1. No category

Rahoitusmarkkinat
Rahatalouden perusasioita II
Ekonomisti
Pertti Pylkkönen
Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto
Suomen Pankki
Studia Monetaria 20.11.2012
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
1
Sisältö
1.
2.
3.
4.
20.11.2012
Rahoitusjärjestelmän rakenne ja tehtävät
Eri rahoitusvaihtoehdot
Rahoitusjärjestelmän vakaus ja kriisit
Rahoitusmarkkinapolitiikka ja sääntely
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
2
Epäsymmetrinen informaatio
rahoitusmarkkinoilla
 Lähtökohtaisesti investoijalla on parempi informaatio
hankkeesta kuin rahoittajalla eli informaatio on
epäsymmetristä.
 Piensäästäjän kannattaa antaa riskin arviointi siihen
erikoistuneen tahon esim. pankin tehtäväksi, eli pankki
ratkaisu epäsymmetrisen informaation ongelmaan
 Kokoaa talletukset ja lainaa ne useisiin kohteisiin:
– Valikoi luottoasiakkaat ja hinnoittelee luotot
 Informaation avulla voidaan arvioida ja vähentää riskiä
 Informaation hankkiminen maksaa. Mitä vähemmän tai
huonompaa informaatiota, sitä suurempi epävarmuus
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
3
Rahoitusjärjestelmän rakenne ja tehtävät
 Rakenne:
– Rahoituksen jakautuminen suoraan ja epäsuoraan rahoitukseen
sekä niihin liittyvät instituutiot
 Tehtäviä:
– Säästöjen (pääomien) kanavoiminen rahoitusta tarvitseville
alijäämäisille taloudenpitäjille ja
– Sijoituskohteiden tarjoaminen
– Riskien hallinta ja hajautus sekä investointien ohjaus
– Yritysjohdon kontrolli (corporate governance)
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
4
Rahoitusjärjestelmän rakenne
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
5
Suora ja epäsuora rahoitus
EPÄSUORA RAHOITUS
SUORA RAHOITUS
 Välitetty rahoitus
 Ei yleensä jälkimarkkinoita
 Epäsuoran rahoituksen
kanavat:
 Markkinaehtoinen rahoitus
–
Rahoituslaitokset
•
–
Sijoitusrahastot
•
–
–
talletuspankit, investointipankit,
rahoitusyhtiöt, erityisrahoituslaitokset
–
Suoraan rahoittajalta rahoitettavalle
 Ensi- ja jälkimarkkinat
 Suoran rahoituksen kanavat:
–
–
–
–
Osakemarkkinat
Rahamarkkinat
Joukkovelkakirjamarkkinat
(Johdannaismarkkinat)
osakerahastot, lyhyen ja pitkän koron
rahastot, yhdistelmärahastot
Riskirahastot (hedge funds) ja
pääomasijoittajat
Vakuutusyhtiöt
Esim. USA ja Iso-Britannia
Esim. Suomi, Saksa ja Japani
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
6
Sijoituskohteiden tarjonta
 Sijoittaminen on varallisuuden säilyttämistä ja
kasvattamista tuottoa tavoittelemalla.
 Rahoituksen tarjoajan - eli sijoittajan - varoilleen saama
tuotto perustuu viime kädessä siihen, että varat ovat
aktiivisesti investoitu taloudelliseen toimintaan.
• Asuntorahoitukseen
• Yritysten investointien rahoitukseen
• Valtion joukkolainoihin
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
7
Epävarmuus ja riskien hajautus
 Säästöt ja sijoitukset pieninä osuuksina lukuisiin
kohteisiin
 Rahasto-osuus lukuisiin osakkeisiin hajautetusta
sijoitusrahastosta
 Pankkiriskiä lievennetään lainalle annettavalla
vakuudella
 Pankkiluottojen paketoiminen ja myyminen eteenpäin
(arvopaperistaminen)
– Taseen arvopaperistaminen katetut jvk-lainat (asuntolainat)
– Taseen ulkopuolinen arvopaperistaminen
 Epävarmuus ja riski kasvavat sitä enemmän mitä
pitemmälle tulevaisuuteen tähdätään
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
8
Säästämis- ja sijoittamiskohteita
 Perinteinen sijoittaminen
–
–
–
–
pankkitalletukset
valtion obligaatiot
reaaliomaisuus: asunnot, metsä, maaomaisuus
arvoesineet, taide
 "Moderni sijoittaminen“
–
–
–
–
–
–
20.11.2012
osakkeet
rahastot (osake-, indeksi-, korko-, yhdistelmä-ja hedge-rahastot)
vapaaehtoinen henki- ja eläkevakuutus
kiinteistörahastot tai muu kiinteistösijoittaminen
pääomasijoittaminen (business angels, venture capital...)
riskirahastot (hedge funds) tai muut “varjopankit”
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
9
Kotitalouksien rahoitusvarallisuus Suomessa
20.11.2012
Screen clipping taken: 15.11.2012; 13:09
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
10
Rahastopääoma rahastotyypeittäin ja
nettomerkinnät
Rahastopääoma
rahastotyypeittäin jayhteensä
nettomerkinnät yhteensä
Osakerahastot
Yhdistelmarahastot
Hedgerahastot
Nettomerkinnät (oikea asteikko)
80
Pitkän koron rahastot
Kiinteistörahastot
Rahamarkkinarahastot
Mrd. euroa
Mrd. euroa
8
60
6
40
4
20
2
0
0
-20
-2
2009
2010
2011
2012
Lähde: Suomen Pankki.
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
11
Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin
arvopapereihin
sektoreittain:
kanta
Suomalaisten
sijoitukset ulkomaisiin
arvopapereihin
sektoreittain:
kanta
Työeläkelaitokset
Kotitaloudet ja muut
Suomen Pankki
240
Muut rahoituslaitokset
Julkisyhteisöt
Rahalaitokset
Yritykset
Mrd. euroa
200
160
120
80
40
0
2003
2005
2007
2009
Lähde: Suomen Pankki.
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
2011
15.11.2012
12
Kotitalouksien
luottokanta
Kotitalouksien luottokanta
120
Mrd. euroa
%
18
3
100
14
5
2
80
10
60
6
1
40
2
4
20
-2
0
-6
1996
1998
2000
2002
2004
1 Pankit, asuntoluotot
3 Muut rahoituslaitokset
5 Vuotuinen %-muutos (oikea asteikko)
2006
2008
2010
2012
2 Pankit, muut luotot
4 Julkisyhteisöt
Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto.
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
13
Yritysrahoituksen muodot
 Yritysrahoituksen tärkein lähde on yrityksen tulorahoitus.
 Oma pääoma
– osakepääoma
– omistusoikeus, äänivalta
– oikeus osinkoihin, mutta "saamisjärjestyksessä viimeinen”
• suurin riski
 Vieras pääoma
– pankkilainat, yritystodistukset, jvk-lainat, kauppaluotot, TyELlainat, lainaohjelmat (syndikoidut lainat)
 Välirahoitusmuodot
– Pääomalainat, jotka voidaan osakepääomaksi ennalta sovituin
ehdoin
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
14
Investointien tehokas ohjaus
 Sijoittajat ja näitä edustavat tahot vaativat sijoituksille
hyvää tuottoa
– Pakottaa yritykset kannattaviin investointeihin, jotta voidaan
jakaa osinkoja ja maksaa korkoja.
– Kannattamattomiksi arvioidut investoinnit eivät saa rahoitusta.
– Yleensä kannattavuus korreloi taloudellisen kasvun kanssa.
 Arvopaperien hinnat reagoivat hyviin ja huonoihin
uutisiin
– Kannustaa yritysjohtoa järkeviin päätoksiin.
– Saattaa toisaalta aiheuttaa lyhytjänteistä käyttäytymistä.
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
15
Yritysjohdon kontrolli
(corporate governance)
 Aktiivinen omistaminen
– Osakkeen omistajan oikeudet: äänivallan käyttö
yhtiökokouksessa
 Johdon/työntekijöiden kannustinjärjestelmät
– Henkilöstörahastot
– Osakeomistus
 Yritysvaltaukset yleisillä ostotarjouksilla
– Parhaimmillaan positiivinen asia piensijoittajan kannalta
– Vihamieliset ostotarjoukset voivat pahimmillaan häiritä
huomattavasti yrityksen toimintaa
 Hallitustyöskentely yrityksessä
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
16
Yritysten velkavelka
Yritysten
140
%
Mrd. euroa
120
5
120
100
100
80
80
4
60
3
6
60
40
2
40
1
20
20
0
0
1990
1
2
3
4
5
6
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010 2012/q2
Talletuspankit
Julkisyhteisöt (ml. työeläkelaitokset)
Muut luottolaitokset
Vakuutuslaitokset
Ulkomainen velka*
Ulkomaisen velan osuus koko velasta* (oik. ast.)
* Lähde:
Ulkomaisen
velan viimeinen havainto 2008/Q2.
Tilastokeskus.
Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto.
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
17
Velkaantumisaste
Suomessa
Velkaantumisaste sektoreittain Suomessa
100
% BKT:stä
80
1
60
2
3
40
20
0
1992
1994
1996
1998
2000
1 Yritykset pl. asuntoyhteisöt
2002
2004
2 Kotitaloudet
2006
2008
2010
2012
3 Valtio
Lähteet: Tilastokeskus, Valtiokonttori ja Suomen Pankki.
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
18
Rahoitusjärjestelmän valvonta
 Vakaa ja tehokas rahoitusjärjestelmä
 Rahoitusmarkkinoiden vakauden valvonta ja kriisien
ehkäisy
 Rahoituskriisien hallinta
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
19
Rahoitusjärjestelmän valvonta
 Pankki-, vakuutus- ja arvopaperimarkkinoiden valvonta
– Suomessa yhdessä: Finanssivalvonta
– Useassa maassa pankki- ja vakuutusvalvonta erikseen
– Yhteys keskuspankkiin (yhteistyössä tai erillinen valvoja)
 Pankkitoiminnan sääntely perustuu riskiperusteiseen
vakavaraisuussääntelyyn ja talletussuojaan, mikä ei
ulotu muihin rahoituslaitoksiin
 Sijoittajan / kuluttajansuoja
 Toimivat rahoitusmarkkinat tarvitsevat tuekseen
sääntelyä ja valvontaa
– Esimerkkejä valvonnan tarpeesta: subprime- ja pankkikriisit,
palkkiorakenteet, kirjanpitoskandaalit, luottoluokituslaitokset….
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
20
Miksi pankkeja pitää valvoa?
 Pankit ovat rahoitusjärjestelmän selkäranka
– Talletukset ja luotot, kuluttajan suoja, maksujen välitys sekä
rahapolitiikan välittyminen
 Suuret, systeemisesti merkittävät, pankkikonkurssit
järkyttäisivät koko rahoitusjärjestelmän toimintaa ja
veisivät helposti muun talouden lamaan.
 Historiassa ollut useita talletuspakoja (bank run). Esim.
Yhdysvallat 1930-luvulla tai viimeisimpiä Northern Rock
Iso-Britanniassa.
 Talletussuojan tarkoituksena on estää tallettajien
paniikki.
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
21
Rahoitusjärjestelmän vakaus, tehokkuus ja
kriisit
 Kehittynyt rahoitusjärjestelmä lisää talouskasvua
– Sallii kasvun kannalta tehokkaan pääomien kohdentumisen.
– Kehittynyt oikeusjärjestelmä ja sopimuuspitävyys ovat rahoitusjärjestelmän
keskeiset tukipilarit.
 Vakaa rahoitusjärjestelmä välittää rahoitusta ja maksuja
tehokkaasti ja häiriöittä ilman, että sen toimintaan
tarvitsee puuttua
– Rahoitusmarkkinoiden vakauden edistäminen on keskuspankin lakisääteinen
tehtävä kaikissa eurojärjestelmän maissa
 Kuitenkin, rahoitusjärjestelmillä on taipumus ajautua
kriiseihin ajoittain
– Kriisien kustannukset voivat olla raskaita.
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
22
Tyypillinen rahoituskriisin kulku
Riskinoton ja
varallisuushintojen
kasvu
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
23
V. 2008 alkanutta rahoituskriisiä seurasi
julkisen talouden velkakriisi ja poliittinen kriisi
Kriisin eri vaiheet
Yksityinen
velkakriisi
• Kriisi yhdysvaltalaisella subprimemarkkinalla 2007-2008
• Velkaantuminen ja kiinteistöhintojen nousu voimakasta myös
joissain Euroopan maissa
Pankkikriisi
• Systeeminen pankkikriisi leviää Yhdysvalloista Eurooppaan 2008
• Lisäpääomituksia, varainhankinnan takuita, stressitestejä
Julkisen
talouden
velkakriisi
Poliittinen kriisi
• Pankkikriisi ja reaalitalouden taantuma heikentää valtiota
• Taantuma vähentää verotuloja ja kasvunäkymät heikkenevät
• Euroopan periferiamaiden velkaongelmat kärjistyvät
• Monitahoiseen kriisiin on yhä haasteellisempaa löytää poliittisia
ratkaisuja
Lähde: IMF Global Financial Stability Report September 2011 ja Suomen Pankki
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
24
Kriisien ehkäisy
 Miksi rahoituskriisit toistavat itseään?
– Tällä kertaa asiat ovat hallinnassa -ajattelu
– Riskit kuitenkin kasvavat pinnan alla
– Rahoitussektori näyttää vahvimmalta silloin kun se on
heikoimmillaan
– Laumakäyttäytyminen (sekä nousuissa että laskuissa)
 Edellisten kriisien analyysin tuloksena:
– Osataan paremmin seurata mahdollisien riskien kehittymistä
– Osataan paremmin varautua tarvittaviin toimenpiteisiin
 Kuitenkin pidettävä mielessä, että kriisi yleensä yllättää
(“Kenraalit sotivat edellistä sotaa”)
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
25
Rahoitusvalvojat ja keskuspankit keskeisissä
rooleissa
 Rahoitusvalvojat valvovat rahoitus- ja vakuutuslaitosten
riskinottoa ja säännösten noudattamista (= instituutiovalvonta, mikrovalvonta)
– Ennalta ehkäisevät toimet mahdollisia instituutiotasolla
 Arvopaperimarkkinoiden valvonta (mikrovalvonta)
– Sijoittajansuoja, menettelytavat jne.
 Finanssikriisin opetus: Valvonnassa ei kiinnitetty
riittävästi huomiota koko rahoitusjärjestelmän vakautta
uhkaaviin riskeihin (makrovalvonta)
– ”Ei nähty metsää puilta”
– Ei ollut myöskään riittävästi työkaluja puuttua uhkaaviin riskeihin
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
26
Järjestelmäriski
 Koko rahoitusmarkkinoita koskeva riski, joka
toteutuessaan voi vaurioittaa koko järjestelmän, vaikka
yksittäiset rahoituslaitokset olisivatkin hyvässä kunnossa
 Järjestelmäriski voi syntyä
–
–
–
–
Rahoituslaitokset altistuu samalle riskille
Rahoituslaitosten omat toimet (esim. operatiivinen riski: ATK)
Rahoituslaitosten keskinäiset kytkennät (tartuntavaikutukset)
Rahoitusjärjestelmän keskinäiset kytkennät (varallisuuhintojen,
luotonannon ja sijoitustoiminnan kytkennät, jotka voimistavat
suhdanteita)
 Viranomaisten työkaluissa ja mandaateissa puutteita,
mutta kaikkia tartuntakanavia ei tunnistettu (Lehman
Bros)
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
27
Keskuspankit ja makrovakausvalvonta
 Keskuspankit yhdistävät tietoa reaalitalouden
kehityksestä ja uhkista:
– Suhdannenäkymät, maailmankaupan vajeet, valuuttakurssit,
velkaantuminen
 …sekä rahoitusjärjestelmän kehityksestä ja uhkista
– Varallisuushintakuplat, liiallinen riskinotto, pankkitoiminnan
kannattavuus ja riskit, pankkien taseen ulkopuoliset riskit,
sääntelyn ja valvonnan puutteet, kriisinhallinnan keinojen
riittävyys
 …jotta tunnistaisivat vaaralliset ns. systeemiset riskit,
– jotka vaurioittaisivat koko rahoitusjärjestelmän toimintaa
– joilla olisi suuria haitallisia vaikutuksia tuotantoon, työllisyyteen,
kotitalouksiin, yrityksiin, julkiseen talouteen
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
28
Euroopan finanssivalvonnan vahvistaminen
 Keskeisiä elementtejä
– Uusi järjestelmäriskikomitea (ESRB) aloittanut toimintansa
EKP:n yhteydessä.
• Seuraa ja analysoi rahoitusjärjestelmän kokonaisriskejä
• Antaa toimenpidesuosituksia ja riskivaroituksia
– Uudet sektorikohtaiset EU-tason valvontaviranomaiset ja
kansallisten valvojien yhteistyön tehostaminen
– Yhteinen euroalueen pankkivalvoja rakenteilla
 Tiedonvaihto ja yhteistyön lisääminen (mikrovalvonta /
makrovalvonta)
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
29
Rahoitusjärjestelmän valvonnan vahvistaminen
Euroopan finanssivalvojien järjestelmä
Euroopan järjestelmäriskikomitea (European Systemic Risk Board, ESRB)
Ohjauskomitea
Neuvoa-antava
tekninen komitea
(ATC)
Neuvoa-antava
tieteellinen komitea
(ASC)
Hallintoneuvosto
Sihteeristö
Euroopan valvontaviranomaiset (European Supervisory Authorities, ESA)
Yhteiskomitea
20.11.2012
Euroopan
pankkiviranomainen
(EBA)
Euroopan vakuutus- ja
lisäeläkeviranomainen
(EIOPA)
Euroopan
arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA)
Kansalliset
valvontaviranomaiset
Kansalliset
valvontaviranomaiset
Kansalliset
valvontaviranomaiset
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
30
Kriisinhallinta
 ... , jos kriisiä ei ole onnistuttu ehkäisemään ennalta.
 Pyritään toimimaan siten, että keskeiset pankkitoiminnat
jatkuvat mahdollisimman häiriöttömästi:
– Pankki- ja maksupalvelut
– Tallettajat
 Suomessa hallituksella ja Finanssivalvonnalla on toimivaltaa
lainsäädännön puitteissa.
– Fiva: vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen, toimiluvan peruutus
– Valtion vakuusrahasto: ääritapauksessa pankin osakkeiden lunastus
– Suomen Pankki: Lender of last resort
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
31
EU:ssa luodaan uutta kriisinhallintakehikkoa
 Uusi kriisinhallintakehikko on kehitteillä EU:ssa.
 Tavoite: uuden kriisinhallintakehikon myötä kriisipankkien
uudelleenjärjestelyt helpottuvat ja kustannukset veronmaksajille
pienenevät.
 Tavoite: tulevaisuudessa mikään pankki ei saisi olla liian suuri
menemään konkurssiin ja pankkeja ei tulisi pelastaa yhteiskunnan
varoilla.
 (Pankkiunioni: yhteinen valvoja, talletussuoja, kriisien hallinta)
Kriisinhallintakehikon merkittävimpiä muutosehdotuksia
Ennaltaehkäisevät
toimenpiteet
• Omaisuuden siirrot
• Luotonannon tai
toiminnan rajoittaminen
20.11.2012
Varhainen väliintulo
• Operatiivisen johdon
vaihtaminen
Toiminnan alasajo tai
uudelleenjärjestely
• Terveiden osien
irrottaminen
• Uudelleenjärjestelylainat (bail-in)
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
32
Rahoitusjärjestelmäpolitiikka ja sääntely
 Rahoitusjärjestelmäpolitiikkaa kehitetään
 Tiukentuva sääntely
 Tärkeimmät sääntelyhankkeet
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
33
Rahoitusjärjestelmäpolitiikka
 Kehittämishankkeita on voimistettu kriisien tuloksena.
 Rahoitusjärjestelmäpolitiikan keinoin pyritään
tunnistamaan järjestelmäriskit, jotta voitaisiin puuttua
niihin ajoissa tehokkailla toimenpiteillä:
– Tärkeimmällä osa-alueella, makrovakauspolitiikalla pyritään
ehkäisemään järjestelmäriskejä, joiden toteutumisella olisi
vakavia reaalitaloudellisia haittavaikutuksia.
– Toinen keskeinen rahoitusjärjestelmän osa-alue on kriisinhallinta
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
34
Makrovakauspolitiikka
 Olemassa olevien sääntelykeinojen puitteissa torjutaan
rahoitusmarkkinoiden järjestelmäriskien toteutumista.
 Tähän tarvitaan pelkän makrovakausvalvonnan lisäksi
myös makrovakaustyökaluja, jotka yleensä ovat
luonteeltaan vastasyklisiä:
– Pysyviä työkaluja:
• Dynaamiset luottotappiovaraukset
• Vastasykliset pääomapuskurit (sääntöperusteinen)
• Vähimmäisomavaraisuusaste
– Harkinnanvaraisia työkaluja:
• Maksimiluototusaste (luotto/vakuus)
• Vastasykliset pääomapuskurit (harkintaperusteinen)
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
35
Sääntelyä tiukennetaan
 Viime aikaiset kriisit ovat lisänneet vaatimuksia
rahoitusmarkkinoiden sääntelyn tiukentamisesta.
 Sen lisäksi, että valvonnan ja toimenpiteiden avulla voidaan
pyrkiä ennalta ehkäisemään kriisejä, on hyvä myös
säännöksin koettaa lisätä rahoitusmarkkinoiden vakautta:
– Pankkien ja vakuutusyhtiöiden sääntely (Basel III ja Solvenssi II)
– Rahoitustoiminnan myötäsyklisyys
 Debatti tiukennusten puolesta ja vastaan:
– Puolesta: kriisit vähenevät ja talouskasvu lisääntyy keskimäärin,
kun syvät lamat harvenevat
– Vastaan: rahoituskustannukset lisääntyvät, joka vähentää
investointeja ja kasvua (pankkien edustajat)
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
36
Rahoitussääntelyä uudistetaan
useilla osa-alueilla
Ensisijaiset tavoitteet
Tärkeimmät
sääntelyhankkeet
Pankkien
vakavaraisuus ja
likviditeetti
Systeemisesti
merkittävät
rahoituslaitokset
Varjopankkitoiminta
Parantaa
kriisinsietokykyä
Vaimentaa
luottosykliä
Hillitä
riskinottoa ja
lyhytjänteisyyttä
●
●
●
●
●
●
●
●
●
Kaupankäynti ja
markkinaosapuolet
Palkitseminen,
hallintotavat ja
riskienhallinta
20.11.2012
●
Lisätä
läpinäkyvyyttä
Hallita monimutkaisuutta
ja kytköksiä
●
●
●
●
●
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
37
Kiitos!
20.11.2012
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
38