Mikkelin kaupungin museot І Toimintakertomus 2013
Mikkelin kaupungin museot І Toimintakertomus 2013 2 Mikkelin kaupungin museot, Hallituskatu 8 E, 50100 Mikkeli puh. 015 194 2424, fax 015 366 161 museot@mikkeli.fi, etunimi.sukunimi@mikkeli.fi, www.mikkeli.fi/museot Päämajamuseo: www.facebook.com/paamajamuseo Mikkelin taidemuseo: www.facebook.com/mikkelin.taidemuseo Suur-Savon museo: www.facebook.com/suursavon.museo Kansikuva: Päämajamuseo suljettiin 1.9.2013 remontin vuoksi. Kuva Pentti Nousiainen 3 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1. MUSEOIDEN HALLINTO 2. HENKILÖKUNTA Vakinaiset viran- ja toimenhaltijat Tilapäiset työntekijät/harjoittelijat Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelujen alainen henkilökunta Koulutus Osallistuminen kokouksiin, tilaisuuksiin ja edustukset 3. TOIMITILAT JA VARUSTEET 4. KOKOELMAT Taidemuseon kokoelmat Suur-Savon museon kokoelmat Päämajamuseon kokoelmat Viestikeskus Lokin kokoelmat Kirjasto ja arkisto Lahjoittajat 5. NÄYTTELYTOIMINTA Taidemuseo Aluetaidemuseotoiminta Suur-Savon museo Päämajamuseo 6. MUSEO JA YLEISÖ Taidemuseo Suur-Savon museo Päämajamuseo Viestikeskus Lokki Mannerheimin salonkivaunu Kivisakasti Harjukosken mylly Pien-Toijolan talonpoikaismuseo Nikkisen torppa Palveluiden käyttäjät Artikkelit ja esitelmät 7. YHTEISTYÖ 8. TUTKIMUS JA DOKUMENTOINTI 9. JULKAISUTOIMINTA 10. TIEDOTUS- JA PR-TOIMINTA 11. TALOUS 4 5 5 5 6 6 6 7 8 10 10 15 15 15 16 16 16 16 20 21 22 22 22 23 23 24 24 24 24 24 24 24 24 25 27 27 28 28 4 YLEISTÄ Mikkelin kaupungin museoiden tehtävänä on säilyttää, tallentaa ja tehdä tunnetuksi paikallista aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä harjoittamalla tutkimusta, opetusta, näyttely- ja julkaisutoimintaa sekä tarjoamalla monipuolisia kuvataidepalveluja. Mikkelin taidemuseo toimii Etelä-Savon aluetaidemuseona ja edistää museotoimintaa, visuaalista kulttuuria sekä taiteeseen liittyvän tiedon saatavuutta toiminta-alueellaan. Päämajamuseo vaalii talvi- ja jatkosodan aikaisen Mikkeliin sijoitetun Suomen armeijan päämajan historiallista perinnettä. Mikkelin kaupungin museoihin kuuluvat Mikkelin taidemuseo / Etelä-Savon aluetaidemuseo, kulttuurihistoriallinen Suur-Savon museo ja Kivisakasti, Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki ja Marsalkka Mannerheimin salonkivaunu sekä Harjukosken mylly. Museolle kuuluu puolet kiinteistöstä Vuorikatu 13, josta tilat on vuokrattu kahvilaksi. 1.1.2013 lähtien myös Pien-Toijolan talonpoikaismuseo Ristiinassa ja Nikkisen torppa Suomenniemellä kuuluvat museotoimeen toteutuneen kuntaliitoksen myötä. Mikkelin taidemuseossa on esillä pysyvinä kokoelmina Johannes Haapasalon kokoelma ja Martti Airion taidekokoelma. Toimintakertomusvuonna Päämajamuseon ja Suur-Savon museon perusnäyttelyihin ei tehty muutoksia. Kuntaliitoksen myötä museotoimella on 10 pysyvää näyttelyä eri kohteissa eri puolilla Mikkeliä. Erityisesti Mikkelin taidemuseo ja Suur-Savon museo toimivat tiloissa, jotka eivät ole asiakaspalvelun ja museoiden toiminnan kannalta nykyisten museostandardien mukaisia. Varsinkin esteettömyys- ja saavutettavuusnäkökulmasta katsoen käytettävissä olevat tilat ovat puutteellisia. Kummassakaan rakennuksessa ei ole hissiä. Olosuhdehallinta (lämpötila, kosteus) on tiloissa ongelmallista. Taidemuseo (graniittitalo), jossa sijaitsevat myös museoiden toimistot, on työterveysnäkökulmasta katsoen puutteellinen työskentelytila johtuen rakennuksen kosteusongelmista, huonosta ilmanvaihdosta ja hissittömyydestä. Päämajakoulun mikrobiongelman todettiin olevan myös Päämajamuseon tiloissa. Tämän johdosta Päämajamuseon näyttelyitä ryhdyttiin syyskuun alussa purkamaan. Museoesineet puhdistettiin ja pakattiin konservaattorin antamien ohjeiden mukaisesti sekä siirrettiin väistötiloihin. Lattioiden purkaminen aloitettiin lokakuussa. Museo oli suljettu yleisöltä koko loppuvuoden 2013. Vuonna 2013 Mikkelin kaupungin museoiden eri yksiköissä järjestettiin yhteensä 8 vaihtuvaa näyttelyä, joista taidemuseossa pidettiin kuusi, Päämajamuseossa ja Suur-Savon museossa kummassakin yksi näyttely. Marsalkka Mannerheimin salonkivaunun 3D-mallinnusta kävi internetissä ajalla 1.1. – 31.12.2013 katsomassa 2 262 kävijää, joista yksilöityjä käyttäjiä oli 1 958. Kävijöitä oli 32:sta eri maasta ja kaikista eri maanosista lukuun ottamatta Oseaniaa. Taidemuseossa kävijöitä oli kaikkiaan 6 599, Päämajamuseossa 6 893, Viestikeskus Lokissa 4 595, SuurSavon museossa 1 298, Kivisakastissa 932, Marsalkka Mannerheimin Salonkivaunussa 856, Harjukosken myllyssä 173, Pien-Toijolan talonpoikaismuseossa 430 ja Nikkisen torpassa 360. Museotoimen kaikissa kohteissa kävijöitä oli yhteensä 22 136. Kävijämäärät pienenivät edellisvuoteen verraten 21 prosenttia, johtuen mm. Päämajamuseon remontista. Museotoimen henkilöstö käsitti vuonna 2013 kaikkiaan 12 työntekijää, joista 2 osa-aikaista. Eläköitymisten vuoksi kaksi museovirkailijan vapautunutta toimea laitettiin hakuun. Uusina museovirkailijoina museotoimessa aloittivat 1.5.2013 kulttuurituottaja Päivi Rantanen ja korusuunnittelija Kaisu Mäkinen. Museotoimen palvelukseen palkattiin kesäksi kolme korkeakouluopiskelijaa ja kahdeksan koululaista eri museoyksiköiden asiakaspalvelutehtäviin. Kesätyöntekijöiden työpanos vastasi yhteensä noin 19 henkilötyökuukautta. Museotoimenjohtaja ja Suur-Savon museon amanuenssi ovat valmistelleet kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan käsittelyyn tulevia asemakaavalausuntoja ja osallistuneet kaavaprosesseihin. Museotoimenjohtaja osallistui Jalkaväkimuseon yhteistyötoimikunnan ja Muistiorganisaatioiden yhteistyöryhmän KAMUjen työskentelyyn sekä toimi puheenjohtajana AREFS Taide ja kulttuuri ry:ssä, joka elävöittää ja aktivoi Haukivuoren ja lähialueen asukkaiden kulttuuriharrastusta. Museon henkilökunta on osallistunut Mikkelin kaupungin Kulttuuriperintöhankkeen Kulttuuriympäristö- ja Kulttuuriperintökasvatustyöryhmien toimintaan kevääseen 2013 saakka, jolloin hanke valmistui. 5 Museotoimi alitti annetun talousarvion. Tilinpäätöksen 2013 mukaan museotoimen toimintakulut olivat 1 106 206,34 euroa ja toimintakate 1 022 915,40 euroa. Talousarvion mukaisista toimintakuluista käytettiin 95,2 %. Budjetti alitettiin 60 584,60 eurolla. Tämä selittyy suurimmaksi osaksi henkilöstökulujen säästöillä, joista säästyi n. 38 000 euroa. Säästöt kertyivät siitä, että museotoimessa työskenneltiin kevätkauden ajan kahden henkilön vajauksella. Lisäksi Päämajamuseon remontin vuoksi säästettiin tilavuokrissa n. 17 000 euroa sekä jonkin verran myös siivouskustannuksissa. 1. MUSEOIDEN HALLINTO Mikkelin kaupungin museoita ovat Mikkelin taidemuseo/ Etelä-Savon aluetaidemuseo, Suur-Savon museo, Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki, Marsalkka Mannerheimin salonkivaunu, Kivisakasti, Harjukosken mylly, Pien-Toijolan talonpoikaismuseo ja Nikkisen torppa. Museot ovat kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisia. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakuntaan kuuluivat seuraavat henkilöt: Jäsenet Hannu Toivonen, eversti evp. Juha Kontinen, rehtori, eläkeläinen Niina Särkkä, sairaanhoitaja, maa- ja metsätalousyrittäjä Mikko Siitonen, historian ja yhteiskuntaopin opettaja, 7.10.2013 saakka Meri Kuusela, opiskelija, 8.10.2013 alkaen Jenni Kolmisoppi, kieltenopettaja VPJ Marianne Huoponen, sosionomi (ylempi AMK), PJ Heikki Pyrhönen, projektipäällikkö Enrique Tessieri, B.A. monikulttuurisuuskoordinaattori Sanni Hassinen, terveydenhoitajaopiskelija Kyösti Kiljunen, metsäneuvoja Jari Sihvonen, sähköteknikko Liisa Pulliainen, fysioterapeutti Pirjo Siiskonen, professori, varajohtaja Jari Roivas, varastomies Mirva Korpelainen, lähihoitaja Varajäsenet Eetu Viljakainen, opiskelija Hannu Ahonen, opistoupseeri evp., yrittäjä Outi Ruottinen, MMM, agrologi Aino Pohjanvirta, ylioppilas Jukka Taivalantti, nuorisotyönohjaaja Teemu Laamanen, tietojenkäsittelyopiskelija (AMK) Ilkka Putkonen, äidinkielenopettaja Leena Paasonen, sosionomi (AMK), ohjaaja Kirsi Töyrynen, myyjä Taneli Kiesilä, eläkeläinen Eero Mustonen, työnjohtaja Osku Nykänen, notaari Satu Hasanen, yhteisöpedagogi Aki-Pekka Lampinen, kuorma-auton kuljettaja Anne Korhola, omaishoitaja Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli Juha Vuori, esittelijänä sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen ja sihteerinä johdonsihteeri Tiina Turunen. Mikkelin kaupunki on Suomen museoliiton I luokan jäsen. Mikkelin taidemuseo on toiminut 1.5.1981 alkaen Etelä-Savon aluetaidemuseona, jonka toiminta-alueeseen kuuluu 14 kuntaa. 2. HENKILÖKUNTA Vakinaiset viran- ja toimenhaltijat Museotoimenjohtaja FM Matti Karttunen Amanuenssi (taidemuseo) FM Paula Hyvönen Amanuenssi (Suur-Savon museo) FK Pentti Nousiainen Amanuenssi (aluetaidemuseotoiminta) FK Anna-Maria Larikka Toimistosihteeri Seija Häkkinen Museomestari Petri Viinikainen 6 Museoassistentti FM Emmi Eronen Museovirkailija Pirkko Huotari 31.1.2013 asti Museovirkailija Ulla Hänninen (työaika 50 % kokoaikaisesta) Museovirkailija KM lto Arto Kurittu Museovirkailija Maire Partti Museovirkailija Kaisu Mäkinen 1.5.2013 alkaen (työaika 50 % kokoaikaisesta) Museovirkailija Päivi Rantanen 1.5.2013 alkaen Pirkko Huotarin läksiäiset 15.1.2013 Kuvassa Mannerheim ja Pirkko. Kuva Mediapaja Tilapäiset työntekijät/harjoittelijat Jirko Arpiainen, museovalvoja/Pien-Toijolan talonpoikaismuseo 25.6. – 3.8.2013 Toni Heikkinen, kesätyöntekijä/Päämajamuseo 24.6. – 4.8.2013 Pirkko Huotari, museovalvoja/Mikkelin taidemuseo 2.3. – 3.3.2013, Päämajamuseo 15.3. – 17.3.2013, Mikkelin taidemuseo 10.4. – 14.4.2013, Viestikeskus Lokki 2. – 3.5.2013 Marko Hyvönen, museovalvoja/Päämajamuseo 2.5. – 31.8.2013 Ville Jääskeläinen, projektityöntekijä/Suur-Savon museo 2.1. – 31.12.2013 Anna Laamanen, museovalvoja/Viestikeskus Lokki 17.6. – 31.8.2013 Pihla Liikanen, kesätyöntekijä/Harjukosken mylly 26.6. – 4.8.2013 Eveliina Myyryläinen, kesätyöntekijä/Suur-Savon museo 17.6. – 28.7.2013 Pinja-Maria Norrlin, museovalvoja/Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki 17.6. – 31.7.2013 Emma Pitkänen, kesätyöntekijä/Suur-Savon museo 29.7. – 31.8.2013 Rosanne Puumalainen, työssä oppimiseen ja työelämään valmentautuminen/Mikkelin taidemuseo 8. – 19.4.2013 Maiju Rautiainen, kesätyöntekijä/Kivisakasti 24.6. – 4.8.2013 Stella Saastamoinen, kesätyöntekijä/Viestikeskus Lokki 6.5. – 16.6.2013 Ella Uotila, kesätyöntekijä/Mikkelin taidemuseo 24.6. – 4.8.2013 Suvi-Maria Viinikainen, kesätyöntekijä/Suur-Savon museo 6.5. – 16.6.2013 Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelujen alainen henkilökunta Tilahuoltaja Arja Oinonen 11.2.2013 alkaen Koulutus Museotoimenjohtaja Matti Karttunen Hyvä ilmapiiri työpaikalla, Mikkelin kansalaisopisto, 16.1. – 13.2.2013 Kuntamaisema – koulutus, valtuustosali, 30.1.2013 Omistaja valmennus, Mikkeli, 25.4.2013 7 Liikeideoita arkistojen aarteista! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu pienyrityskeskus, Mikkeli, 3.6.2013 ja 10.6.2013 Lupaus työpaja – palvelutuotteet, Mikkeli, 12. – 3.8. ja 8.11.2013 Tietoa tiedosta, Mikkelin kaupunginkirjasto/Etelä-Savon maakuntakirjasto, 30.10.2013 Esimiehen työn kehittäminen, Mikkeli, 5.11. ja 4.12.2013 Avoin kulttuuriperintö – työpaja, Mikkeli, 14.11.2013 Amanuenssi Anna-Maria Larikka Kuntamaisema – koulutus, valtuustosali, 30.1.2013 Liikeideoita arkistojen aarteista! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu pienyrityskeskus, Mikkeli, 3.6.2013 ja 10.6.2013 Amanuenssi Pentti Nousiainen Digitoi kokoelmiesi kulttuuriperintöä, Helsingin yliopiston kirjaston digitointi ja konservointikeskus 25.9.2013 Tietoa tiedosta, Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjasto 30.10.2013 Museoassistentti Emmi Eronen Myyntilaskutuksen Excel-koulutus, Kunnan Taitoa Oy, Mikkeli, 28.5.2013 Liikeideoita arkistojen aarteista! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu pienyrityskeskus, Mikkeli 10.6.2013 Taiteen historia ja kulttuuria – luennot, Mikkelin kansalaisopisto 16.9. – 11.11.2013 (16 oppituntia) Toimistosihteeri Seija Häkkinen Kuntamaisema – koulutus, valtuustosali, 30.1.2013 Vakuutusyhtiö Pohjolan verkkopalvelukoulutus, valtuustosali, 14.3.2013 Excel-korjausmuistiotositteiden koulutus, valtuustosali 22.11.2013 Museovirkailija Arto Kurittu Taiteen historia ja kulttuuria – luennot, Mikkelin kansalaisopisto 16.9. – 11.11.2013 (16 oppituntia) Museovirkailija Kaisu Mäkinen Taiteen historia ja kulttuuria – luennot, Mikkelin kansalaisopisto 16.9. – 11.11.2013 (16 oppituntia) Museovirkailija Maire Partti Kuva-arkistolaisten kuntokurssi, Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki, 18. – 19.3.2013 Museomestari Petri Viinikainen Näyttelycafé (modernin museonäyttelyn teknologia uudet, innovatiiviset näyttelykonseptit), Luontokeskus Haltia, Espoo, 8. – 9.10.2013 Osallistuminen kokouksiin, tilaisuuksiin ja edustukset Museotoimenjohtaja Matti Karttunen - Aluetaidemuseojohtajien kokous, Ateneum Helsinki 11.4.2013 - Suomen museoliiton 90. vuosikokous 23.5.2013 ja Valtakunnalliset museopäivät 22. – 24.5.2013 Kouvola - Avoin lähdekoodi – seminaari Mikpoli 7.6.2013 - osallistui Mikkelin kaupungin sivistystoimen johtoryhmän työskentelyyn - osallistui Jalkaväkimuseon yhteistyötoimikunnan työskentelyyn - osallistui Mikkelin alueen hyvinvoinnin edistämistyöryhmän työskentelyyn - toimi puheenjohtajana AREFS Taide ja kulttuuri ry:ssä, joka elävöittää ja aktivoi Haukivuoren ja lähialueen asukkaiden kulttuuriharrastusta - osallistui Muistiorganisaatioiden yhteistyöryhmän KAMUjen työskentelyyn - osallistui Mikkelin kaupungin 175-vuotisjuhlatoimikunnan kokouksiin 17.1., 6.2., 21.2., 14.3., 18.4., 23.4. ja 20.8.2013 - toimi Pien-Toijolan talonpoikaismuseon hoitokunnan jäsenenä 8 Amanuenssi Paula Hyvönen - MUSEO 2015 – hankkeen Luettelointityöryhmän kokoukset, Helsinki, 22.3., 23.4., 21.5., 29.10., 18.11. ja 10.12.2013 - Valtakunnalliset museopäivät 22.5. – 23.5. ja Suomen museoliiton 90. vuosikokous 23.5.2013 Kouvola - Taiteilija Hiroyuki Masuyaman Transform – näyttelyn avajaisiin osallistuminen 14.6.2013 Salo Amanuenssi Anna-Maria Larikka - Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston hoitokunnan jäsen 1.10.2010 alkaen Museoassistentti Emmi Eronen - osallistui Kulttuuriympäristötyöryhmän kokoukseen 18.2.2013 - osallistui verkkotoimittajien palaveriin 20.5.2013 - osallistui verkkotoimituskunnan palavereihin 24.6. ja 15.8.2013 - osallistui verkkoviestinnän workshopiin 29.8.2013 - kuului Mikkelin kaupungin mediatiimiin 27.9.2013 alkaen Amanuenssi Pentti Nousiainen - osallistui Mikkelin kesäyliopiston järjestämään Mikkelin Akatemiaan 4. – 5.1.2013 - Audio Visual Helsinki 2013 – messuilla käynti, Helsingin Messukeskus 14.11.2013 Museovirkailija Maire Partti - osallistui Mikkelin kesäyliopiston järjestämään Mikkelin Akatemiaan 4.1.2013 Museomestari Petri Viinikainen - Audio Visual Helsinki 2013 – messuilla käynti, Helsingin Messukeskus 14.11.2013 Museoiden henkilökunta vietti virkistäytymisiltaa 22.11. katsomalla Mikkelin Teatterissa Lainatenori - näytöksen. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan jäsen Marianne Huoponen osallistui Suomen museoliiton 90. vuosikokoukseen 23.5.2013 ja Valtakunnallisille museopäiville 22. – 24.5.2013 Kouvolassa. 3. TOIMITILAT JA VARUSTEET Mikkelin taidemuseo, Ristimäenkatu 5 A, 50100 Mikkeli: Taidemuseon kokonaispinta-ala on n. 2 000m2, josta näyttelytilaa on kahdessa kerroksessa yhteensä 522,5m2; alakerrassa vaihtuville näyttelyille 203,5m2, Martti Airion taidekokoelmalle (pysyvästi esillä) 140m2, yläkerrassa vaihtuville näyttelyille 134m2, Johannes Haapasalon veistoskokoelmalle (pysyvästi esillä) 45m2. Taidemuseon näyttelytilat on suojattu automaattisilla palo- ja murtohälytyslaitteilla sekä varustettu koneellisilla ilmastointilaitteilla. Taidemuseon toimitilat eivät enää täytä museoalan vaatimuksia. Toimintavuoden aikana tiloissa on ollut vakavia ongelmia näyttelytilojen lämpötilan ja suhteellisen ilmankosteuden hallinnassa. Kosteusarvot ovat olleet joko liian korkeita tai matalia verrattuna museoalan sallittuihin arvoihin. Myös näyttelytilojen valaistus on vanhanaikaista ja ongelmallista käyttää. Nämä ongelmat näkyvät jo museon toiminnassa. Ateneumin taidemuseosta lainassa olleen Viiva Italia – näyttelyn teokset olivat liian voimakkaassa valaistuksessa ja liian kuivissa olosuhteissa. Ateneumin konservaattorin kirjallisessa lausunnossa huomautetaan näistä museon vaihtelevista olosuhteista, jotka tulisi saada korjattua asianmukaisen näyttelytoiminnan jatkamiseksi. Näyttelyvuoden ensimmäinen uusi näyttely Football Landscapes ripustettiin tietoisella riskillä ottaen huomioon, että olosuhdehallintaan ei tehty asianmukaisia korjauksia. Täten paperipohjaiset valokuvavedokset kärsivät näyttelyn aikana liiallisesta kuivuudesta ja niitä jouduttiin poistamaan näyttelysalista. Kostuttimia hankittiin vasta kesänäyttelyä varten. Myös henkilökunnan tilojen sisäilmaongelmat jatkuivat. Suur-Savon museo, Otavankatu 11, 50130 Mikkeli: Museon näyttelytilat sijaitsevat Otavankadun varrella olevassa vanhassa viljamakasiinissa. Näyttelytilaa on n. 9 200m2. Aukioloa on rajoittanut näyttelytilojen alhainen lämpötila +12 astetta. Museo pidettiin suljettuna tammi- ja helmikuussa. Syksyllä museossa korjattiin lämpöpattereita ja tiivistettiin ikkunoita. Museoiden kokoelmien säilytystilat sijaitsevat vanhalla kasarmialueella vuokratilassa. Sinne on sijoitettu myös esineiden vastaanotto- ja kunnostustilat. Senaatti-kiinteistön omistuksessa ollut rakennus myytiin Mikkelin ammattikorkeakoululle. Vuokrasopimus jatkuu toistaiseksi uuden omistajan kanssa. Omistajavaihdoksen vuoksi jouduttiin tekemään muutoksia paloilmoitinjärjestelmässä. Museon kylmävarastotila on Kyyhkylässä. Lisäksi museotoimella on säilytystiloja Anttolassa sekä entisissä Karjaportin tiloissa. Päämajamuseo, Päämajankuja 1-3, 50100 Mikkeli: Museo suljettiin 1.9.2013 alkaen remontin vuoksi. Päämajakoulun kanssa samassa rakennuksessa sijaitseva museo suljettiin lattiaremontin takia. Sisäilmatutkimuksissa löytyi PAH-yhdisteitä, jotka ovat lattiarakenteissa. Museon henkilökunta purki näyttelyaineiston pois ja näyttelyrakenteiden poiston teki YITkuntatekniikka Oy. Mannerheimin työhuoneen lattiamaton poiston teki Ukri Oy samoin kuin lautalattian purkamisen. Kivisakasti, Porrassalmenkatu 32 a, 50100 Mikkeli: Porrassalmenkadun keskellä sijaitseva sakasti esittelee Mikkelin seudun kirkollista perinnettä. Toimitiloissa ei tapahtunut muutoksia. Mannerheimin salonkivaunu, Mikkelin rautatieasema: Marsalkka Mannerheimin käytössä vuosina 1939 – 1946 ollut salonkivaunu. Vaunu joutui ensimmäisen kerran vakavan ilkivallan kohteeksi. Ilkivallan vuoksi uusittiin kolme ikkunaruutua. Viestikeskus Lokki, Naisvuori: Tämä kallioluolassa oleva museotila on pinta-alaltaan n. 300m2. Jatkosodan aikana luolassa toimi päämajan viestikeskus, joka tunnettiin nimellä Lokki. Asiakkaiden toivomuksesta asetettiin esille lisätietoja museossa olevista laitteista. Kesällä 2012 Viestikeskus Lokkiin asetettuja infotauluja esineistä täydennettiin yhteistyössä Kaakkois-Suomen viestikillan kanssa. Yleisön liikkumista luolassa on rajoitettu huonokuntoisen lämmitysputkiston takia. Luolan sivusisäänkäyntien rappaukset ovat yleisölle vaarallisina eristetty lippusiimoilla. Museotoimi tilasi luolarakenteiden turvallisuuden varmistamiseksi selvityksen, jonka teki Matti Kokko Sainio & Riekola Oy:stä. Hän laati asiasta raportin, joka on saatettu tiedoksi kaupungin tekniselle toimelle. Samassa yhteydessä Matti Kokko rusnasi yleisötilat. Tarkastuksen yhteydessä esitti Matti Kokko myös Naisvuoreen rajoittuvan katualueen rusnaamista. Tapio Teittinen piti demonstraation Viestikeskuksen teknisestä toiminnasta museon henkilökunnalle 31.5.2013. Harjukosken mylly, Ihastjärvi: 1870–luvulla rakennettu myllyrakennus, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Asuinrakennus on pieni parituvallinen rakennus, jonka keskellä on eteinen ja keittiö. Pihapiiriin kuuluu myös kaksi aittaa, läävä, sauna ja paja. Asuinrakennuksen katolle menevät tikapuut korjattiin. Vuorikatu 13: Kiinteistöstä puolet kuuluu museotoimelle. Museokahvilan käytössä on rakennuksen itäinen pääty n. 90m2. Kahvilaa yrittäjänä piti Julia Partti Ideaosuuskunta Priimasta. Kahvila oli avoinna yleisölle 20.5. – 31.8. päivittäin Päämajamuseon avoinna oloaikojen mukaisesti ja muulloin tilauksesta. Pien-Toijolan talonpoikaismuseo, Suurlahdentie 1982, Ristiina: Museotila sijaitsee Toijolan kylässä noin 20 km Ristiinan keskustasta Puumalan suuntaan. Tila on ollut Toijosen suvulla vuodesta 1672. Alueella on kaikkiaan 28 rakennusta. Kaikki rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan. Museotila on valtakunnallisesti merkittävä rakennusperintökohde. Nikkisen torppa, Kirkonkylä, Suomenniemi: Nikkisen torppa sijaitsee lähellä kirjastoa. Puurakenteisessa torpassa on kolme huonetta, joissa on näyttelyi- 10 tä. Museon pihapiirissä on kaksi aittarakennusta. Nikkisen torpan erikoisuus on talon yhdessä päädyssä oleva päreseinä. Nikkisen torppa oli avoinna yleisölle Suomenniemi-päivien yhteydessä 20. – 21.7. 4. KOKOELMAT Taidemuseon kokoelmat Mikkelin taidemuseon peruskokoelmia ovat: Johannes Haapasalon kokoelma, jossa on veistoksia 303 kappaletta, luonnospiirroksia 1 175 kappaletta ja luonnoskirjoja 33 kappaletta. Martti Airion taidekokoelmaan kuului vuoden 2013 lopussa 196 taideteosta, 18 itämaista mattoa ja 538 esinettä. Mikkelin kaupungin taidekokoelmat on sijoitettu eri virastoihin ja laitoksiin sekä taidemuseon säilytystilaan ja Suur-Savon museon säilytystiloihin. Vuoden 2013 lopussa Mikkelin kaupungin taidekokoelmassa oli 1 288 taideteosta, joista sijoitettuna eri virastoihin ja laitoksiin oli 687 teosta. Mitalikokoelmaan kuului vuoden 2013 lopussa 179 erilaista mitalia, joista osaan on hankittu kaksoiskappaleet. Kuvitustaiteen kokoelmassa oli vuoden 2013 lopussa 206 teosta. Helmi Usmalan kokoelmassa (Halosten Museosäätiön lahjoitus v. 2005) oli vuoden 2013 lopussa 2 439 teosta. SSP- kokoelma on Valtion vakuusrahaston omistama ns. Suomen Säästöpankkien talletuskokoelma. Mikkelin taidemuseoon on talletettu Etelä-Savon alueen säästöpankkien kokoelmista 104 teosta suomalaista kuvataidetta. Kokoelmaa ei kartuteta. Taidemuseon kokoelmien kartunta Martti Airion taidekokoelmaan hankittiin teos AIR000743 Aarre Heinonen, Asetelma, 1973, öljy kankaalle, 81,2x100 cm Mikkelin kaupungin taidekokoelmaan hankittiin teokset KAU001256 Harri Heinonen, Berliini, Saksa, 2012, Editio 1/3, pigmenttimustevedos, 48,5x77,5 cm KAU001257 Harri Heinonen, Sunderland, Englanti, 2012, Editio 1/3, pigmenttimustevedos, 38x94 cm KAU001258 Mikko Auerniitty, Yyteri, Suomi, 2008, Editio 1/3, pigmenttimustevedos, 78,5x100,5 cm KAU001259 Hannu Hyrske, Il Dottore, 2009, akvatinta, viivasyövytys, 8x6,5 cm KAU001260 Hannu Hyrske, Toipilas, 2007, akvatinta, viivasyövytys, 8,1x6,1 cm KAU001261 Hannu Hyrske, Ab ovo, 2010, akvatinta, viivasyövytys, 9,1x12,1 cm KAU001262 Inari Krohn, Kalastajan aamu, 2012, viivasyövytys, vesiväripuupiirros, 30,3x25,9 cm KAU001263 Piia Lehti, Karu selli, 2003, akvatinta, viivasyövytys, 31,5x61,3 cm KAU001264 Tiina Kivinen, Hiljainen ranta, 2012, akvatinta, kuivaneula, mezzotinto, 26,9x26,8 cm KAU001265 Tiina Kivinen, Heijastus, 2012, akvatinta, kuivaneula, mezzotinto, 26,3x26,6 cm KAU001266 Johanna Koistinen, Suo, 2011, akvatinta, etsaus, 49,8x24,8 cm KAU001267 Johanna Koistinen, Sade, 2011, akvatinta, etsaus, 49,7x25 cm KAU001268 Johanna Koistinen, Ruusu, 2011, akvatinta, etsaus, 49,8x25 cm KAU001269 Kirsimaria E. Törönen-Ripatti, Viisaat vaimot I, 2001, linopiirros, lyijykynä, tussi, 23x17,8 cm KAU001270 Kirsimaria E. Törönen-Ripatti, Viisaat vaimot II, 2001, linopiirros, lyijykynä, tussi, 23x16,8 cm KAU001271 Pekka Hiltunen, Näky lähteessä, 1971, akryyli kovalevylle, 140,5x150 cm 11 Mikko Auerniitty, Yyteri, Suomi, 2008, pigmenttimustevedos, Editio 1/3, 78,5x100,5 cm. Kuva Mikko Auerniitty Prosenttimäärärahalla hankittiin Nuijamiehen kaupunginosan uuteen Vilttihattu-päiväkotiin teokset KAU001272 Hannu Hyrske, Mestari, 2010, akvatinta, viivasyövytys, 7,5x6,3 cm KAU001273 Hannu Hyrske, Junnu, 2013, akvatinta, viivasyövytys, 12x9,7 cm KAU001274 Hannu Hyrske, Suojelus, 2012, akvatinta, viivasyövytys, 11,9x13,5 cm KAU001275 Hannu Hyrske, Talvehtija, 2011, akvatinta, viivasyövytys, 9,8x14 cm KAU001276 Hannu Hyrske, Varhain, 2008, akvatinta, viivasyövytys, 9,8x13,4 cm KAU001277 Outi Heiskanen, Kissa kurkottaa, 1974, 2002, viivasyövytys, 11,5x14 cm KAU001278 Inari Krohn, Saari, 2006, akvatinta, viivasyövytys, vesiväripuupiirros, 28,3x 1,5 cm KAU001279 Katja Mesikämmen, Home Tree, 2010, silkkipaino, 42,4x35,7 cm KAU001280 Sauli Iso-Lähteenmäki, Puutarha metsän reunassa, 2012, akvatinta, pehmeäpohja, viivasyövytys, 46,2x18,8 cm KAU001281 Miina Äkkijyrkkä, Rehevä kyyttö, 2011, akvatinta, pehmeäpohja, viivasyövytys, 36x47,6 cm KAU001284 Pekka Hiltunen, Tahtoo sisään, 2008, öljy kankaalle, 50x55 cm KAU001285 Pekka Hiltunen, Mennään kotiin, 2008, öljy kankaalle, 50x55 cm KAU001286 Pekka Hiltunen, En minä pelännyt, 2008, öljy kankaalle, 50x55 cm KAU001287 Paavo Pelvo, Ketunpennut, 2012, öljy kankaalle, 101,5x101,5 cm KAU001288 Paavo Pelvo, Syksy, 2004, öljy kankaalle, 86x140 cm 12 Pekka Hiltunen, Näky lähteessä, 1971, akryyli kovalevylle, 140,5x150 cm. Kuva Harri Heinonen Hannu Hyrske, Junnu, 2013, akvatinta, viivasyövytys, 12x9,7 cm. Kuva Paula Hyvönen 13 Paavo Pelvo, Ketunpennut, 2012, öljy kankaalle, 101,5x101,5 cm. Kuva Paavo Pelvo Päiväkoti Vilttihatun lapset inspiroituivat Paavo Pelvon ketuista. Kuva Anne Jukarainen Mikkelin Taideyhdistys ry:n kokoelma Mikkelin taidemuseo sai merkittävän lahjoituksen, kun Mikkelin Taideyhdistys ry lahjoitti 66 teoksensa kokoelman taidemuseolle 31.10. Kokoelma sisältää suomalaista kuvataidetta, joista maalauksia on 47 ja grafiikkaa 19. Taideyhdistys perustettiin vuonna 1945 edistämään eteläsavolaista kuvataidetta ja taidekasvatusta. Vuosittai- 14 set näyttelyt ja kokoelman kartuttaminen olivat keskeisessä roolissa taiteen edistämisessä. Kokoelman perusosa kerättiin toiminnan alkuvuosista 1960-luvun puoliväliin. Hankinnoissa seurattiin 1940–50 -lukujen valtavirtauksia, painottuen ekspressionismiin ja sen eri muunnelmiin. Teoksia hankittiin sekä vakiintuneilta taiteilijoilta että nousevan taiteilijapolven edustajilta. Teemallisesti kokoelman keskeisenä runkona ovat maisemat, kaupunkikuvat, asetelmat ja henkilökuvat. Taiteilijoina mm. Tuomas von Boehm, Harry Henriksson, Yrjö S. Muukka, Onni Oja, Yrjö Saarinen ja Elga Sesemann. Elga Sesemann, Auringonnousu, 1946, öljy puulevylle, 49x71cm. Kuva Mikkelin taidemuseo Antti Niinimäki, Poistuvat, 1974, pastelli, 60x50 cm. Kuva Mikkelin taidemuseo Taidekokoelmien hoito Vuoden aikana kunnostettiin ja kehystettiin kokoelmiin kuuluvia teoksia. Kehystys- ja kunnostustyötä on tehty sekä omana työnä että ostopalveluina. 15 Kesäkuun alussa (3. – 7.6.) konservoitiin Lähemäen lastentalon julkisivussa oleva Michael Schilkinin suuri keramiikkareliefi Nuori polvi (1950). Teoksen konservointi oli osa lastentalon laajaa kunnostushanketta, josta vastasi kaupungin tilahallinto. Mikkelin Lähemäen kaupunginosassa sijaitseva 1949 valmistunut lastentalo on Eero Jokilehdon suunnittelema rakennus. Lastentalossa toimii vielä Lähemäen päiväkoti. Eteläseinällä oleva Michael Schilkinin suunnittelema ja toteuttama reliefi oli pääsääntöisesti hyvin säilynyt. Schilkinin reliefin konservointia Lähemäen lastentalolla. Kuva Paula Hyvönen Reliefistä tehtiin alustava vauriokartoitus ja toimenpidesuunnitelma vuoden 2010 lopulla konservaattoriopiskelijoiden Anna Patterin ja Sini Liljan toimesta. Teoksen kunnostuksen suorittivat konservaattori Teemu Kajaste ja rappaus- ja kipsityöntekijä Harri Siitonen. Reliefin pinnat puhdistettiin ja vanhat saumaukset poistettiin ja korvattiin uudella laastilla. Taidekokoelmien inventoinnit Systemaattista inventointia ei tehty. Virastoihin sijoitettujen teosten palautusten ja uudelleensijoitusten yhteydessä tehtiin kuntokartoitus ja teosten uudelleenkehystämistä. Teosten sijoittaminen kokoelmista Taidemuseo sijoittaa kaupungin julkisiin tiloihin ja työtiloihin teoksia Mikkelin kaupungin taidekokoelmasta. Vuoden aikana teosten sijoituksia ja siirtoja oli 50 kpl. Taideteosten siirrot työllistävät taidemuseota yhä enemmän kaupungin laitosten muuttojen ja remonttien vuoksi. Taidemuseon kokoelmien lainaukset Amos Andersonin taidemuseo Helsingistä lainasi näyttelyyn Art Deco ja taiteet 7.3. – 21.7.2013 Yrjö Ollilan teoksen Poika ja verkko, 1918, öljy kankaalle, Martti Airion taidekokoelma. Taideteosten talletuksia (maksullinen lainaus muihin laitoksiin Mikkelissä) oli yhdeksässä eri laitoksessa yhteensä 3 veistosta, 15 maalausta ja 19 grafiikan vedosta. Suur-Savon museon kokoelmiin liitettiin kuudelta lahjoittajalta yhteensä 45 esinettä. Kartuntaa on pyritty rajoittamaan, sillä luetteloimatonta aineistoa on runsaasti. Esinekokoelmista tehtiin yksi lainaus ja lainattuja esineitä oli 2. Päämajamuseon kokoelmiin liitettiin kahdelta lahjoittajalta yhteensä 50 esinettä. Viestikeskus Lokin esinekokoelmat eivät karttuneet kertomusvuotena. Suur-Savon museon, Päämajamuseon ja Viestikeskus Lokin esinekokoelmien laajuus oli vuoden 2013 lopussa 14 063 esinettä. 16 Valokuvakokoelmista tehtiin 11 lainausta, yhteensä 55 valokuvaa. Valokuvia käytettiin paljon Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma – hankkeen julkaisuissa. Valokuvakokoelmiin luetteloitiin 3 974 valokuvaa, luettelointityötä tekivät Mikkelin työpajan kautta palkattu luetteloija sekä kesätyöntekijät valvontatehtävien ohessa. Kertomusvuonna museon kokoelmiin liitettiin 3 378 valokuvaa. Kokoelman laajuus oli vuoden 2013 lopussa 25 788 valokuvaa. Kirjasto ja arkisto Taidemuseon ja Suur-Savon museon yhteiseen käsikirjastoon liitettiin kirjoja, lehtiä, näyttelyluetteloita, toimintakertomuksia, raportteja ja esitteitä yhteensä 305 kappaletta. Suurin osa niistä saatiin lahjoituksina ja julkaisuvaihdon kautta. Kirjastoon ostettiin kansatieteeseen, historiaan ja taidehistoriaan liittyvää kirjallisuutta. Tilattuina on tullut Apollo, Avotakka, Diana, Glorian Antiikki, Helsingin Sanomat, Hiidenkivi, Historiallinen aikakauskirja, Itä-Savo, Länsi-Savo, Kuvittaja-lehti, Muinaistutkija, Numismaatikko, PhotoRaw, Pieksämäen lehti, Savon Sanomat, Stylus-lehti, Sukuviesti ja Taide-lehti sekä Suomen museoliiton jäsenyyttä vastaan jäsentilauksena Museo-lehti. Grafia ry:n toimesta on saatu Grafia – jäsenlehti. Käsikirjastossa oli vuoden 2013 lopussa 15 077 julkaisua. Mikkelin kaupungin museoita koskevat ja taidemuseon toiminta-alueen kuvataidetapahtumista sekä alueen taiteilijoista kootut lehtiartikkelit arkistoitiin. Taidemuseon näyttelyitä, tapahtumia ja taidehankintoja digikuvattiin näyttelyiden ja teosluetteloinnin yhteydessä. Painokelpoisia kuvia valokuvautettiin ammattikuvaajilla. Lahjoittajat Mikkelin kaupungin museot ovat saaneet kertomusvuonna lahjoituksena valokuvia, julkaisuja, esineitä ja taideteoksia seuraavilta: Risto Alanne, Marja-Leena Antikainen, Pirkko Huotari, Paula Kettunen, Kimmo Marttinen, Mikkelin Matkatoimisto, Mikkelin Taideyhdistys ry, Anja Ollikainen, Kari Paavilainen, Leevi Pajunen, Marja-Liisa Pätilä, Pirkko Ruohonen, Matti Sikanen, Sotainvalidien Veljesliitto, Raimo Virtanen 5. NÄYTTELYTOIMINTA Taidemuseo Taidemuseon pysyvänä perusnäyttelynä on Martti Airion taidekokoelma. Airion kokoelma käsittää suomalaista kuvataidetta 1870-luvulta lähtien. Näyttelyssä on lisäksi antiikkihuonekaluja, itämaisia mattoja ja taideteollisuutta. Toisen kerroksen tiloissa on pysyvästi Johannes Haapasalon tuotantoa esittelevä näyttely. Esillä on 27 veistosta. Taidemuseon näyttelyt esittelivät mm. eteläsavolaista nykytaidetta ja merkittäviä taidekokoelmia, kuten Viipurin Taiteenystävät ry:n ja Forsellesin kokoelmia. Vaihtuvia näyttelyjä järjestettiin kuusi, joista neljä ensimmäisessä kerroksessa ja kaksi toisen kerroksen tiloissa. Alueen taidetta käsitteleviä näyttelyjä oli kaksi. Kävijämäärä oli 6 599 (8 072 v. 2012) jakaantuen seuraavasti: tammikuu 619 / helmikuu 993 / maaliskuu 316 / huhtikuu 336 / toukokuu 205 / kesäkuu 210 / heinäkuu 506 / elokuu 378 / syyskuu 522 / lokakuu 1 058 / marraskuu 893 / joulukuu 563. Taidemuseossa pidettiin kertomusvuoden aikana seuraavat näyttelyt: 8.2. – 28.4. Football Landscapes – Mikko Auerniitty & Harri Heinonen (1. krs) Valokuvataiteilijat Harri Heinonen (Mikkeli) ja Mikko Auerniitty (Jyväskylä) tarkastelivat Football Landscapes – näyttelyssä jalkapalloa osana maisemaa ja kaupunkitilaa. Näyttely oli ensimmäisen kerran esillä Suomen Urheilumuseossa Helsingissä syksyllä 2011, jolloin julkaistiin samanniminen valokuvakirja. Mikkelissä 17 nähdyssä kokonaisuudessa nähtiin myös uutta materiaalia Ranskasta, Saksasta, Tšekistä, Skotlannista, Belgiasta, Hollannista, Ruotsista ja Virosta. Näyttely oli Mikkelin taidemuseon kanssa samanaikaisesti esillä maaliskuussa myös Berliinin 11mm Internationales Fussballfilmfestivaaleilla. Kriitikko Otso Kantokorpi kirjoittaa Football Landscapes – kirjassa: ”Jalkapallostadionit ovat ikään kuin väliaikaisia paikkoja, joiden henki manifestoituu vain otteluiden aikana. Ne sijaitsevat usein määrittelemättömällä rajamaalla tai suorastaan joutomaalla. Ne ovat tyypillisesti ns. epäpaikkoja, joilta puuttuu identiteetti ja historia. Voisikin ajatella, että Auerniityn ja Heinosen maisemat kuvaavat yhdysvaltalaisen taiteilija Robert Smithsonin tavoin käänteisiä raunioita. Kyseessä on tietyllä tavalla raunioromantiikan vastakohta, joka kertoo siitä, kuinka modernit rakenteemme saattavat olla kuin raunioita jo ennen valmistumistaan.” Kantokorpi jatkaa, että tekijöiden dokumentaristinen lähestymistapa paljastaa ”tapahtumapaikan draaman ja sinne sijoittuvat – tai kuviteltavissa olevat – narratiiviset ulottuvuudet. Tyhjä vaatii usein mielikuvituksen avulla täyttämistä, läsnäolo manifestoituu usein juuri poissaolon kautta. Kuvien hiljainen ja arkipäiväinen poetiikka takaa sen, että kuvien merkitys ei katoa yhdellä silmäyksellä tai tunnistamisella, ikään kuin arvoituksen ratkaisemisella.” Jalkapallo onkin ihmeellinen peli. Sen kautta ilmaistaan identiteettiä, politikoidaan ja sen synnyttämää kiihkeyttä on usein rajoitettava ja kontrolloitava. Tekijät näyttävät jalkapallon ja maiseman poeettisen kauneuden, vahvistaen samalla tietämystämme jalkapallosta ja sen kulttuurisista merkityksistä. Ripustuskuva Football Landscapes – näyttelystä. Kuva Harri Heinonen 20.3. – 15.9. Meidän taidetta – Hankintoja ja lahjoituksia (2. krs) Kokoelmakartuntaa lahjoituksin ja ostoin viimeisen viiden vuoden ajalta esittelevässä näyttelykokonaisuudessa oli esillä maalauksia, piirustuksia, grafiikkaa, valokuvia ja sekatekniikkatöitä. Ripustuksessa oli mukana 57 teosta 26:lta eri taiteilijalta. Näyttelyssä mukana olleet teokset olivat pääosin taidemuseon seitsemästä eri kokoelmasta. Näyttely oli ensimmäinen kahdesta taidemuseon kokoelmia esitelevästä näyttelystä. 18.5. – 15.9. Kuvataiteen hyväksi – Viipurin Taiteenystävät ry:n talletuskokoelma (1. krs) Mikkelin taidemuseon kesänäyttely esitteli suomalaisen kultakauden mestareiden teoksia Viipurin Taiteenystävät ry:n kokoelmasta. Taidehistoriallisesti merkittävä kokoelma on talletettu kahteen museoon: Hämeenlinnan taidemuseoon (50 teosta) ja Etelä-Karjalan taidemuseoon, Lappeenrantaan (126 teosta, sisältäen sodan jälkeen hankitut teokset). Mikkelissä esillä ollut kokonaisuus toteutettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan taidemuseon kanssa. Amanuenssi Paula Hyvönen ja intendentti Leena Räty valitsivat näyttelyn teokset ja esillä oli mm. Albert Edelfeltin, Pekka Halosen, Hugo Simbergin, Jalmari Ruokokosken ja Tyko Sallisen teoksia. Viipurin Taiteenystävät ry perustettiin 18.3.1890 Viipurissa edistämään kuvataiteita. Yhdistyksen tavoitteiksi kirjattiin piirustuskoulun perustaminen ja taidekokoelmien hankkiminen. Jo seuraavan vuoden aikana yhdistys käynnisti Viipurin piirustuskoulun toiminnan. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin taidemaalari Arvid Liljelund. Koulun pitkäaikaisin rehtori ja opettaja oli Mikkelissä syntynyt taidemaalari Rurik Lindquist. Hänen kautenaan, 1900 – 1940, Viipuri nousi kolmanneksi merkittäväksi taideopintokaupungiksi Helsingin ja 18 Turun lisäksi. Taidekokoelma sai alkunsa vuonna 1895 lahjoitusten kautta. Ensimmäiset teokset olivat Arvid Liljelundin Saaristolaismaisema ja Gunnar Berndtsonin Veneessä lammella. Vuonna 1900 perustettiin oma rahasto taideteosten hankintaa varten. Kokoelma sisältää kotimaisen kuvataiteen mestareiden teoksia. Tunnettuja teoksia ovat Mikkelissä esillä olleet Tyko Sallisen St.Malo (1914), Pekka Halosen Koski (1900-luvun alku) ja Jalmari Ruokokosken Omakuva (1915). Lisäksi kokoelmaan kuuluu viipurilaisten taiteilijoiden teoksia. Uusista teoshankinnoista vastaa Taiteenystävien hankintakomitea yhdessä Etelä-Karjalan taidemuseon kanssa. Yhdistyksen näyttelytoiminnalla, piirustuskoululla ja kokoelmalla oli merkittävä rooli taiteen edistämisessä ja tunnetuksi tekemisessä viipurilaisessa kulttuurielämässä. Viipurin Taiteenystävät ry toimii edelleen kuvataiteen hyväksi tukemalla mm. Viipurin Taiteilijaseuran näyttelyitä ja hankkimalla teoksia kokoelmaan. Hugo Simberg, Aihe Porvoosta, 1912, öljy kankaalle, Viipurin Taiteenystävien kokoelma. Kuva Seppo Hölsä 27.9. – 3.11. Markku Laamanen (1.krs) Mikkeliläisen kuvataiteilija Markku Laamasen näyttelyssä oli esillä 29 piirustusta ja maalausta vuosilta 2000 – 2013. Teosten fauna- ja flora-aiheet sulautuvat pastellimaalauksissa ja lyijykynäpiirroksissa metamorfoosimaisiksi kokonaisuuksiksi surrealismin ja fantasian hengessä. Markku Laamasen teoksissa liikutaan unen, mielikuvituksen ja alitajunnan maailmoissa. Taiteilija kertoo työskentelevänsä yhdistelemällä kuvallisia aineksia sattumanvaraisesti pohtimatta sisältöä sen tarkemmin ennakolta. Näkyvän todellisuuden kuvat ja surrealistiset elementit sulautuvat maalauksissa omintakeisiksi yhdistelmiksi huumorin pilkahduksia unohtamatta. Teknisesti taidokkaat teokset ovat muodoltaan vahvoja ja tarkkapiirtoisia. Tärkeimmät elementit – ihmis-, kasvi- tai eläinkunnan edustajista koostetut merkilliset olennot on nostettu näyttämölle lähempää tarkastelua varten. Kulissimainen tausta, renessanssihenkinen maisema tai pelkistetty värikenttä, alleviivaa teosten epätodellista, irrationaalista tunnelmaa. Kuvataiteilija Markku Laamanen ja museovirkailija Arto Kurittu näyttelyä ripustamassa. Kuva Anna-Maria Larikka 27.9.2013 – 25.5.2014 ANIMALS! – Kuvataiteen eläimiä (2. krs) Eläimet valtasivat Mikkelin taidemuseon toisen kerroksen taiteen keinoin. Näyttely oli vuoden toinen kokoelmanäyttely. Amanuenssi Paula Hyvönen valitsi teokset taidemuseon seitsemästä eri taidekokoelmasta. Näyttely jakaantui kahdeksi eri ripustukseksi, josta syksyllä aukeavassa kokonaisuudessa oli esillä maalauk- 19 sia, piirustuksia, grafiikkaa, valokuvia ja veistoksia 1800-luvulta nykypäivään. Kokonaisuus antoi hyvän mahdollisuuden vertailla eri tekniikoita ja tapoja kuvata eläinten fyysistä olemusta ja luonteen piirteitä. Toisen kerroksen näyttelyhuoneilla oli omat teemansa: Lintutarha, Kissalaakso, Hevostalli ja Koiramäki. Taiteilijoina Aarne Aho, Håkan Brunberg, Alvar Cawén, Johannes Haapasalo, Veikko Haukkavaara, Jussi Heikkilä, Harri Heinonen, Leila Hietala-Hämäläinen, Pekka Hiltunen, Annikki Hovisaari, Esko Kaarakka, Pekka Kauhanen, Sigfrid August Keinänen, Tuula Lehtinen, Leo Lindsten, Elvi Maarni, Tuula Moilanen, Kirsi Neuvonen, Pirkko Nukari, Mikko Oinonen, Gunvor Olin-Grönqvist, Panu Patomäki, Martti Poikolainen, Helge Riskula, Kirsti Rista, Jaakko Sievänen, Nina Terno, Frans Toikkanen, Raimo Uimonen, Riitta Uusitalo, Helmi Usmala ja Voitto Vikainen. Näyttelyä täydensi Turun museokeskuksesta lainassa ollut näyttely Enteet ja ennusteet Koiramäen tapaan, joka oli esillä 27.9.2013 – 9.2.2014. Tässä kiertonäyttelyssä päästiin tutustumaan Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoista tuttujen hahmojen mukana talvisiin arkiaskareisiin, tarinoihin tontuista ja haltijoista sekä pääsiäisen ja loppiaisen uskomuksiin. Yksityiskohta Enteet ja ennusteet Koiramäen tapaan – näyttelystä. Kuva Paula Hyvönen 15.11.2013 – 9.2.2014 Suomalaista modernismia – Forselles-kokoelma (1. krs) Taidemuseon vuoden viimeinen vaihtuva näyttely esitteli mielenkiintoisen kokoonpanon suomalaista modernismia 1940-luvulta 1990-luvun alkuun saakka. Näyttely koottiin yhteistyössä Joensuun taidemuseon kanssa, jonka Forselles-lahjoituskokoelmasta valittiin näyttelyn 70 teosta. Helsinkiläinen taiteenkeräilijä Carl-Johan af Forselles (1923 - 2010) lahjoitti Joensuun taidemuseolle lähes 500 teoksen kokonaisuuden vuonna 2007. Kokoelma sisältää maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa. Carl-Johan af Forsellesin merkitys suomalaisessa taidekentässä toisen maailmansodan jälkeisen modernismin - nonfiguratiivisen, konkretistisen, konstruktivistisen, kineettisen ja kokeilevan taiteen - tukijana ja edistäjänä on suuri. Hän on kirjoittanut aiheesta useita artikkeleita ja toiminut asiantuntijana näyttelyiden kokoamisessa. Laajojen esseiden ohella hän on kirjoittanut useita taiteilijoiden monografioita. Af Forsellesin kokoelma alkoi karttua 1940-luvulta alkaen sitä mukaa kun hän tutustui taiteilijoihin, kuten Lars-Gunnar Nordströmiin, Per Steniukseen, Anitra Lucanderiin ja Tapani Raittilaan. Nämä taiteilijat kuuluivat Vapaan Taidekoulun ja Galerie Artekin ympärille 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa muodostuneeseen ryhmittymään, joka toimi suomalaisen taiteen uudistamisen puolesta. Tuohon joukkoon kuuluivat myös Birger Carlstedt, Erik Granfelt, Ernst Mether-Borgström, Rafael Wardi, Tuomas von Boehm ja Sam Vanni. Myös af Forselles liittyi mukaan tähän taidepiiriin, jonka taiteilijoiden teoksia hän hankki kotiinsa. Kokoelman pääpaino on 1940- ja 1950-luvuilla debytoineiden nuorten taiteilijoiden, kuten Mether-Borgströmin, Lucanderin ja Nordströmin, teoksissa. Myös suomalaisen abstraktin taiteen uranuurtajan Ole Kandelinin teoksia on mukana. Vaikka af Forselles tunnetaan erityisesti konkretismin asiantuntijana, hän oli silti laajakatseinen erilaisten taidesuuntauksien tarkkailija. Kokoelmaan tuli vuosien varrella mukaan uusia taiteilijoita 20 ja monenlaisia suuntauksia: Timo Aallon, Göran Augustsonin, Eino Ruutsalon rinnalle ilmestyi 1960-luvun nuoriin radikaaleihin kuuluneiden taiteilijoiden, kuten Raimo Reinikaisen ja Pekka Mäkisen teoksia. Aluetaidemuseotoiminta Toiminnan tavoitteena on ollut kuvataidepalvelujen avulla herättää myönteisiä asenteita kuvataidetta ja taidemuseotoimintaa kohtaan sekä lisätä tietoutta kuvataiteesta. Tehtäviin kuuluvat myös kuvataiteen asiantuntijapalvelut, mm. näyttelytoimintaan liittyvät tekniset kysymykset ja julkisten taidekokoelmien hoitoon liittyvät asiat. Taidekasvatus- ja neuvontatehtävien lisäksi aluetaidemuseo kartoittaa ja tutkii toimintaalueensa kuvataidetta. Aluetaidemuseotoiminnan yksi keskeinen toimintamuoto on aikaisempina vuosina ollut lainattavien kiertonäyttelyiden kokoaminen. Toimintaympäristön muutokset, ennen kaikkea alueen oman näyttelytuotannon voimakas kasvu, ovat vaikuttaneet kiertonäyttelyiden lainausten selvään vähenemiseen, minkä vuoksi aluetoiminnassa on järjestetty erilaisia taidekasvatuksellisia teemapäiviä kyläkouluille ja mm. erityisryhmille suunnattuja työpajoja. Työpajoista lisää tarkemmin kohdassa 7. Yhteistyö. Mikkelin taidemuseon aluetaidemuseotoiminnassa oli vuonna 2013 mukana 6 näyttelyä, 4 opetuspakettia ja 2 virikemateriaalikokonaisuutta. Lainoja oli yhteensä 7. Näyttelyihin ja opetuspaketteihin tutustui arviolta 630 kävijää. Näyttelyjä lainasivat pääasiassa kuntien kulttuurilautakunnat, kirjastot ja päiväkodit. Aluetaidemuseon lainanäyttelyistä perittiin näyttelymaksu 40 €, päiväkodeille näyttelyt ja opetuspaketit olivat ilmaisia. Kuljetuskustannukset lainaaja maksoi yhteen suuntaan. Mikkelin taidemuseo vakuutti taideteokset. Etelä-Savon ulkopuolelle lainattaessa lainaaja huolehti kaikista kustannuksista. Taideteemapäivät Vuonna 2012 aloitettujen kyläkouluille suunnattujen Taideteemapäivien järjestämistä jatkettiin. Päivän aikana tutustuttiin aluetoiminnan tuottamaan pienimuotoiseen näyttelyyn eri luokka-asteille soveltuvin teemoin ja toiminnallisessa osuudessa tehtiin erilaisia roiskemaalauksia. Joroisten Kolman koulun 36 oppilasta osallistui teemapäivään toukokuussa ja Hirvensalmen Lahnaniemen koulun 26 oppilasta lokakuussa. Taideteemapäivän ohjasivat kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen-Ripatti ja museovirkailija Arto Kurittu. Lahnaniemen koulun oppilaiden roiskemaalaus, yksityiskohta. Kuva Kirsimaria E. Törönen-Ripatti 21 Näyttelyt Päämajan naiset Mikkelin kaupungin kuva-arkiston valokuvista koottu päämajassa talvi- ja jatkosodan aikana työskennelleiden naisten elämää kuvaava näyttely, 22 mustavalkoista valokuvaa sekä Päämajan naisten elämästä kertova esite. Näyttelypaikka: Pertunmaa. Eläinihmisiä - Kirsi Neuvosen grafiikkaa Kirsi Neuvosen Eläinihmisiä – grafiikanvedoksista koottu pienoisnäyttely, joka soveltuu lainattavaksi erityisesti päiväkoteihin ja kirjastoihin. Ei lainauksia. Pihapiirissä Tyylisuuntien pyörteissä pihapiirit ja interiöörit ovat taipuneet monenlaisiin tehtäviin osallistuttuaan aikanaan myös kansallisen identiteetin rakentamiseen. Näyttelyn 18 vesivärityötä ja grafiikanvedosta kuuluvat Mikkelin kaupungin taidekokoelman. Näyttelypaikka: Pertunmaa. Ateljeena avara luonto – Helmi Usmala 1904 – 1993 Näyttely esittelee mikkeliläissyntyisen taiteilijan monipuolista vesivärituotantoa. Mukana ovat Usmalan keskeiset aihepiirit, maisemat, kukat ja kaupunkinäkymät. Näyttelyssä on kaikkiaan 20 teosta. Ei lainauksia. Aiemmin valmistuneista näyttelyistä kierrossa olivat vielä Kuva opettaa - Koulujen opetuskuvia ja Kurkistus korttiin – näyttelyt. Opetuspaketit Värileikki Mikkelin taidemuseon tuottama alkuopetuspaketti väreistä. Ei lainauksia. Muistipeli Grafiikan tekemistä havainnollistava alkuopetuspaketti väreistä. Ei lainauksia. Kuva-aakkoset Mikkelin taidemuseon tuottama alkuopetuspaketti kuvan tekemisen peruselementeistä. Lainaaja: Heinäveden yläkoulu. Tekstiilipaketti Tekstiilien koostumukseen, valmistukseen ja käyttömahdollisuuksiin johdatteleva laaja opetuspaketti. Lainaaja: Heinäveden yläkoulu. Virikemateriaalikokonaisuudet Kosketa, koe ja kuvaile Martti Airion taidekokoelmasta valittujen maalausten pohjalta toteutetut tunnusteltavat taulut, niiden kuvailutulkkaukset, tuoksut, musiikki ja tehtävävinkkejä sisältävä kokonaisuus erityisryhmille yhteisiin muisteluja tarinankerrontahetkiin. Lainaaja: Kalevankankaan koulu, Mikkeli. Kahvi Kahviin liittyviä esineitä ja kuvia sisältävä materiaali erityisesti senioriryhmien muistelu- ja keskusteluhetkien virikemateriaaliksi. Lainaajat: Anna-koti, Mikkeli; Kuharannan palvelukoti, Juva. Diasarjat, pienoismallit ja videot Mikkelin taidemuseolla oli kertomusvuonna 75 lainattavaa diasarjaa ja kuusi opetuskäyttöön tarkoitettua pienoismallia. Lainattavia videoita oli 31. Suur-Savon museo Suur-Savon museossa vaihtuvana näyttelynä oli 15.5. – 31.12.2013 Korttipeliä – Kansanhuoltoministeriö 1939 – 1949, jonka perustana on Kansallisarkiston kokoama aineisto Kansanhuollon toiminnasta sotavuosina ja sen jälkeen. Näyttely tehtiin yhteistyössä Mikkelin maakunta-arkiston kanssa. Kansallisarkiston näyttelyä täydennettiin Suur-Savon museon kokoelmasta kootulla materiaalilla. Näyttelyn avasi Mikkelin maa- 22 kunta-arkiston johtaja Tytti Voutilainen hanurimusiikin säestyksellä. Kansallisarkiston aineisto lähti kiertoon ja näyttely jatkui 1.9.2013 pienempimuotoisena vuoden loppuun asti. Suur-Savon museon näyttely Kauppahalli – Mikkelin kauppahallisuunnitelmia oli esillä kauppakeskus Stellassa Kauppahallin juhlaviikon aikana 19. – 23.3.2013. Korttipeliä – näyttelyn avajaiset 15.5.2013 Suur-Savon museossa. Kuva Päivi Rantanen Päämajamuseo Edellisen vuoden näyttely Hyvää Syntymäpäivää Herra Marsalkka jatkui 28.2.2013 asti. Päämajamuseon vaihtuvana näyttelynä oli 2.5. – 31.8 Päämajan johtama tiedustelu. Näyttely kertoi tiedustelun kehittymisestä ja toiminnasta talvi- ja jatkosodassa. Näyttelyn avasi everstiluutnantti evp., maanpuolustuspiirin päällikkö, Ari Kuikka. Ohjelmasta vastasi mikkeliläinen Rintamaveteraanikuoro. 6. MUSEO JA YLEISÖ Taidemuseo Taidemuseo on ollut avoinna talvikaudella (loka-huhtikuu) keskiviikkoisin klo 12- 19, torstaista sunnuntaihin klo 10 – 17, paitsi lauantaisin klo 10 – 13 ja kesäkaudella (touko-syyskuu) tiistaista sunnuntaihin klo 10 – 17, paitsi keskiviikkoisin klo 12 – 19 ja lauantaisin klo 10 – 13. Näyttelyvaihtojen vuoksi taidemuseo oli suljettuna yleisöltä 28.1. – 7.2., 29.4. – 17.5., 16. – 26.9. ja 4. – 14.11. Kävijämäärä oli 6 599 (8 072 vuonna 2012), joista ryhmäkävijöitä oli 2 724 (vuonna 2012 ryhmäkävijöitä 2 485). Taidemuseon pääsymaksu oli 5 €, opiskelijat 2,50 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Ryhmät (yli 12 hlöä) 4 €/hlö. Aukioloajan ulkopuolinen käynti arkipäivinä 60 €/ryhmä, sunnuntaisin ja juhlapyhinä 100 €/ryhmä pääsymaksun lisäksi. Ilmaiseksi näyttelyihin ovat tutustuneet koululaisryhmät, ammattitaiteilijat, Mikkelin kaupungin vieraat, avajaisvieraat ja tiedotustilaisuuksiin yms. osallistujat. Taidemuseoon oli ilmainen sisäänpääsy perjantaisin talvikaudella lokakuusta huhtikuuhun sekä kansainvälisenä museopäivänä 18.5. 23 Tammikuun 27. päivään asti esillä olleeseen Viiva Italia – näyttelyyn liittyen järjestettiin 18.1. keskusteleva luento nykytaiteen katsomisesta ja kaksi tietoiskua grafiikan tekemisestä, jotka piti FM taidekasvattaja Merja Kontinen. Taidemuseoon oli ilmainen sisäänpääsy ja kahvitarjoilu. Football Landscapes – näyttelyyn liittyen perjantaina 22.2. oli taiteilijatapaaminen, jossa valokuvataiteilija Harri Heinonen kertoi teosten synnystä ja jalkapallofaniudesta. Taidemuseossa oli 6.9. tapahtumapäivä, jossa amanuenssi Paula Hyvönen piti yleisöesitelmät näyttelyistä Meidän taidetta ja Kuvataiteen hyväksi. Kesämuistot kuviksi – työpajoja ohjasi museovirkailija Päivi Rantanen. Taidemuseoon oli ilmainen sisäänpääsy. Kesämuistot kuviksi – teos. Kuva Päivi Rantanen Animals – näyttelyn yhteydessä järjestettiin 18.10. museovirkailija Arto Kuritun vetämät satutunnit ja museovirkailija Päivi Rantasen ohjaama eläinsuunnistus, 25.10. ja 1.11. heijastinpajat museovirkailija Päivi Rantasen vetämänä, 15.11. Eläimet suku- ja kuntavaakunoissa - teemaopastus museovirkailija Arto Kuritun vetämänä, 22.11. Tiltan kierros Koiramäessä - teemaopastus museovirkailija Maire Partin vetämänä, 30.11. ja 13.12. joulukoristepajat museovirkailija Kaisu Mäkisen ohjaamana. Mikkelin musiikkiopiston vaski- ja huiluyhtyeet esiintyivät taidemuseossa 13.12. Ohjelmassa oli jouluista musiikkia. Diasarjoja, pienoismalleja ja videoita lainattiin vuoden aikana 2 kertaa (5 kertaa vuonna 2012). Katsojia oli 120 (460 vuonna 2012). Diasarjojen, pienoismallien ja videoiden lainaus oli maksutonta. Aluetaidemuseotoiminnassa oli vuonna 2013 mukana 6 näyttelyä ja 4 opetuspakettia. Lainauksia oli 7 (8 vuonna 2012). Niissä oli kävijöitä 630 (990 vuonna 2012). Suur-Savon museo Suur-Savon museo on ollut avoinna yleisölle keskiviikkoisin klo 10 – 17, lauantaisin klo 14 – 17 ja kesäaikaan 2.5. – 31.8. tiistaista perjantaihin klo 10 – 17, lauantaina klo14 – 17. Pääsymaksu oli 2,50 €, opiskelijat 2 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi, ryhmät (yli 12 hlöä) 2 €/hlö. Aukioloajan ulkopuolinen käynti arkipäivinä 60 €/ryhmä, sunnuntaisin ja juhlapyhinä 100 €/ryhmä pääsymaksun lisäksi. Suur-Savon museo oli suljettu tammikuussa ja helmikuussa. Museoon oli vapaa pääsy kansainvälisenä museopäivänä 18.5. Museoon on tutustunut kertomusvuonna kaikkiaan 1 298 henkilöä (1 100 vuonna 2012). Päämajamuseo Päämajamuseo oli avoinna 2.5. – 31.8. päivittäin klo 10 – 17, muulloin pe – su klo 10 – 17. Päämajamuseossa kävi kertomusvuonna 6 893 vierailijaa (9 118 vuonna 2012). Pääsymaksu oli 5 €, alle 18vuotiaat ilmaiseksi, ryhmät (yli 12 hlöä) 4 €/hlö. Aukioloajan ulkopuolinen käynti arkipäivinä 60 €/ryhmä, 24 sunnuntaisin ja juhlapyhinä 100 €/ryhmä pääsymaksun lisäksi. Museoon oli vapaa pääsy kansainvälisenä museopäivänä 18.5. ja Mannerheimin syntymäpäivänä 4.6. Museoon ovat päässeet tutustumaan ilmaiseksi koululaiset, sotaveteraanit ja Mikkelin kaupungin vieraat. Museo suljettiin remontin vuoksi 1.9.2013. Miset Oy:n teki opastettuja yleisökierroksia ”Mannerheimin Jalanjäljillä”, jotka opasti Mikko Pöyry. Kierros tehtiin neljä kertaa heinäkuussa 4.7., 11.7., 18.7. ja 25.7. Aloituspaikkana oli Mannerheimin salonkivaunu. Tilaisuutta käytti hyväkseen 53 henkilöä. Viestikeskus Lokki Viestikeskus Lokki on ollut päivittäin avoinna yleisölle 2.5. – 31.8. klo 10 – 17 ja muulloin tilauksesta. Viestikeskus Lokkiin tutustui kertomusvuonna kaikkiaan 4 595 henkilöä (7 077 vuonna 2012). Pääsymaksu oli 2,50 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi, ryhmät (yli 12 hlöä) 2 €/hlö. Aukioloajan ulkopuolinen käynti arkipäivinä 60 €/ryhmä, sunnuntaisin ja juhlapyhinä 100 €/ryhmä pääsymaksun lisäksi. Yhteislippu Päämajamuseo ja Viestikeskus Lokki 6 €/hlö, ryhmät (yli 12 hlöä) 5,50 €/hlö. Lokkiin oli vapaa pääsy kansainvälisenä museopäivänä 18.5., Mannerheimin syntymäpäivänä 4.6. ja 1.7. Hulivilikarnevaalien aikana. Museoon ovat päässeet tutustumaan ilmaiseksi koululaiset, sotaveteraanit ja Mikkelin kaupungin vieraat. Mannerheimin salonkivaunu Vaunu oli avoinna 4.6. ja Miset Oy:n tilaamille ryhmille 4.7., 11.7., 18.7., 25.7. Vaunuun tutustui kaikkiaan 856 henkilöä (1 710 vuonna 2012). Kivisakasti Kivisakasti oli avoinna 24.6. – 4.8. klo 10 – 16. Kivisakastiin tutustui kertomusvuonna yhteensä 932 henkilöä (735 vuonna 2012). Kivisakastiin oli vapaa pääsy. Aukioloaikojen ulkopuolinen käynti maksoi arkipäivinä 60 €/ryhmä, sunnuntaisin ja juhlapyhinä 100 €/ryhmä. Sakastin kirkollisesta tai muusta käytöstä on peritty korvaus, joka oli 90 €/tunti. Harjukosken myllyä ja myllytupaa pidettiin avoinna 26.6. – 4.8. ke – su klo 10 – 17. Kävijämäärä oli kertomusvuonna 173 (212 vuonna 2012). Pien-Toijolan talonpoikaismuseo Ristiinassa oli avoinna 25.6. – 3.8. ti – pe klo 10 – 17 ja la klo 10 – 16. Kävijämäärä oli 430. Nikkisen torppa Suomenniemellä oli avoinna 20. – 21.7. ja kävijöitä oli 360. Palveluiden käyttäjät (taideteoslainaukset, taideteostalletukset, valokuvakokoelmalainaukset, diasarjojen/videoiden/pienoismallien katsojat, museoiden näyttelyissä sekä aluetoiminnan näyttelyissä kävijät ja opetuspaketteihin tutustujat) Mikkelin kaupungin museoiden palvelujen käyttäjiä (yksityiset henkilöt, laitokset, muut museot) oli kertomusvuonna 22 970 (29 512 vuonna 2012). Edelliseen vuoteen verrattuna luku laski 22,17 %. Artikkelit ja esitelmät Matti Karttunen: Esitelmöi aiheesta ”Tarinoita mikkeliläisistä” Mikkelin yliopistokeskuksessa 25.9.2013 osana Mikkelin kaupungin 175-vuotisluentosarjaa. Suomi-Unkari – seuran juhlanäyttelyn avaus ja esittely Mikkeli-salissa 2.12.2013 Emmi Eronen: Esitelmöi aiheesta ”Mennyttä Mikkeliä etsimässä. Mikkeli postikorteissa 1896–1939”, Mikkelin Setlementissä 25.2.2013, Mikkelin yliopistokeskuksessa osana Mikkelin kaupungin 175-vuotisluentosarjaa 9.4.2013 ja Elomaan talossa Mikkelin Sotilaskotisisarille 14.10.2013. 25 7. YHTEISTYÖ Työpajat Taivaan tähden – näyttelyn työpajat Näyttelyyn liittyvät erityisryhmien Galaksi – työpajat kokoontuivat kolme kertaa, osallistujia oli 32. Tähtisumu – työpajat lapsille ja aikuisille järjestettiin kaksi kertaa, osallistujia oli 10. Työpajat ohjasi kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen-Ripatti. Meidän taidetta – Hankintoja ja lahjoituksia – näyttelyssä järjestettiin yksi työpaja Esedun opiskelijoille, osallistujia oli 14 ja kaksi pajaa Urpolan koulun maahanmuuttajaoppilaille, osallistujia oli 27. Omin sanoin, omin kuvin – työpajakokonaisuus järjestettiin Mikkelin Lyseon mediakurssilaisille yhteistyössä Studio Wäkevän kanssa. Taidemuseon osalta kokoontumisia oli kaksi, osallistujia 21. 6.9. tapahtumapäivän työpajaan osallistui 10 kävijää. Animals! – Kuvataiteen eläimiä –näyttelyyn liittyen suunnattiin päivähoidolle pitempikestoisia työpajakokonaisuuksia. Esikoulu Pesäpuun ja Tuukkalan päiväkodin esiopetusryhmät kokoontuivat syksyllä 2013 molemmat neljä kertaa työskentelemään eläinteemaan liittyvien töiden parissa kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen –Ripatin johdolla. Osallistujia oli yhteensä 47. Työpajoissa valmistuneet teokset olivat esillä näyttelyn toisessa kokonaisuudessa vuonna 2014. Työpajoja järjestettiin Mikkelin taidemuseon toimintana yhteensä 22. Niissä oli osallistujia 371. Kalevankankaan koulun Galaksi – työpajassa tehdylle avaruusoliolle etsitään paikkaa Taivaan tähden - näyttelyn Tähtisumu -taustasta. Kuva Kirsimaria E. Törönen-Ripatti Muu yhteistyö ja oheistapahtumat Museolinkkitoiminta Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelman mukaisesti yhteistyötä kulttuuriperintökasvatuksen vahvistamiseksi on kehitetty opetustoimen ja museotoimen välillä. Museoiden näyttelyitä on hyödynnetty monipuolisesti oppimisympäristöinä. Opetustoimen lehtorit Mikko Siitonen ja Tomi Ukkonen ovat valmistaneet perusopetukselle soveltuvaa oppimateriaalia ja tehtäviä museotoimen järjestämiin vaihtuviin ja perusnäyttelyihin. Yhteistyön koordinointiin ja aineistojen tekemiseen on varattu kaksi viikkotuntia. 26 Mikkelin pääkirjaston satutunti järjestettiin 27.2. Mikkelin taidemuseossa. Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijat Terhi Konttinen ja Justiina Lampila kertoivat avaruus-aiheisia satuja. Taidemuseon Taivaan tähden – näyttely tarjosi huimaavat puitteet tarinoille. Eläimiksi pukeutuneet museoassistentti Emmi Eronen, museovirkailija Arto Kurittu ja museovirkailija Päivi Rantanen karkasivat 16.10. torille Mikko – markkinoille markkinoimaan museoiden näyttelytoimintaa. Etelä-Savon Muistiluotsin järjestämään Kulttuurikaverikoulutuksen ohjelmaan kuului tutustuminen Mikkelin taidemuseoon 16.10. ja Suur-Savon museoon 21.10. oppaana museotoimenjohtaja Matti Karttunen. Mikkelin kaupungin kulttuuripalveluiden ja opetuspalveluiden järjestämä Kulttuuripolku tuo kulttuurin ja taiteen luonnolliseksi osaksi peruskoulujen arkea. Se tarjoaa kaikille Mikkelin alueen 1-9 luokan oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet tutustua ja päästä osalliseksi kulttuuripalveluihin kaupungissa. Kulttuuripolun ohjelmaan liittyy työpajamainen työskentelyosuus. Kulttuuripolun kahdeksasluokkalaiset vierailivat Mikkelin taidemuseossa kevätlukukaudella 8.2., 11.2. – 15.2., 18.2. – 22.2. ja 5.3. sekä syyslukukaudella 19. – 22.11., 26. – 29.11. ja 2. – 5.12.2013. Taidemyrskystudio on Mikkelin kansalaisopiston kehitysvammaisille tai muuten erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille suunnattu taideryhmä, joka on kurssin aikana tutustunut kaikkiin taidemuseon vaihtuviin näyttelyihin. Ryhmän ohjaajana on toiminut kuvataiteilija Hanna Räty. Ryhmä kävi taidemuseossa kuusi kertaa, osallistujia oli yhteensä 32. Mikkelin Setlementti ry:n Sentraalissa, ikäihmisten kohtaamispaikassa järjesti Mikkelin taidemuseo 9.12. klo 10 – 12 joulukoristepajan, jossa tehtiin taidejoulupalloja kierrätysmateriaalista ja ohjaajina olivat museovirkailijat Kaisu Mäkinen ja Päivi Rantanen. Hulivilikarnevaalin aikana 1.7. pääsivät aikuiset lasten kanssa ilmaiseksi Viestikeskus Lokkiin. Kouluille ja päiväkodeille on lähetetty näyttelykalenteria ja näyttelytiedotteita. Diasarjoja, videoita ja opetuspienoismalleja on lainattu kouluille. Näyttelyitä on opastettu koululais- ja päiväkotiryhmille. Eläimiksi pukeutuneet Arto Kurittu, Päivi Rantanen ja Emmi Eronen lähdössä 16.10. torille markkinoimaan näyttelytoimintaa. Kuva Anna-Maria Larikka 27 8. TUTKIMUS JA DOKUMENTOINTI Suur-Savon museo on taltioinut valokuvaamalla mm. erilaisia tapahtumia. Dokumentoinnin kohteena ovat olleet kaupunkikuvassa tapahtuneet muutokset. Päämajamuseon muistitiedon keräys Olin siellä minäkin jatkuu edelleen. Tämän keräyksen tarkoituksena on saada talteen päämajaan liittyvää muistitietoa ja valokuvia. Vuoden 2013 loppuun mennessä oli keräykseen tullut 113 vastausta. Näistä on haastateltu kaikkiaan 41 henkilöä. Muutamia on haastateltu useampaan kertaan, joten haastattelujen määrä on 44. Etelä -Savon aluetaidemuseo jatkoi alueen taiteilijoiden tuotannon dokumentointia kuvaamalla näyttelyitä sekä yksittäisiä teoksia. Lisäksi lehtileikearkistoon kerättiin alueen taiteeseen liittyvät artikkelit. Taidemuseolla on verkko-oppimissivut osoitteessa http://mikkelintaidemuseo.wordpress.com, joista löytyy tietoa katsomisesta ja näkemisestä, väreistä, kuvien tekijöistä ja taidehistoriasta. Sivuilla pääsee tutustumaan osaan Martti Airion taidekokoelman teoksista ja tekemään niihin liittyviä tehtäviä. Kokoelmaluetteloiden digitointi Kokoelmatietokantaohjelma Datapankin / Mediaksin kehittämistä jatkettiin ohjelman teknisen toteuttajan CreDi Oy:n (entinen Grafimedia Oy) kanssa Finnan puitteissa. Museon kokoelmaluetteloista on siirretty digitaaliseen tietojärjestelmään Suur-Savon museon, Kivisakastin, Päämajamuseon, Viestikeskus Lokin luetteloidun esineistön tiedot kokonaisuudessaan. Taidemuseon seitsemästä kokoelmasta on luetteloitu kokonaisuudessaan (objektin tiedot ja kuvat) Martti Airion taidekokoelma (193 taideteosta) ja Suomen Säästöpankki – talletuskokoelma (104 taideteosta). Vuoden 2013 loppuun mennessä valokuva-arkiston kuvatietoja on tallennettu 10 263 tietuetta ja esinekokoelmista 13 839 tietuetta museoiden tietokantajärjestelmään. Taideteosrekisterissä oli tiedot 6 166 teoksesta. Käsikirjastossa oli 14 275 tietuetta. Taidekokoelmien digitointia jatkettiin lisäämällä kokoelmatietokantaan uudet hankinnat ja teosten tunnistekuvia. Mikkelin kaupungin taidekokoelman tietokannassa on 1 277 digi-tunnistekuvaa ja Martti Airion taidekokoelman 193 digi-tunnistekuvaa. Kuvituskokoelman ja Haapasalon kokoelman tietokantoja on täydennetty tunnistekuvin. Tunnistekuva liitetään tietokantaan joko skannaamalla olemassa oleva negatiivi, kino/laakadia tai ottamalla teoksesta uusi digikuva. Valokuvakokoelman järjestelmällinen digitointi aloitettiin kesällä 2012 yhteistyössä Mikkelin kaupungin Mikropajan kanssa. Jarkko Nieminen oli Mikropajan puolelta päävastuussa kokoelman digitoinnista. Digitointia jatkettiin ja pääosa museon arkistokuvista on digitoitu. Pääosa museon paperikuvista saatiin skannatuksi. Vuoden lopulla aloitettiin negatiivien digitointi. Mikkelin kaupungin museot on mukana Finnan (Kansallinen Digitaalinen Kirjasto) toisessa aallossa. Finna on internetportaali, jonka kautta järjestelmässä mukana olevien arkistojen, kirjastojen ja museoiden kokoelmatiedot avataan yleisölle. Toisen aallon aloitus siirtyi vuoteen 2013. 9. JULKAISUTOIMINTA Mikkelin kaupungin museot julkaisivat näyttelykalenterin 10 000 kappaleen painoksena. Kutsu ja juliste painettiin seuraaviin Mikkelin taidemuseon näyttelyihin: Football Landscapes – Mikko Auerniitty & Harri Heinonen Kuvataiteen edistämiseksi – Viipurin Taiteenystävät ry:n talletuskokoelma Markku Laamanen – Piirustuksia ja maalauksia ANIMALS! – Kuvataiteen eläimiä Suomalaista modernismia – Forselles-kokoelma 28 Meidän taidetta – kokoelmanäyttelyyn painettiin juliste. Suur-Savon museon näyttelyyn Korttipeliä – Kansanhuoltoministeriö 1939 – 1949 painettiin kutsu ja juliste. Päämajamuseon näyttelyyn Päämajan johtama tiedustelu painettiin kutsu, juliste ja esite. 10. TIEDOTUS- JA PR-TOIMINTA Tiedotustilaisuuksia on järjestetty näyttelyiden avajaisten ja erikoistapahtumien yhteydessä. Noin 30:lle eri tiedotusvälineelle lähetettiin näyttelykutsut, lehdistötiedotteet ja näyttelykalenteri. Sanomalehdissä, aikakauslehdissä ja paikallisradioiden lähetyksissä oli artikkeleita ja haastatteluja museoiden näyttelyistä ja muusta toiminnasta. Suurimpien näyttelyjen tiedotteet jaettiin laajemmalle, noin sadalle, tiedotuskohteelle. Näyttelyistä tiedotettiin myös museoiden nettisivuilla sekä Suomen museoliiton, Tapahtuma.tv:n, LomaSuomi.fi, MikkeliNyt.fi ja Näyttely.info – sivuilla. Näyttelykalenteria, painos 10 000 kappaletta, jaettiin maakunnan eri matkailukohteisiin, kulttuurilaitoksiin, oppilaitoksiin ja lehdistölle. Näyttelyiden julisteita levitettiin Mikkelin kaupungin alueelle. Näyttelyistä tiedotettiin myös lehtimainoksin. Taidemuseo varasi mainospaikkoja seuraavista lehdistä ja esitteistä: Kansalaisopiston kurssiesite, Kulttuurihaitari, Länsi-Savo, Löytöretki kesään, Matkaan, MuseoKesä, MuseoTalvi, Taide, Työväen Näyttämöpäivien esite ja Voima. Taidemuseon näyttelyitä mainostettiin katukuvassa isoilla Mainospuun tekemillä julisteilla ja banderolleilla. Suur-Savon museon näyttelystä oli ilmoitus Länsi-Savossa. Päämajamuseon näyttelystä oli ilmoitus LänsiSavossa, Sotilasaikakausilehdessä, Reserviläinen – lehdessä ja Sotaveteraani – lehdessä. Mainospuun tiedotustauluissa olivat esillä Suur-Savon museon ja Päämajamuseon näyttelyiden julisteet. Päämajamuseota käytti Yleisradion ohjelma Mot kuvauspaikkana. Päämajamuseo, Lokki, Mikkelin klubi olivat esillä näyttävästi venäläisen televisiokanavan NTV:n matkailuohjelmassa lokakuussa. Aluetaidemuseotoiminnasta on tiedotettu kulttuurisihteereille, kirjastoille, laitoksille, päiväkodeille ja kouluille kirjeitse ja sähköpostitse. Taidemuseolla, Suur-Savon museolla ja Päämajamuseolla on omat Facebook – sivut. 11. TALOUS Mikkelin kaupungin museot ovat käyttäneet vuonna 2013 määrärahoja 1 106 206 euroa. Toimintatuotot olivat yhteensä 83 291 euroa ja toimintakate 1 022 915 euroa. Lakisääteisenä valtionosuutena Mikkelin kaupungin museot sai 359 915 euroa. Harkinnanvaraisena avustuksena Museovirastolta saatiin 5 000 euroa Kulttuurihaaste – Historiallinen kaupunkikierros Mikkelissä: keskustaan suuntautuvan kaupunkisuunnistuksen sisällön tuottamiseen. Työterveyshuollon korvaukset olivat 3 277 euroa. Muita tuloja (pääsymaksut, muut vuokratuotot, muut myyntituotot) oli yhteensä 75 014 euroa. 29 TOIMINTATUOTOT 83 291 € MUSEOTOIMEN RAHOITUS % TOIMINTAKULUT Muut kulut 1 106 206 € 354 075 € 115 162 € 437 524 € 123 861 € 67 597 € 7 987 € TOIMINTAKATE 1 022 915 € Palkat Henkilösivukulut Sis.palvelut, sop.vuokrat, atk Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat TOIMINTAKULUT 2013 MUSEOTOIMEN RAHOITUS 2013 Pääsymaksutulot 32 10 40 11 6 1 Muut ulkopuoliset tuotot Tuet ja avustukset Valtionosuus Kaupungin rahoitus 46 171 € 28 843 € 8 277 € 359 915 € 663 000 € % 4 3 1 32 60
© Copyright 2024