KIVI-päivän ohjelma 13.00 Avaussanat, ylijohtaja Juhani Jokinen, Kilpailuvirasto 13.05 Kilpailu hallitusohjelman toteuttajana, kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö 13.30 Elinkeinoelämän näkökulma kilpailuun, pääjohtaja Reijo Karhinen, OP-Pohjola -ryhmä 14.00 Kilpailun ja kilpailupolitiikan kehitystrendit ja haasteet taloustieteen näkökulmasta, professori Otto Toivanen, Leuvenin yliopisto 14.30 Kahvitauko 15.00 Kilpailuviraston näkemys kilpailuun liittyvistä haasteista, ylijohtaja Juhani Jokinen 15.30 Paneelikeskustelu päivän teemasta Osallistujat: toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä (Keskuskauppakamari), ylijohtaja Aki Kangasharju (VATT) ja ylijohtaja Raimo Luoma (TEM). Puheenjohtajana johtaja Martti Virtanen (KIVI). 16.30 Cocktail-tilaisuus 18.00 Seminaari päättyy 1 (4) 10.10.2011 KIVI –päivä 10.10.2011 Kilpailuvirasto, ylijohtaja Juhani Jokinen Kilpailuun liittyvät haasteet Suomessa Kilpailulakien kehitys Uusi kilpailulaki (948/2011) tulee voimaan marraskuun 1. päivänä 2011. Se on asteittaisen kehityksen tulos, mutta ei millään tavalla vallankumouksellinen uudistuksissaan. Uudessa laissa ei olla kajottu kilpailunrajoituskieltoihin. Ne säilyvät ennallaan johdonmukaisesti vuoden 2004 lakiuudistuksen harmonisointilinjauksen kanssa, jonka mukaan kansalliset kiellot vastaavat yhteisön kilpailunrajoituskieltoja. Uutta on yrityskauppavalvonnan puuttumiskynnyksen määrittelevä testi (ns. SIEC testi), eräät menettelyä koskevat säännökset, taloudellisen seuraannon periaatteen kirjaaminen lakiin, sakkovapautusjärjestelmän uudistukset, Kilpailuviraston käsiteltävänä olevien asioiden priorisointi sekä vahingonkorvausta koskevan säännöksen päivittäminen unionin oikeutta vastaavaksi. Hallitus, sen paremmin kuin kilpailulakia valmistellut työryhmäkään, ei esittänyt uusia kilpailunrajoituskieltoja, markkinaoikeuden ja Kilpailuviraston toimivallanjaon uudistuksia eikä henkilökohtaisten (rikosoikeudellisten) seuraamusten käyttöönottoa yrityksille määrättävän hallinnollisen seuraamusmaksun ohella. Niin sanottujen yksipuolisten kilpailunrajoitusten alueella jäsenvaltio voi soveltaa unionin oikeutta tiukempaa lainsäädäntöä Neuvoston asetuksen 1/2003 3 artiklan mukaisesti. Kyseeseen voisi tulla erityisesti julkisyhteisön harjoittaman elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia vaarantavat toimet, jota olisi voitu valvoa esimerkiksi aikaisempien kilpailunedistämislakien mukaisen yleislausekkeen (neuvotteluperiaate) tapaisen säännöksen avulla. Todennäköisesti tämän kaltainen sääntely olisi kuitenkin johtanut vaikeasti hallittaviin tilanteisiin julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan toisistaan poikkeavan kohtelun takia. Lisäksi samanaikaisesti kilpailuneutraliteettia koskevia ongelmia ratkaistaan komission valtiontukiin liittyvän Destiapäätöksen asettamien velvoitteiden pohjalta uudistamalla kuntalakia. Markkinaoikeuden ja Kilpailuviraston välisen toimivallan jaon muutosta ei myöskään pidetty tarpeellisena. Tämä pohdinta liittyi käsitykseni mukaan ensisijaisesti selkeiden kilpailunrajoituskieltojen rikkomusten rankaisemiseen asianosaisten suostumuksen perusteella jo Kilpailuviraston käsittelyssä ja siis välttäen markkinaoikeusvaihe. Käytännön tarve ns. settlement-prosessille näytti kuitenkin puuttuvan, koska sellaisten selvien rikkomusten määrä, jossa asianosaiset olisivat olleet valmiita nopeutettuun päätöksentekoon, osoittautui loppujen lopuksi vähäiseksi. Henkilökohtaisten seuraamuksia kilpailunrajoituskiellon rikkomisesta uusi kilpailulaki ei sisällä. Kuitenkin tähän kysymykseen varmaan palataan hallitusohjelmaan sisältyvän kirjauksen mukaisesti (”Hallitus selvittää Postiosoite PL 332 00531 HELSINKI Käyntiosoite Pitkänsillanranta 3 00530 HELSINKI Puhelin ja faksi (09) 73141 (09) 7314 3405 Sähköposti ja www kirjaamo@kilpailuvirasto.fi www.kilpailuvirasto.fi KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket 2 (4) 10.10.2011 mahdollisuudet kartellitapauksiin syyllistyneiden tuomitsemisesta henkilökohtaiseen rikosoikeudelliseen vastuuseen”). Priorisointi Uusi kilpailulaki antaa Kilpailuvirastolle aiempaa selkeästi paremmat mahdollisuudet asettaa tutkittavana olevat asiat tärkeysjärjestykseen ja jättää vähäpätöiset asiat tutkimatta. Kilpailuvirasto julkaisee ennen lain voimaantuloa periaatteet, joita priorisoinnissa noudatetaan. Ensisijaisesti periaatteissa kiinnitetään huomiota tekijöihin, jotka liittyvät asian toteamiseen vähämerkitykselliseksi. On tietenkin selvää, että priorisoinnissa on ennen muuta kysymys siitä, missä kulloinkin on kilpailuvalvonnan painopiste, mitkä asiat käsitellään kiireellisinä ja mihin pääosa resursseista ohjataan. Tällä hetkellä painopiste on karkeiden kartellien kiinnijäämisriskin lisäämisessä, tutkittavana olevien kartellivihjeiden selvittämisessä sekä niin sanotuissa poissuljentarajoituksissa, joissa markkinavoiman avulla rakennetaan keinotekoisia esteitä kilpailijoiden tielle. Priorisoinnin tavoitteiden saavuttamiseksi olemme uudistaneet selvitysmenettelyä ottamalla käyttöön käsittelyn alkuvaiheen niin kutsutut go/no-go -kokoukset, käsittelyn alkuvaiheen aikataulutuksen sekä esikuntatoiminnon strategiamuodostuksen tueksi. Tarkoituksemme on myös tehdä uudistuksia sidosryhmätoimintaamme parantaaksemme toimintamme ajantasaisuutta ja vaikuttavuutta. Kilpailulain noudattamisen tehosteet Kilpailuviraston tehtävää voisi kuvata niin, että ylläpidämme talouden toimijoiden (yksityinen ja julkinen) kannusteita noudattaa kilpailulakia ja unionin kilpailusääntöjä. Kysymys on ennalta ehkäisevästä vaikutuksesta, joka kohdistuu ensiksikin tahallisiin rikkomuksiin ja toiseksi tahattomiin, ehkä tietämättömyydestä johtuviin rikkomuksiin. Nämä kaksi aluetta vaativat osin erilaisia toimenpiteitä. Tahallisissa rikkomuksissa virasto rakentaa ennalta ehkäisevää vaikutusta kiinnijäämisriskin ja seuraamusmaksutason yhdistelmänä. Tahattomia rikkomuksia pyrimme ennaltaehkäisemään viestinnän keinoin – ongelma vain tuntuu olevan siinä, miten kannustaa yrityksiä tulemaan informoiduksi? Hallinnollisten seuraamusmaksujen optimaalinen taso riippuu (ainakin monien ekonomistien mielestä) kiinnijäämisriskin ja seuraamusmaksun määrän suhteesta siten, että jos kiinnijäämisriski on esimerkiksi 1/10 pitäisi seuraamuksen olla kymmenkertainen hyötyyn verrattuna. Jos tämä yhtälö pitää paikkansa, optimaalinen seuraamusmaksun taso lienee vaikeasti saavutettavissa, joten huomio kiinnittyy väkisinkin kiinnijäämisriskin lisäämiseen ja henkilökohtaisiin seuraamuksiin. Samalla kannattaa kuitenkin myös pohtia, mitkä tekijät johtavat kilpailunrajoituskieltojen rikkomiseen ja miten näihin tekijöihin voisi vaikuttaa. Britannian kilpailuviranomaisen (Office of Fair Trading) tutkimuksessa, juristeille suunnatuissa kysymyksissä, syynä pidettiin `hyvin todennäköisesti`-arviolla: - suurimpana syynä johdon selvän sitoutumisen puutetta lain noudattamiseen (78 % vastaajista), -työntekijöiden tietämättömyyttä/epärehellisyyttä ( 44 %) -kielteistä vaikutusta voittoon (37 %) -työntekijöiden tietämättömyyttä säännöksistä (15 %). KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket 3 (4) 10.10.2011 Ennalta ehkäisyn keinot vaihtelevat nekin brittien tutkimuksen mukaan. Kilpailujuristien mielestä hyvin tärkeitä keinoja ovat: -rahalliset seuraamukset yritykselle (74 %) -yksilöihin kohdistuvat rangaistukset (67 %) -sakkovapautusjärjestelmä (52 %) -yrityksen maineen menetys (44 %) -johdon liiketoimintakielto (41 %) -johdon henkilökohtainen maineen menetys (30 %) -yrityksen sisäiset yksilöön kohdistuvat kurinpitotoimet (19 %) -yksityisoikeudelliset vahingonkorvauskanteet (11 %). Yritysten johdon vastauksissa samoihin kysymyksiin ennaltaehkäisevyydestä `erittäin tärkeä` –arviolla kutakuinkin tasatuloksiin päätyivät yrityksen maineen menetys, yksilöön kohdistuva rikosvastuu ja yritykseen kohdistuvat rahalliset seuraamukset (49-64 % vastaajista). Listan viimeiseksi sijoittuivat yksityiset vahingonkorvauskanteet ja sakkovapautusjärjestelmä (13-30 %). Ennakkoestävyyteen ja seuraamuksen valintaan liittyy vielä yksi näkökohta. Miten optimaalisen seuraamuksen määrittäminen muuttuu seuraavissa tilanteissa: yritysjohto rikkoo tahallaan; yritysjohto tiesi rikkomuksesta; yritysjohdon olisi pitänyt tietää rikkomuksesta; yritysjohto ei tiennyt rikkomuksesta. Jos edellä oleva ei muuta osoita niin ainakin sen, että ennaltaehkäisyn lisääminen edellyttää monipuolista lähestymistapaa, jossa seuraamuksen tason valinta on tärkeä, mutta kuitenkin vain yksi näkökulma asiaan. Kilpailun edistäminen Kilpailuvirasto tekee aloitteita kilpailun edistämiseksi, kuten Kilpailuvirastosta annetussa laissa asia ilmaistaan. Kilpailun edistämistoiminta (advocacy) on käytännössä kaikkien teollisuusmaiden kilpailuviranomaisten keskeinen tehtävä perinteisen antitrust-toiminnan ohella. Sen tehtävänä on tuottaa lainvalmistelua varten asiantuntijapalveluita sääntelyn kilpailuvaikutuksista, osaltaan varmistaa kilpailuneutraliteetin toteutuminen yksityisen ja julkisen taloudellisen toiminnan välillä sekä arvioida sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta toimivan kilpailun kannalta. Kilpailunedistämisen painopiste on ensiksikin niin sanotun viisaan sääntelyn edistämisessä – sääntelyssä, joka on tosiasiallisesti tarpeellista ja vaikuttavaa, asianmukaisesti mitoitettua, laadullisesti korkeatasoista ja vaikutuksiltaan mitattavissa olevaa ja jonka hyödyt ylittävät selkeästi sääntelyn haitat. Näitä kysymyksiä on tarkasteltu viraston alkuvuonna 2011 julkaisemassa Kilpailukatsaus 2 –teoksessa `Viisas sääntely – toimivat markkinat`. Toiseksi painopiste on työ- ja elinkeinoministeriön tavoitelinjausten mukaisesti sellaisten rakenteellisten kilpailun esteiden torjumisessa, jotka voivat johtua sääntelystä, julkisesta rahoituksesta tai julkisen sektorin toiminnasta yksityisillä markkinoilla. KILPAILUVIRASTO Konkurrensverket 4 (4) 10.10.2011 Toimintaympäristö ja lähiajan haasteet Talouden suhdannekehitys vaikuttaa Kilpailuviraston käsittelyyn tuleviin asioihin. On mahdollista, että taantumassa talouden toimijoilla on runsaasti kannusteita käyttää markkinavoimaa (yksin tai yhdessä muiden kanssa) omien intressiensä ajamisessa. Perinteiset tavat väärinkäyttää määräävää markkina-asemaa sekä erilaiset peiteltyyn yhteistoimintaan tai yhteisymmärrykseen nojaavat järjestelyt ovat tavallista todennäköisempiä lähivuosina. Yrityskauppavalvonnan uusi testi (SIEC-testi) antaa joissain tapauksissa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet kilpailun turvaamiseksi haitallisia keskittymiä vastaan, mutta lisää samalla kilpailuvaikutusten selvittämisen vaatimuksia niin kielteisten vaikutusten kuin tehokkuushyötyjenkin kohdalla. Kaikki tämä lisää vaatimuksia Kilpailuviraston toimintaan vaikuttavien pitkäaikaisempien muutostrendien ja haasteiden hallintaan. Näihin haasteisiin (oligopolit, kolluusion havaitseminen, laiskasti kilpailevat keskittyneet toimialat) vastaaminen on oleellisen tärkeää, ja saatetaan tarvita sekä uusia analyysivälineitä että oikeudellisia puuttumiskeinoja. Ensikädessä tämä tarkoittaa niin sanotun taloudellisen analyysin vahvistamista Kilpailuvirastossa. Sitä edellyttävät yrityskauppavalvonta, niin sanotun harmaan alueen kilpailunrajoitusten tunnistaminen (rajoituksella voi olla sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia kilpailuun) sekä toimenpiteet heikon kilpailun alojen kilpailullisuuden parantamiseksi. Julkisen tuotannon uudistumiskehitys jatkuu, yhtenä esimerkkinä on valtionvarainministeriössä meneillään oleva kuntalain uudistus julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välisen kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi. On mahdollista, että Kilpailuvirasto saa uudistukseen liittyviä valvontatehtäviä. Hallitusohjelman mukaan palvelutuotantoon liittyviä kilpailuttamisen ja julkisen tuen myöntämisen sääntöjä selkeytetään ja komissiossa valmisteltavana olevan SGEI-normiston vaikutukset kansalliseen kilpailulainsäädäntöön arvioidaan. Hyvät kuulijat, lopuksi voinen esittää näkemyksen, jonka mukaan kattavan, nykyistä laaja-alaisemman eri hallinnonaloja koskevan kilpailustrategian tarve lisääntyy. Elinkeinoelämän näkökulma kilpailuun KIVI-päivä 10.10.2011 OP-Pohjola-ryhmä Pääjohtaja Reijo Karhinen ”Jota enemmän jossakin yhteiskunnassa toisilla on tilaisuus elää toisten työstä ja jota vähemmin toiset saavat itse nauttia vaivansa hedelmiä, sitä enemmän ahkeruus lamautuu. Edelliset tulevat ylpeiksi, jälkimmäiset toivottomiksi, ja molemmat haluttomiksi.” Anders Chydenius, Kansallinen voitto (1765) ”Mitä suurempi yhteiskunnan rooli ja mitä korkeampi verotus, sitä enemmän ahkeruus lamautuu. Edelliset tulevat ylpeiksi, jälkimmäiset toivottomiksi, ja molemmat haluttomiksi.” Kilpailu on hyvästä Kilpailu on tuottavuuden lisäyksen perusedellytys Kokonaistuotanto henkeä kohden Suomessa 40 000 Euroa 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 BKT henkeä kohden, käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus 2005 2010 Kilpailu luo hyvinvointia Kilpailu Tuottavuuden kasvu Talouskasvu ja hyvinvointi Lähde: Konkurrence og forbrugerstyrelsen Kilpailu on hyvästä – missä kulkee terveen kilpailun raja? Uusien asuntoluottojen laskennallinen marginaali Suomessa Uusien asuntoluottojen keskikoron ja 3 kk:n euriborin erotus 3,5 %-yks. 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Lähde: Suomen Pankki Pienen maan ongelma – markkinat keskittyvät Pankit Vähittäiskauppa S-ryhmä K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Muut yksityiset OP-Pohjola-ryhmä Nordea Pankki Suomi Sampo Pankki Vahinkovakuutusyhtiöt Työeläkeyhtiöt Varma Ilmarinen Tapiola Eläke-Fennia Etera Muut Vertailtu toimialan markkinaosuuksia vuonna 2010. Lähteet Finanssialan keskusliitto ja Nielsen OP-Pohjola-ryhmä Tapiola-ryhmä Lähivakuutus-ryhmä If Fennia Muut Keskittyminen ei ole vähentänyt kilpailua Markkinaosuudet talletuksista 1990 Postipankki Markkinaosuudet talletuksista 2010 Muut OPPohjolaryhmä Muut Säästöpankit SYP Danske Bank KOP OP-ryhmä Nordea Lähde: Finanssialan keskusliitto, markkinaosuudet talletuksista Suomessa Kansainvälisillä mittareilla Suomessa hyvät kilpailuolosuhteet • Vahvuudet • • • • • • • • Instituutiot ja infrastruktuuri Makrotalousympäristö Terveys/ terveydenhuolto Perus- ja korkeakoulutus Rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyys Liike-elämän kehittyneisyys Teknologiset valmiudet Innovaatiot Lähde: World Economic Forum • Heikkoudet • • • Työmarkkinoiden tehottomuus Markkinoiden (pieni) koko Hyödykemarkkinoiden tehottomuus Kilpailua säätelevät puitteet kehittyneet myönteiseen suuntaan Kilpailulainsäädännön kehityksen myönteiset ilmentymät elinkeinoelämän näkökulmasta • • • • • • • Kilpailuviraston kannanotot markkinatalouden ja elinkeinoelämän toimintavapaudesta. (Ei ylisääntelyä, ei liiketoiminnan tarpeetonta kahlitsemista. Viranomaistoiminta ja liiketoiminta pidettävä erillään) Kilpailuviraston käytännön tasolla tapahtuva ohjaus on lisännyt yritysten ennakoimismahdollisuuksia, tehokkuutta ja oikeusvarmuutta. Epävarmoina taloudellisina aikoina neuvonnalle on ollut erityisen suuri tarve Vanhasta poikkeuslupamenettelystä luopuminen on lisännyt kilpailuasioiden tuntemusta yrityksissä. 1.11.2011 voimaan tuleva kilpailulaki antaa kilpailuvirastolle mahdollisuuden suunnata resursseja markkinoiden kannalta vakavampiin kilpailunrajoituksiin. Kunnat ja kilpailuneutraliteetti -lainsäädäntöhanke Avoin kartelloituminen lopetettu Tunnistetut kipukohdat Tunnistetut kipupisteet elinkeinoelämän näkökulmasta • • • • • • • Lisääntyvä sääntely Kilpailuneutraliteetin säilyminen Tulkinnanvaraiset säännöt – mm. kilpailijoiden välisestä sallitusta yhteistyöstä Ehdollisissa yrityskauppapäätöksissä uuden lain valituskielto ongelmallinen EU-komission suunnittelema ryhmäkannemahdollisuus – EU:n tasoiset ryhmäkanteet johtava mahdollisesti oikeusjärjestelmän väärinkäyttöön Tutkintatapauksissa tutkinnan kohteiden oikeuksien turvaaminen Pieni maa, pienet markkinat – miten turvata kohtuuttomat kulut Pieni maa – toimialayhteistyöllä tehokkuutta Lisääntyvä sääntely – onko menty jo liian pitkälle? • • Sääntely lisääntynyt alalla kuin alalla • Ilmasto- ja ympäristöala, kemikaalit (REACH), finanssiala • Finanssialalla pääsyynä kriisi – muilla toimialoilla EU:sta pursuava sääntelytulva Enemmän kuin hetkellinen tekijä, kyseessä ajan ilmiö • Sääntelyä tulee koko ajan lisää ja se muuttuu monimutkaisemmaksi • Olisiko kevyempiäkin menettelyjä kuten itsesääntely, parhaat käytännöt tai menettelyohjeet? Finanssiala kouluesimerkki – edessä todellinen sääntelytsunami Pankkialan sääntelystä negatiivinen kierre talouskasvuun Talouskasvu hidastuu ja hyvinvointi laskee Sääntely kiristyy Pankkien luotonantovalmius laskee ja marginaalit nousevat Oman pääoman ja varainhankinnan kustannukset nousevat Suomen kovassa kilpailuympäristössä lainamarginaalien nostaminen kuitenkin vaikeaa Asuntoluottojen marginaalit*: Suomi vs. Ruotsi 2,0 % 1,8 1,6 Ruotsi 1,4 1,2 Suomi 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1/2010 4/2010 7/2010 10/2010 1/2011 4/2011 * Laskennallisia keskimääräisiä marginaaleja: - keskimääräinen korko 6kk:n euribor Suomi: uusien asuntoluottojen Ruotsi: keskimääräinen 3kk vaihtuvakorkokoisen asuntolainan korko (Nordea, SHB, SEB, Swedbank) 3kk:n stibor Lähde: Suomen Pankki, Riksbank, comboloan.se 7/2011 Talletussuoja vääristää kilpailua – millä muulla toimialalla kilpailijat toimivat uusien tulokkaiden takuumiehinä? • Talletussuoja vääristää kilpailua monella tapaa: • Se poistaa tallettajilta tarpeen arvioida pankkiin liittyvää riskiä • Se mahdollistaa huonossa taloudellisessa kunnossa olevalle pankille mahdollisuuden hankkia talletuksia korkealla korolla (hintahäiriköinti) • Mahdollinen pankin kaatuminen jää jäljelle jääneiden pankkien maksettavaksi. Kilpailuneutraliteetin säilyminen • • • Kuntasektori: liikelaitokset, Kuntarahoitus jne. Valtion tukitoimet: kriisiaikana ja muulloin, määräaikaiset ja pysyvät Kilpailuneutraliteetti yli rajojen: pankkien pääomittamiset ja varainhankinnan tukeminen kriisiaikana. Transaktiovero. Kuntasektorilla merkittävä tuottavuuden parantamisvaade – tarvitaan kilpailua 115 Kokonaistuottavuus 2000 = 100 Indeksi Teollisuus 110 105 Koko kansantalous 100 95 Kunnat* 90 85 2000 2001 *Koulutus, terveydenhuoltopalvelutsosiaalipalvelut , Lähde: Tilastokeskus 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Pankkien pääomittaminen ja varainhankinnan tukeminen finanssikriisin aikana Pääomitustarve kohdistuu GIIPS-maiden sekä GIIPS-valtionpapereihin sijoittaneisiin pankkeihin PIIGS-valtiolainat suhteessa CT1-pääom aan* 300% 250% 200% 150% 100% Lähde: Pohjola Markets, EBA *) CT1= Core Tier 1, ydinvakavaraisuussuhde Unkari Puola Suomi Malta Alankomaat Ruotsi Norja Tanska UK Ranska Itävalta Belgia Saksa Slovenia Portugali Espanja Italia Kypros Kreikka Irlanti 0% Luxembo… 50% Kriisien kierre ja kilpailu Eurooppa ajautunut kriisien kierteeseen Eurokriisi Finanssikriisi Johtajuus -kriisi Poliittinen kriisi Talouskriisi Valtioiden velkakriisi Kriisin vaikutukset kilpailulle  Kilpailu pyrkii vähenemään – huoli kannattavuudesta korostuu  Yhteiskunnan tukipolitiikka muuttuu – kilpailuneutraliteetti kärsii  Osa yrityksistä ei selviä – kilpailu vähenee pysyvästi  Vahvat yritykset vahvistavat markkina-asemiaan Kilpailu yli rajojen – erot maiden välisessä kilpailukyvyssä korostuvat Suomen kilpailukyky on rapautunut Indeksi Yksikkötyökustannukset 2000=100 125 Suomi 120 Euroalue 115 110 Saksa 105 100 95 00 Lähde: OECD 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Yrityksen menestyminen globaalissa kilpailussa Kilpailulainsäädäntö Kansallinen tukipolitiikka Palkat Yritys Perusinfra, jne. Verotus Regulaatio Elinkeinovapaus kannustaa ahkeruuteen, mahdollistaa omalla työllä vaurastumisen ja yhdistää yksityisen ja yhteisen edun. Kiitos! Kilpailun ja kilpailupolitiikan trendit ja haasteet - taloustieteen näkökulma Otto Toivanen Katholieke Universiteit Leuven & Center for Economic Policy Research (Lontoo) 10.10.2011 Kilpailu ja valtion rooli • Keskeinen kysymys: millainen institutionaalinen järjestely takaa tehokkaimman resurssien kohdentuminen? • Vastaus #1: Lähes aina kilpailu. • Vastaus #2: Vastaukseen #1 on syytä tehdä tärkeitä varaumia sen suhteen mitä kilpailulla tarkoitetaan. • Vastaus #3: Vastaukseen #1 on syytä tehdä poikkeamia olosuhteista riippuen. Esityksen sisältö 1. Miksi kilpailu on oikea vastaus. 2. Tarvittavat reunaehdot. 3. Keskeiset poikkeamat. 4. Teoriasta käytäntöön. 5. Keskeiset haasteet Suomen näkökulmasta. 6. Yhteenveto. 1. Kilpailu • Kilpailun paine ohjaa resursseja – henkinen pääoma, fyysiset resurssit – mahdollisimman tuottaviin kohteisiin. • Oikea kohdennus epävarmassa maailmassa vaatii paljon ja erityistä tietämystä. • Oikea kohdennus muuttuu jatkuvasti – kilpailu siirtää resursseja vääristä oikeisiin kohteisiin. 2. Kilpailun reunaehdot • Yksittäisten toimijoiden tavoite ei ole kilpailun ylläpitäminen vaan sen vähentäminen (omalta osalta). • “Paras monopolivoitto on rauhallinen elämä” (J.R. Hicks 1935). • Kilpailu toimii vain, jos sille luodaan toimintaedellytykset. • Valtion tehtävä on luoda ja toimintaympäristöä jossa kilpailu toimii. ylläpitää sellaista 2. Kilpailun reunaehdot • Vapaa alalle tulo. • Vapaa alalta poistuminen. • Manipulaatiovapaa ja vakaa toimintaympäristö. 3. Keskeiset poikkeukset • Ulkoisvaikutukset – verkostovaikutukset. saasteet, tieto & osaaminen, • Epäsymmetrinen informaatio. • Luonnollinen monopoli. • Nämä saattavat edellyttää joko 1. sääntelyä (esim. energia, televerkot, pankkisektori) ja/tai 2. muita valtion toimia (verot, T&K tuet, toimintaoikeudet – lääkärit yms.). 4. Teoriasta käytäntöön • Parhaissakin olosuhteissa kilpailun asteen määräävät 1. kysyntä eli markkinan koko, 2. alalle tulon kustannukset ja 3. tuotantoteknologia • Täydellisen kilpailun markkinoita tuskin on. 4. Teoriasta käytäntöön  Tarvitaan 1. lainsäädäntöä joka luo puitteet kilpailulle, 2. kilpailupolitiikkaa joka vähentää kannustimia yhteiskunnan kannalta haitallisiin toimiin (kartellit) tai estää ne (yrityskaupat), 3. sääntelyä joka vähentää monopolihaittoja ja/tai luo kilpailua aloille/alueille joilla sitä ei muutoin olisi, sekä 4. näiden yhteensovittamista. 4. Teoriasta käytäntöön 1. Keskeiset kysymykset • Mikä on kilpailupolitiikan yhteiskunnallinen tuotto? • Mikä on hyvää/parasta kilpailupolitiikkaa? 2. Vastaukset ... suurelta osin puuttuvat. 4. Teoriasta käytäntöön • Buccirossi, Ciari, Duso, Spagnolo & Vitale 2011: “Competition policy and productivity growth: An empirical assessment”. • Aineisto: 22 toimialaa, 12 OECD maata, 1995 – 2005. • Kokonaistuottavuus tehosta. (sen kasvu) riippuu kilpailupolitiikan 4. Teoriasta käytäntöön • Kartellien/dominanssin vaikutus. vastaisella kilpailupolitiikalla • Vaikutus on suurempi 1. maissa jotka eivät ole teknologisessa eturintamassa, 2. maissa joissa on vahvat juridiset instituutiot ja 3. maissa joissa sopimusrikkomukset vähäisiä. suurin 5. Suomi • Hyvät uutiset: Suomessa 1. vahvat juridiset instituutiot ja 2. vähän sopimusrikkomuksia. • Huonot uutiset: Suomessa 1. markkinat pienet ja hajanaiset, 2. alalle tulon kustannukset korkeat 3. voimakas yhteistoiminnan perinne kaikilla yhteiskunnallisen toiminnan lohkoilla ja tasoilla. 5. Suomi • Hyytinen, Steen & Toivanen 2011: “Uncovering cartels”. • Aineisto: toimialatason aineisto teollisuustoimialoilta 19501990. • KIVIn kilpailunrajoitusrekisterin tiedot laillisista kartelleista. • Keskeiset tulokset: 1. Todennäköisyys, että olemassa oleva kartelli jatkaa on yli 90%. 2. Todennäköisyys, että alalla jossa ei kartellia, syntyy mahdollisuus muodostaa sellainen tiettynä vuonna on keskimäärin yli 20%. 5. Suomi 6. Yhteenveto • Keskeinen tavoite: resurssien tehokas kohdentuminen. • Kilpailu erinomainen väline. • Tarvitsee avukseen yhteensovitettua 1. lainsäädäntöä 2. sääntelyä ja 3. kilpailunvalvontaa/politiikkaa. 6. Yhteenveto • Vaikka valitettavan vähän tutkimustietoa siitä, mikä on yhteiskunnallisesti tehokasta kilpailupolitiikkaa, olemassa olevan tiedon valossa: kilpailupolitiikka 1. hyvä kohdentumiseen ja johtaa parempaan resurssien 2. aktiiviselle kilpailupolitiikalle suuri tarve - 3. erityisesti Suomessa jossa perusolosuhteet eivät kaikilta osin suosi kilpailua. Markkinoiden toimivuus Suomen talouden kehittämisstrategiassa Tausta-aineistoa KIVI-päivään 10.10.2011 Johtaja Martti Virtanen Kansallissali 10.10.2011 Kilpailun kehitys Suomessa − Kilpailu on kaikkien taloudellisten indikaattorien mukaan vahvistunut viime vuosikymmeninä aktiivisen kilpailupolitiikan, EU-jäsenyyden ja kilpailua vahvistavien taloudellis-teknisten muutosten myötä − Talouden kasvu on samalla vahvistunut − Kilpailun toimivuutta on lisännyt deregulaatio, jossa on purettu tai uudistettu kilpailua estävää, rajoittavaa tai vääristävää lainsäädäntöä − Kilpailun edellytyksiä on lisännyt myös julkisen tuotannon uudistusprosessi, joka on laajentanut kilpailulle avointa taloudellisen toiminnan aluetta Markkinoiden toimivuus Suomen talouden kehittämisstrategiassa 10.10.2011 2 Kilpailusääntöjen soveltaminen − Avoin kartelloituminen on lopetettu − Yrityskauppavalvonnalla on estetty markkinoiden lisäkeskittyminen määräävään markkina-asemaan johtavien kauppojen osalta − Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä on torjuttu EU-sääntöjen kanssa harmonisoiduin säännöksin − Jakelujärjestelmät on sopeutettu EU:n sisämarkkinoiden vaatimuksiin Markkinoiden toimivuus Suomen talouden kehittämisstrategiassa 10.10.2011 3 Tilanne nyt − ”Helpot” asiat on ”hoidettu”, ja jäljelle ovat jääneet ”vaikeat” asiat − Avoimen kilpailun rajoittamisen sijaan passiivinen kilpailu, mahdollinen antikilpailullinen koordinaatio (hiljainen kolluusio) ja muut vaikeasti selvitettävät ja todennettavat asiat − Myös muutokset tuotantotavoissa, verkostoituminen, allianssit ja kansainvälistyminen monimutkaistavat kilpailunrajoituksia − Kilpailun puutteellisuus johtuu lisäksi yhä useammin monista eri syistä: rakenteisiin ja toimintatapoihin vaikuttaa myös muu yhteiskuntapolitiikka ja lainsäädäntö Markkinoiden toimivuus Suomen talouden kehittämisstrategiassa 10.10.2011 4 Tulevat kehityshaasteet eli kilpailupolitiikan perusagenda − Markkinoitten keskittyneisyys valtakunnallisella ja alueellisella tasolla − Kilpailuneutraliteetti − Julkisen vallan omistama tuotanto / yksityinen tuotantotoiminta − Erilaisten yksityisten toimintamuotojen välinen − Julkisten tuotantoyksikköjen välinen − Vaikuttaminen muuhun lainsäädäntöön ja/tai sen soveltamiseen − Kilpailulainsäädännön kehittäminen? − Suomen sijainti, talouden koko ja rakenne muodostavat jatkossakin kilpailulle haasteen, mutta olennaiset kehitysaskeleet ovat kuitenkin edelleen mahdollisia. Markkinoiden toimivuus Suomen talouden kehittämisstrategiassa 10.10.2011 5 Markkinoiden toimivuus Suomen talouden kehittämisstrategiassa Ylijohtaja Aki Kangasharju VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) KIVI-päivä 10.10.2011, Helsinki 3 teesiä • Think big – Markkinoiden toimivuus Suomessa vs. kansainvälinen kilpailukyky • Globalisaatio -> rakennemuutos – Työmarkkinoiden rooli – Luova tuho eri puolilla Suomea: missä markkinat toimii? • Haasteet politiikalle – Elinkeinopolitiikka: tietoyhteiskunta vs. luova tuho – Kilpailuvirasto: julkisten palvelujen ja kuntarakenteen murros (kilpailun rooli) 2 Kilpailu kotimaassa vs. Kilpailukyky kansainvälisesti? (Ghemawat 2011) • Viennin kansainvälisyyden “teoreettinen” maksimi noin 90% • Suomen vienti lähes puolet bruttokansantuotteesta 3 Kun ajatellaan näin laajasti, on puhuttava • Hyödykemarkkinoista • Työmarkkinoista • Rahoitusmarkkinoista – Talouskriisi -> vakaus, sääntely – Globalisation paradox (Rodik, Oxford University Press 2011), – World 3.0 (Ghemawat, Harvard Business Review Press, 2011) 4 Hyödyke- ja työmarkkinat • Tuotannontekijä- ja investointikeskeisestä kasvusta innovaatiokeskeiseen – Teknologinen rintama lähestyy ja markkinoiden toimivuuden merkitys kasvaa – Markkinoiden suojelusta avoimuuteen • Instituutiot (Acemoglu ym., Handbook of Economic Growth 2005) – pro-labour vs. pro-employer • Työmarkkinoiden kilpailullisuus tuottavuuden kannalta – Paikallinen sopiminen • Luova tuho – Turbulenssin vähentämisestä vaikutusten lievittämiseen (Snower et al., JEL 2009) • Mittakaavaedut -> tuotantorakenteen keskittyminen – Yritykselle sisäiset – Yritykselle ulkoiset 5 Tuottavuuserot alueittain 6 Lähde: Ottaviano, Kangasharju, Maliranta (2009) Haaste elinkeinopolitiikalle • On tuettava yrityksiä etenkin paljon kilpailluilla markkinoilla, – jotta ne eivät etsiytyisi pois kilpailusta aloille, joissa tuottavuuskasvu hitaampaa – vaan pyrkisivät pois kilpailusta innovoimalla “vertikaalisesti” ja lisäämällä siten tuottavuuskasvua (Aghion ym., NBER 2011) • Muistaen että tuen on – oltava tilapäistä ja perustuttava yritysten menestykseen – palveltava yhteiskuntaa laajasti ajateltuna – Let losers go (Rodik 2010) 7 Haaste Kilpailuvirastolle • Julkisen palvelusektorin ja kuntarakenteen muutos • Milloin julkisen sektorin avaaminen kilpailulle on yhteiskunnallisesti kannattavaa? – Luonnolliset monopolit (vrt. Englanti) – Voimakkaat taloudelliset kannustimet -> sitoutuminen heikkoihin kannustimiin (Acemoglu ym. 2004) – Kilpailun alentama kustannustaso vs. laadun turvaavan valvonnan kustannukset (Hart ym. 1997) – Institutionaalinen vakaus (Sandmo 2003) 8