Juhannuslehti 2010
HAVISEVAN KYLÄYHDISTYS RY JUHANNUSLEHTI 2010 30. VSK Junat huristavat Suinulan ohi ja niin näyttää jatkuvankin Suinulan aseman myyntiä viimeistellään Lähemmin sisäsivuilla www.haviseva.fi Tervehdys kyläläiset! Kyläyhdistyksellämme on omat sivut www.haviseva.fi netissä. Viimeisimmät Juhannuslehdet näkyvät värillisinä. Kyläportaalista löytyvät myös linkit: Havisevan koulu, Havisevan koulun vanhemmat ry, Urheiluseura Harjulan Halla, Suinulan nuorisoseura ym. sivut. 30. Juhannuslehti on ilmestynyt. Havisevan kylätoimikunta perustettiin vuonna 1979. Se rekisteröitiin Havisevan kyläyhdistys ry:ksi vuonna 2006. Toiminta-alue kattaa Havisevan, Suinulan, Onkijärven, Havialan, Kallion, Mustoon ja Toosilan kylät. Vuosi on mennyt vakiintuneella tavalla. Hallituksessa kokoonpanossa tapahtui muutos, kun Merja ilmoitti viime vuoden lehdessä, että hän ei jatka puhjeenjohtajana. Vuosikokouksessa valittiin uudeksi puheenjohtajaksi minut (Immu Salminen). Kiitos Merjalle pitkäaikaisesta puheenjohtajuudesta. Merja jatkaa hallituksessa. Kyläyhdistyksen tarkoituksena on kehittää palveluita ja edistää eri muodoin asukkaitten etuja ja viihtyvyyttä. Yhdistyksen jäseneksi liitytään. Jäsenmaksuja ei ole. Nopeaa tiedotusta ajatellen yhdistyksen jäsenrekisteriin pyritään saamaan s-postiosoitteet kaikilta, jotka antavat sen käyttöön. Olen vanha suinulalainen, mutta olin täältä pois 47 vuotta. Kylillä asuu edelleen monia, monia lapsuudenajan tuttuja ja on tullut uusia. Puheenjohtaja ja hallitus valitaan vuosittain vuosikokouksessa. Hallituksen jäsenen kausi on kaksi vuotta ja erovuoroinen voidaan valita uudelleen. Toiminta jatkuu entiseen tapaan. Ideoita toimintamme kehittämiseen tarvitaan. Otathan hallituksen jäseniin yhteyttä. Hallituksen kokoonpano 2010 Juhannusjuhlat on tänäkin vuonna Haralanharjun näkötornilla aattona klo 18.30 alkaen. Puheenjohtaja Varapuh.joht. Sihteeri Taloudenhoit. Muut jäsenet Varajäsenet Ilmari Salminen Seppo Paviala Anne Lahtinen Merja Hietakangas Jennikaisa Sinervo Harri Honko Sirkka-Liisa Peltonen Matti Nikkilä Pirkko Rantamäki Metsäkaistantie 33 Riihenkorventie 8 Kivihuhdantie 19 Siitamantie 369 Mäkikyläntie 121 Kivihuhdantie 62 Oikotie 15 Yli-Nikkiläntie 26 Kivihuhdantie 37 0400 914 455 040 5418 514 050 3077 979 040 7182 356 045 1356 383 040 5331 437 3762 549 040 5549 771 040 8383 509 Juhannuslehti Havisevan kyläyhdistys ry:n julkaisema lehti kyläläisille ja yhteistyötahoille. Lehti ilmestyy kerran vuodessa. Ilmoitushinnat: ¼ sivu 40 e, ½ sivu 65 e ja 1/1 sivu 100 e Lehtiryhmä 2010: Anne Lahtinen, Pirkko Rantamäki ja Ilmari Salminen 30 numero, painosmäärä 700 kpl Lehtiaineiston koostaminen ja taitto: Team Nikkilä Lehden paino: Domus Print Oy Tampere 2 Ottakaa hihasta kiinni, kun kohdataan. Leppoisaa kesää kyläläiset Terveiset kyläyhdistyksen hallituksen puolesta. Ilmari Salminen puheenjohtaja Tervehdys Pirkan Kyliltä! Lämpimät onnittelut Havisevan ky- ilo siitä, että saadaan tehdä asioita läyhdistykselle. 30 vuotta kylätoi- yhdessä. Jokainen saa tuoda yhteimintaa on kunnioitettava saavutus. sön käyttöön omat lahjansa ja nauttia toisten lahjoista. Olen monesti Kylätoiminta syntyy tarpeesta, eri miettinyt, että on aika usein myös kylillä tosin tarpeet vaihtelevat. Ky- tuurista kiinni, miten kylätoiminta lätoimintaa tarvitaan monenlaiseen eri kylissä lähtee kehittymään. Aktiiedunvalvontaan, asukashankintaan, vinen toimijaporukka on useimmipalvelujen puolustamiseen, kehit- ten aika pieni, ja se minkä ammatämiseen ja rakentamiseen. Kaiken tin edustajia sattuu siihen mukaan taustalla on kuitenkin yhteisöllisyys, tulemaan, määrää usein suunnan. 3 Esimerkiksi jos porukassa on mukana toimittaja, saadaan paremmin julkisuutta ja tiedotus on hallussa, tai jos porukkaan kuuluu rakennusmestari, niin useimmiten lähdetään toteuttamaan rakennusprojektia. Kylätoiminnassa tarvitaan sekä nörttejä että nikkareita. Kylätoimintaan kuuluu myös aaltoliike. Välillä väsytään ja vedetään vähän henkeä, kunnes taas innostutaan uudestaan toimimaan aktiivisesti. Nyt kun kuntakoot suurenevat on kylätoiminta uusien haasteiden edessä. Syty eli Suomen kylätoiminta ry julkaisi vuonna 2008 uuden kylätoiminnan ja Leader ryhmien valtakunnallisen ohjelman ” Vastuuta ottava paikallisyhteisö” vuosille 2008 – 2013. Tässä ohjelmassa on lueteltu yhteensä 75 eri toimenpidettä joilla asioita viedään eteenpäin. Ohjelman toimenpide numero 55 on ”Aluekehittämisen vaikuttavuuden lisäämiseksi kylästä tehdään toiminnallisesti ja tilastollisesti pienin alueyksikkö. ” neuvosto. Tämä ei tule toteutumaan helposti, mutta mielestäni mahdollista se on. Samalla kuntien maaseutuohjelma pitäisi muokata niin, että se perustuu kehittyviin kyläsuunnitelmiin. Joka tapauksessa yhteiskunnan rakenteiden muutos muuttaa paikallistoimijoiden tehtäviä ja roolia. Haasteita kylätoiminnalle on paljon, mutta tärkeimpänä pitää kuitenkin muistaa huolehtia siitä, että toiminnasta syntyy paljon iloa ja hyvää oloa koko kylälle, ja samalla oma kylä pysyy maailman parhaimpana paikkana asua. Kuntien suurentuessa on kasvavana vaarana se, että kylät jäävät enenevässä määrin kehittämistoimien ulkopuolelle. Jo nyt monissa kunnissa kyläyhdistykset hoitavat monia niitä tehtäviä joita kuntien keskustassa asuvat saavat kuntapalveluna. Jotta kylät pystyisivät tähän, pitäisi kylien tehdä entistä enemmän yhteistyötä. Toimintaa voisi edelleen kehittää niin, että paikallisyhdistyksiä edustavalla yhdistyksellä olisi oma budjetti käytettävissä, jolloin toiminnasta tulisi aidosti kyliä Marja Vehnämaa hyödyttävää ja suunnitelmallista. Kysymyksessä ei siis olisi poliittisin Pirkanmaan kyläasiamies perustein valittu aluelautakunta, vaan paikallisyhdistyksistä kerätty Pirkan kylät ry 4 Kyläläisten matka Turkuun ja Naantaliin sai väen liikkeelle kesällä 1980. Mukana olleet sanoivat mahtuneensa yhteen bussiin, vaikka retkikuvasta sitä ei oikein uskoisi. Tänä kesänä retkeillään kotikunnassa Kyläyhdistyksen retket ovat alkuaikoina vetäneet väkeä tilausbussit täyteen, mutta jostain syystä retkiperinne on hiljalleen hiipunut eikä yhteisiä kylämatkoja ole tehty moneen vuoteen. Vanhaa perinnettä on tarkoitus viritellä tänä kesänä uudelleen Kangasalan kyläkierroksella. Lähialueiltakin löytyy paljon uutta nähtävää ja niissä merkeissä matkaillaan. Toivottavasti saamme kyläläisiä Sirpan bussin täyteen. Näin on suunniteltu: Sirpan bussi lähtee Suinulan asemalta lauantaina 21.8.2010 klo 9.00. Sieltä ajetaan Siitamantietä Lihasulaan ja Vesijärvi kiertäen Ponsantietä Huutijärvelle. Matkaa jatketaan Saarikyliin, jossa ravintola Seremoniassa nautitaan laatikkolounas ja kahvit. Matkalla poiketaan eri kohteissa, tutustutaan Vesijärven ”toisen puolen” kyliin, Vehoniemen automuseon kautta ajetaan ilman muuta, mahdollisuus käydä Villa Kosmoksessa (eri maksu) ja Saarikylissä on paljon mielenkiintoista nähtävää, joka ei useinkaan satu matkan varrelle. Paluu asemalle ja Perälän tienhaaraan. Retken järjestelyjen vuoksi haluamme ajoissa tietää matkalle halukkaiden määrän. Niinpä ilmoittautumiset toivotaan 20.7.2010 mennessä: Ilmari Salminen puh. 400-914455 tai Matti Nikkilä puh. 040-5549771 tai sähköposti: matti.nikkila@suomi24.fi Päiväretki on edullinen vain 25 euroa aikuiset ja 12 euroa lapset (sisältää lounaan). Se tulee maksaa 4.8.2010 mennessä kyläyhdistyksen tilille: 510400-426233. Merkitkää maksuun lähtijöiden nimet. 5 Pentti Antilan muistelmia Harjulan Hallan historiasta ja muustakin gin Uskon, Kallen ja Eenokin. Viimeksi mainittu oli ilmeisesti Öistämö sukunimeltään. Lieneekö Kalle ollut myös? Perälän Aku ( Jussi- veli myös mukanaan? Pentti ei ollut ihan varma, koska Jussi ei ollut niin kova urheilumies ), samoin Pentti ja Eero Lumme olivat mukana. Luotosen (Asemalta, etunimi hukassa), osuuskaupan pitäjän ja Nikkilän UsHarjulan Halla perustettiin vuonna kon Pentti vielä luetteli. 1937. Sitä ennen kylällä oli toiminut urheiluseura nimeltään Havi- 1950-luvun alussa saatiin koko kysevan Urheilijat Kangasalan Kisan län yhteisellä voimanponnistukselalaisuudessa. Haluttiin kuitenkin la Suinulaan urheilukenttä. Sitä ítsenäistyä ja siihen saumaan syntyi ennen urheiltiin ”Koiviston kentälHarjulan Halla. Pentti korosti että lä” Nikkilän ja Antilan välissä olemitään luokkajakoa ei harrastettu valla pellolla tai ”Perälän kentällä” ja toimintaan ei liittynyt politiikkaa Työväentalon takana taikka ”Aseennen Hallan perustamista eikä sen ma- laanilla” rautatien ja aseman välissä. Siinä oli hyvä juoksurata. jälkeen . Lajeja oli useita; 100 m juoksu, piNikkilän Väinön tuvassa pidettiin tuus, korkeus, seiväshyppy, kuula ja Hallan perustamiskokous. Kyselin 3-loikka. Pentiltä mistä Halla on saanut nimensä. Harjulan Seljänne maini- Havisevan ja Suinulan välinen kytaan Topeliuksen runossa, joten se läottelu oli jokavuotinen tärkeä tahaluttiin nimessä näkyvän, vaikka paus. Näiden kahden kylän välinen harju on vuori; Haralan vuori eikä raja kulki Siitamantietä ja Korvenharju. Sitten oli hyvän aikaa mietitty perän tietä pitkin Suinulan koululle ja ”maisteltu” erilaisia vaihtoehtoja (nyk. Ruutanan koulu). Harjulan perään. Joku oli keksinyt Ruutana oli ”ennen vanhaan” Hallan ja hyvä keksintö olikin. Nimi enemmän Jussilan tien varressa. on kestänyt hyvin ajan kulumisen Ruutanan alueella oli ennen viisi ja on mielenkiintoa herättävä. pientä kylää, kertoi Pentti. Perustamiskokouksessa Pentti Toinen merkkitapahtuma oli pitmuisteli olleen mukana Nikkilän kään Haralan Harjun hiihto, joka Väinön ja hänen lisäkseen ÖstrinPentti syntyi kauppiasperheeseen 21.3.1919. Hänen vaarinsa Kaarle Vallenius vaimonsa Marian kanssa perusti Kangasalan ensimmäisen kaupan v 1888 Havisevalle. Sitä ennen kaupan pito oli vain kaupunkilaisten oikeus. Aikaisemmin maaseudulla olevia kauppoja nimitettiin ”maakaupoiksi.” 6 Pentti sorvasi katajasta muutama vuosi sitten käsivoimisteluun sopivat palikat. Ne ovat jatkuvasti käytössä. Mieluisa askartelu tuotti samanlaisia palikoita muillekin annettavaksi. Pentin päivittäisiin rutiineihin kuuluu myös ristisanojen ratkominen. Ystävät ovat pitäneet huolen siitä, että lehtiä on riittänyt. parhaimmillaan jopa 70 metriä. Ristolla oli ajatus liittää Halla Tampereen Pyrintöön ja hän hommasi aikanaan hallalaisille punaiset Pyrinnön verkkarit. Useampi havisevalainen kulki kyseiset verkkarit päällään. Siihen aikaan verryttelypukua Urheilukentän teko aloitettiin vuo- ei ollut ihan helppo hankkia. den 1948 tienoilla ja Pentin isä Jussi oli vetovastuussa. Urakka kesti 3. Juttu siis rönsyilee, niin kuin aina useamman vuoden. Siihen aikaan kunnon tarinankertojalla kuuluuoli vain muutama traktori alueella kin…Pentin tarinoita kuuntelee ja yksi kuorma-auto, jonka omisti kyllä mielellään! Pohjanheimon Risto. Risto oli muuten kova urheilumies, keihäänhei- Palataan Suinulan kentälle! Kentän tossa kunnostautunut: keppi lensi sijaintia oli mietitty pitkään koshiihdettiin sodan jälkeen useampana vuonna. Piirin parhaat hiihtäjät osallistuivat kilpailuun, huom. vain miehet! Vanha koulu oli kilpailukeskus, saunat lämpenivät ympäri koulun hiihtojen jälkipuintia varten. 7 sien järjestäjänä vai oliko VPK yksin vastuussa niistä. Kylässämme toimi silloin aktiivisena VPK, jonka aktiiveja oli mm. Matti Nikkilä senior. Pena kertoi että Verhonmäki oli jyrkkä ja siinä höyryvetureista lenteli usein kipinöitä. Kuivina kesinä mäen alla syttyi usein kulopaloja, joita VPK kiirehti sammuttamaan ”aseenaan” Urheiluseuran yksi toimintaedelly- ainoastaan käsin pumpattava palotys on toimiva talous ja varainke- ruisku. ruuna Hallassa on aina ollut tanssien järjestäminen. Työväentalolla, Kiitos Pentti! Tarina-arkkusi lienee ”Torpalla” oli tansseja ympäri vuo- pohjaton ja muistisi on vallan teden, samoin Siitaman nuorisoseu- rävä! Varsinkin sota-ajan muisteluran talolla tanssittiin. Toosilassa si saivat minut kovin hiljaiseksi ja järjestettiin juhannusjuhlia; riihessä mietteliääksi. Ne ovat oma lukunsa. ja ladossa oli kummasakin omat Kirjoitit päiväkirjaa sodan aikana. orkesterit. Rahaa kerättiin Suinulan Viimeiset kolme päivää talvisodaskenttää varten. Paikalla saattoi olla sa ennen rauhan tuloa ansaitsevat tulla julkaistuksi meille jälkipolville. jopa 1000 henkeä! Palataan asiaan. Myös Suinulan kentän reunalla on ollut tanssilava. Pentti ei ollut var- Elina Rinne ma oliko Halla siinä osakkaana tanska haluttiin hiekkapohjainen alue. Suurin osa tästä seudusta, niin kuin tiedämme, on savipohjaista. Tuo alue osoittautui hiekkapohjaiseksi. Kentästä tuli vajaamittainen, koska jollain suunnalla tuli kallio vastaan liian nopeasti. Kentän pituudeksi saatiin 300 m. Lähde mukaan kesäretkillemme. 4.7. ja 24.7. Pyynikin kesäteatteri ....................... 45€ Moderni klassikko Häräntappoase 27.6., 7.7., 17.7. ja 31.7. Pälkäne Sappeen kesäteatteri ............................. Satumaa Tango-musikaali Unto Monosen elämästä Lähdöt: Haviseva, Suinula, Ruutana 37€ 13.6. ja 24.7. Valomon ja Lintulan luostari ....... 85€ Risteily - Opas - Lounas - Kahvit 3.7. ja 31.7. Serena/Linnanmäki/Korkeasaari .. 30€ 5.-8.7. SAARENMAA, Hotel Arabella ................ 235€ 15.-17.7. Hotellimatka Tallinna, Hotel Shnell .............................................................. 130€ Öllesummer - esiintyjänä HIM 10.-11.7. Eteläinen Saaristotie .......................... 230€ 6.-8.8. Tartto, Leigon järvenmusiikkijuhlat ............................... 210€ 7.-8.8. Pohjoinen Saaristotie .............................. 188€ 12.-15.8. Saarenmaa Johan Spa ........................ 290€ KATSO MATKAOHJELMAT www.sirpanbussimatkat.fi Antilan kauppatalon seinää komistaa Yrittäjäyhdistyksen myöntämä kunniakilpi ensimmäiselle kaupalle Kangasalla. 8 Rentoudu reissulla, piristy porukalla mukavalla matkalla sopivan lähelle. Täyden palvelun matkatoimisto/ tilausliikenne palveluksessasi. Somerotie 11, 36220 Kangasala, puh. (03) 3640 444, 040 592 5578 www.sirpanbussimatkat.fi, info@sirpanbussimatkat.fi 9 elämykselliset LATOTANSSIT MYLLYOJAN LADOLLA OS. Siitamantie 290, haviseva Lauantaina 24.7.2010 klo 20-01 Elisa Salo & DaCapo tanssittaa!!! buffet, grilli…Liput 10 euroa , myös ennakkoon! Tervetuloa! Tv: Harjulan halla Perinteiset LATOTANSSIT Ainontie 8, 36200 Kangasala Myllyojan ladolla Siitamantie 290 19.7.2008 klo 20 alkaen HUOLTO 8• Puh. toimistoaikana Tahdit takaa357 5200 Sinikka 8• Päivystys (ilta-,yhtyeineen yö- ja viikonvaihde) autopuh. 0400 233 389 Liput 10€ Puffetti Tervetuloa! ISÄNNÖINTI Järj. Harjulan Halla •8 Puh. 357 5200 • SAUNA-, TAKKA- JA LÄMMITYSPUUT • GRILLIHIILET • ERILAISET KASVUTURPEET, MULLAT JA LANNOITTEET YSIPUU OY TEPO Tarastenjärventie 13, 33680 TAMPERE Puh. 3600 777, fax 3600 883 10 Laatua taidolla & tuurilla. - Huonekalujen entisöinti Entisöinti & Maalaustyöt Ville Lampi Puh. 040 7533 735 Kangasala 11 Kuntoutumiskoti auttaa elämään Lihasula Säätiön tiloissa toimii Kuntoutumiskoti Suinula, joka tarjoaa ympärivuorokautista tehostettua tukea mielenterveyskuntoutujille. Koti on aloittanut toimintansa syyskuussa 2007. Kuntoutumiskoti Suinulan omistaa Jaana Närjäsen yritys Sevinio Oy, jonka toinen yksikkö Kuntoutumiskoti Sointula on toiminut Kangasalan Lentolassa jo 12 vuotta. KODIN ASUKKAAT Kuntoutumiskoti Suinula on 23-65-vuotiaiden mielenterveyskuntoutujien koti. Tällä hetkellä asukkaita on 23. Kodissa asuvilla ihmisillä on erilaisia mielen sairauksia. Näiden lisäksi heillä on myös monenlaisia fyysisiä sairauksia, esim. astma, diabetes, verenpainetauti. Usealla kodin asukkaalla on ollut kova elämä, ongelmat ja vaikeudet ovat alkaneet jo lapsuudessa. Lapsuuden epävakaat ja turvattomat olosuhteet ovat jatkuneet nuoruudessa ja lopulta johtaneet syrjäytymiseen ja psyykkisen sairauden puhkeamiseen. Sairaus on estänyt monilta opiskelun ja työelämään siirtymisen. Jotkut ovat yrittäneet helpottaa pahaa oloaan ja sairauden oireita alkoholin käytöllä. pitkä sairaalajakso, koska huono psyykkinen kunto on vaatinut laitoshoitoa. Kuntoutumiskoti on siis monelle asukkaalle ensimmäinen todellinen koti. Jokaisella asukkaalla on kodissa oma huone, jossa hänellä on omia huonekaluja ja tavaroita. KODIN ARJESSA TOIMITAAN YHDESSÄ Kodin arki sisältää kaikki normaalin elämän osa-alueet pyykinpesusta ja siivoamisesta juhlapäivien viettoon. Jokaisella asukkaalla on yksilöllinen päivä- ja viikko-ohjelma, joka auttaa elämän sujumisessa. Viikonloppuihin kuuluvat myös kodin erilaiset ajanvieteryhmät. Asukkaat ja ohjaajat kokoontuvat olohuoneeseen pitämään levyraatia, tietokilpailuja, kuuntelemaan satutuntia tai lukemaan runoja. Viikonloppuisin kokoontuu päätaloon nuorten kuntoutujien leffaker- ho katsomaan elokuvia valkokankaalta. Myös karaoke ja biljardi ovat suosittuja ajanvietteitä. VERSTAS Kuntoutumiskoti Suinulan Verstaalla tehdään mittatilaustyönä monenlaisia puutuotteita kotiin ja pihaan, esim. pihakalusteita, laitureita, keinuja, hyllykköjä, ja mitä asiakkaat keksivät tilata. Verstaan työtä ohjaa, valvoo ja opettaa ammattipuuseppä. Tuotteita voi tilata soittamalla puusepän numeroon 040 486 0505. Kodin viikko-ohjelmaan sisältyy paljon erilaista toimintaa. Maanantaisin käydään vuoroviikoin keilaamassa Tampereella tai uimahallissa Kangasalan keskustassa. Keskiviikkona opetellaan ruuanlaittoa kokkiryhmässä ja torstaina pelataan salibandya Nekalassa. Perjantaisin valmistetaan ruokaa talon omassa ruokaryhmässä. Monen asukkaan viikko-ohjelmaan sisältyy myös työtehtäviä kuten ulkotöitä, siivousta ja keittiöaskareita. Iltaisin vietetään aikaa erilaisten lautapelien ääressä tai televisiota katsellen. Useat asukkaat tykkäävät Suinulan kuntoutumiskoti on päihmyös tehdä kävelylenkkejä kodin teetön paikka. Kaikki asukkaat ovat ympäristössä.Työntekijät ovat musitoutuneet päihteettömyyteen kana ryhmissä ja tekevät asioita yhja ongelmia ei ole ollut. Lähes kai- dessä asukkaiden kanssa. killa kodin asukkailla on taustallaan VIIKONLOPPUJEN VIRIKKEET 12 Viikonloppuisin otetaan rennommin, asukkailla käy usein vieraita ja osa käy lomilla omaistensa luona. Jotkut asukkaat eivät käy koskaan lomilla, eikä heidän luonaan käy vieraita, koska heillä ei ole ketään. Lihasulan kartanon vehreää pihapiiriä Vesijärven rantamaisemissa 13 Kevään aikana Verstas osallistuu Metsähallituksen ja osuuskunta Repovedenportin projektiin, jossa rakennetaan leiripaikkoja kansallispuistoon. totumiskodin henkilökunta tekee tiivistä yhteistyötä myös valvovien viranomaisten kanssa. Kodin toiminta on luvanvaraista toimintaa, jota viranomaiset valvovat. TYÖTOIMINTA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIIN LIITTYVÄT ENNAKKOLUULOT Työtoiminta on mahdollista Sointulan ja Suinulan asukkaille sekä lähialueilla asuville mielenterveyskuntoutujille. Työtoimintaan osallistumisen edellytyksenä on kuntoutujan riittävän vakaa psyykkinen kunto ja tuettuun työhön tarvittavat voimavarat. Työtoiminta on osa kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutujia kohtaan saatetaan usein tuntea pelokkuutta tai ennakkoluuloja. Julkisuudessa on kerrottu viime vuosina järkyttävistä tapahtumista, joiden taustalla ovat osaksi olleet mielenterveysongelmat. Koulusurmia ym. pahoja asioita tehneet ovat olleet niitä ihmisiä, jotka eivät ole saaneet apua Tällä hetkellä Suinulassa käyvät yrityksistään huolimatta, tai eivät töissä keittiöapulainen, siivooja ja ole apua halunneet tai osanneet otliinavaatehuoltaja. taa sitä vastaan. HENKILÖKUNTA Kuntoutumiskodin ohjaajat ovat koulutettua ja kokenutta mielenterveysalan ammattiväkeä. Kaikilla työntekijöillä on siis psykiatrisen hoidon koulutus. Työporukkaan kuuluvat myös keittiön emäntä ja talonmies. Suinulan kuntoutumiskodin asukkaana voi olla vain sellaisia kuntoutujia, jotka sitoutuvat hoitoonsa ja hyötyvät ohjaajien antamasta tuesta. Asukkaat tuntevat olevansa turvassa ja toimivat hyvässä yhteistyössä työntekijöiden ja toistensa kanssa. He ovat tukevasti hoidon piirissä ja hyötyvät siitä, eivätkä ole vaarallisia kanssaihmisilleen tai ympäristölleen. Yhdessä tekeminen ja toiminta ovat kodin avainsanoja. Ohjaajat ja asukkaat elävät kodin arkea yhdessä ja Kuntoutumiskodissa vallitsee hyvä ohjaajat ovat asukkaiden tukena yhteishenki. Avoin ilmapiiri ja toiminnan tavoitteellisuus tekevät kaikissa tilanteissa. Kuntoutumiskoti Suinulasta kivan Ohjaajat tekevät aktiivista yhteis- paikan asukkaille ja työntekijöille. työtä asukkaiden kotikuntien, hoitavien lääkäreiden, sairaaloiden, Kuntoutumiskodin nettisivut: terveyskeskusten, sosiaalityönte- www.sevinio.fi kijöiden ja edunvalvojien kanssa. Myös asukkaiden omaisiin pidetään säännöllisesti yhteyttä. Kun- 14 Levon hetkessä irti oravanpyörästä! Vaikka asumme täällä maaseudun rauhassa, ajatukset voivat silti olla kiinni miljoonissa tekemättömissä töissä. Kiire, stressi ja kaikenlaiset muut paineet ovat nykyihmisen arkea olimmepa sitten eläkkeellä tai työelämässä, perheenäitinä tai vaikka työttömänä. Mutta pitääkö oikeasti olla niin? Joskus on hyvä kyseenalaistaa asioita, joista on tullut itsestäänselvyyksiä. On terveellistä pysähtyä miettimään, mikä minun elämässäni on oikeasti tärkeää. Onko tärkeää tuntea itsensä tärkeäksi ja kiireiseksi? Voisinko antaa itselleni luvan olla keskeneräinen ja levossa? lut vuoden verran mahdollista joka toinen keskiviikko harjoitella pysähtymistä ja hiljaa olemista. Puolen tunnin Levon hetki on tavallaan ns. hetkipalvelus: kukaan ei pidä saarnoja, vaan ajatukset saavat mietittävää lyhyestä raamatunkohdasta, rukouksesta, Taizé-lauluista ja hiljaa olemisesta. Tällaisia hetkiä järjestää päivittäin myös Sinapinsiemen ry Suomen Lähetysseuran tiloissa Kangasalan keskustassa Ukinrannassa. Uskallammeko olla hiljaa niin että kuulisimme itseämme? Havisevan rukoushuoneella on ol- Levon hetkissä muiden kyläläisen kanssa. Anne Tervahauta Kivihuhdantie 74 ps. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun kyläläiset rakensivat talkoilla Havisevan rukoushuoneen. Voisiko tuosta rakennuksesta tulla kylän olohuone erilaisille tapahtumille? Vuoden 2011 kesäksi on suunnitteilla pyhiinvaellus Ukinrannasta rukoushuoneelle. Tervetuloa mukaan! Ja tervetuloa ideoimaan muitakin tapahtumia! (Ainakin hirvikeittolounasta monet ovat kaipailleet!) 15 Hyvä kyläläinen, kiinnostavatko Sinua yhteiset asiat ? KANGASALAN SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ r.y. Käytetään paikallisia palveluita se on kaikki kotiinpäin Tarjoaa Sinulle: ¾ Suoran vaikuttamiskanavan Kangasalan kunnan asioihin ¾ Toimivan yhteyden myös valtakunnan tason päättäjiin ¾ Mahdollisuuden haastaviin luottamustehtäviin ¾ Mielenkiintoista ja rakentavaa järjestötoimintaa ¾ Uutta, ajankohtaista tietoa ja vastauksia kysymyksiin ¾ Uusia ystäviä Ota yhteys: isto.kaarne@kolumbus.fi ja keskustellaan lisää Arkkitehtuuritoimisto Matti Silvennoinen Oy KANGASALAN RAKENNUSPARI AY Uudis- ja korjausrakentamista Puh. 050 306 8130 Puh. 050 532 7562 JARMO VIITA Puh. 0400 620 671 ¤Kaivuri- ja kuormauspalveluja ¤Kaikki viheralueiden pintatyöt ¤ Maa-aineisten toimitukset ja kuljetukset ¤ Myös BOBCAT –palvelu Vankalla kokemuksella ja tehokkaalla runko-ohjatulla kalustolla. 16 Lämpimät kiitokseni asiakkaille ja yhteistyökumppaneille monivuotisesta yhteistyöstä! Asta Solin Edelleen mukana, taito tallella, hanskat kädessä. Sähköasennuksia jo vuodesta 1993 SÄHKÖ-ISKELÄ H. MUSTILA Puh. 041 511 3737, GSM 0400 831 121 Nevastie 39, 36110 RUUTANA 17 LAPSUUTENI MERI pienen purtensa Poika nousee, Lapsuuteni merellä uivat suuret laivat monenkirjavin purjein. Pienen pojan mielikuvissa tuo meri, Suinulan Onkijärvi, sai suunnattomat mittasuhteet. Se oli meristä mahtavin. kotijärven mereen. katsoo vielä merelle, Paljain jaloin sinne kipaistiin suurella joukolla ympäri aseman seudun, niin tytöt kuin pojatkin. Savijoen pihassa yhdessä Mikon kanssa kovertamamme ”intiaanikanootti” antoi oman säväyksensä kesäisiin rantaleikkeihimme. Kevyt tuulenvire Miten paljon muistoja liittyykään tuohon lapsuuteni mereen ! Yhä vieläkin vuosikymmenten jälkeen palaan usein muistojeni meren rantaan tutulle paikalle. Sieluni silmin näen sen pienen pojan onkivapa kädessä tai kaarnanpalaa linkkuveitsellä pieneksi purjelaivaksi veistelemässä. Ne ovat hetkiä, jotka milloinkaan eivät unohdu! KAARNALAIVA jonne hän jätti nuoruutensa. tarttuu purjeeseen, Sama poika kuljettaa purtta kohti ulappaa, harmaine hapsineen kotirantaan, kohti kaukaisia seikkailuja, istuu rannan kivelle, jotka unen usvassa katsoo ulapalle. tempaavat pojan mukaansa. Valkeita purjeita ei vielä näy! Mielikuvien myllerrys Esko Laurio saattelee poikaa Pieni punatukkainen poika kieli suussa soutaen aavalle merelle, hiukset hulmuten poika löytää veitsellään kohti suurta tuntematonta. kotirantaan, kaarnasta laivan muodon. taskussa isän ostama linkkuveitsi. Poika havahtuu Tikku mastoksi, lepänlehti purjeeksi, Rantamännyn rungosta pieni, veistetty peräsin. Hellin sormin 18 niin kauaksi, että vain pieni piste ulapalla kaarnanpala. Keskittynyt ilme, huomatessaan purtensa etääntyneen todistaa sen - lähteneen. poika laskee 19 Kaikki palvelut saman katon alta! O Pankkipalvelut: puh. 03-3776 100 O Pohjolan vakuutuspalvelut: puh. 03-3776 132 O Kangasalan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV, Kangasala: puh. 03-3574 400 op.fi pohjola.fi opkk.fi AUTOKORJAAMO SEVI M Hietikko Puh. 3790 319 KARKAISIJANKUJA 7, 36220 SUORAMA www.autokorjaamosevi.com Rakennuspeltityöt – Sadevesijärjestelmät – Peltityöt Timo Nurminen Mustijärventie 208, 36120 Suinula Puh. 040 588 0392 Paikkakunnan oma rautakauppa Suoritan maanrakennusta tela- ja pyöräalustaisilla kaivinkoneilla Tmi Jarmo Valtatie Huhtalantie 119, Suinula Puh. 0400 625 515 Olemme palvelleet 20 vuotta motoristeja! Moottoripyöräliike p. 0207 630800 Puusepäntie 44,36200 Kangasala www.rautia.fi 20 www.moto-osat.fi Sammonkatu 64 33540 Tampere puh. 03 2557444 21 Kolmekymppisiä juhlittiin tunnelissa Havisevan kyläyhdistys ry täytti 30 vuotta viime syksynä marraskuun 26. päivänä. Pyöreitä vuosia juhlittiin saman päivän iltana leppoisassa säässä Suinulan aseman alikulkutunnelissa kahvittelun, makkaranpaiston ja seurustelun merkeissä. Illan ohjelmasta mainittakoon leikkimielinen mannekiininäytös, jossa entisten aikojen muotia esiteltiin hauskoilla puvuilla: saapashousut saatiin erilaisia saappaita vyötärölle ripustamalla, kellohame oli räätälöity näyttävästä kokoelmasta vanhoja kelloja hameen helmoja koristamaan, liivihameen tunnisti liiveistä, ripustetuista rintsikoista ja muusta sellaisesta. Samoilla linjoilla katsojien pääteltäväksi jäi mitä muotiasuja milloinkin esiteltiin. Tunneliin koottu valokuvanäyttely esitteli menneitten vuosien tapahtumia ja toimintaa. Juhlapaikan eli alikulkutunnelin rakentamiseen oli silloisen kylätoimikunnan vireällä vaikuttamisella huomattava merkitys. Pimeässä illassa tapahtumaan osallistui pitkälti toistasataa kyläläistä ja juhla päättyi näyttävään ilotulitukseen. Kolmenkympin juhlien muotinäytöksessä Pirkko Rantamäki esiintyi näyttävässä kellohameessa ja Eila Myllymäki oli pukeutunut puolitakkiin siis takin puolikkaaseen sekä liivihameeseen. Kuva oikealla. Vuolaana virtaavan Myllyojan rannoilta löytyy virkistäviä keitaita. Toisaalla tässä lehdessä Saara Marjatta Korhonen kirjoittaa lapsuuden muistojaan Myllyojan vaiheilta. Kuva oikealla. Keskiaukeaman karttaselitykset 1 Näkötorni 2 Koulu 3 Vanha koulu 4 Suinulan asema 5 Rukoushuone 6 Leikkikenttä 7 Urheilukenttä 8 Uimaranta, Onkijärvi 9 Uimaranta, Vesijärvi 10 Ansiolahti 11 Multimätäs, kouluna 1952-1956 12 Matonpesupaikka 13 Mylluojan tanssilato 14 Lapinsaaren grillipaikka(kartan ulkopuolella) 15 ja 16 Hyötyjätepiste 17 Suinulan muistomerkki 22 23 6 8 3 2 13 16 12 9 4 11 5 14 15 7 1 17 10 Hallan kuulumisia Hyvää meille varmaan kuuluu. Viime vuonna teimme kunnan kanssa vuokrasopimuksen Suinulan kentän huoltorakennuksesta kymmeneksi vuodeksi. Sitoudumme vuokran edestä pitämään sitä kunnossa niin että se olisi kaunis katsella ja kunniaksi ympäristölleen. Lapinsaari on hieno retkeilykohde niin kesällä kuin talvellakin. Kuvan naispoppoo vietti ulkoilupäivää Lapinsaaressa kevään korvalla. Nelijalkaista seuraakin on mukana ollut, kuten kuvasta näkyy. Retkeilijöiden on hyvä ottaa mukaan tarvittavat nuotiopuut. Kentän hyvin hoidettu nurmi on kaunis katsella ja varmaan pelatakin. Huoltorakennuksen korjaus jatkuu vielä, joten paikalla vierailleet ”koristemaalaritkin” voisivat tulla mukaan oikeisiin talkoisiin. Kyllä siistimistä riittää. 26 Urheilukenttä on yli 50 vuotta vanha, kuinka vanha mahtaa olla huoltorakennus? Aikoinaan siinä on ollut pukuhuoneet, joissa on vaihdettu talvisin luistimet ja menty kentälle jäädytetylle radalle luistelemaan. Sitä on myös lämmitetty säännöllisesti aikanaan. Nämä ovat tuttuja asioita seudun alkuasukkaille, mutta meille muualta muuttaneille ei aina niin tuttuja. Kuntahan olisi purkanut tuon kyseisen rakennuksen ja tuonut tilalle parakin, mutta asia sai toisenlaisen käänteen. Yllättävän monen olen kuullut tuovan esiin muistoja jotka liittyvät tähän ”koppiin.” Tunnearvoa siis. No, oli miten oli; Halla saa siitä ainakin varastotilaa itselleen. Rakennuksen korjaus jatkuu vielä, joten tarvitaan taasen talkooapua! Kovasti on Havisevan koulun sali ollut käytössä talven aikana. Vielä eivät Kangasalan liikuntaseuroille salivuorot ole maksullisia ja toivottavasti ei tulekaan. Sähly ja sulkapallo ovat olleet ehkä suosituimmat lajit. Tyttöjen liikuntakerho, joka aloitti tänä keväänä tiistai-iltaisin, on lähtenyt myös hyvin pyörimään. Minusta on tosi mukavaa että meillä on täällä vähän syrjemmässä näin aktiivista tarjontaa liikunnan harrastamiseksi Sisäliikuntaharrasteiden lisäksi jäät olivat hyvässä kunnossa, pelaajia riitti kaunoluistelijoita unohtamatta. Erinomaisen lumitilanteen ansiosta ladut olivat kovassa käytössä. Tämä kaikki edistää ruumiin ja sielun terveyttä ja on yhteiskunnallisesti kannattavaa toimintaa mitä suurimmassa määrin. Uusia kasvoja on tullut toimintaan mukaan, ja se on tosi hieno juttu! Minä alan olla jo ns. vaihtoiässä joten uutta puheenjohtajaa tarvitaan ensi vuodelle. Tämä ei ole mikään älyttömän tuulinen paikka, pestin kyllä uskaltaa ottaa vastaan. Mitä toivomme? Olemme pohtineet että miten Hallaa pitäisi kehittää. Lapset kasvavat, mitä tarjontaa keksimme nuorisolle? Mitä nuoriso haluaa, mitä SINÄ haluat? Niitä toiveita ja ideoita toivomme kuulevamme. Jutelkaa, tulkaa kertomaan meille, laittakaa sähköpostia: harjulan.halla@gmail.com. Mitä muuta? Yleisurheilukerho riippuen tämän julkaisun ilmestymisestä on joko pyörähtänyt käyntiin tai pyörähtää koulujen loputtua. Se on pienille ja vähän isommillekin lapsille mukava mahdollisuus tutustua liikunnan iloihin. Kesäisessä olohuoneessa Suinulan kentällä on vanhemmilla mahdollisuus Aurinkoista kesää! taas tavata toisiaan ja osallistua lasten Elina Rinne Harjulan Halla ry riemuun urheilullisissa merkeissä. 27 RAKENNUSPELTITYÖT ILMASTOINNIT RAKENNUSPALVELU POHJOSMÄKI KANGASALAN PELTITYÖ Solatie 23, 36120 Suinula R. NURMINEN Puh. 0400 633 781 36120 SUINULA Haralanharjun kesäkioski auki 10 - 18 olla Tarj ötjösen eja eL säävaraus Hilv munkk o l l i h maanantaisin suljettu tied. puh. 0400-949498 Puh. 040 515 0035 Sähkötekniikkaa vuodesta 1980 YHTYMÄ KASKI OY Peemontie 1 Jukka Kaski 0400 833 351 Pelti- ja Rautarakenne K. Nurminen Ky REMOLLI korjaa, saneeraa, remontoi. Olavi Asumaniemi Puh. 0400 864 066 x x x x x ALIHANKINTATYÖT KIINTEISTÖJEN JA KESÄMÖKKIEN RAUTARAKENTE ET KAITEET TIKKAAT MATTOTELINEET YMS. Puh./fax 3640 130, gsm 0400 633 228 Mäkirinteentie 23, 36220 Kangasala RAKENNUSURAKOINTI Jorma Pohjosmäki Puh. 3762 363, 0400-632 542 36120 SUINULA 28 29 Myllyojan matkassa Havisevanjärveltä Vesijärvelle ”Myllyoja, kuinka vanha sinä olet?” korpi on neljä hehtaaria peltoalaa, ”En oikein tiedä, ehkä satoja vuo- sen on raivannut metsään joku sukupolvi 1700-luvulla. Kun maansia…” omistussuhteet aikanaan myöhemmissä tapahtumissa muuttuivat, huomasi Haralan isäntä Valio että Havisevanjärven itäpäästä, Hauk- peltoala pysyy liian pitkään koskavuoren rantakaislikon joukosta teana keväisin. Hän oli päättänyt, alkaa Myllyoja. Se ulottuu monine että Myllyojan matkalla oleva kallio pysähdyspaikkoineen kohti Vesijär- tulisi louhia. Hän palkkasi toimeen veä, ja tietää monta tarinaa aikansa oman kylän hyvät työmiehet, Lauri varrelta. ja Arvo Willgrenin. 1920-luvulla kerrottiin, että Haukkavuoren ranta, josta Myllyoja alkaa, on niin käärmeistä että käärmeitä ui vedessäkin. Ojan alun tienoilla sijaitsee patolaite, jonka mylläri Välikoski joskus sinne rakensi. Hän kävi avaamassa padon aina myllynsä jauhatuspäivinä. Olin kerran siellä onkireissulla, ja 7-vuotias veljeni sai kaksi tummaa ahventa, kalat ovat metsäjärvissä tummia. Takaisin toiselle rannalle piti palata patolaitteen kaiteita pitkin. Veli putosi kuin putosikin pian kylmään kevätveteen. Ylöskiskonnasta selvittyämme riisuin pienen pojan alasti, puin sitten omia kuivia vaatteitani hänelle. Kotiin juostiin kiireen vilkkaa ja kaksi ahventa oli tuliaisina äidille. Patolaitteen ohitettuaan puro jatkaa kulkuaan Antilan maiden halki, kotvan jälkeen tullaan niin sanottuun Uotilan korpeen. Uotilan 30 Willgrenien saatua louhimistyönsä valmiiksi tuloksena oli kaunis uoma, jossa vedet pääsivät hyvin virtaamaan. Elettiin 30-luvun loppupuolta, nousukautta. Pitkään ei kuitenkaan Valio Harala päässyt peltoalan kuivumisesta nauttimaan – kohtalo puuttui peliin sodan haasteiden muodossa. Suomen kävi niin kuin kävi, Haralankin oli luovutettava maata. Neljä hehtaaria Uotilaa siirtyi kaupalla Ristimäen perheelle. Ristimäet rakensivat sinne tarvittavat asuin- ja ulkorakennukset ja elivät niissä vanhuuteensa saakka. Näitä tapahtumia ennen oli Myllyojan kohtalo 1800-luvulla vaakalaudalla. Venäjän vallan alainen Suomen valtio oli päättänyt rakentaa rautatien Tampereelta Vaasaan. Metsien halki raivattiin ratapohjaa monessa työpisteessä. 1883 saatiin valmis rautatie vihityksi käyttöön. Myllyojan kohta ratkaistiin onneksi niin, että ratapenkereen alle laitet- pellonpäässä joutomaata, ja sinne tiin suuret sementtiputket joita pit- Elli oli vienyt pyykkipunkan ja puusaaveja muuripatakivien väliin. Tuskin oja pääsi yhä virtaamaan. kin Elma-tädillä pyykkiä kuitenkaan Myllyoja tavoittaa seuraavaksi Pii- paljoa oli, ehkä siitä nykyaikaisella kainsillan. Hauska nimi on syntynyt koneella olisi parissa tunnissa selaikoja sitten. Uotilan korvessa käy- vinnyt. Kysymyksessä olikin silkka tiin Uotilan omistusaikana pelto- tehtaantytön nautinto raittiissa ilynnä muissa töissä eväitten kanssa. massa kauniina kesäpäivänä. Piikojen oli kuitenkin lähdettävä kesken päivää karjan pariin taloon Valkoiset pyykit piti keittää. Palypsylle. Käsilypsyn aikaan tulivat dassa kiehui vesi, ja seurasi tärkeä piiat keksineeksi nopean oikopolun, toimenpide: laitettiin liraus livekivija ylittivät Myllyojan riukuja pitkin. vettä pataan. Jotta määrä oli oikea, se piti kokeilla. Tippa vettä sormenTästä tuli sanonta Piikainsilta. päähän padasta, ja se kielelle – jos Luojuun sillan pielessä, johon Myl- se sopivasti kirpaisi, oli annostusta lyoja tämän jälkeen virtaa, on ojas- sopivasti. sa kymmenkunta metriä syvää kohtaa. Meitä kylän lapsia vietti siinä Monia vuosia kului, saapui sota. huolettomia 20-luvun kesäpäiviä Korttiannokset eivät alkuunkaan riituintia opetellen. Opeteltiin käsi- täneet. Elma-täti nälkiintyi ja joutui pohjaa ja koiraa, isä ja äiti laittoivat huonoon kuntoon. 64-vuotiaana heinää seipäille lähipellolla. Näinä hän oli edelleen töissä pellavatehonnekkaina lapsuuskesinä 1920-lu- taassa. Kerran hän äkkiarvaamatta vulla opin uimaan. Kohta tulikin saatuaan verensyöksyn kuoli siihen halu päästä jo järveen. Naapurin paikkaan, työkoneensa viereen. isäntä totesi tästä isälleni, että ”hoputtaisit tuon likkas jo töihinkin, Myllyoja jatkaa matkaansa, ojan viejuoksee monta kertaa päivässä vain ressä oli Antilan saha ja pärehöylä. uimassa”. Isä vastasi, että kyllä tyttö Muistan keväisen päivän, olin kai 13 tai 14. Isäni kutsui: ”Tulisikos Saara vielä ehtii töitäkin tehdä. niitä pärenippuja nostelemaan?” Seuraava lapsuuskesien muisto tu- Meninhän minä. Pärenippuja piti lee mieleen: siihen kuuluu Elma-tä- laittaa sopivaan järjestykseen piti, isäni sisar, joka oli syntynyt 1885. noon, sitä ennen ne kasteltiin ämElma oli nuorena tyttönä päässyt pärissä, jossa oli punamultavettä. työhön Tampereen Pellavatehtaa- Antilaan oli rakennettu harmaatiiliseen. Siihen aikaan tehtiin kymmen- nen suuri tiilinavetta, ja Myllyojaan tuntista työpäivää, lauantaisinkin. hankittiin pumppulaite, joka pumpSaatiin yksi viikko kesälomaa. Tätini pasi karjalle vettä. Pumpun nimi oli mieluinen lomapäivä oli päivä pyy- Oinas. Oja kulki eteenpäin Pietilän killä Laineen ojalla. Elli Laineen talo maiden ohi, Siitamantien ylitse on oli vastapäätä, maapohja oli Antilan vuosien varrella tehty useita siltoja. 31 Tästä oja vei alamäkeen, siellä taasen oli Välikosken mylly. 20-luvulla syttyi myllyyn tulipalo ja Välikoski oli ehkä vakuutukseton. Jauhatus loppui ja perhe muutti pois paikkakunnalta. luja. Oppivelvollisuuslaki tuli 1921, tänä päivänä puhutaan oppimisen oikeudesta. Myllyojan tienoot ovat kokeneet mitä moninaisimmat vaiheet. Tämän päivän neljännen sukupolven ihmiset eivät vietä entisajan pyykkipäivää ojalla, nyt varataan lähtö Thaimaahan tai Kanarialle kuukauden pituinen lomanvietto mielessä. Vanha Myllyoja on joka tapauksessa ollut monessa mukana – lämpimästi muistelen kaikkia niitä tarinoita, joista se minua muistuttaa. Näin on Myllyoja saavuttanut päämääränsä Vesijärven. Vähäinen on Myllyoja, mutta sen vaikutuspiirissä on neljän sukupolven aikana ollut valtavasti ihmisiä. Juuret Havisevalla olevia asuu nykyisin siellä ja täällä. Elma-tädin tyttärentytär päätyi opinnoissaan Saksaan tekemään tohtorinväitöskirjaa. Isäni mielipuheenaihe 20-luvulla olikin aina SAARA MARJATTA KORHONEN oppivelvollisuus ja se, ettei tästä puh. 3782886 köyhyyden notkosta päästä ennen kuin Suomen kansa saa käydä kou- IHMISILLE,HEVOSILLE, LUUTTU JA HARJA KAARNE 3762 522, 0400 787 520 Teemme kaikkien moottoripyörä, mopo, skootteri ja mönkijämerkkien huoltoja ja korjauksia puh. 040 5041812 www.mckila.fi KOIRILLE,KISSOILLE ym REFLEKSOLOGISTA HOITOA eli vyöhyketerapiaa myös selkä-hartia-päähieronta apua erillaisiin ongelmiin rentouttaa ja aktivoi elimistöä soita ja kysele lisää PalveluPiste Positiivi eläinrefleksologi Elina Asumaniemi puh. 0400-614843 www.positiivi.suntuubi.com vastaanotto Ratatie 19 Suinula 32 UNOHDA SIIVOUSHUOLESI! HOIDAN KAIKENLAISET SIIVOUSTYÖT HUOLELLA. IHMISILLE,HEVOSILLE, KOIRILLE,KISSOILLE ym REFLEKSOLOGISTA HOITOA eli vyöhyketerapiaa myös selkä-hartia-päähieronta apua erillaisiin ongelmiin rentouttaa ja aktivoi elimistöä soita ja kysele lisää PalveluPiste Positiivi eläinrefleksologi Elina Asumaniemi puh. 0400-614843 www.positiivi.suntuubi.com vastaanotto Ratatie 19 Suinula 33 Parturi-Kampaamo Sinikka Hietala Palvelen Teitä sopimuksen mukaan. 0 alla .201 m Lo 17.7 .5.6 Ruutanantie 771, Korvenperän risteys. Puh. 3761 458 2 Toivotan asiakkailleni hyvää kesää TAMPEREEN MAALAUSHUOLTO OY Kaikkea maalausalan työtä PUH. 3762 654, 0400 623 187 SIITAMANTIE 267, 36120 SUINULA LVIS – INSINÖÖRITOIMISTO KAJ KARVES & CO OY SEPPO SARIOLANTIE 46 B 36 120 SUINULA P. 03 – 376 2427 F. 03 – 376 2477 seppo.karves@lvis.inet.fi RUNEBERGINKATU 19 B 00 100 HELSINKI GSM 050 – 520 2632 F. 09 – 458 7130 kaj.karves@lvis-karves.fi SUUNNITTELUA, RAKENNUTTAMISTA JA VALVONTAA LVIS-TEKNISTÄ KOULUTUSTA JA MITTAUSPALVELUA ENERGIASELVITYKSET JA KUNTOKATSELMUKSET PERUSTETTU 10.06.1968 ELI 40 VUOTTA LVI-TEKNIIKKAA Fysioterapia, tukipohjalliset, lymfaterapia, tuotemyynti 34 ************************ 35 Junalla Tampereelle? Siitä on jonkin verran aikaa, kun näissäkin kylissä pitkät henkilöjunat pysähtelivät pieniä seisakkeita myöten ottamaan matkalaisia kyytiin. Suurimmalle osalle heistä työ- ja koulupaikat löytyivät pienen kävelymatkan päästä Tampereen asemalta. Ja hyvin ehdittiin. keskeinen rooli henkilöliikenteen toimijana. VR on siis nyky maailmassa puhdas liikenneoperaattori, me anomme liikennevirastolta aikataulut liikennöintiämme varten jne. Tampere – Orivesi rataosa on niin vilkkaasti liikennöity, että uusien pysähdysten Nykyisellä hyvällä rataverkolla rai- järjestäminen ei ole ongelmatonta. teitakin on kaksi ja junat ovat no- Kiskobussi liikennehän ulottuu nyt peita, mutta aikaa pysähdyksiin ei Vilppulaan ja edelleen Haapamäelle ja aikataulujen laatimisen näkökulole. masta tällä hetkellä ei ole kyllä todennäköistä, että uusia pysähdyspaikkoja voitaisiin ottaa käyttöön. Mitä mahdollisuuksia taajamajunien pysähtymiseen on Suinulassa ja Ruutanassa? Se ei näytä todennäköiseltä ainakaan lähitulevaisuudessa. Asia käy selville VR:n Länsi-Suomen aluejohtaja Pekka Söderlingin antamasta selvityksestä. -Liikenteen käynnistäminen vaatisi jokaiselle uudelle pysähdyspaikalle niin sanotun laituriraiteen ja tietysti myös laiturin rakentamista. Eli junat eivät voi seisahtua nykyisille pääraiteille. Edellä mainitut rakenteet niihin liittyvine turvajärjestelyineen ovat huomattavan kalliita. Niistä vastaa ja ne rahoittaa Liikennevirasto. Tampere - Orivesi liikenne on niin sanottua ostoliikennettä, jossa tilaajana on liikenne- ja viestintäministeriö. Näin ollen ministeriöllä on 36 Jotain toivoa Pekka Söderling sentään antaa. Maailma muuttuu kuitenkin jatkuvasti ja tästä syystä kaavoituksessa kannattaa aina varautua siihen, että joskus tulevaisuudessa junaliikenne voi kuitenkin toteutua. Eli asemaseutujen saatto- ja noutoliikennettä varten kannattaa kaavoihin jättää tilavarauksia. Jyväskyläntien perusparantaminen edistää asemakaavan laatimista Kivihuhdissa Tampereen kaupunkiseudulle on parin viime vuoden aikana laadittu laaja yhdyskuntasuunnitelma, jonka yhteydessä on koetettu luoda linjauksia lähivuosikymmenien asutuksen ja liikenteen suunnittelulle. Suuret kaupunkiseudut kasvavat voimakkaasti, ja niiden työpaikat houkuttelevat työvoimaa. Tampereen seutu varautuu 90000 uuden asukkaan sijoittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Kangasalan uudet asukkaat pyritään ohjaamaan joukkoliikenteen ja palveluiden ääreen. Laadukas lähijunaliikenne saadaan lähivuosikymmeninä toimimaan vain Tampereelta etelään ja länteen, minkä vuoksi Jyväskylän radan varren tehokkaampi rakentaminen jää myöhemmän suunnittelun varaan. Tämä tarkoittaa, että edellytyksiä Ruutanan tai Suinulan alueiden palvelujen merkittävälle kehittymiselle ei ole. Havisevan koulun viereen laadittiin asemakaava viime vuosikymmenen alussa, ja alue rakennettiin nopeasti täyteen. Kysyntää tonteista on edelleen, ja asemakaavoitusta pyritään lähivuosina jatkamaan Kivihuhdin ja Mäkikylän alueilla, vaikka kunnan niukka maanomistus ei juurikaan tule Markku Lahtinen kaavoitusarkkitehti helpottamaan tonttitarjontaa. Valtatie 9 peruskorjaussuunnitelma on valmistumassa tänä kesänä. Sen yhteydessä on saatu suunnitelluksi Suinulaan tuleva eritasoliittymä aiempaa yksinkertaisemmin. Suunnitelma on mahdollisuus toteuttaa vaiheittain, jolloin koulumatkojen turvallisuutta parantava alikulku Ratatieltä Havialantielle voitaisiin rakentaa jo aivan lähivuosina. Tässä yhteydessä on tarkoitus sulkea Kivihuhdantien ja Käppeentien liittymät Jyväsky37 läntielle. Oikeasta talvesta lämpimiin kesäpäiviin asemakaavan laatiminen voidaan käynnistää jo tänä kesänä. Ensimmäisenä vaiheena järjestetään asukkaiden kuuleminen kä- Markku Lahtinen velyretkellä alueen halki jonakin kaavoitusarkkitehti elokuun iltana. Havisevan koululla vuosi on sujunut kaikin puolin mukavasti. Kevätlukukausi on jo lopuillaan ja vihreät kesälaitumet odottamassa aivan tuota pikaa. Havisevan koulun rehtori Timo Korhonen kertoi tunnelmiaan päättymässä olevasta kouluvuodesta. Toivotaan, että asukkaiden ja suunnittelijoiden yhteistyöllä Kun kulkuyhteyksien tilantarve voidaan luoda edellytyksiä lähion ratkaistu, Kivihuhdin alueen ympäristön kehittämiselle. Havisevan kolme koulua Sodan päätyttyä alkoi uudisrakentamisen aika, samalla ehdittiin tehdä myös lapsia ja niin kävi, että Havisevan koulu kävi ahtaaksi. Sehän sijaitsi ja on edelleenkin Siitamantien varressa matonpesupaikkaa vastapäätä. Siinä on kaksi luokkahuonet- ta ja päädyssä opettajan asunto. Ennen uuden koulun valmistumista vuonna 1957 koulukäyttöön oli vuokrattu Havisevan rukoushuone vuosiksi 1952 – 1956 ja läheinen Multimättään talo 1951 – 1956. sp Erityisesti sydäntä lämmittää hyvä yhteistyö kyläläisten ja erityisesti Harjulan Hallan kanssa. Vuoden aikana olemme voineet järjestää kaikille koululasille useita urheilutapahtumia, joihin oppilaat ovat innokkaasti osallistuneet. Näkötorni on oppilaille mieluinen käyntikohde. Nuorisoseuran kanssa on ollut puhetta, että tulevina vuosina otetaan tavaksi käydä siistimässä näkötornin ympäristöä. Tänä vuonna piti mennä, mutta ainoana sopivana päivänä satoi. Nuorisoseura on tukenut Havisevan koulua muutaman vuoden ajan stipendillä. Raha on mennyt vuosittaiseen koko koulun kulttuurimatkaan. Päättymässä olevana kouluvuotena oppilaita on ollut 133 ja kahdeksan opettajaa. Koulukuvassa rukoushuoneen portailla: Opettaja Liisa Viitanen, oppilaat: Terttu Tapio, Riitta Wilgren, Marja Rantanen, Aaro Solin, Antti Lahdensivu, Touko Antila, Reino Savolainen, Martti Heino, Raili Markkula, Eija-Riitta Nikkilä, Helinä Rajala, Marja Solin, Birgitta Männistö, Veikko Mäntynen, Seija Kuparinen, Leo Äikäs, Eila Paviala, Leena Karhula, Mirja Rantanen, Liisa Solin, Marjatta ?, Sirkka Högman, Seppo Tervainen, Esa Karhula ja Hannu Ristimäki. Kuva lienee vuodelta 1953. 38 Havisevan koulun tämän kevään ekaluokkalaisia. Välitunnilla he malttoivat pihaleikeistä hetkeksi asettua kuvaan. Mukavinta koulussa olivatkin juuri välitunnit, liikunta, kuvis myös muut aineet saivat kannatusta. Kuvaan ehtivät: Julia, Tuulia, Lotta, Pihla, Neea, Venla K., Kaisla, Vertti, Venla H.,Emmi, Oskari, Eetu ja Niilo. 39 Siivouspalvelut Metallityöt Kiinteistöjen kunnossapitotyöt Kivihuhdantie 19 36120 Suinula Lihasulan Suomenlampaiden jalostuslampola. Maan ainoa yksityinen. Myös karitsanlihatuotteita. Mukana maatalouskoulutuksessa. - Huoneistoremontit - Kylpyhuoneremontit Tampereen KA-Remontointi Oy Puh. 0400 627 550 ka@ka-remontointi.fi www.ka-remontointi.fi 40 Lihasulasta alkaa myös Kaarinanpolun vaellusreitti. Puh. 0400-290 228 41 Kesäkukkia! 42 43 Suinulan aseman myyntiä viimeistellään Suinulan asema yli 2 ha maa-alueineen on ollut myynnissä. Kaupasta on päästy sopimukseen ja sitä viimeistellään, kerrotaan myyntiä hoitavasta Senaatti-kiinteistöistä. Kauppakirjoja ei ole vielä allekirjoitettu, mutta sekin toteutunee juhannukseen mennessä. tuurihistoriallisin tai maisemallisin perustein suojeltava rakennus tai rakennusryhmä”. Kohteet ovat valtakunnallisesti vahvistettuja. Asemarakennus on rakennettu vuosina 1881 – 1883. Vuonna 1907 sitä laajennettiin kooltaan lähes kaksinkertaiseksi alkuperäistä rakennustapaa noudattaen. Siihen kysymykseen: Miten esimerkiksi aseman parkkialue tai laituri- Suinulan asemapäällikkönä toimi alue ovat myöhemmin käytettävis- vuosina 1887 – 1892 sittemmin sä, ei Senaatti-kiinteistöistä osattu näytelmäkirjailijana tunnetuksi tullut Gustav Adolf von Nummers (1848 antaa vastausta. -1913). Hänen muistolaattansa on Suinulan – Havisevan osayleiskaa- ollut kiinnitettynä asemarakennukvassa Suinulan rautatieaseman sen seinään, mutta maalaustöiden pihapiiri on osoitettu kuuluvaksi jälkeen sitä ei ole palautettu. kohtaan: ”rakennustaiteellisin, kult- Asukasluku kasvaa Meidän alueen kylissä asui 1.1.2009 tilaston mukaan 869 henkilöä. Vauvauutisia Viime vuonna Suinulan postinumeron alueella syntyi 13 lasta. Ekaluokalle Ensi syksynä (2010) ekaluokan aloittaa 17 oppilasta. *** SUURI KIITOS Kaikille talkoolaisille, kun olette raivanneet rumat, kuivuneet ruusupensaat pois Suinulan aseman alikulkutunnelin penkalta. Me ohikulkijat 45 Parasta Havisevalla! Mikä on parasta Havisevalla? Tähän löytyisi varmasti monia ihania vastauksia. Vaikka meiltä ehkä puuttuu jotakin palveluita, mitä keskustassa olisi lähellä tarjolla, niin ympäriltämme löytyy sitten kaikki muu ja paljon, paljon enemmän; luonto, naapurit, kylähenki, kyläyhdistykset, Harjulan halla, urheilukenttä, jääkiekkokaukalo, näkötorni, uimarannat… Maailman kangasalalaisin palvelu netissä Kauniiseen kyläämme on muuttanut viimevuosina varsinkin lapsiperheitä koska meillä on se kaikkein tärkein eli Havisevan koulu. Joka hyvällä maineellaan ja sijainnillaan vetää puoleensa. Havisevalta lähtevät oppilaat pärjäävät hyvin yläkoulussa ja heillä tuntuu olevan hallussa myös se oppinaineista tärkein ja ehkä haastavinkin opettaa eli elämisen taito. Johon kuuluu itsestä ja toisista huolehtimisen ja huomioimisen taito. Tämä tärkein oppiaine vaatii paljon opettajilta mutta lapset tarvitsevat siihen myös vanhempien ja koko kylän tukea. Kun peruspilarit ovat kunnossa, on nuoren meno isommille kylille lähdettäessä turvattu. Parasta Havisevalla on Havisevan koulu, lapset ja nuoret luovat kylämme tunnelman ja heistä näkee kuinka hyvin meillä menee. Tätä parasta asiaa Havisevalla on myös koulun vanhempainyhdistys tukemassa osaltaan. Havisevan vanhempainyhdistys kangasalawiki.fi Palvelu, josta löydät paikalliset yritykset ja tarinat 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivänä viikossa. Kirsi Tamminiemi pj. P.S. Muista pysähtyä parhaaseen kesähetkeesi se lämmittää muistoissa ensi talvena. Kuva matonpesupaikalta Havisevanlahden uimarannalle. 46 Paikalliswikittelyn takana tietenkin Kun haluat paikallistiedon paperilla, klikkaa kangasalansanomat.fi ja tilaa Kangasalan Sanomat! 47 JUHANNUSJUHLA HARALANHARJULLA PERJANTAINA 26.6.2010 Lipunnosto klo 18.30 Juhlapuhe Professori Marja-Liisa Manka Juhannusrauhan julistus Musiikki duo Juhana Perinteistä Juhannusohjelmaa Arpajaiset Puffetti Illan juontaa Isto Kaarne Vapaa pääsy. Tervetuloa. Järjestää: Havisevan kyläyhdistys ry
© Copyright 2024