Osuuskunnan perustajan opas

Osuuskunnan
perustajan Opas
Osuuskunta yhteinen yritys
saa ideasi toimimaan
Osuuskunnan perustajan Opas
Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan
www.pellervo.fi
Ota koppi!
Osuustoiminta
on
viisas valinta
Osuustoiminta -lehti suomalaisen
osuustoiminnan ainoana ammattilehtenä
jatkaa luotettavasti ja asiantuntemuksella
siitä, mihin Osuuskunnan perustajan opas
päättyy.
Nimenomaan pieniä ja aloittelevia
osuuskuntia varten perustimme Uusi
osuustoiminta -liitteen syksyllä 1996.
Se ilmestyy säännöllisesti joka numeromme
mukana, kuudesti vuodessa.
Seuraamme pienten
osuuskuntien kannalta
kaiken oleellisen
ja kiinnostavan
kotimaassa ja
kansainvälisesti.
Analysoimme
kehityksen ja
toimintaympäristön
muutoksen. Ja
neuvomme osuuskuntia
jatkuvasti omassa
toiminnassaan eteenpäin.
Avustajiksi olemme eri aloilta
rekrytoineet Suomen parhaat
asiantuntijat, jotka myös vastaavat
maksutta lukijoidemme kysymyksiin
juridiikasta markkinointiin.
Lisäksi talouskehitystä syvällisesti luotaava
PTT -katsaus ilmestyy lehtemme liitteenä
(4 nroa/v). Myös nettipalvelumme on
kokonaisuudessaan käytettävissä
printtilehdessä julkaistavin tunnuksin.
Kilpailukyky
Kehittyminen
Osuustoiminnan omistajuus
Etiikka ja arvot
Elävä yhdysside
SUUS O IM INTA
T
2 • 2010
Johdon
3
mattilehti
on am
& hallinn
SUUS OIMINTA
8
s
välitilinpäätö
10
Maitosodan
t
ksen evää
: Menesty
Esko Aho
23
analyysi
ialatoim
35
Kaupan
eistyö
nan kouluyht
41
Osuustoimin
nassa
osuuskun
• 2010Käsityöläiset
Johdon
& hallinnon
ertaammattilehti
T
sik
102. vuo
Katseet jo eduskuntavaaleihin
3
Ot-vaaleihin kannatti panostaa
11
Riittävätkö osuuspankkien paukut? 20
OSUUSTOIMINTAMALLI
mukaan koulujen opetukseen
SUUS O IM INTA
44
T
4 • 2010
en
kokoomuks
Keskustan, kamiehet:
nok
ja SDP:n
ta ei unohdu
24
Osuustoimin
Tutustumistarjous
uusille lukijoille vain 23 euroa/1. vuosikerta!
Paolo Bruni aloitti puheenjohtajana 16
Meksikon Hannes Gebhard
Osuustoiminnan
viestintää kehittä
mään! 2
Ot-johtamiselle
oma oppirakenne
9
102. vuosikerta
Johdon & halli
nnon ammattil
ICA sai uuden
ehti
pääsihteerin
52
TEM selvittää
Iso-Britannian
ot-mallia 63
Australian ”Hann
es Gebhard”
72
102. vuosikert
a
Osuustoimintaväen
KESÄINEN
KULTTUURIKIERROS
GEBHARDIEN
JALANJÄLJILLÄ
23 - 27
Osuustoimint
etenee vakaasa
ti
6, 34
n:
Reijo Karhine pari piirua
it
n
Osuuspank
nan suuntaa
27
osuustoimin
untien
Vesiosuusk ostot
verk
kehitty vät asumiseen
ua
48
tuovat laat
iminta
Osuusto ulla
2010-luv
Saitko konnan vai
sankarin roolin
mediassa?
13
Professori
Markku Kuisma:
Elämme
rosvoparonien aikaa
30
24-30
Pirkkalan vireä vesiosuuskunta
40
Osuustoimin
Vuosikirja nan
2010
Osuustoiminta -lehden
tilaajana saat enemmän,
ota koppi!
Uusi osuu
stoiminta
Uusi osuust4•20
10a
oimint
NEU VON
TA U ESI
ME RK
IT U UU
TIS ET
Kotitalo d
et innostu
remontouim
ivat
aan
U KU LTT
UU
RI U VES
IOS
UU SKU
NN AT
Korjausrak
entaminen
työllistää osuu
eri puolilla
Suom
skun
erityisesti kotita ea. Remonttien kysyn tia lisääntyvästi
tää on lisänn
kulutaakkaa. lousvähennys, joka
yt
keven
osuuskuntia Rakennus- ja remontoin tää korjausten
on Pellervo-S
tipalveluja
tarjoavia
euran tilast
ojen muka
an 60–70.
maalausja tapeto
intityöt ovat
kysytt yjä.
Myönteistä
Vaikka
kehitystä
tuet keven valtion myöntämät tänyt lisäksi kotita
on edislousvähenny
sia, ei kysyntävätk in kustannuk- Pihlaja toivoo
s.
Ikääntyessä tä selity vain niillä. nystä leikattaisikin, ettei vähenkertaisesti än kiinteistöt yksin- dessa, sillä perus lähitu levaisuurapist
korjattavaa
eella riittää
Remonttia uvat.
alu.
tekev
Kauhajokin
uksien on
ien kotita
loen osuus
taa myös kuitenkin hyvä muis- ei koe toimialan
kunta
asunto-osakhiljattain uudistettu liian ylivoi maisin isoja yrityksiä
a kilpai
ilmoit usvelv eyhtiölaki. Se lisää Alan kilpai lu
on kiristy lijoina.
remonteista. ollisuutta tehtäv istä uudisrakentamis
nyt, kun
remontista Laki edelly ttää, että ammattilaiset ta harjoittavat
hallitukselleon tehtävä taloyhtiön tömiksi ja perusovat jääneet työttaneet remon
alan yrityk
Asukkaan kirjall inen ilmoit
ttisiä.
us.
oikeuksia
Pihlaja sanoo
täviin kunno
kodissa tehei silti rajoita stustöihin uusi laki pärjäävän kovas pienyritysten
.
sa kilpai
hyvän hintalaatu-suhte lussa
osta.
en ansi”Pienyrity
– Pienis
Pärjä ä laads
tu on usein sä firmoissa työn laaREMONT
ulla”
TI SUJUU.
vonta on parempaa, koska valMyös osuus
Myös Lappe
tarkempaa
kunnat hyöty
enrann
yrityk
kuin
an
neillä
sia. Kuvas
sissä. Toisaa
isoissa
vät meän olevas
sa Esa NurmOskareille kotitalousväh
lta pikku
tysten
mista, vaikk ta remonttibuu
i Oskareista
ennys on tuonut
yri- neljän tuntitaksat ovat
a korjau
remontoimas
sa kylpyhuonettlisää tilauk- rakentamisen osuus s- ja uudis- isoilla neksen halvem melkein
osuuskunna
vaihte
a.
, Pihlaja toteaa mat kuin
sta riippuen. leekin
aikka Suom
.
– Remo
en talous
kasvu on
- lisään
sen liikev nttien osuus yrityk
Paika
tyneen
korjausrakenvielä hidasta, ja
asuntotuotan
noin puole aihdosta on nykyi - osaa llinen
korjau
taminen
selvästi vilkas
sin
minen käyt
t, kun se
non
on Remo srakentamisen
tunut. Valtio
töön
rainm iniste
ansiosta. sia sitten oli vain joitak in vuo- Neljät
va- heijas nttien suosio ei kuiten
20 %, kertoo
hallituksen
oista ihmis
suhdannety riön rakennusala
ta koko
kaan
tä
puheenjohta
työllis
kennuspojat
n lanne
öryhmä arvioi
raken
ja ja
kuussa korjau
-osuuskunt tävä Ratta, sillä toimi nusalan ti- toimit usjohtaja Tapio
helmi
sto- ja liike- Osuuskunta
Pihlaja myöskään työvoimapu a ei kärsi
van jo noin srakentamisen ole-- rakennusten kysyn
lasta.
Se on rekryt
tä ei ole vielä nuspojista. Kauhajoen Rakenlähtenyt kunno
nusalasta. puolet koko raken
oinut kaikk
tekijänsä
i työnPihlajan
Yksit yisellä lla nousuun.
korjausten Vuoden 2009 lopull mukaan Raken
osaajista. paika llisista nuoris
ta
17 % edelli työtunnit kasvoivata remontointi in puolella intoa pojilla riittää hyvin
Kauh
nussvuod
töitä. Kau- nuspojat ottaa ajoen Rakensinkin kotita on lisännyt var- hajoen kaupu
Rakennusta esta.
joka kesä
joitteluun
lousvähenny
kaksiv uotise ngin kanssa tehdy
työharturvin
1–2
tä on sekin rvikkeiden kysyn
s.
- kotias esimerkiksi moni Sen lisänneet t sopimukset ovatt opiskelijaa Kauhrakennuspuolen
virkistynyt
uja on tehny
työkeikkoja
oma- perus
ajoen amma
pitkälti
oppila itokse
varsin
t
sivukorjau
mm.
ttista. Arme
kin
ja putkiremon
OSUUSTOIMIN
julkispuole
TA 4/10
tteja. Myös na on lisäksi vanholla. Korjattava- nin jälkeen moni harjoiijan käynja rakennuksia päätynyt myös
sekä rikkoo
ttelija on
ntuneita putkia
yrityksen
listoil le.
palkka.
V
sivulle 63 ►►►
61
SUUS OIMINTA
T
AMMATTILEHTI
Tilaukset: puh. 09-4767 5500, faksi 09-694 8845
www.osuustoiminta.coop/ot
Osuuskunnan
perustajan Opas
Osuuskunnan perustajan opas
3. uudistettu painos, v. 2010
Julkaisija:
Pellervo-Seura ry
PL 77 (Simonkatu 6)
00101 Helsinki
puh. (09) 476 7501
faksi (09) 694 8845
sähköposti: etunimi.sukunimi@pellervo.fi
www.pellervo.fi
Toimitus:
Juhani Lehto
juhani.lehto@pellervo.fi
Tuulikki Holopainen
asiatieto@kolumbus.fi
Kuvitus:
Qua Vainio / Osuuskunta Käyttökuva
Taitto:
Seppo Vartiainen
Tilaukset:
puh. (09) 4767 5567
faksi (09) 694 8845
tilaukset@pellervo.fi
Oppaan hinta on 25 €. Hintaan sisältyvät osuuskuntalaki, osuustoiminnan periaatteet sekä postituskulut.
© Tekstiä lainattaessa lähde on mainittava.
ISBN 978-952-5276-27-5
Paino: Painorauma Oy, Rauma 2010
Paperi: MyPrite silk
Osuuskunnan perustajan opas
sisällys
Lukijalle ...................................................... 5
1. perustetaanko osuuskunta – yritetäänkö
yhdessä? ..................................................... 6
Vaihtoehdot puntariin ..................................... 6
Yritysmuodon valintaan vaikuttavat ........... 6
Yksityinen elinkeinonharjoittaja ................ 7
Avoin yhtiö ................................................. 7
Kommandiittiyhtiö ..................................... 7
Osakeyhtiö .................................................. 7
Osuuskunta ................................................ 7
Yhdistys ...................................................... 8
Yritysmuodoksi osuuskunta ............................ 8
Eri tyyppisiä osuuskuntia ................................ 9
2. Osuuskunnan onnistumisen edellytyksiä ..........10
Menestyminen vaatii sitoutumista ................... 10
Sisäiset pelisäännöt paperille .......................... 11
Haasteita menestystekijöiksi ....................... 11
Toimiva ryhmä ................................................. 12
Ryhmän elämänkaari .................................. 12
Osuuskunnan menestymisen edellytyksiä . 12
Osuuskuntakin on yritys ................................. 13
Osuuskuntien etuja .................................... 13
Osuuskuntien kohtaamia haasteita ............. 13
3. suunnittelusta toimintaan ............................14
Yhteinen tavoite .............................................. 14
Toiminta-ajatus ................................................. 14
Liikeidea ........................................................... 15
Liiketoimintasuunnitelma ............................... 15
Vuosisuunnitelma ............................................ 16
Neuvontaa osuuskunnan perustamista
suunnitteleville ................................................ 16
4. talous tasapainoon .....................................17
Myyntikatetarpeen määrittely ......................... 18
Myynti- ja myyntikatebudjetin laatiminen ...... 18
Tulosbudjetin laatiminen ................................. 18
Hankkeen alkuvaiheen rahoitus ...................... 19
Rahaa tarvitaan investointeihin ja käyttöpääomaksi .............................................................. 19
Kassabudjetti ................................................... 19
Omaa rahaa tarvitaan ...................................... 20
Mistä vierasta pääomaa ? .................................. 20
Pankit .......................................................... 20
Rahoitus- ja eläkevakuutusyhtiöt ............... 20
Starttiraha ................................................... 21
Työllisyyspoliittinen avustus ...................... 21
Avustus investointeihin ja kehittämishankkeisiin .................................................. 21
Tukea työntekijän palkkauskustannuksiin . 21
Muu erityisrahoitus ..................................... 22
5. Yritys elää markkinoinnin avulla ....................23
Markkinaselvitys .............................................. 24
Markkinointisuunnitelma ................................ 24
Segmentointi .................................................... 24
Markkinointiviestintä ...................................... 25
Yrityskuva ........................................................ 25
Hyvä kello kauas kuuluu .................................. 25
Verkkonäkyvyys ............................................... 26
Verkko kauppakanavana ................................... 26
6. Osuuskunnan kirjanpito ...............................27
Kirjanpitovelvollisuus ...................................... 27
Tuloslaskelma ja tase ........................................ 27
Lyhennetty tuloslaskelma ........................... 27
Kululajikohtainen lyhennetty tuloslaskelma ...................................................... 28
Oma pääoma ............................................... 28
Lyhennetty tase .......................................... 28
Toimintakertomus ....................................... 29
Tilinpäätös rekisteröitäväksi ............................ 29
Tilinpäätöksestä oikeat ja riittävät tiedot ......... 29
Jäsenellä tutustumisoikeus kirjanpitoon
harvainosuuskunnassa ..................................... 29
7. Verotus ....................................................30
Elinkeinotulo ................................................... 30
Verotettava tulo ............................................... 30
Osuuskunnan ja osakeyhtiön erot ................... 31
Verotus jäsenen kannalta .................................. 31
Osuuskunnan verolaskelma 2010 ................ 32
Jäsenen verolaskelma 2010 ......................... 32
Osuuskunnan saamat osinko- ja korkotulot 32
Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot
ja -tappiot ..................................................... 32
Nollatulos vai ylijäämä? ................................... 33
Arvonlisävero ................................................... 33
Arvonlisäverovelvollisen muistilista .......... 34
8. Vakuutusturva ...........................................35
Henkilöstön vakuutusturva ............................. 36
Lakisääteiset vakuutukset ................................. 36
Eläkevakuutukset ....................................... 36
Tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus
ja ryhmähenkivakuutus .............................. 36
Vapaaehtoiset henkilövakuutukset ................. 36
Omaisuusvakuutukset ..................................... 37
Toimintaan liittyvät vakuutukset .................... 37
Ajoneuvo- ja kuljetusvakuutukset ................... 37
9. Osuuskunnan hallinto ..................................38
Osuuskunnan kokous ...................................... 39
Hallitus ............................................................. 39
Tilintarkastajat ................................................. 39
Toimitusjohtaja ................................................ 40
Yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuu . 40
Juridinen vastuu ......................................... 40
Liiketaloudellinen vastuu ........................... 41
Eettinen ja sosiaalinen vastuu .................... 41
Älä unohda valvontaa ................................. 42
Vahingonkorvaus saattaa tulla
kysymykseen .............................................. 42
Muistilista ................................................... 42
Sisällys 3
10. Osuuskunnan perustamisen käytännön toimet ..43
Osuuskunnan toiminimen valinta .................... 43
Osuuskunnan perustaminen ........................... 44
Perustamiskirja ................................................ 44
Hallituksen kokous .......................................... 46
Perusilmoitus kaupparekisteriin ..................... 46
Perustamisilmoitus Verohallinnolle ................. 47
Elinkeinolupa ................................................... 47
Elintarvikehuoneiston hyväksyminen ............. 48
Terveydensuojelulain mukainen hyväksymismenettely .......................................................... 48
Toimintailmoitus tietosuojavaltuutetulle ......... 48
Rakennustyön ennakkoilmoitus ...................... 48
11. Osuuskunta työnantajana ............................49
Lyhyet työsuhteet ............................................ 49
Työsopimus ...................................................... 50
Lakisääteiset eläke- ja tapaturmavakuutukset ..................................................... 50
Rahaa tarvitaan myös yleiskuluihin ................ 50
Työnantajan muistilista .................................... 51
Perustamisvaiheessa ................................... 51
Toiminnan alkaessa .................................... 51
Toiminnan aikana ........................................ 51
Työnantajamaksut 2010 ................................... 52
Osuuskunnan jäsen – yrittäjä vai ei? ............... 53
12. säännöt selkeiksi .....................................54
Ohjeita sääntöjen laatijoille ............................. 55
1 § Toiminimi ja kotipaikka ............................. 55
2 § Toimiala ...................................................... 56
3 § Jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan
palveluja ........................................................... 57
4 § Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää
osuuskunnan palveluja ..................................... 57
5 § Jäsenyyden hakeminen, siitä erottaminen
ja eroaminen .................................................... 57
4 Osuuskunnan perustajan opas
6 § Jäsenluettelo ............................................... 58
7 § Osuus ja osuusmaksu ................................. 58
8 § Vapaaehtoinen osuus ................................. 59
9 § Ylimääräinen maksu ................................... 59
10 § Liittymismaksu ......................................... 60
11 § Lisämaksuvelvollisuus .............................. 61
12 § Vararahasto ja muut rahastot ................... 62
13 § Ylijäämä .................................................... 62
14 § Osuuskunnan palveluistaan perimät
maksut ............................................................. 62
15 § Jäsenistön yksimielinen päätös ................ 63
16 § Osuuskunnan kokoukset ......................... 63
17 § Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa
käsiteltävät asiat ................................................ 64
18 § Kutsu osuuskunnan kokoukseen ............. 64
19 § Jäsenen aloiteoikeus ................................. 65
20 § Hallitus ..................................................... 65
21 § Hallituksen kokoukset ............................. 65
22 § Hallituksen tehtävät ................................. 66
23 § Toimitusjohtaja .......................................... 66
24 § Toiminimen kirjoittaminen ..................... 66
25 § Tilikausi ja tilinpäätös .............................. 67
26 § Tilintarkastaja ja tilintarkastus ................. 67
27 § Osuuskunnan purkaminen, selvitystila
ja säästön jakaminen ......................................... 68
28 § Sääntöjen muuttaminen ........................... 68
Liitteet:
Perustamisilmoitus, mallitäytetty Y1 -lomake . 69
Liite lomakkeeseen Y1, mallitäytetty lomake .. 72
Perustamiskirja, esimerkki ............................... 76
Hallituksen kokouksen pöytäkirja, esimerkki . 77
kirjallisuutta ................................................78
tietolähteitä ................................................79
Lukijalle
I
hmisiä kannustetaan olemaan omatoimisia ja ottamaan ohjat omiin käsiin sekä yrittäjyyden avulla toteuttamaan ideoitaan, harjoittamaan ammattiaan ja hankkimaan toimeentuloaan. Yrittäjäksi ryhtyminen on merkittävä päätös ja yrittäjyyden kynnys usein korkealla. Kynnystä voi madaltaa yrittämällä yhdessä muiden samalla tavalla ajattelevien ihmisten kanssa.
Osuuskunta on yhteisyrittäjyyden muoto. Se on osoittautunut hyväksi välineeksi, oli
sitten kyse oman osaamisen tai tuotteiden markkinoinnista. Yritysmuodoksi se sopii sellaisille ihmisille, jotka haluavat osallistua ja sitoutua yhteisen yrityksen toimintaan ja päämääriin.
Suomalainen lainsäädäntö antaa osuuskunnille hyvät toimintapuitteet, olivat ne sitten
uusia tai vanhoja, pieniä tai isoja yrityksiä. Suomalainen osuuskuntalaki on moderni yhteisölaki, joka yhdenmukaistaa sääntelyä mm. osakeyhtiöihin nähden, mutta säilyttää silti
osuuskunnan omaleimaisuuden. Osuuskunta on käyttökelpoinen yritysmuoto mitä moninaisimmille toimialoille.
Osuuskunnan perustajat ja jo toimivien osuuskuntien vastuulliset vetäjät tarvitsevat
suuren määrän tietoa ja taitoa. Tämä opas ei ole täydellinen yritysopas. Sen tarkoitus on
antaa perustietoa siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun yrityksen toimintaa suunnitellaan ja yritystä perustetaan. Oppaan lopussa olevasta linkkilistasta ja kirjallisuusluettelosta
löytyy viitteitä siitä, mistä kannattaa etsiä syventävää lisätietoa.
Osa oppaan sisällöstä perustuu päivitettynä ja tarkistettuna aiempiin Pellervon julkaisemiin Perustamme osuuskunnan –oppaan versioihin, osa on täysin uutta sisältöä. Oppaan
loppuosasta löytyvät osuuskunnan mallisäännöt, jotka nekin on läpikäyty vastaamaan tuoretta lainsäädäntöä. Valmiita mallisääntöjä opas ei anna, sillä jokainen osuuskunta on itsenäinen yhteisö, jonka on laadittava omista lähtökohdistaan itselleen soveltuvat säännöt.
Kiitän oppaan päivityksestä Tuulikki Holopaista Asiatieto Oy:stä ja yritysverotusosuuden ja mallisääntöjen päivityksestä Pellervon lakiasiainjohtaja Kari Lehtoa. Taiton ja ulkoasun osalta kiitos kuuluu Seppo Vartiaiselle.
Helsingissä elokuussa 2010
Juhani Lehto
Pellervo
Lukijalle 5
1.
perustetaankO Osuuskunta
- YrItetäänkö Yhdessä?
Yrityksen perustaminen vaatii pitkäjänteistä ja perusteellista suunnittelua
idean ja innostuksen lisäksi. Yrityksen
toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset yrityksen perustamiseksi on selvitettävä.
Yhteistyökumppaneitakin voi tarvita jo
perustamisvaiheessa. Onko itsellä ja
kumppaneilla halua ja kykyä lähteä
yrittäjäksi?
M YRITYS KANNATTAA PERUSTAA, KUN ON
M hyvä hyödyntämiskelpoinen
tuote- tai palveluidea (liikeidea)
M kysyntää juuri tälle idealle
M yrittäjämieltä sekä tietoa ja
taitoa yrittäjäksi ryhtymiseen
M riittävät taloudelliset resurssit eli
rahaa perustaa yritys
M tarve toteuttaa hanke joko yksin
tai yhdessä muiden kanssa.
Vaihtoehdot puntariin
Y
ritystä perustettaessa on syytä perusteellisesti miettiä, mikä yritysmuoto on
sopiva. Kun sopiva yritysmuoto on löydetty, tavoitteet ja toimintamuodot on määri-
teltävä yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä.
Sopivaa yritysmuotoa harkittaessa on arvioitava vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia toiminnan tavoitteista lähtien.
M YRITYSMUODON VALINTAAN VAIKUTTAVAT
M jäsen- tai osakasmäärä
M mahdollisuus ottaa uusia jäseniä
tai osakkaita
M aatteellista vai taloudellista
toimintaa?
M vastuunjako / pääomantarve /
voiton mahdollisuus
M päätäntävalta (sijoitetun pääoman
mukaan vai demokraattinen?)
M päätöksenteko (nopeat päätökset /
byrokratia)
6 Osuuskunnan perustajan opas
M omistajien osallistuminen
yrityksen toimintaan
M rahoitusmuodot, lainojen vakuudet
M voitonjako (sijoitetun pääoman
vai yrityksen palvelujen/tuotteiden käytön mukaan?)
M kenelle yrityksen mahdollinen
arvonnousu kuuluu?
M miksi ajaksi yritys perustetaan?
M verotusnäkökohdat.
YksItYInen eLInkeInOnharjOIttaja
Yksinyrittäjälle mahdollisia yritysmuotoja
ovat yksityinen toiminimi ja osakeyhtiö
(niin sanottu yhdenmiehenyhtiö).
Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi on yksinkertaisin yritysmuoto. Päätöksenteko kuuluu yrittäjälle itselleen ja hän
myös vastaa yritystoiminnan velvoitteista.
Elinkeinonharjoittaja omistaa henkilökohtaisesti liikkeeseensä tai ammattiinsa kuuluvan omaisuuden. Vero- ja kirjanpitolainsäädännön mukaisesti yksityisliikkeen varat ja
velat pidetään erillään yrittäjän yksityisistä
varoista ja veloista. Yksityisen elinkeinonharjoittajan pääomapanokselle ei ole laissa
minimimäärää.
Yksityisen elinkeinonharjoittajan asuinpaikan tulee olla ETA-alueella, muutoin on
haettava Patentti- ja rekisterihallituksen lupa. Yksityinen elinkeinonharjoittaja merkitään tietyin edellytyksin kaupparekisteriin.
Muita juridisia perustamispapereita perustamisilmoituksen lisäksi ei tarvita.
välisellä suullisella tai kirjallisella sopimuksella. Kommandiittiyhtiö on ilmoitettava
kaupparekisteriin.
aVOIn YhtIö
Avoimen yhtiön perustajia tulee olla vähintään kaksi. Ainakin yhdellä avoimen yhtiön
yhtiömiehellä on oltava asuinpaikka tai, jos
yhtiömies on oikeushenkilö, kotipaikka
ETA-alueella. Muutoin Patentti- ja rekisterihallituksen lupa on haettava kaikille yhtiömiehille, jotka eivät ole ETA-alueelta.
Jokainen yhtiömies vastaa koko omaisuudellaan myös muiden yhtiömiesten tekemistä sopimuksista ja edustaa osakkuutensa perusteella yhtiötä kaikissa asioissa.
Avoin yhtiö voidaan perustaa ilman rahapanosta, työpanos riittää. Avoin yhtiö
syntyy yhtiömiesten välisellä suullisella tai
kirjallisella sopimuksella. Avoin yhtiö on ilmoitettava kaupparekisteriin.
OsakeYhtIö
Osakeyhtiölaki ei aseta rajoituksia osakeyhtiön osakasmäärälle eikä osakkaiden asuintai kotipaikalle. Näin ollen osakeyhtiön perustajaosakkaina voivat toimia myös ETAalueen ulkopuolella olevat.
Osakeyhtiön perustajia voi olla yksi tai
useampia. Perustaja voi olla luonnollinen
henkilö tai yhteisö.
Osakeyhtiön minimiosakepääoma on
2 500 euroa.
Osakeyhtiölle tunnusomaista on voiton
tavoittelu. Osakas toivoo mahdollisimman
suurta tuottoa pääomalle, jonka hän on sijoittanut yritykseen. Yhtiön tuotteita tai palveluja osakas ei välttämättä tarvitse.
Osakeyhtiön osakkailla ei ole henkilökohtaista vastuuta yhtiön velvoitteista. Osakas vastaa ainoastaan sillä määrällä, minkä
hän on maksanut osakkeista. Riski on siten
rajoitettu.
Osakeyhtiön nettovarallisuus (substanssi) ja voitto kuuluvat osakkaille. Nettovarallisuutta voidaan määrätyillä ehdoilla jakaa
osakkaille ns. ilmaisantina tai osinkoina.
Päätäntävalta määräytyy pääomasijoituksen mukaisessa suhteessa, siis ”euro ja ääni”
-periaatteella.
Osakeyhtiön osakepääoma on kiinteä.
Tosin osakeyhtiölle voidaan vahvistaa enimmäis- ja vähimmäispääoma, joissa rajoissa
osakepääomaa voi korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Uusia omistajia osakeyhtiöön voi tulla vain osakeannilla tai
kauppojen kautta.
Uusien osakkaiden ottaminen osakeyhtiöön on tämän vuoksi melko monimutkaista.
kOMMandIIttIYhtIö
Kommandiittiyhtiössä on kahdenlaisia yhtiömiehiä: vastuunalaiset yhtiömiehet, joilla
on henkilökohtainen vastuu yhtiön velvoitteista ja äänettömät yhtiömiehet, jotka vastaavat yhtiön velvoitteista ainoastaan pääomapanoksellaan. Minimimäärä yhtiömiehille on yksi vastuunalainen ja yksi äänetön
yhtiömies. Ainakin yhdellä kommandiittiyhtiön vastuunalaisella yhtiömiehellä on oltava asuinpaikka tai, jos yhtiömies on oikeushenkilö, kotipaikka ETA-alueella. Muutoin
Patentti- ja rekisterihallituksen lupa on haettava kaikille yhtiömiehille, jotka eivät ole
ETA-alueelta.
Äänettömän yhtiömiehen on suoritettava yhtiölle panos. Panoksen tulee olla omaisuuspanos, työpanos ei riitä.
Vastuunalainen yhtiömies edustaa yhtiötä ulospäin ja vastaa yhtiön velvoitteista koko omaisuudellaan.
Kommandiittiyhtiö syntyy yhtiömiesten
Osuuskunta
Osuuskunnan tarkoitus on tuottaa taloudellisella toiminnalla jäsenille etuja, jotka syntyvät osuuskunnan jäsenilleen tarjoamien
palveluiden käyttämisestä.
Osuuskunnan jäsenmäärä ja pääoma
ovat edeltäkäsin määräämättömät. Osuuskunta voi siis ottaa ja erottaa jäsenensä, ja
jäsen voi erota osuuskunnasta periaatteessa
koska tahansa. Tässä suhteessa yritysmuoto
on joustava.
Laki ei määrää osuuskunnan minimipääomaa.
Osuuskunta ei ole helposti vallattavissa.
Osuuskuntalain mukaan osuuskunnan
voi perustaa vähintään kolme henkilöä tai
yhteisöä, joten se soveltuu hyvin myös pienja perheyritysten yritysmuodoksi. Osuuskuntalaki ei aseta rajoituksia osuuskunnan
jäsenten asuin- tai kotipaikalle. Näin ollen
osuuskunnan jäseninä voivat toimia myös
ETA-alueen ulkopuolella olevat.
Perustetaanko osuuskunta - yritetäänkö yhdessä? 7
Osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista, ellei säännöissä ole lisämaksuvelvollisuutta koskevia määräyksiä. Käytännössä lisämaksuvelvollisuus on harvinainen.
Osuuskunnan nettovarallisuus ja myös
ylijäämä kuuluvat osuuskunnalle. Nettovarallisuus voidaan periaatteessa jakaa jäsenille siinä tapauksessa, että osuuskunta puretaan. Säännöissä voidaan määrätä, että ylijäämä voidaan jakaa jäsenille, jolloin on
määrättävä myös ylijäämän jakoperusteet.
Vaikka päätavoitteena ei olisikaan ylijäämän
tuottaminen, niin käytännössä olisi toivottavaa, että rahaa jäisi yli myös yrityksen kehittämistä varten.
Osuustoiminnan periaatteiden mukaan
osuuskunnalla on pääsääntöisesti ”jäsen ja
ääni” -periaatteella toimiva ylin päätöksenteko. Tästä päätöksenteon periaatteesta
voidaan osuuskuntalain mukaan sääntömääräyksellä poiketa myös henkilöjäsenistä muodostuvassa, niin sanotussa ensimmäisen asteen osuuskunnassa. Jäsenen
äänimäärä voi kuitenkin olla enintään kymmenkertainen toisen jäsenen äänimäärään
verrattuna. Toisen asteen osuuskunnissa,
joiden sääntöjen mukaan jäsenistön enemmistö on osuuskuntia tai muita yhteisöjä,
voidaan ”jäsen ja ääni” -periaatteesta edelleen poiketa vapaasti.
Osuuskuntalain mukaan osuuskunnan
tarkoitus voi olla myös aatteellinen. Tarkoitus voidaan määritellä säännöissä esimerkiksi jonkin yleishyödyllisen tarkoituksen edistämiseksi. Näin ollen esimerkiksi osuuskuntien etujärjestötyyppinen yhteenliittymä tai
kyläyhdistys voisi toimia osuuskuntana ja
harjoittaa myös taloudellista toimintaa.
Osuuskunnasta eroava jäsen saa maksamansa osuusmaksun takaisin (pääsääntöisesti) vuoden kuluttua meneillään olleen tilikauden päättymisestä edellyttäen, että
osuuskunnalla on jakokelpoista ylijäämää
(OKL 10:1 §).
YhdIstYs
Yhdistykset harjoittavat yleensä aatteellista
toimintaa. Yhdistys toimii usein määrätyn
ryhmän edunvalvojana. Se voi harjoittaa liiketoimintaa toimintansa rahoittamiseksi.
Yritysmuodoksi osuuskunta
”Osuuskunta on yhteisö, jonka jäsenmäärä eikä osuuspääoma ole ennalta
määrätty. Osuuskunnan tarkoituksena
on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät
hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhtiönsä avulla tai
muulla tavalla.
Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että osuuskunnan tarkoitus on pääasiassa aatteellisen tarkoituksen
yhteinen
toteuttaminen.”
Osuuskuntalaki 1 luku, 2 §
O
suuskunta on jäsentensä yhteisesti
omistama ja demokraattisesti hallitsema yhteisyritys, jossa omistajat päättävät asioista tasa-arvoisesti ”jäsen ja ääni” -periaatteella, eivät omistusosuuden mukaan.
Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten
talouden tukeminen, ei voiton tavoittelu sijoitetulle pääomalle. Osuuskunta harjoittaa
taloudellista toimintaa jäsenten hyväksi.
Hyödyn saavat ne, jotka osallistuvat yrityksen toimintaan tai käyttävät hyväkseen sen
palveluja. Jäsenet voivat olla asiakassuhteessa omistamaansa osuuskuntaan kuluttajina,
tuottajina tai palvelusten käyttäjinä.
Osuuskunnan perustaminen ei välttämättä vaadi suuria alkupääomia, joten kynnys osuuskunnan perustamiseen on matalampi kuin esimerkiksi osakeyhtiön. Yritysmuoto on myös joustava, koska siihen on
helppo ottaa uusia jäseniä ja siitä voi myös
erota. Osuuskunta tarjoaa yksin yrittämistä
turvallisemman vaihtoehdon ja myös sosiaalisen turvaverkon; yhdessä ei ole yksin. Yhdessä yrittäen pienennetään yrittämisen riskiä ja saadaan enemmän uskallusta.
Osuuskunnat toimivat osana markkinataloutta kuten muutkin yritykset. Osuuskunta on hyvä yritysmuoto niille, joiden toiminta lähtee enemmän yhteistyöstä
kuin pääomasijoituksista.
8 Osuuskunnan perustajan opas
M OSUUSTOIMINTA ON
M OSUUSKUNTA ON
M jäsenten yhteistä yrittämistä
M taloudellista yhteistoimintaa
jäsenten yhteiseksi eduksi
M tasa-arvoista
M sitoutumista edellyttävää
M vaikutusmahdollisuuksia tarjoavaa
M oma-aloitteista paikallistaloutta
parhaimmillaan
M verkostotaloutta.
M käyttäjien omistama, hallitsema
ja heitä hyödyttävä yritys
M yritysmuotona joustava
M joustava tapa ratkaista tavallisten ihmisten taloudellisia
ongelmia
M keino työllistyä tai saada lisäansioita omaehtoisesti.
Osuuskunnalla on kaksoisluonne: se on paitsi liikeyritys myös henkilöyhteisö.
eri tyyppisiä osuuskuntia
O
suuskunta soveltuu monenlaisille toimialoille ja eri tyyppiseen toimintaan.
Osuuskuntia on tapana luokitella niiden tarkoituksen tai luonteen mukaan. Perinteisiä, asemansa jo vakiinnuttaneita
osuuskuntia on totuttu kutsumaan tuottajaosuuskunniksi (esimerkiksi osuusmeijerit ja -teurastamot) ja kuluttajaosuuskunniksi (esimerkiksi osuuspankit ja -kaupat).
Jäsenen asiakassuhteen näkökulmasta
osuuskunta toimii joko hankinta- tai markkinointiosuuskuntana tai se voi olla samanaikaisesti molempia.
Hankintaosuuskunnan tarkoituksena
on hankkia jäsenilleen heidän kotitaloudessaan tai ammatissaan tarvitsemia tuotteita,
tavaroita tai palveluita. Näin ollen osuuskauppakin on hankintaosuuskunta. Tyypillisiä hankintaosuuskuntia ovat esimerkiksi
maataloustuottajien osto- tai koneosuuskunnat, kauppiaiden osto-osuuskunnat, elintarvikkeiden tai kulutustavaroiden yhteishankintaosuuskunnat sekä vesi- ja energiaosuuskunnat. Hankintaosuuskunnilla voi
olla myös keräily-, jalostus- ja markkinointitehtäviä.
Markkinointiosuuskunta huolehtii jäsentensä tuottamien tavaroiden tai palvelujen markkinoimisesta. Jäsenet ovat usein
yrittäjiä, jotka keskinäisen yhteistyön avulla
hyötyvät osuuskunnasta yhteisen markkinoinnin tai tuotemerkin avulla. Osuuskunta
voi markkinoida esimerkiksi yrittäjäjäsentensä käännös- tai kampaamopalveluja, matkailupalveluja, luomutuotteita taikka käsitöitä. Osuusmeijerikin on näin ollen markkinointiosuuskunta.
Henkilöstöomisteinen osuuskunta on
työntekijöidensä omistama yritys, jonka jäsenet ovat työsuhteessa osuuskuntaansa ja
tarjoavat sen kautta omaa työpanostaan ja
osaamistaan ulkopuolisille asiakkaille. Tällainen osuuskunta voi olla yhteen tai toisiaan täydentäviin toimialoihin keskittynyt
tai hyvinkin monialainen yritys, joka vuokraa myös muiden kuin jäsentensä työvoimaa.
Tällainen kehitys lähti liikkeelle erityisesti 1990-luvulla, jolloin osuuskunta alkoi
yleistyä monenlaisen uuden pienyritystoiminnan yritysmuodoksi. Toisinaan uusosuustoiminnaksikin kutsuttu osuustoiminnan ”uutta aalto”, yleistyi sellaisillakin toimialoilla, joilla ei perinteisesti ole osuuskuntia ollut. Nämä osuuskunnat ovat toimivat hyvin monilla aloilla, kuten informaatioteknologissa, rakentamisessa, sosiaali- ja
terveysalalla, energian tuotannossa, vesihuollossa ja erilaisten tuotteiden sekä palvelujen markkinoinnissa tai vaikkapa erilaisten koneiden ja laitteiden hankintaosuuskuntana. Kaikki osuuskunnat toimivat saman osuuskuntalain puitteissa. Osuuskuntalaki käyttää pienimmistä, korkeintaan
kymmenen jäsenen osuuskunnista nimitystä harvainosuuskunta.
Osuuskuntia luokitellaan yleisesti niiden
toimialan mukaan. Esimerkiksi PellervoSeuran osuuskuntarekisterissä (http://
osuuskuntarekisteri.pellervo.fi) muutamat
toimialat (muun muassa energiantuotanto,
kulttuuri-, kustannus- ja viestintäala, matkailu, sosiaali- terveys- ja hyvinvointipalvelut, kylien kehittäminen, työ-, palvelu- ja
asiantuntijaosuuskunnat) on eroteltu omiksi pää- ja alaluokikseen ja vastaavasti markkinointi- ja hankintaosuuskunnat luokiteltu
niiden toimialan mukaan. Näiden pää- ja
alaluokkien alta löytyy lähes minkä tahansa
toimialan osuuskuntia.
Perustetaanko osuuskunta - yritetäänkö yhdessä? 9
2.
Osuuskunnan
OnnIstuMIsen edeLLYtYksIä
Menestyminen vaatii sitoutumista
M
enestyäkseen yrityksenä osuuskunta
tarvitsee markkinoiden tarpeita vastaavan liikeidean, perusteellista suunnittelua ja selkeät tavoitteet sekä niihin sitoutuneen jäsenistön. Osuuskunnan perustajien
tai osuuskuntaan myöhemmin jäseniksi liittyvien kannattaa kysyä itseltään, haluanko
sitoutua pitkäksi aikaa yhteisen yrityksen tavoitteisiin ja yhteisön etuun ennen omaa
etuani, muihin jäseniin, avoimuuteen ja ”yrittäjän rooliin” vastaamaan yrityksen kehittämisestä muiden kanssa. ”Voihan siitä sitten
erota” -asenne ei ole hyvä lähtökohta; se johtaa ryhmän hajoamiseen ilman, että ristiriitoja yritetäänkään ratkoa yhdessä.
10 Osuuskunnan perustajan opas
Johtoon tarvitaan taitavat ja ahkerat
henkilöt, jotka omaa etuaan tavoittelematta hoitavat yhteisiä asioita tehokkaasti ja
huolehtivat siitä, että osuuskunnan talous
pysyy kunnossa. Johdon ja jäsenten tiedot
ja taidot ovat henkinen voimavara, jolle
osuuskunnan menestys rakennetaan. Mitä
laajempaa yhteinen osaaminen on, sitä paremmat ovat menestymisen mahdollisuudet. Ilman jäsenten voimakasta tukea uuden osuuskunnan on vaikea toimia menestyksellisesti.
Niin sanottu sisäinen yrittäjyys on huomattavasti laajempi käsite kuin yrityksen tekninen pyörittäminen. Jokaisen jäsenen on
toimittava osuuskunnassaan yrittäjämäisesti,
vaikka osuuskunnan jäsenellä ei esimerkiksi
olisikaan työttömyysturvalain tulkinnan mukaista yrittäjästatusta. On kuitenkin muistettava, että osuuskunnan perustamisen ainoana motiivina ei voi olla oikeus palkansaajan
työttömyysturvan säilymiseen.
Yrittäjyys tarkoittaa käytännössä yhteis-
työkykyä ja joustavuutta, aktiivisuutta ja
aloitteellisuutta, luovuutta ja rohkeutta toimia. Kaikkia näitä ominaisuuksia tarvitaan
myös toisen työnantajan palveluksessa työskenteleviltä.
Yrittäjyys merkitsee myös sitoutumista
yhdessä sovittuihin laatukriteereihin ja sisäisiin pelisääntöihin.
sisäiset pelisäännöt paperille
s
isäisillä pelisäännöillä määritellään
osuuskunnan päivittäiset toimintatavat. Pelisäännöt luovat siten toimintakulttuuria ja helpottavat jatkossa myös uusien jäsenten perehdyttämistä osuuskuntaan.
Kaikkien osuuskunnan jäsenten nähtävillä
olevat pelisäännöt voivat elää ja niitä voi
korjata, jos ne ajan myötä eivät osoittaudu
toimiviksi. Ne poikkeavat siis osuuskunnan
virallisista säännöistä, joiden muuttaminen
vaatii kaupparekisterimuutosta.
Pelisääntöjen laadinta edellyttää yhteistä
pohdintaa siitä, mitä tahdotaan ja miten toimitaan. Esimerkiksi laatuasiat on syytä sopia mahdollisimman tarkoin, ja kun ne on
hyväksytty yhteisiin pelisääntöihin, niistä
on helppo pitää kiinni. Joskus kannattaa
tehdä myös kirjalliset jäsensopimukset, joissa voidaan sopia esimerkiksi toimitusvelvollisuus, toisin sanoen saako jäsen myydä, ja
missä tapauksessa saa myydä tuotteitaan tai
palveluitaan ohi osuuskunnan. Toimitusvelvollisuus eli jäsenen velvollisuus käyttää
osuuskunnan palveluksia voidaan kirjoittaa
myös virallisiin sääntöihin, jos jäsenten yhteisen edun kannalta on järkevää, että jäsenet markkinoivat kaikki tuotteensa osuuskuntansa kautta.
Yksi riidan siemen voi olla osuuskunnan
yleiskuluihinsa perimät maksut. Jäsenen
osuuskunnasta esimerkiksi palkkana tai
tuotteen hintana saama korvaus on eri suuruinen kuin asiakkaalle lähtevä lasku. Hinnoitteluperusteet ja yleiskulujen osuus on
siis syytä sopia etukäteen.
Koska toiset ihmiset ovat luonteeltaan
aktiivisia, toiset passiivisia, saattavat tehtävät kasaantua samoille henkilöille. Siksi tehtävät ja työvelvollisuudet kannattaa panna
kiertoon. Riidan siemen saattaa itää jo siitä,
että yksi ja sama henkilö ”joutuu” aina keittämään kokouskahvit.
Jokaisella osuuskunnalla on oma arvomaailmansa, vaikka toimintaa ohjaavatkin
osuustoiminnan perusarvot: omatoimisuus,
omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus sekä eettiset arvot, kuten rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä
välittäminen. Näiden arvojen pitäisi olla jokaisen osuuskunnan käytännön toiminnan
johtotähtenä. Yrityksen arvoihin voidaan
toki lisätä vaikkapa sisäinen yrittäjyys, asiakastyytyväisyys, jäsenten oppiminen, laatukriteerit jne. On tietenkin muistettava, etteivät huoneentauluksi kirjoitetut arvot
merkitse mitään, ellei niiden mukaan myös
toimita.
M Haasteista menestystekijöiksi
M Erilaisuus: hyväksytään ja
valjastetaan hyötykäyttöön
M Yhteistyön ongelmat: ratkaistaan
ja tullaan entistä vahvemmiksi
M Piilo-osaaminen ja hiljainen tieto:
kehitetään vuorovaikutustaitoja
Osuuskunnan onnistumisen edellytyksiä 11
toimiva ryhmä
O
suuskuntayrityksen demokraattinen
päätöksenteko ja erilaisten ihmisten
toimiminen ryhmänä tuo omanlaisiaan haasteita. Osuuskunnassa työskentelemään tulevat jäsenet haluavat yrityksen, jossa he voivat osallistua tasa-arvoisina yrityksen toimintaan ja vaikuttaa itse työaikoihinsa ja työnsä sisältöön.
Yritystä perustettaessa on syytä keskustella avoimesti jäsenten käsityksistä siitä,
millainen johtajuuskäytäntö on ryhmälle sopivin. Osa jäsenistöstä saattaa odottaa vahvan henkilön nousemista ryhmän luotsaajaksi, osa taas haluaa sanoa sanansa joka asiassa.
Asiakkaisiin nähden osuuskuntalaisten
on pystyttävä toimimaan työryhmänä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Työryhmällä
pitää olla yhteisesti päätetyt päämäärät, ja
jokaisella sen jäsenellä omat tehtävänsä. Asiakkaisiin päin osuuskuntaa tai sen työryhmää edustamaan voidaan valita erikseen yksi jäsen, jos koetaan, että asiakkaat asioivat
mieluiten yhden henkilön kuin tiimin kanssa. Lisäksi kannattaa pohtia työnjohdon tarpeellisuutta tiimissä: sisäistä kyräilyä saattaa
vähentää se, että yhdelle jäsenelle annetaan
työnjohdollinen tarkastus- ja valvontavastuu. On kuitenkin syytä muistaa, että kyse
on toiminnan tehostamisesta ja laadun valvonnasta kaikkien puolesta, ei arvojärjestyksestä.
Ryhmän ”elämänkaareen” kuuluu alku-
M Ryhmän elämänkaari
M Innostus
M Kuherruskuukausi
M Kriisit, pettymykset, raadollisuuden paljastuminen
M Realiteettien ja inhimillisyyden
tunnustaminen; välirikot ja luovuttaminen mahdollisia
M Ongelmien ratkaisu
M Pelisääntöjen hiominen
M Tavoitteellinen yhteistyö
innostuksen jälkeen väistämättä kriisejä,
pettymyksiä ja ongelmia, kun erilaisten ihmisten odotukset, ajatukset ja tunteet alkavat törmäillä. Ryhmän elinikä riippuu siitä,
miten ongelmat kyetään ratkaisemaan. Jos
vaikeuksista selviydytään, pystytään yhteisiä pelisääntöjä hiomaan entistä yhteistyökykyisempinä.
Kaikkien ryhmien sisäinen dynamiikka
muuttuu jatkuvasti. Mikään ryhmä ei ole
ikuinen. Yrityksenä terve osuuskunta voi
toimia kuitenkin vuosikymmeniä, vaikka
sen jäsenistö on läpikäynyt keskinäisessä
suhteessaan monenlaisia vaiheita symbioosista itsenäistymiseen ja vieraantumiseenkin. Tämä edellyttää kuitenkin, että yksilölle on suhteellisen pysyvää etua osuuskunnan jäsenyydestä.
M Osuuskunnan menestymisen edellytyksiä
Hyvä liikeidea, joka vastaa markkinoiden tarpeisiin
Perusteellinen suunnittelu ja budjetointi
Jäsenet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja toimintasuunnitelmiin ja –tapoihin
Taitava johto ja vastuunsa tunteva hallinto
Riittävä rahoitus taattu
Tarkka toteutus ja tehokas seuranta
Markkinointi kunnossa
Hinnoittelu kohdallaan
Elävät pelisäännöt
Tinkimätön laatu
Jäsenten ja luottamushenkilöiden koulutus
Nopea reagointi muutoksiin
Kyky ratkaista ryhmän sisäiset ongelmat
Kyky asettaa kokonaisuuden edut henkilökohtaisten välittömien etujen edelle =
osuustoiminnallinen ajattelutapa
M Kyky nähdä asiat pitkällä tähtäimellä
M
M
M
M
M
M
M
M
M
M
M
M
M
M
12 Osuuskunnan perustajan opas
Osuuskuntakin on yritys
O
suuskunnat ovat yrityksiä, joiden toiminnan on perustuttava liiketaloudellisesti terveelle pohjalle, ja niillä on oltava edellytykset kannattavaan toimintaan.
Onnistumiseen vaikuttaa se, kuinka tarkoin toiminta on suunniteltu etukäteen ja
miten yrittäjämäistä toiminnan kehittäminen on. Kaikkien jäsenten sitoutuminen yrityksen tavoitteisiin on osuuskuntien selkein
menestystekijä.
Osuuskunnat kohtaavat samankaltaisia
ongelmia kuin pienyritykset yleensä. Pieni
aloituspääoma johtaa helposti rahoitusongelmiin. Ylimääräisenä vaikeutena saattaa
olla yhteistyön ja ryhmässä toimimisen oppiminen. Pelisääntöjä kannattaakin hioa pitkään, jotta löytyy yksimielisyys siitä, mistä
on kyse ja miksi. Yhtä tärkeää on sopia, että
pelisääntöjen toimivuutta seurataan ja niitä
korjataan, kun olosuhteet sitä edellyttävät.
Yhteistyö saattaa osoittautua uskomattoman
vaikeaksi varsinkin, jos osuuskunnan perustajat ovat toisilleen entuudestaan tuntemattomia. Pitkään palkkatyössä olleella saattaa
olla vaikea oppia yrittäjämäistä asennetta ja
totuttelu työnantajan rooliin voi viedä aikansa.
M Osuuskuntien etuja ovat
M Osuuskuntien kohtaamia haasteita ovat
M matala kynnys yrittämiseen,
harjaantuminen yrittäjyyteen
M vähäinen pääoman tarve
M rajattu taloudellinen vastuu
M oikeus työttömyysturvan säilymiseen (seitsemän jäsentä tai enemmän)
M keino työllistää itse itsensä,
omaehtoisesti
M mahdollisuus säilyttää ammattitaito ja pysyä työn syrjässä kiinni
M sosiaalinen turvaverkko; yhdessä
et ole yksin
M yhteistoiminnan ja verkostoitumi sen tuomat edut
M vaihtoehto harmaalle taloudelle
M työn tilaajalle helppoa; vain yksi
lasku maksettavana.
M sitoutuminen vaihtelee; aktiiviset
ja passiiviset jäsenet
M pääoman puute
M yrittäjäasenteen tai sisäisen yrittäjyyden puute; on totuttu palkkatyöhön
M liikeidean hataruus
M taloushallinnon puutteelliset
taidot
M kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa;
markkinointi kangertelee
M toimiminen liian monella toimialalla ja hajanaisesti
M demokraattisen päätöksenteon
vaikeus.
Parhaimmat onnistumisen edellytykset ovat osuuskunnalla, joka toimii yhdellä
tai toisiansa täydentävillä toimialoilla. Myös monitoimialainen osuuskunta menestyy, kun pelisäännöt ovat selvät ja kullakin toimialueella on toimiva johto.
Osuuskunnan onnistumisen edellytyksiä 13
3.
suunnItteLusta tOIMIntaan
Yhteinen tavoite
Y
ritysidea ja päätös perustaa osuuskunta eivät vielä riitä. Ennen aloittamista
on harkittava, mitä tehdään ja milloin.
Toimintaa suunniteltaessa on selvitettävä,
miten aloitteleva osuuskunta tulee menestymään. Perustamissuunnittelun tulee pohjautua mahdollisimman paljon tietoon.
Menestyminen on varmempaa, jos kaikki jäsenet osallistuvat suunnitteluun. Jos
osuuskunnan perustajien joukko on suuri,
on käytännöllistä jakautua pieniin työryhmiin, joista kukin työstää joitain suunnitel-
man osia. Ryhmien työn tulokset kootaan
kokonaissuunnitelmaksi.
Koska osuuskunta on paitsi liikeyritys
myös henkilöyhteisö, pelkkä liiketoiminnan
suunnittelu ei riitä. On syytä myös miettiä
yhdessä, miten toimitaan yhteisönä. Suunnittelun osaksi kannattaa sisällyttää yhteistoimintaa, päätöksentekoa ja johtamista sekä käytännön työtä, kuten kirjanpitoa ja laskentatoimen järjestelyjä koskeva keskustelu
ja päätöksenteko.
toiminta-ajatus
s
uunnittelu alkaa toiminta-ajatuksen
muotoilusta. Toiminta-ajatus kertoo,
mitä varten osuuskunta on olemassa
ja mitä sillä pyritään saamaan aikaan
(mihin tarpeeseen, kenelle, mitä). Toimintaajatusta mietittäessä osuuskunnan jäsenille
syntyy käsitys oman yrityksen perustarkoituksesta, joka myöhemmässä vaiheessa ohjaa heidän toimintaansa. Kannattaa muistaa,
että osuuskunnan tarkoitus on aina osuustoiminnallinen eli osuuskunta harjoittaa jäsentensä talouden tai elinkeinon tukemisek-
14 Osuuskunnan perustajan opas
si taloudellista toimintaa siten, että jäsenet
käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluja. Toiminta-ajatuksella voidaan
kuvata yrityksen toiminnan arvoperustaa ja
määritellä myös toimialaa. Toiminta-ajatus
kuvataan lyhyesti ja selkeästi.
Esimerkiksi: ”Osuuskunta Untuvan toiminta-ajatuksena on tukea jäsentensä
elinkeinoa untuvan puhdistuksella ja
tuottamalla markkinointipalveluja jäsentensä untuvatuotteille.”
Liikeidea
L
iikeidea on toiminta-ajatusta yksityiskohtaisempi kuvaus yrityksen toimintatavoista. Liikeidea kertoo, miten yritys
aikoo menestyä valitulla toimialalla: miten
yritys aikoo toimia, millaisia tuotteita ja asiakkaita se tavoittelee ja millainen organisaatio aiotaan perustaa.
Liikeidean avulla pyritään erottautumaan laadullisesti ja toiminnallisesti muista
saman alan yrityksistä. Liikeideassa yhdistyvät yrityksen tapa toimia, hyöty asiakkaalle
yrityksen tuotteista/palveluista sekä käsitys
siitä, kenelle tuotteet ja palvelut on tarkoitettu. Liikeidean suunnittelu on keskeinen
osa yrityksen markkinoinnin suunnittelua.
Liikeidea vaikuttaa yrityksen imagoon
eli siihen, miten ja millaisena ulkopuoliset
ja asiakkaat näkevät yrityksen ja sen tuotteet. Pienessä yrityksessä mielikuva yrityksestä ja sen todellinen toiminta eivät voi olla
kauan ristiriidassa keskenään.
Osuuskunnan liikeidea on vankka, kun
se perustuu yhteistyöhön, ja sen osatekijät
(mitä, kenelle, miten, miksi) sopivat hyvin
yhteen.
Hyvä liikeidea sekä yhteinen innostus ja
osaaminen ovat osuuskunnan perustamisen
lähtökohtia.
Liiketoimintasuunnitelma
Y
rityksen menestymisen edellytykset
voidaan tutkia perusteellisesti etukäteen, jos siihen on aikaa ja voimavaroja. Apuna voi käyttää omia havaintoja ja
päättelykykyä sekä edullisia tai maksuttomia palveluja, kuten esimerkiksi uusyrityskeskusten, ELY-keskusten ja ProAgria Keskusten palvelut.
Liiketoimintasuunnitelman lopullisesta
M LIIketOIMIntasuunnIteLMa sIsäLtää
perustiedot yrityshankkeesta ja perustajista
M Yrityksen toiminimi ja sijaintipaikkakunta,
toimiala, toiminta-ajatus, toiminta-alue, perustiedot perustajista.
kuvaus yrityshankkeesta
M Tarve/hyöty asiakkaalle, imago, asiakkaat/
asiakasryhmät, tuotteet/palvelut, tapa toimia,
yrityksen voimavarat.
perustelut yrityksen perustamiselle ja
suunnitellulle liikeidealle
M Markkinapohjaiset perustelut (esimerkiksi
kasvavat markkinat, markkinoilla tilaa, yrityksellä erityinen kilpailuetu).
M Perustajasta johtuvat syyt (perustajat juuri
”oikeita henkilöitä” perustamaan juuri tämän
yrityksen).
M Perustelut suunnitellulle liikeidealle (miksi
juuri tämä asiakasryhmä, juuri nämä tuotteet/
palvelut, miksi toimitaan juuri näin, jne.).
tuleva liiketoiminta
M Määritellään tavoitteet ja asetetaan visio tulevalle liiketoiminnalle.
muodosta tulee sopia tulevan jäsenistön
kanssa, sillä jäsenten lopullinen päätös lähteä mukaan perustuu usein juuri liiketoimintasuunnitelmaan. Kirjallisen liiketoimintasuunnitelman voi työstää internetissä
osoitteessa http://liiketoimintasuunnitelma.
com. Yritys-Suomi-verkkopalvelussa www.
yrityssuomi.fi on myös mahdollista laatia liiketoimintasuunnitelma.
pääoman tarve, rahoitus ja vakuudet
M Kuinka paljon rahaa tarvitaan investointeihin
ja käyttöpääomaksi, mistä raha saadaan (oma
rahoitus, vieras rahoitus), mitä vakuuksia on
käytettävissä lainojen vakuudeksi.
kannattavan toiminnan edellytykset
M Lasketaan myyntikatetarve, laaditaan myyntija myyntikatebudjetit sekä tulosbudjetti.
sWOt-analyysi yrityshankkeesta
M Osuuskunnan toiminnan sisäiset vahvuudet
ja heikkoudet, missä asioissa osuuskunnan jäsenistö tai organisaatio on erinomainen tai ainakin parempi kuin muut yritykset?
M Osuuskunnan toimintaa ja toimialaa koskevat
uhkat ja mahdollisuudet:
uhkat ovat tekijöitä, joille emme voi mitään,
mutta jotka täytyy ottaa huomioon, mahdollisuudet ovat tekijöitä, joille toimintaa voidaan
rakentaa ja joita tulee hyödyntää osuuskunnan eduksi.
Yhteenveto ja johtopäätökset
M Mistä on kysymys, onnistumista puoltavat
tekijät, onnistumista vastaan olevat tekijät.
Suunnittelusta toimintaan 15
Vuosisuunnitelma
t
oiminta-ajatus, liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma hahmottavat osuuskunnan toimintaa pitkällä aikavälillä. Vuosisuunnitelma sisältää seuraavan toimintavuoden käytännön suunnittelun.
Vuosisuunnitelmaan kuuluvat toimintasuunnitelma, vuoden myyntitavoitteet, sekä talousarvio ja rahoituslaskelma. Vuosisuunnitelman täytyy olla yhdensuuntainen
liikeidean ja toiminta-ajatuksen kanssa. Siksi liikeidea kirjoitetaan vuosisuunnitelman
alkuun.
Toiminnan suunnittelussa kannattaa
hahmottaa ne päämäärät, joihin suunnittelukauden aikana pyritään. Päämäärät voi jakaa pienemmiksi osiksi, tavoitteiksi.
M Tavoitteet ovat
M selkeästi määriteltyjä: jokainen
jäsen ymmärtää ne
M mitattavia: voidaan arvioida, milloin ne ovat toteutuneet
M aikaan sidottuja: tiedetään, milloin
ne on oltava toteutettu
M toteutettavissa olevia: ne ovat mahdollisia saavuttaa.
Hyvä tavoite on tuloslähtöinen. Se kertoo, mitä tavoitteen toteuduttua on saavutettu. Kun tavoitteet on asetettu, ne puretaan toimenpiteiksi, joiden avulla tavoitteet
on helppo käytännössä toteuttaa. Toimenpiteille tehdään aikataulu ja sovitaan, kuka
niiden toteuttamisesta vastaa.
neuvontaa osuuskunnan perustamista suunnitteleville
p
ellervo-Seurasta saa neuvontaa osuuskunnan perustamisvaiheeseen sekä toiminnan aikaisiin tilanteisiin. Lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä neuvontaa
antaa osuuskuntalakiin erikoistunut lakimies.
Neuvontaa saa puhelimitse, sähköpostitse sekä henkilökohtaisin tapaamisin. Yhteystiedot
ovat osoitteessa www.pellervo.fi > Yritysneuvonta.
Osuustoiminnan Kehittäjät - Coop Finland ry on osuustoiminnan ja yhteisyrittämisen osaajien sekä pienosuuskuntien valtakunnallinen yhdistys, joka ylläpitää ja kehittää jäsentensä neuvonta- ja kehittämistyössä tarvittavaa ammattitaitoa sekä edistää erityisesti
pienten ja uusien osuuskuntien asioita. Lisätietoja saa osoitteesta www.coopfin.coop.
Pirkanmaalla toimii osuuskuntayrittäjyyteen ja osuustoimintaan sekä lainsäädäntöön
liittyviin kysymyksiin neuvontaa antava Tampereen
Seudun
Osuustoimintakeskus
(www.osuuskuntakeskus.net). Heidän kouluttamansa alueelliset osuustoiminnalliseen
yrittäjyyteen perehtyneet yritysneuvojat löytyvät osoitteesta www.yhteistoiminta.fi >
Ota yhteys.
Satakunnassa on Osuuskunta Sataosaajien osuustoiminnan neuvontapiste. Lisätietoja toiminnasta on osoitteessa www.sataosaajat.fi.
Uusyrityskeskukset antavat henkilökohtaista neuvontaa yrityksen perustamista
suunnitteleville ja alkaville yrityksille yli 80
palvelupisteessä ympäri Suomea. Uusyrityskeskukset toimivat yhteistyössä kuntien
elinkeinoasiamiesten ja muiden alkavia yrittäjiä auttavien tahojen kanssa. Yhteystiedot
ovat osoitteessa www.uusyrityskeskus.fi.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) auttavat yrityksen
16 Osuuskunnan perustajan opas
perustamisessa ja liikeidean arvioinnissa sekä antavat koulutusta yritystoiminnan aloittajille. Yrityksen perustamista suunnitteleville
tarkoitettuja koulutustilaisuuksia ovat muun
muassa Oman yrityksen perustaminen -teemapäivä ja alkavalle yritykselle suunnitellut
tuotteistetut asiantuntijapalvelut kuten ProStart -Yritysidean arviointi- ja kehittämisohjelma. Koulutustilaisuudet ovat ELY-keskusten
internetsivuilla www.ely-keskus.fi.
ProAgria Keskusten ja Maa- ja kotitalousnaisten (MKN – Yrityspalvelut) yrityspalvelut antavat monipuolista neuvontaa
maaseudun alkaville yrityksille. Kokonaisuuteen kuuluu muun muassa yritysidean
arviointia, liiketoimintasuunnitelman ohjausta, investointi- ja rahoitussuunnittelua,
yrityksen perustamisneuvontaa, tuotteiden
ja palvelujen suunnittelu-, kehittämis- ja arviointipalveluja sekä maaseutumatkailun
majoitustilojen luokitusta ja yleisvaikutelman arviointia. Asiantuntijuuden erityisalaa
ovat maaseudun toimialat, kuten matkailu-,
ravitsemis-, hyvinvointi- ja hoiva-alan palvelut, elintarvikkeiden valmistus ja luonnontuoteala, hevosala, urakointi, metalli- ja
puuala sekä bioenergiaan liittyvä yrittäjyys
ja muut luonnonvara-alat. Lisätietoja yrityspalveluista on internetsivuilla www.proagria.fi > Palvelut > ProAgria Yritys ja www.
maajakotitalousnaiset.fi > Yritysneuvonta
sekä www.majoitumaalla.fi
Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n
alueellisilla käsi- ja taideteollisuusyhdistyksillä on yritysneuvontaa ja tuotteistettuja
palvelupaketteja (esimerkiksi Taito-startti ja
Taito-tuotearvio) käsityöyrityksen perustamista suunnitteleville. Lisätietoja saa Taitoyritysneuvojilta ja osoitteesta www.taito.fi/
Yrityspalvelut.
4.
taLOus tasapaInOOn
t
alouden tuntemus on yksi osuuskunnan menestymisen tärkeimmistä edellytyksistä. Jos perustajajäsenten joukossa ei ole riittävää asiantuntemusta, kannattaa ottaa ulkopuolinen tili- tai kirjanpitotoimisto hoitamaan kirjanpitoa ja muuta laskentatointa.
Yksikään yritys ei käynnisty ilman rahaa. Alussa yritykseen täytyy saada alkupanostukseksi joko omaa tai vierasta pääomaa tai kumpaakin. Vieraan pääoman
yrittäjä joutuu maksamaan korkoineen takaisin. Omalla rahoituksella on merkittävä
etu vieraaseen pääomaan verrattuna: sen aiheuttamissa kustannuksissa voidaan joustaa
eikä sitä tarvitse lyhentää.
Talouden tulos, ylijäämä, syntyy tulojen
ja menojen erotuksena. Panossijoitus on
edellytys tuottojen saannille. Se, joka ei panosta, ei voi odottaa tulostakaan. Kannattavuuteen ei kuitenkaan riitä se, että tehdään
oikein (tehokkaasti), vaan lisäksi on tehtävä
oikeita asioita (markkinat ja tuotteet).
Ennen hankkeeseen ryhtymistä on syytä
punnita tarkoin liikeidean realistisuus. Tulosbudjetteihin kahdelle ensimmäiselle vuodelle kerätään arvioita realistisista tuotoista
ja kuluista ja otetaan huomioon sekä mahdolliset korkokulut että kaluston vanheneminen.
Arvioitaessa budjetin lukuja on hyvä pitää mielessä vanha totuus siitä, että ihmismielellä on taipumus arvioida kulut liian
pieniksi ja tuotot liian suuriksi. Hyvä on
myös muistaa, että toiminnan alkuvaiheessa
on vain menoja. Tulot tulevat vasta myöhemmin.
Osuuskunnan toiminnan kannattavuuden selvittäminen tapahtuu laskemalla
myyntikatetarve, laatimalla myynti- ja myyntikatebudjetti sekä yhdistämällä ne tulosbudjetiksi.
Talous tasapainooan 17
Myyntikatetarpeen määrittely
Minimimyyntikatetarve laskemalla saadaan selville se euromäärä, jolla yritys saavuttaa
0-tuloksen. Ei tule voittoa, mutta ei tule tappiotakaan.
Myyntikatetarvetta laskettaessa tavanomainen tuloslaskennan kaava käännetään ylösalaisin. Näin saadaan perustamisvaiheen minimitulostavoite seuraavasti:
MINIMITULOSTAVOITE (ennen veroja)
+ Poistot (vähintään lainojen lyhennysten suuruisina)
= RAHOITUSTULOSTARVE
+ vieraan pääoman korot
+ (verot, joita tässä ei huomioida, kun tulos on +/- 0)
= KÄYTTÖKATETARVE
+ toiminnan kiinteät kulut
+ vuokrat
+ kiinteät palkat sivukuluineen
= MYYNTIKATETARVE
+/- 0 euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
Myynti- ja myyntikatebudjetin laatiminen
Myynti- ja myyntikatebudjetit voidaan laatia joko esimerkiksi tuotteittain, asiakkaittain tai
kuukausittain seuraavasti:
NETTOLIIKEVAIHTO (alvton hinta)
muuttuvat kulut
-- raaka-aineet ja muut ostot
-- muuttuvat työpalkat sivukuluineen
-- muut muuttuvat kulut
= MYYNTIKATE
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa yhteensä
_____ euroa
tulosbudjetin laatiminen
TULOSBUDJETTI
LIIKEVAIHTO
- muuttuvat kulut
MYYNTIKATE
kiinteät kulut
-- kiinteät palkat sivukuluineen
-- vuokrat
-- muut kiinteät kulut
KÄYTTÖKATE
- vieraan pääoman kulut
- verot
RAHOITUSTULOS
- poistot
NETTOTULOS
18 Osuuskunnan perustajan opas
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa yhteensä
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
_____ euroa
hankkeen alkuvaiheen rahoitus
u
uden yrityksen käynnistämiseen tarvitaan työtä ja aikaa, eikä uusi osuuskunta säästy pakollisilta hankinnoilta. Alkupääoman tarve riippuu siitä, mitä yritys
todella tarvitsee päästäkseen liikkeelle. Palvelu- ja käsityöalojen osuuskunnat tai hankintaosuuskunnat saattavat selvitä pienin-
kin investoinnein. Tuotannollinen toiminta
vaatii suurempaa määrää pääomaa. Kuitenkin pienenkin yrityksen rekisteröinti-, vuokra-, puhelin- ja postikulut nielaisevat rahaa
ennen kun tuotteista saatavia tuloja tippuu
kassaan.
rahaa tarvitaan investointeihin ja käyttöpääomaksi
Y
ritystä aloitettaessa rahan lähteitä ovat
omat ja/tai vieraat sijoitukset ja/tai
avustukset. Liikkeellelähdön onnistumiseksi rahan lähteiden täytyy kattaa rahan
tarve. Rahaa tarvitaan usein enemmän kuin
kustannuksia arvioitaessa on osattu ottaa
huomioon.
M Osuuskunnan mahdollisia investointeja ovat
M liiketila (vuokravakuudet, remonttikulut)
M koneet ja kalustot (ostohinta tai vuokraushinta, asennus, kuljetus, korjaus)
M irtaimisto ja sisustus (konttorikalusteet, konttoritarvikkeet, muut tarvikkeet).
M Osuuskunta tarvitsee rahaa käyttöpääomaksi, johon kuuluvat
M perustamiskulut (muun muassa perusilmoitus kaupparekisterisiin,
käsittelymaksu 350 euroa v. 2010)
M alkumainonta (ilmoitukset, mainoskirjeet, käyntikortit jne., lähetyskulut)
M vuokra
M mahdolliset palkat (palkat ja palkkojen sivukulut)
M kassa
M alkuvarasto
M muut ennakot.
M Omia sijoituksia voivat olla
M osuuspääoma (osuudet ja mahdolliset lisäosuudet)
M omat koneet ja kalusto
M muu oma sijoitus, esimerkiksi lainat jäseniltä.
M Vierasta rahaa voivat olla
M lainat pankeilta ja erityisluottolaitoksilta (Finnvera Oyj)
M sekkitililuotot
M lainat tavarantoimittajilta (ostovelat)
M muu rahoitus (esimerkiksi avustukset ELY-keskukselta).
kassabudjetti
r
ahan riittävyyttä seurataan kuukausittaisella kassabudjetilla. Kassabudjettiin
kerätään kassaan tulevat maksut
(myyntitulot, muut liiketulot ja ylimääräiset
tulot) yhteensä. Samoin kerätään kassasta
maksettavat kulut (arvonlisävero, ostot, palkat, ennakonpidätykset ja sotumaksut, TyELmaksut, muut lakisääteiset vakuutusmaksut,
lomarahat, muut henkilöstökulut, vuokrat,
muut kiinteät kulut, korkokulut, verot, mahdolliset investoinnit ja lainojen lyhennykset)
yhteen. Kassaan tulevista maksuista vähennettynä kassasta menevät maksut ilmoittavat rahoitustarpeen, sen mitä alkukassasta
ja mahdollisista luottojen lisäyksistä täytyy
rahaa löytyä, jotta yrityksen rahat riittäisivät
aina kuluihin.
Talous tasapainoon 19
Omaa rahaa tarvitaan
Y
ritys rahoittaa toimintaansa tulorahoituksen lisäksi siis omalla pääomalla,
vieraalla pääomalla ja avustuksilla.
Avustuksista on huomattavaa apua yritystoiminnan alussa, mutta yritystoiminnan kannattavuus ei voi olla pysyvästi avustusten
varassa.
Oma pääomaa yrityksessä voi olla oma
sijoitettu pääoma, tuloksen kautta syntynyt
ja yritykseen verojen maksun jälkeen jätetty
pääoma sekä omaisuuden arvonnousujen
kautta syntynyt pääoma. Perinteisesti pienet
yritykset lisäävät omaa pääomaansa tuloksestaan. Oma pääoma on yrityksen puskurivarasto, jota aloitettaessa on oltava tarpeeksi. Yrityksen oma pääoma on riskinottoa
varten. Sen riittävyys tulee esiin aina uusia
riskejä kohdattaessa.
Yritystoiminnan käynnistämiseen sitou-
tuu paljon jäsenten työtä. ”Hikipääomalle”
on käyttöä ennen kuin tuottoja tulee, mutta
myös rahallista panostusta tarvitaan, jotta
osuuskuntamuotoiseenkin yritystoimintaan
sitouduttaisiin. Jos ei ole mitään hävittävää
ja vain vähän voitettavaa, miksi yrityksestä
välitettäisiin? Tämä on ollut monen aloittelevan osuuskunnan kompastuskivi; vähäisellä pääomalla ja ”riskittömästi” perustetulla yrityksellä ei riitä toimintaan tarvittavaa
käyttöpääomaa.
Osuuskunnan perustajien kannattaa
miettiä tarkkaan osuusmaksun suuruus. Se
määrätään usein liian alhaiseksi, koska
osuuskuntalaki ei määrää osuuskunnan vähimmäispääomaa. Mitä suurempi on oman
rahoituksen osuus, sitä helpompaa on löytää hankkeelle myös ulkopuolista rahoitusta.
Mistä vierasta pääomaa?
t
oiminnan käynnistysvaiheessa osuuskunnan jäsenet saattavat joutua lainaamaan osuuskunnalle omia varojaan.
Omistajien lainat maksetaan takaisin
osuuskunnan toiminnan päästyä kunnolla
vauhtiin. Lainojen ehdot määritellään tarkasti ja lainasta tehdään kirjallinen sopimus.
Ulkopuolista rahoitusta tarjoavat pankit
ja rahoitusyhtiöt. Erityisrahoituksen myöntäjinä on joukko valtion rahoituksella toimivia yhteisöjä.
pankit
Pankin luotonannon muotoja ovat yleisemmin tililuotot sekä lyhyt- ja pitkäaikaiset
luotot. Hyväkään liikeidea ei riitä vakuudeksi, vaan pankki edellyttää lainoilleen reaalivakuuksia. Yritysluotoissa vakuudet ovat
yleisemmin kiinnityksiä, osakekirjoja tai talletuksia. Finnvera Oyj voi antaa takauksia
lainojen vakuudeksi.
Usein lainaan tarvitaan myös yrittäjien
henkilökohtainen takaus. Henkilötakauksissa riski koskettaa takaajien henkilökohtaista omaisuutta. Omavelkaisessa takauksessa velka voidaan sen eräännyttyä vaatia
suoraan takaajalta, eikä päävelallisen maksukyvyttömyyttä tarvitse selvittää.
Lainapäätöksiä tehdessään pankit katsovat yrityksen menestymistä (rahoitustulos,
minkälainen tulevaisuus), vakuusasemaa,
sitä mitä asiakas tuottaa pankille kokonaisuudessaan (raha-asioitten keskittäminen),
20 Osuuskunnan perustajan opas
yrittäjäluonnetta (tavoitteellisuutta, vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta ja päätöksentekokykyä) sekä sitä, ovatko lainanhakijoiden
omat talousasiat kunnossa (luottotiedot).
Mikäli lainanoton jälkeen yritystoiminnassa
tulee esiin odottamattomia ongelmia, on
muutoksista hyvä kertoa pankille.
rahoitus- ja eläkevakuutusyhtiöt
Rahoitusyhtiöt rahoittavat koneiden, laitteiden ja kaluston hankintaa osamaksurahoituksella tai leasing-rahoituksella
(laitteen vuokraaminen). Leasing soveltuu
myös tuotannollisten investointien rahoittamiseen. Luoton vakuutena on yleensä rahoituksen kohteena oleva kone. Leasing-rahoitus ei sido vakuuksia, joita aloittavalla yrityksellä on usein niukasti. Leasing-vuokrat
voi vähentää verotuksessa.
Osuuskunnalla on myös mahdollisuus
takaisinlainata rahastoituneita TyEL-eläkevakuutusmaksuja.
erityisrahoituksen vaihtoehtoja
Valtio edistää pienten yritysten toimintaa
neuvonnan ja koulutuksen lisäksi myöntämällä rahallista tukea yrityksen perustajalle.
Tuki riippuu usein yrityksen sijaintipaikkakunnasta ja toimialasta. Avustusten ja tukien saantimahdollisuus kannattaa selvittää
ennen yrityksen perustamista.
Yleensä tuki täytyy anoa ja päätös tuen
hyväksymisestä tulla ennen hankkeeseen
ryhtymistä.
Useat niistä maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella. Avustukset voivat tukea yritystoiminnan alkua,
mutta yrityksen kannattavuus ei voi olla
avustusten varassa. Lisätietoja yritystuista
saa osoitteesta www.yrityssuomi.fi.
starttiraha
Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot)
voivat myöntää yrittäjiksi ryhtyville starttirahaa. Starttiraha turvaa yrittäjän toimeentulon yritystoimintaa käynnistettäessä. Tukea voidaan myöntää enintään 18 kuukauden ajaksi. Starttirahapäätös tehdään yleensä kahdessa jaksossa. Jakson pituus voi olla
enintään kuusi kuukautta. Jos kahden jakson jälkeen arvioidaan olevan edelleen tarvetta toimeentulon turvaamiseen, voidaan
starttirahaa myöntää kolmannelle jaksolle,
kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajaksi. Starttirahaa voidaan maksaa niiltä päiviltä, joina yrittäjä työskentelee yrityksessään,
kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Starttirahaa voidaan myöntää päivää kohti työllistämistuen verran korotettuna enintään 60 %:n lisäosalla, eli vuonna 2010 keskimäärin noin 550–880 euroa.
Hakijalta edellytetään yrittäjäkokemusta
tai yrittäjätoiminnassa tarvittavaa koulutusta. Koulutus voidaan järjestää myös tuen
maksamisen aikana. Starttirahaa ei voida
myöntää, jos yritystoiminta on jo alkanut.
Päätöstä valmistellessaan TE-toimisto voi
pyytää ulkopuoliselta asiantuntijalta esimerkiksi uusyrityskeskukselta arviota starttirahan hakijan yrittäjävalmiuksista, yritysidean
kannattavuudesta ja alan kilpailutilanteesta.
Jos osuuskunnan jäseniä on seitsemän
tai enemmän, ei starttirahaa voida myöntää,
koska omistusosuus jää alle 15 prosentin,
jolloin jäseniä ei katsota yrittäjiksi. Jos
osuuskunnan jäseniä on enintään kuusi, voi
heistä jokainen saada starttirahaa perustettavaan osuuskuntaan.
Lisätietoja starttirahasta saa TE-toimistoista ja osoitteesta www.mol.fi > Yrittämisen tuki > Starttiraha - aloittavan yrittäjän
tuki.
työllisyyspoliittinen avustus
ELY-keskus voi myöntää työllisyyspoliittista
avustusta osuuskunnan perustamiseen, jos
perustettavan osuuskunnan jäsenistä vähintään kolme neljäsosaa on osuuskunnan perustamishetkellä työttöminä työnhakijoina.
Avustusta myönnetään enintään 75 %
avustuksen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista. Korkein tukitaso on tarkoitettu osuuskunnille,
joiden kaikki jäsenet ovat perustamishetkellä työttömiä. Avustusta voidaan myöntää
enintään kuuden kuukauden ajaksi kustannuksiin, jotka aiheutuvat työttömien osaamisen ja työsuoritusten markkinoinnista,
työtilaisuuksien hankkimisesta tai järjestämisestä sekä yhteisön yhdistys- ja kaupparekisteriin merkitsemisestä.
Työllisyyspoliittista avustusta voidaan
myöntää myös sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen. Sosiaalisen yrityksen elinkeinotoiminnan nimenomaisena tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia.
Edellä mainittu tavoite on nimenomaisesti
mainittava yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen säännöissä. Lisätietoa avustuksesta saa ELY-keskuksista ja osoitteesta www.
mol.fi > Työnantajanpalvelut > Palkkatuki ja
muut tuet.
avustusta investointeihin ja
kehittämishankkeisiin
ELY-keskukset voivat myöntää avustusta yritysten kehittämishankkeisiin ja investointeihin. Tukea voi saada yritystoiminnan aloittamisessa tai laajentamisessa tarpeellisen
käyttöomaisuuden hankintaan tai sen muutos- ja parannustöihin. Tukea voidaan myöntää 10–35 % riippuen yrityksen koosta ja sijainnista.
Aloittamisvaiheessa on mahdollista saada avustusta myös ulkopuolisten asiantuntija- ja kehittämispalveluiden hankkimiseen.
Tukea myönnetään kehittämistoimenpiteen
laajuudesta riippuen enintään 50–90 % tukikelpoisista kustannuksista.
Kaupunki- tai kuntakeskuksen taikka
muun siihen verrattavan taajaan asutun alueen ulkopuolella sijaitsevalle päivittäistavaroita myyvälle kyläkaupalle voidaan myöntää tukea investointiin, jolla parannetaan tai
monipuolistetaan palveluja. Avustuksen
enimmäisprosenttiosuus investoinnin hankintamenosta on 40. Lisätietoja avustuksista
saa ELY-keskuksista ja internetsivuilta www.
ely-keskus.fi, www.mavi.fi ja www.yrityssuomi.fi.
tukea työntekijän palkkauskustannuksiin
TE-toimisto voi myöntää palkkatukea työnantajalle työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille tai jos hän ei sijoitu
koulutukseen. Palkkatukea voi saada työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Palkkatuki koostuu
perusosasta ja harkinnanvaraisesta lisäosasta. Korkeinta korotettua palkkatukea (perusosa + lisäosa) on mahdollista saada vaikeasti työllistyville työnhakijoille. Vaikeasti
työllistyvällä tarkoitetaan työtöntä työnhakijaa, joka on saanut työttömyyspäivärahaa
vähintään 500 päivältä. Lisätietoja palkkatuesta saa TE-toimistoista ja osoitteesta www.
mol.fi > Työnantajan palvelut > Palkkatuki
ja muut tuet.
Matalapalkkatukeen on oikeutettu
Talous tasapainoon 21
työnantajarekisteriin merkitty työnantaja,
jos hänellä on palveluksessaan 54 vuotta
täyttänyt työntekijä, jolle kokoaikaisesta
työstä maksettava palkka on yli 900 euroa,
mutta alle 2 000 euroa kuukaudessa. Työnantaja voi jättää oma-aloitteisesti suorittamatta Verohallinnolle tukea vastaavan määrän palkoista toimitetuista ennakonpidätyksistä. Ennakonpidätyksestä vähennettävä
matalapalkkatuki ilmoitetaan Verohallinnolle kausiveroilmoituksella. Lisätietoja matalapalkkatuesta saa Verohallinnon toimipisteistä ja osoitteesta www.vero.fi.
Työnantajan sosiaaliturvamaksu on
vuoden 2011 loppuun saakka poistettu tiettyjen Lapin ja Pohjois-Karjalan kuntien, Kainuun maakunnan sekä Pohjois-Pohjanmaalla
Hailuodon ja Pohjois-Savossa Rautavaaran
kuntien työnantajilta. Maksuvapautusten yhteinen enimmäismäärä on 30 000 euroa samalta palkanmaksuvuodelta suoritettavasta
sosiaaliturvamaksusta. Sosiaaliturvamaksuvapautusta hyväkseen käyttävän työnantajan
on tehtävä aloittamisilmoitus Verohallinnolle. Maksuvapautuskokeilussa mukana oleva
työnantaja vähentää maksuvapautuksen piiriin kuuluvat määrät kausiveroilmoituksessaan. Lisätietoja sosiaaliturvamaksuvapautuksesta saa Verohallinnon toimipisteistä ja
osoitteesta www.vero.fi.
Aloittavalle tai laajentavalle pienelle yritykselle voidaan myöntää yrityksen kehittämisavustusta uusien työntekijöiden palkkamenojen perusteella. Aloittavalle pienelle
yritykselle voidaan myöntää avustusta myös
yrittäjän kohtuullisten laskennallisten palkkamenojen perusteella. Avustus on enintään 50 prosenttia ja sitä myönnetään enintään 24 kuukauden ajalta.
Yksinyrittäjän on mahdollista saada
avustusta ELY-keskukselta palkatessaan ensimmäistä/ensimmäisiä työntekijöitä yritykseensä. Avustuksia on haettava ennen työsuhteen alkamista siltä ELY-keskukselta,
jonka alueella on työntekijän työpaikka sekä työnantajan kiinteä toimipaikka. Työntekijä tulee palkata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja työaika täytyy olla
vähintään 25 tuntia viikossa.
Maaseutumaisella alueella MannerSuomessa yritys voi saada yrityksen käynnistysavustusta enintään kahden henkilötyövuoden palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin kahden vuoden aikana. Tuki voi
olla korkeintaan 50 % palkasta. Lisätietoja
yrityksen käynnistysavustuksesta saa osoitteesta www.mavi.fi > Maaseudun rahoitus
> Yritystoiminnan tuet > Käynnistystuki.
Jos työntekijän työpaikka sekä työnantajan kiinteä toimipaikka on I tukialueella
tai Forssan, Etelä-Pirkanmaan, Imatran,
Jämsän, Keuruun, Kouvolan, Kotka-Haminan, Lappeenrannan, Salon, Seinäjoen
22 Osuuskunnan perustajan opas
tai Vakka-Suomen seutukunnan alueella
taikka Hartolan, Heinolan, Kaskisten tai
Sysmän kunnassa, yksinyrittäjälle voidaan
myöntää yrityksen kehittämisavustusta
ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin.
Työntekijä tulee palkata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja työaika olla vähintään 25 tuntia viikossa. Avustuksen määrä on 30 % palkattavan työntekijän palkasta
ensimmäisten 12 kuukauden ajalta ja 15 %
seuraavien 12 kuukauden ajalta.
Lisätietoja yrityksen kehittämisavustuksesta saa ELY-keskuksista ja internetsivuilta
www.ely-keskus.fi ja Yritys-Suomi-palvelusta osoitteesta www.yrityssuomi.fi.
Muu erityisrahoitus
Keksintösäätiö voi myöntää rahoitusta yksityishenkilöille ja alkuvaiheessa oleville yrityksille innovatiivisen tuotteen tai palvelun
kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Lisätietoja saa Keksintösäätiön internetsivuilta
www.keksintosaatio.fi.
Teknologian kehittämiskeskus Tekes
rahoittaa yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa avustuksin ja lainoin. Lisätietoja on osoitteesta www.tekes.fi.
Finnvera Oyj on erityisrahoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä sekä
uusien yritysten perustamista. Finnvera toimii rahoitusmarkkinoita täydentävänä yritysrahoittajana tiiviissä yhteistyössä muiden
rahoittajien kanssa ja on näin ollen hankkeissa yleensä osarahoittajana.
Rahoitusta voidaan myöntää kaikille toimialoille lukuun ottamatta varsinaista maatilataloutta, metsätaloutta ja rakentamisen perustajaurakointia. Rahoitusratkaisuja edeltää
aina yrityksestä tehtävä yritystutkimus, jossa
arvioidaan yrityksen liikeideaa, kilpailukykyä ja menestymismahdollisuuksia.
Finnvera Oyj voi myöntää rahoitusta uusosuuskunnille samoilla periaatteilla kuin
muillekin yrityksille. Yrityksen tulee täyttää
kannattavan liiketoiminnan edellytykset ja
yrittäjän henkilökohtaisen talouden on oltava kunnossa. Lisäksi yrittäjän tulee osallistua
yrityksen toimintaan täysipäiväisesti ja on
ansaittava siitä toimeentulonsa.
Parhaiten osuuskunnalle soveltuvat Finnveran tuotteista takaukset ja lainoista Investointi- ja käyttöpääomalaina sekä Kehittämislaina. Pienlainatuotteet ovat mahdollisia, kun yrityksen henkilömäärä on alle viisi
henkilöä. Rahoitusratkaisut ovat aina hankkeen mukaan räätälöityjä, joten kannattaa
ottaa yhteyttä lähimpään Finnveran aluekonttoriin mahdollisten rahoitusvaihtoehtojen kartoittamiseksi. Lisätietoja Finnveran
rahoitusvaihtoehdoista saa Finnveran puhelinpalvelusta numerosta 020 690 782 ja
osoitteesta www.finnvera.fi.
5.
YrItYs eLää
MarkkInOInnIn aVuLLa
O
suuskunnan toimintamahdollisuuksien perusta on toiminnan kannattavuus
eli tulojen on oltava menoja suuremmat. Markkinoinnin perusta määritellään jo
osuuskunnan liikeideassa: mitä, kenelle, miten ja miksi osuuskunta aikoo tuottaa hyödykkeitä tai palveluja.
Markkinaselvityksen avulla aloittava
osuuskunta selvittää toimintansa kohteen ja
olosuhteet, joissa sitä harjoitetaan. Selvityksen voi laatia muun muassa yhteisten, omien tutkimusten, havaintojen ja haastattelujen avulla ja käyttämällä hyväksi esimerkiksi Tilastollisen vuosikirjan tietoja sekä ELYkeskuksen ja muiden yritysneuvontapisteiden palveluja.
Yritys elää markkinoinnin avulla 23
Markkinaselvitys
kohteet
Kenelle halutaan myydä - yrityksille vai yksityishenkilöille? Missä he ovat? Mikä on mahdollisten asiakkaiden määrä ja ostovoima
keskimäärin? Kuka tekee ostopäätökset ja
miten päättäjät tavoitetaan?
asiakkaiden tarpeet
Mitkä ovat asiakkaiden toiveet ja vaatimukset tarjottavan tuotteen tai palvelun suhteen? Liittyvätkö ne hintaan, laatuun, saatavuuteen, ajankohtaisuuteen tai muuhun sellaiseen? Ja mikä on näiden keskinäinen painoarvo?
kilpailutilanne
Ketkä ovat kilpailijoita, miten he toimivat ja
minkälaiset ovat heidän tuotteensa tai palvelunsa? Mitkä ovat kilpailijoiden vahvuudet ja heikkoudet? Entä kilpailun luonne hinta, laatu, ominaisuudet, saatavuus tai
muut tekijät?
toimintaympäristö
Onko alalle tulossa uusia yrittäjiä tai onko
sieltä poistumassa vanhoja ja miksi? Kilpailijoiden yhteistyö- ja alihankintamallit ja toimintaverkostot?
Omat kilpailutekijät
Vastaavatko omat tuotteet tai palvelut asiakkaiden arvostuksia? Omat vahvuudet, valtit
ja ylivoimatekijät? Mahdolliset yhteistyö- tai
alihankintasuhteet? Valmis asiakaspohja?
Markkinointisuunnitelma
M
arkkinoinnin
toimenpideohjelma
kertoo, mitä aiotaan tehdä, milloin
ja millä hinnalla. Se kattaa toimenpiteet ajassa, yleisimmin tilivuodessa. Suunnitelmassa ovat mukana kaikki tehtävät, joiden tarkoituksena on myydä, edistää tai ylläpitää kysyntää:
l myyntitoimenpiteet (esimerkiksi henkilökohtainen, puhelin- ja sähköinen
myynti)
l markkinointiviestintä (esimerkiksi
myyntikirjeet, ilmoittelu, suoramainonta, sähköinen markkinointi)
l tapahtumamarkkinointi (myynti-,
messu- ynnä muut esiintymiset)
l tiedottaminen lehdistölle ja sidosryhmille
l yhteystoiminta eli asiakas- ja muiden
keskeisten suhteiden ylläpito.
Markkinointisuunnitelman voi kirjoittaa
toimenpideohjelmaksi. Se on työkalu, jolla
osuuskunta huolehtii, että tehtävät markkinointitoimenpiteet ovat tehokkaita ja oikein
kohdistettuja. Siihen voi kirjata myös vastuualueet ja toimenpiteiden tavoitteet, kehittäminen ja koordinointi. Toimenpideohjelma helpottaa markkinoinnin seurantaa.
Toimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista syntyy markkinointibudjetti. Aloittavan osuuskunnan on tärkeää arvioida tulojen ja menojen ajallinen yhteensopivuus;
markkinointi aiheuttaa kuluja ennen kuin
tuloa alkaa tulla.
segmentointi
M
ahdollisten asiakkaiden jakaminen
ryhmiin eli asiakassegmentteihin on
tarpeen etenkin silloin, kun asiakkaat ovat erilaisia, alueellisesti hajallaan tai
kun omat resurssit (taloudelliset ja/tai henkilöresurssit) ovat rajalliset.
24 Osuuskunnan perustajan opas
Jos käytössä on sähköistä asiakashankintaa, markkinointia ja myyntitapahtumia,
segmentoinnin merkitys korostuu, koska
sähköisiin tapoihin tottuneet asiakkaat
odottavat nopeaa reagointia.
Markkinointiviestintä
a
loittavan osuuskunnan elinehto on
tunnettuuden sekä uskottavuuden ja
hyväksyttävyyden
saavuttaminen.
Mieluummin kannattaa toteuttaa riittävän
vahva alkumarkkinointi kuin odottaa, että
tieto leviää vähitellen. Samoin selkeät kampanjanomaiset myynti-iskut ovat tehokkaampia kuin jatkuva esilläolo tiedotusvälineissä.
Ilmoittelussa viesti huomataan ja parhaassa tapauksessa muistetaan, jos sitä toistetaan riittävästi. Mainosvälineen valinnassa
on ratkaisevaa sen kyky tavoittaa kohteensa. Myös osuuskunnan kannattaa hyödyntää
uusia sähköisiä mainosvälineitä kuten teksti- ja sähköpostiviestit, koska tarkalla koh-
dennuksella niiden kulut voivat olla murtoosa laajan lehtikampanjan hinnasta. Hyvä
asiakasrekisteri onkin kullan arvoinen, mutta vaatii tietojen keräämisen tai ostamisen,
henkilörekisterilakiin perehtymisen ja ylläpidon.
Erityisesti
pienellä
paikkakunnalla
osuuskunnan perustaminen on uutinen, johon paikalliset tiedotusvälineet mielellään
tarttuvat. Hyvät suhteet alueen tiedotusvälineisiin helpottavat paineita tunnettuuden
luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Aktiivinen tiedottaminen kannattaa ottaa osaksi osuuskunnan viestintää. Se voi jopa vähentää
markkinoinnin tarvetta. Hyvä lehdistötiedote sisältää aina uutisen.
Yrityskuva
a
joissa ennen markkinoinnin suunnittelun aloittamista on syytä pohtia, minkälaisen mielikuvan osuuskunta haluaa itsestään välittyvän. Tavoitekuva tulee olla realistinen ja mahdollinen, liittyä luontevasti tuotteisiin tai palveluihin ja tapaan toimia. Sen rakentamiseen tulisi jokaisen
osuuskunnan jäsenen toimillaan sitoutua.
Jokaiseen potentiaalisenkin asiakkaan kyselyyn pitää voida vastata, sillä ”ei oo” vähentää nopeasti yrityksen kiinnostavuutta.
Tunnukset ovat yrityskuvan näkyvintä
aluetta. Nimi, liikemerkki, iskulause, värit,
muodot, materiaalit jne. muodostavat yrityksen ilmiasun ja esiintymisen kehyksen.
Tärkeintä on omaperäisyys, ajattomuus,
luonteva yhteys toimialaan, tapaan toimia,
lupauksiin, vahvuuksiin tai muuhun sellaiseen. Selkeä ja yksinkertainen painuu mieliin!
Tunnuksia sovelletaan johdonmukaisesti kaikkeen osuuskunnan esiintymiseen
kuten käyntikortteihin, kirjelomakkeisiin,
pakkauksiin, esitteisiin, työvaatteisiin ja
messusomistuksiin. Liikemerkkiä suunniteltaessa on hyvä pitää mielessä sen koon
muuttamismahdollisuudet ja värillisen tunnuksen toteuttaminen myös mustavalkoisena. Ennen liikemerkin käyttöönottoa on
hyvä tarkistaa vielä, miten merkki toimii
sähköisessä muodossa esimerkiksi yrityksen internetsivuilla.
hyvä kello kauas kuuluu
Y
ksikin huono tuote tai työ voi viedä
yrityksen hyvän maineen - ja jokainen
hyvä tuote ja työ rakentaa seuraavaa.
Osuuskunnan markkinointi on jokaisen jäsenen asia, yhteinen tehtävä, vaikka vastuualueista voidaan tarvittaessa sopia. Jokainen jäsen ”markkinoi” myös omalla käytöksellään yhteistä yritystä. Jäsenet ovat siten osuuskunnan käveleviä käyntikortteja
tai ulkomainoksia. Huomioitavaa on myös
sosiaalisten medioitten kuten Facebookin
mahti.
Näkyvyys voi edistää yrityksen tuotteiden ja palvelujen tunnettuisuutta, mutta
vastaavasti asiakkaiden tyytymättömyys leviää laajasti yleisön tietoon.
Markkinointi- ja toimenpidesuunnitelmien seuranta ja säännöllinen tarkastelu auttaa
pitämään paitsi kulut hallinnassa myös paljastamaan kehittämistarpeet. Yrityskuvan
seurannassa auttaa yksinkertainen laatuohjelma: keskeiset laadun tekijät kirjataan ja
niiden toteutumista seurataan omien havaintojen ja asiakaspalautteiden avulla.
Yritys elää markkinoinnin avulla 25
Verkkonäkyvyys
n
ykyisin palveluita ja tuotteita haetaan
verkosta. Verkkonäkyvyyttä voivat olla
valmis ilmoitustila internetin maksullisissa hakupalveluissa ja omien verkkosivujen käyttöönotto. Verkkosivuja varten voi
vuokrata palvelintilaa joltain palveluntarjoajalta eli niin sanotusta webhotellista. Levytilan lisäksi webhotellin ylläpitäjä voi hoitaa
domain-nimen (url/www-osoite) rekisteröinnin, tarjota sähköpostilaatikot sekä kävijätilastoinnin. Tällaisia palveluntarjoajia
on useita, vertailua voi suorittaa esimerkiksi
osoitteessa www.webhotellit.com.
Kun osuuskunnan verkkosivuja päästään suunnittelemaan, tekemiseen kannattaa uhrata hiukan aikaa ja rahaa, sillä lisääntynyt asiakasmäärä tuo rahat moninkertaisesti takaisin. Sivuston sisältö ja toimivuus
eri päätteillä, suojaus ja löydettävyys (hakukoneoptimointi) kannattaa miettiä tarkkaan. Minkälaisia tavoitteita sivustolle asetetaan, onko tarkoitus saada yhteydenottoja, suoria tilauksia vai pelkästään tiedottaa
esimerkiksi uusista tuotteista. Jos taidot ja
aika riittävät, sivut voi luonnollisesti tehdä
itse. Sivusto on kuitenkin suhteellisen edullista teettää ulkopuolisella tekijällä.
Tärkeää on muistaa verkkosivujen ylläpito. Tietoja tulee päivittää, muutoin niistä voi
olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Vanhat
tiedot ja toimimattomat linkit karkottavat
potentiaaliset asiakkaat. Jos sivusto teetetään ulkopuolisella tekijällä, kannattaa varmistaa miten päivitykset onnistuvat, millä
kustannuksilla ja kenen vastuulla mikäkin
asia on.
Verkko kauppakanavana
e
nnen verkkokaupan perustamista on
syytä miettiä, ovatko tarjottavat tuotteet sopivia myytäviksi internetin välityksellä. Missä potentiaaliset asiakkaat liikkuvat ja ovatko he valmiita ostamaan tuotetta näkemättä sitä ensin.
Kauppa voi olla osa olemassa olevia
verkkosivuja tai toimia erillisenä, jonne asiakkaat ohjataan linkin välityksellä. Vaivattomin tapa perustaa kauppa on hankkia valmis verkkokauppapaketti. Paketti voi sisältää hallintaohjelman, osoitteen (jos halutaan erillinen), palvelintilan, perusrakenteen ja visuaalisen ilmeen. Verkkokaupan
tuotesivuja voi itse muokata ja päivittää tavallisen internetselaimen avulla.
Verkkokaupassa myytävät tuotteet tulee
tuoda esille kuvin ja tekstein selkeästi jaoteltuina. Hyvät ja luotettavat yritys-, yhteysja tuotetiedot luovat varmuutta asiakkaalle.
Sivuilla tulee näkyä ainakin kaupan ehdot,
posti- ja toimituskulut, peruutus- ja reklamaatio-ohjeet.
Verkkokauppa, kuten muutkin internetsivut ovat hyvä keino kerätä tietoa ja rakentaa asiakasrekisteriä. Asiakasta tulee aina
informoida mihin tietoja käytetään ja kuinka hän voi estää niiden käytön muussa kuin
haluamassaan tarkoituksessa.
Sähköisen kaupankäynnin aapinen on
Tieken internetsivuilla www.tieke > Julkaisut > Oppaat yrityksille.
Hyväkään tuote ei itse myy itseänsä. Markkinoinnin on tehtävä osuuskunnan
tuotteet ja palvelut tunnetuiksi asiakkaille, joiden halutaan ostavan niitä.
26 Osuuskunnan perustajan opas
6.
Osuuskunnan kIrjanpItO
kirjanpitovelvollisuus
O
suuskuntalain mukaan osuuskunta
harjoittaa taloudellista toimintaa jäsentensä talouden tai elinkeinon tukemiseksi. Osuuskunta on liikeyritys, joka
kirjanpitolain mukaan on kirjanpitovelvollinen.
Kirjanpitoa ei pidetä vain viranomaisten
määräysten takia. Myös yritys itse hyötyy
siitä, että toiminta voidaan yksityiskohtai-
sesti rekisteröidä niin, että yrityksen kannattavuutta pystytään seuraamaan.
Tehokas toiminta edellyttää budjetointia
ja etukäteen suunnittelua. Jälkikäteen voidaan sitten kirjanpidon avulla todeta, miten
asetetut tavoitteet on saavutettu. Budjettivertailun avulla voidaan todeta toiminnan
heikkoudet ja vahvuudet sekä ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi.
tuloslaskelma ja tase
L
iiketoimintaa harjoittava osuuskunta on
velvollinen käyttämään kirjanpitoasetuksen edellyttämää tuloslaskelman liikekaavaa. Samaa kaavaa käyttävät myös
muut liiketoimintaa harjoittavat yritykset.
Tuloslaskelmasta on käytävä ilmi se, miten tilikauden tulos on syntynyt. Pientä
osuuskuntaa varten tuloslaskelmakaava on
ehkä liian yksityiskohtainen. Tarpeeton
teksti voidaan jättää pois, mutta kaavan mukaista ryhmittelyä on noudatettava.
Lyhennetty tuloslaskelma
Liian yksityiskohtainen tuloslaskelma voi
pienelle yritykselle olla vaarallinen sen takia, että se saattaa paljastaa liikesalaisuuksia
kilpailijoille. Tällä perusteella on kirjanpitoasetukseen otettu säännös, joka sallii tuloslaskelman laatimisen lyhennettynä. Tämä
on mahdollista, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on
ylittynyt enintään yksi seuraavista rajoista:
1) liikevaihto 3,4 milj. euroa
2) taseen loppusumma 1,7 milj. euroa
3) palveluksessa 25 henkilöä.
Kululajikohtaisessa
tuloslaskelmassa
Osuuskunnan kirjanpito 27
saadaan esittää liikevaihto, valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos,
valmistus omaan käyttöön, liiketoiminnan
muut tuotot sekä materiaalit ja palvelut yhteenlaskettuna eränä, bruttotuloksena.
kululajikohtainen lyhennetty tuloslaskelma
BRUTTOTULOS
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
LIIKEVOITTO
Rahoitustuotot ja -kulut
Osinkotuotot
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkokulut ja muut rahoituskulut
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA
VEROJA
Tuloverot
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/TAPPIO
Tuloslaskelman viimeiselle riville merkitään kirjanpitoasetuksen mukaan tilikauden
voitto tai tappio. Tässä kohdassa osuuskunnat käyttävät kuitenkin omaa termistöään.
Osuuskunta tuottaa ylijäämää tai tappiota
(OKL 6:2 §).
Osuuskunnat voivat käyttää asetuksen
mukaista tasekaavaa sellaisenaan, sillä kaava on yhteinen kaikille liiketoimintaa harjoittaville kirjanpitovelvollisille. Oman pääoman ryhmässä on kuitenkin otettava huomioon OKL 6:2 §:n säännökset, joiden mukaan osuuskunnan oma pääoma on tilinpäätöksessä esitettävä alla olevan kaavan mukaan. Omaa pääomaa ei enää jaeta sidottuun
ja vapaaseen omaan pääomaan.
Oma pääoma (OKL 6:2 §)
1) osuuspääoma
2) lisäosuuspääoma
3) sijoitusosuuspääoma
4) ylikurssirahasto
5) arvonkorotusrahasto
6) vararahasto
7) ylijäämä tai tappio; sekä
8) pääomalaina.
Tilikauden ylijäämä ilmoitetaan erikseen
edellisiltä tilikausilta jäljellä olevan ylijäämän lisäyksenä tai tappion vähennyksenä.
Tilikauden tappio ilmoitetaan vastaavasti
edellisten tilikausien ylijäämän vähennyksenä tai tappion lisäyksenä.
Taseessa tai sen liitteessä on annettava
osuuskuntalain edellyttämät oman pääoman
erittelyt. Omaan pääomaan voidaan myös
määrätyillä ehdoilla merkitä liittymismaksuja. Ylijäämästä muodostetut rahastot kuuluvat myös omaan pääomaan.
28 Osuuskunnan perustajan opas
Varojen käyttämistä, vararahaston ja
muiden rahastojen muodostamista ja käyttämistä sekä ylijäämän käyttämistä käsitellään
yksityiskohtaisesti osuuskuntalain 8. luvussa. OKL 8:9 §:n mukaan osuuskunnalla tulee olla vararahasto, johon on siirrettävä
viisi prosenttia taseen osoittamasta tilikauden ylijäämästä, josta on vähennetty
taseen osoittama tappio edellisiltä tilikausilta. Vararahastoa on kartutettava, kunnes se on vähintään sadasosa osuuskunnan taseen loppusummasta, kuitenkin
vähintään 2 500 euroon.
Lyhennetty tase
Kirjapitovelvollisen on kirjanpitolain mukaan laadittava tilinpäätös, joka sisältää
1) tuloslaskelman
2) taseen
3) liitetiedot
4) toimintakertomuksen.
Pieni kirjanpitovelvollinen/yritys saa
laatia taseen lyhennetyn kaavan mukaan sekä jättää toimintakertomuksen laatimatta,
jos sekä päättyneellä tilikaudella että välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt
enintään yksi seuraavista rajoista:
1) liikevaihto 7,3 milj. euroa
2) taseen loppusumma 3,65 milj. euroa
3) palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.
Käsite pieni kirjanpitovelvollinen/yritys
määritellään siis tässä yhteydessä eri tavalla
kuin tuloslaskelmaa koskevissa määräyksissä.
Lyhennetty tase on kirjanpitoasetuksen
7 §:n mukaan seuraava:
VASTAAVAA
A Pysyvät vastaavat
1. Aineettomat hyödykkeet
2. Aineelliset hyödykkeet
3. Sijoitukset
B Vaihtuvat vastaavat
1. Vaihto-omaisuus
2. Saamiset; lyhyt- ja pitkäaikaiset erikseen
3. Rahoitusarvopaperit
4. Rahat ja pankkisaamiset
VASTATTAVAA
A Oma pääoma
Osuuspääoma sekä muu oma pääoma
osuuskuntalain 6:2 § säännösten mukaisesti
B Tilinpäätössiirtojen kertymä
C Pakolliset varaukset
D Vieras pääoma; lyhyt- ja pitkäaikaiset
erikseen
Tuloslaskelman ja taseen esittämistapaa
ei saa muuttaa vuodesta toiseen, ellei siihen
ole erityistä syytä.
toimintakertomus
Toimintakertomuksessa annetaan tiedot
osuuskunnan kehittymistä koskevista tärkeistä asioista ja siinä on oltava esitys ylijäämää tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi.
Jos osuuskuntaa kirjanpitolain perusteella pidetään pienenä kirjanpitovelvollisena,
eikä sen tällä perusteella tarvitse laatia toimintakertomusta, osuuskuntalain 6:7 §:ään
perustuvat toimintakertomustiedot voidaan
esittää liitetietoina.
tilinpäätös rekisteröitäväksi
k
irjanpitolain mukaan tilinpäätöksen pitää antaa ”oikeat ja riittävät tiedot” yrityksen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä, mikäli mahdollista, myös tulevista riskeistä. Näistä asioista voidaan antaa
informaatiota liitetiedoissa, joiden merkitys
on entisestään kasvanut.
Osuuskunnan on ilmoitettava tilinpäätös
rekisteröitäväksi kaupparekisteriin kahden
kuukauden kuluessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta. Toimitettavat tiedot ja
tilinpäätösasiakirjat ovat Patentti- ja rekisterihallituksen internetsivuilla www.prh.fi >
Tilinpäätökset > Ilmoitusvelvolliset yritykset > Osuuskunnat.
Mikäli osuuskunta antaa veroilmoituksensa sähköisesti, voi osuuskunta liittää
kaikki kaupparekisteriin toimitettavat ja julkistettavat tilinpäätösasiakirjat veroilmoitukseensa ja Verohallinto toimittaa ne edelleen kaupparekisteriin. Jos osuuskunta ei
anna veroilmoitusta sähköisesti, tulee sen
toimittaa puuttuvat asiakirjat, kuten tilinpäätöksen liitetiedot, konsernitilinpäätös ja
osuuskunnan kokouksen päätös voiton ja
tappion käsittelystä säädetyssä ajassa kaupparekisteriin. Laiminlyönnistä voi seurata
sakkoa. Tilinpäätöksen rekisteröintilomake
on internetsivuilla PRH > Tilinpäätökset >
Lomakkeet.
tilinpäätöksestä oikeat ja riittävät tiedot
t
ilinpäätöstä ei ole tarkoitettu ainoastaan omistajille eli jäsenille, vaan myös
ulkopuolisille, esimerkiksi luotonantajille. Luotonantajalla on oikeus olettaa, että
hän saa oikeat ja riittävät tiedot osuuskunnan taloudesta niistä asiakirjoista, jotka
osuuskunnan on lain mukaan lähetettävä
kaupparekisteriin tai muuten luovutettava
ulkopuolisten käyttöön.
Tarpeen mukaan voidaan antaa lisäinformaatiota liitetiedoissa.
Mikäli virallinen tilinpäätös ei anna ”oikeita ja riittäviä tietoja” osuuskunnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, on tilintarkastajien annettava siitä informaatiota omassa tilintarkastuskertomuksessaan,
josta ulkopuoliset voivat saada jäljennöksen.
jäsenellä tutustumisoikeus kirjanpitoon
harvainosuuskunnassa
O
suuskunnassa, jossa on enintään kymmenen jäsentä (harvainosuuskunta),
jäsenellä on oikeus tutustua osuuskunnan kirjanpitoon ja muihin osuuskunnan
toimintaan liittyviin asiakirjoihin.
Tutustuminen on mahdollista siinä laa-
juudessa kuin se on tarpeen tarkempien
tietojen saamiseksi sellaisista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa osuuskunnan tilinpäätöksen ja taloudellisen aseman tai
muun kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin.
Osuuskunnan kirjanpito 29
7.
VerOtus
elinkeinotulo
e
linkeinotulon verotuksessa osuuskunnat ovat samassa asemassa kuin esimerkiksi osakeyhtiöt. Verotuksessa veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset menot sekä muut laissa säädetyt erät jaksotetaan asianomaisten verovuosien tuotoiksi ja kuluiksi.
Elinkeinotoiminnan tulos on verovuoden tuottojen ja kulujen erotus. Itse verot
eivät ole vähennyskelpoisia kustannuksia.
Verottaja katsoo, että verot ovat yhteiskunnan osuus yritysten voitosta/ylijäämästä.
Yritykset eivät enää maksa erillistä kunnallisveroa. Sen sijaan ne maksavat kiinteistöveroa, mikäli niiden omistuksessa on kiinteistöjä. Tuloverotuksessa kiinteistöveroa ei
käsitellä veron luontoisena, vaan pikemminkin maksuna, koska se on verotettavaa tuloa
laskettaessa vähennyskelpoinen erä.
Osuuskunnan tilinpäätöksen osoittama
ylijäämä, johon on lisätty tilikauden verot,
muodostaa saman tilikauden verotettavan
tulon. Kirjanpidossa saattaa kuitenkin olla
sellaisiakin eriä, joita verottaja ei hyväksy
vähennyksinä.
Verottaja ei hyväksy vähennyksinä:
- käyttöomaisuuden ylipoistoja
(suuremmat kuin verolakien maksimipoistot)
- puolta edustusmenoista
- eräitä ns. pakollisia varauksia (myös
eräitä vapaaehtoisia varauksia)
- mahdollisia sakkoja ja pysäköintivirhemaksuja
- kuluina kirjattuja aktivoitavia eriä
– mahdollisia muita ei-vähennyskelpoi sia eriä.
Verotettava tulo
j
os kirjanpidossa on kaikissa suhteissa
noudatettu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) määräyksiä ja
siinä ovat kustannuksina mukana myös tilikaudelle kuuluvat verot, on edellä mainittu
tuottojen ja kulujen erotus sama kuin osuuskunnan ylijäämä. Kun siihen lisätään tilikau30 Osuuskunnan perustajan opas
delle kuuluvat ja tuloslaskelmaa rasittavat
verot (nettona), saadaan tilikauden verotettava tulo, josta osuuskunnan on tällä hetkellä (elokuu 2010) 28 prosenttia (Veroprosentti tullee tästä lähiaikoina jonkin verran pienenemään.)
Osuuskunnan ja osakeyhtiön erot
V
aikka osuuskuntien ja osakeyhtiöiden
tulisi olla verolainsäädännössä samassa asemassa, niiden käsittelyssä on kuitenkin myös joitakin eroavaisuuksia. Tässä
niistä oleellisimmat:
Suurin eroavaisuus on siinä, että osuuskunnasta saatu osuuspääoman korko on jäsenelle vain 1 500 euroon saakka verovapaata, mutta osakeyhtiöstä saatu osinko voi
olla osakkeenomistajalle 90 000 euroon
saakka verovapaata. (Etenkin yhteisjäsenyystilanteissa ja muulloinkin silloin kun
molemmat puolisot osallistuvat aktiivisesti
jäsenyyteen liittyvään toimintaan, 1 500 euron verovapaus kohdistetaan kumpaankin
puolisoon, jolloin verovapaa osuuspääoman
korko voi nousta 3 000 euroon. Esim. meijeriosuuskunnissa tämä on mahdollista.)
Kaikki verovuodet eivät ole verotuksen
osalta samanarvoisia. Elinkeinotoiminnan
tappio voidaan sen vuoksi vähentää seuraavien kymmenen vuoden aikana sitä mukaan
kuin tuloa syntyy. Tämä tappiontasausmahdollisuus menetetään kuitenkin, jos
tappiovuoden aikana tai sen jälkeen yli puolet yrityksen osakkeista tai osuuksista on
muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi vaihtanut omistajaa tai yli puolet
jäsenistä vaihtunut.
Verotuksessa tämä on tulkittu niin, että
tappiontasausmahdollisuus menetetään silloinkin, kun uusi jäsen merkitsee enemmän uusia osuuksia kuin mitä entisillä jäsenillä on yhteensä ollut, ja huolimatta siitä,
että uudelle jäsenelle tulee vain yksi osuus
niin kuin vanhoilla jäsenilläkin on. Osuuskunta on siis tässä suhteessa huonommassa asemassa kuin osakeyhtiö. Toisin kuin
osuuskunnassa, osakeyhtiössähän vastaavanlaisessa tapauksessa myös määräysvalta
vaihtuu, mutta osuuskunta menettää mahdollisuutensa tappiontasaukseen, vaikka
määräysvalta ei vaihdukaan.
Pienessä osuuskunnassa on täysin mahdollista, että yli puolet sen jäsenistä vaihtuu
kymmenen vuoden aikana ja osuuskunta
menettää mahdollisuutensa tappiontasaukseen. Tämä on syytä huomata ja ottaa se verosuunnittelussa huomioon.
Osuuskunnassa on lain mukaan viisi
prosenttia ylijäämästä siirrettävä vararahastoon. Osakeyhtiössä tällaista rahastoimispakkoa ei ole.
Osakeyhtiössä voidaan osakkaille jakaa
yhtiön nettovarallisuutta rahastoantina eli
ilmaisannin avulla, koska osakeyhtiön nettovarallisuus kuuluu periaatteessa osakkaille. Osuuskunnassa nettovarallisuus sen sijaan on aikaisemmin kuulunut osuuskunnalle, ja se on voitu jakaa jäsenille ainoastaan silloin, kun osuuskunta on purettu.
Vuodesta 1990 lähtien sijoitusosuuksia on
voitu antaa rahastoantina. Voimassa oleva
osuuskuntalaki mahdollistaa käyttämään rahastoantia myös muiden kuin sijoitusosuuksien osalta. Osuuskunnassa toteutettavan
rahastoannin käsittelystä verotuksessa ei
ole vielä olemassa ainakaan oikeuskäytäntöä.
Verotus jäsenen kannalta
M
onet osuuskunnat maksavat ns. ylijäämän palautusta tai ostohyvitystä
eli bonusta asiakasjäsenilleen tai vastaavasti jälkitiliä tavarantoimittajajäsenilleen tai palveluntoimittajajäsenilleen. Nämä
oikaisuerät ovat osuuskunnalle vähennyskelpoisia eriä verotuksessa.
Jäsen voi saada osuuskunnasta taloudellista hyötyä kolmella tavalla: palkkana, tavaroiden ja palvelujen korvauksena tai osuuspääoman korkona. Osuuspääoman korko on
yleensä jäsenelle pääomatuloa, jonka verokanta on 28 %. Verolaskelma osoittaa, mikä
on jäsenen kannalta edullisin tapa. Verottajan kategorisen kannan mukaan työosuus-
kunnissa osuuspääoman korot verotetaan
palkkatulona.
Ylijäämän palautus/ostohyvitys/bonus/
jälkitili ovat jäsenelle verovapaata tai veronalaista riippuen saajan asemasta verotuksessa. Mikäli ostohyvitys (bonus) maksetaan
esimerkiksi ostettujen kulutustavaroiden
(osuuskaupan sekä bonus että ylijäämän
palautus) tai kulutuspalvelujen (esim. päiväkotimaksut) perusteella, se on saajalle verovapaata, koska kysymyksessä on elantomenojen vähentämistä merkitsevä suoritus. Jos
taas työosuuskunta maksaa jäsenensä suorittaman työn perusteella lisäpalkkaa, se on
saajalle aina palkkatuloa.
Verotus 31
Jos viljelijäjäsenelle maksetaan lisätiliä osuuskunnalle myydyistä tuotteista, jälkitili on hänelle verotettavaa maataloustuloa.
Näiden palautusten ja lisätilien käsittely jäsenen
verotuksessa riippuu siis yleensä siitä, missä ominaisuudessa jäsen saa ko. ylijäämän palautusta tai lisätiliä.
Ennen kaikkea se riippuu siitä, miten palautuksen ja
lisätilin perusteena olevat maksut on käsitelty maksajan verotuksessa.
Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että myös
ammatinharjoittaja voi liittyä osuuskunnan jäseneksi
ammatinharjoittajana (esim. arkkitehti, rakennusmestari yms. omalla toiminimellään), jolloin hän ei ole
työsuhteessa osuuskuntaan. Tällaisissa tapauksissa sekä suoritetuista palveluista saatu korvaus että osuuspääoman korko ovat ammatinharjoittamisesta saatua
tuloa, josta ammatinharjoittaja saa oman kirjanpitonsa
perusteella tehdä säädetyt vähennykset omassa verotuksessaan.
Jos taloudellinen hyöty maksetaan osuuspääoman
korkona, verolaskelmat muodostuvat seuraavanlaisiksi:
M Osuuskunnan VerOLaskeLMa 2010
Osuuskunnan ylijäämä ennen veroja = verotettava tulo
Tilikauden verot = 26% verotettavasta tulosta
Tilikauden ylijäämä
5% siirretään vararahastoon
Osuuskunta voi maksaa osuuspääomalle
korkoa korkeintaan
1000
260
740
37
703
Mjäsenen VerOLaskeLMa 2010
Osuuskunnan jäsenen saama osuuspääoman korko (samoin lisä- ja sijoitusosuuden
korko) on pääsäännön mukaan jäsenelle 1 500 euroon saakka kokonaan verovapaata
tuloa. Tämän euromäärän ylimenevästä osasta 70 % on veronalaista pääomatuloa (vero 28 %) ja 30 % verovapaata tuloa.
On hyvin tärkeätä huomata, että tuohon 1 500 euroon lasketaan kaikki verovuoden aikana saadut osuuspääoman, lisäosuuden ja sijoitusosuuden korot sekä lisäksi:
- kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksetut voitto-osuudet ja korot sekä
- keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksamat takuupääoman
korot.
M Osuuskunnan saaMat OsInkO- ja kOrkOtuLOt
Osuuskunnan saama osinkotulo pörssin ulkopuolisista yhtiöistä on sille verovapaata
tuloa. Sen sijaan pörssiyhtiöistä saadusta osingosta on osuuskunnalle 75 prosenttia
veronalaista ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.
Myös osuuskunnan saama osuuspääoman, sijoitusosuuden ja lisäosuuden korko
sekä kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle maksettu voitto-osuus ja korko
sekä keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen takuupääomalle maksettu
korko ovat osuuskunnalle pääsäännön mukaan verovapaata tuloa.
M käYttöOMaIsuusOsakkeIden LuOVutusVOItOt ja – tappIOt
Muun kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osuuskunnan saamat käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutusvoitot ovat pääosin verovapaita. Mikäli osuuskunta on omistanut välittömästi ennen luovutusta ja vieläpä yhtäjaksoisesti vuoden
ajan vähintään kymmenen prosentin osuuden luovutettavan yhtiön osakepääomasta
ja luovutettavat osakkeet ovat tällaisen omistuksen piirissä, ovat osakkeet verovapaasti luovutettavissa. Verovapaasti luovutettavissa olevien osakkeiden luovutustappio on vastaavasti vähennyskelvoton osuuskunnalle.
32 Osuuskunnan perustajan opas
nollatulos vai ylijäämä?
r
ahastojen kasvattaminen on suositeltavaa ja sopii osuustoiminnalliseen yritysmalliin hyvin, sillä se vahvistaa
osuuskunnan taloudellista asemaa ja vakavaraisuutta. Ylijäämän tuottamista ei kannata pelätä senkään vuoksi, että verokanta on
kohtuullinen. Voi siis olla viisasta näyttää
ylijäämää - jos toiminta sen sallii - ja maksaa
siitä säädetyt verot.
Varsinainen ylijäämän palautus maksetaan tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä, ja siitä päätetään tilikauden päätyttyä.
Myös rahastosiirrot tehdään ylijäämästä. Ylijäämän palautus on osuuskunnan verotuksessa sille vähennyskelpoinen, mutta rahastosiirrosta maksetaan täysi vero.
Osuuskunta voi välttyä tuloverojen maksusta, jos se alusta lähtien joka vuosi näyttää
nollatuloksen - edellyttäen, että kaikki tuloslaskelmaan sisältyvät kuluerät hyväksytään täysimääräisinä verotuksessa ja ettei
sillä ole edustuskuluja. Osuuspääoman korkoa se ei näillä edellytyksillä voi maksaa.
Toiminnan mahdollisesti tuottaman yli-
jäämän jakamisesta bonuksena (ostohyvityksenä) pitää päättää erikseen. Tämä on
käytännössä vaikeata, koska tulosta ei aina
pystytä ennakoimaan. Myös mahdollinen
jälkitili (esim. työosuuskunnassa) olisi - mikäli mahdollista - maksettava ennen tilinpäätöstä. Näillä edellytyksillä osuuskunta
saattaa selviytyä ilman tuloveroa. Harvoin
voidaan kuitenkaan käytännössä suunnitella toimintaa etukäteen niin, ettei verotettavaa tuloa synny.
Verotuksen pitäisi olla mahdollisuuksien
mukaan täysin neutraalia, jotta se ei liikaa
ohjaisi yritysten toimintaa. Yritykset pyrkivätkin yleensä toimimaan niin, että verotaakka minimoituu. Tämä on ymmärrettävää ja myös sallittua.
On tärkeätä huomata, että edellä verotuksessa kerrottu sisältää vain perustiedot.
Verotus- ja kirjanpitoasioissa kannattaa
useimmiten kysyä asiantuntijan neuvoa.
Etenkin jälkikäteen määrättävät verot ovat
usein moninkertaiset asiantuntijan palkkioon verrattuna.
arvonlisävero
O
suuskunnan harjoittamasta tavaroiden
ja palvelujen myynnistä on pääsääntöisesti suoritettava arvonlisäveroa (alv)
valtiolle. Vähäinen toiminta, tällä hetkellä
enintään 8 500 euroa tilikaudessa, on arvonlisäverosta vapaata. Palvelujen ja tavaroiden
myynti on siis alv:n alaista toimintaa, jos
myynti ylittää 8 500 euroa tilikaudessa. Liikevaihdon suuruutta arvioitaessa kannattaa
olla realistinen, sillä jos myynnin 8 500 euron raja ylittyy, yritys joutuu maksamaan arvonlisäveron takautuvasti koko tilikauden
myynnistä viivästysseuraamuksineen. Arvonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua, vaikka liikevaihto on alle 8 500 euroa tilikaudessa. Verovelvollinen, jonka tilikauden veroton liikevaihto ylittää 8 500 euroa, mutta jää
alle 22 500 euron, on oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen.
Arvonlisäveron normaaliveroprosentti
on 1.7.2010 alkaen 23. Alennettua 13 prosenttia sovelletaan elintarvikkeiden ja rehujen sekä ravintola- ja ateriapalvelujen myyntiin. Alennettua 9 prosenttia sovelletaan kirjoihin, lääkkeisiin, elokuvaesitysten ja teatteriesitysten ym. kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksuihin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin sekä majoituspalveluihin. Alennettua 9 %:n verokantaa sovelletaan lisäksi parturi- ja kampaamopalveluihin
sekää pieniin
iin korjauspalveluihin kuten polkupyörien,
örien, kenkien ja nahkatavaroiden korjauspalveluihin
ihin sekää vaatteiden ja liinavaatteiden korjaus- ja muutostöihin vuoden 2010
loppuun.
Osuuskunnan tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi ennen arvonlisäverollisen toiminnan aloittamista. Osuuskunta tekee ilmoittautumisen perustamisilmoituslomakkeella Y1, jolla se samalla ilmoittautuu kaupparekisteriin. Jos osuuskunnalla on
jo Y-tunnus, osuuskunnan ilmoittautuminen
alv-velvolliseksi tapahtuu muutosilmoituslomakkeella Y4.
Ilmoituslomakkeita voi tulostaa internetistä osoitteesta www.ytj.fi tai noutaa PRH:n
PatRek-asiakaspalvelusta (Arkadiankatu 6 A,
Helsinki), ELY-keskuksista, maistraateista ja
Verohallinnon toimipisteistä. Samalla ilmoituslomakkeella tapahtuu myös säännöllisesti
palkkoja maksavaksi rekisteröidyksi työnantajaksi ilmoittautuminen, hakeutuminen ennakkoperintärekisteriin ja tietojen
antaminen ennakkoverolippua varten.
Velvollisuus maksaa arvonlisäveroa syntyy silloin, kun tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu eli arvonlisäverotuksessa
noudatetaan ns. toimitusperiaatetta. Arvonlisäverovelvollinen saa vähentää toiselta arvonlisäverovelvolliselta hankkimastaan taVerotus 33
varasta tai palvelusta suorittamansa veron.
Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan
joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai
kalenterivuosittain. Jos yrityksen vuosiliikevaihto on enintään 25 000 euroa, arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kalenterivuosittain. Jos yrityksen liikevaihto on
25 001—50 000 euroa kalenterivuodessa,
tällöin arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kolmen kuukauden välein neljännesvuosittain. Yritys voi kuitenkin halutessaan valita lyhyemmän ilmoitus- ja maksujakson kuin
mihin liikevaihto oikeuttaisi.
Jos yrityksen liikevaihto on enintään
50 000 euroa kalenterivuodessa, aloittava
yritys voi hakeutua pidennettyyn ilmoitusja maksujaksoon aloittamisen yhteydessä ilmoitusjaksolomakkeella (VEROH 4071). Verohallinto lähettää hakijalle erillisen ilmoituksen tai päätöksen ilmoitus- ja maksujakson pituudesta ja jakson alkamisajasta.
Kuukausittain ja neljännesvuosittain annettavan kausiveroilmoituksen tulee olla
perillä Verohallinnossa viimeistään sen kalenterikuukauden 12. päivänä, jona kohdekauden vero on lain mukaan ilmoitettava.
Määräpäivä koskee sähköisiä ilmoituksia.
Jos ilmoitus annetaan paperilla, ilmoituksen
tulee olla perillä Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivänä.
Kalenterivuosimenettelyssä olevan on
annettava kausiveroilmoitus ja maksettava
vero viimeistään kalenterivuotta seuraavan helmikuun 28. päivänä. Määräpäivä on
sama sähköisesti annettavalla ilmoituksella
ja paperilomakkeella.
Samalla kun oma-aloitteisten verojen ilmoittamis- ja maksuajat muuttuivat vuoden
alussa, Verohallinto otti käyttöön verotilin.
Verotili on kaikilla, jotka ilmoittavat ja maksavat verotilimenettelyyn kuuluvia veroja.
Verotilimenettelyyn kuuluvat kaikki omaaloitteisesti maksettavat verot kuten esimerkiksi arvonlisävero. Verotiliverot ilmoitetaan
Verohallinnolle kausiveroilmoituksella.
Kausiveroilmoituksen voi antaa sähköisesti tai paperilla. Sähköisesti kausiveroilmoituksen voi antaa Verotili-palvelussa
osoitteessa www.vero.fi > Verotili-palvelu.
Paperilomakkeet ja täyttöohjeet ovat osoitteessa www.vero.fi > Verotiliohjeet > Ilmoittaminen. Tietojen ilmoittaminen sähköisesti
vaatii Katso-tunnisteen. Katso-tunniste perustetaan
Katso-palvelussa
osoitteessa
www.yritys.tunnistus.fi.
Verotilimaksuja maksettaessa on käytettävä Verohallinnon lähettämää verotilin viitenumeroa, jonka Verohallinto lähettää yhdessä maksuohjeen kanssa verovelvolliselle.
M arVOnLIsäVerOVeLVOLLIsen MuIstILIsta
M Ilmoittaudu ALV-verovelvolliseksi Verohallinnolle. Vähäinen toiminta eli enintään 8 500 euroa tilikaudessa, on vapaata arvonlisäverosta. Yrityksen liikevaihdon suuruutta arvioitaessa kannattaa olla realistinen. Jos 8 500 euron raja tilikautena ylittyy, joudut maksamaan alv:n takautuvasti koko tilikaudelta.
M Järjestä kirjanpitosi oikein.
M Kirjaa liiketapahtumat aikajärjestyksessä.
M Dokumentoi selkeästi.
M Hinnoittele tuotteet ja palvelut oikein. Alv on pääsääntöisesti 23 %, elintarvikkeet, ravintola- ja ateriapalvelut sekä rehut 13 % , eräät palvelut 9 %.
M Merkitse Y-tunnus tositteisiin ja laskuihin. Laskussa tulee olla eriteltyinä veroton hinta, veron osuus ja
laskun loppusumma.
M Laske alv ja vähennykset oikein. Tilitettävä vero saadaan, kun vähennetään kohdekauden myyntien
verosta saman kohdekauden ostoihin sisältyneet verot.
M Ilmoita ja maksa vero määräaikaan mennessä. Verotiliverojen yleinen eräpäivä on kuukauden 12. päivä.
Paperilomakkeella ilmoitettaessa ilmoituksen tulee olla Verohallinnossa 7. päivänä. Kalenterivuosimenettelyssä kausiveroilmoitus on annettava ja vero maksettava viimeistään kalenterivuotta seuraavan helmikuun 28. päivänä.
Jos kausiveroilmoitus saapuu myöhässä, Verohallinto määrää myöhästymismaksua 20 %:n vuotuisen
korkokannan mukaan vähimmäismäärän ollessa 5 euroa jokaiselle verolajille erikseen. Maksun viivästymisestä maksetaan lisäksi viivästyskorkoa, joka vuonna 2010 on 7 %.
M Korjaa virheet. Alv-velvollinen voi itse korjata virheet Verotili-palveluun (www.vero.fi > Verotili-palvelu)
antamalla lisäilmoitus virheellisenä ilmoitetulle kohdekaudelle.
M Arvonlisäverotusta koskevaa lisätietoa saa Verohallinnon palvelunumerosta 020 697 014 (pvm/mpm). Tietoa oma-aloitteisten verojen verotilimenettelystä, verotiliverojen ilmoittamisesta ja maksamisesta sekä verotilin toiminnasta saat Verohallinnon valtakunnallisesta palvelunumerosta 020 697 056 (pvm/mpm) sekä
Verohallinnon toimipisteistä ja internetsivuilta www.vero.fi > Vero-ohjeet > Arvonlisäverotus.
34 Osuuskunnan perustajan opas
8.
VakuutusturVa
Y
ritystoimintaan liittyy aina riskitekijöitä. Suunniteltu ja toteutunut eivät vastaakaan toisiaan, vaan jokin odottamaton tekijä - riski - pääsee vaikuttamaan ennakkosuunnitelmiin. Syntyy kustannuksia,
joihin ei ole osattu varautua. Tämä koskee
myös osuuskuntia. Riskien ennakointi ja
suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ovat
joskus jopa elintärkeitä.
Osa riskienhallintaa on ylivoimaisten riskien siirtäminen vakuutuslaitosten kannettavaksi. Osuuskunnan vahinko- ja henkilö-
riskit ovat ”hallinnassa”, kun vakuutustarpeet on huolellisesti kartoitettu, vakuutussuunnitelma on tehty, riskeihin on varauduttu riittävällä vakuutusturvalla ja vakuutustarpeita seurataan jatkuvasti.
Vakuutusten hinnat ja vakuutusehdot
vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin.
öittäin. Kilpailuttamalla vakuutusyhtiöt ja vakuutukset yritys
voi säästää melkoisesti euroja. Tarjousten
pyytäminen
äminen ja vakuutusten vertailu onnistuu jopa verkossa.
Vakuutusturva 35
henkilöstön vakuutusturva
O
suuskunnat, esimerkiksi työosuuskunta ja päivähoito-osuuskunta ovat rakenteeltaan hyvin erimuotoisia. Yhtenäistä säännöstöä henkilöstön vakuuttamisesta ja vakuuttamisvelvollisuuksista ei siksi
ole olemassa.
Tämän vuoksi tulee aina tapauskohtaisesti tutkia, mitkä ovat osuuskunnan lakisääteiset vakuuttamisvelvollisuudet. Jos
nämä vaatimukset täyttyvät, tulee vakuutukset tehdä niihin erikoistuneissa vakuutusyhtiöissä.
Lakisääteiset vakuutukset
eläkevakuutukset
Työnantajan tulee aina ottaa työntekijöilleen
eläkevakuutus. Yksityisen työnantajan palveluksessa tehty työ vakuutetaan TyEL:n
mukaan, jos työntekijän kuukausiansio v.
2010 on vähintään 51,57 euroa ja työntekijä
on 18–67-vuotias. Vakuuttamisvelvollisuus
alkaa 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan
kuukauden alusta ja päättyy sen kuukauden
lopussa, jona työntekijä täyttää 68 vuotta.
Myös työskentely eläkkeen rinnalla on
pääsääntöi-sesti vakuutettava 68 vuoden
ikään saakka.
Vakuuttaminen on tehtävä viimeistään
ensimmäistä
palkanmaksukuukautta
seuraavan kuukauden aikana.
Eläketurva voidaan järjestää joko tekemällä vakuutussopimus eläkevakuutusyhtiön kanssa (sopimustyönantajat) tai tilittämällä vakuutusmaksut kuukausittain eläkevakuutusyhtiölle (tilapäinen työnantaja).
Työnantaja on sopimustyönantaja, jos
palveluksessa on vähintään yksi vakituinen
työntekijä tai puolen vuoden yhdenjaksoisen ajan palkkasumma on vähintään 7 386
euroa (v. 2010).
Tilapäinen työnantaja on työnantaja,
jolla ei ole palveluksessaan vakituisia työnöntekijöitä,, ja jonka määräaikaisten
ääräaikaisten työntekijöiden puolen vuoden palkkasumma on alle 7 386 euroa (v. 2010). Tilapäinen työnön-
tekijä vakuutetaan maksamalla vakuutusmaksu ja ilmoittamalla työntekijän tiedot
eläkeyhtiöön palkanmaksua seuraavan
kuukauden 20. päivään mennessä.
Lisätietoja TyEListä saa työeläkeyhtiöistä
ja Eläketurvakeskuksesta sekä internetosoitteista www.etk.fi ja www.tyoelake.fi.
tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus ja
ryhmähenkivakuutus
Osuuskunta on työnantajana velvollinen ottamaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen työsuhteessa oleville työntekijöilleen,
jos kalenterivuoden aikana työpäiviä on
enemmän kuin 12. Tapaturmavakuutusmaksun suuruus vaihtelee työn vaarallisuuden
ja toimialan mukaan 0,3 prosentista 8,0 prosenttiin ollen keskimäärin noin 1 prosentti.
Lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen
liittyy lisäksi toimialan yleissitovan työehtosopimuksen mukainen ryhmähenkivakuutus ja lakisääteinen työttömyysvakuutus.
Ryhmähenkivakuutusmaksu on alle 0,1 %
palkoista (2010 vuonna 0,071 %). Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 1 846 500
euron palkkasummaan asti 0,75 % ja sen ylimenevästä palkkasummasta 2,95 %. Työntekijältä palkanmaksun yhteydessä pidätettävä työntekijän työttömyysvakuutusmaksu
vuonna 2010 on 0,4 %.
Vapaaehtoiset henkilövakuutukset
L
akisääteisten henkilövakuutusten antamaa turvaa voidaan laajentaa ja parantaa erilaisilla vapaaehtoisilla henkilöva-
36 Osuuskunnan perustajan opas
kuutuksilla kuten esimerkiksi yksilöllisillä
eläke-, henki-, sairauskulu-, sekä yksityistapaturma- ja matkavakuutuksilla.
Omaisuusvakuutukset
O
maisuusriskien vakuuttamiseksi on vakuutuslaitoksilla tarjolla monia vaihtoehtoja. Perinteisiä omaisuusvakuutuksia ovat ns. lajivakuutukset, joilla voidaan
vakuuttaa osuuskunnan kiinteää ja irtainta
omaisuutta. Tällaisia vakuutuksia ovat esimerkiksi palo-, konerikko-, murto- ja ryöstövahinkovakuutus.
Ns. yhdistelmävakuutukset soveltuvat
hyvin erilaisten osuuskuntien omaisuusvakuutustarpeisiin. Tällaisia yhdistelmävakuutuksia ovat esimerkiksi yritysvakuutus, erilaiset kiinteistövakuutukset, kauppapuutar-
havakuutus jne.
Korvauspiiriltään laajimpia ovat ns. kaikenvaravakuutukset. Ne korvaavat periaatteessa kaikki omaisuuteen kohdistuvat
äkilliset ja ennalta arvaamattomat esinevahinkotapahtumat, joita ei ole ehdoissa nimenomaan rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kaikenvaratyyppiset
kiinteistövakuutukset,
kaupan ja palvelualan ”Bisnes”-vakuutus, rakennustyövakuutus ja elektroniikkalaitevakuutus.
toimintaan liittyvät vakuutukset
p
alo- tai muun omaisuusvahingon seurauksena liiketoiminta voi keskeytyä
tai häiriintyä pitkäksikin aikaa, jolloin
osuuskunnan normaalit liiketoiminnan tulot pienenevät tai lakkaavat. Tulojen menetyksestä huolimatta osuuskunnan on hoidettava kaikki kiinteät kustannukset kuten
palkat, vuokrat ja lainojen korot.
Näiden kulujen kattaminen ja siten taloudellisen toiminnan tuloksen turvaaminen
voidaan hoitaa ottamalla keskeytysvakuutus. Keskeytysvakuutuksia ovat palo-, koneja yrityskeskeytysvakuutus. ”Bisnes”-vakuutukseen sisältyy hyvin kattava keskeytysvakuutus. ”Bisnes”-vakuutuksen turvaa voidaan
lisäksi laajentaa henkilökeskeytysvakuutuksella, joka antaa yritykselle turvaa avainhenkilön tapaturman tai kuoleman varalta.
Vahingonkorvauslain mukaan työnantajan vastuu käsittää periaatteessa kaikki vahingot, jotka osuuskunnassa oleva työntekijä työssä virheellään tai laiminlyönnillään
aiheuttaa. Toiminnan vastuuvakuutuksella osuuskunta voi siirtää vahingonkorvausvelvollisuuttaan vakuutuslaitokselle. Vakuutus peittää osuuskunnan vastuun toimin-
nassa ulkopuoliselle tai omalle työntekijälle
aiheutetusta henkilö- ja esinevahingosta.
Tuotevastuuvakuutuksella voidaan varautua tuotteen puutteellisuuden tai virheellisyyden aiheuttamiin henkilö- tai esinevahinkoihin. Suomessa voimassa olevan tuotevastuulain mukaan vastuu tuotteen aiheuttamista vahingoista on ns. ankaraa vastuuta,
jolloin korvausvelvollisuuden syntyminen
ei edellytä tuottamusta. Tuotevastuu syntyy,
kun tuote ei ole niin turvallinen kuin kohtuudella on ollut aihetta olettaa.
Oikeusturvavakuutuksen perusteella
korvataan vakuutuskirjassa mainittuun yritystoimintaan liittyvässä vahinkotapahtumassa ehtojen mukaan asianajo- ja oikeudenkäyntikulut.
Osuuskunnan vahinko- ja henkilöriskit ovat hallinnassa, kun vakuutustarpeet on huolellisesti kartoitettu, vakuutussuunnitelma tehty, ja riskeihin
on varauduttu riittävällä vakuutusturvalla ja vakuutustarpeita seurataan jatkuvasti.
ajoneuvo- ja kuljetusvakuutukset
L
iikennevakuutus on lain mukaan oltava kaikilla rekisteröidyillä ajoneuvoilla.
Vakuutus korvaa liikenteessä aiheutuneet henkilövahingot sekä syyttömän osapuolen omaisuusvahingot.
Ajoneuvojen vahinkojen varalle löytyy
erilaisia vakuuttamisvaihtoehtoja kuorma-,
paketti- ja henkilöautoille sekä traktoreille.
Kuljetusvakuutuksista tavarankuljetusvakuutus antaa varmuuden siitä, että ta-
varaerällä on halutun suuruinen ja riittävä
vakuutusturva. Osuuskunnan kuljetettavat
tavaraerät voidaan vakuuttaa joko kertakuljetusvakuutuksella tai joustavalla kuljetusvakuutussopimuksella.
Rahdinkuljettaja, joka siirtää tavaran,
vastaa määritellyn vastuualueensa rajoissa
tavaroille aiheutuneista kuljetusvahingoista. Tiekuljetusvakuutus on kehitetty erityisesti rahdinkuljettajia varten turvaamaan
heidän kuljetusvastuunsa.
Vakuutusturva 37
9.
Osuuskunnan haLLIntO
O
suuskunnan lakimääräiset toimielimet
ovat osuuskunnan kokous, hallitus
ja tilintarkastajat. Jäsenten ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskunnan kokous. Jäsenmäärältään isojen osuuskuntien säännöissä voidaan määrätä, että jäsenten päätösvaltaa joko kaikissa tai joissakin asioissa
38 Osuuskunnan perustajan opas
käyttää osuuskunnan kokouksen sijasta jäsenten valitsema edustajisto (OKL 4:27−32
§). Säännöissä voidaan lisäksi määrätä, että
osuuskunnalla on hallintoneuvosto (OKL
5:12−13 §). Toimitusjohtajan valinta on mahdollista, mutta ei pakollista.
Osuuskunnan kokous (OKL 4:1-26)
O
suuskunnan jäsenet käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan asioissa osuuskunnan kokouksessa. Jäsen voi käyttää
oikeuttaan kokouksessa henkilökohtaisesti
tai asiamiehen välityksellä. Jäsenellä on kokouksessa yksi ääni kaikissa osuuskunnan
kokouksessa käsiteltävissä asioissa, jollei
säännöissä muuta määrätä.
Osuuskunnan varsinainen kokous on pi-
dettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, jollei säännöissä määrätä
aikaisemmasta ajankohdasta.
Isojen osuuskuntien säännöissä voidaan
määrätä, että jäsenten päätösvaltaa joko kaikissa tai joissakin asioissa käyttää osuuskunnan kokouksen sijasta jäsenten valitsema
edustajisto.
hallitus (OKL 5:1-11 §)
O
suuskunnalla tulee olla hallitus, johon kuuluu vähintään yksi ja enintään
seitsemän jäsentä. Sääntöihin otetulla
määräyksellä voidaan poiketa edellä mainitusta. Jos jäseniä on vähemmän kuin kolme, tulee tällöin olla vähintään yksi varajäsen.
Vähintään yhdellä hallituksen sekä varsinaisista jäsenistä että varajäsenistä tulee olla
asuinpaikka Euroopan talousalueella (Eta).
Patentti- ja rekisterihallitus voi myöntää
osuuskunnalle luvan poiketa em. säännöstä.
Hallituksen jäsenet valitsee pääsääntöisesti osuuskunnan kokous. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet tai että vähemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä
asetetaan muussa järjestyksessä. Hallituksen jäseneltä ja varajäseneltä on saatava päi-
vätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.
Hallituksen jäsen valitaan tehtävään toistaiseksi, jollei säännöissä määrätä määräaikaisesta toimikaudesta.
Hallituksessa, johon kuuluu useita jäseniä, on yhden jäsenen oltava puheenjohtaja.
Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei säännöissä toisin määrätä tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Jos äänet menevät puheenjohtajaa valittaessa hallituksessa tasan,
puheenjohtaja valitaan arvalla.
Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä,
jollei säännöissä vaadita suurempaa määrää.
Hallituksen päätökseksi tulee, jollei sääntöjen mukaan vaadita määräenemmistöä, se
mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä
olevista on kannattanut. Jos äänet menevät
tasan, päätökseksi tulee se mielipide, johon
puheenjohtaja yhtyy.
tilintarkastajat (OKL 7:1-4 §)
p
ienillä osuuskunnilla ei ole tilintarkastusvelvollisuutta, sillä tilintarkastaja
voidaan jättää valitsematta osuuskunnassa, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:
1) taseen loppusumma ylittää 100 000
euroa
2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto
ylittää 200 000 euroa tai
3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
Tilintarkastajaa ei siis tarvitse valita
osuuskuntaan sitä perustettaessa, ellei
osuuskunnan säännöt toisin määrää tai ellei
kyseessä ole sellainen toimintaansa aloittava osuuskunta, jossa jo perustettaessa on liiketoimintaa, joka täyttää tilintarkastusvelvollisuuden määrittävät raja-arvot. Jos tarkoitus ei ole valita tilintarkastajaa, ei sääntöihin kannata sisällyttää tilintarkastajaa
koskevia määräyksiä.
Edellä mainittuja raja-arvoja suurempiin
osuuskuntiin tulee valita tilintarkastaja. Jos
tilintarkastaja valitaan lain nojalla tai
Osuuskunnan hallinto 39
vapaaehtoisesti, on perustettavaan osuuskuntaan valittava hyväksytty tilintarkastaja
eli KHT- tai HTM-tilintarkastaja taikka KHTtai HTM-yhteisö. Tilintarkastaja voidaan valita toistaiseksi tai säännöissä määrätyksi
määräajaksi.
Ennen nykyisen tilintarkastuslain voimaantuloa (1.7.2007) perustetussa osuuskunnassa voidaan maallikkotilintarkastaja
valita niille tilikausille, jotka päättyvät viimeistään 31.12.2011.
Vähintään yhden tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö, jos
kyse on julkisen kaupankäynnin kohteena
olevasta yhteisöstä tai jos yhteisössä tai säätiössä päättyneellä tilikaudella täyttyy vähin-
tään kaksi seuraavista edellytyksistä:
1) taseen loppusumma ylittää
25 milj. euroa;
2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto
ylittää 50 milj. euroa; taikka
3) yhteisön tai säätiön palveluksessa on
keskimäärin yli 300 henkilöä.
Muiden mahdollisesti valittavien tilintarkastajien on näissä yhteisöissä oltava hyväksyttyjä tilintarkastajia (HTM tai KHT).
Tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta
on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.
Osuuskunnan toimielimistä lisää kohdassa Ohjeita sääntöjen laatijoille.
toimitusjohtaja (OKL 5:4 §)
O
suuskunnalla voi olla toimitusjohtaja,
jos säännöissä niin määrätään tai hallitus niin päättää.
Toimitusjohtajan nimittää hallitus tai, jos
säännöissä niin määrätään, hallintoneuvosto tai osuuskunnan kokous.
Toimitusjohtajalla (ja mahdollisella sijai-
sella) tulee olla asuinpaikka Euroopan talousalueella (Eta). Patentti- ja rekisterihallitus voi myöntää osuuskunnalle luvan poiketa em. säännöstä.
Toimitusjohtajalta vaaditaan päivätty ja
allekirjoitettu suostumus tehtävään.
Yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuu
Y
ritysjohdon ja luottamushenkilöiden
vastuusta on keskusteltu erityisesti
pankkikriisin ja yrityssaneerausten
johdosta. On muun muassa kysytty, kuka on
vastuussa yritysten tuottamista suurista tappioista. Keskustelu on nyt saanut uutta
vauhtia osuustoiminnan piirissä, kun entistä enemmän on ruvettu tutkimaan ns. omistajaohjauksen sisältöä ja merkitystä osuustoiminnallisille yrityksille.
Yritysjohdon ja luottamushenkilöiden
vastuu voidaan jakaa kahteen osaan: juridinen vastuu ja liiketaloudellinen vastuu,
johon liittyy myös eettisiä näkökohtia, joita
voi kutsua vaikkapa ”pehmeiksi arvoiksi”.
Ellei yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuuta eritellä em. tavalla, ei pystytä
myöskään määrittelemään vastuun seuraamuksia.
juridinen vastuu
Juridinen vastuu tarkoittaa sitä, että osuuskunnan johto on velvollinen toimimaan lakien, sääntöjen ja tehtyjen päätösten puit40 Osuuskunnan perustajan opas
teissa. Sääntöjen toimialapykälä määrittelee
myös omalta osaltaan hallituksen ja jopa
osuuskuntakokouksen valtuudet.
Osuuskunnan hallitus ja luottamushenkilöt saattavat joutua korvausvelvollisiksi,
jos he rikkovat juridista vastuuta vastaan.
Osuuskuntalain 20:1 §:n mukaan: ”Hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja tai selvitysmies on velvollinen
korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut osuuskunnalle. Sama
koskee vahinkoa, jonka hän on tätä lakia
tai sääntöjä rikkomalla aiheuttanut jäsenelle tai jollekulle muulle.”
Mahdollinen korvausvelvollisuus edellyttää, että ko. johtohenkilö on rikkonut lakia
tai sääntöjä, ja että tästä on aiheutunut vahinkoa. Poikkeaminen tavanomaisesta ja huolellisesta menettelytavasta saattaa aiheuttaa
korvausvelvollisuuden. Se johtohenkilö, joka
on ylittänyt juridisen vastuun edellyttämiä
rajoja, saattaa siis joutua korvausvelvolliseksi
myös kolmannelle henkilölle.
Liiketaloudellinen vastuu
Liiketaloudellinen vastuu on paljon laajempi kuin juridinen vastuu. Hallituksen ja toimitusjohtajan on juridisen vastuun edellyttämissä puitteissa johdettava osuuskuntaa
siten, että se taloudellisesti pystyy toimimaan menestyksellisesti. Ellei hallitus tähän
pysty, osuuskunnan kokous voi vapauttaa
hallituksen jäsenet (ja toimitusjohtajan) tehtävistään. Vahingonkorvausta ei voida vaatia, ellei hallitus ole rikkonut lakia tai sääntöjä vastaan.
Liiketaloudellisen vastuun seuraamuksena ei aina välttämättä ole epäluottamus. Jos
osuuskunnan kokous on tyytyväinen hallituksen toimintaan, se voi myös esittää sille
kiitoksensa ja valita sen jäsenet uudestaan.
Liiketaloudellisen vastuun seuraamus voi
siis olla sekä myönteinen että kielteinen. Juridisen vastuun seuraamus on sen sijaan aina kielteinen.
eettinen ja sosiaalinen vastuu
Liiketaloudelliseen vastuuseen sisältyy vastuu eettisistä säännöksistä kuten esimerkiksi toimiminen hyvän liiketavan mukaisesti.
Yksittäinen osuuskunnan jäsen saattaa joutua tekemään valintoja oman edun ja osuuskunnan edun välillä.
Viime aikoina on alettu puhua entistä
enemmän yritysten sosiaalisesta tai yhteiskunnallisesta vastuusta, josta Euroopan
unioni on laatinut nykyaikaista eurooppalaista ajattelutapaa ja periaatteita kuvaavan
ns. vihreän kirjan. Osuustoiminnallisia yrityksiä ohjaavat osuustoiminnan kansainvälisesti hyväksytyt periaatteet ja niiden tulisi
siten oma-aloitteisesti kantaa vastuuta sosiaalisista ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvistä
velvoitteista.
Yritysjohdon
vastuut voidaan
kuvata kolmella
ympyrällä, jotka
osittain kattavat
toisiaan.
M Tarkista osuustoiminnan arvot ja
periaatteet. Toimi niiden mukaan!
Osuustoiminnan periaatteet
1. Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys
2. Demokraattinen jäsenhallinto
3. Jäsenten taloudellinen osallistuminen
4. Itsenäisyys ja riippumattomuus
5. Koulutus, oppiminen ja viestintä
6. Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö
7. Vastuu toimintaympäristöstä.
Osuustoiminnan arvot
1. Omatoimisuus
2. Omavastuisuus
3. Demokratia
4. Tasa-arvo
5. Oikeudenmukaisuus
6. Solidaarisuus
7. Rehellisyys
8. Avoimuus
9. Yhteiskunnallinen vastuu
10. Muista ihmisistä välittäminen.
Yritysten arvojen, eettisten säännösten
ja myös sosiaalisen vastuun merkitys on viime aikoina kasvanut, sillä arvovalinnoilla
on nyky-yhteiskunnassa suuri merkitys yritysten kilpailutekijänä. Käytännön yritystoiminnassa jo yli 150 vuotta koetellut osuustoiminnan periaatteet ja aitoon osuustoimintahenkeen liittyvät eettisesti korkeat arvot ovat oikein käytettyinä verraton kilpailuetu.
Yritysjohdon vastuu
juristi
byrokraatti
juridinen
vastuu
eettiset
säännökset
liiketaloudellinen
vastuu
● taloudellisuus
● ”aivojen
logiikka”
● markkinointiorientointunut
pappi
”sydämen logiikka”
Osuuskunnan hallinto 41
älä unohda valvontaa
Yrityksen johtoa ei voida rangaista vahingonkorvausvaatimuksilla yksinomaan sen
takia, että yrityksen kannattavuus on huono, tai että yritys tuottaa suuria tappioita,
ellei johto samalla ole syyllistynyt rikkomuksiin. Näissä tapauksissa johto voidaan
vapauttaa tehtävistään ja näin usein käytännössä tapahtuukin (epäluottamus).
Kun kysymyksessä on juridinen vastuu
ja rikkomuksia sitä vastaan, voidaan johtohenkilöiltä vaatia vahingonkorvauksia, jos
vahinkoa on syntynyt. Usein riittää nk. lievä
tuottamus, siis lievä huolimattomuus.
Koska hallituksella on valvontavelvollisuus, se on vastuussa myös alaistensa työstä.
Hallituksen jäsenet saattavat esimerkiksi kavallustapauksessa joutua korvausvelvollisiksi, jos he ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan.
Eräät oikeustapaukset osoittavat, että
valvontavelvollisuuttaan laiminlyöneet hallituksen jäsenet ovat joutuneet maksamaan
vahingonkorvauksia osuuskunnalle (samoja
periaatteita noudatetaan yleensä myös
muissa yritysmuodoissa). Myös niissä tapauksissa, joissa hallitus on ylittänyt sääntöjen toimialapykälän edellyttämiä rajoja, on
hallituksen jäsenet tuomittu maksamaan
korvauksia osuuskunnalle.
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan
on siis syytä perusteellisesti syventyä näihin asioihin ja harkita tarkoin tehtäviä päätöksiä sekä valvoa alaisiaan.
Vahingonkorvauksia ei yleensä enää voida vaatia sen jälkeen, kun osuuskuntakokous
on myöntänyt hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden edellyttäen, että kaikki ko. asiaan vaikuttavat seikat ovat olleet osuuskuntakokouksen tiedossa silloin,
kun vastuuvapaus myönnettiin (OKL 20 luku).
M VAHINGONKORVAUS SAATTAA TULLA
KYSYMYKSEEN, KUN
M osuuskunta on kärsinyt
vahinkoa
M hallituksen jäsen on aiheuttanut
vahingon tahallisesti tai huolimattomuudesta (lievä huolimattomuus riittää)
M hallitus on laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan
M hallitus on ylittänyt osuuskunnan toimialapykälän edellyttämät rajat.
M MUISTILISTA
M Muista pitää jäsenluetteloa, johon
merkitään jäsenen nimi, osoite,
osuuksien lukumäärä ja jäseneksi
tulopäivä.
M Pidä myös entisistä jäsenistä luetteloa, kunnes osuuskunta on
palauttanut osuusmaksun. Palautettava määrä on suoritettava
vuoden kuluttua jäsenyyden päättymistilikauden päättymisestä.
M Muista pyytää kirjallinen, allekirjoitettu suostumus tehtävään
- hallituksen jäseniltä ja varajäseniltä
- toimitusjohtajalta ja toimitusjohtajan sijaiselta,
- tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta sekä
- mahdollisen hallintoneuvoston
jäseniltä ja varajäseniltä.
M Toimita osuuskunnan tilinpäätöstiedot rekisteröitäväksi kaupparekisteriin. Määräaika on kaksi kuukautta tuloslaskelman ja taseen
vahvistamisesta. Kaupparekisteri
saa nykyisin osan tilinpäätöstiedoista suoraan Verohallinnolta.
Täydennä tietoja tarpeen mukaan.
42 Osuuskunnan perustajan opas
10.
Osuuskunnan perustaMIsen
käYtännön tOIMet
Osuuskunnan toiminimen valinta
h
yvissä ajoin ennen osuuskunnan perustamisasiakirjojen tekemistä täytyy
osuuskunnalle etsiä toiminimi. Toiminimen tulee yksilöidä osuuskunta ja erottautua selvästi ennestään jo rekisterissä olevista
toiminimistä. Nimisuunnittelussa on hyödyllistä tutustua jo rekisteröityihin nimiin.
Toiminimiä voi itse tutkia osoitteessa www.
ytj.fi. Toiminimilain mukaan osuuskunnan
toiminimessä tulee olla sana ”osuuskunta”,
yhdysosa ”osuus” tai lyhennys ”osk”. Ruotsinkielisessä osuuskunnan nimessä tulee
vastaavasti olla sana ”andelslag”, yhdysosa
”andels” tai lyhennys ”anl”.
Toiminimi rekisteröidään joko suomentai ruotsinkielisenä. Toiminimellä voi olla
erikielisiä rinnakkaistoiminimiä eli suomen- tai ruotsinkielisen toiminimen käännöksiä. Osuuskunnan rinnakkaistoiminimi tulee ottaa osuuskunnan sääntöihin.
Osuuskunta voi harjoittaa osaa toiminnastaan aputoiminimellä. Aputoiminimi
voidaan ottaa käyttöön hallituksen päätöksellä. Kun aputoiminimi ilmoitetaan
kaupparekisteriin, on samalla ilmoitettava
myös aputoiminimellä harjoitettava toimialan osa. Aputoiminimessä ei saa olla yhteisömuodon tunnusta. Jokaisesta kaupparekisteriin ilmoitettavasta aputoiminimestä on
maksettava erillinen käsittelymaksu. Vuonna 2010 aputoiminimen käsittelymaksu on
75 euroa/aputoiminimi.
Osuuskunnan perustamisen käytännön toimet 43
Hinnasto on osoitteessa www.prh.fi >
Kaupparekisteri > Hinnasto.
Jos osuuskunnalle halutaan rekisteröidä
apu- tai rinnakkaistoiminimi, on se muistettava ilmoittaa myös kaupparekisterin ilmoituslomakkeilla, vaikka esimerkiksi aputoiminimen ottamisesta olisi erillinen hallituksen kokouksen päätös liitteenä.
Etukäteen ei voi olla varma, voidaanko
tietty toiminimi rekisteröidä.
Ajan säästämiseksi voidaan perustamisilmoitusta jätettäessä antaa nimivaihtoehtoja
tutkittavaksi. Vaihtoehtoja voidaan antaa
enintään kolme. Nimet tutkitaan ainoastaan,
mikäli alkuperäistä toiminimeä ei voida rekisteröidä. Toiminimeä ei kannata painattaa
lomakkeille, mainoskyltteihin tms. ennen
kuin toiminimi on merkitty kaupparekisteriin.
Osuuskunnan perustaminen
O
suuskunta perustetaan kirjallisella sopimuksella, josta käytetään nimitystä
perustamiskirja. Perustamiskirjan allekirjoittajat ovat osuuskunnan perustajia,
jotka tulevat myös osuuskunnan jäseniksi.
Perustajia tulee olla vähintään kolme. Perustajat voivat olla luonnollisia henkilöitä tai
oikeushenkilöitä. Ulkomaalainen voi myös
toimia osuuskunnan perustajana. Sen sijaan
vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi
olla perustajana.
Perustajat täyttävät osuuskunnan perustamisilmoituslomakkeen kaupparekisteriä
varten sekä maksavat perusilmoituksen
käsittelymaksun (= osuuskunta maksaa),
350 euroa (v. 2010).
Perustamisilmoituslomake liitteineen jätetään Patentti- ja rekisterihallituksen PatRekasiakaspalvelupisteeseen (Arkadiankatu 6 A,
Helsinki), maistraattiin, ELY-keskukseen tai
Verohallinnon toimipisteeseen. Ilmoitus voidaan lähettää myös postitse osoitteella PRH
– Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL
2000, 00231 Helsinki. Maksutositteen kuittiosa on kiinnitettävä ilmoitukseen.
Osuuskunnan perustamisneuvontaa antavat muun muassa uusyrityskeskukset, ProAgria Keskukset ja ELY-keskukset. Joillakin
paikkakunnilla, kuten Tampereella, toimii
osuustoimintaan erikoistuneita neuvontapisteitä. Pellervo-Seuran lakimieheltä saa
neuvontaa osuuskunnan lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Kaupparekisteriasioissa neuvontaa saa kaupparekisterin neuvontanumerosta 09 6939 5900. Kokemuksia ja
neuvoja voi kysyä myös alueen muilta osuuskunnilta.
perustamiskirja (OKL 2:2 §)
Perustamiskirjassa tulee olla laissa määrätty
vähimmäissisältö. Oheinen malli (kursivoituna) on vähimmäissisällön mukainen perustamiskirja varustettuna lyhyin selityksin.
Perustamiskirja tulee laatia useampana
alkuperäiskappaleena, koska muun muassa
osuuskunnan perustamisilmoituksen liitteeksi vaaditaan perustamiskirjan alkuperäiskappale. Yksi alkuperäinen kappale kannattaa jättää osuuskuntaa varten.
perustaMIskIrja
1. Perustamiskirjassa tulee olla perustajien tahdonilmaus osuuskunnan perustamisesta:
Me allekirjoittaneet perustamme täten …………………………………-nimisen
osuuskunnan.
2. Perustamiskirjan tulee sisältää osuuskunnan säännöt. Säännöt ovat yleensä useampisivuinen asiakirja. Sen vuoksi on käytännöllistä, että säännöt otetaan perustamiskirjan liitteeksi:
Osuuskunnan säännöt ovat seuraavansisältöiset:
ks. Perustamiskirjan LIITE A.
3. Perustamiskirjassa tulee olla osuuskunnan perustajien täydelliset nimet ja osoitteet,
luonnollisten henkilöiden asuinpaikat ja suomalaiset henkilötunnukset tai sen puuttuessa
syntymäaika sekä oikeushenkilöstä kotipaikka, Suomessa Y-tunnus.
44 Osuuskunnan perustajan opas
Osuuskunnan perustajat ovat:
………………………………………………………………………….
4. Perustamiskirjassa on mainittava myös osuuskunnan perustajille annettavat osuudet.
Tällä tarkoitetaan sitä osuuksien lukumäärää, joka perustajan on osuuskunnan sääntöjen
mukaan velvollisuus ottaa. Jos jokaiselle perustajalle annettavien osuuksien määrä on sama, esimerkiksi yksi, perustamiskirjan maininta voi olla seuraava:
Kullekin perustajalle annettavien osuuksien lukumäärä: yksi osuus.
5. Osuuskunnan perustamisesta osuuskunnan maksettavaksi tulevat kulut tai niiden arvioitu enimmäismäärä on ilmoitettava. Tässä tarkoitetaan osuuskunnan rekisteröinnistä, perustamisasiakirjojen laatimisesta tai siihen rinnastettavasta työstä aiheutuneita kuluja.
(vaihtoehto a):
Osuuskunnan maksettavaksi tulevat perustamiskulut ovat …………………euroa.
(vaihtoehto b):
Osuuskunnan maksettavaksi tulevien perustamiskulujen enimmäismäärä on
……………………euroa.
6. Perustajien on valittava osuuskunnalle ensimmäinen hallitus ja ilmoitettava jäsenten ja
mahdollisten varajäsenten nimet. Luettelo hallituksen jäsenistä voi olla myös perustamiskirjan liitteenä. Hallituksen jäseniltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. Suostumus voi olla perustamisilmoituslomakkeessa, perustamiskirjassa, sen liitteessä
tai erillisessä asiakirjassa.
(vaihtoehto a:)
Hallituksen jäsenet:………………………………………………………………….
(vaihtoehto b):
Hallituksen jäsenet: ks. Perustamiskirjan LIITE B.
7. Mikäli osuuskunnan on valittava tilintarkastaja (kts. luku 9), on tilintarkastajan ja hänen
varamiehensä nimet ilmoitettava perustamiskirjassa tai sen liitteessä ja heiltä on saatava
päivätty ja allekirjoitettu suostumus, joka voi olla perustamisilmoituslomakkeessa, perustamiskirjassa, sen liitteessä tai erillisessä asiakirjassa. Osuuskunnassa voi olla useampiakin
tilintarkastajia, jos säännöissä niin määrätään.
Tilintarkastajat: ……………………………………………………………………
Päiväys: ……………………………, ... päivänä ………… kuuta 20…
Perustajien allekirjoitukset:
………………………………
………………………………
………………………………
Perustamiskirjaan on lisäksi otettava määräys, jos osuuskunnan on korvattava muita
osuuskunnan perustamiseen liittyviä kuluja kuin julkiset maksut ja tavanomaiset palkkiot
perustamisasiakirjojen laatimisesta ja siihen rinnastettavasta työstä, tai joku muutoin saa
osuuskunnalta erityisen oikeuden tai edun. Näitä kohtia ei ole sisällytetty perustamiskirjamalliin, koska ne ovat käytännössä harvinaisia.
Osuuskunnan perustamisen käytännön toimet 45
hallituksen kokous
p
erustamiskirjan allekirjoittamisen jälkeen hallitus pitää ensimmäisen järjestäytymiskokouksensa, jossa valitaan hallituksen puheenjohtaja ja mahdollinen toimitusjohtaja. Hallitus voi antaa nimetyille henkilöille toiminimenkirjoitusoikeuksia sekä prokuroita. Toiminimenkirjoitusoikeuksia voi hallitus antaa vain, jos
siitä on säännöissä määräys. Pöytäkirja
kokouksesta tulee laittaa perustamisilmoituksen liitteeksi.
Osuuskunta syntyy juridisesti, kun se
merkitään Patentti- ja rekisterihallituksen
ylläpitämään kaupparekisteriin. Vasta tämän jälkeen se voi tehdä omaan lukuunsa
sopimuksia ja sitoumuksia. Tätä ennen perustajat voivat toimia perustettavan osuuskunnan puolesta yhteisvastuullisesti. Vastuu
perustamiskirjan allekirjoittamisen jälkeen
syntyneestä velvoitteesta siirtyy kuitenkin
osuuskunnalle, kun se on rekisteröity (OKL
2:4 §, 2 momentti).
perusilmoitus kaupparekisteriin
O
suuskunta on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluessa
osuuskunnan perustamiskirjan allekirjoittamisesta. Tätä varten tehdään perusilmoitus kaupparekisteriin. Perusilmoitus
tehdään perustamisilmoituslomakkeella.
Osuuskunta täyttää perustamisilmoituslomakkeen Y1 ja lisäksi liitelomakkeen 2.
Perusilmoituksen tekemisestä ovat vastuussa osuuskunnan hallituksen varsinaiset
jäsenet. Perustamisilmoitus on jonkun sen
tekemisestä vastuussa olevan tai hänen valtuuttamansa henkilön allekirjoitettava. Jos
valtuutettu allekirjoittaa ilmoituslomakkeen, liitetään mukaan alkuperäinen valtakirja.
Perustamisilmoituslomakkeet (perustamisilmoituslomake Y1 ja liitelomake 2) jätetään alkuperäisinä. Mukaan liitetään perustamiskirja alkuperäisenä, osuuskunnan
säännöt ja hallituksen kokouksen pöytäkirja, josta selviää toiminimenkirjoitusoikeudet (jos säännöissä on määräys) ja hallituksen puheenjohtajan sekä mahdollisen toimitusjohtajan valinta.
Mikäli osuuskunnan hallituksen jäsenet
valitsee hallintoneuvosto, tarvitaan liitteeksi hallintoneuvoston pöytäkirja, josta valinnat ilmenevät.
Perusilmoitukseen on liitettävä hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus
siitä, että perustamisessa on noudatettu
osuuskuntalakia. Vakuutus annetaan liitelomakkeella 2.
Hallituksen jäseneltä, varajäseneltä, toimitusjohtajalta ja tämän sijaiselta, tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta sekä hallintoneuvoston jäseneltä ja varajäseneltä on
saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus
46 Osuuskunnan perustajan opas
tehtävään. Kaupparekisteriä varten selvitys
suostumuksesta voidaan antaa erillisenä perustamisilmoituksen liitteenä tai tekemällä
merkintä suostumuksesta osuuskunnan perustamisilmoituksen liitelomakkeeseen 2.
Kaupparekisteri-ilmoituksen yhteydessä
maksetaan käsittelymaksu 350 euroa (v.
2010). Aputoiminimen rekisteröinti maksaa, sekä erillisenä että muun ilmoituksen
yhteydessä, 75 euroa. Käsittelymaksu maksetaan aina etukäteen.
Käsittelymaksun voi suorittaa pankkiyhteysohjelmalla, maksuautomaatilla, suoraan
pankkiin taikka paikanpäällä maistraateissa, ELY-keskuksissa tai Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) asiakaspalvelussa. Maksukuitti liitetään ilmoitukseen mukaan.
Maksettaessa voidaan käyttää myös erityisesti tätä tarkoitusta varten painettua tilisiirtolomaketta. Tilisiirtolomakkeita saa
PRH:sta. Tarkemmat ohjeet käsittelymaksun
maksamiseksi ovat osoitteessa www.prh.fi
> Kaupparekisteri > Hinnasto.
Perustamisilmoituslomakkeita saa Patentti- ja rekisterihallituksen PatRek-asiakaspalvelusta, ELY-keskuksista, maistraateista
ja Verohallinnon palvelupisteistä. Lomakkeet voi tulostaa internetosoitteesta www.
ytj.fi. Samassa osoitteessa on myös lomakkeiden täyttöohjeet.
Osuuskuntaa varten tulee ottaa kopio
täytetystä ilmoituslomakkeesta ja liitteistä.
Mallitäytetty osuuskunnan perustamisilmoituslomake, ks. s. 69. Esimerkki perustamisasiakirjasta, ks. s. 76 ja hallituksen kokouksen pöytäkirja s. 77. Huomaa, että asiakirjat ovat vain esimerkkejä ja jokaisen
osuuskunnan täytyy laatia ne omista lähtökohdistaan.
perustamisilmoitus Verohallinnolle
O
suuskunta on kirjanpito- ja verovelvollinen yritys. Sen liiketoiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus Verohallinnolle.
Osuuskunnassa ilmoitus tehdään perustamisilmoituslomakkeella Y1. Samalla perustamisilmoituslomakkeella ilmoittaudutaan sekä Patentti- ja rekisterihallituksen
kaupparekisteriin että Verohallinnon rekistereihin. Verohallinnon tässä tarkoitettuja
rekistereitä ovat ennakkoperintärekisteri,
työnantajarekisteri ja arvonlisäverovelvollisten rekisteri. Samassa yhteydessä on
annettava ennakkoverojen määräämistä varten tarvittavat tiedot arvioidusta liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta.
Palkanmaksua varten on ilmoittauduttava rekisteröidyksi työnantajaksi, mikäli
palkkaa tullaan maksamaan säännöllisesti
vähintään kahdelle työntekijälle yhtäjaksoisesti vuoden ajan.
Ennakkoperintärekisteriin
merkitään
muun muassa osuuskunta, joka harjoittaa
elinkeinotoimintaa. Työkorvauksen maksaja
voi tarkistaa työn suorittajan rekisteröintiaseman internetistä julkisesta YTJ-tietopalvelusta www.ytj.fi tai puhelimitse Verohallinnon palvelunumerosta 020 697 030.
Ilmoittautuminen arvonlisäverovelvolliseksi, ks. sivu 33.
Lisätietoja ja lomakkeita täyttöohjeineen
saa Verohallinnon toimipisteistä, ELY-keskuksista, maistraateista, PRH:n PatRek-asiakaspalvelusta sekä osoitteista www.vero.fi
ja www.ytj.fi.
Heti perustamisilmoituksen saavuttua
PRH:lle, ELY-keskukseen, maistraattiin tai
Verohallintoon, yritykselle annetaan Y-tunnus. Y-tunnusta on käytettävä asioitaessa Verohallinnon kanssa. Y-tunnusta on käytettävä myös yrityksen kirjeissä ja lomakkeissa
(muun muassa tilaus-, tarjous- ja laskulomakkeet).
elinkeinolupa
M
äärättyjen elinkeinojen harjoittamiselle voidaan lainsäädännössä asettaa rajoituksia. Tällaisiin elinkeinoihin liittyy esimerkiksi turvallisuus-, terveysja talousriskejä. Näitä elinkeinoja kutsutaan
ohjesääntöisiksi elinkeinoiksi. Kyseisten
elinkeinojen harjoittamisen edellytyksenä
on kaupparekisteriin merkitsemisen lisäksi
usein viranomaisen suorittama rekisteröinti, toimilupa tai hyväksyminen. Yleisimmin
luvan myöntää tai rekisteröinnin tekee yrityksen kotipaikan aluehallintovirasto, eräissä tapauksissa kuitenkin erityisviranomainen.
Aluehallintoviraston luvan vaativat
muun muassa alkoholin anniskelua harjoittavat ravintolat ja ravitsemisliikkeet, mietoja alkoholijuomia myyvät elintarvikeliikkeet sekä ympärivuorokautisia sosiaali- tai
terveyspalveluja tuottavat yritykset. Perintätoiminnan harjoittaminen toisen lukuun
vaatii Etelä-Suomen aluehallintoviraston luvan. Kiinteistön- ja asunnonvälitystoimintaa sekä ammattimaista tai laajamittaista
seura- ja harrastuseläinten pitämistä harjoittavien yritysten tulee ilmoittautua puolestaan aluehallintoviraston ylläpitämään
rekisteriin.
Luvat taksi- ja tavaraliikenteen sekä jouk-
ko- ja reittiliikenteen harjoittamiseen myöntää ELY-keskus. Valmismatkaliikkeen harjoittajien tulee ilmoittautua Kuluttajaviraston ylläpitämään valmismatkaliikerekisteriin sekä lisäksi antaa vakuus Kuluttajavirastolle. Luvat vartioimisliikkeille ja asealan
elinkeinon harjoittamiseen myöntää Poliisihallitus. Sähkö- ja hissiurakoitsijoiden on
tehtävä ilmoitus Tukesille ennen toiminnan
aloittamista. Yleisötilaisuuden kuten avoimen huvitilaisuuden, kilpailun tai näytöksen järjestämisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus yleisötilaisuuden järjestämispaikan
poliisille.
Majoitustoiminnan harjoittajat ovat vastuussa siitä, että majoitusliikkeeseen saapuvasta matkustajasta tehdään ilmoitus (matkustajailmoitus). Hotellien lisäksi tämä koskee maatilamatkailua, aamiaismajoitusta ja
muita majoitustiloja, kuten loma-asuntoja
tarjoavia elinkeinonharjoittajia sekä leirintäalueen pitäjiä. Majoitustoiminnan harjoittajan on toimitettava ulkomaalaista koskevat
matkustajatiedot sille poliisilaitokselle, jonka toimialueella toiminnanharjoittajan majoitusliike sijaitsee.
Lisätietoja palveluyritysten elinkeinoluvista on osoitteessa www.yrityssuomi.fi:
Palveluyritykset.
Osuuskunnan perustamisen käytännön toimet 47
elintarvikehuoneiston hyväksyminen
e
lintarvikehuoneiston on oltava kunnan
elintarvikevalvontaviranomaisen
hyväksymä ennen toiminnan aloittamista.
Elintarvikehuoneistoja ovat esimerkiksi
myymälät, kioskit, ravintolat ja ruokalat. Hyväksymisen yhteydessä on esitettävä kirjallinen omavalvontasuunnitelma. Hyväksyminen ei koske sellaisia elintarvikehuoneistoja,
joissa harjoitettavan toiminnan tarkoituksena on ainoastaan tilapäinen elintarvikkei-
den myynti tai elintarvikkeiden myynti on
vähäistä toimijan samassa huoneistossa harjoittamaan muuhun elinkeinotoimintaan
verrattuna. Tällaisissa tapauksissa on tehtävä ilmoitus toiminnasta kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Lisätietoja elintarvikehuoneiston hyväksymisestä on Eviran sivuilla osoitteessa www.evira.fi > Elintarvikkeet > Valvonta ja yrittäjät > Elintarvikehuoneistot.
terveydensuojelulain mukainen hyväksymismenettely
t
oiminnanharjoittajan on terveydensuojelulain perusteella tehtävä kirjallinen
ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle muun muassa seuraavien tilojen käyttöönotosta tai toimintojen aloittamisesta: julkiset kokoontumis- tai majoitushuoneistot, yleiseen käyttöön tarkoitetut
saunat, uimahallit ja kylpylät, eläinten pitoon tarkoitetut rakennukset ja aitaukset
asemakaava-alueella sekä kampaamot, parturit, kauneus- tai jalkahoitolat, tatuointiliikkeet ja solariumit. Lisätietoja saa kuntien
terveydensuojeluviranomaisilta.
toimintailmoitus tietosuojavaltuutetulle
h
enkilötietolaissa on säädetty velvollisuus tehdä toimintailmoitus lähinnä
sellaisista toiminnoista, joissa käsitellään usein suuria tietomääriä, ja jossa voi
olla riski rekisteröidyn yksityisyyden tai oikeuksien vaarantumisesta. Tällaista elinkeinona harjoitettavaa tai toisen lukuun tapahtuvaa toimintaa ovat muun muassa
luottotietotoiminta, perimistoiminta, mielipide- ja markkinatutkimus sekä ns. headhuntaus. Myös tilitoimistojen, jotka suorittavat palkanlaskentaa ja verkkopalvelintilaa
vuokraavien yritysten on tehtävä toimintailmoitus tietosuojavaltuutetulle. Lisätietoja on osoitteessa www.tietosuoja.fi.
rakennustyön ennakkoilmoitus
j
os kyseessä on laajahko rakennustoiminta, on tehtävä rakennustyön ennakkoilmoitus aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Ilmoitusvelvollisuus koskee työmaata, jonka on tarkoitus
kestää yli kuukauden ja jolla itsenäiset työnsuorittajat mukaan lukien työskentelee yh-
48 Osuuskunnan perustajan opas
teensä vähintään 10 työntekijää sekä työmaasta, jolla työn määräksi arvioidaan yli
500 henkilötyöpäivää. Lisätietoja on osoitteessa www.tyosuojelu.fi > Luvat, ilmoitukset, julkaisut ja lomakkeet > Luvat ja ilmoitukset > Rakennustyön ennakkoilmoitus.
11.
Osuuskunta tYönantajana
Lyhyet työsuhteet
t
yöosuuskunnissa tehdään usein ns.
pätkätöitä. Osuuskunnat vuokraavat
työntekijöitä tilapäisiin tehtäviin tai ottavat suorittaakseen urakkaluonteisia tehtäviä. Niinpä työsuhteetkin usein ovat lyhytkestoisia, vaikka tietysti lyhyitä keikkoja
voidaan tehdä jatkuvastikin.
Työn kestosta riippumatta työtä tehdään
yleensä työsuhteessa. Työtä tekevän jäsenen
tai muun työntekijän ja osuuskunnan välillä
on työsopimus, vaikka sitä ei joka kerta paperille laitettaisikaan. Tästä seuraa, että
osuuskunta on työnantaja, jonka tulee noudattaa tavanomaisia työnantajan työsuhteeseen liittyviä velvollisuuksia. Tällaisia ovat
muun muassa työaikakirjanpidosta huolehtiminen, työsuojelu ja työterveyshuolto.
Työntekijälle puolestaan kuuluvat ne oikeudet, jotka lait ja muun muassa työehtosopimukset työntekijälle antavat.
Työsuhdetta sääntelevään lainsäädäntöön
ja toimialaa koskeviin työehtosopimuksiin
on syytä tutustua. Tärkeimmät työantajavelvoitteita säätelevät lait ovat työsopimuslaki
(55/2001), työaikalaki (605/1996), työehtosopimuslaki (436/1946) ja vuosilomalaki (272/1973). Lait muutoksineen ovat Finlexistä osoitteessa www.finlex-fi/lains7index.
html.
Osuuskunta työnantajana 49
Työsuhteen ehdot määräytyvät lakien ja
työehtosopimusten antamissa rajoissa työsopimuksessa, jonka työntekijä ja työnantaja keskenään tekevät. Työsopimus voidaan
tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti.
Työsopimuslain mukaan työnantajan on aina annettava työntekijälle kirjallinen selvitys yli kuukauden pituisen työsuhteen keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen
palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Vuokratyössä selvitys on annettava, vaikka sopimus olisi tehty alle kuukauden määräajaksi, jos työntekijä sitä vuokrausyritykseltä erikseen pyytää.
M Selvityksessä on oltava ainakin
M työnantajan ja työntekijän kotitai liikepaikka
M työnteon alkamisajankohta
M määräaikaisen työsuhteen kesto
ja määräaikaisuuden peruste
M koeaika
M työntekopaikka tai selvitys niistä
perusteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa
M pääasialliset työtehtävät
M työhön sovellettava työehtosopimus
M palkka tai sen määräytymisperusteet sekä palkanmaksukausi
M säännöllinen työaika
M vuosiloman määräytyminen
M irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste.
Satunnaisiin pätkätöihin perustuvassa
toiminnassa voidaan työsopimus tehdä kerran alussa, ja työsuhteen alkamisajankohta,
määräaikaisuus, työaika ja palkka määritellään toimintaan sopiviksi, esim. "työntekijä
kutsutaan töihin tarvittaessa", "työ kestää
kulloisenkin toimeksiannon ajan". Palkka
määrätään osuuskunnassa sovitun menetelmän mukaisesti.
Lakisääteiset eläke- ja
tapaturmavakuutukset
Osuuskunnan töitä ja palveluja hinnoiteltaessa on muistettava, että työnantajalle koituu työstä maksettavaksi paljon muitakin
50 Osuuskunnan perustajan opas
kuluja kuin työntekijän palkka. Näitä ovat
työeläke-, tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut sekä työnantajan sosiaaliturvamaksu.
Työeläkevakuutusmaksu TyEL ja työttömyysvakuutusmaksu vaihtelevat yrityksen
palkkasumman mukaan. Tapaturmamaksun
suuruuteen vaikuttaa puolestaan työn luonne ja palkkakertymä. Keskimäärin nämä ns.
sivukulut ovat noin 25 % bruttopalkasta.
Jos osuuskunta on työnantajan asemassa
ja kalenterivuoden aikana teetettyjen työpäivien lukumäärä ylittää 12, on osuuskunta
velvollinen ottamaan työntekijöilleen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyy lisäksi toimialan työehtosopimuksien mukainen ryhmähenkivakuutus ja lakisääteinen
työttömyysvakuutus.
Lakisääteiset vakuutukset, ks. Vakuutusturva s. 35.
rahaa tarvitaan myös yleiskuluihin
Lisäksi työntekijälle pitää maksaa lomapalkka tai työsuhteen päättyessä kesälomakorvaus, usein myös lomaraha. Myös sairausajan palkkoihin ja työterveyshuollon kuluihin on varauduttava eikä työn tekemisestä
aiheutuvia materiaali-, matka- ja muita kulujakaan saa unohtaa.
Jostakin on maksettava myös osuuskunnan yleiskulut, joita tulee muun muassa
toimiston vuokrasta ja hallinnon hoitamisesta, kirjanpidosta, tilintarkastuksesta,
markkinoinnista, puhelimista ja muusta
viestinnästä sekä moninaisesta muusta. Nämä kulut moni osuuskunta kattaa tietyllä
hintaan lisättävällä yleiskuluprosentilla,
jonka suuruudesta voidaan päättää yhdessä.
Jos osuuskuntalaiset eivät tee kaikki työtä yhtenä tiiminä, voi aikaa myöten olla hyvä rakentaa kustannuspaikkakohtainen meno- ja tuloseuranta, jolla varmistetaan, että
jokainen tekijä, tiimi tai toimiala toimii kannattavasti ainakin omat kulunsa kattaen.
Tällä estetään epäilykset siitä, että jotkut
elävät toisten kustannuksella, ja toisaalta
kustannuspaikkaseurannan avulla voidaan
ajoissa korjata vaikkapa liian halvoiksi lasketut hinnat kustannuksia vastaaviksi. Myös
yleiskulut pitäisi mahdollisimman todenmukaisesti voida jakaa aiheuttamisperiaatteen
mukaisesti eri kustannuspaikoille.
M tYönantajan MuIstILIsta
perustamisvaiheessa
Jos osuuskunnan päätoimialana on kaupparekisteri-ilmoituksessa mainittu työvoimanvuokraus, tulee työvoimanvuokraustoiminnan aloittamisesta tehdä ilmoitus osuuskunnan kotipaikan työsuojeluviranomaiselle, jona toimii aluehallintovirasto.
toiminnan alkaessa
M Selvitä, onko mahdollista saada tukea työntekijän palkkauskustannuksiin,
ks. sivu 21.
M Ota selvää, mitä yleissitovaa työehtosopimusta yrityksesi tulee noudattaa.
Tiedon saa työsuojeluviranomaiselta aluehallintovirastosta (www.avi.fi) tai
osoitteesta www.finlex.fi/normit/index.html.
M Tee työntekijän kanssa kirjallinen työsopimus.
M Jos osuuskunta työllistää vähintään kaksi työntekijää vuoden ajan tai pätkätyötä tekeviä on vähintään kuusi, tulee osuuskunnan rekisteröityä säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi Verohallintoon. Jos rekisteröidyksi työnantajaksi ilmoittautumista ei ole tehty jo perustamisilmoituksen
yhteydessä, ilmoitus tehdään muutosilmoituslomakkeella Y4.
M Muista ottaa työntekijöille lakisääteinen työeläkevakuutus (TyEL) ja tapaturmavakuutus. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen liitännäisvakuutuksia
ovat ryhmähenkivakuutus ja työttömyysvakuutus.
M Muista, että työnantaja on velvollinen järjestämään työterveyshuollon palveluksessaan oleville: tee sopimus työterveyshuollosta terveyskeskuksen tai lääkäriaseman kanssa.
M Informoi työntekijää henkilöstöhallinnon rekisteritiedosta (Henkilötietolaki
24 §).
toiminnan aikana
M Huolehdi työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon järjestämisestä.
M Maksa palkat ajallaan, yleensä kuukauden 15. tai viimeinen päivä. Anna
työntekijälle palkkalaskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. Säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan tulee laatia
palkanmaksuittain myös palkkalista palkansaajittain. Apuna palkanlaskennassa voit käyttää internetissä olevaa pientyönantajille tarkoitettua maksutonta Palkka.fi-palvelua (www.palkka.fi).
M Työnantajana olet aina velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen maksetuista palkoista. Myös maksetuista työkorvauksista toimitetaan ennakonpidätys, jos työkorvauksen saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Ilmoita
ja tilitä ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut kuukausittain tai
neljännesvuosittain Verohallinnolle. Jos yrityksesi liikevaihto on enintään
50 000 euroa kalenterivuodessa, voit halutessasi valita neljännesvuosimenettelyn
hakeutumalla pidennettyyn ilmoitus- ja maksumenettelyyn aloittamisen yhteydessä ilmoituslomakkeella (VEROH 4071). Ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut ilmoitetaan kausiveroilmoituksella Verotili-palveluun. Kausiveroilmoituksen tulee olla perillä viimeistään sen kalenterikuukauden 12. päivänä, jona vero tai maksu on lain mukaan ilmoitettava. Paperilla annettavan ilmoituksen tulee kuitenkin olla perillä Verohallinnossa jo kuukauden 7.
päivänä. Lisätietoja on osoitteessa www.vero.fi > Verotiliohjeet.
Osuuskunta työnantajana 51
M
M
M
M
M
M
M
M
Tietojen sähköinen ilmoittaminen vaatii Katso-tunnisteen. Katso-tunniste
perustetaan Katso-palvelussa. Lisätietoja on osoitteessa www.yritys.tunnistus.
fi.
Jos olet TyEL-vuosi-ilmoittaja, ilmoita työsuhteiden alkamiset ja päättymiset välittömästi tai neljännesvuosittain eläkevakuutusyhtiölle. Jos ilmoitat työntekijöiden palkkatiedot työeläkeyhtiöön kuukausittain, ilmoitus tulee tehdä viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 20. päivänä.
Tee työnantajan vuosi-ilmoitukset ajallaan. Työnantajan vuosi-ilmoitus kalenterivuoden aikana maksetuista palkoista ja muista suorituksista
annetaan Verohallinnolle seuraavan vuoden tammikuun loppuun
mennessä. Jos olet TyEL-vuosi-ilmoittaja, työntekijöiden vuosipalkkatiedot
on ilmoitettava eläkevakuutusyhtiölle tammikuun loppuun mennessä.
TyEL-kuukausi-ilmoittaja ei tee erillistä vuosi-ilmoitusta. Tammikuun
loppuun mennessä tulee antaa palkkailmoitus myös tapaturmavakuutusyhtiölle.
Anna palkansaajalle tosite maksetuista palkoista (palkkatodistus) ja
muista suorituksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä maksuvuotta seuraavan tammikuun 15. päivään mennessä. Työsuhteen päättyessä työnantajan on annettava tosite välittömästi, jos palkansaaja sitä
pyytää.
Muista hakea Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Hakuaika on kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä.
Säilytä työaikakirjanpito ja palkkakirjanpito kymmenen vuotta. Jos olet
satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja, tee maksetuista palkoista
muistiinpanot. Matkalaskut, palkanmaksutositteet ja muistiinpanot tulee
säilyttää kuusi vuotta palkanmaksuvuoden lopusta lukien.
Tiedota työntekijöille, missä eläkeyhtiössä työeläketurva on järjestetty.
Pidä työntekijöiden nähtävänä keskeiset työsuhteeseen liittyvät lait ja
asetukset.
Huolehdi, että työpaikallasi on henkilö, joka hoitaa työsuojelupäällikön
tehtävät. Voit työnantajana hoitaa tehtävät itse tai nimetä työsuojelupäällikön niitä hoitamaan. Ilmoita yrityksesi tiedot Työturvallisuuskeskuksen
ylläpitämään työsuojeluhenkilörekisteriin. Lisätietoja on osoitteessa
www.ttk.fi > Työsuojeluhenkilörekisteri.
M tYönantajaMaksut 2010
TyEL-maksu (alle 50 työntekijää)
- työntekijän osuus
- - alle 53-vuotiaat työntekijät
- - 53 vuotta täyttäneet seuraavan kuukauden alusta
- työnantajan osuus
21,8 %
Työnantajan sosiaaliturvamaksu
2,23 %
4,5 %
5,7 %
17,3 % tai 16,1 % riippuen työntekijän iästä
Työttömyysvakuutusmaksu
- työnantajan osuus palkkasummasta,
joka enintään 1 846 500 euroa
- työnantajan osuus palkkasumman osasta,
joka ylittää 1 846 500 euroa
- palkansaajan osuus
Ryhmähenkivakuutusmaksu
2,95 %
0,4 %
0,071 %
Tapaturmavakuutusmaksu
0,3−8,0 %, keskimäärin n. 1 %
52 Osuuskunnan perustajan opas
0,75 %
Osuuskunnan jäsen - yrittäjä vai ei?
O
suuskunnan jäsen voi olla yritystoimintaa harjoittava henkilö tai palkansaaja. Rajanveto noudattelee työttömyysturvalain 1 a §:n säännöksiä.
Ko. lainkohdan mukaan yritystoimintaa
harjoittavana henkilönä pidetään henkilöä,
joka on päätointaan varten velvollinen vakuuttamaan itsensä yrittäjien eläkelain
YEL:n tai maatalousyrittäjäin eläkelain
MYEL:n mukaisesti.
Yritystoimintaa harjoittavana henkilönä
pidetään myös sellaista henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä,
jonka osakekannasta hän itse omistaa vähintään 15 prosenttia, tai joka työllistyy vastaavalla tavalla muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä on vastaava määräysvalta.
Jotta osuuskunnan jäsen voitaisiin katsoa yritystoimintaa harjoittavaksi henkilöksi, hänen tulee siis samanaikaisesti toimia
osuuskunnassa johtavassa asemassa ja omistaa siitä vähintään 15 prosenttia.
johtava asema ja vähimmäisomistus
Osuuskunnassa ylintä päätäntävaltaa käyttävät jäsenet osuuskunnan kokouksessa. Päätäntävalta jakaantuu tasan osuuskunnan jäsenten kesken ”jäsen ja ääni”-periaatteella.
Tämä merkitsee sitä, että jokainen jäsen toimii osuuskunnassa työttömyysturvalain tarkoittamassa mielessä johtavassa asemassa.
Pelkkä johtavassa asemassa osuuskunnassa toimiminen ei kuitenkaan vielä tee jäsenestä yrittäjää. Kuten edellä todettiin,
edellytetään samanaikaisesti, että jäsen
omistaa yhteisöstä vähintään 15 prosenttia.
Jos siis osuuskunnassa on kuusi jäsentä
tai vähemmän, kunkin omistusosuus nousee yli 15 prosentin. Jäseniä pidetään tällöin
yritystoimintaa harjoittavina henkilöinä. Jos
jäseniä on seitsemän tai enemmän, kunkin
jäsenen omistusosuus jää alle 15 prosentin,
eikä yrittäjästatusta synny.
Osuuskunnan mahdollisen yhteisöjäse-
nen henkilöjäseniä ei lasketa osuuskunnan
jäseneksi. Esimerkki: Osuuskunnassa on
neljä henkilöjäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Jäsenet ovat työttömyysturvalain 1 a §:n mukaisesti yritystoimintaa harjoittavia henkilöitä (kunkin omistusosuus yli 15 %). Mikäli
yrittäjästatusta halutaan välttää, on tärkeää
huolehtia siitä, ettei jäsenmäärä putoa alle
seitsemän.
talkootyötä osuuskunnassa?
Työttömyysturva-asioissa
muodostuneen
ratkaisukäytännön mukaan (työttömyysturvalautakunta, vakuutusoikeus) yritystoimintaan liittyvä työ ei voi olla talkootyötä. Koska osuuskunnat ovat yrityksiä, toimintaa
osuuskunnissa ei siten voi rinnastaa talkootyöhön, vaan paikallinen työvoimaviranomainen katsoo sen normaalisti palkkatyöksi.
Aivan vähäinen työskentely osuuskunnassa ei vie oikeutta työttömyysturvaan
(esim. iltaisin tapahtuva mainosten jakaminen tms.). Tällaisestakin työstä saatu korvaus
vähentää kuitenkin päivärahan määrää. Mikäli työskentely osuuskunnassa on laajuudeltaan sellaista, että se estäisi normaalin kokoaikaisen palkkatyön vastaanottamisen, henkilön ei voida katsoa olevan työtön, jolloin
oikeutta työttömyysturvaankaan ei ole. Ratkaisevaa työllistymistä harkittaessa ei ole
työstä mahdollisesti saatu palkka/korvaus,
vaan työn määrä.
Työttömyysturvalain (30.12.2002/1290)
1. luvun 6 §:ssä määritellään yrittäjäksi katsottava henkilö ja lain 2. luvun 4 §:ssä pääja sivutoiminen yrittäjyys.
Lisätietoja: työttömyyskassat (www.
tyj.fi), työ- ja elinkeinotoimistot/TE-toimistot (www.mol.fi), Kelan toimistot
(www.kela.fi), sosiaali- ja terveysministeriö (www.stm.fi), työ- ja elinkeinoministeriö (www.tem.fi).
Säännöt selkeiksi 53
12.
säännöt seLkeIksI
O
suuskunnalla on oltava säännöt, joita
osuuskunnan on toiminnassaan lain
ohella noudatettava. Osuuskunnan perustajien on sovittava sääntöjen sisällöstä ja
liitettävä ne osuuskunnan perustamiskirjaan.
Säännöillä tulee olla vähimmäissisältö,
mutta käytännössä niihin sisällytetään myös
useita osuuskunnan tarpeisiin räätälöityjä
määräyksiä. Säännöthän toimivat myös
osuuskunnan jäsenten keskinäisiä suhteita
sääntelevinä pelisääntöinä.
Osuuskunnan toimintaa yksityiskohtaisesti säänteleviä määräyksiä on syytä välttää, koska ne saattavat johtaa usein toistuviin sääntömuutostarpeisiin ja sillä tavoin
aiheuttaa kustannuksia. Sääntöjen muuttaminen myöhemmin voi olla vaikeaakin, koska se vaatii aina määräenemmistön. Sääntömääräykset on hyvä numeroida ja varustaa
otsikoilla.
54 Osuuskunnan perustajan opas
Osuuskunnan säännöissä on lain
(OKL 2:5 §) mukaan aina mainittava:
1. osuuskunnan toiminimi
2. osuuskunnan kotipaikkana oleva
Suomen kunta
3. osuuskunnan toimiala
4. osuuden nimellisarvo (osuusmaksu), sen suorittamisaika ja -tapa
5. osuuskunnan tilikausi.
Jos osuuskunnan säännöt ovat vähimmäissisällön mukaiset minimisäännöt, muilta osin sovelletaan osuuskuntalaista tulevia
määräyksiä. Eräiden tärkeiden asioiden osalta se merkitsee muun muassa, että
1. osuuskunnan palveluja voivat käyttää vain jäsenet,
2. osuuskunta ei voi jakaa ylijäämää
(myöskään rahastokorotus ei ole
mahdollinen),
3. hallitus valitaan toistaiseksi. Siihen
voidaan valita vähintään yksi ja
enintään seitsemän jäsentä ja jos
varsinaisia jäseniä valitaan vähemmän kuin kolme, on lisäksi valittava
vähintään yksi varajäsen,
4. tarvittaessa valitaan toistaiseksi yksi
tilintarkastaja ja hänelle varamies,
5. osuuskunnan purkautuessa säästön
jakoperuste on jäsenten lukumäärä.
Lain vähimmäissisällön mukaiset säännöt voinevat olla käyttökelpoiset vain jäsenmäärältään hyvin pienissä osuuskunnissa.
Käytännössä säännöistä tehdään laajemmat.
Osuuskunnan säännöissä voidaan
lain minimivaatimusten lisäksi määrätä esimerkiksi seuraavista asioista (katso myös OKL 2:6 §):
- liittymismaksusta, (OKL 9:4 §)
- ylimääräisestä maksusta, (OKL 14 luku)
- lisämaksuvelvollisuudesta (= jäsenen vastuu osuuskunnan velkojille), (OKL 15 luku)
- muiden kuin jäsenten oikeudesta käyttää
osuuskunnan palveluksia, (OKL 2:6 §, 1 momentin 2 kohta)
- ylijäämän jakamisesta ja muusta käyttämisestä sekä vararahastosta, (OKL 8 luku)
- toimitusjohtajasta ja toiminimenkirjoituksesta, (OKL 5 luku)
- lisäosuuksista, (OKL 11 luku)
- sijoitusosuuksista, (OKL 12 luku)
- tarpeen mukaan muistakin asioista.
tutustu OsuuskuntaLakIIn ennen sääntöjen LaatIMIsta!
Ohjeita sääntöjen laatijalle
O
heisia mallisääntöjä ei ole tarkoitettu sovellettaviksi sellaisinaan, vaan kukin osuuskunta ottakoon niistä omiin tarpeisiinsa soveltuvat kohdat.
Kursiivitekstit ovat esimerkkejä siitä, miten kyseinen pykälä voitaisiin
sääntöihin kirjoittaa.
Nämä mallisäännöt ovat laajemmat kuin lain vaatima minimi. Ne sisältävät määräykset
sellaisista asioista, jotka osuuskunnan asioiden hoidossa käytännössä tulevat usein vastaan.
Säännöt vastaavat sisällöltään monelta osin lain olettamasääntöjä, koska ne useimmissa tapauksissa ovat käyttökelpoisia. Toimialaa ja eräitä muita asioita koskevan sääntömääräyksen osalta on esitetty vaihtoehtoisia malleja. Kukin sääntömääräys on varustettu varsinaisen sääntömääräyksen sisältöä selventävällä otsakkeella, kommentilla sekä lakiviittauksilla.
1 § toiminimi ja kotipaikka
(OKL 2:5 §, TNimiL 7 §)
Osuuskunnan toiminimen tulee olla yksilöivä, muista jo rekisteröidyistä toiminimistä erottuva eikä se saa olla niihin sekoitettavissa. Lisäksi toiminimessä on oltava yhteisömuotoa
osoittava tunnus, eli joko ”osuuskunta” tai sana ”osuus-” yhdyssanan osana tai lyhenne
”osk”. Lyhennettä ”osk” käytettäessä ei kannata panna sen perään pistettä, ettei jouduta
kirjoittamaan esimerkiksi ”XX osk.:n toimitusjohtaja”. Toiminimi ei saa olla harhaan johtava. Esimerkiksi viittaus muuhun yhteisömuotoon tai toimintaan kuin osuuskunnan sääntöjen mukaiseen toimialaan voi olla harhaanjohtavaa. Jos osuuskunta aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampikielisenä, on jokainen toiminimen ilmaisu mainittava säännöissä.
Vieraskielisten toiminimimuotojen tulee olla käännöksiä suomenkielisestä toiminimestä.
Osuuskunnalla ei voi olla eri toiminimiä eri kielillä.
Osuuskunnan kotipaikka on yleensä - mutta sen ei välttämättä tarvitse olla se paikkakunta, jossa osuuskunnan toimintaa harjoitetaan tai mistä sitä johdetaan.
1 § Toiminimi ja kotipaikka
Osuuskunnan toiminimi on …………………………… ja kotipaikka……………………
Säännöt selkeiksi 55
2 § toimiala (OKL 2:5 §)
Osuuskunnan tarkoitus on jäsenten talouden tai elinkeinon tukeminen. Tämä tarkoitus on
laissa säädetty (OKL 1:2 §), eikä sitä sen vuoksi välttämättä tarvitse säännöissä toistaa, mutta yleensä tarkoituskin mainitaan sisällytettynä toimialaa koskevaan sääntömääräykseen.
Osuuskuntalain mukaan säännöissä voidaan määrätä jopa niin, että osuuskunnan tarkoitus on pääasiassa aatteellisen tarkoituksen yhteinen toteuttaminen.
Toimialaa koskevassa sääntömääräyksessä määrätään, millä taloudellisen toiminnan alueella osuuskunta tarkoitustaan täyttää. Toisin sanoen, siinä ilmaistaan se taloudellinen toiminta, mitä osuuskunta aikoo harjoittaa.
Työnjako osuuskunnan ja sen jäsenten välillä on se, että osuuskunta tarjoaa palveluita ja
jäsenet puolestaan käyttävät niitä hyväkseen. Osuuskunnan tarjoamat palvelut voivat olla
erilaisia rahan, tavaran tai palvelusten markkinointi- tai hankintapalveluja. Ammatinharjoittajien osuuskunta voi tarjota jäsenilleen esim. toimipaikan ammatin harjoittamiseen
(lääkärikeskus), tuotteiden myyntipaikan (kauppahalli), markkinointipalveluja (taksikuljetusten tilauskeskus), yrittäjien kirjanpito- ja muita hallintopalveluja. Osuuskunta voi toimia
yhtä aikaa useilla toimialoilla. Toimiala tulee määritellä täsmällisesti ja kattavasti.
Toimialaa koskeva määräys on sääntöjen tärkeimpiä kohtia, koska se samalla määrittelee osuuskunnan toiminnan ja sen toimielinten toimivaltuuksien rajat. Toiminta säännöissä määrätyn toimialan ulkopuolella voi johtaa toimijoiden henkilökohtaiseen korvausvastuuseen.
Seuraavassa esitetään kuusi erilaista mallia toimialapykäläksi. Vaihtoehdot edustavat
tarkoitukseltaan, toimialaltaan ja toimintatavoiltaan käytännössä yleisimpiä pienosuuskuntatyyppejä. Määräyksiin on sisällytetty myös lain olettamasäännön mukainen maininta
osuuskunnan tarkoituksesta.
2 § Toimiala
Vaihtoehto 1.
Jäsenten työn markkinointi- ja palveluosuuskunta; jäsenet toimivat itsenäisinä
ammatinharjoittajina.
Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten ammatin tukemiseksi ylläpitää palvelutoimistoa, joka välittää jäsenille toimeksiantoja sekä hoitaa jäsenten tarvitsemia toimistopalveluita ja tarvike- ja muita tavarahankintoja.
Vaihtoehto 2.
Ns. palveluosuuskunta.
Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten talouden tukemiseksi ylläpitää lasten päiväkotia ja tarjota sen palveluita ensisijassa jäsenille.
Vaihtoehto 3.
Ns. työosuuskunta, jossa toiminta tapahtuu osuuskunnan lukuun; jäsenet ovat
työsuhteessa osuuskuntaan.
Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten ammatin ja taloudenpidon tukemiseksi harjoittaa siivous- ja ympäristönhoitopalvelua siten, että ensisijassa jäsenet suorittavat työn.
Vaihtoehto 4.
Jäsenten valmistamien tuotteiden markkinointiosuuskunta.
Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten elinkeinon tukemiseksi
joko omaa myymälää pitämällä tai muulla tavoin markkinoida jäsenten valmistamia koru- ja käyttöesineitä.
Vaihtoehto 5.
Elintarvikkeiden ym. hankintaosuuskunta.
Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten taloudenpidon tukemiseksi hankkia jäsenten tarvitsemia elintarvikkeita ja kulutustavaroita.
56 Osuuskunnan perustajan opas
3 § jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluja
(OKL 1:2 §)
Osuuskunnan jäsenet osallistuvat osuuskunnan toimintaan käyttämällä hyväkseen sen tarjoamia palveluita. Mahdollisuus käyttää osuuskunnan palveluja on jäsenoikeus, mutta laki
ei jäsentä siihen velvoita. Säännöillä voidaan kuitenkin määrätä palvelusten käyttövelvollisuudesta ja seuraamuksista sen laiminlyömisestä. Seuraamus voi olla esim. rahakorvaus tai
jäsenyydestä erottaminen. Seuraamusten on syytä olla kohtuullisessa suhteessa jäsenen laiminlyöntiin ja niiden on oltava jäsenille tasapuolisia. Sääntömääräys voi olla perusteltu
esim. jäsenten tuotteiden ja raaka-aineiden markkinointia harjoittavissa osuuskunnissa,
joissa jäsenten yhteisen edun kannalta on järkevää, että jäsenet markkinoivat kaikki tuotteensa osuuskuntansa kautta. Seuraava pykälämalli soveltuu siis vain markkinointiosuuskunnalle (ks. ed. 2 § vaihtoehto 4).
3 § Jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluja
Jäsen on velvollinen toimittamaan kaikki valmistamansa käsityötuotteet osuuskunnan markkinoitaviksi. Hallitus voi myöntää poikkeuksia toimitusvelvollisuudesta.
4 § Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää osuuskunnan palveluja
2 kohta)
(OKL 2:6 §, 1 momentin
Osuuskunta on periaatteessa muilta kuin jäseniltä suljettu yhteisö. Toisin sanoen osuuskunnan palveluja saavat käyttää vain osuuskunnan jäsenet. Mikäli halutaan, että osuuskunnan palveluja saavat käyttää muutkin kuin jäsenet, siitä on säännöissä määrättävä. Esim.
työosuuskunnassa tällainen sääntömääräys voi olla tarpeen, koska ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki osuuskunnan työntekijät ovat samalla sen jäseniä.
4 § Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää osuuskunnan palveluja
Osuuskunnan tarjoamia palveluja saavat käyttää hyväkseen muutkin kuin jäsenet, ellei hallitus toisin päätä.
5 § jäsenyyden hakeminen, siitä erottaminen ja eroaminen
(OKL 3 luku)
Tässä pykälässä määrätään siitä, miten osuuskunta ottaa (OKL 3:2 §) ja erottaa (OKL 3:5 §)
jäsenensä. Säännöissä voidaan lisäksi määrätä erityisistä jäseneksi pääsemisen ehdoista
(esim. jäsenen on oltava tietyn ammatin harjoittaja, täysi-ikäinen jne.) ja erottamisen perusteista (esim. jäsen on lakannut käyttämästä osuuskunnan palveluja). Jäsenyyttä ei voida
siirtää eikä sitä voi periä. Eri asia on, että osuudesta suoritettu osuusmaksu voidaan siirtää ja periä.
Jäsenellä on oikeus koska tahansa erota osuuskunnasta (OKL 3:4 §). Säännöissä voidaan
määrätä, että jäsen saa erota vasta määräajan kuluttua jäsenyyden alkamisesta. Määräaika
voi olla enintään kolme vuotta. Eroamisoikeuden rajoittamista koskevalla ns. karenssiajalla
turvataan osuuskunnan toimintaedellytyksiä erityisesti sen toiminnan alkuvaiheessa. Tällaisen rajoituksen ottamista sääntöihin kannattaa aina pohtia.
5 § Jäsenyyden hakeminen, siitä eroaminen ja erottaminen
Osuuskunnan jäseneksi pyrkivän on tehtävä siitä kirjallinen hakemus hallitukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta. Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty.
Jäsen voi erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti osuuskunnalle.
Eroilmoitus katsotaan osuuskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi
hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa toiminimi. Jäsen saa erota osuuskunnasta vasta
………………(…) vuoden kuluttua jäsenyyden alkamisesta.
Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Jäsen voidaan erottaa, jos hän on laiminlyönyt jäsenyydestä johtuvan velvollisuutensa tai ei enää käytä osuuskunnan
palveluita. Jäsenelle on toimitettava kirjallinen ilmoitus erottamisperusteesta ja
Säännöt selkeiksi 57
päätöksen tekevästä hallituksen kokouksesta vähintään kuukautta ennen kokousta. Ilmoitus on toimitettava jäsenelle jäsenluetteloon merkittyyn tai muuten
osuuskunnan tiedossa olevaan osoitteeseen. Erotetulla jäsenellä on oikeus vaatia erottamispäätöksen siirtämistä osuuskunnan kokoukselle. Siirtoa koskeva
kirjallinen vaatimus on toimitettava tiedoksi osuuskunnan hallituksen jäsenelle,
toimitusjohtajalle tai toiminimenkirjoittajalle kuukauden kuluessa siitä, kun
erottamispäätöksestä on kirjallisesti ilmoitettu erotetulle hänen jäsenluetteloon
merkittyyn tai muutoin osuuskunnan tiedossa olevaan osoitteeseensa. Hallituksella on oikeus omasta aloitteestaankin siirtää asia osuuskunnan kokouksen
päätettäväksi. Erotettu saa moittia osuuskunnan kokouksen erottamispäätöstä
tuomioistuimessa.
6 § jäsenluettelo
(OKL 3:3 §)
Osuuskunnan jäsenistä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa. Luettelon pitämisestä vastaa hallitus. Luetteloon on merkittävä jäsenen nimi ja osoite, hänen osuuksiensa
määrä sekä päivä, jona hän on tullut jäseneksi. Jäsenluetteloon voidaan merkitä muitakin
jäsentä koskevia tietoja, jotka ovat jäsensuhteen hoitamisen kannalta perusteltuja.
Osuuskunnan entisistä jäsenistä on pidettävä luetteloa siihen saakka kun osuuskunta
on palauttanut osuusmaksun. Tämä luettelo voidaan sisällyttää jäsenluetteloon tai pitää
muulla luotettavalla tavalla ja siihen on jäsenluettelotietojen lisäksi merkittävä jäsenyyden
päättymispäivä.
6 § Jäsenluettelo
Hallituksen on huolehdittava siitä, että osuuskunnan jäsenistä pidetään jäsenluetteloa lain vaatimalla tavalla. Jäsenluettelo ja luettelo entisistä jäsenistä on pidettävä osuuskunnan pääkonttorissa jäsenten ja osuuskunnan velkojien nähtävänä. Jäsenellä ja velkojalla on oikeus saada jäljennös luettelosta tai sen osasta
kulujen korvaamista vastaan. Sama oikeus on muillakin, jotka osoittavat etunsa sitä vaativan.
7 § Osuus ja osuusmaksu
(OKL 9 luku)
Jäsenen on otettava yksi osuus ja maksettava siitä osuuskunnalle säännöissä määrätty
osuusmaksu. Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenellä on velvollisuus ottaa useampia
osuuksia osuuskuntaan liittymisen yhteydessä tai jäsenyyden aikana ja että tällainen velvollisuus voi myös jäsenyyden aikana vähetä. Tällöin säännöissä on määrättävä myös velvollisuuden lisäämisen ja vähentämisen perusteet.
Säännöissä on määrättävä myös osuusmaksujen suorittamisaika ja -tapa. Niin ikään
säännöissä on määrättävä osuuden suuruus eli nimellisarvo. Nimellisarvo on säännöissä
vapaasti määrättävissä. Osuuksien tulee kuitenkin olla nimellisarvoltaan saman suuruisia.
Maksetut osuusmaksut muodostavat osuuspääoman. Laissa ei ole osuuspääoman vähimmäis- eikä enimmäismäärää koskevia vaatimuksia. Säännöissä voidaan määrätä myöskin,
että osuusmaksu voidaan suorittaa muullakin omaisuudella kuin rahalla (apportti), ei kuitenkaan työ- tai palvelusuoritusta vastaan (OKL 9:7 §).
Osuusmaksuista muodostuva osuuspääoma on oman pääoman ehtoista ns. riskirahaa.
Osuuskuntaa perustettaessa on arvioitava osuuskunnan kokonaisrahoitustarve ja mikä osa
tarpeesta voidaan ja täytyy kattaa jäsenten antamalla riskirahoituksella. Tämän mukaan
määrätään sitten jäsenten osuusmaksuvelvoite.
Erotessaan tai tultuaan erotetuksi osuuskunnasta jäsen saa maksamansa osuusmaksut
osuuskunnalta takaisin pääsääntöisesti vuoden kuluttua eroamisvuoden tilikauden päättymisestä lukien OKL 10:1 §:ssä säädetyin edellytyksin. Säännöissä voidaan määrätä edellä
mainittua pääsääntöä lyhyemmästä tai pidemmästä palautusajasta sekä yhtä useammasta
peräkkäisestä tilinpäätöksestä, joiden perusteella jäsenelle palautettava määrä lasketaan
(OKL 10:2-6 §).
Osuusmaksusta palautettava määrä on osuusmaksusta maksetulle määrälle
laskettava osuus palautukseen käytettävissä olevasta omasta pääomasta. Maksettu
määrä palautetaan kokonaan, jos osuuskunnalla on sen taseen mukaan jakokelpoista ylijäämää. Pitää huomata, että osuusmaksun ainakaan kokonaan
58 Osuuskunnan perustajan opas
palauttaminen ei ole mikään itsestään selvyys. Osuuskunnan toiminnan tuottamat tappiot vähentävät palautettavaa määrää.
Seuraava pykälämalli on käytännössä varsin yleinen. Sen mukaan jäsenen velvollisuutena on ottaa yksi osuus ja maksaa siitä jäseneksi liityttäessä yhdessä erässä säännöissä määrätyn suuruinen osuusmaksu.
7 § Osuus ja osuusmaksu
Jäsen on velvollinen osallistumaan osuuskuntaan yhdellä osuudella.
Osuuden nimellisarvo on ………………………(……) euroa, minkä suuruisen
osuusmaksun jäsenen tulee maksaa yhdessä erässä osuuskunnan osoittamalle
pankkitilille 30 päivän kuluessa jäseneksi hyväksymisestä lukien.
8 § Vapaaehtoinen osuus
(OKL 9:3 §)
Osuuskunnan jäseniltä voidaan kerätä oman pääoman ehtoista rahoitusta myös vapaaehtoisilla osuuksilla. Vapaaehtoisen osuusmaksun tulee olla samansuuruinen kuin osuusmaksun. Vapaaehtoinen osuus tuo samat oikeudet ylijäämään, rahastokorotukseen ja osuuskunnan omaisuuden säästöön kuin pakollinenkin osuus. Sen sijaan vapaaehtoinen osuus ei
tuo ns. jäsenoikeuksia, kuten esim. äänioikeutta tai oikeutta jäsenetuihin.
Vapaaehtoisten osuuksien ottaminen on mahdollista vain, jos niistä on säännöissä määrätty. Säännöissä on tällöin määrättävä joko
a) annettavien osuuksien lukumäärä, enimmäismäärä tai laskemisperuste, osuuksien
antamisessa noudatettava järjestys sekä uusien osuusmaksujen suorittamisaika ja -tapa tai
b) siitä, että osuuskunnan kokous päättää osuuksien antamisesta tai valtuuttaa hallituksen päättämään siitä.
Viimeksi mainitussa tapauksessa osuuskunnan kokouksen tai hallituksen on päätöksessään määrättävä niistä seikoista, jotka edellä a-kohdassa on mainittu. Vapaaehtoisia osuuksia koskevien ehtojen tulee kohdella jäseniä yhdenvertaisesti.
Jäsen tai osuuskunta voi pääsääntöisesti koska tahansa irtisanoa vapaaehtoisen osuuden. Palautusajan ja palautettavan määrän suhteen noudatetaan yleisiä osuuden palauttamista koskevia määräyksiä (OKL 10 luku).
Seuraava sääntömalli on laadittu b) vaihtoehdon mukaisesti.
8 § Vapaaehtoinen osuus
Jäsen voi osallistua osuuskuntaan yhdellä tai useammalla vapaaehtoisella osuudella sen mukaan kuin osuuskunnan kokous siitä päättää. Hallitus voi niinikään päättää asiasta, jos osuuskunnan kokous on valtuuttanut hallituksen tekemään tällaisia päätöksiä. Valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
9 § Ylimääräinen maksu
(OKL 14 luku)
Säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunnan kokous voi päättää ylimääräisen maksun
perimisestä säännöissä määrättyyn, osuuskunnan toiminnan aikana ilmenevään tarpeeseen. Säännöissä on tällöin mainittava myös maksuvelvollisuuden perusteet sekä se, kuinka paljon tällaista maksua voidaan enintään määrätä jäsenen suoritettavaksi tilikauden aikana. Säännöissä voidaan määrätä myös maksun palauttamisesta (ns. jäsenlaina).
Ylimääräisen maksun perimisestä päättää osuuskunnan kokous yksinkertaisella enemmistöllä, ellei säännöissä määrätä muusta, tiukemmasta enemmistövaatimuksesta.
Ylimääräistä maksua koskevaa sääntömääräystä laadittaessa pitää aina miettiä, mitä ovat
ne tulevaisuudessa mahdolliset ilmenevät tarpeet, joita varten ylimääräistä maksua joudutaan jäseniltä perimään. Toisinaan näkee sellaistenkin osuuskuntien säännöissä, joiden toiminta ei missään vaiheessa edellytä kiinteistöjen hankkimista, määräyksiä, joiden mukaan
ylimääräistä maksua voidaan periä kiinteistön ostamista, rakennusten uusimista ja korjaamista varten. Tässähän ei tietenkään ole mitään järkeä. Käytännössä ylimääräistä maksua
jouduttaneen useimmiten perimään osuuskunnan velkojen lyhentämiseen.
Sääntöihin ei kirjoiteta ylimääräisiä maksuja koskevaa pykälää, ellei osuuskunta aio periä jäseniltä ko. maksuja. Seuraava malli koskee palautettavaa ylimääräistä maksua eli ns.
jäsenlainaa.
Säännöt selkeiksi 59
9 § Ylimääräinen maksu
Osuuskunnan kokous voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää ylimääräisen
maksun perimisestä osuuskunnan toiminnan aikana lainana osuuskunnan vakavaraisuuden parantamiseksi, velkojen maksamiseksi tai investointien rahoittamiseksi.
Lainaa otetaan jäseniltä yhdenvertaisuutta noudattaen joko osuuksien mukaisessa suhteessa tai sen mukaan kuin kukin jäsen on päättyneen tilikauden
aikana käyttänyt hyväkseen osuuskunnan palveluksia tahi samanaikaisesti molemmilla näillä perusteilla.
Kunkin tilikauden aikana voidaan lainaa määrätä jäsenen yhtenä tai useampana eränä suoritettavaksi yhteensä enintään jäsenen osuuksien ……………kertainen nimellismäärä.
Perityt lainaerät palautetaan jäsenille aikaisintaan vuoden ja viimeistään
kymmenen vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä lukien, jolloin kukin
lainaerä on jäseniltä peritty. Jos jäsenyys lakkaa sitä ennen, jäsen saa lainan takaisin samalla kertaa kuin osuusmaksunsa. Laina saadaan palauttaa samoin
yleisin edellytyksin kuin osuusmaksu.
10 § Liittymismaksu
(OKL 9:4 §)
Säännöissä voi olla määräys jäseniltä perittävästä liittymismaksusta. Liittymismaksua voidaan periä eri tarkoituksissa. Liittymismaksulla voidaan esimerkiksi hankkia osuuskunnalle sen vakavaraisuuden turvaamiseksi omaa pääomaa, jota ei palauteta jäsenen erotessa.
Liittymismaksulla voidaan myös peittää jäsenen liittymisestä osuuskunnalle aiheutuvat
suoranaiset kulut esim. sähkö-, tietoverkko-, vesi- tms. liittymän asennuksesta. Liittymismaksun tarkoitus voi olla myös sen eliminoiminen, ettei uusien osuuksien antaminen vähennä vanhojen osuuksien arvoa. Tässä tapauksessa liittymismaksu on korvausta siitä, että
uudet jäsenet pääsevät osallisiksi vanhojen jäsenten toiminnan aikaan saamasta varallisuudesta. Sitä voi olla myöskin ja vaikkapa pelkästäänkin osuuskunnan liikearvo.
Liittymismaksu voi olla palautuskelpoinen tai palautuskelvoton.
Ollakseen sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävässä
osuuskunnassa tulo- ja arvonlisäverosta vapaa liittymismaksun pitää olla palautuskelpoinen.
Liittymismaksusta voidaan määrätä säännöissä periaatteessa kahdella tavalla:
a) liittymismaksun peruste (maksujen lukumäärä, enimmäismäärä tai laskemisperuste,
maksun antamisessa noudatettava järjestys, maksun suorittamisaika ja -tapa) määrätään
niin täsmällisesti, että osuuskunnan johdon tehtäväksi jää vain liittymismaksun määrän
vahvistaminen säännöissä mainittujen perusteiden mukaisesti sekä maksun periminen, tai
b) säännöissä määrätään, että liittymismaksuista päättää osuuskunnan kokous tai osuuskunnan kokouksen valtuuttamana hallitus. Tällainen valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Liittymismaksu voidaan määrätä säännöissä eri suuruiseksi eri jäsenille tai jäsenryhmille. Liittymismaksu voidaan siirtää toiselle ja palauttaa, jos säännöissä niin määrätään. Liittymismaksun ehdoista määrätessään osuuskunnan kokouksen tai hallituksen on kohdeltava
jäseniä yhdenvertaisesti.
Seuraavassa esitetään pykälämalliksi kolme vaihtoehtoa:
Ensimmäisessä vaihtoehdossa liittymismaksu on tyypiltään kiinteämääräinen, joka on
kaikkien jäsenten, siis myös perustajajäsenten maksettava. Maksuaika ja -tapa on sama kuin
edellä on määrätty osuusmaksusta. Maksua ei palauteta, mutta se on siirtokelpoinen. Tämän liittymismaksutyypin tarkoituksena on kerätä jäseniltä osuuskunnalle ”pysyvää” omaa
pääomaa.
Toisessa vaihtoehdossa liittymismaksun suorittamisvelvollisuus on vain perustamisen
jälkeen osuuskunnan jäseneksi liittyvillä ja liittymismaksuun liittyvien ehtojen määrääminen jätetään osuuskunnan kokouksen (tai hallituksen) päätöksen varaan.
Kolmannessa vaihtoehdossa liittymismaksu on palautuskelpoinen. Tämä vaihtoehto sopii erityisesti sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitäville osuuskunnille.
60 Osuuskunnan perustajan opas
10 § Liittymismaksu
Vaihtoehto 1
Jäsenen on suoritettava osuuskunnalle liittymismaksu, kun jäsenyys alkaa. Liittymismaksun määrä on ……………euroa ja se on maksettava osuuskunnalle samalla tavoin kuin osuusmaksu. Liittymismaksua ei palauteta, mutta se voidaan
siirtää toiselle.
Vaihtoehto 2
Perustamisen jälkeen jäseneksi liittyvän on suoritettava osuuskunnalle liittymismaksu sen mukaan kuin osuuskunnan kokous liittymismaksun suorittamisvelvollisuudesta, liittymismaksun määrästä ja sen muista ehdoista päättää. Osuuskunnan kokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään näistä asioista.
Tällainen valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Liittymismaksua ei palauteta, mutta se voidaan siirtää toiselle.
Vaihtoehto 3
Osuusmaksun lisäksi kunkin jäsenen on suoritettava jokaista erillistä vesi- ja
viemäriliitäntäänsä (sähkö-, tele-, kaukolämpöliitäntäänsä) kohti liittymismaksun.
Osuuskunnan kokous päättää liittymismaksun määrästä tai sen määräytymisperusteista, maksuajasta ja -tavasta sekä muista ehdoista. Osuuskunnan kokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään näistä asioista. Tällainen valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Jäsen voi siirtää liittymismaksulla saamansa edut kiinteistön luovutuksen
yhteydessä sen uudelle omistajalle tai haltijalle. Liittymismaksu palautetaan,
kun osuuskunnan palvelujen käyttö lakkaa kiinteistöllä pysyvästi rakennusten
poistuessa käytöstä ja liittymissopimus irtisanotaan.
11 § Lisämaksuvelvollisuus (OKL 15 luku)
Osuuskunnan jäsenen henkilökohtainen vastuu osuuskunnan veloista rajoittuu hänen
osuuskuntaan oman pääoman ehdoin sijoittamiensa varojen määrään. Periaate on siis sama
kuin osakeyhtiössä. Jäsen voi kuitenkin sitoutua tätä suurempaan vastuuseen, jos sääntöihin otetaan määräys lisämaksuvelvollisuudesta. Lisämaksuvelvollisuudella tarkoitetaan jäsenen henkilökohtaista vastuuta osuuskunnan velkojille osuuskunnan joutuessa konkurssiin tai silloin, jos selvitystilaan asetetun osuuskunnan varat eivät riitä sen velkojen maksuun. Lisämaksuvelvollisuuteen perustuva vastuu voi toteutua vain silloin, jos osuuskunnan omat varat eivät riitä velkojen maksuun. Kun määräys lisämaksuvelvollisuudesta sääntöihin otetaan, niissä on määrättävä lisämaksuvelvollisuuden perusteesta ja siitä, onko
maksuvelvollisuus rajaton vai rajoitettu ja viimeksi mainitussa tapauksessa rajoitetun maksuvelvollisuuden määrä.
Käytännössä lisämaksuvelvollisuutta koskevat sääntömääräykset ovat varsin harvinaisia. Sen sijaan säännöissä usein todetaan ikään kuin ”varmuuden vuoksi”, että jäsenet eivät
ole lisämaksuvelvollisia. Seuraavassa esitetään kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäisessä todetaan, että lisämaksuvelvollisuutta ei ole ja toisessa on malli jäsenen rajoitetusta lisämaksuvelvollisuudesta.
11 § Lisämaksuvelvollisuus
Vaihtoehto 1.
Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan veloista eivätkä sen
muistakaan velvoitteista.
Vaihtoehto 2.
Jäsenet vastaavat osuuskunnan veloista siinä tapauksessa, että osuuskunta on
asetettu konkurssiin tai selvitystilaan ja osuuskunnan omat varat eivät riitä
Säännöt selkeiksi 61
velkojen maksuun. Jäsenten kesken vastuu osuuskunnan velasta jakautuu
pääluvun mukaan ja se voi olla jäsentä kohti enintään ……euroa.
12 § Vararahasto ja muut rahastot
(OKL 8 luku)
Vararahasto on osuuskunnille pakollinen. Vararahastoa on kartutettava taseen osoittamasta tilikauden ylijäämästä, josta on vähennetty taseen osoittamat tappiot. Vararahastoa on
kartutettava, kunnes vararahasto on noussut lain säätämään vähimmäismäärään. Säännöissä voidaan määrätä suuremmasta vararahastosta tai suuremmasta vuotuisesta rahastoinnista. Osuuskunnalla voi olla muitakin rahastoja (esim. käyttörahasto).
Sääntökäytännössä vararahastosta ja sen kartuttamisesta otetaan yleensä määräys sääntöihin, koska asia tulee vuosittain tilinpäätöstä laadittaessa ja sitä käsiteltäessä esille. Pykälämalli on sisällöltään asiallisesti ottaen lakitekstin toistoa (OKL 8:9 §).
11 § Vararahasto ja muut rahastot
Osuuskunnalla tulee olla vararahasto. Vararahastoon on siirrettävä viisi (5)
prosenttia taseen osoittamasta tilikauden ylijäämästä, josta on vähennetty taseen osoittama tappio edellisiltä tilikausilta. Vararahastoa on kartutettava, kunnes se on vähintään sadasosan (1/100) taseen loppusummasta, kuitenkin vähintään 2500 euroa.
Osuuskunnalla voi olla vararahaston lisäksi muitakin rahastoja.
13 § Ylijäämä
(OKL 8 luku)
Ylijäämän jakoa koskeva sääntömääräys on sääntöjen tärkeimpiä kohtia. Osuuskunnan toiminnan tuloksena syntyvä tuotto eli tuloslaskelman osoittama ylijäämä voidaan
jakaa jäsenille vain, jos se on säännöissä sallittu. Ylijäämän jaon perusteet voidaan määrätä
säännöissä varsin vapaasti. Ylijäämää voidaan määrätä jaettavaksi esim. palvelusten käytön
suhteessa, osuuskuntaan sijoitetun pääoman tai muun jakotavan perusteella. Säännöissä
voidaan määrätä myös rinnan useista jakotavoista ja niiden soveltamisjärjestyksestä. Ylijäämää voidaan jakaa myös muille kuin jäsenille esim. lahjoittamalla yleishyödyllisiin tarkoituksiin. On tärkeätä huomata, että pääsääntöisesti nimenomaan vain yleishyödyllisiin tarkoituksiin Ylijäämän jakoperusteita on käytettävä myös rahastokorotusta toteutettaessa.
Seuraavaan malliin on sisällytetty käytännössä tavallisimmat kaksi ylijäämän jaon perustetta. Niistä toinen eli ”ylijäämän palautus palvelusten käytön suhteessa” on ilmaisuna
yleisluonteinen ja sen käytännön soveltamistapa on syytä tarkkaan miettiä erityisesti esim.
monitoimialaisissa osuuskunnissa.
13 § Ylijäämä
Ylijäämää voidaan jakaa jäsenille seuraavia jakoperusteita yhdessä tai erikseen
käyttäen: ylijäämänpalautuksena osuuskunnan palvelusten käytön suhteessa
tai korkona tilikauden alkuun mennessä maksetuille osuusmaksuille. Ylijäämän jaosta päättää osuuskunnan kokous.
14 § Osuuskunnan palveluistaan perimät maksut
Säännöissä voidaan määrätä osuuskunnan tarjoamia palveluja koskevista palvelumaksuista
tai tällaisten maksujen maksuperusteista sekä siitä, miten niistä osuuskunnassa päätetään.
Näihin ns. käyttömaksua koskeviin sääntömääräyksiin on suhtauduttava kriittisesti, koska
ne ovat jatkuville muutoksille alttiita ja osuuskunta voi ilman niitäkin periä palveluistaan
maksuja. Joidenkin toimialojen osuuskunnissa sääntömääräys voi kuitenkin olla tarkoituksenmukainen.
14 § Osuuskunnan palveluistaan perimät maksut
Osuuskunnan jäseniltään ostamien/jäsenilleen hankkimien tavaroiden/palvelujen
hinnoista päättää hallitus. Hinnoitteluperusteista päättää osuuskunnan kokous.
62 Osuuskunnan perustajan opas
15 § jäsenistön yksimielinen päätös (OKL 4:2 §)
Osuuskunnan kaikki jäsenet (= koko jäsenkunta) voivat yksimielisinä päättää osuuskunnan
kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttua osuuskunnan
kokousta. Menettely säästää vaivaa ja hallintokuluja, mutta sitä voidaan käyttää vain osuuskunnissa, joissa kaikki jäsenet saadaan helposti kokoon. Tämän mahdollisuuden hyväksi
käyttäminen ei välttämättä edellytä sääntömääräystä.
15 § Jäsenistön yksimielinen päätös
Osuuskunnan kaikki jäsenet voivat yksimielisinä päättää osuuskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. Päätös on tehtävä kirjallisesti ja se on
päivättävä ja allekirjoitettava. Päätöksessä on mainittava päätökseen osallistuneiden jäsenten nimet. Vähintään kahden jäsenen on allekirjoitettava päätös. Kirjalliseen päätökseen sovelletaan muuten, mitä osuuskunnan kokouksen pöytäkirjasta säädetään. Päätökseen ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää tai liittää ääniluetteloa.
16 § Osuuskunnan kokoukset (OKL 4 luku)
Jäsenten päätösvallan käyttäminen kaikkien jäsenten yksimielisin päätöksin on käytännössä harvoin mahdollista. Jäsenet eivät aina ole yksimielisiä, eikä kaikkia jäseniä aina saada
kokoon. Pääsääntö onkin, että jäsenet käyttävät päätösvaltaansa lain tai sääntöjen mukaisia
muotomääräyksiä noudattaen koolle kutsutuissa osuuskunnan kokouksissa. Osuuskunnan
kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä kokouksia.
Osuuskunnan varsinaisia kokouksia on pidettävä tilikauden aikana vähintään yksi (ns.
tilikokous), mutta säännöissä voidaan määrätä useammistakin varsinaisista kokouksista,
jolloin on samalla määrättävä kussakin niissä käsiteltävät asiat. Varsinainen kokous, jossa
käsitellään tilinpäätös, on pidettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden
päättymisestä.
16 § Osuuskunnan kokoukset
Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan asioissa osuuskunnan kokouksissa. Kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä osuuskunnan kokouksia.
Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä kerran vuodessa hallituksen
määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Ylimääräinen osuuskunnan on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan
aihetta. Ylimääräinen kokous on myös pidettävä, jos tilintarkastaja tai jäsenet,
jotka edustavat vähintään kymmenesosaa jäsenten koko äänimäärästä, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten, tai jos se lain mukaan
on muutoin pidettävä. Kokouskutsu on toimitettava neljäntoista (14) päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
Kokoukset pidetään osuuskunnan kotipaikassa. Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni.
Osuuskunnan kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaneilla
jäsenillä on enemmän kuin puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Vaaleissa
katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Sama koskee vaalia, jossa on valittavana samalla kertaa useita henkilöitä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja muissa asioissa päätökseksi tulee se mielipide, johon kokouksen
puheenjohtaja on yhtynyt.
Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa pidetään
pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset sekä milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Puheenjohtajan ja vähintään
yhden kokouksen valitseman pöytäkirjan tarkastajan on allekirjoitettava
Säännöt selkeiksi 63
pöytäkirja. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä osuuskunnan pääkonttorissa jäsenten nähtävänä. Pöytäkirjat on säilytettävä luotettavalla tavalla. Jäsenellä on osuuskunnan kulut korvattuaan oikeus saada jäljennös kokouksen pöytäkirjasta tai sen osasta.
17 § Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat
(OKL 4 luku)
Seuraavassa sääntömallissa luetellaan varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa välttämättä
käsiteltävät asiat, mutta ei kokouksen järjestäytymistä koskevia asioita. Nekin voidaan säännöissä mainita, mikäli sitä pidetään tarkoituksenmukaisena. Järjestäytymiseen kuuluvat kokouksen avaus, puheenjohtajan valinta, sihteerin valinta, (puheenjohtaja kutsuu sihteerin),
vähintään yhden pöytäkirjan tarkastajan valinta, kokouksen laillisuuden toteaminen ja työjärjestyksen vahvistaminen. Nämä kokouksen järjestäytymiseen kuuluvat asiat tulee käsitellä juuri edellä kirjoitetussa järjestyksessä.
Voimassa olevan osuuskuntalain mukaan varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa vahvistetaan tuloslaskelma ja tase. Uudessa osuuskuntalaissa tultaneen säätämään tilinpäätöksen vahvistamisesta yhden mukaisesti voimassa olevan osakeyhtiölain kanssa. Toimintakertomuksen osalta on tärkeätä huomata, että se ei ole enää tilinpäätöksen osa, kuten se aikaisemmin oli.
17 § Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat
Osuuskunnan varsinaisessa kokouksessa on sen asianmukaisesti järjestäydyttyä,
1. esitettävä
- toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2. päätettävä
- tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta,
- toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai tappio
antaa aihetta,
- vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
tilikaudelta,
- hallituksen jäsenten lukumäärästä ja heidän palkkioistaan ja kustannustensa korvauksista, sekä
3. valittava
- hallituksen jäsenet sekä
- tarvittaessa tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.
18 § kutsu osuuskunnan kokoukseen
(OKL 4:10 ja 11 §)
Seuraavassa pykälämallissa esitetyt kokouskutsua koskevat määräykset ovat lain olettamasäännösten mukaiset.
18 § Kutsu osuuskunnan kokoukseen
Hallitus kutsuu osuuskunnan kokouksen koolle. Kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan jäsenille aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa
ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja
viimeistään kuukautta ennen kokousta, jos kokouksessa käsitellään osuuskuntalain 4 luvun 12 §:ssä mainittuja asioita.
Kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan jäsenille postitse, kirjallisesti lähettiä käyttäen, telekopiona tai sähköpostiviestinä jäsenluetteloon merkittyihin
tai muutoin osuuskunnan tiedossa oleviin osoitteisiin.
Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista tai osuuskuntalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua
asiaa taikka uusien osuuksien, lisäosuuksien tai sijoitusosuuksien antamista,
kutsussa on mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö.
Kokousasiakirjojen ja päätösehdotuksen nähtävänä pitämisestä ennen kokousta on noudatettava, mitä osuuskuntalain 4 luvun 15 §:ssä säädetään.
64 Osuuskunnan perustajan opas
19 § jäsenen aloiteoikeus (OKL 4:14 §)
Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia osuuskunnan kokouksessa käsiteltäväksi eli jäsenellä on ns. aloiteoikeus. Aloiteoikeus on sekä varsinaisen että ylimääräisen kokouksen
osalta. Tätä oikeutta ei voida säännöillä poistaa. Informaatiomielessä voi olla perusteltua
sisällyttää tieto tästä jäsenoikeudesta sääntöihin.
19 § Jäsenen aloiteoikeus
Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia
voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
20 § hallitus (OKL 5 luku)
Hallitus on osuuskunnan pakollinen toimielin. Säännöissä siitä ei edes tarvitse välttämättä
olla määräystä, jolloin on noudatettava hallitusta koskevia lain olettamasääntöjä (katso tämän kirjasen alkupuolelta kohta sääntöjen vähimmäissisältö). Tavallisesti sääntöihin kuitenkin otetaan hallitusta koskeva sääntömääräys ja on otettavakin, jos halutaan poiketa
mainituista olettamasäännöksistä.
Seuraavassa mallissa on määrätty hallituksen jäsenten vähimmäis- ja enimmäismäärä.
Osuuskunnan kokouksen on sen vuoksi vuosittain ennen hallituksen jäsenten valintaa ensin vahvistettava hallituksen jäsenten lukumäärä (katso 17 § kohta 2). Varajäseniä ei välttämättä tarvita, kun varsinaisten jäsenten määrä on vähintään kolme. Tämän mallin mukaan
koko hallitus on vuosittain erovuorossa. Hallituksen jäseniltä ja varajäseniltä on saatava
päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. (Määräys poistunee uuden osuuskuntalain
säätämisen yhteydessä.)
20 § Hallitus
Osuuskunnan hallitukseen kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään viisi (5)
jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa valintakokouksen päättyessä ja
päättyy valintaa lähinnä seuraavan varsinaisen kokouksen päättyessä. Valinnan jälkeen ensimmäisen hallituksen kokouksen kutsuu koolle ja avaa iältään
vanhin hallituksen jäsen, jonka johdolla valitaan hallitukselle puheenjohtaja
vuodeksi kerrallaan.
21 § hallituksen kokoukset
(OKL 5:8 ja 9 §)
Seuraava sääntömääräys on lakitekstiä sellaisenaan. Laki antaa tietyiltä osin liikkumavaraa
määrätä näistä asioista säännöissä toisinkin.
21 § Hallituksen kokoukset
Hallituksen puheenjohtajan tulee huolehtia, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Toimitusjohtajalla on, vaikka hän ei olisikaan hallituksen
jäsen, oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa,
jollei hallitus määrätyssä asiassa toisin päätä.
Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole
mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä
olevista on kannattanut tai, äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.
Hallituksen puheenjohtajan vaalissa äänten mennessä hallituksessa tasan puheenjohtaja valitaan arvalla.
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa hallituksen puheenjohtajan lisäksi yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Säännöt selkeiksi 65
22 § hallituksen tehtävät
(OKL 5:6 ja 15 §)
Hallituksen toimivalta on luonteeltaan yleinen. Sen vuoksi tyhjentävää luetteloa hallituksen tehtävistä ei voida esittää. Seuraavassa pykälämallissa kuvataan ensin hallituksen yleiset tehtävät, jotka on koottu lakitekstistä ja sen jälkeen luetellaan esimerkkeinä muutamia
keskeisiä hallitukselle kuuluvia tehtäviä. Mainittakoon, että osuuskunnan kiinteistönkin
myyntipäätöksen tekee hallitus, ellei säännöissä toisin määrätä.
22 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen on edistettävä osuuskunnan etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita osuuskuntalain ja näiden sääntöjen mukaisesti. Hallitus huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen
on myös huolehdittava siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Tämän lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa
- ottaa ja erottaa toimitusjohtaja ja päättää hänen palkka- ym. eduistaan ja
muista hänen toimisuhteensa ehdoista;
- kutsua koolle osuuskunnan kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat,
laatia tilinpäätös;
- laatia ehdotus toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä
tai tappio antaa aihetta.
23 § toimitusjohtaja
(OKL 5:4-6 ja 16 §)
Pienissä osuuskunnissa ei välttämättä tarvita toimitusjohtajaa. Tällöin hallitus (käytännössä sen puheenjohtaja) hoitaa myös toimitusjohtajan tehtävät. Jos toimitusjohtaja valitaan,
häneltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. (Vaatimus poistunee
uuden osuuskuntalain säätämisen yhteydessä.)
Toimitusjohtajan toimivalta on luonteeltaan yleinen ja liittyy osuuskunnan juoksevien
asioiden hoitoon ja hallituksen päätösten täytäntöönpanoon. Sen vuoksi tyhjentävää luetteloa toimitusjohtajan tehtävistä ei voi esittää. Seuraava pykälämalli on lähes sellaisenaan
lakitekstiä.
23 § Toimitusjohtaja
Osuuskunnalla on toimitusjohtaja, mikäli hallitus niin päättää.
Toimitusjohtajan on edistettävä osuuskunnan etua huolellisesti ja hoidettava
sen asioita osuuskuntalain ja näiden sääntöjen mukaisesti. Toimitusjohtajan tulee hoitaa päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten
mukaisesti. Toimiin, jotka osuuskunnan toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja voi ryhtyä
vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida
odottaa aiheuttamatta osuuskunnan toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi
mainitussa tapauksessa on hallitukselle niin pian kuin mahdollista annettava
toimenpiteestä tieto.
Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että osuuskunnan kirjanpito on
lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa osuuskuntaa edellä mainituissa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.
24 § toiminimen kirjoittaminen (OKL 5:15 §)
Hallitus kokonaisuudessaan voi aina kirjoittaa osuuskunnan toiminimen. Säännöissä voidaan määrätä muustakin kirjoittamistavasta. Toiminimenkirjoitusoikeudet ovat tavallisesti
hallituksen jäsenille ja osuuskunnan palveluksessa oleville henkilöille annettavia ”yhdessäkirjoitusoikeuksia”. Myös ”yksinkirjoitusoikeuden” antaminen on mahdollista.
Prokura on toiminimenkirjoitusoikeutta jonkin verran suppeampi valtuus.
66 Osuuskunnan perustajan opas
24 § Toiminimen kirjoittaminen
Osuuskunnan toiminimen kirjoittavat hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa toiminimen kirjoittamisoikeuden siten, että oikeutettu kirjoittaa
toiminimen hallituksen jonkun jäsenen kanssa. Hallitus voi päättää myös prokuran antamisesta.
25 § tilikausi ja tilinpäätös
(OKL 6 luku ja Kirjanpitolaki 1:4 §)
Säännöissä on oltava määräys tilikaudesta. Lain mukaan tilikausi on 12 kuukautta, käytännössä useimmiten kalenterivuosi. Toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa taikka tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa tilikausi saa olla tätä lyhyempi tai pitempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Tilikausi saa siis olla kuinka lyhyt tahansa.
Mikäli osuuskunnan ensimmäinen tilikausi jäisi alle kuuden kuukauden pituiseksi,
säännöissä kannattaa määrätä siitä, mikä on osuuskunnan ensimmäinen tilinpäätöspäivä.
Tällöin ensimmäisestä tilikaudesta tulee riittävään pitkä. Käytännössä ensimmäinen tilikausi alkaa useimmiten perustamiskirjan allekirjoituspäivästä.
25 § Tilikausi ja tilinpäätös
Osuuskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava
tilinpäätös. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajalle vähintään kuukautta ennen sitä kokousta, jossa tuloslaskelma ja tase esitetään vahvistettaviksi.
26 § tilintarkastaja ja tilintarkastus
(OKL 6 ja 7 luku sekä TilintarkastusL)
Heinäkuun alusta 2007 voimaan tulleen tilintarkastuslain mukaan tilintarkastaja voidaan
jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:
1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana
on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen
johtamisessa.
Perustettavan osuuskunnan tilintarkastajaksi ei voida enää valita ns. maallikkotilintarkastajaa. Mikäli tilintarkastaja valitaan, tilintarkastajan ja luonnollisesti myös varatilintarkastajan tulee olla ammattilainen eli KHT- tai HTM-tilintarkastaja taikka KHT- tai HTM-tilintarkastusyhteisö. (Lähitulevaisuudessa siirryttäneen vain yhteen ammattitilintarkastajanimikkeeseen.)
Vaikka säännöissä ei olisi tilintarkastuksesta eikä tilintarkastajasta mitään määräyksiä,
osuuskunnan kokous voi aina valita yhden tai useamman tilintarkastajan ja varatilintarkastajan. Tästä syystä pienissä ja pienehköissä osuuskunnissa on useimmiten tarkoituksenmukaista jättää tilintarkastusta ja tilintarkastajaa koskevat määräykset säännöistä kokonaan
pois. Toisaalta on huomattava, että mikäli säännöissä on tilintarkastajan valintaa koskevat
määräykset, tilintarkastaja on valittava.
Pohdittaessa, valitako tilintarkastaja vai ei, asiaan vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka
asiantuntevissa käsissä on osuuskunnan kirjanpidon hoito. Mikäli kirjanpidon hoitaa asiansa osaava ja luotettava tilitoimisto tai pätevä yksityishenkilö, tilintarkastajan voi jättää valitsematta.
Siinä tapauksessa, että tilintarkastaja päätetään valita, osuuskunnan kokouksen tulee
valita vähintään yksi tilintarkastaja ja hänelle varahenkilö. Jos tilintarkastajaksi valitaan
laissa tarkoitettu tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. Säännöissä voidaan määrätä useammastakin tilintarkastajasta. Tilintarkastaja valitaan toistaiseksi tai säännöissä määrätyksi määräajaksi. Tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta on saatava päivätty
ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.
(Tämäkin määräys poistunee uuden osuuskuntalain säätämisen yhteydessä.)
Seuraava sääntömääräys sisältää tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevia eräitä kohtia
tilintarkastuslaista ja osuuskuntalaista.
Säännöt selkeiksi 67
26 § Tilintarkastaja ja tilintarkastus
Osuuskunnalla on oltava tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, jotka valitaan
hoitamaan tehtäväänsä toistaiseksi.
Tilintarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta allekirjoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomus on luovutettava hallitukselle viimeistään kahta viikkoa
ennen sitä kokousta, jossa tuloslaskelma ja tase on esitettävä vahvistettaviksi.
27 § Osuuskunnan purkaminen, selvitystila ja säästön jakaminen
(OKL 19 luku)
Osuuskuntalain 19 luvussa ovat säädökset osuuskunnan selvitystilasta, purkamisesta, rekisteristä poistamisesta, saneerauksesta ja konkurssista. Näistä asioista ei ole tarpeen määrätä säännöissä. Säännöissä on kuitenkin määrättävä säästön jakoperusteesta, jos halutaan
poiketa lain olettamasäännöksen mukaisesta jakoperusteesta, joka on jäsenten pääluku.
Säästöllä tarkoitetaan purkautuvan osuuskunnan varallisuuden määrää sen jälkeen, kun
osuuskunnan velat on maksettu ja oman pääomanehtoiset sijoitukset (esim. jäsenten osuusmaksut) on palautettu. Säästö on siis jaettava jäsenten pääluvun mukaan, ellei säännöissä muuta määrätä. Säännöissä voidaan määrätä säästö jaettavaksi esim. jäsenten
merkitsemien tai maksamien osuuksien lukumäärän mukaan, jäsenenä olovuosien mukaan
tai useammalla säännöissä mainitulla perusteella yhtä aikaa. Säästö voidaan määrätä jaettavaksi myös muillekin kuin jäsenille, esim. yleishyödylliseen tarkoitukseen. Säästön jakamisesta päättäminen voidaan jättää säännöissä myös osuuskunnan kokouksen tehtäväksi.
27 § Osuuskunnan purkaminen, selvitystila ja säästön jakaminen
Päätös osuuskunnan vapaaehtoisesta purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta tehdään osuuskunnan kokouksessa. Päätös on pätevä, jos sitä kannattavat
jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosa annetuista äänistä. Jos osuuskunta
puretaan, sen omaisuuden säästö jaetaan jäsenten kesken heidän päälukunsa
mukaan.
28 § sääntöjen muuttaminen
(OKL 4:21-22 §)
Sääntöjen muuttamista koskevilta päätöksiltä edellytetään erilaisia määräenemmistöjä siitä
riippuen, kuinka syvästi jäsenen oikeuksia osuuskunnassa muutos koskettaa. Pääsääntö,
eli ns. tavallisilta sääntömuutoksilta vaadittavasta määräenemmistöstä säädetään OKL 4:21
§:ssä (2/3 enemmistö). Erityistä eli suurempaa määräenemmistöä (9/10:n enemmistöä tai
yksimielistä päätöstä) edellyttävät sääntömuutokset luetellaan OKL 4:22 §:ssä. Mallissa
mainitaan vain edellä tarkoitetusta pääsäännöstä ja viitataan yleisesti lakiin ja sääntöihin,
joissa voi olla mallin määräenemmistöä ankarampia vaatimuksia.
28 § Sääntöjen muuttaminen
Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskunnan kokous. Päätös on pätevä, ellei
laissa tai näissä säännöissä ole muuta säädetty, jos sitä kannattavat jäsenet,
joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
68 Osuuskunnan perustajan opas
Liitteet 69
70 Osuuskunnan perustajan opas
Liitteet 71
72 Osuuskunnan perustajan opas
Linnankatu 2
Liitteet 73
Linnankatu 2
74 Osuuskunnan perustajan opas
www.prh.fi
Liitteet 75
PERUSTAMISKIRJA
Me allekirjoittaneet perustamme täten osuuskunnan, jonka nimi on
Osuuskunta Turun Seudun Tietotaito.
1
Osuuskunnan perustajat
Teemu Ensio Asikainen (230572-105K), Linnankatu 2, 20100 Turku
Arto Matias Liimatainen (201179-345L), Laureuksenkatu 12, 20320 Turku
Martti Taavetti Kaarto (040677-457M), Maaherrankatu 23, 20200 Turku
Erkki Olavi Kallio (251278-123S), Länsikaari 7, 20240 Turku
Esa Antero Laamanen (111167-133L), Kivilinnantie 12, 23360 Kustavi
Marko Tapio Masto (120380-113V), Kirjurinpolku 34; 20750 Turku
Ville Matias Rastamo (240882-145Y), Koivukatu 34, 20720 Turku
2
Osuuskunnan säännöt
Osuuskunnan säännöt ovat seuraavansisältöiset: ks. perustamiskirjan liite A.
3
Osuuksien jako
Kullekin perustajalle annettavien osuuksien lukumäärä: yksi osuus.
4
Perustamiskulut
5
Hallituksen jäsenet
6
Tilintarkastajat
Osuuskunnan maksettaviksi tulevien perustamiskulujen arvioitu
enimmäismäärä on 500 euroa.
Teemu Asikainen
Erkki Kallio
Martti Kaarto
Arto Liimatainen
Osuuskunnan tilintarkastajaksi valitaan Turun HTM-tilintarkastajat Oy.*
Turussa 20. päivänä tammikuuta 2010
Teemu Asikainen
Erkki Kallio
Ville Rastamo
Arto Liimatainen
Esa Laamanen
Martti Kaarto
Marko Masto
Liite A
Osuuskunnan säännöt (HUOM! tässä ei esimerkkiä säännöistä vaan
säännöistä tarkemmin ks. sivu 54)
___________________________________________________________________________________
*HUOM. Pienellä osuuskunnalla ei ole lakisääteistä tilintarkastusvelvollisuutta. Osuuskunnat voivat päättää olla valitsematta
tilintarkastajaa, jos säännöt eivät edellytä tilintarkastajan valintaa. Päätöksen voi tehdä, jos sekä päättyneellä että sitä
välittömästi edeltäneellä tilikaudella enintään yksi seuraavista edellytyksistä on täyttynyt:
o taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa
o liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa
o palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
76 Osuuskunnan perustajan opas
OSUUSKUNTA TURUN SEUDUN
TIETOTAITO
PÖYTÄKIRJA
N:o 1
20.1.2010
HALLITUKSEN KOKOUS
Aika
Keskiviikkona 20.1.2010
Paikka
Linnankatu 2, 20100 Turku
Läsnä
Teemu Asikainen
Martti Kaarto
Erkki Kallio
Arto Liimatainen
1
Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus
Teemu Asikainen avasi koollekutsujana kokouksen. Koska kaikki
hallituksen jäsenet olivat paikalla, kokous todettiin yksimielisesti lailliseksi
ja päätösvaltaiseksi.
2
Hallituksen puheenjohtajan valinta
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Arto Liimatainen.
3
Toimitusjohtajan valinta
Osuuskunnan toimitusjohtajaksi valittiin yksimielisesti Teemu Asikainen.
4
Toiminimen kirjoitusoikeuden antaminen
Toiminimenkirjoitusoikeus päätettiin antaa Arto Liimataiselle ja Teemu
Asikaiselle. He kumpikin kirjoittavat toiminimen yksin.
5
Osuuskunnan pankkitilin avaaminen
Osuuskunnalle päätettiin avata pankkitili Turun Seudun Osuuspankkiin.
Pankkitilin käyttöoikeus on hallituksen puheenjohtaja Teemu Asikaisella ja
toimitusjohtaja Arto Liimataisella. Tiliin liitetään internetyhteys.
6
Kokouksen päättäminen
Koska muita asioita ei ollut, päätettiin kokous.
Pöytäkirjan vakuudeksi
Teemu Asikainen
puheenjohtaja
Erkki Kallio
Martti Kaarto
Arto Liimatainen
Liitteet 77
kIrjaLLIsuutta
Airaksinen Manne – Jauhiainen Jyrki: Suomen yhtiöoikeus, WSLT, 2000
Arvonlisäverovelvollisen opas, Verohallinto, 2004
Hannula Kirsi – Pakkala Pekka – Pitkänen Jorma: Yrittäjän elintarvikelainsäädäntö,
Edita Oy, 2000
Hietala Harri – Kaivanto Keijo: Työsopimusopas, Kauppakaari Oy,1997
Hoffrén Seppo, Yrityksen perustamisopas, perustettavan yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja työkirja, Kauppa- ja teollisuusministeriö, 1999
Holopainen Tuulikki – Levonen Anna-Liisa (toim.): Yrityksen perustajan opas silta yrittäjyyteen, Edita Publishing Oy, 2008
Kirjanpitolaki, Suomen säädöskokoelma 1336/1997
Kirjanpitoasetus, Suomen säädöskokoelma 1339/1997
Juslén Jari: Netti mullistaa markkinoinnin, Hyödynnä uudet mahdollisuudet,
Talentum, 2010
Jääskeläinen Janne, Verkkopalvelun ostajan opas, Talentum, 2010
Koskiniemi Erkki (toim.): Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen, KSL ry, 1998
Koskiniemi Erkki (toim.): Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen, Syventäviä harjoituksia, KSL ry, 1999
Kuisma Markku – Henttinen Annastiina – Karhu Sami – Pohls Marjatta: Kansan talous,
Pellervo ja yhteisen yrittämisen idea 1899-1999, Pellervo-Seura/Kirjayhtymä, 1999
Kyläkallio Juhani – Kyläkallio Kalle – Iirola Olli: Osakeyhtiö, 4. uudistettu painos, Edita
Publishing Oy, 2008
Laakkonen Vesa – Laurinkari Juhani: Uudistuva osuustoiminta, HY/Osuustoimintainstituutti, 1995
Linhala Jari (toim.): Verosäädökset 2010, Edita Publishing Oy
Luhtanen Raimo (toim.): Työpaikan lakikirja 2010, Edita Publishing Oy
Omistajaohjaus ja valvonta osuuskunnissa, Pellervon omistajaohjaustyöryhmän
mietintö, Pellervo-Seura, 2001
Osakeyhtiön tilinpäätösmalli 2004, KHT-Media Oy, 2004
Osuuskuntalaki, Suomen säädöskokoelma n:o 1488/2001
Osuustoiminnan periaatteet 2000-luvulle, Kansainvälisen Osuustoimintaliiton (ICA)
osuustoiminnanidentiteettiä koskeva kannanotto (1995). Julkaisijat: Pellervo-Seura ry ja
Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto ry, 2000
Osuustoiminnan uutta taloustiedettä, Kansantaloudellinen Aikakauskirja 3/1999
Pättiniemi Pekka – Tainio Jukka (toim.): Osuustoiminnan periaatteet kilpailueduiksi,
HY/Osuustoimintainstituutti & KSL ry
Pöyhönen Seppo: Osuuskunnan hallinto ja osuuskuntalaki, Lakimiesliiton Kustannus,
2005
Tehokas omistajahallinto, Osuuskunnan hallintohenkilön käsikirja, Pellervo-Seura, 2001
Työsopimuslaki, Suomen säädöskokoelma n:o 55/2001
Työttömyysturvalaki, Suomen säädöskokoelma n:o 1290/2002
Lait muutoksineen ovat katsottavissa Valtion säädöstietopankki Finlexissä (www.finlex.
fi).
78 Osuuskunnan perustajan opas
Osuuskunnan perustajan tIetOLähteItä
Paikallisten palvelujen osoite- ja
puhelinnumerotiedot löytyvät
oman alueen puhelinluettelosta.
Aluehallintovirastot
www.avi.fi
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
www.evira.fi
ELY-keskukset
www.ely-keskus.fi
Eläketurvakeskus
www.etk.fi
Finlex
www.finlex.fi
Finnvera
www.finnvera.fi
HTM-tilintarkastajat ry
www.htm.fi
Kaupan Liitto
www.kauppa.fi
Keskuskauppakamari ja alueelliset
kauppakamarit
www.keskuskauppakamari.fi
KELAn
paikallistoimistot
www.kela.fi
Maa- ja metsätalousministeriö
www.mmm.fi
Seudulliset yrityspalvelut
www.haeyrityspalvelu.fi
Maaseutuvirasto
www.mavi.fi
STTK ry
www.sttk.fi
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti,
Osuustoimintaopinnot
www.helsinki.fi/ruralia/koulutus/coop/
Taloushallintoliitto
www.taloushallintoliitto.fi
Maistraatit
www.maistraatti.fi
Patentti- ja rekisterihallitus
www.prh.fi
Pellervo-seura ry
www.pellervo.fi/osuuskunta
ProAgria Keskukset
www.proagria.fi
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontavirasto Valvira
www.valvira.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö
www.stm.fi
Suomen Yrittäjät ry ja sen
aluejärjestöt
www.yrittajat.fi
Keksintösäätiö
www.keksintosaatio.fi
Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
www.tekes.fi
KHT-yhdistys ry
www.kht.fi
Työ- ja elinkeinoministeriö
www.tem.fi
Kuluttajavirasto
www.kuluttajavirasto.fi
Työeläke-verkkopalvelu
http://tyoelake.fi
Kuntien elinkeinoasiamiehet
www.kunnat.net
Työnantajajärjestöt:
Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry
www.taito.fi
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
www.ek.fi
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
www.trafi.fi
Työntekijäjärjestöt:
Maakuntien liitot
www.reg.fi
Akava ry
www.akava.fi
Maa- ja kotitalousnaiset
www.maajakotitalousnaiset.fi
SAK ry
www.sak.fi
Työttömyyskassojen
Yhteisjärjestö ry
www.tyj.fi
Työ- ja elinkeinotoimistot
www.mol.fi > työ- ja elinkeinotoimistot
Uusyrityskeskukset
www.uusyrityskeskus.fi
Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto
www.vakes.fi
Verohallinto
www.vero.fi
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä
www.ytj.fi
YritysSuomi-portaali
www.yrityssuomi.fi
Puhelinneuvontaa yrityksen
perustajille
YritysSuomi-puhelinpalvelu alkaville yrittäjille,
puh. 010 194 680 (ma–pe klo 9–16)
Finnveran puhelinneuvonta rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä,
puh. 020 690 782 (ma–pe klo
8–16.15)
Verohallinnon puhelinneuvonta
- arvonlisäverotus,
puh. 020 697 014
- työnantajat, ennakkoperintä,
puh. 020 697 012
- uudet yrittäjät (Y-tunnukset),
puh. 020 697 008
- Vero-tili, puh. 020 697 056
Tietolähteitä 79
Ota koppi!
Osuustoiminta
on
viisas valinta
Osuustoiminta -lehti suomalaisen
osuustoiminnan ainoana ammattilehtenä
jatkaa luotettavasti ja asiantuntemuksella
siitä, mihin Osuuskunnan perustajan opas
päättyy.
Nimenomaan pieniä ja aloittelevia
osuuskuntia varten perustimme Uusi
osuustoiminta -liitteen syksyllä 1996.
Se ilmestyy säännöllisesti joka numeromme
mukana, kuudesti vuodessa.
Seuraamme pienten
osuuskuntien kannalta
kaiken oleellisen
ja kiinnostavan
kotimaassa ja
kansainvälisesti.
Analysoimme
kehityksen ja
toimintaympäristön
muutoksen. Ja
neuvomme osuuskuntia
jatkuvasti omassa
toiminnassaan eteenpäin.
Avustajiksi olemme eri aloilta
rekrytoineet Suomen parhaat
asiantuntijat, jotka myös vastaavat
maksutta lukijoidemme kysymyksiin
juridiikasta markkinointiin.
Lisäksi talouskehitystä syvällisesti luotaava
PTT -katsaus ilmestyy lehtemme liitteenä
(4 nroa/v). Myös nettipalvelumme on
kokonaisuudessaan käytettävissä
printtilehdessä julkaistavin tunnuksin.
Kilpailukyky
Kehittyminen
Osuustoiminnan omistajuus
Etiikka ja arvot
Elävä yhdysside
SUUS O IM INTA
T
2 • 2010
Johdon
3
mattilehti
on am
& hallinn
SUUS OIMINTA
8
s
välitilinpäätö
10
Maitosodan
t
ksen evää
: Menesty
Esko Aho
23
analyysi
ialatoim
35
Kaupan
eistyö
nan kouluyht
41
Osuustoimin
nassa
osuuskun
• 2010Käsityöläiset
Johdon
& hallinnon
ertaammattilehti
T
sik
102. vuo
Katseet jo eduskuntavaaleihin
3
Ot-vaaleihin kannatti panostaa
11
Riittävätkö osuuspankkien paukut? 20
OSUUSTOIMINTAMALLI
mukaan koulujen opetukseen
SUUS O IM INTA
44
T
4 • 2010
en
kokoomuks
Keskustan, kamiehet:
nok
ja SDP:n
ta ei unohdu
24
Osuustoimin
Tutustumistarjous
uusille lukijoille vain 23 euroa/1. vuosikerta!
Paolo Bruni aloitti puheenjohtajana 16
Meksikon Hannes Gebhard
Osuustoiminnan
viestintää kehittä
mään! 2
Ot-johtamiselle
oma oppirakenne
9
102. vuosikerta
Johdon & halli
nnon ammattil
ICA sai uuden
ehti
pääsihteerin
52
TEM selvittää
Iso-Britannian
ot-mallia 63
Australian ”Hann
es Gebhard”
72
102. vuosikert
a
Osuustoimintaväen
KESÄINEN
KULTTUURIKIERROS
GEBHARDIEN
JALANJÄLJILLÄ
23 - 27
Osuustoimint
etenee vakaasa
ti
6, 34
n:
Reijo Karhine pari piirua
it
n
Osuuspank
nan suuntaa
27
osuustoimin
untien
Vesiosuusk ostot
verk
kehitty vät asumiseen
ua
48
tuovat laat
iminta
Osuusto ulla
2010-luv
Saitko konnan vai
sankarin roolin
mediassa?
13
Professori
Markku Kuisma:
Elämme
rosvoparonien aikaa
30
24-30
Pirkkalan vireä vesiosuuskunta
40
Osuustoimin
Vuosikirja nan
2010
Osuustoiminta -lehden
tilaajana saat enemmän,
ota koppi!
Uusi osuu
stoiminta
Uusi osuust4•20
10a
oimint
NEU VON
TA U ESI
ME RK
IT U UU
TIS ET
Kotitalo d
et innostu
remontouim
ivat
aan
U KU LTT
UU
RI U VES
IOS
UU SKU
NN AT
Korjausrak
entaminen
työllistää osuu
eri puolilla
Suom
skun
erityisesti kotita ea. Remonttien kysyn tia lisääntyvästi
tää on lisänn
kulutaakkaa. lousvähennys, joka
yt
keven
osuuskuntia Rakennus- ja remontoin tää korjausten
on Pellervo-S
tipalveluja
tarjoavia
euran tilast
ojen muka
an 60–70.
maalausja tapeto
intityöt ovat
kysytt yjä.
Myönteistä
Vaikka
kehitystä
tuet keven valtion myöntämät tänyt lisäksi kotita
on edislousvähenny
sia, ei kysyntävätk in kustannuk- Pihlaja toivoo
s.
Ikääntyessä tä selity vain niillä. nystä leikattaisikin, ettei vähenkertaisesti än kiinteistöt yksin- dessa, sillä perus lähitu levaisuurapist
korjattavaa
eella riittää
Remonttia uvat.
alu.
tekev
Kauhajokin
uksien on
ien kotita
loen osuus
taa myös kuitenkin hyvä muis- ei koe toimialan
kunta
asunto-osakhiljattain uudistettu liian ylivoi maisin isoja yrityksiä
a kilpai
ilmoit usvelv eyhtiölaki. Se lisää Alan kilpai lu
on kiristy lijoina.
remonteista. ollisuutta tehtäv istä uudisrakentamis
nyt, kun
remontista Laki edelly ttää, että ammattilaiset ta harjoittavat
hallitukselleon tehtävä taloyhtiön tömiksi ja perusovat jääneet työttaneet remon
alan yrityk
Asukkaan kirjall inen ilmoit
ttisiä.
us.
oikeuksia
Pihlaja sanoo
täviin kunno
kodissa tehei silti rajoita stustöihin uusi laki pärjäävän kovas pienyritysten
.
sa kilpai
hyvän hintalaatu-suhte lussa
osta.
en ansi”Pienyrity
– Pienis
Pärjä ä laads
tu on usein sä firmoissa työn laaREMONT
ulla”
TI SUJUU.
vonta on parempaa, koska valMyös osuus
Myös Lappe
tarkempaa
kunnat hyöty
enrann
yrityk
kuin
an
neillä
sia. Kuvas
sissä. Toisaa
isoissa
vät meän olevas
sa Esa NurmOskareille kotitalousväh
lta pikku
tysten
mista, vaikk ta remonttibuu
i Oskareista
ennys on tuonut
yri- neljän tuntitaksat ovat
a korjau
remontoimas
sa kylpyhuonettlisää tilauk- rakentamisen osuus s- ja uudis- isoilla neksen halvem melkein
osuuskunna
vaihte
a.
, Pihlaja toteaa mat kuin
sta riippuen. leekin
aikka Suom
.
– Remo
en talous
kasvu on
- lisään
sen liikev nttien osuus yrityk
Paika
tyneen
korjausrakenvielä hidasta, ja
asuntotuotan
noin puole aihdosta on nykyi - osaa llinen
korjau
taminen
selvästi vilkas
sin
minen käyt
t, kun se
non
on Remo srakentamisen
tunut. Valtio
töön
rainm iniste
ansiosta. sia sitten oli vain joitak in vuo- Neljät
va- heijas nttien suosio ei kuiten
20 %, kertoo
hallituksen
oista ihmis
suhdannety riön rakennusala
ta koko
kaan
tä
puheenjohta
työllis
kennuspojat
n lanne
öryhmä arvioi
raken
ja ja
kuussa korjau
-osuuskunt tävä Ratta, sillä toimi nusalan ti- toimit usjohtaja Tapio
helmi
sto- ja liike- Osuuskunta
Pihlaja myöskään työvoimapu a ei kärsi
van jo noin srakentamisen ole-- rakennusten kysyn
lasta.
Se on rekryt
tä ei ole vielä nuspojista. Kauhajoen Rakenlähtenyt kunno
nusalasta. puolet koko raken
oinut kaikk
tekijänsä
i työnPihlajan
Yksit yisellä lla nousuun.
korjausten Vuoden 2009 lopull mukaan Raken
osaajista. paika llisista nuoris
ta
17 % edelli työtunnit kasvoivata remontointi in puolella intoa pojilla riittää hyvin
Kauh
nussvuod
töitä. Kau- nuspojat ottaa ajoen Rakensinkin kotita on lisännyt var- hajoen kaupu
Rakennusta esta.
joka kesä
joitteluun
lousvähenny
kaksiv uotise ngin kanssa tehdy
työharturvin
1–2
tä on sekin rvikkeiden kysyn
s.
- kotias esimerkiksi moni Sen lisänneet t sopimukset ovatt opiskelijaa Kauhrakennuspuolen
virkistynyt
uja on tehny
työkeikkoja
oma- perus
ajoen amma
pitkälti
oppila itokse
varsin
t
sivukorjau
mm.
ttista. Arme
kin
ja putkiremon
OSUUSTOIMIN
julkispuole
TA 4/10
tteja. Myös na on lisäksi vanholla. Korjattava- nin jälkeen moni harjoiijan käynja rakennuksia päätynyt myös
sekä rikkoo
ttelija on
ntuneita putkia
yrityksen
listoil le.
palkka.
V
sivulle 63 ►►►
61
SUUS OIMINTA
T
AMMATTILEHTI
Tilaukset: puh. 09-4767 5500, faksi 09-694 8845
www.osuustoiminta.coop/ot
Osuuskunnan
perustajan Opas
Osuuskunta yhteinen yritys
saa ideasi toimimaan
Osuuskunnan perustajan Opas
Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan
www.pellervo.fi