TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ EERIKINKATU 3 JA TURUN VEROTOIMISTO ANINKAISTENKATU 1 TOIMITALON PELASTUSSUUNNITELMA 2004 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja Turun verotoimiston toimitalon pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa työskentelevien ja oleskelevien henkilöiden omatoimiseen varautumiseen, onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn sekä ohjeita toimia oikein mahdollisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Pelastussuunnitelmassa mainitut turvajärjestelyt edellyttävät toimiakseen suunnitelman perehdyttämisen kohteessa työskenteleville ja vastuuhenkilöille. Pelastussuunnitelman vuosittainen tarkistaminen ja tarvittaessa päivitys varmistaa pelastussuunnitelman toimivuuden. Pelastussuunnitelma on tarkoitettu normaali- ja poikkeusolojen aikaisia onnettomuus- ja vaaratilanteita varten. Pelastussuunnitelma täyttää pelastuslaissa 468/2003 ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta 787/2003 omatoimiselle varautumiselle ja pelastussuunnitelman sisällölle asetetut vaatimukset. TURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA EHKÄISE ENNALTA VAARATILANNE YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 PELASTUSSUUNNITELMA Pelastuslaki 8 §: Rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on asianomaisessa kohteessa ja muussa toiminnassaan velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa ja varautumaan sellaisiin toimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Pelastuslaki 9 §: Valtioneuvoston asetuksessa tarkemmin määriteltävään rakennukseen tai muuhun kohteeseen on laadittava pelastussuunnitelma 8 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä. TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön nimi ja osoite Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Eerikinkatu 3 / Turun verotoimisto, Aninkaistenkatu 1 Kaupunginosa/kylä Kortteli VI Tontti 8 Rakennusvuosi Rakennuksia tontilla Portaita / Huoneistoala kerroksia 10 481 m2 Kerrosala 13 101 m2 5 Kellariala Kokoontumishuone: Srk:n juhlasali, sallittu henkilömäärä päivä / yö 1344 m2 1 1956 350 5/7 KIINTEISTÖN LIITTYMINEN YLEISEEN VÄESTÖNSUOJELUUN Suojelupiiri Suojelulohko Keskusta Yksikkö 21 21019 Turun johtokeskus poikkeusolojen aikana: Turun johtokeskus, Samppalinnankatu 9 Muu ylempi poikkeusolojen johtopaikka (piiri, lohko, yksikkö): Suojelupiiri: Ammattikoulu, Aninkaistenkatu 7 Suojelulohko: Tuureporin koulu, Kauppiaskatu 17 LIITTYMINEN VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSTOIMEEN Pelastuslaitos: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Eerikinkatu 35, 20100 Turku, p. 263 3111 Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaika kohteessa: < 10 minuuttia KUVAUS TOIMINNOISTA Yritykset ja laitokset (nimi, suojelusta vast. henkilö, puh.): Henkilöitä päivä/ yö seurakuntayhtymän hallinto- ja toimistopalvelut + asiakkaat < 250 seurakuntayhtymän juhlasali < 350 verotoimiston toimistopalvelut + asiakkaat < 200 TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Turvallisuus on merkittävä osa toimintaa ja luo perustan toiminnan jatkuvuudelle. Omatoiminen turvallisuustyö ja onnettomuuksien ennalta ehkäisy kuuluvat jokaisen virastotalossa työskentelevän työntekijän velvollisuuksiin. Uhkakuvien tunnistaminen ja poistaminen mahdollistaa turvallisen toiminnan ja palvelujen edelleen kehittämisen. Tätä yhteisesti hyväksyttyä korkeata turvallisuustasoa tulee koko virastotalon henkilöstön tukea turvallisuusmyönteisellä ajattelulla ja toiminnalla - henkilön tehtävästä ja vastuualueesta riippumatta. Turvallisuuskulttuuria ei voi ostaa. Ajattele turvallisuutta! Turvallisuus koostuu yksilön toimista. Työntekijä tuntee oman työympäristönsä ominaispiirteet parhaiten. Pysähdy joskus ajattelemaan päivittäistä toimintaasi turvallisuuden kannalta. Älä luule, että joku muu tekee sen puolestasi. Aseta itsellesi kysymyksiä, kuten: • Onko työpaikkasi turvallinen? Mikä siinä voi olla vaarallisinta? Mikä voi aiheuttaa onnettomuuden? • Onko työolosuhteesi asianmukaiset? Teetkö työtäsi huonossa asennossa, huonossa valossa, tms. Ergonomia on myös turvallisuutta. • Onko työpaikkasi järjestyksessä? Kaatumiset ja kolhimiset aiheuttavat paljon onnettomuuksia. • Onko työpaikkasi siisti? Lika ja roskat luovat otolliset olosuhteet tulipalolle. Vaikka lattia ja seinät olisivatkin palamattomia tai vaikeasti syttyviä, paperit ja muovit palavat. • Onko sähköjohdot ja -laitteet asianmukaisia? Toimiiko laitteen jäähdytys? Onko pölyt puhdistettu tuuletusaukoista? Vialliset sähkölaitteet ja ”jatkojohtoviritykset”ovat usein syynä tuhoisiin tulipaloihin. Myös sähköiskun vaara on todellinen. • Osaatko toimia oikein? Osaatko antaa ensiapua? Missä on lähin alkusammutin ja miten se toimii? Mistä pääset ulos vaaran uhatessa? Avun saaminen voi kestää useita minuutteja, jolloin voi tapahtua paljon peruuttamatonta. Ensitoimien merkitys on todella ratkaisevaa. • Miten vierustoverillasi menee? Meillä on taipumusta tottua asioihin, joten emme välttämättä edes huomaa, että jokin on hullusti. ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Ennalta ehkäisyn merkitys onnettomuuksien vähentämisessä Turvallisen toiminnan merkitys työpaikalla on tärkeää. Pienimmätkin onnettomuudet voivat johtaa yksilön kannalta kestämättömään tilanteeseen. Loukkaantuminen voi aiheuttaa työkyvyttömyyden tai kuoleman. Tulipalo voi aiheuttaa työn menetyksen tai suurien omaisuusvahinkojen syntymiseen. Huolimattomuus voi johtaa sivullisten vahinkoon. Tunne vastuusi, toimi ja tee asioiden hyväksi jotain Omalla aktiivisuudellasi voit vaikuttaa. Siivous ja paikkojen järjestely, asioiden ennakointi, työn suunnittelu, keskustelu esimiehen ja työtovereiden kanssa jne., ovat helposti toteutettavissa olevia turvallisuustoimia jokaiselta työntekijältä. Jokaisen virastotalossa työskentelevän velvollisuus on tarvittaessa ehkäistä vahinkojen syntyminen ja rajoittaa vahinkojen laajuutta. Pelastustoimista tulipalotilanteen tai onnettomuuden alkuvaiheessa vastaa se viraston normaali työnjohto-organisaatio, jossa tapahtuma on. Tilanteen kokonaisjohtamisesta vastaa korkein paikalla oleva esimies tai johtamiseen sopivin asiantuntija. Kun pelastusviranomainen saapuu paikalle, siirtyy operatiivinen johtovastuu hänelle. PÄIVITTÄINEN PALOTURVALLISUUS Yleinen siisteys ja järjestys vähentää aina paloriskiä • Mitä vähemmän tiloissa on palavaa materiaalia sitä pienempi on tulipalon todennäköisyys. • Työpaikat koneineen, kuten myös ulkoalueet, tulee pitää siistinä ja järjestyksessä. Roskat ja jätteet tulee hoitaa niille varatuille paikoille ja kuljettaa mahdollisimman pian pois työalueilta. Lämpöä kehittävät, ylimääräiset, tilapäiset ja epäkuntoiset sähkölaitteet ovat paloriski • Tietokoneet ja muut lämpöä kehittävät laitteet vaativat valvontaa. Laitteiden tulee saada tuulettua vapaasti (ei esim. papereita tietokoneiden päälle). • Ylimääräisten sähkölaitteiden tarvetta (esim. kahvinkeittimet, lämpöpuhaltimet ym.) tulee aina harkita. Epäselvissä tapauksissa tulee kysyä lupa. • Sähkölaitteista tulee kytkeä virta pois silloin, kun niitä ei käytetä. • Jatkojohdot ovat vain tilapäiskäyttöä varten. Mikäli sähkösyötön käyttötarve on pysyvä, on tehtävä asianmukainen kiinteä asennus ”ammattimiehen”toimesta. • Jatkojohtojen ketjutus ei ole turvallista ja on vastoin sähköturvallisuusmääräyksiä. • Vähänkin epäkuntoiset laitteet tulee ehdottomasti poistaa käytöstä ja korjata ensi tilassa tai korvata se uudella. Palo-ovet on pidettävä aina suljettuna, kun niistä ei kuljeta, eikä niitä saa kiilata auki • Mikäli palo-oven tilapäinen aukipitäminen on välttämätöntä esim. henkilö- tai tavaraliikenteen takia, tulee oven sulkemisesta huolehtia välittömästi tarpeen päätyttyä sama henkilö, joka on oven avannutkin. • Uloskäytävät on pidettävä aina vapaina koko leveydeltään. Uloskäytävien eteen tai kulkureiteille ei saa laittaa tavaroita tai muita esteitä edes tilapäisesti. Kynttilöiden polttaminen • Myös kynttilät ovat palaessaan avotulia, joten niiden polttaminen edellyttää erittäin suurta huolellisuutta, vaikka niiden polttaminen ei vaadikaan tulityölupaa. • Ohjeita: valitse oikeanlainen kynttilä; varmista, että kynttilä on tanakasti pidikkeessään; varmista, ettei vieressä tai yläpuolella ole mitään syttyvää; jätä kynttilöiden väliin riittävästi tilaa; älä jätä lasta tai lemmikkieläintä hetkeksikään yksin palavan kynttilän kanssa: sammuta kynttilät aina, kun poistut pitemmäksi aikaa huoneesta sekä muista, että viimeinen huoneesta lähtijä sammuttaa aina kynttilät. Tupakointi • Tupakointi on ehdottomasti kielletty muualla kuin sille osoitetuilla paikoilla. • Mikäli perustetaan uusi pysyvä tai tilapäinen tupakointipaikka, on asiassa kuultava aina myös yrityksen johtoa. TOIMINTA SÄHKÖKATKOSTILANTEESSA Pysy rauhallisena ja odota hetki. Sähkökatkos on yleensä lyhytkestoinen poikkeuksellinen tilanne. Sähköt voivat palautua hetken kuluttua. Älä poistu työpisteestäsi ellei ole pakko. Opasta asiakkaat ulos ennen omaa poistumistasi. • Merkki- ja turvavalaistus toimii, jolloin hämärässä poistumiseen on aikaa ainakin 30 minuuttia. • Huoneistoissa on myös jälkivalaisevia kilpiä, jotka osoittavat poistumisreittejä eli opastavat tien turvaan. • Silmät tottuvat hämärään muutamassa minuutissa. • Työpisteestä ei kannata poistua, ellei erityistä vaaraa ole. • Tärkeintä on tarkastaa, ettei asiakkaita ole jäänyt tiloihin, joista on vaikea päästä pois ja ettei synny onnettomuusvaaraa. • Uusia asiakkaita ei saa päästää sisään. • Varaa huoneistoon työpisteiden lähelle käsivalaisimia. Pidä huolta oman työpisteesi turvallisuudesta • Tarkkaile ympäristöäsi ja puutu vaaraa aiheuttaviin asioihin. • Varmista, että työpisteesi koneet eivät aiheuta vaaraa sähkön palauduttua. • Katkon pitkittyessä on tilat tarkoituksenmukaista tyhjentää. • Tyhjentämispäätöksen tekee yleensä korkein paikalla oleva esimies. • Tyhjentäminen tulee suorittaa järjestelmällisesti. KOKOONTUMISTILAT Seurakunnan tiloissa on kokoontumishuoneisto, johon sovelletaan kokoontumishuoneistosta annettuja säädöksiä. Juhlasaliin saadaan kokoontumisluvan mukaan ottaa sisään enintään 350 henkilöä, joista eteisaulaan 70 henkilöä. Enimmäishenkilömäärää ei saa ylittää, koska hätätilanteessa poistuminen saattaa estyä liian vähäisten uloskäytävien vuoksi. Tilaisuuksien aikana saattaa olla läsnä paljon henkilöitä, joille seurakunnan tilat ovat vieraita. Siksi tuleekin erityisesti ottaa huomioon, että uloskäytävät ja kulkureitit niille ovat aina käytettävissä ja niiden merkinnät ovat näkyvissä, ja että uloskäytävien ovet ovat avattavissa sisäpuolelta ilman avainta. Juhlasalissa on käytössä vain irtotuolit, jotka hätätilanteessa poistuttaessa saattavat kaatua kulkureiteille ja siten aiheuttaa kompastumisia. Juhlasalissa tuolien sijoittelussa istuinalueeksi, on tarkoituksenmukaista, että jätetään riittävän leveät käytävät. Apuvälineitä käyttävät ihmiset on pyrittävä sijoittamaan tuoliriveille siten, että he voivat sijoittaa apuvälineensä käytävän ulkopuolelle ja että he voivat poistua esteettä omaa vauhtiaan kokoustiloista. Verotoimistolla on piharakennuksessa koulutustila, jossa enimmäishenkilömäärä voi olla n. 110. TURVALLISUUSHENKILÖSTÖ JA SEN KOULUTUS Henkilön nimi, osoite ja turvallisuuskoulutus Puh. nro työ Yhtiön hallituksen puheenjohtaja: Isännöitsijä: Raimo Läntinen 261 7111 040-543 3897 Turvallisuuspäällikkö: Seppo Kosola /seurakunta Mika Gylén / verotoimisto 261 7111 521 2700 Huoltoyhtiö / huoltomies: seurakunnan oma toiminta Muu turvallisuushenkilöstö (mm. suojan hoitaja, ensiapu- ja sammutustaitoiset): toiminnan vastuuhenkilö ja esimiehet virastohenkilökunnasta muodostettu turvallisuusorganisaatio TALOSSA TOIMIVAN HENKILÖSTÖN PEREHDYTTÄMINEN SUUNNITELMAAN Pelastussuunnitelma hyväksytään yhteistyössä isännöitsijän ja kohteen vastuuhenkilöiden toimesta. Suunnitelma toimitetaan kohteeseen heti, kun se on hyväksytty. Tiedottaminen henkilökunnalle hoidetaan (koska, miten?): Asiakkaille tiedotetaan pelastussuunnitelmasta (milloin, miten?): Tarpeellisilta osin ilmoitustaululla. Henkilökunnalle järjestetään suunnitelmaan liittyvä tiedotustilaisuus (milloin?): Turvallisuuspäällikön päättämänä ajankohtana. Yksi kappale tätä suunnitelmaa säilytetään kummassakin virastossa. Toinen kappale ilman liitteitä (tai yhteenveto suunnitelmasta) lähetetään alueen pelastusviranomaiselle: Ilmoitus tehty vuonna 2004. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain ja oleelliset muutokset ilmoitetaan pelastusviranomaiselle. keskeiset turvallisuusasiat tarkistetaan liitteenä olevan lomakkeen avulla vuosittain. Suunnitelman tarkistus: Talon Lisätietoja omatoimisesta varautumisesta ja turvallisuuskoulutuksesta saa alueen pelastuslaitokselta tai pelastusliitosta (nimi, osoite ja puh.): Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Eerikinkatu 35, 20100 Turku, p.263 3111 Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry., Satakunnantie 164, 20330 Turku, p. 511 7711 TURVALLISUUSHENKILÖSTÖ Seurakunnalla on nimetty turvallisuushenkilöorganisaatio, jonka seurakunta liittää oman pelastussuunnitelmansa liitteeksi. Turun verotoimistolla on nimetty turvallisuushenkilöorganisaatio, jonka verotoimisto liittää oman pelastussuunnitelmansa liitteeksi. YHTEYSTIETOJA JA OHJEITA ERILAISIA ONNETTOMUUS-, VAARA- JA VAHINKOTILANTEITA VARTEN Huoltoyhtiö / talonmies: seurakunnan toiminta Sähkölaitoksen vikailmoitukset: Taloa koskeva sähkökatkos ilmoitetaan huoltomiehelle, joka ilmoittaa asiasta tarvittaessa edelleen sähköyhtiölle/Turku Energia Oy Huoneiston sähkökatkos: Tarkista ensin sulakkeet. Selvitä myös, toimiiko muissa huoneissa valaistus. Vasta sitten yhteys huoltomieheen. Vesilaitoksen vikailmoitukset: Pitkähkö taloa koskeva vesikatkos ilmoitetaan yleensä etukäteen. Ilmoitus vesikatkoksesta tarvittaessa huoltomiehelle, joka ilmoittaa asiasta tarvittaessa edelleen vesilaitokselle/Turun vesilaitos Hissin vikailmoitukset: Hissiä koskeva vikailmoitus tehdään talon huoltomiehelle. Hätätapauksessa, jos ihminen on jäänyt hissiin, ilmoitus tehdään joko hissin hätäpainikkeella tai puhelimella hissin huoltoliikkeeseen. Yhteystiedot ovat hissikorin seinässä. Mikäli yhteydenotto ei onnistu, voidaan ilmoitus tehdä myös numeroon 112 ja/tai kiinteistön huoltomiehelle. Kiinteistön ilmanvaihtolaitteiden pysäyttäminen (mistä pysäytetään, kuka pysäyttää): Ilmanvaihtolaitteet pysäytetään ullakkokerroksessa olevien ilmastointikoneiden ohjauskeskuksista huoltohenkilöstön toimesta. Toimintaohjeita sähkö-, vesi- ja lämpökatkoksissa: Ensin on pyrittävä selvittämään tapahtuman syyt ja vasta sitten tiedotettava tapahtuneesta huoltomiehelle. Yleensä katkokset kestävät vain lyhyen ajan. Vakuutukset: Kiinteistön omistajalla on vakuutus, joka kattaa kiinteistöä kohtaavat vahingot. Asiakkaalla tulee olla vakuutus, joka kattaa hänen irtaimistonsa ja mahdollisen muun omaisuuden vahingot. Ambulanssi: 112 Varanumero: 233 5000 Poliisi: 10022 Varanumero: 251 1002 Myrkytystietokeskus: (09) 471 977, (09) 4711 Päivystävä sairaala: Turun yliopistollinen keskussairaala Terveyskeskus: Turun kaupungin pääterveysasema Hammaslääkäri: • • • • Selvitä, mitä on tapahtunut Pelasta hengenvaarassa olevat, estä lisäonnettomuudet Anna hätäensiapu o turvaa hengitys ja verenkierto o ehkäise sokki ja tyrehdytä verenvuoto Hälytä apua hätänumerosta 112 RAKENNUKSESTA POISTUMINEN JA KOKOONTUMISPAIKAT Pelastuslaki 44 §: Palon sammuttamiseksi ja sen leviämisen estämiseksi sekä muun onnettomuuden torjumiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi pelastustoiminnan johtajalla on oikeus, jos tilanteen hallitseminen ei muutoin ole mahdollista: 1) määrätä ihmisiä suojautumaan sekä evakuoida ihmisiä ja omaisuutta; 2) ryhtyä sellaisiin välttämättömiin toimenpiteisiin, joista voi aiheutua vahinkoa kiinteälle tai irtaimelle omaisuudelle; 3) ryhtyä muihinkin pelastustoiminnassa tarpeellisiin toimenpiteisiin. Poistumista ohjaa tarvittaessa Poistumistiet ja varatiet Rakennuksesta poistuttaessa henkilökunnan ja asiakkaiden kokoontumispaikka ja varapaikka Sisälle suojautuminen Virastotalossa olevien henkilöiden evakuoinnista vastaa ja käskyn antaa paikalla oleva viraston edustaja tai pelastustehtävää johtava pelastusviranomainen, jos hän on kohteessa. Poistumistienä käytetään sisääntulo-ovia. Lönnrotinpuisto Normaalioloissa ei toteuteta ellei kyse ole kaasuonnettomuudesta. TALON YHTEISISSÄ TILOSSA ENNAKOITAVAT VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET SEKÄ TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI Pelastuslaki 21 §: Rakennus, rakennelma ja sen ympäristö on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara on vähäinen ja että pelastustoiminta on onnettomuuden sattuessa mahdollista. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakoilla, kellareissa, rakennusten alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu. Pelastuslaki 23 §: Tulta ja syttyvää tai räjähtävää taikka muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen. Ryhdyttäessä sellaiseen korjaus- tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista. Jokainen on mahdollisuuksiensa mukaan velvollinen valvomaan, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon tai muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Pelastuslaki 32 §: Rakennuksen omistan ja haltijan on huolehdittava siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Uloskäytävät ja kulkureitit niille tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti. Merkitsemisestä ja valaisemisesta säädetään tarkemmin sisäasiainministeriön asetuksella. Pelastuslaki 33 §: Kiinteistön omistajan ja haltijan on huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet tai muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sisäasiainministeriön asetuksella säädetään pelastustien merkitsemisestä. Vaaratilanne Vaikutus Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Irtaimistovarastoissa tai muissa yhteisissä tiloissa säilytetään luvattomia määriä palavia nesteitä, nestekaasua tai akkuja. Irtaimistovarastojen käytävillä ja kulkureiteillä säilytetään tavaroita. Sammutustehtävissä aiheutuu vaaraa sammutushenkilöstölle. Irtaimistovarastoissa säilytetään vain sinne kuuluvia tavaroita. Luvattomaan toimintaan puututaan välittömästi ja tavarat poistetaan. Tavarat poistetaan välittömästi varastokäytäviltä ja kulkureiteiltä. Kulkutiet ja uloskäytävät niille pidetään aina käyttökelpoisina ja tavaroista vapaana. Arkistoissa oleva arvokas ja helposti syttyvä materiaali vahingoittuu Piha-alueella tapahtuu autojen pysäköintiä pelastusteillä tai niille varastoidaan vaihtolavoja tms. sekä kasataan lumikasoja Yhteisten tilojen ovia ei pidetä lukittuina. Palo-ovia pidetään avoinna tai kiilattuna auki. Poistuminen rakennuksesta tai varastoista saattaa vaarantua tai aiheuttaa henkilövahinkoja. Sähkökatkosten aikana saattaa kulkija kompastua tai poistuminen sisätiloista ulos estyy. Tulipalossa tai vesivahingossa tuhoutuu sellaista materiaalia, jonka korvaaminen ei ole mahdollista Palokunnan ajoneuvoja ei saada riittävän lähelle kohdetta tai puomitikasta ei saada pystytettyä seinän viereen. Lukituksella estetään vieraiden ihmisten pääsy yhteisiin tiloihin, jolloin estetään varkauksia ja tuhopolttoja. Kiinni olevat palo-ovet estävät tulipalon ja savukaasujen leviämisen osastosta toiseen. Sähkötoiminen laite jätetään toimimaan, kun huoneisto jää tyhjilleen. Toiminnassa olevat sähkölaite saattaa syttyä palamaan tai koneen rikkoutuminen aiheuttaa vesivahingon. TV:n, radioiden, nauhurien yms. laitteissa on virta aina kytkettynä. Palava kynttilä on aina avotuli. Ns. ohjausvirta saattaa aiheuttaa sähkölaiteessa tulipalon. Ilman aikuisen valvontaa palava kynttilä saattaa aiheuttaa hetkessä tuhoisan tulipalon. Tulipalon syttymisen vaara on huomattava. Tulityöt rakennuksen sisällä tai vesikatolla Kaikki syttymistä aiheuttava toiminta kielletään ilman erityislupaa. Vesiputket suojataan mahdollisen putkivaurion varalta. Pelastustiet merkitään ja ne pidetään aina käyttökelpoisina. Yhteisistä tiloista poistuttaessa varmistetaan aina, että ovet menevät lukkoon. Palo-ovea ei saa koskaan kiilata auki asentoon, jos siinä ei ole paikalla toimenpiteestä vastaavaa henkilöä koko ajan Toiminnassa olevat sähkölaitteet pyritään sulkemaan, kun huone jää tyhjilleen. Ovet muihin tiloihin pitää sulkea, jolloin mahdollinen tulipalon leviäminen huoneistossa ainakin osittain voidaan estää. Sähkölaitteista katkastaan virta aina ainakin yöksi ja silloin, kun poistutaan huoneistosta. Kynttilät sammutetaan aina, kun huoneesta poistutaan pitemmäksi ajaksi ja aina, kun huoneeseen jää lapsia. Työn tilaaja huolehtii, että tekijällä on voimassa oleva tulityölupa sekä tulityön tekemiseen tarvittava ammattitaito. KIINTEISTÖÖN HANKITTU TURVALLISUUSMATERIAALI Pelastuslaki 30 §: Kohteeseen, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat palo- tai henkilöturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran, voi alueen pelastusviranomainen erityisestä syystä määrätä hankittavaksi tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä helpottavia laitteita sekä ryhtymään sanotussa kohteessa muihinkin välttämättömiin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuden varalta. Määrätty Taloon tarvittava määrä Talossa oleva materiaali Puute ALKUSAMMUTUSKALUSTO Käsisammutin Sankoruisku Sammutuspeite Pikapaloposti 44 27 16 RAIVAUSKALUSTO HENKILÖSUOJAIMET ENSIAPUTARVIKKEET PALOVAROITIN POISTUMISTURVALLISUUS Uloskäytävät Rakennuksesta tulee voida turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa hätätilanteessa. Rakennuksessa tulee olla riittävästi sopivasti sijoitettuja, tarpeeksi väljiä helppokulkuisia uloskäytäviä niin, että poistumisaika rakennuksesta ei ole vaaraa aiheuttavan pitkä. Uloskäytävän tulee johtaa ulos maan pinnalle tai muulle palon sattuessa turvalliselle paikalle. Ovien aukeaminen Uloskäytävän kulkusuunnassa olevien ovien tulee yleensä avautua poistumissuuntaan sekä uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti avattavissa. Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovissa ei tule yleensä käyttää lukkoja, jotka avaimetta voi takalukita siten, ettei niitä sisäpuolelta saa auki ilman avainta. Poistumisvalaistus Mikäli uloskäytävien ovet ja pääsy niille eivät ole selvästi nähtävissä tai muut ovet voivat harhauttaa ulos pyrkijöitä, uloskäytävät ja pääsy niille tulee tarvittaessa merkitä. Majoitustilojen, hoitolaitosten sekä kokoontumis- ja liiketilojen uloskäytävät ja kulkureitit niille tulee yleensä varustaa turva- ja merkkivalaistuksella. Turva- tai merkkivalaistuksella tai molemmilla varustetaan muutkin sellaiset tilat, joista poistuminen muutoin saattaa olla ilmeisen vaikeata. Em. valaistuksen tarkoitus on varmistaa henkilöiden turvallinen poistuminen tilasta ja samalla ehkäistä paniikkia. Virastotalo on varustettu turva- ja merkkivaloilla, joiden keskus sijaitsee kellarikerroksessa sähköpääkeskushuoneessa. Valaisimien toimintaa pitää tarkkailla jatkuvasti ja havaitut viat pitää korjata välittömästi. Valaisimille on tehtävä toimintakunnon varmistamiseksi määräajoin toimintatesti. Suositeltava määräaika on kolmen kuukauden välein. Kokeiluista tulee pitää päiväkirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle. Samaan päiväkirjaan pitää merkitä myös laitteille tehdyt huolto- ja korjaustoimenpiteet. Laitteistolle tulee olla nimetty hoitaja. Sellaisissa asiakkaille ja työntekijöille tarkoitetuissa tiloissa, joissa oleskelee ihmisiä vaikka vain tilapäisesti, kuten ikkunattomat ja hämärät tilat, voidaan poistumisturvallisuutta parantaa merkitsemällä kulkureitit ja uloskäytävät jälkivalaisevilla poistumista turvaavilla kilvillä. PALOVAROITIN Virastotalossa ei ole palovaroittimia. SAVUNPOISTO Rakennukseen tulee suunnitella ja rakentaa sen eri tiloihin soveltuva riittävä mahdollisuus savunpoistoon. Rakennukseen ei ole rakennettu erillistä savunpoistojärjestelmää. Huoneista savu poistetaan ovista ja ikkunoista käyttämällä palokunnan savunpoistopuhallinta. Porrashuoneissa on osassa avattavat ikkunat sekä ullakkotiloissa vesikatolla paloluukut. Piharakennuksen porrashuoneen katossa on savunpoistoluukku. MUU TURVALLISUUS Murtosuojaus ja lukitus: Yleisavain on huoltomiehellä / huoltoyhtiöllä / vartiointiliikkeellä. Murtosuojauksesta on annettu tiedote toimihenkilöille. Rakennukseen sisäänpääsyn varmistaminen Järjestyslaki 8 §: Rakennuksen omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, että kerrostalossa on näkyvässä paikassa yhteystiedot talonmiehestä, isännöitsijästä tai muusta henkilöstä, jonka avulla poliisi-, pelastustai sosiaali- ja terveydenhoitoviranomainen tai haastemies voi viipymättä ja korvauksetta päästä rakennukseen. Ongelmajätehuolto Jätelaki 3 §: Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelaki 6 §: Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Tavallisimpia ongelmajätteitä ovat akut, öljyt, erilaiset paristot, maalit ja liuottimet, loistelamput, lääkkeet, puhdistusaineet sekä erilaiset myrkyiksi luettavat aineet. Nämä ovat erityisen haitallisia ihmiselle ja luonnolle jo pieninäkin pitoisuuksina. Ongelmajätteet pitää laittaa vain niitä varten varattuihin keräysastioihin. Ongelmajätteiden keräyspaikoista on annettu toimihenkilöille ohjeet? kyllä X ei VÄESTÖNSUOJA Virastotalon kellarikerroksessa on väestönsuoja C/m-54, jonka koko on 105 m2. Väestönsuojassa ei ole ilmanvaihtolaitteita, eikä muitakaan väestönsuojaan kuuluvia laitteita ja varusteita. Suojatila vastaa lähinnä tilapäissuojaa. Henkilöitä suojatilaan on suunniteltu sijoitettavaksi 166. Alueella ei ole yleistä väestönsuojaa TILAPÄISSUOJA Tilapäissuojan sijainti ja kunnostamissuunnitelma (mm. sijainti, tiivistäminen, ilmanvaihdon järjestäminen, varustaminen ja kalustus): Rakennuksen kellaritiloihin ja maanalaiseen pysäköintihalliin, jossa tilaa n. 1400 m2, voidaan rakentaa tilapäisiä suojapaikkoja. TURVALLISUUSHENKILÖSTÖN MATERIAALI Virastotalon turvallisuushenkilöstölle ei ole hankittu turvallisuusmateriaalia. on