Avoin, vahva Metalli....... 2
METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI SATAKUNTA • 1 / 2012 Tässä lehdessä: Erno Välimäki: Avoin, vahva Metalli....... 2 Jari-Matti Välkkynen: Uusia toimijoita Ay-liikkeeseen ......................... 2 Matti Mäkelä: Tehdään vaikutus!.......... 3 Reijo Hirvonen: Minne menet, metalli?... 4 Metalli 91:n ehdokkaat: Työhyvinvoinnin kehittämiseen on panostettava 5 Matti Numminen: Äänestämällä voit vaikuttaa metallin vaaleissa..... 6 Metalli Kutosen väki: Terävyyttä liiton toimintaan...... ...................... 6-7 Hannu Keskitalo: Oikeudenmukaisuutta edunvalvontaan............ 10 Osmo Harju: Laivat syntyvät käsityönä ...................................... 11 Jari Myllykoski: Suomi elää perusteollisuudestaan................... 12 Turja Lehtonen: Vahva, itsenäinen metalli on turvattava................ 12 Pentti Rantanen: Metalli vaikuttajana...... 13 Seppo Kivimäki: 21. Liittokokoukseen.... 14 2 • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • SATAKUNTA METALLIN VAIKUTTAJAT UUSIA TOIMIJOITA AY-LIIKKEESEEN pääkirjoitus Avoin, vahva metalli V iime työehtosopimuskierroksella Metalliliitto tuli ennen neuvottelun aloittamista ulos tavoitteiden kanssa. Liitto julkisti virallisesti palkankorotustavoitteensa. Tämä oli ensimmäinen kerta pitkään aikaan eikä se päätös syntynyt itsestään. Liiton hallinnossa asiasta käytiin pitkään ja hartaasti keskusteluja ja vääntöjä. Lopputulos oli onnistunut ja tavoitteen julkaiseminen tuntui saavan laajaa hyväksyntää työmailla. T avoitteen julkistaminen mahdollistaa sopimuspolitiikan ja sen tavoitteiden arvioinnin jäsenistön keskuudessa. Tällä tavalla saadaan herätettyä jäsenistön kiinnostusta edunvalvontaa kohtaan. Kun tavoitteet ovat julkisia, niihin voidaan laajemminkin sitoutua. Näen tämän tavan toimia selkeästi parempana kuin aikaisemman mallin jossa niin tavoitteenasettelu, neuvotteluihin valmistautuminen kuin itse neuvottelutkin käytiin läpi pienessä piirissä hiljaisuuden vallitessa. M S etalliliitto tarvitsee lisää tällaista avoimuutta, liiton suunnan päättämisen tulee tapahtua aidon jäsenistön kuulemisen kautta. On päästävä eroon vanhasta kulttuurista jossa muutama nokkamies tekee päätökset ja jäsenistön valitsemilla edustajilla on vain kumileimasimen rooli. ain vajaa vuosi sitten osallistua SAK:n edustajakokoukseen Tampereella Metalliliiton edustajana. Minuun teki suuren vaikutuksen edustajien rohkeus kyseisessä kokouksessa kun käsittelimme järjestön organisaatiota ja sen kattavuutta maakunnissa. Oli hienoa nähdä miten alueita ja kenttää edustaneet luottamushenkilöt puoluekantaan katsomatta uskalsivat kritisoida ja vastustaa SAK:n ja liittojen johtajien esityksiä alueverkoston karsimisesta. Tällaista ryhtiä toivon näkeväni metallin liittokokouksessa ensi kesänä. Jäsenistön valitsemien edustajien on otettava se päätösvalta joka heille kuuluu ja tuotava uutta ryhtiä liittoon. T yönantajaliitto on kiristänyt linjaansa niin julkisuudessa kuin työpaikoillakin. Saamme jatkuvasti kuulla valituksia laittomien lakkojen turmiollisuudesta. Meille kerrotaan että sopimusratkaisut on vietävä yrityskohtaisiksi ja palkoista pitää neuvotella työpaikoilla. Samaan aikaan osassa yrityksiä on aloitettu raju hyökkäys työntekijöiden asemaa vastaan. Vanhoja etuja ajetaan alas ja työehtosopimuksista kaivetaan esiin kaikki porsaanreiät. Tavoitteena tuntuu olevan näissä työpaikoissa testata kuinka alas voidaan mennä ennen kuin jokin napsahtaa. T ällainen linjan kiristys vastapuolelta vaatii ryhdistäytymistä myös metallityöväen liitolta. Työehtosopimuksissa olevia porsaanreikiä esimerkiksi palkkamääräyksissä on alettava järjestelmällisesti tukkia. Tämä vaatii aikaa ja vaivaa. Helpoiten se käy kun jäsenistö saadaan sitoutumaan mukaan. Se onnistuu parhaiten kun jäsenistö tietää mitä liitto tavoittelee. Tehdään siis avoimella yhteistyöllä metallista vahvempi! Suomessa työntekijöiden oikeudet turvataan lainsäädännön ja työehtosopimuksien kautta. Nykyään kun nuoret aloittavat työelämän niin he pitävät itsestäänselvyytenä niitä oikeuksia jotka ay-liike on historiansa aikana hankkinut jäsenilleen. Heidän on hyvä tietää että nykyiset oikeudet ja etuudet ovat ay-liikkeen aikaansaamia vuosikymmenien aikana. Tämän päivän ay-aktiivit alkavat olla vanhempia toimijoita ammattiosastoissa ja työpaikoilla. Nuoria pitää saada jatkossa kiinnostumaan ay-liikkeestä ja sen toiminnasta. Jos nuoria ei saada mukaan niin edessä voi olla sopimukseton yhteiskunta. Tai voi käydä niin että joku muu taho sopii meidän työehdoista tulevaisuudessa. Metalliliitolla on neuvottelukumppanina työnantajapuoli eli teknologiateollisuus. He ovat hyvin järjestäytyneitä niin kuin työntekijätkin vielä. 75% työntekijöistä kuuluu liittoon. Hallitus kutsuu usein työmarkkina-, työntekijä- ja työnantajajärjestöt esittämään kantoj a a n kun haetaan työelämää, sosiaal i t u rvaa, ja koulutusta koskeviin kysymyksiin ratkaisuja. Työ- Erno välimäki PÄÄLUOTTAMUSMIES, Cupori Oy, Pori Satakunnan metallin Vaikuttajat Puheenjohtaja ryhmät neuvottelevat niin kauan että syntyy yhteisymmärrys. Menettelyä kutsutaan kolmikantayhteistyöksi. Solmitut sopimukset koskevat kaikkia alan työntekijöitä ja työnantajia. Niitäkin jotka eivät kuulu liittoon. Tätä kutsutaan yleissitovuudeksi. Yleissitovuus edellyttää että liitossa on riittävästi ko. alan jäseniä. Jos jäseniä ei ole tarpeeksi, niin yleissitovuus murenee ja työehdoista voidaan päättää miten vaan. Tässä tapauksessa heikoimmat tai hiljaisimmat työntekijät kärsivät. Nyt tulevissa Metalliliiton liittokokousvaaleissa valitaan toukokuussa järjestettävään liittokokoukseen 464 edustajaa. Ei ole aivan sama ketä me sinne valitsemme. Sinne pitää saada nuoria jämäköitä ja asiansa osaavia jäseniä päättämään seuraavan neljän vuoden linja ja tavoitteet itsenäiselle metallityöväenliitolle. Liittokokous valitsee valtuuston ja liittotoimikunnan jäsenet jotka tulevat päättämään jäsenten asioista ja työehtosopimuskuvioista. Metallin kiinnostavuus ja imago riippuu paljon siitä mitä liiton johto saa aikaiseksi sopimusneuvotteluissa. Jos sopimus on hyvä jäsenien näkökulmasta niin he kokevat saaneensa jäsenmaksuilleen vastinetta. Hyvät jäsenet, käyttäkää äänioikeuttanne tulevissa liittokokousvaaleissa. Meillä Metallinvaikuttajilla on hyviä ehdokkaita Satakunnassa. Ennakkoäänestäminen on helppoa. Äänestyskirje tulee kotiin, täytätte sen ja viette postiin. Uurnavaalit ovat maaliskuun lopussa. Äänestysaktiivisuudella on merkitystä. Jari-Matti Välkkynen pääluottamusmies Lehtosen Konepaja Oy METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI SATAKUNTA • 1 / 2012 Julkaisija Satakunnan Metallin Vaikuttajat • Päätoimittaja Erno Välimäki Toimituskunta Erno Välimäki, Matti Numminen, Jari-Matti Välkkynen, Jari Huuhka, Reijo Hirvonen Taitto Erno Välimäki • Painopaikka Suomalainen Lehtipaino, Kajaani www.metallinvaikuttajat.fi SATAKUNTA • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • 3 METALLIN VAIKUTTAJAT Matti Mäkelä: Tehdään vaikutus! Me haluamme kehittää liitosta entistä vahvemman edunvalvojan, sanoo Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Siksi kannattaa äänestää Metallin Vaikuttajien ehdokkaita Metalliliiton liittokokousvaaleissa. Metallityöväen liiton 150 000 jäsentä on jälleen näyttämässä suuntaa Suomelle. Maaliskuun liittokokousvaaleissa valitaan 464 edustajaa toukokuun liittokokoukseen. Metallin Vaikuttajien eli Metalliliiton vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliiton tunnus vaaleissa on ”Tee vaikutus”. Metalliliiton sihteeri ja Metallin Vaikuttajien vaaliliiton vetäjä Matti Mäkelä selittää tunnuksen ajatusta: – Osallistumalla vaaleihin ja äänestämällä meidän vaaliliittomme ehdokkaita voi vaikuttaa Metalliliiton toimintaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi eteenpäin. Liittokokoukseen valittava porukka tekee ratkaisut ja me haluamme kehittää liitosta entistä vahvemman edunvalvojan, Mäkelä sanoo. Metallin Vaikuttajilla on 538 ehdokkaan monipuolinen ja kattava ehdokaslista. Mukana on nuoria ensikertalaisia sekä jo useat liittokokoukset kokeneita konkareita. – Saavutimme viime vaaleissa neljä vuotta sitten noin 37 prosentin kannatuksen. Tämän parantaminen on selkeä tavoitteemme näissä vaaleissa, Mäkelä sanoo. Metallialojen aseman näyttävä palkoissa Metallin Vaikuttajilla on seitsemän keskeistä teemaa tämän kevään vaaleissa ja liittokokouksessa. Ensimmäiseksi, metalliteollisuus on suomalaisen vientiteollisuuden kärki, ja sen pitää näkyä myös metallityöntekijöiden palkoissa. Palkkataso vaikuttaa suoraan metallityön arvostukseen ja koulutukseen hakeutumiseen. – Tasokkailla työehtosopimuksilla varmistetaan työn arvostus ja tulevaisuus. Me Vaikuttajat vaadimme työsuhteita ja palkkoja, joilla tulee toimeen, Mäkelä sanoo. Toiseksi, hyvät työolosuhteet ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön parantavat oleellisesti työssä jaksamista. – Turvallinen ja terveellinen työympäristö on myös tuottava, Mäkelä muistuttaa. Metallin Vaikuttajien mielestä työntekijän ikä ja työkyky on huomioitava esimerkiksi työjärjestelyillä ja erityisellä seniorivapaalla. Samoin laadukas työterveydenhuolto on taattava jokaiselle työntekijälle. Kolmanneksi, metallialoilla on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työn ja perheelämän yhteensovittamiseen. – Vaadimme, että työaikojen on joustettava paremmin työntekijöiden elämäntilanteiden mukaan, ja vuorotyön työaikamallien oikeudenmukaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, Mäkelä sanoo. – Ja sairaan lapsen hoidon ikärajaa on nostettava nykyisestä kymmenestä ikävuodesta. Osaaminen pitää työn Suomessa Metallin Vaikuttajien vaaliteemojen neljäs kohta koskee koulutusta. Osaamisen kehittäminen on elinehto sille, että työt pysyvät Suomessa. – Työnantajan on oltava velvollinen järjestämään kaikille työntekijöille täydennyskoulutusta, ja koulutuksen on aina oltava houkuttelevampaa kuin työttömyyden, Mäkelä sanoo. – Metallialojen peruskoulutukseen on saatava vetovoimaa, ja myös naiset on saatava kiinnostumaan metalliteollisuudesta. Yritysten on tarjottava harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja alalle tuleville ja kannustettava työntekijöitä suorittamaan näyttötutkintoja, Mäkelä luettelee. Viides Metallin Vaikuttajien teema on vuokratyö – sitä tulee käyttää vain lyhyissä ruuhkahuipuissa. – Vuokratyöntekijöillä on oltava samat työehdot kuin tilaajayrityksen työntekijöillä, Mäkelä painottaa. Metallin Vaikuttajat vaatii myös, että työnantajan irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuutta ei saa kiertää vuokratyövoimalla, ja että tilaajayrityksen luottamusmiehen on voitava edustaa myös vuokratyöntekijöitä. Kuudenneksi, Metallin Vaikuttajat vastustaa jyrkästi harmaan talouden ja talousrikollisuuden leviämistä metalliteollisuudessa. – Valvontaa on lisättävä ja rangaistuksia on kovennettava, Mäkelä vaatii. – Aluehallintavirastojen toimintaedellytyksiä on parannet- tava ja ay-liikkeen on saatava kanneoikeus. Samoin työpaikan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun on saatava tiedot kaikista työpaikalla työskentelevistä työntekijöistä, Mäkelä sanoo. Äänestä ja tee vaikutus Metallin Vaikuttajien seitsemäs ja kokoava vaaliteema kuuluu ”Metalliliitto on vaikuttaja”. – Vain vahva, tavoitteellinen ja itsenäinen Metalliliitto pystyy reagoimaan alan muutoksiin tarpeeksi nopeasti. Liiton vahva ammatti-identiteetti tukee myös järjestäytymistä, Mäkelä sanoo. Myös eri liittojen välinen yhteistyö tukee jäsenten edunvalvontatyötä. Metallin Vaikuttajien mielestä Metalliliiton toiminnan on kaiken kaikkiaan perustuttava oikeudenmukaisuuteen, tasaarvoisuuteen ja avoimuuteen. – Metalliliitto on jäsentensä liitto. Viime syksy osoitti selvästi, mikä merkitys on joukkovoimalla. Raamisopimus vahvisti koko ammattiyhdistysliikkeen uskottavuutta kertaheitolla. Saimme sopimukseemme perälaudan, joka oli meille kynnyskysymys, Mäkelä sanoo. Työehtosopimuksen syntyminen lakon kautta oli Mäkelän mukaan osoitus Metalliliiton joukkovoimasta. Jatkossa onkin erityisen tärkeää pitää huolta metallityöntekijöiden järjestäytymisestä. – Jäsenhankinnan merkitystä ei voi korostaa liiaksi. Olemme onnistuneet Metallissa pitämään järjestäytymisasteen kohtuullisen korkeana, mutta ei pidä tuudittautua vääränlaiseen hyvään oloon. – Meidän täytyy tehdä paljon töitä myös äänestysaktiivisuuden puolesta. Se on tärkeää jäsendemokratian kannalta. Korkea äänestysaktiivisuus on myös merkittävä signaali ulospäin. Tällä on suuri vaikutus muun muassa suhteessa työnantajiin, Mäkelä muistuttaa. – Joten äänestä ja tee vaikutus! Matti Mäkelä Metallityöväen liiton sihteeri 4 • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • SATAKUNTA METALLIN VAIKUTTAJAT Ville-Petteri Risberg: Jäsenten ääni ja tahto kuuluviin Kolumni Minne menet, Metalli? M inulle on aikaajoin esitetty kysymyksiä, miksi metallissa on poliittiset ryhmät? Sitä olen itsekin joskus nuorena miehenä pohtinut. Se oli vielä sitä aikaa, kun oikein otettiin yhteen ja liiton sisällä oli useampi ryhmittymä. Poliittisuus nousee vieläkin esiin liiton eri vaalien alla ja etenkin liittokokouksen lähestyessä. Elämme taas aikaa jolloin ryhmät kehuvat aikaansaannoksiaan. Eritoten demarit yrittävät kerätä kaikki irtopisteet ja antavat ymmärtää, ettei muilla ole mitään roolia sopimuksen perälaudan saamisessa, tai missään muussakaan merkittävässä sopimusesityksen parannus esityksessä. Tulee vaan mieleen viime liittokokous kun Metalliliitto meinattiin ajaa liittofuusioon pelkästään demarivallan turvaamiseksi. Hanke ei kuitenkaan onnistunut määrävähemmistön kaataessa koko hankkeen. Metalli jäi itsenäiseksi liitoksi vielä toistaiseksi. M inulle on vaan vahvistunut entisestään ajatus ettei liiton suuruudella ole merkitystä sopimuksia tehtäessä, esimerkkinä vaikka sähköliitto. Se millä on merkitystä on se, että meillä on hyvä työllisyys ja jäseniä. Ja toiseksi muistamme kenen asialla olemme ja ketä varten liitto on olemassa. Kolmanneksi pidämme liiton talouden kunnossa, tietojärjestelmät ajanmukaisina ja tiedottamisen reaaliajassa. Oma merkityksensä on myös sillä että meillä on vielä olemassa kentällä jäseniä jolla on erilaisia näkemyksiä, tätä voisi kutsua vastavoimaksi joka pitää johdon hereillä. On erityisen tärkeätä ettei liiton toimitsijoista ja johdosta tule leipäpappeja ja virkamiehiä. P oliittinen ylivaltakin on uhka joka on näköpiirissä myös Metalliliitossa, siksi olisi järkevää ettei jollekin ryhmittymälle annetta liikaa valtaa. Äänestäjällä on tietenkin valta eikä ehdokkaana oleva voi kovinkaan paljon vaikuttaa kenelle jäsen äänensä antaa. Metallityöväen liiton enemmistöä hallitsee kuitenkin tällä hetkellä demarit. Keskustoimistolla heillä on melkein kaikki esimiestehtävät hallussaan. Demarit ovat varmistaneet myös melkein jokaisessa aluetoimistossa johtopaikat itselleen. Joten sitä on vaikea murtaa jo senkin takia kun meidän vaalijärjestyksemme on niin monimutkainen. On tietenkin demokratiaa, kun vaalit käydään neljän vuoden välein. Valtaosaa nuorempia metallin jäseniä ei kiinnosta, kuka mitäkin ryhmittymää edustaa. Se on kuitenkin selvää ainakin näiden vaalien jälkeen paikat jakaantuu vaaliliitojen saamien edustajien mukaan. Se joka saa enemmistön pitää strategisesti tärkeistä paikoista kiinni eikä hevillä luovu niistä. Olisi varmasti hyvä jos me Metallityöväen liitossakin kävisimme kunnon arvokeskustelua siitä mikä on liiton rooli tässä ja tulevaisuudessa, keskusteluasiakirja voi toimia hyvänä pohjana tälle. J äsenistön kannalta olisi tärkeätä että liiton toiminta olisi avointa ja tasapuolista sekä hyvin johdettua. Johtajuudella tarkoitan ettei esimieheksi ja toimitsijaksi tulisi valittua sellaista politrukkia joka ei näe metsää puilta. On mielestäni tärkeää huomata ja ymmärtää miksi on kyseiseen tehtävään valittu ja kuka on palkan maksaja. Haluan kuitenkin tässä yhteydessä todeta sen, että meillä metalliliitossa on tällä hetkellä melko täyspäinen puheenjohtaja, joka olisi mielestäni vieläkin parempi jolleivat vanhat politrukit häneen vaikuttaisi. Hänen johdollaan on keskusteltu ja mielipiteensäkin on saanut sanoa. On sitten toinen juttu minkä tasoinen asia on kyseessä ja mikä on sen poliittinen arvo. Tulevat vuodet kuitenkin näyttää osaammeko muuttua. Uskon kuitenkin että seuraavat sukupolvet muuttavat tätäkin liittoa entistä demokraattisempaan suuntaan. Reijo Hirvonen Liittotoimikunnan jäsen Pääluottamusmies Liittokokouksessa jäsenten ääni ja tahto pääsevät kuuluviin, Metalliliiton järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg sanoo. Metallityöväen liitto valmistautuu 21. liittokokoukseensa, joka pidetään Tampereella 27.–30.5. Kokous on Metallin ylin päättävä elin, joka pidetään neljän vuoden välein. Ammattiosastot ovat tehneet esityksiä kokoukselle ja monenlainen aktiivisuus tulee jatkumaan aina kokoukseen asti. Kokoukseen valitaan edustajat suhteellista vaalitapaa noudattaen. – Nyt Metallin jäsenellä on tilaisuus käyttää jäsenelle kuuluvaa oikeutta ja jopa velvollisuutta äänestää. Uskon, että vaaliliittojen ehdokkaat käyvät hyvän ja rehdin kamppailun pääsystä kokousedustajaksi, Metalliliiton järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg sanoo. – Toivon erityisesti, että jäsenet käyttävät tilaisuutta hyväkseen keskustella ehdokkaiden kanssa jäsenen kannalta tärkeistä asioista. Vaalityöstä uusia aktiiveja liiton toimintaan Liittokokous siis päättää liiton linjoista ja toimintatavoista seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Ko k o u s e d u s tajat valitaan ymp ä r i maata ja he edustavat kattavast i koko Metallin kenttää. – Heillä on paras tieto ja kokemus alan työpaikkojen tilanteesta. Tätä tietoa tulee käyttää koko jäsenistön työehtojen ja hyvinvoinnin p a ra n t a m i s e e n , Ville-Petteri Risberg sanoo. Liittokokous kaikkine järjestelyineen ja vaaleineen on mahtava voi- mannäyttö Metalliliitolta. Itse kokouksessa on paikalla 464 kokousedustajan, liiton henkilökunnan, seuraajien ja kansainvälisten vieraiden kanssa yhteensä lähes tuhat ihmistä. Lisäksi kokousta seuraa Suomen johtavat tiedotusvälineet, joista osa on paikan päällä kokouksen ajan. Metallin Vaikuttajat -vaaliliitolla on kattava ja monipuolinen 538 ehdokkaan ehdokaslista ympäri maata. Metallin vaalit ovat aktivoineet tuhansia jäseniä, niin ehdokkaita, tukiryhmien jäseniä kuin ehdokkaiden valitsijayhdistyksissä mukana olevia. – Tämä aktivointi ei saa jäädä pelkästään vaaleihin liittyväksi, vaan tämä on oiva mahdollisuus saada uusia aktiiveja mukaan myös liiton toimintaan. Ammattiyhdistystoiminta ei ole paperinmakuista, tylsää puuhastelua, vaan aitoa, arkistakin työtä jäsenistön hyvinvoinnin eteen työpaikoilla, ammattiosastoissa ja esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa, Risberg sanoo. – Suomalaisia palkansaajia on paljon. Miksi emme käyttäisi meille kuuluvaa valtaa ja voimaa? Ammattiyhdistystoiminta on aina perustunut joukkovoimaan yhteisten asioiden ajamiseksi. Risberg haluaakin vedota kaikkiin lukijoihin: – Käyttäkää äänioikeutt a n n e, käytt ä kää se v i i saasti ja antakaa ääni Metallin Vaikuttajien ehdokkaalle, näin saamme kehitettyä itsenäistä Metalliliittoa vahvaksi ja tavoitteelliseksi ammattiliitoksi, joka pystyy reagoimaan alan muutoksiin nopeasti. SATAKUNTA • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • 5 METALLIN VAIKUTTAJAT Metallin 91:n ehdokkaat: Työhyvinvoinnin kehittämiseen on panostettava! Antti Kiviranta - työhyvinvointi on yksi keskeinen asia jota meidän metallissa tulee edistää, kertoo 35 työvuotta Mäntyluodon telakalla työskennellyt Technip Offshore Finlandin pääluottamusmies Antti Kiviran- Erkki Kivimäki - Työn pitää joustaa ajoittain myös perhe-elämän hyväksi eikä aina vain toisinpäin, painottaa Technip Offshore Finlandin työsuojeluvaltuutettu Erkki Kivimäki. - Ihmettelen suuresti työnantajan tiukkaa suhtautu- Tomi Törönen - Metalliliiton ja työnantajien pitäisi enemmän panostaa nuoriin ja huomioida työn ja perheen yhteensovittamista, kertoo ta. - Työnantajat ovat muka ottaneet sen omakseen. Ikävä kyllä jatkuvasti saa huomata että se toimii vain määrättyyn pisteeseen asti, sitten kun sitä hyvinvointia pitäisi alkaa jakamaan työntekijöille niin jokin tökkää, Kiviranta kritisoi. - vaikka ihminen todennäköisesti on iloinen saatuaan ammattiaan vastaavaa työtä, hän odottaa että työmaalla työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat jonkinlaisella tolalla. Palkkatasoa inflaatiolta suojaavan indeksiehdon takaisin saaminen työehtosopimusratkaisuihin olisi Antti Kivirannan mielestä todella tärkeää. - Olisiko mahdollista saada nykyisiin sopimuksiin jonkin näköinen inflaatiotarkistus kesken sopimuskauden, jos tilanne on esimerkiksi tällainen mitä tämän hetken euroopassa ja suomessa on, eli inflaatio on 3-4% välillä, Kiviranta miettii - työpaikkakohtaisista palkoista täytyisi saada 8€ ja 9€ alkavat palkat pois, näin saataisiin palkkaeroja metallissa pienennettyä. Mielestäni ne ovat kasvaneet liian suuriksi, Antti linjaa ja täräyttää että tänä päivänä raskaan metallin työpaikoilta ei käytännössä löydy töitä jotka oikeasti kuuluisivat C-palkkaryhmään. mista joustaviin töihintuloaikoihin aamuisin. - Nuoria kuitenkin pitäisi saada työmaallemme ja yleisimminkin hakeutumaan metallialalle. - Heillä on usein perheet perustettuna ja on todella hankala kulkea joka aamu kuudeksi Mäntyluotoon töihin ja viedä lapset ennen sitä päiväkotiin, Erkki Kivimäki kertoo. - Tämä aiheuttaa ihan turhaa, joka-aamuista stressiä ja se näkyy sitten ajoittain työmaallakin, kertoo työsuojeluvaltuutettu Kivimäki ja jatkaa että ei pitäisi olla ylivoimaista katsoa aamun aloituksen se tosiasia huomioiden, että suurin osa päiväkodeista avaa ovensa vasta puoli seitsämältä. - Tässä olisi helppo keino parantaa nuoren perheellisten työhyvinvointia ja näihin nuoriin pitäisi mielestäni satsata, Erkki toteaa. - Vaikka meitä iäkkääm- piäkin työntekijöitä kehoitetaan jatkamaan työuraamme, näin silti vielä tärkeämpänä sen, että nuoret pääsevät työn ja elämän alkuun, Kivimäki miettii. Technipillä hitsaajana työskenelevä, työosastonsa luottamusmiehen tehtävää hoitava Tomi Törönen. - Jos yrityksissä oikeasti on halua saada nuoria työntekijöitä metallialalle, nämä asiat on saatava kuntoon. Se on keskeinen kilpailukykytekijä kun metalliala yrittää huokutella nuoria tulevaisuudessa, Törönen linjaa. - Meillä Technipillä työnantaja yksipuolisella päätöksellään lopetti työntekijöiden keskuudessa pidetyn käytännön tehdä perjantaipäiviä sisään, Tomi kertoo ja jatkaa että ainoaksi perusteeksi kerrottiin että se ei toimi. Siinä on sitä työhyvinvointia, Törönen huokaa. - Ulkolaiset vuokratyöntekijät on saatava vedenpitävästi samojen sopimusten piiriin kuin suomalaiset, Tomi Törönen vaatii. Sakkoja näiden määräysten rikkomisesta on korotettava tuntuvasti, tällä hetkellä ne eivät toimi minään peloitteena vaan lähinnä naurattavat koijareita. Sakkojen suuruus on kytkettävä vaikkapa yrityksen liikevaihtoon, Tomi esittää. Erkki Kivimäki vaatii valtiovallalta ja metalliliitolta tarmoa tarttua harmaan talouden ongelmiin. - Kaikki ovat varmasti jo nähneet lukemia siitä, millaisia rahasummia verottajan ohi kiertää, Erkki kertoo ja muistuttaa että näillä keräämättä jäävillä veroeuroilla saataisiin monia tärkeitä asioita hoidetuksi. - Julkisuudessa on kyllä nähty tärkeäksi painottaa laittoman lakkoilun kuriinlaittamista, Kivimäki arvostelee ja jatkaa että ketään ei tunnu kiinnostavan nämä koijarit jotka melkeimpä orjuuttavat ihmisiä teettämällä heillä törkeästi alipalkattuja töitä. Matti Haavisto - Meillä Technipillä on saatu ihan aikaiseksi ihan hyviä avauksia liittyen ikä - ja seniorivapaisiin, kertoo Mäntyluodon telakan varatyösuojeluvaltuutettu Matti Haavisto. - Niiden eteen pitää tehdä töitä ja niitä järjestelmiä pitää edellen kehittää. Jos kerran tavoitteena yhteiskunnassa on työurien pidentäminen, nämä työhyvinvointiasiatkin pitäisi liitossa ottaa kunnolla hanskaan, Haavisto painottaa. Näitä pitäisi viedä työpaikoille eteenpäin. - Monesti näkee että työnantajat lähtevät mielellään mukaan erilaisiin hankkeisiin, Marja Välkky - Palkankorotukset pitäisi ilman muuta painottaa taulukkopalkkojen korotuksiin, vaatii Technip Offshore Finlandilla työskentelevä Metalli 91:n toimikunnan jäsen Marja Välkky. - Metallissa on edelleen paljon väkeä, jotka joutuvat työskentelemään näillä taulukkopalkoilla, Välkky kertoo ja toteaa että metallin on toimittava aktiivisesti sen eteen etteivät palkkaerot työmailla kasva enempää. Matti kertoo ja jatkaa että valitettavasti kuitenkin liian harvoin työntekijäpuoli tahdotaan aidosti mukaan osallistumaan ja kehittämään, vaikka meillä siihen haluaja onkin. - Eikä tässä luovuttamassa olla, Haavisto vakuuttaa ja jatkaa että aina täällä joka raosta menemme vaikuttamaan mihin vain pääsemme, mukaan keskusteluihin ja viemään asioita eteenpäin. - Toinen tärkeä asia on palkkaus, Matti Haavisto kertoo. - Metallissa ollaan liian monta kertaa oltu pelinavaajia palkkakierroksilla ja olemme siitä kärsineet, Matti kertoo ja vaatii tähän jatkssa ryhtiä. - Tietenkään korotusten saaminen tässä taloustilanteessa ei ole helppoa kun työnantajat tahtoisivat jakaa pelkkää nollaa, mutta ei näissä luovuttaakaan voi. - Paikalliseen sopimiseen pitäisi myös saada enemmän tasavertaiset asemat neuvotteluosapuolille, Haavisto esittää. Ei se näin voi mennä kuin mitä ne aiemmin metallin kentässä ovat menneet, Matti Haavisto kertoo ja toteaa että siellä on vielä pitkä matka rehelliseen paikalliseen sopimiseen. - Työhyvinvointi ja jaksaminen on myös erittäin tärkeä asia pitää esillä. Meidän pitää vaatia myös työnantajaa kantamaan kortensa kekoon, Marja Välkky painottaa ja kertoo olevansa samaa mieltä Antti Kivirannan kanssa siitä ajatuksesta, että työnantaja mielellään on mukana kaikenlaisissa työhyvinvointiprojekteissa joihin tulee rahaa ulkopuolelta, mutta kun yrityksen pitäisi panostaa omia rahojaan, kiinnostus lopahtaa nopeasti. www.metallinvaikuttajat.fi 6 • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • SATAKUNTA Kolumni Äänestämällä Metallin Liittokokousvaalissa voi vaikuttaa Ä änestäminen on jokaisen jäsenen mahdollisuus ja velvollisuus, vaikuttaa asioiden kulkuun Metallissa. Omalla äänellään liittokokousvaalissa jokainen ottaa kantaa Metallityöväen Liitto ry:n tulevaan toimintaan. Metallin Liittokokouksessa Tampere- talolla, 27 – 30.5.2012, päätetään Metalliliiton linjasta neljäksi vuodeksi eteenpäin. Äänestämällä voi vaikuttaa, siihen kenen katsoo parhaiten vaikuttavan tuleviin linjauksiin liittokokouksessa, Metalliliiton jäsenistön eduksi. METALLIN VAIKUTTAJAT Komennustyötä tekevien työehtojen parantamista tarvitaan edelleen. Ei olla vieläkään tilanteessa, että voitaisiin sanoa, että komennusmiesten aseman parantamiseksi olisi tehty riittävästi kyseessä olevan asian eteen Metalliliiton toi- K orkealla äänestysprosentilla vaikutetaan Metalliliiton vahvuuteen neuvotteluissa työnantajaliiton kanssa. Metalliliito on yhtä vahva kuin metallin jäsenistö. Onko Metallin tulevissa linjauksissa tarvetta muutoksiin, suhteessa kuluneeseen neljävuotiskauteen. Nyt on ratkaisun paikka. Jokaisen äänestäjän on nyt mahdollisuus pohtia muutoksen tarvetta, onko sitä vai ei. Ä änestämättä jättäminen on jokaisen kohdalta valtakirjan antaminen työnantajajärjestöille ja työnantajille. Alati kovenevat linjaukset työnantajilta, kuinka yritysten tuottavuuden nousu pitää hoitaa aina vähenevällä työntekijämäärällä yrityksissä, tai yhtäkaikki kustannussäästöin jotka otetaan työntekijöiden tilipussista. Tähän linjaan on löydettävissä esimerkkejä Satakuntalaisten yritysten toimissa. J äsenmäärän kehitys on Metallissa ollut laskeva. Tämä on huolestuttava piirre. Väkeä jotka katsovat ettei Metalliliitosta ole mitään hyötyä, kummastuttaa suuresti. Pitää kuitenkin muistaa, että yleissitovalla sopimuksella taataan, etteivät työnantajat voi ruveta maksamaan parhaakseen katsomia palkkoja henkilöstölleen. Yleissitovuudella taataan palkkauksessa ja muissa työehtosopimuksen kirjauksissa minimitaso kaikille työssäkäyville, myös niille ketkä katsovat etteivät liittoa tarvitse. Vapaamatkustajat noukkivat rusinat pullasta. Voidaan olla täysin varmoja, että sinä päivänä, kun yleissitovuus poistuu sopimuksista, alkaa työnantajien markkinat. Katsotaan kuka halvimman tarjouksen työnantajalle esittää työpanoksen hinnaksi. Halvimmat tarjoukset löytynevät Suomen rajojen ulkopuolelta. M etalliliitto on merkittävä tekijä myös yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Sopimuspöydissä sovitaan monista asioista mitkä vaikuttavat työttömien, eläkeläisten, nuorten ja koko jäsenistön elämisen laatuun. Viime syksynä sovittu raamiratkaisu on siitä hyvä esimerkki, Työttömyysturvaan saatiin merkittäviä sopimusparannuksia. Vuorotyötä tekevien vuorolisien ilta-, yö- ja lauantailisän korottamiseen on myös nykyistä enemmän kiinnitettävä huomiota. Petri Korhonen Eristäjä Eubart Oy EUra Olen Virpi Purra, ammatiltani keernantekijä. Ammatiltani olen ravitsemustyöntekijä, Valimosta Liittokokoukseen mutta vuonna -97 päädyin metallialalle mieheni kautta. Valimossa oli tuolloin sopivasti tarvetta keernantekijälle. Vaikka työ on välillä raskasta ja käryisää, mutta työkaverit ja itsenäinen työ tekee hommasta mieluisan ja auttaa jaksamaan. Olen neljän lapsen äiti, joista nuorin on -08 syntynyt joten lapset on kasvanut vaivihkaa työn ohessa. Harrastuksiini kuuluu vapaapalokunta toiminta. Terävyyttä liiton toimintaan! Matti Numminen Metallityöväen Liitto ry Aluetoimitsija Satakunta Minulle on tärkeää, että Metalliliiton sopimusneuvotteluissa otetaan nykyistä paremmin huomioon vuorotyötä tekevien henkilöiden jaksaminen, niin työssä kuin vapaalla. mesta. Päivärahan, kilometrikorvauksen ja asumiseen liittyvien kustannusten nousu, vaatii korvausten korottamista tasolle, mitkä olisivat tämän ajan hintatasoon nähden kohtuulliset. Työhyvin vointiin on myös kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työssä jaksamisen parantamiseksi. Lauantai on poistettava vuosilomapäivien laskennasta. Kehotan kaikkia Metallin jäseniä käyttämään mahdollisuuden vaikuttaa asioiden kulkuun, sen voi tehdä äänestämällä Metallin Vaikuttajien listalla olevaa ehdokasta. Lauantaipäivää ei pidä laskea vuosilomapäiväksi. Haluan myös kehottaa kaikkia liiton jäseniä äänestämään liittokokousvaalissa. Vain äänestämällä voit vaikuttaa! Jussi Pajunen Koneenhoitaja Pintos Oy Rauma Metalli Kutosen ehdokkaat vaativat terävyyttä liiton toimintaan. - Lähdin ehdolle kun työkaverit sitä ehdottivat, kertoon Porin Componentalla trukkikuskina työskentelevä Kari Koivumäki. - Tuntuu siltä että ilmassa on pientä tyytymättömyyttä metalliliittoon. – Osa porukasta kritisoi välillä liiton toimintaa melko rajustikin, kertoo Ulvilan Konepajan Jari Kuusikorpi ja jatkaa että toisaalta taas osaa porukasta ei tunnut pätkääkään kiinnostavan mitä Helsingissä touhutaan. Kutosen puheenjohtaja Huuhka myötäilee näkemystä ja toteaa että lähellekään kaikki eivät esimerkiksi ymmärrä sitä että Suomessa ei ole minimipalkkoja. – Joka ainoa tulee viimekädessä työehtosopimuksen perusteella, Jari Huuhka painottaa. – Componentan Ari Saukkokoski on samaa mieltä ja kritisoi vahvasti työehtosopimuksiin tullut tapaa maksaa erilaisia kertaeriä palkankorotusten sijaan. – Pidän tällaista 150€ kerta- erää suorastaan kusetuksena, Saukkokoski jyrähtää. Siitä kun vedetään verot pois, ei paljoa jää ja kun se on kerran käytetty, se on muisto vain. – Se ei jää palkkoihin, siksi tärkeintä olisikin hoitaa peruspalkkataulukot kuntoon ja muistuttaa samalla että monet vuokramiehet jäävät ilman näitä kertaeriä mitä erilaisimmilla verukkeilla. Metallin Kutosen veteraanitoimintaa vetävä Kauko Kotikumpu on asiasta vahvasti samaa mieltä. – Olen ollut metallin jäsenenä runsas 50 vuotta ja katselen nykymenoa melko kriittisesti, Kauko kertoo. – Toiminta on ollut melko pinnallista, ei liitto ole asioita sillä tavalla hoitanut kuin mitä Tampereella 2008 liittokokouksessa päätettiin. – Tuntuu että on unohtunut että siellä päätettiin liiton ajavan senttimääräisiä palkankorotuksia mutta ei siitä taaskaan mitään ole tullut, Kotikumpu kritisoi. – Eihän se meitä eläkeläisiä enää sinänsä koske mutta työssä olevien puolesta harmittaa. jatkuu... SATAKUNTA • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • 7 METALLIN VAIKUTTAJAT jatkuu edelliseltä sivulta... Joka kerta on lähdetty mukaan siihen kelkkaan mitä työnantaja on ehdottanut. Paikallinen sopiminen päänvaivana - Tuntuu että tuollaiset paikalliset erät ja sopimisvastuun siirtäminen työpaikoille on ihan sieltä itsestään, täräyttää Ulvilan Konepajan pääluottamusmiehenä toimiva hitsaaja Jari Kuusikorpi. Se on ihan puhdasta pompottamista, etenkin paikalliset erät palkkaratkaisuissa, hän jatkaa. Bronto Skyliftillä työskentelevä Olli Tuominen on vahvasti samaa mieltä; - Liiton pitäisi hoitaa nämä palkankorotusasiat ja muut vastaavat. – Tai sitten antaa ammattiosastoille resursseja palkata työntekijöitä jotka voivat avustaa pääluottamusmiestä näissä paikallisissa neuvotteluissa, Tuominen vaatii. Componentan varapääluottamusmiehenä toimiva Ari Saukkokoski on asiassa samoilla linjoilla. – Ei se paikallisen sopimisen vaikeus koske pelkästään pieniä työpaikkoja, isoissa konserneissa taas ongelmaksi saattaa muodostua se että asiat linjataan konsernitasolla. – Helsingissä päätetään mitä Porissa sovitaan, Saukkokoski kritisoi ja naureskelee että siinä sitä on paikallista sopimista. Peltialalla työskentelevä K.T. Tähtisen pääluottamusmies Juha Mannila taas kertoo heillä olevan ihan myönteisiäkin kokemuksia paikallisesta sopimisesta. – Olen kyllä itsekin sitä mieltä että Helsingissä pitäisi raamit sopia, mutta kyllä minä koen että meillä on näissä Tähtisellä onnistuttu ihan hyvin, Mannila kertoo. Sampo Rosenlewillä työskentelevä Pertti Myllyharju kertoo myös oman esimerkkinsä paikallisesta sopimisesta palkkojen suhteen. – Meillä palkoista on koitettu vuosia sopia paikallisesti mutta tirehtööri tyrmäsin sen toteamalla että jos haluatte parempia korotuksia, teidän pitää valita liittoonne paremmat herrat Helsingin päähän, Myllyharju kertoo. TEAM-suurliittohanke oli kuolleena syntynyt. - TEAM-hankkeen lähtökohtana oli saada lisää painoarvoa keräämällä isomman porukan kasaan, kertoo Metalli Kutosen toimistonhoitaja ja puheenjohtaja Jari Huuhka. – Työnantajalla on tavoite vähentää käytössä olevien työehtosopimusten määrää ja tähän uskottiin suurliittohankkeella vastattavan. – Mutta täytyy nyt oikein kysyä, kuka ihmeessä kuvitteli tessien määrän pienenevän lyömällä saman katon alle nahkaväkeä, veturimiehiä ja rautakouria? – Ei se tessien määrä sillä olisi mihinkään pudonnut, Huuhka toteaa. – Olen tämän uuden TEAMin hallinnossa mukana olevilta kuullut että ei niiden sopimusten määrää siellä mihinkään ole pystytty vähentämään. - Mielestäni ainoa luonnollinen yhdistyminen olisi ollut Sähköliiton kanssa, paljolti samoissa tehdashalleissa heidän kanssa me työskentelemme, Jari kertoo ja jatkaa että tuskinpa vaan sähkärit olisivat yhdistymiseen suostuneet, se olisi heille todennäköisesti tarkoittanut etujen heikkenemistä. – Mielestäni TEAM-hankkeen takana ei viimekädessä ollut mi- tään muuta kuin demareiden valtapoliittisen pyrkimykset, Huuhka arvostelee. – Ei se niin voi mennä kuin miten viime työehtosopimuskierroksella kävi, lakonuhan aikana liiton puheenjohtaja menee eduskuntaan saamaan SDP:n johdolta ohjeet miten metallin pitää toimia, Jari Huuhka tykittää. – Ja sitten toimistolle palattuaan liiton puheenjohtaja kyselee että missäs se sopimus on että voin allekirjoittaa sen. TEAMin kaatamisessa mukana ollut Olli Tuominen allekirjoittaa täysin väitteet siitä että koko hanke oli jo ennalta kuolleena syntynyt. – Mukana oli liikaa sellaisia liittoja, joiden tärkein intressi hankkeessa oli heidän oma, kuralla oleva taloutensa. Metalli olisi haluttu mukaan maksajan rooliin, Tuominen valottaa. – Päällimmäiseksi muistoksi tuosta ylimääräisestä, TEAMin kaataneesta liittokokouksesta jäi silti se, että siellä todella tunsi että on pystynyt vaikuttamaan asioihin metallityöntekijöiden puolustamiseksi. – Ehko tuollaisia liittorakennehankkeita voidaan vielä joskus pohtia uudelleenkin, Olli miettii ja toteaa edellisen hankkeen olleen aika hätäisesti valmisteltu. Isojen linjojen lisäksi lukemattomia tärkeitä asioita Sampo Rosenlewillä työskentelevän Pauli Luotosen mielestä työsuojeluun pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. – Työsuojeluvaltuutetuille pitäisi antaa lisää aikaa tehdä tätä työtä, toimintaedellytyksiä pitäisi parantaa ja myös valtuutettujen ja etenkin varavaltuutettujen työsuhdeturvaa pitäisi parantaa. – Lisäksi Pekkasten ja työajanlyhennysvapaiden maksukäytäntöä pitäisi muuttaa, Luotonen esittää. – Nykymalli jossa ne maksetaan joka tiliin, on todella huono. Silloin ihmiset kokevat että pidettäessä ne ovat palkattomia vapaapäiviä. – Olisi järkevä muuttaa sopimusmääräystä siten että lyhennyskorvaukset maksettaisiin vapaata pidettäessä. - Vuokratyö pitäisi saada kuriin, vaativat Kari Koivumäki ja Jari Huuhka. – Jotenkin sen vielä ymmärtää silloin jos on parin – kolmen päivän keikka, ei silloin kannata välttämättä työntekijää itselle palkata mutta kun välillä tuntuu että niitä pyöritetään vuosikausia. – Ei se silloin enää mitään tilapäistä työtä oli, Huuhka painottaa. – Niitä on omalla työmaallanikin näkynyt, Koivumäki kertoo ja tuntuu että he eivät missään suhteessa ole vakiväen kanssa samalla viivalla, se on väärin. – Ihan koiran asemassahan he tuntuvat olevan, Ari Saukkokoski toteaa, koirat sentään saava luun mutta vuokramiehille ei aina tunnu sitäkään riittävän. – Pääsin näkemään yhden sukulaismiehen tilinauhan, hän työskentelee vuokrafirman kautta, Ari kertoo ja toteaa että ei asiat enää voi paljoa enempää olla päin seiniä, työtunnit jatkuvasti väärin ynnä muuta. – Vuokramiesten työsuhdeturva pitäisi saada samalle tasolle muiden työntekijöiden kanssa ja luottamusmiehille pitäisi saada asialliset mahdollisuudet valvoa vuokramiesten työehtoja, Saukkokoski vaatii. Pertti Myllyharjua huolestuttaa tarpeettomat määräaikaisten työsuhteiden käytöt. – Kun katselen näitä työelämään tulevia nuoria niin kyllä nuo tarpeettomat pätkätyöt pitäisi saada kuriin, Myllyharju peräänkuuluttaa. – On jollain tavalla hullua että töitä kyllä olisi mutta sopimukset tehdään kuukaudeksi –pariksi kerralla. – Lähtökohta pitäisi olla se, että jos uusi työntekijä neljän kuukauden koeaikana osoittaa olevansa pätevä ja työhön sopiva, työsuhde jatkuisi vakituisen, Pertti pohtii. - Jari Kuusikorpi nostaa esiin myös metallissa lähivuosina käydyn keskustelun kuudennen vuosilomaviikon hankkimisesta. – Onhan tuo periaate, se että lauantait syövät lomapäiviä, melkoinen muinaisjäänne. Sen poistamalla saisimme kuudennen lomaviikon, Kuusikorpi esittää. – Uskon että jäsenistömme arvostaisi sitä. Peltialan edustajana Juha Mannila naureskelee, että pitäisi varmaan ottaa liittokokoukseen hienot banderollit mukaan. – Niiden kanssa voisi sitten hyppiä ja huutaa että meidät peltialan sopimustakin noudattavat muistettaisiin siellä, tuntuu että olemme aika pahasti jääneet pääalan sopimusten varjoon, Juha kertoo. – Ei se tietysti kertalaakista sieltä esiin nouse, mutta jostain pitää aloittaa tässä olisi hyvä hetki. Olli Tuominen kertoon viime liittokokouksessa hänellä olleen teemana kuudennen vuosilomaviikon eteenpäin vieminen. – Aioin sitä kyllä jatkossakin pitää esillä. Lisäksi kiinnitän huomiota varaluottamusmiehen – ja valtuutetun irtisanomissuojaan, se ei ole kunnossa. On kohtuutonta että työntekijöiden etuja puolustava varaluotto tai valtuutettu joutuu pelkäämään työnsä puolesta, Tuominen painottaa. – Ja kolmantena asiana nousee esiin työssä jaksaminen, se on tällaiselle yli viisikymppiselle tärkeää ja pitää meidän siitäkin huolehtia että nykyiset nuoret jaksavat terveenä eläkkeelle. – Viime TES-kierroksella ja raamisopimuksessa sovitut jaksamis – ja koulutusvapaat ovat hyvä alku, siitä pitää jatkaa eteenpäin, Olli vaatii. Teksti ja kuvat: Erno Välimäki Satakunnan vaalipiirin ehdokkaat 58 59 60 61 62 63 64 86 Jari Huuhka Kari Koivumäki Kauko Kotikumpu Jari Kuusikorpi Pauli Luotonen Juha Mannila Pertti Myllyharju Teuvo Ramstedt 91 Koneistaja Toimikunnan varajäsen Sampo-Rosenlew Oy Ao 06 Pori Sorvaaja Osaston luottamusmies Luvata Pori Oy Ao 122 Pori Tuotantotyöntekijä Luvata Pori Oy Ao 122 Pori Pääluottamusmies Cupori Oy Ao 122 Pori Erno Välimäki Harri Österlund 66 67 68 69 70 71 93 94 95 96 97 98 Olli Tuominen Osmo Harju Hannu keskitalo Jukka Salovaara Kari Tuomisto Veli Santala Jarkko Mäntynen Taisto Eklund Timo Sulonen Valimotyöntekijä Varapääluottamusmies Componenta Finland Oy Ao 06 Pori Hitsaaja 2. varatyösuojeluvaltuutettu Bronto Skylift Oy Ao 06 pori 72 73 74 Sari Valtonen Mari Vene Marja Välkky 90 Peltiseppä Pääluottamusmies K.T. Tähtinen Oy Ao 06 Pori Ari Saukkokoski Turvallisuusopastaja Toimikunnan jäsen Technip Offshore Finland Oy Ao 91 Pori 89 Huoltomies Toimikunnan jäsen Sampo-Rosenlew Oy Ao 06 Pori 65 79 88 Hitsaaja Pääluottamusmies Ulvilan Konepaja Oy Ao 06 Ulvila Valimotyöntekijä Osaston luottamusmies Componenta Finland Oy Ao 06 Pori Levyseppä Pääluottamusmies Tejara Oy Ao 66 Rauma 87 Veteraani Veteraanijaoston pj. Eläkeläinen Ao 06 Toimistonhoitaja Ao. 6 puheenjohtaja Ao 06 Pori Ari Tuominen www.metallinvaikuttajat.fi VAALILIITTO D Kimmo Helander Janne Hyytiä Tommi Tomi Nordblad Koneenkuljettaja Luottamusmies Valtasiirto Oy Ao 122 Pori Tapio Keinonen Pääluottamusmies ao. puheenjohtaja Boliden Harjavalta Oy Ao 127 Harjavalta Ville Maanavilja Jarkko Perkiökangas Erikoismies Prosessimies Varapääluottamusmies Pääluottamusmies Boliden Harjavalta Oy Norilsk Nickel Harjavalta Ao 127 Harjavalta Ao 127 Harjavalta 99 Reijo Hirvonen Levyseppä Osaston luottamusmies STX Finland Oy (Rauma) Ao 66 Rauma Työsuojeluvaltuutettu STX Finland Oy (Rauma) Ao 66 Rauma Eläkeläinen Veteraanijaoston jäsen eläkeläinen Ao 66 Keernantekijä Harjavallan Valu Oy Ao 127 Harjavalta Valimotyöntekijä Pääluottamusmies Niemisen Valimo Oy Ao 127 Harjavalta Koneistaja Luottamusmies PMC Polarteknik Ao 190 Huittinen Hitsaaja Työsuojeluvaltuutettu FB Ketjutekniikka Ao 273 Köyliö Eläkeläinen Toimikunnanjäsen eläkeläinen Ao 282 Levyseppä Pääluottamusmies Nakkila Works Oy Ao 282 Nakkila Pääluottamusmies Hollming Works (Pori) Ao 294 Pori 75 76 77 78 100 101 102 103 104 105 106 Matti Haavisto Erkki Kivimäki Antti Kiviranta Tomi Törönen Seppo Kivimäki Janne Mäkinen Pentti Rantanen Keijo Ukkonen Toni Lehtonen Jari-Matti Välkkynen Eelis Harju Putkiasentaja Putkiasentaja Toimikunnan jäsen Toimikunnan varajäsen STX Finland Oy (Rauma) YIT Teollisuus Ao 66 Rauma Ao 66 Rauma Levyseppä-hitsaaja Putkiasentaja Levyseppä Turvallisuusopastaja Toimikunnan varajäsen Toimikunnan varajäsen Varatyösuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu STX Finland Oy (Rauma) STX Finland Oy (Rauma) Technip Offshore Technip Offshore Ao 66 Rauma Finland Oy Ao 66 Rauma Finland Oy Ao 91 Pori Ao 91 Pori 80 Virpi Purra Jukka Rantanen 92 81 82 83 Tuula Viitaniemi Teemu Ahlfors Mika Koskelainen Keskusasentaja Koneistaja Uunimies Työsuojeluvaltuutettu Metallin valtuuston jäsen Ao. 122 nuorisovastaava Utu Elec Oy Oras Oy (Rauma) Aurubis Finland Oy Ao 92 Ulvila Ao 102 Rauma Ao 122 Pori Pakkaaja Ao. 122 sihteeri Cupori Oy Ao 122 Pori Pääluottamusmies Technip Offshore Finland Oy Ao 91 Pori Hitsaaja Osaston luottamusmies Technip Offshore Finland Oy Ao 91 Pori Levyseppä Ao. 294 puheenjohtaja Hollming Works (Pori) Ao 294 Pori Hitsaaja Pääluottamusmies Porin Levy ja Hitsaus Ao 294 Pori Eläkeläinen Ao 294 Sorvaaja Pääluottamusmies IS Works Oy Ao 294 Pori Hitsaaja Pääluottamusmies Peiron Oy Ao 312 Kokemäki 84 85 107 108 109 110 111 Juha Mäkelä Kari Peltomäki Jari-Pekka Lindholm Seppo Jylhänkoski Jussi Pajunen Ari Hakala Petri Korhonen Tuotantotyöntekijä Ao. 122 varapuheenjohtaja Aurubis Finland Oy Ao 122 Pori Varastomies Ao. 122 puheenjohtaja, luottamusmies Schenker Cargo Oy Ao 122 Pori Laadunvalvoja Pääluottamusmies Ruukki Kankaanpää Ao 318 Kankaanpää Hitsaaja Pääluottamusmies Satateräs Oy Ao 329 Siikainen Koneenhoitaja Pintos Oy Ao 376 Rauma Hitsaaja Liedon putki ja metalli Oy Ao 381 Lieto Eristäjä Eubart Oy Ao 381 Eura Tee vaikutus METALLIN VAIKUTTAJAT Jotta olisi vaihtoehtoja METALLIN VAALIT 2012 Ennakkoäänestys 2.–16.3. Uurnavaali 25.–27.3. Koneistaja CNC-Mekaanikko Pääluottamusmies Varapääluottamusmies ao. puheenjohtaja Promeco Lehtosen Konepaja Oy (Kmt-Group Oy) Ao 312 Kokemäki Ao 318 Kankaanpää Toimimme jäsenten kanssa, jäsenten parhaaksi 10 • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • SATAKUNTA – Metallissa syntyvää taloudellista tulosta pitäisi jakaa vähän tasaisemmin myös työntekijöille, Ari Tuominen linjaa. Liikaa vapaamatkustajia Levyseppä Ari Tuominen on jo jonkin aikaa tehnyt töitä raumalaistelakalla, mutta hän on siellä komennushommissa. Hänen työnantajansa on Tejara Oy, jonka pääluottamusmiehenä Tuominen myös toimii. Yhteistyö työnantajan kanssa on sujunut hyvin, vaikka ainahan sitä voidaan parantaa. Mietittävää riittää työntekijäpuolellakin. – Ihmettelen suunnatto- Nyt on aika uudistua Varusteasentaja ja työosastonsa luottamusmies Janne Hyytiä kertoo suurimman osan työkavereistaan olevan pakkolomalla. Töitä on juuri nyt heikosti tarjolla STX:n Rauman telakan lohkotehtaalla. Moni onkin ryhtynyt etsimään töitä muualta. Lähteminen kiinnostaa ennen muuta nuorempia työntekijöitä. Hyytiä toivookin tilauskannan pikaista kohenemista. – Olen tykännyt telakkatyöstä, koska siellä pääsee tekemään töitä käsillään. Musta ei tulisi päätetyöntekijää tekemälläkään. Hyytiä kuvailee telakan organisaatiokulttuuria hitaasti muuttuvaksi… tai paremminkin paikalleen jämähtäneeksi. Tehdään niin kuin on aina ennenkin tehty eikä huomata, että nyt eletään vuotta 2012. masti tätä vapaamatkustajien määrää eli Loimaan kassaan kuuluvia. Kun oikein tiukka paikka tulee, he joutuvat vastaamaan kaikesta yksin, jopa kaikista oikeudenkäyntikuluista. Tuominen pitää ehdottaman tärkeänä saada nuoret metallityöntekijät liittymään ammattiliittoon. Nuorille pitää tehdä avoimesti selväksi ammattiliiton aikaansaannokset ja liittoon kuulumisen kaikki edut. 1,75 prosenttia palkasta on pieni hinta liiton harjoittamasta edunvalvonnasta, sen tarjoamista palveluista sekä työttömyysturvasta. Työpaikkojen työturvallisuus on tärkeiden asioiden kärjessä varsinkin komennushommissa. Tuomisen mukaan heillä on oma työsuojeluasiamies ja -valtuutettu, mutta toimiva yhteistyö STX:n Rauman telakan väen kanssa on kaiken a ja o. – Nämä asiat pelaavat telakan luottamushenkilöiden kanssa todella hyvin. Työntekoa hidastava byrokratia ei nähtävästi olekaan pelkästään julkisen sektorin ongelma. – Jos kaikki saataisiin puhaltamaan telakalla yhteen hiileen, niin se olisi hieno homma. Hyytiän mukaan ”tehdään niin kuin aina ennenkin” -tyylistä on tullut myös ay-liikettä vakavasti vaivaava ongelma. Tässä ajassa ei kuitenkaan enää pärjätä vanhoilla teemoilla ja kuluneilla hokemilla. On aika vaihtaa levyä ja suunnata uusin eväin kohti tulevaisuutta. – Koulutetuista nuorista pitäisi pitää kiinni niin työpaikoilla kuin ay-liikkeessäkin. Ellei pidetä, he häipyvät, viestittää Janne Hyytiä. – Työntekijälle pitää antaa mahdollisuus tehdä työnsä kunnolla, Janne Hyytiä vaatii. METALLIN VAIKUTTAJAT Laivat syntyvät käsityönä – Meillä Rauman telakalla on myös murtajaosaamista, kehuu Hannu Keskitalo työpaikkaansa. Oikeudenmukaisuutta edunvalvontaan STX:n Rauman telakan työsuojeluvaltuutettu Hannu Keskitalo sanoo, etteivät asiat ole miksikään muuttuneet. Liittokokousten välinen aika tahitaan työnantajan kanssa niistä samoista asioista niin kuin aina ennenkin. Palkan takiahan töissä ensisijaisesti käydään, mutta rahan lisäksi työn pitäisi tarjota muutakin. Esimerkiksi oikeudenmukaisuutta. – Me käymme viitenä päivänä töissä, niin silti lauantai lasketaan meidän lomapäiväksi, vaikka se on vapaapäivä. Lauantai pitää saada pois lomapäivistä, Keskitalo vaatii. Tätä Metalliliitto ei ole saa- Jukka Salovaaran työvuosiin mahtuu myös jakso komennushommissa. Lisää sisältöä veteraanilomiin Levyseppä Jukka Salovaara on jo siirtynyt sivuun työelämästä, mutta ei hän asioiden seuraamista ole lopettanut. Hänellä Orjatyötä tehdään myös Suomessa – Töitä on ollut koko ajan oikeastaan ihan hyvin tarjolla, kertoo putkiasentaja Kimmo Helander henkilökohtaisesta työtilanteestaan. Hän on YIT:n palveluksessa ja hänen tämänhetkinen työmaansa löytyy Rauman vesilaitokselta. Omasta työstään Helander tykkää, mutta vuokratyöstä ei. Sitä hän kutsuu laillistetuksi orjatyöksi. Jos tuntipalkka on kolme euroa tunnilta, niin orjatyötähän se on. – Suomessa töitä tekeville pitäisi maksaa suomalaisten sopimusten mukaista palkkaa. Ellei se muuten onnistu, niin hoidettakoon palkanmaksu sitten vaikka ammattiliiton kautta työn tilaajan piikkiin, Helander esittää. Orjatyöntekijöiksi 2000- nut hoidettua, mutta löytyy edunvalvonnasta muutakin huomautettavaa. Liitto suostui nollalinjaan sellaisenakin aikana, kun metallialan yritykset tekivät huipputulosta. – Silloin pitää työntekijöiden palkkoja korottaa, kun työnantajille tulee rahaa ovista ja ikkunoista. Vastaavasti huonompina aikoina voidaan olla palkankorotuskavaatimuksissa maltillisempia. Vuosikymmenten aikana Metalliliitto on saanut toki pal- jon hyvää aikaan, sitä ei Keskitalo kiistä. Saavutuksista ei pidä kuitenkaan luopua noin vain, niistä on pidettävä tiukasti kiinni. Näin ollen ay-liikkeellä riittää tehtävää myös tulevaisuudessa. Työ telakalla kuormittaa ihmisen kehoa todella rankasti. Hannu Keskitalon mukaan olisi oikeus ja kohtuus, että 40 telakkatyövuoden jälkeen työntekijä pääsisi automaattisesti eläkkeelle, ikävuosista riippumatta. onkin selvä näkemys niin Metalliliiton kuin laajemminkin ay-liikkeen tilasta ja suunnasta. – Mun mielestä kehitys on vähän taantunut. Asioita pitäisi hoitaa hieman terävämmin. Salovaara aloitti 34 vuotta kestäneen työuransa heti 1960luvun alussa silloisella RaumaRepolan telakalla, jolloin laivoja tehtiin vielä niittaamalla. Se oli raskasta ja kovaäänistä työtä. Hitsauskoneet syrjäyttivät niitit, mikä muutti telakkatyön luonnetta aivan olennaisesti. – Hieman erikoisimmat työuralleni osuneet laivat olivat ne alumiinista tehdyt kaksirunkoiset, Salovaara muistelee. Nyt hän tarkkailee oman ammattiliittonsa tekemisiä eläkeläisen näkökulmasta. Myönteistä on tietysti se, että Metalliliitossa on myös eläkeläisjäsenellä oikeus asettua ehdokkaaksi ja osallistua liittokokousedustajien valintaan. – Veteraanilomien sisältöön liitto voisi satsata nykyistä enemmän, kuuluu kaino toivomus. Ei pelkästään toivomusta, vaan selvän vaatimuksen Jukka Salovaara heittää poliittisille päättäjille: Nyt on vihdoinkin aika poistaa taitettu eläkeindeksi. luvun Suomessa joutuneet ulkomaalaiset ovat syyttömiä surkeaan tilaansa, suurennuslasin alle pitää ottaa heitä härskisti hyväksi käyttävät työnantajat. Metalliliittoa on jäsenistön keskuudessa moitittu siitä, että liitolla on aina niin tulenpalava kiire tehdä neuvottelukierroksen ensimmäinen työehtosopimus. Myös Helander ihmettelee tavaksi tullutta käytäntöä, mikä kiistatta näkyy metallityöntekijöiden palkoissa. – Ennen sai reppuhommista enemmän rahaa, sanoo muun muassa laivoja, paperitehtaita, ydinvoimaloita, turbiinikattiloita ja öljynporauslauttoja putkittanut Kimmo Helander. Kimmo Helanderilla on monipuolinen kokemus metallialan töistä. SATAKUNTA • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • 11 METALLIN VAIKUTTAJAT Putkiasentaja Osmo Harju on ehtinyt pitkällä työurallaan jo siihen vaiheeseen, että voi valita. Hänhän valitsi, kaksi viikkoa töissä ja kaksi viikkoa osa-aikaeläkkeellä. STX:n Rauman telakka on antanut kaikille muillekin ikä- ja muut kriteerit täyttäville työntekijöilleen saman mahdollisuuden valita: puolet työajasta töissä, toinen puoli eläkkeellä. Kun on ollut 37 vuotta töissä telakalla, niin yhtä ja toista on ehtinyt siinä ajassa tapahtua. Nykylaivojen koko on kasvanut ja teknisesti ne ovat edeltäjiään hienompia. – No, meillä on edelleen se sama verstas kuin 1960-luvulla, hiukan ovat koneet muuttuneet. Teknologia on muualla mennyt eteenpäin, mutta te- Sari Valtonen suosittelee metallialaa lämpimästi myös naisille. Nuorille puhuttava nuorten kielellä Raumalaista Sari Valtosta voi kutsua moniosaajaksi. Levyseppä–hitsaajan ammatin lisäksi hän on valmistunut myös lähihoitajaksi. Telakalta hänet on lomautettu, mutta ei hän Pienet palkankorotukset eivät turvaa ostovoimaa Raumalainen Tuula Viitaniemi on ollut muutaman kerran ehdolla liittokokousedustajaksi ja kaksissa vaaleissa hän on tullut myös valituksi. Hän kuuluu Metalliliiton nykyiseen liittovaltuustoon. Liittokokouksissa on aina noussut joitakin asioita ylitse muiden ja niin tullee käymään tulevassakin kokouksessa. Viitaniemi uskoo keskustelua syntyvän ainakin työaika- ja palkkakysymyksistä, eläkeiästä ja muista eläköitymiseen lakkatyö on käsityötä, Harju toteaa. Tietysti telakallakin on tapahtunut monenlaista kehitystä. Suojavarusteet ja hitsauskoneet ovat parantuneet huomattavasti. Silti se arkinen perustyö tehdään edelleenkin käsin. Harjun mukaan rautakourat ovat palkkakehityksessä valuneet pykälä pykälältä yhä alemmas ja nyt sitten roikutaan hännillä. Hän sanoo, että Metalliliitto voi aivan hyvin avata latua muille, mutta palkka-asioissa sen pitäisi ehdottomasti olla takaa tuleva määrätietoinen kirijä. – Liitto on saanut monissa asioissa parannusta aikaan, se on totta. Palkoissa olemme kuitenkin jääneet jälkeen. Tässä ei ole kysymys sattumasta, se on linjavalinta, Osmo Harju päättelee. jouten ole ollut. Hän on tehnyt lähihoitajan töitä ja aikoo tehdä niitä kesäkuun loppuun saakka. – Lähihoitajan työ on telakkatyötä henkisesti raskaampaa, mutta molemmista töistä tykkään, Valtonen tunnustaa. Metallialan töiden suhteen Valtonen sanoo olevansa tiukka. Työpaikan on löydyttävä telakalta, sillä minnekään muualle hän ei suostu menemään. Pitkästä lomautusjaksosta liittyvistä seikoista sekä lakkooikeuden rajoittamisesta. – Lakko-oikeuden rajoittamisenhan nosti tämä meidän ”työväen” presidentti ennen valintaansa näyttävästi esille, Viitaniemi muistuttaa. Hänen mukaansa Metalliliitto olisi viime kierroksella voinut tehdä paremman työehtosopimuksen. Liitto julmisteli neljän päivän lakolla, mutta siihen se ärhentely sitten jäikin. Viitaniemi pelkää pienten palkankorotusten tulevan syötyä nopeasti veronkorotusten ja hintojen nousun myötä. Vuodenvaihteessa voimaan tulleet arvonlisäveron korotukset nakertavat ostovoimaa jo nyt. – Me olemme olleet jo pit- Mari luottaa metallialaan Osmo Harju kehottaa liittoa huolehtimaan paremmin jäsenten palkkakehityksestä. huolimatta hän kutsuu telakkaa turvalliseksi työpaikaksi. Hän uskoo Rauman säilyvän laivanrakentajien kaupunkina myös tulevaisuudessa. Metalliliittoon Valtonen liittyi 2007. Hän kuuluu ammattiosastonsa toimikuntaan ja hoiti viime vuonna opintosihteerin postia. Nuorena ayaktiivina häntä kiinnostaa yksi kysymys ylitse muiden. Miten saadaan nuoret liittymään ammattiliittoon? Eikä pelkästään liittymään, vaan myös pysymään liiton jäsenenä. – Nuorille pitäisi tiedottaa ammattiliitosta sellaisella kielellä, jota he kuuntelevat. Metalliliiton pitäisi vastata näkyvästi ja tehokkaasti Loimaan kassan heittämään haasteeseen, Valtonen neuvoo. Mari Vene päätti 2000luvun puolivälissä vaihtaa ammattia. Vuonna 2006 alkanut oppisopimuskoulutus toi hänet metallialalle. Maatalouslomittajasta tuli levyseppä-hitsaaja, ja työpaikka löytyi STX:n Rauman telakalta. – Kyllä ammatin vaihtaminen kannatti. Metallialalla on myös paremmat palkat. Haastatteluhetkellä Vene on ollut kuukauden lomautettuna ja lomautus saattaa kestää alkusyksyyn saakka. Tästä huolimatta hän uskoo raumalaiseen telakkateollisuuteen. Yhtä luja luottamus hänellä on suomalaiseen metalliteollisuuteen. Se antaa työtä myös tulevaisuudessa. Lomautettuna työntekijä siirtyy työttömyyskassan asiakkaaksi. Ansiopäivärahaa joutui joskus odottamaan viikkoja, mutta Mari Veneen kokemuksen mukaan kassa toimii nykyisin ihan hyvin. Monella metallialalla työssä olevalla on pieniä lapsia. Lapsen sairastuminen vaatii jommankumman vanhemman jäämistä kotiin. Vene kertoo ongelmallisen tilanteen syntyvän, jos kotona oleva puoliso ei juuri sillä hetkellä kykenekään hoitamaan sairasta lasta. Tällaisessa tapauksessa ei kuulemma ole lääkärintodistuksestakaan mitään apua. – Tässä tarvitaan pikaista korjausta. Joustaa pitää järkevällä tavalla, kun on ihmisen terveydestä kysymys. Mari Vene toivoo tämänkertaisen lomautusjakson jäävän mahdollisimman lyhyeksi. Aukeaman tekstit ja kuvat: Kari Kuisti kään kuukausipalkalla, eikä siinä palkkataso pääse kehittymään samalla tavalla kuin urakkatöissä, sanoo Oraksella koneistajana töitä tekevä Tuula Viitaniemi. – Tasoltaan se on melkein nollalinja, kommentoi Tuula Viitaniemi liiton nykyistä työehtosopimusta. 12 • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • SATAKUNTA METALLIN VAIKUTTAJAT Vahva, itsenäinen metalliliitto on turvattava Kolumni Suomi elää perusteollisuudestaan U usi vuosi alkoi apeissa merkeissä, kun Nokia ilmoitti irtisanovansa tuhat työntekijää Salon tehtaalta vuoden loppuun mennessä. Nokia on viimevuosina irtisanonut ja ulkoistanut tuhansia työntekijöitään Suomessa mutta myös muualla Euroopassa. Syyt ovat olleet yrityksen kannattavuuden, osakkeen arvon ja omistajien voiton saannin kehittäminen. N okia on syntynyt ja kasvanut maailmanlaajuiseksi yritykseksi suomalaisen ammattitaitoisen työvoiman työpanoksella. Yhteiskunta on kustantanut työntekijöiden koulutuksen. Nokia on saanut julkista tukea innovaatiotoimintaan sekä tutkimus- ja tuotekehitykseen. Nokia on ylivoimainen julkisen Tekes-tuen saajana. Nokia on nostanut Tekes-tukea vuosina 1997-2009 yhteensä 160 miljoonaa euroa. Ei siis ole kohtuutonta edellyttää Nokialta lakeja merkittävästi suurempaa panosta irtisanomistilanteissa. Saksan malli pitää olla mahdollinen myös suomessa. M eidän on aika herätä ja huomattava miten globaali uusliberalistinen yritysmaailma toimii. Suomessa on pieniä, keskikokoisia ja suuria yrityksiä. Näistä kolmesta viimeisimpiä on vain murto-osa Suomen yrityksistä. Suurten yhtiöiden johtajat eivät ole mukavia harmahtavia herroja, jotka ovat raataneet tiensä alhaalta ylös vaan bisneskouluista valmistuneita, muissa yrityksissä jo kyntensä näyttäneitä kylmiä pääoman ajajia. He sanelevat miten tässä maassa yrityspolitiikkaa tehdään, myös yritysmaailmassa pieni eliittijoukko päättää suuren massan kohtalosta. S uomen selkäranka on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka toimivat perusteollisuuden parissa. Nämä yritykset ovat perusrankamme ja niiden toimintakyky ja menestys tulee taata. Julkishallinnon, elinkeinoelämän ja ay-liikkeen tulee yhdessä varmistaa, että alalle tulevat työntekijät saavat saumattoman uran, mitä kulkea koulusta töihin ja töistä eläkkeelle terveenä ja hyvinvoivana. Samalla kun pyritään korjaamaan tämän hetken työelämän ongelmia, pitää pystyä, myös luotsaamaan tulevaisuuteen ja varmistaa, että tehtävät toimet tukevat myös tulevia sukupolvia. Metalliliiton työehtosihteeri Turja Lehtonen pitää näitä liittokokousvaaleja ratkaisevan tärkeinä liiton tulevaisuuden kannalta. Hän korostaa, että mikäli liitto halutaan pitää itsenäisenä ja vahvana silloin on syytä äänestää Metallin Vaikuttajia. Lehtonen kertoo, että hän tuli aikoinaan mukaan Metallin Vaikuttajien toimintaan koska tässä porukassa sai toimia vapaasti, ilman ylhäältä annettuja ohjeita ja määräyksiä. – Metallin Vaikuttajissa sai olla sitä mieltä mitä kenttäkin oli ja voi tuoda kentän aitoa näkemystä esiin ja viedä eteenpäin, vielä vaalien jälkeenkin, hän korostaa. Nyt hän on tullut siihen tulokseen, että Metalliliiton tulevaisuuden kannalta tässä tilanteessa tarvitaan erityisesti vahvaa kannatusta Metallin Vai- kuttajille liittokokousvaaleissa. – Meidän ryhmämme on ollut ainut ryhmä, joka on halunnut vahvistaa Metalliliittoa ja pitää sen itsenäisenä, mistä vahvana näyttönä toimii vuoden 2009 ylimääräinen liittokokous. Turja Lehtonen perustelee väitettään sillä, että näissä vaaleissa ratkaistaan monta asiaa. Mikäli Metallin Vaikuttajien kannatus putoaa tulevissa vaaleissa, niin mahdollisten sääntömuutosten ja kaikkien muiden muutosten tekeminen tulee olemaan huomattavasti yksinkertaisempaa. – Siinä tilanteessa Teamhankkeiden kaltaiset ja muut liiton itsenäisyyttä vaarantavat puuhailut nostavat taas päätään, hän toteaa. – Ääni tulevissa liittokokousvaaleissa Metallin Vaikuttajien ehdokkaalle on ääni Vahvalle Liitolle, Turja Lehtonen painottaa. SATAKUNTA • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • 13 METALLIN VAIKUTTAJAT Metalli vaikuttajana fakta Liittokokous Metalliliiton ylintä päätäntävaltaa käyttää joka neljäs vuosi kokoontuva liittokokous. Jäsenet muodostavat valitsijayhdistyksiä, jotka asettavat ehdokkaat liittokokousvaaleihin. Liittokokousedustajat valitaan vaalipiireittäin. Suhteellisilla vaaleilla valitut edustajat edustavat jäsenistöä alueellisesti ja sopimusaloittain jäsenmäärän mukaisesti. Liittokokous päättää liiton toiminnan suuntaviivoista seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Seuraava, 21. liittokokous järjestetään 27.30.5.2012. Kokoukseen valitaan 464 edustajaa vaaleilla. Postitse tapahtuva ennakkoäänestys on 2.–16.3. ja varsinaiset vaalipäivät ovat 25.–27.3.2012. Liittokokous hyväksyy liiton säännöt, aluejärjestön säännöt ja ammattiosaston säännöt sekä ammattiosaston työhuonekunnan säännöt. Liittokokous valitsee liiton puheenjohtajan ja sihteerin sekä muut liittotoimikunnan 18 jäsentä. Liiton hallituksena toimiva liittotoimikunta kokoontuu noin joka kolmas viikko. turja.lehtonen@metalliliitto.fi Liittokokous valitsee myös liittovaltuuston 56 jäsentä. Liittovaltuusto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Liittovaltuusto käyttää liiton korkeinta päätäntävaltaa liittokokousten välillä. Liittovaltuusto mm. hyväksyy liiton vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä tilinpäätökset ja toimintakertomukset. Olen toiminut vuodesta 2002 SAK:n Satakunnan aluejohtajana ja jäin syksyllä 2011 ansaitulle eläkkeelle 65 täytettyäni, jolloin myös 50. työvuoteni oli parhaillaan menossa. Uskon tehneeni riittävän työuran. Metallin jäsen olen ollut vuodesta 1962, jolloin sain työpaikan silloisesta Rauma Repolasta Porissa. Liityin metalli 6:n jäseneksi, koska olimme silloin vielä sen työhuonekunta. Olen saanut työtehtävieni puolesta seurata läheltä kaikkien SAK:laisten liittojen toimintaa alueella ja myös vastata paljon siitä kuvasta, joka alueen päättäjille ja virkamiehille on muodostunut ammattiyhdistysliikkeestä. Mielestäni tunnen onnistuneeni melko hyvin, koska se palaute, jota toiminnastani on tullut eri tahoilta, on pääsääntöisesti ollut erittäin myönteistä. Olen toiminut koko palkansaajaliikkeen edustajana T utkimuksen ja kehityksen määrärahoja on lisättävä Suomen korkeakouluihin valtionyritysten myynti- ja osinkotuotoista. Korkeakouluille tulee antaa nykyistä voimakkaampi panos tutkimukseen ja kehittämiseen. Näillä taloudellisilla lisäpanoksilla korkeakoulujen tulee tuottaa tutkimusta ja kehitystoimintaa, joka tukee perusteollisuuden kannattavuutta ja tuottavuutta. Y rityksillä tulisi olla myös ajankohtainen suunnitelman olemassa olevan työntekijäkunnan taidon ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Nykymaailmassa ei ole enää työpaikkoja, joissa ei ole tarvetta työntekijöiden koulutukselle. Koulutus ja uudet tavat tehdä töitä lisäävät työnmielekkyyden lisäksi yritykset tehokkuutta ja tuottavuutta. S atsatkaamme luotettavaan suomalaiseen teollisuuteen ja sen työntekijöihin. Jari Myllykoski Kansanedustaja Metalliliiton jäsen PIENTEN TYÖPAIKKOJEN ASIALLA Teljän metallityöväen ammattiosasto 294 on saanut liittokokousvaaleihin ehdokkaita myös Porin alueen pieniltä työpaikoilta. Janne Mäkinen ja Keijo Ukkonen ovat molemmat kokeneita metallialan ammattilaisia, työpaikkansa luottamusmiehiä ja osaston toimikunnan jäseniä. Suuri osa metallin jäsenkunnasta on pienten työpaikkojen väkeä, riittävän äänimäärän saaminen liittokokousedustajaksi pääsemiseksi on kuitenkin ”kiven takana” siksi pientyöpaikkojen painoarvo ei metallissa tule riittävästi esille. Teljän parivaljakko ei anna ennakkoasetelman lannistaa, vaan katse on suunnattu kohti liittokokousta toiveena että Pienillä työpaikoilla kootaan voimat yhteen ja keskitetään ääniä ehdokkaille, joille pientyöpaikkojen huolet ja murheet ovat tuttuja. Seuraava liittokokous linjaa metallin tulevaisuutta Janne ja Keijo odottavat terävämpää otetta jolla metalli ottaisi paikkansa maan johtavana teollisuusliittona, erityisesti palkkarintamalla. Metallissa on alkanut esiintyä liittoon kuulumattomia, jotka etenkin lyhyen metallin syksyisen lakon aikana olivat tekemässä rikkuritöitä myös Porin seudulla. Tämän tyyppisten ongelmien kanssa useat luottamusmiehet joutuvat painimaan, myös Keijo. Janne kuvaili omaa työpaikkaansa ilmapiiriltään vanhoillisena mutta ihmiset huomioon ottavana. Perheyrityksestä löytyy joustavuutta, eikä yleensä pienten työpaikkojen ongelma paikallinen sopiminenkaan ole noussut ylivoimaiseksi. Projektiluontoiset alihankinnat isoille toimijoille on taannut myös työsuojelutason kehittymisen. Yleiseen keskusteluun on tuotu ajatus työurien pidentämisestä, Janne ja Keijo eivät ajatukselle hurraa, raskaissa metallitöissä päinvastoin nykyinenkin työssä oloaika on monesti liikaa. Nuorille työuransa alussa oleville ja pätkätöissä oleville tulisi ensin varmistaa pysyvä työpaikka ja vasta sen jälkeen jos on tarvetta kunto kestää ja intoa riittää, niin siitä vaan. Liiton päätöksen tekoon hakeutuu työssäkäyvien lisäksi myös runsaslukuinen eläkeläisten joukko. Usealla eläkeläisellä on valtava kokemus yhteisten asioiden hoidosta mutta olisi syytä harkita jonkinlaista rajoitusta eläke-edustajien määrään, tavoitteena että metalliväkeä koskevat päätökset tehtäisiin kuitenkin työssä käyvien edustajien toimesta. Seppo Kuusisto Metalli 127:n ehdokkaat äänessä Kevään liittokokousvaaleihin on Ammattiosasto 127 ehdolla Boliden Harjavalta Oy:stä pääluottamusmies Tapio Keinonen ja sulaton luottamusmies Ville Maanavilja. Norilsk Nickel Oy:stä on ehdolla pääluottamusmies Jarkko Perkiökangas ja Niemisen Valimolta pääluottamusmies Kari Tuomisto. Kantavina teemoina vaaleissa meillä on perusmetallin vahva asema, vuorotyöntekijän oikeudet nykyisessä metalliliitossa, sekä työn joustavuus suhteessa perheeseen ja vapaa-aikaan. Viime syksyllä käyty neuvottelukierros osoitti, että metallin pitää myös tulevaisuudessa pystyä tiukkoihin neuvotteluihin ja ajaa jäsenistönsä etuja, vaikka julkinen mielipide osittain sitä vastaan olisikin. Suurimpana vientialana metallin on oltava palkkajohtaja, jotta nykyinen hyvinvointiyhteiskunta saadaan säilytettyä. Palkankorotuksilla on turvattava työntekijöiden reaaliansiot inflaatioon nähden. Metalliliiton tulee ensisijaisesti tavoitella työehtosopimuksia tehtäessä euro- ja senttimääräisiä korotuksia. Näin estetään eriarvoisuuden muodostuminen ja palkkaerojen kasvu. Kilpailukykyisillä palkoilla varmistetaan myös tulevaisuudessa osaavan työvoiman hakeutuminen metallialalle. Tärkeää on myös oikeudenmukainen ja tasaarvoinen palkkapolitiikka. Vuorotyöntekijät ovat olleet liian kauan unohdettujen asemassa niin vuorolisien kuin muidenkin korvausten osalta. Vuorotyö on tutkitusti rasittavaa ja altistaa tekijät monille niin fyysisille kuin henkisillekin sairauksille normaalia päivätyötä enemmän. Perheen ja vapaa-ajan merkitys on korostunut erityisesti nyt, kun työnteki- (AKAVA, STTK ja SAK) erilaisissa projekteissa, toimikunnissa ja osakeyhtiössä mm. Länsirannikko Oy:n eli Winnovan hallituksen jäsenenä (edelleen). Tämä on taustastani asia, jolla voisin vaikuttaa varmasti myös paljon siihen kuvaan, joka metalliliitosta on muodostunut Satakunnassa. Olen saanut katsella ulkopuolisena myös Metalliliiton osastojen toimintaa alueella. Tiedän, että meillä on voimakkaita ammattiosastoja organisaatiossa, voimakkaita seuturyhmiä. Mutta kuva, joka on metallista ja sen toiminnasta muilla ay-liikkeen jäsenillä tai yleensä ihmisillä on mielestäni hämärä ja rajoittunut. Tämä käy selville vaikka kysymällä ”kaupan kassalta”, joka kuuluu suurimpaan SAK:n ammattiliittoon PAM:iin, esimerkiksi: ”Missä kaupungissa metalliosasto 6 toimii ja mitä tiedät sen toiminnasta? Hyvin harva tietää niistä mitään. Tämä näkemykseni koskee kaikkia metalliosastoja Satakunnassa. Tarkoitan, että metallista ulospäin oleva kuva yhteiskunnallisena vaikuttajana Satakuntalaisille on mielestäni melko huono. Toivoisin voivani vaikuttaa Liiton ja sen jäsenistön avulla asioihin, joilla yhteiskuntaa rakennetaan. Liitto pitää huolta työja palkkaehdoista. Tämä on kaikkien työssä olevien kannalta paras tapa, jolla perhei- jöiltä vaaditaan yhä suurempia ponnisteluja tuotannon lisäämiseksi. Jaksaminen on erityisen tärkeää niin töissä kuin kotonakin. Ihmiselle on annettava aikaa hengähtää ja ladata akkuja riittävästi. Yhtenä ratkaisuna tähän olisi vuosiloman kasvattaminen viikolla nykyisestä. Tämä onnistuu kun lauantaita ei enää laskettaisi lomapäiväksi. Lomapäivien lisääminen yhdessä työajan joustavuuden kanssa parantaa selvästi työskentelymotivaatiota ja samalla pitää huolen henkisestä jaksamisesta. Tapio Keinonen Ville Maanavilja Jarkko Perkiökangas Kari Tuomisto den hyvinvointi ja tulevaisuus turvataan. Metalliliiton tulisi olla jäsenistönsä voimalla ja omalla esimerkillään vaikuttamassa yhdessä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Meillä on foorumeita, joilla voimme yhdessä toimien saavuttaa hyvin paljon. Esimerkiksi SAK:n paikallisjärjestöt alueilla kokoavat ay-liikkeen SAK:laiset ammattiosastot yhteiseen toimintaan. Uskon voivani vaikuttaa edellä mainittuihin asioihin Satakunnassa. Eläkeläisenä ymmärrän, että ay-liike ja ammattiliitot ajavat työssä käyvien jäsentensä etuja työ- ja palkkaehtojen puolesta. Näin pitääkin olla. Eläkeläisillä tässä organisaatiossa ei voi olla muita tavoitteita kuin työssä olevien ay-liikkeen jäsenten etujen valvonta ja hyvinvointi yhteiskunnassa vaikuttamalla kuntien ja eri virkamiesten suunnitelmiin ja päätöksiin. Metalliliitto on vahva vaikuttaja omissa työ- ja palkkaehdoissa. Tehkäämme siitä myös vahva vaikuttaja yhteiskunnan suuntaan. Pentti Rantanen ehdokas N:o 102, Metallin Vaikuttajat 14 • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • SATAKUNTA METALLIN VAIKUTTAJAT Uusi suunta Kolumni 21. Liittokokoukseen S uomi on pieni talous ja on hyvin riippuvainen viennistä. Kokonaistuotannosta viennin osuus on yli 40 prosenttia. Viime vuosina metalliteollisuuden osuus siitä on reilusti yli puolet. Viennillä turvataan hyvinvointi. Olemme metalliteollisuudessa niitä tekijöitä, jotka mahdollistavat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon. Kun metalliliitto jyrähtää sitä myös kuunnellaan. K S L ova on myös sektori jossa toimimme. Työehdot ovat puristuksessa monelta taholta, työehtojen turvaaminen on haasteellista talouden ja tuotannon globalisoituessa. uomen hyvinvoinnin rahoituksen kannalta vienti on avainasemassa. Kysymys kuuluu mikä sektori on ratkaisevassa roolissa, kun työehtojen ja palkankorotusten tasoa määritellään. Onko se vienti, yksityiset palvelut, julkinen sektori. ainaan nyt metalliteollisuuden palkankorotusvaatimusten mitoituksessa käyttämää palkkanormia, sen mukaisesti. Työvoimakustannusten nousu joita ovat sopimuskorotus, liukuma, sosiaaliturvamaksujen muutos ja työajan lyhentämisen kustannusvaikutus. Nämä pitäisi mitoittaa yhtä suureksi kuin tuottavuuden kasvu ja Euroopan keskuspankin tavoiteinflaation summa. M Metallin liittokokouksessa keväällä 2012 linjataan metalliliiton suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Keskeisinä asioina esiinnostettaviksi näen muun muassa palkankorotus senttilinja palauttamisen, lauantain poistamisen lomapäivien laskennasta eli kuudennen vuosilomaviikon sekä vuorolisien parantamisen. Liittokokouksessa 2008 kokousedustajat leimasivat liiton palkankorotusten tavoitteeksi sen, että korotukset tulee saada ns. senttipohjaisina. Tämä tarkoittaa sitä, että korotukset tulevat saman suuruisina jokaiselle. Tällöin saisimme hillittyä tuloerojen kasvua ja myös pienemmillä TVR:llä ja HeKoilla työskentelevät pääsisivät täysimääräisesti nauttimaan liiton sopimista palkankorotuksista. Vas- yös työllisyystilanne on huomioitava. Emme voi hinnoitella itseämme ulos.Lähtökohta on silti se vientiteollisuuden avainasema suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpidossa. Ammattiliittojen palkkakoordinaation lähtökohdaksi on otettava vientisektorin palkkajohtajuus muut tulevat perässä. T oukokuussa 464 liittokokousedustajaa linjaa Metalliliiton tavoitteet seuraavaksi neljäksi vuodeksi, yhtenä niistä pitää olla Metalliliiton palkkajohtajuus tulevaisuudessa. Seppo Kivimäki Puheenjohtaja Metalli 294 KOKEMÄEN LÄMPÖ OY Kartanonvoima 6, 32800 Kokemäki KAUKOLÄMPÖ tuotanto ja jakelu POLTTOAINE valmistus ja terminaalipalvelut www.kokemaenlampo.fi Poltettavan PUUTAVARAN VASTAANOTTO veloituksetta maanantai – perjantai klo 8-16 KAIKKI PUUTAVARA: oksat, risut, runko- ja lahopuut, sahauspinnat, sahausjätteet, hyvälaatuinen purkupuu jne. (EI pensasaidat eikä kyllästetty puu) Nouto veloituksetta täysin kuormin lähialueella. Huom! Emme ota vastaan muuta kuin puutavaraa. Alueella kameravalvonta toin liittokokouksen linjaamaan suuntaa, metalli ei viimeisissä työehtosopimuksissa ole näitä senttikorotuksia saanut. Kyse lienee paljolti myös siitä, että niitä ei sieltä olla edes tosissaan haettu. Vaadin että senttilinjan tarpeellisuus pitää edelleen todeta ja sitä pitää myös käytännössä noudattaa kun uusia työehtosopimuksia tehdään. Lisää vuosilomaa! Vuosilomalaissa oleva määräys, jonka mukaan myös lauantait ovat lomapäiviä kuluttamassa, on muinaisjäänne. Sen pohjanahan on se, että aikaisemmin lauantai oli vielä työpäivä ja luonnollisesti se myös silloin oli lomapäivä. Suomessa on jo aikoja sitten siirrytty viisipäiväiseen työviikkoon mutta tämä muinaisjäänne on jäänyt vuosilomalakiin edelleen kummittelemaan. Se pitää korjata. Näin saisimme metallialalle yhden vuosilomaviikon lisään, samalla tavalla kuin on jo monissa julkisen sektorin liitoissa sovittu. Tällä ratkaisulla edistettäisiin myös työnantajaliittojen vuorineuvosten vaatimaa työssäjaksamistakin. Vuorolisät ylös! Vuorolisien on tieteellisesti todistettu aiheuttavan lukuisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia ongelmia tekijälleen. Nämä ongelmat alkavat ruuansulatushäiriöistä ja jatkuvat aina väsymyksen aiheuttaman masennuksen kautta perheongelmiin. Tämän takia vuorolisiä on nostettava. Näen asialla kaksi perustetta. Ensinnäkin vuorotyöstä kärsivät työntekijät saisivat tästä haitastaan edes asiallisen korvauksen, nykyään metallin vuorolisät taitavat olla hännänhuipputasoa suomalaisessa työelämässä. Tärkeänä näkisin myös sen, että nostamalla vuorolisät riittävän ylös, saamme tehtyä vuorotyön teettämisestä työnantajalle riittävän kallista. Silloin sen olisi mietittävä mitä kaikkia töitä oikeasti on pakko teetättää vuorossa, ja mitkä olisivat mahdollista hoitaa päivä – ja kaksivuorotyössä. Tutkimusten mukaan vuorotyön pitkäaikainen tekeminen lyhentää tekijänsä jäljellä olevia elinvuosia merkittävästi normaalia päivätyötä enemmän. Pidennetään siis metalliväen onnellisia vanhuusvuosia nostamalla vuorolisiä! Terveisin, Harri Österlund Valtasiirto Oy Metalli 122:n opintosihteeri METALLIN VAIKUTTAJAT SATAKUNTA • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • 15 Meiltä saat tutkitusti parasta palvelua.* Asiakkaidensa omistama vakuutusyhtiö on tavallista reilumpi ja palvelevampi. Ota yhteyttä, hoidetaan vakuutuksesi kerralla kuntoon. yhteyspäällikkö Pekka Mäkelä, 050 366 2043 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi *EPSI Rating Asiakastyytyväisyys 2011 TÄLTÄ TUNTUU KAVERISTA, JOKA ON LÄHDÖSSÄ MARANELLOON. TÄLTÄ TUNTUU KAVERISTA, JOKA KUULI, ETTÄ OLISI VOITTANUT MATKAN MARANELLOON, JOS OLISI ÄÄNESTÄNYT. TÄLTÄ NÄYTTÄÄ KAVERI, JOKA OSALLISTUI 39 KILPAILUKORTILLA MARANELLON MATKAN ARVONTAAN. Kerätkää kuuden hengen joukkue Metallin jäsenistä ja palauttakaa kilpailukortti täytettynä ja äänestäkää, niin joukkueenne on mukana Maranellon matkan arvonnassa. Kilpailuun voi osallistua vaikka kuinka monella joukkueella, kunhan joukkueet eivät ole identtisiä. Kerätkää kuuden hengen joukkue Metallin jäsenistä ja palauttakaa kilpailukortti täytettynä ja äänestäkää, niin joukkueenne on mukana Maranellon matkan arvonnassa. Kilpailuun voi osallistua vaikka kuinka monella joukkueella, kunhan joukkueet eivät ole identtisiä. Kerätkää kuuden hengen joukkue Metallin jäsenistä ja palauttakaa kilpailukortti täytettynä ja äänestäkää, niin joukkueenne on mukana Maranellon matkan arvonnassa. Kilpailuun voi osallistua vaikka kuinka monella joukkueella, kunhan joukkueet eivät ole identtisiä. WWW.ÄÄNESTÄMÄLLÄVOITAT.FI WWW.ÄÄNESTÄMÄLLÄVOITAT.FI WWW.ÄÄNESTÄMÄLLÄVOITAT.FI MATKALLE MARANELLOON! TÄSSÄ NÄKYY YKSI KUUDESOSA MARANELLON VOITTAJIEN VIRNEESTÄ. ÄÄNESTÄ, 360x245 MetallinVaikuttajat_palvelu_022012.indd 1 ETTEI VIIDELLE DUUNIKAVERILLE MENE MAMMUTIN JALKA KÄRSÄÄN. Kerätkää kuuden hengen joukkue Metallin jäsenistä ja palauttakaa kilpailukortti täytettynä ja äänestäkää, niin joukkueenne on mukana Maranellon matkan arvonnassa. Kilpailuun voi osallistua vaikka kuinka monella joukkueella, kunhan joukkueet eivät ole identtisiä. Kerätkää kuuden hengen joukkue Metallin jäsenistä ja palauttakaa kilpailukortti täytettynä ja äänestäkää, niin joukkueenne on mukana Maranellon matkan arvonnassa. Kilpailuun voi osallistua vaikka kuinka monella joukkueella, kunhan joukkueet eivät ole identtisiä. Kerätkää kuuden hengen joukkue Metallin jäsenistä ja palauttakaa kilpailukortti täytettynä ja äänestäkää, niin joukkueenne on mukana Maranellon matkan arvonnassa. Kilpailuun voi osallistua vaikka kuinka monella joukkueella, kunhan joukkueet eivät ole identtisiä. WWW.ÄÄNESTÄMÄLLÄVOITAT.FI WWW.ÄÄNESTÄMÄLLÄVOITAT.FI WWW.ÄÄNESTÄMÄLLÄVOITAT.FI 3.2.2012 8:59:01
© Copyright 2024