiilijalanjäljestä. Materiaalitehokkuudelle on olemassa mittayksikkö MIPS (Material Input per Service unit), joka on materiaalipanoksen ja yhteenlaskettujen palvelusuoritteiden suhdeluku kg/kg. Yksinkertainen tapa vertailla rakennusmateriaalien materiaalitehokkuuksia on laskea rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen ympäristökeskus on laatinut tätä varten yksinkertaisen laskurin (SYNERGIA Laskuri päärakenteiden hiilijalanjäljelle www.syke.fi), jolla voidaan laskea kokonaisille rakennuksille suuntaa antava hiilijalanjälki. Betoni vai puu? Päärakennusmateriaaleista puun katsotaan usein olevan ympäristöystävällisin ratkaisu, sillä sen kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin esimerkiksi betonilla. Puu toimii myös hiilivarastona, koska metsien puusto sitoo hiiltä (puhutaan ns. hiilinielusta) kunnes puu poltetaan tai kun se joutuu hajoamistilaan. Myös Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu pyrkimys edistää puurakentamista. Betonirakentaminenkin on ekologista, jos ajatellaan betonituotteiden elinkaarta tuotantovaiheen jälkeen, koska betoni- 8 Satikka 4/2013 Satikka 4/2013 rakenteiden käyttöikä on pitkä ja purkuvaiheessa miltei kaikki betonijätteet ovat kierrätettävissä. Syyt betonin suurille kasvihuonekaasupäästöille johtuvat sementin valmistuksesta. Materiaalitehokkuuden merkitys tulee kasvamaan rakennuksen käytön aikaisen ekotehokkuuden parantuessa, kun Euroopassa siirrytään vuonna 2020 lähelle nollaenergiarakentamista. Silloin rakentamisen ympäristövaikutukset painottuvat yhä enemmän kohti rakentamisvaihetta, huoltotoimia ja purkua. MarakeS-hankkeessa levitetään tietoa rakentamisen materiaalitehokkuudesta Satakunnan ammattikorkeakoulussa on käynnissä EU-rahoitteinen hanke Materiaalitehokkaan rakentamisen kehittäminen Satakunnassa. Hankkeen päätavoitteena on levittää materiaalitehokkaan rakentamisen tietämystä Satakunnassa. Hankkeen yhteydessä järjestetään rakentamisen materiaalitehokkuutta käsittelevä seminaari, joka on avoin kaikille rakennusalan toimijoille ja rakentamisen materiaalitehokkuudesta kiinnostuneille. Seminaari pidetään Porissa Satakunnan ammattikorkeakoululla 2.12.2013. Lisätietoa ja ilmoittautumiset seminaariin www.samk.fi/ materiaalitehokkuus. Teksti: Simo Vanhakartano ja Mari Uusitorppa Kuva: Wikimedia Commons / Estormiz LÄHTEET »» Motivan www-sivut 2013. »» Kojo, R. & Lilja, R. 2011. Talonrakentamisen materiaalitehokkuuden edistäminen. »» Hänninen, K. & Rahkila, L. 2005. Fiksu tuottaa vähemmän jätettä, parhaat käytännöt rakentamisessa. »» Koskela, S., Korhonen, M., Seppälä, J., Häkkinen, T. & Vares, S. 2011. Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa. KÄSITTEET ”Nollaenergiatalo tuottaa uusiutuvaa energiaa vähintään saman verran kuin se kuluttaa uusiutumatonta energiaa.” (Motivan www-sivut 2013). ”Materiaalitehokkuus on kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten, että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana.” (Motivan www-sivut 2013). 9 merkkinä mainittakoon vaikka Mufloni CCCCC, joka on Alkon tietojen mukaan Mahonginruskea, täyteläinen, erittäin voimakkaasti humaloitu, karamellimaltainen, sitruksinen, pippurinen, lääkeyrttinen, hennon havuinen, lämmin. Oluenpanossa on käytetty viittä eri humalaa, Cascadea, Centennialia, Citraa, Chinookia ja Columbusta. Alkoholia juomassa on 7 prosenttia. Elintarvikemyymälä Muflonia joka lähtöön Karhu-olutta ei enää vuoden 2009 syyskuun jälkeen ole pantu Porissa. Hyvää olutta sen sijaan kyllä pannaan edelleen. Useita kertoja palkittu porilainen oluenpanija Mika Heikkinen on pyörittänyt panimoravintola Beer Hunter´sia Porin torin laidalla jo vuodesta 1998 lähtien. Beer Hunter´s on muun muassa valittu Helsinki Beer Festivalin toimesta vuoden 2012 parhaaksi olutravintolaksi. Panimotoiminnastakin Heikkinen on saanut tunnustusta kun Beer Hunter´s -ravintolapanimo on äänestty vuoden 2011 parhaaksi suomalaiseksi olutpanimoksi selvällä erolla toiseksi tulleeseen Koskipanimoon. Ravintola Panimo Suunnilleen vuosi sitten Heikkinen laajensi pienpanimotoimintaansa ja aloitti oluen panemisen ja ravintolatoiminnan Sinebrychoffin omistassa Porin vanhassa sähkölaitoksen talossa. Näin porilainen panimope- 10 rinne jatkuu Hallituskadun varrella. Yhtenä syynä toiminnan laajentamiseen oli tuotteiden suuri kysyntä, johon ei enää ollut mahdollista vastata Beer Hunter´sin tuotantokapasiteetillä. Panimo on kooltaan 1000 litraa ja sen vuosikapasiteetti on noin 100 000 litraa maukasta olutta. Ravintola Panimossa panostetaan korostetusti ruuan hyvään makuun, raaka-aineiden laatuun, ja tietysti myös sesonkeihin. on saanut nimensä Porin edustalla sijaitsevan Säpin majakkasaaren mufloni-lampaiden mukaan. Mufloni-laumassa riittää maisteltavaa useampaakin käyntiä varten, sillä oluita löytyy parisenkymmentä erilaista. Esi- Viime keväänä Ravintola Panimon yhteyteen perustettiin elintarvikemyymälä. Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi pienpanimon ei ole mahdollista myydä omia tuotteitaan ravintolasta suoraan kuluttajille. Mietojen, alle 4,7-prosenttisien oluiden myyminen elintarvikemyymälässä on kuitenkin sallittua. Tätä tarkoitusta varten Ravintola Panimon yhteyteen on perustettu ruokakauppa jolle on haettu alkoholin vähittäismyyntilupa. Luvan saamiseksi myynnissä täytyy olla myös muita elintarvikkeita oluen lisäksi. Pienpanimoiiton mielestä Suomessa pitäisi vihdoinkin sallia paikallisissa pienpanimoissa valmistettujen oluiden myynti suoraan panimolta kuluttajalle tilaviinien tapaan. Pienpanimot ovat makujen edelläkävijöitä. Niiden etuna ja mahdollisuutena on tuoda kuluttajille uusia ja aitoja tuotteita. Panimot uskaltavat myös kokeilla rohkeasti eri maiden ja maanosien oluttyylejä, jotka avaavat hyvien juomien ystäville uusia kulttuurikokemuksia. pienpanimoksi määritellään tuotantolaitos, joka valmistaa kalenterivuoden aikana olutta enintään 10 miljoonaa litraa. Eri puolilla maata toimivat pienpanimot ovat luonteeltaan paikallisia ja innovatiivisia yrityksiä. Panimoiden koko vaihtelee yhdestä muutamaan kymmeneen työntekijään. Pienpanimot ovat tyypillisesti per- Mufloni Oluita panimossa valmistetaan Mufloni-tuotemerkillä. Alkujaan Mufloni-olut Satikka 4/2013 Satikka 4/2013 heyrityksiä tai kotiolutharrastajien yhteistyönä käynnistämiä. Oluen paneminen Oluen valmistuksessa mallasohra mallastetaan idättämällä sitä, jolloin ohran tärkkelys möyhentyy ja tärkkelystä sokereiksi hajottavat entsyymit aktivoituvat. Idättämisen jälkeen mallas kuivataan ja rouhitaan. Kuivaamislämpötilalla pystytään vaikuttamaan oluen tummuuteen ja makuun. Panimossa mallas mäskätään kuumalla vedellä tai keittämällä, jolloin entsyymit pilkkovat maltaissa olevan tärkkelyksen käymiskelpoisiksi sokereiksi, aminohapoiksi, rasvahapoiksi, vitamiineiksi ja kivennäisaineiksi. Mäski siivilöidään vierteeksi, joka on käymiskelpoinen neste. Se keitetään humalien kanssa, jolloin olueen muodostuu tuoksua ja katkeruutta. Humalan jäämät eli rupa lingotaan eroon. Kant av i e r re v ä ke vyys kertoo vierteen liuenneen kuiva-aineen määrän ennen käymistä. Käyminen kestää pintahiivaoluilla 15 – 22 °C:n lämpötilassa kahdesta viiteen päivää, minkä jälkeen olutta kypsytetään muutama päivä matalammassa lämpötilassa. Pohjahiivaoluilla käyminen tapahtuu 8 – 12 °C:n lämpötilassa noin viikossa ja jälkivarastointi kestää noin 2 – 3 viikkoa, vahvoissa oluissa jopa kolme kuukautta. Insinöörien panimoilta Porin Insinöörit järjesti SATIn jäsenille illanvieton Ravintola Panimossa lokakuussa. Tapahtuma herätti niin suurta kiinnostusta, että kaikki halukkaat eivät valitettavasti tällä kertaa mahtuneet mukaan. Palaute mukana olleilta oli kuitenkin niin positiivista, että jotain vastaavia tapahtumia tullaan varmasti järjestämään jatkossakin. Panimoon, sen tuotteisiin ja oluen valmistukseen yleensäkin, tutustuttiin Riikka Heikkisen johdolla. Esitelmä ja maistiaiset olivat ensiluokkaisia. Kysymyksiäkin osallistujat tekivät niin innokkaasti, että illan aihe taisi olla monelle mielenkiintoinen. Panimokierroksen jälkeen siirryttiin pöytiin nauttimaan maukas illallinen. Ruokailun yhteydessä oli vielä hyvä tilaisuus tutustua omaan pöytäseurueeseen ja vertailla mielipiteitä maistelluista oluista. Teksti ja Kuvat: Jari Vihervirta 11 nasravintolaksi, mutta osaa se muuntautua myös tunnelmalliseksi illanviettopaikaksi. Illallinen oli todella maukas ja annokset reilun kokoisia. Ruoanystävien onneksi sitsityyppiset ruuanjäähdytyslaulelut torpattiin melkein alkuunsa ja laulamista harjoitettiin lähinnä ruokalajien välillä. Juhlat eivät olisi juhlat ilman puhetta. Vanha puheenjohtaja J. Vihervirta sai kunnian pitää juhlapuheen, ja muisteli muun muassa omia opiskeluaikojaan sekä palavaa haluaan keskittyä pelkästään opiskeluun eikä ollenkaan opiskelijaelämään. Koska tällainen palava halu keskittyi lähinnä aikaan ennen opiskelun varsinaista aloittamista, nähtiin puheen jälkeen hyväksi nostaa malja paitsi juhlivalle yhdistykselle, myös aktiivien puolisoille kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä toimintaa kohtaan. Jälkiruuan aikana ja sen jälkeen kuultiin elävää musiikkia Ninni Kekin ja Pirkka Thesslerin esittämänä. Juhlaväki innostui myös tanssahtelemaan parketilla juhlatunnelman noustessa yhä korkeammalle. Mainioita juhlia olisi ollut sääli jät- tää kesken, joten onneksi jatkopaikaksi oli järjestetty Porilainen erikoisuus, opiskelijatalo Saikku, jossa iltaa saattoi jatkaa aina aamuun saakka. Vielä kerran onnea, PIO ry, ja menestystä tuleville vuosille! Nähdään 35-vuotisjuhlissa. Teksti: Jenni Huhtapelto Kuvat: Jari Vihervirta Onnea PIO ry 30v! Porin Insinööriopiskelijat PIO ry juhlisti kolmekymmentävuotista taivaltaan marraskuun 9. päivänä. Juhlavieraiksi oli saapunut melkoinen joukko yhteistyökumppaneita, Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistysten edustajia sekä tietysti yhdistyksen vanhoja puheenjohtajia. Tunnelma oli alusta asti juhlava mutta hilpeä, mikä kuuluukin asiaan opiskelijayhdistyksen vuosijuhlissa. PIO ry:n istuva puheenjohtaja Tytti Hiltula avasi juhlan toivottamalla kaikki 12 tervetulleiksi ja kertomalla yhdistyksen kuulumisia. Juhlavuosi alkoi nimityksellä Insinööriopiskelijaliiton vuoden paikallisyhdistykseksi tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta insinööriopiskelijoiden ja liiton hyväksi. Muutoinkin vuosi on sujunut hyvissä tunnelmissa, innostuneen tekemisen ja positiivisen jäsenkehityksen jatkuessa. Tytin jälkeen ääneen pääsivät vuorotellen kaikki paikallaolijat lahjojen luovutuksen merkeissä. Vanhojen puheenjohtajien lahja täytti kaikki hyvän lahjan määritelmät; noin metrin korkuinen, lasikuituinen dinosaurus on varmasti iso, hankalasta säilytettävä eikä sille mitään varsinaista käyttötarkoitustakaan ole, jossei lasketa päässä keikkuneen näköis-imppulakin kannattelua. Muutama muukin lahja meni ihan puhtaasti hupiosastolle, ja juotiinpa yleisön edessä myös yksi turkulainen olut... Lahjan antajien toimesta tietysti. Juhlapaikka, Kaupunkikahvila Brunssi, on ehkä ennemminkin profiloitunut lou- Satikka 4/2013 Satikka 4/2013 13 Pia taan. Toki hän hyväksyttää ideansa ennen toteutusta esimiehellään, SATIn hallituksen puheenjohtajalla, eli Markku Uusitalolla sekä SATIn hallituksella. 15v SATIn palveluksessa Pia Luovula on palvellut SATIn toimistosihteerinä jo 15 vuotta. Suurin osa jäsenistämme tuntee Pian jollakin tapaa. Pia palvelee satilaisia yleensä joko puhelimen tai sähköpostin välityksellä, mutta monille toimistolla käyneistä Pia on tullut tutuksi ihan omana kokonaisena persoonanaan. Suorapuheinen ”iso tyttö” Ja persoonallisuutta siinä rouvassa riittää. Pia on asiansa osaava, ahkera, omatoiminen ja jämäkkä oman alansa ammattilainen. Hän kuvaa itse itseään suorapuheiseksi isoksi tytöksi, joka toteuttaa työnsä ”äkkii ja noppeesti”. Pian mottona on: ”Ei tartte ainakas katuu, ettei o kokeillu!” Kuten Pian suorista lainauksista huo- maa, niin hän on paljasjalkainen porilainen. Pia, kuten niin moni muukin, on välillä käynyt katsomassa maailmaa hiukan Porin ulkopuolellakin, ihan Ruotsissa saakka. Linköpingissä 3 vuotta asuttuaan, Pia omi toisen kotimaisen kielemme sananmukaisesti toiseksi kielekseen. Hän on täysin kaksikielinen ja verraton tulkki, kuten hallituksen jäsenet ovat saaneet edukseen huomata erinäisillä koulutusmatkoillaan ruotsinkielisillä alueilla. Työsuhde alkoi sijaisuutena Pian ura aukeni Satakunnan Insinöörien sihteeriksi puolittain vahingossa. Hän tuli ensin vain puoleksi vuodeksi vuorotteluvapaasijaiseksi, mutta meidän onneksemme Pia saikin vakituisen paikan, kun vuorotteluvapaalta palannut silloinen vakituinen sihteeri luovutti paikkansa Pialle. ”Vieraiden miesten” haastateltavana Työhaastattelustaan Pia muistaa sen, että häntä haastatteli silloinen SATIn puheenjohtaja Pertti Sihvonen ja varapuheenjohtaja Reijo Korpela. Piaa tietysti hiukan jännitti, kuten työhaastatteluissa usein tuppaa käymään, varsinkin kun kaksi ”vierasta miestä” olivat pöydän toisella puolella. Haastattelusta Pialle on jäänyt mieleen Pertin tekemä kysymys: ”Onnistuuko sinulta virallisen kutsun kirjoittaminen tasavallan presidentille?” Pia oli vastannut, että totta kai onnistuu. Vielä ei ole tarvinnut tasavallan presidentille kutsua kirjoitella, mutta kansanedustajille ja ministereille Pian kautta on lähtenyt useampikin kutsu. Pian työpaikka sijaitsee konkreettisesti Isolinnankadulla Porissa kuuden huoneen ja keittiön tiloissa, joista hieman yli puolet omistaa Satakunnan Insinöörit ja toisen puolen Porin Opettajien ammattiyhdistys. Vaikkakin opettajat ovat samassa tilassa Pian kanssa, niin Pia ei ole millään tapaa 14 heidän sihteerinsä. Pia ei ole palvellut ainoastaan Satakunnan Insinöörejä, vaan hän on palvellut yhtä paljon myös Insinööriliittoa ja Akavaa. Vuoden vaihteessa tähän on tulossa muutos, koska Akavan toimisto lakkautetaan kokonaan Porista. Paljon kehitystä ja mielenkiintoisia haasteita Pia totesi, ettei olisi koskaan arvannut, että puolen vuoden vuorotteluvapaasta kehittyi yli 15 vuoden kakku. Kuluneet 15 vuotta ovat menneet nopeasti ja paljon on ehtinyt tapahtua. Työkalutkin ovat hieman kehittyneet. Käytöstä on jo poistunut sähkökirjoituskone, joka oli 1990-luvun lopulla hyvinkin tärkeä tietokoneen lisäksi, koska kirjoituskoneella kirjoitettiin muun mu- assa pankkisiirtolomakkeet, kirjekuoret ynnä muut A4:sta pienemmät liput ja laput. Faksikin oli silloin käytössä. Faksiin luotiin isoja postitusryhmiä, jolloin saatiin sama asiakirja kerralla moneen eri osoitteeseen. Nykyään tuollainen asiakirjojen ryhmäpostitus on arkipäivää tietokoneella. Tärkeintä on hyvä asiakaspalvelu Suuri osa Pian työstä on asiakaspalvelua ja se on Pian mielestä todella mukavaa. Parhaimman palkinnon Pia saa silloin, jos asiakas tulee kiukkuisena ja kiihtyneenä esittämään asiaansa ja asiakas lähtee rauhoittuneena ja tyytyväisenä saamaansa palveluun. Me kaikki, jotka olemme hallitustyöskentelymme kautta oppineet tuntemaan Pian, tiedämme, että ilman tuota hengetärtä SATIn toiminta ei olisi näin monipuolista ja vilkasta. Pia suunnittelee, ehdottaa ja toteuttaa useimmat kulttuuritapahtumat ja avustaa suurella työpanoksella alayhdistysten järjestämiä tapahtumia. Toivon Pian jaksavan jatkaa yhtä tehokkaana sihteerinä vielä toiset 15 vuotta, kun tuo eläkkeelle pääsykin tuntuu nykyään olevan jo pelkkää haavetta. Teksti: Heidi Novari Kuva: Jari Vihervirta, SATIn arkisto SATIn toimistosihteerin työhön kuuluu tehtäviä laidasta laitaan Satakunnan Insinöörien ja Insinööriliiton toimistosihteerin työ ei todellakaan ole säännöllistä kahdeksasta neljään olevaa toimistotyötä, vaan Pian työpäivät jatkuvat usein iltaisin ja viikonloppuisin, kun esimerkiksi SATIn hallitus kokoontuu ja Pia toimii kokouksen sihteerinä. Saadakseen työpäivän päälle kertyneet tunnit takaisin, tulee Pian pitää saldovapaita, jolloin toimisto on suljettu. Normaalin toimistotyön lisäksi Pian toimenkuvaan kuuluu ”aivan kaikki työt, mitä toimistotilat teettävät”, eli sisustuksen suunnittelusta kaluston hankintaan ja tarvittaessa talonmiehen roolissa viemäriputkistojen avaamiseen. Omien sanojensa mukaan hän on ”joka-paikan-höylä”. Perus toimistotyöstä voisi erotella vielä matkojen järjestelyt, joita ovat esimerkiksi eräitä kertoja pikkujouluaikaan tehdyt risteilyt matkalippujen ja kuljetusten tilaamisesta laivan kokoustilojen ja ruokailujen varaamiseen ja matkanjohtajana toimimiseen. Pia ei osannut nimetä eksoottisinta työtä, mitä on ”joutunut” tekemään, mutta mieleen on jäänyt pari eri kuusenkoristelua, joissa toisella kertaa kuusi koristeltiin täyteen Akavan karamelleja ja toisella kerralla Pia askarteli pyöreistä ”IL 80 v” tarroista ja hopeanauhoista koristeita, koska kuuseen haluttiin sinä vuonna ”yksilöllisiä koristeita”. Vastenmielisintäkään työtehtävää Pia ei osaa mainita, mutta jos on pakko yksi nimetä, niin se olkoon tiskikoneen tyhjennys. Pia kokee olevansa unelmatyössään. Hän saa vapaasti toteuttaa itseään ja ideoi- Satikka 4/2013 Pia Luovula Nimi: Pia Luovula Faktat: Naimisissa Ari Forstenin kanssa. Yhden kaunottaren äiti sekä yhden tokaluokkalaisen pojan mummo. Lempiruoka:Katkaravut muodossa jos toisessa. Lempijuoma:Punaviini. Eläimet, joista ei kauheasti tykkää, peittonsa alla: Hämähäkit ja sammakot. Eläimet, joita hoitaa mielellään: Serkkunsa neitokakadut. Satikka 4/2013 15 Asiakaslähtöistä teknologiaa hoivapalveluihin Kilpailuhenki kiristyy, kun pelitulokset ilmestyvät televisioruudulle Porin Diakonialaitoksen seinällä. Kyseessä on uudenlainen liikuntaa sisältävä kännykkäpeli, joka on suunnattu vanhusten omaehtoiseen aktivoitumiseen, kuntoutukseen ja viriketoimintaan. Peliä pelataan tänään ryhmässä, mutta jatkossa peliä voi halutessaan pelata yksin omassa huoneessaan tai virtuaalisessa ryhmässä aikaan ja paikkaan katsomatta. Teknologiasta motivaatiota itsestään huolehtimiseen Ikääntyvien määrän kasvaminen asettaa taloudellisia paineita ja kysyntää uudenlaisille palveluille ja työkaluille. Jotta ikääntyvä väestö pysyisi toimintakykyisenä ja tuottavana osana yhteiskuntaa mahdollisimman pitkään, on perinteisen hoivatyön ohella kehitettävä uusia keinoja itsenäiseen aktivoitumiseen ja toimintakyvyn ylläpitoon. Samoja haasteita kohdataan muillakin avustetun asumisen piirissä olevilla, kuten kehitysvammaisilla. Kehitysvam- maisilla ei välttämättä ole sisäistä motivaattoria itsestä huolehtimiseen ja säännölliseen liikunnan harrastamiseen, se kun puuttuu monelta Matti Meikäläiseltäkin. Teknologian keinoin näihin haasteisiin yrittää vastata Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) hyvinvointiteknologia tutkimus- ja osaamiskeskittymä (TOK). Osaamiskeskittymä syntyi virallisesti SAMK:n organisaatiouudistuksen myötä, mutta tutkimusryhmä on synnyttänyt itse itsensä tekniikan tutkijoiden kohdatessa sosiaali- ja terveysalan tutkijat! Monitieteinen tutkimusryhmä näkee teknologian avustavana, lisäresurssina palvelujen monimuotoistajana ja yksilöllistäjänä, eikä sen tarkoituksena ole korvata ihmistä. Toimivalla teknologialla sen sijaan tehostetaan ja järkeistetään palveluja, vapautetaan ihmisiä hoitoalan ydintehtäviin, joita teknologialla ei voida hoitaa. Hyvinvointiteknologian TOK:n teknologiapainopisteitä ovat mm. automaatio sekä peli- ja mobiiliteknologia. Hyvinvointiteknologian TOK toimii tulkkina asiakastarpeita käännettäessä teknologian spesifikaatioiksi. Kevyttä liikuntaa ja aivojumppaa pelin muodossa Diakonialaitoksen testiryhmän pelaama mobiilipeli ei ole perinteinen kännykkäpeli. Nappien painamisten sijasta pelielementtejä ohjataan matkapuhelinta kallistamalla. Tänään peli heijastetaan suurelle näytölle, jolloin myös heikompinäköisten on helppo nähdä väisteltävät esteet ja yleisön helppo seurata pelin kulkua. Pelaaminen on paitsi käyttäjän kannalta äärimmäisen helppoa, myös kevyttä liikuntaa ja aivojumppaa! Nopeatempoisten ja visuaalisesti monimutkaisten konsolipelien sijaan, pelin grafiikat ovat yksinkertaiset ja pelitempo sovitettu kohderyhmän mukaan. Peli harjoittaa käden ja aivojenvälistä koordinaatiota ja sitä pelatessa saa lisäksi kevyttä liikuntaa. Pelin toteutuksessa on kuunneltu alusta asti kohderyhmän ja hoitohenkilöstön toiveita. Peliä voidaan lisäksi muokata helposti erilaisten pelivälineiden avulla. 16 Toisena peliohjaimena diakonialaitoksella testataan tasapainolautaa, johon kännykkä on piilotettu. Tasapainolautaa kallistelemalla pelielementti ohjautuu näytöllä. Näin samaa peliä pelaamalla voi käsitreenin sijaan harjoittaa tasapainoa tai vetreyttää nilkkoja. Kolmantena peliohjaimena toimii tablet-tietokone, jota kallistelemalla peliä pelataan kuten kännykälläkin. Pelin lisäksi tabletilla voi treenata sähköiseen muotoon muutettua huomiokykyä mittaavaa testiä. Samoja pelejä modifioitiin ja testattiin Monituotteella kehitysvammaisten keskuudessa. Modifiointi tarkoittaa tässä yhteydessä yksinkertaisimmillaan grafiikoiden ja pelitempon muuttamista sekä vaikeustason muutosta muutamien lisäelementtien (=viholliset) avulla. Positiivisia käyttäjäkokemuksia Tutkimusryhmän iloksi (ja myönnettäköön, myös ihmeeksi), ei pelitesteissä koettu teknologiavastarintaa! Myös pelitestaajien omaiset ja hoitohenkilöstö antoivat erittäin innostavaa positiivista palautetta ja kertoivat tarpeesta vastaaville sovelluksille osana virikeohjaajan ja fysioterpauetin työtä sekä asiakkaiden arkipäivää. Kokonaan ei kuitenkaan säästytty ”tää ei toimi”-tyyppisiltä kommenteilta, vaan insinööreillekin jätettiin kehitystyötä. Esimerkiksi testitabletin kosketusnäyttö reagoi huonosti ikäihmisen kuivan ihon kosketukseen. Johtopäätöksenä todettakoon, että teknologisille apuvälineille ja suomalaiselle insinöörityölle on käyttöä hoiva-alalla. Kunhan muistamme, ettemme ruoki teknologiavihaa ”joka ongelmaa ratkaisevilla insinöörien päiväunilla”, vaan viemme markkinoille käytettäviä tuotteita, joiden kehitystyö on alkujaankin lähtöisin asiakkaista. Teknologia pitää saattaa muotoon, jota osataan ja halutaan käyttää! Teksti: Sari Merilampi, SAMK Kuvat: SAMK Satikka 4/2013 Satikka 4/2013 17 Työtön vaan ei toimeton Yt-aalto on ravistellut myös Satakuntaa kesän ja syksyn mittaan, eikä missään positiivisessa mielessä. Insinöörien ammattikunta ei todellakaan ole säästynyt irtisanomisilta ja lomautuksilta, vaan moni on joutunut etsimään uutta työtä, kouluttautumaan tai keksimään muutoin hieman uutta suuntaa elämälleen. Itselläni tämä tilanne tuli eteen alkusyksystä, kun entinen työpaikkani vähensi melko rajustikin toimihenkilöiden määrää yrityksessä. Irtisanomisaika, ilman työvelvoitetta tosin, oli vain kuukausi, joka on melkoisen lyhyt aika löytää uutta työtä tai sopeuttaa itsensä ja taloutensa työttömyyteen. Joukkoirtisanomisten masentavuutta lisää se, että samalla alueella vapautuu työmarkkinoille suuri määrä saman alan osaajia kilpailemaan vähenevistä työpaikoista. Satakunnan alueella ei teollisuuden työllisyystilanne, avoimien työpaikkojen määrällä mitattuna, ole ollut mitenkään kehuttava ennestäänkään, ja sanoisin kilpailun vain koventuneen viime kuukausina. ensimmäisellä pidemmällä vierailulla kyseisessä virastossa tuli selväksi, etteivät tarinat sen toiminnasta ole tarinoita. Ensin näpyteltiin koneelle koko työhistoriani, alkaen kesäkerhon ohjaajasta ja päättyen viimeisimpään suunnittelijan pestiin. Teräsrakennesuunnittelu ja tekniset piirrustukset olivat hiukan vieraita käsitteitä, joten sain oikeastaan ihan itse päättää, mitä tiedoissani lukee. Tämän jälkeen etsittiin niitä haettavia paikkoja, ja termi ”pakkohaku” tuli ihan, no, hakematta mieleen. Yritin soperrella niistä kymmenistä työpaikoista, joita olin jo hakenut ja omasta aktiivisuudestani, osa-aikatyön tekemisestä ja muusta, mutta ei auttanut. Työllistymissuunnitelmaan kirjattiin muutama hakukohde, jotka eivät omaan osaamiseeni ja kiinnostukseeni liittyneet muuta kuin vaaditun koulutuksen osalta. Koskaan ei yksi työttömyysklisee, päiväkalja, ole houkutellut niin paljon kuin epätoivoisen työvoimatoimistoreissun jälkeen. Aktiivisuutta tarvitaan Käyttämättömiä tunteja Mielikuva nuorista työttömistä makaamassa sohvalla ja syljeskelemässä kattoon on melkoisen värittynyt ja väärä. Jos työttömällä on aikomus turvata toimeentulonsa myös jatkossa, ei sohvalla yksinkertaisesti juuri viitsi makailla sen enempää kuin keskiverto palkansaajakaan. Valitettavasti kukaan ei etsi haettavia työpaikkoja valmiiksi nenän eteen, vaan ne pitää itse kaivaa esiin. Työ- ja elinkeinotoimiston internetpalvelu on oiva kanava, mutta on myös paikkoja, jotka eivät näille virallisimmille sivuille päädy, vaan piileskelevät muualla joko internetin syövereissä tai peräti painetuissa medioissa. Avoimia työpaikkoja on tietysti tuhansia koko maassa, ja joka päivä ilmoitetaan uusia. Suurin osa niistä ei vaan osu insinöörin osaamisalueelle. Itse selasin varmuuden vuoksi päivittäin kaikki hakualueelleni lähipäivinä ilmoitetut avoimet työpaikat, ettei vaan yksikään potentiaalinen hakukohde jäisi huomaamatta. Myös Uuden Insinööriliiton jäsensivuilta löytyvä Insinööripörssi tuli tutuksi, oli suorastaan virkistävää vaihtelua selailla listaa ainoastaan ammattillisesti kiinnostavista työpaikoista. Työttömyyden myötä arkipäivistä vapautui tunteja, joille pitäisi keksiä jotain käyttöä. Melkoisen lohkareen näistä tunneista toki haukkaa työnhaku, ilmoitusten selaaminen ja hakemusten kirjoittaminen. Mutta kun ansioluettelo on hioutunut huippuunsa jokaista pilkun paikkaa myöten ja hakemiseen on tullut tietty rutiini, on edelleen käyttämättömiä tunteja. Ja tässä tulee yksi työllistymistä odottavan ihmisen dilemmista; tyhjille tunneille pitäisi keksiä jotain mielekästä tekemistä, mutta ei liian mielekästä, koska siitä on oltava valmis luopumaan heti työpaikan saadessaan. Lukeminen, ulkoilu, sisustusohjelmat ja kahvittelu osoittautuivat omalla kohdallani hyviksi vaihtoehdoiksi; niiden määrää päivissään on helppo säädellä, ne ovat edullisia tai jopa ilmaisia harrasteita eikä niihin synny pahaa riippuvuutta. Tai no, kofeiiniin syntyy riippuvuus, mutta se taas on omalla kohdallani ollut menetetty peli jo vuosia. ”Pakkohaku” ei ole myytti Itse asiassa väite, ettei kukaan etsi haettavia työpaikkoja valmiiksi, ei pidä ihan kokonaan paikkaansa. Työvoimatoimiston virkailija nimittäin teki sitäkin. Oikeastaan 18 Satikka 4/2013 Satikka 4/2013 ilman rahanmenoa, vaikkapa lenkkeilyn merkeissä. Entisen työpaikkani irtisanotut ovat järjestäneet itselleen ja toisilleen ohjelmaa yhteisaamulenkkien ja kimppalounaiden merkeissä. Tukea ja apua liitolta Tänä päivänä työtön ei ole yksin tilanteensa kanssa, eikä yksin kannata jäädä. Vertaistuki ja lähipiirin merkitys korostuvat, varsinkin kun tilanne on uusi ja outo. Tukea ja apua saa myös liitolta. Omatoimisparraukseen löytyy kattava tietopaketti liiton jäsensivuilta ja henkilökohtaista uraohjausta saa puhelimitse, sähköpostilla ja kasvotusten. Ainakin itselleni oli suuri merkitys jo sillä tiedolla, että liitosta voi pyytää apua ja tukea työnhaun pulmissa. Työnhakuun ja urasuunnitteluun kannattaa panostaa, vaikkei olisikaan työttömyysuhan alainen tai vastavalmistunut. Toki vastavalmistuneelle koulutusta vastaava työpaikka on aina pienoinen onnenpotku, varsinkin jos alakohtainen harjoittelu on aikanaan jäänyt vähemmälle. Toisaalta työelämä voi myös opettaa, mitä ei ainakaan halua tehdä seuraavia vuosikymmeniä. Itselleni työttömyys opetti, ettei minkäänlainen joutilaisuus ole minua varten ja sen, että ihmisten asenteet ovat edelleen melko outoja työttömiä kohtaan. Työvelvoitteeton aikani kesti 2,5 kuukautta, jonka aikana ehdin lähettää 39 työhakemusta, käydä kahdessa työhaastattelussa ja suureksi onnekseni allekirjoittaa yhden työsopimuksen. En voi muuta kuin toivottaa onnea ja menestystä niille, jotka painiskelevat työnhakuongelmien kanssa, ja kehottaa rohkeasti etsimään vinkkejä, apuja ja kikka kolmosia tilanteen ratkaisemiseksi. Teksti: Jenni Huhtapelto Kuva: Jari Vihervirta Rutiini pitää säilyttää Tärkeintä olisi kuitenkin pitää päivissään jonkunlainen rutiini, herätä aamulla ja mennä suurinpiirtein saman vuorokauden puolella nukkumaan. Ainakin yksinasuvalla on riski hautautua omaan kotikoloon murehtimaan tilannettaan, kun rahapussi ei välttämättä annakkaan periksi tutuille menoille. Ystäviään voi kuitenkin tavata 19 Syyskauden avajaiset 2013 Tilan emäntä Tarja Matomäki esitteli tilan mansikkaviljemiä ja uutta tunnelia, jossa mansikat olivat vielä syyskuussakin täydessä kasvussa. Ala-Satakunnan Insinöörien järjestämiä syyskauden avajaisia vietettiin Mattilan Marjatilalla perjantaina 6.9.2013. Illan ohjelmaan kuului tilan esittely emännän Tarja Matomäen toimesta. Esittelyn aikana vierailla oli mahdollisuus käydä tutustumassa tilan uusiin ”tunneleihin”, joissa mansikat kasvoivat vielä täysillä ja maistiaiset olivat mitä herkullisimpia. Myöhäislajikkeena mansikkana tilalla viljellään Salsaa, jonka marja on makea ja hyvän makuinen, kiiltäväpintainen, kaunis ulkonäöltään ja sen marjat ovat isoja kooltaan. Laaja tuotevalikoima Mansikan lisäksi tilalla viljellään vadelmaa, varhaisperunaa ja tarhahernettä. Marjojen viljelyssä periaatteena on viljellä asiakkaalle maistuvia ja parhaiten soveltuvia lajikkeita. Sen johdosta valikoimista löytyy useita monelle vieraitaIllan päätteeksi käydyn tietovisailun palkinnon lunastus oli hankala kin mansikkalajikkeita. koitos. – Tässä naisten-sarjan voittaja valitsemassa palkintoaan. Marjat viljellään muovikatteessa, joka estää rikkaruohojen kasvua ja vähentää kemiallisentorjunnan tarvetta. Marjojen kastelu ja lannoittaminen tapahtuu muovin alla olevalla tihkuletkulla. Tihkuletkun kautta tapahtuva kastelu ja lannoitus kohdistuvat juuri siellä missä vettä ja ravinteita tarvitaankin eli kasvien juuristossa. Näin 20 toimien pystytään minimoimaan mahdolliset päästöt ja säästämään vettä. Mehuasema Syksyn 2012 uutuutena tilalta löytyy tehokas pakkapuristin marjojen ja omenoiden mehustukseen sekä pastörointilaitteisto. Omenien mehusaanto riippuu omenien kypsyysasteesta ja lajikkeesta vaihdellen 0,3 l - 0,8 l /kg. Kiinteä ja vielä aavistuksen verran raaka omena tuottaa parhaan mehusaannon. Marjojen mehusaanto vaihtelee 60 - 75 %:n välillä. Mehustus sujuu parhaiten kun raaka-aine on puhdasta (ei vierasesineitä ja ylimääräistä likaa). Valmiin mehun saa mukana tuotuihin omiin astioihin tai astiat tarvittavat astiat voi osataa paikanpäältä. Pastörointi tehdään aina tilalta ostettaviin astioihin, jotta pastöroidun tuotteen riittävän säilyvyys voidaan taata. Pastöroitu mehu säilyy avaamattomana noin 10 kuukautta huoneenlämmössä mieluiten pimeässä. Avattuna pastöroitukin mehu tulee säilyttää kylmässä ja käyttää parin päivän sisällä. Pastöroimaton mehu tulee Satikka 4/2013 pakastaa nopeasti ja se säilyy sulatuksen jälkeen 2 - 3 päivää jääkaapissa. Hiidenkolo Lopuksi emäntä esitteli tilan omat viinit ja niiden maistelun jälkeen pääsimme ”shoppailemaan” tilan omasta Hiidenkolo-tilamyymälästä. Illan kruunasi maittava ja runsas iltapala, sekin tuotettuna ns. lähiruoka-periaatteella. Tilalla toimii maalaishenkinen viihtyisä kahvio / myymälä Hiidenkolo. Myymälästä löytyy tilan omat tuotteet, tuoreet marjat, varhaisperunat sekä tilan omista tuotteista valmistettuja jatkojalosteita kuten makoisat marjaviinit. Lisäksi myymälästä löytyy valikoima lähiseudun tuottajien tuotteita. Kuten kananmunia, hiutaleita, hunajaa, Highland säilykkeitä, käsitöitä ym. Hiidenkolon kahviossa voi nautiskella pienestä suolaisesta tai makeasta vaikka viinin kera. Tai nauttia terassilla Hiidenherkusta (mansikoista kermavaahdolla) ihastellen jokimaisemaa. Hiidenkolossa on pyritty mahdollistamaan myös liikuntarajoitteisten kulkeminen. Hiidenkolossa käy käteismaksun lisäksi myös yleisimmät pankkikortit. Tilaa voi myös vuokrata kokouksille tai pienimuotoisille juhlille. Sisällä on tilaa enintään 42 henkilölle (terassseineen väkeä mahtuu maksimissaan 93 henkilöä). Viinit Hiidenpuna on tilan makein viini. Se on mar- Ala-Satakunnan Insinöörit jakoivat osanottomaksun yhteydessä halukkaille nimikko-T-paitojaan ja huomioliivejä. Paitoja ja liivejä katsomassa Pertti Sihvonen (vas.), Reijo Vuorio, Aija ja Seppo Sutela ja Esa Pietilä jaisa ja raikas mansikkaviini, joka sopii hyvin seurustelu- ja jälkiruokviiniksi. Hiidensuvi pehmeä, marjaisa ja aromikas mansikka, puna- ja mustaherukkaviini. Hiidenvalko on puolimakea ryhdikkään hapokas valkoherukkaviini. Hiidenmusta on nimensä mukaisesti voimakkaan hapokas ja täyteläinen mustaherukkaviini. Hiidenkimallus on helmeilevä mansikka, punaherukka kuohuviini. Hiisider on mieto siideri-tyyppinen juoma, joka on pirskahteleva, eloisa ja makean marjaisa. Tietokilpailun voittajat Perinteisen tietokilpailun vuonna 2013 voittivat Harri ja Leena Mäntylä ja saivat siitä merkiksi kiertopalkinnon haltuunsa seuraaviin syyskauden avajaisiin asti. Teksti: Markku Uusitalo, Jari Vihervirta (toim.) Kuvat: Markku Uusitalo Tilan esittelyyn kuului myös tilan Hiisiperhe-viinien ja muiden tuotteiden esittelyä. Mainittakoon, että Suomen tilaviini 2013 -kilpailun yhteydessä tehdyssä laatuluokituksessa tilan helmeilevä Hiidenkimallus sai pronssisen ja Hiidenvalko valkoherukkaviini hopeisen mitalin Satikka 4/2013 21 Jouluperinteitä SATi ja UIL järjestävät SATIn jäsenille koulutuksen eri puolelta maailmaa Sosiaalisen median työnhaku ja -workshop Maailman eri kolkissa joulua vietetään omin eksoottisin perintein. Jopa Suomessa joulunvieton perinteet vaihtelevat suuresti. Suomalaiseen jouluun kuuluvia ruokia ovat joulupuuro, lanttulaatikko, rosolli ja tietysti kinkku, mutta monessako kodissa nykyään jouluna syödään kaikkia edellä mainittuja ruokia? Kalkkuna on syrjäyttänyt kinkun joissakin kodeissa ja puuroa ei kaivata täyttämään vatsaa, kun joulupöytä notkuu muista herkuista. Joulukirkko kuuluu vielä monen suomalaisen jouluperinteeseen, mutta kuuluuko se ehdottomasti jouluaattoiltaan vai joulupäivän aamuun? Joulupukki toimittaa lahjat joko tulemalla itse paikan päälle tai jättämällä kiireisenä ukkona paketit porstuaan. Osa suomalaisista viettää joulunsa lähisuvun kesken, osa haluaa viettää joulunsa vain ydinperheen kanssa. Kaikki tavat viettää joulua ovat oikein, kunhan rauhaa, iloa ja hyvää tahtoa vain riittää jokaisella. Kristittyjen juhla Joulua vietetään maissa, joissa on kristittyjä. Islamilaisissa maissa joulua ei tunneta, paitsi hotelleissa, joihin kristityt tulevat viettämään joululomaansa. Kurkataanpa hieman muutaman maan joulukulttuuriin. Mitä suomalaisesta jouluperinteestä poikkeavia tapoja tai ruokia löydämmekään? Osa tämän jutun tiedoista on kerätty rantapallo.fi -sivustolta. Viron nykyinen jouluperinne on saanut paljon vaikutteita Suomesta. Aattona käy- 22 dään saunassa, kirkossa ja hautausmaalla sytyttämässä kynttilä, syödään hyvin ja avataan lahjoja. Paketit toimittaa joulupukin sijasta Jouluvana, eli jouluvanhus. Vielä neljännesvuosisata sitten Virossa ei saanut viettää joulua, koska se ei kuulunut Neuvostoliiton sallimiin etuihin. Viron itsenäistyttyä kaupallinen joulu valtasi tilaa ja vain harvoissa perheissä on vielä vanhoja, aitoon virolaiseen jouluperinteeseen liittyvä omia tapoja kuten se, että jouluyönä jätetään pöydälle herkkuja tonttuja ja haltioita varten, jotta seuraavana vuonna ei kärsittäisi ruoasta puutetta. Lahjat savupiipusta Englantilaiset viettävät suurimman joulujuhlansa joulupäivänä. Jouluaatto on vielä tavallinen työpäivä. Englantilaista kotia koristavat mistelinoksat, jonka alla on lupa vaihtaa suudelmia ken tahtoo. Jouluruoista eksoottisin on perinteinen jouluvanukas, eli Christmas budding, jonka raaka-aineina ovat kuivatut hedelmät, mantelit, sokeri, muna, vehnäjauho, piparkakkumauste ja munuaisrasva. Lapset eivät näe kotonaan koskaan joulupukkia, koska pukki pudottaa lahjat savupiipusta takan eteen ripustettuihin joulusukkiin lasten nukkuessa. Italiassa jouluaterialla on suuri merkitys. Ei pelkästään ruoalla, vaikka siihenkin satsataan hyvin paljon. Tärkeämpää on se, että suku kokoontuu isolla joukolla yhteen ja viettää tuntikausia ruokapöydän ääressä vaihdellen kuulumisia. Italialaiset käyvät edelleen sankoin joukoin jouluyön messussa ja Babbo Natale, eli italialainen joulupukki, vierailee kodeissa messun aikana. Venäjällä vietettävän kristillisen joulun ajankohta poikkeaa muiden maiden ajankohdasta siten, että varsinaista joulua vietetään 7. tammikuuta. Tämä johtuu siitä, että Venäjällä ortodoksinen kirkko elää juliaanisen kalenterin mukaan, joka on pari viikkoa meidän käyttämäämme gregoriaanista kalenteria jäljessä. Kaupallinen joulunaika taas vietetään uuden vuoden yönä, jolloin joulupukkia muistuttava Pakkasukko jakaa lahjat lapsille. Yhdysvaltojen jouluperinteet ovat syntyneet samoin kuin kaikki sen maan perinteet: ne ovat tulleet uudisraivaajien mukana heidän alkuperäisistä synnyinmaistaan. Täten Yhdysvaltojen perinteet ovat varsinainen eurooppalainen sekasotku. Mutta koska ”Amerikassa kaikki on suurta”, on joulun kaupallisuus kaikkine valoineen ja koristeita täyteen tungettuine kuusineen niin ylenpalttista, että suomalainen saa pahoinvointikohtauksen niitä nähdessään. Amerikkalaiset tosin saattavat kokea suomalaisen olkikoristeisen kuusen varsin tylsänä. Olipa joulu sitten vaatimaton tai yltäkylläinen, tulisi jokaisen joulunviettäjän nauttia joulun rauhasta juuri siten, kuin hänestä parhaimmalta tuntuu. Rauhoittuen, keräten voimia tulevan vuoden haasteisiin, sydän täynnä hyvää tahtoa ja iloista mieltä. Lauantaina 8.2.2014 klo 10.00 alkaen SATIn toimistolla Työnhaku sosiaalisessa mediassa: • kanavat, toimijat, tavat • miten ja miksi verkostoitua ja kenen kanssa? • LinkedInin, Twitteriin, Facebookin, Google+ ja muita sosiaalisen median esimerkkejä työnhausta ja rekrytoinnista • esimerkkejä onnistuneista työnhauista sosiaalisen median avulla • Facebook-aplikaatiot • BranchOut, BeKnown, ym. • Jobi-osaaja • blogit, keskusteluryhmät, omat verkkosivut, ym. • itsensä brändääminen sosiaalisessa mediassa • henkilöbrändäys ja asiantuntijuuden korostus Asiantuntijuutta korostavat verkostot: • referenssit ja suosittelut • rekrytointialan toimijat ja rekrytoivat yritykset sosiaalisessa mediassa • Vinkit oman profiilin optimointiin LinkedInissä. • varoituksen sanat; käymme läpi eri näkökulmia ansioluettelon ja sosiaalisen median profiilien eroihin, tiedostomuotojen ja sisällön merkitys ansioluettelossa, jne. Kouluttajana Tom Laine Tilaisuus on jäsenille maksuton Koulutuksen yhteydessä nautimme lounaan. Ilmoittautumiset 3.2.2014 mennessä www.uil.fi/koulutukset Teksti: Heidi Novari Kuva: Jari Vihervirta Satikka 4/2013 LinkedIn-workshop: • Syventävät opinnot workshop-tyyppisesti sosiaalisen median käytöstä työnhaussa ja asiantuntijakuvan luonnissa. • luodaan asiantuntijuutta korostava profiili LinkedIniin • optimoidaan profiili hakukoneita varten • tutustutaan muihin LinkedInin ominaisuuksiin työnhaun näkökulmasta käytännönläheisesti Satikka 4/2013 23 Satakunnan Insinöörit ry:llä on ilo kutsua jäseniään Porin Teatteriin Satakunnan Insinöörit ry:llä on ilo kutsua jäseniään Porin Teatteriin Torstaina 30.1.2014 kello 19.00 Torstaina 20.3.2014 kello 18.00 Seuraamaan näytelmää Seuraamaan lastennäytelmää S l o a i k s u e e P retket n ÄRKELÄ ITTE Rautatiili Oy:n omistaja johtaja Julius Särkelä on omin käsin tiensä raivannut köyhästä töllin pojasta paikkakunnan mahtimieheksi. Hän on kovalla työllä rahansa ansainnut eikä kaihda komennella kotonaan ja konttorissa. Paikkakunnan toinen silmäntekevä, kartanonherra Fallsten, ei ole Särkelän suosiossa hän ei siedä silmissään edes Fallstenin kissaa. Fallstenin poika Martti kosiskelee Särkelän tytärtä Saaraa, joka ei uskalla kertoa isälleen seurustelustaan eikä opiskeluhaaveistaan. Kunnanlääkäri Kosonen ja salaviisas Herojan isäntä tietävät myös, miten Särkelä saadaan ärtymään. Kaikeksi harmiksi häneltä halutaan lainata flyygeliä uuden sillan vihkiäisiin. Juhliin odotetaan itse maaherraa, mutta kuka saataisiin pitämään juhlapuhe… Särkelä on viimeisten patruunoiden sukua, oman onnensa seppä. Särkelän suu on messingillä, kun asiat rullaavat niin kuin mies mielii ja sanoo. Mutta annas olla, jos joku on hänen tahtoaan vastaan. Särkelä itte kuuluu Suomen suosituimpiin ja esitetyimpiin komedioihin. Lasse Lindemanin ohjauksessa Ilmari Turjan kirjoittamasta tarinasta nähdään raikas tulkinta jääräpäisestä, mutta samalla perisuomalaisesta ja sympaattisesta tiilitehtailijasta. Peukaloisen retket on ihastuttava koko perheen satunäytelmä Nils Holgerssonista, pojasta jonka kotihaltijana toimiva tonttu kutistaa peukalon pituiseksi kyllästyttyään tämän tekemiin kolttosiin. Samalla Nils saa haltijalta harvinaisen kyvyn puhua eläinten kieltä. Peukaloinen tempautuu vahingossa Martti -hanhen matkaan ja siitä alkaa ikimuistoinen seikkailu halki Ruotsin ja jännittävien tapahtumien. Monen sukupolven rakastama Peukaloisen retket perustuu Selma Lagerlöfin klassikkokirjaan. Se on kaunis, koskettava ja opettavainen kasvutarina pojasta, jonka suhde eläimiin ja ympäröivään luontoon muuttuu hänen seikkaillessaan villihanhien matkassa. Suomessa satu Peukaloisesta tunnetaan parhaiten 1980-luvun alussa tehdystä 52-osaisesta animaatiosarjasta, jonka tunnusmusiikki on tullut tutuksi kaikenikäisille katsojille. Valloittavan ja kekseliäästi toteutetun tarinan ohjauksesta ja dramatisoinnista vastaa Christian Lindroos. Peukaloisen nimiroolissa nähdään Seppo Paajanen. Liput 10 € Liput 10 € Liput varataan SATIn toimistolta sati@satakunnaninsinoorit.fi. Varauksen yhteydessä saat viitenumeron lippujen maksamiseksi. Liput pitää maksaa 10.1.2014. mennessä, jonka jälkeen liput ovat noudettavissa toimistolta 13.1. alkaen, varmista puhelimitse 02-641 4131, että toimistolla ollaan paikalla! Voit myös sopia puhelimitse lippujen toimittamisesta muulla tavalla. Mukaan mahtuu 100. 24 Satikka 4/2013 Liput varataan SATIn toimistolta sati@satakunnaninsinoorit.fi. Varauksen yhteydessä saat viitenumeron lippujen maksamiseksi. Liput pitää maksaa 7.3.2014. mennessä, jonka jälkeen liput ovat noudettavissa toimistolta 17.3. alkaen, varmista puhelimitse 02-641 4131, että toimistolla ollaan paikalla! Voit myös sopia puhelimitse lippujen toimittamisesta muulla tavalla. Mukaan mahtuu 100. Satikka 4/2013 25 Satakunnan Insinöörit kutsuu jäseniään katsomaan kiihkeätunnelmaista Satakunnan Insinöörit tarjoaa jäsenilleen Satakuntalaista paikallistaistoa Rauman Lukon haastaessa hallitsevan jääkiekon Suomen mestarin Porin Ässät Tiistaisin klo 17.30 alkaen 28.1.2014 | 4.2.2014 | 11.2.2014 SATIn toimistolla Tiistai 28.1.2014 Tiistai 4.2.2014 Tiistai 11.2.2014 Markkinakatsaus, sijoittaminen osakkeisiin ja osakekaupankäynti Sijoitussuunnitelma eli sijoitusten omaisuuslajija alueellinen hajauttaminen sekä korkosijoittaminen Sijoitustuotteet, varallisuuden kasvattaminen, perintö- ja jäämistösuunnittelu VS. Isomäen jäähallissa Porissa Lauantaina 4.1.2014 klo 17:00 Sijoitusasiantuntijat tulevat Nordea pankilta ja he ovat sijoituspäällikkö Maija Saine sekä sijoitusasiantuntijat Terhi Korpela ja Emilia Lindroos. Koulutuksiin sisältyy myös Nordean ajankohtaiskatsauksia ja ennusteita. Liput 10 € Koulutuksien yhteydessä nautimme pientä iltapalaa. max 2 lippua / jäsen paikat B-istumakatsomossa Tilaisuudet ovat jäsenille maksuttomia! Tervetuloa nauttimaan jääkiekkoviihteestä! Ilmoittautumiset sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi. Voit ilmoittautua joka kaikkiin koulutusiltoihin tai vain osaan niistä. Ilmoittautumisaika kuhunkin koulutusiltaan päättyy aina viikkoa ennen tapahtumaa. Kunkin tilaisuuden kesto on noin 1,5 tuntia. 26 Satikka 4/2013 Liput varataan SATIn toimistolta (02) 641 4131 tai sati@satakunnaninsinoorit.fi Varauksen yhteydessä saat viitenumeron lippujen maksamiseen. Liput on maksettava 11.12.2013 mennessä ja noudettava SATIn toimistolta viimeistään 12.12.2013 tai ennen pelin alkua klo 16.30 - 16.40 välisenä aikana Ässien toimiston (Patajunnuareenan päätyovi) pääoven edestä Mika Hietikolta (040-591 5555). Ilmoita varauksen yhteydessä noudatko liput toimistolta vai pelipäivänä! Satikka 4/2013 27
© Copyright 2024