Lääkepolitiikan haasteiden 3 kärjessä
20 Cecilian apteekki 22 E-resepti Ruotsissa 24 Raisa Laaksonen 26 Lääketieto vai neuvonta 27 10 askelta lomaan 33 Uusi hallitus SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 1|2011 JUHA REHULA: Lääkepolitiikan haasteiden 3 kärjessä Millä ehdoilla » uuteen järjestöön? Asiakkaat »hyväksyvät proviisorireseptin Huppu päästä »talousasioissa! Voltaren Emulgel lievittää myös nivelrikosta johtuvaa liikkumiskipua Helposti avattava korkki 100 g:n tuubissa! TOIMIVAT NIVELET Voltaren Emulgel (diklofenaakki) geeli lihas- ja nivelkipujen paikallishoitoon. Ei suositella alle 12-vuotiaille lapsille. Geeliä hierotaan kipeälle alueelle 3-4 kertaa päivässä. Vain terveelle iholle. Geelin joutumista silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Jos olet allerginen diklofenaakille, muille tulehduskipulääkkeille tai jollekin valmisteen apuaineelle, älä käytä Voltaren Emulgeliä. Ei tule käyttää raskauden aikana. Käyttöä imetysaikana ei suositella. Mahdolliset haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä antokohdan ihoreaktioita. Hyvin harvoin voi esiintyä allergisia reaktioita. Jollei kiputila parane tai se pahenee viikon käytön jälkeen, käänny lääkärin puoleen. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. CHCC 012011 Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. »sisältö 1/2011 5 6 PÄÄKIRJOITUS AJASSA Lääkkeiden verkkokauppa. Kun apteekkari vaihtuu. TOP 10 haittavaikutusilmoitukset. Kirjavinkit. Lääkeväärennökset kuriin. 14 LÄÄKEPOLITIIKKA Ministeri Juha Rehula: Lääkepolitiikan haasteiden kolmen kärki. Lääkepolitiikka 2020 18 20 PROVIISORIRESEPTI Tutkimuksen tulokset. ULKOMAILTA Cecilia Ahernin unelma-apteekki. Sähköinen resepti Ruotsissa. 24 26 MINÄ MISSÄ MILLOIN Raisa Laaksonen. 27 28 30 31 32 34 35 36 OTX Laskeudutaan lomaan. 39 42 14 Sosiaali- ja terveysministeri JUHA REHULA paljasti Proviisorin päätoimittajan VILLE-MATTI MÄKISEN tentissä näkemyksensä lääkepolitiikan kolmesta tärkeimmästä haasteesta. Tutustu myös Lääkepolitiikka 2020 -ohjelman pääkohtiin. 18 20 KOLUMNI Riittääkö tieto vai tarvitaanko lääkeneuvontaa? Johanna Salimäki kirjoittaa. TALOUSKOULU Proviisori, ryhdistäydy! Proviisori CECILIA AGEMAN toteutti viime syksynä vanhan unelmansa ja ryhtyi apteekkariksi. KIRSTI KAJANNE kertoo, miten yksityisapteekin arki on lähtenyt sujumaan apteekkimonopolista luopuneessa Ruotsissa. VÄITÖKSET JÄSENSIVUT Osallistu toimintaan! PUHEENJOHTAJALTA Voiko vastuun ulkoistaa? OPISKELIJAT Viikko apteekissa Tallinnassa 90 % ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA tehtyyn kyselyyn vastanneista apteekkien asiakkaista hyväksyy proviisorien rajoitetun reseptinuusimisoikeuden. Moni olisi valmis jopa maksamaan uusitusta reseptistä. Pelisääntöjä kaivataan vuokratyövoiman käyttöön apteekeissa, kirjoittaa puheenjohtaja ANTTI VAARA. 32 KEVÄTKOKOUS Apurahat. AJANKOHTAISTA Uusi hallitus. Millä ehdoilla uuteen järjestöön? PROVIISORIPÄIVÄ 2011 »toimittajalta »PROVIISORI ON pessyt kasvonsa. Kansi kertoo entistä enemmän lehden sisällöstä, uutispalsta Ajassa on monipuolisempi ja vapaa-ajan rennot reseptit löytyvät nyt otx-sivulta. Kevensimme ulkoasua kauttaaltaan, mutta sisältö on yhtä painavaa kuin ennenkin. Miellyttäviä lukuhetkiä! JÄSENEDUT PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA 3 Jumiutumisen yhteydessä mahdollisesti esiintyvään lihaskipuun auttaa Mobilat – jo pitkään käytetty kivunhoidon klassikko. Muista myös venyttely ja lihashuolto. Mobilat – käy käsiksi kipuun, tulehdukseen ja turvotukseen. 2b/2011 Mobilat emulsiovoide ja geeli. Vaikuttavat aineet: mukopolysakkaridipolysulfaatti, salisyylihappo, lisämunuaisen kuorikerroksen uute (vastaten kortikosteroideja). Käyttöaiheet: Lihas- ja nivelsäryn paikallishoito. Annostus ja antotapa: Emulsiovoide: Hierotaan kevyesti hoidettavalle ihoalueelle kerran tai useita kertoja päivässä. Käytettäessä sidosta tai tukisidosta annosta tulee suurentaa. Sopii käytettäväksi okkluusiosidosten alla. Geeli: Sivellään iholle hoidettavaan kohtaan kerran tai useita kertoja päivässä. Käyttöä okkluusiosidosten alla tulee välttää. Vasta-aiheet: Yliherkkyys valmisteen ainesosille. Ei saa käyttää vesirokon aikana tai jos ihoalueella on rokotuksen aiheuttamia ihoreaktioita, sienten tai bakteerien aiheuttamia ihottumia, ihotuberkuloosia tai -luesta. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Joutumista rikkoutuneelle iholle, avoimiin haavoihin, silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Yhteisvaikutukset: Salisyylihappo voi lisätä muiden paikallisesti käytettävien lääkkeiden imeytymistä. Pitkäaikainen käyttö suurilla ihoalueille voi lisätä metotreksaatin toksisuutta ja sulfonyyliurean hypoglykeemistä vaikutusta. Haittavaikutukset: Paikallista ihoärsytystä tai kosketusallergiaa voi esiintyä. Pakkaukset, hinnat, korvattavuus 2/2011: Emulsiovoide: 100 g (15,78 €), 50 g (11,01 €), 40 g (9,20 €), 30 g (7,90 €). Geeli: 100 g (15,78 €), 50 g (11,01 €), 40 g (9,20 €), 30 g (7,90 €). Apteekista ilman reseptiä.Ei korvattava. Lisätiedot: Pharmaca Fennica Mobilat – yksi voide, kolme vaikutusta. www.mobilat.fi »pääkirjoitus JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 352 0771 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 352 0771 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0207 806 886 www.osgviestinta.fi TAITTO Mikko Koistinen (OSG Viestintä) mikko.koistinen@osg.fi Puh. 0207 806 867 NUMEROA 1/2011 AVUSTIVAT Kirsti Kajanne, Emilia Heikkala, Juha Turunen, Raisa Laaksonen, Johanna Salimäki, Minna Heinäheimo, Miia Kelosuo ja Leena Penttilä PAINO Kirjapaino Uusimaa Painos 4 700 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Ville-Matti Mäkinen Gsm 050 352 0771 Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Pidetään ammatillisuus pinnalla! SUOMESSA ON luvanvaraiseen proviisoriyrittäjyyteen pääasiassa pohjautuva apteekkijärjestelmä. Tällaisen järjestelmän puolesta puhuvia seikkoja ovat mm. lääkejakelujärjestelmän laadukkuus, luotettavuus, riippumattomuus ja vastuullisuus. KOSKA APTEEKKITOIMINTAAN liittyy myös liiketaloudellisia tavoitteita, on yksi keskeinen argumentti säännellyn professiovetoisen järjestelmän puolesta ammatillisten tavoitteiden läsnäolo voitontavoittelun vastapainona. Mielestäni tämä argumetti on sitä merkittävämpi, mitä paremmin ammatilliset tavoitteet toteutuvat myös käytännössä ja mitä vähemmän on apteekkitoiminnan osana käytössä sellaisia liiketoiminnallisia ratkaisuja, joihin ei ole kunnollisia ammatillisia perusteita. TURVALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA on tärkeää, että suomalaisessa järjestelmässä itsehoitolääkeet toimitetaan vain apteekeista, kuten monessa muussakin EUmaassa. Itsehoitolääkkeet on yksi alue, johon liittyy tulevaisuudessakin merkittäviä ammatillisia mahdollisuuksia, kuten helmikuun alussa julkaistusta Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjasta ilmenee. Ovathan Itsehoitolääkkeet myös osa lääkehuollon kokonaisuutta eikä irrallinen saareke. ITSE TOIVON kollegiaalisessa hengessä, että proviisorit apteekkiurakehityksensä kaikissa vaiheissa muistaisivat, että koska proviisorintutkinnon suorittaneilla on Suomessa yksinoikeus harjoittaa apteekkitoimintaa, ovat he niin yksin omalta osaltaan kuin kollektiivisestikin vastuussa alamme eteenpäin viemisestä ja sen kestävästä kehityksestä. Toivon, että ammatillisuus pysyy pinnalla tulevaisuudessakin. Itse uskon, että apteekin ammattilaisilla on tulevaisuudessa Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan hengessä näytön paikka - positiivisessa mielessä. PROVIISORIEN NÄKÖKULMASTA on hienoa, että ammattikuntamme on otettu huomioon lääkepolitiikkaa valmisteltaessa ja asiakirjan linjauksissa, sillä proviisoreilla on koulutuksensa ja ammattitaitonsa puolesta paljon yhteiskunnalle annettavaa lääkehuollon eri sektoreilla. VILLE-MATTI MÄKINEN, päätoimittaja 5 »ajassa KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME »lainsäädäntö Lääkkeiden verkkokauppa etenee ENSIMMÄISET APTEEKIT OVAT JO TEHNEET FIMEALLE ENNAKKOILMOITUKSEN VERKKOPALVELUN ALOITTAMISESTA. V erkkokauppaa koskevat lääkelain muutokset tulivat voimaan helmikuun alussa. Apteekin verkkopalvelun ylläpitämisestä on tehtävä ennakkoilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle. Toiminnan saa aloittaa, jollei Fimea ole 60 päivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta pyytänyt lisäselvitystä tai kieltänyt toiminnan aloittamista. Kouvolan Ykkösapteekki jätti ennakkoilmoituksensa heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä 1. helmikuuta. Seuraavana päivänä 6 saapuivat Euran Apteekin ja Yliopiston Apteekin ilmoitukset Fimeaan. Fimea alkaa aikanaan ylläpitää julkista luetteloa laillisista nettiapteekeista. Apteekin verkkosivuilta tulee linkki luetteloon. MÄÄRÄYS VALMISTEILLA Fimea voi lain mukaan antaa määräyksiä verkkopalveluiden ennakkoilmoituksen sisällöstä ja tekemisestä sekä verkkopalvelutoiminnasta, tiloista, teknisestä toteuttamisesta, lääkevalikoimasta, hoitamisesta ja tarkastamisesta. Fimea onkin kutsunut käytännön toimijoita ja sidosryhmien edustajia työryhmään, joka valmistelee määräysluonnosta. Suomen Proviisoriyhdistys osallistuu luonnoksen työstämiseen. Määräysluonnoksesta kuullaan laajemmin toimijoita ja sidosryhmiä vielä kirjallisesti myöhemmin keväällä. Verkkopalvelulla tarkoitetaan lääkkeiden myyntiä asiakkaan internetin välityksellä tekemän tilauksen perusteella. Esimerkiksi harvaan asutulla alueella on mahdollista parantaa lääkkeiden saatavuutta internetmyynnin avulla. »lääketeollisuus »apteekit Apteekkariliitto kannustaa kysymään SUOMEN APTEEKKARILIITON jäsenapteekeissa on käynnistynyt Varmista valintasi -teemavuosi, jonka tavoitteena on edistää itsehoitolääkkeiden oikeaa ja turvallista käyttöä ja lisätä itsehoidolla saavutettavia hyötyjä, esimerkiksi vähentää tarpeettomia lääkärissäkäyntejä. Asiakkaita kannustetaan kysymään julisteiden, hyllypuhujien ja näyttötauluilla esitettävien tietoiskujen avulla. Tammi–helmikuussa keskitytään erityisesti kipulääkkeiden valintaan ja käyttöön, maalis–toukokuussa allergialääkkeisiin, kesä–elokuussa mahalääkkeisiin, syys–lokakuussa ihotautilääkkeisiin ja marras–joulukuussa flunssalääkkeisiin. Apteekeilla on vuosittain noin 30–35 miljoonaa itsehoitoon liittyvää asiakaskäyntiä. Vain noin joka kolmas asiakas kysyy oma-aloitteisesti itsehoitolääkkeistä tai itsehoidosta. Apteekeissa työskentelevät huomaavat usein, että asiakkailla on puutteellisia tietoja itsehoitolääkkeistä. Lähes puolet apteekkareista, proviisoreista ja farmaseuteista korjaa jonkin harhakäsityksen joka päivä. Tämä selvisi Farmasian oppimiskeskuksen vuonna 2009 tekemästä kyselystä. Pfizer ostaa Ferrosanin PFIZER VAHVISTAA kuluttajatuotteiden valikoimaansa ostamalla tanskalaisen Ferrosan Consumer Healthin. Tanskalaisen yhtiön valikoimaan kuuluu itsehoitolääkkeitä, ihonhoitotuotteita ja erikoislaastareita. Sen tunnetuimpia tuotemerkkejä ovat Idoform, Zinaxin ja Imedeen sekä MultiTabs, joka on vuosi toisensa jälkeen valittu Suomen luotetuimmaksi monivitamiinivalmisteeksi. Ferrosan on perustettu vuonna 1920 ja sen pääkonttori on Kööpenhaminassa. Se on vahva toimija etenkin Pohjoismaissa, mutta viime vuosina se on saanut jalansijaa myös Keski- ja Länsi-Euroopassa ja Venäjällä. Pfizerin huomassa Ferrosanin tuotemerkkien odotetaan leviävän uusille markkinoille. »lääkkeet Sesam, aukene! VTT, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON GERONTOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS JA TYÖTERVEYSLAITOS tutkivat Tekesin rahoittamassa Helppokäyttöinen lääkepakkaus -hankkeessa, millainen pakkaus olisi helppo avata. Hankkeen tuloksena Lahden Muotoiluinstituutissa suunnitellaan käytettävyydeltään hyvä lääkepakkaus. Toimintakyvyltään heikentyneiden sairaiden ja vanhusten on usein hankala avata lääkepakkauksia ja lukea pakkausselosteiden pieniä tekstejä. Kuitenkin juuri he käyttävät paljon lääkkeitä. Myös terveydenhuollon ammattilaiset käsittelevät lääkepakkauksia päivittäin. Ikääntyville työntekijöille lääkkeiden turvallinen annostelu voi olla vaativaa. Hankkeessa on tarkoitus vertailla eri avausmekanismeja käytettävyyden kannalta. Lääkeyrityksistä mukana ovat Abott Oy ja Santen Oy. »nimitykset SUOMEN APTEEKKARILIITTO VTM ILKKA HARJULA (39) on nimitetty talous- ja hallintojohtajaksi. Harjulan vastuualueeseen kuuluvat apteekkitalouteen liittyvät tehtävät, liiton ja liiton yhtiöiden talous- ja hallintoasiat sekä järjestöasiat. Harjula on tullut liiton palvelukseen vuonna 2007 ja hän toimi aiemmin liiton talousasiantuntijana. 7 »ajassa »EU-lainsäädäntö »sanottua: Direktiivi käy lääkeväärennösten kimppuun EU-PARLAMENTIN HYVÄKSYMÄ UUSI DIREKTIIVI TUO LÄÄKKEIDEN NETTIKAUPALLE SÄÄNNÖT JA LÄÄKEPAKKAUKSIIN UUDET TURVAMERKINNÄT. EU -parlamentin täysistunto hyväksyi helmikuun puolivälissä direktiivin, jonka tarkoituksena on estää väärennettyjen lääkkeiden pääsy lailliseen jakeluketjuun. Direktiivi tuo mukanaan uudet turvamerkinnät lääkepakkauksiin sekä uusia valvontajärjestelmiä. Se määrittelee myös rangaistukset lääkeväärennöksistä. Direktiivissä on mukana myös verkkokaupan sääntely, koska iso osa väärennetyistä lääkkeistä tulee markkinoille netin kautta. Kaikkien jäsenmaiden ei tarvitse hyväksyä nettikauppaa, mutta jos nettikauppa sallitaan, myyjän täytyy hankkia siihen lupa, käyttää kaupan sivuilla EU:n virallista tunnusta, varustaa sivut linkillä kansallisen tason verkkosivulle, jossa kaikki valtuutetut internet-apteekit listataan sekä olla mukana eurooppalaisessa tietokannassa. Näin asiakkaat tunnistavat laillisen nettikaupan. TURVAMERKINTÄ KEHITTEILLÄ Direktiivi tuo käyttöön pakkausten turvamerkinnät, jotta yksittäisen pakkauksen tunnistettavuus ja aitous voidaan taata ja jotta voidaan todentaa, onko sen päällystä muunneltu. Turvamerkintä on vielä kehitteillä. Se voisi olla esimerkiksi sarjanumero, jonka avulla pakkauksen aitouden voisi varmistaa apteekista. 8 Säännöt koskevat kaikkia reseptilääkkeitä, ellei niitä selkeästi ole todettu riskiryhmään kuulumattomiksi. Jos tuote pakataan uudestaan, turvamerkinnät on korvattava toisilla merkinnöillä. EU-maiden tulee myös kehittää järjestelmä, jolla estetään vaarallisiksi epäiltyjen lääkkeiden päätyminen potilaille. Tähän kuuluu lääkkeiden nopea takaisinveto tarvittaessa potilailta asti. Jos lääkkeen epäillään uhkaavan kansanterveyttä, kaikkia jakeluketjun toimijoita ja muita jäsenvaltioita on varoitettava pikaisesti. VÄLITTÄJÄT REKISTERIIN Nykyinen lääkkeiden toimitusketju on monissa EU-maissa monimutkainen. Uusi direktiivi määrää rekisteröitymisen myös lääkkeiden välittäjille. Heidät voidaan poistaa rekisteristä, elleivät he toimi sääntöjen mukaisesti. Tuonnin lisäksi myös kolmansiin maihin suuntautuvaa lääkevientiä aletaan säädellä entistä paremmin. Laki määrää myös rangaistukset sääntöjen rikkomisesta. Seuraamukset eivät saa olla lievempiä kuin seuraamukset kansallisen lainsäädännön vastaavanlaatuisesta ja vakavuudeltaan samanlaisesta rikkomisesta. Euroopan Unionin neuvoston on vielä hyväksyttävä direktiivi muodollisesti. Jäsenvaltioilla on tämän jälkeen 24 kuukautta aikaa tehdä muutokset omaan lainsäädäntöönsä. lääkepolitiikka 2020 Me tuemme sitä, että ministeriö ja sen alaiset laitokset käynnistäisivät muutostyön mahdollisimman nopeasti. Siten voisimme jo 1–2 vuoden sisällä parantaa lääkkeiden saatavuutta, lääkehoidon onnistumista ja lääkehuollon tehokkuutta Suomessa. LÄÄKETEOLLISUUS RY:N TOIMITUSJOHTAJA SUVI-ANNE SIIMES TIEDOTTEESSA 1.2.2011 »tiede Yksilöllinen lääkeneuvonta tehoaa parhaiten SAN DIEGON YLIOPISTOSSA Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan pienetkin keinot voivat auttaa ottamaan diabeteslääkkeet säännöllisesti. Lääkeneuvonta on tehokkainta, kun se on yksilöllistä, koska ihmisten motivaatioperustat vaihtelevat. Tutkimus on julkaistu Annals of Pharmacotherapy -lehdessä. Tutkimuksessa kysyttiin II-tyypin diabetespotilailta, mikä sai heidät ottamaan lääkkeet säännöllisesti ja mikä taas johti lääkehoidon laiminlyöntiin. Lääkkeet oli helpointa muistaa, kun niiden ottamisesta oli tullut päiväohjelmaan liittyvä rutiini. Lääkedosetti auttoi monia. Hoitomyöntyvyys oli suurinta, kun lääkkeiden koettiin olevan tehokkaita ja niiden haittavaikutuksia osattiin hallita. Mitä enemmän potilaat tiesivät lääkkeistään ja niiden eduista, sitä parempi. Unohtaminen oli yleisin syy jättää lääkkeet ottamatta. Lääkkeisiin ei aina ollut varaa. Myös haittavaikutukset kuten pahoinvointi tai painonnousu heikensivät hoitomotivaatiota. Professori CANDIS M. MORELLON mukaan farmasisteilla on tärkeä rooli hoitomyöntyvyyden rakentamisessa. Heidän tulisi tarjota tietoa aktiivisesti ja olla neuvonnassa entistä perusteellisempia, kuitenkin ottaen huomioon yksilölliset erot. LÄHDE MEDICAL NEWS TODAY »25 vuoden takaa » APTEEKIT OVAT ehkä ensimmäisiä liikeyrityksiä maailmassa, jotka alkoivat käyttää liiketunnusta eli logoa. Tunnuksessa esiintyi usein eläin, vaakuna, rakennus tai luontoon liittyvä aihe. Tällä yritystunnuksella apteekkari halusi asiakkaalleen viestittää apteekin toiminta-ajatuksen eli hengen. Itseasiassa apteekit ovat eläneet vuosisatoja edellä aikaansa toteuttaessaan nykyaikaisia liike- ja palveluyrityksen toimintaideoita. Ilmeisesti epävarmuus alan kehitysnäkymistä ja kustannusten nousupaineet ovat viime vuosikymmeninä hidastaneet kehityksen jatkuvuutta, mutta viime vuosien trendi apteek- Valohoito torjuu syöpää SYÖPÄKASVAIMEEN YHTEYDESSÄ olevien imusuonten ja niiden kuljettamien syöpäsolujen tuhoaminen fotodynaamisella hoidolla estää etäpesäkkeiden syntymistä ja vähentää syövän uusiutumista, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus, joka on julkaistu Science Translational Medicine -lehdessä. Fotodynaamisessa hoidossa (PDT) kohdekudokseen annostellaan valolle herkistävää verteporfiinia. Tietyn ajan kuluttua kudosta valotetaan matalaenergisellä laserilla. Valo aiheuttaa lääkkeen herkistämissä kohdesoluissa reaktion, joka johtaa solun kuolemaan. Menetelmää käytetään jo vakiintuneesti estämään silmänpohjan ikärappeumaan liittyvää verisuonten liikakasvua. Tutkimuksessa käytettiin hiiriä, joihin istutettiin melanooma- ja keuhkosyöpäsoluja. Kun emokasvain oli kehittynyt ja käynnistänyt uusien imusuonien kasvun, tutkijat havaitsivat näiden uudissuonten sisällä liikkuvia syöpäsoluja sekä pieniä syöpäsoluista koostuvia rykelmiä. PDT-hoidon seurauksena imusuonet kutistuivat ja niiden rakenne rikkoontui. Eläinmalleissa tehdyt lisätutkimukset osoittivat, että kun leikkaushoitoon liitettiin PDT-hoito, syöpäkasvainten uusiutuminen väheni huomattavasti pelkkään leikkaushoitoon verrattuna. Tutkija TUOMAS TAMMELAN mielestä löydökset ovat uusia ja jännittäviä, koska tähän asti ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota niihin syöpäsoluihin, jotka ovat imusuonistossa matkalla muodostamaan etäpesäkkeitä. karikunnan keskuudessa on ollut ilahduttavaa. On uskallettu etsiä ja löytää apteekin persoonallinen identiteetti.” – ”Onneksi jokainen apteekkari ja myös tuleva sellainen on luova persoona, ja näin kukin apteekki voi olla persoonallinen helmi terveydenhuollon kentässä. Suunniteltuani kolmatta vuotta apteekkien sisustuksia uskon, että pian sanahirviöstä ”apteekkilaitos” jää laitososa tätä vauhtia pois. Voimme kutsua kutakin apteekkia identiteettinsä löytäneellä kutsumanimellä.” »tilasto 62,5 % 65 VUOTTA täyttäneistä suomalaisista 62,5 prosenttia oli oikeutettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin vuonna 2009. Ylivoimaisesti eniten oli verenpainetautiin näitä lääkkeitä saavia. Erityiskorvattavia lääkkeitä käyttävät prosentteina samanikäisestä väestöstä: Astma 8,6 Diabetes 11, 6 Psykoosi 2,9 Sepelvaltimotauti 16,3 Verenpainetauti 31,5 LÄHDE SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2010 »TOP10 Haittavaikutusilmoitukset 2009 n o p q r s t u v w Kapesitabiini (Xeloda) Infliksimabi (Remicade) Oksaliplatiini Risperidoni Etonogestreeli-etinyyliestradioli (Nuvaring) Pregabaliini (Lyrica) Adalimumabi (Humira) Klotsapiini Ketiapiini Metyylifenidaatti SISUSTUSSUUNNITTELIJA KAARINA KOKKO: OFFICIINI – APTEEKIN SIELU, LÄHDE ANNIKA KALLIOKOSKI: HAITTAVAIKUTUSREKISTERIN KERTOMAA, SUOMEN PROVIISORILEHTI 1/1985 FIMEAN SIC!-VERKKOLEHTI 1/2011 9 »ajassa »tekniikka »lainsäädäntö Uusi tekstiviestipalvelu on suunnattu apteekeille Kun apteekkari vaihtuu JYVÄSKYLÄLÄINEN CIEGUS DIGITAL HEALTH on julkistanut uuden, nettipohjaisen tekstiviestipalvelun, joka on suunnattu erityisesti apteekeille ja muille terveydenhuollon toimijoille. Cieguksen Outcome-niminen palvelu hyödyntää Soneran CStreamratkaisua, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen viestinnän asiakkaan ja apteekin välillä. Soneran tuotepäällikkö TERO MAHLBERG kertoo, että erona muihin vastaaviin tekstiviestipalveluihin tekstiviestin lähettäjänä näkyy selvästi esimerkiksi apteekin nimi. Näin se erottuu hyvin muusta viestivirrasta. – Kaksisuuntaisuuden ansiosta palvelussa voidaan lähettää asiakkaalle myös kysymyksiä, joihin hän voi vastata. Voidaan esimerkiksi kysyä, saiko asiakas hyvää palvelua. Jos vastaus on kielteinen, voidaan jatkaa kysymällä, miten palvelua toivotaan parannettavan, Mahlberg havainnollistaa. Cieguksen palvelu sopii eri kokoisille toimijoille. Sen avulla voidaan lähettää vaikkapa automaattisia muistutuksia lääkkeen ottamisesta tai reseptin uusimisesta. Tekstiviestien lisäksi palvelu voi lähettää sähköpostiviestejä. Viestissä voidaan antaa myös lääkkeen ottamiseen liittyviä ohjeita. Ciegus Outcomea voi käyttää internet-selaimella mistä tahansa. Asiakastapahtumista jää raportti järjestelmään. LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUS FIMEA kutsui helmikuussa koolle apteekkikauppojen arviomiehiä keskustelemaan apteekkien vaihdostilanteiden ongelmista. Tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisia lainmuutostarpeita, joita Fimea voi välittää apteekkitoiminnan kehittämisryhmän työhön. Fimea raportoi nettisivuillaan, että nykyisen lainsäädännön mukainen yhden vuoden määräaika apteekkiliikkeen vastaanottamiseen koettiin keskustelussa sopivaksi. Apteekkilupaprosessin aikataulun ei myöskään todettu aiheuttavan ongelmia. Fimealle esitettiin kuitenkin toivomus, että avoimia apteekkilupia julistettaisiin haettaviksi nykyistä tiheämmin ja tasaisemmin. Lainsäädännön tarkistamistarpeitakin nousi esille. Tarkennuksia toivottiin erityisesti taloudellisten ja toimintaympäristöön liittyvien tietojen saatavuuteen sekä luopuvan apteekkarin ja uuden apteekkarin oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyen. Nykyisen lääkelain mukaan aiempi apteekkilupa lakkaa, kun apteekkari saa uuden apteekkiluvan. Apteekkarilla on silti velvollisuus hoitaa vanhaa apteekkia, kunnes uusi apteekkari on ottanut sen haltuunsa. Vastaava velvollisuus on apteekkiluvastaan luopuvalla. Näin on varmistettu, että apteekilla on aina vastuuhenkilö ja alueen lääkehuoltopalvelut on turvattu. Fimea muistuttaa, ettei apteekkarilla, jonka apteekkilupa on lakannut, ole oikeuksia tehdä merkittäviä muutoksia apteekin toimintaan ennen apteekkiliikkeen luovuttamista uudelle apteekkarille. Oma apteekki mielessä? Käytännön tietoa ensimmäistä apteekkiaan hakevalle tai apteekkiluvan saanneille. Olemme apunasi kun haluat keskustelukumppanin tai asiantuntijan neuvoja. 257000 suomalaista oli töissä sosiaalija terveyspalveluissa ja niiden hallinnossa vuonna 2009. LÄHDE SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2010 Puh 040 772 2094 Email: apteekki@pretax.net »kirjat »e-resepti Kaikki infektiotaudeista Sähköinen resepti toimii Turussa Infektiosairauksista ja niiden hoitamisesta kysytään apteekeissa usein. KLAUS HEDMAN, SÄHKÖISEN RESEPTIN käyttö on sujunut ilman suurempia ongelmia. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että niitä oli kirjoitettu helmikuun alkuun mennessä jo 20 200 kappaletta 8 400 henkilölle. Apteekit ovat toimittaneet 16 186 sähköistä reseptiä. Sähköisen reseptin tuotantokäyttö aloitettiin Turussa yhdessä terveyskeskuksessa ja apteekissa viime toukokuussa. Syksyn aikana sähköisen reseptin käyttö levitettiin kaikkiin Turun terveystoimen toimipisteisiin. Tällä hetkellä Turussa kaikki Linnea-apteekkijärjestelmää käyttävät apteekit pystyvät toimittamaan sähköisiä reseptejä. Kelan arvion mukaan loputkin Turun apteekit saavat käyttöönsä testatut ja hyväksytyt eResepti-kelpoiset järjestelmät helmikuun aikana. Seuraavaksi sähköinen resepti otetaan käyttöön Kotkassa maaliskuussa. Käyttöönottoa jatketaan Kuntaliitossa toimivan Kunto-hanketoimiston levittämissuunnitelman mukaisesti. Kaikilla apteekeilla on oltava mahdollisuus toimittaa sähköinen lääkemääräys huhtikuun alussa 2012. Julkisen terveydenhuollon velvoite laatia lääkemääräykset sähköisesti tulee voimaan huhtikuussa 2013 ja yksityisen terveydenhuollon velvoite huhtikuussa 2014. TERHO HEIKKINEN, PENTTI HUOVINEN, ASKO JÄRVINEN, SEPPO MERI ja MARTTI VAARA ovat koonneet monipuolisen ja perusteellisen teoksen nimeltä Infektiosairaudet (Duodecim). Sairauksien taudinkuva, oireet ja suositeltavat lääkkeet sekä muu hoito kuvataan. Kirja kertoo kattavasti myös rokotuksista ja infektiosairauksien historiasta. 869 sivua. Hyvää palautetta Kokeneet työnohjaajat ja kouluttajat PÄIVI KUPIAS, RAIJA PELTOLA ja PAULA SALORANTA uskovat, että palaute on kuin liima, joka yhdistää ihmisten osaamisen työpaikalla. Toimiva palautekulttuuri edistää yhteistä oppimista ja auttaa ratkaisemaan monimutkaisiakin ongelmia. Kirja Onnistu palautteessa (WSOY Pro) antaa ohjeita niin kiittämiseen kuin kissan pöydälle nostamiseenkin. Se sopii esimiestehtävissä toimiville ja kaikille vuorovaikutustaitojensa kehittämisestä kiinnostuneille. 238 sivua. Kun hermot pettävät tunnetaan hienoista romaaneistaan, mutta nyt hän on kirjoittanut mukaansatempaavan tietokirjan. Vapiseva nainen – Hermojeni tarina (Otava) etenee kohti diagnoosia kuin dekkari. Kirjailijan omat kokemukset limittyvät neurotieteiden, psykologian, psykiatrian ja farmakologian alaan kuuluvan aineiston kanssa. Hustvedt haluaa palauttaa kunniaan vanhan hysterian käsitteen. Se on hänen mielestään täysin käyttökelpoinen kuvaamaan mielen poikkeustiloja, joille ei löydy elimellistä syytä. Suomentaja KAISA SIVENIUS. 240 sivua. SIRI HUSTVEDT »sanottua: »tapahtumakalenteri Maaliskuu 19.3. Proviisoripäivä, Helsinki 24.–26.3. Tampereen Lääkäripäivät 25.–27.3. Interpharm, Hampuri, Saksa 26.3.–28.3. Pharmagora, Pariisi, Ranska Huhtikuu 15.–16.4. Apteekkaripäivät, Helsinki Toukokuu 11.–12.5. Talouden perusteet proviisoreille, Helsinki (Lisätietoa s. 38) 14.5. Proviisoriyhdistyksen kevätkokous, Helsinki lääkepolitiikka 2020 Kun lääkehuolto on hyväksytty osaksi kokonaisjärjestelmää, lääkkeiden aiheuttamia kustannuksia pitäisi jatkossa arvioida osana terveydenhuollon kokonaiskustannuksia, eikä itsenäisenä saarekkeenaan. Se taas tarkoittaa sitä, että korkeammat lääkekustannukset voivat olla perusteltuja, jos lääkkeiden käyttö vähentää muita kustannuksia. PÄÄTOIMITTAJA KIMMO SEPPÄLÄ MEDIUUTISISSA 4.2.2011 11 »ajassa »sanottua: »ihmiset Ilpo Tolonen Lääketeollisuus ry:n johtoon MSD:N TOIMITUSJOHTAJA ILPO TOLONEN on valittu Lääketeollisuus ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Yhdistyksen varapuheenjohtajat ovat toimitusjohtaja ANTTI VIITANEN Novartiksesta ja johtaja SARI KAILANKO Orion Pharmasta. Tolosen mukaan yhteiskunta on säästänyt lääkekuluissa merkittävästi kahden edellisen vuoden aikana. Kertyneitä säästöjä pitää hänen mielestään kanavoida siihen, että uudet innovatiiviset lääkkeet saadaan nopeasti myös suomalaisten käyttöön. lääkepolitiikka 2020 Laadukas, vaikuttava ja kustannustehokas lääkehoito edellyttää muun muassa viitehintajärjestelmän kehittämistä toimivammaksi järjestelmästä saatujen kokemusten perusteella. Tästä olisikin hyvä aloittaa Lääkepolitiikka 2020 -strategian toteuttaminen. SUOMEN APTEEKKARILIITON PUHEENJOHTAJA RIITTA ANDERSIN, APTEEKKARI.FI 7.2.2011 »www.proviisoriyhdistys.net Osallistu keskusteluun! Näe, miten yhdistyksen kotisivuilla kommentoidaan Antti Vaaran kirjoitusta, joka on tämän lehden sivulla 32. ® ® bikalutamidi 12 ® ® »lääkepolitiikka Nykymallin mukainen lääkejakelu on luotetuimpia systeemejä, joita tässä maassa on luotu. Lääkepolitiikan haasteet TOP 3 14 W Ministeri Juha Rehulan mielestä Lääkepolitiikka 2020 on ainutlaatuinen työ. TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT PEKKA SIPOLA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI JUHA REHULA VALITSEE PROVIISORIN PYYNNÖSTÄ KOLME MIELESTÄÄN TÄRKEINTÄ LÄÄKEPOLIITTISTA HAASTETTA JA VALOTTAA HAASTEISIIN LIITTYVIÄ SEIKKOJA. S osiaali- ja terveysministeriö julkaisi helmikuun alussa asiakirjan Lääkepolitiikka 2020 – Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. Julkaisu sisältää lääkepoliittiset tavoitteet seuraavalle vuosikymmenelle. Lääkepoliittiset linjaukset ovat syntyneet vuoden 2010 aikana yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Asiakirjassa on viisi päälinjausta, joiden alla on useita alalinjauksia ja monia toimenpiteitä tavoitteineen. Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula nosti Proviisorin pyynnöstä esiin kolme mielestään tärkeintä lääkepoliittista haastetta. 1 LÄÄKKEISTÄ KIINTEÄ OSA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOA – Lääkkeiden tulee olla merkittävästi nykyistä kiinteämpi osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, Rehula sanoo ja jatkaa: – Olemme tulleet tilanteeseen, jossa monikanavarahoitusjärjestelmämme uudistamisen tarpeet tunnistetaan ja tunnustetaan. Lääkekorvausjärjestelmän tulee olla yksi oleellinen osa tätä uudistustyötä, koska lääkkeiden tulee olla entistä olennaisempi osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään esimerkiksi rahoituksen ongelmien, kuten osaoptimoinnin, vähenemiseen sekä siihen, että potilaan hoidon valinnassa korostuvat lääketieteelliset perusteet. Rehulan mukaan lääkkeiden vaikuttavuuden arvioinnin merkitys on lääkekustannusten hallinnassa keskeistä. – Vaikuttavuuden arvioinnin osalta ollaan nyt juhlapuheista pääsemässä käytännön toimiin. Tarvitaan tutkimustyötä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä, sillä lääkehoitojen vai- kuttavuuden arvioinnissa ollaan ihan alkumetreillä. Lähtökiihdytys on kuitenkin positiivisella tavalla menossa. Tämä on iso asia talouden hallinnan kannalta, Rehula sanoo. 2 TURVALLISUUS – Asia, josta meidän tulee pitää kaikin keinoin kiinni, on turvallisuus, Rehula sanoo. – Kannatan nykyisen jakelujärjestelmän perustaa. Tämä on asia, jota kannattaa vaalia. Ihmiset arvostavat tätä ja luottavat tähän. On oleellinen osa turvallisuutta, että saadaan ammattitaitoinen ja asian osaava tieto tilanteessa, jossa lääke haetaan apteekista, hän jatkaa. – On ihan selvää, että joudutaan miettimään, miten turvata muuttuvassa väestötilanteessa taajamien ulkopuolella asuvien lääkehuolto. Kehitys on ollut menossa siihen suuntaan, että ihmiset muuttavat pois synnyinseuduiltaan tai muuttavat taajamiin. Kuitenkin jakelujärjestelmän perusratkaisu on mielestäni turvallinen, joten siitä kannattaa pitää kiinni. Rehula ei kannata suurten ulkoisten paineidenkaan alla ajatusta, että itsehoitolääkkeiden jakelu vapautettaisiin apteekkien ulkopuolelle. – Yhteiskunnassa on toimijoita, joihin luotetaan enemmän kuin toisiin. Väitän, että nykymallilla toimiva lääkejakelu on luotetuimpia systeemejä, joita tässä maassa on luotu. Rehula sanoo, että lähtökohtaisesti ei pidä tuhota sellaista, mikä on säilyttämisen arvoista ja toteaa, että se asia tahtoo apteekkareilta itseltäänkin välillä unohtua: – Kun on monopoli lääkkeiden jakelussa, niin ei voi olla niin, että on monopolin oikeudet ja myös markkinatalouden oikeudet. Jokin hintahan on sillä, että on monopoli, Rehula sanoo. 15 »lääkepolitiikka Turvallisuuttamme uhkaavat myös lääkeväärennökset. Rehulan mielestä tilanne on kuitenkin varsin hyvin hallinnassa. – Olemme onnellisessa asemassa, sillä meillä on edelleen tilanne, jossa lääkeväärennökset eivät ole rantautuneet Suomeen. Miksi näin on? Tästä haluaisin kiittää olemassa olevaa systeemiä. Ei ole syntynyt lääkeväärennösten markkinaa. Haluan tulkita asian niin, että jos markkinoilla on tyhjiö, niin se täyttyy. Meillä ei ole sellaista tyhjiötä. Viranomaisvalvontakin toimii, ja kun se tiedetään, niin ei tulla markkinaan. Tämä on tosi iso asia. Rehulan mielestä jatkossa tulee tehdä töitä sen eteen, että lääkeväärennökset eivät yleisty. Tämä merkitsee yhteistyötä eri tahojen kanssa. 3 MITEN IHMISILLE SAADAAN OIKEA TIETO? Rehulan nimeämä kolmas haaste leikkaa kauttaaltaan koko Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan sisällön läpi. Se liittyy kahteen edellä esiteltyyn haasteeseen ja moneen muuhun asiakirjassa esille nousevaan asiaan, kuten rationaaliseen lääkehoitoon, vaikuttavuuteen ja laadukkuuteen. – Kaikista näistä löytyy elementtejä sanan tieto alta, Rehula perustelee ja määrittelee haasteen: – Miten ihmisille saadaan oikea tieto? Oikea tieto on tärkeä osa lääkehoitojen – rokotteet mukaan lukien – ja lääkkeettömien hoitojen onnistumista. – Paras lääke on otettu lääke. Toisessa tilanteessa on oikein tieto siitä, että nyt ei lääkettä tarvita, Rehula sanoo. Oikean tiedon aikaansaaminen on vastuunkantajien tehtävä ja huoli. Kuka tietoa antaa ja mikä on lääketeollisuuden rooli? – Euroopan komission pohjaehdotus valmisteilla olleeseen direktiiviin on ollut sellainen, että teollisuuden mainonnalle annettaisiin laajempi mandaatti, jopa vastuuta. Suomi on vastustanut sitä. Meidän mielestämme osa turvallisuutta on se, että meillä on oikeaa tietoa. – Tiedon hallinta on viranomaisille iso teh- Ei voi olla niin, että on monopolin oikeudet ja myös markkinatalouden oikeudet. tävä tilanteessa, jossa tietoa on paljon ja se pitäisi pystyä siivilöimään, Rehula sanoo. Oikean tiedon haaste konkretisoituu verkossa. – Tämän kaiken tiedon tulvan keskellä kun hakee Googlesta tietoa jostakin sairaudesta tai lääkkeestä, niin mitkä ovat ne viisi tai enintään 10 ensimmäistä hakutulosta? Onko ensimmäisenä sellainen, joka varmasti tuppaa tulemaan, koska se on ostettu? Vai onko se sellainen, kuten meillä Duodecim, joka antaa Käypä hoito -suosituksia? Luotettavuus merkitsee Rehulan mielestä paljon mielikuvien maailmassa. Joskus luotettavuutta lisääviä elementtejä käytetään myös väärin. Hänen mukaansa lääkealan ammattilaisten rooli oikean tiedon tarjoamisessa on aivan keskeinen. – Terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntemukseen ja osaamiseen luotetaan. Kaikki eivät välttämättä tiedä, kuka tai mikä on proviisori. Mutta siitä huolimatta, kun menee apteekin ovesta sisään, on aivan keskeinen osa lääketurvallisuutta se, että siellä palvellaan osaavasti ja ammattitaitoisesti. Rehulan mukaan myös apteekin verkkopalveluja koskevissa säännöissä ykkösasiana on, että lääkeneuvonnan tarjoaminen on apteekin vastuulla. Kansalaisille on yhä tehokkaammin tiedotettava, miten ja mistä verkosta voi ostaa lääkkeitä laillisesti. On myös opetettava kriittistä lukutaitoa. JUHA REHULA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI • Kotoisin Hollolasta. Naimisissa, kaksi lasta. • Sosionomi Tampereen yliopistosta 1990. • Ennen kansanedustajuutta usean eri kunnan palveluksessa. • Kansanedustaja vuodesta 1996 lähtien. • Aloitti ministerinä 24.5.2010. • Kuntoliikuntaliiton puheenjohtaja. • Puoluekanta Keskusta. • Harrastukset hiihto, suunnistus ja raviurheilu. Lääkepolitiikka 2020 on ainutlaatuinen työ LÄÄKEPOLITIIKKA 2020 -asiakirjan valmisteluprosessi on ollut Juha Rehulan mukaan ainutlaatuinen. Alalla ovat erittäin suuret rahat kyseessä, ja eri lääkealan toimijoiden tulokulmat politiikan tekoon ovat luonnollisesti erilaiset. – Suurin työn ansio on se, että porukka, joka on asiakirjan tehnyt, on istunut samassa pöydässä monta kertaa – toimi- 16 jat, joiden intressit ovat 180 astetta eri suunnista. Siitä huolimatta, että sisältö on yleisellä tasolla, on tämä kova juttu. Työ on ainutlaatuinen eurooppalaisella tasolla ja myös tehty nyt Suomessa ensimmäisen kerran, Rehula sanoo. Hänen mukaansa tärkeää lääkepolitiikan teossa on ollut muukin kuin lopputulos: itse prosessi ja luottamus. Lääkepolitiikkaa toteutetaan seuraavan hallituksen hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Asiakirjassa on lisäksi koko lääkealan omia tavoitteita. Tavoitteita ja toimenpiteitä tarkistetaan kerran vuodessa kokoontuvassa viranomaisten muodostamassa lääkeryhmässä sekä joka toinen vuosi kokoontuvassa lääkefoorumissa, jonka muodostavat lääkealan sidosryhmät. Lääkepolitiikka 2020 päälinjaukset LÄÄKEHUOLTO ON OSA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄÄ Sosiaali- ja terveyspalveluja on kehitettävä yhä enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Lääkehuollon keskeinen tavoite on mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville. Moniammatillinen yhteistyö, yhteisistä toimintatavoista ja päämääristä sopiminen alueellisesti ja paikallisesti ovat tarpeen suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen toiminnan varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien tietojärjestelmien hyödyntämistä ja yhteensopivuutta on parannettava. Tavoitteena on kaikkien lääkemääräysten toimittaminen sähköisesti. 1 LÄÄKEHUOLTO ON LAADUKASTA, VAIKUTTAVAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA Kansalaisille on turvattava hyvä lääkkeiden saatavuus kaikissa olosuhteissa ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden jakelujärjestelmä. Rahoitusjärjestelmien on tuettava sellaisia lääkehoitoja tai palveluita, jotka edistävät väestön työ- ja toimintakyvyn säilyttämistä ja omatoimista selviytymistä. Lääkekustannuksia on arvioitava osana terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Lääkekorvausjärjestelmän on tuettava kustannusvaikuttavaa hoitoa kustannusten hillitsemiseksi. Lääkeneuvottelukuntien ja sairaala-apteekkien sekä lääkekeskusten osaamista ja käytäntöjä on kehitettävä peruslääkevalikoiman muodostamisessa, lääkehankinnoissa sekä kilpailutuksessa. 2 3 RATIONAALINEN LÄÄKEHOITO JA HYVÄ LÄÄKITYSTURVALLISUUS LISÄÄVÄT VÄESTÖN HYVINVOINTIA, PARANTAVAT KANSANTERVEYTTÄ JA VÄHENTÄVÄT TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSIA Asiakkaan omaa roolia ja vastuuta terveyden- ja sairaanhoidossa on lisättävä erityisesti pitkäaikaissairauksien ja helposti itse hoidettavien oireiden hoidossa. Lääkehoidon onnistumista on parannettava esimerkiksi proviisorilta, farmaseutilta ja muilta terveydenhuollon ammattilaisilta saatavalla neuvonnalla. Kansallisten Käypä hoito -suositusten mukaista hoitoa on edistettävä. Terveydenhuollon ammattilaisten, väestön ja lääkkeiden käyttäjien luotettavan ja näyttöön perustuvan lääketiedon saanti on varmistettava. Kuluttajien ja potilaiden kriittistä terveystiedon lukutaitoa on lisättävä. LÄÄKETUTKIMUS LISÄÄ TERVEYTTÄ, HYVINVOINTIA JA TYÖLLISYYTTÄ 4 5 Onnistunut lääketutkimus lisää terveyttä, hyvinvointia ja työllisyyttä, ja sen vuoksi lääkeinnovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä on edistettävä. Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointia on lisättävä ja työssä on käytettävä mahdollisimman yhtenäisiä, samoihin kriteereihin ja näyttöön perustuvia menettelytapoja. Hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointimenetelmiä on yhä enemmän hyödynnettävä lääkevalmisteen korvattavuuteen liittyvässä päätöksenteossa. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO TURVAA KANSANTERVEYTTÄ JA EDISTÄÄ IHMISTEN JA ELÄINTEN HYVINVOINTIA Eläinlääkkeiden tarkoituksenmukainen käyttö varmistaa kuluttajien turvallisuutta. Eläinlääkkeiden alueellinen ja kansallinen saatavuus on turvattava ja niiden maahantuonnin ja jakelun on oltava turvallista. Mikrobilääkkeiden kulutuksen ja käytön seurantaa on kehitettävä ja luotava riittävät järjestelmät kerätä tietoa eläinlääkkeiden käytöstä, luovuttamisesta ja määräämisestä. VALMISTELUSSA MUKANA OLLEET: • Sosiaali- ja terveysministeriö • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) • Kansaneläkelaitos • Sosiaali- ja terveysministeriö/ Lääkkeiden hintalautakunta • Sosiaali- ja terveysministeriö/ Vakuutusosasto • Maa- ja metsätalousministeriö • Elintarviketurvallisuusvirasto Evira • Sairaala-apteekit • Sairaanhoitopiirit • Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY • Suomen Apteekkariliitto • Suomen Farmasialiitto • Suomen Proviisoriyhdistys • Suomen Kuntaliitto • Suomen Lääkäriliitto • Suomen Hammaslääkäriliitto • Suomen eläinlääkäriliitto • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer • Terveys- ja sosiaalialan koulutetun henkilöstön ammattijärjestö Tehy • Apteekkitavaratukkukauppiaat • Helsingin yliopisto • Itä-Suomen yliopisto • Turun yliopisto • Tampereen yliopisto • Åbo akademi • Lääketeollisuus • Rinnakkaislääketeollisuus • Suomen Potilasliitto • Duodecim • Helsingin yliopiston apteekki LÄHDE LÄÄKEPOLITIIKKA 2020, WWW.STM.FI 17 Miten proviisoriresepti sopisi apteekkiin? ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA JUURI TEHTY TUTKIMUS SELVITTI, MITEN PROVIISORIEN RAJATTU RESEPTINUUSIMISOIKEUS SOPISI APTEEKKIEN NYKYISIIN KÄYTÄNTÖIHIN. TEKSTI EMILIA HEIKKALA JA JUHA TURUNEN KUVA DREAMSTIME T utkimus tehtiin marras–joulukuussa 2010 mukavuusotannalla viidessä avoapteekissa Etelä- ja Itä-Suomessa. Apteekkeihin lähetettiin yhteensä 420 lomakeparia. Tutkimuspäivien aikana apteekit täyttivät ja palauttivat 150 lomaketta. Asiakkaille jaetuista 151 lomakkeesta palautui 88 eli asiakkaiden vastausprosentti oli 58. Kyselyyn vastanneista 88 asiakkaasta 71 prosenttia oli eläkeläisiä ja 22 prosenttia työelämässä mukana olevia. Vastanneissa oli sekä perusasteen, keskiasteen että korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Apteekkien 150 asiakkaasta 88 prosenttia oli jättänyt reseptinsä uusittavaksi apteekkiin ja 10 prosenttia toimitti itse reseptinsä uusittavaksi. Tutkimusaineistossa oli 243 uusittavaa lääkemääräystä, mikä tarkoittaa keskimäärin 1,6 reseptiä kutakin uusimistilannetta (n=150) kohden. Lääkemääräyksistä 50 prosenttia oli uusittava, koska resepti oli tyhjä, ja 28 prosenttia lääkemääräyksistä oli vanhentuneita. Apteekkiin uusittavaksi jätetyistä resepteistä 89 prosenttia uusittiin julkisella terveysasemalla. Kiireettömien reseptien uusiminen julkisen terveydenhuollon kautta kesti tyypillisesti kolmesta päivästä jopa kahteen viikkoon. VAIN HARVOIN SAMANA PÄIVÄNÄ Kaikista uusittavista resepteistä 27 prosenttia oli kiireellisiä. Näistä 66 kiireellisestä reseptinuusimisesta puolet johtui siitä, että asiakkaan lääkkeet olivat kokonaan tai lähes kokonaan loppuneet, eikä reseptiä enää ehtinyt uusia apteekin normaalin uusintakäytännön mukaisesti. Muita syitä reseptin kiireelliselle uusimiselle olivat muun muassa asiakkaan lähteminen lomalle, sään muutoksesta aiheutuva mahdollinen tarve avaavalle astmalääkkeelle sekä reseptilääkkeen poistuminen markkinoilta. Kiireellisyyden syytä ei ilmoitettu 20 prosentissa tapauksista. 18 Myös kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa apteekki uusi lääkemääräykset pääosin julkisen terveydenhuollon kautta viemällä reseptit tai faksaamalla tarvittavat tiedot terveyskeskukseen. Kun huomioidaan myös yksityinen terveydenhuolto, kiireelliset reseptit saatiin uusittua yleensä 1–2 päivässä tai viimeistään 3–6 päivän kuluessa. Ainoastaan 7 prosenttia kiireellisistä resepteistä saatiin uusittua apteekin kautta saman päivän aikana. Näin ollen asiakkaan lääkehoidon jatkuvuus vaarantuu usein, mikäli lääkkeet ovat kokonaan loppuneet tai lääkkeitä riittää enää pariksi päiväksi. Tämän tutkimuksen mukaan yleisimmät kiireellisesti uusitut lääkeaineryhmät olivat diabeteslääkkeet, obstruktiivisten hengitystiesairauksien lääkkeet, beetasalpaajat, reniiniangiotensiinijärjestelmään vaikuttavat lääkeaineet sekä lipidejä muuntavat lääkeaineet. ERITYISJÄRJESTELYT OLIVAT TARPEEN PD-tutkimukseen vastanneista apteekkareista, proviisoreista ja proviisoriopiskelijoista 61 prosenttia oli sitä mieltä, että terveyskeskuslääkäri on vaikeasti tavoitettavissa kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa. Monet terveysasemat ovat kieltäytyneet uusimasta kiireellisiä reseptejä puhelimitse. Tämä voi olla syynä siihen, että asiakkaita ohjataan ja reseptejä toimitetaan apteekeista terveyskeskuksiin usein myös kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa. Lähes joka kolmannessa (32 prosenttia) kiireellisessä reseptinuusimistilanteessa jouduttiin tekemään erityisjärjestelyjä lääkityksen jatkuvuuden turvaamiseksi. Sellaisia olivat esimerkiksi kuukauden lääkeannoksen toimittaminen reseptin ollessa yli 12 kuukautta vanha, puhelinmääräyksen tai -uusinnan pyytäminen lääkäriltä ja muutaman tabletin tai isommankin annoksen antaminen ennakkoon. Tällöin toimitustiedot syötetään koneelle myöhemmin reseptin tultua uusinnasta. HEIKKI LEHMUSKERON Ennakkoon asiakkaalle annettiin lääkkeitä prosentissa kiireellisesti uusittavista lääkemääräyksistä. Kiireettömissä reseptinuusimistilanteissa ei jouduttu lainkaan turvautumaan erityisjärjestelyihin lääkkeen toimittamisessa. MONI OLISI VALMIS MAKSAMAAN Tutkimukseen vastanneista 88 asiakkaasta 67 prosenttia olisi valmiita maksamaan proviisorien mahdollisesta rajatusta reseptinuusimispalvelusta kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa. Kuvassa 1 on esitetty tarkemmin asiakkaiden maksuhalukkuuteen liittyvät tulokset. Myönteisesti proviisorien reseptinuusimisoikeuteen suhtautuneet asiakkaat (90 prosenttia vastanneista, 7 prosenttia ei vastausta) tuntuivat hyväksyvän palvelun, jos lääkitys ja annostus ovat pysyneet muuttumattomina ja kyseessä on säännöllinen lääkitys. Voimakkaasti vaikuttavien lääkkeiden osalta painotettiin reseptin uusimista vain lääkärin kautta ja esille tuotiin myös ajatus, että proviisorilla olisi mahdollisuus uusia vain pieni erä lääkettä. Osa asiakkaista näki proviisorien reseptinuusimisella olevan apteekin palvelun laatua edistävä sekä lääkäreiden työmäärää vähentävä vaikutus. Eräs vastaaja toi esille ajatuksen lääkärin vastaanotolle pääsyn helpottumisesta, jos lääkärien työaikaa vapautuisi reseptien uusimisesta potilastyöhön. Lisäksi vastauksissa nousi esiin lääkityskatkosten väheneminen. Vastaajat, jotka eivät kannattaneet proviisorien rajattua reseptinuusimisoikeutta, toivat esille lääkärin kontrollin tärkeyden sekä sen, että oman lääkärin tulisi olla aina vastuussa uusimisesta. On kuitenkin huomattava, että proviisorien mahdollisen reseptinuusimisoikeuden ei ole tarkoitus vähentää lääkärin tekemien kontrollien määrää, vaan varmistaa asiakkaan lääkityksen jatkuvuus siihen asti, kunnes asiakkaalla on mahdollisuus päästä lääkärin vastaanotolle. Samalla voitaisiin vähentää kiireellisesti uusittavien reseptien aiheuttamaan lisätyötä terveyskeskuksissa. 60 59 = kyllä = ei 50 40 30 26 19 20 17 14 10 7 3 0 Nykyisin apteekeissa joudutaan tekemään lainsäädännöllisesti kyseenalaisia ratkaisuja potilaiden säännöllisen lääkityksen jatkuvuuden turvaamiseksi. 0 Yleensä valmis maksamaan Valmis maksamaan 2 euroa Valmis maksamaan 5 euroa Valmis maksamaan 10 euroa Kuva 1. Asiakkaiden maksuhalukkuus proviisorien mahdollisesta rajatusta reseptinuusimispalvelusta kiireellisissä reseptinuusimistilanteissa yhtä reseptilääkettä kohden. PARANTAMISEN VARAA ON Tämä työ oli pilottitutkimus, jonka tuloksia ei voida yleistää kaikkiin Suomen apteekkeihin. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kiireellisten reseptinuusimistilanteiden toimintamalleja tulisi parantaa potilaiden lääkityksen turvaamiseksi ja terveydenhuollon resurssien käytön optimoimiseksi. Lisäksi nykyisten reseptinuusimismääräysten vuoksi apteekeissa joudutaan tekemään lainsäädännöllisesti kyseenalaisia ratkaisuja potilaiden säännöllisen lääkityksen jatkuvuuden turvaamiseksi. Proviisorien rajattu reseptinuusimisoikeus on yksi vaihtoehto, johon apteekkien asiakkaat suhtautuvat tämän tutkimuksen mukaan myönteisesti. Artikkeli perustuu proviisoriopiskelija Emilia Heikkalan pro gradu -tutkielmaan. Proviisori, FaT Juha Turunen Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta toimi työn pääohjaajana. KIRJALLISUUTTA LAHNAJÄRVI L: Reseptien uusiminen. Miten pitkäaikaislääkitystä toteutetaan terveyskeskuksissa. Kuopion yliopiston julkaisuja A. farmaseuttiset tieteet 93, 2006 LEHMUSKERO H: Proviisorien reseptinuusimisoikeus. Aducate Reports and Books 2, 2010 19 »ulkomailta SOma apteekki oli proviisori Cecilia Agemanin pitkäaikainen unelma, joka toteutui viime syyskuussa. TEKSTI JA KUVAT KIRSTI KAJANNE Unelmasta tuli totta CECILIA AGEMAN TYÖSKENTELI 1980-LUVULLA RANSKALAISESSA APTEEKISSA JA TOIVOI, ETTÄ VOISI PITÄÄ OMAA APTEEKKIA RUOTSISSA. SE EI OLLUT VIELÄ SILLOIN MAHDOLLISTA, KOSKA RUOTSISSA OLI APTEEKKIMONOPOLI. 20 miten kohderyhmät kasvavat, jääkö terveyskeskus paikalleen, Ageman luettelee. Paikallistuntemusta hänellä on myös omasta takaa, sillä hänen oma kotinsa sijaitsee läheisellä omakotialueella. Apteekin ovet avattiin syyskuun alussa. Kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan. – Alussa oli kyllä perhosia vatsassa, mutta ei niin runsaita määriä, että olisin yöuniani menettänyt, Ageman naurahtaa ja lisää, että mitä paremmat ennakkotutkimukset tekee, sitä täsmällisemmät laskelmat saa. Työntekijöitä apteekissa on Cecilian lisäksi kuusi. Puolet henkilökunnasta on aikaisemman apteekin peruja, puolet on uusia. – Kaikki naisia, Ageman sanoo ylpeästi. Hän on itse proviisori, takanaan viiden vuoden apteekkarin opinnot Upsalassa. Kahvihuoneen seinällä on iso taulu, johon työntekijät tekevät päivän mittaan merkintöjä palvelualttiudesta. – Jos hankkisi IT-systeemin ilman Apteekkiryhmän apua, se maksaisi yli 100 000 euroa. Nyt vuokraan systeemin Apteekkiryhmältä noin 34 000 euron vuosimaksulla. Summa kattaa kahdeksan tietokoneen toimitusjärjestelmän. Miltä tuntuu vihdoinkin olla oma yrittäjä? – Hienolta ja jännittävältä, haastavalta, stimuloivalta. Mutta joskus on vähän rankkaa, Ageman myöntää ja sanoo, ettei edes uskalla laskea työtuntien määrää. Työ ja vastuu eivät päästä hyppysistään koskaan. Apteekki on viikonloppuisinkin auki. SUUNNITTELUA LÄMPIMISSÄ LÄHTEISSÄ Agemanille on tärkeää luoda työpaikalle hyvä henki ja saumaton yhteistyö. Hän pyysi koko työntekijätiimin kotiinsa kylään ennen apteekin avaamista. Sen jälkeen oli vuorossa japanilainen kylpylä, jossa pikku apteekin väki kävi läpi päämääriä, visioita, sitä miten päämääriin Tuntuu hienolta, mutta joskus on vähän rankkaa. – Merkinnän saa, jos esimerkiksi asiakas hakee penisilliiniä lapselle, ja kysymme siinä yhteydessä, haluaako hän ostaa myös kuumetta alentavaa särkylääkettä. Silloin saa viivan omalle rivilleen. Kun näitä viivoja alkaa kertyä, se näyttää, että osaamme olla palvelualttiita. OSANA ISOMPAA KOKONAISUUTTA A pteekkilaitoksen monopoli vapautettiin Ruotsissa puolitoista vuotta sitten. Niinpä Cecilia Ageman on nyt ottanut suuren lainan taloansa vastaan ja nauttii oman yksityisapteekin luotsaamisesta Tukholman lähellä Ormingessa. Tilat sijaitsevat lähiön ostoskeskuksessa, joten asiakkaat löytävät paikalle sutjakkaasti. Tiloissa oli aikaisemminkin apteekki. Nimi Tumlaren on niitä peruja. Aivan lähitienoolla ei ole kilpailijoita. Ennen oman apteekin perustamista Ageman teki kattavan ennakkotutkimuksen alueesta. – Tutkin, mihin suuntaan kunta on kasvamassa, mitä tulevaisuuden suunnitelmia kunnalla on, kuinka ihmiset liikkuvat alueella, Tumlaren-nimestä huolimatta Ormingen apteekin ulko-oven päällä on kyltti Apoteksgruppen eli Apteekkiryhmä. Se on Ruotsin yksityisten apteekkien ryhmittymä, joka perustettiin apteekkilaitoksen vapauttamisen jälkeen katto-organisaatioksi palvelemaan 150 yksityisapteekkia. Jäsenmaksu on yksi prosentti liikevaihdosta. – Halusin ryhmän kyltin ikkunaan, koska on parempi, että asiakkaat mieltävät apteekkini ketjun osaksi. Vaikka olen pienyrittäjä, kuulumme osana johonkin suurempaan, Ageman perustelee. Hän kertoo jäsenyyden myötä saavansa tuotteita ja IT-palveluja edullisemmin. Tietoteknisiin palveluihin kuuluvat muun muassa e-reseptien toimitusjärjestelmä ja suurkustannussuoja (högkostnadsskydd), joka on maksukaton seuranta. Kun asiakas on maksanut 180 euroa lääkkeistään, hän saa ilmaiset lääkkeet 12 kuukautta eteenpäin ensimmäisen reseptin kirjoitusajankohdasta lähtien. Apotekens Service Ab hallitsee suurkustannussuojaa ja e-reseptiä. Yksityinen apteekki maksaa 0,249 euroa per reseptimääräysrivi Apotekens Serviceen. päästään, miten muita työntekijöitä voi auttaa, miten muu yhteistyö toimii tiimissä ja miten viihtyä ryhmässä. – Ja välillä pulikoitiin lämpimissä lähteissä, Ageman hymyilee ja myöntää, että omalla asenteella on vaikutusta. – Tärkeää on, että väki viihtyy, että meillä on hauskaa ja että on kiva mennä töihin maanantaiaamuna. Tärkeää on viihtyä myös työn ulkopuolella. Teemme jotakin mukavaa yhdessä neljä kertaa vuodessa. Agemanin mukaan hyvä ihmistuntemus helpottaa palvelutyötä. – Ihmisten kanssa oleminen on mukavaa. Voi lukea ihmisten kehonkieltä, kasvojen ilmeitä, lukea rivien välistä. Ennen omaa yritystä Ageman toimi lääketeollisuuden palveluksessa ryhmäpäällikkönä. – Se oli vähän kuin oman yrityksen vetämistä, oli budjetit ja kustannuslaskelmat. Sain paljon perustietoa, jonka otin mukaani tänne apteekkiin. Täällä on kuitenkin aivan erityinen tunnelma, jota ei voi verrata suuren firman ilmapiiriin. Teen töitä joka päivä tiskin ääressä ja toimitan lääkkeitä. Se on kuin omista lapsistaan huolehtisi. Miehelläni on tapana sanoa, että apteekki on meidän neljäs lapsemme, Ageman naurahtaa. Ageman puhuu mielellään apteekkinsa yhteisestä päämäärästä. Porkkana pelissä on tiimin yhteinen Pariisin matka keväällä 2012. Sitä ennen on tarkoitus löytää ylimääräisiä kustannuseriä ja yhdessä pienentää niitä. 21 »ulkomailta TEKSTI JA KUVA KIRSTI KAJANNE Ruotsissa e-resepti on itsestäänselvyys KELTAISTEN PAPERIRESEPTIEN AIKA ON KOHTA OHI RUOTSISSA. JO 80 PROSENTTIA KAIKISTA TOIMITETUISTA RESEPTEISTÄ ON ELEKTRONISIA. R uotsin ensimmäinen e-resepti lähetettiin jo 30 vuotta sitten koemielessä Jönköpingin lääninsairaalan lääkeosastolta saman talon apteekkiin. Sai kulua paljon aikaa, kunnes apteekkimonopoli Apoteket AB alkoi yhteistyön Blekingen ja Norrbottenin kanssa e-reseptin kokeilussa 1996. – Vuosisadan loppupuolella Apoteketin henkilökunnalta tuli toive, että siirtyisimme e-reseptin käyttöön, koska se säästäisi aikaa. Monissa muissa maissa aloite on tullut virkamiehiltä. Alettiin kehitellä toimitusjärjestelmiä, joiden avulla kaikki apteekit voisivat käsitellä e-reseptejä. Apoteket AB asetti kansallisen projektin, jonka johtoon asetuin, Apotekens Service AB:n reseptiyksikön johtaja GUNNEL BRIDELL kertoo. Gunnel Bridell on koulutukseltaan proviisori. Hän on työskennellyt aiemmin myös apteekkarina ja lääketutkimuksen palveluksessa. – Kun aloitin projektissa vuonna 2000, vain kuusi prosenttia resepteistä kulki elektronista tietä. Lääkärit ja maakäräjät eivät olleet alussa niin kiinnostuneita. Apoteket ei voinut päättää niiden puolesta, vaan meidän tuli lobata ja osoittaa heille e-reseptin käytön hyödyt. Siihen meni paljon aikaa, Bridell kertoo ja muistelee, miten Apoteket käytti jopa pientä painostusta. Vinkin tähän he saivat Tanskasta, joka toimi projektin mallimaana. Apoteketin uutiskirjeeseen tuli kuva kaikista maakäräjistä ja prosenttiluku, joka kertoi, miten paljon niiden alueella käytettiin e-reseptiä. – Kukaan ei halunnut joutua alimmaksi, Bridell nauraa. Sitten piti kouluttaa henkilökuntaa ja tavarantoimittajia. Ylläpito-ongelmiakin syntyi. Saattoi tapahtua, että jossain apteekissa toimi- 22 tettiin oletettua enemmän e-reseptejä kerralla eikä IT-palvelu pysynyt mukana. Jouduttiin odottamaan ja hiomaan tekniikkaa. – Ja kun se ei siltikään toiminut, terveydenhoitoon piti ilmoittaa: Nyt täytyy odottaa. Nyt toiminta on ruuhkautunut. Älkää lähettäkö yhtään e-reseptiä juuri nyt. EI ENÄÄ TULKINTAONGELMIA Bridell kertoo, että kukaan ei enää aseta Ruotsissa e-reseptin käyttöä kyseenalaiseksi. Sitä käytetään 80 prosentissa kaikista toimitetuista resepteistä. Järjestelmän monet edut tunnetaan: Enää ei esimerkiksi tarvitse tulkita lääkärin käsialan koukeroita keltaisista reseptipapereista. Asiakkaan ei myöskään tarvitse kanniskella paperinpalaa mukanaan. – Turvallisuus paranee, kun farmaseutin tietokoneeseen tulee juuri se teksti, jonka lääkäri on kirjoittanut. Yhtään väärää reseptiä ei ole tavattu, Bridell sanoo nasevasti. Farmaseutti pystyy myös näkemään asiakkaan koko lääkeluettelon ja voi antaa neuvoja esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutuksista. Mutta entä, jos listassa on lääkkeitä, joita asiakas ei käytä enää? – Farmaseutti voi keskustella asiasta asiakkaan kanssa. Ehkä on mahdollista poistaa joku resepti. Asiakas on voinut jo aiemmin käydä läpi lääkelistaansa ja arvioida, mitkä reseptit ovat ajankohtaisia, Bridell kuvailee. E-reseptin alkuaikoina lääkärit ja maakäräjät olivat sitä mieltä, että ainoastaan apteekkilaitos hyötyy sen käytöstä. Apoteket AB teki kuitenkin haastattelututkimuksen, jonka mukaan lääkärit säästivät vartista puoleen tuntiin päivässä käyttäessään e-reseptiä. Toisen mittauksen mukaan farmaseutti säästää puolesta minuutista minuuttiin jokaista reseptimääräysriviä kohden. W Apotekens Service AB:n reseptiyksikön johtaja, proviisori Gunnel Bridell veti hanketta, jossa e-resepti tuotiin Ruotsiin. EES VERTAA RESEPTEJÄ Gunnel Bridellin työnantaja Apotekens Service AB on valtiollinen yritys ja Apoteket AB:n tytäryhtiö. Apotekens Service perustettiin vuoden 2009 alussa huolehtimaan kaikesta infrastruktuurista, josta Apoteket AB oli pitänyt huolta siihen asti kun monopoliasema murrettiin ja osa sen toiminnasta yksityistettiin. Nyt Apotekens Servicellä on vastuullaan muun muassa reseptirekisteri, lääkeluettelo, työpaikkakoodirekisteri, toimituspaikkarekisteri, reseptejä vertaileva elektroniskt expertstöd EES sekä asiakkaiden maksukattoa seuraava tietokanta, högkostnadsdatabas. Kaikesta tästä palvelusta apteekki maksaa 0,25 euroa yhtä reseptimääräysriviä kohden. Apotekens Service ei itse määrää maksun suuruutta, vaan siitä päättää Hammashuolto- ja lääke-etuusvirasto TLV. Lääkärit säästävät vartista puoleen tuntiin päivässä sähköisen reseptin ansiosta. EES:n malli tulee USA:sta. EES vertaa asiakkaan reseptirekisteriin tulevia reseptejä siellä ennestään oleviin lääkemääräyksiin. Siitä voidaan nähdä, sopiiko uusi lääke yhteen vanhojen kanssa vai syntyykö haitallisia yhdistelmiä ja annostuksia. Farmaseutti voi kysyä asiakkaalta, haluaako tämä, että automaattinen vertailu tehdään. Bridell huomauttaa, että jos lääkärin tietojärjestelmä ei toimi, seuraukset näkyvät heti apteekissa. – Kun virheitä ilmenee eikä lääkäriä tavoiteta, asia on sama kuin käsittelisi paperireseptiä. Lääkkeen toimittamista täytyy lykätä, jos reseptiin liittyy epävarmuutta, Bridell sanoo. Bridell kertoo myös, että meneillään on 12 EU-maan yhteinen epSOS-projekti, jossa aiotaan kokeilla e-reseptien lähettämistä yli rajojen. Ensimmäinen pilottihanke käynnistyy ensi kesänä Norrbottenissa. Tarkoitus on siirtää reseptejä Ruotsin ja Suomen välillä. 23 »minä, missä, milloin Sattumia & valintoja YLIOPISTONLEHTORI JA DOSENTTI RAISA LAAKSONEN OPISKELI UPSALASSA, VÄITTELI LONTOOSSA, TOIMI TUTKIJANA BATHISSA JA YRITTÄÄ NYT OLLA TUOMATTA TÖITÄ KOTIIN HELSINGISSÄ. TEKSTI RAISA LAAKSONEN E nglantilainen sana serendipity kuvaa elämänvalintojani hyvin – en tiennyt, mitä etsin, mutta tiesin sen löytäessäni, että se oli, mitä halusin. Olen joka päivä herätessäni iloinen siitä, että valitsin farmasian, kliinisen farmasian, tutkimuksen ja opettamisen, koska valinnat antavat minulle mahdollisuuden siirtää osaamistani muille ja auttaa ihmisiä. Olen kotoisin helsinkiläisestä lähiöstä. Vanhempani valoivat minuun uskon, että voin oppia mitä tahansa ja minusta voi tulla mitä tahansa. He eivät kuitenkaan mitenkään yrittäneet vaikuttaa uravalintaani. Halusin opiskella lääkäriksi, jotta voisin auttaa ihmisiä. Kun opiskelupaikka jäi pisteen parin päähän, olin pettynyt, mutta päätin yrittää uudelleen. Silloin mieleeni tuli, että myös farmaseutit ja proviisorit auttavat ihmisiä. Muistin myös lukion ruotsinopettajan kannustaneen hakemaan opiskelupaikkaa Ruotsista. 24 S Raisa Laaksonen on tarttunut rohkeasti tarjoutuneisiin mahdollisuuksiin, vaikka se on merkinnyt muuttoa vieraisiin maihin. Hain opiskelemaan sekä lääketiedettä että farmasiaa, mutta en jaksanut lääketieteellisen kaksipäiväisen pääsykokeen jälkeen enää mennä farmasian pääsykokeisiin. Olin jo antanut kaikkeni. Kun minut kuitenkin valittiin Upsalaan opiskelemaan farmasiaa, päätin tarttua tilaisuuteen. Lääketiedettä en päässyt lukemaan sielläkään, koska en ollut opiskellut lukiossa ruotsalaista kirjallisuutta! POTILAIDEN PARHAAKSI Olin opintojen lomassa kesätöissä tikkurilalaisessa apteekissa, jossa farmaseutit ja proviisorit keskustelivat koko ajan potilaan kanssa reseptiä toimittaessaan. Teknikot ja kesätyöläiset toimittivat lääkkeet heille putkipostitse. Ajattelin, että olin valinnut oikean alan – vielä joskus pääsisin auttamaan ihmisiä. Upsalan proviisoreita koulutettiin lääketeollisuuden tarpeisiin ja kurssit suuntautuivat enimmäkseen kemiaan. Vasta viimeisenä vuonna sain opiskella sitä, mitä koin tulleeni opiskelemaan – farmakoterapiaa. Saimme yhdistää kaiken oppimamme potilaiden parhaaksi. Olin myös valinnut valinnaisen kurssin nimeltään Global farmaci. Tutustuimme kolmen viikon opintomatkalla proviisoreiden työhön Omanissa. Tapasin siellä ensi kertaa sekä perinteisiä parantajia että kliinisiä proviisoreja. Olin niin innostunut tästä, että päätin ruveta kliiniseksi proviisoriksi ja ensimmäiseksi lähteä School of Pharmacyyn Lontooseen tekemään pro graduni. Lontoolaisessa sairaalassa pääsin tekemään tutkimusta potilaiden kokemista lääkkeiden haittavaikutuksista ja heidän halustaan saada tietoa lääkkeistään. Työtä lopetellessani tutustuin konferenssimatkalla ruotsalaiseen proviisoriin, joka kertoi, millä tavoin Jönköpingissä tarjottiin kliinisen farmasian palveluja. Päätin hakea paikkaa ruotsalaisesta sairaalasta. Päädyin Eksjön yhdistettyyn avo-sairaalaapteekkiin Jönköpingin sairaanhoitopiirissä. Jatkoin samassa apteekissa proviisoriksi valmistuttuani. Työyhteisö oli kannustava ja sain osallistua sekä apteekin että sairaalan palvelujen kehittämiseen. Tuo aika oli erittäin mielenkiintoista. AINUTKERTAISIA TILAISUUKSIA Olin Lontoossa kiinnostunut sosiaalifarmasian tutkimuksesta yhtä paljon kuin kliinisestä farmasiasta, ja halusin mielelläni yhdistää nämä. Kun ohjaajani tarjosivat minulle mahdollisuutta väitöskirjaopintoihin Lontoossa, en voinut jättää tarttumatta ainutkertaiseen tilaisuuteen. Väitöskirjani aihe oli proviisorien pätevyys lääkehoidon kokonaisarvioinneissa ja heidän käsi- tyksensä ammatillisesta kehittymisestään sekä työtyytyväisyydestään. Esikuvakseni tuli toinen ohjaajistani, Dr. CATHERINE DUGGAN, joka oli erittäin innostunut ja innostava. Häneltä opin, miten mentoroida ja tukea opiskelijoita, tehdä tutkimusta, opettaa ja vaikuttaa farmasian alan kehittämiseen. Samalla opin päämäärätietoisuutta ja päättäväisyyttä. Valmistuttuani tein post docin sekä School of Pharmacyssa että Barts & the London NHS Trustissa. Lontoosta jatkoin työtilanteen ja uuden mahdollisuuden takia Bathin yliopistoon, jossa aloitin sosiaalifarmasian yliopistonlehtorina 2007. Sain siellä paljon kokemusta oppimisesta, opettamisesta ja tutkimuksesta. Nyt olen töissä farmasian tiedekunnassa Helsingin yliopistossa. Aloitin sairaala- ja terveyskeskusfarmasian yliopistonlehtorina viime kesänä. Olin jo pitkään halunnut muuttaa takaisin Suomeen, mutta serendipity oli vienyt minut toisaalle. Nyt se ja professori MARJA AIRAKSINEN toivat minut kehittämään sairaala- ja terveyskeskusfarmasiaa, sen opetusta ja tutkimusta. AIKAA JA VAIVAA SÄÄSTÄMÄTTÄ Työssäni on parasta itsenäisyys sekä se, että saan jatkuvasti kehittää ja luoda uutta. Teen tutkimusta ja siihen liittyviä töitä aikaa ja vaivaa säästämättä, mutta muiden työkiireiden takia oma tutkimukseni on jäänyt viime aikoina taka-alalle. Sain kliinisen farmasian dosentin arvon viime syksynä ja olen iloinen, että voin tälläkin hetkellä ohjata kolmea väitöskirjaopiskelijaani, kahta pro gradu -tutkimusta tekevää proviisoriopiskelijaa sekä kahta Erasmus-opiskelijaa. Odotan innolla sairaala- ja terveyskeskusfarmasian tutkimusten käynnistämistä. Haasteellisinta on päättää, mitä ehtii tehdä hyvin ja mihin ei riitä aikaa. Haasteellisinta työssäni onkin se, kuinka valita kultainen keskitie ja päättää, mitä kaikkea ehtii tehdä hyvin ja mihin ei riitä aikaa. Työni on kiinnostavaa ja monipuolista. Yritän olla oman ohjaajani tavoin kannustava ja innostava, jotta erikoistumisohjelman opiskelijat jaksaisivat opiskella ja aloittaa tutkimuksensa. Yritän olla myös esimerkillinen esimies ja luotettava työntekijä. Työni vaatii paljon vuorovaikutusta yliopiston ulkopuolisten tahojen kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Minulla on kaksi väitöskirjaopiskelijaa Bathissa, jossa olen vieraileva yliopistonlehtori, joten matkustan edelleen Suomen ja Ison-Britannian välillä säännöllisesti. KLIININEN FARMASIA YLEISTYY Työtäni ja sen ulkopuolista elämää on vaikea tasapainottaa, mutta neljän viime vuoden ajan olen opetellut olemaan tuomatta töitäni kotiin. Teen usein pitkiä päiviä yliopistolla, jotta voisin jättää työasiat sinne. Yritän ehtiä pilates- ja muille liikuntatunneille. Kotona rentoudun lukemalla kirjoja ja kutomalla. Tällä hetkellä sisustan uutta kotiani mieheni kanssa. Mieheni on syövän farmaseuttisiin hoitoihin erikoistunut kliininen proviisori. Hän on töissä sairaalassa Lontoossa, mutta suunnittelee muuttoa Helsinkiin. Alan tulevaisuuden näen siten, että sairaala- ja terveyskeskusfarmasian palvelut kehittyvät yhä potilaskeskeisempään suuntaan moniammatillisessa yhteistyössä. Uskon myös, että kliinisestä farmasiasta tulee osa avo- ja sairaala-apteekeissa työskentelevien farmaseuttien että proviisorien arkipäivää. Kliininen farmasia on jo osa monien työtä, vaikka he eivät ole sitä tiedostaneet. Kehitys potilaskeskeisempään työhön tarkoittaa itsensä ja työyhteisön kehittämistä. Se voi myös tarkoittaa osallistumista jatko- ja täydennyskoulutukseen. Väitöskirjatutkimukseni löydösten mukaan potilaskeskeinen rooli ja moniammatillinen yhteistyö lisäävät työtyytyväisyyttä. Toivon, että tulevaisuuden roolit koetaan positiivisina ja työtyytyväisyys lisääntyy entisestään. 25 »kolumni Riittääkö tieto vai tarvitaanko neuvontaa? TIETOA LÄÄKKEISTÄ ja lääkehoidoista on runsaasti saatavilla paitsi terveydenhuollon ammattilaisilta, myös esimerkiksi pakkausselosteista, Internetistä, oppaista ja niin edelleen. Silti lääkehoidot eivät aina toteudu tarkoituksenmukaisesti. Erityisesti pitkäaikaissairauksien lääkehoidon toteutuksessa on usein puutteita. Monet käyttävät lääkkeitä vuosikausia koskaan kunnolla sisäistämättä hoidon tavoitteita ja hyötyjä. Lääketieto ei siis aina riitä. Tarvitaan lääkeneuvontaa. LÄÄKENEUVONNAN JA LÄÄKETIEDON (informaation) termejä käytetään paljon päällekkäin, vaikka niillä on sävyero. Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan määritelmäluettelon mukaan lääkeneuvonta on asiakkaan/potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välinen neuvottelu, jossa ammattilainen asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet ja tilanteen huomioiden tukee tämän selviytymistä lääkehoitonsa kanssa. Lääkeneuvonta on aina vastavuoroiseen kommunikaatioon perustuvaa. Se ei junnaa paikallaan sisältäen aina samat asiat, vaan muovautuu ja kehittyy potilaan tarpeiden mukaisesti, kun tulee motivaation puutetta ja hoitoväsyä, epäilyjä lääkehoidon tarpeellisuudesta ja turvallisuudesta tai muita mutkia matkaan. VIRANOMAISET EDELLYTTÄVÄT apteekkien lääkeneuvonnalta lähinnä pyrkimystä varmistua siitä, että lääkkeen käyttäjä on tietoinen lääkkeen oikeasta ja turvallisesta käytöstä. Pelkkä tieto ei kuitenkaan välttämättä jalostu sisäiseksi motivaatioksi ja toiminnaksi. Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjassa proviisorien ja farmaseuttien antamalle lääkeneuvonnalle asetetaan laajempia tavoitteita: lääkehoidon onnistumisen parantaminen, potilaan kannustaminen ottamaan vastuuta omasta hoidostaan, hoidon seurantaan osallistuminen ja potilaan tukeminen hoidon tavoitteiden saavuttamisessa. Nämä tavoitteet ovat lääkeneuvonnan kannalta jo astetta haastavampia. Asiantuntijakeskeinen lähestyminen ei enää toimi, vaan tarvitaan voimavarakeskeisiä neuvontataitoja. Näihin kuuluvat asiakkaan osallistumisen helpottaminen, hänen arjen asiantunti- 26 Apteekin lääkeneuvonta voi kohentaa elämänlaatua merkittävästi. Pelkkä lääketiedon jakaminen ei olisi sitä tehnyt. juutensa kunnioittaminen, lääkehoidon toteutumiseen vaikuttavien tekijöiden itsearviointiin houkuttelu sekä yksilöllisten, arkipäivään sovellettavissa olevien neuvojen tarjoaminen. LÄHTÖKOHTANA ON kysyminen ja kuunteleminen. Näitä soveltamalla voi arkisesta lääkeneuvontatilanteesta syntyä sellainen helmikokemus, josta Pudasjärven apteekissa asioinut pariskunta kirjoitti viime elokuussa mielipidekirjoituksen Iijokiseutu-lehteen: ”Apteekin nuori mies osasi kysyä oireista ja lääkityksistä aivan kuin olisi lukenut ajatuksiamme… Hän ei pelkästään kertonut lääkkeistä, vaan kuunteli ja kyseli, sekä antoi kultaakin kalliimmaksi osoittautuneita neuvoja… Lääkärikin oli kiitollinen, sillä esille tuli näkökohtia, joita hän ei ollut tullut edes ajatelleeksi... Apteekissa käyntimme ansiosta mieheni kunto ja jaksaminen on kuin viime vuosituhannelta… Nykyisin voimme nauttia täysin siemauksin elämästämme ja elämänlaatumme on parantunut, vaikka aikaa on kulunut vain muutamia viikkoja!”. APTEEKIN LÄÄKENEUVONTA voi kohentaa elämänlaatua merkittävästi. Pelkkä lääketiedon tarjoaminen ei sitä olisi tehnyt. Tätä resurssia tulee ruokkia ja valjastaa höytykäyttöön! JOHANNA SALIMÄKI Asiantuntijaproviisori, Suomen Apteekkariliitto »otx Loman lähtölaskenta TÄLLÄ RESEPTILLÄ LASKEUDUT LOMAAN ONGELMITTA. VIIMEISTÄÄN ENSI VUONNA. Varhainen varaaja nappaa parhaat viikot. SOVI AJANKOHDASTA mahdollisimman aikaisin esimiehen kanssa. 10 9 87 6 VARAA MATKA. Työstressi jää tehokkaimmin taakse, kun loma alkaa liikennevälineessä. Käytä matkatoimistoa lentolippujen ostossa, koska ammattilaiset tuntevat lentoyhtiöiden alennuskäytännöt parhaiten. Hyödynnä ennakkovaraajan etu myös majoitusvarauksessa. HANKI LIPUT konserttiin tai musikaaliin vähintään 6 kuukautta ennen matkaa. Tee pöytävaraus kolmen Michelin-tähden ravintolaan netissä tasan kuukautta ennen toivottua illallishetkeä. Hoida juoksevat asiat ajoissa. MAKSA LASKUT, pesetä takki, hanki bikinit, leikkauta hiukset. Sovita harvoin käytettyä vaatetta, jonka aiot pakata mukaan. 5 4 Tee POISSAOLOVIESTI sähköpostiin viimeistään viimeisen työpäivän aamuna ja ajasta se. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME Tiedustele, sopiiko aikomasi hetki myös sijaisenasi toimivalle kollegalle. Mitä aiemmin olet liikkeellä, sitä parempi, koska muiden kalenterit ovat vielä tyhjät. Vuosi etukäteen ei ole liioittelua. Jos työkaveri nikottelee, TARJOUDU JOUSTAMAAN seuraavana vuonna. MUISTUTA LOMASTASI säännöllisesti työpaikalla, jotta työyhteisö ehtii sopeutua ajatukseen. Vältä kuitenkin mainitsemasta ylellistä kaukokohdetta joka kerta. Kyllä se muistetaan. Ota lähestyvä loma huomioon töitä suunnitellessasi jo 2–4 viikkoa ennen lähtöä. Tee keskeneräiset työt itse loppuun ja DELEGOI töitä, jotka kollega voi hoitaa alusta asti. Tee tarvittaessa kirjalliset toimintaohjeet. 3 2 Kun olet tekemisissä YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN kanssa lähtöviikolla, mainitse lähestyvästä lomastasi. Kerro, kuka hoitaa asiat poissa ollessasi. 1 Hyvästele työyhteisösi ja ilmoita, milloin palaat. Kerro, miten sinut tavoittaa hätätilanteessa. Älä lupaa tuliaisia vaan tuo niitä. HYVÄÄ MATKAA! 27 »talouskoulu TEKSTI LASSE KARJALAINEN Proviisori, ota selvää apteekin taloudesta! PROVIISORIT TUNTEVAT HUONOSTI TALOUSASIOITA, KOSKA NIISTÄ EI PUHUTA APTEEKEISSA RIITTÄVÄN AVOIMESTI, VÄITTÄÄ TALOUSKOULUN TÄMÄNKERTAINEN KIRJOITTAJA, LASSE KARJALAINEN SIMULO OY:STÄ. O len vuosien varrella ollut kouluttamassa ainakin kymmeniä proviisoreja talousasioissa. Tilaisuudet ovat olleet omasta näkökulmastani melkein pelottavan haastavia, mutta käytännössä aina vallan mukavia. Proviisorien innostus talousasioihin on ollut suurta, osaaminen kuitenkin yllättävän vähäistä. Ja kuitenkin porukka on vahvasti koulutettua, laskentansa ja läksynsä tekevää ja osaavaa. Lasse Karjalainen on FM (sovellettu matematiikka), toimitusjohtaja ja yrityskonsultti. Monelle proviisorille tuttu taloustaidon kurssilta. En tiedä toista toimialaa, jossa talous olisi näin vahvasti eristettynä avainhenkilöiden ulottumattomiin. KESKITY OLENNAISEEN Apteekkiyrityksen talous on vallan yksinkertaista. Apteekin pitää myydä. Sen pitää huolehtia siitä, ettei se menetä asemiaan kilpailutilanteessa. Kilpailua tulee enenevästi muidenkin kuin kollegojen suunnasta. Apteekki voi hakea uutta liikevaihtoa, vaikka reviirit ovatkin moneen suuntaan paalutettuja. Apteekin pitää osata hinnoitella. Liikkumavara on todella pieni, mutta niissä rajoissa on tehtävä katetta kannattavimpien tuotteiden avulla. Ostot ovat tuloslaskelman toiseksi suurin luku ja niiden osuudessa liikevaihdosta on merkittävää vaihtelua apteekkien välillä. Apteekissa pitää olla osaava ja tekevä henkilöstö. Osaamisessa isoja tekijöitä ovat tuotetuntemuksen lisäksi myös myynnin ja asiakaspalvelun osaaminen sekä talousosaaminen ja järjestelmien sujuva käyttö. Henkilöstön pitää olla paikalla silloin, kun tarvitaan. Homman on sujuttava. Tämä kuluerä, tai positiivisesti katsottuna panostus, henkilöstökulut, on apteekin kannalta suurin menestystekijä ja taloudellinen liikkumavara. Siitä on huolehdittava erityisen hyvin. Apteekissa pitää olla myytävää, mutta ei liian suuri vaihto-omaisuus eli varasto. 28 Ja onko vielä muitakin tärkeitä asioita talouden, apteekkiyrityksen kannalta? Kertaluontoisia tärkeitä päätöksiä toki löytyy: esimerkiksi sijainti, vuokrataso, investoinnit, tilitoimistovalinnat. Ne jäävät kuitenkin taustalle päivittäisessä ja vuositason taloussuunnittelussakin. Edes verotus tai sen suunnittelu eivät merkitse pitkällä aikavälillä kovinkaan paljon apteekin tai apteekkarin kannalta. Keskity siis olennaiseen, ja talous on uskomattoman helppoa. OTA SÄKKI POIS PÄÄSTÄ Joku on kuvannut huonoa johtamista näin: Johdettavalla on säkki päässä. Johtaja ei puhu mitään, vaan tökkii kepillä alaistaan selkään. Näin hän yrittää saada alaisen menemään toivomallaan vauhdilla haluamaansa suuntaan. Tilanne saattaa olla apteekissa melkein tällainen. Proviisorit lukevat firmansa menestyksen vasta puolentoista vuoden päästä apteekkarinsa verotiedoista. Sitä ennen on eletty adjektiivien varassa: ”kasvu on hidasta, kannattavuus heikkoa, työvoi- ma kallista”. Niin, mutta miten hidasta, miten kallista, miten apteekilla muuten menee numeroiden valossa? Tämä provosoiva huomioni ei toki koske läheskään kaikkia apteekkeja. En silti muista mitään muuta toimialaa, jossa talous olisi näin vahvasti eristettynä jopa avainhenkilöiden, tässä tapauksessa proviisoreiden, ulottumattomiin. Haastan proviisoreja kysymään tietoa ja parantamaan talousosaamistaan. Haastan proviisoreja tulevina yrittäjinä uudenlaiseen johtamiseen, johon kuuluu avoimuus myös talousasioissa. Talous on apteekin ”johtoryhmän” kestoaihe. Kuukausittain on käytävä läpi apteekin tilanne edelliseen vuoteen ja budjettiin verrattuna ja tehtävä johtopäätökset ja tarvittaessa toimittava. Talousosaamisen perusteet voidaan hankkia kouluttautumalla, mutta syvä, pysyvä ja syventyvä osaaminen syntyy vain omien lukujen jatkuvan tulkinnan ja suunnittelun avulla. Rasvapitoisuus Rasvapitoisuus Rasvapitoisuus 0% 20 % 30 % 60% Apobase Hydrogel Apobase Lotion Apobase Creme Apobase Oily Creme Rasvaton geeli, ihon pikakosteuttaja • Rasvaiselle ja sekaiholle • Käsien pikakosteutukseen • Sisältää ihoärsytystä rauhoittavaa pantenolia Kevyt, nopeasti imeytyvä lotion koko vartalolle • Meikinpoistoon • Parranajon jälkeen • Kuivaan, hilseilevään hiuspohjaan ja voidepesuun Keskirasvainen perusvoide koko perheen iholle • Kuivalle ja herkälle iholle • Vartalovoiteeksi • Taiveihottumaan • Vaippaihottumaan Tehokas, täyteläinen voide erittäin kuivan ihon vaativiin tarpeisiin • Halkeileville käsille ja jalkapohjille • Kovettuneisiin kantapäihin Perusvoiteen tärkein tehtävä on ihon tehokas kosteuttaminen. Apobase-voiteet ovat hoitaneet suomalaista ihoa jo 40 vuoden ajan. Laadukkaat Apobase-voiteet ja asiantuntevat neuvot ihonhoitoosi saat apteekista. www.apobase.fi www.actavis.fi 1/2011 Rasvapitoisuus »väitökset PROVIISORI JULKAISEE LYHYITÄ KUVAUKSIA VÄITELLEIDEN PROVIISORIEN VÄITÖSTUTKIMUKSISTA. YLIOPISTOT YLLÄPITÄVÄT KATTAVAA E-THESIS-JULKAISUSARJAA VERKOSSA, JOTEN LÖYDÄT HELPOSTI LISÄTIETOJA HELSINGIN JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOJEN NETTISIVUJEN KAUTTA. Merja Voutilainen ”CDNF and MANF in an experimental animal model of Parkinson’s disease in rats” HELSINGIN YLIOPISTO, farmasian tiedekunta, farmakologian ja toksikologian osasto, joulukuu 2010 P arkinsonin tauti on etenevä aivojen rappeumasairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat keskiaivojen mustatumakkeen (substantia nigra) dopamiinia tuottavien hermosolujen vähitellen etenevästä solutuhosta. Taudin hoidossa käytettävät lääkkeet ovat oireita lievittäviä eivätkä ne estä dopamiinihermosolujen asteittaista tuhoa. Hermokasvutekijät ovat solun erittämiä proteiineja, jotka edistävät hermosolujen eloonjäämistä, kontaktien muodostumista ja säätelevät hermosolujen toimintaa. Viime vuosina mielenkiinto on kohdistunut hermokasvutekijöihin, joiden avulla Parkinsonin taudin kulkua voitaisiin hidastaa ja jopa elvyttää vaurioituneiden solujen toimintaa. Gliasolulinjaperäinen hermokasvutekijä (GDNF) on yksi lupaava hermokasvutekijä, jonka on todettu parantavan Parkinson-potilaiden tilaa merkittävästi. Haittavaikutusten takia kliiniset kokeet on kuitenkin keskeytetty. Onkin tärkeää etsiä uusia hermokasvutekijöitä, jotka voisivat hidastaa tai estää dopamiinihermojen tuhoutumista, mutta eivät aiheuttaisi haittavaikutuksia. Hermokasvutekijät CDNF (cerebral dopa- 30 mine neurotrophic factor, dopamiinisolujen hermokasvutekijä) ja MANF (mesenkefaalinen astrosyyttiperäinen hermokasvutekijä) ovat läheistä sukua keskenään ja kuuluvat evoluutiossa varhain syntyneeseen CDNF/MANF-proteiiniperheeseen. Kyseessä on ensimmäinen hermokasvutekijäperhe, jolla on sukulaiskasvutekijä myös selkärangattomissa. Tässä työssä tutkittiin CDNF:n ja MANF:n tehokkuutta kokeellisessa Parkinsonin taudin mallissa rotilla. Rotille aiheutettiin Parkinsonin taudille ominainen hermovaurio ruiskuttamalla 6-hydroksidopamiini (6-OHDA)-toksiinia aivojuovioon (striatum) toiseen aivopuoliskoon, jolloin dopamiinihermot tuhoutuvat hitaasti muutamien viikkojen ja kuukausien aikana. Samalla kehittyy toispuolinen liikehäiriö, joka ilmenee, kun rotille annetaan dopamiiniaktiivisuutta lisäävää lääkettä. Tutkimuksessa osoitettiin CDNF:n ja MANF:n suojaavan dopamiinihermosoluja, sillä solujen tuhoutuminen ja siitä aiheutuva liikehäiriö estyivät lähes kokonaan, kun CDNF:ää tai MANF:ia injisoitiin rotan aivoihin ennen toksiinia. Toisessa koesarjassa CDNF tai MANF injisoitiin aivoihin neljä viikkoa toksiinivaurion jälkeen, ja ne korjasivat dopamiinihermosolujen toimintaa ja rottien liikehäiriötä. Jälkimmäinen koeasetelma muistuttaa tilannetta Parkinson-potilailla, kun jo olemassa olevaa vauriota pyritään korjaamaan lääkehoidolla. Lisäksi selvitettiin kroonisen CDNF- ja MANF-infuusion vaikutuksia Parkinsonin taudin rottamallissa kokeessa, jossa hermokasvutekijöitä annosteltiin aivoihin osmoottisten minipumppujen avulla kahden viikon ajan kaksi viikkoa toksiinivaurion jälkeen. Näissä kokeissa CDNF edisti dopamiinihermosolujen toipumista 6-OHDA:n aiheuttamasta vauriosta sekä korjasi liikehäiriötä. Osoitettiin myös, että CDNF ja MANF leviävät rotan aivokudokseen hyvin sekä kerta- että kroonisen annostelun jälkeen. Hermokasvutekijöiden tehokas leviäminen aivokudokseen on tärkeää, jotta yhdisteistä on hyötyä aivorappeumatautien hoidossa. Tutkimuksen perusteella CDNF:stä ja mahdollisesti myös MANF:sta saattaa olla mahdollista kehittää uudentyyppinen Parkinsonin taudin hoito, joka suojaa dopamiinihermosoluja ja estää niiden rappeutumisen. Katri Raitio Design, Synthesis and In Vitro Evaluation of Novel Cannabinoid CB2 Receptor Ligands: A Structure-Activity Study ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, terveystieteiden tiedekunta, farmasian laitos, farmaseuttinen kemia, tammikuu 2011 K annabinoidijärjestelmällä ja CB2-reseptorilla sen osana on moniulotteinen rooli elimistön toimintojen säätelyssä. CB2reseptorin kautta pystytään mahdollisesti tulevaisuudessa löytämään uusia keinoja muun muassa osteoporoosin, kivun, syöpäsairauksien sekä hermostollisten sairauksien kuten Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin hoitoon. Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli suunnitella ja synteettisesti valmistaa uusia CB2reseptoriin sitoutuvia eli CB2-selektiivisiä yhdisteitä, jotka eivät kuitenkaan sitoutuisi CB1reseptoriin. CB1-reseptoreja esiintyy runsaasti keskushermostossa ja niihin sitoutuvien lääkeaineiden varjopuolena ovat mahdolliset psyykkiset sivuvaikutukset. Syntetisoitujen yhdisteiden vaikutuksia CB2-reseptoriaktiivisuuteen tutkittiin solulinjassa, johon oli siirretty ihmisen CB2-reseptorigeeni. Vastaavasti yhdisteiden CB1-reseptorivaikutuksia tutkittiin runsaasti CB1-reseptoria ilmentävässä rotan pikkuaivopreparaatissa. Tutkimuksessa syntetisoitiin laaja sarja yhdisteitä, joista useat vaikuttavat tehokkaasti CB2-reseptorin aktiivisuuteen. Lisäksi löydettiin täysin uuden tyyppisiä, vaikutukseltaan heikompia yhdisteitä, jotka toimivat erinomaisina lähtökohtina CB2-selektiivisten lääkeaineiden kehittämiselle. Työssä saatujen tulosten perusteella tehtiin johtopäätöksiä yhdisteiden rakenteellisten muutosten vaikutuksista niiden biologiseen aktiivisuuteen. Nämä rakenneaktiivisuussuhteet ovat tutkijoiden käytettävissä suunniteltaessa uusia CB2-reseptorin kautta vaikuttavia lääkeaineita. »jäsen- ja koulutussivut Proviisoriyhdistyksen hallitus on järjestäytynyt ja valinnut valio- ja toimikunnat. Kerromme myös, millaisia vastauksia proviisoriliiton ja proviisoriyhdistyksen järjestämän, yhteistä järjestöä koskevan postikyselyn avoimiin kysymyksiin annettiin. Kertaamme jäsenedut ja proviisoripäivän ohjelman. Proviisoriyhdistyk sen ja MSD:n ta mmikuussa järjes hyödyntämistä pr tämässä koulutu oviisorin työssä. stilaisuudessa ha rjoiteltiin motivoivan haas tattelun MERKITSE KALENTERIIN! KEVÄTKOKOUS 14.5. HELSINGISSÄ KOULUTUSTA TALOUDEN PERUSTEET PROVIISOREILLE 11.–12.5. HELSINGISSÄ ESIMIESKOULUTUSTA VALMISTUVILLE PROVIISORIOPISKELIJOILLE TOUKOKUUSSA HELSINGISSÄ JA KUOPIOSSA Ota yhteyttä järjestösihteeri SUSAN SALMEEN, kun tarvitset lisätietoa SU jä jäseneduista tai työsuhdeasioista. susan.salmi@proviisoriyhdistys.net Puh. (09) 177 771 Gsm 040 532 7468 »puheenjohtajalta Voiko vastuun ulkoistaa? riippumatonta ja laadukasta. Apteekin lääkeneuvonnan aktiivinen kehitystyö edellyttää vakiintuneen henkilökunnan jatkuvaa ja suunnitelmallista kouluttamista. Voiko apteekkari varmistaa lääkeneuvonnan laadun ja riippumattomuuden, jos hän ostaa pääosan tarjoamistaan lääkeneuvontapalveluista kolmannelta osapuolelta? Miten apteekkari voi olla varma kolmannen osapuolen riippumattomuudesta esimerkiksi lääketeollisuuden tai lääketukkukaupan suuntaan? ON TÄRKEÄÄ, että jatkossa kiinnitetään määräystasolla huomiota siihen, että apteekin hoitajan tulee olla suorassa työsuhteessa apteekkariin. Nykytilanteessa on mahdollista, tai sitä ei ainakaan ole kielletty, että apteekkari voi ulkoistaa apteekin hoidon vuokratyövoiman kautta kolmannelle osapuolelle, joka voi teoriassa olla esimerkiksi lääketeollisuuden tai -tukkukaupan omistama yritys. Tämä mahdollisuus on mielestäni vahvasti nykylainsäädännön hengen vastainen. VUOKRATYÖVOIMAN ERITYISEN runsas käyttö rasittaa myös apteekin muuta henkilökuntaa. Usein vaihtuvien työtovereiden perehdyttäminen syö resursseja ja on pois apteekin kehitystyöstä ja asiakaspalvelusta. YHÄ USEAMMASSA APTEEKISSA on työntekijöitä, jotka eivät ole suorassa työsuhteessa apteekkariin. Nämä työntekijät ovat kolmannen osapuolen palveluksessa ja toimivat apteekkiin nähden niin sanotussa vuokratyösuhteessa. Työvoiman ulkoistamista voidaan pitää myös meidän alallamme trendinä. On myös apteekkeja, joiden henkilökunta on ulkoistettu lähes kokonaan. SIIHEN NÄHDEN, miten merkittävästä kehityssuunnasta on ollut kyse, on keskustelua vuokratyövoiman käytöstä ja sen sopivuudesta apteekkiympäristöön käyty yllättävän vähän. Selkeitä pelisääntöjä siitä, miten ja missä tilanteessa vuokratyövoiman käyttö apteekeissa on suotavaa, ei ole olemassa. APTEEKKIJÄRJESTELMÄMME PROVIISORIAPTEEKKARI ottaa henkilökohtaisesti sekä taloudellisen että ammatillisen vastuun toimialueensa ihmisten lääkehuollon järjestämisestä. Tässä roolissa apteekkarin tärkein vastuu on varmistaa, että asiakkaat saavat oikeat lääkkeet ja että lääkkeistä annettava lääkeneuvonta on oikeanlaista, 32 APTEEKKARIURAA TAVOITTELEVIEN proviisoreiden kannalta olisi lisäksi syytä saada selvyys siihen, miten apteekkilupien myöntäjä Fimea arvottaa proviisorin vuokratyöstä saadun työkokemuksen. Ovatko esimerkiksi lyhyet, useissa eri apteekeissa tapahtuneet työkomennukset samanarvoisia kuin yhdessä apteekissa tehty pitkäjänteinen kehittämistyö ja näin saatu esimieskokemus? EN VÄITÄ, että vuokratyövoiman käyttö on kaikissa olosuhteissa pelkästään negatiivinen asia. Vuokratyövoiman käyttö on varsin perusteltua, kun sitä käytetään apteekin vakiintuneen henkilöstön tukena esimerkiksi kesälomien ja sairauspoissaolojen aikana. On silti tärkeää, että viimeistään nyt alan sisällä tunnistetaan vuokratyövoiman käytön riskit ja mahdollisuudet. Pelisäännöt siitä, miten ja minkälaiset yritykset voivat toimia apteekin sisällä, on luotava mahdollisimman pian. ANTTI VAARA, puheenjohtaja TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN Toimintavuosi 2011 käyntiin VUOSI ALKOI ODOTTELEVISSA TUNNELMISSA. L ääkepolitiikka 2020 -asiakirja julkaistiin ja lääkelain muutokset tulivat voimaan. Apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmä saa loppuraporttinsa valmiiksi maaliskuussa. Apteekkien verkkopalvelutoimintaa koskeva määräys on luonnosteltavana Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksessa. Eduskuntavaalit ovat keväällä ja uusi hallitus muodostetaan. Nähtäväksi jää, mitä lääkealaan vaikuttavia asioita on seuraavan hallituksen ohjelmassa. VERKKOPALVELUT TULEVAT Lääkelain muutosten tultua voimaan voivat apteekit alkaa palvella asiakkaitaan myös verkkopalvelun välityksellä. Proviisoripäivällä kerrotaan, missä mennään verkkopalvelujen osalta Suomessa ja millaisia kokemuksia verkkopalveluista on Ruotsissa. Proviisoripäivän ohjelma on tämän lehden sivulla 40. SÄHKÖISTÄ VIESTINTÄÄ Tulemme tänä vuonna käyttämään aiempaa enemmän sähköisiä viestintäkanavia jäsentiedotuksessamme. Ilmoita toimistolle sähköpostiosoitteesi, sillä lisäämme jäsensähköpostien käyttöä kevään aikana. Voit seurata yhdistyksen tiedotusta myös osoitteessa www.facebook.com/proviisoriyhdistys HALLITUS JA VALIOKUNNAT JÄRJESTÄYTYIVÄT Vuoden ensimmäisessä kokouksessa valittiin varapuheenjohtajat, jaettiin virat ja muodostettiin valiokunnat. Proviisoriyhdistyksen uusiksi varapuheenjohtajiksi valittiin uutena LAURA SALMELAINEN sekä toisen kerran TATU JOHANSSON. Talousvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin ANTTI HYYTIÄINEN. Yhdistyksen koulutusvaliokunnan puheenjohtajana jatkaa PETRI KRÖGER, joka on myös apurahatoimikunnan puheenjohtaja ja edustaa yhdistystä PD-johtokunnassa. TIMO TOIVONEN jatkaa yhdistyksen viestintävaliokunnan puheenjohtajana. MIKA MÄKI-JOUPPILA vastaa ulkoasioiden hoidosta. Strategiatyöryhmä perustetaan hallituksen toimesta myöhemmin. »ajankohtaista Uusi hallitus PUHEENJOHTAJA ANTTI VAARA, Oy AGA Ab, Linde Healthcare antti.vaara@fimnet.fi, puheenjohtaja@proviisoriyhdistys.net Hallituksen varsinaiset jäsenet VARAPUHEENJOHTAJA KOULUTUSVALIOKUNTA Petri Kröger (pj) Dagmar Ervasti Tiiamari Gröndahl Henna Halonen Suvi Heiskanen Joonas Jääskeläinen Kristiina Kaste Kari Linden Leila Lyytikäinen Helinä Miranto Ville Mäkinen Mikaela Pammo Laura Salmelainen Susan Salmi Antti Vaara TATU JOHANSSON, Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy tatu.johansson@omaplus.fi TIIAMARI GRÖNDAHL, Raunistulan apteekki tiiamari.grondahl@gmail.com VARAPUHEENJOHTAJA LAURA SALMELAINEN, Pharmexx laura.salmelainen@gmail.com ASKO HEIKKILÄ, HY 5. vuosikurssi asko.heikkila@helsinki.fi TALOUSVALIOKUNTA Antti Hyytiäinen (pj) Teemu Ali-Kovero Tiiamari Gröndahl Mikko Hiltunen Tatu Johansson Leila Lyytikäinen Ville Mäkinen Juhani Mäntylä Juha Päivärinta Laura Salmelainen Susan Salmi Antti Vaara KOULUTUSVASTAAVA PETRI KRÖGER, Itä-Suomen yliopiston apteekki petri.kroger@uef.fi MIKKO HILTUNEN, Raision Ykkösapteekki mikko.hiltunen@fimnet.fi VIESTINTÄVASTAAVA VIESTINTÄVALIOKUNTA Timo Toivonen (pj) Teemu Ali-Kovero Henna Halonen Asko Heikkilä Joonas Jääskeläinen Ville Mäkinen Tuomas Pylkkö Susan Salmi Eva Tuominen Antti Vaara Minna Villo ratiopharm Oy timo.toivonen@fimnet.fi HUS-Apteekki kerstin.carlsson@hus.fi Tiina Heikkilä Leena Laitinen Susan Salmi Maria Similä Emmi Uutela Salli Väänänen ANTTI HYYTIÄINEN, Fimea antti.hyytiainen@fimnet.fi Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan valiokuntien toimintaan, ota yhteyttä suoraan valiokunnan puheenjohtajaan tai yhdistyksen toiminnanjohtajaan. Valiokuntien työtä pyritään järjestämään siten, että monet asioista hoituvat myös sähköpostitse. Yliopiston Apteekki jakobsson.mikaela@gmail.com HELINÄ MIRANTO, HUS-Apteekki helina.miranto@fimnet.fi RPS Finland Oy timohnani@gmail.com HENNA HALONEN henna.halonen@fimnet.fi Ville Mäkinen MIKAELA PAMMO, TIMO MOHNANI, OPISKELIJAVASTAAVA SÄÄNTÖMUUTOSTOIMIKUNTA Antti Hyytiäinen Mika Mäki-Jouppila ratiopharm Oy mika.maki-jouppila@fimnet.fi Hallituksen varajäsenet TALOUDENHOITAJA OPISKELIJAVALIOKUNTA Henna Halonen Ville Mäkinen Tuomas Pylkkö Joonas Salo MIKA MÄKI-JOUPPILA, KERSTIN CARLSSON, APURAHATOIMIKUNTA Petri Kröger (pj) Ville Mäkinen Kristiina Kaste TIMO TOIVONEN, JUHA PÄIVÄRINTA, Kouvolan Salpa apteekki juha.paivarinta@apteekki.fi TEEMU ALI-KOVERO, Decem Pharma ja Tapiolan Otso apteekki teemu.ali-kovero@fimnet.fi ANNE VARJO, JOONAS JÄÄSKELÄINEN, RISTO VÄLIMAA, Vuosaaren Apteekki joonas_jaa@hotmail.com Provanom Oy akivijar@gmail.com Rovaniemen 3. Kairatien apteekki ripavee@gmail.com KRISTIINA KASTE, HILA/STM kristiina.kaste@fimnet.fi 33 »opiskelijat Viikko Kaubamajan apteekissa TALLINNAN VALOT LOISTAVAT JA PUNTISSA TUTISEE… MINNE OLEMMEKAAN PÄÄMME LAITTANEET? TEKSTI MIIA KELOSUO JA LEENA PENTTILÄ PD -opintoihin kuuluva kansainvälinen opintojakso on monelle opiskelijalle haaste. Sopivat kurssit ja konferenssit ovat harvassa ja varsinkin konferenssit usein hinnakkaita. Yksi vaihtoehto on työharjoittelu ulkomailla. Me aloitimme harjoittelupaikan etsimisen matkustamisen helppouden vuoksi Virosta. Otimme ensin yhteyttä Tallinnan Ülikooli Apteekiin internet-sivun yhteydenottolomakkeella. Viikon odotettuamme saimme sähköpostiimme vastauksen Kaubamajan apteekinhoitajalta PIRET RANDILTA, joka toivotti meidät tervetulleeksi. Tarkemmista yksityiskohdista sovimme sähköpostin välityksellä. Eli nenä kohti Tallinnaa! Kielimuuri madaltui päivä päivältä. Ensimmäisenä aamuna suuntasimme hotellilta apteekille perhosia mahassa. Toinen toistamme tukien astuimme apteekkiin sisään ja esittäydyimme ensimmäiselle vastaantulevalle farmaseutille. Jännitimme, tietävätkö muut apteekin työntekijät tulostamme. Mutta turhaan. Meidät ohjattiin apteekinhoitaja Randin luo. Työtakit saatuamme keskustelimme harjoittelun tavoitteesta; halusimme tutustua virolaiseen apteekkitoimintaan. Harjoittelu aloitettiin tutustumalla henkilökuntaan, apteekin tiloihin ja tuotteisiin. Henkilökunta vastaanotti meidät ystävällisesti. Lähes kaikki puhuivat hyvää suomea. 34 Miia Kelosuo ja Leena Penttilä hankkivat harjoittelupaikat Tallinnan Ülikooli Apteekista netin kautta. EROJA TUOTEVALIKOIMASSA ALOIMME YMMÄRTÄÄ VIROA Heti ensimmäisenä päivänä osallistuimme tavaran purkuun ja hyllytykseen, joka oli erinomainen tapa tutustua tuotevalikoimaan. Kaubamajan apteekin valikoimassa oli huomattavan paljon luontaistuotteita ja yllättävän vähän lääkkeitä suomalaisen proviisorin silmin. Hyllystä löytyi lisäksi muun muassa sukkahousuja, kynttilöitä, erilaisia teelaatuja ja kosmetiikkaa. Lääkkeistä kiinnittivät huomiota erilaiset yhdistelmävalmisteet, ilman reseptiä saatavat nitrot ja lääkkeet, jotka Suomessa ovat reseptilääkkeitä. Saatavilla oli myös yllättävän paljon lääkeaineita, joita Suomessa ei ole markkinoilla. Viikon aikana teimme tavaran purkamisen ja hyllytyksen lisäksi tilauksia, seurasimme lääkkeen valmistusta ja reseptin toimitusta sekä saimme osallistua asiakaspalveluun. Antoisinta olivat keskustelut apteekin henkilökunnan kanssa. He selvittivät meille muun muassa farmasian koulutusta, lääkekorvausjärjestelmää, kokemuksia lääkevaihdosta ja esittelivät elektronista reseptiä, jota heillä kutsutaan nimellä digiretsept. Viikko sujui nopeasti töitä tehden ja nähtävyyksiä ja kauppoja kierrellen. Kielimuuri madaltui päivä päivältä ja loppuviikosta huomasimme apteekinhoitajan selittävän meille asioita viroksi (ja me ymmärsimme!) sekä virolaisen asiakkaan palvelunkin sujuvan helpommin. Työharjoittelu ulkomailla voi kuulostaa hankalammalta kuin se todellisuudessa onkaan. Työ- ja kotiasioiden järjestäminen toivat omat haasteensa, mutta meille kahdelle perheenäidille viikko oli jopa rentouttava. Kenelle tahansa olisi avartavaa nähdä, kuinka omaa työtä tehdään muualla. Tämä oli mielestämme vaivaton tapa suorittaa kansainväliset opinnot. Ehdimme nähdä ja kokea niin paljon, että muistamme viikon varmasti vielä kiikkustuolissakin. Miia Kelosuo työskentelee Tainionkosken apteekissa Imatralla ja suorittaa PD-opintoja Helsingin yliopistossa. Leena Penttilä työskentelee Ruokolahden apteekissa ja suorittaa PD-opintoja ItäSuomen yliopistossa. Let’s meet in Hyderabad, India and talk about Compromising Safety and Quality, a Risky Path SPEC PROG IAL R AMM E FOR FIRST TIME RS The chance to meet colleagues from every corner of the globe is yours at the FIP World Congress of Pharmacy and Pharmaceutical Sciences. The FIP Congress is the leading international event offering diverse learning opportunities for those active within all areas of pharmacy. The latest trends highlighting innovative and interesting topics will be discussed under the main theme of Compromising Safety and Quality, a Risky Path. Participants will be engaged in such issues as their role in ensuring patients receive quality medicines, 3-8 SEPT 2011 ness of services. www.fip.org/hyderabad20 www.fip.org/hyderabad2011 ww ww. ww w.ffiip p org p. rg/ g /h hyd hy yde der era aba ab bad ad20 201 0011 11 11 The FIP Congress is the ONLY truly global event of its kind. Join us safe medicines and incre asing both the safety and cost-effective- and become a part of our growing network at the FIP Congress in Hyderabad. 71 st FIP World Congress of Pharmacy and Pharmaceutical Sciences We’re waiting to meet you! »ajankohtaista TEKSTI JUHA TURUNEN JA MINNA HEINÄHEIMO Millä ehdoilla uuteen järjestöön? PROVIISORILIITON JA PROVIISORIYHDISTYKSEN JÄRJESTÄMÄN POSTIKYSELYN AVOINTEN KYSYMYSTEN VASTAUKSISTA SELVIÄÄ, MILLÄ EHDOILLA YHTEEN, YHTEISEEN AMMATTIJÄRJESTÖÖN OLLAAN VALMIITA LIITTYMÄÄN. oukokuussa 2010 Proviisoriliiton ja Proviisoriyhdistyksen hallitukset tekivät kaikille proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille postikyselyn, jossa selvitettiin halukkuutta liittyä yhteen yhteiseen ammattijärjestöön. Kaikista 669 vastanneesta peräti 98 prosenttia ilmoitti haluavansa, että kaikki Suomen proviisorit, pois lukien apteekkiluvan haltijat, kuuluisivat samaan ammattijärjestöön. Lisäksi 89 % oli valmis hyväksymään saatekirjeessä esitetyn yhdistymismallin. Kyselyn vastausprosentti oli 31,2 ja sen päätulokset on esitelty Proviisorin numerossa 3/2010. Kyselylomakkeessa oli useita avoimia kysymyksiä, joiden vastaukset on nyt koottu yhteen. T en proviisorien kuuluvan samaan järjestöön tai eivät olleet valmiita hyväksymään saatekirjeessä esitettyä yhdistymismallia. Lisäksi lomakkeessa kysyttiin muutosehdotuksia yhdistymismalliin ja kommentteja esitetystä mallista, epäselvistä asioista ja tiedon tarpeista. Avoimet vastaukset luokiteltiin neljään eri teemaan, jotka sisälsivät yhteensä 24 vastauskategoriaa. Eri vastauskategorioiden määrät laskettiin vastaajittain. Jos yksittäinen vastaaja oli korostanut esimerkiksi pienen jäsenmaksun tärkeyttä useassa avoimessa vastauksessa, se laskettiin tuloksiin vain kerran. Kaikki erilaiset tiedontarpeet ja epäselväksi mainitut asiat huomioitiin riippumatta siitä, minkä avoimen kysymyksen vastauksessa asia oli mainittu. NÄIN KYSYTTIIN NÄIN VASTATTIIN Kyselylomakkeessa pyydettiin perusteluja sellaisilta vastaajilta, jotka eivät halunneet kaikki- Vähintään yhden avoimen vastauksen oli kirjoittanut 394 vastaajaa (59 prosenttia vastanneista). Taulukko 1. Yhteensä avoimia vastauksia annettiin 625 kappaletta. Taulukossa 1 ovat esitetyt toiveet, ehdotukset ja vaatimukset siitä, millainen uuden yhteisen järjestön tulisi olla, että vastaaja olisi valmis liittymään siihen. Lähes joka kymmenes vastaaja toivoi uuden järjestön tekevän vahvaa yhteistyötä sekä eri sidosryhmien että farmasian kaikkien eri sektorien kanssa. Lähes 9 prosenttia vastanneista haluaisi itsenäisen proviisorijärjestön, joka neuvottelisi oman TES:n eikä olisi kytköksissä farmaseutteihin. Hieman yli 6 prosenttia puolestaan halusi, että myös farmaseutit olisivat mukana uudessa järjestössä. Taulukkoon 2 on koottu perustelut, miksi vastaaja ei halua kaikkien proviisorien kuuluvan samaan järjestöön tai miksi hän ei ollut valmis hyväksymään esitettyä mallia lainkaan. Lakkotilanteisiin mahdollisesti liittyvät epäselvyydet sekä uuden järjestön suhde farmaseutteihin vaivasivat joitakin vastaajia. Lisäksi joi- Millainen uuden järjestön tulisi vastaajien mielestä olla? n % vastanneista (n=669) Yhteistyön oltava vahvaa sisäisesti ja ulkoisesti 63 9,4 Yksi itsenäinen proviisorijärjestö 57 8,5 Järjestön on oltava yhteinen ja tasavertainen sekä farmaseuteille että proviisoreille 41 6,1 Opiskelijoiden asema on turvattava 10 1,5 Järjestön on kuuluttava Akavaan 10 1,5 Jäsenmaksut eivät saa ainakaan nousta 9 1,4 Jokin muu 6 0,9 n % vastanneista (n = 669) Lakkotilanteet olisivat epäselviä 17 2,5 Liittymisestä ei olisi vastaajalle etua 10 1,5 Taulukko 2. Vastaajien perusteluja, miksi ei kannata yhdistymistä tai ei ole valmis hyväksymään mallia. Esitetty malli ei olisi yhteinen tasavertainen järjestö farmaseuteille ja proviisoreille 9 1,4 Esitetty malli ei olisi itsenäinen, erillinen proviisorijärjestö 8 1,2 Tarvitsisi lisää tietoa järjestöstä ennen liittymispäätöstä 4 0,6 Ammatilliseen järjestöön liittyminen ei ole ajankohtainen tai merkittävä asia 2 0,3 Jokin muu 5 0,7 36 Taulukko 3. Avoimia kommentteja yhdistymisestä ja esitetystä mallista. n % vastanneista (n= 669) Jäsenetuuksien ja työehtojen tulisi parantua 19 2,8 Hallinnollisia ja muita muutosehdotuksia 16 2,4 Jäsenten alueellinen tasa-arvo olisi turvattava 6 0,9 Ei apteekkareja järjestön jäseniksi 4 0,6 Jokin muu 17 2,5 n % vastanneista (n=669) Taulukko 4. Asiat, joista vastaajat haluaisivat lisää tietoa. Tietoa taloudellisesta ja ammatillisesta edunvalvonnasta sekä TES-neuvotteluista 68 10,2 Toteutuuko yhteistyö ja tasavertaisuus kaikkien ammattisektorien kanssa? 64 9,6 Tietoa järjestön ja unionin organisaatiosta 57 8,5 Jäsenmaksuasioista: jäsenmaksun suuruus sekä rahan jakautuminen unionin ja järjestön kesken 42 6,3 Tietoa jäseneduista: koulutus, lehti yms. 18 2,7 Tietoa muiden tahojen (SAL, Farmasialiitto yms.) kannoista yhdistymiseen 16 2,4 Tietoa järjestön tavoitteista, arvoista sekä mielipiteistä 11 1,6 Halutaan yleisesti aktiivista tiedottamista 7 1,1 Jokin muu 29 4,3 denkin mielestä liittymisestä ei olisi etua tai asia ei ole ajankohtainen. Taulukkoon 3 on koottu muut avoimet kommentit esitetystä yhdistymismallista. Noin 3 prosenttia vastanneista toivoi parannuksia jäsenetuuksiin. Hallinnolliset ehdotukset liittyivät uuden järjestön ja unionin rakenteeseen. Taulukkoon 4 on koottu kaikki aihealueet, joista vastaajat haluaisivat lisätietoa. Eniten tietoa haluttiin edunvalvonnasta, kuten eri farmasian sektorien TES-neuvotteluista ja eri sektorien tasavertaisuudesta uudessa järjestössä. Myös tarkempi organisaatiorakenne, unionin rooli ja jäsenmaksuasiat kiinnostivat. Vahva yhteistyö, hyvät jäsenedut ja opiskelijoiden äänen kuuluminen ovat tärkeitä tavoitteita. Kyselykirjeessä ehdotettu yhdistymismalli. HUOMIOTA TASA-ARVOON Avoimissa vastauksissa esitetyt toiveet ja kommentit olivat tärkeitä ja hyvin ymmärrettäviä. Mahdollista yhdistymistä valmisteleva työryhmä kiinnittää varmasti mielellään huomiota esimerkiksi sekä maantieteelliseen että sektorien väliseen tasa-arvoon. Myös vahva yhteistyö, hyvät jäsenedut ja opiskelijoiden äänen kuuluminen ovat tärkeitä tavoitteita. Erityisen tärkeää on huolehtia aktiivisesta tiedottamisesta, ettei väärinkäsityksiä tai harhaluuloja pääse syntymään. Avoimien vastauksien perusteella ainoa selkeä ongelma yhdistymisessä liittyisi ”uuden proviisorijärjestön” ja ”uuden farmaseuttijärjestön” keskinäiseen asemaan. Osa vastanneista haluaisi proviisorit täysin erilleen omaan itsenäiseen järjestöön, kun taas osa haluaisi, että kaikki farmaseutit ja proviisorit olisivat yhdessä, yhteisessä järjestössä. Toivottavasti yhdistymistä valmisteleva työryhmä pystyy löytämään ratkaisun, joka sopii riittävän monelle. Kirjoitus perustuu farmasian opiskelija Minna Heinäheimon lopputyöhön. Proviisori, FaT Juha Turunen Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta toimi työn ohjaajana. 37 Paikka: Helsinki, Arkadiankatu 28. Aika: 11.-12.5.2011 (11.5. klo 12-18, 12.5. klo 9-16) Ilmoittautumiset 30.4.2011 mennessä. Proviisoriliitto ja Proviisoriyhdistys yhdessä järjestävät: PROVIISORIPÄIVÄ 2011 Proviisori muuttuvassa toimintaympäristössä Lauantaina 19.3.2011 Arcadassa, Helsingissä Jan-Magnus Janssonin aukio 1 Huom! Ilmoittautumisaika päättyy 4.3. Tervetuloa! 39 Proviisoriliitto ja Proviisoriyhdistys yhdessä järjestävät: PROVIISORIPÄIVÄ 2011 – Proviisori muuttuvassa toimintaympäristössä lauantaina 19.3.2011 Arcadassa, Helsingissä OHJELMA 8.30–9.30 Ilmoittautuminen, kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Osio I 9.30–11.40 FARMASEUTTINEN ASIANTUNTEMUS KÄYTTÖÖN LÄÄKETEOLLISUUDESSA Puheenjohtaja: Anne Juppo, teollisuusfarmasian professori, Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta, farmasian teknologian osasto Lääkepaketti – lääketurvatoimintaa koskevat lakimuutokset Euroopassa Jukka Pesonen, lääketurvajohtaja, Orion Pharma Kliiniset lääketutkimukset – trendit maailmalla ja tulevaisuus Suomessa Tuija Keinonen, toimitusjohtaja, FaT, Oy Medfiles Ltd. Osio III 13.30–15.30 MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALTUUN Puheenjohtaja: Marja Airaksinen, sosiaalifarmasian professori, Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta, sosiaalifarmasian osasto Tervetuloa Proviisoripäivälle – Suomen Proviisoriyhdistys ry:n apurahojen saajien nimien julkistaminen Antti Vaara, puheenjohtaja, Proviisoriyhdistys Anni Svala, puheenjohtaja, Proviisoriliitto Apteekkien verkkopalvelutoiminta Ruotsissa (engl.) Fredrik Boström, Affärsansvarig Distanshandel & Kundservice Apoteket AB, Apoteket Partner, Marknad & Processer Proviisorit rohkeasti lääketurvatoimintaan! Sanna Heikkilä-Tuderman, lääketurva- ja lääketietoasiantuntija, GSK Proviisori kliinisissä lääketutkimuksissa – työnkuva, vaatimukset ja mahdollisuudet Sakari Aropuu, Local Head of Monitoring and Site Management, Bayer Schering Pharma Lääkealan uudenlainen tutkimus- ja kehittämistoiminta Fimean lääkehoitojen arviointiprosessin näkökulmasta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö, FaT, MBA, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea 11.40–13.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 15.30–16.15 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Osio II 9.30–11.50 PALVELUSTA TUOTTEEKSI Osio IV 16.15–17.30 Puheenjohtaja: Tomi Järvinen, apteekkari, Itä-Suomen yliopiston apteekki AJANKOHTAINEN PANEELIKESKUSTELU: PROVIISORI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Julkisiin kilpailutuksiin osallistuminen – käytännön kokemuksia Juha Nuutila, apteekkari,Vaasan Kirkkoapteekki Paneelin puheenjohtaja: Markus Forsberg, tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, farmasian laitos Apteekin palvelutoiminta resursoinnin ja hinnoittelun näkökulmasta Terttu Puurunen, apteekkari, Hyrynsalmen apteekki Panelistit: Riitta Ahonen, sosiaalifarmasian professori, Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, farmasian laitos Jouni Hirvonen, dekaani, Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta Sirpa Peura, farmaseuttinen johtaja, Suomen Apteekkariliitto Sinikka Rajaniemi, ylijohtaja, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Sirpa Rinta, lääkepoliittinen johtaja, Lääketeollisuus ry Verkkoapteekit Suomessa – missä mennään? Eija Pelkonen, johtaja, Lääkealan toimijoiden valvonta -prosessi, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Apteekin johtoryhmä – uusi mahdollisuus proviisorille Samuli Hämäläinen, yrittäjä, proviisori, Apteekin Oma Juttu Oy 11.50–13.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Osio V 17.45-18.15 MAHTUVATKO PROVIISORIT SAMAAN JÄRJESTÖÖN? – TILANNEKATSAUS Proviisoriliiton ja Proviisoriyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuus proviisorien järjestäytymisestä. 18.30 Cocktail-tilaisuus Arcadassa 40 ILMOITTAUTUMINEN Voit ilmoittautua Proviisoripäivälle perjantaihin 4.3.2011 asti. Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla osallistumismaksu Proviisoriyhdistyksen tilille: Nordea 137230-105231. Viestikenttään kirjoitetaan osallistujan nimi ja Proviisoripäivä 2011 sekä aamupäivän osion numero, johon osallistuu. OSALLISTUMISMAKSU Osallistumismaksu sisältää koko koulutuspäivän: luennot, luentotiivistelmäkirjan, lounaan, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä cocktailtilaisuuden. Lisäksi kaikki osallistujat pääsevät tutustumaan lääkealan näyttelyyn. – Proviisorit 65 euroa – Opiskelijat 25 euroa OSALLISTUMISTODISTUKSET Proviisoripäivän osallistujat saavat todistuksen osallistumisestaan ilmoittautumisen yhteydessä Arcadassa. LOUNAS Lounas tarjoillaan kello 11.40 alkaen Arcadan ruokailusalissa ja se jatkuu kello 13.30 asti. Erityisruokavaliota noudattavia pyydetään ilmoittamaan asiasta Proviisoriyhdistyksen toimistolle 9.3.2011 mennessä sekä paikan päällä ravintolan henkilökunnalle. PERUUTUKSET Ilmoittautuneilta, jotka peruvat osallistumisensa 4.3.2011 mennessä, peritään 15 euron osallistumismaksu. Tämän jälkeen peruutetuista ilmoittautumisista veloitetaan koko osallistumismaksu. Sairaustapauksissa osallistumismaksu palautetaan lääkärintodistusta vastaan. TIIVISTELMÄKIRJAN TILAAMINEN Proviisoripäivän osallistujat saavat luentotiivistelmäkirjan ilmoittautumisen yhteydessä Arcadassa. Muut voivat tilata tiivistelmäkirjoja Proviisoriyhdistyksen toimistolta. Tiivistelmäkirjan hinta on 8 euroa + postikulut. LIIKENNEYHTEYDET Arcadaan (Jan-Magnus Janssonin aukio 1) pääsee vaivattomasti Helsingin Rautatientorilta HKL:n linjoilla 68, 71, 73, 74, 75 ja 77 (laiturit 3 ja 5, 6 ja 7) ja raitiovaunulla 6. Arcadassa on maksuttomia pysäköin- tipaikkoja aivan sisäänkäynnin läheisyydessä rajoitetusti. Paikoitustilaa on lisää mm. Kumpulassa n. 5 minuutin kävelymatkan päässä. LÄÄKEALAN NÄYTTELY Proviisoripäivän aikana voi tutustua myös kattavaan lääkealan näyttelyyn. Näyttelyalueena toimii Arcadan toisen kerroksen aulatila, josta on sisäänkäynti isompaan luentosaliin. Näyttely on avoinna kello 8.45–16.15. COCKTAIL-TILAISUUS Proviisoriyhdistys ja Proviisoriliitto tarjoavat Proviisoripäivään osallistuville, näytteilleasettajille sekä luennoitsijoille cocktailtilaisuuden. Se järjestetään Arcadassa klo 18.30 alkaen. Tilaisuuden ruoka- ja juomatarjoilut sisältyvät Proviisoripäivän osallistumismaksuun. Musiikista vastaa Nitrodisco. OHJELMATYÖRYHMÄ Tiiamari Gröndahl, Anne Hautala, Kristiina Kaste, Petri Kröger, Elina Kurola, Saija Leikola, Leila Lyytikäinen, Minna Matikainen, Merja Mustonen, Ville-Matti Mäkinen, Mikaela Pammo, Laura Salmelainen, Susan Salmi ja Antti Vaara. LISÄTIETOJA www.proviisoriliitto.fi www.proviisoriyhdistys.net Suomen Proviisoriyhdistys ry. toimisto@proviisoriyhdistys.net, puhelin (09) 177 771 toiminnanjohtaja Ville-Matti Mäkinen, gsm 050 352 0771 järjestösihteeri Susan Salmi, gsm 040 532 7468 Proviisoriliitto Anne Hautala, info@proviisoriliitto.fi Varmista osallistujapaikkasi! Paikkoja on 270. Ohjelman muutokset ovat mahdollisia. 41 »jäsenedut Proviisoriyhdistys neuvottelee vuosittain uusia jäsenetuja. Hoidettuasi jäsenmaksuasiat asianmukaisesti saat lukuisat edut käyttöösi. Tarkempi lista yhdistyksen jäseneduista Proviisoriyhdistyksen nettisivuilla WWW.PROVIISORIYHDISTYS.NET Proviisoriyhdistyksen jäsen on vakuutettu Ifissä! Proviisoriyhdistys on vakuuttanut jäsenensä Ifissä vapaa-ajan matka- ja matkatavaravakuutuksella. Lisäksi jäsenyys oikeuttaa muihinkin vakuutusetuihin – saat 6–30 % keskittämisalennusta perheen vakuutuksista sekä edullisen Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen. ASIAT EIVÄT aina suju niin kuin niiden pitäisi. Vahinkotapahtuma voi olla esimerkiksi sellainen äkillinen henkilö- tai omaisuusvahinko, jota ei korvata mistään lakisääteisestä vakuutuksesta. – Olemme Proviisoriyhdistyksen edustajien kanssa kartoittaneet riskit ja pyrkineet löytämään niihin yhdistyksen jäsenille parhaiten sopivat ratkaisut. Vakuutusedut ovatkin tärkeä osa yhdistyksen jäsenetujärjestelmää, kertoo yhteyspäällikkö MERJA LAAKSONEN Ifistä. YHDISTYSVAKUUTUS Proviisoriyhdistyksen jäsenet on vakuutettu ns. Liittovakuutuksella, johon kuuluu vapaa-ajan matkustaja- ja matkatavaravakuutus. Vakuutettuina ovat yhdistyksen jäsenet ja opiskelijajäsenet. Eläkeläiset ovat vakuutettuina sen vuoden loppuun, kun jäävät eläkkeelle. Jäsenen alle 20-vuotiaat lapset ovat vakuutettuina matkustajavakuutuksessa silloin, kun he ovat jäsenen kanssa yhteisellä matkalla. Matkustajavakuutus ei koske puolisoa, sen sijaan matkatavaravakuutus koskee myös häntä, silloin kun puoliso on yhdistyksen jäsenen kanssa samalla matkalla. MATKUSTAJAVAKUUTUS Matkustajavakuutuksesta korvataan enintään 45 vuorokautta kestävän vapaa-ajan koti- tai ulkomaan matkan aikana syntyneen sairauden ja tapaturman aiheuttamia hoito- Alennuksia! kuluja ilman ylärajaa ja ilman omavastuuta, sekä näiden aiheuttamasta matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Vakuutuksesta korvataan lisäksi Ifin hyväksymä sairauskuljetus Suomeen. Vakuutustodistuksen voit tulostaa itsellesi Proviisoriyhdistyksen jäsensivuilta. Lisäksi yhdistyksen jäsenkortissa on tarvittavat puhelinnumerot tapaturman sattuessa kotimaassa tai ulkomailla. Tiedot Ifin sopimuslääkäreistä ulkomailla löydät osoitteesta if.fi/proviisoriyhdistys. Vakuutukseen sisältyy turvaa myös matkatavaroille. Matkatavaraksi lasketaan oman perheen kaikki matkatavarat. Matkatavarat ovat vakuutettuina 1 000 euroon asti omavastuun ollessa vahinkoa kohden 50 euroa. On hyvä muistaa, että kotimaan matkan tulee ulottua yli 50 kilometrin päähän vakuutetun päivittäisestä elinympäristöstä, eli esimerkiksi koti- tai työpaikkakunnalta. Vakuutus ei ole voimassa omalla kesämökillä. Esimerkki: Proviisoriyhdistyksen jäsen sairastui lomamatkallaan Espanjassa vatsatautiin. Sairautta hoidettiin jo paikan päällä, mutta jäsen joutui käymään vielä Suomessa lääkärillä vaivan takia kaksi kertaa. Vakuutus korvasi sairaudesta aiheutuneet kulut ilman omavastuuta. Myös Suomessa tehty jatkohoito korvattiin kokonaisuudessaan, koska matkasairauden hoitokuluja korvataan 90 vuorokauden ajan hoidon aloittamisesta. Yhtyneitten Kuvalehtien tilaajapalveluun tai osoitteeseen raila.kaukosuo@kuvalehdet.fi. YHTYNEET KUVALEHDET Erikoisalennukseen oikeuttavat uudet laskuttamattomat kotimaan tilaukset. Voimassaolevaa tilausta ei voi vaihtaa alennustilaukseen eikä alennustilausta voi käyttää voimassaolevan tilauksen jatkoksi. Erikoisalennus 30 % lasketaan 12 kuukauden normaalihinnoista. Erikoishintaiset tilaukset laskutetaan yhdessä erässä. Tilaukset eivät sisällä tilaajaetuja. Alennus koskee kaikkia lehtiä. Lisätietoja lehdistä www.kuvalehdet.fi/ tilaajapalvelu tai puh. (09) 156 665 (ma– to 8–17 ja pe 8–16) sekä Proviisoriyhdistyksen toimistosta. Tilaukset toimitetaan 42 BUDGET-AUTOVUOKRAAMO Budget-autovuokraamo tarjoaa Suomen Proviisoriyhdistys ry:n jäsenille 15 prosentin alennuksen normaalihintaisista kotimaan autovuokraushinnoista ja viiden prosentin alennuksen kaikista ulkomaan autovuokrauksista Euroopassa, Lähi-idässä sekä Afrikassa. Suomessa löydät Budget-autovuokraamon kaikilta suurimmilta paikkakunnilta sekä lentoasemilta Helsingistä Ivaloon. Reaaliaikainen online-varausjärjestelmä palvelee asiakkaita 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Voit tutustua palveluihin Esimerkki: Jäsen oli lähdössä perheensä kanssa lomamatkalle Italiaan. Kaksi päivää ennen lähtöä jäsenen lapsi sairastui korvatulehdukseen ja lomamatka jouduttiin peruuttamaan. Vakuutus korvasi yhdistyksen jäsenen ja hänen alle 20-vuotiaiden lastensa matkan peruuntumisesta aiheutuneet kulut, joita matkatoimisto ei hyvittänyt. Jäsenen puoliso voi hakea korvausta omasta vakuutuksestaan. Lapsen lääkärinpalkkiota matkustajavakuutus ei korvannut, koska lapsen sairaus alkoi jo ennen matkaa. VAKUUTUSTURVAA KOKO PERHEELLE Proviisoriyhdistyksen jäsenen kannattaa täydentää Liittovakuutusta Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksella, josta myönnetään yhdistyksen jäsenille jopa 50 % alennus. Sillä voit vakuuttaa jäsenetuhintaan myös puolisosi ja lapsesi. Esimerkiksi lapsen tapaturmavakuutus maksaa noin 20 € vuodessa ja on voimassa ilman urheilurajoitusta. Kaikkien perheen vakuutusten keskittäminen Ifiin kannattaa. Saat jäsenetuna tuntuvia alennuksia, esimerkiksi: Autovakuutus -15 %, jatkuva Matkavakuutus -30 % ja Kotivakuutus jopa -11 %. Edellä kerrottu ei ole täydellinen seloste Proviisoriyhdistyksen vakuutuseduista. Lisätietoja jäseneduistasi saat soittamalla numeroon 010 19 19 19 (arkisin 8–20), osoitteesta www.if.fi/proviisoriyhdistys tai käymällä lähimmässä Ifissä. sekä tehdä varaukset osoitteessa www.budget.fi tai keskusvaraamosta, puh. 0207 466 600. Asiakastunnus varausjärjestelmään on: PROVIISORI. Ulkomaan varauksissa tulisi ottaa yhteyttä keskusvaraamoon 0207 466 600 tai osoitteeseen reservations@budget.fi. TEBOIL Tänä vuonna saat Proviisoriyhdistyksen jäsenkortilla alennusta käteisostoista Teboilin huoltoasemilta tai automaattiasemilta (ei koske D-automaattiasemia ja Teboil Express -automaattiasemia) seuraavasti: • Terra 95E ja 98E -bensiinit 1,7 snt/l. • HiDiesel Eco -dieselöljy 1,7 snt/l. • Teboil-voiteluaineet -10 %. PharmaPress kirjat S! UUTUU Kemikaalit – Kemikaalien myynti ja säilytys apteekissa Kemikaalit n myynti ja Kemikaalie teekissa säilytys ap 6XRPHQDSWHHNNDULW )LQODQGVDSRWHNDUH Apteekkariliitossa laadittuun tiiviiseen tietopakettiin on koottu uudistuneen kemikaalilainsäädännön vaatimukset apteekeille. S! UUTUU Apteekkarimatrikkeli Suomen apteekkarit – Finlands apotekare 2010 on kahdestoista Suomessa julkais tu apteekkarimatrikkeli. Se sisältää kaikki Suomessa helmikuussa 2010 toimineet apteekkarit. 30,1..,/b Laadukas lääkevalmistus – opas apteekeille Laadukas lääkevalmistus opas apteekeille S! U TARJO Menetyt apteekit 39,- Apteekkariliiton asiantuntijoiden tuottama opas GMP:stä ja sen toteuttamisesta apteekin omassa lääkevalmistuksessa. 12,- 38,- Moskovan rauhassa menetetyille alueille jäi yli 60 apteekkia. Ensimmäiset ns. siirtoapteekit saivat uudet sijoituspaikkansa kesäkuussa 1940. Apteekkineuvos Marcus Ollin kirjoittama upea teos kokoaa kattavasti luovutettujen alueiden apteekkien historian. Kirja on samalla kiinnostava kuvaus apteekeista menneinä aikoina. Runsas kuvitus. 19,- Pillereistä palveluksi -juhlakirja erikoishintaan Apteekkariliiton 110-vuotisjuhlakirja Pillereistä palveluksi kertoo apteekkialan historiasta painottuen 1960-luvun jälkeiseen aikaan. Apteekit ovat viime vuosikymmenten aikana muuttuneet lääkevalmistajista lääkeneuvojiksi ja lääkehoidon asiantuntijapalveluita tarjoaviksi terveydenhuollon toimijoiksi. Tyylikäs juhlakirja sisältää ruotsinkielisen osuuden sekä suomalaista apteekkitoimintaa suomen-, ruotsin-, englannin- ja ranskankielellä esittelevän DVD:n. Hinnat sisältävät arvonlisäveron (9 %). Postikulut lisätään hintoihin. Tilaukset: Paula Laine, puh. (09) 2287 1207 tai paula.laine@apteekkariliitto.fi. PharmaPress Oy Pieni Roobertinkatu 14 C, 00120 Helsinki 20,- Influenssan oireisiin www.burana.fi Burana-C lievittää virusten aiheuttaman nuhakuumeen ja influenssan oireita, kuten kuumetta, lihaskipuja, nivelkipuja ja päänsärkyä. Neuvottele lääkärin kanssa, jos olet yliherkkä jollekin särkylääkkeelle, jos sairastat mahahaavaa tai muuta ruuansulatuskanavan verenvuodoille altistavaa sairautta tai jos olet raskaana. Ei raskauden viimeisellä kolmanneksella. Burana-C sopii yli 4-vuotiaille (20 kg) lapsille. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 tabl. Apteekista.
© Copyright 2024