NUORTEN ASUNTO- OPAS - Nuorisoasuntoliitto ry
NUORTEN ASUNTOOPAS KATTAVA ASUMISEN TIETOPAKETTI 2012/2013 JULKAISIJA Nuorisoasuntoliitto ry Takaniitynkuja 11 00780 Helsinki www.nal.fi TUOTANTO, ULKOASU JA TAITTO Tuomas Rauhala Viestintätoimisto Tenho www.tenho.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Joensuu OPPAAN TILAUKSET www.nal.fi ISSN 1235-6018 Suuret kiitokset kaikille oppaan tekemisessä mukana olleille asiantuntijoille, organisaatioille sekä ilmoittajille. Erityiskiitokset: Ympäristöministeriö: Ylitarkastaja Sari Broman Hallitussihteeri Ville Koponen Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen Asuntoneuvos Ulla-Maija Sirviö Sosiaali- ja terveysministeriö: Asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen Opetus- ja kulttuuriministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Akava SAK STTK Työeläkevakuuttaja TELA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Invalidiliitto Tervetuloa Nuorten asunto-oppaan pariin! KULTTUURI- JA URHEILUMINISTERI PAAVO ARHINMÄEN TERVEHDYS K N ädessäsi oleva Nuorten asunto-opas vuosille 2012–2013 on tiukka paketti tietoa itsenäisen asumisen haasteisiin. Nuorisoasuntoliitto ry on toiminut nuorten asumisen hyväksi yli neljänkymmenen vuoden ajan, ja ensimmäisen asuntooppaan julkaisimme jo vuonna 1978. Koemme tärkeäksi nuorten asumista koskevan tiedon tuottamisen ja jakamisen, eikä sen tarve ole vuosien varrella vähentynyt. Nuorten tilanne asuntomarkkinoilla on pienien tulojen ja vakiintumattoman elämäntilanteen vuoksi heikompi kuin valtaosalla väestöstä. Tästä huolimatta nuoret ovat pääosin tyytyväisiä asumiseensa, ja yli 80 prosentilla tulot riittävät vähintään melko hyvin asumismenoihin. Nuoruuteen liittyy itsenäistymisen lisäksi koulutuksen ja työn perässä liikkuminen, mikä näkyy myös asumistarpeissa. Nuoren ensimmäinen asunto on yleensä vuokra-asunto. Asuntojen vuokrat ovat jatkaneet nousuaan, ja pula pienistä vuokra-asunnoista on todellisuutta suuressa osassa kasvavia kaupunkeja. Tämä aiheuttaa ahdinkoa erityisesti itsenäistyville nuorille, joille vuokra-asumisen pelisäännöt eivät välttämättä ole selvät. Toivomme, että opas auttaa menestymisessä asuntomarkkinoilla ja tarjoaa edellytyksiä hyvään asumiseen! Oppaassa on paljon tietoa vuokralla asumisesta, mutta se sisältää kattavasti tietoa myös omistus- ja asumisoikeusasumisesta sekä asumisen tukipalveluista. Apua saa, kun sitä tarvitsee. Opas tarjoaa myös vinkkejä ja työelämätietoutta työuraansa aloitteleville nuorille. Itsenäistyminen on paljon muutakin kuin neljä seinää ja katto – ja me haluamme huomioida sen oppaassa. Asumisvaihtoehtoja on olemassa useita, ja niihin liittyvät yksityiskohdat ja termistöt ovat moninaisia. Myös asumiseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista on hyvä tietää. Omaa kotia hakevien nuorten lisäksi opas palvelee nuorten parissa työskenteleviä henkilöitä niin julkishallinnossa, oppilaitoksissa, järjestöissä kuin yrityksissäkin. Olemme saaneet oppaan luomiseen apua monilta asiantuntijatahoilta. Tärkeinä yhteistyökumppaneina ja tukijoina ovat olleet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö. Lämpimät kiitokset kaikille oppaan teossa mukana olleille! Olli Joensuu pääsihteeri Nuorisoasuntoliitto ry uorelle lähtö vanhempien kodista tekee itsenäistymisestä konkreettisesti totta. Oman elämän haaveet törmäävät pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa asuntopulaan, koviin vuokriin ja omistusasuntojen hurjiin hintoihin. Hallituksen asuntopolitiikan tavoite onkin lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Asuntojen tuotantotuki suunnataan nimenomaan kasvukeskusten asunto-olojen parantamiseen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Näin parannetaan nuorten mahdollisuuksia asua kohtuukustannuksilla siellä missä opiskelu- ja työpaikatkin sijaitsevat Valtioneuvoston esityksestäni joulukuussa 2011 hyväksymässä Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa 2012–2015 nostettiin nyt yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi nuorten mahdollisuus asua ja elää itsenäisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee nuorten asumiseen liittyvää tiedotusta ja neuvontaa, kuten tämänkin oppaan julkaisua ja levittämistä. Laajemmalla rintamalla opetus- ja kulttuuriministeriö muistuttaa muita ministeriöitä ja toimijoita nuorten asumiskysymysten tärkeydestä. ”Oma tupa, oma lupa” on vanha, jo ehkä kulunutkin sananlasku. Se on joka tapauksessa itsenäisen elämän vertauskuva. Oma tupa, vaikka vaatimatonkin, antaa nuorelle mahdollisuuden edetä kohti itsenäistä aikuisuutta. Suomalaiseen elämäntapaan kuuluvaa varhaista nuorten omilleen muuttamista on joskus moitittu, puhuttu perhe- ja sukusiteiden murenemisesta ja yhteisöllisyyden katoamisesta. On varmasti totta, että esimerkiksi muutto opiskelu- ja työpaikan perään toiselle puolelle maata vähentää perheen ja sukulaisten yhteistä aikaa. Yhteyksiä on kuitenkin mahdollisuus pitää pidemmältäkin, varsinkin nykyisenä sosiaalisen median aikakautena. Yhteisöllisyyden heikkenemistä voi tehokkaasti estää olemalla tekemisissä muiden kanssa ja tekemällä yhteistyötä: myös pääkaupunkiseudulla voi tuntea naapurinsa ja hoitaa lähiympäristöänsä yhdessä. Tosin kokemus osoittaa, että sekin tarvitsee usein pientä opastusta, samoin kuin arjen pienten ja suurempien askareiden hoito. Tähänkin tarpeeseen asunto-opas tuo oman tarpeellisen lisänsä. Nuorisoasuntoliitto on jo 40-vuotisella työllään helpottanut nuorten asuntotilannetta, ja julkaisemallaan asunto-oppaalla jakanut tärkeää tietoa nuorille asumisesta sekä siihen liittyvistä kysymyksistä. On tärkeää, että NAL pitää huolta nuorten asumisesta, pitää päättäjät hereillä, rakentaa nuorille sopivia asuntoja ja opastaa nuoria itsenäisen elämän alkuun. Kiitokset nuorten asunto-oppaasta ja menestystä Nuorisoasuntoliitolle seuraavalle nelikymmenvuotiskaudelle. SISÄLLYS: 6 40 OMAAN ASUNTOON Asunto-osakkeen ostaminen Asuntolainan myöntäjiä Osaomistusasunnot Nuoret ensiasunnon ostajina ASP-asunnon käyttö ja myynti Asumisoikeusasuminen NUORISOASUNTOLIITTO Avaimet itsenäiseen elämään Asumisen ABC – lyhyt oppimäärä itsenäistyvälle Nuorisoasuntoliiton paikallisyhdistykset Haastattelu: Tarkka taloudenpito tuo tasapainoa 46 16 26 MUITA MAHDOLLISUUKSIA NUORILLE LÖYTÄÄ VUOKRA-ASUNTO Laajassa tarjonnassa on monta mahdollisuutta Opiskelija-asunnot Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto Vuokra-asunto vapailta markkinoilta Yhteisöasuminen ja oma apu Jälleenvuokraus Työsuhdeasunnot Haastattelu: Markkinoiden moniottelija PERUSTIETOA VUOKRALAISELLE Pikatietoa huollosta, isännöinnistä ja vuokrasta Vinkkejä Haastattelu: Elämää ja imurointia Asuntosanasto Muuttajan muistilista 56 APUA ASUMISEEN Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Asumisen tukitoiminta Vammaisen nuoren asuminen Haastattelu: Päivä asumisohjaajan matkassa KIINNI TYÖELÄMÄÄN Rohkeasti työnhakuun! (Akava, SAK, STTK) Työvoimatoimisto auttaa työnhaussa ja urasuunnittelussa Eläke ei enää ole vain vanhojen juttu Työpajan kautta koulutukseen ja työhön AVAIMET ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN JA HYVÄÄN ASUMISEEN NAL-asuminen auttaa itsenäisen elämän alkuun. 6 MITÄ? • viihtyisää ja edullista vuokra-asumista • tasavertaista kohtelua • perehdytystä asumisen toimintatapoihin • tukea ja neuvontaa itsenäisessä asumisessa KENELLE? • alle 30-vuotiaille • työelämään suuntaaville • itsenäistä asumista aloittaville MISSÄ? • yli 30 paikkakunnalla • lähellä palveluita ja hyvien kulkuyhteyksien varrella. NUORISOASUNTOLIITTO Nuorisoasuntoliitto ry (NAL) on nuorten aikuisten asumiseen ja elinolojen kehittämiseen keskittyvä järjestö. V uonna 1971 perustettu NAL toimii nuorten asumisen edunvalvojana, rakennuttaa ja vuokraa asuntoja alle 30-vuotiaille työelämää aloitteleville nuorille, kehittää ja tarjoaa itsenäisen asumisen onnistumista tukevia palveluja sekä tuottaa ja jakaa nuorten asumista koskevaa tietoa. Liitto toimii 27 paikallisyhdistyksen kattojärjestönä ja yhteistyössä seitsemän valtakunnallisen jäsenjärjestönsä kanssa. Paikallisyhdistysten, yleishyödyllisen vuokrataloyhtiö Alkuasunnot Oy:n sekä asumisen tukipalveluita tuottavan NAL Palvelut Oy:n kanssa liitto vastaa itsenäistyvän nuorten asumisen tarpeisiin. Nuorisoasuntoliiton valtakunnalliset jäsenjärjestöt ovat: Invalidiliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Suomen Kuntaliitto, Kokoomuksen nuorten liitto, Sosialidemokraattiset Nuoret, Suomen Keskustanuoret ja Vasemmistonuoret. Nuorisoasuntoliiton toimintaan voi tulla mukaan paikallisyhdistyksen kautta. Mikäli paikkakunnallasi ei ole nuorisoyhdistystä ja nuorten asumisasioissa on korjaamisen varaa, kannattaa kerätä asiasta kiinnostuneet kokoon. NAL auttaa nuorisoasuntoyhdistyksen perustamisessa. NAL-nuorisoasumisen laatua kehitetään ja seurataan laatujärjestelmän avulla. Asumisessa toteutetaan asukkaiden ja nuorisoyhdistysten yhteishallintoa. Asunnot jaetaan oikeudenmukaisin perustein, ja jokainen asukas haastatellaan. Nuorisoasuntoja yhdistää: • kohtuullinen koko • toimiva pohjaratkaisu • edullinen vuokra • riittävät yhteistilat, kuten talosauna, kuivaus- ja pesutilat sekä kerhotilat. Nuorisoasuntotaloissa pyritään vastuulliseen ja suvaitsevaan asumiskulttuuriin. NAL-nuorisoasuntojen hakeminen Nuorisoasuntoliitto on yleishyödyllinen yhteisö, joka noudattaa asukasvalinnassa valtion asuntolainsäädäntöä. Etusijalla asuntojonossa ovat ensimmäiseen omaan asuntoon muuttavat alle 25-vuotiaat ja asunnottomat nuoret. Hae nuorisoasuntoa täyttämällä asuntohakemus osoitteessa: www.nal.fi Tietoa. www.alkuasunnot.fi Asunnot ja hakeminen. www.nalpalvelut.fi Tukea itsenäistymisen haasteisiin. www.nal.fi/hakemus 7 8 NUORISOASUNTOLIITON HENKILÖKUNTA Olli Joensuu pääsihteeri • liiton johtaminen, hallinto, päätöksenteko, talous • yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen puh. 09 7740 2815 olli.joensuu@nal.fi NUORISOASUNTOLIITTO Jari Karppinen (opintovapaalla 1.7.-31.12.2012) laatupäällikkö • NAL-tuotteen kehitystyö, erityisesti sisältöpalvelut ja laatujärjestelmä puh. 09 7740 2820 jari.karppinen@nal.fi (vs. laatupäällikkö Tiina Kupari 31.12.2012 asti) Tiina Kupari asumis- ja koulutuskoordinaattori • sisältöpalveluiden asiakastyön valtakunnallinen konsultointi • NAL-koulutustoiminnan koordinointi ja paikallisyhdistyksille tuotettavat verkkopalvelut puh. 09 7740 2818 tiina.kupari@nal.fi (vs. asumis- ja koulutuskoordinaattori Hanna Parviainen. 1.7.-31.12.2012) Essi Tammimaa tiedottaja • liiton viestintä • nuorisoasumisen markkinointi puh. 09 7740 2813 essi.tammimaa@nal.fi Aleksi Tiira järjestösihteeri • paikallisyhdistysten ohjaus ja neuvonta • asukasosallisuus puh. 09 7740 2812 aleksi.tiira@nal.fi NUORTEN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYHANKE 2012–2015 Sari Timonen projektipäällikkö puh. 09 7740 2834 sari.timonen@nal.fi (Mira Eriksson vs. projektipäällikkö 30.9.2012 asti mira.eriksson@nal.fi) TILAA KOULUTTAJA! Nuorten asunto-opas ja Asumisen ABC auttavat alkuun kotona ja koulussa. N Kaisa Tuuteri projektikoordinaattori puh. 09 7740 2835 kaisa.tuuteri@nal.fi Sanna Jokinen aluetyöntekijä (Helsinki, Vantaa, Oulu) puh. 09 7740 2837 sanna.jokinen@nal.fi Niina Kaksonen aluetyöntekijä (Helsinki, Espoo, Lahti) puh. 09 7740 2838 niina.kaksonen@nal.fi Susanna Raivio aluetyöntekijä (Tampere, Jyväskylä, Turku) puh. 09 7740 2839 susanna.raivio@nal.fi Reija Portti aluetyöntekijä (Joensuu, Kuopio) puh. 09 7740 2840 reija.portti@nal.fi Helppo olla – rästejä nolla -projekti Aino Manninen projektityöntekijä puh. 09 7740 2836 aino.manninen@nal.fi – lyhyt oppimäärä itsenäistyvälle Monilla paikkakunnilla on mahdollista tilata Asumisen ABC -kouluttaja Nuorisoasuntoliiton paikallisyhdistyksestä. Asumisen ABC -kouluttajat ovat nuorisotyön ammattilaisia, joilla on parasta paikallistietoa asumisesta. Kouluttajan tilaaminen on kouluille maksutonta. Koulutuksen oheismateriaaliksi suositellaan Nuorten asunto-oppaita, joita voi tilata Nuorisoasuntoliiton nettisivujen kautta. Tsekkaa lähimmän paikallisyhdistyksen yhteystiedot sivuilta 12–13 ja ota yhteyttä! uorisoasuntoliiton paikallisyhdistysten auttava työ nuorten parissa on paljastanut, että omilleen muuttaminen on monelle nuorelle iso kynnys. Kohtuuhintaisen asunnon hakeminen ja saaminen on odotettua vaikeampaa, eivätkä vuokrasuhteen pelisäännöt olekaan itsestään selviä. Itsenäisen elämisen tärkein juttu – rahojen riittäminen – kolahtaa ensi kerran vasta, kun muuttoauton takavalot ovat aikaa sitten hävinneet näköpiiristä ja jääkaapin lamppu valaisee tyhjää kämppää. NAL:n paikallisyhdistykset kiertävät oman asumisneuvontatyönsä lisäksi oppilaitoksissa pitämässä asumisen oppitunteja. Käytännönläheiset ja elämänmakuiset tunnit vastaavat kysymyksiin, joita nuoret eivät välttämättä osaa edes kysyä. Asumisen ABC on opetusministeriön tuella toteutettu tietopaketti erityisesti toisen asteen opintoja päättäville opiskelijoille. Sen toteuttamisessa oli mukana lukioita ja oppilaitoksia ympäri Suomen. Lopputuloksena syntyi materiaali, joka yhdistää kattavasti Nuorisoasuntoliiton osaamisen muiden asumisalan toimijoiden tietouteen sekä erityisesti nuorille suunnatun taloudenhallinnan neuvontapalveluihin. Klikkaa itsesi ABC-nettisivuille Mistä sitä tietoa sitten löytyy? No netistä tietysti. » www.asumisenabc.fi Sivut palvelevat niin nuoria kuin opetushenkilökuntaakin. Tiedon lisäksi sivuilla voi testata omat valmiutensa itsenäiseen asumiseen tai vaikka laskea menoja ja tuloja helpolla budjettilaskurilla. Opettajille sivuilta löytyy ladattava opettajan opas ja materiaali tunnin pitämistä varten. 9 Nuorisoasuntoliiton paikallisyhdistykset Paikallisyhdistyksiltä saat lisätietoa muun muassa alueen NAL-asuntojen hakemisesta NUORISOASUNTOLIITTO 10 ESPOO Espoon Nuorisoasunnot ry Klippinkitie 5 A 02780 Espoo toiminnanohjaaja Esa Heinonen puh. 045 136 7010 esa.heinonen@ espoonnuorisoasunnot.fi www.espoonnuorisoasunnot.fi JOENSUU Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry, Kauppakatu 35 A (3.krs) 80100 Joensuu vastaava asumisohjaaja Ilpo Simonen puh. 050 559 6750 ilpo.simonen@josna.fi www.josna.fi HEINOLA Jyränkölän Nuoret ry Satu Kuisma puh. 0400 382472 satu.satumaa@me.com JYVÄSKYLÄ Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP ry Hannikaisenkatu 10 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Pertti Reinikainen puh. 0500 644 911 jnp@jnp.fi www.jnp.fi HELSINKI Nuoret asujat stadissa ry, Nasta ry Takaniitynkuja 11 00780 Helsinki toimintakoordinaattori Marja Suuronen puh. 045 634 3458 marja.suuronen@nuoretasujat.net www.nuoretasujat.net HYVINKÄÄ Hyvinkään Nuorisoasuntoyhdistys ry Niittymäentie 2 a 05810 Hyvinkää puh. 040 849 7745 toimisto@hnay.fi www.hnay.fi HÄMEENLINNA Hämeenlinnan Seudun Nuorisoasunnot ry Sorsanpolku 2 C 13210 Hämeenlinna toiminnanjohtaja Aki Granlund puh. 040 869 6339 aki.granlund@nuas.fi www.nuas.fi KANKAANPÄÄ Kankaanpään Seudun Nuorisoasunnot ry Männistönkatu 5 C 38700 Kankaanpää isännöitsijä Ari Sivula puh. 0500 858 982 puheenjohtaja Katri Kujanpää puh. 044 710 5312 katri.kujanpaa@kankaanpaa.fi KESKI-UUSIMAA Keski-Uudenmaan nuorisoasuntoyhdistys ry Päivölänrinne 9 C 04220 Kerava asumisohjaaja Kaarina Soinne puh. 0504 3537 kaarina.soinne@kuna.fi www.kuna.fi KIIMINKI Kiimingin Nuorisoasuntoyhdistys ry Isokatu 50 90100 Oulu isännöitsijä Joni Suomela puh. 08 311 4715 joni.suomela@osna.fi puheenjohtaja Jaakko Ruokola jaakko.ruokola@osna.fi puh. 044 511 7307 www.osna.fi LEMPÄÄLÄ Lempäälän nuorisoasunnot ry Kati Kuikka nuorisopalvelut/ohjaamo puh. 050 383 3207 kati.kuikka@lempaala.fi RAAHE Pattijoen Nuorisoasunnot ry Kirkkokatu 34 92100 Raahe Raahen OP-Kiinteistökeskus Oy puh. 010 257 6242 LOHJA Lohjan nuorisoasuntoyhdistys ry Reunakatu 2 E 40 08200 Lohja puheenjohtaja Gunilla Wikberg puh. 040 764 9862 gunilla.wikberg@luke.fi RIIHIMÄKI Riihimäen seudun nuorisoasunnot ry Vehmaksentie 3 11910 Riihimäki vastaava asumisohjaaja Tiina Saarinen puh. 050 307 2741 info@riinu.fi www.riinu.fi KIRKKONUMMI Kirkkonummen nuorisoasunnot ry Naissaarentie 5 02480 Kirkkonummi asumisohjaaja Seija Rundelin puh. 045 261 6415 kirkkonummennuorisoasunnot@ gmail.com NOKIA JA PIRKKALA Nokian ja Pirkkalan Nuorisoasunnot ry vastaava asumisohjaaja Hanna Seppä-Murto puh. 050 598 0729 hanna.seppa-murto@nopina.fi www.nopina.fi KUOPIO Kuopion seudun Nuorisoasunnot ry Lastentie 1 B 70620 Kuopio Kehittämispäällikkö Petri Ruuskanen puh. 0400 579 772 petri.ruuskanen@dnainternet.net www.ksna.fi OULU Oulun seudun Nuorisoasuntoyhdistys ry Isokatu 50 90100 Oulu toiminnanjohtaja Jaakko Ruokola jaakko.ruokola@osna.fi puh. 044 511 7307 www.osna.fi LAHTI Lahden Seudun Nuorisoasunnot, LASNA ry Sammonkatu 8 B 15140 Lahti toiminnanjohtaja Rami Halinen puh. 040 576 8661 rami.halinen@lasna.net www.lasna.net PORVOO Porvoon nuorisoasunnot, Pois mamman padalta ry – Borgå ungdomsbostäder, Bort från mammas gryta rf. Runeberginkatu 32 E 06100 Porvoo toiminnanjohtaja Kalle Sola puh. 019 565 9535 puh. 040 548 8880 kalle.sola@pomp.fi www.pomp.fi ROVANIEMI Rovaniemen Nuorisoasunnot ry Kellokastie 10 96440 Rovaniemi asumisohjaaja Riikka Pulju puh. 044 717 7202 riikka.pulju@roinu.fi SAVONLINNA Savonlinnan Seudun Nuorisoasunnot ry Puistokatu 13 57100 Savonlinna toiminnanjohtaja Vuokko Mustonen puh. 044 358 3813 tai 050 559 4907 nua@yhis.fi www.nuorisoasunnot.fi TAMPERE Tampereen Seudun Nuorisoasunnot ry Puutarhakatu 8 (1.krs) 33210 Tampere Toiminnanjohtaja Petri Mattila puh. 0201 277 246 petri.mattila@tasna.fi www.tasna.fi TURKU Turun Seudun Nuorisoasunnot ry Ratapihankatu 28, 20100 Turku asumisohjaaja Anne Lehtonen puh. 0400 491 761 anne.lehtonen@turunnuorisoasunnot.fi info@turunnuorisoasunnot.fi www.turunnuorisoasunnot.fi VALKEAKOSKI Valkeakosken Nuorisoasuntoyhdistys ry Valkeakoskenkatu 27 37600 Valkeakoski puheenjohtaja Auvo Vaasio puh. 0400 626 862 auvo.vaasio@evl.fi VANTAA Vantaan Nuoret Asujat ry Palokunnanmäki 1 B 01300 Vantaa asumisohjaaja Pirkko Takamäki puh. 040 830 8848 info@vantaannuoretasujat.net www.vantaannuoretasujat.net YLÖJÄRVI Ylöjärven nuorisoasunnot ry Kuruntie 14 33470 Ylöjärvi asumisohjaaja Noora Knuutila puh. 040 727 7978 noora.knuutila@ylojarvi.fi www.ylojarvi.fi/palvelut/asuminen_ja_rakennuttaminen/vuokraasunnot/nuorisoasunnot 11 Nuorten asunnottomuuteen johtava polku on katkaistava. Nuorisoasuntoliitto kumppaneineen tekee työtä tämän eteen. 12 sato.fi Lue lisää niin tiedät: www.nal.fi > Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke Miten se tehdään ja missä ja kuka on PAAVO? [ NUORISOASUNTOLIITTO Etsitkö kotia? P A A V O ] koti kuten haluat KOKOOMUKSEN NUORTEN LIITTO SUOMEN VAIKUTUSVALTAISIN POLIITTINEN NUORISOJÄRJESTÖ www.tenho.fi ORUKKA LÄMMINHENKINEN P PIA JA MAHDOLLISUUS OP TA AKTIIVINEN TOIMIN LIITY PORUKKAAN OSOITTEESSA: www.keskustanuoret.fi KASVAA VÄYLÄ VAIKUTTAA 13 TEKSTI JA KUVA TUOMAS RAUHALA 14 TARKKA TALOUDENPITO TUO TASAPAINOA NUORISOASUNTOLIITTO A vautuva ovi tarjoilee kotoisan kahvintuoksun, ja ilmassa on erityistä lämpöä. Minulla on kunnia vierailla oululaisten Roosa Hannulan ja Henri Seppäsen kotona vain viikko pienen esikoistytön, Nelli Sylvian, ristiäisten jälkeen. Nuoren perheen viihtyisä kaksio on Oulun seudun Nuorisoasuntoyhdistyksen ja Oulun Moniasunnot Oy:n luhtitalossa Kaakkurin alueella, joka on rakentunut ja kehittynyt voimakkaasti viime vuosina. Pitkään Oulussa asuneet Roosa ja Henri kehuvat asuinpaikkaansa hyväksi. Ison kauppakeskuksen palvelut ovat aivan vieressä ja muutaman kilometrin päähän keskustaan on tiiviit bussiyhteydet. Tuoreet vanhemmat ovat ikäisilleen melko tyypillisessä elämänvaiheessa, jossa yhdistyvät ja sekoittuvat työ, opiskelu, pienet lapset sekä vapaa-aika kavereineen. Muutokset saattavat olla suuria ja tapahtua nopeasti. Myös taloudellisessa mielessä on tasapainoiltava: vakiintumattomalla tulotasolla asumiseen liittyvät kustannukset lyövät tiliotteelle tahtirumpua. – Meillä on vuokra noin 500 euroa veden ja autopaikan kanssa. Asumiskustannuksiin laskemme lisäksi vielä kotivakuutuksen, netin ja sähkön. Vuokra tuntuu ihan kohtuulliselta, mutta nyt Kelan tuilla ollessa asumiseen menee suuri osa tuloista. Ja lapsen syntymän myötä on tullut tiettyjä kuluja lisää, Roosa ja Henri kertovat. Roosalle ja Henrille on tärkeää, että he ovat sinut toistensa rahankäytön suhteen. Tietty tarkkuus taloudenpidossa on molemmille luontaista, mikä tuo omalta osaltaan tasapainoa elämään. – Ensin hoidetaan pakolliset menot ja sitten katsotaan, mitä muuta voidaan tehdä, Roosa toteaa. Henrin mukaan tietyillä valinnoilla on mahdollisuus säästää ratkaisevasti luopumatta kuitenkaan mistään tarpeellisesta. Esimerkiksi hän tarjoaa kahta tuoretta päätöstä. – Mulle hankittiin hiljattain bussikortti ja jätettiin auto seisomaan. Sillä saatiin jo iso säästö aikaan, kun autoilun kulut ovat pienilläkin matkoilla tosi isot. Ja sähköyhtiötä me vaihdettiin, kun saatiin selvästi halvempi tarjous, Henri kertoo. ”Ensin hoidetaan pakolliset menot ja sitten katsotaan, mitä muuta voidaan tehdä.” 15 Nuorisoasuntoja: www.nal.fi, www.nuorisosaatio.fi, www.oranssi.net Nuorisotiedotuspisteet: www.koordinaatti.fi Kun on aika vaihtaa kotia. 16 Löydä vuokrakotisi. www.vvo.fi MUITA MAHDOLLISUUKSIA LÖYTÄÄ VUOKRA-ASUNTO Vuokra-asunto, nuorisoasunto, opiskelija-asunto, kunnalta, yksityiseltä, yritykseltä, yhteisöltä, säätiöltä? Vuokra-asuntojen tarjonnasta on monia mahdollisuuksia löytää omansa. K un kaveri on löytänyt uuden vuokra-asunnon, tulee usein kysyttyä: ”Mitä kautta sait sen?” Kysymys tuntuu aiheelliselta, koska vaihtoehdot vuokraasunnon löytämiseen vaihtelevat yksityisomistajista suuryrityksiin. Asuntoja vuokraavat monet erilaiset yhteisöt ja yritykset, eläkekassat ja säätiöt, rakennuttajat ja vakuutusliikkeet, kunnat ja kaupungit sekä tietysti yksityiset vuokranantajat. Koska asunnon tarjoajia on paljon, on eroavaisuuksia myös muun muassa hakemisessa, hintatasossa, ehdoissa ja käytännöissä, joihin perehtymiseen kannattaa käyttää hetki aikaa. Nuorille tutuin vuokra-asumismuoto on opiskelija-asuminen, mutta monilla paikkakunnilla on tarjolla myös muita nuorille suunnattuja vaihtoehtoja. Nuorisoasuntoliiton ja sen paikallisyhdistysten lisäksi Nuorisosäätiö on toinen iso työelämään suuntaaville nuorille asuntoja sekä asumiseen liittyviä ohjauspalveluita tarjoava yhteisö. Alueittain ja paikkakunnittain löytyy myös pienempiä toimijoita, joiden toimintaan kuuluu kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjoaminen nuorille. Tällaisia ovat muun muassa Helsingissä toimiva Oranssi ry, Seinäjoen Kotopesä nuorisoyh- distys ry, Anjalankosken nuorten tuki ry, Iisalmen Nuorison Tuki ry ja Hattulan Nuorten Asuintaloyhdistys. Parhaiten saat tietoa paikallisista mahdollisuuksista ottamalla yhteyttä kunnan asumispalvelupisteeseen tai alueen nuorisotiedotuspisteeseen. Myös netin vuokra-asuntopalveluiden ja erilaisten hakujen kautta on kätevä etsiä lisätietoa mahdollisuuksista. Nettihaulla ”vuokra-asunnot” löytyy lukuisia kaupallisia asuntopalveluita sekä ilmaisia vuokra-asuntojen ilmoituspisteitä. Jeesiä asumiseen! nuorisosaatio.fi 17 OPISKELIJA-ASUNNOT TIETOA KOKO SUOMEN OPISKELIJA-ASUNNOISTA Suomen opiskelija-asunnot SOA ry Annankatu 24, 2.krs, 00100 Helsinki puh. (09) 4767 5711 faksi (09) 4767 5700 internet: www.opiskelija-asunnot.fi 18 MUITA MAHDOLLISUUKSIA LÖYTÄÄ VUOKRA-ASUNTO M aassamme on noin 100 000 opiskelija-asuntoa yli 110 kunnassa. Merkittävimpiä opiskelija-asuntojen ylläpitäjiä ja rakennuttajia ovat opiskelija-asuntosäätiöt ja -yhtiöt. Kyseiset yhteisöt toimivat kaikilla merkittävimmillä opiskelupaikkakunnilla. Pienemmissä kunnissa opiskelija-asuntoja vuokraavat kuntien vuokrataloyhtiöt ja oppilaitosten ylläpitämät oppilasasuntolat. Oppilaitosten asuntoloihin pääseminen edellyttää opiskelua kyseisessä oppilaitoksessa. Opiskelija-asunnot ovat pääsääntöisesti kahden tai kolmen hengen soluasuntoja, yksiöitä tai perheasuntoja. Soluissa jokaisella on oma huone, mutta yhteiset sosiaaliset tilat, wc ja kylpyhuone. Osa soluista on valmiiksi kalustettuja. Yksiöitä on edelleen rajoitetusti, joten niitä joutuu usein jonottamaan. Taloissa on yleensä myös sauna, pesutupa ja erilaisia vapaa-ajanviettotiloja kuten kuntosali, peli- ja kerhohuoneita. Opiskelija-asunnot ovat kohtuuhintaisia, mutta vuokran suuruus vaihtelee asunnon sijainnista ja kunnosta riippuen. Vesi- ja sähkömaksut sisältyvät usein vuokraan. Lisääntyvässä määrin on tarjolla opiskelija-asuntoja, jotka on varustettu kiinteillä nettiyhteyksillä. Kuka voi hakea opiskelija-asuntoa? Opiskelija-asuntoa voivat hakea kaikki peruskoulun jälkeisessä oppilaitoksessa opiskelevat. Asuntoa voivat hakea niin kotipaikkakunnallaan opiskelevat kuin toisilta paikkakunnilta tulevat. Syksyisin useat opiskelija-asuntoyhteisöt joutuvat asettamaan etusijalle asukasvalinnoissa kauempaa tulevat opiskelijat. Asunnot vuokrataan yleensä hakujärjestyksessä. Opiskelija-asuntoa kannattaakin hakea heti opiskelupaikan varmistuttua. Opiskelija-asunnossa voi asua niin kauan kuin opiskelee. Asumisoikeus opintojen päättymisen jälkeen vaihtelee paikkakunnittain. Asuntoloissa asumisoikeus päättyy samaan aikaan kuin opinnot päättyvät. Miten haet opiskelija-asuntoa? Opiskelija-asuntoihin ei yleensä ole erityistä hakuaikaa, vaan voit hakea asuntoja ympäri vuoden. Jos kaikille hakijoille ei löydy asuntoa, hakemukset sijoitetaan yleensä saapumisjärjestyksen mukaiseen jonoon odottamaan vapautuvia asuntoja. Jotkut yhteisöt ovat rajanneet opiskelija-asuntojen hakua syksyisin. Uusille opiskelijoille järjestetään kuitenkin lähes kaikissa opiskelija-asuntoyhteisöissä kesällä oma erityishakunsa. Opiskelija-asuntojen hakuohjeista ja -ajoista saat tarkempia tietoja opiskelupaikkakuntasi opiskelijaasuntoyhteisöstä. Lähes kaikilla asuntojen vuokraajilla on omat kotisivut, joilta löytyvät asuntokohteiden esittelyt ja hakulomakkeet. Parhaiten näille sivuille pääset www.opiskelija-asunnot.fi -sivuston kautta valitsemalla oman paikkakuntasi linkkilistasta. LAHTI Oppilastalo Oy Borupinraitti 4, 15140 Lahti puh. (03) 882 310, fax (03) 882 3406 www.oppilastalo.fi LOAS Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö Leirikatu 2 F, 53600 Lappeenranta puh. (05) 668 2800, fax (05) 668 2850 www.loas.fi MOAS Mikkelin seudun opiskelija-asunnot Oy Savilahdenkatu 10 A, 50100 Mikkeli puh. (015) 150 065, fax (015) 150 131 www.moas.fi DAS Domus Arctica -säätiö Ylikorvantie 22 A, 96300 Rovaniemi puh. 020 769 9180, fax 020 7699 188 www.das.fi OPINTANNER ja PIRKKA Kiinteistö Oy Opintanner Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Aleksis Kivenkatu 26, 33200 Tampere puh. 010 227 3000, fax 010 227 3092 www.opintanner.net ELLI Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli Merimiehenkatu 30, PL 242, 80101 Joensuu puh. (013) 267 7800, fax (013) 223 301 www.joensuunelli.fi PORI Porin YH-Asunnot Oy Otavankatu 3, PL 19, 28101 Pori puh. (02) 621 2426, fax (02) 634 9493 www.porinyhasunnot.fi HOAS Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Pohjoinen Rautatiekatu 29, PL 799, 00101 Helsinki puh. (09) 549 900 www.hoas.fi PSOAS Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Mannenkatu 1 A, 90100 Oulu puh. (08) 317 3110, fax (08) 317 3170 www.psoas.fi HOPS Hämeenlinnan seudun Opiskelija-asuntosäätiö Saaristenkatu 3, 13100 Hämeenlinna puh. 010 228 7010, fax 010 228 7001 www.hops.fi SAO Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy Puistokatu 13, 57100 Savonlinna puh. (015) 550 110, fax (015) 575 6138 www.sao.fi KAJAANIN PIETARI Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Linnankatu 18 A, PL 4, 87101 Kajaani puh. (08) 6155 2060, fax (08) 622 938 www.kajaaninpietari.fi SEINÄJOKI Kiinteistö Oy Marttilan kortteeri Puskantie 31, 60100 Seinäjoki puh. (06) 420 4800, faksi (06) 423 4145 www.marttilankortteeri.fi KOAS Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä puh. 010 820 4444, fax 010 820 4411 www.koas.fi TOAS Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö Iidesaukio 1, PL 423, 33101 Tampere puh. 0800 955 60, fax (03) 249 5227 www.toas.fi KOTOPAS Kotkan Opiskelija-asunnot Oy Naakantie 2 A, 48230 Kotka puh. (05) 225 5600, fax (05) 225 5660 www.kotopas.fi TYS Turun Ylioppilaskyläsäätiö Inspehtorinkatu 4, 20540 Turku puh. (02) 275 0200, fax (02) 237 6932 www.tys.fi KUOPAS Kuopion opiskelija-asunnot Oy Torikatu 15, 70110 Kuopio puh. 020 710 9740 www.kuopas.fi VOAS Vaasan opiskelija-asuntosäätiö Olympiakatu 3 B, 65100 Vaasa puh. (06) 327 6530, fax (06) 327 6538 www.voas.fi 19 VALTION TUKEMA VUOKRA-ASUNTOTUOTANTO V MUITA MAHDOLLISUUKSIA LÖYTÄÄ VUOKRA-ASUNTO 20 altion lainoittamia tai korkotuettuja vuokra-asuntoja on yli puolet koko Suomen vuokra-asuntokannasta. Kyseisistä asunnoista puolestaan runsas puolet on kuntien omistuksessa. Muita omistajia ovat yleishyödylliset asuinyhteisöt, joista valtakunnallisia ovat VVO Yhtymä Oy: www.vvo.fi, Sato-yhtymä Oyj: www.sato.fi, TA-Yhtymä Oy: www.ta.fi, Avara Oy: www.avara.fi ja Kunta-asunnot Oy: www.kas. fi. Lisäksi aravavuokra-asuntoja vuokraavat pankit, vakuutusosakeyhtiöt, suuryritykset, säätiöt ja järjestöt. Opiskelija-asunnot ja nuorisoasunnot ovat lähes poikkeuksetta valtion tuella tuotettuja. Valtion lainoittamissa ja korkotuetuissa vuokraasunnoissa on käytössä vuokralaisdemokratia, joka antaa asukkaille mahdollisuuden saada tietoa talon asioista ja vaikuttaa asumiseensa. Valtion lainan tai korkotuen vastineeksi vuokra-asuntojen omistajat ovat velvollisia noudattamaan asukasvalinnassa valtion vahvistamia asukasvalintaperusteita ja määrittämään aravavuokrat ja uusimpien korkotukivuokra-asuntojen vuokrat omakustannusperiaatteen mukaan. Ennen vuotta 2002 rahoitetuissa korkotukivuokra-asunnoissa vuokrat määräytyvät vapaarahoitteisten vuokrien tapaan. Korkotukilainoilla rahoitetaan myös osaomistusasuntoja. Osaomistusasunnosta asukas ostaa alkuvaiheessa vähemmistöosuuden. Vähintään viiden vuoden kuluttua asukas voi lunastaa loppuosan asunnosta. Ennen loppuosan lunastamista asunto on vuokra-asuntokäytössä ja siinä noudatetaan samoja asukasvalintaperusteita kuin valittaessa asukkaita vuokra-asuntoihin. Tietoja kunnassasi sijaitsevista valtion tukemista vuokra-asunnoista ja asuntotuotannosta saat kunnan asuntoasiaintoimistosta, kunnanvirastosta tai vuokra-asuntoja omistavilta yhteisöiltä. Miten haet valtion tukemaa vuokra-asuntoa? Lainsäädännön mukaan vuokralaisten valinnassa tulee katsoa seuraavia asioita: 1. 2. 3. hakijan asunnontarvetta hänen tulojaan hänen varallisuuttaan. Hakijan tulee siis täyttää tietyt kriteerit. Kunnan tehtävänä on valvoa asukkaiden valintaa kaikkien omistajien osalta. Tärkein peruste asunnonsaannille on hakijan asunnontarve. Asunnottomat ja muut kiireellisimmät asunnontarvitsijat ovat etusijalla. Hakemuksessa kannattaakin esittää asunnon tarpeen syy riittävän selvästi. Mahdolliset liitteet selventävät asiaa. Hakemus on syytä tehdä huolellisesti. Tietoa vapautuvista ja rakenteilla olevista valtion tukemista vuokra-asunnoista saa asuntoja omistavilta yhteisöiltä ja kunnan asuntoviranomaisilta. Asunnoista ilmoitetaan myös sanomalehdissä. Ilmoituksesta selviää, mistä saat hakemuslomakkeita ja täyttöohjeita. Täyttöohjeesta taas selviää, minne hakemus on palautettava. HAKEMUKSEN TEKEMISTÄ VARTEN TARVITSET: 1. Hakemuslomakkeen, joka voi olla paperiversio tai netissä www-sivuilla täytettävä hakemus. 2. Verotodistuksen kaikkien yli 18-vuotiaiden osalta. Verotuspäätöksen ja esitäytetyn veroilmoituksen erittelyosan viimeksi toimitetusta verotuksesta saa myös verovirastosta maksullisena. 3. Palkkatodistuksen tai todistuksen työttömyydestä työvoimatoimistosta kaikilta työssäkäyviltä yli 16-vuotiailta henkilöiltä. Todistuksesta tulee näkyä kuukausitulot bruttona, ja sen tulee olla työnantajan päiväämä ja allekirjoittama. 4. Opiskelu- ja koululaistodistuksen niiltä asunnonhakijoilta, jotka opiskelevat tai ovat koululaisia. Todistuksen saa oppilaitoksesta. 5. Lisäksi (mikäli koskevat hakijaa): - luotettava arvio omaisuuden myyntiarvosta (tarkoittaa lähinnä maaomaisuutta tai osakkeita) - selvitys lainoista Vuokra-asunto vapailta markkinoilta Pääkaupunkiseudulla ja muilla nopeasti kasvavilla kaupunkialueilla jonot yhteiskunnan tuella rakennettuihin vuokrataloihin saattavat olla pitkiä. Joudutkin ehkä turvautumaan yksityisiin vuokramarkkinoihin. Asuntomarkkinoilla on myös tarjolla ns. vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Asunnot ovat usein yksityishenkilöiden omistuksessa. Ilmoituksia näistä asunnoista löydät lehtien vuokralle tarjotaan -palstoilta. Voit myös kääntyä kiinteistön tai vuokraasunnon välitysliikkeen puoleen. Omilta tuttavilta kannattaa myös kysellä, olisiko jollain tiedossa vuokrattava asunto. Myös netissä on markkina- ja kauppapaikkoja, joista vuokra-asuntoja kannattaa etsiä, hyvä portaali näille sivuille löytyy osoitteesta www.asuminen.fi. - todistus mahdollisesta raskaudesta - todistus mahdollisesta häädöstä tai Vuokra-asuntojen välitysliikkeet Moni vuokranantaja antaa asunnon vuokraamisen välitysliikkeen hoidettavaksi. Voimassa olevan lain mukaan välityspalkkion maksaa se, joka on tehnyt toimeksiantosopimuksen välittäjän kanssa. Näin ollen olet velvollinen maksamaan välittäjälle välityspalkkion vain sellaisesta toimeksiannosta, jonka olet itse tehnyt. Jos sekä vuokranantaja että vuokralainen ovat saman välittäjän toimeksiantajia, välittäjällä on oikeus vain yhteen palkkioon. Tällöin välityspalkkion maksuvelvollisuus jaetaan toimeksiantajien kesken. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kääntyä esimerkiksi kuluttajajärjestöjen puoleen. vuokrasopimuksen irtisanomisesta tai purkamisesta. Tarkista vuokra-asuntoja tarjoavalta taholta, tuleeko liitteet toimittaa hakemuksen jättämisen yhteydessä vai ottaa mukaan vasta esimerkiksi valintahaastatteluun. Asukasvalinnasta saat lisää tietoa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen julkaisemasta arava- ja korkotukivuokraasuntojen asukasvalintaoppaasta, joka on saatavissa internetissä sivustolta www.ara.fi. 21 Yhteisöasuminen ja oma apu 22 Yhteisöasuminen voi olla vaihtoehtoinen tie itsenäiseen elämään. Suuria asuntoja on myös helpompi löytää. Voit etsiä yhdessä ystäviesi kanssa teille sopivaa asuntoa. Yhteisössä asuessasi sinun ei tarvitse kohdata kaikkia asioita yksin, vaan voit myös turvautua kämppäkavereittesi apuun. Oma apu on myös vaihtoehto asunnonhankintaan; joskus ainoa keino. Jos asuinpaikkakunnallasi on tyhjiä korjauskelpoisia taloja ja tunnet muita asunnontarpeessa olevia nuoria, voitte muodostaa toimintaryhmän, joka ottaa selvää mahdollisuuksista saada talo asuinkäyttöön. Esimerkiksi kuntien omistamien talojen osalta saattaa olla mahdollista sopia talon korjaamisesta ja käyttöönotosta. Yhteyttä kannattaa ottaa ainakin kunnan kiinteistövirastoon ja asunto- ja nuorisotoimeen. Apua saa Nuorisoasuntoliitosta ja seudulla mahdollisesti toimivasta nuorisoasuntoyhdistyksestä. Mikäli alueella ei ole nuorisoasuntoyhdistystä, kannattaa sellainen perustaa ryhdyttäessä vähänkään pitempiaikaisiin toimiin asuntojen hankinnassa ja korjaamisessa. Jälleenvuokraus Työsuhdeasunnot Kun vuokralainen vuokraa koko asuntonsa edelleen vuokranantajan luvalla, on kyse jälleenvuokraamisesta. Jälleenvuokrauksessa on kaksi samanaikaisesti voimassa olevaa vuokrasopimusta (ks. kaavio). Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa on säännökset jälleenvuokrauksesta (AHVL, luku 10). Työsuhdeasunto on työnantajan tarjoama etuisuus, jolla pyritään kilpailemaan työvoimasta. Työsuhdeasunto on hyvä keino hankkia vuokra-asunto. Työpaikkaa vaihtaessasi kannattaakin kysyä mahdollisuutta työsuhdeasunnon saamiseen. Muista kuitenkin, että se sitoo sinut saman työnantajan palvelukseen: vaihtaessasi työnantajaa joudut todennäköisesti luovuttamaan asuntosi. Työsuhdeasunto on tarkoitettu työntekijän ja hänen perheensä käyttöön. Alivuokralaisen ottamista varten tarvitaan vuokranantajan suostumus. Asu hyvin – elä enemmän Olisiko aika laittaa hynttyyt yhteen? Asokodeissa löytyy useita vaihtoehtoja yhteiseksi kodiksi. Maksat vain 15 % asunnon hinnasta sekä kuukausittaisen käyttövastikkeen. Asokoti on riskitön ja turvallinen asumismuoto. Siinä asut niin kauan kuin haluat. Etkä tarvitse suurta pankkilainaa, eikä sinulla ole jälleenmyyntiriskiä. Asokodissa asut hyvin ja elät enemmän! MUITA MAHDOLLISUUKSIA LÖYTÄÄ VUOKRA-ASUNTO www.asokodit.fi Jälleenvuokrasopimus Jälleenvuokrauksessa samasta asunnosta on voimassa samanaikaisesti vähintään kaksi vuokrasopimusta. Asuntoa edelleen vuokraava on ensivuokrasuhteen vuokralainen, kun taas siinä asuva on jälleenvuokralainen. Ensivuokrasuhteita voi olla useita. Nuorisoasuntoliitto jälleenvuokraajana Nuorisoasuntoliitto jälleenvuokraa asuntoja nuorille Y-säätiöltä. Kyseiset asunnot on suunnattu 18-25-vuotiaille asunnottomuusuhan alla oleville nuorille, jotka pystyvät itsenäiseen tai lähes itsenäiseen elämään. Nuorisoasuntoliitto voi tarjota tällä hetkellä pari sataa jälleenvuokrattua asuntoa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi Oulussa on muutama jälleenvuokrausasunto. Jälleenvuokrausasuntoja haetaan kuten muitakin nuorisoasuntoja osoitteessa www. nal.fi Työsuhdeasunnon vuokrasopimus Laissa asuinhuoneiston vuokrauksesta on erityissäännöksiä, jotka koskevat työsuhdeasunnon irtisanomisaikaa ja sen alkamista. Vuokrasuhteen irtisanomisaika vaihtelee yhdestä kuuteen kuukauteen työsuhteen keston ja päättymisperusteen mukaan. Kun vuokralainen irtisanoo vuokrasopimuksen, irtisanomisaika on 14 päivää tai lyhyempi. Vuokralaisella on aina oikeus irtisanoa vuokrasopimus päättymään yhtä aikaa työsuhteensa kanssa. Vuokranantaja tai työntekijä voi irtisanoa myös määräaikaisen työsuhdeasunnon vuokrasopimuksen työsuhteen päättymisen perusteella. Jos määräaikaista työsuhdeasunnon vuokrasopimusta ei irtisanota vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä, vuokrasopimus muuttuu tavalliseksi vuokrasopimukseksi. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasuhde voidaan irtisanoa työsuhteen päättymisen vuoksi myös myöhemmin. 23 Siisteys ennaltaehkäisee Seinälude eli lutikka on levinnyt ihmisen ja matkailun välityksellä kaikkialle. Siisteys ja järjestyksenpito auttavat huomaamaan ongelman ajoissa, mutta toisinaan tarvitaan ammattilaista. Ota silloin meihin yhteyttä. Lisätietoja asiakaspalvelustamme p. 0207 495 706 tuhoelain@racx.fi 24 VUOKRA-ASUNTOMARKKINOIDEN MONIOTTELIJA MUITA MAHDOLLISUUKSIA LÖYTÄÄ VUOKRA-ASUNTO S einäjokelaislähtöinen Simomatti Salmenoja, 30, laskee, että lapsuuskotoa muuton jälkeen on kokemusta kertynyt yhdeksästä eri vuokraasunnosta, erityyppisiltä vuokranantajilta eri paikkakunnilta – ja hyvin eri tasoisista asunnoista. Miehen ovat pitäneet liikkeellä opinnot ja työt. – Aina, kun on kämppää lähtenyt etsimään niin onhan siinä ollut oma jännityksensä, hän toteaa. Asunto on kuitenkin aina löytynyt – ja kuulemma melko vaivattomasti. Mutta erot paikkakuntien ja alueiden vuokra-asuntomahdollisuuksissa ovat tulleet tutuiksi, mistä Salmenoja nostaa vertailupariksi kokemuksiensa perusteella Jyväskylän ja Haminan. Nuorekas ja vetovoimainen yliopistokaupunki ja pieni varuskuntakaupunki. – Jyväskylässä on älyttömän paljon vaihtoehtoja, ja kysyntä ja tarjonta kohtaavat hyvin. Hamina taas on hyvä esimerkki paikasta, jossa vuokra-asuntomarkkinat ovat pienet ja paikoin vääristyneet. Asunnot ovat suhteellisen kalliita. Vuokra-asunnoista Salmenoja on nyt siirtynyt uuteen asumisoikeusasuntoon Jyväskylässä, mikä hänen mukaansa sopii erinomaisesti tämänhetkiseen tilanteeseen. Hänellä on oma koti, joka ei kuitenkaan sido omistusasunnon lailla, mikäli matka jatkuu. www.racx.fi iLOQ – digitaalinen lukitus. Kyllä, ei paristoja iLOQ S10 - lukitusjärjestelmä on yhdistelmä luotettavaa, korkean tason turvallisuutta ja kustannustehokasta, vaivatonta pääsyoikeuksien hallintaa. iLOQ S10 - täydellinen valinta toimistorakennuksiin, julkisiin tiloihin, asuntoyhtiöihin tai teollisuuskohteisiin. iLOQ Oy, Oulu, HQ, Elektroniikkatie 11, FI-90590 Oulu Finland, Tel +358 40 317 0200, Fax +358 40 317 0201, info@iLOQ.com, www.iLOQ.com 25 www.asuminen.fi www.finlex.fi www.asumisenabc.fi 26 Vuokran suuruus, maksutapa, korottaminen ja alentaminen PERUSTIETOA VUOKRALAISELLE Seuraaville sivuille on koottu kattavasti hyödyllistä tietoa ja vinkkejä asunnon vuokraajille. Vuokrasopimus V uokrattavasta asunnosta tehdään aina vuokrasopimus. Sopimus voi olla joko kirjallinen tai suullinen. Kirjallinen sopimus on suositeltavampi kuin suullinen sopimus, sillä suullinen sopimus on aina voimassa toistaiseksi. Ainoastaan vapaa-ajan asunnosta voidaan tehdä määräaikainen vuokrasopimus myös suullisesti. Jos sopimus on tehty kirjallisesti, on erimielisyyksien sattuessa helpompi osoittaa, mitä on sovittu. Vuokrasopimusta tehdessä on syytä varmistaa, että vuokranantaja tai hänen edustajansa on oikeutettu sen tekoon. Jos vuokranantaja esimerkiksi väittää olevansa huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaja, pyydä nähtäväksesi ote yhtiön osakasluettelosta tai tarkista asia isännöitsijältä. Kirjallinen vuokrasopimus voidaan tehdä valmiille lomakkeelle, johon merkitään kaikki sovitut ehdot, kuten muun muassa vuokran suuruus, sen suoritusja tarkistustapa, mahdolliset vakuudet ja ennakot, vuokrasopimuksen kesto ja huoneiston kunnossapitovastuu. Valmiita vuokrasopimuslomakkeita saat hyvin varustetuista kirjakaupoista. Ympäristöministeriön vahvistamat sopimuskaavat löydät netistä osoitteesta www.asuminen.fi. Kohtuuttomien ehtojen välttämiseksi sinun kannattaa vuokralaisena tutustua lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta (AHVL 481/1995). Se löytyy netissä olevasta Säädöstietopankista osoitteesta www.finlex.fi. Lain mukaan vuokran tulee olla kohtuullinen. Vuokran suuruuteen vaikuttavat alueen vastaavien asuntojen vuokrat sekä huoneiston vuokra-arvoa alentavat ja nostavat seikat. Tällaisia ovat esimerkiksi huoneiston kunto, varustetaso ja sijainti. Vuokra tulee maksaa sovittuna päivänä. Jos muuta ei ole sovittu, vuokra on maksettava toisena arkipäivänä vuokranmaksukauden (yleensä kalenterikuukausi) alusta. Vuokran suuruudesta ja sen tarkistamistavasta on sovittava vuokranantajan kanssa. Jos vuokrasopimus on tehty toistaiseksi tai se on voimassa vähintään kolme vuotta, vuokran tarkistamisesta voidaan sopia vapaasti. Vuokran tarkistaminen voidaan sitoa esimerkiksi erilaisten indeksien kuten elinkustannusindeksin, kuluttajahintaindeksin tai rakennuskustannusindeksin muuttumiseen. Prosentti- ja euromääräiset korotukset ovat myös mahdollisia. Vuokranantajalla ei ole vuokran yksipuolista tarkistamisoikeutta, jollei siitä ole sovittu erikseen. Vuokralainen tai vuokranantaja voi viedä vuokran kohtuullisuuden tuomioistuimen tutkittavaksi milloin tahansa vuokrasuhteen aikana. Vuokraa voidaan korottaa tai alentaa tuomioistuimen päätöksellä. Jos vuokraa alennetaan sen kohtuuttomuuden vuoksi, tuomioistuin voi määrätä, että vuokranantaja palauttaa vuokralaiselle liikaa maksettua vuokraa enintään yhden vuoden ajalta. Vuokrasopimuksen kesto Huoneiston korjaaminen Vuokrasopimus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus voi päättyä milloin tahansa toisen osapuolen suorittaman irtisanomisen johdosta. Määräaikainen vuokrasopimus voi vain poikkeuksellisesti päättyä kesken sopimuskauden. Määräaikaisella sopimuksella asuvalla ei ole oikeutta muuttopäivän siirtoon. Hän ei voi myöskään irtisanoa sopimusta kuin poikkeustapauksessa ja tuomioistuimen luvalla. Lain mukaan huoneiston korjaamisesta ja kunnossapidosta vastaa vuokranantaja, jollei toisin ole sovittu. Jos huoneistossa suoritetaan peruskorjaus, voidaan vuokraa tällöinkin korottaa ainoastaan vuokralaisen suostumuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Vuokraennakko Vuokraennakkoa voi lain mukaan vaatia enintään kolmelta kuukaudelta. Jos olet maksanut vuokraen- Helsingin Lukkokeskus Oy www.lukkokeskus.fi (09) 66 66 80 Päivystävä lukkoseppä 0400 24 24 24 27 nakkoa, huolehdi siitä, että saat vastaavasti myös vuokra-aikaa. Vakuus PERUSTIETOA VUOKRALAISELLE 28 Vakuus voidaan antaa vakuuden antajan yksilöidyn velvoitteen (kuten vuokran maksamisen) tai kaikkien velvoitteiden täyttämiseksi esimerkiksi pankkitalletuksen muodossa. Yleensä vuokralainen antaa vakuuden vuokran maksamisen varmistamiseksi. Suuruudeltaan se voi vastata enintään kolmen kuukauden vuokraa. Suurempi vakuus on laiton. Vakuuden palautusajasta ja -tavasta on syytä sopia jo vakuutta annettaessa. Vuokranantaja voi käyttää vakuutta vain siinä tapauksessa, että vuokralainen ei ole maksanut vuokriaan ajallaan tai on jättänyt hoitamatta muita velvoitteitaan kuten huoneistosta huolehtimisen, joiden suorittamisen turvaamiseksi vakuus on annettu. Kannattaa sopia myös siitä, kenelle kuuluvat vakuudeksi annetun talletuksen korot. Vakuus palautetaan vuokralaiselle täysimääräisenä vuokrasuhteen päätyttyä, ellei vuokranantajalla ole perustetta käyttää sitä. Ennen vakuuden palauttamista on hyvä tehdä vuokra-asunnossa kuntotarkastus. Kuntotarkastus on syytä tehdä myös ennen vuokrasuhteen alkamista. Tarkastuksessa kirjataan ylös ja kuvataan huoneiston sen hetkinen kunto ja mahdolliset korjaus- ja korvausvelvollisuudet puolin ja toisin. Vuokralaisen muut velvollisuudet Vuokralaisen tulee pitää asuntonsa kunnossa. Olet velvollinen korvaamaan vuokranantajallesi vahingon, jonka olet tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttanut. Olet myös vastuussa sinun luvallasi asunnossa oleilevan aiheuttamasta vahingosta. Huoneistossa tapahtuneesta vahingosta on heti ilmoitettava vuokranantajalle, oli syy mikä tahansa. Pääsääntö on, että vuokralainen ei saa vuokrata huoneistoa eteenpäin toiselle vuokralaiselle (kyseessä on laiton vuokraoikeudensiirto, joka voi johtaa sopimuksen purkamiseen). Vuokralainen saa kuitenkin väliaikaisesti vuokrata tai muutoin luovuttaa enintään puolet huoneistosta toiselle. Luovutuksesta on aina ilmoitettava vuokranantajalle. Koko huoneistoa vuokralainen saa käyttää perheensä kanssa. Koko huoneiston hallinta voidaan vuokrata tai muutoin luovuttaa toiselle enintään kahdeksi vuodeksi, jos vuokralainen opintonsa, työnsä tai muun vastaavan syyn johdosta oleskelee toisella paikkakunnalla eikä vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa luovutusta. Luovutuksesta on ilmoitettava vuokranantajalle. Toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanominen Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan jommalta kummalta puolelta irtisanoa sopimussuhteen aikana. Jos sopimus irtisanotaan, se päättyy irtisanomisajan kuluttua. Vuokralaiselle irtisanomisaika on yksi kalenterikuukausi. Jollei muuta ole sovittu, irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden lopusta, jonka aikana irtisanominen on suoritettu. Irtisanomisajan alkamisajankohdasta voidaan kuitenkin sopia. Vuokralaisen irtisanomisaikaa ei voi sopimuksin pidentää eikä vuokranantajan irtisanomisaikaa sopimuksin lyhentää. Jos vuokranantaja irtisanoo sopimuksen, irtisanomisaika on kolme kalenterikuukautta tai, jos vuokrasuhde on kestänyt vähintään vuoden, kuusi kalenterikuukautta. Vuokralaisella on siten mahdollisuus irtisanomisen jälkeen asua asunnossa vuokranantajan irtisanomisajasta riippuen kolme tai kuusi kalenterikuukautta. Tämäkin irtisanomisaika lasketaan irtisanomiskuukauden viimeisestä päivästä, ellei sopimuksessa ole muuta sovittu. Vuokranantajalla tulee olla hyväksyttävä syy sopimuksen irtisanomiseen, esimerkiksi asunnon tarve omaan tai lähisukulaisen tai työntekijän käyttöön. Irtisanominen on mahdollista tehdä myös vuokraehtojen tarkistamiseksi. Vuokranantajan ja myös vuokralaisen on aina tehtävä irtisanomisilmoitus kirjallisesti ja annettava se todistettavasti tiedoksi vastapuolelle. Jos vuokranantajan tekemälle vuokrasopimuksen irtisanomiselle ei ole mielestäsi hyväksyttävää syytä ja se on kohtuuton, voit viedä asian oikeuteen ja vaatia vuokrasopimuksen irtisanomisen julistamista tehottomaksi kahdella perusteella: 1) jos vuokranantaja on irtisanonut vuokrasopimuksen korottaakseen vuokran tasolle, joka on alueen vastaavien huoneistojen vuokria selvästi suurempi ja 2) jos irtisanominen on muuten kohtuuton vuokralaiselle, eikä sille ole hyväksyttävää syytä. Irtisanomisen julistamiseksi tehottomaksi vuokralaisen tulee haastaa vuokranantajansa oikeuteen kolmen kuukauden kuluessa irtisanomisesta. Vahingonkorvausta voi sen sijaan hakea vielä kolmen vuoden ajan vuokrasuhteen päättymisestä. Vuokralaisen tulee olla muuttanut huoneistosta ajallaan, ja hänen pitää olla maksanut kaikki vuokransa, jotta korvausoikeus säilyy. Vuokralaisella on tietyin rajoituksin oikeus muuttopäivän siirtoon enintään vuodeksi, jos vuokranan- taja on irtisanonut sopimuksen. Muuttopäivän siirrosta päättää tuomioistuin. Määräaikaisen sopimuksen muuttopäivää tuomioistuin ei voi siirtää. Vuokrasopimuksen purkaminen ja muu päättyminen Joissain tilanteissa vuokralainen on oikeutettu purkamaan vuokrasopimuksensa ja saamaan vahingonkorvausta sopimuksen ennenaikaisen päättymisen vuoksi. Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi tilannetta, jossa vuokranantaja ei poista huoneiston puutteellisuutta vuokralaisen korjauskehotuksista huolimatta ja puutteellisuudella on olennainen merkitys. Sopimus voi päättyä välittömästi sen purkamisilmoituksen tiedoksiannon jälkeen. Sopimus puretaan antamalla vastapuolelle todistettavasti tiedoksi sopimuksen kirjallinen purkamisilmoitus. Muuttopäivä on tällöin seuraava arkipäivä. Muuttopäivän siirtooikeutta ei ole. Vuokranantajalla on oikeus vuokrasopimuksen purkamiseen, jos vuokralainen rikkoo olennaisesti velvollisuuksiaan eikä kirjallisenkaan huomautuksen jälkeen paranna tapojaan. Vuokranmaksun laiminlyönnin vuoksi vuokrasopimus voidaan purkaa ilman ennakkovaroitustakin. Sopimuksen purkamiseen saattaa liittyä myös oikeus saada korvausta sopimuksen päättymisestä purkajalle aiheutuneesta vahingosta. Vuokralaisen on hyvä tutustua taloyhtiön järjestyssääntöihin. Niistä ilmenee muun muassa hiljaisuuden alkamisajankohta. Sopimus voi päättyä myös sopimalla Sopimus voi päättyä myös sen lakkaamiseen. Vuokrasopimus lakkaa, jos huoneisto tuhoutuu tai viranomainen kieltää sen käyttämisen vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen. Jos tämä aiheutuu vuokranantajan viaksi luettavasta syystä, vuokralaisella on oikeus saada korvaus muun muassa näin aiheutuneesta vahingosta. Häätö Häätö ei tarkoita samaa kuin irtisanominen tai vuokrasopimuksen purkaminen, jotka ovat sopimuksen yksipuolisia päättymiskeinoja. Häätö on teko, jolla huoneisto on tarkoitus saada tyhjäksi. Ulosottomiehet voivat suorittaa häädön silloin, kun vuokralainen ei ole muuttanut huoneistosta eikä hänellä ole oikeutta pitää huoneistoa hallinnassaan. Vain tuomioistuin voi päättää häädön määräämisestä. Työsitoumukset Vuokralainen voi sitoutua tekemään asunnossa kunnostustöitä. Vuokrasopimukseen on hyvä kirjata työsuoritus ja sitä koskevat ehdot. Sinun ei pidä missään nimessä suostua kohtuuttomiin tai sopimattomiin ehtoihin. Samalla on syytä harkita, osaatko tehdä remontin oikein. Esimerkiksi kosteiden tilojen remontointi on aina ammattilaisten asia. Alivuokralaisasuminen Vuokralaisella on oikeus luovuttaa vastiketta vastaan toisen käyttöön enintään puolet asunnostaan, ellei siitä aiheudu asunnon varsinaiselle vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai häiriötä. Alivuokralaiseksi ryhtyessäsi pyri varmistamaan, että asunnon vuokraajalla on tähän oikeus. Olet alivuokralaisen asemassa myös silloin, kun olet vuokrannut vain osan huoneistosta ja huoneiston omistaja pitää muuta osaa edelleen hallinnassaan, esim. osakkeenomistaja itse asuu samassa huoneistossa. Jos alivuokranantajasi irtisanoo vuokrasopimuksenne sen oltua voimassa vähintään vuoden, alivuokranantajan irtisanomisaika on vähintään kolme kalenterikuukautta. Mikäli sopimus on ollut voimassa alle vuoden, alivuokranantajan irtisanomisaika on vähintään yksi kalenterikuukausi. Alivuokralainen voi saada tuomioistuimessa muuttopäiväänsä siirrettyä enintään kuudella kuukaudella, jos hän on sairas, iäkäs tai perheellinen. Muuttopäivän siirtoa koskeva hakemus on vietävä oikeuteen viimeistään 14 päivää ennen muuttopäivää. Alivuokralaisen irtisanoessa alivuokrasopimuksen irtisanomisaika on 14 päivää. Alivuokrasopimuksessa voidaan myös sopia, että alivuokrasuhde päättyy tiettynä ajankohtana ilman irtisanomista. Alivuokrasuhde päättyy myös ilman irtisanomista samana ajankohtana kuin alivuokranantajan vuokra- tai muu oikeus käyttää huoneistoa päättyy. Jos alivuokranantaja laiminlyö huoneiston käyttöoikeutensa päättymisestä ja alivuokrasuhteen päättymisestä ilmoittamisen, alivuokralaisella on oikeus saada kohtuullinen korvaus muuttokustannuksista edellyttäen, että alivuokralainen ei muutoin tiennyt alivuokrasuhteen päättymisestä. Yhteishallinto Käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisissa valtion lainoittamissa tai korkotukemissa vuokrataloissa 29 Pikatietoa vuokralaiselle isännöinnistä, huollosta ja vuokran määräytymisestä on voimassa laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990). Laki antaa asukkaille oikeuden nimetä edustajansa omistajayhteisön hallitukseen ja oikeuden vaikuttaa omistajan päätöksentekoon talossa mm. talousarvion laadinnan, korjaustoimenpiteiden sekä talohuollon ja isännöinnin järjestämisen osalta. Myös muissa vuokrataloissa voidaan noudattaa yhteishallintolain mukaisia menettelyjä, mutta se edellyttää omistajan suostumusta. 30 Neuvontaa asuntoasioissa Vuokralaisen ja vuokranantajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvät kysymykset vaativat usein asiantuntijoiden apua. Vuokralaisjärjestöt ja valtion oikeusaputoimistot auttavat vuokra-asioissa ja antavat neuvoja sekä vuokralaisille että vuokranantajille. Vuokralaisen ja vuokranantajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvät kysymykset ovat asumisen arkea. Vuokralaiset ry:n neuvonnasta löydät asiaasi asiantuntijan. PERUSTIETOA VUOKRALAISELLE Vuokralaiset ry on valtakunnallinen vuokralaisten edunvalvontajärjestö. Asiakkaamme voivat luottaa osaamiseemme ja siksi meille kannattaa soittaa. Vuokralaiset ry Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI Neuvonta 0600 9 1515 (1,60 €/min) arkisin 9.30–13.00 sekä maanantaisin 16.00–18.00 Jäsenasiat (09) 4770 360 www.vuokralaiset.fi Isännöinti Isännöinnillä on keskeinen merkitys asuinympäristömme ylläpidossa. Kiinteistöt vaativat jatkuvaa huolenpitoa pysyäkseen kunnossa ja säilyttääkseen arvonsa koko elinkaarensa ajan. Ammattitaitoisen isännöinnin avulla vaikutetaan asumisviihtyvyyteen ja turvalliseen asuinympäristöön. Isännöitsijä on asunto-osake- tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja ja vastaa talouteen ja hallintoon liittyvistä asioista. Hänen vastuullaan ovat mm. huolto-, siivous- ja jätehuoltosopimukset sekä asukasyhteistyöasiat. Isännöitsijä voi myös auttaa kiperissä naapurisopuun liittyvissä tilanteissa. Isännöitsijän avuksi voidaan myös nimetä tekninen isännöitsijä. Hänellä on rakennusalan koulutus, ja hän huolehtii korjaustoiminnan organisoinnista. Huoltoyhtiö Huoltoyhtiö huolehtii yhteistyössä talon ja pihapiirin turvallisuudesta ja siisteydestä taloyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Huoltoyhtiön tehtävänä ovat huoltokorjaukset, joihin esimerkkinä kuuluvat mm. termostaattisäädöt, vuotavat hanat ja yleisten tilojen kunnossapito. Huoltoyhtiöillä on yleensä ympärivuorokautinen päivystys. Huollon tehtäviin kuuluvat myös hätätyöt sekä ovenavaukset. Mistä vuokra koostuu? Aravavuokrataloissa vuokra määräytyy omakustannusvuokraperiaatteella, jolloin vuokraan sisältyvät alkuperäisen rahoituksen pääomamenot ja hyväksyttävät kiinteistöhuollon edellyttämät hoitomenot: >> alkuperäisen rahoitukset pääomamenot, johon kuuluvat lainanlyhennys ja korot >> hyväksyttävät kiinteistöpidon menot, eli hallinto, kiinteistönhuolto, siivous, jätehuolto, sähkö, lämmitys, vesi, kiinteistövakuutus, korjauskulut, tontin vuokra ja omien varojen korko >> tulevien korjausten ennakointi Nou hätä. Vuokralaiset VKL ry:n jäsenenä saat nimittäin apua mikäli vuokrasuhteessasi ilmenee ongelmia. Sekä myös oivia neuvoja kriisien välttämiseen. www.vuokralaiset.fi Vinkkejä, joilla jokainen voi vaikutta vuokran määrään: >> asunnon kunnosta ja piha-alueiden siisteydestä huolehtiminen, jätteiden lajittelu oikein >> korvaus- ja poistoilmaventtiilien, lattiakaivon ja hajulukkojen puhdistaminen >> suihkunurkkauksen kuivaaminen ja ilmanvaihdon tehostaminen suihkun jälkeen - ennaltaehkäisee kosteutta ja homeen syntyä >> vikojen ilmoittaminen kiinteistöyhtiölle välittömästi niiden ilmettyä >> huonelämpötilan alentaminen >> veden järkevä kulutus 31 Vinkkejä viihtyisyyteen Omista nurkista ja tavaroista huolehtiminen maksaa aina vaivan. Siivous Ylläpitosiivoukseen riittää, että tiskaat tarpeen mukaan sekä imuroit ja pyyhit pölyt viikoittain. Pidä tavarat niille kuuluvilla paikoillaan ja palauta ne heti käytettyäsi, näin kotisi on aina siisti vaikkapa yllätysvieraiden varalle. Mitä pienempi kotisi on, sitä suuremmalta pienikin sotku näyttää. Päivittäinen tai lähes päivittäinen siivous >> tuuleta >> vie roskat >> tiskaa ja siivoa keittiö >> laita paikoilleen tavarat ja vaatteet, jotka ovat unohtuneet levälleen 32 PERUSTIETOA VUOKRALAISELLE Viikkosiivous >> imuroi ja pyyhi pölyt, pyyhi tahrat peileistä, ovista ja huoneluista >> pese vessanpönttö ja lavuaari >> pese pyykkiä >> käy läpi jääkaapin sisältö – mitä pitää heittää pois >> huolehdi huonekasveista Kerran tai pari kuukaudessa >> imuroi patja, tuuleta vuodevaatteet ja vaihda puhtaat lakanat >> pese tai puhdista lattiat >> pyyhi jääkaappi >> tamppaa matot >> pyyhi pölyt lampuista ja varjostimista >> siivoa perusteellisesti jokin kodin tila Muista kuitenkin, että siivota kannattaa paitsi kalenterin, myös tarpeen mukaan. Isompaa urakkaa voi helpottaa jakamalla sen useammalle päivälle. Pari kertaa vuodessa >> pese ikkunat >> pyyhi lämpöpatterit, venttiilit ja putket >> pyyhi pölyt tauluista ja seinistä >> tamppaa ja tuuleta patja, talvella hyvässä pakkasessa muutaman tunnin tuulettamalla tapat patjastasi pölypunkit >> siivoa ja järjestä keittiön kaapit ja vaatekaapit Liiallinen kosteus Ilmanvaihto Asukas on velvollinen ilmoittamaan vuokranantajalleen, jos asunnossa on tai siellä epäillään olevan vesivahinko tai kosteusvaurio. Ilmanvaihdon säätö >> Koneellisen ilmavaihdon tulee olla jatkuvasti toiminnassa. Painovoimaisessa ja koneellisen poiston ilmanvaihtojärjestelmässä raitista ilmaa tulee ikkunoissa olevien aukkojen tai ulkoilmaventtiilien kautta. Tuloilman reittejä ei saa tukkia! >> Poistoilmaventtiilit on säädetty siten, että poistuvat ilmamäärät ovat oikeat. Venttiilien säätöjä ei saa muuttaa, koska se voi vaikuttaa koko talon ilmanvaihtoon. Poistoventtiilit ja/tai hormit saattavat olla tukossa, jos ilmanvaihto ei toimi. >> Poistoilmaventtiilit toimivat parhaiten, jos ruokaa tehdessä keittiön ikkuna pidetään suljettuna. Korvausilman saannin varmistamiseksi ikkunan voi avata jossain muussa huoneessa. >> Poistoilmakanavaan liitettäviä liesituulettimia ei saa jälkikäteen asentaa; ainoastaan aktiivihiilisuodattimella varustetut liesituulettimet ovat sallittuja. Asunnossa yleensä >> Ummehtunut maakellarimainen haju kertoo mahdollisesta kosteusongelmasta tai huonosta ilmanvaihdosta. >> Tummunut parketti, irtoilevat maalit, tapetit ja muovimatot johtuvat mahdollisesti rakenteiden liiallisesta kosteudesta tai kosteusvaurioista. Tarkkaile kylpyhuonettasi >> Lattian ja seinien saumakohdissa ei saa olla rakoja tai halkeamia. >> Irtoilevat muovitapetit ja kaakelit ovat erittäin alttiita aiheuttamaan kosteusvaurioita. >> Putkien läpivientien tulee olla hyvin tiivistettyjä. >> Peilin ja ikkunan pintaan suihkun aikana tiivistyneen kosteuden tulee häipyä lyhyen ajan kuluessa (5 - 10min). >> Muista puhdistaa lattiakaivo säännöllisesti! Mitä voit tehdä kosteuden estämiseksi >> Ilmanvaihdon on toimittava hyvin. >> Jätä suihkun tai kylvyn jälkeen kylpyhuoneen ovi raolleen kosteustasapainon ja kuivumisen nopeuttamiseksi. >> Kuivaa aina märkä lattia ja kosteat pinnat. >> Siivoa pesutilat säännöllisesti. Pese kylpyhuoneen lasitetut laatat ja pesu- ja wc-altaat näiden puhdistamiseen tarkoitetuilla pesuaineilla. >> Älä sijoita kylpyhuoneeseen kuivatilojen kaappeja tai muita kalusteita, jotka kastuessaan ovat alttiita homesienelle. >> Pyykin pesuun ja kuivaukseen suositellaan mahdollisuuksien mukaan kiinteistön pesutupaa ja kuivaushuonetta. >> Kuivata pyykki huoneistossa paikassa, jossa on poistoilmaventtiili lähellä. Laitteiden puhdistus >> Puhdista riittävän usein poistoventtiilin rungon ja lautasen väliin kertynyt pöly ja lika harjalla ja pesuaineella irrottamalla venttiili ohjeiden mukaisesti. >> Poista tuloilmaventtiilien pöly imurin pehmeällä suutin osalla tai kuivalla harjalla. >> Pese keittiön liesikuvun rasvasuodatin ainakin pari kertaa vuodessa vedellä ja astianpesuaineella. Tuholaisten torjunta Hyvä ja tehokas siivous, jätteiden nopea poisvienti ja yleisestä hygieniasta huolehtiminen ovat tuholaistorjunnan A & O. Kiinnitä erityistä huomiota hyllyjen, jalkalistojen, hormien, komeroiden ja kaappien puh- taanapitoon. Kaikki asunnossa havaitut kolot ja halkeamat tulisi tukkia ja korjata. Jos havaitset asunnossasi tuholaisia, voit ottaa yhteyttä oman kuntasi terveystarkastajaan. He an- tavat tuholaistorjuntaa koskevia neuvoja. Tuholaisia ovat mm. elintarviketuholaiset (esim. faaraomuurahaiset ja riisihäröt), tekstiilituholaiset (esim. vaatekoit ja turkiskuoriaiset) sekä jyrsijät (rotat ja hiiret). Ilmoita myös talon isännöitsijälle asiasta, sillä tuholaisten hävittäminen vaatii usein koko taloa koskevia toimenpiteitä. 33 TEKSTI JA KUVA TUOMAS RAUHALA ELÄMÄÄ JA PERUSTIETOA VUOKRALAISELLE 34 IMUROINTIA I murointi alkaa tuntua turhauttavalta, kun joka päivä saa imuroida eikä se kuitenkaan kauaa auta, hämeenlinnalainen Ann-Marie Enkkilä vastaa kysymykseen: mikä siivoushommista on vähiten mukavaa. Ei hän kuitenkaan tosissaan imurointia vihaa. Sekasotkun aiheuttajat kun ovat rakkaat Konsta-koira ja kaksi kissaa. Pentuisan leikkisällä Konstalla onkin pari varsinaista taidonnäytettä, miten järjestyksestä pitävälle emännälle saadaan pitkien mustien hiusten joukkoon vähän harmaata. Vieraalle näkyvin on Konstan oma sohva, jonka koira on muokannut itselleen sopivaksi. Emännän lisäksi harmaata saatiin vähän myös vuokranantajan, Hämeenlinnan Seudun Nuorisoasuntojen henkilökunnan hiuksiin, kun Konsta järsi pentuleikeissään kylpyhuoneen ovenkarmeja vastavalmistuneessa talossa. – Siitä on vuokranantajan kanssa jo sovittu, Ann-Marie hymyilee. Ann-Marien asunto on tilava yksiö isolla lasitetulla parvekkeella. Asunto vaikuttaa paljon neliömääriään tilavammalta, sillä Ann-Marie on löytänyt tavaroille ja huonekaluille toimivan järjestyksen, joka sallii asuntoon myös Konstan touhukkuutta. – Siivoan säännöllisesti ja yritän pitää tavarat järjestyksessä, hän toteaa. Keskustelumme siirtyy arkisista siivousasioista ja kodin huoltotöistä suurempiin unelmiin. Aina kerrostaloissa asunut Ann-Marie haaveilee, että löytäisi jossain vaiheessa mukavan talon vähän syrjemmässä kaupungista, missä lemmikeilläkin olisi enemmän tilaa. Siellä tosin siivottavaakin olisi enemmän, hän miettii. ”Siivoan säännöllisesti ja yritän pitää tavarat järjestyksessä.” 35 Energian säästäminen ja kierrättäminen ASUNTOSANASTOA Säästä rahaa ja ympäristöä. 36 Säädä ja sammuta Kierrätä >> Älä lämmitä asuntoasi turhaan, sillä lämmitykseen kuluu paljon energiaa – keskimäärin puolet kotitalouksissa käytettävästä energiasta. Seuraa huonelämpötilaa ja tarkista lämmityslaitteiden toiminta säännöllisesti. Lämpötilan alentaminen yhdellä asteella pienentää lämmityslaskua 5 prosentilla. Jokainen suomalainen tuottaa kotitalousjätettä noin 225 kg vuodessa. Jos koko Suomessa tuotettu jätemäärä jaetaan suomalaisten kesken, tulee siitä 12 700 kg jokaista kohti. Jätteen synnyn ehkäisy on ilmastonmuutoksen hillintää, sillä jätteet synnyttävät kasvihuonekaasupäästöjä kaatopaikoilla ja kierrätysjärjestelmissä. Päästöjä syntyy myös jätteiden kuljetuksessa. >> Vaihda uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön, tee uusi sähkösopimus. Saat samanlaista sähköä kuin kaikki muutkin, mutta sähköyhtiö on velvollinen tuottamaan ekosähköosuuden uusiutuvilla energialähteillä. PERUSTIETOA VUOKRALAISELLE >> Seuraa hankinnoissasi energia- ja ympäristömerkintöjä. Ne opastavat valitsemaan ympäristöä säästäviä ja energiapihejä tuotteita ja palveluja. Kun ostat kodinkoneita, valitse parasta A-luokkaa. Valitse sopivan kokoinen laite, sillä puolityhjät jääkaapit, pakastimet ja muut laitteet kuluttavat turhaan sähköä. >> Vaihda lamput vähän sähköä kuluttaviin energiansäästölamppuihin. Jos korvaat viisi 60 watin hehkulamppua 11 watin energiansäästölampuilla, tuotat vuodessa 35 kiloa vähemmän hiilidioksidia ja säästät lähes 20 euroa. Tarkkaile sähkölaskuasi ja mittaa tarvittaessa laitteiden todellinen sähkönkulutus. >> Sammuta valot ja laitteet, joita et tarvitse. Sammuta valot aina, kun et oleskele huoneessa. Sulje televisio, tietokone ja muut laitteet kokonaan, sillä valmiustilakin kuluttaa paljon sähköä. >> Käytä lämmintä vettä järkevästi. Ota mieluummin pikasuihku kuin kylpy, pese vain täysiä koneellisia pyykkiä ja astioita sekä valitse tilanteeseen sopiva pesuohjelma. Sulje hana, kun et käytä vettä. Jos tiskaat käsin, älä tee sitä juoksevassa vedessä, vaan laita altaaseen tulppa. >> Kokkaa taloudellisesti. Käytä paksupohjaisia ja kannellisia keittoastioita, käännä keittolevyn teho pienemmälle heti kiehumisen alettua ja hyödynnä uunin jälkilämpöä. >>Älä päästä lämpöä harakoille. Kun tuuletat, tee se nopeasti ristivedolla. Älä pidä ikkunoita ja ovia auki, kun olet poissa kotoa. >> Vältä jätteen tuottamista. Vuokraa, lainaa, osta vain tarpeeseen. Osta kestäviä, kierrätettäviä ja mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita. Osta käytettyjä ja uusioraaka-aineista valmistettuja tuotteita. >> Lajittele jätteet ja kierrätä lasit, purkit, pahvit, paperit, vaatteet, urheiluvälineet... Suurin osa kaatopaikalle vietävästä jätteestä on käyttökelpoista tavaraa tai hyvää uusioraaka-ainetta. Kolmasosa kotitalousjätteestä on biojätettä. Kilo biojätettä tuottaa kaatopaikalla mädäntyessään puoli kiloa metaania, joka on hiilidioksidin ohella merkittävimpiä kasvihuonekaasuja. >> Laita biojäte kompostiin tai biojätteen keräykseen. Kotitalouksien energiankulutuksesta huomattava osa on välillistä. Vaikka hankitun tavaran käyttö ei sinällään aiheuttaisi päästöjä, sen valmistamiseen on saattanut kulua paljon raaka-aineita ja energiaa. >> Ennen kuin korvaat vanhan tavaran uudella, tutki, voisiko vanhan huoltaa tai korjata. Alivuokralainen on vuokrannut osan huoneistosta, jossa myös alivuokranantaja tai huoneiston omistaja asuu. Ennakkovuokra on etukäteen maksettua asunnon vuokraa, joten sitä vastaan saa vuokra-aikaa. ARA-asunto on valtion tukema asunto, johon asukkaaksi pääsylle on säädetty valintaedellytykset ja jonka vuokra muodostuu ns. omakustannusperiaatteella. Hallintamuoto on tapa, jolla asuntoa hallitaan. Esimerkiksi vuokra-asunto, omistusasunto. Aravalaina on valtion myöntämä asuntolaina, jota ei enää myönnetä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) rahoittaa vuokra- ja asumisoikeustalojen sekä yksityishenkilöiden asuntojen rakentamista ja korjaamista. Asumislisä on tuki yksin asuville opiskelijoille. Asumisoikeusasumisessa asukas on tehnyt asumisoikeussopimuksen, maksanut asumisoikeusmaksun ja siten saanut asunnon hallintaansa. Asukas maksaa kuukausittain käyttövastiketta. Asumistuki on valtion maksama, ja Kelan myöntämä tuki asumiskustannusten madaltamiseksi. Asuntoetu tarkoittaa, että asunnon käyttöoikeus on osa asukkaan palkkaa. Asunto saadaan tavallisesti hallintaan vuokrasopimuksen, osakkeen tai kiinteistön omistamisen tai asumisoikeussopimuksen perusteella. Asunto-ohjelma tai asuntostrategia on kunnan laatima ja hyväksymä asunto-olojen kehittämisohjelma. Asunto-osakeyhtiön osakkeet antavat oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyjä huoneistoja yhtiön omistamassa talossa. AsOy -lyhennettä käytetään yleisesti asunto-osakeyhtiöstä. ASP (asuntosäästöpalkkio) on järjestelmä, jolla valtio tukee nuorten ensiasunnon hankintaa. Bruttoansio on työstä maksettava palkka tai muu palkkio, josta ei ole vielä vähennetty veroja. Hitas on Helsingin kaupungin omistamalle maalle rakennettavia asuntoja koskeva hinta- ja laatusääntelyjärjestelmä. Järjestelypalkkion pankki perii myöntämästään asuntolainasta ja muista lainoista. Kalenterikuukausi on aika kuukauden ensimmäisestä päivästä kuukauden viimeiseen päivään. Kansaneläkelaitos (KELA) on eduskunnan valvonnassa toimiva itsenäinen sosiaalivakuutuslaitos. Kiinteistöyhtiö tai kiinteistöosakeyhtiö on yhtiö, joka on perustettu yleensä vuokra-asuntoina tai liiketiloina käytettävän talon omistamista ja hallintoa varten. Koy on kiinteistöosakeyhtiön yleisesti käytetty lyhenne. Korkotuki on valtion maksama tuki lainansaajalta pankkilainasta perittävän koron alentamiseksi. Korkotukilaina on luottolaitoksen, kuten pankin lainansaajalle myöntämä laina, jolle valtio maksaa korkotukea. Varainsiirtoveroa maksetaan valtiolle asuntokaupan yhteydessä. Luotonvarausprovisio on pankkien asuntolainasta ja myös muista lainoista perimä maksu. Nettoansio on palkka tai palkkio, josta on vähennetty verot. Omarahoitusosuus asunnonostajan tulee itse säästää tai hankkia pankin, valtion, kuntien tai muiden rahoituslaitosten myöntämän rahoituksen lisäksi. tai yhteisö, joka rakennuttaa, hallitsee tai välittää opiskelija-asuntoja Rakennuttaja on henkilö, yritys tai yhteisö, joka hankkii asunnon rahoituksen, tonttimaan ja rakentajan ja joka vastaa asunnon valmistumisesta ja hallinnasta. Rakentaja on henkilö, yritys tai yhteisö, joka rakentaa asunnon. Ruokakunnan muodostavat perhe tai henkilöt, joilla on yhteinen talous. Myös yksi henkilö voi muodostaa ruokakunnan. Vakuus on enintään kolmen kuukauden vuokran määrä, ja se annetaan yleensä vuokranantajalle vakuudeksi vuokran maksamisesta tai huoneiston kunnossa pysymisestä. Myös vuokranantaja voi antaa vuokralaiselle vakuuden velvoitteidensa täyttämiseksi. Vapaarahoitteiseen asuntoon ei ole saatu valtion tai kunnan lainaa tai korkotukea. Vuokrasopimus tehdään kahtena kappaleena sekä vuokranantajalle että vuokralaiselle ja sillä saadaan vuokraoikeus rakennukseen tai sen osaan (yleensä huoneistoon). Yhtiövastike maksetaan asunto-osakeyhtiölle, joka kattaa sillä kiinteistön hoitamisesta ja hankkimisesta aiheutuvat kulut. Se vahvistetaan yhtiökokouksessa ja jaetaan asuntoyhtiölaissa tai yhtiöjärjestyksessä määrätyllä tavalla osakkeenomistajien maksettavaksi. Yleishyödyllinen vuokra-asuntotuottaja on yhteisö, joka rakentaa ja hallitsee vuokra-asuntoja ilman merkittävää voiton tavoittelua. Yleishyödylliseksi voidaan nimetä valtioneuvoston tai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen päätöksellä. Ympäristöministeriö seuraa asuntopolitiikan kehittymistä maassamme ja valmistelee keskeiset asumista koskevat lait. Opiskelija-asuntoyhteisö on säätiö 37 Muuttajan muistilista Muuttamiseen liittyy paljon mukavaa, mutta myös työtä ja muistettavaa. Alla oleva muistilista helpottaa asioiden suunnittelua ja muuton sujuvuutta. PERUSTIETOA VUOKRALAISELLE Muutto Hanki muuttoapu ja -auto ajoissa. Hyödynnä sukulaisia ja ystäviäsi ja tarjoa heille esimerkiksi muuttoruuat ja -juomat vaivanpalkaksi. Muuttolaatikoiksi sopivat kauppojen ilmaiset pahvilaatikot. Voit myös vuokrata laatikoita suhteellisen edullisesti. Löydät laatikoita vuokraavien yritysten yhteystietoja esimerkiksi keltaisilta sivuilta. Muuttoautoja vuokraavat puolestaan autovuokraamot, muuttoyritykset ja jotkut huoltamot. Muuttotarkistus Tarkista asunnon kunto muuttaessasi. Jos huomaat asunnossa vikoja, huomauta niistä kirjallisesti vuokranantajalle mahdollisimman pian. Avain Pidä huolta avaimistasi. Oven avaaminen maksaa aina, eikä uuden avaimen teettäminenkään ole ilmaista. Luovuta pois muuttaessasi kaikki entisen asuntosi avaimet takaisin isännöitsijälle tai omistajalle. Jos avaimia puuttuu, lukot saatetaan joutua sarjoittamaan uudelleen ja se on kallista. Kotivakuutus Kotivakuutus on enemmän kuin tarpeellinen. Taloyhtiön vakuutus korvaa talon kiinteille rakenteille (seinät, lattia ja katto) aiheutuneet vahingot, mutta sinun omaisuutesi on tämän vakuutuksen ulkopuolella. Olet siis itse vastuussa omaisuudestasi, tapahtuipa asunnossasi mitä tahansa. Muuton yhteydessä on hyvä tarkistaa oman vakuutuksesi kattavuus ja tehdä samalla muuttoilmoitus vakuutusyhtiölle. Vakuutus kattaa yleensä myös muuton aikana tapahtuneet vahingot. löydät lisää tietoa osoitteesta www.tv-maksu.fi. Televisiomaksua on maksettava aina, kun voi vastaanottaa ja seurata televisiolähetystä. Internet ja kaapeli-tv Mikäli käytät maksullisia televisiokanavia tai kiinteää nettiyhteyttä, tarkista palveluntarjoajalta, toimivatko heidän palvelunsa uudessa osoitteessasi ja hoida siirtoon liittyvät asiat ajoissa. Muuttosiivous Asunto on tyhjennettävä ja siivottava pois muuttaessa. Uuden vuokralaisen on siten mukavampi muuttaa ja asettua uuteen kotiinsa. Käyttökelpoisen tavaran, jota et halua ottaa mukaasi, voi viedä kierrätyskeskukseen tai kirpputorille. Näistä voi kysyä myös noutopalvelua. Kun muutat, muista ilmoittaa uudet osoitetietosi hyvissä ajoin väestötietojärjestelmän ja Postin tietoon. Kätevimmin se hoituu netissä www.muuttoilmoitus.fi Palovaroitin Palovaroitin on asuntokohtainen. Jokaisen on lain mukaan hankittava sellainen omaan asuntoonsa. Palovaroitin asennetaan kattoon makuhuoneen lähistölle. Testaa varoittimen kunto säännöllisesti ja vaihda patteri kerran vuodessa. Varoittimia tulee olla yksi jokaista 60 asuinneliötä kohden. Sähkösopimus Jokainen asukas huolehtii itse sähkösopimuksen tekemisestä. Uuden sähkösopimuksen voi tehdä puhelimitse samalla, kun ilmoittaa vanhan sopimuksen lopettamisesta energialaitokselle. a oti vu - 38 Voit tehdä muuttoilmoituksen Postiin ja Väestörekisterikeskukseen samalla kertaa. Ilmoitus hoituu kätevästi netissä: www.muuttoilmoitus.fi, puhelimitse: 0200 71000 (pvm/mpm) ma-pe 8 - 16.15 tai lomakkeella, joita saa postista tai maistraatista. Muuttoilmoitus on tehtävä viimeistään viikon kuluttua muutosta. Kun teet ilmoituksen hyvissä ajoin ennen muuttoa, varmistat, että saat postisi heti oikeaan osoitteeseen. Muista tehdä muuttoilmoitus myös huoltoyhtiöön tai muulle talonkirjojen ylläpitäjälle sekä vanhassa että uudessa asunnossasi. Uudet osoitetietosi välitetään väestötietojärjestelmästä automaattisesti myös viranomaisille, seurakunnille, Kelaan, verohallintoon sekä puolustusvoimille. Muistathan tarkistaa, että myös pankkisi, kirjasto, puhelinyhtiö, työnantajasi ja opiskelupaikkasi saavat uuden osoitteesi. Jos sinulla on ajokortti, ilmoita osoitteesi muuttumisesta poliisilaitokselle ja liikennevakuutuslaitokselle. Postista saat osoitteenmuutoskortteja, joilla voit maksuttomasti ilmoittaa osoitteesi muuttumisesta ystäville ja sukulaisillesi. Jos ostat asunnon, voit halutessasi sarjoittaa uuden kotiovesi lukon tai vaihtaa sen kokonaan. Ota tällöin ensimmäiseksi yhteyttä isännöitsijään, sillä lukot on sarjoitettava talon sarjaan. Turvalukon asentaminen on järkevää, yksityiskohdista on sovittava isännöitsijän kanssa. 1827 Muuttoilmoitus ja osoitteenmuutokset Lehdet ja muu tilausposti ille Voita kodin hengetär! Saat käännettyä lehtesi uuteen osoitteeseesi soittamalla lehtien asiakaspalveluun tai käyttämällä lehdestä yleensä löytyvää palvelukuponkia, monilla lehtitaloilla on myös sähköinen asiakaspalvelu. Laske irtaimistosi arvo ja voita kotiisi väsymätön siivooja iRobot Roomba 581 (arvo 556 €). Osallistu osoitteessa TV-maksu Hallitus on antanut eduskunnalle 4.4.2012 esitykset Yleisradion rahoitusuudistusta koskeviksi laeiksi. Esitysten mukaan Yleisradio Oy:n toiminta rahoitetaan 1.1.2013 lukien yleisradioverolla. Televisiomaksujen maksuvelvollisuus ja tarkastukset jatkuvat kuitenkin normaalisti vuoden 2012 loppuun saakka. Viestintävirasto irtisanoo automaattisesti tv-maksut päättymään 31.12.2012. Muutoksesta tiedotetaan vielä myöhemmin erikseen. TV-maksusta ja muutoksesta turhatvakuutukset.fi 39 136x96_NuortenAsunto_opas12-13_nuoriso_032012.indd 1 27.3.2012 10:34:21 ASUNTOLAINAN MYÖNTÄJIÄ 40 Pankit Rajoitettu valtiontakaus Pankeista kannattaa hakea esitteitä ja pyytää asuntolainatarjouksia. Tutustu huolellisesti eri rahoittajien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ennen kuin teet lopullisen päätöksen oman asunnon ostamisesta sinun on hyvä keskustella asiantuntijan kanssa. Luottolaitokset myöntävät asuntolainan, ja siihen on mahdollista saada rajoitettu valtiontakaus. Tämä tarkoittaa sitä, ettei lainaa varten tarvitse henkilötakauksia. Valtion takausta voi saada sekä vapaarahoitteiselle että ASP-korkotukilainalle. Kuntien asuntolainarahastot Valtiontakaus on enintään 20 % (25 % jos kyseessä ASP-laina) lainapääomasta, kuitenkin enintään 50 000 euroa asuntoa kohden. Valtio perii takauksesta maksun, jonka suuruus on 2,5 % asuntolainaan saadun valtiontakauksen määrästä. Maksua ei peritä lainasta, jolle valtio maksaa ASP-korkotukea. Joissakin kunnissa on asuntorahasto ensiasunnon ostajille. Se on kunnan tapa helpottaa asunnon ostajan velkarasituksen määrää. Kysy lisätietoja omasta kunnastasi. OMAAN ASUNTOON Tietoa asunnon ostamisesta, osaomistusasunnoista, asuntosäästämisestä sekä asumisoikeusasunnoista. Asunto-osakkeen ostaminen H ankkiessasi asunnon asunto-osakeyhtiötalosta et oikeastaan osta asuntoa, vaan saat kaupassa osakkeen tai osakesarjan, joka oikeuttaa sinut hallitsemaan yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa asunto-osakeyhtiön omistamassa rakennuksessa. Sinusta tulee asunto-osakeyhtiön osakas. Päätösvaltaa yhtiön asioissa käyttää yhtiökokous, jossa jokainen osakas voi osallistua päätöksentekoon. Yhtiökokous valitsee yhtiölle hallituksen. Osakkeenomistajat huolehtivat yleensä itse asuntojensa sisäpuolisesta kunnossapidosta ja yhtiö huolehtii talon rakenteista ja piha-alueesta. Yhtiön kunnossapitovastuulla olevia asioita varten maksat yhtiölle hoitovastiketta. Jos yhtiöllä on talon rakentamista tai peruskorjausta varten otettua lainaa, maksat yleensä myös rahoitusvastiketta. Asunto-osakeyhtiön ja sen osakkaiden välisistä asioista säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. ENNEN ASUNTO-OSAKKEEN OSTAMISTA Asunnon myyjältä tai kiinteistönvälittäjältä voit pyytää isännöitsijätodistuksen sekä yhtiöjärjestyksen. Isännöitsijältä voit kysellä tietoja yhtiöstä, talosta ja asunnosta. Erityisesti taloyhtiön taloudellinen tilan- ne ja mahdolliset kunnostustarpeet ja -suunnitelmat kannattaa selvittää etukäteen. Asunnon ostajan ja myyjän oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään asuntokauppalaissa. KIINTEISTÖN OSTAMINEN Voit ostaa myös omaksi koko kiinteistön. Tällöin on kyseessä yleensä omakotitalon ja tontin ostaminen. Kiinteistön kauppaa säätelee uusi maakaari, joka sisältää mm. säännökset ostajan ja myyjän oikeuksista ja velvollisuuksista. RIITOJEN RATKAISEMINEN Asuntokaupasta tai kiinteistön kaupasta syntyneitä riitatilanteita ei välttämättä tarvitse viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi, vaan ne voidaan käsitellä kuluttajavalituslautakunnassa. Lautakunta antaa riitoja koskevia ratkaisusuosituksia, jotka eivät kuitenkaan ole oikeudellisesti sitovia. Myös Kuluttajaviraston kotisivuilta www.kuluttajavirasto.fi saat tietoa asunnon ostamisesta ja voit tilata opasjulkaisuja. Osaomistusasunnot Vapaarahoitteisten omistusasuntojen uudet rahoitusmallit Omistusasunnon hankkimiseen on viime vuosina kehitetty uusia malleja. Osaomistusasunto on asunto, jonka hallintaan oikeuttavista osakkeista asukas ostaa alkuvaiheessa vain osan. Asunnossa asutaan ensin vuokralla ja vuokrakauden päätyttyä sen voi lunastaa omaksi. Osaomistusasuntoja tuotetaan sekä valtion tuella että vapaarahoitteisesti. Vuokralaiset valtion korkotukilainalla tuotettuihin osaomistusasuntoihin valitaan sosiaalisen tarveharkinnan perusteella. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että vuokraajalla ei saa olla liikaa varallisuutta eikä liian korkeat tulot. Vapaarahoitteisen asunnon voi saada kuka vain. Asunnon hankkijan kannattaa perehtyä sopimusehtoihin tarkasti ja vertailla eri tuottajien sopimuksia keskenään. Asukkaiden oikeudet ja velvollisuudet yhtiön asukkaana vaihtelevat, samoin malleihin liittyvät taloudelliset riskit. Asumisaikaiset maksut ja mahdollisuudet lunastaa asunto itselle tai luopua siitä tulee ehdottomasti selvittää ennen kuin tekee sopimuksen osaomistusasunnon hankinnasta. Markkinoille on tullut runsaasti uusia vapaarahoitteisten omistusasuntojen rahoitusvaihtoehtoja. Asukkaan maksaman alkusijoituksen suuruus, asunnon omaksi ostamisaika, vastuu yhtiön lainoista, henkilökohtaisten ja yhtiölainojen osuudet sekä oikeus korkojen vähentämiseen verotuksessa vaihtelevat eri mallien välillä. Kuluttajaviraston nettisivuilta löytyy tietoa eri mallien eduista ja haitoista. Uusia malleja tarjoavat suurimmat rakennusliikkeet sekä myös paikalliset rakennusliikkeet ja rakennuttajat. Näissä malleissa asunnon hankkijan on syytä perehtyä tarkoin kuhunkin asumismalliin ja selvittää omat oikeutensa ja velvollisuutensa yhtiön asukkaina. Kannattaa selvittää myös, millaisia taloudellisia riskejä malliin sisältyy sekä mitä merkitsee, että yhtiölainoitetussa järjestelmässä yhtiölainasta vastaavat kaikki osakkeenomistajat. Ennakkoon kannattaa selvittää myös asumisaikaiset maksut sekä se, millä ehdoilla asunnosta voi luopua tai lunastaa sen itselleen. Lisätietoja osaomistus- ja omistusasuntorahoitusmalleista esim. : www.kuluttajavirasto.fi Mun oma. Jos pidät näiden sanojen soundista, katso www.skanska.fi www.skanska.fi 41 NUORET ENSIASUNNON OSTAJINA OMAAN ASUNTOON 42 ASP = ASUNTOSÄÄSTÖPALKKIO myös asuntolainan yleisistä lainaehdoista, esimerkiksi lainan edellyttämästä vakuudesta ja lainan irtisanomisperusteista. ASP on tarkoitettu 18–30-vuotiaille, jotka eivät ole omistaneet 50 % tai enempää asunnosta. KORKOTUKILAINAN ENIMMÄISMÄÄRÄ ASP-säästäjän oma säästöosuus on vähintään 10 % asunnon hinnasta. ASP-säästäjän on talletettava 150–3 000 euroa vähintään kahdeksana kalenterivuosineljänneksenä. Valtioneuvosto päättää korkotukilainan enimmäismäärästä. Aviopuolisot ja yhteisessä asunnossa asuvat henkilöt ovat oikeutettuja saamaan vain yhtä korkotukea, vaikka heillä olisi erilliset lainat. Jos kaksi eri ASP-asunnon omistajaa hankkii yhteisen asunnon, lainojen yhteismäärä tarkistetaan vastaamaan yhteisen asunnon hankintahetken mukaista lainan enimmäismäärää. A SP-lyhenne tulee sanasta asuntosäästöpalkkio. Se tarkoittaa valtion lailla säätämää tukea ensimmäisen omistusasunnon ostajille tai rakentajille. Valtio tukee ensiasunnon ostajia myöntämällä heidän asuntolainalleen korkotukea. Olet ensiasunnon hankkija, mikäli et ole aiemmin omistanut 50 % tai enempää asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista tai omakotitalosta. Perintönä tai muuten vastikkeettomasti saamasi asunto estää ASP-sopimuksen tekemisen siinä tapauksessa, jos omistat tai olet omistanut koko asunnon. Asumisoikeusasunto ei ole omistusasunto. Voit hankkia ASP-sopimuksella asunnon tai asunnon määräosan, jonka kuitenkin tulee olla vähintään puolet asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista tai omakotitalosta. Pystyt myös hankkimaan asunnon yhdessä sellaisen kumppanisi kanssa, joka ei ole enää ensiasunnon hankkija. Hankittavan asunnon on sijaittava Suomessa. Voit myös ostaa asunnon, jossa jo asut ennen kaupantekoa, mikäli: 1. kyseessä on vanhempiesi omistama asunto tai 2. kyseessä on asunto, jossa olet vuokralla. ASUNTOSÄÄSTÄMINEN Aloittaessasi asuntosäästämisen sinun on oltava 18-30-vuotias. ASP-sopimuksessa mukana oleva aviopuoliso voi olla yli 30-vuotias. Sinun on säästettävä ASP-tilille 10 % hankittavan asunnon hinnasta. Tilille talletetaan vähintään kahdeksana kalenterivuosineljänneksenä kunakin 150 – 3 000 euroa. Talletusten ei tarvitse tapahtua peräkkäisinä vuosineljänneksinä. Säästöosuuteen lasketaan myös pankin maksama talletuskorko ja lisäkorko. Asunnon hankkimiseen voit käyttää myös muita kuin ASP-tilille talletettuja varoja, jos sovit asiasta pankkisi kanssa. Näitä varoja ei kuitenkaan oteta huomioon ASP-sopimuksen mukaisena säästöosuutena. Pankki maksaa talletuksellesi korkoa yhden pro- sentin. Tämän lisäksi pankki maksaa lisäkorkoa, kun olet saavuttanut säästötavoitteesi ja teet asuntokaupan tai saat omakotitalosi valmiiksi. Pankin maksaman lisäkoron suuruus on 2-4%. Korko ja lisäkorko ovat verovapaita. ASP-SOPIMUSTA TEHTÄESSÄ TULEE HUOMIOIDA: Voit sopia pankkisi kanssa ASP-sopimuksen muuttamisesta, jos haluat esimerkiksi tarkistaa säästötavoitettasi. Erilliset ASP-sopimukset voidaan yhdistää yhdeksi sopimukseksi ja usean henkilön yhteinen ASP-sopimus voidaan jakaa erillisiksi sopimuksiksi. Asiasta sovittuasi voit myös siirtää ASP-sopimuksesi toiseen pankkiin tai ottaa lainan toisesta pankista kuin minne olet säästänyt rahaa asuntoa varten. Voit nostaa ASP-tilillä olevat varat vasta silloin, kun olet täyttänyt sopimuksesi ehdot ja allekirjoittanut asuntoa koskevan kauppakirjan tai aloittanut asuntosi rakentamisen. Mikäli nostat ASP-tilillä olevia varoja tai ostat asunnon ennenaikaisesti, ASP-sopimuksesi purkautuu. Voit hankkia asunnon, kun vähintään puolet ASPsopimuksesi mukaisista talletuseristä on talletettu. Tarvitsemastasi väliaikaisesta rahoituksesta sinun on sovittava pankin kanssa erikseen. Myös omakotitaloa varten tarvittavan tontin voit hankkia osana ASPsopimusta. Korkotukilainan enimmäismäärä: 1. Helsinki: 145 000 euroa 2. Espoo, Vantaa ja Kauniainen: 125 000 euroa 3. Muut kunnat: 100 000 euroa. KORKOTUEN SUURUUS Korkotukea maksetaan kuudelta ensimmäiseltä lainavuodelta. Korkotuki on toistaiseksi 70 %: korkotukilainasta perittävän vuotuisen koron siitä osasta, joka ylittää 3,8 prosenttia. Maksamasi koron osalta voit käyttää vielä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta. ASP-ASUNNON KÄYTTÖ JA MYYNTI Korkotuen saaminen edellyttää, että asunto on omassa käytössäsi. Voit kuitenkin korkotukiaikana vuokrata sen tilapäisesti enintään kahdeksi vuodeksi, jos sinulla on erityinen syy vuokraamiseen, esimerkiksi opiskelet tai olet työssä toisella paikkakunnalla. Erityisenä syynä ei pidetä pelkästään taloudellisia ongelmia. Asunnon vuokrauksesta sinun on aina ilmoitettava kirjallisesti kunnan asuntoviranomaisille. Voit myös rajoituksetta myydä ASP-asuntosi ja hankkia tilalle uuden omistusasunnon. Korkotuen jatkuminen edellyttää kuitenkin, että ostat uuden asunnon kohtuullisessa ajassa ja käytät jäljellä olevan korkotukilainasi asunnon rahoitukseen. ASP-LAINAN EHDOT Pankki myöntää ASP-sopimuksen mukaista lainaa enintään 90 % asunnon hankintahinnasta. Korkotukilainan laina-aika on enintään 25 vuotta. Sovi korkotukilainan korosta pankkisi kanssa. Sinulla on oikeus saada korkotukilaina pienemmällä korolla kuin mitä pankkisi soveltaa muissa myöntämissään ensiasuntolainoissa. Ota huomioon, että korkotukilainan ehtoja ei sovelleta pankin myöntämään vastaantulolainaan siltä osin, kuin se ylittää korkotukilainaksi hyväksyttävän osuuden. Ota selvää 43 ASUMISOIKEUSASUMINEN Asumisoikeusasunto on vaihtoehto asunnon ostamiselle tai vuokraamiselle. Mitä asumisoikeus tarkoittaa? A 44 sumisoikeusasunto on vaihtoehto asunnon ostamiselle tai vuokraamiselle. Maksamalla asumisoikeusmaksuna 15–30 % asunnon hankintahinnasta ja sen jälkeen kuukausittain kohtuullista käyttövastiketta saa oikeuden asunnon hallintaan omistusasunnon tapaan. Asumisoikeus on turvallinen asumismuoto, sillä asumisoikeussopimusta ei voi irtisanoa. Asumisoikeusasuntoja ei voi lunastaa omaksi. Asumisoikeustaloja on rakennettu valtion aravalainalla tai korkotuetulla lainalla. Vuoden 2003 maaliskuun alusta lähtien asuntoja on voitu rahoittaa myös muulla rahoituksella. Valtion lainoittamia tai korkotuettuja asumisoikeusasuntoja omistavat kunnat, yleishyödylliset yhteisöt tai näiden omistamat yhtiöt sekä asumisoikeusyhdistykset. Muulla rahoituksella rakennettuja taloja voivat omistaa myös muut osakeyhtiömuotoiset omistajat tai säätiöt, jos ne täyttävät laissa säädetyt edellytykset. OMAAN ASUNTOON Kuka voi saada asumisoikeusasunnon? Valtion lainoittaman tai korkotukeman asumisoikeusasunnon hakijan on hakemusta jätettäessä oltava vähintään 18-vuotias, jollei erityisryhmälle tarkoitettuun taloon ole asetettu korkeampaa ikärajaa. Hakijalta edellytetään, ettei hän hyväksymishetkellä omista hakualueella kohtuullisen asumistason mukaista asuntoa eikä hänellä ole riittäviä varoja sellaisen hankkimiseen tai asuntonsa korjaamiseen tällaiseksi. Hakijan tulot eivät vaikuta asumisoikeusasunnon saamiseen. Myöskään asumisoikeusasunnon kokoa ei rajoiteta. Käyttöön voi siis saada asunnon, joka vastaa tuleviakin tarpeita. Asumisoikeusasunnon voi myöhemmin vaihtaa myös toiseen asumisoikeusasuntoon. Muulla rahoituksella rakennetun talon omistaja päättää asukasvalinnastaan. Talonomistajalla on myös oikeus noudattaa osittain tai kokonaan samaa hakumenettelyä kuin mitä käytetään valtion tukeman tuotannon kohdalla. Asumisoikeusasuntoja voidaan tuottaa myös erityisryhmille, jolloin hakijan on täytettävä erityisryhmälle asetetut edellytykset. Jos vuokratalo muutetaan asumisoikeustaloksi, on 18-vuotiaalla jo huoneistossa asuvalla vuokralaisella tai hänen perheenjäsenellään etuoikeus saada huoneiston asumisoikeus itselleen, vaikka hän ei täyttäisikään asunnon saamisen edellytyksiä. Myöhemmät asumisoikeuden haltijat valitaan normaalisti. Miten haet asumisoikeusasuntoa? Valtion lainoittaman tai korkotukeman asumisoikeusasunnon saamiseksi haetaan kunnalta järjestysnumero. Järjestysnumero ilmaisee hakijan aseman muiden samasta asunnosta kiinnostuneiden hakijoiden joukossa siten, että pienin järjestysnumero voittaa. Hakemuksen jättäneiden keskinäinen järjestys määräytyy hakemusten jättöpäivän mukaan niin, että samana päivänä hakemuksensa jättäneiden keskinäinen järjestys arvotaan. Lisäksi hakijan tulee ilmoittautua sille talonomistajalle, jonka omistamasta talosta asumisoikeusasuntoa haetaan sekä yksilöidä haluttu asunto. Hakija voi ilmoittautua useammallekin talonomistajalle ja myöhemmin tarvittaessa peruuttaa ilmoittautumisen tai muuttaa sitä. Asuntojen hakuajoista saa tietoa lehdistä, asumisoikeustalojen omistajilta ja kunnista. Asumisoikeutta haetaan sitä varten vahvistetulla lomakkeella, jota saa kunnista ja talonomistajilta. Kunta hyväksyy asumisoikeuden saajat. Hyväksyntä voidaan antaa myös ehdollisena, jolloin hakijan on asetetussa määräajassa täytettävä hyväksymiselle asetetut ehdot. Muulla rahoituksella rakennettua asuntoa haetaan siten kuin talonomistaja on päättänyt. Kun hakija yksilöi hakemuksensa koskemaan asumisoikeusyhdistyksen omistamaa taloa, hänen ei vielä tarvitse kuulua yhdistykseen. Asukas tulee asumisoikeusyhdistyksen jäseneksi tehdessään asumisoikeussopimuksen. Jos taas haluaa olla mukana vaikuttamassa alueen, talon ja asuntojen suunnitteluun, kannattaa liittyä yhdistykseen jo aiemmin. Asumisoikeussopimus omistajan kanssa Asumisoikeustalojen rakentamis- ja tonttikustannuksista rahoitetaan yleensä 85 % valtion arava- tai korkotukilainalla ja 15 % asukkailta saaduilla asumisoikeusmaksuilla. Muulla rahoituksella rakennetun talon hankinta-arvosta voidaan kattaa asumisoikeusmaksuilla enintään 30 %. Asumisoikeusmaksun suuruus määräytyy asunnon koon ja neliöhinnan mukaan. Sitä varten voi saada rahalaitokselta lainaa, jonka korko on verovähennyskelpoinen. Asumisoikeussopimuksen pääoma-arvoa voi käyttää myös asunnon rahoitukseen otetun lainan vakuutena. Panttauksesta on ilmoitettava talon omistajalle. Talon omistajan kanssa tehdään kirjallinen asumisoikeussopimus, joka oikeuttaa asunnon hallintaan. Sopimuksessa määritellään asunto, asumisoikeusmaksun suuruus, käyttövastike ja muut ehdot. Ympäristöministeriö on vahvistanut asumisoikeussopimusmallin, jonka mukaan sopimusneuvotteluja voidaan käydä ja omia sopimuksia laatia. Malli on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa (YM:n asetus asumisoikeussopimuksen kaavasta, 794/2003). Asumisoikeusasuntoa tulee käyttää omana ja/ tai perheen vakituisena asuntona. Erityisestä syystä asunnon voi kuitenkin luovuttaa kokonaan toisen käyttöön enintään kahdeksi vuodeksi. Pitempiaikainenkin luovutus toiselle on mahdollista, jollei talonomistajalla ole perusteltua syytä vastustaa luovutusta. Huoneiston kunnossapidosta vastaa talon omistaja. Asukas voi itse tehdä asunnossaan kunnossapito- ja korjaustöitä, kunhan ilmoittaa niistä omistajalle. Merkittävämpiin muutostöihin tarvitaan omistajan lupa. Omistajan luvalla tehdyistä töistä voi asunnosta myöhemmin luovuttaessa saada korvausta. Kohtuullinen käyttövastike kuukausittain Kuukausittain maksettavalla käyttövastikkeella katetaan asumisoikeustalojen pääoma- ja ylläpitokulut. Asunnosta perittävä vastike perustuu omakustannusperiaatteeseen eikä se saa ylittää vastaavantasoisista huoneistoista paikkakunnalla perittävien vuokrien tasoa. Talonomistaja päättää tarpeellisista käyttövastikkeen korotuksista. Käyttövastikkeen maksamiseen voi myös saada asumistukea. Asukkailla on oikeus osallistua asumisoikeustaloa koskevaan hallintoon sekä käyttövastiketta ja sillä katettavia menoja koskevaan päätöksentekoon vähintään yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain mukaisesti (649/1990). Jos taloon suunnitellaan esimerkiksi suuria, kuukausittaista käyttövastiketta nostavia korjaustöitä, asukkaiden kokous tai sen valitsema asukastoimikunta voi neuvotella ja tehdä asiasta esityksiä talon omistajalle. väksyntää lähisukulaiselleen tai asunnossa jo asuvalle perheenjäsenelleen. Myös tällöin asunnon myyntihinta on korkeintaan sen enimmäishinta. Asumisoikeuden siirtymisestä ilmoitetaan talonomistajalle, joka tekee uuden asukkaan kanssa asumisoikeussopimuksen. Luopuvan asukkaan pitää maksaa käyttövastiketta, kunnes asumisoikeus on siirtynyt uudelle asukkaalle tai talonomistaja on sen lunastanut tai lunastusvelvollisuus on alkanut, luopuvan asukkaan asumisoikeus on merkitty lakanneeksi ja luopuva asukas on muuttanut asunnosta. Jos talonomistaja ei kykene maksamaan erääntynyttä lunastusta, on lunastushinnalle maksettava korkolain mukaista viivästyskorkoa, kunnes täysi maksu tapahtuu. Asumisoikeusyhdistykset Lain mukaan myös asunnon tarvitsijoiden ja yhteisöjen perustamat asumisoikeusyhdistykset voivat omistaa ja rakennuttaa asumisoikeusasuntoja. Asumisoikeusyhdistykset tarjoavat voittoa tuottamatta jäsenilleen mahdollisuuden asumiseen ja siihen kuuluviin palveluihin. Yhdistyksen omistamiin asumisoikeusasuntoihin pääsy ei edellytä jäseneksi liittymistä, sillä jokainen asumisoikeuden saanut tulee lain nojalla yhdistyksen jäseneksi. Jäseneksi liittyminen antaa kuitenkin mahdollisuuden vaikuttaa omaan asumiseen jo ennen asumisoikeuden saamista. Asumisoikeusyhdistyksiä on perustettu Jyväskylään, Turkuun ja Uudenmaan alueelle. Asumisoikeudesta luopuminen Asumisoikeudesta luovutaan ilmoittamalla siitä talonomistajalle. Asumisoikeuden voi myydä omistajan välityksellä kunnan hyväksymälle henkilölle. Jos ostajaa ei löydy, talonomistajalla on velvollisuus lunastaa asumisoikeus kolmen kuukauden kuluessa luopumisilmoituksesta. Luopujan on vaadittava lunastusta. Myyntihinta on enintään asunnon ensimmäinen asumisoikeusmaksu rakennuskustannusindeksillä korotettuna. Enimmäishintaan voidaan lukea lisäksi korvaus huoneiston parannustöistä luovutushetken arvon mukaan. Asunto lunastetaan aina enimmäishinnalla. Asumisoikeuden voi luovuttaa ilman kunnan hy- 45 asumismenojen laskemiseksi enimmäisasumismenot neliömetriä kohden. Tällöin huomioidaan asunnon sijainti, ikä, varustetaso ja koko. Asumismenot hyväksytään enintään näiden enimmäismäärien suuruisina. 46 Asumistuen hakeminen Asumistukea haetaan Kelan toimistosta, ja se myönnetään aikaisintaan hakemista edeltävän kuukauden alusta. Samalla lomakkeella voi hakea tukea sekä vuokra- että omistusasuntoon. Hakemuslomakkeesta selviävät myös vaadittavat liitteet. Mahdollisuus asumistuen saamiseen kannattaa selvittää jo ennen kuin muuttaa. Kelan toimistoista voit kysellä lisätietoja. Kelan kotisivuilla on myös laskentaohjelma, jolla voi arvioida tuen määrää. OPINTOTUEN ASUMISLISÄ APUA ASUMISEEN Asumiseen on tarjolla monenlaista taloudellista ja sosiaalista apua. Asunto-opas esittelee palveluiden eri muotoja ja tarjoajia. YLEINEN ASUMISTUKI K ela myöntää yleistä asumistukea pienituloiselle ruokakunnalle vuokra-, asumisoikeus- tai omistusasunnon asumismenojen pienentämiseksi. Ruokakunnalla tarkoitetaan samassa asunnossa pysyvästi asuvia henkilöitä, joille maksetaan asumistukea yhteisesti. Tuensaajina voivat olla lapsiperhe, lapsettomat avio- ja avoparit tai yksin asuvat henkilöt. Kun useampi henkilö on vuokrannut asunnon yhteisellä vuokrasopimuksella, heidätkin katsotaan samassa asunnossa asuvina ruokakunnaksi, ns. yhteisöruokakunnaksi. Samassa asunnossa voi asua myös eri ruokakuntaan kuuluvia ihmisiä, mikäli yksittäinen asukas pitää esimerkiksi hallinnassaan osaa asunnosta erillisen vuokrasopimuksen perusteella tai mikäli asukas on sijoitettu hoitosopimuksella ruokakunnan hoidettavaksi. Opiskelijat, jotka ovat oikeutettuja opintotuen asumislisään, eivät kuulu asumistukea myönnettäessä muiden samassa asunnossa asuvien kanssa samaan ruokakuntaan. Yleisessä asumistuessa hyväksyttäviin asumismenoihin tehtiin tasokorotus vuonna 2002, minkä jälkeen niitä on nostettu vuokrien nousua vastaavasti vuosina 2005–2012. Sekä pienten asuntojen että Helsingin muuta maata korkeammat asumiskustan- nukset otetaan muutosten myötä aiempaa paremmin huomioon. Rekisteröityä parisuhdetta koskevan lain mukaan samaa sukupuolta olevien rekisteröity parisuhde rinnastetaan Kelan etuuksissa avioliittoon. Jos parisuhdetta ei ole rekisteröity, sitä ei kuitenkaan rinnasteta avoliittoon. Perusomavastuuosuus ja asumistuki Asumistuki ei voi kattaa kaikkia asumismenoja. Jokaisen on maksettava asumismenoista 20 % ja ruokakunnan bruttotulojen mukaan määräytyvä perusomavastuuosuus. Alimmalla tulotasolla perusomavastuuosuus on 0 euroa ja se kasvaa tulojen noustessa. Asumistuki kattaa siis enimmillään 80 % asumismenoista. Tuen suuruus määräytyy ruokakunnan koon ja sen jäsenten pysyvien kuukausitulojen sekä asumismenojen perusteella. Tuloa lasketaan myös omaisuudesta silloin, kun se ylittää valtioneuvoston vuosittain ruokakunnan koon mukaan vahvistaman määrän. Tukea myönnetään vain kohtuullisista asumismenoista, joihin vaikuttavat asunnon koko ja neliövuokra. Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain kohtuullisten Opintotuen asumislisä myönnetään vuokra-asunnossa, asumisoikeusasunnossa tai osaomistusasunnossa asuvalle opintotukeen oikeutetulle opiskelijalle. Asumislisää ei kuitenkaan voi saada, jos opiskelija asuu vanhempiensa luona, samassa asunnossa lapsensa tai avio- tai avopuolisonsa lapsen kanssa, tai omistamassaan tai avio- tai avopuolison omistamassa asunnossa. Opiskelija ei myöskään yleensä saa asumislisää, jos hän on oikeutettu oppilaitoksen maksuttomaan asuntolapaikkaan. Opiskelijalle, joka asuu samassa asunnossa oman tai puolisonsa lapsen kanssa, voidaan asumislisää myöntää sellaisen asunnon asumismenoihin, joka on vuokrattu opiskelun vuoksi ja sijaitsee muulla paikkakunnalla kuin perheen vakituinen asunto. Asumislisää ei kuitenkaan tällöinkään myönnetä omistusasuntoon. Opiskelijat, jotka eivät ole oikeutettuja asumislisään, voivat hakea asumistukilain mukaista asumistukea Kelasta. Asumislisä on 80 % hyväksyttävistä asumismenoista vuokrasta. Asumislisää ei myönnetä, jos asumismenot ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa. Asumismenoja ei huomioida 252 euroa ylittävältä osalta. Asumislisä on siten 26,90 – 201,60 euroa kuukaudessa. Jos opiskeluaikainen asunto on vuokrattu opiskelijan vanhemmalta tai on vanhemman omistama, asumislisän enimmäismäärä on 58,87 euroa kuukaudessa. Kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen maksullisella linjalla opiskelevan, oppilaitoksen asuntolassa asuvan opiskelijan asumislisä on 88,87 euroa kuukaudessa. Asumistuen maksaminen Asumistuki maksetaan kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä tuensaajan tai vuokranantajan tilille. Asumistuesta ei makseta veroa. Asumistuen tarkistaminen Asumistuki tarkistetaan vähintään vuoden välein. Lisäksi tuki tarkastetaan kesken tukikauden tulojen, asumismenojen ja ruokakunnan koon muuttuessa sekä asunnon vaihdon yhteydessä ja silloin, jos joku ruokakunnan jäsenistä aloittaa opintotukeen oikeuttavat opinnot. Näistä olosuhteiden muutoksista tulee ilmoittaa välittömästi Kelan toimistoon takaisinperintöjen välttämiseksi. Asumismenoiksi lasketaan vuokra, käyttövastike sekä vuokrasopimuksen mukainen kiinteä vesi-, sähkö- ja kalustemaksu. Erillisiä siivouksesta, saunasta, liinavaatteista, puhelimesta, autopaikasta tai muista vastaavista perittäviä maksuja ei oteta huomioon. Asumislisää myönnettäessä huomioidaan myös vanhempien tulot, kun hakija opiskelee muualla kuin korkeakoulussa ja on perheetön alle 18-vuotias. 47 Vammaisen nuoren asuminen Asumismenojen jakaminen Sotilasavustuksen asumisavustus Kun asunnossa asuu useampia henkilöitä, asumismenot jaetaan pääsääntöisesti tasan asukkaiden kesken. Näin tehdään aina, kun kyseessä on avio- tai avopuolisot. Jos samassa asunnossa asuu opiskelijan lisäksi esimerkiksi työtön henkilö, opiskelijalle myönnetään asumislisää hänen osuuteensa asumismenoista ja työttömälle asumistukea. Sotilasavustusta maksetaan asepalveluksessa olevalle asevelvolliselle sekä hänen omaiselleen palveluajalta. Asumisavustuksena maksetaan asevelvolliselle tai omaiselle kohtuulliset asumismenot. Asumismenoiksi lasketaan vuokra, yhtiövastike, erikseen maksettavat lämmityskustannukset, vesimaksut, asuntolainojen vuotuiset korot ja vuosimaksut, sähkö- ja kaasumaksut sekä omakotitalon säännönmukaiset hoitomenot. Asevelvollisen välittömästi ennen palvelukseen astumista käyttöönsä hankkimasta asunnosta aiheutuvia kustannuksia ei yleensä korvata. Asevelvollisen palveluksen aikana hankkiman asunnon kustannukset voidaan ottaa huomioon vain, jos asunnon hankintaan on erityinen syy (esim. perheen perustaminen). Sotilasavustusta haetaan Kelan toimistosta. Koska siviilipalveluspaikan velvollisuus on kustantaa palveluksessaan olevalle asunto, tästä asunnosta ei makseta asumisavustusta. Edellä mainittujen tukien lisäksi eläkkeensaajat voivat hakea Kelasta eläkkeensaajien asumistukea. Asumislisän tarkistaminen 48 Asumislisä tarkistetaan aina, kun asunto vaihtuu tai kun asumismenojen muutos muuttaa asumislisän määrää. Tämän lisäksi asumislisä tarkistetaan, kun asumislisän alkamisesta on kulunut vähintään kaksi vuotta. Opiskelijan ja hänen vanhempiensa ja puolison tulojen oikeellisuus tarkistetaan vuosittain verotuksen valmistuttua. Asumislisän hakeminen APUA ASUMISEEN Asumislisää haetaan opintotukilomakkeella Kelasta tai yliopiston opintotukilautakunnasta. Asumislisä myönnetään aikaisintaan sen kuukauden alusta, jona hakemus on saapunut. Itsenäisen asumisen mahdollisuus vammaiselle nuorelle Ensimmäisen oman asunnon löytäminen ei ole kenellekään yksinkertaista. Itsenäisen arjen opetteluun liittyy monta muutakin avointa kysymystä: mitä teen tulevaisuudellani, entä opiskeluni, ystävät? Jos arjen tavallisia askareita mutkistaa jokin liikuntavamma tai sairaus, asumisen suunnitteluun kuluu ehkä normaalia pidempi aika. Toisinaan nuori tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissaan esim. pukeutumisessa tai siirtymisessä paikasta toiseen. Silloin arjen sujumisen mahdollistaa henkilökohtainen avustaja. Avustaja on palkattu ihminen, jonka työajat ja -tehtävät määräytyvät hänen vammaisen työnantajansa tarpeiden mukaan. Henkilökohtaisen avustajan palkan maksaa kotikunta. Usein itsenäisen elämän tueksi riittää esteettömäksi suunniteltu asunto, johon pääsee sisään ilman portaita ja suuria kynnyksiä. Asunnosta löytyy tilaa apuvälineille, eivätkä ovet aukea harmillisesti ”väärään suuntaan”. Invalidiliitto ry on Nuorisoasuntoliiton (NAL) jäsen. Osa NAL:n asunnoista on mitoitettu sopiviksi myös pyörätuolin käyttäjille. Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy asuntojen sopivuutta itsellesi. Invalidiliiton asumispalvelut Jos elämä on vaikean vamman vuoksi mahdollista vain ympäristössä, jossa apua on jatkuvasti saatavilla, yksi vaihtoehto voi esimerkiksi olla Invalidiliiton asumispalvelut. Ennen omaan kotiin muuttamista voidaan päivittäisen avun tarvetta kartoittaa asumiskokeilussa. Asumisen tukimuotoja on useita erilaisia. Kaikkien niiden tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle omanlaisensa elämäntapa ja -muoto. Älä lannistu tukiviidakossa, vaan kerro, mitä Sinä tarvitset. Lisätietoja: Invalidiliitto ry www.invalidiliitto.fi Invalidiliiton Asumispalvelut Oy www.validia.fi Mannerheimintie 107 (käynti Nauvontie 8) 00280 Helsinki vaihde 09 613 191 Lisätietoja asumisen tuista saat parhaiten osoitteesta www.kela.fi, josta löytyvät myös kaikki Kelan toimistojen osoitteet ja puhelinnumerot. Sivuilta löytyy myös laskentaohjelma, jonka avulla voit arvioida mahdollisuuksiasi saada yleistä asumistukea sekä laskea tuen määrän. 49 ASUMISEN TUKITOIMINTA A sumisen tukitoimia tuotetaan henkilölle, joka tarvitsee tukea asumisessaan. Toiminnan muoto riippuu tuen tarpeesta. Asumisen tukitoimintaa järjestetään muun muassa lastensuojelun jälkihuollossa oleville nuorille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä maahanmuuttajille. Myös kotoa itsenäistyvät nuoret saattavat tarvita lyhytaikaista tukea asumisensa aloittamisessa. Tukea annetaan tällöin esimerkiksi taloudellisten asioiden hoidossa ja viranomaisasioinnissa. Asumisen tukipalvelujen järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla. Myös järjestöt tuottavat asumisen tukipalveluja. Mikäli tarvitset tukea itsenäisen asumisen aloittamisessa, voit tiedustella sitä kotikuntasi sosiaalitoimesta sekä palveluita tuottavilta järjestöiltä. NUORISOASUNTOLIITON ASUMISEN SISÄLTÖPALVELUT (ASUMISEN TUKITOIMINTA) N APUA ASUMISEEN 50 uorisoasuntoliiton paikallisyhdistykset organisoivat tai tuottavat myös itse asukkailleen erilaisia asumisen onnistumista tukevia sisältöpalveluja. NALsisältöpalveluita ovat mm. tuettu asumien, asumisohjaus, asumisneuvonta, asumisen kurssit ja ryhmätoiminnat. NAL:n tuetun asumisen ja asumisohjauksen lähtökohta on vuokrasopimukseen perustuva niin sanottu normaali asuminen. Asumisen alkuvaiheen tuki räätälöidään nuoren tarpeiden mukaan. Onnistuminen edellyttää nuorelta omatoimisuutta ja motivaatiota yhteistyöhön. Tuki on suhteellisen lyhytaikaista ja se tuotetaan yhteistyössä viranomaisten, kumppanuusjärjestöjen sekä joskus myös vapaaehtoisten tukihenkilöiden kanssa. Erillisiä tukiasuntoja ei ole ja tukijakson jälkeen asuminen voi jatkua samassa nuorisoasunnossa viiden vuoden määräajan loppuun. Tuetussa asumisessa on enimmillään 15 prosenttia nuorisoasuntotalon asukkaista. Tuettu asuminen on usein ostopalvelua, ja sitä tuottavat ja myyvät paikallisyhdistysten lisäksi NAL- toimijoiden omistamat yhtiöt. NAL asumisneuvonta ja erilaiset ryhmätoiminnat antavat nuorille tietoa asumiseen liittyvistä asioista, tutustuttavat heidät omaan elinympäristöönsä ja lisäävät osaltaan asumisviihtyvyyttä. Vuokranmaksu- häiriöihin ja järjestyssääntöjen rikkomiseen puututaan nopeasti. NAL:n Tyttöteam-toiminta tutustuttaa samassa elämäntilanteessa olevia nuoria naisia toisiinsa ja tarjoaa äideille irtioton arjesta. Ohjattuja Tyttöteam-vertaisryhmiä toimii yhdeksällä paikkakunnalla. SISÄLTÖPALVELUIDEN TARJOAJIA Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry www.josna.fi Seuraavilta NAL-toimijoilta voit tiedustella lisää asumisen sisältöpalveluista. Järjestön paikallisyhdistysten tarkemmat yhteystiedot löydät sivuilta 12–13. Nuorisoasuntoliitto ry www.nal.fi NAL Palvelut Oy www.nalpalvelut.fi Espoon Nuorisoasunnot ry www.espoonnuorisoasunnot.fi Nuoret asujat stadissa ry / Nasta ry www.nuoretasujat.net Hyvinkään nuorisoasuntoyhdistys ry www.hnay.fi Hämeenlinnan Seudun Nuorisoasunnot ry / Hämeen Kiinteistö ja Nuorisopalvelut Oy www.nuas.fi Porvoon nuorisoasunnot, Pois mamman padalta ry – Borgå ungdomsbostäder, Bort från mammas gryta rf. www.pomp.fi Tampereen Seudun Nuorisoasunnot ry / Nuori kullervo Oy www.tasna.fi Riihimäen seudun nuorisoasunnot ry www.riinu.fi Vantaan Nuoret Asujat ry www.vantaannuoretasujat.net Savonlinnan Seudun Nuorisoasunnot ry www.nuorisoasunnot.fi Ylöjärven Nuorisoasunnot ry http://www.tasna.fi/ylojarven+nuorisoasunnot+ry/ Muita asumisen tukitoiminnan tarjoajia Nuorisosäätiö Nuorisosäätiön tukiasumispalvelun tavoitteena on tarjota nuorelle turvattu asuminen asukasneuvojien ja tukihenkilöiden ohjauksessa, tuen ja opastuksen avulla. Tukiasumispalvelu on tarkoitettu pääkaupunkiseudun 18–25-vuotiaille nuorille, joille itsenäinen asuminen ja elämän hallintaan saaminen omasta halukkuudestaan huolimatta on vaikeaa eikä välttämättä onnistu ilman erityistukea ja ohjausta. NUORTEN TURVATALOT SPR:n Nuorten turvatalot on tarkoitettu 13–19-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen. Yhteyttä voit ottaa mihin vuorokauden aikaan tahansa niin pienissä pulmissa kuin isommissakin huolissa. Tarvittaessa voimme tarjota myös väliaikaisen yöpymispaikan. Nuorten turvatalojen palvelut ovat ilmaisia. Mikään ei ole liian pieni syy soittaa meille tai tulla käymään. Nuorten turvatalossa on rento meininki, mutta tulethan kuitenkin selvin päin! www.nuorisosaatio.fi www.nuortenturvatalo.fi Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot JNP ry www.jnp.fi Keski-Uudenmaan nuorisoasuntoyhdistys ry www.kuna.fi Kirkkonummen nuorisoasunnot ry kirkkonummennuorisoasunnot@gmail.com Kuopion seudun Nuorisoasunnot ry www.ksna.fi Lahden Seudun nuorisoasunnot, LASNA ry www.lasna.net Nokian ja Pirkkalan Nuorisoasunnot Oy nokiannuorisoasunnot.ry@kolumbus.fi Oulun seudun Nuorisoasuntoyhdistys ry www.osna.fi 51 TEKSTI JA KUVA ESSI TAMMIMAA PÄIVÄ ASUMISOHJAAJAN MATKASSA Juha Kahila, 28, astelee toimistolle rennosti lippalakin lippa harkitun vinossa ja hymy huulilla. NAL Palveluiden asumisohjaajan päivä alkaa aikaisin ja loppuu myöhään, sillä tuetun asumisen kysyntä on kasvanut huomattavasti viime aikoina. Nuorten kanssa aika kuluu nopeasti, eikä ketään voi jättää yksin. 52 M itä tuetussa asumisessa sitten tehdään? Kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Paras tapa saada siitä selvä on seurata Juhaa päivän ajan. Niinpä me kuljemme tänään Juhan matkassa. APUA ASUMISEEN Klo 8 Juha avaa tietokoneen toimistolla ja tarkistaa sähköpostit, joita on illan ja yön aikana tipahdellut. – Sanotaanko, että sellaiset, joilla ei ole niin laaja ystäväpiiri, lähettelee usein viestejä yöaikaan, Juha sanoo. Sähköposteista seuraa soitto- ja tekstarirumba, joka kestää aina yhdeksään asti. Jos viesteistä paljastuu kriisi, Juha rukkaa aikataulunsa uusiksi, jotta ehtii hädässä olevan nuoren luokse. Ketään ei jätetä yksin ongelmiensa kanssa. Tänään Juha soittaa Janille, jolla on yllättävä taloudellinen ongelma: vuokrarahat ovat kadonneet muihin juttuihin. Juha sovittaa Janin kalenteriinsa siltä istumalta, sillä ongelma on sen verran vakava. Tuntuu uskomattomalta, että nuori uskaltaa kertoa Juhalle mokailuistaankin. – Olin ennen vastaanottokodin ohjaajana, niin että ei mua kauhean helppo ole järkyttää, Juha kertoo. – Nämä nuoret ovat kuitenkin siihen nähden hyvässä asemassa. Aamukahvi jäähtyy pöydän reunalle, kun Juha järjestää kalenterinsa uusiksi. Klo 9 Yhdeksältä alkaa sosiaalityöntekijöiden puhelinpäivystys, ja niin myös Juha on kiinni puhelimessa. Sosiaalityöntekijä soittaa ja kyselee Ellan toimeentulotukihakemuksesta puuttuvaa liitettä. Samalla Juha pääsee kertomaan, kuinka Ellalla on mennyt. Puhelimessa puhuminen ja julkisissa liikennevälineissä istuminen täyttävät suuren osan Juhan työpäivistä. Juha saattaa myös itse soittaa sosiaalityöntekijälle, jos hänellä on huoli jostakusta nuoresta. – Toissakesänä oli pari kuukautta kaveri hukassa. Hän olikin sitten ollut sukulaisten luona Turussa koko sen ajan, ja kännykkä oli kuulemma hukkunut auton penkin alle, Juha kertoo ja hymyilee vinkeästi. Kun häneltä kysyy, eikö hän usko selitykseen, hän vastaa vain: – Jos nuori tosissaan haluaa yhteyden muhun, kyllä hän sen saa. Mun numero löytyy nettisivuilta ja sähköpostinkin pitäisi olla tuttu. Pian hän kuitenkin lisää: – Totta kai tulee huoli, jos en kuule nuoresta mitään, kun tiedän vielä kaikki taustatkin. Jos ei pariin viikkoon saa kiinni, mennään huoltoyhtiön kanssa asuntoon tsekkaamaan, onko siellä elonmerkkejä. Selvitetään, että ainakin nuori on elossa! Juha sanoo ja hänen puheestaan voi aistia, millaista on pelätä pahinta. Toisenlaisiakin seurauksia voi katoamisella olla. – Pahin on tietysti se, jos vuokrasopimus on menossa umpeen. Voi olla, että nuori ei edes tiedä sitä ja sitten on menossa jo koti alta. Klo 10 Juha laittaa nappikuulokkeet korviinsa kävellessään bussipysäkille. Hän on menossa alkuhaastatteluun sosiaalivirastoon. Alkuhaastattelusta kaikki käynnistyy. Siinä vaiheessa on jo selvinnyt, että itsenäinen asuminen on nuorelle haasteellista, ja niin Juha tulee kuvaan. Kaikki eivät kuitenkaan ole valmiita päättämään asiasta heti, ja osalle itsenäinen asuminen on lopultakin liian iso pala purtavaksi tässä vaiheessa. – Suurin osa sanoo joo, Juha virnistää. Alkuhaastattelussa on mukana sosiaalivirkailija, usein huoltaja ja tietysti nuori itse. Miiran mukana on sisko. Miira saa ensin itse kertoa, miten on tähän päätynyt ja miten toivoisi asioiden muuttuvan. Kun Juha on selittänyt, miten hän voi auttaa – mitä palveluita NAL Palvelut tarjoaa – haluaa Miira heti allekirjoittaa tuetun asumisen sopimuksen. Se solmitaan 9 kuukaudeksi. Klo 11 Juha haukkaa patonkia, istuu hetkeksi ruokapaikan pöytään – ja sormi käy koko ajan tablettikoneen kosketusnäytöllä. Kahvin Juha juokin pahvikupista bussin penkillä matkatessaan seuraavaan tapaamiseen Kelaan. – Mun päivä kuluu julkisissa liikennevälineissä, hän naurahtaa. Villen kanssa täytetään asumistukihakemus, jon- 53 ka avulla Alkuasunnot Oy:n vuokra tulee maksetuksi. Sen jälkeen Juha rohkaisee Villeä utelemaan itse, kuinka työmarkkinatukea haetaan. – Mä olen tässä vieressä lähinnä sitä varten, jos nuori jäätyy, eikä osaakaan kysyä mitään, Juha sanoo ja nojautuu tuolissa taaksepäin. Tapaamisen jälkeen nuori lähtee omille teilleen, sillä tapaaminen on tunnin mittainen, eikä siinä ehdi monta asiaa. 54 Juha menee aamulla hädissään soittaneen Janin luo. On toimittava nopeasti, sillä Jani on ”höpeltänyt” vuokrarahansa Ruotsin risteilyyn. Juha puhuu Janin kanssa siitä, mitä nyt on tehtävä heti. – Tähän ei auta se, että laitat puhelimen pois päältä ja toivot, että se menee pois, Juha sanoo. – Yksi asia kerrallaan. Muuten siitä ei jää mitään päähän, sanoo Juha. – Tässähän yritetään opettaa nuorta pärjäämään itse. Nuoren kanssa sovitaan, että hän soittaa heti aamulla Alkuasunnot Oy:lle eli vuokranantajalleen ja kertoo rehellisesti, mitä kävi. Sitten yritetään neuvotella maksusuunnitelmaa. Sitä Juha ei tee, sillä vastuu on nuoren kannettava itse. Klo 12 Klo 15 Juhan pitää kiirehtiä koululle, missä on luvassa palaveri opettajan, opinto-ohjaajan ja Kaisan kanssa. Kaisalle on alkanut kertyä poissaoloja tunneilta sen jälkeen, kun hän sai oman asunnon. Palaverissa jutellaan siitä, miksi näin on ja mitä sille voisi tehdä. harjoitetaan vastuunkantoa, sillä Juhan on vietävä Krisselle häiriöilmoitus. Melu on häirinnyt naapureita myöhäiseen aikaan, ja sellaiseen suhtaudutaan Alkuasunnoissa vakavasti. Nuori allekirjoittaa ilmoituksen ja sitten jutellaan. Sitä Juha tekee päivän aikana paljon – juttelee. – Näin tehdään selväksi, että se ei riitä, että nuori kertoo ”joo, oon mä siellä käynyt”. Hommat tulee julki ennemmin tai myöhemmin, joten paras olla rehellinen heti, Juha selittää palaverien tarpeellisuutta. APUA ASUMISEEN Klo 14 Sovitaan, että tästedes poissaoloilmoitukset menevät suoraan Juhalle, sillä Kaisan vanhemmat eivät ole aktiivisesti hänen elämässään läsnä. Näin on suurimman osan asumisohjausta saavien kohdalla. – Toiset kuvittelee, että on pakko pärjätä yksin heti, kun on omilleen muuttanut, vaikka tässähän vasta harjoitellaan, Juha sanoo. – On hyvä mokata nyt, kun mä vielä olen tässä seivaamassa. Klo 13 on vuorossa päivän ensimmäinen kotikäynti. Näitä Juha tekee paljon. Itsestään selviltä tuntuvat asiat kuten kaupassa käynti, ruoanlaitto ja siivoaminen saattavat olla ensimmäiseen omaan kotiin muuttaneelle nuorelle yllättäviä kompastuskiviä. Vilin kanssa tehdään makaronilaatikkoa, eikä kukaan pilko sormeensa sipuleita leikatessaan. Laatikon ollessa uunissa Juha opastaa vielä Viliä pesemään vessan. – Mä vaan näytän, hän nauraa ja nostaa kädet ilmaan. – Nuori tekee työt! perjantaina saa seuraavan viikon kasaan, se on jo hyvä, Juha sanoo. – Ei se ole nuorillekaan kiva, jos joudun monta kertaa muuttamaan tapaamisaikaa. Tärkeintä on, että mä olen siellä silloin, kun on sovittu. Mun pitää olla se, johon voi luottaa, kun muuhun ei voi. Kaikki jutun nuorten nimet on muutettu. Juhan motto: ”Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon.” – Suurin osa ei koskaan toista varoitusta saa, Juha sanoo. Sekin asia selviää puhumalla. – Se herättää, kun saa mustaa valkoisella. Nuori huomaa, mihin tietty käytös johtaa, Juha kertoo. Pahimmillaan häiriöistä voisi saada häädön – ja sitä ei toivo nuori, Juha tai yhteiskuntakaan. Klo 16 On päivän viimeinen tapaaminen toimistolla. Miikka on valittu, haastateltu ja nyt hän allekirjoittaa ensimmäisen vuokrasopimuksensa ikinä. Into ja jännitys näkyvät nuoren otteista. Samalla tehdään toimeentulotuen hakemus ja opintotukihakemus sekä muuttoilmoitus. Juha neuvoo nuorta ottamaan kotivakuutuksen. Klo 17 Päivät venyvät helposti, sillä apua tarvitsevia on kasvava jono. Juha istuu vielä päivän päätteeksi toimiston tuoliin ja kirjaa tapaamiset arviointijärjestelmään. Sitten hän tarkistaa viimeisen kerran sähköpostit. – Tässä työssä on turha kuvitella tekevänsä suunnitelmia kovin pitkälle. Jos edellisen viikon 55 antajan kanssa esimerkiksi paremmasta palkasta tai muista eduista. Työehtosopimusta voit tiedustella työpaikkasi luottamusmieheltä tai omasta ammattiliitostasi. Useimmat työehtosopimukset löytyvät myös Finlexin nettisivuilta osoitteesta www.finlex.fi/ fi/viranomaiset/tyoehto/. 56 …tee työsopimus KIINNI TYÖELÄMÄÄN! Tartu tiukasti tämän työelämäpaketin vinkkeihin. RohkEasti työnhakuun Työnhaku on mielenkiintoinen ja antoisa, mutta myös jännittävä prosessi. Työnhaussa kannattaa keskittyä perusteellisesti vain niihin työtehtäviin, joista olet oikeasti ja aidosti kiinnostunut. Parasta tulosta syntyy, kun olet valmis laittamaan hakuprosessissa likoon ammattitaitosi, kokemuksesi, osaamisesi sekä persoonasi, ja haet itsellesi sopivia työpaikkoja. Ensisijaisesti kannattaa etsiä omaa osaamistaan, koulutustaan tai opiskelualaansa vastaavaa työtä muistaen samalla, että etenkin nuorelle ja opiskelijalle kaikki työkokemus on arvokasta. Jos aiempaa työkokemusta omalta alalta ei ole, koeta työnhakuvaiheessa tuoda ammattitaitosi ja osaamisesi esille jollakin muulla tavalla. Kun teet työhakemusta, mieti, mitä osaat ja miten markkinoit omaa osaamistasi juuri kyseiselle työnantajalle. Kerro vähättelemättä, mitä osaat ja ole rohkeasti persoonallinen, mutta vältä ylilyöntejä. Ennen kaikkea on tärkeää varmistaa, että lähetät hakemuksesi ajoissa! Mahdollinen palkkatoivomus on myös hyvä miettiä etukäteen. Voit kysyä alasi alkupalkkasuosituksen liitostasi. Liian alhainen palkkatoivomus saattaa antaa turhan vaatimattoman kuvan, toisaalta voimakkaasti ylimitoitettu toive saattaa aiheuttaa sen, ettei kutsua työhaastatteluun tule. Valmistaudu työhaastatteluun etukäteen. Kerää tietoa työpaikan toiminnasta ja avoinna olevasta työtehtävästä. Mieti, minkä vuoksi juuri sinä olisit paras kyseiseen työtehtävään. Kannattaa miettiä etukäteen myös sitä, mitä itse haluaisit tietää työtehtävästä ja työn ehdoista. Kun työtä on löytynyt… …tarkista aina työehtosopimus Työlainsäädäntö on tehty suojelemaan työntekijöitä. Lainsäädäntöä täydentävät ammattiliittojen ja työnantajien sopimat työehtosopimukset (TES), joissa sovitaan asioista vielä tarkemmin kuin laissa. Kannattaa tarkistaa, onko alallasi voimassa jokin työehtosopimus. Löydät tiedon noudatettavasta TES:sta työsopimuksessa, jonka teet työnantajasi kanssa ja jossa pitäisi olla merkintä TES:sta. Työnantajan tulee noudattaa työehtosopimusta. TES:ssa määritellyt asiat (esimerkiksi palkka, työaika) ovat niin sanottuja vähimmäistasoja, joita ei voi alittaa työsopimuksessa. TES ei kuitenkaan estä työntekijää sopimasta työn- Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti, vaikka laki ei sitä edellytä ja vaikka suullinen sopimus on periaatteessa yhtä pätevä. Kirjallisella sopimuksella on kuitenkin riitatilanteessa helpompi todistaa, mitä työsuhteen alussa sovittiin. Ellei työsopimusta ole tehty kirjallisesti, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työehdoista, mikäli työsuhde on yli kuukauden mittainen. Voit halutessasi tarkistuttaa työsopimuksesi ammattiliittosi lakimiehellä ennen sen allekirjoittamista, mikäli et ole varma sopimuksen yksityiskohdista. Muista, että määräaikaista työsuhdetta solmittaessa määräaikaisuudella on oltava lainmukainen peruste! Työsopimuksessa on syytä sopia ainakin seuraavista asioista: > osapuolet (työnantajan ja työntekijän nimi ja koti- tai liikepaikka) > mahdollinen koeaika ja sen pituus > onko kyseessä toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsopimus vai muunlainen sopimus (esimerkiksi harjoittelupaikka) > määräaikaisuuden peruste, jos kyseessä on määräaikainen työsopimus > työn aloittamisajankohta ja määräaikaisessa sopimuksessa työn kesto > työn suorittamispaikka > työtehtävän laatu > palkka ja luontoisedut sekä palkanmaksukausi > työaika - Mikäli mahdollista, älä allekirjoita sellaista työsopimusta, jonka mukaan viikoittaiset työtuntisi vaihtelevat nollasta johonkin määrättyyn tuntimäärään. Voi olla, ettet joinakin viikkoina saa lainkaan töitä. > työsopimuksen osana noudatettava työehtosopimus > matkakorvaukset esimerkiksi vapaa-aikana matkustamisesta > irtisanomisaika Työsopimusmallin löydät esimerkiksi työsuojeluhallinnon nettisivuilta. Muistathan, että työsopimus ei saa sisältää huonompia ehtoja kuin kyseisen alan työehtosopimuksessa on sovittu. …kysy neuvoa Jokaisella työntekijällä on oikeus saada perehdytystä työhönsä. Työnantajan tulee tarjota uudelle työntekijälle riittävä perehdytys muun muassa työpaikan olosuhteisiin, koneiden ja laitteiden toimintatapaan ja turvallisuusmääräyksiin liittyen. Pidä huoli, että saat opastusta työhön, äläkä epäröi kysyä apua! Mikäli olet suorittamassa työharjoittelua, ohjauksen varmistaminen on entistäkin tärkeämpää. Harjoittelupaikassa tulee olla nimetty ohjaaja, jolla on vastuu harjoittelijan tehtävistä, jotta opiskelija voi rauhassa kokeilla taitojaan. On hyvä muistaa, että myös harjoittelijat ovat luottamusmiesten tuen piirissä. …suojele itseäsi Nuoria työntekijöitä varten on oma lakinsa, jossa määritellään muun muassa sallituista työvuorojen pituuksista ja ajankohdista. Ikärajojen tarkoituksena on suojella nuorten työntekijöiden henkistä ja fyysistä kasvua ja kehitystä. Lisätietoja saat muun muassa työ- ja elinkeinotoimistojen nettipalvelusta. Työ- ja elinkeinotoimistojen sivuilta löydät myös sähköisen oppaan nuorista työntekijöistä ja heitä koskevasta lainsäädännöstä. Kysy työnantajalta, kuuluuko työhön suojavarustuksia. Jos kuuluu, niin ota ne myös käyttöösi. Muista, että sinulla on oikeus kieltäytyä vaarallisesta työstä. Kesätyössä ja harjoittelussa hankitaan työkokemusta, ei elinikäisiä vammoja! …tarkista palkkasi Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava palkkaselvitys, palkkaerittely tai muu vastaava dokumentti, josta näkyvät peruspalkka, maksetut korvaukset sekä palkasta perityt maksut. Tarkista, että palkkatiedot ovat oikein ja sinulle on maksettu kaikki ilta-, viikonloppu-, ylityö- ja muut korvaukset. Muista, että kesätyöstä kertyy myös eläkettä. Työeläke alkaa karttua jo 18 vuotta täyttäneille. Työnantajan on maksettava tilapäisiä kesätöitä tekevistä nuorista eläkevakuutusmaksut kuten muistakin työntekijöistä. 57 …huolehdi lomakorvauksista, kun kesätyösi loppuu Lomakorvausta kertyy, jos työssäolopäiviä on kuukaudessa vähintään 14 – siis myös kesätyöstä! Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa kertyy kaksi vuorokautta jokaiselta työntekokuukaudelta. Mikäli työssäolopäiviä on kuukaudessa vähemmän kuin 14, lomakorvausta kertyy, kun työntekijä on ollut saman työnantajan töissä vähintään 35 tuntia/kk. Korvaukseen oikeuttavia päiviä ovat myös ns. hyväksyttävistä syistä johtuneet poissaolopäivät, kuten sairauspäivät. …pyydä työtodistus Työtodistus on työntekijän kannalta tärkeä asiakirja. Myöhemmin esimerkiksi koulutuspaikkaa tai vakituista työpaikkaa hakiessa saattaa aikaisemmalla työkokemuksella olla suuri merkitys. Sinulla on lakisääteinen oikeus saada työsuhteesi päätyttyä työtodistus. …tutustu työpaikkasi työsuojeluvaltuutettuun ja luottamusmieheen KIINNI TYÖELÄMÄÄN 58 Työntekijöiden edustajana työpaikoilla toimii työntekijöiden keskuudestaan valitsemat työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies. Heidän kauttaan saat neuvoja ja apua aina kun niitä tarvitset. Sinun kannattaa esimerkiksi näyttää työsopimusta luottamusmiehellesi tai liittosi lakimiehelle ennen sen allekirjoittamista. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, vanhemmat työntekijät ovat usein korvaamattomana apuna. Ongelmatilanteissa kannattaa aina ottaa yhteyttä oman alan ammattiliittoon, vaikka et vielä olisikaan jäsen. Myös työsuojelupiirien toimistot antavat apua. www.liitot.fi …liity ammattiliittoon! www.sttk.fi Ammattiliittoon kuulumisesta on monta etua myös nuorelle ja opiskelijalle. Tärkein etu on, että ammattiliitot hoitavat oman alasi edunvalvontaa: ne tekevät alan työehtosopimukset työnantajajärjestöjen kanssa, auttavat oikeusturvakysymyksissä ja ottavat kantaa myös koulutuspolitiikkaan liittyviin kysymyksiin. Ammattiliittojen työttömyyskassat tarjoavat puolestaan jäsenilleen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan. Lisäksi liitot tarjoavat erilaista neuvontaa, koulutusta ja muuta toimintaa sekä lukuisan määrän erilaisia jäsenetuja. Jos olet jo opiskelijajäsenenä jossain ammattiliitossa, sinun kannattaa liittyä aloittaessasi kesätyön myös liittosi työttömyyskassaan, koska silloin kerrytät samalla ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden varalle. Oikean ammattiliiton löydät itsellesi osoitteista www.liitot.fi, www.sttk.fi tai www.järjestäydy.fi. Lisää tietoa työelämästä löydät osoitteesta www. tyoelamanpelisaannot.fi, www.työelämään.fi ja www. akava.fi/opiskelijat! www.järjestäydy.fi Lisää tietoa työelämästä löydät: www.tyoelamanpelisaannot.fi www.työelämään.fi www.akava.fi/opiskelijat Löydä oma ammattiLiittosi Anna hakukoneen etsiä sinulle oikea ammattiliitto ja liity jäseneksi! Jäsenenä voit vaikuttaa tulevaisuuteesi, palkkaasi, työolosuhteisiisi ja turvallisuuteesi. Jäsenyys tuo monia muitakin etuja: oikeusapua, työttömyysturvaa, koulutusta, lomaetuja, alennuksia... Liity jo tänään! www.liitot.fi EVaiS aammE tUl V R U t Ä S S E yHD www.pam.fi/liity UUtESi 59 TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO AUTTAA TYÖNHAUSSA KOTOUTUMISSUUNNITELMA ON SILTA TYÖELÄMÄÄN Haluatko vaihtaa nykyisen työpaikkasi mieluisampaan? Mietitkö, mitä lisäkoulutusta tarvitset, jotta pääset työelämässä eteenpäin? Oletko harkinnut ryhtyä yrittäjäksi? www.mol.fi/finnwork Tarvitsetko kuntoutusta pärjätäksesi työelämässä? T yö- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimistossa) on valtavasti tietoa työpaikoista, koulutuksesta, harjoittelusta ja yrittämisestä kotimaassa tai ulkomailla. Voit käyttää palveluja itsenäisesti netin kautta kotona tai TE-toimiston itsepalvelupäätteellä. Voit tulla myös TE-toimistoon keskustelemaan henkilökohtaisesti työvoimaneuvojan kanssa tarvitsemistasi palveluista. SAAT HENKILÖKOHTAISTA PALVELUA TAI VOIT HAKEA TIETOA OMATOIMISESTI KIINNI TYÖELÄMÄÄN 60 Oletko työssä, työtön, opiskelemassa tai palaamassa työelämään? Ilmoittaudu meille työnhakijaksi. Työvoimaneuvojamme opastaa sinua työnhaussa ja ottaa sinut huomioon etsiessään sopivia ehdokkaita avoimiin työpaikkoihin. Täytä www.mol.fi-sivuilla oleva Työnhakijalomake. Kun tulet työnhakuhaastatteluun, voit keskustella työvoimaneuvojan kanssa tavoitteistasi ja toiveistasi. Keskustelun pohjalta työvoimaneuvoja laatii kanssasi työnhakusuunnitelman. Henkilökohtaisen työnvälityksen, itsepalvelujen ja työnhakuvalmennuksen lisäksi käytettävissäsi on monia erityispalveluja. KATSO TYÖPAIKAT NETISTÄ MOL.fI -SIVUILTA Työ- ja elinkeinotoimistolla on käytössään Suomen laajin työpaikkarekisteri. Saat uusinta tietoa avoimista työpaikoista ja työnantajien vaatimuksista. Kaikista meille ilmoitetuista ja julkistettavaksi tarkoitetuista avoimista työpaikoista näet ajantasaisen tiedon internetistä osoitteesta www.mol.fi. Voit etsiä paikkoja ammattialoittain, maakunnittain, paikkakunnittain, paikkojen avoinna olon keston mukaan tai sanahakua käyttäen. Kun käytät Paikkavahti-palvelua, saat suoraan sähköpostiisi tiedot sinulle sopivista paikoista. Voit tilata tiedot myös matkapuhelimeesi. www.mol.fi/paikat Kun olet muuttanut Suomeen ja asettunut tänne pysyvästi, saat meiltä tukea hakeutuessasi työelämään. TIETOA KOULUTUSVAIHTOEHDOISTA JA AMMATEISTA KERRO OSAAMISESTASI - HYÖDYNNÄ CV-NETTIÄ Kaikilla työtä hakevilla on mahdollisuus laatia itsestään esittely CV-netti -palveluumme. Kirjoita esittelysi www.mol.fi -sivuilla olevan CV-netin lomakkeelle ja kerro omin sanoin mitä osaat, millainen työkokemus sinulla on ja mitkä henkilökohtaiset ominaisuutesi ovat työnhakuvalttejasi. Kerro myös tehtävistä, jotka kiinnostavat sinua. Palvelu toimii verkkopankin henkilökohtaisilla tunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. www.mol.fi > CV-netti TE-toimiston koulutus- ja ammattitietopalvelusta saat tarvitsemasi tiedot koulutuksesta, aloista ja am- mateista sekä opintojen rahoituksesta. Palvelu on tarkoitettu kaikille koulutus- tai ammattialaa miettiville ikään, koulutustaustaan ja työhistoriaan katsomatta. Voit keskustella koulutusneuvojan kanssa luottamuksellisesti koulutus- ja työvaihtoehdoista ilman ajanvarausta tai perehtyä koulutus-, valinta- ja opinto-oppaisiin koulutus- ja ammattitietopalvelun lukutilassa. www.mol.fi/tiepa www.aikuiskoulutus.info TYÖNHAKUVALMENNUKSESTA VARMUUTTA TYÖNHAKUUN APUA AMMATINVALINTAAN JA URASUUNNITTELUUN Ole oma-aloitteinen ja markkinoi itseäsi aktiivisesti, sillä työnantajat ilmoittavat vain osan avoimista työpaikoistaan julkisesti haettavaksi. Onnistumista edesauttaa, kun tunnet omat vahvuutesi ja tiedät miten tehdä hyvä hakemus. Valmistaudu huolella haastatteluun, ota selvää alueesi työllisyystilanteesta ja työnantajien tavasta rekrytoida työntekijöitä. Näitä tietoja ja taitoja saat työnhakuvalmennuksessa, joka on oiva paikka harjoitella työnhakua. Ammatinvalintapsykologit auttavat sinua ammatinvalinnassa ja urasuunnittelussa. Tavoitteena on henkilökohtaisten ja luottamuksellisten keskustelujen avulla auttaa sinua tilanteeseesi sopivan toteuttamiskelpoisen suunnitelman laadinnassa. Tarvittaessa keskustelujen tukena voidaan käyttää psykologisia testejä tai käytännön työ- ja koulutuskokeiluja. TÖIHIN TAI TYÖHARJOITTELUUN ULKOMAILLE EURES on Euroopan talousalueen työnvälityspalvelu. EURES-portaalissa on tiedot näiden maiden avoimista työpaikoista sekä työ- ja elinoloista. Kun etsit työtä toisesta EU/Eta-maasta, katso avoimia paikkoja myös www.mol.fi-sivuiltamme. Työnhaku ulkomailta -sivuilta näet ajankohtaiset rekrytointitapahtumat ja saat lisätietoa ulkomaille muutosta. Suurimmissa TE- toimistoissa on EURES-neuvoja, häneltä saat lisätietoja. TE-toimistosta saat myös tietoa harjoittelumahdollisuuksista. eures.europa.eu www.mol.fi/eures www.mol.fi/avo/urasuunnittelu www.ammattinetti.fi TYÖVOIMAKOULUTUKSELLA TÄYDENNÄT OSAAMISTASI Työvoimakoulutus on taloudellisesti tuettua opiskelua, joka on tarkoitettu ensisijaisesti yli 20-vuotiaille työttömille tai henkilöille, joita uhkaa työttömyys. Osallistujille maksutonta koulutusta järjestävät ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut ja yksityiset koulutuspalvelujen tuottajat. Opintoihin sisältyy yleensä työpaikalla järjestettävä työssäoppimisjakso, joka syventää oppimista ja helpottaa työhön sijoittumista. Jos tavoitteesi on suorittaa tutkinto, laaditaan kanssasi opiskelusuunnitelma, jossa aikaisemmat opintosi ja työkokemuksesi otetaan huomioon. Työvoimakoulutus voi valmistaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. Se voi olla jatko- ja täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta tai yrittäjävalmennusta. Koulutus voi olla myös yleissivistävää tai mahdollistaa kesken jääneiden korkeakouluopintojen loppuun suorittamisen. Voimme myös valmentaa sinua työnhakuun ja ammatin vaihtoon. www.mol.fi > Työvoimakoulutukset ja Koulutusvahti OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN AVULLA AMMATTI Oppisopimuskoulutuksessa voit hankkia ammatin työssä ollessasi. Opit ammatin ja hankit lisäkoulutusta joustavasti työtä ja teoriaa yhdistäen. Myös tästä saat tietoja TE-toimistosta. www.oppisopimus.net TYÖHARJOITTELU TUO KOKEMUSTA Työharjoittelun ja työelämävalmennuksen tarkoitus on perehdyttää työelämään, edistää työhönsijoittumista ja parantaa ammattitaitoa. Lisäksi ne ovat hyviä vaihtoehtoja uudenlaisten tehtävien kokeilemiseen ja työhön valmentautumiseen. Kumpikaan ei tapahdu työsuhteessa, vaan kyseessä on sopimus määräaikaisesta työtehtävän harjoittelusta. www.mol.fi > Työnhakijan palvelut > Työnhaku Suomessa > Tuki työharjoitteluun/työelämävalmennukseen AMMATILLINEN KUNTOUTUS SELKIYTTÄÄ VAIHTOEHTOJA Mikä olisi sopiva työ, jossa vammasta tai sairaudesta olisi mahdollisimman vähän haittaa? Näissä kysymyksissä kannattaa kääntyä ammatillisen kuntoutukseen perehtyneiden neuvojien, ohjaajien ja ammatinvalintapsykologien puoleen. Voit selvittää sopivia työ- ja koulutusmahdollisuuksia, jossa vamman tai sairauden asettamat rajoitukset on otettu huomioon. www.mol.fi > Koulutus ja ura > Ammatillinen kuntoutus TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA Jos sinua uhkaa työttömyys tai olet ilman työtä, voit 61 Eläke ei enää ole vain vanhojen juttu selvittää mahdolliset etuudet TE-toimistossa. Saat tietää, mitä edellytyksiä sinulla on saada ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Kerromme sinulle oikeutesi ja velvollisuutesi sekä miten sinun tulee missäkin tapauksessa toimia. www.mol.fi > Oikopolku > Jos jäät työttömäksi KIINNI TYÖELÄMÄÄN 62 mista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille. TE-toimisto voi antaa sinulle palkkatukisetelin omatoimisen työnhaun tukemiseksi. Seteli on todiste siitä, että kanssasi on sovittu palkkatuen käytöstä. www.mol.fi > Työnhakijan palvelut > Tuet ja avustukset > Palkkatuki MUUTOSTURVA NOPEUTTAA TYÖHÖN PÄÄSYÄ PALKKATURVANEUVONTA Jos olet vaarassa tulla irtisanotuksi tai sinut on irtisanottu taloudellisten tai tuotannollisten syiden perusteella, tarkista, onko sinulla oikeus muutosturvaan. Muutosturva on toimintamalli, joka mahdollistaa palkallisen vapaan, kun etsit uutta työtä. Sinulla on myös oikeus työllistymisohjelmaan, jossa sovitaan mitkä työvoimapalvelut auttavat sinua löytämään uuden työn. Jos työnantajasi on maksukyvytön, palkkaturva varmistaa palkkasaatavasi. Saat tietää, mitkä ovat palkkaturvan saamisen edellytykset ja miten sitä haetaan. www.mol.fi > Työnhakijan palvelut > Palkkaturva S www.mol.fi > Työnhakijan palvelut > Jos jäät työttömäksi > Irtisanotun muutosturva TUKEA TYÖNHAKUMATKOIHIN Jos olet työtön tai jäämässä työttömäksi ja aiot hakeutua työhön työssäkäyntialueesi ulkopuolelle, voit saada korvausta työnhakumatkoista. www.mol.fi > Työnhakijan palvelut > Tuet ja avustukset STARTTIRAHAA YRITYSTOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEEN Kun työllistät itsesi ryhtymällä yrittäjäksi, sinun on mahdollista saada starttirahaa toimeentulon turvaamiseksi alun käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Saat meiltä tukea yritysidean ja valmiuksiesi kehittämisessä. Tarjoamme yrittäjyyteen liittyvää informaatiota, muun muassa tietoa starttirahasta ja yrittäjäkoulutuksesta. www.mol.fi > Yrittämisen tuki > Starttiraha PALKKATUKI JA PALKKATUKISETELI Jos et onnistu saamaan töitä avoimilta työmarkkinoilta, sinun on mahdollista päästä palkkatuettuun työhön. Tällöin työnantaja saa tukea palkkaukseesi. Palkkatuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaa- Työlinja TE-toimiston valtakunnallinen puhelinpalvelu 010 19 4904 Tietoa työpaikoista sekä TE-toimiston palveluista. Ma–pe klo 8–18. 010 19 4911 Työttömyysturvaneuvonta, ma–pe klo 9–17. 010 19 4901 Koulutusneuvonta, ma–pe klo 9–17. 010 19 4910 Muutosturvaneuvonta, ma–pe klo 9–17. uomalainen työeläkejärjestelmä turvaa toimeentulon vanhuusiässä sekä erilaisten sosiaalisten riskien, kuten työkyvyttömyyden varalle. Eläkejärjestelmä on varautunut väestön vanhenemisen aiheuttamiin kustannuspaineisiin mm. rahastoimalla osan työeläkemaksusta. Vuoden 2005 jälkeen myös opiskelusta on kertynyt työeläkettä. LASTENHOITO JA OPISKELU SUOMALAISTEN ELINIÄN PITENEMISEEN VARAUDUTAAN Eläkkeen määrään vaikuttaa tulevaisuudessa myös uusi elinaikakerroin. Se lasketaan suomalaisten keskimääräisen eliniän pitenemisen perusteella ja sen tarkoituksena on pitää eläkemenomme kurissa. TYÖELÄKEOTE TULEE KOTIISI - TARKISTA TYÖSUHDETIETOSI! Enintään vuoden kestävältä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta eläkettä karttuu päivärahan perustana olevasta palkasta eli vähintään yhtä paljon kuin työssä oltaessa. Tämän jälkeen lapsen hoidosta kodinhoidontuella kertyy eläkettä vuosittain vahvistettavan tulon mukaan aina sinne asti kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Eläkettä karttuu, samaisen vuosittain vahvistetun tulon mukaan, myös opiskeluajalta. Enintään viiden vuoden karttuman saa opiskelija, jonka opinnot päättyvät tutkinnon suorittamiseen. Rahoitus opiskelu- ja hoitovapaan eläkekarttumaan tulee valtiolta. Tarkista vuosittain kotiin lähetettävästä työeläkeotteesta, että työsuhdetietosi pitävät paikkansa esim. kesätöiden suhteen. Työhistorian selvittämisvastuu työeläkkeiden kohdalla siirtyy jatkossa yhä enemmän työeläkevakuuttajilta vakuutetuille ja yrittäjille itselleen. ELÄKETTÄ ANSIOPÄIVÄRAHOILLA OLON AJALTA Työeläkevakuuttajat TELA Ry, Eläketiedotus Eläkettä karttuu ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja vuorotteluvapaakorvauksen osalta ikään kuin oltaisiin töissä palkalla, joka on 75 prosenttia päivärahan perusteena olevasta ansiosta. Muiden ansiosidonnaisten päivärahojen ajalta eläkettä karttuu ikään kuin oltaisiin töissä palkalla, joka on 65 prosenttia päivärahan perusteena olevasta ansiosta. 010 6806 707 elaketiedotus@tela.fi www.tyoelake.fi 63 KIINNI TYÖELÄMÄÄN 64 65 MUISTIINPANOJA KIINNI TYÖELÄMÄÄN 66 67 MUISTIINPANOJA KIINNI TYÖELÄMÄÄN 68
© Copyright 2024