Osuuskunnan perustajan opas
Osuuskunnan perustajan Opas Osuuskunta yhteinen yritys saa ideasi toimimaan Osuuskunnan perustajan Opas Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan www.pellervo.fi Ota koppi! Osuustoiminta on viisas valinta Osuustoiminta -lehti suomalaisen osuustoiminnan ainoana ammattilehtenä jatkaa luotettavasti ja asiantuntemuksella siitä, mihin Osuuskunnan perustajan opas päättyy. Nimenomaan pieniä ja aloittelevia osuuskuntia varten perustimme Uusi osuustoiminta -liitteen syksyllä 1996. Se ilmestyy säännöllisesti joka numeromme mukana, kuudesti vuodessa. Seuraamme pienten osuuskuntien kannalta kaiken oleellisen ja kiinnostavan kotimaassa ja kansainvälisesti. Analysoimme kehityksen ja toimintaympäristön muutoksen. Ja neuvomme osuuskuntia jatkuvasti omassa toiminnassaan eteenpäin. Avustajiksi olemme eri aloilta rekrytoineet Suomen parhaat asiantuntijat, jotka myös vastaavat maksutta lukijoidemme kysymyksiin juridiikasta markkinointiin. Lisäksi talouskehitystä syvällisesti luotaava PTT -katsaus ilmestyy lehtemme liitteenä (4 nroa/v). Myös nettipalvelumme on kokonaisuudessaan käytettävissä printtilehdessä julkaistavin tunnuksin. Kilpailukyky Kehittyminen Osuustoiminnan omistajuus Etiikka ja arvot Elävä yhdysside SUUS O IM INTA T 2 • 2010 Johdon 3 mattilehti on am & hallinn SUUS OIMINTA 8 s välitilinpäätö 10 Maitosodan t ksen evää : Menesty Esko Aho 23 analyysi ialatoim 35 Kaupan eistyö nan kouluyht 41 Osuustoimin nassa osuuskun • 2010Käsityöläiset Johdon & hallinnon ertaammattilehti T sik 102. vuo Katseet jo eduskuntavaaleihin 3 Ot-vaaleihin kannatti panostaa 11 Riittävätkö osuuspankkien paukut? 20 OSUUSTOIMINTAMALLI mukaan koulujen opetukseen SUUS O IM INTA 44 T 4 • 2010 en kokoomuks Keskustan, kamiehet: nok ja SDP:n ta ei unohdu 24 Osuustoimin Tutustumistarjous uusille lukijoille vain 23 euroa/1. vuosikerta! Paolo Bruni aloitti puheenjohtajana 16 Meksikon Hannes Gebhard Osuustoiminnan viestintää kehittä mään! 2 Ot-johtamiselle oma oppirakenne 9 102. vuosikerta Johdon & halli nnon ammattil ICA sai uuden ehti pääsihteerin 52 TEM selvittää Iso-Britannian ot-mallia 63 Australian ”Hann es Gebhard” 72 102. vuosikert a Osuustoimintaväen KESÄINEN KULTTUURIKIERROS GEBHARDIEN JALANJÄLJILLÄ 23 - 27 Osuustoimint etenee vakaasa ti 6, 34 n: Reijo Karhine pari piirua it n Osuuspank nan suuntaa 27 osuustoimin untien Vesiosuusk ostot verk kehitty vät asumiseen ua 48 tuovat laat iminta Osuusto ulla 2010-luv Saitko konnan vai sankarin roolin mediassa? 13 Professori Markku Kuisma: Elämme rosvoparonien aikaa 30 24-30 Pirkkalan vireä vesiosuuskunta 40 Osuustoimin Vuosikirja nan 2010 Osuustoiminta -lehden tilaajana saat enemmän, ota koppi! Uusi osuu stoiminta Uusi osuust4•20 10a oimint NEU VON TA U ESI ME RK IT U UU TIS ET Kotitalo d et innostu remontouim ivat aan U KU LTT UU RI U VES IOS UU SKU NN AT Korjausrak entaminen työllistää osuu eri puolilla Suom skun erityisesti kotita ea. Remonttien kysyn tia lisääntyvästi tää on lisänn kulutaakkaa. lousvähennys, joka yt keven osuuskuntia Rakennus- ja remontoin tää korjausten on Pellervo-S tipalveluja tarjoavia euran tilast ojen muka an 60–70. maalausja tapeto intityöt ovat kysytt yjä. Myönteistä Vaikka kehitystä tuet keven valtion myöntämät tänyt lisäksi kotita on edislousvähenny sia, ei kysyntävätk in kustannuk- Pihlaja toivoo s. Ikääntyessä tä selity vain niillä. nystä leikattaisikin, ettei vähenkertaisesti än kiinteistöt yksin- dessa, sillä perus lähitu levaisuurapist korjattavaa eella riittää Remonttia uvat. alu. tekev Kauhajokin uksien on ien kotita loen osuus taa myös kuitenkin hyvä muis- ei koe toimialan kunta asunto-osakhiljattain uudistettu liian ylivoi maisin isoja yrityksiä a kilpai ilmoit usvelv eyhtiölaki. Se lisää Alan kilpai lu on kiristy lijoina. remonteista. ollisuutta tehtäv istä uudisrakentamis nyt, kun remontista Laki edelly ttää, että ammattilaiset ta harjoittavat hallitukselleon tehtävä taloyhtiön tömiksi ja perusovat jääneet työttaneet remon alan yrityk Asukkaan kirjall inen ilmoit ttisiä. us. oikeuksia Pihlaja sanoo täviin kunno kodissa tehei silti rajoita stustöihin uusi laki pärjäävän kovas pienyritysten . sa kilpai hyvän hintalaatu-suhte lussa osta. en ansi”Pienyrity – Pienis Pärjä ä laads tu on usein sä firmoissa työn laaREMONT ulla” TI SUJUU. vonta on parempaa, koska valMyös osuus Myös Lappe tarkempaa kunnat hyöty enrann yrityk kuin an neillä sia. Kuvas sissä. Toisaa isoissa vät meän olevas sa Esa NurmOskareille kotitalousväh lta pikku tysten mista, vaikk ta remonttibuu i Oskareista ennys on tuonut yri- neljän tuntitaksat ovat a korjau remontoimas sa kylpyhuonettlisää tilauk- rakentamisen osuus s- ja uudis- isoilla neksen halvem melkein osuuskunna vaihte a. , Pihlaja toteaa mat kuin sta riippuen. leekin aikka Suom . – Remo en talous kasvu on - lisään sen liikev nttien osuus yrityk Paika tyneen korjausrakenvielä hidasta, ja asuntotuotan noin puole aihdosta on nykyi - osaa llinen korjau taminen selvästi vilkas sin minen käyt t, kun se non on Remo srakentamisen tunut. Valtio töön rainm iniste ansiosta. sia sitten oli vain joitak in vuo- Neljät va- heijas nttien suosio ei kuiten 20 %, kertoo hallituksen oista ihmis suhdannety riön rakennusala ta koko kaan tä puheenjohta työllis kennuspojat n lanne öryhmä arvioi raken ja ja kuussa korjau -osuuskunt tävä Ratta, sillä toimi nusalan ti- toimit usjohtaja Tapio helmi sto- ja liike- Osuuskunta Pihlaja myöskään työvoimapu a ei kärsi van jo noin srakentamisen ole-- rakennusten kysyn lasta. Se on rekryt tä ei ole vielä nuspojista. Kauhajoen Rakenlähtenyt kunno nusalasta. puolet koko raken oinut kaikk tekijänsä i työnPihlajan Yksit yisellä lla nousuun. korjausten Vuoden 2009 lopull mukaan Raken osaajista. paika llisista nuoris ta 17 % edelli työtunnit kasvoivata remontointi in puolella intoa pojilla riittää hyvin Kauh nussvuod töitä. Kau- nuspojat ottaa ajoen Rakensinkin kotita on lisännyt var- hajoen kaupu Rakennusta esta. joka kesä joitteluun lousvähenny kaksiv uotise ngin kanssa tehdy työharturvin 1–2 tä on sekin rvikkeiden kysyn s. - kotias esimerkiksi moni Sen lisänneet t sopimukset ovatt opiskelijaa Kauhrakennuspuolen virkistynyt uja on tehny työkeikkoja oma- perus ajoen amma pitkälti oppila itokse varsin t sivukorjau mm. ttista. Arme kin ja putkiremon OSUUSTOIMIN julkispuole TA 4/10 tteja. Myös na on lisäksi vanholla. Korjattava- nin jälkeen moni harjoiijan käynja rakennuksia päätynyt myös sekä rikkoo ttelija on ntuneita putkia yrityksen listoil le. palkka. V sivulle 63 ►►► 61 SUUS OIMINTA T AMMATTILEHTI Tilaukset: puh. 09-4767 5500, faksi 09-694 8845 www.osuustoiminta.coop/ot Osuuskunnan perustajan Opas Osuuskunnan perustajan opas 3. uudistettu painos, v. 2010 Julkaisija: Pellervo-Seura ry PL 77 (Simonkatu 6) 00101 Helsinki puh. (09) 476 7501 faksi (09) 694 8845 sähköposti: etunimi.sukunimi@pellervo.fi www.pellervo.fi Toimitus: Juhani Lehto juhani.lehto@pellervo.fi Tuulikki Holopainen asiatieto@kolumbus.fi Kuvitus: Qua Vainio / Osuuskunta Käyttökuva Taitto: Seppo Vartiainen Tilaukset: puh. (09) 4767 5567 faksi (09) 694 8845 tilaukset@pellervo.fi Oppaan hinta on 25 €. Hintaan sisältyvät osuuskuntalaki, osuustoiminnan periaatteet sekä postituskulut. © Tekstiä lainattaessa lähde on mainittava. ISBN 978-952-5276-27-5 Paino: Painorauma Oy, Rauma 2010 Paperi: MyPrite silk Osuuskunnan perustajan opas sisällys Lukijalle ...................................................... 5 1. perustetaanko osuuskunta – yritetäänkö yhdessä? ..................................................... 6 Vaihtoehdot puntariin ..................................... 6 Yritysmuodon valintaan vaikuttavat ........... 6 Yksityinen elinkeinonharjoittaja ................ 7 Avoin yhtiö ................................................. 7 Kommandiittiyhtiö ..................................... 7 Osakeyhtiö .................................................. 7 Osuuskunta ................................................ 7 Yhdistys ...................................................... 8 Yritysmuodoksi osuuskunta ............................ 8 Eri tyyppisiä osuuskuntia ................................ 9 2. Osuuskunnan onnistumisen edellytyksiä ..........10 Menestyminen vaatii sitoutumista ................... 10 Sisäiset pelisäännöt paperille .......................... 11 Haasteita menestystekijöiksi ....................... 11 Toimiva ryhmä ................................................. 12 Ryhmän elämänkaari .................................. 12 Osuuskunnan menestymisen edellytyksiä . 12 Osuuskuntakin on yritys ................................. 13 Osuuskuntien etuja .................................... 13 Osuuskuntien kohtaamia haasteita ............. 13 3. suunnittelusta toimintaan ............................14 Yhteinen tavoite .............................................. 14 Toiminta-ajatus ................................................. 14 Liikeidea ........................................................... 15 Liiketoimintasuunnitelma ............................... 15 Vuosisuunnitelma ............................................ 16 Neuvontaa osuuskunnan perustamista suunnitteleville ................................................ 16 4. talous tasapainoon .....................................17 Myyntikatetarpeen määrittely ......................... 18 Myynti- ja myyntikatebudjetin laatiminen ...... 18 Tulosbudjetin laatiminen ................................. 18 Hankkeen alkuvaiheen rahoitus ...................... 19 Rahaa tarvitaan investointeihin ja käyttöpääomaksi .............................................................. 19 Kassabudjetti ................................................... 19 Omaa rahaa tarvitaan ...................................... 20 Mistä vierasta pääomaa ? .................................. 20 Pankit .......................................................... 20 Rahoitus- ja eläkevakuutusyhtiöt ............... 20 Starttiraha ................................................... 21 Työllisyyspoliittinen avustus ...................... 21 Avustus investointeihin ja kehittämishankkeisiin .................................................. 21 Tukea työntekijän palkkauskustannuksiin . 21 Muu erityisrahoitus ..................................... 22 5. Yritys elää markkinoinnin avulla ....................23 Markkinaselvitys .............................................. 24 Markkinointisuunnitelma ................................ 24 Segmentointi .................................................... 24 Markkinointiviestintä ...................................... 25 Yrityskuva ........................................................ 25 Hyvä kello kauas kuuluu .................................. 25 Verkkonäkyvyys ............................................... 26 Verkko kauppakanavana ................................... 26 6. Osuuskunnan kirjanpito ...............................27 Kirjanpitovelvollisuus ...................................... 27 Tuloslaskelma ja tase ........................................ 27 Lyhennetty tuloslaskelma ........................... 27 Kululajikohtainen lyhennetty tuloslaskelma ...................................................... 28 Oma pääoma ............................................... 28 Lyhennetty tase .......................................... 28 Toimintakertomus ....................................... 29 Tilinpäätös rekisteröitäväksi ............................ 29 Tilinpäätöksestä oikeat ja riittävät tiedot ......... 29 Jäsenellä tutustumisoikeus kirjanpitoon harvainosuuskunnassa ..................................... 29 7. Verotus ....................................................30 Elinkeinotulo ................................................... 30 Verotettava tulo ............................................... 30 Osuuskunnan ja osakeyhtiön erot ................... 31 Verotus jäsenen kannalta .................................. 31 Osuuskunnan verolaskelma 2010 ................ 32 Jäsenen verolaskelma 2010 ......................... 32 Osuuskunnan saamat osinko- ja korkotulot 32 Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot ja -tappiot ..................................................... 32 Nollatulos vai ylijäämä? ................................... 33 Arvonlisävero ................................................... 33 Arvonlisäverovelvollisen muistilista .......... 34 8. Vakuutusturva ...........................................35 Henkilöstön vakuutusturva ............................. 36 Lakisääteiset vakuutukset ................................. 36 Eläkevakuutukset ....................................... 36 Tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus ja ryhmähenkivakuutus .............................. 36 Vapaaehtoiset henkilövakuutukset ................. 36 Omaisuusvakuutukset ..................................... 37 Toimintaan liittyvät vakuutukset .................... 37 Ajoneuvo- ja kuljetusvakuutukset ................... 37 9. Osuuskunnan hallinto ..................................38 Osuuskunnan kokous ...................................... 39 Hallitus ............................................................. 39 Tilintarkastajat ................................................. 39 Toimitusjohtaja ................................................ 40 Yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuu . 40 Juridinen vastuu ......................................... 40 Liiketaloudellinen vastuu ........................... 41 Eettinen ja sosiaalinen vastuu .................... 41 Älä unohda valvontaa ................................. 42 Vahingonkorvaus saattaa tulla kysymykseen .............................................. 42 Muistilista ................................................... 42 Sisällys 3 10. Osuuskunnan perustamisen käytännön toimet ..43 Osuuskunnan toiminimen valinta .................... 43 Osuuskunnan perustaminen ........................... 44 Perustamiskirja ................................................ 44 Hallituksen kokous .......................................... 46 Perusilmoitus kaupparekisteriin ..................... 46 Perustamisilmoitus Verohallinnolle ................. 47 Elinkeinolupa ................................................... 47 Elintarvikehuoneiston hyväksyminen ............. 48 Terveydensuojelulain mukainen hyväksymismenettely .......................................................... 48 Toimintailmoitus tietosuojavaltuutetulle ......... 48 Rakennustyön ennakkoilmoitus ...................... 48 11. Osuuskunta työnantajana ............................49 Lyhyet työsuhteet ............................................ 49 Työsopimus ...................................................... 50 Lakisääteiset eläke- ja tapaturmavakuutukset ..................................................... 50 Rahaa tarvitaan myös yleiskuluihin ................ 50 Työnantajan muistilista .................................... 51 Perustamisvaiheessa ................................... 51 Toiminnan alkaessa .................................... 51 Toiminnan aikana ........................................ 51 Työnantajamaksut 2010 ................................... 52 Osuuskunnan jäsen – yrittäjä vai ei? ............... 53 12. säännöt selkeiksi .....................................54 Ohjeita sääntöjen laatijoille ............................. 55 1 § Toiminimi ja kotipaikka ............................. 55 2 § Toimiala ...................................................... 56 3 § Jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluja ........................................................... 57 4 § Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää osuuskunnan palveluja ..................................... 57 5 § Jäsenyyden hakeminen, siitä erottaminen ja eroaminen .................................................... 57 4 Osuuskunnan perustajan opas 6 § Jäsenluettelo ............................................... 58 7 § Osuus ja osuusmaksu ................................. 58 8 § Vapaaehtoinen osuus ................................. 59 9 § Ylimääräinen maksu ................................... 59 10 § Liittymismaksu ......................................... 60 11 § Lisämaksuvelvollisuus .............................. 61 12 § Vararahasto ja muut rahastot ................... 62 13 § Ylijäämä .................................................... 62 14 § Osuuskunnan palveluistaan perimät maksut ............................................................. 62 15 § Jäsenistön yksimielinen päätös ................ 63 16 § Osuuskunnan kokoukset ......................... 63 17 § Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat ................................................ 64 18 § Kutsu osuuskunnan kokoukseen ............. 64 19 § Jäsenen aloiteoikeus ................................. 65 20 § Hallitus ..................................................... 65 21 § Hallituksen kokoukset ............................. 65 22 § Hallituksen tehtävät ................................. 66 23 § Toimitusjohtaja .......................................... 66 24 § Toiminimen kirjoittaminen ..................... 66 25 § Tilikausi ja tilinpäätös .............................. 67 26 § Tilintarkastaja ja tilintarkastus ................. 67 27 § Osuuskunnan purkaminen, selvitystila ja säästön jakaminen ......................................... 68 28 § Sääntöjen muuttaminen ........................... 68 Liitteet: Perustamisilmoitus, mallitäytetty Y1 -lomake . 69 Liite lomakkeeseen Y1, mallitäytetty lomake .. 72 Perustamiskirja, esimerkki ............................... 76 Hallituksen kokouksen pöytäkirja, esimerkki . 77 kirjallisuutta ................................................78 tietolähteitä ................................................79 Lukijalle I hmisiä kannustetaan olemaan omatoimisia ja ottamaan ohjat omiin käsiin sekä yrittäjyyden avulla toteuttamaan ideoitaan, harjoittamaan ammattiaan ja hankkimaan toimeentuloaan. Yrittäjäksi ryhtyminen on merkittävä päätös ja yrittäjyyden kynnys usein korkealla. Kynnystä voi madaltaa yrittämällä yhdessä muiden samalla tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Osuuskunta on yhteisyrittäjyyden muoto. Se on osoittautunut hyväksi välineeksi, oli sitten kyse oman osaamisen tai tuotteiden markkinoinnista. Yritysmuodoksi se sopii sellaisille ihmisille, jotka haluavat osallistua ja sitoutua yhteisen yrityksen toimintaan ja päämääriin. Suomalainen lainsäädäntö antaa osuuskunnille hyvät toimintapuitteet, olivat ne sitten uusia tai vanhoja, pieniä tai isoja yrityksiä. Suomalainen osuuskuntalaki on moderni yhteisölaki, joka yhdenmukaistaa sääntelyä mm. osakeyhtiöihin nähden, mutta säilyttää silti osuuskunnan omaleimaisuuden. Osuuskunta on käyttökelpoinen yritysmuoto mitä moninaisimmille toimialoille. Osuuskunnan perustajat ja jo toimivien osuuskuntien vastuulliset vetäjät tarvitsevat suuren määrän tietoa ja taitoa. Tämä opas ei ole täydellinen yritysopas. Sen tarkoitus on antaa perustietoa siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun yrityksen toimintaa suunnitellaan ja yritystä perustetaan. Oppaan lopussa olevasta linkkilistasta ja kirjallisuusluettelosta löytyy viitteitä siitä, mistä kannattaa etsiä syventävää lisätietoa. Osa oppaan sisällöstä perustuu päivitettynä ja tarkistettuna aiempiin Pellervon julkaisemiin Perustamme osuuskunnan –oppaan versioihin, osa on täysin uutta sisältöä. Oppaan loppuosasta löytyvät osuuskunnan mallisäännöt, jotka nekin on läpikäyty vastaamaan tuoretta lainsäädäntöä. Valmiita mallisääntöjä opas ei anna, sillä jokainen osuuskunta on itsenäinen yhteisö, jonka on laadittava omista lähtökohdistaan itselleen soveltuvat säännöt. Kiitän oppaan päivityksestä Tuulikki Holopaista Asiatieto Oy:stä ja yritysverotusosuuden ja mallisääntöjen päivityksestä Pellervon lakiasiainjohtaja Kari Lehtoa. Taiton ja ulkoasun osalta kiitos kuuluu Seppo Vartiaiselle. Helsingissä elokuussa 2010 Juhani Lehto Pellervo Lukijalle 5 1. perustetaankO Osuuskunta - YrItetäänkö Yhdessä? Yrityksen perustaminen vaatii pitkäjänteistä ja perusteellista suunnittelua idean ja innostuksen lisäksi. Yrityksen toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset yrityksen perustamiseksi on selvitettävä. Yhteistyökumppaneitakin voi tarvita jo perustamisvaiheessa. Onko itsellä ja kumppaneilla halua ja kykyä lähteä yrittäjäksi? M YRITYS KANNATTAA PERUSTAA, KUN ON M hyvä hyödyntämiskelpoinen tuote- tai palveluidea (liikeidea) M kysyntää juuri tälle idealle M yrittäjämieltä sekä tietoa ja taitoa yrittäjäksi ryhtymiseen M riittävät taloudelliset resurssit eli rahaa perustaa yritys M tarve toteuttaa hanke joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. Vaihtoehdot puntariin Y ritystä perustettaessa on syytä perusteellisesti miettiä, mikä yritysmuoto on sopiva. Kun sopiva yritysmuoto on löydetty, tavoitteet ja toimintamuodot on määri- teltävä yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä. Sopivaa yritysmuotoa harkittaessa on arvioitava vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia toiminnan tavoitteista lähtien. M YRITYSMUODON VALINTAAN VAIKUTTAVAT M jäsen- tai osakasmäärä M mahdollisuus ottaa uusia jäseniä tai osakkaita M aatteellista vai taloudellista toimintaa? M vastuunjako / pääomantarve / voiton mahdollisuus M päätäntävalta (sijoitetun pääoman mukaan vai demokraattinen?) M päätöksenteko (nopeat päätökset / byrokratia) 6 Osuuskunnan perustajan opas M omistajien osallistuminen yrityksen toimintaan M rahoitusmuodot, lainojen vakuudet M voitonjako (sijoitetun pääoman vai yrityksen palvelujen/tuotteiden käytön mukaan?) M kenelle yrityksen mahdollinen arvonnousu kuuluu? M miksi ajaksi yritys perustetaan? M verotusnäkökohdat. YksItYInen eLInkeInOnharjOIttaja Yksinyrittäjälle mahdollisia yritysmuotoja ovat yksityinen toiminimi ja osakeyhtiö (niin sanottu yhdenmiehenyhtiö). Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi on yksinkertaisin yritysmuoto. Päätöksenteko kuuluu yrittäjälle itselleen ja hän myös vastaa yritystoiminnan velvoitteista. Elinkeinonharjoittaja omistaa henkilökohtaisesti liikkeeseensä tai ammattiinsa kuuluvan omaisuuden. Vero- ja kirjanpitolainsäädännön mukaisesti yksityisliikkeen varat ja velat pidetään erillään yrittäjän yksityisistä varoista ja veloista. Yksityisen elinkeinonharjoittajan pääomapanokselle ei ole laissa minimimäärää. Yksityisen elinkeinonharjoittajan asuinpaikan tulee olla ETA-alueella, muutoin on haettava Patentti- ja rekisterihallituksen lupa. Yksityinen elinkeinonharjoittaja merkitään tietyin edellytyksin kaupparekisteriin. Muita juridisia perustamispapereita perustamisilmoituksen lisäksi ei tarvita. välisellä suullisella tai kirjallisella sopimuksella. Kommandiittiyhtiö on ilmoitettava kaupparekisteriin. aVOIn YhtIö Avoimen yhtiön perustajia tulee olla vähintään kaksi. Ainakin yhdellä avoimen yhtiön yhtiömiehellä on oltava asuinpaikka tai, jos yhtiömies on oikeushenkilö, kotipaikka ETA-alueella. Muutoin Patentti- ja rekisterihallituksen lupa on haettava kaikille yhtiömiehille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Jokainen yhtiömies vastaa koko omaisuudellaan myös muiden yhtiömiesten tekemistä sopimuksista ja edustaa osakkuutensa perusteella yhtiötä kaikissa asioissa. Avoin yhtiö voidaan perustaa ilman rahapanosta, työpanos riittää. Avoin yhtiö syntyy yhtiömiesten välisellä suullisella tai kirjallisella sopimuksella. Avoin yhtiö on ilmoitettava kaupparekisteriin. OsakeYhtIö Osakeyhtiölaki ei aseta rajoituksia osakeyhtiön osakasmäärälle eikä osakkaiden asuintai kotipaikalle. Näin ollen osakeyhtiön perustajaosakkaina voivat toimia myös ETAalueen ulkopuolella olevat. Osakeyhtiön perustajia voi olla yksi tai useampia. Perustaja voi olla luonnollinen henkilö tai yhteisö. Osakeyhtiön minimiosakepääoma on 2 500 euroa. Osakeyhtiölle tunnusomaista on voiton tavoittelu. Osakas toivoo mahdollisimman suurta tuottoa pääomalle, jonka hän on sijoittanut yritykseen. Yhtiön tuotteita tai palveluja osakas ei välttämättä tarvitse. Osakeyhtiön osakkailla ei ole henkilökohtaista vastuuta yhtiön velvoitteista. Osakas vastaa ainoastaan sillä määrällä, minkä hän on maksanut osakkeista. Riski on siten rajoitettu. Osakeyhtiön nettovarallisuus (substanssi) ja voitto kuuluvat osakkaille. Nettovarallisuutta voidaan määrätyillä ehdoilla jakaa osakkaille ns. ilmaisantina tai osinkoina. Päätäntävalta määräytyy pääomasijoituksen mukaisessa suhteessa, siis ”euro ja ääni” -periaatteella. Osakeyhtiön osakepääoma on kiinteä. Tosin osakeyhtiölle voidaan vahvistaa enimmäis- ja vähimmäispääoma, joissa rajoissa osakepääomaa voi korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Uusia omistajia osakeyhtiöön voi tulla vain osakeannilla tai kauppojen kautta. Uusien osakkaiden ottaminen osakeyhtiöön on tämän vuoksi melko monimutkaista. kOMMandIIttIYhtIö Kommandiittiyhtiössä on kahdenlaisia yhtiömiehiä: vastuunalaiset yhtiömiehet, joilla on henkilökohtainen vastuu yhtiön velvoitteista ja äänettömät yhtiömiehet, jotka vastaavat yhtiön velvoitteista ainoastaan pääomapanoksellaan. Minimimäärä yhtiömiehille on yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies. Ainakin yhdellä kommandiittiyhtiön vastuunalaisella yhtiömiehellä on oltava asuinpaikka tai, jos yhtiömies on oikeushenkilö, kotipaikka ETA-alueella. Muutoin Patentti- ja rekisterihallituksen lupa on haettava kaikille yhtiömiehille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Äänettömän yhtiömiehen on suoritettava yhtiölle panos. Panoksen tulee olla omaisuuspanos, työpanos ei riitä. Vastuunalainen yhtiömies edustaa yhtiötä ulospäin ja vastaa yhtiön velvoitteista koko omaisuudellaan. Kommandiittiyhtiö syntyy yhtiömiesten Osuuskunta Osuuskunnan tarkoitus on tuottaa taloudellisella toiminnalla jäsenille etuja, jotka syntyvät osuuskunnan jäsenilleen tarjoamien palveluiden käyttämisestä. Osuuskunnan jäsenmäärä ja pääoma ovat edeltäkäsin määräämättömät. Osuuskunta voi siis ottaa ja erottaa jäsenensä, ja jäsen voi erota osuuskunnasta periaatteessa koska tahansa. Tässä suhteessa yritysmuoto on joustava. Laki ei määrää osuuskunnan minimipääomaa. Osuuskunta ei ole helposti vallattavissa. Osuuskuntalain mukaan osuuskunnan voi perustaa vähintään kolme henkilöä tai yhteisöä, joten se soveltuu hyvin myös pienja perheyritysten yritysmuodoksi. Osuuskuntalaki ei aseta rajoituksia osuuskunnan jäsenten asuin- tai kotipaikalle. Näin ollen osuuskunnan jäseninä voivat toimia myös ETA-alueen ulkopuolella olevat. Perustetaanko osuuskunta - yritetäänkö yhdessä? 7 Osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista, ellei säännöissä ole lisämaksuvelvollisuutta koskevia määräyksiä. Käytännössä lisämaksuvelvollisuus on harvinainen. Osuuskunnan nettovarallisuus ja myös ylijäämä kuuluvat osuuskunnalle. Nettovarallisuus voidaan periaatteessa jakaa jäsenille siinä tapauksessa, että osuuskunta puretaan. Säännöissä voidaan määrätä, että ylijäämä voidaan jakaa jäsenille, jolloin on määrättävä myös ylijäämän jakoperusteet. Vaikka päätavoitteena ei olisikaan ylijäämän tuottaminen, niin käytännössä olisi toivottavaa, että rahaa jäisi yli myös yrityksen kehittämistä varten. Osuustoiminnan periaatteiden mukaan osuuskunnalla on pääsääntöisesti ”jäsen ja ääni” -periaatteella toimiva ylin päätöksenteko. Tästä päätöksenteon periaatteesta voidaan osuuskuntalain mukaan sääntömääräyksellä poiketa myös henkilöjäsenistä muodostuvassa, niin sanotussa ensimmäisen asteen osuuskunnassa. Jäsenen äänimäärä voi kuitenkin olla enintään kymmenkertainen toisen jäsenen äänimäärään verrattuna. Toisen asteen osuuskunnissa, joiden sääntöjen mukaan jäsenistön enemmistö on osuuskuntia tai muita yhteisöjä, voidaan ”jäsen ja ääni” -periaatteesta edelleen poiketa vapaasti. Osuuskuntalain mukaan osuuskunnan tarkoitus voi olla myös aatteellinen. Tarkoitus voidaan määritellä säännöissä esimerkiksi jonkin yleishyödyllisen tarkoituksen edistämiseksi. Näin ollen esimerkiksi osuuskuntien etujärjestötyyppinen yhteenliittymä tai kyläyhdistys voisi toimia osuuskuntana ja harjoittaa myös taloudellista toimintaa. Osuuskunnasta eroava jäsen saa maksamansa osuusmaksun takaisin (pääsääntöisesti) vuoden kuluttua meneillään olleen tilikauden päättymisestä edellyttäen, että osuuskunnalla on jakokelpoista ylijäämää (OKL 10:1 §). YhdIstYs Yhdistykset harjoittavat yleensä aatteellista toimintaa. Yhdistys toimii usein määrätyn ryhmän edunvalvojana. Se voi harjoittaa liiketoimintaa toimintansa rahoittamiseksi. Yritysmuodoksi osuuskunta ”Osuuskunta on yhteisö, jonka jäsenmäärä eikä osuuspääoma ole ennalta määrätty. Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhtiönsä avulla tai muulla tavalla. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että osuuskunnan tarkoitus on pääasiassa aatteellisen tarkoituksen yhteinen toteuttaminen.” Osuuskuntalaki 1 luku, 2 § O suuskunta on jäsentensä yhteisesti omistama ja demokraattisesti hallitsema yhteisyritys, jossa omistajat päättävät asioista tasa-arvoisesti ”jäsen ja ääni” -periaatteella, eivät omistusosuuden mukaan. Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten talouden tukeminen, ei voiton tavoittelu sijoitetulle pääomalle. Osuuskunta harjoittaa taloudellista toimintaa jäsenten hyväksi. Hyödyn saavat ne, jotka osallistuvat yrityksen toimintaan tai käyttävät hyväkseen sen palveluja. Jäsenet voivat olla asiakassuhteessa omistamaansa osuuskuntaan kuluttajina, tuottajina tai palvelusten käyttäjinä. Osuuskunnan perustaminen ei välttämättä vaadi suuria alkupääomia, joten kynnys osuuskunnan perustamiseen on matalampi kuin esimerkiksi osakeyhtiön. Yritysmuoto on myös joustava, koska siihen on helppo ottaa uusia jäseniä ja siitä voi myös erota. Osuuskunta tarjoaa yksin yrittämistä turvallisemman vaihtoehdon ja myös sosiaalisen turvaverkon; yhdessä ei ole yksin. Yhdessä yrittäen pienennetään yrittämisen riskiä ja saadaan enemmän uskallusta. Osuuskunnat toimivat osana markkinataloutta kuten muutkin yritykset. Osuuskunta on hyvä yritysmuoto niille, joiden toiminta lähtee enemmän yhteistyöstä kuin pääomasijoituksista. 8 Osuuskunnan perustajan opas M OSUUSTOIMINTA ON M OSUUSKUNTA ON M jäsenten yhteistä yrittämistä M taloudellista yhteistoimintaa jäsenten yhteiseksi eduksi M tasa-arvoista M sitoutumista edellyttävää M vaikutusmahdollisuuksia tarjoavaa M oma-aloitteista paikallistaloutta parhaimmillaan M verkostotaloutta. M käyttäjien omistama, hallitsema ja heitä hyödyttävä yritys M yritysmuotona joustava M joustava tapa ratkaista tavallisten ihmisten taloudellisia ongelmia M keino työllistyä tai saada lisäansioita omaehtoisesti. Osuuskunnalla on kaksoisluonne: se on paitsi liikeyritys myös henkilöyhteisö. eri tyyppisiä osuuskuntia O suuskunta soveltuu monenlaisille toimialoille ja eri tyyppiseen toimintaan. Osuuskuntia on tapana luokitella niiden tarkoituksen tai luonteen mukaan. Perinteisiä, asemansa jo vakiinnuttaneita osuuskuntia on totuttu kutsumaan tuottajaosuuskunniksi (esimerkiksi osuusmeijerit ja -teurastamot) ja kuluttajaosuuskunniksi (esimerkiksi osuuspankit ja -kaupat). Jäsenen asiakassuhteen näkökulmasta osuuskunta toimii joko hankinta- tai markkinointiosuuskuntana tai se voi olla samanaikaisesti molempia. Hankintaosuuskunnan tarkoituksena on hankkia jäsenilleen heidän kotitaloudessaan tai ammatissaan tarvitsemia tuotteita, tavaroita tai palveluita. Näin ollen osuuskauppakin on hankintaosuuskunta. Tyypillisiä hankintaosuuskuntia ovat esimerkiksi maataloustuottajien osto- tai koneosuuskunnat, kauppiaiden osto-osuuskunnat, elintarvikkeiden tai kulutustavaroiden yhteishankintaosuuskunnat sekä vesi- ja energiaosuuskunnat. Hankintaosuuskunnilla voi olla myös keräily-, jalostus- ja markkinointitehtäviä. Markkinointiosuuskunta huolehtii jäsentensä tuottamien tavaroiden tai palvelujen markkinoimisesta. Jäsenet ovat usein yrittäjiä, jotka keskinäisen yhteistyön avulla hyötyvät osuuskunnasta yhteisen markkinoinnin tai tuotemerkin avulla. Osuuskunta voi markkinoida esimerkiksi yrittäjäjäsentensä käännös- tai kampaamopalveluja, matkailupalveluja, luomutuotteita taikka käsitöitä. Osuusmeijerikin on näin ollen markkinointiosuuskunta. Henkilöstöomisteinen osuuskunta on työntekijöidensä omistama yritys, jonka jäsenet ovat työsuhteessa osuuskuntaansa ja tarjoavat sen kautta omaa työpanostaan ja osaamistaan ulkopuolisille asiakkaille. Tällainen osuuskunta voi olla yhteen tai toisiaan täydentäviin toimialoihin keskittynyt tai hyvinkin monialainen yritys, joka vuokraa myös muiden kuin jäsentensä työvoimaa. Tällainen kehitys lähti liikkeelle erityisesti 1990-luvulla, jolloin osuuskunta alkoi yleistyä monenlaisen uuden pienyritystoiminnan yritysmuodoksi. Toisinaan uusosuustoiminnaksikin kutsuttu osuustoiminnan ”uutta aalto”, yleistyi sellaisillakin toimialoilla, joilla ei perinteisesti ole osuuskuntia ollut. Nämä osuuskunnat ovat toimivat hyvin monilla aloilla, kuten informaatioteknologissa, rakentamisessa, sosiaali- ja terveysalalla, energian tuotannossa, vesihuollossa ja erilaisten tuotteiden sekä palvelujen markkinoinnissa tai vaikkapa erilaisten koneiden ja laitteiden hankintaosuuskuntana. Kaikki osuuskunnat toimivat saman osuuskuntalain puitteissa. Osuuskuntalaki käyttää pienimmistä, korkeintaan kymmenen jäsenen osuuskunnista nimitystä harvainosuuskunta. Osuuskuntia luokitellaan yleisesti niiden toimialan mukaan. Esimerkiksi PellervoSeuran osuuskuntarekisterissä (http:// osuuskuntarekisteri.pellervo.fi) muutamat toimialat (muun muassa energiantuotanto, kulttuuri-, kustannus- ja viestintäala, matkailu, sosiaali- terveys- ja hyvinvointipalvelut, kylien kehittäminen, työ-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskunnat) on eroteltu omiksi pää- ja alaluokikseen ja vastaavasti markkinointi- ja hankintaosuuskunnat luokiteltu niiden toimialan mukaan. Näiden pää- ja alaluokkien alta löytyy lähes minkä tahansa toimialan osuuskuntia. Perustetaanko osuuskunta - yritetäänkö yhdessä? 9 2. Osuuskunnan OnnIstuMIsen edeLLYtYksIä Menestyminen vaatii sitoutumista M enestyäkseen yrityksenä osuuskunta tarvitsee markkinoiden tarpeita vastaavan liikeidean, perusteellista suunnittelua ja selkeät tavoitteet sekä niihin sitoutuneen jäsenistön. Osuuskunnan perustajien tai osuuskuntaan myöhemmin jäseniksi liittyvien kannattaa kysyä itseltään, haluanko sitoutua pitkäksi aikaa yhteisen yrityksen tavoitteisiin ja yhteisön etuun ennen omaa etuani, muihin jäseniin, avoimuuteen ja ”yrittäjän rooliin” vastaamaan yrityksen kehittämisestä muiden kanssa. ”Voihan siitä sitten erota” -asenne ei ole hyvä lähtökohta; se johtaa ryhmän hajoamiseen ilman, että ristiriitoja yritetäänkään ratkoa yhdessä. 10 Osuuskunnan perustajan opas Johtoon tarvitaan taitavat ja ahkerat henkilöt, jotka omaa etuaan tavoittelematta hoitavat yhteisiä asioita tehokkaasti ja huolehtivat siitä, että osuuskunnan talous pysyy kunnossa. Johdon ja jäsenten tiedot ja taidot ovat henkinen voimavara, jolle osuuskunnan menestys rakennetaan. Mitä laajempaa yhteinen osaaminen on, sitä paremmat ovat menestymisen mahdollisuudet. Ilman jäsenten voimakasta tukea uuden osuuskunnan on vaikea toimia menestyksellisesti. Niin sanottu sisäinen yrittäjyys on huomattavasti laajempi käsite kuin yrityksen tekninen pyörittäminen. Jokaisen jäsenen on toimittava osuuskunnassaan yrittäjämäisesti, vaikka osuuskunnan jäsenellä ei esimerkiksi olisikaan työttömyysturvalain tulkinnan mukaista yrittäjästatusta. On kuitenkin muistettava, että osuuskunnan perustamisen ainoana motiivina ei voi olla oikeus palkansaajan työttömyysturvan säilymiseen. Yrittäjyys tarkoittaa käytännössä yhteis- työkykyä ja joustavuutta, aktiivisuutta ja aloitteellisuutta, luovuutta ja rohkeutta toimia. Kaikkia näitä ominaisuuksia tarvitaan myös toisen työnantajan palveluksessa työskenteleviltä. Yrittäjyys merkitsee myös sitoutumista yhdessä sovittuihin laatukriteereihin ja sisäisiin pelisääntöihin. sisäiset pelisäännöt paperille s isäisillä pelisäännöillä määritellään osuuskunnan päivittäiset toimintatavat. Pelisäännöt luovat siten toimintakulttuuria ja helpottavat jatkossa myös uusien jäsenten perehdyttämistä osuuskuntaan. Kaikkien osuuskunnan jäsenten nähtävillä olevat pelisäännöt voivat elää ja niitä voi korjata, jos ne ajan myötä eivät osoittaudu toimiviksi. Ne poikkeavat siis osuuskunnan virallisista säännöistä, joiden muuttaminen vaatii kaupparekisterimuutosta. Pelisääntöjen laadinta edellyttää yhteistä pohdintaa siitä, mitä tahdotaan ja miten toimitaan. Esimerkiksi laatuasiat on syytä sopia mahdollisimman tarkoin, ja kun ne on hyväksytty yhteisiin pelisääntöihin, niistä on helppo pitää kiinni. Joskus kannattaa tehdä myös kirjalliset jäsensopimukset, joissa voidaan sopia esimerkiksi toimitusvelvollisuus, toisin sanoen saako jäsen myydä, ja missä tapauksessa saa myydä tuotteitaan tai palveluitaan ohi osuuskunnan. Toimitusvelvollisuus eli jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluksia voidaan kirjoittaa myös virallisiin sääntöihin, jos jäsenten yhteisen edun kannalta on järkevää, että jäsenet markkinoivat kaikki tuotteensa osuuskuntansa kautta. Yksi riidan siemen voi olla osuuskunnan yleiskuluihinsa perimät maksut. Jäsenen osuuskunnasta esimerkiksi palkkana tai tuotteen hintana saama korvaus on eri suuruinen kuin asiakkaalle lähtevä lasku. Hinnoitteluperusteet ja yleiskulujen osuus on siis syytä sopia etukäteen. Koska toiset ihmiset ovat luonteeltaan aktiivisia, toiset passiivisia, saattavat tehtävät kasaantua samoille henkilöille. Siksi tehtävät ja työvelvollisuudet kannattaa panna kiertoon. Riidan siemen saattaa itää jo siitä, että yksi ja sama henkilö ”joutuu” aina keittämään kokouskahvit. Jokaisella osuuskunnalla on oma arvomaailmansa, vaikka toimintaa ohjaavatkin osuustoiminnan perusarvot: omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus sekä eettiset arvot, kuten rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen. Näiden arvojen pitäisi olla jokaisen osuuskunnan käytännön toiminnan johtotähtenä. Yrityksen arvoihin voidaan toki lisätä vaikkapa sisäinen yrittäjyys, asiakastyytyväisyys, jäsenten oppiminen, laatukriteerit jne. On tietenkin muistettava, etteivät huoneentauluksi kirjoitetut arvot merkitse mitään, ellei niiden mukaan myös toimita. M Haasteista menestystekijöiksi M Erilaisuus: hyväksytään ja valjastetaan hyötykäyttöön M Yhteistyön ongelmat: ratkaistaan ja tullaan entistä vahvemmiksi M Piilo-osaaminen ja hiljainen tieto: kehitetään vuorovaikutustaitoja Osuuskunnan onnistumisen edellytyksiä 11 toimiva ryhmä O suuskuntayrityksen demokraattinen päätöksenteko ja erilaisten ihmisten toimiminen ryhmänä tuo omanlaisiaan haasteita. Osuuskunnassa työskentelemään tulevat jäsenet haluavat yrityksen, jossa he voivat osallistua tasa-arvoisina yrityksen toimintaan ja vaikuttaa itse työaikoihinsa ja työnsä sisältöön. Yritystä perustettaessa on syytä keskustella avoimesti jäsenten käsityksistä siitä, millainen johtajuuskäytäntö on ryhmälle sopivin. Osa jäsenistöstä saattaa odottaa vahvan henkilön nousemista ryhmän luotsaajaksi, osa taas haluaa sanoa sanansa joka asiassa. Asiakkaisiin nähden osuuskuntalaisten on pystyttävä toimimaan työryhmänä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Työryhmällä pitää olla yhteisesti päätetyt päämäärät, ja jokaisella sen jäsenellä omat tehtävänsä. Asiakkaisiin päin osuuskuntaa tai sen työryhmää edustamaan voidaan valita erikseen yksi jäsen, jos koetaan, että asiakkaat asioivat mieluiten yhden henkilön kuin tiimin kanssa. Lisäksi kannattaa pohtia työnjohdon tarpeellisuutta tiimissä: sisäistä kyräilyä saattaa vähentää se, että yhdelle jäsenelle annetaan työnjohdollinen tarkastus- ja valvontavastuu. On kuitenkin syytä muistaa, että kyse on toiminnan tehostamisesta ja laadun valvonnasta kaikkien puolesta, ei arvojärjestyksestä. Ryhmän ”elämänkaareen” kuuluu alku- M Ryhmän elämänkaari M Innostus M Kuherruskuukausi M Kriisit, pettymykset, raadollisuuden paljastuminen M Realiteettien ja inhimillisyyden tunnustaminen; välirikot ja luovuttaminen mahdollisia M Ongelmien ratkaisu M Pelisääntöjen hiominen M Tavoitteellinen yhteistyö innostuksen jälkeen väistämättä kriisejä, pettymyksiä ja ongelmia, kun erilaisten ihmisten odotukset, ajatukset ja tunteet alkavat törmäillä. Ryhmän elinikä riippuu siitä, miten ongelmat kyetään ratkaisemaan. Jos vaikeuksista selviydytään, pystytään yhteisiä pelisääntöjä hiomaan entistä yhteistyökykyisempinä. Kaikkien ryhmien sisäinen dynamiikka muuttuu jatkuvasti. Mikään ryhmä ei ole ikuinen. Yrityksenä terve osuuskunta voi toimia kuitenkin vuosikymmeniä, vaikka sen jäsenistö on läpikäynyt keskinäisessä suhteessaan monenlaisia vaiheita symbioosista itsenäistymiseen ja vieraantumiseenkin. Tämä edellyttää kuitenkin, että yksilölle on suhteellisen pysyvää etua osuuskunnan jäsenyydestä. M Osuuskunnan menestymisen edellytyksiä Hyvä liikeidea, joka vastaa markkinoiden tarpeisiin Perusteellinen suunnittelu ja budjetointi Jäsenet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja toimintasuunnitelmiin ja –tapoihin Taitava johto ja vastuunsa tunteva hallinto Riittävä rahoitus taattu Tarkka toteutus ja tehokas seuranta Markkinointi kunnossa Hinnoittelu kohdallaan Elävät pelisäännöt Tinkimätön laatu Jäsenten ja luottamushenkilöiden koulutus Nopea reagointi muutoksiin Kyky ratkaista ryhmän sisäiset ongelmat Kyky asettaa kokonaisuuden edut henkilökohtaisten välittömien etujen edelle = osuustoiminnallinen ajattelutapa M Kyky nähdä asiat pitkällä tähtäimellä M M M M M M M M M M M M M M 12 Osuuskunnan perustajan opas Osuuskuntakin on yritys O suuskunnat ovat yrityksiä, joiden toiminnan on perustuttava liiketaloudellisesti terveelle pohjalle, ja niillä on oltava edellytykset kannattavaan toimintaan. Onnistumiseen vaikuttaa se, kuinka tarkoin toiminta on suunniteltu etukäteen ja miten yrittäjämäistä toiminnan kehittäminen on. Kaikkien jäsenten sitoutuminen yrityksen tavoitteisiin on osuuskuntien selkein menestystekijä. Osuuskunnat kohtaavat samankaltaisia ongelmia kuin pienyritykset yleensä. Pieni aloituspääoma johtaa helposti rahoitusongelmiin. Ylimääräisenä vaikeutena saattaa olla yhteistyön ja ryhmässä toimimisen oppiminen. Pelisääntöjä kannattaakin hioa pitkään, jotta löytyy yksimielisyys siitä, mistä on kyse ja miksi. Yhtä tärkeää on sopia, että pelisääntöjen toimivuutta seurataan ja niitä korjataan, kun olosuhteet sitä edellyttävät. Yhteistyö saattaa osoittautua uskomattoman vaikeaksi varsinkin, jos osuuskunnan perustajat ovat toisilleen entuudestaan tuntemattomia. Pitkään palkkatyössä olleella saattaa olla vaikea oppia yrittäjämäistä asennetta ja totuttelu työnantajan rooliin voi viedä aikansa. M Osuuskuntien etuja ovat M Osuuskuntien kohtaamia haasteita ovat M matala kynnys yrittämiseen, harjaantuminen yrittäjyyteen M vähäinen pääoman tarve M rajattu taloudellinen vastuu M oikeus työttömyysturvan säilymiseen (seitsemän jäsentä tai enemmän) M keino työllistää itse itsensä, omaehtoisesti M mahdollisuus säilyttää ammattitaito ja pysyä työn syrjässä kiinni M sosiaalinen turvaverkko; yhdessä et ole yksin M yhteistoiminnan ja verkostoitumi sen tuomat edut M vaihtoehto harmaalle taloudelle M työn tilaajalle helppoa; vain yksi lasku maksettavana. M sitoutuminen vaihtelee; aktiiviset ja passiiviset jäsenet M pääoman puute M yrittäjäasenteen tai sisäisen yrittäjyyden puute; on totuttu palkkatyöhön M liikeidean hataruus M taloushallinnon puutteelliset taidot M kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa; markkinointi kangertelee M toimiminen liian monella toimialalla ja hajanaisesti M demokraattisen päätöksenteon vaikeus. Parhaimmat onnistumisen edellytykset ovat osuuskunnalla, joka toimii yhdellä tai toisiansa täydentävillä toimialoilla. Myös monitoimialainen osuuskunta menestyy, kun pelisäännöt ovat selvät ja kullakin toimialueella on toimiva johto. Osuuskunnan onnistumisen edellytyksiä 13 3. suunnItteLusta tOIMIntaan Yhteinen tavoite Y ritysidea ja päätös perustaa osuuskunta eivät vielä riitä. Ennen aloittamista on harkittava, mitä tehdään ja milloin. Toimintaa suunniteltaessa on selvitettävä, miten aloitteleva osuuskunta tulee menestymään. Perustamissuunnittelun tulee pohjautua mahdollisimman paljon tietoon. Menestyminen on varmempaa, jos kaikki jäsenet osallistuvat suunnitteluun. Jos osuuskunnan perustajien joukko on suuri, on käytännöllistä jakautua pieniin työryhmiin, joista kukin työstää joitain suunnitel- man osia. Ryhmien työn tulokset kootaan kokonaissuunnitelmaksi. Koska osuuskunta on paitsi liikeyritys myös henkilöyhteisö, pelkkä liiketoiminnan suunnittelu ei riitä. On syytä myös miettiä yhdessä, miten toimitaan yhteisönä. Suunnittelun osaksi kannattaa sisällyttää yhteistoimintaa, päätöksentekoa ja johtamista sekä käytännön työtä, kuten kirjanpitoa ja laskentatoimen järjestelyjä koskeva keskustelu ja päätöksenteko. toiminta-ajatus s uunnittelu alkaa toiminta-ajatuksen muotoilusta. Toiminta-ajatus kertoo, mitä varten osuuskunta on olemassa ja mitä sillä pyritään saamaan aikaan (mihin tarpeeseen, kenelle, mitä). Toimintaajatusta mietittäessä osuuskunnan jäsenille syntyy käsitys oman yrityksen perustarkoituksesta, joka myöhemmässä vaiheessa ohjaa heidän toimintaansa. Kannattaa muistaa, että osuuskunnan tarkoitus on aina osuustoiminnallinen eli osuuskunta harjoittaa jäsentensä talouden tai elinkeinon tukemisek- 14 Osuuskunnan perustajan opas si taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluja. Toiminta-ajatuksella voidaan kuvata yrityksen toiminnan arvoperustaa ja määritellä myös toimialaa. Toiminta-ajatus kuvataan lyhyesti ja selkeästi. Esimerkiksi: ”Osuuskunta Untuvan toiminta-ajatuksena on tukea jäsentensä elinkeinoa untuvan puhdistuksella ja tuottamalla markkinointipalveluja jäsentensä untuvatuotteille.” Liikeidea L iikeidea on toiminta-ajatusta yksityiskohtaisempi kuvaus yrityksen toimintatavoista. Liikeidea kertoo, miten yritys aikoo menestyä valitulla toimialalla: miten yritys aikoo toimia, millaisia tuotteita ja asiakkaita se tavoittelee ja millainen organisaatio aiotaan perustaa. Liikeidean avulla pyritään erottautumaan laadullisesti ja toiminnallisesti muista saman alan yrityksistä. Liikeideassa yhdistyvät yrityksen tapa toimia, hyöty asiakkaalle yrityksen tuotteista/palveluista sekä käsitys siitä, kenelle tuotteet ja palvelut on tarkoitettu. Liikeidean suunnittelu on keskeinen osa yrityksen markkinoinnin suunnittelua. Liikeidea vaikuttaa yrityksen imagoon eli siihen, miten ja millaisena ulkopuoliset ja asiakkaat näkevät yrityksen ja sen tuotteet. Pienessä yrityksessä mielikuva yrityksestä ja sen todellinen toiminta eivät voi olla kauan ristiriidassa keskenään. Osuuskunnan liikeidea on vankka, kun se perustuu yhteistyöhön, ja sen osatekijät (mitä, kenelle, miten, miksi) sopivat hyvin yhteen. Hyvä liikeidea sekä yhteinen innostus ja osaaminen ovat osuuskunnan perustamisen lähtökohtia. Liiketoimintasuunnitelma Y rityksen menestymisen edellytykset voidaan tutkia perusteellisesti etukäteen, jos siihen on aikaa ja voimavaroja. Apuna voi käyttää omia havaintoja ja päättelykykyä sekä edullisia tai maksuttomia palveluja, kuten esimerkiksi uusyrityskeskusten, ELY-keskusten ja ProAgria Keskusten palvelut. Liiketoimintasuunnitelman lopullisesta M LIIketOIMIntasuunnIteLMa sIsäLtää perustiedot yrityshankkeesta ja perustajista M Yrityksen toiminimi ja sijaintipaikkakunta, toimiala, toiminta-ajatus, toiminta-alue, perustiedot perustajista. kuvaus yrityshankkeesta M Tarve/hyöty asiakkaalle, imago, asiakkaat/ asiakasryhmät, tuotteet/palvelut, tapa toimia, yrityksen voimavarat. perustelut yrityksen perustamiselle ja suunnitellulle liikeidealle M Markkinapohjaiset perustelut (esimerkiksi kasvavat markkinat, markkinoilla tilaa, yrityksellä erityinen kilpailuetu). M Perustajasta johtuvat syyt (perustajat juuri ”oikeita henkilöitä” perustamaan juuri tämän yrityksen). M Perustelut suunnitellulle liikeidealle (miksi juuri tämä asiakasryhmä, juuri nämä tuotteet/ palvelut, miksi toimitaan juuri näin, jne.). tuleva liiketoiminta M Määritellään tavoitteet ja asetetaan visio tulevalle liiketoiminnalle. muodosta tulee sopia tulevan jäsenistön kanssa, sillä jäsenten lopullinen päätös lähteä mukaan perustuu usein juuri liiketoimintasuunnitelmaan. Kirjallisen liiketoimintasuunnitelman voi työstää internetissä osoitteessa http://liiketoimintasuunnitelma. com. Yritys-Suomi-verkkopalvelussa www. yrityssuomi.fi on myös mahdollista laatia liiketoimintasuunnitelma. pääoman tarve, rahoitus ja vakuudet M Kuinka paljon rahaa tarvitaan investointeihin ja käyttöpääomaksi, mistä raha saadaan (oma rahoitus, vieras rahoitus), mitä vakuuksia on käytettävissä lainojen vakuudeksi. kannattavan toiminnan edellytykset M Lasketaan myyntikatetarve, laaditaan myyntija myyntikatebudjetit sekä tulosbudjetti. sWOt-analyysi yrityshankkeesta M Osuuskunnan toiminnan sisäiset vahvuudet ja heikkoudet, missä asioissa osuuskunnan jäsenistö tai organisaatio on erinomainen tai ainakin parempi kuin muut yritykset? M Osuuskunnan toimintaa ja toimialaa koskevat uhkat ja mahdollisuudet: uhkat ovat tekijöitä, joille emme voi mitään, mutta jotka täytyy ottaa huomioon, mahdollisuudet ovat tekijöitä, joille toimintaa voidaan rakentaa ja joita tulee hyödyntää osuuskunnan eduksi. Yhteenveto ja johtopäätökset M Mistä on kysymys, onnistumista puoltavat tekijät, onnistumista vastaan olevat tekijät. Suunnittelusta toimintaan 15 Vuosisuunnitelma t oiminta-ajatus, liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma hahmottavat osuuskunnan toimintaa pitkällä aikavälillä. Vuosisuunnitelma sisältää seuraavan toimintavuoden käytännön suunnittelun. Vuosisuunnitelmaan kuuluvat toimintasuunnitelma, vuoden myyntitavoitteet, sekä talousarvio ja rahoituslaskelma. Vuosisuunnitelman täytyy olla yhdensuuntainen liikeidean ja toiminta-ajatuksen kanssa. Siksi liikeidea kirjoitetaan vuosisuunnitelman alkuun. Toiminnan suunnittelussa kannattaa hahmottaa ne päämäärät, joihin suunnittelukauden aikana pyritään. Päämäärät voi jakaa pienemmiksi osiksi, tavoitteiksi. M Tavoitteet ovat M selkeästi määriteltyjä: jokainen jäsen ymmärtää ne M mitattavia: voidaan arvioida, milloin ne ovat toteutuneet M aikaan sidottuja: tiedetään, milloin ne on oltava toteutettu M toteutettavissa olevia: ne ovat mahdollisia saavuttaa. Hyvä tavoite on tuloslähtöinen. Se kertoo, mitä tavoitteen toteuduttua on saavutettu. Kun tavoitteet on asetettu, ne puretaan toimenpiteiksi, joiden avulla tavoitteet on helppo käytännössä toteuttaa. Toimenpiteille tehdään aikataulu ja sovitaan, kuka niiden toteuttamisesta vastaa. neuvontaa osuuskunnan perustamista suunnitteleville p ellervo-Seurasta saa neuvontaa osuuskunnan perustamisvaiheeseen sekä toiminnan aikaisiin tilanteisiin. Lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä neuvontaa antaa osuuskuntalakiin erikoistunut lakimies. Neuvontaa saa puhelimitse, sähköpostitse sekä henkilökohtaisin tapaamisin. Yhteystiedot ovat osoitteessa www.pellervo.fi > Yritysneuvonta. Osuustoiminnan Kehittäjät - Coop Finland ry on osuustoiminnan ja yhteisyrittämisen osaajien sekä pienosuuskuntien valtakunnallinen yhdistys, joka ylläpitää ja kehittää jäsentensä neuvonta- ja kehittämistyössä tarvittavaa ammattitaitoa sekä edistää erityisesti pienten ja uusien osuuskuntien asioita. Lisätietoja saa osoitteesta www.coopfin.coop. Pirkanmaalla toimii osuuskuntayrittäjyyteen ja osuustoimintaan sekä lainsäädäntöön liittyviin kysymyksiin neuvontaa antava Tampereen Seudun Osuustoimintakeskus (www.osuuskuntakeskus.net). Heidän kouluttamansa alueelliset osuustoiminnalliseen yrittäjyyteen perehtyneet yritysneuvojat löytyvät osoitteesta www.yhteistoiminta.fi > Ota yhteys. Satakunnassa on Osuuskunta Sataosaajien osuustoiminnan neuvontapiste. Lisätietoja toiminnasta on osoitteessa www.sataosaajat.fi. Uusyrityskeskukset antavat henkilökohtaista neuvontaa yrityksen perustamista suunnitteleville ja alkaville yrityksille yli 80 palvelupisteessä ympäri Suomea. Uusyrityskeskukset toimivat yhteistyössä kuntien elinkeinoasiamiesten ja muiden alkavia yrittäjiä auttavien tahojen kanssa. Yhteystiedot ovat osoitteessa www.uusyrityskeskus.fi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) auttavat yrityksen 16 Osuuskunnan perustajan opas perustamisessa ja liikeidean arvioinnissa sekä antavat koulutusta yritystoiminnan aloittajille. Yrityksen perustamista suunnitteleville tarkoitettuja koulutustilaisuuksia ovat muun muassa Oman yrityksen perustaminen -teemapäivä ja alkavalle yritykselle suunnitellut tuotteistetut asiantuntijapalvelut kuten ProStart -Yritysidean arviointi- ja kehittämisohjelma. Koulutustilaisuudet ovat ELY-keskusten internetsivuilla www.ely-keskus.fi. ProAgria Keskusten ja Maa- ja kotitalousnaisten (MKN – Yrityspalvelut) yrityspalvelut antavat monipuolista neuvontaa maaseudun alkaville yrityksille. Kokonaisuuteen kuuluu muun muassa yritysidean arviointia, liiketoimintasuunnitelman ohjausta, investointi- ja rahoitussuunnittelua, yrityksen perustamisneuvontaa, tuotteiden ja palvelujen suunnittelu-, kehittämis- ja arviointipalveluja sekä maaseutumatkailun majoitustilojen luokitusta ja yleisvaikutelman arviointia. Asiantuntijuuden erityisalaa ovat maaseudun toimialat, kuten matkailu-, ravitsemis-, hyvinvointi- ja hoiva-alan palvelut, elintarvikkeiden valmistus ja luonnontuoteala, hevosala, urakointi, metalli- ja puuala sekä bioenergiaan liittyvä yrittäjyys ja muut luonnonvara-alat. Lisätietoja yrityspalveluista on internetsivuilla www.proagria.fi > Palvelut > ProAgria Yritys ja www. maajakotitalousnaiset.fi > Yritysneuvonta sekä www.majoitumaalla.fi Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n alueellisilla käsi- ja taideteollisuusyhdistyksillä on yritysneuvontaa ja tuotteistettuja palvelupaketteja (esimerkiksi Taito-startti ja Taito-tuotearvio) käsityöyrityksen perustamista suunnitteleville. Lisätietoja saa Taitoyritysneuvojilta ja osoitteesta www.taito.fi/ Yrityspalvelut. 4. taLOus tasapaInOOn t alouden tuntemus on yksi osuuskunnan menestymisen tärkeimmistä edellytyksistä. Jos perustajajäsenten joukossa ei ole riittävää asiantuntemusta, kannattaa ottaa ulkopuolinen tili- tai kirjanpitotoimisto hoitamaan kirjanpitoa ja muuta laskentatointa. Yksikään yritys ei käynnisty ilman rahaa. Alussa yritykseen täytyy saada alkupanostukseksi joko omaa tai vierasta pääomaa tai kumpaakin. Vieraan pääoman yrittäjä joutuu maksamaan korkoineen takaisin. Omalla rahoituksella on merkittävä etu vieraaseen pääomaan verrattuna: sen aiheuttamissa kustannuksissa voidaan joustaa eikä sitä tarvitse lyhentää. Talouden tulos, ylijäämä, syntyy tulojen ja menojen erotuksena. Panossijoitus on edellytys tuottojen saannille. Se, joka ei panosta, ei voi odottaa tulostakaan. Kannattavuuteen ei kuitenkaan riitä se, että tehdään oikein (tehokkaasti), vaan lisäksi on tehtävä oikeita asioita (markkinat ja tuotteet). Ennen hankkeeseen ryhtymistä on syytä punnita tarkoin liikeidean realistisuus. Tulosbudjetteihin kahdelle ensimmäiselle vuodelle kerätään arvioita realistisista tuotoista ja kuluista ja otetaan huomioon sekä mahdolliset korkokulut että kaluston vanheneminen. Arvioitaessa budjetin lukuja on hyvä pitää mielessä vanha totuus siitä, että ihmismielellä on taipumus arvioida kulut liian pieniksi ja tuotot liian suuriksi. Hyvä on myös muistaa, että toiminnan alkuvaiheessa on vain menoja. Tulot tulevat vasta myöhemmin. Osuuskunnan toiminnan kannattavuuden selvittäminen tapahtuu laskemalla myyntikatetarve, laatimalla myynti- ja myyntikatebudjetti sekä yhdistämällä ne tulosbudjetiksi. Talous tasapainooan 17 Myyntikatetarpeen määrittely Minimimyyntikatetarve laskemalla saadaan selville se euromäärä, jolla yritys saavuttaa 0-tuloksen. Ei tule voittoa, mutta ei tule tappiotakaan. Myyntikatetarvetta laskettaessa tavanomainen tuloslaskennan kaava käännetään ylösalaisin. Näin saadaan perustamisvaiheen minimitulostavoite seuraavasti: MINIMITULOSTAVOITE (ennen veroja) + Poistot (vähintään lainojen lyhennysten suuruisina) = RAHOITUSTULOSTARVE + vieraan pääoman korot + (verot, joita tässä ei huomioida, kun tulos on +/- 0) = KÄYTTÖKATETARVE + toiminnan kiinteät kulut + vuokrat + kiinteät palkat sivukuluineen = MYYNTIKATETARVE +/- 0 euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa Myynti- ja myyntikatebudjetin laatiminen Myynti- ja myyntikatebudjetit voidaan laatia joko esimerkiksi tuotteittain, asiakkaittain tai kuukausittain seuraavasti: NETTOLIIKEVAIHTO (alvton hinta) muuttuvat kulut -- raaka-aineet ja muut ostot -- muuttuvat työpalkat sivukuluineen -- muut muuttuvat kulut = MYYNTIKATE _____ euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa yhteensä _____ euroa tulosbudjetin laatiminen TULOSBUDJETTI LIIKEVAIHTO - muuttuvat kulut MYYNTIKATE kiinteät kulut -- kiinteät palkat sivukuluineen -- vuokrat -- muut kiinteät kulut KÄYTTÖKATE - vieraan pääoman kulut - verot RAHOITUSTULOS - poistot NETTOTULOS 18 Osuuskunnan perustajan opas _____ euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa yhteensä _____ euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa _____ euroa hankkeen alkuvaiheen rahoitus u uden yrityksen käynnistämiseen tarvitaan työtä ja aikaa, eikä uusi osuuskunta säästy pakollisilta hankinnoilta. Alkupääoman tarve riippuu siitä, mitä yritys todella tarvitsee päästäkseen liikkeelle. Palvelu- ja käsityöalojen osuuskunnat tai hankintaosuuskunnat saattavat selvitä pienin- kin investoinnein. Tuotannollinen toiminta vaatii suurempaa määrää pääomaa. Kuitenkin pienenkin yrityksen rekisteröinti-, vuokra-, puhelin- ja postikulut nielaisevat rahaa ennen kun tuotteista saatavia tuloja tippuu kassaan. rahaa tarvitaan investointeihin ja käyttöpääomaksi Y ritystä aloitettaessa rahan lähteitä ovat omat ja/tai vieraat sijoitukset ja/tai avustukset. Liikkeellelähdön onnistumiseksi rahan lähteiden täytyy kattaa rahan tarve. Rahaa tarvitaan usein enemmän kuin kustannuksia arvioitaessa on osattu ottaa huomioon. M Osuuskunnan mahdollisia investointeja ovat M liiketila (vuokravakuudet, remonttikulut) M koneet ja kalustot (ostohinta tai vuokraushinta, asennus, kuljetus, korjaus) M irtaimisto ja sisustus (konttorikalusteet, konttoritarvikkeet, muut tarvikkeet). M Osuuskunta tarvitsee rahaa käyttöpääomaksi, johon kuuluvat M perustamiskulut (muun muassa perusilmoitus kaupparekisterisiin, käsittelymaksu 350 euroa v. 2010) M alkumainonta (ilmoitukset, mainoskirjeet, käyntikortit jne., lähetyskulut) M vuokra M mahdolliset palkat (palkat ja palkkojen sivukulut) M kassa M alkuvarasto M muut ennakot. M Omia sijoituksia voivat olla M osuuspääoma (osuudet ja mahdolliset lisäosuudet) M omat koneet ja kalusto M muu oma sijoitus, esimerkiksi lainat jäseniltä. M Vierasta rahaa voivat olla M lainat pankeilta ja erityisluottolaitoksilta (Finnvera Oyj) M sekkitililuotot M lainat tavarantoimittajilta (ostovelat) M muu rahoitus (esimerkiksi avustukset ELY-keskukselta). kassabudjetti r ahan riittävyyttä seurataan kuukausittaisella kassabudjetilla. Kassabudjettiin kerätään kassaan tulevat maksut (myyntitulot, muut liiketulot ja ylimääräiset tulot) yhteensä. Samoin kerätään kassasta maksettavat kulut (arvonlisävero, ostot, palkat, ennakonpidätykset ja sotumaksut, TyELmaksut, muut lakisääteiset vakuutusmaksut, lomarahat, muut henkilöstökulut, vuokrat, muut kiinteät kulut, korkokulut, verot, mahdolliset investoinnit ja lainojen lyhennykset) yhteen. Kassaan tulevista maksuista vähennettynä kassasta menevät maksut ilmoittavat rahoitustarpeen, sen mitä alkukassasta ja mahdollisista luottojen lisäyksistä täytyy rahaa löytyä, jotta yrityksen rahat riittäisivät aina kuluihin. Talous tasapainoon 19 Omaa rahaa tarvitaan Y ritys rahoittaa toimintaansa tulorahoituksen lisäksi siis omalla pääomalla, vieraalla pääomalla ja avustuksilla. Avustuksista on huomattavaa apua yritystoiminnan alussa, mutta yritystoiminnan kannattavuus ei voi olla pysyvästi avustusten varassa. Oma pääomaa yrityksessä voi olla oma sijoitettu pääoma, tuloksen kautta syntynyt ja yritykseen verojen maksun jälkeen jätetty pääoma sekä omaisuuden arvonnousujen kautta syntynyt pääoma. Perinteisesti pienet yritykset lisäävät omaa pääomaansa tuloksestaan. Oma pääoma on yrityksen puskurivarasto, jota aloitettaessa on oltava tarpeeksi. Yrityksen oma pääoma on riskinottoa varten. Sen riittävyys tulee esiin aina uusia riskejä kohdattaessa. Yritystoiminnan käynnistämiseen sitou- tuu paljon jäsenten työtä. ”Hikipääomalle” on käyttöä ennen kuin tuottoja tulee, mutta myös rahallista panostusta tarvitaan, jotta osuuskuntamuotoiseenkin yritystoimintaan sitouduttaisiin. Jos ei ole mitään hävittävää ja vain vähän voitettavaa, miksi yrityksestä välitettäisiin? Tämä on ollut monen aloittelevan osuuskunnan kompastuskivi; vähäisellä pääomalla ja ”riskittömästi” perustetulla yrityksellä ei riitä toimintaan tarvittavaa käyttöpääomaa. Osuuskunnan perustajien kannattaa miettiä tarkkaan osuusmaksun suuruus. Se määrätään usein liian alhaiseksi, koska osuuskuntalaki ei määrää osuuskunnan vähimmäispääomaa. Mitä suurempi on oman rahoituksen osuus, sitä helpompaa on löytää hankkeelle myös ulkopuolista rahoitusta. Mistä vierasta pääomaa? t oiminnan käynnistysvaiheessa osuuskunnan jäsenet saattavat joutua lainaamaan osuuskunnalle omia varojaan. Omistajien lainat maksetaan takaisin osuuskunnan toiminnan päästyä kunnolla vauhtiin. Lainojen ehdot määritellään tarkasti ja lainasta tehdään kirjallinen sopimus. Ulkopuolista rahoitusta tarjoavat pankit ja rahoitusyhtiöt. Erityisrahoituksen myöntäjinä on joukko valtion rahoituksella toimivia yhteisöjä. pankit Pankin luotonannon muotoja ovat yleisemmin tililuotot sekä lyhyt- ja pitkäaikaiset luotot. Hyväkään liikeidea ei riitä vakuudeksi, vaan pankki edellyttää lainoilleen reaalivakuuksia. Yritysluotoissa vakuudet ovat yleisemmin kiinnityksiä, osakekirjoja tai talletuksia. Finnvera Oyj voi antaa takauksia lainojen vakuudeksi. Usein lainaan tarvitaan myös yrittäjien henkilökohtainen takaus. Henkilötakauksissa riski koskettaa takaajien henkilökohtaista omaisuutta. Omavelkaisessa takauksessa velka voidaan sen eräännyttyä vaatia suoraan takaajalta, eikä päävelallisen maksukyvyttömyyttä tarvitse selvittää. Lainapäätöksiä tehdessään pankit katsovat yrityksen menestymistä (rahoitustulos, minkälainen tulevaisuus), vakuusasemaa, sitä mitä asiakas tuottaa pankille kokonaisuudessaan (raha-asioitten keskittäminen), 20 Osuuskunnan perustajan opas yrittäjäluonnetta (tavoitteellisuutta, vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta ja päätöksentekokykyä) sekä sitä, ovatko lainanhakijoiden omat talousasiat kunnossa (luottotiedot). Mikäli lainanoton jälkeen yritystoiminnassa tulee esiin odottamattomia ongelmia, on muutoksista hyvä kertoa pankille. rahoitus- ja eläkevakuutusyhtiöt Rahoitusyhtiöt rahoittavat koneiden, laitteiden ja kaluston hankintaa osamaksurahoituksella tai leasing-rahoituksella (laitteen vuokraaminen). Leasing soveltuu myös tuotannollisten investointien rahoittamiseen. Luoton vakuutena on yleensä rahoituksen kohteena oleva kone. Leasing-rahoitus ei sido vakuuksia, joita aloittavalla yrityksellä on usein niukasti. Leasing-vuokrat voi vähentää verotuksessa. Osuuskunnalla on myös mahdollisuus takaisinlainata rahastoituneita TyEL-eläkevakuutusmaksuja. erityisrahoituksen vaihtoehtoja Valtio edistää pienten yritysten toimintaa neuvonnan ja koulutuksen lisäksi myöntämällä rahallista tukea yrityksen perustajalle. Tuki riippuu usein yrityksen sijaintipaikkakunnasta ja toimialasta. Avustusten ja tukien saantimahdollisuus kannattaa selvittää ennen yrityksen perustamista. Yleensä tuki täytyy anoa ja päätös tuen hyväksymisestä tulla ennen hankkeeseen ryhtymistä. Useat niistä maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella. Avustukset voivat tukea yritystoiminnan alkua, mutta yrityksen kannattavuus ei voi olla avustusten varassa. Lisätietoja yritystuista saa osoitteesta www.yrityssuomi.fi. starttiraha Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) voivat myöntää yrittäjiksi ryhtyville starttirahaa. Starttiraha turvaa yrittäjän toimeentulon yritystoimintaa käynnistettäessä. Tukea voidaan myöntää enintään 18 kuukauden ajaksi. Starttirahapäätös tehdään yleensä kahdessa jaksossa. Jakson pituus voi olla enintään kuusi kuukautta. Jos kahden jakson jälkeen arvioidaan olevan edelleen tarvetta toimeentulon turvaamiseen, voidaan starttirahaa myöntää kolmannelle jaksolle, kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajaksi. Starttirahaa voidaan maksaa niiltä päiviltä, joina yrittäjä työskentelee yrityksessään, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Starttirahaa voidaan myöntää päivää kohti työllistämistuen verran korotettuna enintään 60 %:n lisäosalla, eli vuonna 2010 keskimäärin noin 550–880 euroa. Hakijalta edellytetään yrittäjäkokemusta tai yrittäjätoiminnassa tarvittavaa koulutusta. Koulutus voidaan järjestää myös tuen maksamisen aikana. Starttirahaa ei voida myöntää, jos yritystoiminta on jo alkanut. Päätöstä valmistellessaan TE-toimisto voi pyytää ulkopuoliselta asiantuntijalta esimerkiksi uusyrityskeskukselta arviota starttirahan hakijan yrittäjävalmiuksista, yritysidean kannattavuudesta ja alan kilpailutilanteesta. Jos osuuskunnan jäseniä on seitsemän tai enemmän, ei starttirahaa voida myöntää, koska omistusosuus jää alle 15 prosentin, jolloin jäseniä ei katsota yrittäjiksi. Jos osuuskunnan jäseniä on enintään kuusi, voi heistä jokainen saada starttirahaa perustettavaan osuuskuntaan. Lisätietoja starttirahasta saa TE-toimistoista ja osoitteesta www.mol.fi > Yrittämisen tuki > Starttiraha - aloittavan yrittäjän tuki. työllisyyspoliittinen avustus ELY-keskus voi myöntää työllisyyspoliittista avustusta osuuskunnan perustamiseen, jos perustettavan osuuskunnan jäsenistä vähintään kolme neljäsosaa on osuuskunnan perustamishetkellä työttöminä työnhakijoina. Avustusta myönnetään enintään 75 % avustuksen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista. Korkein tukitaso on tarkoitettu osuuskunnille, joiden kaikki jäsenet ovat perustamishetkellä työttömiä. Avustusta voidaan myöntää enintään kuuden kuukauden ajaksi kustannuksiin, jotka aiheutuvat työttömien osaamisen ja työsuoritusten markkinoinnista, työtilaisuuksien hankkimisesta tai järjestämisestä sekä yhteisön yhdistys- ja kaupparekisteriin merkitsemisestä. Työllisyyspoliittista avustusta voidaan myöntää myös sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen. Sosiaalisen yrityksen elinkeinotoiminnan nimenomaisena tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Edellä mainittu tavoite on nimenomaisesti mainittava yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen säännöissä. Lisätietoa avustuksesta saa ELY-keskuksista ja osoitteesta www. mol.fi > Työnantajanpalvelut > Palkkatuki ja muut tuet. avustusta investointeihin ja kehittämishankkeisiin ELY-keskukset voivat myöntää avustusta yritysten kehittämishankkeisiin ja investointeihin. Tukea voi saada yritystoiminnan aloittamisessa tai laajentamisessa tarpeellisen käyttöomaisuuden hankintaan tai sen muutos- ja parannustöihin. Tukea voidaan myöntää 10–35 % riippuen yrityksen koosta ja sijainnista. Aloittamisvaiheessa on mahdollista saada avustusta myös ulkopuolisten asiantuntija- ja kehittämispalveluiden hankkimiseen. Tukea myönnetään kehittämistoimenpiteen laajuudesta riippuen enintään 50–90 % tukikelpoisista kustannuksista. Kaupunki- tai kuntakeskuksen taikka muun siihen verrattavan taajaan asutun alueen ulkopuolella sijaitsevalle päivittäistavaroita myyvälle kyläkaupalle voidaan myöntää tukea investointiin, jolla parannetaan tai monipuolistetaan palveluja. Avustuksen enimmäisprosenttiosuus investoinnin hankintamenosta on 40. Lisätietoja avustuksista saa ELY-keskuksista ja internetsivuilta www. ely-keskus.fi, www.mavi.fi ja www.yrityssuomi.fi. tukea työntekijän palkkauskustannuksiin TE-toimisto voi myöntää palkkatukea työnantajalle työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille tai jos hän ei sijoitu koulutukseen. Palkkatukea voi saada työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Palkkatuki koostuu perusosasta ja harkinnanvaraisesta lisäosasta. Korkeinta korotettua palkkatukea (perusosa + lisäosa) on mahdollista saada vaikeasti työllistyville työnhakijoille. Vaikeasti työllistyvällä tarkoitetaan työtöntä työnhakijaa, joka on saanut työttömyyspäivärahaa vähintään 500 päivältä. Lisätietoja palkkatuesta saa TE-toimistoista ja osoitteesta www. mol.fi > Työnantajan palvelut > Palkkatuki ja muut tuet. Matalapalkkatukeen on oikeutettu Talous tasapainoon 21 työnantajarekisteriin merkitty työnantaja, jos hänellä on palveluksessaan 54 vuotta täyttänyt työntekijä, jolle kokoaikaisesta työstä maksettava palkka on yli 900 euroa, mutta alle 2 000 euroa kuukaudessa. Työnantaja voi jättää oma-aloitteisesti suorittamatta Verohallinnolle tukea vastaavan määrän palkoista toimitetuista ennakonpidätyksistä. Ennakonpidätyksestä vähennettävä matalapalkkatuki ilmoitetaan Verohallinnolle kausiveroilmoituksella. Lisätietoja matalapalkkatuesta saa Verohallinnon toimipisteistä ja osoitteesta www.vero.fi. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on vuoden 2011 loppuun saakka poistettu tiettyjen Lapin ja Pohjois-Karjalan kuntien, Kainuun maakunnan sekä Pohjois-Pohjanmaalla Hailuodon ja Pohjois-Savossa Rautavaaran kuntien työnantajilta. Maksuvapautusten yhteinen enimmäismäärä on 30 000 euroa samalta palkanmaksuvuodelta suoritettavasta sosiaaliturvamaksusta. Sosiaaliturvamaksuvapautusta hyväkseen käyttävän työnantajan on tehtävä aloittamisilmoitus Verohallinnolle. Maksuvapautuskokeilussa mukana oleva työnantaja vähentää maksuvapautuksen piiriin kuuluvat määrät kausiveroilmoituksessaan. Lisätietoja sosiaaliturvamaksuvapautuksesta saa Verohallinnon toimipisteistä ja osoitteesta www.vero.fi. Aloittavalle tai laajentavalle pienelle yritykselle voidaan myöntää yrityksen kehittämisavustusta uusien työntekijöiden palkkamenojen perusteella. Aloittavalle pienelle yritykselle voidaan myöntää avustusta myös yrittäjän kohtuullisten laskennallisten palkkamenojen perusteella. Avustus on enintään 50 prosenttia ja sitä myönnetään enintään 24 kuukauden ajalta. Yksinyrittäjän on mahdollista saada avustusta ELY-keskukselta palkatessaan ensimmäistä/ensimmäisiä työntekijöitä yritykseensä. Avustuksia on haettava ennen työsuhteen alkamista siltä ELY-keskukselta, jonka alueella on työntekijän työpaikka sekä työnantajan kiinteä toimipaikka. Työntekijä tulee palkata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja työaika täytyy olla vähintään 25 tuntia viikossa. Maaseutumaisella alueella MannerSuomessa yritys voi saada yrityksen käynnistysavustusta enintään kahden henkilötyövuoden palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin kahden vuoden aikana. Tuki voi olla korkeintaan 50 % palkasta. Lisätietoja yrityksen käynnistysavustuksesta saa osoitteesta www.mavi.fi > Maaseudun rahoitus > Yritystoiminnan tuet > Käynnistystuki. Jos työntekijän työpaikka sekä työnantajan kiinteä toimipaikka on I tukialueella tai Forssan, Etelä-Pirkanmaan, Imatran, Jämsän, Keuruun, Kouvolan, Kotka-Haminan, Lappeenrannan, Salon, Seinäjoen 22 Osuuskunnan perustajan opas tai Vakka-Suomen seutukunnan alueella taikka Hartolan, Heinolan, Kaskisten tai Sysmän kunnassa, yksinyrittäjälle voidaan myöntää yrityksen kehittämisavustusta ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin. Työntekijä tulee palkata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja työaika olla vähintään 25 tuntia viikossa. Avustuksen määrä on 30 % palkattavan työntekijän palkasta ensimmäisten 12 kuukauden ajalta ja 15 % seuraavien 12 kuukauden ajalta. Lisätietoja yrityksen kehittämisavustuksesta saa ELY-keskuksista ja internetsivuilta www.ely-keskus.fi ja Yritys-Suomi-palvelusta osoitteesta www.yrityssuomi.fi. Muu erityisrahoitus Keksintösäätiö voi myöntää rahoitusta yksityishenkilöille ja alkuvaiheessa oleville yrityksille innovatiivisen tuotteen tai palvelun kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Lisätietoja saa Keksintösäätiön internetsivuilta www.keksintosaatio.fi. Teknologian kehittämiskeskus Tekes rahoittaa yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa avustuksin ja lainoin. Lisätietoja on osoitteesta www.tekes.fi. Finnvera Oyj on erityisrahoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä sekä uusien yritysten perustamista. Finnvera toimii rahoitusmarkkinoita täydentävänä yritysrahoittajana tiiviissä yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa ja on näin ollen hankkeissa yleensä osarahoittajana. Rahoitusta voidaan myöntää kaikille toimialoille lukuun ottamatta varsinaista maatilataloutta, metsätaloutta ja rakentamisen perustajaurakointia. Rahoitusratkaisuja edeltää aina yrityksestä tehtävä yritystutkimus, jossa arvioidaan yrityksen liikeideaa, kilpailukykyä ja menestymismahdollisuuksia. Finnvera Oyj voi myöntää rahoitusta uusosuuskunnille samoilla periaatteilla kuin muillekin yrityksille. Yrityksen tulee täyttää kannattavan liiketoiminnan edellytykset ja yrittäjän henkilökohtaisen talouden on oltava kunnossa. Lisäksi yrittäjän tulee osallistua yrityksen toimintaan täysipäiväisesti ja on ansaittava siitä toimeentulonsa. Parhaiten osuuskunnalle soveltuvat Finnveran tuotteista takaukset ja lainoista Investointi- ja käyttöpääomalaina sekä Kehittämislaina. Pienlainatuotteet ovat mahdollisia, kun yrityksen henkilömäärä on alle viisi henkilöä. Rahoitusratkaisut ovat aina hankkeen mukaan räätälöityjä, joten kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään Finnveran aluekonttoriin mahdollisten rahoitusvaihtoehtojen kartoittamiseksi. Lisätietoja Finnveran rahoitusvaihtoehdoista saa Finnveran puhelinpalvelusta numerosta 020 690 782 ja osoitteesta www.finnvera.fi. 5. YrItYs eLää MarkkInOInnIn aVuLLa O suuskunnan toimintamahdollisuuksien perusta on toiminnan kannattavuus eli tulojen on oltava menoja suuremmat. Markkinoinnin perusta määritellään jo osuuskunnan liikeideassa: mitä, kenelle, miten ja miksi osuuskunta aikoo tuottaa hyödykkeitä tai palveluja. Markkinaselvityksen avulla aloittava osuuskunta selvittää toimintansa kohteen ja olosuhteet, joissa sitä harjoitetaan. Selvityksen voi laatia muun muassa yhteisten, omien tutkimusten, havaintojen ja haastattelujen avulla ja käyttämällä hyväksi esimerkiksi Tilastollisen vuosikirjan tietoja sekä ELYkeskuksen ja muiden yritysneuvontapisteiden palveluja. Yritys elää markkinoinnin avulla 23 Markkinaselvitys kohteet Kenelle halutaan myydä - yrityksille vai yksityishenkilöille? Missä he ovat? Mikä on mahdollisten asiakkaiden määrä ja ostovoima keskimäärin? Kuka tekee ostopäätökset ja miten päättäjät tavoitetaan? asiakkaiden tarpeet Mitkä ovat asiakkaiden toiveet ja vaatimukset tarjottavan tuotteen tai palvelun suhteen? Liittyvätkö ne hintaan, laatuun, saatavuuteen, ajankohtaisuuteen tai muuhun sellaiseen? Ja mikä on näiden keskinäinen painoarvo? kilpailutilanne Ketkä ovat kilpailijoita, miten he toimivat ja minkälaiset ovat heidän tuotteensa tai palvelunsa? Mitkä ovat kilpailijoiden vahvuudet ja heikkoudet? Entä kilpailun luonne hinta, laatu, ominaisuudet, saatavuus tai muut tekijät? toimintaympäristö Onko alalle tulossa uusia yrittäjiä tai onko sieltä poistumassa vanhoja ja miksi? Kilpailijoiden yhteistyö- ja alihankintamallit ja toimintaverkostot? Omat kilpailutekijät Vastaavatko omat tuotteet tai palvelut asiakkaiden arvostuksia? Omat vahvuudet, valtit ja ylivoimatekijät? Mahdolliset yhteistyö- tai alihankintasuhteet? Valmis asiakaspohja? Markkinointisuunnitelma M arkkinoinnin toimenpideohjelma kertoo, mitä aiotaan tehdä, milloin ja millä hinnalla. Se kattaa toimenpiteet ajassa, yleisimmin tilivuodessa. Suunnitelmassa ovat mukana kaikki tehtävät, joiden tarkoituksena on myydä, edistää tai ylläpitää kysyntää: l myyntitoimenpiteet (esimerkiksi henkilökohtainen, puhelin- ja sähköinen myynti) l markkinointiviestintä (esimerkiksi myyntikirjeet, ilmoittelu, suoramainonta, sähköinen markkinointi) l tapahtumamarkkinointi (myynti-, messu- ynnä muut esiintymiset) l tiedottaminen lehdistölle ja sidosryhmille l yhteystoiminta eli asiakas- ja muiden keskeisten suhteiden ylläpito. Markkinointisuunnitelman voi kirjoittaa toimenpideohjelmaksi. Se on työkalu, jolla osuuskunta huolehtii, että tehtävät markkinointitoimenpiteet ovat tehokkaita ja oikein kohdistettuja. Siihen voi kirjata myös vastuualueet ja toimenpiteiden tavoitteet, kehittäminen ja koordinointi. Toimenpideohjelma helpottaa markkinoinnin seurantaa. Toimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista syntyy markkinointibudjetti. Aloittavan osuuskunnan on tärkeää arvioida tulojen ja menojen ajallinen yhteensopivuus; markkinointi aiheuttaa kuluja ennen kuin tuloa alkaa tulla. segmentointi M ahdollisten asiakkaiden jakaminen ryhmiin eli asiakassegmentteihin on tarpeen etenkin silloin, kun asiakkaat ovat erilaisia, alueellisesti hajallaan tai kun omat resurssit (taloudelliset ja/tai henkilöresurssit) ovat rajalliset. 24 Osuuskunnan perustajan opas Jos käytössä on sähköistä asiakashankintaa, markkinointia ja myyntitapahtumia, segmentoinnin merkitys korostuu, koska sähköisiin tapoihin tottuneet asiakkaat odottavat nopeaa reagointia. Markkinointiviestintä a loittavan osuuskunnan elinehto on tunnettuuden sekä uskottavuuden ja hyväksyttävyyden saavuttaminen. Mieluummin kannattaa toteuttaa riittävän vahva alkumarkkinointi kuin odottaa, että tieto leviää vähitellen. Samoin selkeät kampanjanomaiset myynti-iskut ovat tehokkaampia kuin jatkuva esilläolo tiedotusvälineissä. Ilmoittelussa viesti huomataan ja parhaassa tapauksessa muistetaan, jos sitä toistetaan riittävästi. Mainosvälineen valinnassa on ratkaisevaa sen kyky tavoittaa kohteensa. Myös osuuskunnan kannattaa hyödyntää uusia sähköisiä mainosvälineitä kuten teksti- ja sähköpostiviestit, koska tarkalla koh- dennuksella niiden kulut voivat olla murtoosa laajan lehtikampanjan hinnasta. Hyvä asiakasrekisteri onkin kullan arvoinen, mutta vaatii tietojen keräämisen tai ostamisen, henkilörekisterilakiin perehtymisen ja ylläpidon. Erityisesti pienellä paikkakunnalla osuuskunnan perustaminen on uutinen, johon paikalliset tiedotusvälineet mielellään tarttuvat. Hyvät suhteet alueen tiedotusvälineisiin helpottavat paineita tunnettuuden luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Aktiivinen tiedottaminen kannattaa ottaa osaksi osuuskunnan viestintää. Se voi jopa vähentää markkinoinnin tarvetta. Hyvä lehdistötiedote sisältää aina uutisen. Yrityskuva a joissa ennen markkinoinnin suunnittelun aloittamista on syytä pohtia, minkälaisen mielikuvan osuuskunta haluaa itsestään välittyvän. Tavoitekuva tulee olla realistinen ja mahdollinen, liittyä luontevasti tuotteisiin tai palveluihin ja tapaan toimia. Sen rakentamiseen tulisi jokaisen osuuskunnan jäsenen toimillaan sitoutua. Jokaiseen potentiaalisenkin asiakkaan kyselyyn pitää voida vastata, sillä ”ei oo” vähentää nopeasti yrityksen kiinnostavuutta. Tunnukset ovat yrityskuvan näkyvintä aluetta. Nimi, liikemerkki, iskulause, värit, muodot, materiaalit jne. muodostavat yrityksen ilmiasun ja esiintymisen kehyksen. Tärkeintä on omaperäisyys, ajattomuus, luonteva yhteys toimialaan, tapaan toimia, lupauksiin, vahvuuksiin tai muuhun sellaiseen. Selkeä ja yksinkertainen painuu mieliin! Tunnuksia sovelletaan johdonmukaisesti kaikkeen osuuskunnan esiintymiseen kuten käyntikortteihin, kirjelomakkeisiin, pakkauksiin, esitteisiin, työvaatteisiin ja messusomistuksiin. Liikemerkkiä suunniteltaessa on hyvä pitää mielessä sen koon muuttamismahdollisuudet ja värillisen tunnuksen toteuttaminen myös mustavalkoisena. Ennen liikemerkin käyttöönottoa on hyvä tarkistaa vielä, miten merkki toimii sähköisessä muodossa esimerkiksi yrityksen internetsivuilla. hyvä kello kauas kuuluu Y ksikin huono tuote tai työ voi viedä yrityksen hyvän maineen - ja jokainen hyvä tuote ja työ rakentaa seuraavaa. Osuuskunnan markkinointi on jokaisen jäsenen asia, yhteinen tehtävä, vaikka vastuualueista voidaan tarvittaessa sopia. Jokainen jäsen ”markkinoi” myös omalla käytöksellään yhteistä yritystä. Jäsenet ovat siten osuuskunnan käveleviä käyntikortteja tai ulkomainoksia. Huomioitavaa on myös sosiaalisten medioitten kuten Facebookin mahti. Näkyvyys voi edistää yrityksen tuotteiden ja palvelujen tunnettuisuutta, mutta vastaavasti asiakkaiden tyytymättömyys leviää laajasti yleisön tietoon. Markkinointi- ja toimenpidesuunnitelmien seuranta ja säännöllinen tarkastelu auttaa pitämään paitsi kulut hallinnassa myös paljastamaan kehittämistarpeet. Yrityskuvan seurannassa auttaa yksinkertainen laatuohjelma: keskeiset laadun tekijät kirjataan ja niiden toteutumista seurataan omien havaintojen ja asiakaspalautteiden avulla. Yritys elää markkinoinnin avulla 25 Verkkonäkyvyys n ykyisin palveluita ja tuotteita haetaan verkosta. Verkkonäkyvyyttä voivat olla valmis ilmoitustila internetin maksullisissa hakupalveluissa ja omien verkkosivujen käyttöönotto. Verkkosivuja varten voi vuokrata palvelintilaa joltain palveluntarjoajalta eli niin sanotusta webhotellista. Levytilan lisäksi webhotellin ylläpitäjä voi hoitaa domain-nimen (url/www-osoite) rekisteröinnin, tarjota sähköpostilaatikot sekä kävijätilastoinnin. Tällaisia palveluntarjoajia on useita, vertailua voi suorittaa esimerkiksi osoitteessa www.webhotellit.com. Kun osuuskunnan verkkosivuja päästään suunnittelemaan, tekemiseen kannattaa uhrata hiukan aikaa ja rahaa, sillä lisääntynyt asiakasmäärä tuo rahat moninkertaisesti takaisin. Sivuston sisältö ja toimivuus eri päätteillä, suojaus ja löydettävyys (hakukoneoptimointi) kannattaa miettiä tarkkaan. Minkälaisia tavoitteita sivustolle asetetaan, onko tarkoitus saada yhteydenottoja, suoria tilauksia vai pelkästään tiedottaa esimerkiksi uusista tuotteista. Jos taidot ja aika riittävät, sivut voi luonnollisesti tehdä itse. Sivusto on kuitenkin suhteellisen edullista teettää ulkopuolisella tekijällä. Tärkeää on muistaa verkkosivujen ylläpito. Tietoja tulee päivittää, muutoin niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Vanhat tiedot ja toimimattomat linkit karkottavat potentiaaliset asiakkaat. Jos sivusto teetetään ulkopuolisella tekijällä, kannattaa varmistaa miten päivitykset onnistuvat, millä kustannuksilla ja kenen vastuulla mikäkin asia on. Verkko kauppakanavana e nnen verkkokaupan perustamista on syytä miettiä, ovatko tarjottavat tuotteet sopivia myytäviksi internetin välityksellä. Missä potentiaaliset asiakkaat liikkuvat ja ovatko he valmiita ostamaan tuotetta näkemättä sitä ensin. Kauppa voi olla osa olemassa olevia verkkosivuja tai toimia erillisenä, jonne asiakkaat ohjataan linkin välityksellä. Vaivattomin tapa perustaa kauppa on hankkia valmis verkkokauppapaketti. Paketti voi sisältää hallintaohjelman, osoitteen (jos halutaan erillinen), palvelintilan, perusrakenteen ja visuaalisen ilmeen. Verkkokaupan tuotesivuja voi itse muokata ja päivittää tavallisen internetselaimen avulla. Verkkokaupassa myytävät tuotteet tulee tuoda esille kuvin ja tekstein selkeästi jaoteltuina. Hyvät ja luotettavat yritys-, yhteysja tuotetiedot luovat varmuutta asiakkaalle. Sivuilla tulee näkyä ainakin kaupan ehdot, posti- ja toimituskulut, peruutus- ja reklamaatio-ohjeet. Verkkokauppa, kuten muutkin internetsivut ovat hyvä keino kerätä tietoa ja rakentaa asiakasrekisteriä. Asiakasta tulee aina informoida mihin tietoja käytetään ja kuinka hän voi estää niiden käytön muussa kuin haluamassaan tarkoituksessa. Sähköisen kaupankäynnin aapinen on Tieken internetsivuilla www.tieke > Julkaisut > Oppaat yrityksille. Hyväkään tuote ei itse myy itseänsä. Markkinoinnin on tehtävä osuuskunnan tuotteet ja palvelut tunnetuiksi asiakkaille, joiden halutaan ostavan niitä. 26 Osuuskunnan perustajan opas 6. Osuuskunnan kIrjanpItO kirjanpitovelvollisuus O suuskuntalain mukaan osuuskunta harjoittaa taloudellista toimintaa jäsentensä talouden tai elinkeinon tukemiseksi. Osuuskunta on liikeyritys, joka kirjanpitolain mukaan on kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitoa ei pidetä vain viranomaisten määräysten takia. Myös yritys itse hyötyy siitä, että toiminta voidaan yksityiskohtai- sesti rekisteröidä niin, että yrityksen kannattavuutta pystytään seuraamaan. Tehokas toiminta edellyttää budjetointia ja etukäteen suunnittelua. Jälkikäteen voidaan sitten kirjanpidon avulla todeta, miten asetetut tavoitteet on saavutettu. Budjettivertailun avulla voidaan todeta toiminnan heikkoudet ja vahvuudet sekä ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi. tuloslaskelma ja tase L iiketoimintaa harjoittava osuuskunta on velvollinen käyttämään kirjanpitoasetuksen edellyttämää tuloslaskelman liikekaavaa. Samaa kaavaa käyttävät myös muut liiketoimintaa harjoittavat yritykset. Tuloslaskelmasta on käytävä ilmi se, miten tilikauden tulos on syntynyt. Pientä osuuskuntaa varten tuloslaskelmakaava on ehkä liian yksityiskohtainen. Tarpeeton teksti voidaan jättää pois, mutta kaavan mukaista ryhmittelyä on noudatettava. Lyhennetty tuloslaskelma Liian yksityiskohtainen tuloslaskelma voi pienelle yritykselle olla vaarallinen sen takia, että se saattaa paljastaa liikesalaisuuksia kilpailijoille. Tällä perusteella on kirjanpitoasetukseen otettu säännös, joka sallii tuloslaskelman laatimisen lyhennettynä. Tämä on mahdollista, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi seuraavista rajoista: 1) liikevaihto 3,4 milj. euroa 2) taseen loppusumma 1,7 milj. euroa 3) palveluksessa 25 henkilöä. Kululajikohtaisessa tuloslaskelmassa Osuuskunnan kirjanpito 27 saadaan esittää liikevaihto, valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos, valmistus omaan käyttöön, liiketoiminnan muut tuotot sekä materiaalit ja palvelut yhteenlaskettuna eränä, bruttotuloksena. kululajikohtainen lyhennetty tuloslaskelma BRUTTOTULOS Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Osinkotuotot Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/TAPPIO Tuloslaskelman viimeiselle riville merkitään kirjanpitoasetuksen mukaan tilikauden voitto tai tappio. Tässä kohdassa osuuskunnat käyttävät kuitenkin omaa termistöään. Osuuskunta tuottaa ylijäämää tai tappiota (OKL 6:2 §). Osuuskunnat voivat käyttää asetuksen mukaista tasekaavaa sellaisenaan, sillä kaava on yhteinen kaikille liiketoimintaa harjoittaville kirjanpitovelvollisille. Oman pääoman ryhmässä on kuitenkin otettava huomioon OKL 6:2 §:n säännökset, joiden mukaan osuuskunnan oma pääoma on tilinpäätöksessä esitettävä alla olevan kaavan mukaan. Omaa pääomaa ei enää jaeta sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan. Oma pääoma (OKL 6:2 §) 1) osuuspääoma 2) lisäosuuspääoma 3) sijoitusosuuspääoma 4) ylikurssirahasto 5) arvonkorotusrahasto 6) vararahasto 7) ylijäämä tai tappio; sekä 8) pääomalaina. Tilikauden ylijäämä ilmoitetaan erikseen edellisiltä tilikausilta jäljellä olevan ylijäämän lisäyksenä tai tappion vähennyksenä. Tilikauden tappio ilmoitetaan vastaavasti edellisten tilikausien ylijäämän vähennyksenä tai tappion lisäyksenä. Taseessa tai sen liitteessä on annettava osuuskuntalain edellyttämät oman pääoman erittelyt. Omaan pääomaan voidaan myös määrätyillä ehdoilla merkitä liittymismaksuja. Ylijäämästä muodostetut rahastot kuuluvat myös omaan pääomaan. 28 Osuuskunnan perustajan opas Varojen käyttämistä, vararahaston ja muiden rahastojen muodostamista ja käyttämistä sekä ylijäämän käyttämistä käsitellään yksityiskohtaisesti osuuskuntalain 8. luvussa. OKL 8:9 §:n mukaan osuuskunnalla tulee olla vararahasto, johon on siirrettävä viisi prosenttia taseen osoittamasta tilikauden ylijäämästä, josta on vähennetty taseen osoittama tappio edellisiltä tilikausilta. Vararahastoa on kartutettava, kunnes se on vähintään sadasosa osuuskunnan taseen loppusummasta, kuitenkin vähintään 2 500 euroon. Lyhennetty tase Kirjapitovelvollisen on kirjanpitolain mukaan laadittava tilinpäätös, joka sisältää 1) tuloslaskelman 2) taseen 3) liitetiedot 4) toimintakertomuksen. Pieni kirjanpitovelvollinen/yritys saa laatia taseen lyhennetyn kaavan mukaan sekä jättää toimintakertomuksen laatimatta, jos sekä päättyneellä tilikaudella että välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi seuraavista rajoista: 1) liikevaihto 7,3 milj. euroa 2) taseen loppusumma 3,65 milj. euroa 3) palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. Käsite pieni kirjanpitovelvollinen/yritys määritellään siis tässä yhteydessä eri tavalla kuin tuloslaskelmaa koskevissa määräyksissä. Lyhennetty tase on kirjanpitoasetuksen 7 §:n mukaan seuraava: VASTAAVAA A Pysyvät vastaavat 1. Aineettomat hyödykkeet 2. Aineelliset hyödykkeet 3. Sijoitukset B Vaihtuvat vastaavat 1. Vaihto-omaisuus 2. Saamiset; lyhyt- ja pitkäaikaiset erikseen 3. Rahoitusarvopaperit 4. Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA A Oma pääoma Osuuspääoma sekä muu oma pääoma osuuskuntalain 6:2 § säännösten mukaisesti B Tilinpäätössiirtojen kertymä C Pakolliset varaukset D Vieras pääoma; lyhyt- ja pitkäaikaiset erikseen Tuloslaskelman ja taseen esittämistapaa ei saa muuttaa vuodesta toiseen, ellei siihen ole erityistä syytä. toimintakertomus Toimintakertomuksessa annetaan tiedot osuuskunnan kehittymistä koskevista tärkeistä asioista ja siinä on oltava esitys ylijäämää tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi. Jos osuuskuntaa kirjanpitolain perusteella pidetään pienenä kirjanpitovelvollisena, eikä sen tällä perusteella tarvitse laatia toimintakertomusta, osuuskuntalain 6:7 §:ään perustuvat toimintakertomustiedot voidaan esittää liitetietoina. tilinpäätös rekisteröitäväksi k irjanpitolain mukaan tilinpäätöksen pitää antaa ”oikeat ja riittävät tiedot” yrityksen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä, mikäli mahdollista, myös tulevista riskeistä. Näistä asioista voidaan antaa informaatiota liitetiedoissa, joiden merkitys on entisestään kasvanut. Osuuskunnan on ilmoitettava tilinpäätös rekisteröitäväksi kaupparekisteriin kahden kuukauden kuluessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta. Toimitettavat tiedot ja tilinpäätösasiakirjat ovat Patentti- ja rekisterihallituksen internetsivuilla www.prh.fi > Tilinpäätökset > Ilmoitusvelvolliset yritykset > Osuuskunnat. Mikäli osuuskunta antaa veroilmoituksensa sähköisesti, voi osuuskunta liittää kaikki kaupparekisteriin toimitettavat ja julkistettavat tilinpäätösasiakirjat veroilmoitukseensa ja Verohallinto toimittaa ne edelleen kaupparekisteriin. Jos osuuskunta ei anna veroilmoitusta sähköisesti, tulee sen toimittaa puuttuvat asiakirjat, kuten tilinpäätöksen liitetiedot, konsernitilinpäätös ja osuuskunnan kokouksen päätös voiton ja tappion käsittelystä säädetyssä ajassa kaupparekisteriin. Laiminlyönnistä voi seurata sakkoa. Tilinpäätöksen rekisteröintilomake on internetsivuilla PRH > Tilinpäätökset > Lomakkeet. tilinpäätöksestä oikeat ja riittävät tiedot t ilinpäätöstä ei ole tarkoitettu ainoastaan omistajille eli jäsenille, vaan myös ulkopuolisille, esimerkiksi luotonantajille. Luotonantajalla on oikeus olettaa, että hän saa oikeat ja riittävät tiedot osuuskunnan taloudesta niistä asiakirjoista, jotka osuuskunnan on lain mukaan lähetettävä kaupparekisteriin tai muuten luovutettava ulkopuolisten käyttöön. Tarpeen mukaan voidaan antaa lisäinformaatiota liitetiedoissa. Mikäli virallinen tilinpäätös ei anna ”oikeita ja riittäviä tietoja” osuuskunnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, on tilintarkastajien annettava siitä informaatiota omassa tilintarkastuskertomuksessaan, josta ulkopuoliset voivat saada jäljennöksen. jäsenellä tutustumisoikeus kirjanpitoon harvainosuuskunnassa O suuskunnassa, jossa on enintään kymmenen jäsentä (harvainosuuskunta), jäsenellä on oikeus tutustua osuuskunnan kirjanpitoon ja muihin osuuskunnan toimintaan liittyviin asiakirjoihin. Tutustuminen on mahdollista siinä laa- juudessa kuin se on tarpeen tarkempien tietojen saamiseksi sellaisista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa osuuskunnan tilinpäätöksen ja taloudellisen aseman tai muun kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Osuuskunnan kirjanpito 29 7. VerOtus elinkeinotulo e linkeinotulon verotuksessa osuuskunnat ovat samassa asemassa kuin esimerkiksi osakeyhtiöt. Verotuksessa veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset menot sekä muut laissa säädetyt erät jaksotetaan asianomaisten verovuosien tuotoiksi ja kuluiksi. Elinkeinotoiminnan tulos on verovuoden tuottojen ja kulujen erotus. Itse verot eivät ole vähennyskelpoisia kustannuksia. Verottaja katsoo, että verot ovat yhteiskunnan osuus yritysten voitosta/ylijäämästä. Yritykset eivät enää maksa erillistä kunnallisveroa. Sen sijaan ne maksavat kiinteistöveroa, mikäli niiden omistuksessa on kiinteistöjä. Tuloverotuksessa kiinteistöveroa ei käsitellä veron luontoisena, vaan pikemminkin maksuna, koska se on verotettavaa tuloa laskettaessa vähennyskelpoinen erä. Osuuskunnan tilinpäätöksen osoittama ylijäämä, johon on lisätty tilikauden verot, muodostaa saman tilikauden verotettavan tulon. Kirjanpidossa saattaa kuitenkin olla sellaisiakin eriä, joita verottaja ei hyväksy vähennyksinä. Verottaja ei hyväksy vähennyksinä: - käyttöomaisuuden ylipoistoja (suuremmat kuin verolakien maksimipoistot) - puolta edustusmenoista - eräitä ns. pakollisia varauksia (myös eräitä vapaaehtoisia varauksia) - mahdollisia sakkoja ja pysäköintivirhemaksuja - kuluina kirjattuja aktivoitavia eriä – mahdollisia muita ei-vähennyskelpoi sia eriä. Verotettava tulo j os kirjanpidossa on kaikissa suhteissa noudatettu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) määräyksiä ja siinä ovat kustannuksina mukana myös tilikaudelle kuuluvat verot, on edellä mainittu tuottojen ja kulujen erotus sama kuin osuuskunnan ylijäämä. Kun siihen lisätään tilikau30 Osuuskunnan perustajan opas delle kuuluvat ja tuloslaskelmaa rasittavat verot (nettona), saadaan tilikauden verotettava tulo, josta osuuskunnan on tällä hetkellä (elokuu 2010) 28 prosenttia (Veroprosentti tullee tästä lähiaikoina jonkin verran pienenemään.) Osuuskunnan ja osakeyhtiön erot V aikka osuuskuntien ja osakeyhtiöiden tulisi olla verolainsäädännössä samassa asemassa, niiden käsittelyssä on kuitenkin myös joitakin eroavaisuuksia. Tässä niistä oleellisimmat: Suurin eroavaisuus on siinä, että osuuskunnasta saatu osuuspääoman korko on jäsenelle vain 1 500 euroon saakka verovapaata, mutta osakeyhtiöstä saatu osinko voi olla osakkeenomistajalle 90 000 euroon saakka verovapaata. (Etenkin yhteisjäsenyystilanteissa ja muulloinkin silloin kun molemmat puolisot osallistuvat aktiivisesti jäsenyyteen liittyvään toimintaan, 1 500 euron verovapaus kohdistetaan kumpaankin puolisoon, jolloin verovapaa osuuspääoman korko voi nousta 3 000 euroon. Esim. meijeriosuuskunnissa tämä on mahdollista.) Kaikki verovuodet eivät ole verotuksen osalta samanarvoisia. Elinkeinotoiminnan tappio voidaan sen vuoksi vähentää seuraavien kymmenen vuoden aikana sitä mukaan kuin tuloa syntyy. Tämä tappiontasausmahdollisuus menetetään kuitenkin, jos tappiovuoden aikana tai sen jälkeen yli puolet yrityksen osakkeista tai osuuksista on muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi vaihtanut omistajaa tai yli puolet jäsenistä vaihtunut. Verotuksessa tämä on tulkittu niin, että tappiontasausmahdollisuus menetetään silloinkin, kun uusi jäsen merkitsee enemmän uusia osuuksia kuin mitä entisillä jäsenillä on yhteensä ollut, ja huolimatta siitä, että uudelle jäsenelle tulee vain yksi osuus niin kuin vanhoilla jäsenilläkin on. Osuuskunta on siis tässä suhteessa huonommassa asemassa kuin osakeyhtiö. Toisin kuin osuuskunnassa, osakeyhtiössähän vastaavanlaisessa tapauksessa myös määräysvalta vaihtuu, mutta osuuskunta menettää mahdollisuutensa tappiontasaukseen, vaikka määräysvalta ei vaihdukaan. Pienessä osuuskunnassa on täysin mahdollista, että yli puolet sen jäsenistä vaihtuu kymmenen vuoden aikana ja osuuskunta menettää mahdollisuutensa tappiontasaukseen. Tämä on syytä huomata ja ottaa se verosuunnittelussa huomioon. Osuuskunnassa on lain mukaan viisi prosenttia ylijäämästä siirrettävä vararahastoon. Osakeyhtiössä tällaista rahastoimispakkoa ei ole. Osakeyhtiössä voidaan osakkaille jakaa yhtiön nettovarallisuutta rahastoantina eli ilmaisannin avulla, koska osakeyhtiön nettovarallisuus kuuluu periaatteessa osakkaille. Osuuskunnassa nettovarallisuus sen sijaan on aikaisemmin kuulunut osuuskunnalle, ja se on voitu jakaa jäsenille ainoastaan silloin, kun osuuskunta on purettu. Vuodesta 1990 lähtien sijoitusosuuksia on voitu antaa rahastoantina. Voimassa oleva osuuskuntalaki mahdollistaa käyttämään rahastoantia myös muiden kuin sijoitusosuuksien osalta. Osuuskunnassa toteutettavan rahastoannin käsittelystä verotuksessa ei ole vielä olemassa ainakaan oikeuskäytäntöä. Verotus jäsenen kannalta M onet osuuskunnat maksavat ns. ylijäämän palautusta tai ostohyvitystä eli bonusta asiakasjäsenilleen tai vastaavasti jälkitiliä tavarantoimittajajäsenilleen tai palveluntoimittajajäsenilleen. Nämä oikaisuerät ovat osuuskunnalle vähennyskelpoisia eriä verotuksessa. Jäsen voi saada osuuskunnasta taloudellista hyötyä kolmella tavalla: palkkana, tavaroiden ja palvelujen korvauksena tai osuuspääoman korkona. Osuuspääoman korko on yleensä jäsenelle pääomatuloa, jonka verokanta on 28 %. Verolaskelma osoittaa, mikä on jäsenen kannalta edullisin tapa. Verottajan kategorisen kannan mukaan työosuus- kunnissa osuuspääoman korot verotetaan palkkatulona. Ylijäämän palautus/ostohyvitys/bonus/ jälkitili ovat jäsenelle verovapaata tai veronalaista riippuen saajan asemasta verotuksessa. Mikäli ostohyvitys (bonus) maksetaan esimerkiksi ostettujen kulutustavaroiden (osuuskaupan sekä bonus että ylijäämän palautus) tai kulutuspalvelujen (esim. päiväkotimaksut) perusteella, se on saajalle verovapaata, koska kysymyksessä on elantomenojen vähentämistä merkitsevä suoritus. Jos taas työosuuskunta maksaa jäsenensä suorittaman työn perusteella lisäpalkkaa, se on saajalle aina palkkatuloa. Verotus 31 Jos viljelijäjäsenelle maksetaan lisätiliä osuuskunnalle myydyistä tuotteista, jälkitili on hänelle verotettavaa maataloustuloa. Näiden palautusten ja lisätilien käsittely jäsenen verotuksessa riippuu siis yleensä siitä, missä ominaisuudessa jäsen saa ko. ylijäämän palautusta tai lisätiliä. Ennen kaikkea se riippuu siitä, miten palautuksen ja lisätilin perusteena olevat maksut on käsitelty maksajan verotuksessa. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että myös ammatinharjoittaja voi liittyä osuuskunnan jäseneksi ammatinharjoittajana (esim. arkkitehti, rakennusmestari yms. omalla toiminimellään), jolloin hän ei ole työsuhteessa osuuskuntaan. Tällaisissa tapauksissa sekä suoritetuista palveluista saatu korvaus että osuuspääoman korko ovat ammatinharjoittamisesta saatua tuloa, josta ammatinharjoittaja saa oman kirjanpitonsa perusteella tehdä säädetyt vähennykset omassa verotuksessaan. Jos taloudellinen hyöty maksetaan osuuspääoman korkona, verolaskelmat muodostuvat seuraavanlaisiksi: M Osuuskunnan VerOLaskeLMa 2010 Osuuskunnan ylijäämä ennen veroja = verotettava tulo Tilikauden verot = 26% verotettavasta tulosta Tilikauden ylijäämä 5% siirretään vararahastoon Osuuskunta voi maksaa osuuspääomalle korkoa korkeintaan 1000 260 740 37 703 Mjäsenen VerOLaskeLMa 2010 Osuuskunnan jäsenen saama osuuspääoman korko (samoin lisä- ja sijoitusosuuden korko) on pääsäännön mukaan jäsenelle 1 500 euroon saakka kokonaan verovapaata tuloa. Tämän euromäärän ylimenevästä osasta 70 % on veronalaista pääomatuloa (vero 28 %) ja 30 % verovapaata tuloa. On hyvin tärkeätä huomata, että tuohon 1 500 euroon lasketaan kaikki verovuoden aikana saadut osuuspääoman, lisäosuuden ja sijoitusosuuden korot sekä lisäksi: - kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksetut voitto-osuudet ja korot sekä - keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksamat takuupääoman korot. M Osuuskunnan saaMat OsInkO- ja kOrkOtuLOt Osuuskunnan saama osinkotulo pörssin ulkopuolisista yhtiöistä on sille verovapaata tuloa. Sen sijaan pörssiyhtiöistä saadusta osingosta on osuuskunnalle 75 prosenttia veronalaista ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Myös osuuskunnan saama osuuspääoman, sijoitusosuuden ja lisäosuuden korko sekä kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle maksettu voitto-osuus ja korko sekä keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen takuupääomalle maksettu korko ovat osuuskunnalle pääsäännön mukaan verovapaata tuloa. M käYttöOMaIsuusOsakkeIden LuOVutusVOItOt ja – tappIOt Muun kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osuuskunnan saamat käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutusvoitot ovat pääosin verovapaita. Mikäli osuuskunta on omistanut välittömästi ennen luovutusta ja vieläpä yhtäjaksoisesti vuoden ajan vähintään kymmenen prosentin osuuden luovutettavan yhtiön osakepääomasta ja luovutettavat osakkeet ovat tällaisen omistuksen piirissä, ovat osakkeet verovapaasti luovutettavissa. Verovapaasti luovutettavissa olevien osakkeiden luovutustappio on vastaavasti vähennyskelvoton osuuskunnalle. 32 Osuuskunnan perustajan opas nollatulos vai ylijäämä? r ahastojen kasvattaminen on suositeltavaa ja sopii osuustoiminnalliseen yritysmalliin hyvin, sillä se vahvistaa osuuskunnan taloudellista asemaa ja vakavaraisuutta. Ylijäämän tuottamista ei kannata pelätä senkään vuoksi, että verokanta on kohtuullinen. Voi siis olla viisasta näyttää ylijäämää - jos toiminta sen sallii - ja maksaa siitä säädetyt verot. Varsinainen ylijäämän palautus maksetaan tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä, ja siitä päätetään tilikauden päätyttyä. Myös rahastosiirrot tehdään ylijäämästä. Ylijäämän palautus on osuuskunnan verotuksessa sille vähennyskelpoinen, mutta rahastosiirrosta maksetaan täysi vero. Osuuskunta voi välttyä tuloverojen maksusta, jos se alusta lähtien joka vuosi näyttää nollatuloksen - edellyttäen, että kaikki tuloslaskelmaan sisältyvät kuluerät hyväksytään täysimääräisinä verotuksessa ja ettei sillä ole edustuskuluja. Osuuspääoman korkoa se ei näillä edellytyksillä voi maksaa. Toiminnan mahdollisesti tuottaman yli- jäämän jakamisesta bonuksena (ostohyvityksenä) pitää päättää erikseen. Tämä on käytännössä vaikeata, koska tulosta ei aina pystytä ennakoimaan. Myös mahdollinen jälkitili (esim. työosuuskunnassa) olisi - mikäli mahdollista - maksettava ennen tilinpäätöstä. Näillä edellytyksillä osuuskunta saattaa selviytyä ilman tuloveroa. Harvoin voidaan kuitenkaan käytännössä suunnitella toimintaa etukäteen niin, ettei verotettavaa tuloa synny. Verotuksen pitäisi olla mahdollisuuksien mukaan täysin neutraalia, jotta se ei liikaa ohjaisi yritysten toimintaa. Yritykset pyrkivätkin yleensä toimimaan niin, että verotaakka minimoituu. Tämä on ymmärrettävää ja myös sallittua. On tärkeätä huomata, että edellä verotuksessa kerrottu sisältää vain perustiedot. Verotus- ja kirjanpitoasioissa kannattaa useimmiten kysyä asiantuntijan neuvoa. Etenkin jälkikäteen määrättävät verot ovat usein moninkertaiset asiantuntijan palkkioon verrattuna. arvonlisävero O suuskunnan harjoittamasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on pääsääntöisesti suoritettava arvonlisäveroa (alv) valtiolle. Vähäinen toiminta, tällä hetkellä enintään 8 500 euroa tilikaudessa, on arvonlisäverosta vapaata. Palvelujen ja tavaroiden myynti on siis alv:n alaista toimintaa, jos myynti ylittää 8 500 euroa tilikaudessa. Liikevaihdon suuruutta arvioitaessa kannattaa olla realistinen, sillä jos myynnin 8 500 euron raja ylittyy, yritys joutuu maksamaan arvonlisäveron takautuvasti koko tilikauden myynnistä viivästysseuraamuksineen. Arvonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua, vaikka liikevaihto on alle 8 500 euroa tilikaudessa. Verovelvollinen, jonka tilikauden veroton liikevaihto ylittää 8 500 euroa, mutta jää alle 22 500 euron, on oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen. Arvonlisäveron normaaliveroprosentti on 1.7.2010 alkaen 23. Alennettua 13 prosenttia sovelletaan elintarvikkeiden ja rehujen sekä ravintola- ja ateriapalvelujen myyntiin. Alennettua 9 prosenttia sovelletaan kirjoihin, lääkkeisiin, elokuvaesitysten ja teatteriesitysten ym. kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksuihin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin sekä majoituspalveluihin. Alennettua 9 %:n verokantaa sovelletaan lisäksi parturi- ja kampaamopalveluihin sekää pieniin iin korjauspalveluihin kuten polkupyörien, örien, kenkien ja nahkatavaroiden korjauspalveluihin ihin sekää vaatteiden ja liinavaatteiden korjaus- ja muutostöihin vuoden 2010 loppuun. Osuuskunnan tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi ennen arvonlisäverollisen toiminnan aloittamista. Osuuskunta tekee ilmoittautumisen perustamisilmoituslomakkeella Y1, jolla se samalla ilmoittautuu kaupparekisteriin. Jos osuuskunnalla on jo Y-tunnus, osuuskunnan ilmoittautuminen alv-velvolliseksi tapahtuu muutosilmoituslomakkeella Y4. Ilmoituslomakkeita voi tulostaa internetistä osoitteesta www.ytj.fi tai noutaa PRH:n PatRek-asiakaspalvelusta (Arkadiankatu 6 A, Helsinki), ELY-keskuksista, maistraateista ja Verohallinnon toimipisteistä. Samalla ilmoituslomakkeella tapahtuu myös säännöllisesti palkkoja maksavaksi rekisteröidyksi työnantajaksi ilmoittautuminen, hakeutuminen ennakkoperintärekisteriin ja tietojen antaminen ennakkoverolippua varten. Velvollisuus maksaa arvonlisäveroa syntyy silloin, kun tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu eli arvonlisäverotuksessa noudatetaan ns. toimitusperiaatetta. Arvonlisäverovelvollinen saa vähentää toiselta arvonlisäverovelvolliselta hankkimastaan taVerotus 33 varasta tai palvelusta suorittamansa veron. Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai kalenterivuosittain. Jos yrityksen vuosiliikevaihto on enintään 25 000 euroa, arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kalenterivuosittain. Jos yrityksen liikevaihto on 25 001—50 000 euroa kalenterivuodessa, tällöin arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kolmen kuukauden välein neljännesvuosittain. Yritys voi kuitenkin halutessaan valita lyhyemmän ilmoitus- ja maksujakson kuin mihin liikevaihto oikeuttaisi. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 50 000 euroa kalenterivuodessa, aloittava yritys voi hakeutua pidennettyyn ilmoitusja maksujaksoon aloittamisen yhteydessä ilmoitusjaksolomakkeella (VEROH 4071). Verohallinto lähettää hakijalle erillisen ilmoituksen tai päätöksen ilmoitus- ja maksujakson pituudesta ja jakson alkamisajasta. Kuukausittain ja neljännesvuosittain annettavan kausiveroilmoituksen tulee olla perillä Verohallinnossa viimeistään sen kalenterikuukauden 12. päivänä, jona kohdekauden vero on lain mukaan ilmoitettava. Määräpäivä koskee sähköisiä ilmoituksia. Jos ilmoitus annetaan paperilla, ilmoituksen tulee olla perillä Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivänä. Kalenterivuosimenettelyssä olevan on annettava kausiveroilmoitus ja maksettava vero viimeistään kalenterivuotta seuraavan helmikuun 28. päivänä. Määräpäivä on sama sähköisesti annettavalla ilmoituksella ja paperilomakkeella. Samalla kun oma-aloitteisten verojen ilmoittamis- ja maksuajat muuttuivat vuoden alussa, Verohallinto otti käyttöön verotilin. Verotili on kaikilla, jotka ilmoittavat ja maksavat verotilimenettelyyn kuuluvia veroja. Verotilimenettelyyn kuuluvat kaikki omaaloitteisesti maksettavat verot kuten esimerkiksi arvonlisävero. Verotiliverot ilmoitetaan Verohallinnolle kausiveroilmoituksella. Kausiveroilmoituksen voi antaa sähköisesti tai paperilla. Sähköisesti kausiveroilmoituksen voi antaa Verotili-palvelussa osoitteessa www.vero.fi > Verotili-palvelu. Paperilomakkeet ja täyttöohjeet ovat osoitteessa www.vero.fi > Verotiliohjeet > Ilmoittaminen. Tietojen ilmoittaminen sähköisesti vaatii Katso-tunnisteen. Katso-tunniste perustetaan Katso-palvelussa osoitteessa www.yritys.tunnistus.fi. Verotilimaksuja maksettaessa on käytettävä Verohallinnon lähettämää verotilin viitenumeroa, jonka Verohallinto lähettää yhdessä maksuohjeen kanssa verovelvolliselle. M arVOnLIsäVerOVeLVOLLIsen MuIstILIsta M Ilmoittaudu ALV-verovelvolliseksi Verohallinnolle. Vähäinen toiminta eli enintään 8 500 euroa tilikaudessa, on vapaata arvonlisäverosta. Yrityksen liikevaihdon suuruutta arvioitaessa kannattaa olla realistinen. Jos 8 500 euron raja tilikautena ylittyy, joudut maksamaan alv:n takautuvasti koko tilikaudelta. M Järjestä kirjanpitosi oikein. M Kirjaa liiketapahtumat aikajärjestyksessä. M Dokumentoi selkeästi. M Hinnoittele tuotteet ja palvelut oikein. Alv on pääsääntöisesti 23 %, elintarvikkeet, ravintola- ja ateriapalvelut sekä rehut 13 % , eräät palvelut 9 %. M Merkitse Y-tunnus tositteisiin ja laskuihin. Laskussa tulee olla eriteltyinä veroton hinta, veron osuus ja laskun loppusumma. M Laske alv ja vähennykset oikein. Tilitettävä vero saadaan, kun vähennetään kohdekauden myyntien verosta saman kohdekauden ostoihin sisältyneet verot. M Ilmoita ja maksa vero määräaikaan mennessä. Verotiliverojen yleinen eräpäivä on kuukauden 12. päivä. Paperilomakkeella ilmoitettaessa ilmoituksen tulee olla Verohallinnossa 7. päivänä. Kalenterivuosimenettelyssä kausiveroilmoitus on annettava ja vero maksettava viimeistään kalenterivuotta seuraavan helmikuun 28. päivänä. Jos kausiveroilmoitus saapuu myöhässä, Verohallinto määrää myöhästymismaksua 20 %:n vuotuisen korkokannan mukaan vähimmäismäärän ollessa 5 euroa jokaiselle verolajille erikseen. Maksun viivästymisestä maksetaan lisäksi viivästyskorkoa, joka vuonna 2010 on 7 %. M Korjaa virheet. Alv-velvollinen voi itse korjata virheet Verotili-palveluun (www.vero.fi > Verotili-palvelu) antamalla lisäilmoitus virheellisenä ilmoitetulle kohdekaudelle. M Arvonlisäverotusta koskevaa lisätietoa saa Verohallinnon palvelunumerosta 020 697 014 (pvm/mpm). Tietoa oma-aloitteisten verojen verotilimenettelystä, verotiliverojen ilmoittamisesta ja maksamisesta sekä verotilin toiminnasta saat Verohallinnon valtakunnallisesta palvelunumerosta 020 697 056 (pvm/mpm) sekä Verohallinnon toimipisteistä ja internetsivuilta www.vero.fi > Vero-ohjeet > Arvonlisäverotus. 34 Osuuskunnan perustajan opas 8. VakuutusturVa Y ritystoimintaan liittyy aina riskitekijöitä. Suunniteltu ja toteutunut eivät vastaakaan toisiaan, vaan jokin odottamaton tekijä - riski - pääsee vaikuttamaan ennakkosuunnitelmiin. Syntyy kustannuksia, joihin ei ole osattu varautua. Tämä koskee myös osuuskuntia. Riskien ennakointi ja suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ovat joskus jopa elintärkeitä. Osa riskienhallintaa on ylivoimaisten riskien siirtäminen vakuutuslaitosten kannettavaksi. Osuuskunnan vahinko- ja henkilö- riskit ovat ”hallinnassa”, kun vakuutustarpeet on huolellisesti kartoitettu, vakuutussuunnitelma on tehty, riskeihin on varauduttu riittävällä vakuutusturvalla ja vakuutustarpeita seurataan jatkuvasti. Vakuutusten hinnat ja vakuutusehdot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. öittäin. Kilpailuttamalla vakuutusyhtiöt ja vakuutukset yritys voi säästää melkoisesti euroja. Tarjousten pyytäminen äminen ja vakuutusten vertailu onnistuu jopa verkossa. Vakuutusturva 35 henkilöstön vakuutusturva O suuskunnat, esimerkiksi työosuuskunta ja päivähoito-osuuskunta ovat rakenteeltaan hyvin erimuotoisia. Yhtenäistä säännöstöä henkilöstön vakuuttamisesta ja vakuuttamisvelvollisuuksista ei siksi ole olemassa. Tämän vuoksi tulee aina tapauskohtaisesti tutkia, mitkä ovat osuuskunnan lakisääteiset vakuuttamisvelvollisuudet. Jos nämä vaatimukset täyttyvät, tulee vakuutukset tehdä niihin erikoistuneissa vakuutusyhtiöissä. Lakisääteiset vakuutukset eläkevakuutukset Työnantajan tulee aina ottaa työntekijöilleen eläkevakuutus. Yksityisen työnantajan palveluksessa tehty työ vakuutetaan TyEL:n mukaan, jos työntekijän kuukausiansio v. 2010 on vähintään 51,57 euroa ja työntekijä on 18–67-vuotias. Vakuuttamisvelvollisuus alkaa 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ja päättyy sen kuukauden lopussa, jona työntekijä täyttää 68 vuotta. Myös työskentely eläkkeen rinnalla on pääsääntöi-sesti vakuutettava 68 vuoden ikään saakka. Vakuuttaminen on tehtävä viimeistään ensimmäistä palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden aikana. Eläketurva voidaan järjestää joko tekemällä vakuutussopimus eläkevakuutusyhtiön kanssa (sopimustyönantajat) tai tilittämällä vakuutusmaksut kuukausittain eläkevakuutusyhtiölle (tilapäinen työnantaja). Työnantaja on sopimustyönantaja, jos palveluksessa on vähintään yksi vakituinen työntekijä tai puolen vuoden yhdenjaksoisen ajan palkkasumma on vähintään 7 386 euroa (v. 2010). Tilapäinen työnantaja on työnantaja, jolla ei ole palveluksessaan vakituisia työnöntekijöitä,, ja jonka määräaikaisten ääräaikaisten työntekijöiden puolen vuoden palkkasumma on alle 7 386 euroa (v. 2010). Tilapäinen työnön- tekijä vakuutetaan maksamalla vakuutusmaksu ja ilmoittamalla työntekijän tiedot eläkeyhtiöön palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Lisätietoja TyEListä saa työeläkeyhtiöistä ja Eläketurvakeskuksesta sekä internetosoitteista www.etk.fi ja www.tyoelake.fi. tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus ja ryhmähenkivakuutus Osuuskunta on työnantajana velvollinen ottamaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen työsuhteessa oleville työntekijöilleen, jos kalenterivuoden aikana työpäiviä on enemmän kuin 12. Tapaturmavakuutusmaksun suuruus vaihtelee työn vaarallisuuden ja toimialan mukaan 0,3 prosentista 8,0 prosenttiin ollen keskimäärin noin 1 prosentti. Lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyy lisäksi toimialan yleissitovan työehtosopimuksen mukainen ryhmähenkivakuutus ja lakisääteinen työttömyysvakuutus. Ryhmähenkivakuutusmaksu on alle 0,1 % palkoista (2010 vuonna 0,071 %). Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 1 846 500 euron palkkasummaan asti 0,75 % ja sen ylimenevästä palkkasummasta 2,95 %. Työntekijältä palkanmaksun yhteydessä pidätettävä työntekijän työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2010 on 0,4 %. Vapaaehtoiset henkilövakuutukset L akisääteisten henkilövakuutusten antamaa turvaa voidaan laajentaa ja parantaa erilaisilla vapaaehtoisilla henkilöva- 36 Osuuskunnan perustajan opas kuutuksilla kuten esimerkiksi yksilöllisillä eläke-, henki-, sairauskulu-, sekä yksityistapaturma- ja matkavakuutuksilla. Omaisuusvakuutukset O maisuusriskien vakuuttamiseksi on vakuutuslaitoksilla tarjolla monia vaihtoehtoja. Perinteisiä omaisuusvakuutuksia ovat ns. lajivakuutukset, joilla voidaan vakuuttaa osuuskunnan kiinteää ja irtainta omaisuutta. Tällaisia vakuutuksia ovat esimerkiksi palo-, konerikko-, murto- ja ryöstövahinkovakuutus. Ns. yhdistelmävakuutukset soveltuvat hyvin erilaisten osuuskuntien omaisuusvakuutustarpeisiin. Tällaisia yhdistelmävakuutuksia ovat esimerkiksi yritysvakuutus, erilaiset kiinteistövakuutukset, kauppapuutar- havakuutus jne. Korvauspiiriltään laajimpia ovat ns. kaikenvaravakuutukset. Ne korvaavat periaatteessa kaikki omaisuuteen kohdistuvat äkilliset ja ennalta arvaamattomat esinevahinkotapahtumat, joita ei ole ehdoissa nimenomaan rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kaikenvaratyyppiset kiinteistövakuutukset, kaupan ja palvelualan ”Bisnes”-vakuutus, rakennustyövakuutus ja elektroniikkalaitevakuutus. toimintaan liittyvät vakuutukset p alo- tai muun omaisuusvahingon seurauksena liiketoiminta voi keskeytyä tai häiriintyä pitkäksikin aikaa, jolloin osuuskunnan normaalit liiketoiminnan tulot pienenevät tai lakkaavat. Tulojen menetyksestä huolimatta osuuskunnan on hoidettava kaikki kiinteät kustannukset kuten palkat, vuokrat ja lainojen korot. Näiden kulujen kattaminen ja siten taloudellisen toiminnan tuloksen turvaaminen voidaan hoitaa ottamalla keskeytysvakuutus. Keskeytysvakuutuksia ovat palo-, koneja yrityskeskeytysvakuutus. ”Bisnes”-vakuutukseen sisältyy hyvin kattava keskeytysvakuutus. ”Bisnes”-vakuutuksen turvaa voidaan lisäksi laajentaa henkilökeskeytysvakuutuksella, joka antaa yritykselle turvaa avainhenkilön tapaturman tai kuoleman varalta. Vahingonkorvauslain mukaan työnantajan vastuu käsittää periaatteessa kaikki vahingot, jotka osuuskunnassa oleva työntekijä työssä virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa. Toiminnan vastuuvakuutuksella osuuskunta voi siirtää vahingonkorvausvelvollisuuttaan vakuutuslaitokselle. Vakuutus peittää osuuskunnan vastuun toimin- nassa ulkopuoliselle tai omalle työntekijälle aiheutetusta henkilö- ja esinevahingosta. Tuotevastuuvakuutuksella voidaan varautua tuotteen puutteellisuuden tai virheellisyyden aiheuttamiin henkilö- tai esinevahinkoihin. Suomessa voimassa olevan tuotevastuulain mukaan vastuu tuotteen aiheuttamista vahingoista on ns. ankaraa vastuuta, jolloin korvausvelvollisuuden syntyminen ei edellytä tuottamusta. Tuotevastuu syntyy, kun tuote ei ole niin turvallinen kuin kohtuudella on ollut aihetta olettaa. Oikeusturvavakuutuksen perusteella korvataan vakuutuskirjassa mainittuun yritystoimintaan liittyvässä vahinkotapahtumassa ehtojen mukaan asianajo- ja oikeudenkäyntikulut. Osuuskunnan vahinko- ja henkilöriskit ovat hallinnassa, kun vakuutustarpeet on huolellisesti kartoitettu, vakuutussuunnitelma tehty, ja riskeihin on varauduttu riittävällä vakuutusturvalla ja vakuutustarpeita seurataan jatkuvasti. ajoneuvo- ja kuljetusvakuutukset L iikennevakuutus on lain mukaan oltava kaikilla rekisteröidyillä ajoneuvoilla. Vakuutus korvaa liikenteessä aiheutuneet henkilövahingot sekä syyttömän osapuolen omaisuusvahingot. Ajoneuvojen vahinkojen varalle löytyy erilaisia vakuuttamisvaihtoehtoja kuorma-, paketti- ja henkilöautoille sekä traktoreille. Kuljetusvakuutuksista tavarankuljetusvakuutus antaa varmuuden siitä, että ta- varaerällä on halutun suuruinen ja riittävä vakuutusturva. Osuuskunnan kuljetettavat tavaraerät voidaan vakuuttaa joko kertakuljetusvakuutuksella tai joustavalla kuljetusvakuutussopimuksella. Rahdinkuljettaja, joka siirtää tavaran, vastaa määritellyn vastuualueensa rajoissa tavaroille aiheutuneista kuljetusvahingoista. Tiekuljetusvakuutus on kehitetty erityisesti rahdinkuljettajia varten turvaamaan heidän kuljetusvastuunsa. Vakuutusturva 37 9. Osuuskunnan haLLIntO O suuskunnan lakimääräiset toimielimet ovat osuuskunnan kokous, hallitus ja tilintarkastajat. Jäsenten ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskunnan kokous. Jäsenmäärältään isojen osuuskuntien säännöissä voidaan määrätä, että jäsenten päätösvaltaa joko kaikissa tai joissakin asioissa 38 Osuuskunnan perustajan opas käyttää osuuskunnan kokouksen sijasta jäsenten valitsema edustajisto (OKL 4:27−32 §). Säännöissä voidaan lisäksi määrätä, että osuuskunnalla on hallintoneuvosto (OKL 5:12−13 §). Toimitusjohtajan valinta on mahdollista, mutta ei pakollista. Osuuskunnan kokous (OKL 4:1-26) O suuskunnan jäsenet käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan asioissa osuuskunnan kokouksessa. Jäsen voi käyttää oikeuttaan kokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Jäsenellä on kokouksessa yksi ääni kaikissa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävissä asioissa, jollei säännöissä muuta määrätä. Osuuskunnan varsinainen kokous on pi- dettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, jollei säännöissä määrätä aikaisemmasta ajankohdasta. Isojen osuuskuntien säännöissä voidaan määrätä, että jäsenten päätösvaltaa joko kaikissa tai joissakin asioissa käyttää osuuskunnan kokouksen sijasta jäsenten valitsema edustajisto. hallitus (OKL 5:1-11 §) O suuskunnalla tulee olla hallitus, johon kuuluu vähintään yksi ja enintään seitsemän jäsentä. Sääntöihin otetulla määräyksellä voidaan poiketa edellä mainitusta. Jos jäseniä on vähemmän kuin kolme, tulee tällöin olla vähintään yksi varajäsen. Vähintään yhdellä hallituksen sekä varsinaisista jäsenistä että varajäsenistä tulee olla asuinpaikka Euroopan talousalueella (Eta). Patentti- ja rekisterihallitus voi myöntää osuuskunnalle luvan poiketa em. säännöstä. Hallituksen jäsenet valitsee pääsääntöisesti osuuskunnan kokous. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet tai että vähemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä asetetaan muussa järjestyksessä. Hallituksen jäseneltä ja varajäseneltä on saatava päi- vätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. Hallituksen jäsen valitaan tehtävään toistaiseksi, jollei säännöissä määrätä määräaikaisesta toimikaudesta. Hallituksessa, johon kuuluu useita jäseniä, on yhden jäsenen oltava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei säännöissä toisin määrätä tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Jos äänet menevät puheenjohtajaa valittaessa hallituksessa tasan, puheenjohtaja valitaan arvalla. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä, jollei säännöissä vaadita suurempaa määrää. Hallituksen päätökseksi tulee, jollei sääntöjen mukaan vaadita määräenemmistöä, se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. tilintarkastajat (OKL 7:1-4 §) p ienillä osuuskunnilla ei ole tilintarkastusvelvollisuutta, sillä tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta osuuskunnassa, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Tilintarkastajaa ei siis tarvitse valita osuuskuntaan sitä perustettaessa, ellei osuuskunnan säännöt toisin määrää tai ellei kyseessä ole sellainen toimintaansa aloittava osuuskunta, jossa jo perustettaessa on liiketoimintaa, joka täyttää tilintarkastusvelvollisuuden määrittävät raja-arvot. Jos tarkoitus ei ole valita tilintarkastajaa, ei sääntöihin kannata sisällyttää tilintarkastajaa koskevia määräyksiä. Edellä mainittuja raja-arvoja suurempiin osuuskuntiin tulee valita tilintarkastaja. Jos tilintarkastaja valitaan lain nojalla tai Osuuskunnan hallinto 39 vapaaehtoisesti, on perustettavaan osuuskuntaan valittava hyväksytty tilintarkastaja eli KHT- tai HTM-tilintarkastaja taikka KHTtai HTM-yhteisö. Tilintarkastaja voidaan valita toistaiseksi tai säännöissä määrätyksi määräajaksi. Ennen nykyisen tilintarkastuslain voimaantuloa (1.7.2007) perustetussa osuuskunnassa voidaan maallikkotilintarkastaja valita niille tilikausille, jotka päättyvät viimeistään 31.12.2011. Vähintään yhden tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö, jos kyse on julkisen kaupankäynnin kohteena olevasta yhteisöstä tai jos yhteisössä tai säätiössä päättyneellä tilikaudella täyttyy vähin- tään kaksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 25 milj. euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 50 milj. euroa; taikka 3) yhteisön tai säätiön palveluksessa on keskimäärin yli 300 henkilöä. Muiden mahdollisesti valittavien tilintarkastajien on näissä yhteisöissä oltava hyväksyttyjä tilintarkastajia (HTM tai KHT). Tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. Osuuskunnan toimielimistä lisää kohdassa Ohjeita sääntöjen laatijoille. toimitusjohtaja (OKL 5:4 §) O suuskunnalla voi olla toimitusjohtaja, jos säännöissä niin määrätään tai hallitus niin päättää. Toimitusjohtajan nimittää hallitus tai, jos säännöissä niin määrätään, hallintoneuvosto tai osuuskunnan kokous. Toimitusjohtajalla (ja mahdollisella sijai- sella) tulee olla asuinpaikka Euroopan talousalueella (Eta). Patentti- ja rekisterihallitus voi myöntää osuuskunnalle luvan poiketa em. säännöstä. Toimitusjohtajalta vaaditaan päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. Yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuu Y ritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuusta on keskusteltu erityisesti pankkikriisin ja yrityssaneerausten johdosta. On muun muassa kysytty, kuka on vastuussa yritysten tuottamista suurista tappioista. Keskustelu on nyt saanut uutta vauhtia osuustoiminnan piirissä, kun entistä enemmän on ruvettu tutkimaan ns. omistajaohjauksen sisältöä ja merkitystä osuustoiminnallisille yrityksille. Yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuu voidaan jakaa kahteen osaan: juridinen vastuu ja liiketaloudellinen vastuu, johon liittyy myös eettisiä näkökohtia, joita voi kutsua vaikkapa ”pehmeiksi arvoiksi”. Ellei yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuuta eritellä em. tavalla, ei pystytä myöskään määrittelemään vastuun seuraamuksia. juridinen vastuu Juridinen vastuu tarkoittaa sitä, että osuuskunnan johto on velvollinen toimimaan lakien, sääntöjen ja tehtyjen päätösten puit40 Osuuskunnan perustajan opas teissa. Sääntöjen toimialapykälä määrittelee myös omalta osaltaan hallituksen ja jopa osuuskuntakokouksen valtuudet. Osuuskunnan hallitus ja luottamushenkilöt saattavat joutua korvausvelvollisiksi, jos he rikkovat juridista vastuuta vastaan. Osuuskuntalain 20:1 §:n mukaan: ”Hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja tai selvitysmies on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut osuuskunnalle. Sama koskee vahinkoa, jonka hän on tätä lakia tai sääntöjä rikkomalla aiheuttanut jäsenelle tai jollekulle muulle.” Mahdollinen korvausvelvollisuus edellyttää, että ko. johtohenkilö on rikkonut lakia tai sääntöjä, ja että tästä on aiheutunut vahinkoa. Poikkeaminen tavanomaisesta ja huolellisesta menettelytavasta saattaa aiheuttaa korvausvelvollisuuden. Se johtohenkilö, joka on ylittänyt juridisen vastuun edellyttämiä rajoja, saattaa siis joutua korvausvelvolliseksi myös kolmannelle henkilölle. Liiketaloudellinen vastuu Liiketaloudellinen vastuu on paljon laajempi kuin juridinen vastuu. Hallituksen ja toimitusjohtajan on juridisen vastuun edellyttämissä puitteissa johdettava osuuskuntaa siten, että se taloudellisesti pystyy toimimaan menestyksellisesti. Ellei hallitus tähän pysty, osuuskunnan kokous voi vapauttaa hallituksen jäsenet (ja toimitusjohtajan) tehtävistään. Vahingonkorvausta ei voida vaatia, ellei hallitus ole rikkonut lakia tai sääntöjä vastaan. Liiketaloudellisen vastuun seuraamuksena ei aina välttämättä ole epäluottamus. Jos osuuskunnan kokous on tyytyväinen hallituksen toimintaan, se voi myös esittää sille kiitoksensa ja valita sen jäsenet uudestaan. Liiketaloudellisen vastuun seuraamus voi siis olla sekä myönteinen että kielteinen. Juridisen vastuun seuraamus on sen sijaan aina kielteinen. eettinen ja sosiaalinen vastuu Liiketaloudelliseen vastuuseen sisältyy vastuu eettisistä säännöksistä kuten esimerkiksi toimiminen hyvän liiketavan mukaisesti. Yksittäinen osuuskunnan jäsen saattaa joutua tekemään valintoja oman edun ja osuuskunnan edun välillä. Viime aikoina on alettu puhua entistä enemmän yritysten sosiaalisesta tai yhteiskunnallisesta vastuusta, josta Euroopan unioni on laatinut nykyaikaista eurooppalaista ajattelutapaa ja periaatteita kuvaavan ns. vihreän kirjan. Osuustoiminnallisia yrityksiä ohjaavat osuustoiminnan kansainvälisesti hyväksytyt periaatteet ja niiden tulisi siten oma-aloitteisesti kantaa vastuuta sosiaalisista ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvistä velvoitteista. Yritysjohdon vastuut voidaan kuvata kolmella ympyrällä, jotka osittain kattavat toisiaan. M Tarkista osuustoiminnan arvot ja periaatteet. Toimi niiden mukaan! Osuustoiminnan periaatteet 1. Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys 2. Demokraattinen jäsenhallinto 3. Jäsenten taloudellinen osallistuminen 4. Itsenäisyys ja riippumattomuus 5. Koulutus, oppiminen ja viestintä 6. Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö 7. Vastuu toimintaympäristöstä. Osuustoiminnan arvot 1. Omatoimisuus 2. Omavastuisuus 3. Demokratia 4. Tasa-arvo 5. Oikeudenmukaisuus 6. Solidaarisuus 7. Rehellisyys 8. Avoimuus 9. Yhteiskunnallinen vastuu 10. Muista ihmisistä välittäminen. Yritysten arvojen, eettisten säännösten ja myös sosiaalisen vastuun merkitys on viime aikoina kasvanut, sillä arvovalinnoilla on nyky-yhteiskunnassa suuri merkitys yritysten kilpailutekijänä. Käytännön yritystoiminnassa jo yli 150 vuotta koetellut osuustoiminnan periaatteet ja aitoon osuustoimintahenkeen liittyvät eettisesti korkeat arvot ovat oikein käytettyinä verraton kilpailuetu. Yritysjohdon vastuu juristi byrokraatti juridinen vastuu eettiset säännökset liiketaloudellinen vastuu ● taloudellisuus ● ”aivojen logiikka” ● markkinointiorientointunut pappi ”sydämen logiikka” Osuuskunnan hallinto 41 älä unohda valvontaa Yrityksen johtoa ei voida rangaista vahingonkorvausvaatimuksilla yksinomaan sen takia, että yrityksen kannattavuus on huono, tai että yritys tuottaa suuria tappioita, ellei johto samalla ole syyllistynyt rikkomuksiin. Näissä tapauksissa johto voidaan vapauttaa tehtävistään ja näin usein käytännössä tapahtuukin (epäluottamus). Kun kysymyksessä on juridinen vastuu ja rikkomuksia sitä vastaan, voidaan johtohenkilöiltä vaatia vahingonkorvauksia, jos vahinkoa on syntynyt. Usein riittää nk. lievä tuottamus, siis lievä huolimattomuus. Koska hallituksella on valvontavelvollisuus, se on vastuussa myös alaistensa työstä. Hallituksen jäsenet saattavat esimerkiksi kavallustapauksessa joutua korvausvelvollisiksi, jos he ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan. Eräät oikeustapaukset osoittavat, että valvontavelvollisuuttaan laiminlyöneet hallituksen jäsenet ovat joutuneet maksamaan vahingonkorvauksia osuuskunnalle (samoja periaatteita noudatetaan yleensä myös muissa yritysmuodoissa). Myös niissä tapauksissa, joissa hallitus on ylittänyt sääntöjen toimialapykälän edellyttämiä rajoja, on hallituksen jäsenet tuomittu maksamaan korvauksia osuuskunnalle. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on siis syytä perusteellisesti syventyä näihin asioihin ja harkita tarkoin tehtäviä päätöksiä sekä valvoa alaisiaan. Vahingonkorvauksia ei yleensä enää voida vaatia sen jälkeen, kun osuuskuntakokous on myöntänyt hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden edellyttäen, että kaikki ko. asiaan vaikuttavat seikat ovat olleet osuuskuntakokouksen tiedossa silloin, kun vastuuvapaus myönnettiin (OKL 20 luku). M VAHINGONKORVAUS SAATTAA TULLA KYSYMYKSEEN, KUN M osuuskunta on kärsinyt vahinkoa M hallituksen jäsen on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai huolimattomuudesta (lievä huolimattomuus riittää) M hallitus on laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan M hallitus on ylittänyt osuuskunnan toimialapykälän edellyttämät rajat. M MUISTILISTA M Muista pitää jäsenluetteloa, johon merkitään jäsenen nimi, osoite, osuuksien lukumäärä ja jäseneksi tulopäivä. M Pidä myös entisistä jäsenistä luetteloa, kunnes osuuskunta on palauttanut osuusmaksun. Palautettava määrä on suoritettava vuoden kuluttua jäsenyyden päättymistilikauden päättymisestä. M Muista pyytää kirjallinen, allekirjoitettu suostumus tehtävään - hallituksen jäseniltä ja varajäseniltä - toimitusjohtajalta ja toimitusjohtajan sijaiselta, - tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta sekä - mahdollisen hallintoneuvoston jäseniltä ja varajäseniltä. M Toimita osuuskunnan tilinpäätöstiedot rekisteröitäväksi kaupparekisteriin. Määräaika on kaksi kuukautta tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta. Kaupparekisteri saa nykyisin osan tilinpäätöstiedoista suoraan Verohallinnolta. Täydennä tietoja tarpeen mukaan. 42 Osuuskunnan perustajan opas 10. Osuuskunnan perustaMIsen käYtännön tOIMet Osuuskunnan toiminimen valinta h yvissä ajoin ennen osuuskunnan perustamisasiakirjojen tekemistä täytyy osuuskunnalle etsiä toiminimi. Toiminimen tulee yksilöidä osuuskunta ja erottautua selvästi ennestään jo rekisterissä olevista toiminimistä. Nimisuunnittelussa on hyödyllistä tutustua jo rekisteröityihin nimiin. Toiminimiä voi itse tutkia osoitteessa www. ytj.fi. Toiminimilain mukaan osuuskunnan toiminimessä tulee olla sana ”osuuskunta”, yhdysosa ”osuus” tai lyhennys ”osk”. Ruotsinkielisessä osuuskunnan nimessä tulee vastaavasti olla sana ”andelslag”, yhdysosa ”andels” tai lyhennys ”anl”. Toiminimi rekisteröidään joko suomentai ruotsinkielisenä. Toiminimellä voi olla erikielisiä rinnakkaistoiminimiä eli suomen- tai ruotsinkielisen toiminimen käännöksiä. Osuuskunnan rinnakkaistoiminimi tulee ottaa osuuskunnan sääntöihin. Osuuskunta voi harjoittaa osaa toiminnastaan aputoiminimellä. Aputoiminimi voidaan ottaa käyttöön hallituksen päätöksellä. Kun aputoiminimi ilmoitetaan kaupparekisteriin, on samalla ilmoitettava myös aputoiminimellä harjoitettava toimialan osa. Aputoiminimessä ei saa olla yhteisömuodon tunnusta. Jokaisesta kaupparekisteriin ilmoitettavasta aputoiminimestä on maksettava erillinen käsittelymaksu. Vuonna 2010 aputoiminimen käsittelymaksu on 75 euroa/aputoiminimi. Osuuskunnan perustamisen käytännön toimet 43 Hinnasto on osoitteessa www.prh.fi > Kaupparekisteri > Hinnasto. Jos osuuskunnalle halutaan rekisteröidä apu- tai rinnakkaistoiminimi, on se muistettava ilmoittaa myös kaupparekisterin ilmoituslomakkeilla, vaikka esimerkiksi aputoiminimen ottamisesta olisi erillinen hallituksen kokouksen päätös liitteenä. Etukäteen ei voi olla varma, voidaanko tietty toiminimi rekisteröidä. Ajan säästämiseksi voidaan perustamisilmoitusta jätettäessä antaa nimivaihtoehtoja tutkittavaksi. Vaihtoehtoja voidaan antaa enintään kolme. Nimet tutkitaan ainoastaan, mikäli alkuperäistä toiminimeä ei voida rekisteröidä. Toiminimeä ei kannata painattaa lomakkeille, mainoskyltteihin tms. ennen kuin toiminimi on merkitty kaupparekisteriin. Osuuskunnan perustaminen O suuskunta perustetaan kirjallisella sopimuksella, josta käytetään nimitystä perustamiskirja. Perustamiskirjan allekirjoittajat ovat osuuskunnan perustajia, jotka tulevat myös osuuskunnan jäseniksi. Perustajia tulee olla vähintään kolme. Perustajat voivat olla luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä. Ulkomaalainen voi myös toimia osuuskunnan perustajana. Sen sijaan vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla perustajana. Perustajat täyttävät osuuskunnan perustamisilmoituslomakkeen kaupparekisteriä varten sekä maksavat perusilmoituksen käsittelymaksun (= osuuskunta maksaa), 350 euroa (v. 2010). Perustamisilmoituslomake liitteineen jätetään Patentti- ja rekisterihallituksen PatRekasiakaspalvelupisteeseen (Arkadiankatu 6 A, Helsinki), maistraattiin, ELY-keskukseen tai Verohallinnon toimipisteeseen. Ilmoitus voidaan lähettää myös postitse osoitteella PRH – Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. Maksutositteen kuittiosa on kiinnitettävä ilmoitukseen. Osuuskunnan perustamisneuvontaa antavat muun muassa uusyrityskeskukset, ProAgria Keskukset ja ELY-keskukset. Joillakin paikkakunnilla, kuten Tampereella, toimii osuustoimintaan erikoistuneita neuvontapisteitä. Pellervo-Seuran lakimieheltä saa neuvontaa osuuskunnan lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Kaupparekisteriasioissa neuvontaa saa kaupparekisterin neuvontanumerosta 09 6939 5900. Kokemuksia ja neuvoja voi kysyä myös alueen muilta osuuskunnilta. perustamiskirja (OKL 2:2 §) Perustamiskirjassa tulee olla laissa määrätty vähimmäissisältö. Oheinen malli (kursivoituna) on vähimmäissisällön mukainen perustamiskirja varustettuna lyhyin selityksin. Perustamiskirja tulee laatia useampana alkuperäiskappaleena, koska muun muassa osuuskunnan perustamisilmoituksen liitteeksi vaaditaan perustamiskirjan alkuperäiskappale. Yksi alkuperäinen kappale kannattaa jättää osuuskuntaa varten. perustaMIskIrja 1. Perustamiskirjassa tulee olla perustajien tahdonilmaus osuuskunnan perustamisesta: Me allekirjoittaneet perustamme täten …………………………………-nimisen osuuskunnan. 2. Perustamiskirjan tulee sisältää osuuskunnan säännöt. Säännöt ovat yleensä useampisivuinen asiakirja. Sen vuoksi on käytännöllistä, että säännöt otetaan perustamiskirjan liitteeksi: Osuuskunnan säännöt ovat seuraavansisältöiset: ks. Perustamiskirjan LIITE A. 3. Perustamiskirjassa tulee olla osuuskunnan perustajien täydelliset nimet ja osoitteet, luonnollisten henkilöiden asuinpaikat ja suomalaiset henkilötunnukset tai sen puuttuessa syntymäaika sekä oikeushenkilöstä kotipaikka, Suomessa Y-tunnus. 44 Osuuskunnan perustajan opas Osuuskunnan perustajat ovat: …………………………………………………………………………. 4. Perustamiskirjassa on mainittava myös osuuskunnan perustajille annettavat osuudet. Tällä tarkoitetaan sitä osuuksien lukumäärää, joka perustajan on osuuskunnan sääntöjen mukaan velvollisuus ottaa. Jos jokaiselle perustajalle annettavien osuuksien määrä on sama, esimerkiksi yksi, perustamiskirjan maininta voi olla seuraava: Kullekin perustajalle annettavien osuuksien lukumäärä: yksi osuus. 5. Osuuskunnan perustamisesta osuuskunnan maksettavaksi tulevat kulut tai niiden arvioitu enimmäismäärä on ilmoitettava. Tässä tarkoitetaan osuuskunnan rekisteröinnistä, perustamisasiakirjojen laatimisesta tai siihen rinnastettavasta työstä aiheutuneita kuluja. (vaihtoehto a): Osuuskunnan maksettavaksi tulevat perustamiskulut ovat …………………euroa. (vaihtoehto b): Osuuskunnan maksettavaksi tulevien perustamiskulujen enimmäismäärä on ……………………euroa. 6. Perustajien on valittava osuuskunnalle ensimmäinen hallitus ja ilmoitettava jäsenten ja mahdollisten varajäsenten nimet. Luettelo hallituksen jäsenistä voi olla myös perustamiskirjan liitteenä. Hallituksen jäseniltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. Suostumus voi olla perustamisilmoituslomakkeessa, perustamiskirjassa, sen liitteessä tai erillisessä asiakirjassa. (vaihtoehto a:) Hallituksen jäsenet:…………………………………………………………………. (vaihtoehto b): Hallituksen jäsenet: ks. Perustamiskirjan LIITE B. 7. Mikäli osuuskunnan on valittava tilintarkastaja (kts. luku 9), on tilintarkastajan ja hänen varamiehensä nimet ilmoitettava perustamiskirjassa tai sen liitteessä ja heiltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus, joka voi olla perustamisilmoituslomakkeessa, perustamiskirjassa, sen liitteessä tai erillisessä asiakirjassa. Osuuskunnassa voi olla useampiakin tilintarkastajia, jos säännöissä niin määrätään. Tilintarkastajat: …………………………………………………………………… Päiväys: ……………………………, ... päivänä ………… kuuta 20… Perustajien allekirjoitukset: ……………………………… ……………………………… ……………………………… Perustamiskirjaan on lisäksi otettava määräys, jos osuuskunnan on korvattava muita osuuskunnan perustamiseen liittyviä kuluja kuin julkiset maksut ja tavanomaiset palkkiot perustamisasiakirjojen laatimisesta ja siihen rinnastettavasta työstä, tai joku muutoin saa osuuskunnalta erityisen oikeuden tai edun. Näitä kohtia ei ole sisällytetty perustamiskirjamalliin, koska ne ovat käytännössä harvinaisia. Osuuskunnan perustamisen käytännön toimet 45 hallituksen kokous p erustamiskirjan allekirjoittamisen jälkeen hallitus pitää ensimmäisen järjestäytymiskokouksensa, jossa valitaan hallituksen puheenjohtaja ja mahdollinen toimitusjohtaja. Hallitus voi antaa nimetyille henkilöille toiminimenkirjoitusoikeuksia sekä prokuroita. Toiminimenkirjoitusoikeuksia voi hallitus antaa vain, jos siitä on säännöissä määräys. Pöytäkirja kokouksesta tulee laittaa perustamisilmoituksen liitteeksi. Osuuskunta syntyy juridisesti, kun se merkitään Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin. Vasta tämän jälkeen se voi tehdä omaan lukuunsa sopimuksia ja sitoumuksia. Tätä ennen perustajat voivat toimia perustettavan osuuskunnan puolesta yhteisvastuullisesti. Vastuu perustamiskirjan allekirjoittamisen jälkeen syntyneestä velvoitteesta siirtyy kuitenkin osuuskunnalle, kun se on rekisteröity (OKL 2:4 §, 2 momentti). perusilmoitus kaupparekisteriin O suuskunta on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluessa osuuskunnan perustamiskirjan allekirjoittamisesta. Tätä varten tehdään perusilmoitus kaupparekisteriin. Perusilmoitus tehdään perustamisilmoituslomakkeella. Osuuskunta täyttää perustamisilmoituslomakkeen Y1 ja lisäksi liitelomakkeen 2. Perusilmoituksen tekemisestä ovat vastuussa osuuskunnan hallituksen varsinaiset jäsenet. Perustamisilmoitus on jonkun sen tekemisestä vastuussa olevan tai hänen valtuuttamansa henkilön allekirjoitettava. Jos valtuutettu allekirjoittaa ilmoituslomakkeen, liitetään mukaan alkuperäinen valtakirja. Perustamisilmoituslomakkeet (perustamisilmoituslomake Y1 ja liitelomake 2) jätetään alkuperäisinä. Mukaan liitetään perustamiskirja alkuperäisenä, osuuskunnan säännöt ja hallituksen kokouksen pöytäkirja, josta selviää toiminimenkirjoitusoikeudet (jos säännöissä on määräys) ja hallituksen puheenjohtajan sekä mahdollisen toimitusjohtajan valinta. Mikäli osuuskunnan hallituksen jäsenet valitsee hallintoneuvosto, tarvitaan liitteeksi hallintoneuvoston pöytäkirja, josta valinnat ilmenevät. Perusilmoitukseen on liitettävä hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että perustamisessa on noudatettu osuuskuntalakia. Vakuutus annetaan liitelomakkeella 2. Hallituksen jäseneltä, varajäseneltä, toimitusjohtajalta ja tämän sijaiselta, tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta sekä hallintoneuvoston jäseneltä ja varajäseneltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus 46 Osuuskunnan perustajan opas tehtävään. Kaupparekisteriä varten selvitys suostumuksesta voidaan antaa erillisenä perustamisilmoituksen liitteenä tai tekemällä merkintä suostumuksesta osuuskunnan perustamisilmoituksen liitelomakkeeseen 2. Kaupparekisteri-ilmoituksen yhteydessä maksetaan käsittelymaksu 350 euroa (v. 2010). Aputoiminimen rekisteröinti maksaa, sekä erillisenä että muun ilmoituksen yhteydessä, 75 euroa. Käsittelymaksu maksetaan aina etukäteen. Käsittelymaksun voi suorittaa pankkiyhteysohjelmalla, maksuautomaatilla, suoraan pankkiin taikka paikanpäällä maistraateissa, ELY-keskuksissa tai Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) asiakaspalvelussa. Maksukuitti liitetään ilmoitukseen mukaan. Maksettaessa voidaan käyttää myös erityisesti tätä tarkoitusta varten painettua tilisiirtolomaketta. Tilisiirtolomakkeita saa PRH:sta. Tarkemmat ohjeet käsittelymaksun maksamiseksi ovat osoitteessa www.prh.fi > Kaupparekisteri > Hinnasto. Perustamisilmoituslomakkeita saa Patentti- ja rekisterihallituksen PatRek-asiakaspalvelusta, ELY-keskuksista, maistraateista ja Verohallinnon palvelupisteistä. Lomakkeet voi tulostaa internetosoitteesta www. ytj.fi. Samassa osoitteessa on myös lomakkeiden täyttöohjeet. Osuuskuntaa varten tulee ottaa kopio täytetystä ilmoituslomakkeesta ja liitteistä. Mallitäytetty osuuskunnan perustamisilmoituslomake, ks. s. 69. Esimerkki perustamisasiakirjasta, ks. s. 76 ja hallituksen kokouksen pöytäkirja s. 77. Huomaa, että asiakirjat ovat vain esimerkkejä ja jokaisen osuuskunnan täytyy laatia ne omista lähtökohdistaan. perustamisilmoitus Verohallinnolle O suuskunta on kirjanpito- ja verovelvollinen yritys. Sen liiketoiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus Verohallinnolle. Osuuskunnassa ilmoitus tehdään perustamisilmoituslomakkeella Y1. Samalla perustamisilmoituslomakkeella ilmoittaudutaan sekä Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin että Verohallinnon rekistereihin. Verohallinnon tässä tarkoitettuja rekistereitä ovat ennakkoperintärekisteri, työnantajarekisteri ja arvonlisäverovelvollisten rekisteri. Samassa yhteydessä on annettava ennakkoverojen määräämistä varten tarvittavat tiedot arvioidusta liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta. Palkanmaksua varten on ilmoittauduttava rekisteröidyksi työnantajaksi, mikäli palkkaa tullaan maksamaan säännöllisesti vähintään kahdelle työntekijälle yhtäjaksoisesti vuoden ajan. Ennakkoperintärekisteriin merkitään muun muassa osuuskunta, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa. Työkorvauksen maksaja voi tarkistaa työn suorittajan rekisteröintiaseman internetistä julkisesta YTJ-tietopalvelusta www.ytj.fi tai puhelimitse Verohallinnon palvelunumerosta 020 697 030. Ilmoittautuminen arvonlisäverovelvolliseksi, ks. sivu 33. Lisätietoja ja lomakkeita täyttöohjeineen saa Verohallinnon toimipisteistä, ELY-keskuksista, maistraateista, PRH:n PatRek-asiakaspalvelusta sekä osoitteista www.vero.fi ja www.ytj.fi. Heti perustamisilmoituksen saavuttua PRH:lle, ELY-keskukseen, maistraattiin tai Verohallintoon, yritykselle annetaan Y-tunnus. Y-tunnusta on käytettävä asioitaessa Verohallinnon kanssa. Y-tunnusta on käytettävä myös yrityksen kirjeissä ja lomakkeissa (muun muassa tilaus-, tarjous- ja laskulomakkeet). elinkeinolupa M äärättyjen elinkeinojen harjoittamiselle voidaan lainsäädännössä asettaa rajoituksia. Tällaisiin elinkeinoihin liittyy esimerkiksi turvallisuus-, terveysja talousriskejä. Näitä elinkeinoja kutsutaan ohjesääntöisiksi elinkeinoiksi. Kyseisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksenä on kaupparekisteriin merkitsemisen lisäksi usein viranomaisen suorittama rekisteröinti, toimilupa tai hyväksyminen. Yleisimmin luvan myöntää tai rekisteröinnin tekee yrityksen kotipaikan aluehallintovirasto, eräissä tapauksissa kuitenkin erityisviranomainen. Aluehallintoviraston luvan vaativat muun muassa alkoholin anniskelua harjoittavat ravintolat ja ravitsemisliikkeet, mietoja alkoholijuomia myyvät elintarvikeliikkeet sekä ympärivuorokautisia sosiaali- tai terveyspalveluja tuottavat yritykset. Perintätoiminnan harjoittaminen toisen lukuun vaatii Etelä-Suomen aluehallintoviraston luvan. Kiinteistön- ja asunnonvälitystoimintaa sekä ammattimaista tai laajamittaista seura- ja harrastuseläinten pitämistä harjoittavien yritysten tulee ilmoittautua puolestaan aluehallintoviraston ylläpitämään rekisteriin. Luvat taksi- ja tavaraliikenteen sekä jouk- ko- ja reittiliikenteen harjoittamiseen myöntää ELY-keskus. Valmismatkaliikkeen harjoittajien tulee ilmoittautua Kuluttajaviraston ylläpitämään valmismatkaliikerekisteriin sekä lisäksi antaa vakuus Kuluttajavirastolle. Luvat vartioimisliikkeille ja asealan elinkeinon harjoittamiseen myöntää Poliisihallitus. Sähkö- ja hissiurakoitsijoiden on tehtävä ilmoitus Tukesille ennen toiminnan aloittamista. Yleisötilaisuuden kuten avoimen huvitilaisuuden, kilpailun tai näytöksen järjestämisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus yleisötilaisuuden järjestämispaikan poliisille. Majoitustoiminnan harjoittajat ovat vastuussa siitä, että majoitusliikkeeseen saapuvasta matkustajasta tehdään ilmoitus (matkustajailmoitus). Hotellien lisäksi tämä koskee maatilamatkailua, aamiaismajoitusta ja muita majoitustiloja, kuten loma-asuntoja tarjoavia elinkeinonharjoittajia sekä leirintäalueen pitäjiä. Majoitustoiminnan harjoittajan on toimitettava ulkomaalaista koskevat matkustajatiedot sille poliisilaitokselle, jonka toimialueella toiminnanharjoittajan majoitusliike sijaitsee. Lisätietoja palveluyritysten elinkeinoluvista on osoitteessa www.yrityssuomi.fi: Palveluyritykset. Osuuskunnan perustamisen käytännön toimet 47 elintarvikehuoneiston hyväksyminen e lintarvikehuoneiston on oltava kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksymä ennen toiminnan aloittamista. Elintarvikehuoneistoja ovat esimerkiksi myymälät, kioskit, ravintolat ja ruokalat. Hyväksymisen yhteydessä on esitettävä kirjallinen omavalvontasuunnitelma. Hyväksyminen ei koske sellaisia elintarvikehuoneistoja, joissa harjoitettavan toiminnan tarkoituksena on ainoastaan tilapäinen elintarvikkei- den myynti tai elintarvikkeiden myynti on vähäistä toimijan samassa huoneistossa harjoittamaan muuhun elinkeinotoimintaan verrattuna. Tällaisissa tapauksissa on tehtävä ilmoitus toiminnasta kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Lisätietoja elintarvikehuoneiston hyväksymisestä on Eviran sivuilla osoitteessa www.evira.fi > Elintarvikkeet > Valvonta ja yrittäjät > Elintarvikehuoneistot. terveydensuojelulain mukainen hyväksymismenettely t oiminnanharjoittajan on terveydensuojelulain perusteella tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle muun muassa seuraavien tilojen käyttöönotosta tai toimintojen aloittamisesta: julkiset kokoontumis- tai majoitushuoneistot, yleiseen käyttöön tarkoitetut saunat, uimahallit ja kylpylät, eläinten pitoon tarkoitetut rakennukset ja aitaukset asemakaava-alueella sekä kampaamot, parturit, kauneus- tai jalkahoitolat, tatuointiliikkeet ja solariumit. Lisätietoja saa kuntien terveydensuojeluviranomaisilta. toimintailmoitus tietosuojavaltuutetulle h enkilötietolaissa on säädetty velvollisuus tehdä toimintailmoitus lähinnä sellaisista toiminnoista, joissa käsitellään usein suuria tietomääriä, ja jossa voi olla riski rekisteröidyn yksityisyyden tai oikeuksien vaarantumisesta. Tällaista elinkeinona harjoitettavaa tai toisen lukuun tapahtuvaa toimintaa ovat muun muassa luottotietotoiminta, perimistoiminta, mielipide- ja markkinatutkimus sekä ns. headhuntaus. Myös tilitoimistojen, jotka suorittavat palkanlaskentaa ja verkkopalvelintilaa vuokraavien yritysten on tehtävä toimintailmoitus tietosuojavaltuutetulle. Lisätietoja on osoitteessa www.tietosuoja.fi. rakennustyön ennakkoilmoitus j os kyseessä on laajahko rakennustoiminta, on tehtävä rakennustyön ennakkoilmoitus aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Ilmoitusvelvollisuus koskee työmaata, jonka on tarkoitus kestää yli kuukauden ja jolla itsenäiset työnsuorittajat mukaan lukien työskentelee yh- 48 Osuuskunnan perustajan opas teensä vähintään 10 työntekijää sekä työmaasta, jolla työn määräksi arvioidaan yli 500 henkilötyöpäivää. Lisätietoja on osoitteessa www.tyosuojelu.fi > Luvat, ilmoitukset, julkaisut ja lomakkeet > Luvat ja ilmoitukset > Rakennustyön ennakkoilmoitus. 11. Osuuskunta tYönantajana Lyhyet työsuhteet t yöosuuskunnissa tehdään usein ns. pätkätöitä. Osuuskunnat vuokraavat työntekijöitä tilapäisiin tehtäviin tai ottavat suorittaakseen urakkaluonteisia tehtäviä. Niinpä työsuhteetkin usein ovat lyhytkestoisia, vaikka tietysti lyhyitä keikkoja voidaan tehdä jatkuvastikin. Työn kestosta riippumatta työtä tehdään yleensä työsuhteessa. Työtä tekevän jäsenen tai muun työntekijän ja osuuskunnan välillä on työsopimus, vaikka sitä ei joka kerta paperille laitettaisikaan. Tästä seuraa, että osuuskunta on työnantaja, jonka tulee noudattaa tavanomaisia työnantajan työsuhteeseen liittyviä velvollisuuksia. Tällaisia ovat muun muassa työaikakirjanpidosta huolehtiminen, työsuojelu ja työterveyshuolto. Työntekijälle puolestaan kuuluvat ne oikeudet, jotka lait ja muun muassa työehtosopimukset työntekijälle antavat. Työsuhdetta sääntelevään lainsäädäntöön ja toimialaa koskeviin työehtosopimuksiin on syytä tutustua. Tärkeimmät työantajavelvoitteita säätelevät lait ovat työsopimuslaki (55/2001), työaikalaki (605/1996), työehtosopimuslaki (436/1946) ja vuosilomalaki (272/1973). Lait muutoksineen ovat Finlexistä osoitteessa www.finlex-fi/lains7index. html. Osuuskunta työnantajana 49 Työsuhteen ehdot määräytyvät lakien ja työehtosopimusten antamissa rajoissa työsopimuksessa, jonka työntekijä ja työnantaja keskenään tekevät. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuslain mukaan työnantajan on aina annettava työntekijälle kirjallinen selvitys yli kuukauden pituisen työsuhteen keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Vuokratyössä selvitys on annettava, vaikka sopimus olisi tehty alle kuukauden määräajaksi, jos työntekijä sitä vuokrausyritykseltä erikseen pyytää. M Selvityksessä on oltava ainakin M työnantajan ja työntekijän kotitai liikepaikka M työnteon alkamisajankohta M määräaikaisen työsuhteen kesto ja määräaikaisuuden peruste M koeaika M työntekopaikka tai selvitys niistä perusteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa M pääasialliset työtehtävät M työhön sovellettava työehtosopimus M palkka tai sen määräytymisperusteet sekä palkanmaksukausi M säännöllinen työaika M vuosiloman määräytyminen M irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste. Satunnaisiin pätkätöihin perustuvassa toiminnassa voidaan työsopimus tehdä kerran alussa, ja työsuhteen alkamisajankohta, määräaikaisuus, työaika ja palkka määritellään toimintaan sopiviksi, esim. "työntekijä kutsutaan töihin tarvittaessa", "työ kestää kulloisenkin toimeksiannon ajan". Palkka määrätään osuuskunnassa sovitun menetelmän mukaisesti. Lakisääteiset eläke- ja tapaturmavakuutukset Osuuskunnan töitä ja palveluja hinnoiteltaessa on muistettava, että työnantajalle koituu työstä maksettavaksi paljon muitakin 50 Osuuskunnan perustajan opas kuluja kuin työntekijän palkka. Näitä ovat työeläke-, tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut sekä työnantajan sosiaaliturvamaksu. Työeläkevakuutusmaksu TyEL ja työttömyysvakuutusmaksu vaihtelevat yrityksen palkkasumman mukaan. Tapaturmamaksun suuruuteen vaikuttaa puolestaan työn luonne ja palkkakertymä. Keskimäärin nämä ns. sivukulut ovat noin 25 % bruttopalkasta. Jos osuuskunta on työnantajan asemassa ja kalenterivuoden aikana teetettyjen työpäivien lukumäärä ylittää 12, on osuuskunta velvollinen ottamaan työntekijöilleen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyy lisäksi toimialan työehtosopimuksien mukainen ryhmähenkivakuutus ja lakisääteinen työttömyysvakuutus. Lakisääteiset vakuutukset, ks. Vakuutusturva s. 35. rahaa tarvitaan myös yleiskuluihin Lisäksi työntekijälle pitää maksaa lomapalkka tai työsuhteen päättyessä kesälomakorvaus, usein myös lomaraha. Myös sairausajan palkkoihin ja työterveyshuollon kuluihin on varauduttava eikä työn tekemisestä aiheutuvia materiaali-, matka- ja muita kulujakaan saa unohtaa. Jostakin on maksettava myös osuuskunnan yleiskulut, joita tulee muun muassa toimiston vuokrasta ja hallinnon hoitamisesta, kirjanpidosta, tilintarkastuksesta, markkinoinnista, puhelimista ja muusta viestinnästä sekä moninaisesta muusta. Nämä kulut moni osuuskunta kattaa tietyllä hintaan lisättävällä yleiskuluprosentilla, jonka suuruudesta voidaan päättää yhdessä. Jos osuuskuntalaiset eivät tee kaikki työtä yhtenä tiiminä, voi aikaa myöten olla hyvä rakentaa kustannuspaikkakohtainen meno- ja tuloseuranta, jolla varmistetaan, että jokainen tekijä, tiimi tai toimiala toimii kannattavasti ainakin omat kulunsa kattaen. Tällä estetään epäilykset siitä, että jotkut elävät toisten kustannuksella, ja toisaalta kustannuspaikkaseurannan avulla voidaan ajoissa korjata vaikkapa liian halvoiksi lasketut hinnat kustannuksia vastaaviksi. Myös yleiskulut pitäisi mahdollisimman todenmukaisesti voida jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti eri kustannuspaikoille. M tYönantajan MuIstILIsta perustamisvaiheessa Jos osuuskunnan päätoimialana on kaupparekisteri-ilmoituksessa mainittu työvoimanvuokraus, tulee työvoimanvuokraustoiminnan aloittamisesta tehdä ilmoitus osuuskunnan kotipaikan työsuojeluviranomaiselle, jona toimii aluehallintovirasto. toiminnan alkaessa M Selvitä, onko mahdollista saada tukea työntekijän palkkauskustannuksiin, ks. sivu 21. M Ota selvää, mitä yleissitovaa työehtosopimusta yrityksesi tulee noudattaa. Tiedon saa työsuojeluviranomaiselta aluehallintovirastosta (www.avi.fi) tai osoitteesta www.finlex.fi/normit/index.html. M Tee työntekijän kanssa kirjallinen työsopimus. M Jos osuuskunta työllistää vähintään kaksi työntekijää vuoden ajan tai pätkätyötä tekeviä on vähintään kuusi, tulee osuuskunnan rekisteröityä säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi Verohallintoon. Jos rekisteröidyksi työnantajaksi ilmoittautumista ei ole tehty jo perustamisilmoituksen yhteydessä, ilmoitus tehdään muutosilmoituslomakkeella Y4. M Muista ottaa työntekijöille lakisääteinen työeläkevakuutus (TyEL) ja tapaturmavakuutus. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen liitännäisvakuutuksia ovat ryhmähenkivakuutus ja työttömyysvakuutus. M Muista, että työnantaja on velvollinen järjestämään työterveyshuollon palveluksessaan oleville: tee sopimus työterveyshuollosta terveyskeskuksen tai lääkäriaseman kanssa. M Informoi työntekijää henkilöstöhallinnon rekisteritiedosta (Henkilötietolaki 24 §). toiminnan aikana M Huolehdi työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon järjestämisestä. M Maksa palkat ajallaan, yleensä kuukauden 15. tai viimeinen päivä. Anna työntekijälle palkkalaskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. Säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan tulee laatia palkanmaksuittain myös palkkalista palkansaajittain. Apuna palkanlaskennassa voit käyttää internetissä olevaa pientyönantajille tarkoitettua maksutonta Palkka.fi-palvelua (www.palkka.fi). M Työnantajana olet aina velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen maksetuista palkoista. Myös maksetuista työkorvauksista toimitetaan ennakonpidätys, jos työkorvauksen saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Ilmoita ja tilitä ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut kuukausittain tai neljännesvuosittain Verohallinnolle. Jos yrityksesi liikevaihto on enintään 50 000 euroa kalenterivuodessa, voit halutessasi valita neljännesvuosimenettelyn hakeutumalla pidennettyyn ilmoitus- ja maksumenettelyyn aloittamisen yhteydessä ilmoituslomakkeella (VEROH 4071). Ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut ilmoitetaan kausiveroilmoituksella Verotili-palveluun. Kausiveroilmoituksen tulee olla perillä viimeistään sen kalenterikuukauden 12. päivänä, jona vero tai maksu on lain mukaan ilmoitettava. Paperilla annettavan ilmoituksen tulee kuitenkin olla perillä Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivänä. Lisätietoja on osoitteessa www.vero.fi > Verotiliohjeet. Osuuskunta työnantajana 51 M M M M M M M M Tietojen sähköinen ilmoittaminen vaatii Katso-tunnisteen. Katso-tunniste perustetaan Katso-palvelussa. Lisätietoja on osoitteessa www.yritys.tunnistus. fi. Jos olet TyEL-vuosi-ilmoittaja, ilmoita työsuhteiden alkamiset ja päättymiset välittömästi tai neljännesvuosittain eläkevakuutusyhtiölle. Jos ilmoitat työntekijöiden palkkatiedot työeläkeyhtiöön kuukausittain, ilmoitus tulee tehdä viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 20. päivänä. Tee työnantajan vuosi-ilmoitukset ajallaan. Työnantajan vuosi-ilmoitus kalenterivuoden aikana maksetuista palkoista ja muista suorituksista annetaan Verohallinnolle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Jos olet TyEL-vuosi-ilmoittaja, työntekijöiden vuosipalkkatiedot on ilmoitettava eläkevakuutusyhtiölle tammikuun loppuun mennessä. TyEL-kuukausi-ilmoittaja ei tee erillistä vuosi-ilmoitusta. Tammikuun loppuun mennessä tulee antaa palkkailmoitus myös tapaturmavakuutusyhtiölle. Anna palkansaajalle tosite maksetuista palkoista (palkkatodistus) ja muista suorituksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä maksuvuotta seuraavan tammikuun 15. päivään mennessä. Työsuhteen päättyessä työnantajan on annettava tosite välittömästi, jos palkansaaja sitä pyytää. Muista hakea Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Hakuaika on kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä. Säilytä työaikakirjanpito ja palkkakirjanpito kymmenen vuotta. Jos olet satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja, tee maksetuista palkoista muistiinpanot. Matkalaskut, palkanmaksutositteet ja muistiinpanot tulee säilyttää kuusi vuotta palkanmaksuvuoden lopusta lukien. Tiedota työntekijöille, missä eläkeyhtiössä työeläketurva on järjestetty. Pidä työntekijöiden nähtävänä keskeiset työsuhteeseen liittyvät lait ja asetukset. Huolehdi, että työpaikallasi on henkilö, joka hoitaa työsuojelupäällikön tehtävät. Voit työnantajana hoitaa tehtävät itse tai nimetä työsuojelupäällikön niitä hoitamaan. Ilmoita yrityksesi tiedot Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämään työsuojeluhenkilörekisteriin. Lisätietoja on osoitteessa www.ttk.fi > Työsuojeluhenkilörekisteri. M tYönantajaMaksut 2010 TyEL-maksu (alle 50 työntekijää) - työntekijän osuus - - alle 53-vuotiaat työntekijät - - 53 vuotta täyttäneet seuraavan kuukauden alusta - työnantajan osuus 21,8 % Työnantajan sosiaaliturvamaksu 2,23 % 4,5 % 5,7 % 17,3 % tai 16,1 % riippuen työntekijän iästä Työttömyysvakuutusmaksu - työnantajan osuus palkkasummasta, joka enintään 1 846 500 euroa - työnantajan osuus palkkasumman osasta, joka ylittää 1 846 500 euroa - palkansaajan osuus Ryhmähenkivakuutusmaksu 2,95 % 0,4 % 0,071 % Tapaturmavakuutusmaksu 0,3−8,0 %, keskimäärin n. 1 % 52 Osuuskunnan perustajan opas 0,75 % Osuuskunnan jäsen - yrittäjä vai ei? O suuskunnan jäsen voi olla yritystoimintaa harjoittava henkilö tai palkansaaja. Rajanveto noudattelee työttömyysturvalain 1 a §:n säännöksiä. Ko. lainkohdan mukaan yritystoimintaa harjoittavana henkilönä pidetään henkilöä, joka on päätointaan varten velvollinen vakuuttamaan itsensä yrittäjien eläkelain YEL:n tai maatalousyrittäjäin eläkelain MYEL:n mukaisesti. Yritystoimintaa harjoittavana henkilönä pidetään myös sellaista henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jonka osakekannasta hän itse omistaa vähintään 15 prosenttia, tai joka työllistyy vastaavalla tavalla muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä on vastaava määräysvalta. Jotta osuuskunnan jäsen voitaisiin katsoa yritystoimintaa harjoittavaksi henkilöksi, hänen tulee siis samanaikaisesti toimia osuuskunnassa johtavassa asemassa ja omistaa siitä vähintään 15 prosenttia. johtava asema ja vähimmäisomistus Osuuskunnassa ylintä päätäntävaltaa käyttävät jäsenet osuuskunnan kokouksessa. Päätäntävalta jakaantuu tasan osuuskunnan jäsenten kesken ”jäsen ja ääni”-periaatteella. Tämä merkitsee sitä, että jokainen jäsen toimii osuuskunnassa työttömyysturvalain tarkoittamassa mielessä johtavassa asemassa. Pelkkä johtavassa asemassa osuuskunnassa toimiminen ei kuitenkaan vielä tee jäsenestä yrittäjää. Kuten edellä todettiin, edellytetään samanaikaisesti, että jäsen omistaa yhteisöstä vähintään 15 prosenttia. Jos siis osuuskunnassa on kuusi jäsentä tai vähemmän, kunkin omistusosuus nousee yli 15 prosentin. Jäseniä pidetään tällöin yritystoimintaa harjoittavina henkilöinä. Jos jäseniä on seitsemän tai enemmän, kunkin jäsenen omistusosuus jää alle 15 prosentin, eikä yrittäjästatusta synny. Osuuskunnan mahdollisen yhteisöjäse- nen henkilöjäseniä ei lasketa osuuskunnan jäseneksi. Esimerkki: Osuuskunnassa on neljä henkilöjäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Jäsenet ovat työttömyysturvalain 1 a §:n mukaisesti yritystoimintaa harjoittavia henkilöitä (kunkin omistusosuus yli 15 %). Mikäli yrittäjästatusta halutaan välttää, on tärkeää huolehtia siitä, ettei jäsenmäärä putoa alle seitsemän. talkootyötä osuuskunnassa? Työttömyysturva-asioissa muodostuneen ratkaisukäytännön mukaan (työttömyysturvalautakunta, vakuutusoikeus) yritystoimintaan liittyvä työ ei voi olla talkootyötä. Koska osuuskunnat ovat yrityksiä, toimintaa osuuskunnissa ei siten voi rinnastaa talkootyöhön, vaan paikallinen työvoimaviranomainen katsoo sen normaalisti palkkatyöksi. Aivan vähäinen työskentely osuuskunnassa ei vie oikeutta työttömyysturvaan (esim. iltaisin tapahtuva mainosten jakaminen tms.). Tällaisestakin työstä saatu korvaus vähentää kuitenkin päivärahan määrää. Mikäli työskentely osuuskunnassa on laajuudeltaan sellaista, että se estäisi normaalin kokoaikaisen palkkatyön vastaanottamisen, henkilön ei voida katsoa olevan työtön, jolloin oikeutta työttömyysturvaankaan ei ole. Ratkaisevaa työllistymistä harkittaessa ei ole työstä mahdollisesti saatu palkka/korvaus, vaan työn määrä. Työttömyysturvalain (30.12.2002/1290) 1. luvun 6 §:ssä määritellään yrittäjäksi katsottava henkilö ja lain 2. luvun 4 §:ssä pääja sivutoiminen yrittäjyys. Lisätietoja: työttömyyskassat (www. tyj.fi), työ- ja elinkeinotoimistot/TE-toimistot (www.mol.fi), Kelan toimistot (www.kela.fi), sosiaali- ja terveysministeriö (www.stm.fi), työ- ja elinkeinoministeriö (www.tem.fi). Säännöt selkeiksi 53 12. säännöt seLkeIksI O suuskunnalla on oltava säännöt, joita osuuskunnan on toiminnassaan lain ohella noudatettava. Osuuskunnan perustajien on sovittava sääntöjen sisällöstä ja liitettävä ne osuuskunnan perustamiskirjaan. Säännöillä tulee olla vähimmäissisältö, mutta käytännössä niihin sisällytetään myös useita osuuskunnan tarpeisiin räätälöityjä määräyksiä. Säännöthän toimivat myös osuuskunnan jäsenten keskinäisiä suhteita sääntelevinä pelisääntöinä. Osuuskunnan toimintaa yksityiskohtaisesti säänteleviä määräyksiä on syytä välttää, koska ne saattavat johtaa usein toistuviin sääntömuutostarpeisiin ja sillä tavoin aiheuttaa kustannuksia. Sääntöjen muuttaminen myöhemmin voi olla vaikeaakin, koska se vaatii aina määräenemmistön. Sääntömääräykset on hyvä numeroida ja varustaa otsikoilla. 54 Osuuskunnan perustajan opas Osuuskunnan säännöissä on lain (OKL 2:5 §) mukaan aina mainittava: 1. osuuskunnan toiminimi 2. osuuskunnan kotipaikkana oleva Suomen kunta 3. osuuskunnan toimiala 4. osuuden nimellisarvo (osuusmaksu), sen suorittamisaika ja -tapa 5. osuuskunnan tilikausi. Jos osuuskunnan säännöt ovat vähimmäissisällön mukaiset minimisäännöt, muilta osin sovelletaan osuuskuntalaista tulevia määräyksiä. Eräiden tärkeiden asioiden osalta se merkitsee muun muassa, että 1. osuuskunnan palveluja voivat käyttää vain jäsenet, 2. osuuskunta ei voi jakaa ylijäämää (myöskään rahastokorotus ei ole mahdollinen), 3. hallitus valitaan toistaiseksi. Siihen voidaan valita vähintään yksi ja enintään seitsemän jäsentä ja jos varsinaisia jäseniä valitaan vähemmän kuin kolme, on lisäksi valittava vähintään yksi varajäsen, 4. tarvittaessa valitaan toistaiseksi yksi tilintarkastaja ja hänelle varamies, 5. osuuskunnan purkautuessa säästön jakoperuste on jäsenten lukumäärä. Lain vähimmäissisällön mukaiset säännöt voinevat olla käyttökelpoiset vain jäsenmäärältään hyvin pienissä osuuskunnissa. Käytännössä säännöistä tehdään laajemmat. Osuuskunnan säännöissä voidaan lain minimivaatimusten lisäksi määrätä esimerkiksi seuraavista asioista (katso myös OKL 2:6 §): - liittymismaksusta, (OKL 9:4 §) - ylimääräisestä maksusta, (OKL 14 luku) - lisämaksuvelvollisuudesta (= jäsenen vastuu osuuskunnan velkojille), (OKL 15 luku) - muiden kuin jäsenten oikeudesta käyttää osuuskunnan palveluksia, (OKL 2:6 §, 1 momentin 2 kohta) - ylijäämän jakamisesta ja muusta käyttämisestä sekä vararahastosta, (OKL 8 luku) - toimitusjohtajasta ja toiminimenkirjoituksesta, (OKL 5 luku) - lisäosuuksista, (OKL 11 luku) - sijoitusosuuksista, (OKL 12 luku) - tarpeen mukaan muistakin asioista. tutustu OsuuskuntaLakIIn ennen sääntöjen LaatIMIsta! Ohjeita sääntöjen laatijalle O heisia mallisääntöjä ei ole tarkoitettu sovellettaviksi sellaisinaan, vaan kukin osuuskunta ottakoon niistä omiin tarpeisiinsa soveltuvat kohdat. Kursiivitekstit ovat esimerkkejä siitä, miten kyseinen pykälä voitaisiin sääntöihin kirjoittaa. Nämä mallisäännöt ovat laajemmat kuin lain vaatima minimi. Ne sisältävät määräykset sellaisista asioista, jotka osuuskunnan asioiden hoidossa käytännössä tulevat usein vastaan. Säännöt vastaavat sisällöltään monelta osin lain olettamasääntöjä, koska ne useimmissa tapauksissa ovat käyttökelpoisia. Toimialaa ja eräitä muita asioita koskevan sääntömääräyksen osalta on esitetty vaihtoehtoisia malleja. Kukin sääntömääräys on varustettu varsinaisen sääntömääräyksen sisältöä selventävällä otsakkeella, kommentilla sekä lakiviittauksilla. 1 § toiminimi ja kotipaikka (OKL 2:5 §, TNimiL 7 §) Osuuskunnan toiminimen tulee olla yksilöivä, muista jo rekisteröidyistä toiminimistä erottuva eikä se saa olla niihin sekoitettavissa. Lisäksi toiminimessä on oltava yhteisömuotoa osoittava tunnus, eli joko ”osuuskunta” tai sana ”osuus-” yhdyssanan osana tai lyhenne ”osk”. Lyhennettä ”osk” käytettäessä ei kannata panna sen perään pistettä, ettei jouduta kirjoittamaan esimerkiksi ”XX osk.:n toimitusjohtaja”. Toiminimi ei saa olla harhaan johtava. Esimerkiksi viittaus muuhun yhteisömuotoon tai toimintaan kuin osuuskunnan sääntöjen mukaiseen toimialaan voi olla harhaanjohtavaa. Jos osuuskunta aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampikielisenä, on jokainen toiminimen ilmaisu mainittava säännöissä. Vieraskielisten toiminimimuotojen tulee olla käännöksiä suomenkielisestä toiminimestä. Osuuskunnalla ei voi olla eri toiminimiä eri kielillä. Osuuskunnan kotipaikka on yleensä - mutta sen ei välttämättä tarvitse olla se paikkakunta, jossa osuuskunnan toimintaa harjoitetaan tai mistä sitä johdetaan. 1 § Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on …………………………… ja kotipaikka…………………… Säännöt selkeiksi 55 2 § toimiala (OKL 2:5 §) Osuuskunnan tarkoitus on jäsenten talouden tai elinkeinon tukeminen. Tämä tarkoitus on laissa säädetty (OKL 1:2 §), eikä sitä sen vuoksi välttämättä tarvitse säännöissä toistaa, mutta yleensä tarkoituskin mainitaan sisällytettynä toimialaa koskevaan sääntömääräykseen. Osuuskuntalain mukaan säännöissä voidaan määrätä jopa niin, että osuuskunnan tarkoitus on pääasiassa aatteellisen tarkoituksen yhteinen toteuttaminen. Toimialaa koskevassa sääntömääräyksessä määrätään, millä taloudellisen toiminnan alueella osuuskunta tarkoitustaan täyttää. Toisin sanoen, siinä ilmaistaan se taloudellinen toiminta, mitä osuuskunta aikoo harjoittaa. Työnjako osuuskunnan ja sen jäsenten välillä on se, että osuuskunta tarjoaa palveluita ja jäsenet puolestaan käyttävät niitä hyväkseen. Osuuskunnan tarjoamat palvelut voivat olla erilaisia rahan, tavaran tai palvelusten markkinointi- tai hankintapalveluja. Ammatinharjoittajien osuuskunta voi tarjota jäsenilleen esim. toimipaikan ammatin harjoittamiseen (lääkärikeskus), tuotteiden myyntipaikan (kauppahalli), markkinointipalveluja (taksikuljetusten tilauskeskus), yrittäjien kirjanpito- ja muita hallintopalveluja. Osuuskunta voi toimia yhtä aikaa useilla toimialoilla. Toimiala tulee määritellä täsmällisesti ja kattavasti. Toimialaa koskeva määräys on sääntöjen tärkeimpiä kohtia, koska se samalla määrittelee osuuskunnan toiminnan ja sen toimielinten toimivaltuuksien rajat. Toiminta säännöissä määrätyn toimialan ulkopuolella voi johtaa toimijoiden henkilökohtaiseen korvausvastuuseen. Seuraavassa esitetään kuusi erilaista mallia toimialapykäläksi. Vaihtoehdot edustavat tarkoitukseltaan, toimialaltaan ja toimintatavoiltaan käytännössä yleisimpiä pienosuuskuntatyyppejä. Määräyksiin on sisällytetty myös lain olettamasäännön mukainen maininta osuuskunnan tarkoituksesta. 2 § Toimiala Vaihtoehto 1. Jäsenten työn markkinointi- ja palveluosuuskunta; jäsenet toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina. Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten ammatin tukemiseksi ylläpitää palvelutoimistoa, joka välittää jäsenille toimeksiantoja sekä hoitaa jäsenten tarvitsemia toimistopalveluita ja tarvike- ja muita tavarahankintoja. Vaihtoehto 2. Ns. palveluosuuskunta. Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten talouden tukemiseksi ylläpitää lasten päiväkotia ja tarjota sen palveluita ensisijassa jäsenille. Vaihtoehto 3. Ns. työosuuskunta, jossa toiminta tapahtuu osuuskunnan lukuun; jäsenet ovat työsuhteessa osuuskuntaan. Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten ammatin ja taloudenpidon tukemiseksi harjoittaa siivous- ja ympäristönhoitopalvelua siten, että ensisijassa jäsenet suorittavat työn. Vaihtoehto 4. Jäsenten valmistamien tuotteiden markkinointiosuuskunta. Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten elinkeinon tukemiseksi joko omaa myymälää pitämällä tai muulla tavoin markkinoida jäsenten valmistamia koru- ja käyttöesineitä. Vaihtoehto 5. Elintarvikkeiden ym. hankintaosuuskunta. Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten taloudenpidon tukemiseksi hankkia jäsenten tarvitsemia elintarvikkeita ja kulutustavaroita. 56 Osuuskunnan perustajan opas 3 § jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluja (OKL 1:2 §) Osuuskunnan jäsenet osallistuvat osuuskunnan toimintaan käyttämällä hyväkseen sen tarjoamia palveluita. Mahdollisuus käyttää osuuskunnan palveluja on jäsenoikeus, mutta laki ei jäsentä siihen velvoita. Säännöillä voidaan kuitenkin määrätä palvelusten käyttövelvollisuudesta ja seuraamuksista sen laiminlyömisestä. Seuraamus voi olla esim. rahakorvaus tai jäsenyydestä erottaminen. Seuraamusten on syytä olla kohtuullisessa suhteessa jäsenen laiminlyöntiin ja niiden on oltava jäsenille tasapuolisia. Sääntömääräys voi olla perusteltu esim. jäsenten tuotteiden ja raaka-aineiden markkinointia harjoittavissa osuuskunnissa, joissa jäsenten yhteisen edun kannalta on järkevää, että jäsenet markkinoivat kaikki tuotteensa osuuskuntansa kautta. Seuraava pykälämalli soveltuu siis vain markkinointiosuuskunnalle (ks. ed. 2 § vaihtoehto 4). 3 § Jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluja Jäsen on velvollinen toimittamaan kaikki valmistamansa käsityötuotteet osuuskunnan markkinoitaviksi. Hallitus voi myöntää poikkeuksia toimitusvelvollisuudesta. 4 § Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää osuuskunnan palveluja 2 kohta) (OKL 2:6 §, 1 momentin Osuuskunta on periaatteessa muilta kuin jäseniltä suljettu yhteisö. Toisin sanoen osuuskunnan palveluja saavat käyttää vain osuuskunnan jäsenet. Mikäli halutaan, että osuuskunnan palveluja saavat käyttää muutkin kuin jäsenet, siitä on säännöissä määrättävä. Esim. työosuuskunnassa tällainen sääntömääräys voi olla tarpeen, koska ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki osuuskunnan työntekijät ovat samalla sen jäseniä. 4 § Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää osuuskunnan palveluja Osuuskunnan tarjoamia palveluja saavat käyttää hyväkseen muutkin kuin jäsenet, ellei hallitus toisin päätä. 5 § jäsenyyden hakeminen, siitä erottaminen ja eroaminen (OKL 3 luku) Tässä pykälässä määrätään siitä, miten osuuskunta ottaa (OKL 3:2 §) ja erottaa (OKL 3:5 §) jäsenensä. Säännöissä voidaan lisäksi määrätä erityisistä jäseneksi pääsemisen ehdoista (esim. jäsenen on oltava tietyn ammatin harjoittaja, täysi-ikäinen jne.) ja erottamisen perusteista (esim. jäsen on lakannut käyttämästä osuuskunnan palveluja). Jäsenyyttä ei voida siirtää eikä sitä voi periä. Eri asia on, että osuudesta suoritettu osuusmaksu voidaan siirtää ja periä. Jäsenellä on oikeus koska tahansa erota osuuskunnasta (OKL 3:4 §). Säännöissä voidaan määrätä, että jäsen saa erota vasta määräajan kuluttua jäsenyyden alkamisesta. Määräaika voi olla enintään kolme vuotta. Eroamisoikeuden rajoittamista koskevalla ns. karenssiajalla turvataan osuuskunnan toimintaedellytyksiä erityisesti sen toiminnan alkuvaiheessa. Tällaisen rajoituksen ottamista sääntöihin kannattaa aina pohtia. 5 § Jäsenyyden hakeminen, siitä eroaminen ja erottaminen Osuuskunnan jäseneksi pyrkivän on tehtävä siitä kirjallinen hakemus hallitukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta. Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty. Jäsen voi erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti osuuskunnalle. Eroilmoitus katsotaan osuuskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa toiminimi. Jäsen saa erota osuuskunnasta vasta ………………(…) vuoden kuluttua jäsenyyden alkamisesta. Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Jäsen voidaan erottaa, jos hän on laiminlyönyt jäsenyydestä johtuvan velvollisuutensa tai ei enää käytä osuuskunnan palveluita. Jäsenelle on toimitettava kirjallinen ilmoitus erottamisperusteesta ja Säännöt selkeiksi 57 päätöksen tekevästä hallituksen kokouksesta vähintään kuukautta ennen kokousta. Ilmoitus on toimitettava jäsenelle jäsenluetteloon merkittyyn tai muuten osuuskunnan tiedossa olevaan osoitteeseen. Erotetulla jäsenellä on oikeus vaatia erottamispäätöksen siirtämistä osuuskunnan kokoukselle. Siirtoa koskeva kirjallinen vaatimus on toimitettava tiedoksi osuuskunnan hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai toiminimenkirjoittajalle kuukauden kuluessa siitä, kun erottamispäätöksestä on kirjallisesti ilmoitettu erotetulle hänen jäsenluetteloon merkittyyn tai muutoin osuuskunnan tiedossa olevaan osoitteeseensa. Hallituksella on oikeus omasta aloitteestaankin siirtää asia osuuskunnan kokouksen päätettäväksi. Erotettu saa moittia osuuskunnan kokouksen erottamispäätöstä tuomioistuimessa. 6 § jäsenluettelo (OKL 3:3 §) Osuuskunnan jäsenistä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa. Luettelon pitämisestä vastaa hallitus. Luetteloon on merkittävä jäsenen nimi ja osoite, hänen osuuksiensa määrä sekä päivä, jona hän on tullut jäseneksi. Jäsenluetteloon voidaan merkitä muitakin jäsentä koskevia tietoja, jotka ovat jäsensuhteen hoitamisen kannalta perusteltuja. Osuuskunnan entisistä jäsenistä on pidettävä luetteloa siihen saakka kun osuuskunta on palauttanut osuusmaksun. Tämä luettelo voidaan sisällyttää jäsenluetteloon tai pitää muulla luotettavalla tavalla ja siihen on jäsenluettelotietojen lisäksi merkittävä jäsenyyden päättymispäivä. 6 § Jäsenluettelo Hallituksen on huolehdittava siitä, että osuuskunnan jäsenistä pidetään jäsenluetteloa lain vaatimalla tavalla. Jäsenluettelo ja luettelo entisistä jäsenistä on pidettävä osuuskunnan pääkonttorissa jäsenten ja osuuskunnan velkojien nähtävänä. Jäsenellä ja velkojalla on oikeus saada jäljennös luettelosta tai sen osasta kulujen korvaamista vastaan. Sama oikeus on muillakin, jotka osoittavat etunsa sitä vaativan. 7 § Osuus ja osuusmaksu (OKL 9 luku) Jäsenen on otettava yksi osuus ja maksettava siitä osuuskunnalle säännöissä määrätty osuusmaksu. Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenellä on velvollisuus ottaa useampia osuuksia osuuskuntaan liittymisen yhteydessä tai jäsenyyden aikana ja että tällainen velvollisuus voi myös jäsenyyden aikana vähetä. Tällöin säännöissä on määrättävä myös velvollisuuden lisäämisen ja vähentämisen perusteet. Säännöissä on määrättävä myös osuusmaksujen suorittamisaika ja -tapa. Niin ikään säännöissä on määrättävä osuuden suuruus eli nimellisarvo. Nimellisarvo on säännöissä vapaasti määrättävissä. Osuuksien tulee kuitenkin olla nimellisarvoltaan saman suuruisia. Maksetut osuusmaksut muodostavat osuuspääoman. Laissa ei ole osuuspääoman vähimmäis- eikä enimmäismäärää koskevia vaatimuksia. Säännöissä voidaan määrätä myöskin, että osuusmaksu voidaan suorittaa muullakin omaisuudella kuin rahalla (apportti), ei kuitenkaan työ- tai palvelusuoritusta vastaan (OKL 9:7 §). Osuusmaksuista muodostuva osuuspääoma on oman pääoman ehtoista ns. riskirahaa. Osuuskuntaa perustettaessa on arvioitava osuuskunnan kokonaisrahoitustarve ja mikä osa tarpeesta voidaan ja täytyy kattaa jäsenten antamalla riskirahoituksella. Tämän mukaan määrätään sitten jäsenten osuusmaksuvelvoite. Erotessaan tai tultuaan erotetuksi osuuskunnasta jäsen saa maksamansa osuusmaksut osuuskunnalta takaisin pääsääntöisesti vuoden kuluttua eroamisvuoden tilikauden päättymisestä lukien OKL 10:1 §:ssä säädetyin edellytyksin. Säännöissä voidaan määrätä edellä mainittua pääsääntöä lyhyemmästä tai pidemmästä palautusajasta sekä yhtä useammasta peräkkäisestä tilinpäätöksestä, joiden perusteella jäsenelle palautettava määrä lasketaan (OKL 10:2-6 §). Osuusmaksusta palautettava määrä on osuusmaksusta maksetulle määrälle laskettava osuus palautukseen käytettävissä olevasta omasta pääomasta. Maksettu määrä palautetaan kokonaan, jos osuuskunnalla on sen taseen mukaan jakokelpoista ylijäämää. Pitää huomata, että osuusmaksun ainakaan kokonaan 58 Osuuskunnan perustajan opas palauttaminen ei ole mikään itsestään selvyys. Osuuskunnan toiminnan tuottamat tappiot vähentävät palautettavaa määrää. Seuraava pykälämalli on käytännössä varsin yleinen. Sen mukaan jäsenen velvollisuutena on ottaa yksi osuus ja maksaa siitä jäseneksi liityttäessä yhdessä erässä säännöissä määrätyn suuruinen osuusmaksu. 7 § Osuus ja osuusmaksu Jäsen on velvollinen osallistumaan osuuskuntaan yhdellä osuudella. Osuuden nimellisarvo on ………………………(……) euroa, minkä suuruisen osuusmaksun jäsenen tulee maksaa yhdessä erässä osuuskunnan osoittamalle pankkitilille 30 päivän kuluessa jäseneksi hyväksymisestä lukien. 8 § Vapaaehtoinen osuus (OKL 9:3 §) Osuuskunnan jäseniltä voidaan kerätä oman pääoman ehtoista rahoitusta myös vapaaehtoisilla osuuksilla. Vapaaehtoisen osuusmaksun tulee olla samansuuruinen kuin osuusmaksun. Vapaaehtoinen osuus tuo samat oikeudet ylijäämään, rahastokorotukseen ja osuuskunnan omaisuuden säästöön kuin pakollinenkin osuus. Sen sijaan vapaaehtoinen osuus ei tuo ns. jäsenoikeuksia, kuten esim. äänioikeutta tai oikeutta jäsenetuihin. Vapaaehtoisten osuuksien ottaminen on mahdollista vain, jos niistä on säännöissä määrätty. Säännöissä on tällöin määrättävä joko a) annettavien osuuksien lukumäärä, enimmäismäärä tai laskemisperuste, osuuksien antamisessa noudatettava järjestys sekä uusien osuusmaksujen suorittamisaika ja -tapa tai b) siitä, että osuuskunnan kokous päättää osuuksien antamisesta tai valtuuttaa hallituksen päättämään siitä. Viimeksi mainitussa tapauksessa osuuskunnan kokouksen tai hallituksen on päätöksessään määrättävä niistä seikoista, jotka edellä a-kohdassa on mainittu. Vapaaehtoisia osuuksia koskevien ehtojen tulee kohdella jäseniä yhdenvertaisesti. Jäsen tai osuuskunta voi pääsääntöisesti koska tahansa irtisanoa vapaaehtoisen osuuden. Palautusajan ja palautettavan määrän suhteen noudatetaan yleisiä osuuden palauttamista koskevia määräyksiä (OKL 10 luku). Seuraava sääntömalli on laadittu b) vaihtoehdon mukaisesti. 8 § Vapaaehtoinen osuus Jäsen voi osallistua osuuskuntaan yhdellä tai useammalla vapaaehtoisella osuudella sen mukaan kuin osuuskunnan kokous siitä päättää. Hallitus voi niinikään päättää asiasta, jos osuuskunnan kokous on valtuuttanut hallituksen tekemään tällaisia päätöksiä. Valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. 9 § Ylimääräinen maksu (OKL 14 luku) Säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunnan kokous voi päättää ylimääräisen maksun perimisestä säännöissä määrättyyn, osuuskunnan toiminnan aikana ilmenevään tarpeeseen. Säännöissä on tällöin mainittava myös maksuvelvollisuuden perusteet sekä se, kuinka paljon tällaista maksua voidaan enintään määrätä jäsenen suoritettavaksi tilikauden aikana. Säännöissä voidaan määrätä myös maksun palauttamisesta (ns. jäsenlaina). Ylimääräisen maksun perimisestä päättää osuuskunnan kokous yksinkertaisella enemmistöllä, ellei säännöissä määrätä muusta, tiukemmasta enemmistövaatimuksesta. Ylimääräistä maksua koskevaa sääntömääräystä laadittaessa pitää aina miettiä, mitä ovat ne tulevaisuudessa mahdolliset ilmenevät tarpeet, joita varten ylimääräistä maksua joudutaan jäseniltä perimään. Toisinaan näkee sellaistenkin osuuskuntien säännöissä, joiden toiminta ei missään vaiheessa edellytä kiinteistöjen hankkimista, määräyksiä, joiden mukaan ylimääräistä maksua voidaan periä kiinteistön ostamista, rakennusten uusimista ja korjaamista varten. Tässähän ei tietenkään ole mitään järkeä. Käytännössä ylimääräistä maksua jouduttaneen useimmiten perimään osuuskunnan velkojen lyhentämiseen. Sääntöihin ei kirjoiteta ylimääräisiä maksuja koskevaa pykälää, ellei osuuskunta aio periä jäseniltä ko. maksuja. Seuraava malli koskee palautettavaa ylimääräistä maksua eli ns. jäsenlainaa. Säännöt selkeiksi 59 9 § Ylimääräinen maksu Osuuskunnan kokous voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää ylimääräisen maksun perimisestä osuuskunnan toiminnan aikana lainana osuuskunnan vakavaraisuuden parantamiseksi, velkojen maksamiseksi tai investointien rahoittamiseksi. Lainaa otetaan jäseniltä yhdenvertaisuutta noudattaen joko osuuksien mukaisessa suhteessa tai sen mukaan kuin kukin jäsen on päättyneen tilikauden aikana käyttänyt hyväkseen osuuskunnan palveluksia tahi samanaikaisesti molemmilla näillä perusteilla. Kunkin tilikauden aikana voidaan lainaa määrätä jäsenen yhtenä tai useampana eränä suoritettavaksi yhteensä enintään jäsenen osuuksien ……………kertainen nimellismäärä. Perityt lainaerät palautetaan jäsenille aikaisintaan vuoden ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä lukien, jolloin kukin lainaerä on jäseniltä peritty. Jos jäsenyys lakkaa sitä ennen, jäsen saa lainan takaisin samalla kertaa kuin osuusmaksunsa. Laina saadaan palauttaa samoin yleisin edellytyksin kuin osuusmaksu. 10 § Liittymismaksu (OKL 9:4 §) Säännöissä voi olla määräys jäseniltä perittävästä liittymismaksusta. Liittymismaksua voidaan periä eri tarkoituksissa. Liittymismaksulla voidaan esimerkiksi hankkia osuuskunnalle sen vakavaraisuuden turvaamiseksi omaa pääomaa, jota ei palauteta jäsenen erotessa. Liittymismaksulla voidaan myös peittää jäsenen liittymisestä osuuskunnalle aiheutuvat suoranaiset kulut esim. sähkö-, tietoverkko-, vesi- tms. liittymän asennuksesta. Liittymismaksun tarkoitus voi olla myös sen eliminoiminen, ettei uusien osuuksien antaminen vähennä vanhojen osuuksien arvoa. Tässä tapauksessa liittymismaksu on korvausta siitä, että uudet jäsenet pääsevät osallisiksi vanhojen jäsenten toiminnan aikaan saamasta varallisuudesta. Sitä voi olla myöskin ja vaikkapa pelkästäänkin osuuskunnan liikearvo. Liittymismaksu voi olla palautuskelpoinen tai palautuskelvoton. Ollakseen sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävässä osuuskunnassa tulo- ja arvonlisäverosta vapaa liittymismaksun pitää olla palautuskelpoinen. Liittymismaksusta voidaan määrätä säännöissä periaatteessa kahdella tavalla: a) liittymismaksun peruste (maksujen lukumäärä, enimmäismäärä tai laskemisperuste, maksun antamisessa noudatettava järjestys, maksun suorittamisaika ja -tapa) määrätään niin täsmällisesti, että osuuskunnan johdon tehtäväksi jää vain liittymismaksun määrän vahvistaminen säännöissä mainittujen perusteiden mukaisesti sekä maksun periminen, tai b) säännöissä määrätään, että liittymismaksuista päättää osuuskunnan kokous tai osuuskunnan kokouksen valtuuttamana hallitus. Tällainen valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Liittymismaksu voidaan määrätä säännöissä eri suuruiseksi eri jäsenille tai jäsenryhmille. Liittymismaksu voidaan siirtää toiselle ja palauttaa, jos säännöissä niin määrätään. Liittymismaksun ehdoista määrätessään osuuskunnan kokouksen tai hallituksen on kohdeltava jäseniä yhdenvertaisesti. Seuraavassa esitetään pykälämalliksi kolme vaihtoehtoa: Ensimmäisessä vaihtoehdossa liittymismaksu on tyypiltään kiinteämääräinen, joka on kaikkien jäsenten, siis myös perustajajäsenten maksettava. Maksuaika ja -tapa on sama kuin edellä on määrätty osuusmaksusta. Maksua ei palauteta, mutta se on siirtokelpoinen. Tämän liittymismaksutyypin tarkoituksena on kerätä jäseniltä osuuskunnalle ”pysyvää” omaa pääomaa. Toisessa vaihtoehdossa liittymismaksun suorittamisvelvollisuus on vain perustamisen jälkeen osuuskunnan jäseneksi liittyvillä ja liittymismaksuun liittyvien ehtojen määrääminen jätetään osuuskunnan kokouksen (tai hallituksen) päätöksen varaan. Kolmannessa vaihtoehdossa liittymismaksu on palautuskelpoinen. Tämä vaihtoehto sopii erityisesti sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitäville osuuskunnille. 60 Osuuskunnan perustajan opas 10 § Liittymismaksu Vaihtoehto 1 Jäsenen on suoritettava osuuskunnalle liittymismaksu, kun jäsenyys alkaa. Liittymismaksun määrä on ……………euroa ja se on maksettava osuuskunnalle samalla tavoin kuin osuusmaksu. Liittymismaksua ei palauteta, mutta se voidaan siirtää toiselle. Vaihtoehto 2 Perustamisen jälkeen jäseneksi liittyvän on suoritettava osuuskunnalle liittymismaksu sen mukaan kuin osuuskunnan kokous liittymismaksun suorittamisvelvollisuudesta, liittymismaksun määrästä ja sen muista ehdoista päättää. Osuuskunnan kokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään näistä asioista. Tällainen valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Liittymismaksua ei palauteta, mutta se voidaan siirtää toiselle. Vaihtoehto 3 Osuusmaksun lisäksi kunkin jäsenen on suoritettava jokaista erillistä vesi- ja viemäriliitäntäänsä (sähkö-, tele-, kaukolämpöliitäntäänsä) kohti liittymismaksun. Osuuskunnan kokous päättää liittymismaksun määrästä tai sen määräytymisperusteista, maksuajasta ja -tavasta sekä muista ehdoista. Osuuskunnan kokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään näistä asioista. Tällainen valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Jäsen voi siirtää liittymismaksulla saamansa edut kiinteistön luovutuksen yhteydessä sen uudelle omistajalle tai haltijalle. Liittymismaksu palautetaan, kun osuuskunnan palvelujen käyttö lakkaa kiinteistöllä pysyvästi rakennusten poistuessa käytöstä ja liittymissopimus irtisanotaan. 11 § Lisämaksuvelvollisuus (OKL 15 luku) Osuuskunnan jäsenen henkilökohtainen vastuu osuuskunnan veloista rajoittuu hänen osuuskuntaan oman pääoman ehdoin sijoittamiensa varojen määrään. Periaate on siis sama kuin osakeyhtiössä. Jäsen voi kuitenkin sitoutua tätä suurempaan vastuuseen, jos sääntöihin otetaan määräys lisämaksuvelvollisuudesta. Lisämaksuvelvollisuudella tarkoitetaan jäsenen henkilökohtaista vastuuta osuuskunnan velkojille osuuskunnan joutuessa konkurssiin tai silloin, jos selvitystilaan asetetun osuuskunnan varat eivät riitä sen velkojen maksuun. Lisämaksuvelvollisuuteen perustuva vastuu voi toteutua vain silloin, jos osuuskunnan omat varat eivät riitä velkojen maksuun. Kun määräys lisämaksuvelvollisuudesta sääntöihin otetaan, niissä on määrättävä lisämaksuvelvollisuuden perusteesta ja siitä, onko maksuvelvollisuus rajaton vai rajoitettu ja viimeksi mainitussa tapauksessa rajoitetun maksuvelvollisuuden määrä. Käytännössä lisämaksuvelvollisuutta koskevat sääntömääräykset ovat varsin harvinaisia. Sen sijaan säännöissä usein todetaan ikään kuin ”varmuuden vuoksi”, että jäsenet eivät ole lisämaksuvelvollisia. Seuraavassa esitetään kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäisessä todetaan, että lisämaksuvelvollisuutta ei ole ja toisessa on malli jäsenen rajoitetusta lisämaksuvelvollisuudesta. 11 § Lisämaksuvelvollisuus Vaihtoehto 1. Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan veloista eivätkä sen muistakaan velvoitteista. Vaihtoehto 2. Jäsenet vastaavat osuuskunnan veloista siinä tapauksessa, että osuuskunta on asetettu konkurssiin tai selvitystilaan ja osuuskunnan omat varat eivät riitä Säännöt selkeiksi 61 velkojen maksuun. Jäsenten kesken vastuu osuuskunnan velasta jakautuu pääluvun mukaan ja se voi olla jäsentä kohti enintään ……euroa. 12 § Vararahasto ja muut rahastot (OKL 8 luku) Vararahasto on osuuskunnille pakollinen. Vararahastoa on kartutettava taseen osoittamasta tilikauden ylijäämästä, josta on vähennetty taseen osoittamat tappiot. Vararahastoa on kartutettava, kunnes vararahasto on noussut lain säätämään vähimmäismäärään. Säännöissä voidaan määrätä suuremmasta vararahastosta tai suuremmasta vuotuisesta rahastoinnista. Osuuskunnalla voi olla muitakin rahastoja (esim. käyttörahasto). Sääntökäytännössä vararahastosta ja sen kartuttamisesta otetaan yleensä määräys sääntöihin, koska asia tulee vuosittain tilinpäätöstä laadittaessa ja sitä käsiteltäessä esille. Pykälämalli on sisällöltään asiallisesti ottaen lakitekstin toistoa (OKL 8:9 §). 11 § Vararahasto ja muut rahastot Osuuskunnalla tulee olla vararahasto. Vararahastoon on siirrettävä viisi (5) prosenttia taseen osoittamasta tilikauden ylijäämästä, josta on vähennetty taseen osoittama tappio edellisiltä tilikausilta. Vararahastoa on kartutettava, kunnes se on vähintään sadasosan (1/100) taseen loppusummasta, kuitenkin vähintään 2500 euroa. Osuuskunnalla voi olla vararahaston lisäksi muitakin rahastoja. 13 § Ylijäämä (OKL 8 luku) Ylijäämän jakoa koskeva sääntömääräys on sääntöjen tärkeimpiä kohtia. Osuuskunnan toiminnan tuloksena syntyvä tuotto eli tuloslaskelman osoittama ylijäämä voidaan jakaa jäsenille vain, jos se on säännöissä sallittu. Ylijäämän jaon perusteet voidaan määrätä säännöissä varsin vapaasti. Ylijäämää voidaan määrätä jaettavaksi esim. palvelusten käytön suhteessa, osuuskuntaan sijoitetun pääoman tai muun jakotavan perusteella. Säännöissä voidaan määrätä myös rinnan useista jakotavoista ja niiden soveltamisjärjestyksestä. Ylijäämää voidaan jakaa myös muille kuin jäsenille esim. lahjoittamalla yleishyödyllisiin tarkoituksiin. On tärkeätä huomata, että pääsääntöisesti nimenomaan vain yleishyödyllisiin tarkoituksiin Ylijäämän jakoperusteita on käytettävä myös rahastokorotusta toteutettaessa. Seuraavaan malliin on sisällytetty käytännössä tavallisimmat kaksi ylijäämän jaon perustetta. Niistä toinen eli ”ylijäämän palautus palvelusten käytön suhteessa” on ilmaisuna yleisluonteinen ja sen käytännön soveltamistapa on syytä tarkkaan miettiä erityisesti esim. monitoimialaisissa osuuskunnissa. 13 § Ylijäämä Ylijäämää voidaan jakaa jäsenille seuraavia jakoperusteita yhdessä tai erikseen käyttäen: ylijäämänpalautuksena osuuskunnan palvelusten käytön suhteessa tai korkona tilikauden alkuun mennessä maksetuille osuusmaksuille. Ylijäämän jaosta päättää osuuskunnan kokous. 14 § Osuuskunnan palveluistaan perimät maksut Säännöissä voidaan määrätä osuuskunnan tarjoamia palveluja koskevista palvelumaksuista tai tällaisten maksujen maksuperusteista sekä siitä, miten niistä osuuskunnassa päätetään. Näihin ns. käyttömaksua koskeviin sääntömääräyksiin on suhtauduttava kriittisesti, koska ne ovat jatkuville muutoksille alttiita ja osuuskunta voi ilman niitäkin periä palveluistaan maksuja. Joidenkin toimialojen osuuskunnissa sääntömääräys voi kuitenkin olla tarkoituksenmukainen. 14 § Osuuskunnan palveluistaan perimät maksut Osuuskunnan jäseniltään ostamien/jäsenilleen hankkimien tavaroiden/palvelujen hinnoista päättää hallitus. Hinnoitteluperusteista päättää osuuskunnan kokous. 62 Osuuskunnan perustajan opas 15 § jäsenistön yksimielinen päätös (OKL 4:2 §) Osuuskunnan kaikki jäsenet (= koko jäsenkunta) voivat yksimielisinä päättää osuuskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttua osuuskunnan kokousta. Menettely säästää vaivaa ja hallintokuluja, mutta sitä voidaan käyttää vain osuuskunnissa, joissa kaikki jäsenet saadaan helposti kokoon. Tämän mahdollisuuden hyväksi käyttäminen ei välttämättä edellytä sääntömääräystä. 15 § Jäsenistön yksimielinen päätös Osuuskunnan kaikki jäsenet voivat yksimielisinä päättää osuuskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. Päätös on tehtävä kirjallisesti ja se on päivättävä ja allekirjoitettava. Päätöksessä on mainittava päätökseen osallistuneiden jäsenten nimet. Vähintään kahden jäsenen on allekirjoitettava päätös. Kirjalliseen päätökseen sovelletaan muuten, mitä osuuskunnan kokouksen pöytäkirjasta säädetään. Päätökseen ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää tai liittää ääniluetteloa. 16 § Osuuskunnan kokoukset (OKL 4 luku) Jäsenten päätösvallan käyttäminen kaikkien jäsenten yksimielisin päätöksin on käytännössä harvoin mahdollista. Jäsenet eivät aina ole yksimielisiä, eikä kaikkia jäseniä aina saada kokoon. Pääsääntö onkin, että jäsenet käyttävät päätösvaltaansa lain tai sääntöjen mukaisia muotomääräyksiä noudattaen koolle kutsutuissa osuuskunnan kokouksissa. Osuuskunnan kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan varsinaisia kokouksia on pidettävä tilikauden aikana vähintään yksi (ns. tilikokous), mutta säännöissä voidaan määrätä useammistakin varsinaisista kokouksista, jolloin on samalla määrättävä kussakin niissä käsiteltävät asiat. Varsinainen kokous, jossa käsitellään tilinpäätös, on pidettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. 16 § Osuuskunnan kokoukset Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan asioissa osuuskunnan kokouksissa. Kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä osuuskunnan kokouksia. Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen osuuskunnan on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kokous on myös pidettävä, jos tilintarkastaja tai jäsenet, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa jäsenten koko äänimäärästä, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten, tai jos se lain mukaan on muutoin pidettävä. Kokouskutsu on toimitettava neljäntoista (14) päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokoukset pidetään osuuskunnan kotipaikassa. Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Osuuskunnan kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaneilla jäsenillä on enemmän kuin puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Sama koskee vaalia, jossa on valittavana samalla kertaa useita henkilöitä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja muissa asioissa päätökseksi tulee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset sekä milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksen valitseman pöytäkirjan tarkastajan on allekirjoitettava Säännöt selkeiksi 63 pöytäkirja. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä osuuskunnan pääkonttorissa jäsenten nähtävänä. Pöytäkirjat on säilytettävä luotettavalla tavalla. Jäsenellä on osuuskunnan kulut korvattuaan oikeus saada jäljennös kokouksen pöytäkirjasta tai sen osasta. 17 § Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat (OKL 4 luku) Seuraavassa sääntömallissa luetellaan varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa välttämättä käsiteltävät asiat, mutta ei kokouksen järjestäytymistä koskevia asioita. Nekin voidaan säännöissä mainita, mikäli sitä pidetään tarkoituksenmukaisena. Järjestäytymiseen kuuluvat kokouksen avaus, puheenjohtajan valinta, sihteerin valinta, (puheenjohtaja kutsuu sihteerin), vähintään yhden pöytäkirjan tarkastajan valinta, kokouksen laillisuuden toteaminen ja työjärjestyksen vahvistaminen. Nämä kokouksen järjestäytymiseen kuuluvat asiat tulee käsitellä juuri edellä kirjoitetussa järjestyksessä. Voimassa olevan osuuskuntalain mukaan varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa vahvistetaan tuloslaskelma ja tase. Uudessa osuuskuntalaissa tultaneen säätämään tilinpäätöksen vahvistamisesta yhden mukaisesti voimassa olevan osakeyhtiölain kanssa. Toimintakertomuksen osalta on tärkeätä huomata, että se ei ole enää tilinpäätöksen osa, kuten se aikaisemmin oli. 17 § Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat Osuuskunnan varsinaisessa kokouksessa on sen asianmukaisesti järjestäydyttyä, 1. esitettävä - toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus; 2. päätettävä - tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta, - toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai tappio antaa aihetta, - vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta, - hallituksen jäsenten lukumäärästä ja heidän palkkioistaan ja kustannustensa korvauksista, sekä 3. valittava - hallituksen jäsenet sekä - tarvittaessa tilintarkastaja ja varatilintarkastaja. 18 § kutsu osuuskunnan kokoukseen (OKL 4:10 ja 11 §) Seuraavassa pykälämallissa esitetyt kokouskutsua koskevat määräykset ovat lain olettamasäännösten mukaiset. 18 § Kutsu osuuskunnan kokoukseen Hallitus kutsuu osuuskunnan kokouksen koolle. Kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan jäsenille aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kuukautta ennen kokousta, jos kokouksessa käsitellään osuuskuntalain 4 luvun 12 §:ssä mainittuja asioita. Kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan jäsenille postitse, kirjallisesti lähettiä käyttäen, telekopiona tai sähköpostiviestinä jäsenluetteloon merkittyihin tai muutoin osuuskunnan tiedossa oleviin osoitteisiin. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista tai osuuskuntalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua asiaa taikka uusien osuuksien, lisäosuuksien tai sijoitusosuuksien antamista, kutsussa on mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö. Kokousasiakirjojen ja päätösehdotuksen nähtävänä pitämisestä ennen kokousta on noudatettava, mitä osuuskuntalain 4 luvun 15 §:ssä säädetään. 64 Osuuskunnan perustajan opas 19 § jäsenen aloiteoikeus (OKL 4:14 §) Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia osuuskunnan kokouksessa käsiteltäväksi eli jäsenellä on ns. aloiteoikeus. Aloiteoikeus on sekä varsinaisen että ylimääräisen kokouksen osalta. Tätä oikeutta ei voida säännöillä poistaa. Informaatiomielessä voi olla perusteltua sisällyttää tieto tästä jäsenoikeudesta sääntöihin. 19 § Jäsenen aloiteoikeus Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 20 § hallitus (OKL 5 luku) Hallitus on osuuskunnan pakollinen toimielin. Säännöissä siitä ei edes tarvitse välttämättä olla määräystä, jolloin on noudatettava hallitusta koskevia lain olettamasääntöjä (katso tämän kirjasen alkupuolelta kohta sääntöjen vähimmäissisältö). Tavallisesti sääntöihin kuitenkin otetaan hallitusta koskeva sääntömääräys ja on otettavakin, jos halutaan poiketa mainituista olettamasäännöksistä. Seuraavassa mallissa on määrätty hallituksen jäsenten vähimmäis- ja enimmäismäärä. Osuuskunnan kokouksen on sen vuoksi vuosittain ennen hallituksen jäsenten valintaa ensin vahvistettava hallituksen jäsenten lukumäärä (katso 17 § kohta 2). Varajäseniä ei välttämättä tarvita, kun varsinaisten jäsenten määrä on vähintään kolme. Tämän mallin mukaan koko hallitus on vuosittain erovuorossa. Hallituksen jäseniltä ja varajäseniltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. (Määräys poistunee uuden osuuskuntalain säätämisen yhteydessä.) 20 § Hallitus Osuuskunnan hallitukseen kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään viisi (5) jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa valintakokouksen päättyessä ja päättyy valintaa lähinnä seuraavan varsinaisen kokouksen päättyessä. Valinnan jälkeen ensimmäisen hallituksen kokouksen kutsuu koolle ja avaa iältään vanhin hallituksen jäsen, jonka johdolla valitaan hallitukselle puheenjohtaja vuodeksi kerrallaan. 21 § hallituksen kokoukset (OKL 5:8 ja 9 §) Seuraava sääntömääräys on lakitekstiä sellaisenaan. Laki antaa tietyiltä osin liikkumavaraa määrätä näistä asioista säännöissä toisinkin. 21 § Hallituksen kokoukset Hallituksen puheenjohtajan tulee huolehtia, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Toimitusjohtajalla on, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa, jollei hallitus määrätyssä asiassa toisin päätä. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai, äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Hallituksen puheenjohtajan vaalissa äänten mennessä hallituksessa tasan puheenjohtaja valitaan arvalla. Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa hallituksen puheenjohtajan lisäksi yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Säännöt selkeiksi 65 22 § hallituksen tehtävät (OKL 5:6 ja 15 §) Hallituksen toimivalta on luonteeltaan yleinen. Sen vuoksi tyhjentävää luetteloa hallituksen tehtävistä ei voida esittää. Seuraavassa pykälämallissa kuvataan ensin hallituksen yleiset tehtävät, jotka on koottu lakitekstistä ja sen jälkeen luetellaan esimerkkeinä muutamia keskeisiä hallitukselle kuuluvia tehtäviä. Mainittakoon, että osuuskunnan kiinteistönkin myyntipäätöksen tekee hallitus, ellei säännöissä toisin määrätä. 22 § Hallituksen tehtävät Hallituksen on edistettävä osuuskunnan etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita osuuskuntalain ja näiden sääntöjen mukaisesti. Hallitus huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen on myös huolehdittava siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Tämän lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa - ottaa ja erottaa toimitusjohtaja ja päättää hänen palkka- ym. eduistaan ja muista hänen toimisuhteensa ehdoista; - kutsua koolle osuuskunnan kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat, laatia tilinpäätös; - laatia ehdotus toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai tappio antaa aihetta. 23 § toimitusjohtaja (OKL 5:4-6 ja 16 §) Pienissä osuuskunnissa ei välttämättä tarvita toimitusjohtajaa. Tällöin hallitus (käytännössä sen puheenjohtaja) hoitaa myös toimitusjohtajan tehtävät. Jos toimitusjohtaja valitaan, häneltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. (Vaatimus poistunee uuden osuuskuntalain säätämisen yhteydessä.) Toimitusjohtajan toimivalta on luonteeltaan yleinen ja liittyy osuuskunnan juoksevien asioiden hoitoon ja hallituksen päätösten täytäntöönpanoon. Sen vuoksi tyhjentävää luetteloa toimitusjohtajan tehtävistä ei voi esittää. Seuraava pykälämalli on lähes sellaisenaan lakitekstiä. 23 § Toimitusjohtaja Osuuskunnalla on toimitusjohtaja, mikäli hallitus niin päättää. Toimitusjohtajan on edistettävä osuuskunnan etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita osuuskuntalain ja näiden sääntöjen mukaisesti. Toimitusjohtajan tulee hoitaa päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka osuuskunnan toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja voi ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta osuuskunnan toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa on hallitukselle niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto. Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että osuuskunnan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa osuuskuntaa edellä mainituissa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. 24 § toiminimen kirjoittaminen (OKL 5:15 §) Hallitus kokonaisuudessaan voi aina kirjoittaa osuuskunnan toiminimen. Säännöissä voidaan määrätä muustakin kirjoittamistavasta. Toiminimenkirjoitusoikeudet ovat tavallisesti hallituksen jäsenille ja osuuskunnan palveluksessa oleville henkilöille annettavia ”yhdessäkirjoitusoikeuksia”. Myös ”yksinkirjoitusoikeuden” antaminen on mahdollista. Prokura on toiminimenkirjoitusoikeutta jonkin verran suppeampi valtuus. 66 Osuuskunnan perustajan opas 24 § Toiminimen kirjoittaminen Osuuskunnan toiminimen kirjoittavat hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa toiminimen kirjoittamisoikeuden siten, että oikeutettu kirjoittaa toiminimen hallituksen jonkun jäsenen kanssa. Hallitus voi päättää myös prokuran antamisesta. 25 § tilikausi ja tilinpäätös (OKL 6 luku ja Kirjanpitolaki 1:4 §) Säännöissä on oltava määräys tilikaudesta. Lain mukaan tilikausi on 12 kuukautta, käytännössä useimmiten kalenterivuosi. Toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa taikka tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa tilikausi saa olla tätä lyhyempi tai pitempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Tilikausi saa siis olla kuinka lyhyt tahansa. Mikäli osuuskunnan ensimmäinen tilikausi jäisi alle kuuden kuukauden pituiseksi, säännöissä kannattaa määrätä siitä, mikä on osuuskunnan ensimmäinen tilinpäätöspäivä. Tällöin ensimmäisestä tilikaudesta tulee riittävään pitkä. Käytännössä ensimmäinen tilikausi alkaa useimmiten perustamiskirjan allekirjoituspäivästä. 25 § Tilikausi ja tilinpäätös Osuuskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajalle vähintään kuukautta ennen sitä kokousta, jossa tuloslaskelma ja tase esitetään vahvistettaviksi. 26 § tilintarkastaja ja tilintarkastus (OKL 6 ja 7 luku sekä TilintarkastusL) Heinäkuun alusta 2007 voimaan tulleen tilintarkastuslain mukaan tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa. Perustettavan osuuskunnan tilintarkastajaksi ei voida enää valita ns. maallikkotilintarkastajaa. Mikäli tilintarkastaja valitaan, tilintarkastajan ja luonnollisesti myös varatilintarkastajan tulee olla ammattilainen eli KHT- tai HTM-tilintarkastaja taikka KHT- tai HTM-tilintarkastusyhteisö. (Lähitulevaisuudessa siirryttäneen vain yhteen ammattitilintarkastajanimikkeeseen.) Vaikka säännöissä ei olisi tilintarkastuksesta eikä tilintarkastajasta mitään määräyksiä, osuuskunnan kokous voi aina valita yhden tai useamman tilintarkastajan ja varatilintarkastajan. Tästä syystä pienissä ja pienehköissä osuuskunnissa on useimmiten tarkoituksenmukaista jättää tilintarkastusta ja tilintarkastajaa koskevat määräykset säännöistä kokonaan pois. Toisaalta on huomattava, että mikäli säännöissä on tilintarkastajan valintaa koskevat määräykset, tilintarkastaja on valittava. Pohdittaessa, valitako tilintarkastaja vai ei, asiaan vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka asiantuntevissa käsissä on osuuskunnan kirjanpidon hoito. Mikäli kirjanpidon hoitaa asiansa osaava ja luotettava tilitoimisto tai pätevä yksityishenkilö, tilintarkastajan voi jättää valitsematta. Siinä tapauksessa, että tilintarkastaja päätetään valita, osuuskunnan kokouksen tulee valita vähintään yksi tilintarkastaja ja hänelle varahenkilö. Jos tilintarkastajaksi valitaan laissa tarkoitettu tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. Säännöissä voidaan määrätä useammastakin tilintarkastajasta. Tilintarkastaja valitaan toistaiseksi tai säännöissä määrätyksi määräajaksi. Tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. (Tämäkin määräys poistunee uuden osuuskuntalain säätämisen yhteydessä.) Seuraava sääntömääräys sisältää tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevia eräitä kohtia tilintarkastuslaista ja osuuskuntalaista. Säännöt selkeiksi 67 26 § Tilintarkastaja ja tilintarkastus Osuuskunnalla on oltava tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, jotka valitaan hoitamaan tehtäväänsä toistaiseksi. Tilintarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta allekirjoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomus on luovutettava hallitukselle viimeistään kahta viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tuloslaskelma ja tase on esitettävä vahvistettaviksi. 27 § Osuuskunnan purkaminen, selvitystila ja säästön jakaminen (OKL 19 luku) Osuuskuntalain 19 luvussa ovat säädökset osuuskunnan selvitystilasta, purkamisesta, rekisteristä poistamisesta, saneerauksesta ja konkurssista. Näistä asioista ei ole tarpeen määrätä säännöissä. Säännöissä on kuitenkin määrättävä säästön jakoperusteesta, jos halutaan poiketa lain olettamasäännöksen mukaisesta jakoperusteesta, joka on jäsenten pääluku. Säästöllä tarkoitetaan purkautuvan osuuskunnan varallisuuden määrää sen jälkeen, kun osuuskunnan velat on maksettu ja oman pääomanehtoiset sijoitukset (esim. jäsenten osuusmaksut) on palautettu. Säästö on siis jaettava jäsenten pääluvun mukaan, ellei säännöissä muuta määrätä. Säännöissä voidaan määrätä säästö jaettavaksi esim. jäsenten merkitsemien tai maksamien osuuksien lukumäärän mukaan, jäsenenä olovuosien mukaan tai useammalla säännöissä mainitulla perusteella yhtä aikaa. Säästö voidaan määrätä jaettavaksi myös muillekin kuin jäsenille, esim. yleishyödylliseen tarkoitukseen. Säästön jakamisesta päättäminen voidaan jättää säännöissä myös osuuskunnan kokouksen tehtäväksi. 27 § Osuuskunnan purkaminen, selvitystila ja säästön jakaminen Päätös osuuskunnan vapaaehtoisesta purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta tehdään osuuskunnan kokouksessa. Päätös on pätevä, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosa annetuista äänistä. Jos osuuskunta puretaan, sen omaisuuden säästö jaetaan jäsenten kesken heidän päälukunsa mukaan. 28 § sääntöjen muuttaminen (OKL 4:21-22 §) Sääntöjen muuttamista koskevilta päätöksiltä edellytetään erilaisia määräenemmistöjä siitä riippuen, kuinka syvästi jäsenen oikeuksia osuuskunnassa muutos koskettaa. Pääsääntö, eli ns. tavallisilta sääntömuutoksilta vaadittavasta määräenemmistöstä säädetään OKL 4:21 §:ssä (2/3 enemmistö). Erityistä eli suurempaa määräenemmistöä (9/10:n enemmistöä tai yksimielistä päätöstä) edellyttävät sääntömuutokset luetellaan OKL 4:22 §:ssä. Mallissa mainitaan vain edellä tarkoitetusta pääsäännöstä ja viitataan yleisesti lakiin ja sääntöihin, joissa voi olla mallin määräenemmistöä ankarampia vaatimuksia. 28 § Sääntöjen muuttaminen Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskunnan kokous. Päätös on pätevä, ellei laissa tai näissä säännöissä ole muuta säädetty, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. 68 Osuuskunnan perustajan opas Liitteet 69 70 Osuuskunnan perustajan opas Liitteet 71 72 Osuuskunnan perustajan opas Linnankatu 2 Liitteet 73 Linnankatu 2 74 Osuuskunnan perustajan opas www.prh.fi Liitteet 75 PERUSTAMISKIRJA Me allekirjoittaneet perustamme täten osuuskunnan, jonka nimi on Osuuskunta Turun Seudun Tietotaito. 1 Osuuskunnan perustajat Teemu Ensio Asikainen (230572-105K), Linnankatu 2, 20100 Turku Arto Matias Liimatainen (201179-345L), Laureuksenkatu 12, 20320 Turku Martti Taavetti Kaarto (040677-457M), Maaherrankatu 23, 20200 Turku Erkki Olavi Kallio (251278-123S), Länsikaari 7, 20240 Turku Esa Antero Laamanen (111167-133L), Kivilinnantie 12, 23360 Kustavi Marko Tapio Masto (120380-113V), Kirjurinpolku 34; 20750 Turku Ville Matias Rastamo (240882-145Y), Koivukatu 34, 20720 Turku 2 Osuuskunnan säännöt Osuuskunnan säännöt ovat seuraavansisältöiset: ks. perustamiskirjan liite A. 3 Osuuksien jako Kullekin perustajalle annettavien osuuksien lukumäärä: yksi osuus. 4 Perustamiskulut 5 Hallituksen jäsenet 6 Tilintarkastajat Osuuskunnan maksettaviksi tulevien perustamiskulujen arvioitu enimmäismäärä on 500 euroa. Teemu Asikainen Erkki Kallio Martti Kaarto Arto Liimatainen Osuuskunnan tilintarkastajaksi valitaan Turun HTM-tilintarkastajat Oy.* Turussa 20. päivänä tammikuuta 2010 Teemu Asikainen Erkki Kallio Ville Rastamo Arto Liimatainen Esa Laamanen Martti Kaarto Marko Masto Liite A Osuuskunnan säännöt (HUOM! tässä ei esimerkkiä säännöistä vaan säännöistä tarkemmin ks. sivu 54) ___________________________________________________________________________________ *HUOM. Pienellä osuuskunnalla ei ole lakisääteistä tilintarkastusvelvollisuutta. Osuuskunnat voivat päättää olla valitsematta tilintarkastajaa, jos säännöt eivät edellytä tilintarkastajan valintaa. Päätöksen voi tehdä, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella enintään yksi seuraavista edellytyksistä on täyttynyt: o taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa o liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa o palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. 76 Osuuskunnan perustajan opas OSUUSKUNTA TURUN SEUDUN TIETOTAITO PÖYTÄKIRJA N:o 1 20.1.2010 HALLITUKSEN KOKOUS Aika Keskiviikkona 20.1.2010 Paikka Linnankatu 2, 20100 Turku Läsnä Teemu Asikainen Martti Kaarto Erkki Kallio Arto Liimatainen 1 Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus Teemu Asikainen avasi koollekutsujana kokouksen. Koska kaikki hallituksen jäsenet olivat paikalla, kokous todettiin yksimielisesti lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 2 Hallituksen puheenjohtajan valinta Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Arto Liimatainen. 3 Toimitusjohtajan valinta Osuuskunnan toimitusjohtajaksi valittiin yksimielisesti Teemu Asikainen. 4 Toiminimen kirjoitusoikeuden antaminen Toiminimenkirjoitusoikeus päätettiin antaa Arto Liimataiselle ja Teemu Asikaiselle. He kumpikin kirjoittavat toiminimen yksin. 5 Osuuskunnan pankkitilin avaaminen Osuuskunnalle päätettiin avata pankkitili Turun Seudun Osuuspankkiin. Pankkitilin käyttöoikeus on hallituksen puheenjohtaja Teemu Asikaisella ja toimitusjohtaja Arto Liimataisella. Tiliin liitetään internetyhteys. 6 Kokouksen päättäminen Koska muita asioita ei ollut, päätettiin kokous. Pöytäkirjan vakuudeksi Teemu Asikainen puheenjohtaja Erkki Kallio Martti Kaarto Arto Liimatainen Liitteet 77 kIrjaLLIsuutta Airaksinen Manne – Jauhiainen Jyrki: Suomen yhtiöoikeus, WSLT, 2000 Arvonlisäverovelvollisen opas, Verohallinto, 2004 Hannula Kirsi – Pakkala Pekka – Pitkänen Jorma: Yrittäjän elintarvikelainsäädäntö, Edita Oy, 2000 Hietala Harri – Kaivanto Keijo: Työsopimusopas, Kauppakaari Oy,1997 Hoffrén Seppo, Yrityksen perustamisopas, perustettavan yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja työkirja, Kauppa- ja teollisuusministeriö, 1999 Holopainen Tuulikki – Levonen Anna-Liisa (toim.): Yrityksen perustajan opas silta yrittäjyyteen, Edita Publishing Oy, 2008 Kirjanpitolaki, Suomen säädöskokoelma 1336/1997 Kirjanpitoasetus, Suomen säädöskokoelma 1339/1997 Juslén Jari: Netti mullistaa markkinoinnin, Hyödynnä uudet mahdollisuudet, Talentum, 2010 Jääskeläinen Janne, Verkkopalvelun ostajan opas, Talentum, 2010 Koskiniemi Erkki (toim.): Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen, KSL ry, 1998 Koskiniemi Erkki (toim.): Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen, Syventäviä harjoituksia, KSL ry, 1999 Kuisma Markku – Henttinen Annastiina – Karhu Sami – Pohls Marjatta: Kansan talous, Pellervo ja yhteisen yrittämisen idea 1899-1999, Pellervo-Seura/Kirjayhtymä, 1999 Kyläkallio Juhani – Kyläkallio Kalle – Iirola Olli: Osakeyhtiö, 4. uudistettu painos, Edita Publishing Oy, 2008 Laakkonen Vesa – Laurinkari Juhani: Uudistuva osuustoiminta, HY/Osuustoimintainstituutti, 1995 Linhala Jari (toim.): Verosäädökset 2010, Edita Publishing Oy Luhtanen Raimo (toim.): Työpaikan lakikirja 2010, Edita Publishing Oy Omistajaohjaus ja valvonta osuuskunnissa, Pellervon omistajaohjaustyöryhmän mietintö, Pellervo-Seura, 2001 Osakeyhtiön tilinpäätösmalli 2004, KHT-Media Oy, 2004 Osuuskuntalaki, Suomen säädöskokoelma n:o 1488/2001 Osuustoiminnan periaatteet 2000-luvulle, Kansainvälisen Osuustoimintaliiton (ICA) osuustoiminnanidentiteettiä koskeva kannanotto (1995). Julkaisijat: Pellervo-Seura ry ja Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto ry, 2000 Osuustoiminnan uutta taloustiedettä, Kansantaloudellinen Aikakauskirja 3/1999 Pättiniemi Pekka – Tainio Jukka (toim.): Osuustoiminnan periaatteet kilpailueduiksi, HY/Osuustoimintainstituutti & KSL ry Pöyhönen Seppo: Osuuskunnan hallinto ja osuuskuntalaki, Lakimiesliiton Kustannus, 2005 Tehokas omistajahallinto, Osuuskunnan hallintohenkilön käsikirja, Pellervo-Seura, 2001 Työsopimuslaki, Suomen säädöskokoelma n:o 55/2001 Työttömyysturvalaki, Suomen säädöskokoelma n:o 1290/2002 Lait muutoksineen ovat katsottavissa Valtion säädöstietopankki Finlexissä (www.finlex. fi). 78 Osuuskunnan perustajan opas Osuuskunnan perustajan tIetOLähteItä Paikallisten palvelujen osoite- ja puhelinnumerotiedot löytyvät oman alueen puhelinluettelosta. Aluehallintovirastot www.avi.fi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira www.evira.fi ELY-keskukset www.ely-keskus.fi Eläketurvakeskus www.etk.fi Finlex www.finlex.fi Finnvera www.finnvera.fi HTM-tilintarkastajat ry www.htm.fi Kaupan Liitto www.kauppa.fi Keskuskauppakamari ja alueelliset kauppakamarit www.keskuskauppakamari.fi KELAn paikallistoimistot www.kela.fi Maa- ja metsätalousministeriö www.mmm.fi Seudulliset yrityspalvelut www.haeyrityspalvelu.fi Maaseutuvirasto www.mavi.fi STTK ry www.sttk.fi Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Osuustoimintaopinnot www.helsinki.fi/ruralia/koulutus/coop/ Taloushallintoliitto www.taloushallintoliitto.fi Maistraatit www.maistraatti.fi Patentti- ja rekisterihallitus www.prh.fi Pellervo-seura ry www.pellervo.fi/osuuskunta ProAgria Keskukset www.proagria.fi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira www.valvira.fi Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi Suomen Yrittäjät ry ja sen aluejärjestöt www.yrittajat.fi Keksintösäätiö www.keksintosaatio.fi Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus www.tekes.fi KHT-yhdistys ry www.kht.fi Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kuluttajavirasto www.kuluttajavirasto.fi Työeläke-verkkopalvelu http://tyoelake.fi Kuntien elinkeinoasiamiehet www.kunnat.net Työnantajajärjestöt: Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry www.taito.fi Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi www.trafi.fi Työntekijäjärjestöt: Maakuntien liitot www.reg.fi Akava ry www.akava.fi Maa- ja kotitalousnaiset www.maajakotitalousnaiset.fi SAK ry www.sak.fi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry www.tyj.fi Työ- ja elinkeinotoimistot www.mol.fi > työ- ja elinkeinotoimistot Uusyrityskeskukset www.uusyrityskeskus.fi Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto www.vakes.fi Verohallinto www.vero.fi Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä www.ytj.fi YritysSuomi-portaali www.yrityssuomi.fi Puhelinneuvontaa yrityksen perustajille YritysSuomi-puhelinpalvelu alkaville yrittäjille, puh. 010 194 680 (ma–pe klo 9–16) Finnveran puhelinneuvonta rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä, puh. 020 690 782 (ma–pe klo 8–16.15) Verohallinnon puhelinneuvonta - arvonlisäverotus, puh. 020 697 014 - työnantajat, ennakkoperintä, puh. 020 697 012 - uudet yrittäjät (Y-tunnukset), puh. 020 697 008 - Vero-tili, puh. 020 697 056 Tietolähteitä 79 Ota koppi! Osuustoiminta on viisas valinta Osuustoiminta -lehti suomalaisen osuustoiminnan ainoana ammattilehtenä jatkaa luotettavasti ja asiantuntemuksella siitä, mihin Osuuskunnan perustajan opas päättyy. Nimenomaan pieniä ja aloittelevia osuuskuntia varten perustimme Uusi osuustoiminta -liitteen syksyllä 1996. Se ilmestyy säännöllisesti joka numeromme mukana, kuudesti vuodessa. Seuraamme pienten osuuskuntien kannalta kaiken oleellisen ja kiinnostavan kotimaassa ja kansainvälisesti. Analysoimme kehityksen ja toimintaympäristön muutoksen. Ja neuvomme osuuskuntia jatkuvasti omassa toiminnassaan eteenpäin. Avustajiksi olemme eri aloilta rekrytoineet Suomen parhaat asiantuntijat, jotka myös vastaavat maksutta lukijoidemme kysymyksiin juridiikasta markkinointiin. Lisäksi talouskehitystä syvällisesti luotaava PTT -katsaus ilmestyy lehtemme liitteenä (4 nroa/v). Myös nettipalvelumme on kokonaisuudessaan käytettävissä printtilehdessä julkaistavin tunnuksin. Kilpailukyky Kehittyminen Osuustoiminnan omistajuus Etiikka ja arvot Elävä yhdysside SUUS O IM INTA T 2 • 2010 Johdon 3 mattilehti on am & hallinn SUUS OIMINTA 8 s välitilinpäätö 10 Maitosodan t ksen evää : Menesty Esko Aho 23 analyysi ialatoim 35 Kaupan eistyö nan kouluyht 41 Osuustoimin nassa osuuskun • 2010Käsityöläiset Johdon & hallinnon ertaammattilehti T sik 102. vuo Katseet jo eduskuntavaaleihin 3 Ot-vaaleihin kannatti panostaa 11 Riittävätkö osuuspankkien paukut? 20 OSUUSTOIMINTAMALLI mukaan koulujen opetukseen SUUS O IM INTA 44 T 4 • 2010 en kokoomuks Keskustan, kamiehet: nok ja SDP:n ta ei unohdu 24 Osuustoimin Tutustumistarjous uusille lukijoille vain 23 euroa/1. vuosikerta! Paolo Bruni aloitti puheenjohtajana 16 Meksikon Hannes Gebhard Osuustoiminnan viestintää kehittä mään! 2 Ot-johtamiselle oma oppirakenne 9 102. vuosikerta Johdon & halli nnon ammattil ICA sai uuden ehti pääsihteerin 52 TEM selvittää Iso-Britannian ot-mallia 63 Australian ”Hann es Gebhard” 72 102. vuosikert a Osuustoimintaväen KESÄINEN KULTTUURIKIERROS GEBHARDIEN JALANJÄLJILLÄ 23 - 27 Osuustoimint etenee vakaasa ti 6, 34 n: Reijo Karhine pari piirua it n Osuuspank nan suuntaa 27 osuustoimin untien Vesiosuusk ostot verk kehitty vät asumiseen ua 48 tuovat laat iminta Osuusto ulla 2010-luv Saitko konnan vai sankarin roolin mediassa? 13 Professori Markku Kuisma: Elämme rosvoparonien aikaa 30 24-30 Pirkkalan vireä vesiosuuskunta 40 Osuustoimin Vuosikirja nan 2010 Osuustoiminta -lehden tilaajana saat enemmän, ota koppi! Uusi osuu stoiminta Uusi osuust4•20 10a oimint NEU VON TA U ESI ME RK IT U UU TIS ET Kotitalo d et innostu remontouim ivat aan U KU LTT UU RI U VES IOS UU SKU NN AT Korjausrak entaminen työllistää osuu eri puolilla Suom skun erityisesti kotita ea. Remonttien kysyn tia lisääntyvästi tää on lisänn kulutaakkaa. lousvähennys, joka yt keven osuuskuntia Rakennus- ja remontoin tää korjausten on Pellervo-S tipalveluja tarjoavia euran tilast ojen muka an 60–70. maalausja tapeto intityöt ovat kysytt yjä. Myönteistä Vaikka kehitystä tuet keven valtion myöntämät tänyt lisäksi kotita on edislousvähenny sia, ei kysyntävätk in kustannuk- Pihlaja toivoo s. Ikääntyessä tä selity vain niillä. nystä leikattaisikin, ettei vähenkertaisesti än kiinteistöt yksin- dessa, sillä perus lähitu levaisuurapist korjattavaa eella riittää Remonttia uvat. alu. tekev Kauhajokin uksien on ien kotita loen osuus taa myös kuitenkin hyvä muis- ei koe toimialan kunta asunto-osakhiljattain uudistettu liian ylivoi maisin isoja yrityksiä a kilpai ilmoit usvelv eyhtiölaki. Se lisää Alan kilpai lu on kiristy lijoina. remonteista. ollisuutta tehtäv istä uudisrakentamis nyt, kun remontista Laki edelly ttää, että ammattilaiset ta harjoittavat hallitukselleon tehtävä taloyhtiön tömiksi ja perusovat jääneet työttaneet remon alan yrityk Asukkaan kirjall inen ilmoit ttisiä. us. oikeuksia Pihlaja sanoo täviin kunno kodissa tehei silti rajoita stustöihin uusi laki pärjäävän kovas pienyritysten . sa kilpai hyvän hintalaatu-suhte lussa osta. en ansi”Pienyrity – Pienis Pärjä ä laads tu on usein sä firmoissa työn laaREMONT ulla” TI SUJUU. vonta on parempaa, koska valMyös osuus Myös Lappe tarkempaa kunnat hyöty enrann yrityk kuin an neillä sia. Kuvas sissä. Toisaa isoissa vät meän olevas sa Esa NurmOskareille kotitalousväh lta pikku tysten mista, vaikk ta remonttibuu i Oskareista ennys on tuonut yri- neljän tuntitaksat ovat a korjau remontoimas sa kylpyhuonettlisää tilauk- rakentamisen osuus s- ja uudis- isoilla neksen halvem melkein osuuskunna vaihte a. , Pihlaja toteaa mat kuin sta riippuen. leekin aikka Suom . – Remo en talous kasvu on - lisään sen liikev nttien osuus yrityk Paika tyneen korjausrakenvielä hidasta, ja asuntotuotan noin puole aihdosta on nykyi - osaa llinen korjau taminen selvästi vilkas sin minen käyt t, kun se non on Remo srakentamisen tunut. Valtio töön rainm iniste ansiosta. sia sitten oli vain joitak in vuo- Neljät va- heijas nttien suosio ei kuiten 20 %, kertoo hallituksen oista ihmis suhdannety riön rakennusala ta koko kaan tä puheenjohta työllis kennuspojat n lanne öryhmä arvioi raken ja ja kuussa korjau -osuuskunt tävä Ratta, sillä toimi nusalan ti- toimit usjohtaja Tapio helmi sto- ja liike- Osuuskunta Pihlaja myöskään työvoimapu a ei kärsi van jo noin srakentamisen ole-- rakennusten kysyn lasta. Se on rekryt tä ei ole vielä nuspojista. Kauhajoen Rakenlähtenyt kunno nusalasta. puolet koko raken oinut kaikk tekijänsä i työnPihlajan Yksit yisellä lla nousuun. korjausten Vuoden 2009 lopull mukaan Raken osaajista. paika llisista nuoris ta 17 % edelli työtunnit kasvoivata remontointi in puolella intoa pojilla riittää hyvin Kauh nussvuod töitä. Kau- nuspojat ottaa ajoen Rakensinkin kotita on lisännyt var- hajoen kaupu Rakennusta esta. joka kesä joitteluun lousvähenny kaksiv uotise ngin kanssa tehdy työharturvin 1–2 tä on sekin rvikkeiden kysyn s. - kotias esimerkiksi moni Sen lisänneet t sopimukset ovatt opiskelijaa Kauhrakennuspuolen virkistynyt uja on tehny työkeikkoja oma- perus ajoen amma pitkälti oppila itokse varsin t sivukorjau mm. ttista. Arme kin ja putkiremon OSUUSTOIMIN julkispuole TA 4/10 tteja. Myös na on lisäksi vanholla. Korjattava- nin jälkeen moni harjoiijan käynja rakennuksia päätynyt myös sekä rikkoo ttelija on ntuneita putkia yrityksen listoil le. palkka. V sivulle 63 ►►► 61 SUUS OIMINTA T AMMATTILEHTI Tilaukset: puh. 09-4767 5500, faksi 09-694 8845 www.osuustoiminta.coop/ot Osuuskunnan perustajan Opas Osuuskunta yhteinen yritys saa ideasi toimimaan Osuuskunnan perustajan Opas Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan www.pellervo.fi
© Copyright 2024