Kokenut korimies tyytyväisenä eläkkeelle
6|2014 EB: PARASTA PALVELUA PAINEESSAKIN TOIMISIKO SOTE-BUSSI SUOMESSA? JOHDON VALMENNUS YHDISTÄÄ Savonl inja HANNU MÄKELÄ: 90 vuotta Kokenut korimies tyytyväisenä eläkkeelle Haluamme kiittää kuluneesta vuodesta sekä toivottaa Rauhallista joulua ja menestyksellistä uutta vuotta 2015 Volvo Buses. Driving quality of life S IS Ä LT Ö NRO 6 | joulukuu 2014 ”Erityisesti tilausajoissa tarvitaan joustavuutta esimerkiksi viime hetken tilausten, muutosten ja peruutusten osalta.” PÄÄKIRJOITUS LIITON LINJOILLA UUTISET Markkinaehtoiselle liikenteelle jää niukasti elintilaa KENTÄN ÄÄNI: Anssi Manninen Länsimetro ja Kehärata isoja panostuksia raideliikenteeseen Sähköbusseihin siirrytään maltillisesti Parasta palvelua paineessakin Logistiikan perustutkinto – suora tie bussialalle Yritysjohdon valmennus yhdistää LINJA-AUTOLIITTO VAIKUTTAA Sähköseikkailuja ja ovioivalluksia Bus Expo 2014 Birmingham: ”Joka 4. minuutti” ”Sotebussi” Norjan malliin TESTIRYHMÄ: Uuden veroisia vanhuksia RATIN TAKANA: Sitä sun tätä 5 7 8 14 18 20 22 24 28 32 34 36 40 43 43 50 54 18 22 28 BUSSIAMMATTILAINEN Perustettu vuonna 1966 (Linja-auto 1966–90, Bussiammattilainen 1991–) Seuraava numero ilmestyy 13.2.2015 JULKAISIJA Linja-autoliitto KUSTANTAJA Bussialan Kehittämispalvelut Oy, Lauttasaarentie 8, )FMTJOLJ1VI'BYtwww.bak.fi TOIMITUS Päätoimittaja Saara Remes, saara.remes@bak.fi Toimitussihteeri Vesa Riihinen, vesa.riihinen@pressmasters.fi Toimittajat Pekka Paloranta, viestintaomniplus@gmail.com, Auli Toivonen, auli.toivonen@bak.fi, Timo Lehtonen, timo.lehtonen@tut.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET #VTTJBMBO,FIJUUÊNJTQBMWFMVU0Zt,SJTUJJOB.BOOJOFO kristiina.manninen@lal.fi, Puh. 020 710 5490, Fax. 020 710 5484 ILMESTYMINEN 6 kertaa vuodessa KANSIKUVA Pekka Paloranta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere PAINOSMÄÄRÄ 6 900 kpl ILMOITUKSET Mediamyynti Suomi, bussiammattilainen@mediamyynti.fi Tapani Mäkelä, Puh. 0400 709 239, Anssi Mustonen Puh. 09 692 2919, Fax. 09 676 449, Albertinkatu 31 B 30, 00180 Helsinki *44/t"JLBLBVTMFIUJFOMJJUPOKÊTFO 12.12.2014 Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta a ja turvalli Rauhaisaa joulu sia ajokelejä! AUTO-JAKULJETUSALANTYÖNTEKIJÄLIITTORY John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki // PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 // etunimi.sukunimi@akt.fi // akt.fi www.linjakori.fi Hyvää Joulua Onnellista Uutta Vuotta! www.kiitokori.fi Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme rauhallista joulunaikaa ja menestyksellistä uutta vuotta 2015! 7RLYRWDPPH DVLDNNDLOOHPPHMD \KWHLVW\¶NXPSSDQHLOOHPPH 5DXKDOOLVWD-RXOXDMD PHQHVW\NVHOOLVW¤ 8XWWD9XRWWD &$5586'(/7$2< PÄ ÄK IRJ OI T U S SAARA REMES I saara.remes@bak.fi Riskien tunnistamisella riskien hallintaan M itä tehdään, kun tilausajomatka menee niin kuin ei pitäisi? Bussi rikkoutuu maassa, jossa tarvittavia varaosia ei ole nopeasti saatavilla. Entä kun kuljettajan terveys pettää. On selvää, että kaikissa tapauksissa asiakkaat odottavat maksamalleen matkalle täyden vastineen. Tilausajoyrittäjien ”kokoontumisajoissa” marraskuussa pohdittiin varautumisen merkitystä ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin. Tilaisuudessa kuullut käytännön esimerkit ulkomaanmatkoilta osoittivat, kuinka tärkeää on tunnistaa riskejä, arvioida seurauksia ennakolta ja varautua niihin erilaisin toimenpitein, myös vakuutusjärjestelyin. Varautumista tulisi tehdä paitsi yksittäisten matkojen, koko bussiyrityksen liiketoiminnan osalta. Tietokoneet voivat lakata toimimasta ja päätteellä olevat tiedot jopa tuhoutua. Bussipalo voi syttyä eikä henkilökunnalla ole riittäviä toimintaohjeita ja osaamista palotilanteessa. Entä miten käy, kun yritys joutuu vastuuseen alihankkijan toiminnasta vastuusuhteiden epäselvän määrittelyn takia? Systemaattinen riskienhallinta pyrkii ennakoimaan ja hallitsemaan seurauksia siten, että riskit toteutuessaan aiheuttaisivat mahdollisimman vähän vahinkoa yritykselle, henkilöstölle ja matkustajille. Juuri etukäteissuunnittelulla ja toimenpiteitä miettimällä parannetaan tuntuvasti riskien hallintaa. Bussiyrityksen riskejä voidaan luokitella mm. liiketoiminta- ja henkilöriskeihin, tietojärjestelmäriskeihin, kalusto-, liikennöinti- ja paloriskeihin, sopimus- ja vastuuriskeihin sekä ympäristöriskeihin. Riskien systemaattiseen analysointiin ryh- tyminen on kuin iso elefantti, jonka paloitteluun ei arjen kiireissä kenelläkään tunnu liikenevän aikaa eikä resursseja. On helpompi reagoida eteen tuleviin tilanteisiin samalla toivoen, että häiriöt jäisivät ainutkertaisiksi. Valtakunnallinen varautumisorganisaatio, Maakuljetuspooli, on tunnistanut bussi- ja kuljetusyritysten tarpeet saada yrityskohtaisen riskianalyysin tekemiseen käytännönläheisiä työvälineitä. Tuloksena on ASKI -sähköiseen työkirjaan, www. aski.fi, koottuja menettelytapaohjeita ja lomakkeita. Kuljetusyrityksen riskien analysoinnin ensimmäinen vaihe alkaa liiketoiminnan uhkien tunnistamisesta ja riskien määrittämisestä. Lopputulemana on riskikortin laatiminen tukemaan tarvittavia toimenpiteitä. Liiketoiminnan eri osa-alueisiin liittyville riskeille on tarpeen antaa ”nimet” samalla kun niiden vaikutusta ja ”Systemaattinen riskienhallinta pyrkii ennakoimaan ja hallitsemaan seurauksia siten, että riskit toteutuessaan aiheuttaisivat mahdollisimman vähän vahinkoa yritykselle, henkilöstölle ja matkustajille.” merkittävyyttä toimintaan analysoidaan. Kun tämän jälkeen tarvittavat hallintatoimenpiteet, aikataulutus ja toimenpiteistä vastaavat henkilöt on määritelty, on otettu mittavat askeleet riskien ja häiriötilanteiden hallintaan. Lomakkeet ja riskikortit ovat apuvälineitä, eivät itsetarkoitus asioiden dokumentoinnille. Riskianalyysin tarkoituksena on ylläpitää yrityksen toimintavarmuutta. Bussiyritykset, jotka ovat aloittaneet riskielefantin paloittelun, ovat todenneet riskikartoituksen ja sen tekemistä auttavat työkalut hyödyllisiksi. Vuoden viimeisintä pääkirjoitusta laatiessani jouluvalot ovat syttyneet kaikkialle valaisemaan syystalven pimeintä aikaa. Vuosiluku on vaihtumassa pian toiseksi. Bussiammattilaisen koko toimitustiimi kiittää lukijoita ja ilmoittajia kuluneesta vuodesta! Yritämme elää myös ensi vuonna ”ajassa” ja kuuntelemme herkällä korvalla sisältötoiveita. Tarjoamme vuonna 2015 jälleen kuuden numeron kiinnostavan lukupaketin. Hyvää ja Rauhallista Joulua! Menestyksellistä Uutta Vuotta! ■ B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 5 Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta Automaattivaihteistot ja hidastimet Onnellista joulua ja menestyksellistä Uutta vuotta! Maahantuonti www.atoy.fi puh. (09) 68271 TAIPALE AUTOMOTIVE Kiitäm mme asiakk kaita amme ja a yh hteeisty yö-kumpppaneita ammee ku uluneessta a vu uodesta a. LI IT ON L I N J O I L L A MIKA MÄKILÄ I mika.makila@lal.fi Waltti-järjestelmä ei voi laajeta valtakunnalliseksi K ilpailulain tarkoituksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen. Kyse on EU:n laajuisista yhteismarkkinoista. Kilpailulaki rajoittaa myös julkisen sektorin omaa toimintaa markkinoilla. Puhutaan kilpailuneutraliteetista. Esimerkiksi kuntasektorin liiketoimintojen yhtiöittämisiä perusteellaan kilpailuneutraliteetilla. Tasapuolisen kilpailun vaatimuksella on merkitystä toimialallamme. Kilpailuneutraliteetti ei estä julkista sektoria toimimasta markkinoilla, kunhan liiketoimintaa harjoitetaan terveen ja toimivan kilpailun tavoitteen mukaisesti. Tässä tarkoituksessa julkisen sektorin omistama, osakeyhtiömuodossa toimiva yhtiö sopii lähtökohtaisesti EU:n yhteismarkkinoille. Liittomme toiminnassa on mukana tähän joukkoon kuuluvia yrityksiä. Liiketoimintaa voidaan harjoittaa myös osana julkista sektoria. Esimerkkinä tästä on Waltti-järjestelmää pyörittävä TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy. Se on osa julkista sektoria siksi, että yhtiö on omistajiensa sisäinen hankintayksikkö. Waltti-järjestelmän ostoja ei tarvitse kilpailuttaa, koska yhtiö toimii vain omistajiaan varten eikä osallistu EU:n yhteismarkkinoille. Järjestely on tällaisena lainmukainen. ”Waltti-järjestelmää ei voi laajentaa omistajien ostamaa liikennettä laajemmalle. Siksi Waltti-järjestelmästä ei voi myöskään tulla valtakunnallista lippu- ja maksujärjestelmää.” Tämä on hyvä pitää mielessä siksi, että kilpailulainsäädännön logiikka on yksiselitteinen: julkisen sektorin yritys joko on taikka ei ole EU:n yhteismarkkinoilla. Waltti-järjestelmä ei ole markkinoilla, joten se ei voi lähteä kilpailemaan esimerkiksi Matkahuollon kanssa lippu- ja maksujärjestelmissä. Tasapuolista ja tervettä kilpailua ei myöskään saa vääristää antamalla yrityksille julkista tukea ilman siihen oikeuttavaa perustetta. Siinä missä yleisen säännön tai palvelusetelien mahdollistama julkinen tuki on mielestämme sallittua, lippu- ja maksujärjestelmään käytetyssä valtion rahoituksessa on merkittävä riski siitä, että se ei sovellu EU:n yhteismarkkinoille. Liiketoiminnan kannalta on tärkeää, että pelisäännöt ovat kaikille samat. Kilpailuneutraliteetti on vahvistumassa oleva suuntaus, jota hiljattain laajennettu kilpailulain ja kuntalain muutoksin. Tämä on otettava vakavasti myös Waltti-järjestelmää kehitettäessä. Jos valtion rahoituksella ja kilpailuttamattomilla hankinnoilla osallistuttaisiin EU:n yhteismarkkinoille, olisivat myös taloudelliset riskit suuria esimerkiksi maksettujen valtiontukien palauttamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Waltti-järjestelmää ei voi laajentaa omistajien ostamaa liikennettä laajemmalle. Siksi Waltti-järjestelmästä ei voi myöskään tulla valtakunnallista lippu- ja maksujärjestelmää, koska kyse on EU:n yhteismarkkinasta. Matkahuolto on osa tätä markkinaa, kuten kaikki muutkin markkinoilla toimivat yritykset, jotka haluavat tällaisia palveluita liikenteenharjoittajille tarjota. ■ B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 7 U U T IS E T TEKSTIT SAARA REMES KUVAT SAARA REMES JA KUVAPANKIT Säädösmuutosten taloudellisia vaikutuksia selvitetty L iikenneministeriön toimeksiannosta Tempo Ecomics Oy on arvioinut vireillä olevien säädösmuutosten taloudellisia vaikutuksia liikennealan yritysten kannalta. Selvityksen mukaan eri liikennetyyppien välisten raja-aitojen poisto henkilöliikenteessä lisää joko suoraan tai epäsuorasti kilpailua sekä taksitoiminnassa että linja-autoliikenteessä. Samalla esitysluonnokset mahdollistaisivat nykytilannetta paremmin niiden yritysten taloudellisen menestyksen, jotka kykenevät kehittämään toimintaansa. Taksi- ja linja-autoalojen liikevaihto kasvaisi nykytilanteeseen verrattuna sekä pitkälläaikavälillä että muutaman vuoden tähtäimellä, jos pienoislinja-autoja koskevista rajoituksista, ml. taksamittarin käyttökiellosta, luovuttaisiin. Mikäli myös esteettömien taksiautojen vapauttaminen tarveharkinnasta toteutetaan, taksimarkkinat avautuisivat osittain suoraan kilpailulle. Tämä olisi myös alan yritysten pitkän tähtäimen etujen mukaista. Selvitys on luettavissa LVM:n julkaisusarjassa www.lvm.fi/julkaisu/-/view/4425720. LVM toteaa, että arviossa esitetyt nä- kemykset ja johtopäätökset ovat tekijän omia eivätkä edusta liikenne- ja viestintäministeriön kantaa. ■ Ilmaislippuja kakkosautosta luopuville Jyväskylässä J yväskylän kaupunki hakee osallistujia kokeiluun, jossa kakkosautosta luopuvalle perheelle annetaan vastineeksi ilmaiset joukkoliikenneliput kaupungin liikenteeseen puoleksi vuodeksi. Auton luopumisesta saa vastineeksi liput yhdelle tai kahdelle ihmiselle. Mukaan voivat hakea myös perheet, jotka ovat valmiita luopumaan ainoasta autostaan. Jyväskylän seudun alueella aikuisen kuukausilippu maksaa 62 euroa. Kahden hengen liput puoleksi vuodeksi ovat siis yli 700 euron houkutin. ”Oman auton kustannukset ovat helposti tuhansia euroja suuremmat. Auto aiheuttaa toisinaan myös ennakoimattomia menoja, esimerkiksi rikkoutumisesta voi syntyä yhtäkkiset, satojen tai tuhansien eurojen kustannukset", kampanjan sivuilla muistutetaan. Mukaan kokeiluun otetaan korkeintaan kymmenen perhettä. ■ Tampereelle uusi reittiopas T ampereen kaupunki, CGI ja Aalto yliopisto kehittävät Tampereen julkisen liikenteen reittioppaasta uutta versiota, joka huomioi annetuissa reittiehdotuksissa liikenteessä olevien bussien poikkeamat aikatauluista. Uusi reittiopas tarjoaa modernin, mobiililaitteisiin sovitetun käyttöliittymän, joka mukautuu käyttäjän tarpeisiin. Sen avulla reittihaku onnistuu hetkessä, olipa sitten kiiruhtamassa pysäkille tai kotisohvalla suunnittelemassa seuraavan päivän matkaa. Sovellus osaa myös hakea reittejä liityntäpysäköinnillä, jolloin autolle ehdotetaan sopiva parkkipaikka, ja matka jatkuu bussilla. Uudelle reittioppaalle on etsitty testaajia. Aktiivinen testijakso kestää 2-3 kuukautta, jonka kuluessa voi antaa palautetta palvelusta. ■ 8 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 XKuvakaappaus valokuvaaja Lauri Erikssonin kuvaamista joukkoliikenteen käyttäjistä HSL:n kampanjasivustolta: www.joukkoliikenteenkasvot.fi HSL:n Joukkoliikenteen kasvot -kampanja palkittiin P ääkaupunkiseudun pysäkkejä vuosi sitten koristanut Joukkoliikenteen kasvot -kampanja on palkittu arvostetulla Golden Drum -festivaaleilla. Kampanja palkittiin hopeisella mitalilla ulkomainonnan sarjassa. Golden Drum on yksi Euroopan tunnetuimmista mainosfestivaa- leista ja -kilpailuista, joka pidetään aina syksyisin Slovenian Portorozissa. Kisaan osallistui tänä vuonna yli tuhat työtä yli 20:stä eri maasta. Joukkoliikenteen kasvot -kampanja oli tavallisista ihmisistä ja arkisesta joukkoliikenteestä synnytetty kokonaisuus. Kampanjan Helsingin seudun liikenteelle suunnitteli mainostoimisto 358. Linkki kampanjan esittelyvideoon: https:// www.youtube.com/watch?v=cUQpzG0bKI ■ Kuljettajan vastuuta vammaismatkustajan turvallisuudesta halutaan lisätä L iikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko pitää tärkeänä, että kuljettajan vastuu vammaisten matkustajien turvallisuudesta kirjataan lakiin nykyistä laajempana. Tähän saakka määräykset ovat koskeneet vain invataksien kuljettajia. - Vammaiset henkilöt käyttävät tieliikenteessä nykyään paitsi invataksia, myös esteetöntä taksia, tavallista henkilöautotaksia ja linja-autoa. Kunnat käyttävät kuljetuspalveluihin yhä enemmän pienlinja-autoja, Risikko toteaa. - Kuljettajien koulutuksessa pidetään toki esillä vammaiskuljetuksia, mutta lakiin ei vastuuta ole kirjattu. Vahingon sattuessa juridisella vastuulla on merkitystä. Nykylaissa ei ole mainintaa esimerkiksi nostolaitteen turvallisesta käytöstä, Risikko huomauttaa. Asiaa koskeva tieliikennelain muutos liittyy joulukuussa annettuun hallituksen esitykseen joukkoliikennelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Vastaisuudessa kaikkien korkeintaan 16-paikkaisten autojen kuljettajien olisi huolehdittava siitä, että matkustajat voivat siirtyä turvallisesti autoon ja sieltä pois ja että tähän tarvittavia laitteita käy- tetään asianmukaisesti. Näissä autoissa kuljettajat pystyvät valvomaan matkusta- jien turvallisuutta kuten turvavyön käyttöä ja pyörätuolin kiinnitystä. ■ B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 9 U U T IS E T TEKSTIT SAARA REMES KUVAT SAARA REMES JA KUVAPANKIT Tienkäyttäjät entistä tyytymättömämpiä tiestön kuntoon T ienkäyttäjien tyytymättömyys maanteiden tilaan ja kuntoon on entisestään lisääntynyt. Kaikkein tyytymättömimpiä ovat ammatikseen autoilevat. Tämä selviää juuri valmistuneista kesän 2014 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen tuloksista. Myös Liikenneviraston omat kuntomittaukset osoittavat tiestön kunnon heikenneen. Tyytyväisyys tiestön kuntoon on laskenut vuodesta 2010 lähtien ja on nyt huolestuttavan alhaalla. Tyytymättömiä ollaan niin pää- kuin muidenkin teiden kuntoon, kaikkein tyytymättömimpiä kuitenkin muihin kuin pääteihin. Liikennevirasto jakaa tienkäyttäjien huolen tieverkon kunnosta. AMMATTIAUTOILIJAT ERITYISEN KRIITTISIÄ Varsinkin ammattiliikenteen eli raskaan liikenteen edustajien tyytyväisyys on laskenut selvästi. Nyt ensimmäistä kertaa useimmat heistä ovat tyytymättömiä pääteiden kuntoon kesäkaudella, ja tyytyväiset ovat jääneet vähemmistöön. Tyytymättömyys muiden teiden kuntoon on entisestään lisääntynyt. Peräti 60 prosenttia ammattiautoilijoista on erityisen tyytymätön muun tiestön kuntoon. Tässä ryhmässä korostuvat muun muassa metsäteollisuuden raakapuukuljetuksia ajavat autoilijat. MYÖS TYYTYVÄISYYDEN AIHETTA LÖYTYY Tiedottamiseen liikenteen häiriöistä ovat kaikki hieman aiempaa tyytyväisempiä, tyytyväisiä on nyt 56 prosenttia yksityisistä ja 54 prosentti ammattiautoilijoista. Myös ajoratamerkintöjen näkyvyys pääteillä saa kiitosta useimmilta yksityisiltä ja puolelta raskaan liikenteen edustajista. Samoin useimmat ovat tyytyväisiä tienvarsien siisteyteen. Tosin vastaavat prosentit muilla kuin pääteillä ovat selvästi heikommat. ■ Sähköbussien valmistus Suomessa etenee B ussiammattilainen uutisoi numerossa 5/2014, että sähkökäyttöisten kaupunkibussien valmistus alkaa Sastamalassa 2015. Tuotekehityksestä, myynnistä ja markkinoinnista vastaa Linkker Oy ja valmistuksesta Fortaco. Marraskuun lopussa tulleen tiedotteen mukaan Linkker kertoo keränneensä sijoittajilta miljoonasumman, mikä merkitsee sähköbussien valmistuksen etenemistä. – Uudenvuoden tienoilla alkaa aktiivinen myyntityö, kertoo Linkkerin toimitusjohtaja Kimmo Erkkilä. Yhtiö tavoittelee nopeaa kansainvälistymistä. ■ 10 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 Maanteiden talviliikenne vaatii ennakoitavuutta S uomen talviliikenne perustuu pitkälti ennakolta varautumiseen. Ennakoitavuutta vaaditaan niin teiden kunnossapitäjiltä kuin tienkäyttäjiltäkin. Talven liukkaita kelejä torjutaan vilkasliikenteisillä teillä suolauksella ja vähemmän liikennöidyillä teillä hiekoituksella. Myös alennetut nopeusrajoitukset lisäävät liikenneturvallisuutta talvisin. Liikenneviraston mukaan urakoitsijat varautuvat tulevaan talveen jo kesällä tekemällä tarkat auraus- ja toimintasuunnitelmat eri tilanteisiin. Lisäksi aurauskalusto laitetaan toimintakuntoon. Rankkojen lumisateiden sattuessa hoitourakoitsijat ovat varanneet normaalien yksiköiden lisäksi 1-3 tienhoitoyksikköä enemmän. Urakoitsijat seuraavat ahkerasti nykyisen tilanteen lisäksi myös sää- ja keliennusteita. Urakoitsijat ovat jatkuvassa valmiustilassa lokakuun alusta aina huhtikuun loppuun asti. Maanteillä liukkautta torjutaan teiden suolauksella, joka on Suomen olosuhteissa ainut vaihtoehto varsinkin vilkasliikenteisillä teillä. Suolauksen määrässä huomioidaan aina liikenneturvallisuus sekä ympäristövaikutukset. Suolausta onkin vähennetty useilla pohjavesialuilla, ja aroilla alueilla on ympäristövaikutuksien takia siirrytty formiaattien käyttöön. Suola ja formiaatti vaikuttavat samalla tavalla tien ajettavuuteen. Vähemmän liikennöidyillä teillä tur- vaudutaan suolauksen sijaan hiekoitukseen. Kun liikennettä on vähemmän ja nopeusrajoitukset matalammat, pysyy lumikerros tienpinnassa paremmin ja hiekalla on pinta, johon tarttua. Tienkäyttäjät voivat ilmoittaa vakavista keliongelmista ja häiriöistä Tienkäyttäjän linjalle 0200 2100, josta häiriöt välitetään suoraan maantietä hoitavalle urakoitsijalle. Liikku mista vaarantavat ja merkittävästi haittaavat puutteet korjataan mahdollisimman nopeasti. Liikennevirasto ja alueelliset ELY-keskukset tilaavat kunnossapitäjiltä tiettyä laatutasoa, jonka toteutuksesta vastaavat useimmissa tapauksissa alueurakoitsijoiden aliurakoitsijat. ■ Perusväylänpitoon kaivattua lisärahaa L iikenne- ja viestintäministeriö on saamassa perusväylänpidon määrärahoihin 10 milj. euron lisäyksen vuodelle 2015. Valtiovarainministeriö julkaisi kannanottonsa ministeriöiden tekemiin ehdotuksiin täydentävästä talousarviosta 11. marraskuuta. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko on tyytyväinen valtiovarainministeriön esitykseen. Parhaillaan on käynnissä myös ministeri Risikon vetämä parlamentaarinen työryhmä liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. ■ Kotimaiset laadukkaat linja-autojen TUULILASIT SEKÄ SIVULASIT suoraan valmistajalta s6ARASTOSSAYLEISIMMÊTMALLIT s.OPEATTOIMITUKSET s(UIPPULAATUA s4EHTAALLAOMAASENTAMO +YSYnSEKANNATTAA B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 11 U U T IS E T TEKSTIT SAARA REMES KUVAT SAARA REMES JA KUVAPANKIT Junalippujen myynti Matkahuollosta laajenee Marraskuussa kilpiin 33 bussia J V unalippuja voi nyt ostaa Matkahuollon toimipaikoista Iisalmessa, Kajaanissa, Kemissä, Pieksämäellä, Porissa, Salossa ja Ylivieskassa. Edellä mainittujen paikkakuntien Matkahuollot aloittivat VR:n lippujen myynnin lokakuun alussa. Laajentuneen palvelun myötä matkustajat voivat nyt ostaa bussi- ja junalippunsa samasta paikasta. VR:n lippuja myyvistä Matkahuolloista saa kaikki erityyppiset junaliput mukaan lukien myös Venäjälle suuntautuvien matkojen liput.. Uusien myyntipisteiden lisäksi junalippuja on voinut jo aiemmin ostaa Forssan, Lapuan, Loimaan, Mäntsälän, Pietarsaaren, Porvoon, Rauman, Savonlinnan, Sodankylän ja Varkauden Matkahuolloista. ■ uoden alusta lukien linja-autoja on rekisteröity 661 kappaletta. Luku on peräti 107,9 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Marraskuun loppuun saakka rekisteröidyistä busseista kärjessä on MercedesBenz (228 kpl), toisena Volvo (144 kpl), kolmantena VDL (131 kpl) ja neljäntenä Scania (73 kpl). Kilvityksiä muille busseille yhdentoista kuukauden aikana on tehty seuraavasti: Volkswagen (27 kpl), Ford (15 kpl), Iveco (11 kpl), Cuby (10 kpl), Solaris (10 kpl), Setra (3 kpl), Golden Dragon (2 kpl), Irisbus (2 kpl), Polster (2 kpl) sekä muut (3 kpl). ■ Vaalimaalla kokeiluna ennakkovarauspalvelu V Matkahuollon puhelinpalvelu ympärivuorokautiseksi O y Matkahuolto Ab ja Oy Eniro Finland Ab ovat sopineet yhteistyön laajentamisesta. Asiakas saa valtakunnallisesta palvelunumerosta 0200 4000 henkilökohtaista palvelua ympäri vuorokauden. Matkahuollon Matkapalvelujen valtakunnallinen 0200 4000 -palvelunumero tarjoaa bussimatkustajille kaikki Matkahuollon aikataulutiedot, kuten bussien 12 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 lähtö- ja saapumisajat sekä tarkempia tietoja reiteistä ja pysäkeistä. Lisäksi palvelunumerosta saa bussilippujen hintatiedot mukaan lukien niin kertalippujen kuin erilaisten kausi- ja sarjalippujen hinnat sekä lisätietoja eri lippuvaihtoehdoista. Palvelunumerosta voi myös tiedustella esimerkiksi toimipaikkojen ja matkakorttien latauspisteiden yhteystietoja ja aukioloaikatietoja. ■ aalimaan raja-asemalla kokeillaan Venäjälle suuntautuvassa henkilö- ja tavaraliikenteessä uutta ennakkovarauspalvelua. Vaalimaan rajaasemalla kaikille kuljettajille pakollinen palvelu otettiin käyttöön joulukuun alussa. Lisätietoja palvelusta löytyy osoitteesta www.evpa.fi. Henkilöliikenteen osalta palvelu otetaan käyttöön 19.1.2015 ja tavaraliikenteen osalta 15.12.2014. Venäjälle autoilevat kohtaavat yhä ajoittain autojonon ennen Vaalimaan rajatarkastusta. Rajaliikenteen ennakkovarauspalvelu -kokeiluhanke tähtää tehokkaampiin käytäntöihin ja toimintamalleihin, joiden avulla säästetään autoilijoiden aikaa, kun ennakkovarauksen voi tehdä sähköisesti ja välttyä jonoilta. Ennakkovarauspalvelu perustuu toimintamalliin: Suunnittele – varaa – aja: Suunnittele ajankohta, jolloin haluat saapua rajatarkastukseen. Varaa aika internetin kautta, asiointipisteessä tai puhelimitse. Aja rajatarkastukseen omalla rajanylitysvuorollasi. ■ Veho aloitti katsastustoiminnan T rafi on myöntänyt Vehon Espoon Lommilassa sijaitsevalle korjaamolle kevyen ja raskaan kaluston katsastustoimiluvan 13. marraskuuta. – Kun lakiehdotus katsastustoiminnan muutoksista viime kesänä eteni, aloitettiin Vehossa varsinainen suunnittelutyö. Tavoitteena on vakiinnuttaa katsastuspalvelu luontevaksi osaksi asiakkaan kokonaisvaltaista palvelua, kertoo katsastustoimen päällikkö Anssi Vainiola. ■ Matkapalautetta QR –koodilla Kuka on Hämeen mukavin bussinkuljettaja? E xpressBussin kahdessa bussissa oli marraskuun ajan kokeilu, jossa matkustajat QR-koodin mobiililaitteeseen lataamalla ovat antaneet palautetta matkasta, kuljettajasta ja esittäneet kehittämistoiveita. Palautteen antaminen omalla mobiililaitteella on koettu vaivattomaksi ja hyödylliseksi. ■ M issä huristelee Hämeen mukavin bussinkuljettaja? Millä linjalla Kanta-Hämeessä olet kohdannut ystävällisen, tervehtivän ja asiakaspalveluhenkisen linja-autonkuljettajan? YLE Häme esitti kuuntelijoille marraskuussa tällaisia kysymyksiä. Kuuntelijoita aktivoitiin kertomaan kivasta kohtaamisesta joukkoliikenteessä sekä sitä, mitä ominaisuuksia ja millaisia tekoja arvostaa bussinkuljettajassa. ■ YRITTÄJÄPALKINTOJA Liperissä on valittu vuoden yrittäjäksi Taksi- ja tilausliikenne Mutanen Ay. Valkealassa vuoden yrittäjäpalkinto on luovutettu Kymen Charterline Oy:lle Onnea! MERKITTÄVIÄ YRITYSVUOSIA JUHLINEET: Pekolan Liikenne Oy, 90 v Savonlinja Oy, 90 v Karstulan Liikenne Oy, 80 v Onnittelut! ■ ExpressBus Tanssi Tähtien Kanssa E xpressBus oli näyttävästi esillä koko syyskauden ajan MTV3:n huippusuositussa Tanssii Tähtien Kanssa - ohjelmassa. Letkajenkan tahdissa ”Parhaiten vievä partneri” vei katsojat ohjelman mainostauolle ja toi sieltä takaisin. Facebookissa kommentoitiin ahkerasti tansseja koskeviin kysymyksiin ja viikoittaisen kilpailun voittajia palkittiin lipuilla sunnuntai-illan suoriin lähetyksiin. Myös Hauskin ExpressBus matkan -tarinasta palkittu henkilö sai lipun 23.11. olleeseen finaalilähetykseen. Jo 9. kerran toteutettu Tanssii Tähtien kanssa –ohjelma oli jälleen huippusuosittu. Se keräsi joka sunnuntai yli miljoonan katsojaluvut. ■ B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 13 SSavonlinja on jatkamassa 90 vuotista liiketoimintaansa jo kolmannessa polvessa. Vuonna 2013 yhtiön johtoon mukaan tuli mukaan Raimo Honkasen nuorin poika, Kai. Liikenneneuvos Raimo Honkanen: Markkinaehtoiselle liikenteelle jää niukasti elintilaa Joulukuun 1. päivänä 90 vuotta täyttänyt Savonlinja elää liikenneneuvos Raimo Honkasen mukaan yhtiön historian suurimpia muutoksia. Heinäkuussa voimaan astuneet joukkoliikennemuutokset koskettavat monella tavalla yhtiön eri puolilla Suomea hoitamaa liikennettä ja liiketoimintaa. TEKSTI JA KUVAT SAARA REMES 14 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 Y ksi muutoksen aiheuttamista kipupisteistä on markkinaehtoisen liikenteen olematon elintila koko maan linjaautoliikenteessä. - Joulukuussa 2009 voimaantulleen joukkoliikennelain lähtökohtana piti olla se, että liikennepalveluiden järjestämisessä viranomaisen on aina selvitettävä markkinaehtoisena liikenteenä syntyvä palvelu- ”Viranomainen suojaa järjestämänsä liikenteen eikä salli matkustajille tarjota markkinaehtoisesti lisää vuoroyhteyksiä. Tämä on aivan käsittämätöntä!” KILPAILUA ON AINA OLLUT Lähes 60 vuotta Savonlinja-yhtiöitä pyörittänyt liikenneneuvos Raimo Honkanen on kokenut vuosikymmenien aikana monenlaiset toimintaympäristön muutokset, samoin yhtiön erilaiset sopeuttamis- ja kehittämistarpeet. Raimo Honkasen isän vuonna 1924 aloittama liiketoiminta on yhdeksän vuosikymmenen aikana kasvanut isoksi konserniksi pitäen sisällään kuusi itsenäistä yritystä ja 13 eri toimipistettä. Kalliilla yritysostoilla on haettu liiketoimintaan tervettä kasvua ja tehokkuusetuja. Yhtiö on lähtenyt myös mukaan jo vuosia sitten kilpailutettuun sopimusliikenteeseen niin pääkaupunkiseudulla kuin Turussakin. Linja-autoja konsernissa on noin 500 ja henkilöstöä noin 800. - Markkinoista ja asiakkaista on aina kilpailtu toisia yrityksiä, henkilöautoja ja junaliikennettä vastaan. Nyt käynnissä oleva pikavuoroliikenteen kilpailu on huimaa kilpailua yksittäisestä reitistä, lipun hinnoista, tietyn yhteysvälin lähtöajoista parhaimpiin kellonaikoihin ja jopa samalla lähtöaikataululla. Pikavuoroliikenne ei ole enää verkosto, jossa Matkahuollon jakelukanavista ostettu lippu käy kenen tahansa liikennöitsijään autoon, liikenneneuvos Honkanen kuvailee. EPÄREALISTISET KALUSTOVAATIMUKSET Laajamittaiset, kaupunkiseutujen ja ELYkeskusten kilpailutukset käynnistyivät viime vuonna. – Tarjouskilpailut ovat tuoneet yrityksiin valtavan hallinnollisen työn ja kilpailutusvoitot mittavat investointitarpeet. Muutosvauhti on ollut hengästyttävä. Valtavaa epätietoisuutta on aiheuttanut kaupunkiseuduille parhaillaan laajeneva Waltti-järjestelmä. Sen ajallista etenemisestä, vaikutuksista lippuihin ja yrityksen liiketoimintaan ei tunnu olevan kenelläkään ajantasaista ja luotettavaa tietoa. Honkasen mukaan kalustovaatimukset tarjouskilpailuissa olivat ylimitoitetut. Osaan ELY-ostokohteista vaadittiin lähes uutta kalustoa. Lyhimmillään tarjottiin kuitenkin vain kahdeksan kuukauden sopimuksia. Ei yritys voi lähteä investoimaan kallista kalustoa lyhyisiin sopimuksiin. – Osallistuimme tiettyihin tarjouskilpailuihin liiketoiminnallisesti kannattavilla hinnoilla ja hävisimme useassa kohteessa. Häviöiden seurauksena jouduimme ensi kertaa laajamittaisempiin henkilöstön irtisanomisiin. Myös kalusto menetti hetkessä arvonsa, koska sille ei löydy jälkimarkkinoita. Kuva: Pekka Paloranta tarjonta. Lakia sovelletaan nyt kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan. Yritykset saavat ajaa markkinaehtoista liikennettä vain silloin, jos se ei loukkaa toimivaltaisten viranomaisten järjestämää liikennettä, liikenneneuvos Honkanen ihmettelee. Konkreettisena esimerkkinä PSA-liikenteen suojelusta on Heinola –Lahti – liikenne. - Yhtiömme haki reittilupaa kyseiselle välille. Lupaa ei myönnetty. Perusteena oli se, että markkinaehtoisen liikenne heikentää seutuviranomaisen järjestämän liikenteen toimintaedellytyksiä. Viranomainen suojaa siis järjestämänsä liikenteen eikä salli matkustajille tarjota markkinaehtoisesti lisää vuoroyhteyksiä. Tämä on aivan käsittämätöntä, Honkanen toteaa. Markkinaehtoisen liikenteen elintilaa syö myös tuettujen lippujen käytöstä syntynyt viranomaistulkinta. Hallinnon tarjoama ratkaisu tuettujen lippujen kelpoisuuteen markkinaehtoisissa vuoroissa on ollut ns. nousukorvaus. Se on määritelty kuitenkin niin alhaiseksi, että vuoron ylläpitäminen sillä korvaustasolla ei monillakaan alueilla ole mahdollista. Seurauksena on, että markkinaehtoisesti hoidetut vuorot supistuvat ja vähitellen kuolevat kaupunkiseutujen ulkopuolella. ELY-keskuksilla, sen paremmin kuin kunnillakaan ei taas ole määrärahoja ostaa aiemmin lipputuloilla ylläpidettyjä vuoroja. - Olemme ilmoittaneet asiakkaille, että hyväksymme seutu-, kaupunki- ja työmatkaliput kaikilla yhtiöidemme vuoroilla tämän vuoden loppuun saakka. Toivomme, että valtakunnallinen ratkaisu lippusekavuuteen saadaan aikaan mahdollisimman pian. Muussa tapauksessa katoavat viimeisetkin yhteydet. SLinjaliikenteen lisäksi Savonlinja- yhtiöt tarjoavat yksittäisiä tilausajoja ja valmismatkoja sekä kuljetuksia suurtapahtumissa. Kuva: Timo Lappi B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 S S– Tarjouskilpailut ovat tuoneet yrityksiin valtavan hallinnollisen työn ja kilpailutusvoitot mittavat investointitarpeet, sanoo Raimo Honkanen. 15 - Hallinnollinen työmäärä yrityksessä sopimusten vaatimien raporttien, kuljettajakorttien yms. pyörittämiseen on lisääntynyt valtavasti. Viranomaisten vaatiman raportointitiedon tuottamiseksi yhtiömme on tehnyt mittavia tietoliikennejärjestelmäinvestointeja, mikä on nakertanut liiketoiminnan kannattavuutta entisestään, liikenneneuvos Honkanen jatkaa. . ”Älypuhelimet ovat arkipäivää ja mahdollistavat monia sovelluksia. Niistä yksi on mobiilimaksaminen. Sitä on kehitettävä myös bussiasiakkaille.” SUKUPOLVEN VAIHDOS MENEILLÄÄN Savonlinja on jatkamassa 90 vuotista liiketoimintaansa jo kolmannessa polvessa. Vuonna 2013 yhtiön johtoon mukaan tuli mukaan Raimo Honkasen nuorin poika, Kai Honkanen. Hän on yliopisto-opintojensa jälkeen liiketoimintajohtajana vienyt läpi yhtiön monia kehityshankkeita. Hän on ottamassa vähitellen yhä laajempaa vastuuta konsernin johtamisesta. Isä Raimon valtava kokemus, tuki ja niin sanottu hiljainen tieto ovat arvokasta pääomaa sukupolven vaihdostilanteessa. - Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu 16 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 kovaa vauhtia. Digitalisoituminen ja tekninen kehitys tuovat mahdollisuuksia ja samalla uudenlaisia vaatimuksia bussipalvelujen kehittämineen. Matkan nopeus, vaivaton reitti-, aikataulu- ja hintahaku sekä lipun oston helppous ovat tärkeitä valintatekijöitä pikavuoroasiakkaalle, Kai Honkanen toteaa. Kai uskoo markkinoinnin tarpeelliXRaimo Honkasen isän vuonna 1924 aloittama liiketoiminta on kasvanut 90 vuoden aikana isoksi konserniksi, jossa kuusi yhtiötä ja 13 toimipaikkaa. Kuva: Pekka Paloranta. suuteen ja vaikuttavuuteen. Savonlinja on ollut perustamassa ExpressBus markkinointiyhteenliittymää ja näkee EB-brändin alla tehtävän markkinoinnin ja tuotekehityksen entistäkin tärkeämpänä. - Palveluista ja hinnoista on kerrottava monissa kanavissa. Siellä, mistä ihmiset etsivät tietoa ja missä kuuntelevat ja katselevat viestejä. Älypuhelimet ovat arkipäivää ja mahdollistavat monia sovelluksia. Niistä yksi on mobiilimaksaminen. Sitä on kehitettävä myös bussiasiakkaille. Linjaliikenteen lisäksi Savonlinja- yhtiöt panostavat tilausliikenteeseen. Yhtiöt tuottavat yksittäisiä tilausajoja, valmismatkoja ja suurtapahtumakuljetuksia erilaisille asiakasryhmille. - Tilausliikenne on sesonkiluonteista ja vaatii luksuskaluston. Olemme siinä mukana järkevällä hinnoittelulla ja tuotekonseptilla, Kai kertoo. Kuva: Timo Lappi USKO TULEVAISUUTEEN SÄILYTETTÄVÄ Alan myllerrysten ja tulevaisuuden kysymysmerkkien keskellä Kai Honkanen toteaa, että epävarmuudesta ja sekavuudesta huolimatta pitää katsoa eteenpäin ja uskoa tulevaisuuteen. - Linja-autoliikennettä tarvitaan jatkossakin. Savonlinja-yhtiöiden arvoina ovat laatu, kokemus, luotettavuus, turvallisuus, jatkuvuus ja kannattavuus. Ne arvot ovat kantaneet jo 90 vuotta ja uskon kantavan edelleen. ”Yhdessä eteenpäin” on yhtiömme tunnuslause, Kai sanoo. ■ SKai uskoo markkinoinnin tarpeellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Savonlinja on ollut perustamassa ExpressBus markkinointiyhteenliittymää ja näkee EB-brändin alla tehtävän markkinoinnin ja tuotekehityksen entistäkin tärkeämpänä. Savonlinja-konserni Savonlinja-konsernin liikennepalveluja ovat kaupunki-ja lähiliikenne, kuntien palveluliikenne, maaseutuliikenne. ExpressBus-pikavuoroliikenne, tilausliikenne sekä sopimusliikenne pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Lappeenrannassa. ■ liikevaihto 64 milj. eur /vuosi ■ matkustajat 14 milj./vuosi ■ ajokilometrit 32 milj.km/vuosi ■ henkilöstö: noin 800 henkilöä ■ linja-autoja: noin 500 kpl SAVONLINJA-YHTIÖT: Savonlinja Oy, Autolinjat Oy, EteläSuomen Linjaliikenne Oy, Linja-Karjala Oy, SL-Autoyhtymä OY, SL-Autolinjat. 13 eri toimipistettä. B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 17 K EN TÄ N Ä ÄN I TEKSTI JA KUVA SAARA REMES Anssi Manninen, Bussi-Manninen Oy: Älä roiku vanhassa! Anssi Mannisen vanhemmat ovat antaneet niin hänen kuin kolmen muun sisaruksen valita vapaasti ammattinsa. Yrityksen jatkamiseen ei ketään painostettu. Lopputulemana on, että liikennöitsijäisän ja opettaja-äidin neljästä lapsesta kaksi on opettajia ja kaksi liikennöitsijöitä. Y ritys toimii jo kolmannessa polvessa. Vuonna 1926 Anssin isoisä, Kalle Manninen aloitti liikennöinnin Ruovedellä. Vuonna 1976 yritys siirtyi toiselle polvelle, Eskolle. Viimeisin sukupolvenvaihdos tehtiin 2005, mutta jo 1990-luvulta alkaen Bussi-Mannista ovat luotsanneet Eskon pojat Kari ja Anssi. – Harva yritys selviää kolmanteen sukupolveen. Olemme Kari-veljeni kanssa iloisia saadessamme jatkaa perheyritystä. Isä on osannut antaa vastuuta jo hyvin nuoresta alkaen. Olemme saaneet muokata yrityksestä omanäköisemme. Isän luottamusta arvostan myös sen vuoksi, että tiedän vanhemman polven yleisen vaikeuden luopua ja antaa ajoissa vastuuta nuoremmalle polvelle, Anssi sanoo. PIENEMPIKOKOISTA KALUSTOA Anssin mukaan maaseudun liikenne on joutunut ja joutuu edelleen supistusten kohteeksi. Vakiovuorot ovat vähentyneet ja vähäisetkin vuorot ajetaan pienempikokoisella kalustolla. Kyläkoulujen lakkautusten myötä koululaisliikenteessä 18 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 Ruovedellä on siirrytty takseista 16-19 paikkaisiin pikkubusseihin. Lapsia riittää jatkossakin pikkubusseilla kuljetettaviksi, sillä sivukylien viimeisetkin koulut ovat lakkautusuhan alla. Toisen asteen oppilaitokset harvenevat, mutta ainakin osa niissä opiskelevista käy koulua kotoaan käsin. Kuntakeskusten välistä liikennettä tarvittaisiin. – Emme ole kynsin hampain pitäneet kiinni tappiollisista vuoroista, vaan karsineet ne heti pois. Suurin osa Ruovedelle ja Ruoveden kautta kulkevasta liikenteestä onkin jo Pirkanmaan ELY-keskuksen ostamaa. Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa on sujunut hyvin. Pienet aikataulumuutokset on saatu läpi ja matkustajille on pystytty tarjoamaan uusia yhteyksiä. On hyvä, että yrityksen esittämiä muutostarpeita ELY-keskuksessa kuunnellaan. Viime kädessä paras asiantuntemus reiteistä ja aikataulujen toimivuudesta on paikallisella liikennöitsijällä. – Tampereen kaupunkiliikenteen kilpailutuksiin emme ole osallistuneet. Kaupunkiliikenteen hoitaminen on sen verran poikkeavaa ja erilaista osaamista vaativaa nykyiseen toimintaamme verrattuna, Anssi toteaa. JOUSTAVUUS PIENEN YRITYKSEN VAHVUUTENA 11 bussin ja 13 henkilön yritys on mittasuhteiltaan jo keskikokoluokkaa Linja-autoliiton jäsenkentässä. – Vaikka yrityksemme on viime aikoina vähän kasvanut, olemme säilyttäneet pienen yrityksen joustavuuden. Henkilökunta on sitoutunutta ja omaa perhettä on mukana. Erityisesti tilausajoissa tarvitaan joustavuutta esimerkiksi viime hetken tilausten, muutosten ja peruutusten osalta. Tilausliikenteen tulevaisuuden näkymiin Anssi suhtautuu luottavaisena. – Meidän matkanjärjestäjien on itse ryhdyttävä muodostamaan ”yhteisöjä” saman henkisten ihmisten, harrastusten ja yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille. Vaikka kiinnostus yhdistystoimintaan hiipuu samanaikaisesti kun aktiiviset toimijat yhdistyksissä väsyvät ja vanhenevat, ihmisillä on halu matkustaa. Matkanjärjestäjien on otettava nimensä mukaisesti aktiivinen rooli eli tarjota helppo ja huoleton valmismatka vaikkapa teatteriin. – Bussilla toteutettavilla Euroopan matkoilla on viime vuosina ollut mukavasti kysyntää. Ihmisiä, jotka eivät halua tai pysty lentämään, on paljon. Bussimatkalla näkee ja kokee samalla kertaa maisemia, ihmisiä, tapahtumia, elämyksiä. Kaikki eivät edelleenkään halua surffailla tuntikausia netistä halpojen lentojen ja majoitusten perässä, vaan haluavat samasta paikasta saada koko palvelukokonaisuuden. ”Täyden palvelun bussimatkoilla” on selkeä markkinarako, jossa hinta ei ole ensisijainen asiakkaan valintatekijä. Valmismatkoja halutaan myös kotimaassa. Helppous ja houkuttelevuus on nykyajan ihmiselle hyvä motivaattori, Anssi uskoo. NETTIÄ JA SOMEILUA Netti on tuonut pienellekin yritykselle mahdollisuuden valtakunnalliseen markkinointiin. Bussi-Manninen on saanut kanta-asiakkaita Europan matkoilleen Iisalmea ja Kokkolaa myöten. Printtimedian avulla se olisi mahdotonta tai ainakin vaatinut huomattavia rahallisia panostuksia. – Sosiaalisessa mediassa on paljon potentiaalia. Tällä hetkellä alallamme sitä käytetään vain yrityskuvan ylläpitämiseen ja yksipuolisen tiedon jakamiseen kuluttajille. Facebookiin jakamamme kuvat esimerkiksi Europan kiertomatkalta mahdollistavat ”kotiväen” ja ystävien osallistumisen virtuaalimatkalle. Toiveena on, että asiakkaat jakaisivat itse entistä enemmän kokemuksiaan ja kuvia somessa ja näin bussimatkailu saisi enemmän näkyvyyttä. Tekniikka kehittyy kovaa vauhtia ja uusia palveluja tulee saataville. Ei liene pitkän ajan päässä se hetki, kun netin kautta pystyy katsomaan live-kuvaa bussin tuulilasilta Eurooppaan suuntautuvalta bussimatkalta, Anssi pohtii. HERKKÄNÄ ASIAKASTARPEILLE Mielikuva, että bussimatkat ovat vain seniori-ikäisten käyttämiä, elää vahvasti jopa alan sisällä. – Nuoremmat saadaan busseihin tarjoamalla heitä kiinnostavia matkoja. Eihän puhelinkauppiaskaan myy samanlaista kännykkää kaikille. Esimerkiksi konsertteihin ja messuihin bussilla mentäessä nuorempi väki huomaa bussimatkailun huolettomuuden ja helppouden. – Matkailun määrä kasvaa. Olosuhteiden pakosta osa matkailusta tulee aina olemaan busseilla hoidettavaa. Nopeasti muuttuvassa maailmassa täytyy olla vain joka hetki kiinni ja herkkänä asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden suhteen. Itselleni parhaat matkailuideat ovat syntyneet asiakkaiden kanssa reissatessa ja jutellessa, ei toimistopöydän ääressä. Ei kannata roikkua vanhassa väkisin kiinni. Eiväthän voinhakumatkat Ruotsiin ole enää hittituote. UUDENLAISIA JÄSENPALVELUITA TILAUSLIIKENNEYRITYKSILLE Anssi Manninen on toiminut 2014 vuoden alusta myös Linja-autoliiton matkailuliikennetyöryhmän puheenjohtajana. Liiton matkailuliikennetyöryhmä pohtii parhaillaan jäsenpalvelujen kehittämistä. – Esimerkiksi erilaisia sähköisiä palveluja, kuten kaupunkien pysäköintipaikat, kartalta aukeava jäsenluettelo jne. on jo ollut mietinnässä. Mielellään otan alan toimijoilta ideoita ja palautetta siitä, mitä uutta LAL voisi tarjota tilausliikenteen parissa toimiville jäsenilleen. Tietotekniikan kehitys mahdollistaa toimintatapamuutoksia myös liiton muussa toiminnassa ja palveluissa, Anssi sanoo. ■ S B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 19 Länsimetro ja Kehärata ovat isoja panostuksia raideliikenteeseen Helsingin seudun raideliikenteen merkittävä hanke toteutuu ensi kesänä, kun Kehärata avautuu matkustajaliikenteelle. Seuraavan vuoden syksyllä vuorossa on Länsimetro. Tuolloin avautuu sen ensimmäinen vaihe välillä Ruoholahti-Matinkylä. TEKSTI JA KUVAT SAARA REMES H SL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Tero Anttilan mukaan raideliikenneinvestoinneilla tavoitellaan joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisäämistä, tiiviimpää kaupunkirakentamista ja puhtaampaa kaupunki-ilmaa. Ne ovat luonnollisesti isoja ja pitkäkestoisia investointeja, jotka lisäävät sekä HSL:n että kuntien kustannuksia. Bussiliikenteen jossain määrin pienevä osuus Kehäradan ja Länsimetron käyttöönoton jälkeen vähentää vastaavasti bussiliikenteen sopimuskorvauksia. Liikenteen operointikustannuksien on arvioitu HSL:n toiminnassa kasvavan vuonna 2015 lähes 11 miljoonaa euroa ja infrakustannuksen yli 5 miljoonaa. Syksyllä 2016 aloittava Länsimetro tuo hieman alle 10 miljoonaa vuodessa lisää operointikustannuksia. NOIN 200 BUSSIKULJETTAJAA VÄHEMMÄN Länsimetron tavoitteena on saada joukkoliikenteen kulkumuotoosuus kasvamaan pääkaupunkiseudulla. – Määrällisesti eniten kasvua voidaan saada Espoon sisäisissä matkoissa, jotka tällä hetkellä tehdään henkilöautolla, Tero Anttila arvioi. Länsimetron aiheuttamat muutokset bussireitteihin merkitsevät noin 80 bussin ja noin 190-200 kuljettajatyöpaikan vähentymistä. Bussiliikenteen sopimuskorvaukset pienenevät noin 15 miljoonaa vuodessa. – Kampin terminaali, josta Espoon suunnan bussit nykyisin lähtevät, pysyy edelleen bussien käytössä. Elielin aukiolta siirretään Kamppiin mm. joitain Helsingin sisäisiä linjoja, jolloin 20 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 Elielillä vapautuu tietyille lähdöille tarpeellisia laituripaikkoja. Ruoholahdesta Matinkylään ensi vaiheessa ulottuva Länsimetron varrella on kaikkiaan 8 asemaa. – Syöttölinjojen reitistöjä on suunniteltu niin, että kuljettajat ajavat parhaimmillaan neljän metroaseman kautta syöttäen näille kaikille matkustajia. Näin saadaan kuljettajille pidempiä ja mielekkäämpiä ajokokonaisuuksia. Uudet asemat tuovat kuljettajan työolosuhteisiin myös modernit, hyvät taukotilat. Espoon Matinkylän Metrokeskus yhdistää Länsimetron pääteaseman, linjaautoterminaalin ja huippumodernin kauppakeskuksen saman katon alle. Päivittäin terminaalissa on arvioitu liikkuvan jopa 30 000 matkustajaa. – Kaikkia asemia ei saada valmiiksi 2016 syksyyn mennessä, mikä edellyttää väliaikaisjärjestelyjä. Tapiolan terminaalin on arvioitu valmistuvan vasta joulukuussa 2018, jolloin metrovaihtoon liittyvä bussiliikenne hoidetaan Tapiolassa tilapäisiä päätepysäkkejä käyttäen, Tero Anttila kertoo. VUOROVÄLEJÄ TIHENNETÄÄN Liityntälinjaston suunnittelussa on tavoitteena ollut saada selkeä ja tehokas linjasto, jossa palvelu keskitetään keskeisille katuosuuksille. Länsimetron liityntälinjasto palvelee paitsi liityntäyhteyksiä, myös yhteyksiä omaan aluekeskukseen. Vuorovälejä yhtenäistetään ja tihennetään nykyisestä. – Liityntälinjaston suunnitelmaluonnoksia on vuoden 2014 alkupuolella esitelty hsl.fi –sivustolla ja neljässä asiakastilaisuu- SHSL:n johtaja Tero Anttilan mukaan raideliikenneinvestoinneilla tavoitellaan joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisäämistä, tiiviimpää kaupunkirakentamista ja puhtaampaa kaupunki-ilmaa. WTEspoon suunnan bussien käyttämä Kampin terminaali jää edelleen toimintaan. Sinne siirretään Elielinaukiolta nykyisin lähteviä busseja. dessa. Jo suunnittelutyön alussa asukkailta kerättiin tietoa heidän liikkumistottumuksistaan. Vastauksia hyödynnettiin suunnittelun tukena. Asukasvuorovaikutus on ollut hyvin aktiivista ja suunnitelma on elänyt juuri asukasvuorovaikutuksen perusteella. Yhtenä palautekanavana on ollut blogi, Tero sanoo. ENTÄ SÄHKÖBUSSIT? Anttilan mukaan sähköbussit tulevat lähivuosina ensisijaisesti yleistymään Helsingin kaupungin sisäisessä liikenteessä. Niiden käyttöönotolla pyritään vaikuttamaan kaupungin lisääntyviin pienhiukkasongelmiin. Länsimetron liityntäliikenteessäkin jollakin aikavälillä sähköbusseja varmasti nähdään. Niiden käyttöönotto on tarkoituksenmukaista lyhyissä linjapätkissä ja niissä terminaaleissa, joissa on latausmahdollisuus. Matinkylän ja Tapiolan terminaaleissa varaudutaan sähköbusseihin rakentamalla tilat muuntamoille ja putkituksille. ONKO LÄNSIMETRO REALISMIA SYKSYLLÄ 2016? Vanhojen metrojunien hankalaksi osoittautunut automatisointi on tuonut kysymysmerkkejä Länsimetrin aloitusaikatauluun. – Aloitusaikatauluun täytyy uskoa. Useat liikennöintisopimukset päättyvät syksyllä 2016. Arvioimme keväällä 2015 tilannetta uudelleen. Jos joutuisimme kilpailuttamaan nykyisen linjaston uudelleen, tulisivat silloin kyseeseen lyhyet sopimukset, Tero Anttila toteaa. ■ B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 21 HSL:n liikennepalvelut-osaston johtaja Reijo Mäkinen: Sähköbusseihin HSL:n tavoitteena on, että vuonna 2018 pääkaupunkiseudun liikenteessä on jo 100 sähköbussia ja vuonna 2025 niiden määrä on 400. Myös Tampere ja Turku aikovat panostaa lähivuosina sähköbusseihin. XHSL:n liikennepalvelut osastonjohtaja Reijo Mäkisen mukaan virroitinratkaisu tuntuu tällä hetkellä todennäköisimmältä vaihtoehdolta sähköbussien latausjärjestelmäratkaisuksi. TEKSTI JA KUVA SAARA REMES S ähköbusseja eBUS –hankkeessa on testattu parin vuoden ajan todellisissa linjaolosuhteissa Espoossa. Ajoneuvojen lisäksi on koekäytetty eri akku- ja komponenttivalmistajien tuotteita.Hanke kuulu Tekesin EVE-ohjelmaan ja sitä koordinoi VTT. Hankkeen käytännön operoinnista yhdessä HSL:n kanssa vastaa Veolia. HSL:n liikennepalvelut-osaston johtaja Reijo Mäkisen mukaan nykyisestä, HSL-liikenteen 1320 bussista yli 68 % on jo vähintään EEV-tasoa. Viime vuosina ovat yleistyneet myös kevytrakenteiset bussit. Euro 6-dieselbussi kestää hyvin päästövertailun sähköbusseihin lähipäästöjen osalta. VTT:n mittauksissa ne todettiin odotettua puhtaammiksi. Ainoa missä sähköbussi vie pidemmän korren, on hiilidioksidipäästöt ja melu. MILLAINEN SÄHKÖBUSSIJÄRJESTELMÄ? Akkuteknologia kehittyy kova vauhtia. Useilta valmistajilta ensimmäisenä tulleet automallit ovat tulleet markkinoille isoilla akuilla. – Akkujen hinta laskee selvästi. Kehitys menee myös kohti pienempiä akkuja, joita ladataan usein. Samalla saadaan painoa olennaisesti pienemmäksi, Reijo Mäkinen sanoo. Bussien teknisen toimivuuden lisäksi on ratkaistava kysymys siitä, millä sähkö22 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 bussijärjestelmällä kaupunkibusseja tulevaisuudessa liikennöidään. Millainen latausjärjestelmä valitaan, kuka latausjärjestelmän rakentaa ja mikä taho sitä hallinnoi sekä miten järjestelmä ylipäänsä toimii. Päävaihtoehtoja on kolme. Auto voidaan ladata pelkästään bussiyrityksen varikolla, jolloin tarvitaan isot akut. Toinen vaihtoehto on lataaminen terminaaleissa tai päätepysäkillä. Kolmas mahdollisuus on ladata autot myös pysäkeillä pitkin linjareittiä. Näistä kahdessa jälkimmäisessä selvitään pienemmillä akuilla. Lataamiseen on vaihtoehtoina langaton, maahan asennettava induktiokela tai bussin katolla oleva virroitin eli pantografi. – Virroitinratkaisu tuntuu tällä hetkellä todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Espoon kaupunki rakennuttaa tarjouskilpailun perusteella ainakin Tapiolan ja Matinkylän metron liityntäterminaaleihin latausasemat. – Lataustekniikka pohjautuu valmisteilla olevaan eurooppalaiseen standardiin, jolloin latausjärjestelmän tekniikka ei ole sidoksissa mihinkään yksittäiseen valmistajaan tai toimijaan. Kun bussi vaihtoterminaalissa seisoo joka tapauksessa matkustajien jättämistä ja ottamista varten, lataaminen muutamissa minuuteissa siirrytään maltillisesti hoituu tänä aikana. Helsingin sisäisessä liikenteessä voidaan jo olemassa olevaa raitiovaunuverkoston infraa hyödyntää sähköbusseille, Reijo Mäkinen sanoo. RUNKOLINJAT DIESELBUSSEILLA Sähköbussin hankintahinta on Euro 6-dieselbussia merkittävästi kalliimpi, vaikka käyttökulut ovatkin alhaisemmat. Investoinnit bussikalustoon tehdään pitkäjänteisesti ja sähköbussit ja niiden vaatimat latausjärjestelmät ovat vasta kehityksen alkuvaiheessa. Yrityksiä kiinnostaa ja huolettaa luonnollisesti se, etteivät investoinnit uuteen kehittyvään tekniikkaan vanhene kesken autojen käyttöiän. Liikennöintisopimusten pituudet on huomattavasti lyhyemmät kuin bussien poisto -ja käyttöaika. – Sähköbusseihin siirrytään maltillisesti ja kehitystä seuraten. Vuonna 2018 HSL:n alueella liikennöi ehkä 100 sähköbussia. Niiden tarvitsema sähkö on tuulivoimaa tai vihreää sähköä. Runkolinjat jatkossakin hoidetaan dieselbusseilla. – Todennäköisimmät vaihtoehdot sähköbusseille ovat juuri raideliikenteen liityntälinjat ja Helsingissä kantakaupungin liikenne. Sähköbussit ovat tärkeä osa- ratkaisu Helsingin ajoittaisiin typpidioksidin raja-arvojen ylitysten torjunnassa, Reijo Mäkinen sanoo. ■ TSSähköbusseja eBUS –hankkeessa on testattu parin vuoden ajan todellisissa linjaolosuhteissa Espoossa. KUVA PEKKA PALORANTA B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 23 EB-kuljettajat saivat työkaluja kiireettömään kohtaamiseen Parasta palvelua paineessakin Myöhässä ollaan jo, keli muuttuu yhä karmeammaksi, väkeä on valtoimenaan ja vielä yksi asiakas puuskuttaa kapsäkkiensä kera oven pieleen kysymään, että meneehän tämä... TEKSTI JA KUVAT PEKKA PALORANTA K iire ja stressi ovat lähes kaikille jossain muodossa tuttuja. Bussinkuljettajien puheista kuulee, että usein liiankin hyviä seuralaisia. ExpressBus -kuljettajien täydennyskoulutus kohdistettiin loppusyksyn aikana juuri tähän aiheeseen. ”EB-kuljettajan kiireettömän asiakaspalvelun työkalut” -teemanimellä kulkeva koulutuspäivä on hyväksytetty myös ammattipätevyyspäiväksi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa. Miten reagoin paineen alla? Entä miten stressi vaikuttaa henkisesti ja ruumiillisesti? Koulutuspäivän aikana etsittiin vastauksia näihin kysymyksiin ja samalla keinoja hallita stressiä sekä parantaa omaa työhyvinvointia. Matkustajan näkökulma oli hyvin vah- vasti esillä: millaisista tekijöistä syntyy asiakkaan tyytyväisyys? Koulutuksessa pohdittiin yhdessä, miten kaiken paineen keskellä asiakkaan pystyy kohtaamaan kiireettömästi ja hallitsemaan haastavat tilanteet. Alueellisia EB-täydennyskoulutuspäiviä järjestettiin syksyn aikana useita. Päivien vetäjänä oli monien EB-kuljettajien vanha tuttu kouluttaja Tomi Välimaa, joka pari vuotta sitten koulutti asiakaspalvelua englannin kielellä. Päivää pohjustamaan osallistujille oli lähetetty mietittäväksi ennakkotehtävä, jossa pyydettiin pohtimaan muun muassa seuraavia kysymyksiä: milloin on mukavinta olla töissä; millaiset asiat tai tilanteet tuovat hyvän mielen tai olon työpäivän aikana. Ja vastaavasti kuormituspuolelta pyydettiin miettimään, millaiset asiat tai tilanteet aiheuttavat stressiä tai kiireen tuntua työpäivän aikana. Koulutuspäivään tulevat saivat samoin kertoa omia keinojaan stressin tai kiireen tunnun vähentämiseksi. Pöydän ääressä mukavasti nuokkuen ja kalvosulkeisia puolisilmäillen tämä koulutus ei sisältänyt. Draamallisia keinoja suosiva kouluttaja Välimaa laittoi väen liikkeelle ja harjoituksiin toimimaan sekä haastoi keskustelemaan. Stressitilanteita ja asiakaspalvelua treenattiin tosimielellä, mutta pilke sopivasti silmäkulmissa. Tähän juttuun haastatellut Väinö Paunu Oy:n ja Länsilinjat Oy:n EB-kuljettajat osallistuivat koulutuspäivään Tampereella lokakuun loppupuolella. MUU LIIKENNE STRESSAA Elisa Tuominen on työskennellyt linja-au- tonkuljettajana 24 vuotta. – Koko urani olen ollut Paunulla, jonne tulin ensin työharjoitteluun. Runkolinjalla Lempäälä-Tampere-Kangasala ajoin 19 vuotta, kunnes se työ alkoi kyllästyttää, Tuominen kertoo. Viimeiset viisi vuotta on vierähtänyt ExpressBusin kuljettajana ja koko ajan linjalla Turku-Tampere-Jyväskylä. – Hyvin olen viihtynyt. Asiakkaat ovat pikavuoroissa huomattavasti tyytyväisempiä ja ottavat kuljettajankin työtilanteet paremmin huomioon. Ei tämä ole niin stressaavaa kuin runkolinjalla. – Paikallisliikenteessä tulee herkästi moitteita, jos myöhästyt vähänkin. Sen sijaan vaikkapa Korpilahdelle myöhässä tullessa asiakkaat saattavat todeta, että kiva kun tulit kuitenkin. EB-koulutuksessa Tuominen oli nyt toisen kerran. Koulutuksiin hän suhtautuu myönteisesti: – Hyvä meitä on silloin tällöin kouluttaa. SPaineet hallinnassa häiriötekijöistä huolimatta: harjoituksen tuoksinassa kouluttaja Tomi Välimaa ja Paunun kuljettaja Marko Qvick. 24 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 SKouluttaja Tomi Välimaa haastoi EB-kuljettajat keskustelemaan ja tekemään toiminnallisia harjoituksia, joissa oli myös draamallisia aineksia. Stressittömään palveluun tähdänneestä koulutuksesta Tuomisen mieleen jäi pari ydinasiaa. – On turha murehtia sellaisia asioita, joihin itse ei voi vaikuttaa. Tämä kyllä helpottaa omaa stressaantumista. Toinen Tuomiseen kolahtanut ajatus koskee voimien keskittämistä asiakaspalveluun. – Koulutuksessa kirkastui asiakkaan huomioon ottaminen kaiken muun kiireen keskellä. Hei - ihmisiähän minä ensisijaisesti palvelen enkä paketteja! Kovin stressaantuneeksi Tuominen ei kuitenkaan itseään tunne. – Stressiä aiheuttaa oikeastaan vain muu liikenne. Ysitiellä on paljon rajoituksia ja ohituspaikkoja vähän. Valitettavasti rekkaliikenteen kanssa yhteispeli ei nykyisin toimi parhaalla mahdollisella tavalla, mikä näkyy ohitusten vaikeutumisena. Tuominen joutuu ajamallaan linjalla myös yöpymään Jyväskylässä, mikä osittain vie voimia. – Yöpyvien vuorojen sarjan jälkeen pyrin nukkumaan mahdollisimman pal- jon. Rentouttavia ovat olleet myös käynnit kuntosalilla, mainitsee Elisa Tuominen. VARO HEITTÄMÄSTÄ KIPINÄÄ Länsilinjojen kuljettaja Voitto Kyllönen on työskennellyt pitkään kuljetusalalla. EB-uransa hän aloitti ensin keuruulaisen Liikenne Mäkelän palveluksessa ja siirtyi Länsilinjoille kuutisen vuotta sitten. Hän ajaa pääasiassa Tampereen ja Helsingin välisiä ExpressBus -vuoroja, mutta työnkuvaan kuuluu myös lähiliikennettä. – Tykkään enemmän pikavuorojen ajamisesta, koska rahti pitää selän paremmin vetreänä, sanoo Kyllönen. EB-koulutuksissa Kyllönen arvioi olleensa puolisen tusinaa kertaa. – Kyllä koulutukset ovat tärkeitä ja niitä pitäisi olla enemmän. Mielestäni työnantajankin edustajia voisi olla näissä mukana, niin syntyisi monipuolista ajatusten vaihtoa, Kyllönen ehdottaa. Juuri joukkokokemus on hänen mukaansa koulutuksen parhaita puolia. Kun ollaan samassa tilassa tuntikausia työtovereiden kanssa, asioita voi pohtia aivan eri tasolla kuin Matkahuollon kulmilla törmätessä. Kun ennakkokirje stressin hallintaa sisältävästä koulutuspäivästä tuli, Kyllönen myöntää hiukan hymyilleensä. – Päivän jälkeen oli kyllä toisenlaiset ajatukset. Tehtävät olivat erittäin hyviä ja antoivat virikkeitä ajatusmaailmalle, hän kiittää. Kyllönen sanoo ”hiljaisina hetkinä” pohtivansa koulutuksen antia ja miettivänsä tilanteita, joita voi omalle kohdalle osua. Lähtökohta on hänen mukaansa varsin selkeä: paine ei saa näkyä asiakkaalle. – Pitää olla aina askelen edellä asiakasta ja säilyttää malttinsa. Jos asiakkaan suunnasta tuleekin negatiivista kommenttia, vastaan ei saa antaa karvasta sanaa. Jos kipinän heität, palon sytytät, Kyllönen muistuttaa. Työpäivän aikana kertyvän stressin laukaisuun Kyllönen käyttää ajamista, joka osaltaan rentouttaa. – Baanalle kun pääsee, maantie valuu silmien läpi, muttei koteloidu aivoihin. X B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 25 SPainekattila-harjoitus näyttää hauskalta, mutta vastaa usein todellista tilannetta. Asiakkaan puheeseen pitää keskittyä huolellisesti, vaikka ympäristön muut häiriötekijätkin vaativat huomionsa ja haittaavat keskittymistä. Asiakkaan roolissa Joonas Selin (vas.) ja kuljettajana Jarmo Pentinmäki. Elisa Tuominen ja Voitto Kyllönen häiritsevät keskittyjää peililiikkeillä ja kuiskaamalla laskutehtäviä sekä täydennettäviä sananlaskuja. X Pystyn täysin keskittymään ajamiseen ja samalla käsittelemään mielessäni muita asioita, Kyllönen kuvaa. Täydelliseen rentoutumisen vapaa-aikana miehelle antavat musiikki ja lukeminen sekä ennen kaikkea tanssiharrastus. Parketti vetää puoleensa jopa useita kertoja viikossa. – Olen tanssinut 14-vuotiaasta asti. Tanssi pitää selkälihakset pehmeinä ja vie kokonaan pois työelämästä. RAUHALLISESTI HYVÄ TULEE Paunun kuljettaja Jarmo Pentinmäellä on noin 30 vuoden kokemus kuljettajan työstä. Tästä ajasta likimain puolet on vierähtänyt EB:n ratissa Tampere-Helsinki -välillä. – Olin tätä ennen Tampereen liikennelaitoksella 14 vuotta. Mutta niitä aikoja ei tarvitse haikailla, sillä olen viihtynyt tässä työssä. Jokainen päivä on erilainen ja tuo aina jotain uutta mukanaan, Pentinmäki luonnehtii. EB-koulutuksissa hän laskee olleensa kolme kertaa. – Koulutuksista saa joka kerta jotain hyvää mukaan, eivät ne koskaan ole turhia. Tuoreimmasta koulutuksesta Pentinmäki uskoo saaneensa sopivia työkaluja asiakkaan kiireettömään kohtaamiseen. – Asiakkaat ovat haaste, sillä jokainen ihminen on yksilö ja erilainen. Tässä työssä pitää nopeasti osata ”lukea” asiakkaita ja muuntautua itse heidän mukaansa. 26 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 Tällainen tilanne syntyy helposti, kun uusia asiakkaita on kerralla tulossa kyytiin kymmenkunta ja aikataulu antaa aikaa vain minimaalisesti. Kiireessä käy usein niin, että viimeisin mattimyöhäinen puuskuttaa stressaantuneena paikalle lähtöajan hetkellä. Sitten alkaa rahan tai lipun epätoivoinen etsintä ja kello käy... – Koulutuksessa neuvottiin tähän tilanteeseen ratkaisuksi rauhoittaminen. Annetaan asiakkaan istua paikalleen ja rauhoittua, eikä omalla käytöksellä lisätä hänen hermostumistaan. Pentinmäen mielestä stressiä on kahdenlaista. – On hyvää ja huonoa stressiä. Hyvä syntyy uusista tilanteista ja haasteista. Vaikea keli lisää adrenaliinia suoniin, ja fiilis on ihan erilainen kuin kesäkeleillä ajaessa. – Huono stressi syntyy kiireessä ja muissa paineissa, kun yhden asian mentyä pieleen toteutuu Murphyn laki ja muutkin menevät. Stressin laukaiseminen työaikana onnistuu Pentinmäeltä yleensä hyvin. – Jos jostain syystä alkaa stressata, moottoritielle päästyä on sitten aikaa rauhoitella. Kotioloissa ja vapaalla täytyy purkaa kaikki ylimääräinen pois ja tyhjentää mieli. Perusteelliseen rentoutumiseen Pentinmäellä on pari mainiota konstia. – Minulla on naapurinmiehen kanssa pieni metsäpalsta. Puitten teko on täysin työn vastakohta, jossa pääsee sirkkelin ääreen teutaroimaan rankojen ja halkojen kanssa. Stressiä laukaisee myös musiikin kuuntelu. Vanha tanssimusiikki ja 60-80 -lukujen oikea rokki ovat Pentinmäelle mieleisiä nautintoja. LEPÄÄ JA RENTOUDU! Länslinjojen kuljettaja Janne Taskinen on työskennellyt bussialalla vasta nelisen SELÄTÄ STRESSI! ■ Kiireen keskellä pysähdy, ja arvio tilanne rauhassa ■ Tunnista omat rajasi sekä voimavarasi. Mikä juuri sinulle aiheuttaa stressiä? Miten stressioireet näkyvät sinussa? Mikä saa sinut rentoutumaan? ■ Huolehdi ihmissuhteistasi ja ota vastaan ystävien ja läheisten tarjoama tuki. ■ Pyri eroon murehtimisesta - vatvomisen sijaan etsi konkreettisia ratkaisuja tilanteeseen. ■ Liiku itseäsi kuunnellen ja voimavarojesi rajoissa - liikunnan vastapainona muista lepo ja rentoutuminen. ■ Nuku riittävästi. ■ Syö terveellisesti ja säännöllisesti. ■ Käytä alkoholia vain kohtuudella. ■ Tarkastele itselle asettamiasi vaatimuksia ja mieti, voitko suhtautua itseesi lempeämmin. ■ Pyri järjestämään työolosuhteet vähemmän kuormittaviksi - suunnittele ajankäyttösi paremmin. Aseta tehtävät tärkeysjärjestykseen. Mieti, voitko luopua jostain. Pyydä tarvittaessa apua. ■ Usko omaan kykyysi hallita stressiä ja vaikuttaa elämääsi ■ Hae tarvittaessa apua terveydenhuollon ammattilaisilta Lähde: yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/stressi vuotta. Hän vaihtoi teollisuusammateista tienpäälle asiakkaita palvelemaan ja on ollut valintaansa tyytyväinen. EB-vuoroja Taskinen alkoi ajaa heti valmistuttuaan, ja nyt työnkuvaan kuuluu sekä pikavuoroja että seutuliikennettä. EB-koulutuksissa Taskinen on ollut puolisen tusinaa kertaa. – Koulutukset ovat hyvä asia. Kyllä kaikki kurssipäivät ylläpitävät ja parantavat ammattitaitoa sekä piristävät tarjoamansa vaihtelun vuoksi. On myös työnantajan etu. että meitä koulutetaan, hän sanoo. Stressiinkin liittyvä koulutuspäivä yllätti Taskisen: – Päivä oli huomattavasti kiinnostavampi, fiksumpi ja asiallisempi kuin etukäteen kuvittelin, Taskinen myöntää. Vireyteen ja omaan hyvinvointiin liittyneet osiot tekivät häneen erityisen vaikutuksen. – Suurin anti oli tajuta, kuinka tärkeää työssä jaksamisen kannalta on myös levätä ja rentoutua. Samoin säännöllisten ruokailujen ja taukojen pitämisen tärkeys tuli hyvin esille. Stressiä Taskinen sanoo kokevansa ajoittain. Tampere-Helsinki -välillä lii- SPainekattila porisee. Janne Taskinen (vas.) kertoilee kuulumisiaan asiakkaan roolissa ja kuljettajan osassa Olli Turunen yrittää keskellä paneutua viestin kuunteluun. Niko Flygare ja Saska Suojoki tuottavat parhaansa mukaan häiriötekijöitä. kenne ja kelit asettavat omat paineensa. Hetkittäisiä kiiretilanteita syntyy vaikkapa siitä, jos asiakkaan matkalaukut ovat kateissa ja jatkoyhteys kaiken lisäksi katkennut. – Hetkellisiä stressitilanteita tulee. Ne liittyvät lähinnä väsymykseen ja hetkiin ennen lounastaukoa. Taskinen uskoo kuitenkin pystyvänsä piilottamaan stressinsä likimain kaikissa asiakastilanteissa. ■ Osta edullisesti suoraan netissä! www.rkv.fi Ra Rauhallista Rauhallist sta ta Joulua ja Menestyksekästä Mene est sty tyyks kse sekä käst stä tä Uutta Uutt Uuttta tta t Vuotta V Vuott Vuo Vu ott tta tta a 201 20 01 15! 5! Onnin Auto Oy Malmin Kauppatie 46, 00730 Helsinki Puh. 010 281 7000 Fax. 010 281 7099 www.onninauto.fi myynti@onninauto.fi XStadin Ammattiopiston opiskelijat Nico Bertula ja Jonne Lindfors harrastavat vapaa-ajalla rockia. Tavoitteena on koulutuksen jälkeen työpaikka tien päällä. Logistiikan perustutkinto – suora tie bussialalle Bussialasta kiinnostuneen yläkoululaisen on nykyisin helppo suunnata kohti ammattia linja-autojen parissa. Opiskelijat kiittävät kolmivuotisen koulutuksen monipuolisuutta. TEKSTI JA KUVAT PETRI P PENTIKÄINEN M ihin lähtisi opiskelemaan, kun peruskoulu päättyy? Tätä on joka kevät miettinyt jokainen 15-vuotias. Takavuosina bussiala jäi tässä tilanteessa turhaksi haaveeksi. Ala menetti monia kiinnostuneita nuoria, sillä ajokortin sai vasta 21-vuotiaana, eikä esimerkiksi linja-autonkuljettajaksi ollut selkeää opintopolkua. Alan onneksi tämä tilanne on historiaa. Ajokortti-ikä on alentunut, ja logistiikan perustutkinto tarjoaa suoran, kolmivuotisen tien linja-autonkuljettajaksi. Koulutuksia on tarjolla kahdessatoista oppilaitoksessa eri puolilla maata. Helsingin Roihupellossa sijaitsevassa Stadin Ammattiopiston toimipisteessä opiskelevat Nico Bertula ja Jonne Lindfors laittoivat haussa logistiikan ensimmäisek28 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 si vaihtoehdoksi. Molemmilla oli kuljetusalaan selkeä kiinnostus, ja opiskelupaikan valinta tuntui helpolta. - Ei ole valinta kaduttanut. Täällä on hyvät opettajat, ja rentoa porukkaa, Nico ja Jonne sanovat. ISON AUTON MITAT YLLÄTTIVÄT Bertula ja Lindfors ovat molemmat 19-vuotiaita. Opiskelu alkoi syksyllä 2013, ja nyt menossa on toinen vuosi kolmesta. Sisällöltään kaikille samanlaisen ensimmäisen vuoden jälkeen oppilaat erikoistuvat oman mielenkiinnon mukaan logistiikka-alan erilaisiin osa-alueisiin. Nico ja Jonne olivat olleet jo kouluun tullessaan kiinnostuneita bussialasta, joten valinta oli selvä. Nyt opinnot tähtäävätkin linja-autonkuljettajan ammattitaitoon. Kuorma-autolla on jo ajettu, ja bussin vuoro tulee pian. Molemmat muistavat tarkkaan ensimmäisen ajokokemuksen raskaalla ajoneuvolla. - Se oli jännä fiilis. Oli hyvä, kun oli ensin treenattu ajamista kentällä. Kyllä siinä aluksi oli vähän pihalla. Ison auton kokoa ei osaa heti hahmottaa, ja sitten osuu kanttareihin, Nico Bertula muistelee. Ensimmäinen opiskeluvuosi on oppilaille monipuolinen kattaus kuljetusalan erilaisia mahdollisuuksia. Alussa on paljon tavaralogistiikkaa ja ajoneuvotekniikkaa, koska liikenteessä tapahtuva ajoharjoittelu alkaa vasta myöhemmin. Niinsanottuina hallipäivinä ehditään opetella esimerkiksi trukkien ja kaivurien käsittelyä. Teoriaopiskelussa korostuvat alkuvaiheessa yleisaineet, kuten kielet ja matematiikka. Nico ja Jonne ovat kokeneet runsaan teorian joskus väsyttävänä. - Perusaineet tuntuvat turhalta toistolta. Äidinkielen, matikan tai ruotsin tun- neilla on opiskeltu suunnilleen samoja asioita kuin peruskoulussa, Jonne sanoo. Toisaalta niillä, joita ei yläasteella ehkä kiinnostanut lukea, on mahdollisuus parantaa tietojaan. Kieliaineisiin on jonkin verran sisällytetty myös kuljetusalan termejä. OPISKELIJAT TYÖLLISTYNEET HYVIN Stadin Ammattiopiston kouluttaja Tomi Turkkelin pitää logistiikan perustutkin- toa kokonaisuudessaan onnistuneena konseptina. Linja-autonkuljettajan tutkinnon osalta vaativinta on aikataulu. Laki vaatii ennen ajotutkinnon suorittamista 60 opintoviikon erikoistumisopinnot. 120 opintoviikon kokonaisuudesta se on iso osa. - Käytännössä ajokortit saadaan kolmannen vuoden toiseksi viimeisellä jaksolla. Lisäksi osa oppilaista täyttää 18 vuotta vasta kolmannen vuoden syksyllä. Suurin osa logistiikan perustutkinnon suorittajista tulee suoraan peruskoulusta. Jotkut ovat voineet pitää välivuoden tai vaihtaneet opintosuuntaa. Tällaisille oppilaille voidaan saada ajokortit jo aikaisemmassa vaiheessa. Eritahtisuudesta on myös hyötyä, kun kaikki opiskelijat eivät ole suorittamassa ajokortteja samaan aikaan. Linja-autonkuljettajan opinnoissa Tomi Turkkelin pitää keskeisinä hyvän, turvallisen ajotavan omaksumista ja asiakaspalvelua. Stadin Ammattiopiston oppilaista useimmat menevät töihin HSLliikenteeseen, joten koulutusta annetaan myös pääkaupunkiseudun Buscom-järjestelmään. - Myös linjareittejä opetellaan jo koulutuksen aikana. Näin kuljettajat ovat valmiimpia työelämään. Linja-autonkuljettajakoulutuksen suorittaneet ovat sijoittuneet alan yrityksiin hyvällä prosentilla. - Kaikki, jotka ovat hoitaneet opiskelunsa kunnolla, ovat työllistyneet, Turkkelin sanoo. ”ENNAKKOLUULO, ETTÄ ON PASKAHOMMAA” Nico Bertulan ja Jonne Lindforsin kokemuksen mukaan tavaraliikenne tuntuu koululla kiinnostavan useampia kuin bussiala. Se ihmetyttää molempia. - Jostakin on tullut sellainen ennakkoluulo, että linja-autonkuljettajan työ on paskahommaa, Nico sanoo. - Kuitenkin linja-autonkuljettajan homma on oikeasti siistimpää, ja siinä on myös parempi palkka kuin tavaraliikenteessä, Jonne jatkaa. Linja-autoala on myös palveluala, ja asiakaspalvelua on käyty läpi teoriaopetuksessa. Jonne uskoo, ettei asiakaspalve- X B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 29 X lun suhteen tule työelämässä ongelmia. Myös Nico vakuuttaa pärjäävänsä kaikenlaisten ihmisten kanssa. Jonnella on tarkoitus hakeutua valmistumisen jälkeen linja-autonkuljettajaksi HSL-alueen paikallisliikenteeseen. Nicolla tavoitteena on kaukoliikenne. KOULUTUS ANTOI EVÄÄT BUSSIALALLE Turussa logistiikan perustutkinnon suorittanut Tuukka Hätinen aloitti keväällä 2014 työt linja-autonkuljettajana Nobina Finland Westillä Espoossa. Sitä ennen hän ajoi pari kuukautta Nyholmilla linjaa Logistiikan perustutkinto L ogistiikan perustutkintoon voi hakea peruskoulun jälkeen. Opiskelu kestää kolme vuotta. Tutkinnossa on kolme koulutusohjelmavaihtoehtoa: kuljetuspalvelut, varastopalvelut ja lentoasemapalvelut. Tutkintojen nimikkeet ovat autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, linja-autonkuljettaja, varastonhoitaja ja lentoasemahuoltaja. Tutkinnossa on 120 opintoviikkoa. Niistä ammatillisia opintoja on 90 opintoviikkoa, ammattitaitoa täydentäviä opintoja 20 opintoviikkoa ja vapaasti valittavia opintoja 10 opintoviikkoa. Työssäoppimisjakso on vähintään 20 opintoviikkoa. ■ 30 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 Turku-Paimio. Logistiikan perustutkintoon nyt 20-vuotias Hätinen hakeutui, koska hän on aina ollut kiinnostunut ajamisesta. Koulun alkaessa Hätinen ei vielä tiennyt, mille logistiikan alalle erikoistua. Ensimmäinen vuosi antoi aikaa miettiä valintaa. Linja-autoalaa käsiteltiin Hätisen mielestä monipuolisesti: esimerkiksi asiakaspalvelua, turvallista ajamista, kaupunkiliikennettä, kaukoliikennettä ja tilausajon suunnittelua. – Olen pärjännyt linja-autonkuljettajan ammatissa niillä tiedoilla, mitä sain. Mikään ei ole töissä ollessa tuntunut erityisen vaikealta. Linja-autonkuljettajan ammatissa Hätinen pitää paitsi ajamisesta, myös ihmisten parissa työskentelystä. – Onnistumisista asiakaspalvelutilanteissa tulee hyvä mieli. Kiitosta on aina mukava saada. Ilman asiakkaita ei olisi SMatka kohti D-kortin suorittamista alkoi kuorma-auton ajoharjoituksilla. Jonnesta ja Nicosta vaativinta oli aluksi ajoneuvon mittojen ymmärtäminen. huomannut varikolla liikkuessaan olevansa selvästi keskimääräistä nuorempi. – Työn saannin kannalta alan korkea keski-ikä on varmaankin hyödyksi nuorille kuljettajille. Mutta sukupolvien välillä on väkisin kuilu, ei ole oikein samat puheenaiheet kuin vanhemmilla kuljettajilla. Vapaa-ajallaan Hätinen tekee rap-mu- tätä työtäkään. Hätinen on huomannut, ettei asiakaspalvelua voi täysin oppia koulun penkillä. Vaikka sitä käsitellään logistiikan perustutkinnossa, käytäntö vasta opettaa. NUORI KULJETTAJA ON YHÄ VARIKOLLA POIKKEUS Linja-autoalan vaihtelevat työajat ovat olleet pieni yllätys. – En odottanut, että tämä olisi mitään kahdeksasta neljään työskentelyä, mutta ennakkokäsitys oli, että kuljettajilla olisi melko samankaltaisia työpäiviä koko viikon. Jos on töissä kuudesta kuuteen, ei paljon vapaa-aikaa jää, mutta toisaalta lyhyet päivät ovat vastapainona, Hätinen sanoo. Nobinalla on ollut logistiikan perustutkinnon myötä jopa 18-vuotiaita linjaautonkuljettajia. Alalla keski-ikä on kuitenkin edelleen korkea. Hätinenkin on WTuukka Hätinen suoritti logistiikan perustutkinnon Turussa, ja nyt hän ajaa linja-autoa Nobinalla. Koulutus antoi Hätisen mielestä hyvät eväät ammattiin. siikkia ja pelaa nettipelejä. Jatko-opiskelu saattaa tulevaisuudessa kiinnostaa. Logistiikan perustutkintoa hän suosittelee mielellään koulutuspaikkaa valitseville. - Jos pitää tien päällä olemisesta ja asiakaspalvelusta, kannattaa ehdottomasti hakea. ■ TIE LIIKENNEYRITTÄJYYTEEN – AEL Tavaraliikenteen yrittäjyys 13.4.–7.5.2015 • 26.10.–18.11.2015 Koulutuksen yhteydessä on mahdollisuus suorittaa Traktoriliikenteen yrittäjyys. Bussiliikenteen yrittäjyys 12.1.–6.2.2015 • 24.8.–18.9.2015 Taksiliikenteen yrittäjyys 2.–20.3.2015 • 28.9.–16.10.2015 Koulutukset järjestetään ma–pe Helsingissä Malminkartanossa. Kysy edullista majoitusta AEL Hotellista. www.ael.fi/liikenne Lisätietoja Katri Kuri, puh. 050 3742 193, katri.kuri@ael.fi AEL, KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI, Puh. 09 53071, www.ael.fi B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 31 Yritysjohdon valmennusohjelman ryhmää voisi kuvailla otsikon mukaisesti Pentti Saarikosken sanoin. ”Tulimme eri teitä, samalle laiturille.” Onko sama toimiala riittävän vahva yhteinen nimittäjä, jotta lopputuloksena on onnistunut toteutus? Vai onko meneillään oleva murros yhteishenkeä lisäävä tekijä? Antti Kutila ja Tommi Pyöriä tekevät välitilinpäätöstä tähänastisista opiskelukokemuksistaan. Eri teitä, sama yritysjohdon valm TEKSTI AULI TOIVONEN B ussimaailma näyttäytyy hyvin erilaisena eri puolilla Suomea ja eri liikennetyyppien suunnasta katsottuna. Meneillään olevassa yritysjohdon valmennuksessa on erilaisia lähestymiskulmia yhtä monta kuin on osallistujiakin. Jokaisella osallistujalla on omanlaisensa persoona ja temperamentti. Ehkäpä nykyisenlaisessa myllerryksessä yrittäjien ja yritysjohdon on oltava eräänlaisia omantiensä kulkijoita pärjätäkseen bisneksessä ehjin nahoin. Myöskään kolmatta yrittäjäpolvea edustavan Antti Kutilan ja alun perin eteläkarjalaisen Tommi Pyöriän tarinat eivät juuri toisiaan muistuta. Tuusulanväylällä Mäntsälästä Helsinkiin kiirehtivä Ventoniemen bussi juuttuu onnettomuuden aiheuttamaan ruuhkaan. Porttipahtaalla Kutilan Liikenteen bussinkuljettaja törmää myös aamuruuhkaan. Tiellä seisoskelee porotokka, joka tuntuu olevan sitä mieltä, että tämäpä tienpätkä on nyt meidän. Samanaikaisesti Ventoniemi Oy:n konttorilla Hyvinkäällä toimitusjohtaja Tommi Pyöriä ja Kutilan Liikenne Oy:ssä Rovaniemellä Antti Kutila pyörittelevät ensi vuoden budjettia. Eri kokoluokan yritykset, mutta samanlaiset ilot ja murheet. Valitettavasti pöydässä on myös kosolti yhteiskunnallisia epävarmuustekijöitä varjostamassa suunnitelmien tekemistä. 32 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 S– Välillemme on kehittynyt luottamus, jonka ansiosta asioista voidaan keskustella aidosti, suoraan ja tasapuolisesti erilaisia näkökulmia esiintuoden, Tommi Pyöriä kertoo. YHDEKSÄNSATAA KILOMETRIÄ ON VAIN HIDASTE Kouluaikana Antti Kutila oli kiinnostuneempi jalkapallon pyöreydestä kuin läksyjen tekemisestä. Jalkapallon lisäksi kaikki liikkuminen kiinnosti nuorta miestä. Yhteistä niille oli tekemisen meininki paikallaan ahertamisen sijaan. Peruskoulun jälkeen Antti kävi kauppaopistoa, mutta intohimo jalkapalloon sysäsi opintojen päättämisen hamaan tulevaisuuteen. – Liikenneyrittäjäkoulutukseen oli jo helpompi motivoitua, Antti muistelee kahdeksan vuoden takaista koulutusta. Ennen meneillään olevan yritysjohdon valmennusta Antti osallistui ELY-keskuksen organisoimaan PK-yritysten johtamiskoulutukseen: – Ajoitus oli kannaltani hyvä, sillä ELY-keskuksen koulutus keskittyi samoihin aiheisiin. Viime syksyn strategioiden ja visioiden pyörittelyssä olisi saattanut mennä sormi suuhun, ellei niitä olisi tullut pohdituksi jo aiemmin. Antti hoitaa perheyrityksessä Kutilan Liikenne Oy:ssä ajojärjestelyn. Ajojärjestelijän tehtävänkuva on hyvin paljon tekijänsä näköinen ja se kuultaa myös Antin puheesta. – Huolehdin siitä, että kuljettajat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikealla kalustolla ja fiksussa järjestyksessä edeten. Lääniä riittää organisoitavaksi, sillä toisinaan toimintakenttä ulottuu Jäämereltä Välimerelle ja Siperiasta Atlantille. Lähes päivittäin siihen kuuluu myös kuljettajan ja kasöörin tehtäviä. Antille Yritysjohdon valmennuspäivä merkitsee heräämistä aamuvarhaisella klo 4:00 ja lähtöä Rovaniemi-Helsinki –lennolle. Lähipäivinä perheyrityksessä on yksi avainresurssi vähemmän puurtamassa, joten satsaus edellyttää muiden venymistä. Niin henkisistä kuin taloudellisista sijoituksista huolimatta lle laiturille – ennus yhdistää tämiseen ei jättänyt rauhaan. – Katselin aikoinaan, kun Eteläpään Olli korjasi Boxer-Scaniaansa. Kiinnostuneen apupoikakandidaatin huomatessaan hän huikkasi minulle, että mees poika painamaan jarrua, Tommi muistelee. Siitä alkoi elämäniän kestävä tunneside bussialaan. Vuosituhannen alkupuolella Tommi hakeutui Ventoniemelle kehittämis- ja projektitehtäviin. Muutaman vuoden kiertolenkin jälkeen Tommi palasi viime keväänä Hyvinkäälle ja johtaa tällä hetkellä noin sadan työntekijän yritystä. Hyvällä syyllä hän voisi kutsua johtavansa myös ”management by driving” –periaatteella, sillä Tommi tarttuu aika-ajoin linja-auton rattiin ja suuntaa joko linjalle tai tilausajoon. Kuorolaulua harrastava toimitusjohtaja saattaisi myös tervehtiä asiakkaita tai alaisiaan laulaen, mutta jättää laulun kuitenkin konserttiareenoille. AITOA KESKUSTELUA JA TIEDON RAKENTAMISTA YHDESSÄ SKilometrejä, joissa ei tarvita digipiirturia eikä turvatarkastuksia. Antti lykkii hiihtoladulla talven aikana toista tuhatta kilometriä. Antti toteaa, että kertaakaan ei ole harmittanut lähteä lähipäiviin Helsinkiin. – Aina on jotakin takkiin tarttunut. Kotimatkalla päänupissa on jo ollut pientä ruuhkan poikasta, kun on alkanut miettiä kuinka päivän aikana kuulleita juttuja voisi soveltaa omaan yritykseen, Antti sanoo. JARRUN PAINAMISESTA SE ALKOI Tommi Pyöriä, Ventoniemi Oy:n toimitusjohtaja, suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon vuonna 2000 pääaineena johtaminen ja informaatioteknologia. IT-maailma yhdistettynä yrittäjyyteen oli viedä miehen mennessään, mutta onneksi pikkupoikana saatu ”rokotus” ratinpyörit- Oppisopimusrahoituksen edellyttämä tutkintotavoitteisuus aikatauluttaa ja rytmittää sopivasti opiskelua. Vaikka kaikki opintoihin liittyvät tehtävät sidotaankin oman yrityksen kehittämiseen, itseohjautuvuus saattaisi olla kovilla ilman tutkintotavoitetta. Keskimäärin joka toinen kuukausi olevat lähipäivät ovat hitsanneet osallistujat hyvin yhteen. – Välillemme on kehittynyt luottamus, jonka ansiosta asioista voidaan keskustella aidosti, suoraan ja tasapuolisesti erilaisia näkökulmia esiintuoden, Tommi kertoo. – Olemme kaikki omia persooniamme hyvinkin erilaisine taustoinemme. Jos olisimme hyvin homogeeninen ryhmä, saattaisi uhkana olla turhanpäiväinen hymistely asioille. – Samanlaisten asioiden kanssa painimme, mittasuhteet vain voivat olla vähän erilaiset, Antti vakuuttaa. Tiedon ”kaataminen” behavioristisin menetelmin osallistujien niskaan on historiaa. Oppiminen ja uusien asioiden sisäistäminen edellyttää aktiivista vuorovaikutusta. Luennoitsija on katalysaattori, joka tuuppaa reaktion liikkeelle. Tämä reaktio on osallistujien välistä keskustelua, ideointia, arviointia, kehittelyä mausteena positiivinen suhtautuminen muihin ihmisiin ja asioihin. Yritysjohdon valmennuksessa vallitsevan hengen ovat myös luennoitsijat saaneet tuta. Aikaa keskustelulle on jäätävä ja sen ajan vaalimisesta ryhmä kyllä pitää huolen. Lähipäivien jälkeen aiheet pyritään vie- X B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 33 LI NJA-AUT O LIITTO X mään oman yrityksen arkeen. – Keväällä pidetty tulevaisuuden ennakointi –päivä avautui kunnolla vasta, kun avainmuutostekijöitä ja heikkoja signaaleja oli pohdittava oman yrityksen kohdalla, Antti kertoo. MENTORI SPARRAAJANA Oppisopimuskoulutukset on suunniteltu siten, että lähipäivien välisenä aikana opiskelijaa ei jätetä yksin vaan hänen sparraajanaan toimii mentori. Yrittäjällä mentorina voi toimia yrityksen ulkopuolinen henkilö ja hänen ei tarvitse olla samalta alalta. Antin mentorina toimii Risto Koivula, joka omien sanojensa mukaan on yrityksen ”jokapaikan jantunen”. Riston kokemus ja sen myötä hankittu hiljainen tieto ovat mainio yhdistelmä Antin taustatueksi. 53 vuotta bussialaa, 20 vuotta yrittäjyyttä, näyttötutkintomestarin koulutus ja aimo ripaus huumorintajua – tämän parempaa taustaa ei mentorille osaisi toivoa. – Seuratessa Antin opiskelun kehittymistä motivoituu itsekin asioiden pohtimiseen eri tavalla. Ajan tasalla on pysyttävä. Meneillään on suurimmat muutokset mitä minun aikanani bussialalla on ollut, Koivula toteaa vakavoituen. YHTEISTYÖ EI MITTAA VÄLIMATKOJA Lähipäivien yhteydessä jää aikaa myös ”käytäväpuheille”. Mahdollisuuksien mukaan opiskelupäivää jatketaan istumalla iltaa yhdessä. – Bussialalla on olemassa vahva yhteistyön perinne. Poteroihin ei olla kaivauduttu sen paremmin hyvinä kuin huonoinakaan aikoina, Tommi valottaa hyvää yhteishenkeä. Myös Antti painottaa verkostoitumisen merkitystä. Hänen puheestaan kuultaa pohjoisen ihmisen luontainen hakeutuminen yhteistyöhön muiden kanssa. – Täällä on turha pitää 50 autoa pihalla, jos niitä tarvitaan muutaman kerran vuodessa, Antti selittää: – Tarpeen mukaan kilautetaan kavereille tai vastataan toisten avunpyyntöön. Eipä se yhteistyö sen kummempaa ole. Syystäkin Kutilan Liikenteen huoneentaulussa ovat sanat ”joustavuus, luotettavuus, yhteisöllisyys”. Niitä sanoja eletään arjen totuuksiksi. AIKAA AJATUKSILLE Sekä Tommi että Antti näyttivät vahvaa plussaa yritysjohdon valmennuksen tähänastiselle toteutukselle. Marraskuun lähipäivässä bussiyrittäjien puheenvuoron käytti Tapio Vekka. Tommin mukaan Tapio toi esiin tärkeän näkökulman: – Teillä on hetki aikaa irtautua arjesta ja pysähtyä miettimään oman yrityksen asioita. Työelämä, perhe ja vapaa-aika ovat kolme tukipilari, joiden on oltava tukevalla jalustalla ja keskenään tasapainossa. Työssä sekä Tommin että Antin saattaa kohdata ratin takaa, mutta vapaa-ajalla toinen nousee ilmaan ja toinen puskee pitkälle vedessä ja maalla. Tommin pitkäaikainen harrastus liittyy maanpuolustukseen ja hän toimii aktiivisesti Ilmavoimien Viestikilta ry:ssä. Antti puolestaan on jättänyt pallon potkimisen vähemmälle ja kamppailee sen sijaan itsensä kanssa triathlonilla. Uintia, pyöräilyä ja juoksua muiden merkkimiesten tapaan. BAK:n koordinoima bussiyritysjohdonkehittämisohjelma AEL:n toteuttamana jatkuu vuoden 2015 loppuun. ■ 34 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 Linja-autoliitto vaikuttaa –palstalla nostetaan esiin joitain LAL:n viimeaikaisista lausunnoista, kirjelmistä ja vaikuttamistoimenpiteistä. LAL:n tällä palstalla esiin nostetut ja muut lausunnot ovat kokonaisuudessaan luettavissa nettisivuilla www. linja-autoliitto.fi LAL:n lausunto LVM:lle ASIA: JOUKKOLIIKENNELAIN MUUTTAMINEN Pyydettynä lausuntona Linja-autoliitto lausuu mm. seuraavaa: Linja-autoliikenteen sääntelyä, rahoitusta ja ohjausta on tarpeen muuttaa nopealla aikataululla: 1) turvaamalla markkinaehtoisen liikenteen edellytyksiä poistamalla PSA-liikenteen suoja ilman siirtymäaikaa. 2) toteuttamalla linja-autoliikenteen julkisen rahoituksen mahdollisuus ns. yleisellä säännöllä ja palvelusetelijärjestelmällä. 3) ohjaamalla Liikennevirasto luopumaan ns. Waltti-järjestelmän käyttöönotosta valtion ostamassa liikenteessä markkinaehtoisen linja-autoliikenteen turvaamiseksi kaupunkiseutujen ulkopuolella aidolle kilpailulle. PSA-liikenteen suojan poisto LAL pitää erittäin myönteisenä sitä, että ehdotuksessa esitetään poistettavaksi joukkoliikennelaista mahdollisuus reittiliikenneluvan hylkäämiseen sillä perusteella, että haettu liikenne aiheuttaisi jatkuvaa ja vakavaa haittaa palvelusopi-musasetuksen mukaiselle liikenteelle. Muutos mahdollistaa markkinaehtoisen liikenteen kehittämisen ja avaa markkinoita markkinaehtoiselle liikenteelle. Markkinaehtoinen liikenne tulisi olla ensisijainen vaihtoehto markkinoiden kaikilla osa-alueilla henkilöliikennepalveluiden järjestämisessä. Linja-autoliiton näkemyksen mukaan henkilökuljetuspalveluiden järjestämisessä olisi aina selvitettävä markkinaehtoisen palvelun saatavuus ja hyödynnettävä näin syntyvä palvelutarjonta. Julkisen rahoituksen mahdollistaminen Hallituksen esityksestä joukkoliikennelain muuttamiseksi puuttuvat säännökset siitä, miten 1) sallitaan kansallisesti palvelusopimusasetuksessa tarkoitetun yleisen säännön käyttö ja 2) tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset ns. palveluseteleiden käyttöönottoa varten. Molemmilla julkisen rahoituksen välineillä voidaan turvata linja-autoliikenteen nykytaso ja edistää henkilöliikenteen markkinan kehittymistä ilman julkisen sektorin lisärahoitusta. Yleinen sääntö nykyisessä taloudellisessa tilanteessa toisi mahdollisuuden ja keinon säilyttää kaupunkiseutujen ulkopuolista linja-autoliikennettä ja ylläpitää yrittäjyyttä ja alan työllisyyttä. Linja-autoalan työpaikat varsinkin harvaan asutuilla seudulla ovat tällä hetkellä vaarassa hävitä, kun kuntien ja ELYkeskusten mahdollisuudet ostaa liikennettä ovat heikentyneet. VAIK U T TA A LINJA-AUTOLIITON YHTEISTYÖJÄSENET Markkinoiden toiminnan turvaaminen Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi varmistaa Liikenneviraston tulosohjauksella, että valtio ei ota ns. Waltti-järjestelmää käyttöön ELY:jen ostoliikenteessä. Jos Waltti-järjestelmä otetaan käyttöön ELY-liikenteessä, heikentää se olennaisesti markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytyksiä. Waltti-järjestelmän käyttöönotto jakaisi kaupunkiseutujen ulkopuolisen linja-autoliikenteen kahteen eri järjestelmään, joista kumpikaan ei olisi elinvoimainen eikä taloudellisesti tehokas. Seurannaisvaikutusten osalta on myös otettava huomioon, että kielteiset vaikutukset ulottuvat myös pikavuoroliikenteeseen vähentäen kaiken linja-autoliikenteen palvelutarjontaa ja kannattavuutta. Waltti-järjestelmää ei saa EU-oikeudesta johtuen käyttää markkinaehtoisessa liikenteessä, mikä johtaa edellä kuvattuihin kielteisiin seurauksiin. Jos valtio kuitenkin osallistuu Walttijärjestelmän kautta kilpailuneutraliteettia vaarantavalla tavalla EU:n yhteismarkkinoille, muodostaa se myös merkittävän taloudellisen riskin kielletystä valtiontuesta ja mahdollisen hankintaoikeudellisen ongelman ns. in-house -aseman menettämisestä julkisissa hankinnoissa. Muut hallituksen esitystä koskevat lausumat LAL viittaa markkinaehtoisen liikenteen ensisijaisuutta ja julkisen rahoituksen kohdentamisesta markkinaehtoiselle liikenteelle liittyvien esityksiemme osalta kesällä antamaamme lausuntoon. Reittiliikennelupamenettelyjen ja määräaikojen osalta viittaamme myös aikaisemmin antamaamme lausuntoon. LAL pitää myönteisenä, että esityksen perusteluissa on otettu huomioon Linja-autoliiton näkemykset tilausajoliikenteen määrittelyssä. Lisäksi LAL pitää myönteisenä, että Linja-autoliiton esitykset harmaan talouden torjunnassa on otettu huomioon lakiesityksessä. Tietojen luovuttamista koskeva 57 §:n osalta LAL viittaa aikaisemmin annettuun lausuntoomme. Pidämme ongelmallisena tilannetta, että Liikennevirastolle annetaan valtuudet antaa määräyksiä tietojen toimittamisen yksityiskohtaisuudesta. Käytännössä tilanne johtaa siihen, että liikenteenharjoittajien työmäärä tietojen toimittamiseksi lisääntyy entisestään. Järjestelmää tulisi ennemmin kehittää yhdessä yrittäjien kanssa ja ottaen paremmin huomioon lain 22 §:n mukainen sääntelyjärjestelmä. Liikenneviraston ohjausvaltaa suhteessa toimivaltaisin viranomaisiin ei tule laajentaa eikä säätää laintasolla (uusi 10 a §). Liikenneviraston kyky ja edellytykset edistää markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytyksiä ovat aiemman toiminnan perusteella osoittautuneet heikoiksi. ■ AEL Aktiva, Etelä-Karjalan aikuisopisto Etelä-Savon Koulutus Oy/Etelä-Savon Ammattiopisto (ESEDU) JAKK Jyväskylän Aikuisopisto (JAO) Aikuiskoulutuskeskus, Kouvola Lapin Ammattiopisto Satakunnan Koulutuskuntayhtymä Sataedu TTS-Työtehoseura Ylä-Savon Ammattiopisto Koulutuskeskus Salpaus Salon seudun aikuisopisto Tampereen seudun Ammattiopisto - TREDU Turun ammatti-instituutti Vantaan Ammattiopisto Varia Auto-Way Oy Ltd A-Vakuutus Oy Busland Oy Carrus Delta Oy Colmec Oy Continental Rengas Oy Dafo Oy Fara Oy Fennia Keskinäinen vakuutusyhtiö Fleggaard Tours Hanmak Oy Hiihtokeskus Himosvuori Oy Kahvila-ravintola Härkäpakari Intrum Justitia Oy, Arvonlisäveropalvelut JCDecaux Finland Oy Kaha Oy Kahvilaravintola Ykköspesä Oy Kiitokori Oy Kutters Stiftelse sr Lomakylä Timitraniemi Oy Macons Oy Mastercom Oy Oy Matkahuolto Ab Neste Oil Oyj Nordea Rahoitus Suomi Oy Paikallisliikenneliitto ry Piirla Oy Pohjola Pankki Oyj Proventia Emission Control Oy Raskasosapalvelu J. Eljander Oy Riekkoparvi Oy Scania Suomi Oy Scannotec Oy Ab Seaside-Restaurant Tullimakasiini Skapat Energia Oy SOK/ABC -ketjuohjaus Spheros-Parabus Ltd St 1 Energy Oy Suomen Linja-autohistoriallinen seura ry Suomen Matkailun Alueorganisaatioiden Yhdistys - SUOMA ry Suomen Messut/Messukeskus SynergyBus Tampereen Autovaraosa TAVO Oy Oy Teboil Ab TechnoSmart Oy Teosto Topper Uniform Traffica Oy Oy Trans-Meri Ab Transplan Oy Turris Hotelli Leikari YTM-Industrial Oy Vakiovarusteet Oy Vehico Oy Veho Group Oy Ab VDL Bus Coach Finland Oy Viking Line Oyj Abp Voitelukeskus Tonttila Oy Volvo Finland Ab VV-Auto Group Oy Örum Oy Ab Ålands Bussförbund r.f. B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 35 Hannu 45 vuotta korimiehenä Sähköseikkailuja ja ovioivalluksia Ovet, sähköpuoli, lämmitys... Niiden kanssa vanha autokorilainen ja nyt Scanian mies Hannu Mäkelä (63) on paininut 45 vuoden työuransa ajan koriteollisuuden palveluksessa. TEKSTI JA KUVAT PEKKA PALORANTA J enkastaan kuuluisan Vesivehmaan kylästä lähtöisin oleva Hannu oppi työntekoon jo pienenä. Päijät-Hämeen Asikkalassa sijaitsevan Vesivehmaan tunnetuimpia paikkoja on Jenkkapirtti, joka liittyi Hannun lapsuuteen ja kuuluu yhä elämään tanssiharrastuksen muodossa. – Penskasta asti olin Jenkkapirtillä töissä. Kun rippikoulusta pääsin, menin portille lipunrepijäksi. Sitten oli levyjensoittoa ja kaikkia muita talkootöitä, Hannu muistelee. Myöhempään elämään vaikutti taatusti se, että pihapiirissä on aina ollut paja ja sen kiehtova miljöö töineen sekä työkaluineen. Paja ja kaikki työkalut ovat yhä paikallaan Hannun kotipiirissä, jossa hän on asunut koko ikänsä. – Isälläni Leo Mäkelällä ja hänen veljellään oli paja Asikkalan Paimelassa jo ennen sotia. Linjureihinkin löytyy verenperintöä. Leo Mäkelä ajoi ennen sotia ja välirauhan aikana Vieno Putulan linja-autoja sekä sotien jälkeen Charles Sorjasen palveluksessa. Mäkelä perusti sotien jälkeen Vesivehmaalle oman pajan. Jälleenrakentamisen aika merkitsi kiirettä pajamiehille. Maataloutta koneistettiin hevosista traktoreihin hyvää vauhtia, joten kärryntarvitsijoita riitti ja monenmoisille koneille oli tilausta. Pajassa korjailtiin myös lähitienoon autoja. – Jossain vaiheessa maidonkuljetuksen määräykset muuttuivat niin, ettei maitotonkkia saanut enää kuljettaa avolavalla. 36 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 Isältä tultiin pyytämään, että tee koppi. Niitä koppeja rakennettiin sitten 72 kappaletta ja olin niitä mukana tekemässä. Koriammattitaitoa siis suorastaan pursusi Hannun kotinurkilla. MIKKI JA VALOKATKAISIJA Kun Mäkelän pajassa oppipojasta asti työskennellyt Antero Heikkilä lähti Lahden Autokorille töihin vuonna 1964, Hannukin sai ehkä kipinän omalle uralleen. Viilaaja-koneistaja -linjan ammattikoulussa käytyään ja ajokortin hankittuaan Hannu ajeli Villähteelle. Autona hänellä oli tuolloin Austin A40, joka on edelleen tallessa ja kesäisin käytössä. – Töihin olisin päässyt samana päivänä, mutta aloitin kuitenkin vasta seuraavana, Hannu nauraa. Hitsaamaan Hannu oli tottunut jo maitoauton koppeja tehdessään. Työhön nuorukaisen ottaneen tekninen johtaja Toivo Vuoren kysymys kuitenkin yllätti: – Osaatko mig-hitsauksen? – Mikä ihmeen mikki? Kaasulla ja puikoilla olen kyllä hitsannut, Hannu mietti. Alumiinihitsaus tuli tutuksi metallipuolen viimeistelyosastolla muutaman kuukauden ajan, kunnes työnjohtaja tuli kysymään, halusiko Hannu ryhtyäkin sähkömieheksi. – Sen verran pöhkö olen aina ollut, etten ole koskaan osannut kieltäytyä uusista haasteista. Ensimmäinen työ sähkömiehenä oli rakentaa korin ovimonttuun rajakatkaisin, joka oven avaamisen ja sulkemisen mukaisesti sytytti ja sammutti porrasvalon. – Sama katkaisintyyppi oli sitten käytössä aina vuoteen 2013, Hannu mainitsee. OVI YHTENÄ KAPPALEENA Hannun uran vaiheita kannattaa seurailla Lahden mallisarjojen sekä etenkin sähköpuolen ja ovien kehittymisen matkassa. Hannun aloittaessa uransa koritehdas tuotti lähes pelkästään puukoreja, vaikka ensimmäinen alumiinikori olikin esitelty vuonna 1967. Puukoreista luovuttiin kokonaan 1973, mikä vauhditti esimerkiksi korin sähkötekniikan lisäystä. Vielä 1960-luvulla bussin korissa oli kovin vähän sähköjohtoja. Piuhaa kulki vain muutamiin paikkoihin. – Johdot menivät ilman releitä suoraan kytkimille ja sulakkeille. Ainoa rele oli vilkuissa. Sitten tulivat mallit 10 ja 20. Kanttimalli 20 tunnettiin myös ”Leikolana”, koska ideoija ja ensimmäinen tilaaja oli Lohjan Liikenteen omistanut liikennöitsijä Lauri Leikola. Valmistuvaa autoaan katsomassa käynyt Leikola joutui toteamaan, että sähkötekniikkaa oli yllättävän paljon. – Ja minähän en tätä autoa vie mukanani ilman kunnon sähköpiirustuksia! Leikola tuumi. Niinpä korimiehet tekivät sellaiset jälkikäteen. – Takapenkillä istuttiin ja mietittiin mikä johto menee minnekin. Kyllä ne silloin vielä yhteen kuvaan mahtuivat, Hannu muistelee. Ovet olivat taittomalliset ja painesylinteri hoiti liikkeen. Ohjaus tapahtui käsikahvalla, mutta lisävarusteena sai sähköohjauksen. Kympistä tuli 1970-luvun lopuussa 11 ja kantikkaasta kaksikymppisestä 21. Pyöristyneiden kulmien ohella tuli uusia varusteita: nyt sai jopa sähkötoimiset tuulilasinpyyhkijät. Ovirintamallakin mentiin eteenpäin: XHannulla tuli työmittariin 45 vuotta marraskuussa ja sitä juhlittiin Jokimaalla kakkukahvien merkeissä. Eläkkeelle Hannu on jäämässä tammikuussa. Siihen asti hän työskentelee tuotekehityksessä. kasaan taittuvien ovien vaihtoehtona oli tarjolla yksilehtinen sisäänpäin kääntyvä ratkaisu. Koritehtaalla oli perinteisesti tehty lähes kaikki osat itse, mutta uudenmallinen ovi merkitsi avausta alihankkijoiden suuntaan. Tamperelainen Tammerneon toimitti ensimmäiset kääntöovet. SÄHKÖINEN VALLANKUMOUS Bussialalla 1970-80 -lukujen taitteessa olleet muistavat mainiosti, millainen kohu-uutinen oli Lahden 30-sarjan esittely. Hannu muistaa mainiosti, mitä mallisarjan mullistus merkitsi tekniikkapuolella. – Sähköjen määrä kasvoi paljon. Autoihin tuli sähkökeskukset, joissa oli runsaasti releitä sekä diodeja. Keskus sijoitettiin matkustamon ulkopuolelle kuljettajan paikan lähelle, ja siihen pääsi käsiksi huol- toluukun kautta. Kytkimiä tuli nyt myös mittaritauluun, kun ne aiemmin olivat sijainneet kuljettajan vasemmalla puolella. Kääntöovi syrjäytti taitto-oven lopullisesti. Samalla käyttöön tulivat ensimmäiset ovien turvajärjestelmät. PETOLINNUT LASKEUTUVAT Sähkö- ja ovitekniikaan kehitys kiihtyi 1980-luvun edetessä. Vuosikymmenen puolivälissä Lahti viilasi mallistoaan ja 30-sarjalaisten mallimerkintä kasvoi sataluvulle eli perään tuli nolla. – Varusteita tuli edelleen lisää. Automaattinen lämmitys alkoi tehdä tuloaan, ja kattokanavia sai jopa lämmityksellä varustettuna, Hannu kertoo. Jos 30-sarja oli aikanaan valtava harppaus, vähintään yhtä hurja loikka oli Lahden omien petolintujen eli Eaglen ja Fal- conin laskeutuminen vuonna 1986. – Ovipuolella oli iso muutos, kun siirryttiin aluksi käyttämään ulos vippautuvaa mallia, Hannu muistaa. Vippiovea tarjosivat muutkin koritehtaat, ja kaikki saivat yhtä nuivan vastaanoton. Lahtikin palasi takaisin kääntöoveen muutaman vuoden kuluttua. Ja uudelleen ovet alkoivat taas vippailla OmniExpressin myötä pari vuosikymmentä myöhemmin. Tyylikkäät turistimallit eri versioineen pysyivät tuotannossa peräti 20 vuotta eli Jokimaan uuden tehtaan starttiin saakka. Toki 20 vuoteen mahtuu neljä isohkoa malliuudistusta ja faceliftiä sekä valtava määrä teknisiä parannuksia. – Ensimmäisen oman piirilevyn kehitimme 1992. Releet, vastukset ja diodit saatiin pienempään tilaan, ja sähkökeskus sijoitettiin etukattoon kuljettajan päälle. X B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 37 X Automaattisen lämmityksen ja jäähdytysilmastoinnin hiljalleen yleistyessä alkoi bussin katto täyttyä tavarasta. – Sähköjohtoja oli katolla jo monta kilometriä. Kaukoliikennebussien valmistajana tunnettu Lahti loikkasi jälleen vuosikymmenen puolivälissä. Tehtaasta tuli vakavasti otettava kaupunkibussien valmistaja Wiiman hallitsemille markkinoille, kun matalalattiainen 402 näki päivänvalon. Mallista tuli erittäin suosittu ensin Tampereella ja pian valloitettiin myös Helsinkiä. Pariovet olivat sekä edessä että keskellä -ja lentokenttäautoissa molemmilla puolilla. Sähkötoimintoja oli runsaasti ja turvajärjestelmät kolminkertaiset - voi- maan, paineeseen ja valokennoon perustuvat. – Kyllä riitti oppimista uusissa asioissa, Hannu myöntää. SCALA AVAA VÄYLÄN Vuonna 2001 syntynyt kaupunkibussi Scala oli eittämättä koko Lahden Autokorin 68-vuotisen historian suurimpia hittejä. – Scalasta alkoi uusi aika, koska siinä käytettiin sähköissä väylätekniikkaa. Väylä haastoi myös vanhan ajan sähkömiehen uuteen ajatteluun. Vuonna 2000 koritehtaalle tuli sähkösuunnittelijaksi Taavi Polkumaa, jonka kanssa Hannu aloitti tiiviin yhteistyön. – Minä kerroin Taaville miten säh- Hannu Mäkelän ajan lahtelaisia 38 SPuukoreja Lahden Autokori valmisti alumiinisten rinnalla vuoteen 1973 asti. Padasjokelainen Kasiniemen Linja hankki tämän Scania B 80 -alustaisen lahtelaisen edellisenä vuonna. SVuonna 1986 alun perin esitellyt mallit 450 Eagle ja 430 Falcon kokivat muutaman ison faceliftin ja elivät OmniExpressin tuloon asti vuoteen 2006. Kuvassa yksi Norjaan toimitetuista Daf-Falconeista. S”Malli Leikola” eli Lahti 20 muuntui myös loisteliaaksi turistibussiksi, kuten tämä Saimaan Osuus-Auton Volvo B58alustalle rakennettu yksilö vuodelta 1975. SScalaa valmistettiin kaikkiaan 902 kappaletta vuosina 2001-13. Yksi alkuvuosien uskollisimmista asiakkaista oli Tampereen Kaupunkiliikenne. SVuosina 1979-84 tehty Lahden 30-sarja oli harppaus moderniin maailmaan. Torniolaisen V.Ahon Linjojen Lahti 31 vuodelta 1980 edustaa selvästi eri aikaa kuin yllä oleva Lahti 20. SJo ennen konkurssia alkunsa suunnittelussa saanut ja tänä vuonna esitelty Scania OmniExpress 320 LE on uusin lahtelainen menestystuote - ja samalla täysiverinen Scania. BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 köjen käytännössä pitäisi mennä, ja hän käänsi sen digitaaliselle kielelle eli teki tarvittavat ohjelmat. Sitten ohjelmoitiin ”solmuja” pitkin autoa. Johtojen määrä väheni merkittävästi, kun käyttöön tuli alihankkijoiden tekemiä valmiita sarjoja. Vanhan liiton mies Hannu päivitti myös itsensä ja meni kursseille opiskelemaan, jotta pääsisi sinuksi tietokoneiden kanssa. Miehellä kun ei ollut edes omaa konetta. JOKIMAALLA LOPPU JA UUSI ALKU Lahden Autokori oli 2000-luvulla valintojen edessä. Bussiteollisuuden globaali myllerrys ennusti, että perinteiselle korimaakarille ei olisi sijaa tulevaisuudessa. Seurasi rohkea investointipäätös rakentaa uusi tehdas Lahden Jokimaalle. Samalla syntyi entistäkin tiiviimpi liitto Scanian kanssa ja täysin uusi, yhdessä Scanian kanssa kehitetty malli eli OmniExpress. Malli oli edistyksellinen ja kaikin tavoin moderni: – Korin sähköt olivat nyt kokonaan väylässä, ja kaikki johtosarjat tulivat valmiina alhankinnasta. Kuljettajaa informoi järjestelmään liittyvä näyttö, Hannu luettelee. Ovetkin kehittyivät ja turvallisuusominaisuudet paranivat. Kaukosäätimet tulivat bussin vakiovarusteiksi. Viimeisin kehitysaskel nousi ilmaan ennen syksyn 2013 konkurssia. Suositun Scalan tuotanto oli jouduttu rationalisointien yhteydessä lopettamaan jo aiemmin. Kysyntää matalalattia-autolle kuitenkin oli, joten Jokimaalla alettiin suunnitella matalalattiaista OmniExpress 320 -mallia. Sitten tuli konkurssi ja runsaan puolen vuoden väliaika, jolloin tehdasta pyöritti konkurssipesä. Toukokuussa vetovastuun otti Scania, joka muotoili uuden yhtiön nimeksi SOE Busproduction Finland Oy. Samoihin aikoihin päivänvalon näki myös uusi malli 320 LE, jota myytiin kymmeniä kappaleita jo ennen proton valmistumista. Kuten kaikissa muissakin viiden eri vuosikymmenen protoprojekteissa, Hannu oli tiiviisti mukana matalaa OmniExpressiä kehittämässä. Ja kuin kohtalon tahdosta, kaksi miehen työuraa vahvasti värittänyttä tekijää löysivät toisensa: – LE:n ovet toimivat nyt sähköllä. Painesylinterien sijaan liikkeen hoitavat sähkömoottorit. ASIAKKAIDEN TUKENA Hannun työnkuva alkoi monipuolistua, XMonet muistavat Hannun perusteelliset käyttöopastukset, kun bussia ollaan noutamassa koritehtaalta. Tässä Kylmäsen Liikenteen uuteen autoon tutustuvat bussiyrittäjä Juha Kylmänen (keskellä) ja asentaja Heimo Tihinen. kun sähkötekniikan monipuolistuminen edellytti entistä parempaa asiakkaiden ja käyttäjien perehdyttämistä. Lähemmäksi asiakaspintaa Hannua tuuppi vuoden 1990 tienoilla teknisenä päällikkönä ja sittemmin myyntipäällikkönä toiminut Eero Salo, joka oivalsi Hannun asiakaspalvelutaidot. Siitä lähtien teknisenä tukena toimiminen sekä kouluttaminen ovat olleet merkittävä osa työtä. – Scalan myötä koulutusten määrä suorastaan ryöpsähti. Moni bussiyrittäjä ja kuljettaja muistaa elävästi, miten perusteellisesti Hannu saattelee uuden auton noutajat matkaan. Sivullisesta näyttää siltä, ettei minkään nippelin takana oleva toiminto jää kertomatta. Tuttuja ovat samoin eri puolilla järjestetyt kalustokoulutukset suurimmille asiakkaille. Työnjohtajan pestikin Hannulle olisi ollut aikoja sitten luvassa, mutta siihen mies ei ole halunnut suostua. – Haluan ennen kaikkea olla mukana tekemässä. Vain sillä tavoin pystyy oikeasti tuntemaan auton rakenteen ja esimerkiksi puhelimessa neuvomaan asiakasta, jolla on autoon liittyvä ongelma, Hannu perustelee. – Ja jos oikein hyvät neuvot antaa puhelimessa, se madaltaa kynnystä tilata seuraavakin auto! KAKSI HYVÄÄ TYÖNANTAJAA Kuudella eri vuosikymmenellä työnantajaa vaihtamatta on hengästyttävä suoritus. Ainakin se kertoo viihtymisestä. Hannu myöntää, että useimmiten on ollut kiva lähteä aamulla töihin. – On ollut hienoa tehdä töitä ja ke- hittää tuotteita yhdessä. Meillä on hyvät suunnittelijat, jotka ottavat huomioon vanhemmankin polven näkemykset, Hannu kehuu. – Muutenkin on ollut mukava porukka. Toki välillä on kinattu, mutta silti pysytty asiassa. Työnantajiaan Hannu kehuu kovasti. – Saarion suvulle lähetän lämpimän kiitoksen. Sain tehdä työtä kolmen eri sukupolven eli Kalle, Kauko ja Jussi Saarion kanssa. Eihän heitä parempaa työnantajaa voi ollakaan. Luottamus on ollut molemminpuolista. Saarioiden aika on päättynyt ja työnantaja on nyt Scania. – Scanian tulo jatkajaksi on ollut hyvin positiivinen asia. Asiat on hoidettu niin kuin pitää. Uskon, että muutkin tehtaalla ovat nykytilanteeseen tyytyväisiä, tuumii Hannu. ■ B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 39 Bus Expo 2014 Birminghamissa - yli 9500 Isossa sisähallissa ja sen ulkoalueella 4.–6. marraskuuta järjestetty näyttely veti tänä vuonna paikalle lähes 300 näytteilleasettajaa ja yli 9500 näyttelyvierasta. Bussikaluston lisäksi tutustuttavina oli mm. informaatio-, maksuja paikannusjärjestelmiä, rahoitusratkaisuja, korjaamo- ja huoltotarvikkeita, bussien istuinpenkkejä sekä koulutuspalveluja. Eurooppalaisista autonvalmistajista näyttelyssä olivat muun muassa MercedespVolvon Euroopan liiketoimintajohtaja Maria Carlsson kertoi, että Benz, Volvo, Irizar, Scania, VDL, MAN, ensimmäiset Volvon sähköhybridit toimitetaan Hampuriin, Tukholmaan ja Luxemburgiin vielä tämän vuoden aikana. Oikealla SuoVan Hool ja VDL. Teksti ja kuvat Saara Remes men maajohtaja Jukka Nikkanen. pVolvon Markku Eskelinen (keskellä) esitteli Helsingin osaston yrittäjille sähköhybridin toimintaa ja latausperiaatetta. Volvolla näyttävä osasto Volvon vihreällä osastolla olivat esillä Volvo 9700 ja Volvo 7900H sähköhybridi latausjärjestelmineen. Mainostauluista saattoi lukea, että Volvo busseja on Englantiin myyty yli 31.000 kappaletta jo 42 vuoden aikana.■ 40BUSSI A MMATTI LAI NEN 6 |1 4 tVolvon 7900 sähköhybridin kerrotaan olevan entistä taloudellisempi, sillä pikalatausjärjestelmän ansiosta akut saadaan täyteen jopa kuudessa minuutissa. Sarjatuotanto uudelle hybridille käynnistyy vuoden 2016 alussa. kävijää Tourismo ja Citaro Mercedes-Benzin vetonaulat EvoBus oli tuonut näyttelyyn Tourismo Euro 6:n 12,14- ja 12,96 metrisinä. Lyhemmässä versiossa oli 42 istuinpaikkaa ja moottorina OM 470, 290 kW sekä 8-vaihteinen automaattivaihteisto. Pidemmässä versiossa Tourismo M:ssä koneesta löytyi 315 kW ja vaihteistona 8-vaihteinen manuaali. Matkustamosta välittyi luksusvaikutelma tyylikkäistä istuinpenkeistä ja sisustuksessa osittain näkyvistä puupinnoista. ■ SBus Expo näyttelyhalliin tullessa kävijöitä tervehti yli 100 vuotta vanha ”Ole Bill”. 3,5 tonnia painava ja 16 istuinpaikkaa käsittävä bussi on toinen tuolta ajalta restauroitu bussi Englannissa. Sen nykyinen kotipaikka on Nothinghamn. SCitaro Euro 6- kiinnosti myös kävijöitä. Bussien ohessa Mercedes-Benzin osastolla markkinoitiin näkyvästi OmniPlus huoltosopimusta. TSRaskaan kaluston renkaita esitteli mm Continental ja matkustajainformaatiojärjestelmiä INIT. SMercedes-Benzillä oli laaja tarjonta myös pienkalustoa sekä palveluliikenne- että matkailutarpeisiin. Euro 6 Sprinter Transfer 35:stä esitelX tiin 14 + 2 +1 istumapaikkamalli. B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 41 X Scanialta esillä Irizar i3 ja Scania Touring Scania Touring lanseerattiin Englannin markkinoille tämän vuoden kesäkuussa. 13,7-metrinen Scania Touring on varustettu Euro 6- moottorilla ja Scanian täusautomaatti Opticruise vaihteistolla. ■ Hyvää palvelua 20 vuotta! info@harkapakari.fi 42 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 Irizar 125 vuotta Irizarin osatoilla komeilivat 125-vuotisjuhlan kunniaksi komeat turistibussit. Kaikki mahdolliset ”mausteet” oli tarjolla niin matkustajille kuin kuljettajallekin. 13,87 metrisessä luksusbussissa oli 53 istuinpaikkaa 3-pisteturvavöillä ja istuinkohtaisilla pöytälevyillä. Kuljettajien istuinmukavuuteen kuuluivat mm. jalan lepoalusta ja lämmitettävä penkin selusta. Turvallisuuden lisäämiseksi kuljettajan varusteina väsymyksen varoitin ja kaistavahti. ■ Birminghamin kaksikerroksiset mainostavat: ”Joka 4. minuutti” Kaukoliikenteen reiteistään Englannissa tunnettu National Express on saanut vankan jalansijan bussija metro-operaattorina myös Birminghamin kaupunkiliikenteessä. West Midlands – tuotemerkin alla yhtiö kuljettaa päivittäin yli miljoona matkustajaa. Linja-autoliiton Helsingin osaston yritykset tekivät pikavierailun West Midlandsin toimipisteeseen BusExpo –näyttelyssä vieraillessaan. West Midlandissa palvelujen markkinointi on varsin näkyvää kaikille kadulla liikkuville. Lähes jokaisen kaksikerrosbussin etulasissa mainostetaan bussien kulkevan vilkkaimmalla reiteillä joka 4. minuutti. Bussien kyljistä taas loistavat isot mainostarrat, joissa kerrotaan matkustuksen mukavuudesta, esteettömyydestä ja lipputuotteista. REAALI-AIKAISTA TIETOA Jokainen Birminghamin bussipysäkki on numeroitu ja matkustaja voi saada ajantasaista tietoa puhelimeensa seuraavan bussin saapumisajasta. Reiteistä ja aikatauluista on ladattavissa myös mobiilisovellus. Esimiehet yhtiön liikenteen ohjauskeskuksessa seuraavat reaali-ajassa bussien liikkumista, jolloin he pystyvät reagoimaan välittömästi erilaisiin poikkeamiin. XBussien etulasin yläosa on hyödynnetty mainontaan bussien liikennetiheydestä. Lipputuotteita on tarjolla melkoinen määrä. Säännöllisten käyttäjien lisäksi erilaisia matkalippuja on mm. opiskelijoille, 5 hengen ryhmille, kertalippulaisella, 5-18 vuotiaille, perheille jne. Lisäksi on koko ajan erilaisia tarjouksia, joilla henkilöautoilijoita houkutellaan bussien käyttäjiksi. ASIAKKAAN KUNNIOITTAMINEN PERUSARVONA Asiakkaan kunnioittaminen on West Midlandin keskeisistä perusarvoista ja palvelutavoitteet on kiteytetty viiden kultaisen säännön muotoon: 1. sääntö: Ole helposti lähestyttävä ja tervehdi ystävällisesti asiakastasi 2. sääntö: Puhu selvästi ja käytä sellaisia termejä, joita asiakkaasi ymmärtää 3. sääntö: Varmista, että sinulla on aina ajantasaiset tiedot. Tällöin voit palvella asiakastasi parhaalla mahdollisella tavalla 4. sääntö: Ota henkilökohtainen vastuu tekemisistäsi ja huolehdi siitä, että vastaat asiakkaasi kysymyksiin ja ratkaiset ongelmat 5. sääntö: Käsittele asiakastasi aina niin, että asetut hänen asemaansa. ■ SHelsingin osaston yritykset pääsivät tutustumaan West Midlandin varikolla olevaan liikenteen ohjauskeskukseen, jossa paikannusjärjestelmällä seurataan bussien liikkeitä. SBussien kyljistä loistavat isot mainostarrat, joissa kerrotaan matkustuksen mukavuudesta, esteettömyydestä ja lipputuotteista. B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 43 SUlkoisesti sotebussi poikkeaa vain siten, että invanostimella varustettu ovi on edempänä. Bussien myynnistä vastaa Volvon Norjan organisaatio, mutta koritehdas on mukana paljon normaalia aktiivisemmin. SHoitajan paikka on suoraan yhteydessä haluttuun sairaalaan tai muihin viranomaisiin. Isoja ambulanssibusseja on käytetty myös suuronnettomuuksien massakuljettimina. Toimisiko tämä myös Suomessa? ”Sotebussi” Norjan malliin Carrus Delta Oy:n pihamaalla seisoo nopeasti vilkaisten aivan tavallinen noin 15-metrinen Volvo 9700HD. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan kyseessä on jatkoa carruslaisten yli 10 vuotta jatkuneelle kehitystyölle, jossa yhdistetään siirtokuljetusambulanssi ja bussi. TEKSTI JA KUVAT VESA RIIHINEN C arrus Deltan toimitusjohtaja Sakari Sillanpää muistelee, että ambulanssin ja bussin yhdistelmiä on tehty Liedossa ja Tampereella pitkälti toistakymmentä vuotta ja pitkälti toistakymmentä kappaletta sekä Ruotsiin että Norjaan. - Eniten näitä on mennyt Norjaan, jossa siirtokuljetusten ja vuoroliikenteen yhdistäminen on hyvin pitkällä ja erittäin monimuotoisesti toteutettua, Sillanpää sanoo. 44 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 TARKKAAN LASKETTU Kun komeaa bussi katselee, ensimmäiseksi tulee tietysti mieleen, että norjalaisillahan on rahaa millä mällätä. Tämän ääneen lausutun perisuomalaista kateutta kaikuvan lausahduksen Carrus Deltan Norjan myynnistä vastaava myyntipäällikkö Harri Varjonen tyrmää alkuunsa: - Norjalaiset ovat laskeneet tämän tarkkaan. Näillä säästetään rahaa. Esimerkiksi tällaisessa autossa on kuljettaja ja sairaanhoitaja tai korkeintaan kaksi sairaanhoitajaa. Periaatteessa siis taval- lisen ambulanssin miehitys, mutta yli 20 matkustajapaikkaa. Sakari Sillanpään mukaan ambulanssibussien hinta on 4-5 kertaa tavallisen ambulanssin verran, mutta kuljetuskapasiteetti on moninkertainen. Kyse on enemmänkin siitä kuinka logistiikka sairaaloiden välillä on järkeistetty. Suomessa ensihoidon kuljetuskustannukset ovat vuodessa noin 250 miljoonaa euroa. Keskimäärin kulu on 48 euroa asukasta kohden ja esimerkiksi Lapin pitkien välimatkojen vuoksi yli 90 euroa. Koko summasta suuri osa kuluu kiireettömien potilaiden siirtokuljetuksiin sekä sairaanhoitopiirien sisällä että niiden välillä. Kaavailtu ja paljon puhuttu Soteuudistus saattaisi avata mahdollisuuksia tämän kaltaisten kuljetusten yhdistämiseen myös meillä, niin ikään pitkien välimatkojen maassa. Varjosen mukaan Norjassa ambulanssibussilla ajetaan usein noin 400 kilometriä päivässä noin 20 asiakkaan keskikuormalla. - Norjassa on sekä sairaaloiden omistamia omia ambulanssibusseja että bussiyritysten operoimaa, kilpailutettua liikennettä. Sopimukset näissä ovat yleensä kuusivuotisia ja ne ovat ilmeisen houkuttelevia, sillä osallistujia kisoihin on runsaasti. Hankinta on kallis, mutta se maksaa pitkän sopimuksen kautta itsensä takaisin, Varjonen sanoo. Hänen mukaansa ambulanssibussit on myös lähtökohtaisesti rakennettu niin, et- SKaksi erikoisistuinta voidaan eristää verhoilla. Istuimissa on sähköinen säätö, pöytä sekä irroitettava lisäkappale jaloille. SCarrus asentaa bussiin norjalaisen yrityksen kehittämän lasten turvaistuimen, joka on integroitu taittuvaan selkänojaan. STuotantolinjalla on toinen sotebussi jo pitkällä. Sen erikoisuus on väliseinä. Auto rekisteröidään sekä ambulanssiksi että bussiksi. tä ne on kohtuullisen helppo muuttaa tavallisiksi busseiksi, kun sopimus loppuu. - Meiltä kysytään usein teknistä konsultaatiota tai uutta piirustusta layoutista, kun sopimus on päättynyt ja bussi muutetaan tavalliseksi. Kaiketi myydään ulkomaille – ehkä tänne meille, Varjonen pohtii. PALJON ERILAISIA VERSIOITA Vielä tuotantolinjalla oleva toinen esimerkki on niin ikään 14,83-metrinen, mutta matalampi Volvo 9700H. Se on jaettu keskeltä matkustamoa väliseinällä. Etuosassa on 16 istuinta normaalilla 2+2-konfiguraatiolla, sen jälkeen on etuosan hoitovalvomo ja yksi erikoisistuin. Lisäksi etuosassa on minikeittiö. Välioven takana puolestaan on ”vakiona” kolme erityisistuinta, ja vaihtoehtois- esti joko kaksi pyörätuolipaikkaa ja yksi paaripaikka tai kaksi paaripaikkaa ilman pyörätuolipaikkoja. Takaosassa kaksi erityisistuinta voidaan korvata paareilla. Lisäksi keskilattialla kiskot kahden pyörätuolin kiinnittämiseksi. Kaikki takaosan istuimet ja myös etuosan erikoisistuin ovat pikakiinnityksillä, jotta tilaa voidaan joustavasti muokata X Erilaisia ambulanssibussiversioita on runsaasti. Joulukuussa Carrus Deltalta luovutukseen menevät kaksi norjalaisbussia ovat hyvin erilaisia: valmiimpi auto on korkeampikorinen Volvo 9700HD, jossa on yhtenäinen avoin matkustamo. Siinä on 21 normaalia istumapaikkaa, joskin 2+1-rivijärjestelyllä, kaksi erikoispaikkaa lähes makuuasentoon kallistuvilla leveillä istuimilla sekä tarvittaessa kaksi pyörätuolipaikkaa. Invanostimella varustettu keskiovi on hieman edempänä kuin normaalissa pitkässä pikavuoroautossa. Vakiovarustuksena tavaratiloissa kulkee kolme normaalia istuinta, jotka voidaan sijoitella matkustamon puolelle tarvittaessa. Hoitoon liittyvää tekniikkaa on runsaasti happipulloista alkaen. Auton takaosassa on iso inva-WC sekä hoitajan valvomo, lisähoitajan paikka sekä runsaasti kaappitilaa hoitovälineitä varten. Yksi iso rakenteellinen ero myös se, että lattia on laskettu tavallista Volvo 9700HD-mallia alemmaksi, jotta saavutetaan myös korkea sisäkorkeus miellyttävän työympäristön luomiseksi. SToinen Norjaan tuoreeltaan toimitettava Volvo 9700HD-ambulanssibussi pitää sisällään 21 normaalia istuinta, kaksi erikoisistuinta sekä kaksi pyörätuolipaikkaa. Uudet, epäsuoraa valoa antavat kattoledit tulevat myös muiden Volvo-bussien tuotantoon. B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 45 STakakulmassa on paikka toiselle hoitajalle sekä runsaasti kaappitilaa hoitovälineille. SWC on todella iso. Asiakas voidaan kuljettaa nostimella kattokiskon avulla. SHarri Varjonen asentaa kiskoon henkilökuljettimen. Erikoispaikoilta voidaan nostaa asiakas ylös ja kuljettaa kiskoa myöten vessaan. X kunkin kuljetuksen tarpeiden mukaises- asteen kuvakulman muodostavat sivukamerat. Näin kuljettaja voi muutaman sentin tarkkuudella parkkeerata bussinsa ahtaissa paikoissa sellaisen näkymän avulla, joka avaa kuvan bussista suoraan ylhäältä päin. Höglund sanoo. Tuoreimmat ambulanssibussit toivat myös normaaliin tuotantoon yhden merkittävän oivalluksen: - Koska auton takaosassa on mahdollista siirtää asiakas vessaan erityisen kattoon sijoitetun nostimen ja kiskon avulla, keskiosan valaistuksesta tuli ongelma. Se ratkaistiin hattuhyllyjen ja katon väliin sijoitetulla led-nauhalla, joka valaisee matkustamon yläosan epäsuorasti, Höglund esittelee. Tämä ratkaisu otetaan käyttöön asiakkaan niin halutessa myös muissa busseissa. Näin valaistus on yhtenäinen koko matkustamon osalta, eivätkä esimerkiksi kattoluukut ole sen tiellä. ■ ti, iso WC ja kaappitilat hoitotarvikkeille. AINA VIIMEISIN TEKNIIKKA Ambulanssibussien myyntimäärät ovat pieniä ja niitä tehdään harvakseltaan. Tekniikka ehtii tilausten välillä aina kehittymään ja näin myös kahden tuoreimman auton kanssa on saatu paljon uutta aikaiseksi. - Yksi esimerkki on edessä sijaitseva kamera, jonka kautta voidaan hoitajan toimesta seurata takana koko asiakaskunnan vointia, Varjonen esittelee. Luonnollisesti vuosien varrella ovat kehittyneet myös suorat yhteydet sairaalaan. Asiakkaiden voinnista kertovaa tietoa voidaan välittää bussista suoraan sairaalaan. Kuljettajan apuvälineenä on uusi, 360 ISOT SATSAUKSET SUUNNITTELUUN Suunnittelupäällikkö Hannu Höglundin mukaan yhden ambulanssibussin suunnittelu vie noin kolmin- nelinkertaisen ajan normaalibussiin verrattuna. - Jokainen auto on ollut erilainen ja jokaiseen on toteutettu uutta tekniikkaa ja matkustamon lay-out on aina ollut erilainen. Tämä vie aikaa suunnittelussa, mutta toki myös tuotannossa, jonka työtunnit ovat noin puolitoistakertaiset tavalliseen 15-metriseen pikavuorobussiin nähden, SOikean puolen tavaratilat on tarkoitettu matkustajille. Vasen puoli on täynnä tekniikkaa. Lisäksi siellä on kolme erillistä lisäistuinta, jotka vedetään kelkan avulla ulos. 46 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 Mediamyynti Suomi, bussiammattilainen@mediamyynti.fi, Tapani Mäkelä, Puh. 0400 709 239 7gg7 VEHICO veLiGo.½ Linja-autokorien muutos- ja korjaustyöt +HUllW\V EXVVLL\ULLW\V +HUlW\VEXVVL\ULW\V 9LLPHLVWl 9LLPHLVWllQQ\WWl\W\\DONDDSLWllllQWl Wll llQ Q\WWll\W\ W\\\ DONDD SLWlll llQWll W\\ 2OHPPH YLHQHHWMRXNNNROLLNH 2OHPPHYLHQHHWMRXNNROLLNHQWHHQVDQRPDDMR NR HQWHHQ VDQRPDD MR YXRWW YXRWWD-XKODYXRGHQNXQQLDNVLOXSDDPPHHQWLVWl WWD -XKODYXRGHQ NXQQLDNV WW NVL OXSDDPPH HQWLVWll YLOOLPSLl LGHRLWD YLLHVWLQWllQ YLOOLPSLlLGHRLWDYLHVWLQWllQ YL YLO BUSSIPALVELUT 2 korikorjaukset ja maalaukset 2 C-tilat ja sisäverhoilut 2 alustakorjaukset 2 palovahinko- ja kolarikorjaukset 2 tuuli- ja sivulasien asennukset 2 ilmastointi- ja lämmityslaitteiden asennukset LINJAKORI OY www.omniplus.fi viestintaomniplus@gmail.com tai soita Pekalle: 050 584 1962 Sahatie 6, 62900 ALAJÄRVI Puh. 06-557 1135, Fax 06-557 2646 0400-494 415/Matti Salo e-mail: linjakor@japo.fi www.linjakori.fi OY AUTO-WAY LTD KAARANTIE 13, SEINÄJOKI 020 795 9870, INFO@AUTOWAY.FI Sami Niemistö 0400 666 550 Pekka Purtanen 0400 781 531 Uusi Iveco Daily Line Kokonaispaino 6,1tn 22-paikkainen tai 15-paikkainen + 2 pyörätuolia Hinta alk. 59 500 € + alv Myynti Risto Laurila 040 900 3344 Kari Lahtela 0400 158 580 Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo Huoltoverkosto Iveco Finland iveco.coQ½nland Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja to toivotamme hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2015 15 Käytetyt: VW Transporter 10 p. Ford Transit 350L 14 p. MB Sprinter 412D 10 p. MB Sprinter 316 9 p. MB Sprinter 616 20 p. MB Vario 815D 24 p. MB Unimog U-1750L -06 -04 -00 -06 -05 -04 -89 Uudet heti toimitukseen: MB Sprinter 316 CDI Monikäyttö MB Sprinter 316 CDI GLE V.I.P MB Sprinter 516 CDI GLE V.I.P MB Sprinter 516 CDI AW Edition MB Sprinter 516 CDI AW Edition tavaratilalla 13 p. 13 p. 20 p. 21 p. MB Sprinter 516 CDI Koulu tavaratilalla MB Sprinter 516 CDI Travel iso tavaratila MB Sprinter 516 CDI Jumbo MB Sprinter 516 CDI UNVI Ford Transit 410 Ford Transit 460 21 p. 21 p. 23 p. 19 p. 14 p. 19 p. 21 p. Uusia Busseja nopealla toimituksella. www.autoway.fi www.vehobus.½ ETELÄ-SUOMI Juha Mäenpää, 010 569 3617 Vaihtoautot Jukka Juvonen, 010 569 3649 Espoo LÄNSI-SUOMI Harri Heino, 010 569 3618 Tampere ITÄ- JA POHJOIS-SUOMI Kai Lampi, 010 569 3642 Kouvola KOLARIKORJAUS Käyttää bussiasi viisaammin! Janne Perheenmies, 010 5693 616 Tekninen neuvonta Ari Vähäkotamäki, 010 569 3673 Huoltopäivystys 24 h 0400 413 113 5 YHTEISTYÖ VAKUUTUSYHTIÖIDEN KANSSA BUSSIN NOUTO JA PALAUTUS 5 NOPEAT TOIMITUSAJAT 5 PITKÄAIKAINEN KOKEMUS 5 KORJATTAVAN ŝŶĨŽΛďƵƐůĂŶĚ͘ĞĞ DĂƌĞŬDĞƚƐŝƐ нϯϳϮϱϮϲϮϯϮϯ B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 47 T E S T IRY H M Ä TEKSTI JA KUVAT TIMO LEHTONEN Uuden veroisia Vanha suoraan liikenteestä talteen jätetty museolinja-auto on usein vuosikymmenten vaihtelevan säilytyksen jäljiltä vähemmän edustavassa kunnossa. Linja-auton kokoisen ajoneuvon entisöinti on muun työn ohella tehtävänä iltapuhteena melkoinen ponnistus – kuten tällaisen projektin tehneet hyvin tietävät. Kunnostustyön teettäminen on aiemmin ollut kallista ja vaikeaakin, mutta näin ei välttämättä ole enää. K uten hyvin tiedetään Virosta, Puolasta ja monesta muustakin halvemman työvoimakustannuksen maasta on saatavilla linja-autojen kunnostuspalvelua, jossa hinta/laatu-suhde on kohdallaan. Näissä kunnostuksissa on kyse nykyautoista, joiden osia tai materiaaleja ei tarvitse alkaa itse valmistamaan. 60-luvun alun museolinja-auton kunnostuksessa voi olla täysin varma, ettei alkuperäisen mallisia kankaita, lattiamattoja, ikkunan kiilakumeja, alumiinilistoja tai seinälevyjä ole kaupasta saatavissa. Siksi vanhan linja-auton kunnostus alkuperäisen mukaiseksi ei joka pajassa 48 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 onnistukaan. Viime kesänä Suomeen tuli kaksi kunnostettua vanhusta, jotka olivat varsin hyviä osaamisen näyttöjä tästä aiheesta. POLSTER OLDTIMER Vanhan linja-auton kunnostaminen vaatii paneutumista, asioiden selvittelyä ja oikeaa asennetta. Vanha linja-autokori oli usein ”nypläämällä” tehty ja alkuperäisen mukaisen tekeminen vaatii kärsivällisyyttä olla oikaisematta nykyajan menetelmillä. Yksi asiaan paneutunut yritys näyttää olevan Puolassa Pilan kaupungissa toimiva Polster. Tämän jutun kuvia katsomalla voi jokainen arvioida työn laatua, joka osoittaa, että vanhojen linja-autojen entisöintiin suhtaudutaan Polsterilla vakavasti. Yritys on kehittänyt omia ratkaisujaan vanhoja vastaavien tarvikkeiden saatavuuteen. Penkkien verhoiluun on tehty uutta vanhahtavan oloista plyysiä, jolloin autot on voitu verhoilla kokonaan uudelleen. Ikkunan kiilakumien kanssa on tehty uusi kumimalli, joka mahdollistaa lämpölasin asentamisen vanhaan ikkuna-aukkoon. Näin varustettuna vanha linja-auto on lasiensa puolesta paljon vanhaa parempi, mutta eron huomaa vain asiantuntija läheltä katsoessa. Ainoa kohta, mikä paljastaa, ettei au- vanhuksia TRinnakkain seisovat koreiltaan uudenkarheat linja-autot vuosilta 1962 ja 1958 ei ole näky josta pääsisi usein nauttimaan. SVuoden 1958 Volvo on entisöity alkuperäisen mukaan Kutilan Liikenteen historiaan kuuluvan Ranuan Linjavaunun väreihin. Volvon alustana on pienempimoottorinen 6,7-litrainen Viking, josta suotuisissa olosuhteissa irtoaa 125 hevosvoimaa. Auton kori on Haldinin Vaasassa rakentama Boxer liimapuukori. Reilu kymmenen vuotta sitten jo Volvon Boxerin korista näki heti päältä, että tässä ei maalaus riitä, vaan korissa on paljonkin tekemistä. STunturilinjojen vuoden 1962 Scania-Vabis kantaa myös historiallisesti oikeita Arvo Pekkalan linja-autoyrityksen värejä. Vabis on pienimoottorinen B55, jonka moottori on 120 hevosvoimainen seitsemänlitrainen D7. Auton kori on Helsingin Autokoritehtaan rakentama ja kehältään teräksinen. Ennen entisöintiä Scania-Vabiksen Helkon kori oli hyvin ryhdissään, mutta myös paljon kulumaa oli kaikkialla nähtävissä. Etukulmassakin näkyy selvät jäljet kohtaamisesta sarvipäisen eläimen kanssa. tojen koreja ole tehty vuosikymmeniä sitten, ovat kiinnitystarvikkeet ja erityisesti ruuvit. Talttakantaisia ruuveja ei näköjään ole Puolassa ryhdytty valmistamaan, mutta uudet kiinnitystarvikkeet hyväksyttäköön – eihän näitä autoja ole tarkoitus säilyttää Kansallismuseossa lasivitriinissä. SCANIA B55 HELKO Mikään entisöinti ei oikeastaan ole helppo – sen on saanut huomata vuosien kuluessa. Kuitenkin, jos linja-auton kori on täydellinen ja lähinnä vain kulunut, on auton kunnostaminen usein paljon helpompaa kuin jos kaikista osista ei ole edes malliksi. Tunturilinjojen Scania B55 Helkon te- räskorilla oli kunnostuksen alussa täydellinen, mutta koriltaan varsin kulunut linjaauto. Helsingin autokoritehtaan vuonna 1962 tekemä kori on teräskehäinen. Vaikka kehässä toki oli kaikkien vuosien jälkeen ruostetta, ei auton kehää tarvinnut lähteä rakentamaan uudelleen. Ikkunalinjan alta ulkopellit otettiin pois, tavaratilan lattia tehtiin uudelleen eli tyypillistä puoli vuosisataa vanhan teräskorin korjaamista. Olen kolmetoista vuotta sitten tarkastellut vielä kunnostamatonta Helkoa ja silloin pidin sitä ikäänsä nähden kohtuukuntoisena. Kunnostuksen jälkeen Helko on kuitenkin kuin eri auto. En mistään löytänyt merkkejä vanhoista vaurioista – kuluneet ja siipeensä saaneet osat on korvattu. Toisaalta auton korissa ei missään näy uuden ja vanhan rajaa. Uskoisin, että koritehtaalta ulos ajettu Helko näytti juuri tältä. Juteltuani erään Helko-asiantuntijan kanssa, hän oli paljolti samaa mieltä. Suomessa on tehty tämäntasoisia entisöintejä, mutta ne ovat ymmärtääkseni olleet hyvin hintavia. Helkon kunnostustyöllekin kertyi lopulta hintaa kohtalaisen monta kymppitonnia, mutta hinta on lopputuloksen tason kanssa suhteessa. VOLVO B615 VIKING BOXER Kutilan Liikenteen eli alun perin Ranu- X B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 49 T E S T IRY H M Ä X an Linjavaunun Volvo Boxer oli kunnos- tuksen alussa melko haastava kunnostuskohde. Myös tätä vuoden 1958 autoa olen tarkastellut reilu kymmenen vuotta sitten. Boxerin kori on liimaamalla koottu puukori ja kestää ajan hammasta melko hyvin. Tämä auto on kuitenkin seissyt myös ulkona ja korissa oli lahovaurioita. Myös auton sisustus oli kärsinyt. Tämä auto vaikutti niin suuritöiseltä kunnostushankkeelta, etten olisi sitä lähtenyt kotitöinä entisöimään. Auton korin kunnostuksessa olikin paljon työtä. Kori nostettiin pois alustalta ja auto viipyi kunnostusretkellä melko kauan. Korjausaika tosin johtui pääasiassa siitä, että sitä tehtiin täytetyönä silloin kun Polsterin työmiehillä ei ollut kiireellisempää työtä käsillä. Lopputuloksesta ei uskoisi, missä kunnossa auto joskus on ollut. Se on ainakin yhtä hienossa kunnossa kuin Helko. Tämän laajuisessa korjauksessa kustannus on aina tapauskohtaista. SEntisöidyn Boxerin sisällä tunnelma on hieno. Auto on ratkaisuiltaan kauan sitten mennyttä maailmaa, mutta kunto on uuden auton kunto. EI AINOASTAAN NÄYTÄ HYVÄLTÄ Meillä oli mahdollisuus koematkustaa ja ajaa molempia autoja. Autoja ei ollut peruskunnostettu tekniikan osalta, mutta kun istuu uuden tuntuisessa autossa, tulee helposti ajatelleeksi, että pieni väljyys voimalinjassa varmaan kuuluu asiaan. Molemmat ruotsalaisalustat ovat ajamiseltaan miellyttäviä vanhoja autoja. Viking Vol- SPenkit on verhoiltu tarkoitusta varten tehdyllä plyysillä. Kuvan hienon hieno linja-auton istuin on Helkon tyylinäyte. 50 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 SHelkossa on modernimman tuntuinen kori, mutta vanhan linjavaunun tunnelma löytyy tästäkin autosta. SNäissä vanhoissa Volvoissa oli oma erityinen ajoasentonsa ja tuntumansa. Varsinkin museoautona, jolla ei tarvitse kiiruhtaa voi tällaisen auton ajamisesta nautiskella. SScania B55:n ohjaamo on karu, mutta asiallinen. B55 on hämmästyttävän mukava auto ajaa – se johtunee auton kokonaisuuden tasapainoisuudesta, sillä numeroiden ja varusteluettelon perusteella auto ei loista. X BUSSIPALVELUT KAIKKI KORIKORJAUKSET samasta paikasta tarjoaa: Kausalan - pellitämme - hitsaamme - verhoilemme - sisustamme - maalaamme Metallirakenne Ky Tuurinkorventie 3 C 47400 KAUSALA p. 0400-825 683 myynti: Pasi Pihlaja kausalanmetalli@gmail.com Linja-automyynti Timo Vainio 0400 727 987 t.vainio@vdlbuscoach.fi Henrik Mikkola 0400 737 885 h.mikkola@vdlbuscoach.fi Huolto- ja korjaamopalvelut 020 7344 556 korjaamo@vdlbuscoach.fi BUSSI- Varaosamyynti 020 7344 557 varaosat@vdlbuscoach.fi AMMATTILAINEN 1/15 ilmestyy 13. helmikuuta VDL Bus & Coach Finland Oy Vanha Porvoontie 246, 01380 Vantaa 6|2014 Koulutamme alalle uusia kuljettajia ja toteutamme koulutuksia kokeneillekin liikenteen ammattilaisille. - logistiikka-alan tutkinnot - ammattipätevyyskoulutukset - yrityskohtaiset koulutukset - työnjohtokoulutukset TTS Työtehoseura Rajamäki | Vantaa | Helsinki | Kouvola | Imatra Linja-autoyrittäjäksi! LIIKENNELUPAKOULUTUS EB: PARASTA PALVELUA PAINEESSAKIN TTS KOULUTTAA AMMATTIIN! www.gli.fi (henkilöliikenne) TOIMISIKO SOTE-BUSSI SUOMESSA? JOHDON VALMENNUS YHDISTÄÄ Koulutus on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin hyväksymää lupakoulutusta. TOTEUTUS VIIKONLOPPUISIN PE-LA-SU! Savon linja HANNU MÄKELÄ: 90 Kokenut korimies tyytyväisenä eläkkeelle vuotta Tampereella alkaa 16.1.2015. Toimi nopeasti ja ilmoittaudu mukaan! Kristian Lella 050 919 22 63 tai kristian.lella@gli.fi www.tts.fi /DVL RQWXUYDOOLVXXVWHNLMl Alkuperäislaatuiset tuuli- ja sivulasit Suomen laajin valikoima Nopeat toimitukset Suomen varastosta Maailman johtava lasivalmistaja Paras istuvuus ja optiikka 2WD\KWH\WWl Pilkington Automotive Finland Oy: (09) 8494 4144 / myynti.espoo@¿.nsg.com Suomen Bussihuolto Oy – LASIASENNUKSET KAIKKIIN KORIMALLEIHIN – KOLARI JA KORROOSIOKORJAUKSET – LISÄLAITTEIDEN ASENNUKSET – KORIEN RAKENNEMUUTOKSET – VERHOILUT JA MAALAUKSET Marko Mikkola 040 484 4827 Robi Sinha 040 5522 808 Tero Savolainen 0400 452 183 Yrittäjäntie 47, 03600 KARKKILA bussihuolto.fi B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 51 T E S T IRY H M Ä X SKorin entisöinti ei ole vain pintaa. Viimeistely ulottuu vähemmän näkösällä oleviin paikkoihin. vo on pehmeän ja jouhevan tuntuinen ja antaa tottumattomalle kuljettajalle paljon anteeksi. Istuma-asento ja mustanuppinen jämäkän tuntuinen vaihdekeppi vievät kuljettajan heti vanhojen Volvojen mukavaan tunnelmaan. Scania B55 on Volvoa uudempaa suunnittelua ja on puolestaan taas perin napakka ajoneuvo. Vaikka numeroiden ja varusteiden perusteella ei B55-mallia arvaisi kuljettajan autoksi, tiedän monia autotuntijoita, jotka pitävät sen ajotuntumaa aikansa parhaana. Molempien autojen moottorit vetävät hyvin, mutta pieni teho edellyttää ahkeraa vaihtamista. Kun vaihteistot kuitenkin toimivat hyvin, niin mikäs siinä. Ohjaustehostinta ei tietenkään kummassakaan autossa ole – eikä sitä tarvita kunhan muistaa varata aikaa ratin kääntämiseen. Matkustamossa vallitsee juhlallisen nostalginen tunnelma. Koeajon jälkeen on jo mielessä muotoutunut vastaus kysymykseen kannattaako käyttää kymmeniä tonneja rahaa, että pääsee ajelemaan vanhalla linja-autolla? – Kyllä. ■ SVanhassa Volvossa kojetaulu on massiivinen peltitekele, mutta mittarit ovat vaatimattomia. Nopeusmittarin nollakohta on nykynäkemyksen mukaan erikoisesti oikealla ylhäällä. SScania-Vabiksen mittaristo edustaa 60-luvun alussa uutta aaltoa – monitoimimittari on suorastaan huipputeknologiaa. Nämä mittarit periytyivät mallistossa vuoden 1968 jälkeiseen Scaniaaikaan. 52 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 STiesittekö, että ohjaustehostin on linjaautossa aivan turha osa, joka voi mennä rikki? Näin moni liikennöitsijä vielä ajatteli näiden autojen syntyaikaan. BUSSIPALVELUT LINJA-AUTOPURKAAMO Hae heti! w w w.ysao.fi/ koulutuskalenteri Ammattipätevyyskoulutukset p yy Ammattitutkinnot Kysy lisää! Riitta Härö, p. 0400 793 179, riitta.haro@ysao.fi Liikenne-esimiehen erikoisammattitutkinto Kysy lisää! Olavi Hotarinen p. 0400 792 851, olavi.hotarinen@ysao.fi hotarinen@ysao.fi www.ysao.fi Linja Linja Linj inja-autonkuljettaja-koulutus nja-a -aut auto tonku kulj ljet ett tta taj aja-ko koulut utu tus 쐓 suuri valikoima valtamerkkeihin Revid Oy J.V. Bussi-Group Oy Kulkuripellontie 3 21420 Lieto Laukunkangas 200, 58160 Karvila (n. 30 km Savonlinnasta) jukka.vesanka@pp.inet.fi Puh. 020 779 2220 GSM 0400 274 818 SCANIA ja VOLVO-turistibussit Tulossa myyntiin Scania Touring -turistibusseja 12,2 ja 13,8 m, uusia autoja Euro 6 49+1+1 paikkaa ja 57+1+1 paikkaa. Autot toimitusvalmiina viikolla 9, väri valkoinen tai metallinharmaa. LINJA-AUTOMYYNTI Puh. 050 597 9999 jwa@revid.fi | www.revid.fi Yrittäjäntie 23, 74130 IISALMI Puh. 0400 827 251 Fax (017) 272 5555 BOVA Futura FLD 127.310, rekisteri ÅLC 15 LINJA-AUTOMYYNTI s Jarmo Putus puh. 0500 441 930 s Ilkka Korpela puh. 050 308 8530 s Robert Eklund puh. 0500 451 905 Muonamiehentie 1 00390 Helsinki puh. vaihde 010 555 010 etunimi.sukunimi@scania.fi VOLVO BUS CENTER Markku Eskelinen 010 655 7711 Erkki Hölli 010 655 7719 Petteri Reku 010 655 6227 KÄYTTÖAUTO OY Kimmo Peura 050 310 0800 TARJOLLA MYÖS KÄYTETTYJÄ LINJA-AUTOJA. Katso www.scania.fi. YP(XURDMHWWXQNP SDLNNDD2YHW LOPDVWRLQWLVllW\YlWLVWXLPHWSLVWHWXUYDY|LQ PRELWHFOLQMDNLOSL KLQWD¼DOY Auto koeajettavissa Turussa tai Helsingissä sopimuksen mukaan. Lisätietoja : Jim Häggblom, 040 180 1350 jim@vikinglinebuss.ax volvo buses. driving quality of life www.volvo.fi BUSSI- 5|2014 3|2014 RUUTUPAPERI KATOSI VARIKON PÖYDÄLTÄ AMMATTILAINEN 600-v 00 -vvu vuo u uo otias tia Taksiku BUS 2014: ENSI-ILTOJA ENS YYT YYTERISSÄ 1/15 ilmestyy 13. helmikuuta VARAA OMA PAIKKASI: Mediamyynti Suomi, Tapani Mäkelä, bussiammattilainen@mediamyynti.fi, Puh. 0400 709 239 2|2014 HA HARMAAN TAL TALOUDEN SELV SELVITYS VAL VALMISTUI RAUTAVEDEN LIIKENNE AJAA VASTAVIRTAAN 4 an Kunnikenneoli joukk atsaus k ljetu KIL IILLLP P PA AIL ILUT PITÄVÄTs: PIR RTTTEÄ R EÄNÄ HANNOVERIN IAA-MESSUJEN KUULUMISET TIMO TÖYSÄN LINJA: SALMIVUORI, Tehdään itse koska osataan! Vuo EB-ammattil den ainen: HANKALIA ASIAKKAITA EI OLE 4 EELY:n ssaiilutu pa p k lp ki et uulumis ku ELY-keskukset: KATSA KILPAILUTU US KSIIN 6 TARIK JJA AM TERHI JA JYRKI SALMINEN: MOUAD: EU-v ehdo aalik vastaasta a Eletään tiukastiHyvällä kuljettajall a on hyvät a tässä hetkessä! siakkaat B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4 53 R AT IN TAK A N A TEKSTI JUSSI POHJONEN I jussi.pohjonen@trafi.fi Sitä sun tätä… O tetaanpa tähän alkuun pari lukijakysymystä. Kysymykset pyörivät tällä kertaa suurien tunteiden, nimittäin mopoautojen, ympärillä. Mopoauton suurin sallittu nopeushan on 45 km/h. Ja kun hinataan toista ajoneuvoa, niin silloin rajoitus on 60 km/h. Eli onko näin, että mopoautolla voi päästellä laillisesti kuuttakymppiä, kunhan se on köydellä kiinni toisessa ajoneuvossa? Heh. Ei sentään. Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä ja 3§ kertoo vastauksen: ”Moottorikäyttöistä ajoneuvoa omilla pyörillään tai apuvaunun avulla hinattaessa suurin sallittu nopeus on 60 km/h, jollei kummallekaan ajoneuvolle ole säädetty tai määrätty alhaisempaa nopeutta” Eli mopoautolla maksimissaan se 45 km/h. Tutun taksimiehen kanssa löimme vetoa. Hän sanoi että keltaisen sulkuviivan saa ylittää jos ohitettava ajoneuvo on varustettu hitaan ajoneuvon kilvellä kuten esimerkiksi traktori tai mopoauto. Minä taas väitän, ettei sulkuviivaa saa ylittää? Kumpi on oikeassa? Onnittelut voittajalle. Sulkuviiva sinällään ei kiellä ohittamista kuten vaikkapa ohituskielto-liikennemerkki. Ohituksen pitää tällöin kuitenkin tapahtua niin, ettei sulkuviivaa ylitetä. Säädös löytyy Tieliikenneasetuksen 34§:stä ”Ajoneuvo ei saa ylittää ajosuunnalleen tarkoitettua sulkuviivaa eikä ajaa sen päällä. ” Lopuksi muisto poliisivuosiltani eräästä huippukokouksesta. Messukeskuksessa järjestettiin maailman uskontokuntien päämiesten kokous. Kokous sujui hyvässä hengessä ja päättyi ennen aikojaan. Mustat limusiinit lähtivät kuljettamaan arvovieraita kohti lentokenttää. Kuitenkin kävi niin, että Paavin autoa ei jostain syystä tullutkaan. Hetken aikaa odoteltuaan Paavi päätti lähteä etsimään kyytiä ja huomasikin messukeskuksen parkkipaikalla yksistään seisovan edustusauton. Paavi käveli sen luok- 54 BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4 se, avasi oven ja yllätyksekseen huomasi, että kuljettaja istui takapenkillä syömässä eväitä ja lukemassa sanomalehteä. Kuljettaja oli yllättynyt ja kovasti häpeissään tilanteesta, tieto aikataulun muutoksesta ei ollut jostain syystä tavoittanut häntä. Paavi rauhaa rakastavana hengenmiehenä otti tilanteen haltuunsa ja sanoi ”Ei mitään hätään, syökää toki eväänne loppuun. Ja itse asiassa, nykyvirassa saan itse ajaa niin harvoin, että voisin ihan muistin virkistämiseksi itsekin ajaa jos vain neuvotte tietä.” Ja näin tapahtui, Paavi hyppäsi rattiin ja matka kohti lentokenttää alkoi autonkuljettajan neuvoessa takapenkiltä. Edellisestä ajokerrasta oli kuitenkin sen verran aikaa eikä suomalaisen liikenteen rytmikään ollut ihan tuttua joten mustan limusiinin hieman kulmikas meno herätti muiden tielläliikkujien huomion. Myös poliisille tuli asiasta ilmoituksia ja ei aikaakaan kun partio tavoitti Tuusulantieltä kyseisen ajoneuvon. Hetken menoa seurattuaan partio alkoi epäröidä mitä pitäisi tehdä. He päättivät kysyä neuvoa päivystävältä komisariolta. ”Kaksnollakutonen tässä, tavoitettiin se auto. Näyttäs olevan joku iso herra liikkeellä, mitä tehdään, voidaanko pysäyttää?” ”No mikäs iso herra teillä siellä on? Niinistö?” ”Ei oo Niinistö, isompi on” ”No onko se sitten Putin?” ”Ei oo Putin, on vielä isompi herra” ”Ai vielä isompi? No onko se YK:n pääsihteeri?” ”No ei se sekään ole, on vielä isompi herra.” ”Siis hetkinen, mistäs te nyt yleensä päättelette että se on joku iso herra?” ”No kyllä sen aika iso herra tarvii olla jos sillä on Paavi kuskina” Mukavaa, rauhallista ja ennen kaikkea turvallista Joulua ja tulevaa vuotta. Niin ratin taakse kuin sinne matkustamoonkin! ■ KOHTAA KOKO MAAILMA 15.–18.1.2015 Messukeskus | matkamessut.fi BUSSITORI MATKAMESSUILLA - TEHOKAS TAPA TAVOITTAA AMMATTILAISET JA KULUTTAJAT Kasvokkain kohtaaminen on tehokkain tapa vaikuttaa kuluttajien ja ammattilaisten päätöksentekoon. Vuonna 2015 Matkamessujen yhteydessä toteutetaan uusi Bussitori-alue, missä alan toimijoilla on mahdollisuus tavata alan vaikuttajat ja kuluttajat. Voit osallistua tehokkaasti kohderyhmiesi mukaan ammattilaisaikana tai kuluttajapäivinä. Yhteistössä Bussitoria toteuttamassa: Partnerimaa: Hinnat: Bussipaikka 3 900 € ja pöytäpaikat alkaen 1 000 € (+alv.) Lisätietoja: Bussitori-alueen osastopaikkojen myynti ja markkinointi Messukeskuksen toimeksiannosta Minna Heikkinen, Minnagent Ky, puh. 0500 965 761, minna.heikkinen@minnagent.fi Yhteistyössä: Toimeksiantaja:
© Copyright 2024