4 PAIKALLISET Polttoainerosvot jälleen kuorma-autojen kimpussa PORVOO | Polttoainerosvot ovat jälleen syksyn pimetessä aktivoituneet. Porvoossa paljastui viikonvaihteelta kaksi varkautta, joissa saaliin kokonaismäärä nousee jopa 1 500 litraan ja on arvoltaan hyvän matkaa kolmatta tuhatta euroa. Hattulassa olevan yrityksen varikkoalueella olleista kolmesta kuorma-autosta varastettiin perjantain ja sunnuntain välisenä aikana arviolta noin 700–1 000 litraa dieselöljyä. Lisäksi varikolta on kateissa yksi akkulaturi. Tarmolassa toimivan yrityksen varikkoalueella olleista kolmesta kuorma-autosta varastettiin sunnuntain ja maanantain välisenä aikana arviolta noin 500 litraa dieselöljyä. Poliisi tutkii molempia tapauksia varkauksina. Peura loikki auton eteen Emäsalontiellä UUSIMAA | Keskiviikkona 27. marraskuuta 2013 Uutispäällikkö: Veikko Vaniala p. 020 770 3603 l Uutistoimitus iltaisin: p. 020 770 3650 l email: toimitus.uusimaa@lehtiyhtyma.fi Keskuskoulun sisäkatosta löytyi mikrobikasvustoa Edessä kuukausien remontti Ulla Mether ulla.mether@lehtiyhtyma.fi PORVOO | 1950-luvulla valmistuneen Keskuskoulun kattorakenteen purueristeestä on löydetty mikrobikasvustoa. Ongelmakohta sijaitsee B-osan neljännessä kerroksessa eli rakennuksen keskiosan ylimmässä kerroksessa. Ongelmat johtuvat mahdollisesti aiemmin tapahtuneista kattovuodoista. Koulurakennuksen B-osa oli tasakattoinen, kunnes katon päälle rakennettiin harjakatto vuonna 2007 päättyneen peruskorjauksen yhteydessä. Myös koulun D-osassa on il- mennyt sisäilmaoireilua. Siellä kattorakenne on erilainen kuin B-osassa. Oppilaiden ja henkilökunnan oireilu alkoi jo keväällä. Sisäilmaongelmaa selvittämään palkattiin sisäilmastoratkaisuihin erikoistunut yritys, Halton Oy. Ongelma paikannettiin sisäkaton puruihin, ja sitä yritettiin korjata alkusyksystä tiivistämällä kattorakenteita ja alipaineistamalla yläpohjan eristetila. Lisäksi hankittiin ilmanpuhdistajia sekä tehtiin tilojen tehosiivous. Yksi opetustila siirrettiin korvaaviin tiloihin koulun sisällä. Loka–marraskuussa selvisi, että ilmavuodot olivat vähentyneet, mutta eivät kokonaan loppuneet. Rakenteita on pystytty tähän mennessä tiivistämään ainoastaan ullakon puolelta, mutta ei kattorakenteen alapinnasta. Katon alaverhous estää mahdollisten halkeamien havaitsemisen kattorakenteen alapinnasta. Nyt kattorakenteet revitään kokonaan auki. Koulutusjohtaja Jari Kettusen mukaan ongelmatiloja ei ole tuomittu käyttökieltoon, mutta koululla on ryhdytty oma-aloitteisesti etsimään korvaavia tiloja jo senkin vuoksi, että kunnostustyöt pääsevät käyntiin mahdollisimman nopeasti. Korjaustöiden on määrä käyn- nistyä tammikuussa ja ne kestävät muutaman kuukauden. Korjauksiin ryhdytään vaiheittain niin, että muutama luokkatila on kerrallaan poissa käytöstä. Korvaavat luokkatilat pyritään löytämään Keskuskoulun sisältä. B-osan ylimmän kerroksen katon alaverhous poistetaan kokonaan, ja tämän jälkeen kattorakenteen alapinta tiivistetään huolellisesti. Alipaineistusta tehostetaan, ja korjaustoimenpiteiden onnistuminen varmistetaan vielä erillisillä mittauksilla. Ilmanvaihdon säätötoimenpiteitä jatketaan. Myös tämän toimenpiteen onnistuminen varmistetaan seuraamalla painesuhteita jatkossa säännöllisesti. Korjaustoimien jälkeen B-osan ylimmässä kerroksessa tehdään perusteellinen tehostettu siivous. Tehostettua siivousta jatketaan puolen vuoden ajan, jotta pöly poistuu mahdollisimman hyvin. Myös siivouksen laatu varmistetaan mittauksilla. tilannetta tarkasti. – Asioihin reagoidaan välittömästi, jos jotain uutta ilmenee. Vanhempia informoidaan myöhemmin tarkemmin korjaustöiden etenemisestä, Kettunen kertoo. Koulun B- ja D-osissa kärsittiin kosteudesta myös viime toukokuussa, kun rankkasateet saivat viemärit tulvimaan ja kellarikerros täyttyi vedestä. Nyt selvitettävillä sisäilmaongelmilla ei kuitenkaan ole yhteyttä toukokuisiin ongelmiin. Koulutusjohtaja Jari Kettusen Jatka keskustelua aiheesta mukaan koulun ja koulutuspalveluiden johto sekä toimitilajohdon, tilapalveluiden, työterveyden ja terveydensuojelun asiantuntijat seuraavat koulun www.uusimaa.fi Eristepuruja ei vaihdettu peruskorjauksen yhteydessä Ulla Mether PORVOO | Keskuskoululla tehtiin mittava, useita miljoonia euroja maksanut peruskorjaus vuosina 2005–2007. Tuolloin B-osan tasakaton päälle rakennettiin uusi ilmanvaihtokonehuone. Huoneen lattian eristeitä ei vaihdettu, vaan ne todettiin silmämääräisesti kuiviksi. Päälle valettiin betonista uusi lattia. – Tuo päätös on nyt muodostunut vääräksi, toteaa toimitilajohdon projektipäällikkö Tony Lökfors. Lökforsin mukaan kyse ei ole huolimattomuudesta, vaan enemmänkin siitä, että tuon ajan tiedoilla tehtiin erilaisia päätöksiä PORVOO | Henkilöauton kuljettaja ei ehtinyt jarruttaa eikä väistää Emäsalontielle sunnuntaina kello 16.30 rynnännyttä peuraa, joka jäi auton töytäisemäksi. Auto kärsi vaurioita. Ilmeisen loukkaantunut eläin pakeni metsään, josta sitä jäljitettiin. Riistayhdyshenkilölle tiedotettiin asiasta. Toimittajan pahin vihollinen on kyynisyys Autosta rikottiin sivuikkunat PORVOO | Palkittu toimittaja ja PORVOO | Huhtisissa olevan kerrostalon pysäköintialueelle pysäköidystä autosta rikottiin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kaikki toisen puolen sivuikkunat ja taustapeili. Poliisi tutkii tapausta vahingontekona. Kauppakassin kerrostalohanke lykkääntyi Pornaisissa PORNAINEN | Pornaisten kunnanhallitus käsitteli maanantain kokouksessaan valtuustoaloitetta, joka koskee niin sanottua Kauppakassin tonttia ja vuokra-asuntojen tuottamista. Kunnanhallitus päätti perustaa aloitteen valmistelua varten työryhmän, mutta ei vielä halunnut edetä aiesopimusvaiheeseen yrityksen kanssa, joka on kiinnostunut ryhtymään rakennushankkeeseen. Seitsemän valtuutetun allekirjoittama aloite jätettiin kunnanvaltuuston kokouksessa 13. marraskuuta. Aloitteessa edellytetään, että Kauppakassin kiinteistön rakennuspaikkojen luovuttamisesta ei saa tehdä kuntaa sitovia sopimuksia ennen kuin valtuustolle on selvitetty, että rakennettavista asunnoista riittävä osa on kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tästä aloitteen kohdasta kunnanhallitus halusi pitää kiinni. Näin ollen aiesopimus Kauppakassin tontin myynnistä jätettiin käsittelemättä. Samaten ei otettu käsittelyyn Uudenmaan Rakennus ja Putkitus Oy:n poikkeuslupahakemusta. Yritys on suunnitellut rakentavansa kyseiselle tontille nelikerroksisen talon, kun asemakaavaan on merkitty enimmäiskerrosluvuksi kaksi. Kunnanjohtaja Markku Hyttisen mukaan päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että hanke kariutuu. – Yrityksessä kaivataan töitä, eivät he tätä hanketta jää odottelemaan. Asiaa on jo kolme kertaa käsitelty kunnanhallituksessa ja neuvoteltu yrityksen kanssa useaan otteeseen. Päällimmäisenä mielessä on nyt harmitus, ettei päästy yrittämään kerrostalokohteen aloittamista Pornaisissa, Hyttinen sanoo. Bussiaikataulut poikkeavia itsenäisyyspäivänä UUSIMAA | Bussit liikennöivät itsenäisyyspäivänä perjantaina 6.12. poikkeuksellisten aikataulujen mukaan. Itsenäisyyspäivänä matkustavien kannattaa tarkistaa aikataulut etukäteen Matkahuollosta. kuin tehtäisiin tämän päivän tiedoilla. – Viimeisten kymmenen vuoden aikana sisäilmatietoisuus on noussut valtavasti. Vuonna 2005 ei välttämättä mietitty niin paljon sitä, mitä kaikkea tuollaisiin eristeisiin voi päätyä, Lökfors sanoo. Koulutusjohtaja Jari Kettunen uskoo, että peruskorjaus tehtiin aikanaan kunnolla, mutta hän pitää silti tilannetta mielenkiintoisena. – Sinänsä harmi, että 5–6 vuotta sitten valmistui mittava peruskorjaus, ja nyt sitten on sisäilmaongelmia. Kyllähän sitä miettii, olisiko jotain pitänyt tehdä tarkemmin, Kettunen sanoo. JUHA PERÄMÄKI Inka Töyrylä KUKA? inka.toyryla@lehtiyhtyma.fi Rauli Virtanen Tietokirjailija, freelancetoimittaja, ohjaaja ja tuottaja. Saanut mm. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon, Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon, Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiön tunnustuspalkinnon, SPR:n ”Inhimillinen kädenojennus”-tunnustuksen ja Puolustusvoimain sotilasansiomitalin. Raportoinut lukemattomilta kriisialueilta eri puolilta maailmaa Vietnamin sodasta lähtien. Suomalaismedioiden lisäksi Virtasen artikkeleita ovat julkaisseet esimerkiksi The Independent, Svenska Dagbladet ja The Baltimore Sun. Viides tietokirja, ”Kaivoja köyhille. Suomalaisen kehitysavun vuosikymmenet” ilmestyi kesäkuussa 2013. tietokirjailija Rauli Virtanen hiljensi Point Collegen oppilaat tiistaina. Seinälle heijastettujen kuvien kautta hän kertoi yli 40 vuotta jatkuneesta työstään katastrofialueilla eri puolilla maailmaa. Yli 40-vuotisen uransa aikana Virtanen on ehtinyt vierailla jokaisessa maailman valtiossa. – Aloitin toimittajana EteläSuomen Sanomissa, mutta vuonna 1970 hyppäsin rahtilaivaan ja lähdin kymmenen kuukauden reppumatkalle. Liftasin Brasiliasta Alaskaan ja sieltä New Yorkiin ja kirjoitin juttuja matkan varrelta, Virtanen kertoo. Vielä tuossa vaiheessa jutut olivat mukavaa lukemista. Sävy muuttui muutamaa vuotta myöhemmin. – Vietnamin sota oli ensimmäinen kriisikokemukseni. Olin 24-vuotias. Näin China Beachilla ensimmäiset ruumiini, Virtanen kertoo. että kun suomalainen toimittaja raportoi maailman kriisialueilta, tulee katastrofi lähemmäs myös tavallista suomalaista, kuin vaikkapa BBC:n uutisten välityksellä. Ja jokainen suomalainen voi auttaa, jos haluaa, Virtanen jatkaa. Kuvat siirtyvät 1970-luvun puo- livälin Kambodzaan, jossa kahdesta kolmeen miljoonaa ihmistä kuoli kansanmurhassa. Poukkoillaan maanosasta toiseen, vuosikymmeneltä toiselle ja taas takaisin. Elefantti auttamassa Thaimaan tsunamin raivaustöissä, Haitin maanjäristys, Libanonin sisällissota. Kuvissa kerrotaan evakuointisaattueista ja siitä, että edes ambulanssit eivät enää nykyisin ole turvassa. Yhdessä kuvassa Virtasen kollegat juoksevat suojaan pommitukselta. Virtanen on kulkenut Afganistanin rajan yli salaa burkhaan pukeutuneena, juonut teetä taliban-johtajien kanssa ja väistellyt tarkka-ampujia milloin Syyriassa, milloin entisessä Jugoslaviassa. Yhdeksi maailman vaarallisimmista maista Virtanen listaa Somalian, jossa ei voi kulkea ilman turvamiehiä. Seuraava kuva on otettu Persianlahden sodan aikaan. Kuvasta välittyy maailmanlopun tuntu, kun öljykentät palavat. – Yksi karmeimpia kokemuksia on kuitenkin ollut Etiopian suuri nälänhätä vuonna 1984. Menimme telttaleiriin, jonka keskelle oli Rauli Virtanen kertoo, että maailma menee jatkuvasti yhä hullummaksi. Ennen kunnioitettiin esimerkiksi ambulanssissa näkyvää punaista ristiä, nyt sitä ammutaan surutta. Terrorismi, yleinen gangsterismi ja sieppaukset raadollistavat kriisialueiden arkea entistä laajemmassa mittakaavassa. Myös sieppaukset ovat yleistyneet. Esimerkikiksi Syyriassa on kadonnut parikymmentä toimittajaa, viimeksi viikonloppuna siellä siepattiin kaksi ruotsalaistoimittajaa. koottu kymmeniä pieniä säkkejä. Siinä olivat edellisyönä kuolleet lapset. Se järkytti, Virtanen kertoo. Opiskelijat kuuntelevat hiljaa. Yksi kysyy, mikä on ollut pahin paikka, johon Virtanen on joutunut. – Liikenne, Virtanen vastaa ja väittää olevansa vakavissaan. Vastaus ei tyydytä yleisöä. Virtanen pohtii hetken. – En pelkää mennä paikkoihin. Mutta joskus paikan päällä, kun tilanne – yleensä aseellinen konflikti – jatkuu eikä sieltä pääse- kään pois, saattaa alkaa pelottamaan. Sitten tulee katumus, pitikin tulla tänne. Tai kun fanaattinen ihmisjoukko käy päälle ja yrittää repiä kappaleiksi, Virtanen sanoo. ” Ihmissuhdetaidoilla pärjää monessa paikassa. Monista paikoista hän on selvinnyt kuin ihmeen kaupalla. Hampaan lohkeamisella tai muutamalla mustelmalla. – Ihmissuhdetaidoilla pärjää monessa paikassa. Yleensä ihmisten kanssa pärjää, kun heidän kanssaan juttelee. Tätä työtä ei voisi tehdä, jos ei kunnioittaisi vastassa olevaa ihmistä asemaan tai säätyyn katsomatta. Ystävällisyys ja empaattisuus ei koskaan ole pahitteeksi, vaikka vastassa olisi kuinka hurja talibanpäällikkö tai terroristi, Virtanen sanoo. – Pelottavimpia ihmisiä maailmassa ovat 10–12-vuotiaat lapsisotilaat, jotka ovat aivan pöllyssä, huumattuina ja humalassa, itsensä kokoisten aseiden kanssa. Vaarallisinta on joutua heidän järjes- tämään tiesulkuun Afrikassa. nen kaupunginosa on pommitettu ilmasta käsin täysin sileäksi. Tuho on täydellinen. Raunioihin kuolleista ihmisistä valtaosa oli siviilejä. – Syyriassa on nyt aikamme suurin pakolaiskatastrofi, Virtanen toteaa. Virtanen on nähnyt enemmän pahaa, kuin moni osaa edes kuvitella. Silti hän ei ole menettänyt idealismiaan. – Kriisialueilla näkee äärimmäistä pahuutta. Mutta siellä nä- kee myös aivan käsittämätöntä hyvyyttä. Aina on joku, joka ylittää itsensä auttamalla muita kaiken sen pahan keskellä. Virtanen sanoo, että toimittajan pahin vihollinen onkin kyynisyys. – Peli on menetetty, jos alkaa ajatella, että tästä työstä ei ole hyötyä tai näitä ihmisiä ei voida auttaa, Virtanen sanoo. – Joskus olen toki miettinyt, että voisinko auttaa konkreettisemmin, jos olisin lukenut vaikka lääkäriksi. Olisinko voinut tehdä näiden ihmisten hyväksi enemmän. Mutta uskon myös, kapilvi. – Filippiinit sijaitsee ehkä maailman vaarallisimmalla maaperällä. Taifuunien lisäksi tuhoa aiheuttavat tulivuoret ja maanjäristykset. Korruption vuoksi rakennussääntöjä on kierretty eivätkä rakennuk- set kestä luonnonmullistuksia. Saarille on vaikea tuoda apua ja sieltä on vaikea lähteä pakoon. Tilanne olisi parempi, jos Filippiineillä olisi helikopterikalustoa ja sairaalalaiva, mutta siellä ei ole. Siellä todella tarvitaan nyt tukea, Kuvat vaihtuvat uusiin. Kokonai- Virtanen puhuu median merkityksestä siinä, ketä autetaan ja ketä ei. – Haitin maanjäristys osoitti vääräksi käsityksen, että suomalaiset piittaisivat sitä vähemmän, mitä tummemmista ihmisistä on kyse ja mitä kauempana he elävät. Kuvat kriisialueelta saivat ihmiset todella tarjoamaan apuaan. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi Kongossa tapahtuu todella kauheita. Sieltä ei tule kuvia, joten apuakaan ei tarjota, Virtanen vertaa. Hän on huolissaan nykyihmisen, varsinkin nuorten medialukutaidosta. – Maailmasta olisi tarjolla enemmän tietoa kuin koskaan ennen, mutta samaan aikaan tiedämme vähemmän kuin koskaan ennen. Enää ei katsota säännöllisesti kymmenen uutisia vaan vilkaistaan nopeasti netistä iltapäivälehtien otsikot. Niistäkin siirrytään nopeasti viihdesivuille. Tiedon pinnallistuminen ja ohentuminen on huolestuttavaa, Virtanen sanoo. Point Collegen opiskelijat keräävät rahaa Filippiineille PORVOO | RauliVirtanen valoi Point Collegen opiskelijoihin tiistaina uskoa, että he ovat oikealla tiellä ja tärkeällä asialla. – Virtanen kutsuttiin tänne puhumaan työstään, sillä opiskelijoilla on meneillään projekti, jossa he tutustuvat vapaaehtoistyöhön. Perjantaina opiskelijat jalkautuvat eri puolille kaupunkia keräämään rahaa Suomen Punaiselle Ristille Filippiinien supertaifuunin uhrien auttamiseksi, kertoo Point Collegen viestintäkoordinaattori Maarika Weissmann. Virtanen tuli Porvooseen mielellään, sillä hänen mukaansa avustustyötä ei voi tarpeeksi arvostaa. – Erilaisia keräyksiä kritisoidaan paljon. On totta, että osa rahoista menee palkkoihin ja sivukuluihin. Mutta olen myös nähnyt niitä ahtaita telttoja ja olosuhteita, joissa avustustyöntekijät työskentelevät, että mielelläni heille suon pienen korvauksen heidän tekemästään työstä, Virtanen sanoo. Seinälle heijastuu valtava tuh- Virtanen sanoo. – Olin itse Burmassa, kun taifuuni iski Filippiineille. Harmitti, kun en päässyt paikalle. Perustin facebookiin lipaskeräyksen, johon on kertynyt jo 4 000 euroa. Pornaisten kunnanhallitus päätti budjettileikkauksista Ulla Mether ulla.mether@lehtiyhtyma.fi PORNAINEN | Pornaisten kunnanhallitus päätti maanantaina esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy talousarvion vuodelle 2014 sekä vuosien 2014–2016 taloussuunnitelman. Hallitus hyväksyi talousarvion sen jälkeen, kun se oli päättänyt tehdä siihen 99 000 euron leikkaukset. Leikkauksis- ta 62 000 euroa kohdistuu sivistystoimeen ja 37 000 euroa vapaa-aikatoimeen. Korjausliike on siinä mielessä oikeansuuntainen, että kunnanjohtaja Markku Hyttisen talousarvioesitys ensi vuodelle oli noin 1 128 000 euroa alijäämäinen. Alun perin talousarvio oli tehty sillä oletuksella, että veroprosentti nousee 20,50 prosenttiin. Kunnanvaltuusto päätti kuiten- kin 13. marraskuuta, että veroprosenttia nousee vain 20 prosenttiin. Hyttisen mukaan tästä seuraa, että kunnan vuosittaiset tulot putoavat 400 000 eurolla, joka taas aiheuttaa suurella todennäköisyydellä vuosikatteen painumisen miinukselle. Terveen talouden periaatteiden mukaisesti lainojen lyhennykset pitäisi maksaa vuosikatteella. Nyt vuosikate ei riitä lyhennyksiin, saati investointeihin. Kunnanvaltuusto käsittelee budjettiesitystä 9. joulukuuta. Kunnan menojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna noin 2,7 prosenttia. Se ylittää kunnanvaltuuston asettamat 1,5 prosentin raamit reippaasti. Jos hallintokuntien esitykset olisivat menneet läpi, olisi menojen kasvu ollut 3,7 prosenttia. Budjetin valmistelun yhteydessä tehtiin leikkauksia niin lau- takuntakäsittelyn kuin kunnanhallituksen budjettiseminaarinkin jälkeen 270 000 euron edestä. Leikkaukset kohdistuivat perusturvaan, perusopetukseen, vapaa-aikatoimeen ja tekniseen toimeen. Kunnan verotulot kasvanevat ensi vuonna 600 000 euroa verrattuna kuluvan vuoden korjattuun talousarvioon. Investoinnit ovat vuonna 2014 nettona 5,2 miljoonaa eu- roa. Bruttolainantarve on seitsemän miljoonaa euroa vuonna 2014. Lainaa on vuoden 2014 lopussa suunnitelman mukaisilla investoinneilla noin 2 900 euroa asukasta kohden ja vuonna 2016 jo 3 200 euroa asukasta kohden. Kunnanhallitus päätti myös edellyttää, että kunnan maksuosuus Mustijoen perusturvassa on ensi vuonna 65 000 euroa alun perin suunniteltua pienempi. Yhteistoimintaosuutta Askolan rakennus- ja ympäristölautakunnassa pienennettiin noin kymmenellä tuhannella eurolla 88 000 euroon. Lisäksi kunnanhallitus käsitteli kuluvan vuoden määrärahamuutoksia. Hallitus ei myöntänyt tekniselle toimelle 40 000 euron lisämäärärahaa kaukolämpölaitoksen menoihin, vaan palautti asian valmisteluun.