NUORTEN TULEVAISUUSTYÖPAJAT Tulevaisuusselonteko 2030 ja nuorten kuuleminen 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimeksiannon taustat ja tavoitteet 2 Nostoja nuorten näkemyksistä 3 ”Yllätyin, ettei ollut tylsää” 4 ”Ajatuksia oikein lenteli” Nuorten tulevaisuustyöpaja Omnian ammattioppilaitoksessa 12.9.2013 Nuorten tulevaisuustyöpaja Tikkurilan lukiossa 17. ja 19.9.2013 5 ”Tarvitaan sosiaalista kohtaamista” Työpaja: kommunikointia ja suoria kontakteja Työpaja tukee haasteellisten teemojen käsittelyä Päivä vai kaksi puolta päivää? Ryhmätyöt ja Learning cafe -menetelmä Nuorten palaute 6 ”Näitä voisi olla jatkossa enemmän” Liite 1: Osallistujat ja yhteysopettajat 2 1 Toimeksiannon taustat ja tavoitteet innovaatioiden ja monimuotoisen hyvinvoinnin Suomi, kimmoisa yhteiskunta sekä globaalit työmarkkinat. Pohjoisen kautta mahdollisesti avautuvia kauppareittejä ja uusia avauksia turismiin pidettiin kiinnostavina. Helsinki-Tallinna-junatunneli sai kannatusta. Niukkuusinnovaatioiden Suomessa hyvää olisi vastuullisen kulutuksen kasvu, vihreät ideat ja cleantechmahdollisuudet. Toisaalta cleantech-retoriikkaan suhtauduttiin myös kriittisesti. Nuorten Akatemia on toteuttanut Tekesin toimeksiannosta projektin, jossa nuoria kuultiin ja heidän kanssaan keskusteltiin valtioneuvoston Tulevaisuusselonteko 2030 -valmisteluun liittyvästä ennakointiraportista. Projekti oli kokeilu, jossa testattiin nuorten kuulemista niin, että se voitaisiin toteuttaa helposti ja suhteellisen nopeasti. Kokeilulla haettiin nuorten näkemyksiä tulevaisuusselonteon ennakointiraportista ja testattiin valittujen menetelmien soveltuvuutta ja toimivuutta. Tarkoituksena on hyödyntää kokeilun kokemuksia konseptin kehittämisessä nuorten kuulemiseksi muissa vastaavissa hankkeissa. Kimmoisassa yhteiskunnassa miellyttivät kansainvälisyyspainotukset sekä suomalaisten avautuvat asenteet. Työmarkkinavision hyvinä puolina nähtiin muun muassa taidealojen merkityksen kasvu ja työn monimuotoistuminen. Tässä raportissa kuvataan työpajojen toteutusta ja tuloksia sekä esitetään muutamia kehittämisehdotuksia jatkoa varten. Otsikoissa käytetyt sitaatit ovat nuorten esittämiä kommentteja työpajojen aikana ja raportin valokuvat työpajojen aikana kuvattuja. Raporttia täydentää valokuvista ja nuorten haastatteluista koostettu digitarina. Nuoret suhtautuivat kriittisesti muun muassa seuraaviin visioissa esitettyihin tavoitteisiin ja näkökulmiin: tuottavuuden lisääminen ja teknologian ujuttautuminen yhä uusille aloille, hoitotyön automatisointi sekä jatkuva lisärakentaminen. Kimmoisan yhteiskunnan visiossa pitäisi käsitellä asumiseen liittyviä näkökulmia. Nuoret olisivat toivoneet myös pohdintaa siitä, millä tavalla Suomi voisi ottaa vaikutteita esimerkiksi kollektiivisen huolenpidon maista. Työttömyyttä ja kodittomuutta ei nuorten mielestä ole käsitelty riittävästi. Nuorten Akatemiassa projektin toteutukseen osallistuivat yhteyspäällikkö Sari Kuvaja ja viestintäpäällikkö Minna Ahola. Työpajat ohjasi kasvatustieteiden maisteri Annakaisa Oksava. Valokuvauksesta ja digitarinoiden suunnittelusta ja tuotannosta vastasi Kirmo Kivelä. Raportin on taittanut Katerina Hodna. Nuoret toivoivat lisää painotusta ympäristöasioille sekä keskustelua maatalouden ja lihantuotannon etiikasta. Kielitaidon merkitystä ei heidän mielestään voi korostaa liikaa, ja valintamahdollisuutta venäjän ja ruotsin välillä kannatettiin. Osa nuorista oli hyvin kriittisiä talousvaikeuksissa olevien EU-maiden tukemiselle. Päättäjiksi pitäisi valita ihmisiä, jotka ”keskittyvät oikeisiin asioihin” ja ovat ”aidosti kiinnostuneita nuorista”. 2 Nostoja nuorten näkemyksistä Tulevaisuuselonteon teemoista nuoria kiinnostivat eniten arktinen kestävä kehitys, niukkus- Nuoret pitivät työpajamuotoisesta työskentelystä ja toivoivat lisää samantyyppisiä projekteja. Visioiden kuvaukset vaikuttivat ensin osittain hankalilta omaksua: kieltä pidettiin paikoitellen ”kikkailuna” ja kuvauksia turhan pitkinä. Ryhmillä oli kuitenkin aikaa perehtyä teksteihin rauhassa, ja loppujen lopuksi ne tuntuivat avautuvan riittävästi. Eräs nuorista kommentoikin palautekeskustelussa: ”Aiheet olivat kiinnostavia, vaikka etukäteen ajattelin, että jotkut voisivat olla puisevia.” 3 1. Arvioikaa tulevaisuuskuvan perusteella, mitä hyvää teemaan liittyy. 2. Mikä teemassa on turhaa tai ei kuulu joukkoon? Miksi? 3. Mitä haluaisitte lisätä visioon? 3 ”Yllätyin, ettei ollut tylsää” Kokeilu toteutettiin ohjattuina työpajoina kahdessa toisen asteen oppilaitoksen opiskelijaryhmässä, toinen ammattioppilaitoksessa, toinen lukiossa. - Pienryhmät esittelevät arvionsa ja näkemyksensä muille osallistujille. Ennakointiraportin teemat ovat varsin haasteellisia, minkä vuoksi niiden käsittely toisen asteen opiskelijoiden kanssa oli mielestämme perusteltu valinta verrattuna siihen, että työpajat olisi toteutettu yläkouluissa. Työpajatyöskentely valittiin menetelmäksi, koska uskomme, että henkilökohtainen vuorovaikutus ja keskusteleva työskentelyote tuottavat nuorten kanssa esimerkiksi verkkopohjaisia menetelmiä oivaltavampia ja syvällisempiä tuloksia. Työpajat ohjasi kasvatustieteiden maisteri Annakaisa Oksava. Molempien pajojen alussa käytettiin aikaa ryhmän lämmittelyyn ja tutustumiseen. Tämän jälkeen aiheeseen orientoiduttiin pohtimalla nuorten omaa tulevaisuutta ensin viiden vuoden päähän ja sen jälkeen vuonna 2030. Omnian työpajassa opiskelijat valitsivat kaksi mielenkiintoisinta teemaa jatkokäsittelyyn. Tikkurilassa jatkoon valittiin kolme teemaa. Jatkokäsittelyssä hyödynnettiin erilaisia menetelmiä: Omniassa perinteistä ryhmätyöskentelyä, Tikkurilassa nk. Learning cafe -menetelmää. Yhteistyöoppilaitokset olivat Omnian ammattiopisto Espoossa ja Tikkurilan lukio Vantaalla. Omniassa työpaja järjestettiin yksipäiväisenä 12.9.2013, Tikkurilan lukion IB-linjalla kahden iltapäivän pajana 17. ja 19.9.2013. Asiakkaan eli Tekesin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella työpajojen työskentelyä fokusoitiin seuraavasti: - Nuorille esitellään tulevaisuusselonteon ennakointivaiheen verkkoraportin pääkohdat perustuen kuuden teeman tulevaisuusvisioon. Visiot on esitelty verkkoraportissa seuraavin otsikoin: - Hallinto mahdollisuutena avoimuuteen - Kimmoisa yhteiskunta, kestävä hyvinvoinnin kasvu - Työmarkkinat toimivat globaalisti - Flexitaloudessa globaalia ja lokaalia yritystoimintaa - Arkista kestävää kehitystä – luontoa, elantoa, yhteistyötä - Niukkuusinnovaatioiden ja monimuotoisen hyvinvoinnin Suomi 4 ”Ajatuksia oikein lenteli” Nuorten tulevaisuustyöpaja Omnian ammattioppilaitoksessa 12.9.2013 Työpajaan osallistui viisitoista 16–19-vuotiasta nuorta neljältä perustutkintoalalta: vaatetusalan artesaani, media-assistentti, kiinteistöpalvelut sekä hotelli-, ravintola- ja catering-ala. Osallistumalla työpajaan opiskelijat pystyivät suorittamaan yhteiskunta- ja työelämätietojen (YTT) opintoja. Yhteyshenkilönä Omniassa toimi lehtori Juha Vettenniemi. - Nuoret saavat valita kahdesta kolmeen mielenkiintoisimmalta vaikuttavaa teemaa, joihin he paneutuvat tarkemmin pienryhmissä. - Pienryhmät pohtivat vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 4 Mikä teemassa on turhaa? Miksi? Yksi arktista kestävää kehitystä käsitellyt ryhmä epäili Lapin mahdollisuuksia nousta kestävän kehityksen mallialueeksi alueen ilmasto-olosuhteiden ja etäisyyden vuoksi. Toinen ryhmä kritisoi jatkuvaa uuden rakentamista sekä viheralueiden ja puistojen sirpaloitumista ja häviämistä. Rakennustyömaat häiritsevät ihmisten arjen sujuvuutta. Globaaleista työmarkkinoista keskustellut ryhmä suhtautui kriittisesti ehdotuksiin tuottavuuden lisäämisestä ja teknologian käyttöönotosta uusilla elämänalueilla. Jos tuottavuutta lisätään loputtomasti, elämällä ei ryhmän jäsenten mielestä pian olisi mitään muuta arvoa kuin raataminen. Hoitotyön ja lääkärin töiden automatisointia arvosteltiin: ihmisten pitää hoitaa ihmisiä. Yleisesti pidettiin arveluttavana, että tietokoneet yleistyvät alalla kuin alalla. Mikä kiinnosti eniten? Omnian nuoret valitsivat kiinnostavimmiksi tulevaisuusteemoiksi arktisen kestävän kehityksen ja globaalit työmarkkinat. Arktisen kestävän kehityksen osalta kiinnostavia heidän mielestään olivat erityisesti - Kaivosteollisuus ja logistiikka: uusia mahdollisuuksia Suomelle - Helsinki-Tallinna-junatunneli Eurooppaan: voisi olla hyödyllinen - Maaperän rikkaudet, kuten malmivarat: eivät karkaa minnekään - Ilmastonmuutos helpottaa mineraalien hyödyntämistä - Venäjän ja muiden naapurimaiden tarjoamat yhteistyömahdollisuudet ja markkinat - Kestävä teknologia kuulostaa järkevältä Puuttuvia näkökulmia Yksi arktista kestävää kehitystä käsitellyt ryhmä nosti tässä yhteydessä esiin vaatimuksen erilaisten EU-tukipakettien lopettamisesta. Heidän mielestään EU:sta pitäisi erottaa ne maat, jotka eivät pärjää taloudellisesti tai muilla kriteereillä. Ylipäätään EU:n jäsenyyskriteereitä pitäisi tarkistaa. Suomalaisten asiat pitää saada kuntoon ennen kuin aletaan tukea muita maita ja niiden kansalaisia. Uhkakuvista nostettiin esiin vallan mahdollinen siirtyminen kansainvälisille suuryrityksille ja se, että rahaa kaivosteollisuuden kehittämiseen ei löydy. Toisessa arkista kestävää kehitystä pohtineessa ryhmässä vaadittiin enemmän luonnon suojelua ja pidettiin liiallista rakentamista uhkana luonnon kestokyvylle. Nuorille pitäisi olla tarjolla enemmän virikkeitä: esimerkiksi liikunnan harrastaminen pitäisi olla nykyistä helpompaa. Globaaleja työmarkkinoita käsittelevä ryhmä suhtautui kriittisesti yli 80-vuotiaiden työntekoon. Ryhmä piti kiinnostavina ja kannatettavina erityisesti seuraavia tavoitteita: Ryhmä halusi tuoda esiin myös näkemyksensä siitä, että päihteiden käyttäjille ja alkoholisteille tarkoitetut tukiasunnot pitää rakentaa syrjään keskuksista. Niitä ei pidä sijoittaa lapsiperheiden asuinalueille. - Kaiken työnteon pitää olla kannattavampaa kuin työttömyys. Mutta miten se saavutetaan: lopetetaanko tuet vai nostetaanko palkkoja? - Työ on entistä monimuotoisempaa ja monilla ihmisillä useita uria - Taidealojen merkitys kasvaa Globaaleja työmarkkinoita käsitellyt ryhmä toivoi, että yhteiskunnassa kannustettaisiin yrittäjyyteen ja omavaraisuuteen. Ryhmän mielestä olisi hienoa, jos osa-aikainen työskentely 5 Mikä oli parasta? ja sivutoiminen yrittäjyys olisivat mahdollisia ja taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja. Suomalaista osaamista pitäisi suosia. Yhteiskunnassa olisi hyvä korostaa enemmän ekologisuutta ja vähemmän kuluttajuutta. Arktinen kestävä kehitys Positiivista oli nuorten mielestä erityisesti se, että hyödynnetään niitä resursseja, joita Suomella on: arvostetaan perinteisiä elinkeinoja, kuten poronhoitoa, sekä luontoa. Pohjoisen kautta mahdollisesti avautuvia kauppareittejä pidettiin kiinnostavina, samoin uusia avauksia turismin kehittämiseen: esimerkkinä mainittiin risteilyt Jäämerellä. Hyviin naapurisuhteisiin kannattaa panostaa, ja visiossa kuvattu yhteistyö Venäjän ja Norjan kanssa on arvokasta. Helsinki-Tallinnajunatunneli sai kannatusta. Suomen kannattaa investoida jäähän ja kylmään liittyvään osaamiseen. Nuorten mielestä pohjoisen opiskelupaikkoja on syytä hyödyntää. Nuorten tulevaisuustyöpaja Tikkurilan lukiossa 17. ja 19.9.2013 Työpajaan osallistui 12 Tikkurilan lukion IB- eli kansainvälisen linjan opiskelijaa. Opiskelijat pystyvät hyödyntämään työpajaa osana CASopintojaan ( (Creativity, Action and Service). Yhteyshenkilönä toimi uskonnon ja historian lehtori Ulla Lehtonen. Teemaesittelyjen jälkeen nuoret äänestivät jatkoon kimmoisaa yhteiskuntaa ja niukkuusinnovaatiota käsittelevät visiot. Arktinen, kestävä kehitys ja hallinnon rooli kiinnostivat seuraavaksi eniten, ja näistä kahdesta jatkoon valittiin arktinen, kestävä kehitys. Nuoret kiinnittivät huomiota muun muassa arktisen luonnon avaamiin matkailumahdollisuuksiin ja uusin kulkureitteihin. Kimmoisasta yhteiskunnasta mieleen jäivät erityisesti panostukset terveyden ylläpitoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Niukkuusinnovaatioiden ja monimuotoisen hyvinvoinnin Suomi Visiossa kuvatut heikkoudet, mahdollisuudet, vahvuudet ja uhat ovat nuorten mielestä selkeitä ja realistisia. Niissä ei vain kuvata, mikä on vikana ja minkä olisi muututtava, vaan ehdotetaan myös ratkaisuja ongelmille. Näkökulma ei ole vain Suomen hyvinvoinnin parantamisessa, vaan asioita tarkastellaan maailmanlaajuisesti. Tikkurilan lukiossa ohjaaja hyödynsi suunniteltua haastavampaa työskentelytapaa. Ohjaaja päätyi valintaansa työpajan ensimmäisen vaiheen jälkeen, koska ryhmä oli motivoitunut ja työskenteli hyvin yhdessä. Ohjaajan valitseman Learning cafe -menetelmän avulla osallistujilta saatiin kerättyä näkemyksiä perusteellisemmin kuin perinteisessä ryhmätyöskentelyssä. Ympäristötietoisen ja vastuullisen kulutuksen kasvu olisi myönteistä, ja nuoret kannattavat julkisen ohjauksen luomia kannustimia: valtion kannattaa tukea ympäristön kannalta edullisia vaihtoehtoja. Vihreät ideat ja cleantech-mahdollisuudet pitäisi kaupallistaa ja kiinnostusta niitä kohtaan lisätä. Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, ja kukin ryhmä työskenteli vuorollaan tietyn ajan yhden teeman parissa. Teemoihin perehdyttiin lukemalla ensin kunkin teeman tulevaisuusvisio. Lukemiseen varattiin aikaa kymmenisen minuuttia teemaa kohden niin, että jokainen ehti perehtyä aiheeseen. Tämän jälkeen ryhmä kirjasi ylös yhteisiä näkemyksiä pohtien teemaan liittyviä positiivisia ja kielteisiä visioita sekä mahdollisesti puuttuvia näkökulmia. 6 Kimmoisa yhteiskunta, kestävä hyvinvoinnin kasvu Yksi nuorten ryhmistä ihmetteli ilmastonmuutoksen näkemistä hyvänä asiana, vaikka ymmärtävätkin, että ilmastonmuutokseen pitää varautua ja sopeutua ja että on hyödyksi miettiä ennalta tapoja hyödyntää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Nuorten mielestä vision kuvaus on tasapuolista ja huomioi sekä vahvuudet että uhat. Teksti oli kiinnostava, jopa hauska. Kansainvälisyyspainotus miellytti, samoin se, että suomalaisten asenteet avautuisivat ja että töitä olisi sekä nuorille että vanhoille ikäpolville. Nuorista myönteistä olisi vapaaehtoistoiminnan lisääminen niin, että esimerkiksi pitkäaikaissairaille löytyisi tukihenkilöitä ja -toimintaa. Niukkuusinnovaatioiden ja monimuotoisen hyvinvoinnin Suomi Visiosta saa nuorten mielestä sen kuvan, että ympäristötehtävät jäisivät vajaakuntoisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hartioille. Tämä vähättelee ympäristötehtävien merkitystä ja luokittelee ihmisiä. Nuoret pohtivat visiossa kuvattua ”ketteryyttä muuttua ja herkkyyttä tarttua uusiin innovaatioihin” ja sen kääntöpuolta, ”pientä ja jähmeää” Suomea, jossa sulkeutuminen näivettäisi kehityksen. Kumpi voittaa? Osa nuorista suhtautui kriittisesti cleantechretoriikkaan: cleantechiin liittyvien kuvausten yhteydessä käytetyt termit, kuten ”regulaatio” ja ”referenssit” vaikuttivat keinotekoisilta. Mitä tarkoittaa heikkouksissa mainittu ”ristiriita kovan liiketoiminnan ja pehmeiden ratkaisujen välillä”? Mikä on turhaa? Mitä poistaisitte? Arktinen kestävä kehitys Kimmoisa yhteiskunta Nuoret pohtivat, mikä olisi lappilaisten reaktio, jos pakolaiset ja kaikki uudet asukkaat muuttaisivat Lappiin. Vaikka nuoret pitävät ulkomaalaisten opiskelijoiden saapumista Suomeen hyvänä asiana, yhden ryhmän jäseniä huolestutti oman maan kansalaisten opiskelumahdollisuuksien säilyminen. Toisen ryhmä jäsenet kommentoivat heidän huoltaan ”ei kauhean avarakatseiseksi”. Nuorten mielestä heikkouksiin on nostettu asioita, jotka eivät ole uusia: tällaisia ovat esimerkiksi mielenterveysongelmat ja sokeus uusille riskeille. Identiteettiin liittyvä pohdinta ei kaikilta osin auennut nuorille. Puuttuvia näkökulmia Arktinen kestävä kehitys Nuoret korostivat, että kielitaidon merkitys kasvaa jatkuvasti. Hyvätasoiseen venäjän kielen opiskeluun pitää heidän mielestään tarjota mahdollisuuksia. Valintamahdollisuus ruotsin ja venäjän välillä lisäisi motivaatiota ja lopettaisi väittelyt ”pakkoruotsista”. Nuoret näkivät tässä myös mahdollisuuden edesauttaa Suomen ja Venäjän suhteita ja yhteistyötä. Nuorten mielestä myös saamen kielen asemaa olisi parannettava nykyiseen verrattuna. Pohjois-Suomesta voitaisiin rakentaa nykyistä haluttavampi asumiskohde uusien palvelujen, kuten koulutuksen, kautta, jolloin Suomen väestö levittäytyisi laajemmin eikä keskittyisi EteläSuomeen. Niukkuusinnovaatioiden ja monimuotoisen hyvinvoinnin Suomi Nuoret toivoivat pohdintaa siitä, miten Suomi voisi vaikuttaa globaalisti kuluttajavalintoihin ja teollisuuden tekemiin päätöksiin. Heidän mielestään teeman yhteydessä olisi pitänyt käsitellä lihantuotantoon ja maatalouteen liittyviä eettisiä ja ympäristöongelmia. Hiilidioksidipäästöistä ei puhuta eikä bensiininkäytölle esitetä vaihtoehtoja. 7 Yhteiskunta - Suvaitsevainen ja kansainvälinen maa - Luonnolle enemmän arvostusta - Ei liian riippuvainen teknologiasta - Median pitäisi tukea nuorten itsetunnon vahvistumista; nyt media luo paineita nuorille - Kehitetään sitä, mitä on, ei rakenneta koko ajan uutta - Liikaa tavaraa, liikaa betonia – luovuus katoaa Visiossa muistutetaan, että kaksi kolmasosaa maailman väestöstä elää alle viidellä eurolla päivässä. Joidenkin nuorten mielestä tässä yhteydessä olisi pitänyt tuoda esiin myös eräs keskeinen syy: länsimaat riistävät köyhempiä maita. Nuoret olisivat toivoneet, että visioon olisi liitetty myös näkemyksiä eettisen tuotannon ja viljelijöiden oikeuksien huomioimisesta. He haluavat lisää sähköautoja ja panostuksia julkiseen liikenteeseen koko maassa. Työ ja työelämä - Enemmän kesätyöpaikkoja nuorille - Lisää töitä - Yrittäjät mahdollistavat töitä myös niille nuorille, joilla ei ole koulutusta Koti - Kasvatuksen merkitys: arvot ja suvaitsevaisuus - Uhkana väkivalta ja päihteet Kimmoisa yhteiskunta Asumiseen liittyviä näkökulmia ei käsitellä. Nuoret olisivat toivoneet myös pohdintaa siitä, millä tavalla Suomi voisi ottaa vaikutteita muilta mailta, esimerkiksi sellaisilta, joissa vaikuttaa kollektiivisen huolenpidon kulttuuri. Jos ihmiset huolehtisivat läheisistään enemmän, valtion ei tarvitsisi. Koulu - Jokaisella nuorella oikeus opintotukeen vanhempien varallisuudesta huolimatta - Nykyistä monipuolisempia ja -muotoisempia koulutusmahdollisuuksia - Koulussa pitäisi kannustaa omaan ajatteluun sen sijaan, että istutetaan valmiita ajatuksia ja pyritään kasvattamaan yhteiskuntakelpoisia aikuisia Työttömyydestä ja kodittomuudesta ei puhuta, vaikka niille pitää löytyä ratkaisuja. Terveydenhoidossa pitää ensin etsiä syitä ja tähdätä elämäntapamuutoksiin sen sijaan, että lääkkeitä määrätään ”purkkikaupalla”. Elämäntavat ja harrastukset - Matkustaminen avartaa - Enemmän harrastusmahdollisuuksia - Puistoihin virikkeitä ja tekemisen mahdol lisuuksia Miten Suomesta hyvä maa nuorille? Molempien työpajojen lopuksi ohjaaja pyysi nuoria pohtimaan, mitä Suomessa pitäisi alkaa tapahtua heti, jotta maa olisi nuorille hyvä maa asua ja elää vuonna 2030. Nuoret esittivät seuraavia näkökulmia ja ehdotuksia: Muita näkökulmia - Ihmisten asenteisiin muutos: nuorilta odotetaan aikuismaista käytöstä, silti kohdellaan kuin ”kakaroita” 8 - Kiusaaminen pitää lopettaa ja syrjäytyneitä nuoria auttaa - Nykyhallituksen edustajien tilalle sellaisia, joita nuorten asiat oikeasti kiinnostavat Nuoret toivoivat raporttiin mukaan valokuvia ja videoita: visuaalisuus auttaisi heidän mielestään ihmisiä – ei vain nuoria – hahmottamaan asioita paremmin kuin pelkkä teksti. Nuoret olivat sitä mieltä, että ”ihmiset eivät riittävän hyvin ymmärrä, miten huonosti asiat ovat ja miten haastavista asioista on kysymys”. Visualisointi auttaisi ymmärtämään. 5 ”Tarvitaan sosiaalista kohtaamista” Päivä vai kaksi puolta päivää? Työpaja: kommunikointia ja suoria kontakteja Omniassa työpaja kesti noin viisi tuntia lounastaukoineen. Tikkurilassa työskentely tapahtui kahdessa iltapäiväpajassa niin, että yhteiskesto oli samoin noin viisi tuntia. Kokopäiväpajassa osallistujat saivat pohtia asioita yhtäjaksoisesti, joten prosessi saattoi olla osallistujien kannalta yhtenäisempi. Toisaalta koko päivän kestävä paja oli fyysisesti ja henkisesti rankka ja aiheutti osalle nuorista keskittymisvaikeuksia. Valitsimme tässä projektissa työpajamuotoisen työskentelyn erityisesti siitä syystä, että työpajat tarjosivat mahdollisuuden suoriin kontakteihin nuorten kanssa ja antoivat tilaa ohjaajan ja nuorten keskinäiselle kommunikoinnille. Uskomme, että nuorten lisäksi myös asiakas, tässä tapauksessa, Tekes hyötyy siitä, että projektissa on kuultu nuoria suoraan. Projekti avaa mahdollisuuksia myös jatkoyhteistyölle Omnian ammattiopiston ja Tikkurilan lukion kanssa. Kaksi puolipäiväistä pajaa antavat ohjaajalle mahdollisuuden tutustua ryhmään ensimmäisen tapaamisen aikana ja tarpeen mukaan mukauttaa työpajamenetelmiä seuraavaa kertaa varten – niin kuin tässä projektissa tapahtui. Kokopäiväisessäkin työskentelyssä muokkaaminen on mahdollista, mutta reaktioaika huomattavasti lyhyempi. Puolen päivän pajat ovat kevyempi vaihtoehto sekä ohjaajalle että osallistujille: keskittymistä ei vaadita yhtä paljon ja aiheet jäävät ensimmäisen tapaamisen jälkeen muhimaan ja jalostumaan. Onnistunut vaikuttamisen ja osallisuuden kokemus syntyy vasta, kun vaikuttamisen tulokset on tehty näkyviksi. Siksi Tekesin kannattaa vastata nuorten heittämään haasteeseen: nuoret haluavat tietoa siitä, missä heidän työpanoksensa näkyy ja mihin heidän esittämänsä näkemykset vaikuttavat. Työpaja tukee haasteellisten teemojen käsittelyä Toiminnallinen tapa käsitellä tulevaisuusteemoja oli nuorten mieleen. Nuoret kokivat oppineensa aiheesta työskentelyn aikana eli he olivat myös vastaanottavaisena osapuolena, eivät vain antajina. Jälleen kerran kävi hyvin ilmi, että kun nuorille annetaan tilaa, heillä on paljon sanottavaa ja annettavaa. Ennakointiraportin teemat ovat suhteellisen haasteellisia. Työpajassa teemojen käsittelyä pohjustettiin lämmittelyharjoituksilla ja yleisellä tulevaisuusorientaatiolla. Nuoret olisivat tuskin jaksaneet perehtyä samalla tavalla raporttiin, jos se olisi pitänyt tehdä yksin tai ilman ohjausta. Opiskelijaryhmiä olisi voinut olla enemmän laajemman ja monipuolisemman aineiston keräämiseksi. Samalla olisi päästy testaamaan useampia työpajatyöskentelyn menetelmiä. Työpajoja suunnitellessamme pohdimme, miten hyvin ennakointiraportin visiot aukeavat nuorille, koska kaikkia visioita ei olisi mahdollista käsitellä yhdessä ja yksityiskohtaisesti. Raportin kieli on paikoitellen monimutkaista ja asiaa on paljon. Ohjaaja laati nuorille ”sananselityspaperin” tulevaisuuskuvien omaksumista helpottamaan. Paperissa avataan joitakin outoja termejä ja vierasperäisiä sanoja. 9 Noin viiden tunnin mittainen työpaja on arviomme mukaan riittävä tällaisen teeman käsittelylle, jos käsiteltävä kokonaisuus on selkeästi rajattu. Jos nuorten näkemyksiä olisi haluttu kerätä koko raportista ja kaikista sen osa-alueista, aikaa olisi pitänyt varata vähintään kaksi kokonaista työpäivää. Ryhmätyöt ja Learning cafe -menetelmä Omnian ammattiopiston ja Tikkurilan lukion ryhmät olivat dynamiikaltaan erilaisia, mikä piti huomioida työskentelymenetelmien valinnassa. Ohjaajan menetelmäpankin pitää olla riittävän laaja ja monipuolinen, jotta hän voi vaihtaa menetelmiä tarkoituksenmukaisella tavalla. Omnian kokopäiväpajassa hyödynnettiin perinteistä ryhmätyömenetelmää, mikä on osallistujille suhteellisen kevyt ja vaivaton. Kukin ryhmä käsitteli vain yhden teeman, ja kysymykset purettiin yksi kerrallaan. Työpajan tuloksia analysoidessamme pohdimme, että pajassa olisi kannattanut kokeilla myös jotakin toiminnallisempaa menetelmää: se olisi palvellut erityisesti heitä, joilla oli keskittymisvaikeuksia. Nuorten palaute Omnian ammattiopiston nuorten ryhmä - Hyvä päivä, muistutti, mitä asioita kannattaisi välillä miettiä – ilman tätä työpajaa en olisi miettinyt. - Mielenkiintoinen päivä, joka on antanut paljon ajateltavaa. - Olisi kiva tietää, onko tästä mitään hyötyä ja vaikuttaako tämä mihinkään. - Ajatuksia herättävä päivä: mukavia ihmisiä, kiva kuulla ja keskustella. Tikkurilan lukiossa työskentely toteutettiin kahtena puolen päivän pajana. Menetelmä – Learning cafe – oli ryhmätyöskentelyä vaativampi, koska jokainen ryhmä tutustui kolmeen eri visiokuvaukseen. Toisaalta menetelmä tuotti monipuolisempia näkemyksiä ja antoi nuorille enemmän uutta tietoa kuin ryhmätyöt, joissa jokainen ryhmä perehtyi vain yhteen visioon. Learning cafe –menetelmä tarjosi nuorille mahdollisuuden keskinäiseen kommentointiin, koska he saivat lukea toisten näkemyksiä omiaan pohtiessaan. Nuorten mielestä oli helpompi lähestyä aihetta, kun valmiina oli jo muutama ajatus, joihin tarttua. Tikkurilan lukion nuorten ryhmä Learning cafe –menetelmästä pidettiin paljon. Työpaja yllätti nuoret positiivisella tavalla: - Aiheet avautuivat ja niitä pystyi ymmärtämään. - Aiheet olivat kiinnostavia, vaikka etukäteen ajattelin, että jotkut voisivat olla puisevia. Tekstit olivat mielenkiintoisia. - Yllätti, miten paljon opin. Mielenkiintoisempia teemoja ja kysymyksiä kuin olin ajatellut. - Visiot oli yllättävän helppo ymmärtää: näki, että asioita oli pohdittu. - Valistava työpaja: ryhmä toimi ja ilmapiiri oli hyvä. - Käsittelytapa oli hyvä tämäntapaisten teemojen äärellä. - Yllätyin, ettei ollut tylsää. Omniassa oli neljän eri perustutkinnon opiskelijoita, joten kaikki ryhmän jäsenet eivät tunteneet toisiaan ennestään. Tikkurilassa sen sijaan opiskelijat olivat keskenään tuttuja. Osittain tästä syystä ryhmäytyminen tapahtui Tikkurilan ryhmässä helposti, ja tulevaisuustyöskentelyyn päästiin nopeammin kuin Omniassa. Lämmittelyyn ja ryhmäytymiseen varattu aika osoittautui pajoissa riittäväksi: ohjaaja sai tunnustella ryhmän ominaisuuksia ja testata, minkä tyyppisistä menetelmistä ryhmä innostuu. 10 Työpajatyöskentelyn aikana osa nuorista esitti kritiikkiä visiokuvausten tyyliä kohtaan. Jotkut sanavalinnat vaikuttivat oudoilta, jopa ”kikkailulta”, ja ilmaisut olivat monimutkaisia. Ohjaajan valmistama ”suomennos” eli vaikeimpia termejä avaava paperi tuki osaltaan työskentelyä. 6 ”Näitä voisi olla jatkossa enemmän” Työpajatyöskentely soveltuu haasteellisten, moniulotteisten teemojen käsittelyyn ja purkamiseen hyvin, jos aihe rajataan selkeästi. Toiminnallisuus tukee nuorten kanssa työskentelyä. Tässä projektissa oli mahdollisuus testata menetelmiä vain kahden ryhmän kanssa; jos resursseja ja aikaa olisi ollut enemmän, tuloksetkin olisivat todennäköisesti monipuolisempia. Työpajat pitää suunnitella ja pohjustaa hyvin, mikä vaatii aikaa. Toisaalta aikaa ja taloudellista panostusta vaatisivat myös esimerkiksi verkkopohjaiset menetelmät ja laajat foorumit. Henkilökohtaiseen kohtaamiseen perustuva työskentely vaikutti ainakin tässä projektissa motivoivan ja miellyttävän nuoria. Tulevia kuulemisia varten kannattaa pohtia seuraavia mahdollisuuksia: - Luodaan pysyvä nuorten pooli tai verkosto, jotta työpajojen käytännön organisointi tapahtuisi nopeasti. Verkosto rakentuisi opettajakontakteihin ja jonkinlaiseen kevyeen yhteistyösopimukseen oppilaitosten kanssa. Miltä kuulostaisivat Tekesin kummikoulut? - Verkkofoorumi tai muu vastaava laajan joukon näkemyksiä kartoittava menetelmä voisi joissakin projekteissa toimia työpajojen täydentäjänä joko niin, että työpajoissa kerätyt näkemykset alistetaan foorumille tai foorumin löydöt työpajoille. - Nuoret otetaan mukaan työpajojen suunnitteluun ja toteutukseen. - Jos kyseessä on esimerkiksi jonkin hankkeen arviointi, nuorille voisi antaa erilaisia datankeruutehtäviä, kuten valo- ja videokuvausta, haastattelujen tekemistä tai dokumentointia kuvataiteen keinoin. 11 Liite 1: Osallistujat ja yhteysopettajat Omnian ammattiopisto, yhteysopettajana lehtori Juha Vettenniemi Tikkurilan lukio, yhteysopettajana lehtori Ulla Lehtonen Osallistujat: Ahmed Farhan Amir Garban Annika Strandberg Anssi Muhonen Elisa Karvonen Henri Lehtinen Isa Salminen Janica Järvinen Johanna Manner Jontte Paananen Karoliina Myöhänen Magdalena Stenius Minea Kuosmanen Riikka Satomaa Samuli Ekman Osallistujat: Ada Holm Antti Nieminen Erkki Mahrberg Hanna Kolehmainen Hanna Vaaja Henrietta Sykäri Imran Qureshi Julia Saari Kati Vinnikainen Linus Saviranta Pinja Venäläinen Veronica Lee 12