Lataa Itsenäistymiskansio (pdf) - Kuntoutus
ITSENÄISTYMISKANSIO ___________________________ Euroopan Unionin Pakolaisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen ITSENÄISTYMISKANSION SYNTYSANAT Pitelet käsissäsi ITSENÄISTYMISKANSIOTA. Kansio on toteutettu osana Suuntaviittoja itsenäiseen elämään- hanketta. Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila Oy:n toteuttama ja Euroopan Pakolaisrahaston (ERF) osarahoittama hanke on toteutettu keväällä 2013. Sen tehtävänä on ollut mallintaa jälkihuolto perheryhmäkodista itsenäistyville nuorille sekä tehdä konkreettinen tietopaketti kohderyhmän nuorille sekä heidän parissaan työtä tekeville. Tämän kansion on tarkoitus toimia ensisijaisesti oppaana sinulle, itsenäistyvä nuori. Täältä löydät vastauksen moniin mieltäsi askarruttaviin asioihin, tai ainakin linkin eteenpäin tiedon etsimisessä. Kansion teemat on valikoitu ajatellen elämäntilannettasi itsenäisen elämän alkumetreillä. Näkökulma on pohjoiskarjalainen paikalliset palvelut huomioiden. Suomalainen yhteiskunta voi olla sinulle vielä vieras ja palvelujärjestelmä outo. Kielitaitosi on kehittyvä, ja uudessa tilanteessa sinun pitäisi kuitenkin huolehtia monenlaisista asioista. Toivottavasti kansiosta on sinulle iloa ja hyötyä! Toisaalta toivon materiaalin kuluvan myös niin ohjaajien kuin muidenkin nuoren yhteistyökumppaneiden käsissä. Kansiota voi käyttää työvälineenä ohjaustyössä sekä hakuteoksena. Materiaalia voi myös täydentää omin lisälehtisin. Lukkarilan perheryhmäkodissa pakolaisnuoria on asunut jo kohta parinkymmenen vuoden ajan. Henkilökunnalle on matkan varrella kertynyt paljon käytännön kokemusta itsenäistymisen haasteista. Opas onkin tehty yhteystyössä talon oman väen sekä lukuisten ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kiitänkin lämpimästi kaikkia työhön osallistuneita. Paiholassa 12.6.2013 Minna Sinisterra Santana SISÄLLYSLUETTELO Itsenäistymiskansion syntysanat, Sisällysluettelo, Tärkeät tiedot, Yhteystiedot Asuminen – Asunnon hakeminen, Muuttoilmoitus, Vuokrasopimus, Takuuvuokra, Vuokran maksu, Muuttajan muistilista, Taloyhtiön järjestyssäännöt, Asuntotoimisto, Huoltoyhtiö, Sähkösopimus, Sähköasennukset, Kotivakuutus, Asunnon irtisanominen, Roskien lajittelu ja kierrätys, Ruuan säilytys, Paloturvallisuus, Pyykinpesu, Siivoaminen, Josna Terveys – Terveydenhoito Suomessa, Hätänumero, Terveyskeskus, Apteekki, Lääkkeet, Reseptin uusinta, Vanhat lääkkeet, Äitiysneuvola, Lastenneuvola, Sairaala, Optikko, Terapia, Hammashoito, Mielenterveys, Seksuaaliterveys ja ehkäisy , Huumeet, Tupakka, Alkoholi, Ravinto, Terveellinen ruokavalio, Allergiat, Erikoisruokavaliot, Ruokaympyrä, Opiskelu - Opiskelijakortti, Opiskelu, Tukiopetus, Läksykerho, Poissaolot, Ammatinvalinta, Yhteishaku, Valmistava opetus, Koulutushaaveet, Ammatinvalinnan ohjaus, Nuorisotakuu, Etsivä nuorisotyö, Joensuun kaupungin Nuorisoasema Työ - Verokortti, Työsopimus, Työn hakeminen, Palkka, Työajat, Kesätyöt, Työtodistus, Ammattiliitot, Työharjoittelu, Vinkkejä työnhakuun - ja tekoon, Työn hakeminen, Nuorisoverstas Talous – Kotitalouslaskuri, Menojen rahoittaminen, Pankkitili, Pikapankkikortti, Pankkikortti, Luottokortti, Yhdistelmäkortti, Pankkikortin häviäminen, Nettipankkitunnukset, Laskun maksaminen, Pikavipit, Lainat, Rahan lähettäminen ulkomaille Ostokset Kirpputorit, Nettikirpputorit, Hintavertailu, Takuu, Vaihto-oikeus, Palautusoikeus, Kuitin säilyttäminen, Osamaksusopimus Sosiaaliturva - Kelan tuet opiskelijalle, lapsiperheille, Työttömälle, Asumiseen, Kela-kortti, Eurooppalainen sairausvakuutuskortti, Toimeentulotuki, Perustoimeentulotuki SISÄLLYSLUETTELO Perhe – Perhe Suomessa, Avoliitto, Avioliitto, Lapsen tunnustaminen, Avioero, Asumusero, Parisuhdeväkivalta, Alle kouluikäisten lasten hoito, Esiopetus, Perusopetus, Oppivelvollisuus, Lastensuojelu Lupa-asiat - Oleskelulupa, Kansalaisuuden hakeminen, Muukalaispassi, Passin tai oleskelulupakortin häviäminen, Oleskelulupa perhesiteen perusteella Laki ja oikeus Rikosuhripäivystys Oikeudet ja velvollisuudet - Jokamiehen oikeudet, Auttamisvelvollisuus, Uskonnonvapaus, Tasa-arvo, Yhdenvertaisuus, Armeija- yleinen asevelvollisuus Maahanmuuttajapalvelut Joensuun seudulla - Maahanmuuttajien neuvontapiste, Joensuun Maahanmuuttajapalvelut, Monikulttuurinen toimintakeskus Vatakka, JoMoni, Pakolaisapu, Joensuun Setlementti ry- Tyttöjen Tupa, Kansalaistalo, Lieksan maahanmuuttajapalvelut Vapaa-aika - Nuorisotilat, Joensuun seudun kansalaisopisto, Joensuun konservatorio Musiikkiopisto, Kirjastot, Luterilainen seurakunta, Muita uskonnollisia yhdyskuntia, Liikuntaseuroja - ja paikkoja, Suomalaiset juhlapyhät ja vuoden kierto, Autokoulu Yhteystietoja - Tärkeitä yhteystietoja, Auttavia puhelimia, apua tarjoavia nettisivustoja Verkostoni - Nuoren verkostokartta, Itsenäistyvän nuoren roolikartta, Kotoutumiskaari, perheryhmäkodin ja hankkeen yhteystiedot Rikokset, Tuomiot: Rikesakko, Sakko, Ehdollinen tuomio, Ehdoton tuomio TÄRKEÄT TIEDOT NIMI:_____________________________________________________ OSOITE:__________________________________________________ PUH:_____________________________________________________ SÄHKÖPOSTI:_____________________________________________ SOSIAALITURVATUNNUS eli SOTU: _________________________________________________________ PASSIN NUMERO:_________________________________________ PANKKITILINNUMERO:_____________________________________ MUUT:____________________________________________________ __________________________________________________________ __________________________________________________________ __________________________________________________________ __________________________________________________________ __________________________________________________________ __________________________________________________________ __________________________________________________________ TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT YLEINEN HÄTÄNUMERO: 112 SOSIAALITYÖNTEKIJÄ: ____________________________ LÄHIOMAINEN: ______________________ PERHERYHMÄKOTI: ___________________________ _____________________ YSTÄVÄ: ______________________ VUOKRANANTAJA: TALOHUOLTOYHTIÖ: _____________________ ASUMINEN Asunnon hakeminen Muuttoilmoitus Vuokrasopimus Takuuvuokra Vuokran maksu Muuttajan muistilista Taloyhtiön järjestyssäännöt Asuntotoimisto Huoltoyhtiö Sähkösopimus Sähköasennukset Kotivakuutus Asunnon irtisanominen Roskien lajittelu ja kierrätys Ruuan säilytys Paloturvallisuus Pyykinpesu- pesumerkinnät, kösinpesu, konepesu, silitys Siivoaminen Josna ASUMINEN ASUNNON HAKEMINEN Vuokra-asuntoa voi hakea kaupunkien ja kuntien asuntotoimistosta tai sitten yksityiseltä vuokranantajalta. Myös sanomalehdissä on usein ilmoituksia: vuokrataan kaksio tms. JOENSUUSSA ASUNTOJA VÄLITTÄÄ Joensuun kodit www.joensuunkodit.fi Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli www.joensuunelli.fi OVV Asuntopalvelut www.ovv.com Yksityinen välitysfirma on Vuokramestarit www.vuokramestarit.net (välityspalkkio) KONTIOLAHDESSA vuokra-asuntoja voi hakea Kontiolahden Yrityspalvelu Oy Keskuskatu 8 81100 Kontiolahti Yhteyshenkilö asuntosihteeri Lahja Hiltunen puh. (013) 734 5219. LIEKSASSA vuokra-asuntoja voi hakea Lieksan vuokratalot Toimisto avoinna: arkisin klo 9 -15 Rantalantie 5 81720 Lieksa Puh. 040 308 4980 ASUMINEN MUUTTOILMOITUS Kun muutat uuteen asuntoon, sinun tulee tehdä muuttoilmoitus. Siten sinun postisi tulee oikeaan osoitteeseen ja väestörekisteriin menee tieto asuinpaikastasi. Muuttoilmoituskaavakkeen löytää mm. netistä osoitteesta www.posti.fi/muuttoilmoitus tai postitoimistoista. VUOKRASOPIMUS Kun vuokraat asunnon, siitä tehdään kirjallinen vuokrasopimus jonka sekä vuokranantaja että vuokralainen allekirjoittavat. Sopimuksessa mainitaan kenelle asunto vuokrataan, mikä on vuokran suuruus sekä muut kulut (vesimaksu, parkkipaikka tms.). Jos asuntoon myöhemmin muuttaa muita henkilöitä, asiasta on ilmoitettava vuokranantajalle. TAKUUVUOKRA Uuteen asuntoon muutettaessa peritään yleensä 1-2 kuukauden ylimääräinen vuokra, takuuvuokra, ennakkoon. Jos asunto ei ole pois muutettaessa samanlaisessa kunnossa kuin sinne muutettaessa, takuuvuokra voidaan periä pois. Jos kaikki on ok, takuuvuokra palautetaan asukkaalle hänen muuttaessa toiseen asuntoon. VUOKRANMAKSU Vuokra-asunnosta peritään vuokraa kerran kuukaudessa, jonka suuruus selviää vuokrasopimuksesta. Se maksetaan taloyhtiön antamalle pankkitilille viimeistään eräpäivänä. MUUTTAJAN MUISTILISTA Tee muuttoilmoitus viimeistään viikon kuluessa muutosta. Aikaisintaan sen voi tehdä kuukautta ennen muuttopäivää. Käännä posti uuteen osoitteeseen ja ilmoita uusi osoite yrityksille, joilta saat laskuja. Monet isot yritykset päivittävät asiakkaiden osoitetietoja väestötietojärjestelmästä. Olet kuitenkin osaltasi vastuussa siitä, että laskut päätyvät muutossa oikeaan osoitteeseen ja ne maksetaan ajoissa. Hanki muuttoauto ja muuttoapu ajoissa. Muuttofirmoilla on kiireisiä aikoja, kuten viikonloput ja kuunvaihteet. Sovi internet-yhteyden siirrosta ajoissa operaattorin kanssa, jotta vältyt katkoksilta verkon käytössä. Tee uusi sähkösopimus samalla kun irtisanot vanhan. Kilpailuta sähkösopimus ennen uuden tekemistä! Hanki kotivakuutus tai jos sinulla on jo sellainen, tarkista vakuutusyhtiöltä, onko se riittävä uuteen asuntoon. Muuttolaatikoita kannattaa kysyä ajoissa lähikaupastasi. Muistathan asunnon lisäksi tyhjentää vanhan asuntosi ullakko- ja kellarikomeron sekä autotallin ja hoitaa tilojen loppusiivouksen! LÄHDE: www.kuluttajavirasto.fi ASUMINEN TALOYHTIÖN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Jos asut rivi- tai kerrostalossa, taloyhtiössä on järjestyssäännöt joita kaikkien asukkaiden tulee noudattaa. Yleensä ne annetaan sinulle kun vuokrasopimus allekirjoitetaan. ASUNTOTOIMISTO Asuntotoimistoon tulee ilmoittaa jos asunnosta hajoaa jokin kiinteä kaluste tai kodinkone. Myös jos asuntoon muuttaa joku asukas lisää, siitä tulee tiedottaa. Asuntotoimisto lähettää vuokran maksulaput. Asuntotoimistoni/Isännöitsijäni____________________________________________________________________ HUOLTOYHTIÖ Kerros- ja rivitaloissa on huoltoyhtiö joka huolehtii asuntojen ja yhteisten tilojen kunnossapidosta. Huoltoyhtiön yhteystiedot löytyvät yleensä yhteisten tilojen (pesutupa, varasto tms.) seinältä. Jos avain unohtuu tai häviää, huoltoyhtiön työntekijä tulee avaamaan oven maksua vastaan. Huoltoyhtiölle tulee myös ilmoittaa jos asunnossa hajoaa esimerkiksi jääkaappi tai muu asunnon kiinteä kaluste. Asuntoni huoltoyhtiö______________________________________________________________________________ ASUMINEN SÄHKÖSOPIMUS Uuteen asuntoon muutettaessa tehdään sähkösopimus jonkun sähköntoimittajan kanssa. Sähköyhtiöitä ovat mm. Fortum, Vattenfall ja PKS. On hyvä kilpailuttaa sähköyhtiösi , siten saat edullisimman sähkösopimuksen. LlSÄTIETOJA: www.sahkovertailu.fi SÄHKÖASENNUKSET Huoneiston asukas saa asentaa itse normaalit lamput paikoilleen tai vaihtaa ne. Muihin asennustöihin vaaditaan ammattisähkömies. Rikkonaisia sähkölaitteita ei saa käyttää sillä niissä on tulipaloriski. KOTIVAKUUTUS Vahinkojen varalta kannattaa jokaisen asukkaan ottaa kattava kotivakuutus. Moni vuokranantaja velvoittaa asukkaan ottamaan kotivakuutuksen. Vakuutuksia myyvät mm. Tapiola, Pohjola, Pohjantähti, ja If. Ison vahingon sattuessa (esim. tulipalo tai vesivahinko) vakuutus korvaa kulut. LISÄTIETOJA: www.asumisenabc.fi Nuorten asunto-opas hakusanalla Googlesta ASUMINEN ASUNNON IRTISANOMINEN Kun olet muuttamassa pois nykyisestä asunnostasi, tulee sinun irtisanoa se hyvissä ajoin ennakkoon (yleensä 1 kk aikaisemmin). Siten et joudu maksamaan ylimääräistä vuokraa asunnostasi. Muutossa sinun tulee jättää asunto yhtä hyvään kuntoon kuin se oli sinulle luovutettaessa. Jos jotain on hajonnut/tuhoutunut, se peritään sinulta takuuvuokrasta. Jos asunnon kunnossa ei ole huomauttamista, saat takuuvuokran takaisin kun olet luovuttanut avaimet takaisin vuokranantajalle. Luovuttaessasi asunnon sinun tulee palauttaa kaikki saamasi avaimet. ROSKIEN LAJITTELU JA KIERRÄTYS Taloyhtiöissä on usein eri roskikset biojätteelle (ruoka), pahville, paperille, ja sekajätteelle. Asuinalueellasi tai kaupan pihassa on usein kierrätyspiste lasille, metallille, tekstiileille ja pahville. Jossain paikoissa löytyy myös ongelmajätteille oma laatikkonsa (esim. paristot). Kodinkoneet ja laitteet voi palauttaa kodinkoneliikkeisiin. Kierrätys on tärkeää jotta jätteiden määrä ei kasvaisi valtavasti. LISÄTIETOJA: www.pakolaisapu.fi sivustoilla on hyviä kierrätysvideoita www. kierratys.info tietoa kierrätyspisteistä http://www.helsinki.fi/jarj/symbioosi/kierratys/ RUUAN SÄILYTYS Ruoka tulee säilyttää pääsääntöisesti jääkaapissa. Jos valmistamaasi ruokaa jää yli, anna sen jäähtyä ensin levyllä, ja laita vasta jäähtyneenä se jääkaappiin. Huoneenlämmössä ruoka pilaantuu nopeasti ja saatat saada ruokamyrkytyksen. Jos asunnossasi on pakastin, sinne voit hankkia jotain ruokaa ”pahan päivän varalle”. Jos vaikka sairastut etkä pääse kauppaan, voit syödä pakastimen ruokia. Pakastimessa ruuat säilyvät huomattavasti pitempään kuin jääkaapissa. Kuiva-ainekaapissa voi säilyttää jauhoja, mausteita ym. kuiva-aineita sekä säilykkeitä. Keittiössä on tärkeää huolehtia puhtaudesta. Puhdista jääkaappi, kaapit ja pöytäpinnat säännöllisesti. Tarvittaessa sulata pakastin 1-2 kertaa vuodessa. Samoin jääkaappi, jos sen käyttöohjeissa suositellaan tekemään niin. LISÄTIETOJA: www.ruokatieto.fi PALOTURVALLISUUS PALOTURVALLISUUS On tärkeää että huolehdit omassa kodissasi paloturvallisuudesta. Kun poistut kotoasi, tarkista että sähkölaitteet kuten kahvinkeitin tai hella ovat pois päältä. Älä kuivata vaatteita saunassa kiukaan päällä tai jätä hellan läheisyyteen muoviastioita. Viallisia sähkölaitteita ei tulisi käyttää, vaan silloin on turvallisempi hankkia uusi laite. Tupakanpoltto ei ole suositeltavaa sisätiloissa. PALOVAROITIN Palovaroitin on lain mukaan pakollinen kaikissa asunnoissa. Jos se on patterikäyttöinen, patterit pitää vaihtaa säännöllisesti. Laite alkaa piipittämään säännöllisesti kun patterinvaihto on ajankohtaista. Palovaroitin tulee olla oikein asennettuna. RUUAN KUUMENTAMINEN /ÖLJYSSÄ PAISTAMINEN Jos paistat ruokaa öljyssä, muistathan vahtia ettei öljy kuumene liikaa, sillä se voi syttyä palamaan. LISÄTIETOJA: www.spek.fi PYYKINPESU PESUMERKINNÄT Vaatteissa on pesulappu sisäpuolella, jossa kerrotaan missä lämpötilassa ja miten vaate tulisi pestä. Noudattamalla ohjeita vaate säilyy mahdollisimman hyvänä pitkään. KÄSINPESU Osa vaatteista tulee pestä käsin sillä ne eivät kestä konepesua. Käsinpesu tehdään kädenlämpöisellä vedellä sekä pesuaineella tai saippualla. Lopuksi vaate huuhdellaan hyvin. KONEPESU Suurimman osan vaatteista voi pestä koneessa. Lämpötila valitaan pesulapun tietojen mukaisesti. SILITYS Silitettävien vaatteiden silityslämpötila löytyy myös pesulapusta. Sitä ei kannata ylittää jottei vaate vahingoittuisi. LISÄTIETOJA: www.martat.fi SIIVOAMINEN PESUAINEET Kaupassa on erilaisia pesuaineita kodin eri pinnoille, mutta periaatteessa yleispesuaineella (n. PH 8,5 heikosti emäksinen) voi puhdistaa melkein kaikki kodin pinnat. Ikkunoiden pesemiseen käy myös astianpesuaine. UUNI Uuni tulisi puhdistaa säännöllisesti siihen tarkoitetulla uuninpuhdistusaineella. LATTIAKAIVO Suihkun lattiakaivo tulisi puhdistaa muutaman kuukauden välein sillä sinne menee hiuksia ym. likaa. Ilman säännöllistä puhdistamista viemäri voi tukkiutua. Lattiakaivon voi puhdistaa yleispesuaineella ja harjalla. SIIVOUSVÄLINEET Kotiin on hyvä hankkia vessan pesua varten omat liinat ja pesuvälineet ja keittiöön omansa. LISÄTIETOJA: www.martat.fi www.pakolaisapu.fi kodinhoitoasiaa videoita aiheesta JOENSUUN SEUDUN NUORISOASUNTOYHDISTYS Joensuun Seudun Nuorisoasuntoihin valitaan asukkaiksi 17-29 -vuotiaita nuoria, pariskuntia ja lapsiperheitä. Vuokrasopimuksista tehdään määräaikaisia, korkeintaan 5 vuoden kestäviä sopimuksia. Tuetun asumisen palvelu on tarkoitettu itsenäistyville ja itsenäiseen asumisen aloittamisessa tukea tarvitseville nuorille ja nuorille aikuisille. Josna ry Kauppakatu 35, 3 krs 80100 Joensuu www.josna.fi info@josna.fi Toiminnanjohtaja Ilpo Simonen ilpo.simonen@josna.fi 050 5596 750 Vastaava asumisohjaaja Anne Haverinen anne.haverinen@josna.fi 050 3004 084 TERVEYS Terveydenhoito Suomessa Hätänumero Terveyskeskus Apteekki Lääkkeet Reseptin uusinta Vanhat lääkkeet Äitiysneuvola Lastenneuvola Sairaala Optikko Terapia Hammashoito Mielenterveys Seksuaaliterveys ja ehkäisy Huumeet Tupakka Alkoholi Ravinto- terveellinen ruokavalio, allergiat, erityisruokavaliot, ruokaympyrä TERVEYDENHOITO SUOMESSA Kunnat järjestävät asukkailleen tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelut tuotetaan joko itsenäisinä kuntina tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Palveluita voidaan järjestää myös ostopalveluina. Peruspalvelut on määritelty laissa ja ne kustannetaan verovaroin sekä valtion maksamilla valtionosuuksilla. Terveydenhoito Suomessa on jaettu julkiseen ja yksityiseen terveydenhoitoon. Julkinen terveydenhoito toteutetaan kunnallisissa terveyskeskuksissa ja aluesairaaloissa. Erikoissairaanhoidon vaatimat erityistoimenpiteet tehdään yliopistosairaaloissa. Yksityiseen terveydenhuoltoon kuuluvat työterveydenhuolto sekä yksityiset terveysasemat ja sairaalat. Julkinen terveydenhuolto jakaantuu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Jokainen Suomessa asuva henkilö kuuluu oman kotikuntansa terveydenhuollon piiriin. Kuntalaisten perusterveydenhuolto hoidetaan kuntien terveyskeskuksissa. Terveyskeskuksissa työskentelee lääkäreitä sekä terveydenhoitajia ja sairaanhoitajia. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle on varattava aika etukäteen. Perusterveydenhuoltoon hammashuolto. kuuluvat myös äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto ja Jos sairaus vaatii lisätutkimuksia - ja hoitoa- terveyskeskuslääkäri ohjaa potilaan, eli antaa lähetteen, erikoislääkärin vastaanotolle ja mahdollisiin jatkotutkimuksiin sairaalaan. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käynnistä peritään maksu. Alle 15-vuotiaille terveyskeskuksen palvelut ovat ilmaisia. Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolla käynti on ilmaista myös aikuisille. Terveyskeskuksissa toimii myös hammaslääkäri. Hammaslääkäriajan saamiseen ei-kiireellisissä tapauksissa voi mennä useita kuukausia. Suun ja hampaiden tarkastuksia tekevät myös suuhygienistit ja hammashoitajat. LISÄTIETOJA: www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut TERVEYS HÄTÄNUMERO 112 Yleinen hätänumero toimii ilmaiseksi kaikista puhelinliittymistä . Hätänumeroon soitetaan kun on hätätilanne kuten onnettomuus tai tulipalo, ja tarvitaan kiireellisesti apua (sairaankuljetus, poliisi, palokunta). TERVEYSKESKUS Kun olet sairas ja tarvitset lääkärin apua, voit varata ajan lähimmistä terveyskeskuksesta. Jos kyse on akuutista sairaudesta, voit tilata päivystysajan samalla päivälle Puh._______________________________________________________________________ Jos taas vaiva ei vaadi välitöntä hoitoa, voit varata ajan ajanvarauksesta Puh._______________________________________________________________________ Lähin terveyskeskus________________________________________________________ Terveyskeskuksessa lääkärikäynti maksaa 13,80 € vuonna 2013 (3 käyntiä/vuosi maksullisia, sen jälkeen ilmaisia) Kun käytät terveyspalveluita, ota mukaasi KELA-KORTTI. LISÄTIETOJA: terveyspalveluista oman kotikuntasi nettisivuilta TERVEYS APTEEKKI Apteekista saat lääkärin määräämät lääkkeet (E-resepti) sekä myös muut lääkevalmisteet. Kun reseptisi on saapunut apteekkiin, sieltä tulee yleensä tekstiviesti puhelimeesi, ja voit noutaa lääkkeesi. Muista ottaa KELA-KORTTI mukaasi. Lähin apteekki______________________________________________________________ Puh._________________________________________________________________________ LÄÄKKEET Kun käytät lääkkeitä on tärkeää että otat niitä ohjeen mukaisesti ja säilytät niitä oikealla tavalla. Lääkkeissä on aina mukana käyttöohjeet sekä apteekissa neuvotaan oikeanlaiseen käyttöön. Resepti on henkilökohtainen ja lääkärin juuri sinun vaivaasi määräämä. RESEPTIN UUSINTA Lääkäri lähettää reseptin sähköisesti (E-resepti) suoraan apteekkiin ja se voidaan uusia myös suoraan apteekin kautta. VANHAT LÄÄKKEET (paketissa viimeinen käyttöpäivämäärä) tulee palauttaa apteekkiin. TERVEYS ÄITIYSNEUVOLA Jokaisessa kunnassa toimii äitiys- ja lastenneuvoloita. Odottavan äidin ja tulevan vauvan terveydentilaa seurataan äitiysneuvolassa koko raskauden ajan. Äitiysavustuksen saamisen ehtona on, että odottava äiti on käynyt neuvolassa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Suomessa naiset synnyttävät yleensä sairaalassa. Isät ovat usein synnytyksessä mukana. Vauvan synnyttyä äidille tehdään 5-12 viikon kuluttua synnytyksestä jälkitarkastus äitiysneuvolassa. Jälkitarkastuksessa käyminen on ehtona vanhempainrahan saamiseksi. Äitiysneuvolassa käyminen on odottavalle äidille ilmaista. Oma neuvola_________________________________________________________________ LASTENNEUVOLA Vauvan synnyttyä ensimmäinen aika äitiysneuvolaan tai äitiysneuvolan terveydenhoitajan kotikäynti on noin viikon kuluttua. Tämän jälkeen syntynyt lapsi ja hänen vanhempansa siirtyvät lastenneuvolan asiakkaiksi. Neuvolassa seurataan lapsen terveyttä ja kehitystä sekä tuetaan vauvan saanutta perhettä. Lapsi on neuvolan asiakas kouluun menonsa saakka. Neuvolassa lapsi saa Suomessa hyväksyttyyn rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Lastenneuvolan palvelut ovat asiakkaille ilmaisia. Oma lastenneuvola___________________________________________________________ TERVEYS SAIRAALA Sairaalassa hoidetaan ensiavun kautta tulleet pikaista hoitoa vaativat potilaat. Myös oma terveyskeskuslääkäri voi lähettää potilaan jatkotutkimuksiin erikoislääkärin vastaanotolle sairaalaan. Lähin sairaala_________________________________________________________________________________ Ensiapu puh.___________________________________________________________________________________ Jos sairauden hoito vaatii toimenpiteen, voi olla että sairaalahoito on tarpeen. Sairaalahoidosta potilas maksaa vuorokausimaksun, johon sisältyvät tutkimukset, toimenpiteet, sairaalassa annetut lääkkeet, hoito ja ateriat. Asiakkaan omavastuuosuus vuorokausimaksusta sairaanhoidossa (vuonna 2013) on 32,60€ / vrk. Monia pienempiä toimenpiteitä tehdään myös päiväkirurgiana jolloin potilas pääsee kotiin samana päivänä. OPTIKKO Optikko voi tehdä näöntarkastuksen jos epäilet ettet näe kunnolla. Joskus tarvitaan myös silmälääkärin tarkastus. Senkin voi tilata optikon kautta. Tarkastus maksaa muutaman kympin tai sitten se on ilmainen, jos ostat silmälasit samasta liikkeestä. Optikko________________________________________________________________________________________ Osoite_________________________________________________________________________________________ TERVEYS TERAPIA (FYSIOTERAPIA, PSYKOTERAPIA) Joskus saattaa olla tarpeen terapiahoito. Terapioita on monenlaisia. Fysioterapiaa lääkäri saattaa määrätä esimerkiksi lihaskipuihin Fysioterapeutti________________________________________________________________ Puh.__________________________________________________________________________ Psykoterapia on keskusteluterapiaa jonka tarkoitus on auttaa mielenterveysasioissa. Psykoterapeutti_______________________________________________________________ Puh.___________________________________________________________________________ HAMMASHOITO Hammaslääkäriajan voit varata lähimmästä oman kuntasi hammashoitolasta. Oma hammaslääkärini________________________________________________________ Puh.__________________________________________________________________________ Jos tarvitset kiireellistä hoitoa (hammaskipu tms.) Päivystyspuh._________________________________________________________________ LISÄTIETOJA: oman kotikuntasi nettisivuilta www.terveyskirjasto.fi www.thl.fi TERVEYS MIELENTERVEYS Joskus voi olla tarpeen keskustella omaan elämään liittyvistä asioista ammatti-ihmisen kanssa. Etenkin silloin jos sinulla on paha olo tai mieltäsi painaa joku asia. Mielenterveyspalvelut ovat ilmaisia. Mielenterveystoimisto________________________________________________________________ Osoite_______________________________________________________________________________ Puh._________________________________________________________________________________ LISÄTIETOJA: www.e-mielenterveys.fi tietoa mielenterveydestä. Kielet ENGLANTI, KURDI (SORANI), SOMALI, VENÄJÄ www.thl.fi www.terveyskirjasto.fi TERVEYS SEKSUAALITERVEYS JA EHKÄISY Jos et halua tulla raskaaksi, käytä ehkäisyä. Ehkäisytapoja on monenlaisia, niin miehille kuin naisillekin soveltuvia. Lääkäri valitsee sinulle tai kumppanillesi sopivimman. Sukupuolitautitesteissä on myös hyvä käydä säännöllisesti sillä osa sukupuolitaudeista on oireettomia. Muistathan että sukupuolisuhteessa vain kondomi suojaa taudeilta. HUUMEET Huume on arkikielinen nimitys huumausaineille ja niihin rinnastettaville päihteille. Huumausaine tarkoittaa laitonta päihdettä. Huumausaineiden käyttö on vaarallista terveydelle ja aiheuttaa riippuvuutta. Huumausaineiden käyttö, hallussapito ja myynti on laitonta. ALKOHOLI Alkoholijuomat ovat päihdyttäviä. Ne vaikuttavat keskushermostoon ja voivat aiheuttaa pahoinvointia ja muistinmenetyksen, joten niiden nauttiminen kannattaa tehdä harkiten. Suomen lain mukaan mietoja alkoholijuomia voi ostaa vain yli 18-vuotiaat ja väkeviä yli 20-vuotiaat. Niiden välittäminen alle 18 -vuotiaalle on rikos. TUPAKKA Tupakkatuotteiden myyminen ja hallussapito on laittomia alle 18-vuotiaana. Tupakka aiheuttaa riippuvuutta ja se on haitallista terveydelle. LISÄTIETOJA: www.thl.fi www.terveyskirjasto.fi RAVINTO TERVEELLINEN RUOKAVALIO Terveellisellä ruokavaliolla tarkoitetaan monipuolista ja ravitsevaa ruokaa. Se sisältää paljon kasviksia ja vihanneksia, kalaa, ja lihaakin kohtuudella. Rasvan ja sokerin käyttö tulisi olla kohtuullista. Terveellinen ruokavalio edesauttaa terveyttä ja hyvinvointia. ALLERGIAT Monilla ihmisillä on erilaisia allergioita eli yliherkkyyksiä eri ruoka-aineille tai vaikkapa mausteille. Allergiaoireita voivat olla mm. ihottuma, kurkun turpoaminen tai vatsakipu. Maitoallergiaa kutsutaan laktoosi-intoleranssiksi ja vilja-allergiaa keliakiaksi. Jos huomaat itselläsi yliherkkyysoireita, varaa aika lääkärille. Allergiatesteillä allergia voidaan todeta. Sitä ennen vältä allergiaoireita aiheuttavia ruokaaineita. ERITYISRUOKAVALIOT Jos sinulla on erityisruokavalio eli et syö kaikkia ruoka-aineita, siitä on hyvä ilmoittaa aina etukäteen esim. oppilaitokseesi. Silloin sinulla on mahdollista saada ruokavaliosi mukaista ruokaa. LISÄTIETOJA: www.sydanliitto.fi/terveellinen-ruokavalio www.martat.fi/ruoka/ reseptejä, tietoa ravitsemuksesta ja ruuanlaitosta www.hyvinvointipolku.fi RAVINTO RUOKAYMPYRÄ Ruokaympyrässä on kuvattu terveellinen ruokavalio. Mitä suurempi osuus ympyrästä, sitä enemmän kyseisen osan ruoka-aineita tulisi syödä. Ruokaympyrän lohkot: • vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät • liha, kala, kanamuna • maito ja maitovalmisteet • ravintorasvat • vilja ja viljavalmisteet • peruna Kun syöt vaihtelevasti ja monipuolisesti jotakin jokaisesta lohkosta päivittäin, saat riittävästi suojaravintoaineita eli vitamiineja, kivennäisaineita, proteiineja ja ravintokuitua. LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.kasvikset.fi OPISKELU Opiskelijakortti Opiskelu Tukiopetus Läksykerho Poissaolot Yhteishaku Ammatinvalinta Valmistava opetus Koulutushaaveet Ammatinvalinnan ohjaus Nuorisotakuu Etsivä nuorisotyö OPISKELU OPISKELU Opiskelu on tärkeää itsensä kehittämisen mutta myös työpaikan saannin kannalta. Ilman ammattitutkintoa on vaikea työllistyä tai edetä urallaan. Peruskoulun jälkeen on hyvä miettiä kiinnostavaa ammattialaa ja selvittää missä sitä voisi opiskella. Opintojen ohjaaja, etsivä nuorisotyöntekijä tai TE -toimiston työntekijä voi auttaa sinua selvittämään pääsyvaatimukset. Suomessa pääosa opinnoista on ilmaisia ja laadultaankin varsin tasokkaita. Nykyään puhutaan elinikäisestä oppimisesta. Sillä tarkoitetaan että kaikenikäiset opiskelevat ja täydentävät tutkintojaan. Moni vaihtaa myös alaa aikuisiällä. OPISKELIJAKORTTI Opiskelija voi saada opiskelijakortin jolla saa 50 % alennusta matkalipuista niin VR:n junissa kuin Matkahuollon busseissakin. Vuositarra korttiin maksaa 8 €. Korttia varten tarvitaan 1 passivalokuva ja opiskelijatodistus oppilaitoksesta. Kortin voi lunastaa Matkahuollon tai VR:n toimipaikoista. TUKIOPETUS Monissa oppilaitoksissa on mahdollista saada tukiopetusta jos sinulla on vaikeuksia opinnoissasi. Sen mahdollisuutta kannattaa rohkeasti kysyä omalta opettajaltaan, sillä opiskelu vieraalla kielellä on tavanomaista vaikeampaa. LÄKSYKERHO Monissa kouluissa on myös läksykerho koulupäivän jälkeen. Siellä joku vapaaehtoinen ohjaaja auttaa koulutehtävien teossa. Omalta opettajalta kannattaa tiedustella, löytyykö tämmöinen mahdollisuus koulultasi tai esimerkiksi jonkun järjestön toteuttamana lähialueeltasi. OPISKELU POISSAOLOT Opiskelupaikan saatuasi on tärkeää että käyt koulua säännöllisesti. Voit olla pois vain jos sinulla on pätevä syy, esim. sairaus ja lääkärintodistus siitä. Jos sinulle tulee paljon luvattomia poissaoloja, voi olla ettet saa opintojasi suoritettua. YHTEISHAKU ELI OPISKELUPAIKAN HAKEMINEN Suurimpaan osaan ammatillisesta koulutuksesta haetaan yhteishaun kautta joko syksyllä tai keväällä. Yhteishaku on valtakunnallinen hakujärjestelmä Suomessa, jonka kautta haetaan keskitetysti joko toisen asteen tai korkeakoulutukseen. Toisen asteen yhteishaussa haetaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulutukseen. Ammattikorkeakoulujen järjestämään koulutukseen haetaan ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ja yliopistoihin yliopistohaussa. Syksyllä haetaan seuraavan vuoden tammikuussa alkavaan koulutukseen ja keväällä vastaavasti seuraavana syksynä alkavaan koulutukseen. Yhteishaussa käytetään hakulomaketta, jossa voi ilmoittaa enintään viisi hakutoivetta. LISÄTIETOJA: www.yliopistohaku.fi Yliopistohaku www.koulutusnetti.fi Ammatilliseen koulutukseen ja lukioon haku OPISKELU VALMISTAVA OPETUS Jos suomen kielen taitosi on vielä kehittyvä, voit hakea valmistavaan koulutukseen parantamaan kielitaitoasi ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta. Pohjois-Karjalassa Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta järjestetään tällä hetkellä ainakin Niittylahden Opistolla. Voit kysyä lisätietoja TE -toimistosta tai etsivältä nuorisotyöntekijältä. KOULUTUSHAAVEET Jos sinua kiinnostaa tietty ala tai ammatti, lisätietoa koulutuksesta, pääsyvaatimuksista ja paikkakunnista missä alan koulutusta järjestetään voit saada ottamalla yhteyttä etsivään nuorisotyöntekijään, oppilaitoksesi opintojenohjaajaan tai sitten alueesi TE -toimistoon. AMMATINVALINNAN OHJAUS Jos et vielä tiedä mitä haluaisit opiskella, voit varata ajan ammatinvalintapsykologille tai opintojenohjaajalle joka voi auttaa sinua miettimään sinulle sopivaa koulutusta ja ammattia. Omaksi ammatiksi on hyvä valita ala mikä sinua kiinnostaa, ja mikä sopii sinulle parhaiten. NUORISOTAKUU Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. LISÄTIETOJA OPISKELUSTA: www.opintoluotsi.fi ja NUORISOTAKUUSTA www.nuorisotakuu.fi www.kompassi.fi ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä nuorisotyöntekijä auttaa sinua kun: Olet jäämässä ilman opiskelupaikkaa Keskeytät opintosi Mietit mitä tekisit isona Ja muissakin elämän pienissä sekä suurissa asioissa Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille Erityisen huomion kohteen ovat 15-17 -vuotiaat peruskoulun jälkeen ilman jatko-opiskelupaikkaa olevat nuoret sekä toisella asteella opintonsa keskeyttävät nuoret Etsivä nuorisotyöntekijä työskentelee siellä mistä nuoren tavoittaa helpoiten (kotoa, koulusta, nuorisotalolta) Kontiolahti Etsivä nuorisotyöntekijä Joensuu Etsivä nuorisotyöntekijä Ari Karppanen Keskuskatu 8 C2 krs. 81100 Kontiolahti Puh. 0400 947 907 ari.karppanen@kontiolahti.fi Vesa Turkia Nuorisoasema Siltakatu 20 B 32 050- 4328395 vesa.turkia@jns.fi Nuorisoasema on matalan kynnyksen palvelu, joka on suunnattu 11-18 –vuotiaille joensuulaisille nuorille ja heidän perheilleen. Miten saa yhteyttä? Nuorisoasemalle voi soittaa päivystysaikaan ti - to klo 9.00-15.00 puhelin 050 505 3043 tai tulla käymään kyseisenä aikana ilman ajanvarausta. Muina aikoina ajanvarauksella. Nuorisoasema tarjoaa tukea: - elämänhallintaan ja arjen sujumiseen - mielenterveydellisiin asioihin - päihde- ja riippuvuusasioihin - sopivien ja tarpeenmukaisten palvelujen löytämiseen - ihmissuhde- ja vuorovaikutusasioihin - kasvuun ja kehitykseen liittyviin haasteisiin - kuntoutus- ja terapiatarpeen arviointiin Keitä on töissä? Nuorisoasemalla työskentelee tiimi nuorisoalan osaajia: sosiaaliohjaajia, psykiatrisia sairaanhoitajia, psykologi, erityisnuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyöntekijä ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri. Nuorisoasema Siltakatu 20 B 32 80100 Joensuu puh. 050 505 3043 TYÖ Verokortti Työsopimus Palkka Työajat Kesätyöt Työtodistus Ammattiliitot Työharjoittelu Työnteko Suomessa - Vinkkejä työnhakuun - ja tekoon Työn hakeminen Nuorisoverstas TYÖ VEROKORTTI Työnteosta saa palkkaa ja palkasta maksetaan veroja. Veroilla maksetaan Suomessa julkiset palvelut kuten terveydenhoito, koulu, sosiaaliturva. Työnantajalle tulee toimittaa verokortti josta selviää sinulta perittävä veroprosentti joka sinulta peritään. Opiskelijalla veroprosentti voi olla 0 %, mutta silti verokortti tulee toimittaa työpaikalle. Muuten palkasta peritään 60 % veroa. Jos sinulle ei ole tullut verokorttia postissa, saat sellaisen lähimmästä verotoimistosta Verotoimiston osoite________________________________________________________________ Puh.________________________________________________________________________________ LISÄTIETOJA: www.vero.fi TYÖSOPIMUS Uudessa työpaikassa solmitaan työsopimus. Se on hyvä tehdä kirjallisesti. Siinä määritellään työaika, tehtävä ja palkka ja sen allekirjoittavat sekä työntekijä että työnantaja. PALKKA Työstä maksetaan palkkaa. Palkka voi olla tuntipalkkaa tai urakkapalkkaa, joka maksetaan kun sovittu tehtävä on valmis. Suomessa on alakohtaisesti sovittu minimipalkka joka alalle. Palkka maksetaan usein kerran kuussa suoraan pankkitilillesi, ja siitä on suoraan vähennetty verot. TYÖ TYÖAJAT Työsopimuksessa määritellään työajat ja työtehtävät. Työntekijän velvollisuus on noudattaa niitä. Sairastuessa tulee käydä sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolla, jotta saa sairaslomatodistuksen. Sairauspoissaolosta on myös ilmoitettava viipymättä työnantajalle. Joissain työpaikoissa on säännöllinen päivätyö tai sitten vuorotyö. Osa-aikatyö tarkoittaa että työntekijä ei tee täyttä työaikaa vaan esimerkiksi muutaman päivän tai tunnin viikossa. KESÄTYÖT Opiskelijat tekevät usein kesätöitä loma-aikana. Siitä saa arvokasta työkokemusta sekä tietysti myös palkkaa. Kesätöitä kannattaa alkaa kyselemään jo aikaisin keväällä. TYÖTODISTUS Työstä voit saada kirjallisen työtodistuksen, jossa kerrotaan työtehtäväsi ja aika, jonka työsuhde on kestänyt. Jos työnantaja ei anna todistusta automaattisesti, voit sellaisen pyytää itsellesi. Seuraavan kerran töitä hakiessasi sinulta voidaan kysyä aiempia työ- ja koulutodistuksia. AMMATTILIITOT Työntekijöiden etuja ajavat ammattiliitot joihin liittyminen on Suomessa kaikkien työntekijöiden oikeus. Ammattiliittoja on monia ja ne ovat usein alakohtaisia. Työpaikalla voit kysyä mihin liittoon muut työntekijät kuuluvat löytääksesi oman alasi liiton. Jos jäät työttömäksi, ammattiliitto maksaa sinulle ansiosidonnaista päivärahaa. LISÄTIETOJA: http://www.tyaelamanverkko-opisto.fi/opintomateriaalit/11-yleiset/11-tymetoa-maahanmuuttajille TYÖ TYÖHARJOITTELU Jos et saa töitä, voit kysyä lähimmästä TE -toimistosta, olisiko mahdollista mennä työharjoitteluun. Työharjoittelussa saat työkokemusta, ja pääset kokeilemaan sinua kiinnostavan alan töitä. Myös suurimpaan osaan koulutuksia kuuluu työharjoittelu tutkinnon osana. TYÖNTEKO SUOMESSA - Muutama vinkki työnhakuun ja –tekoon Suomessa arvostetaan koulutusta, joten sillä on suuri merkitys työnhaussa. Ilman ammattitutkintoa on vaikea saada töitä. Suomen kielen taito on tärkeää työelämässä, eli mitä sujuvammin sitä puhut ja kirjoitat, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on työllistyä. Kun haet töitä, tee hyvä hakemus. Usein liitteeksi pyydetään opinto- ja työtodistukset. Jos ei pyydetä, otathan ne mukaasi haastatteluun. Jos pääset työhaastatteluun, pukeudu siististi ja käyttäydy kohteliaasti. Älä lannistu vaikka et heti pääsisikään töihin, sillä Suomessakin on työttömyyttä. Voi olla että joudut hakemaan monia paikkoja ennen kuin tärppää! Kun saat työpaikan, muista että saat arvokasta työkokemusta. Se miten hoidat työsi, vaikuttaa myös työnsaantiisi jatkossa. Suomessa kysytään usein aiemmasta työpaikasta kokemuksia työntekijästä eli maineella on merkitystä! TYÖN HAKEMINEN Työtä voit hakea kysymällä suoraan työpaikoista. Myös tutuilta ihmisiltä voi kysyä tietäisivätkö he jotain työpaikkaa. Töitä välittää myös seuraavat tahot: TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO Työ- ja elinkeinotoimistossa välitetään työpaikkoja, annetaan tietoa koulutuksista ja työharjoitteluista. www.mol.fi sivuilta saa lisätietoa. Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut ovat ilmaisia. Työ- ja elinkeinotoimiston osoite_______________________________________________________ Puh.__________________________________________________________________________________ YKSITYISET TYÖNVÄLITYSFIRMAT Työpaikkoja välittävät myös muutamat yksityiset yritykset. Heidän kotisivuiltaan löytyy lisätietoa auki olevista työpaikoista. monster.fi jobstep.net manpower.fi barona.fi staffpoint.fi Tulliportinkatu 54 80130 JOENSUU Keskuskatu 8 81110 KONTIOLAHTI TALOUS Kotitalouslaskuri Menojen rahoittaminen Pankkitili Pikapankkikortti Pankkikortti Luottokortti Yhdistelmäkortti Pankkikortin häviäminen Nettipankkitunnukset Laskun maksaminen Pikavipit Lainat Rahan lähettäminen ulkomaille TALOUS Kotitalouslaskurin avulla voit laskea kotitalouden tulot ja menot. Laske riittävätkö rahat elämiseen kulujen jälkeen. Tuloja tulisi olla enemmän kuin menoja! Nettopalkat, eläkkeet Lapsilisät, asumistuki, toimeentulotuki ja muut Muut tulot TULOT YHTEENSÄ ______ ______ ______ ______ euroa / kk euroa / kk euroa / kk euroa/ kk Asumiskulut, vuokra Asumiskulut, lämmitys, sähkö, vesi ja muut Ruoka, juomat ja muut nautintoaineet Autokulut, polttoaine, korjaus, osamaksut Auton vakuutusmaksut, auton käyttövero Matkakulut, matkaliput ja muut Vaatteet, hygienia Apteekki, lääkäri ja muu terveydenhoito Lehdet, televisiomaksut ja puhelin Vakuutukset (koti, muut) Harrastukset, vapaa-aika, lomakulut yms. Muut menot Lainanlyhennykset (sis. korot) MENOT YHTEENSÄ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ ______ euroa / kk euroa / kk euroa / kk euroa / kk euroa / kk euroa / kk euroa / kk euroa / kk euroa / kk euroa / kk euroa / kk euroa / kk euroa / kk euroa/ kk LÄHDE: http://www.viastar.fi/laskuri/Kotitalouslaskuri/ TALOUS MENOJEN RAHOITTAMINEN Omista tuloistaan ja menoistaan on hyvä olla tietoinen, jotta oma talous pysyy hallinnassa. Omat tulosi ja menosi sinun kannattaa kirjata ylös esimerkiksi parin kuukauden ajan, jotta näet, mihin rahat kuluvat. Samalla huomaat pystyisitkö säästämään jostain menoista. Kannattaa myös suunnitella , miten seuraavan kuukauden rahat käyttää. Tulojen ja menojen suunnittelemista kutsutaan budjetoinniksi. Omien tulojen ja menojen taulukon voit tehdä vaikka ruutupaperille tai kännykkääsi. Valmiin pohjan omalle laskelmallesi saat tästä kansiosta tai internetistäkin esimerkiksi seuraavista osoitteista: LISÄTIETOJA: www.martat.fi/rahat/talouden-suunnittelu/ www.kuluttajaliitto.fi/valtti Hankintoja varten on aina parempi säästää rahat etukäteen kuin ostaa jotain lainarahalla. Lainasta joutuu maksamaan korkoa. Varsinkin niin sanotut pikavippi-lainat tulevat ottajalleen todella kalliiksi ja niiden takaisinmaksun viivästymisestä seuraa ongelmia. PANKKITILI Raha-asioiden hoitamiseksi sinulla on hyvä olla oma pankkitili, sillä Suomessa maksetaan palkat ym. korvaukset suoraan tilillesi. Pankkitililtäsi voit myös maksaa laskusi. Pankkitilin voit avata haluamastasi pankista. Rahaa tililtäsi voit nostaa myös saman pankin muista konttoreista tai OTTO- automaateista pikapankkikortillasi. PANKKIASIAT PIKAPANKKIKORTTI Pikapankkikortia voit hakea omasta pankistasi. Pikapankkikortilla voi ainoastaan nostaa rahaa automaateista. Sillä ei voi maksaa ostoksia kaupassa, eikä maksaa laskuja. PANKKIKORTTI Pankkikorteilla ja online-maksukorteilla tehdyt ostot ja automaattinostot veloittuvat suoraan asiakkaan tililtä. Niihin ei liity luottoa eikä korotonta maksuaikaa. Sirullista pankkikorttia voi käyttää maksamiseen ja rahan nostamiseen myös ulkomailla. Online-maksukortilla, esimerkiksi visa Electronilla, voit maksaa sekä Suomessa että ulkomailla liikkeissä, joissa on kyseisen kortin tunnus (esim. Visa Electron – tunnus). Automaatista rahan nostaminen onnistuu sekä Suomessa että ulkomailla. Online- kortilla maksettaessa järjestelmä tekee tilille automaattisen katetarkistuksen eli tarkistuksen, että tilillä on riittävästi rahaa ostoksen tekoon. Näin online -kortilla ei voi tehdä ostoksia yli varojensa. Pankkikortti voidaan yleensä myöntää 18 vuotta täyttäneille. Visa Electron – kortin voi huoltajan suostumuksella saada alaikäinenkin. LISÄTIETOJA: omasta pankistasi http://papunet.net/selko/tietoa/raha-asiat/rahankayton-opas/ PANKKIASIAT LUOTTOKORTTI Luottokortti on maksuaikakortti, johon on sovittu luottoraja, jonka puitteissa kortin omistaja voi korttiaan käyttää. Maksuaika kortissa tarkoittaa sitä, että kortilla tehtyjä ostoksia tai nostoja ei veloiteta tililtä saman tien vaan ne tulevat asiakkaan maksettavaksi laskulla noin kerran kuukaudessa. Se, kuinka paljon ostoksia luottokortilla voi kuukausittain tehdä, sovitaan pankin kanssa ja riippuu yleensä kortin omistajan tuloista. Luottokorttia voi käyttää kuten pankkikorttia, ja lisäksi sillä voi tehdä ostoksia verkkokaupoissa. Luottokortin saamiseksi asiakkaalta edellytetään säännöllisiä tuloja. Lisäksi asiakkaan täytyy olla 18 vuotta täyttänyt ja hänen luottotietonsa pitää olla kunnossa eli hänellä ei saa olla maksuhäiriömerkintöjä. YHDISTELMÄKORTTI Yhdistelmäkortti tarkoittaa yhdistettyä pankki- ja luottokorttia. Kortin omistaja valitsee ostoksia maksaessaan tai rahaa tilitä nostaessaan, käyttääkö hän pankkikorttia, jolloin ostos veloitetaan suoraan tilitä vai luottokorttia, jolloin ostos pitää maksaa myöhemmin laskulla. PANKKIKORTIN HÄVIÄMINEN Jos korttisi häviää tai se varastetaan, tulee sinun välittömästi ilmoittaa se hävinneeksi, jotta kukaan muu ei voi käyttää sitä. Katoamisilmoituksen voi tehdä numeroon 020 333 (ulkomailta soitettaessa numero on +358 20 333). Numero on hyvä tallettaa vaikkapa matkapuhelimen muistiin. Pankkien sulkupalvelussa voidaan sulkea kaikkien suomalaisten pankkien pankkikortit. Pin-koodi eli korttisi salasana sinun tulisi muistaa ulkoa tai ainakin säilyttää huolella semmoisessa paikassa ettei kukaan muu saa sitä käsiinsä eli ei missään tapauksessa samassa paikassa kuin kortti on. PANKKIASIAT NETTIPANKKITUNNUKSET Voit kysyä pankistasi onko sinun mahdollista saada nettipankkitunnuksia joiden avulla voit hoitaa raha-asioitasi netin välityksellä. Se on turvallista, sillä oman tunnuksiesi lisäksi tarvitaan erillinen salasana (numerosarja) joka vaihtuu joka kerta. Nykyisin myös esim. KELAN ja TEtoimiston palveluita voi käyttää nettipankkitunnuksilla. LASKUN MAKSAMINEN Kun maksat laskujasi, voit käyttää laskunmaksuautomaatteja joita löytyy monista pankeista tai sitten maksaa pankin tiskillä. Jos sinulla on nettipankkitunnukset, voit hoitaa raha-asioitasi netin kautta edullisimmin. Laskunmaksu pankin tiskillä on kallein tapa. Laskut tulisi maksaa viimeistään laskussa mainittuna eräpäivänä tai siitä peritään myöhästymismaksu. Jos jätät kokonaan laskun maksamatta, se menee perintään ja tulee kalliiksi. PIKAVIPIT Monet yrityksen tarjoavat pikavippejä, eli pieniä lainoja vähin vakuuksin. Pikavipin korko on kuitenkin hyvin korkea ja siksi olisi suositeltavaa olla ottamatta pikavippejä. Pikavippejä tarjoavia yrityksiä ovat mm. Vivus.fi, vippi.fi, Credit24 ja Euroloan. LAINAT Pankit myöntävät lainoja mm. auton tai asunnon ostamista varten. Lainan saannin vaatimuksena on että lainanottajan säännöllisiä tuloja. Lainaa voit kysyä omasta pankistasi tai kilpailuttaa myös muut pankit. Lainaehdoista sovitaan lainaneuvotteluissa pankin kanssa. RAHAN LÄHETTÄMINEN ULKOMAILLE Jos haluat lähettää rahaa ulkomaille, se onnistuu joko pankin kautta tai käyttäen alla mainittuja yrityksiä. Kannattaa vertailla hintoja ja toimitusnopeutta eri palveluiden välillä. Välityksestä menee aina välityspalkkio. Rahan lähettäminen postin kautta, esim. kirjekuoressa ei ole suositeltavaa. LISÄTIETOJA: www.westernnunion.fi ja www.forex.fi OSTOKSET Kirpputorit Nettikirpputorit Hintavertailu ja alennukset Takuu Vaihto-oikeus Palautusoikeus Kuitin säilyttäminen Osamaksusopimus OSTOKSET KIRPPUTORIT ELI KIRPPIKSET Kirpputoreilla myydään käytettyä tavaraa ja vaatteita. Sieltä voi tehdä edullisia löytöjä. Jos sinulla on ylimääräisiä vaatteita tai tavaroita, voit myös itse myydä niitä kirpputoreilla. Kirpputoriostoksissa ei ole palautusoikeutta eikä takuuta, joten tarkasta tuote huolella ennen kuin ostat sen. Lähiseudun kirpputorit___________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ NETTIKIRPPIKSET tori.fi huuto.net Facebookissa on myös monia kirpputoriryhmiä. Pohjois-Karjalassa mm. Joensuun kirpputori, Vaihtorinki- Joensuun seutu, Joensuun seudun sisustus- ja kodintarvikekirppis HINTAVERTAILU JA ALENNUKSET Kun olet ostamassa tuotetta, kannattaa verrata eri kauppojen hintoja, sillä samalla tuotteella on eri hinta eri kaupoissa. Kaupoissa on usein alennusmyyntejä, ja silloin voi tuotteen saada todella edullisesti, joten hintavertailu ja joskus hetken odottaminen kannattaa, niin säästät rahaa. LISÄTIETOJA: www.kuluttaja.fi OSTOKSET TAKUU Monilla tuotteilla on takuu jonka aikana tuote vaihdetaan uuteen tai korjataan jos se menee rikki. Ostaessasi tuotteet kuitissa lukee takuun kesto. Kuitti on säilytettävä ja vain sitä vastaan takuu on voimassa. VAIHTO-OIKEUS Jos ostamasi tuote ei jostain syystä olekaan haluamasi kaltainen, voit vaihtaa sen toiseen tuotteeseen kahden viikon kuluessa ostopäivästä. Tarvitset mukaasi kuitin ja tuotteen on oltava käyttämätön. Alusvaatteita eikä meikkejä vaihdeta. PALAUTUSOIKEUS Joskus on myös mahdollista palauttaa tuote alkuperäisessä kunnossa (14 vuorokauden kuluessa ostopäivästä) ja saada rahansa takaisin. Kuitti tarvitaan palautuksessakin. KUITIN SÄILYTTÄMINEN Säilytä aina ostokuitit koska ne toimivat takuukuittina ja niitä tarvitaan jos jostain syystä tuote on vaihdettava tai palautettava. Kuitteja ei kannata säilyttää muovitaskussa, sillä ne tuhoutuvat. Voit ottaa varmuuden vuoksi kopion kuitista. OSAMAKSUSOPIMUS Monet kaupat tarjoavat osamaksusopimusta. Se tarkoittaa että maksat tuotteen hinnan erissä takaisin. Osamaksusopimus on aina kalliimpi kuin kertaostos koska siitä peritään korkoa. Ennen kuin allekirjoitat osamaksusopimuksen, lue sopimus huolella ja jos et ymmärrä jotain kohtaa, kysy lisätietoja. Allekirjoitettuna sopimuksen purkaminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. KELA JA MUU SOSIAALITURVA Kelan tuet opiskelijalle Kelan tuet lapsiperheille Kelan tuet työttömälle Kelan tuet asumiseen Kelan tukien hakeminen Toimeentulotuki Perustoimeentulotuki KELAN TUET OPISKELIJALLE Kansaneläkelaitos eli KELA hoitaa sosiaaliturvaa eri elämäntilanteissa. Vakituisesti Suomessa asuvat henkilöt kuuluvat Suomen sosiaaliturvan piiriin. Sosiaaliturvan piiriin kuuluville on annettu KELA-kortti. Kelan toiminta rahoitetaan verovaroin. KELAN TUET OPISKELIJALLE Kela voi myöntää opiskelijalle opintotukea, johon kuuluvat opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Muita Kelan maksamia tukia opiskelijalle ovat esim. koulumatkatuki ja ateriatuki. OPINTOTUKI Opintotukea voi saada 17 vuotta täyttänyt henkilö , jonka opiskelu on päätoimista ja kestää tauotta vähintään kaksi kuukautta. Kela voi myöntää opintotukea lukioopintoihin (ei aikuislukioon), ammatilliseen koulutukseen, korkeakoulussa opiskeleville ja esim. opintoihin kansanopistossa tai maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa. Opintotuen määrä vaihtelee oppilaitoksesi, ikäsi ja asumismuotosi mukaan. Siihen vaikuttavat myös mahdolliset omat tulosi. Opintotukea ei voi saada, jos saa työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai sairauspäivärahaa. Opintotukea ei saa myöskään työvoimakoulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai jos on suorittamassa ase- tai siviilipalvelusta. KELAN TUET OPISKELIJALLE ASUMISLISÄ Voit saada asumislisää niiltä kuukausilta, joiden aikana opiskelet päätoimisesti. Asumislisää voi saada vuokra-asuntoon tai asumisoikeusasuntoon. Asumislisän määrään vaikuttavat asumismenot. Hyväksyttäviä asumismenoja ovat esim. vuokra ja kiinteät vesi- ja sähkömaksut. Asumislisä on enintään 201,60€ / kk (vuonna 2011) OPINTOLAINAN VALTIONTAKAUS Voit rahoittaa opintojasi myös ottamalla pankista opintolainaa, jos sinulle on myönnetty opintolainan valtiontakaus. Opintolaina on valtion takaama laina, joka pitää maksaa takaisin opintojen päätyttyä. Koska valtio takaa lainan sille ei tarvita muuta vakuutta. Voit hakea lainaa valitsemastasi pankista. Lainaehdoista osa määräytyy valtiontakauksen perusteella. Muista lainaehdoista, kuten lainan korosta ja takaisinmaksuaikataulusta, sovit itse pankkisi kanssa. Opintolainasta pitää maksaa korkoa yksi prosentti lainan määrästä jo opiskelujen aikana. Muu osa korosta lisätään lainasummaan eli lainan pääomaan. Jos et maksa lainanlyhennyksiä tai korkoja ajallaan, Kela voi lainan takaajana joutua maksamaan opintolainasi pankille. Tämän jälkeen sinun ei yleensä ole mahdollista saada uutta takausta opintolainalle. Jos Kela joutuu maksamaan lainasi pankille, se perii saatavat sinulta takaisin seitsemän prosentin korolla. Koron suuruudesta säädetään opintotukilaissa ja –asetuksessa. KELAN TUET LAPSIPERHEILLE Lapsen syntyessä ja kasvaessa vanhemmilla on oikeus erilaisiin Kelan maksamiin etuuksiin sekä perhevapaisiin, jotka perustuvat työsopimuslakiin. Lapsiperheen tuet kuuluvat kaikille Suomessa vakinaisesti asuville ja Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluville lapsiperheille. LAPSIPERHEEN ETUISUUDET Äitiysavustus, joka on joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisältävä äitiyspakkaus tai 140 euroa Erityisäitiysraha ja äitiysraha (kunnes lapsi on n. 3kk) Isyysraha (n. 9 viikkoa kunnes lapsi 2 vuotta) Vanhempainraha äidille tai isälle (vauvan ollessa 3kk-9kk ) Lapsilisä (kunnes lapsi täyttää 17 vuotta) Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaalle, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa Yksityisen hoidon tuki alle kouluikäiselle, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa Osittainen hoitoraha alle 3-vuotiaalle sekä 1. ja 2. luokkalaiselle Elatustuki alle 18-vuotiaasta Erilaiset tuet lapsen sairastaessa Adoptiotuki ulkomailta adoptoiville Sotilasavustus asepalveluksessa tai siviilipalveluksessa KELAN TUET TYÖTTÖMÄLLE Työttömälle maksettavia tukia ovat työttömyyspäiväraha (joko ansiopäiväraha tai peruspäiväraha) tai työmarkkinatuki. Jos jäät työttömäksi, ilmoittaudu heti työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon. Työttömyysetuuksia voi saada vain ajalta, jolloin on työnhakijana TEtoimistossa. Työttömyysaikana on velvollisuus hakea aktiivisesti työtä. Jos työttömälle työnhakijalle tarjotaan työtä tai koulutusta, niin se pitää ottaa vastaan. Jos kieltäytyy ilman syytä, seurauksena voi olla etuuksien menetys. TE-toimistossa on käytävä ilmoittautumassa säännöllisesti työttömyysaikana. TYÖMARKKINATUKI Työmarkkinatukea voi saada Suomessa vakinaisesti asuva, 17-64-vuotias työtön työnhakija, joka ei voi saada ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Jos olet alle 25-vuotias, työmarkkinatuen saamiselle on rajoituksia, jotka koskevat koulutusta ja työllistämistä edistäviä toimia. Tarkista TE-toimistosta, voitko saada työmarkkinatukea. Täysi työmarkkinatuki on n. 32€ /päivä (vuonna 2013). Työmarkkinatukea maksetaan 5 päivältä viikossa. Tukeen lisätään korotus, jos tuen saajalla on lapsia huollettavanaan. Työmarkkinatuesta pitää maksaa veroa. Kaikki hakijan muut tulot pienentävät työmarkkinatukea. Kelaan on ilmoitettava, jos työttömyysaikana on satunnaisia työtuloja. KELAN TUET ASUMISEEN ASUMISEN TUET: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä opiskelijalle Sotilasavustuksen asumisavustus asevelvollisuutta suorittavalle Eläkkeensaajan asumistuki Kelan maksamiin asumisen tukiin vaikuttavat hakijan tulojen ja omaisuuden määrä, ja niitä saavat vain pienituloiset. KELAN TUKIEN HAKEMINEN Kela myöntää tukea vain hakemusten perusteella, joten kaikkia tukija on hakijan itse haettava Kelasta. Tukia voi hakea internetin kautta osoitteesta www.kela.fi / asiointi. Tämä edellyttää, että sinulla on käytössäsi verkkopankkitunnukset. Kaikkia tukia voi hakea myös hakulomakkeilla. Hakulomakkeita saa Kelan toimistoista tulostettua internetistä osoitteesta www.kela.fi / lomakkeet. Täytetty hakemuslomake palautetaan Kelan toimistoon joko postitse tai viemällä paikanpäälle. Hakemukseen on liitettävä siinä pyydetyt liitteet ja hakemus on muistettava myös allekirjoittaa. SOSIAALITURVA KELA-KORTTI Kaikki Suomessa sairausvakuutetut saavat sairausvakuutuskortin eli Kela-kortin. Korttia näyttämällä saat apteekeissa ja useilla yksityisillä lääkäriasemilla suorakorvauksen kuluistasi, jolloin niistä vähennetään suoraan Kela-korvaus. Maksettavaksesi jää tällöin ainoastaan omavastuuosuus. EUROOPPALAINEN SAIRAUSVAKUUTUSKORTTI Suomessa sairausvakuutetuilla on oikeus eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin (European Health Insurance Card, EHIC). Jos sairastut äkillisesti tai joudut tapaturmaan saat kortilla sairaanhoitoa EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä ja maksat siitä saman verran kuin maassa asuvat ihmiset. Kortti on ilmainen. Sen voivat tilata Kelasta kaikki Suomen sairausvakuutukseen kuuluvat henkilöt. LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.kela.fi SOSIAALIPALVELUT Sosiaalihuoltolaissa on määritelty ne sosiaalipalvelut, jotka kunnan on asukkailleen järjestettävä. Kunta vastaa seuraavien sosiaalipalvelujen järjestämisestä: Sosiaalityö – Sosiaalihuollon henkilöstö ohjaa, neuvoo, selvittää ongelmia sekä järjestää tarvittaessa tukitoimia. Sosiaalipäivystys – Turva akuuteissa ongelmatilanteissa, jotka liittyvät esim. perheväkivaltaan, lasten heitteillejättöihin tai onnettomuus- ja rikostapahtumien jälkihoitoon. Lasten ja perheiden palvelut - Päivähoito, lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvonta, perheasioiden sovittelu, isyyden selvittäminen ja vahvistaminen, lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät sovittelut (vanhempien erotilanteissa). Kotipalvelut – Vanhuksia, vammaisia, sairaita ja lapsiperheitä voidaan auttaa kotipalveluilla ts. työntekijä auttaa asiakasta hänen kotonaan. Muita kunnan järjestämiä sosiaalipalveluja ovat: Omaishoidon tuki, asumispalvelut, laitoshoito, perhehoito, kuntoutus (kuntouttava työtoiminta), ikäihmisten palvelut, vammaispalvelut, päihdetyö ja - palvelut. Lähde ja lisätietoa: www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/sosiaalipalvelut TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Viimesijaisuus tarkoittaa sitä, että toimeentulotukea maksetaan, jos asiakas ei saa riittävästi rahaa elämiseen mistään muualta eli hänellä ei ole palkkatuloja tai varallisuutta, eikä hän saa muita tukia tai etuuksia. Toimeentulotukea haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Kiireellisessä tapauksessa tukea voi hakea myös tilapäisen oleskelukunnan sosiaalitoimistosta. Toimeentulotuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Kun asiakas hakee toimeentulotukea, lasketaan ensin yhteen kaikki hakijan tulot ja varat. Näistä tuloista vähennetään ruokaan ja muihin välttämättömiin perusmenoihin varattu summa. Tätä summaa sanotaan toimeentulotuen perusosaksi. Jos hakijan tulot ovat pienemmät kuin hyväksyttävät menot, niin hakijalla on oikeus saada toimeentulotukea. Toimeentulotuki on hyväksyttävien menojen ja tulojen ja varojen välisen erotuksen suuruinen. Perusosan suuruus on määritelty laissa, samoin toimeentulolaissa on määritelty ne menot, jotka toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon. LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.stm.fi PERUSTOIMEENTULOTUKI Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Perusosalla toimeentulotuen saajan pitää kattaa: Ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, televisiolupa, puhelimen käyttö, harrastus- ja virkistystoiminta. Toimeentulotuen perusosien määrät ovat valtakunnallisesti samat (niissä ei siis ole paikkakuntakohtaisia eroja). Perusosien määrät on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen ja määrät vahvistetaan jokaisen vuoden alussa. Perusosan lisäksi perustoimeentulotukea voidaan myöntää asumismenoihin, kuten vuokraan tai vastikkeeseen, vesimaksuun, lämmitykseen, sähkölaskuun ja kotivakuutusmaksuun sekä vähäistä suurempiin terveydenhuollon menoihin. LISÄTIETOJA: http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki PERHE Perhe Suomessa Avioliitto Avoliitto Isyyden tunnustaminen Avioero Asumusero Parisuhdeväkivalta Alle kouluikäisten lasten hoito Esiopetus Perusopetus Oppivelvollisuus Lastensuojelu PERHE SUOMESSA Perheitä on monenlaisia. Nykyään tyypilliseen suomalaiseen perheeseen kuuluu isä, äiti ja kaksi lasta. Isä ja äiti ovat yleensä avioliitossa. Tällaista perhettä kutsutaan ydinperheeksi. Vanhemmat voivat asua myös avoliitossa, jolloin he eivät ole naimisissa keskenään. Suomalaisen perhekäsityksen mukaan isovanhemmat tai serkut, tädit ja sedät eivät ole osa perhettä vaan kuuluvat sukuun. Yhden vanhemman perheissä lasten kanssa asuu vain äiti tai isä. Uusperhe on perhe, jossa toinen tai molemmat puolisot ovat eronneet ja solmineet uuden avioliiton tai avoliiton. Uusperheissä lapset voivat olla toisen tai molempien puolisoiden edellisistä liitoista ja lisäksi voi olla puolisoiden yhteisiä lapsia. Myös samaa sukupuolta olevat vanhemmat voivat perustaa perheen. Samaa sukupuolta olevat kumppanit voivat rekisteröidä parisuhteensa maistraatissa ja Adoptoida kumppaninsa lapsen. LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.lastensuojelu.info AVIOLIITTO Suomessa avioliiton voivat solmia 18 vuotta täyttäneet mies ja nainen, jotka eivät vielä ole avioliitossa. Avioliittoon vihkimisestä päättävät puolisot keskenään eli siihen eivät voi esim. sukulaiset pakottaa. Ennen avioliittoon vihkimistä tehdään esteiden tutkinta, eli selvitetään, ettei avioliitolle ole mitään esteitä. Lähisukulaiset eivät voi solmia keskenään avioliittoa. Avioliittoon vihkiminen voidaan suorittaa kirkkoon kuuluvien osalta evankelisluterilaisessa, ortodoksisessa tai katolisessa kirkossa. Muille suoritetaan siviilivihkiminen eli ei-kirkollinen vihkiminen maistraatissa. Vihkimistilaisuudessa täytyy olla paikalla vähintään kaksi todistajaa. Avioliittoon kuuluu velvollisuus huolehtia sekä puolisosta että yhteisistä lapsista. Avioliitossa olevien asema on määritelty laissa esimerkiksi suhteessa toisen omaisuuteen. Aviopuolisot ottavat usein saman sukunimen, mutta oman nimen säilyttäminen tai kaksoisnimen ottaminen on myös mahdollista. Maistraatissa vihitään myös ulkomaiden kansalaisia. Jos molemmat puolisot ovat ulkomaan kansalaisia, heidän on toimitettava ennen vihkimistä maistraattiin todistus esteettömyydestä kotimaansa viranomaisilta. LISÄTIETOJA: www.maistraatti.fi ja www.vaestoliitto.fi AVOLIITTO, ISYYDEN TUNNUSTAMINEN AVOLIITTO Avoliitossa asuessaan puolisot asuvat yhdessä, mutta heitä ei ole virallisesti vihitty avioliittoon eli avopuolisot eivät ole naimisissa keskenään. Avopuolisoilla ei ole laissa säädettyjä keskinäisiä oikeuksia tai velvollisuuksia, kuten avioliitossa olevien kesken. ISYYDEN TUNNUSTAMINEN Avioliitossa syntyneen lapsen isä on lapselleen isä ilman eri toimia. Jos puolisot eroavat, ennen kuin lapsi syntyy, isän täytyy tehdä isyyden tunnustaminen. Avioliiton ulkopuolella, kuten avoliitossa, syntyneen lapsen isän isyys pitää vahvistaa joko isyyden tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä. Lapsen synnyttyä lastenvalvoja tarjoaa äidille mahdollisuuden isyyden selvittämiseen. LISÄTIETOJA: www.maistraatti.fi ja www.vaestoliitto.fi AVIOERO, ASUMUSERO AVIOERO Avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan tai avioeroon. Jos avioliitto päättyy eroon puhutaan avioerosta. Avioeroa voivat puolisot hakea yhdessä tai toinen puolisoista yksin. Avioeron saamista ei kumpikaan puolisoista voi estää. Avioeroa haetaan käräjäoikeudesta. ASUMUSERO Asumuserolla tarkoitetaan sitä, että puolisot muuttavat eri osoitteisiin asumaan, ja harkitsevat sitten, hakevatko lopullista avioeroa vai palaavatko yhteen asumaan. PARISUHDEVÄKIVALTA Parisuhdeväkivalta tarkoittaa avio- tai avopuolison toiselle puolisolle tekemää fyysistä, henkistä, tai seksuaalista väkivaltaa tai niillä uhkailua. Parisuhdeväkivalta on vallan käyttämistä toiseen ihmiseen. Väkivalta, myös parisuhteessa, on lain mukaan rangaistavaa. Hyvässäkin parisuhteessa tai perhe-elämässä voi tulla vaikeuksia, ja niihin kannattaa rohkeasti hakea apua. Usein ongelmat ovat ratkaistavissa. Apua tarjoavat esimerkiksi kirkon perheasiain neuvottelukeskukset (palvelut ovat maksuttomia ja asiakkaaksi voi hakeutua, vaikka et olisi evankelisluterilaisen kirkon jäsen) sekä kuntien perheneuvolat. LISÄTIETOJA: www.vaestoliitto.fi/parisuhde/ www.monikanaiset.fi tai puh. 09-6922304 väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOITO Jos vanhemmat ovat työssä tai opiskelevat, he voivat viedä lapsen päivähoitoon. Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada päivähoitopaikka. Päivähoidon järjestää kunta. Lapsi voi olla hoidossa päiväkodissa tai perhepäivähoitajan luona. Päivähoidon työntekijät ovat koulutettuja ammattilaisia. He tukevat vanhempia lasten kasvattamisessa. Päivähoidon maksut määräytyvät vanhempien tulojen ja perheen koon mukaan. Päivähoitomaksu maksetaan kerran kuukaudessa. Vanhemmat voivat viedä lapsen myös yksityiseen päiväkotiin tai lapsella voi olla yksityinen hoitaja. Tällöin perhe voi hakea Kelasta yksityisen hoidon tukea. Jos lapsi on alle 3-vuotias, isä tai äiti voi hoitaa lasta myös kotona. Lasta kotona hoitava vanhempi voi hakea Kelasta kotihoidon tukea. Päiväkerhoissa, avoimissa päiväkodeissa, perhekahviloissa, perhekerhoissa ja leikkipuistoissa myös kotihoidossa olevat lapset saavat ikäistään leikkiseuraa ja vanhemmat voivat tavata toisiaan. LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.lastensuojeluinfo.fi ESIOPETUS, PERUSOPETUS JA OPPIVELVOLLISUUS Ennen koulun aloittamista kaikilla lapsilla on oikeus kunnan järjestämään esiopetukseen. Lapsi aloittaa esiopetuksen vuosi ennen kuin koulu alkaa eli yleensä sinä vuonna, kun hän täyttää 6 vuotta. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Esiopetuksessa lapsi oppii tietoja ja taitoja koulua varten. Esiopetusta annetaan kunnasta riippuen päiväkodissa tai koulussa. Esiopetus on maksutonta. Suomessa vakituisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun on kulunut 10 vuotta oppivelvollisuuden alkamisesta. Perusopetukseen kuuluvat luokat 1.–9. Alakouluun kuuluvat luokat 1.–6. ja yläkouluun luokat 7.–9. Oppivelvollisuus koskee myös Suomessa vakituisesti asuvia ulkomaan kansalaisia. Myös heidän pitää käydä koulua. LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.lastensuojeluinfo.fi LASTENSUOJELU Lapsen omilla vanhemmilla tai huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Suomessa jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jos vanhemmat tai huoltajat eivät jostain syystä pysty huolehtimaan lapsensa hyvinvoinnista, on Suomessa yhteiskunnan velvollisuus puuttua perheen tilanteeseen. Tällöin lastensuojelun tehtävä on turvata lapsen hyvinvointi. Lastensuojelun lähtökohta on aina lapsen etu, jonka toteutumista lastensuojelun sosiaalityöntekijät päätöksissään arvioivat. Lapsen ruumiillinen kurittaminen on Suomessa laissa kielletty Lapsen hoitaminen vanhempien eron jälkeen Lapsella on oikeus äitiin ja isään myös vanhempien eron jälkeen. Vanhemmat päättävät, miten he jakavat lapsen hoitamisen eron jälkeen. Hoito- ja tapaamisjärjestelyistä tehdään yleensä kirjallinen sopimus. Lapsen asuinkunnan lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen. Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan lapsen hoitamisesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta, päätös jää käräjäoikeuden ratkaistavaksi LISÄTIETOJA: www.lastensuojelu.info (suomi, selkosuomi, englanti, venäjä, somali, arabia, dari ja englanti) LUPA-ASIAT Oleskelulupa Kansalaisuuden hakeminen Muukalaispassi Passin tai oleskelulupakortin häviäminen Oleskelulupa perhesiteen perusteella LUPA-ASIAT OLESKELULUPA Oleskeluluvalla tarkoitetaan, muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten, ulkomaalaiselle myönnettävää lupaa toistuvasti saapua maahan ja oleskella maassa. Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Määräaikainen oleskelulupa myönnetään tilapäisluonteista (tilapäinen oleskelulupa, B) tai jatkuvaluonteista (jatkuva oleskelulupa, A) maassa oleskelua varten. Oleskeluluvan tyyppi riippuu maassa oleskelun tarkoituksesta. Esimerkiksi opiskelu on tilapäistä, kun taas esimerkiksi Suomen kansalaisen perheenjäsenen maassa oloa voidaan pitää jatkuvana. Lupaviranomainen ratkaisee maassa oleskelun tarkoituksen ulkomaalaisen antamien tietojen perusteella. Ensimmäinen määräaikainen oleskelulupa myönnetään pääsääntöisesti yhdeksi vuodeksi. Ensimmäisen määräaikaisen oleskeluluvan myöntää maahanmuuttovirasto ja poliisi tämän jälkeen uuden määräaikaisen oleskeluluvan (jatkolupa). Oleskelulupalomakkeet ja tarkemmat ohjeet lomakkeiden käytöstä löytyvät Maahanmuuttoviraston sivuilta. Poliisin ja Maahanmuuttoviraston myöntämien lupien hinnat poikkeavat toisistaan. Poliisin myöntämien lupien hinnat löytyvät sisäasiainministeriön maksuasetuksesta ja tältä sivustolta kunkin lupatyypin kohdalta. LISÄTIETOJA: www.migri.fi ja www.poliisi.fi LUPA-ASIAT KANSALAISUUDEN HAKEMINEN Edellytykset Voit saada Suomen kansalaisuuden, jos, • henkilöllisyytesi on selvitetty luotettavasti. • olet täysi-ikäinen, eli täyttänyt 18 vuotta. • asumisaikaedellytys täyttyy kohdallasi, eli olet asunut Suomessa riittävän kauan • nuhteettomuusedellytys täyttyy kohdallasi • et ole laiminlyönyt maksuvelvollisuuksiasi • olet selvittänyt, mistä saat toimeentulosi • sinulla on riittävä kielitaito. Pakolainen tai verrattavassa asemassa oleva Jos sinulla on Suomessa pakolaisen asema tai olet saanut oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella, riittää, että olet asunut Suomessa • viimeksi kuluneet neljä vuotta keskeytyksettä tai • yhteensä kuusi vuotta 15 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Kuudesta vuodesta viimeiset kaksi vuotta sinun on tullut asua Suomessa keskeytyksettä. Kansalaisuudeton Jos olet kansalaisuudeton ilman omaa tahtoasi, riittää, että olet asunut Suomessa • viimeksi kuluneet neljä vuotta keskeytyksettä tai • yhteensä kuusi vuotta 15 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Kuudesta vuodesta viimeiset kaksi vuotta sinun on tullut asua Suomessa keskeytyksettä. LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.migri.fi LUPA-ASIAT MUUKALAISPASSI Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hakea oman kotimaasi kansallista passia, voit hakea muukalaispassia. Hakeminen tehdään poliisiasemalla jossa otetaan sormenjälkesi. Tarvitset virallisen passivalokuvan. Ensimmäisen muukalaispassin myöntää Maahanmuuttovirasto. Muista hakea uutta muukalaispassia siinä vaiheessa, kun edellinen muukalaispassisi on voimassa. Muukalaispassi voi olla voimassa enintään 5 vuotta. LISÄTIETOJA: www.migri.fi PASSIN TAI OLESKELULUPAKORTIN HÄVIÄMINEN Passi sekä oleskelulupa ovat tärkeitä ja henkilökohtaisia asiakirjoja. Huolehdi niistä hyvin jotta ne eivät hajoa tai häviä. Älä myöskään koskaan anna niitä muiden käyttöön. Jos kuitenkin passisi tai oleskelulupasi häviää tai varastetaan, ilmoita siitä pian poliisille ja tee katoamisilmoitus. OLESKELULUPA PERHESITEEN PERUSTEELLA Oleskelulupaa perhesiteen perusteella voi hakea henkilö, jonka perheenjäsen asuu Suomessa. Perheenjäseniksi lasketaan avio- ja rekisteröity puoliso, alaikäinen lapsi ja alaikäisen huoltaja. Avopuoliso voi saada luvan, jos puolisot ovat asuneet yhdessä kaksi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi. Muu omainen voi saada luvan vain poikkeustapauksessa. Hakemuksen voi jättää ulkomailla oleva perheenjäsen. Suomen kansalaisen perheenjäsen voi hakea lupaa myös Suomessa – ulkomaalaisen perheenjäsen vain poikkeustapauksessa. Ulkomailla hakemus jätetään Suomen edustustoon, Suomessa poliisille. Päätöstä on odotettava maassa, jossa hakemus on jätetty. Jos hakija on Suomen kansalaisen perheenjäsen ja hän on itse jättänyt hakemuksensa Suomessa, lupapäätöksen tekee poliisi. Jos hakemus on jätetty edustustoon tai hakija on Suomessa asuvan ulkomaalaisen perheenjäsen, ratkaisun tekee Maahanmuuttovirasto (Migri) Myönteinen päätös: Edustusto ilmoittaa päätöksestä ulkomailla olevalle hakijalle. Migri tai poliisi ilmoittaa siitä perheenkokoajalle sekä hakijalle, jos tämä on jo Suomessa. Perheenjäsen saa oleskelulupakortin. Ensimmäinen oleskelulupa on aina määräaikainen. Jatkolupaa voi hakea poliisilta ennen oleskeluluvan umpeutumista. Poliisi myöntää jatkoluvan, jos oleskeluluvan edellytykset ovat yhä olemassa. Kielteinen päätös: Edustusto ilmoittaa päätöksestä ulkomailla olevalle hakijalle. Migri tai poliisi ilmoittaa siitä perheenkokoajalle sekä hakijalle, jos tämä on jo Suomessa. Jos hakija on Suomessa, hänet voidaan Käännyttää kotimaahansa. Hakija voi hakea päätökseen muutosta hallinto-oikeudesta. Edelleen muutosta voi hakea korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), jos KHO myöntää sinänsä harvinaisen valitusluvan LISÄTIETOJA: www.migri.fi LAKI JA OIKEUS Rikokset Rangaistukset Rikesakko Sakko Ehdollinen vankeusrangaistus Ehdoton vankeusrangaistus Rikosuhripäivystys LAKI JA OIKEUS RIKOKSET Rikos on teko tai laiminlyönti, jonka laki kieltää. Siitä määrätään lain mukaan rangaistus. Rangaistuksia on eritasoisia riippuen rikoksen vakavuudesta ja esim. tekijän iästä. Tuomioistuin määrää rangaistuksen. TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄÄMÄT RANGAISTUKSET: RIKESAKKO Pienimmistä rikoksista määrätään sakkoa. Rikesakko voidaan määrätä rikkomuksesta, josta ankarin rangaistus on sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Rikesakko voi olla suuruudeltaan 10, 20, 35, 50, 60, 70, 85, 100 tai 115 euroa. SAKKO Sakko tuomitaan päiväsakkoina (ps). Esimerkiksi 20 ps á 10 euroa = 200 euroa (20 x 10). Mitä moitittavammasta teosta on kysymys, sitä suurempi on päiväsakkojen lukumäärä. Yhden päiväsakon rahamäärään vaikuttavat tuomitun tulot. Päiväsakon rahamäärä lasketaan nettotuloista. LÄHDE JA LISÄTIETOJA: www.oikeus.fi nuoren oikeusopas hakusanalla Googlesta LAKI JA OIKEUS EHDOLLLINEN VANKEUSRANGAISTUS Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei tuomitun aikaisempi rikollisuus tai muut seikat edellytä ehdotonta rangaistusta. Tuomioistuin määrää rangaistuksen pituuden ja koeajan, jonka kesto on 1 – 3 vuotta. Jos tuomittu ei koeaikana syyllisty rikoksiin, hän ei joudu vankilaan ja rangaistus raukeaa. Siinä tapauksessa, että tuomittu koeaikana tekee rikoksen, josta olisi tuomittava ehdoton vankeusrangaistus, myös tämä ehdollinen rangaistus voidaan määrätä vankilassa kärsittäväksi. Ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi määrätään usein myös sakkorangaistus. Tällainen oheissakko on maksettava joka tapauksessa eikä sitä saa takaisin, vaikka ehdollinen vankeusrangaistus myöhemmin määrättäisiin pantavaksi täytäntöön vankilassa. Jos ehdollinen vankeusrangaistus on yli vuoden pituinen, tuomittu voidaan määrätä lisäksi myös yhdyskuntapalveluun. EHDOTON VANKEUSRANGAISTUS Vankeutta voidaan tuomita vähintään 14 päivää ja enintään 12 vuotta tai, jos rikoksia on useita, enintään 15 vuotta. Jos tuomittu vankeusrangaistus on yli kaksi vuotta, se on aina ehdoton ja suoritetaan siis vankilassa. Lyhyempi rangaistus voi olla ehdollinen. Alle 18-vuotiaalle ei ehdotonta vankeutta tuomita kuin poikkeustapauksissa. Vankeusvanki pääsee yleensä ehdonalaiseen vapauteen ennen kuin on suorittanut hänelle määrätyn rangaistuksen kokonaan. Lisätietoa on vankeinhoitolaitoksen sivuilla. Maahanmuuttajan on hyvä muistaa, että rikostuomio Suomessa voi vaikuttaa oleskeluluvan saamiseen kielteisesti. RIKOSUHRIPÄIVYSTYS Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, voit saada apua Auttava puhelin 020316116 (keskusteluapua) Juristin puhelinneuvonta 020316117 (lakineuvontaa) OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Uskonnonvapaus Mielipiteen- ja sananvapaus Auttamisvelvollisuus Tasa-arvo Äänioikeus Jokamiehen oikeudet Yhdenvertaisuus Armeija- yleinen asevelvollisuus OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET USKONNONVAPAUS Uskonnonvapaus on jokaisen perusoikeus Uskonnonvapauslaki takaa jokaiselle suomalaiselle oikeuden kuulua haluamaansa uskonnolliseen yhdyskuntaan. Jokaisella on oikeus tunnustaa uskontoa ja ilmaista vakaumustaan sekä harjoittaa uskontoa yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Uskonnonvapauslain taustalla on ajatus positiivisesta uskonnonvapaudesta. Uskonnonvapauslain perusteella Suomessa ei myöskään tarvitse kuulua mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan eikä osallistua uskonnon harjoittamiseen vastoin omaatuntoaan. Uskonto on yksilön ihmisoikeus ja samalla osa yhteistä perinnettä Uskonnonvapaus on Suomen perustuslain mukainen perusoikeus. Samalla se on keskeinen ihmisoikeus, joka esiintyy muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksessa. Valtion tehtävänä on turvata uskonnonvapaus ja luoda edellytykset sen toteutumiseen. LISÄTIETOJA JATEKSTIN LÄHDE: www.evl.fi MIELIPITEEN- JA SANANVAPAUS Sananvapaus on oikeus ilmaista julkisesti mielipiteitään. Se perustuu Ihmisoikeuksien julistukselle (YK) Se ei kuitenkaan oikeuta syrjintään, toisen ihmisen kunnian loukkaamiseen tai väkivaltaan yllyttämiseen. LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.ihmisoikeudet.net OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET AUTTAMISVELVOLLISUUS Jokaisella ihmisellä on auttamisvelvollisuus ja jokaisella ihmisellä on oikeus saada apua. Auttamatta jättäminen on Suomen lain mukaan rangaistava teko. LISÄTIETOJA LÄHDE: www.suomenensiapuopas.com TASA-ARVO Tasa-arvo tarkoittaa erityisesti kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo. LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www.wikipedia.org ÄÄNIOIKEUS Jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni ja se on käytettävä henkilökohtaisesti. Äänioikeuden käyttö on oikeus, mutta äänestyspakkoa ei ole. Vaaleissa on aina vaalisalaisuus: kukaan ei saa tietää, ketä ehdokasta äänestäjä on äänestänyt eikä sitä tarvitse kenelläkään kertoa. KUNNALLISVAALIT Oman kotikunnan asioista päättävät ihmiset valitaan kunnallisvaaleissa, joissa äänioikeus on 18 vuotta täyttäneiden Suomen kansalaisten lisäksi myös ulkomaalaisella, jolla on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. Kutsu äänestykseen tulee sinulle kotiin postin mukana. Äänioikeutetulla on myös mahdollisuus asettua ehdokkaaksi. EDUSKUNTAVAALIT Suomessa järjestetään eduskuntavaalit neljän vuoden välein. Eduskuntavaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa eduskuntaan päättämään Suomen asioista ja säätämään lakeja. PRESIDENTIN VAALIT Suomen presidentti valitaan vaaleilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Eduskuntavaaleissa ja presidentinvaaleissa saavat äänestää 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. EUROPARLAMENTTIVAALIT Suomi kuuluu Euroopan Unioniin (EU) ja EU:ssa päätöksiä tekevään europarlamenttiin valitaan Suomen edustajat europarlamenttivaaleissa. Europarlamenttivaaleissa saavat äänestää 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset, joilla on kotikuntalaissa (1994/201) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Europarlamenttivaalit järjestetään joka viides vuosi. LISÄTIETOJA JA LÄHDE: www. vaalit.fi JOKAMIEHEN OIKEUDET Osa jokamiehenoikeuksista on säädetty laissa ja osa perustuu maan tapaan. Sallittua on • liikkua jalan, hiihtäen tai pyörällä luonnossa • oleskella tilapäisesti esim. telttailla riittävän kaukana asumuksesta • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia • onkia ja pilkkiä Kiellettyä on • häiriön ja haitan aiheuttaminen • puiden vahingoittaminen ja kaataminen • sammalen, jäkälän ja varpujen ottaminen • avotulen tekeminen • roskaaminen • moottoriajoneuvolla ajaminen • eläimien häiritseminen • kalastus ja metsästys ilman ao. lupia LISÄTIETOJA: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=25601&lan=fi LÄHDE: www.metsakeskus.fi YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on rikos. Vähemmistövaltuutettu on viranomainen, jonka perustehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa. Vähemmistövaltuutetun puoleen voi kääntyä esimerkiksi jos on omakohtaisesti kokenut etnistä syrjintää tai on muuten havainnut sitä tapahtuvan. Syrjintätapauksissa ja muissa kysymyksissä voi soittaa vähemmistövaltuutetun toimiston asiakaspalveluun 071 878 8666(arkisin 10-12). LISÄTIETOJA: www.yhdenvertaisuus.fi (kielet: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, somali ja arabia) ARMEIJA- YLEINEN ASEVELVOLLISUUS Suomen puolustusvoimat (Suomen armeija) suojaa Suomen koskemattomuutta. Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus järjestetään varusmiespalveluksen yhteydessä. Rauhan aikana asevelvollisuus toteutetaan varusmiespalveluksena, joka suoritetaan jossain joukko-osastossa. Palvelusaika on 6-12 kuukautta, ja se suoritetaan yleensä 19-20-vuotiaana. Erityistapauksissa palveluksen voi suorittaa vanhempanakin, kuitenkin alle 30-vuotiaana. Miespuolisten Suomen kansalaisten täytyy osallistua kutsuntoihin sinä vuonna, jona he täyttävät 18 vuotta. Kutsunnoissa määritetöän asevelvollisen palveluskelpoisuus ja päätetään palveluksen suorittamisesta. Kutsuntaikäisiä ovat 18-29-vuotiaat. Kutsuntoihin kutsutaan kirjeitse. Asepalveluksen vaihtoehtona on aseettoman palveluksen eli siviilipalveluksen suorittaminen. Siviilipalvelus suoritetaan työskentelemällä 11 kuukautta valtion tai kunnan laitoksissa, erilaisissa järjestöissä, sairaaloissa tai kirkon piirissä. Suomen kansalainen, jolla on lisäksi myös jonkun toisen maan kansalaisuus, on myös asevelvollinen Suomessa. Eli jos maahanmuuttaja saa suomen kansalaisuuden alle 30-vuotiaana, hänet määrätään varusmiespalvelukseen. Varusmiespalveluksen suorittaminen edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa, ja siitä voidaan vapauttaa terveydellisin syin. Lähde ja lisätietoja: www.puolustusvoimat.fi MAAHANMUUTTAJAPALVELUT Maahanmuuttajien neuvontapiste Joensuun maahanmuuttajapalvelut Monikulttuurinen toimintakeskus Vatakka JoMoni Pakolaisapu Kansalaistalo Joensuun Setlementti- tyttöjen tupa Lieksan maahanmuuttajapalvelut MAAHANMUUTTAJIEN NEUVONTAPISTE JOENSUU Maahanmuuttajien neuvontapisteessä saat ohjausta ja neuvontaa perheeseen, asumiseen, toimeentuloon, työhön, vapaa-aikaan jne. liittyvissä kysymyksissä. Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista. Palvelemme suomeksi, englanniksi, venäjäksi, somaliksi ja thaiksi. Avoinna / Open / Oткрыт/ Waxey furantahay TI Tue Вт Talaadada 10-15 KE Wed Ср Arbacada 10-17 PE Fri Пятн Jimcada 10-15 Koulukatu 24 B, katutaso, Joensuu JOENSUUN MAAHANMUUTTAJAPALVELUT Joensuun maahanmuuttajapalvelut vastaa joensuulaisten maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluista, alkuhaastatteluista sekä kotoutumissuunnitelmista sekä pakolaisten kuntavastaanottoon liittyvistä tehtävistä. Maahanmuuttajien palvelupiste Silta (samassa osoitteessa myös JoMoni, Pakolaisapu, maahanmuuttajien neuvontapiste) Koulukatu 24 B 80100 Joensuu Avoinna ma-pe 9-15 Yhteystiedot: Tarja Munne Palveluohjaaja/maahanmuuttajapalvelut Puh. 0504133235 tarja.munne@jns.fi Anne Päivinen Sosiaaliohjaaja Puh. 0504663622 anne.m.paivinen@jns.fi MONIKULTTUURINEN TOIMINTAKESKUS VATAKKA Vatakka on Punaisen Ristin ylläpitämä ja Joensuun Kaupungin tukema monikulttuurinen toimintakeskus Matalan kynnyksen kohtaamispaikka eri kulttuureista tuleville ja kiinnostuneille ihmisille sekä kantaväestölle. Tuemme maahanmuuttajia kotoutumaan uudelle kotiseudulle ja kannustamme valtaväestöä mukaan kehittämään monikulttuurista maakuntaa. Suomen kielen kursseja Monikulttuurista ystävätoimintaa Kansainvälinen klubeja Tapahtumia ja retkiä lähiympäristöön Erilaisia harrastekerhoja (esim. tanssi, maalaus, valokuvaus, musiikki, jalkapallo) Yläsatamakatu 9, Joensuu. 3. kerros (käynti sisäpihan puolelta) Avoinna ma-pe klo 10 - 18. Iltaisin kokoontuvat harrasteryhmät Monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä Suvi Hirvonen 050 555 3190 suvi.hirvonen@punainenristi.fi Vatakan koordinaattori 0400 988574 JoMoni- JOENSUUN SEUDUN MONIKULTTUURISUUSYHDISTYS RY VERTAISRYHMÄTOIMINTA Maahanmuuttajat ovat parhaita asiantuntijoita tukemaan uusia tulijoita suomalaisessa arjessa. Kasvokkain-toiminta kouluttaa maahanmuuttajien vertaisryhmätyöhön. Vertaisryhmässä jaetaan kokemuksia ja saadaan tukea toisilta samoja ongelmia kohdanneilta LISÄTIETOJA: Anne Korppinen Kasvokkain - toiminnan aluekoordinaattori, Pohjois-Karjala Kauppakatu 24 B 80100 Joensuu puh. 040 580 4639 Sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)pakolaisapu.fi www.pakolaisapu.fi KANSALAISTALO Kansankahvila Nettikahvila, ATK -kurssit ja neuvonta Puhelin ja fax, kopiointi- ja tulostusmahdollisuus Pika-avunvälitys Polkupyörien vuokraus- ja huoltotoiminta Kansalaistalo Kokoustilojen ja ATK –koulutustilan vuokraus Itsehoitopiste: mm. verenpaineen ja verensokerin maksuton mittausmahdollisuus Kulttuuri- ja muut tapahtumat Aikatauluneuvontaa (linja-autot ja junat) Maksuton WC Aukioloajat/ Open: Ma 7.30-15.30 Ti 7.30-15.30 Ke 7.30-18 To 7.30-15.30 Pe 7.30-15.30 Osoite / Address: Torikatu 30, 80100 Joensuu puh / tel 013 123 132, fax 013-220 595 Vuokrattavien tilojen tiedustelu numerosta 0400 264 172 JOENSUUN SETLEMENTTI RY TYTTÖJEN TUPA Syksyllä 2013 Joensuussa avataan Tyttöjen Tupa, joka on fyysinen tila, jossa on sekä kaikille tytöille avointa toimintaa että suljettuja pienryhmiä tarpeiden mukaisesti. Toiminnot on tarkoitettu kaikille seudun tytöille Anniina Löytönen Puh. 045-1483887 www.setlementti.fi LISÄTIETOJA: www.setlementti.fi Facebookissa oma ryhmä nimellä Joensuun Setlementti ry-tyttöjen tupa VAPAA-AIKA Nuorisotilat Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun konservatorio musiikkiopisto Luterilainen kirkko Uskonnollisia yhdyskuntia ym. järjestöjä Kirjastot Urheilupaikkoja - ja seuroja Suomalaiset juhlapyhät ja vuodenkierto Autokoulu VAPAA-AIKA NUORISOTILAT Nuorisotilat ovat nuorille tarkoitettuja ilmaisia kokoontumispaikkoja, joissa voi pelata mm. biljardia, Playstationia, lautapelejä, katsoa TV:tä ja tavata muita nuoria. Nuorisotiloilla järjestetään myös tapahtumia. JOENSUUSSA mm.: Keskustan nuorisotila, Torikatu 17 Rantakylän nuorisotila Bobo, Purosuunkatu 1 KONTIOLAHDESSA: Kylmäojan nuorisotila, Pohjatuulentie 6, puh. 040 539 7892 Kirkonkylän nuorisotila, Keskuskatu 24, puh. 050 428 5095 Paiholan nuorisotila, Paiholantie 42, puh.0400 280 044 LISÄTIETOJA: www.jns.fi www.kontiolahti.fi JOENSUUN SEUDUN KANSALAISOPISTO Kansalaisopisto järjestää pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin kursseja mm. Joensuun ja Kontiolahden alueella. mm. kielikursseja, kädentaitoja, liikuntaa, musiikkia, teatteria ja kuvataiteita. Kansalaisopiston kursseista saat lisätietoja kotisivuilta ja syksyisin ja keväisin koteihin jaettavasta esitteestä. Kurssimaksut vaihtelevat kurssin pituuden ja materiaalikustannusten mukaan. Joensuun seudun kansalaisopisto, Papinkatu 3, 80110 Joensuu www.joensuunseudunkansalaisopisto.fi Opintopalvelu ja puhelinilmoittautuminen: puh. 013-267 5929 kansalaisopisto@jns.fi JOENSUUN KONSERVATORIO MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopistossa voi opiskella mm. viulun, pianon, sähkökitaran tai klarinetin soittoa sekä laulua. Musiikkiopistoon otetaan uusia oppilaita kerran vuodessa. Oppilaaksi otetaan valintakokeen kautta. Kokeisiin Ilmoittautuminen alkaa keväisin huhtikuun alussa (n. 1 kk). Valintakokeet sijoittuvat toukokuun loppupuolelle kun varsinainen opetustyö on päättynyt. Ilmoittautumisesta tiedotetaan paikallislehdissä, konservatorion nettisivuilla ja koulun ilmoitustaululla. Lukukausimaksu on maksu oppilaan oppilaspaikasta. Konservatoriolta on mahdollisuus anoa lukukausimaksuun vapautusta (vapaaoppilaspaikka). Joensuun konservatorio Rantakatu 31 80100 Joensuu Opintotoimisto, 2 krs puh. 050 575 1501 LUTERILAISEN KIRKON ENGLANNINKIELISTÄ TOIMINTAA JOENSUUSSA Luterilaisia seurakuntia Suomessa on joka kunnassa, sillä valtaosa suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Heillä on myös usein kansainvälistä toimintaa. Joensuussa järjestetään jumalanpalveluksia myös englannin kielellä BIBLE STUDY & CHRISTIAN FELLOWSHIP Bible study and fellowship offers you a place to come and meet others, to drink tea, read Bible, sing, pray and discuss. Sundays Burning Hearts Christian Fellowship at the Hukanhauta Parish Hall at 4 p.m. Sundays at noon at Mutala Church, Prayer meeting at 12 a.m. ENGLISH SERVICES English Service at the Noljakka Church at 6 p.m. Address Noljakantie 81. 20th of January, 24th of February, 17th of March, 14th of April, 12th of May Finnish Sunday Service Welcome to church every Sunday in all congregations / churches at 10. Except at the Noljakka Church at 12 a.m. There is a simultaneous translation to English. MUSIC GROUPS Youth choir Tikva Practices at the Joensuu Parish Hall on Fridays at 4 p.m. Choir Director: tiina.a.korhonen@evl.fi, tel. +358 50 367 5172 Gospel Group Arepa Practices at the Rantakylä Church on Wednesdays at 5.15 p.m. Director: Janne Piipponen: janne.piipponen@evl.fi, tel. +358 50 408 8620 Noljakka Gospel Practices at the Noljakka Church on Thursdays at 5.15 p.m. Director: Pekka Varonen, tel. +358 50 431 1627 Joensuu Orchestra Practises at the Parish Hall at Wednesdays at 6 p.m. Playres are re-quired basic course-level mastery of the instrument. Director: Pekka Varonen, tel. +358 50 431 1627 USKONNOLLISIA YHDYSKUNTIA JA MUITA JÄRJESTÖJÄ POHJOIS-KARJALAN ISLAMILAINEN YHDYSKUNTA Kauppakatu 35, Joensuu JOENSUUN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Kirkkokatu 32, 80100 Joensuu JOENSUUN VAPAASEURAKUNTA Kalevankatu 36, Joensuu PELASTUSARMEIJA Kirkkokatu 17, Joensuu JOENSUUN ADVENTTISEURAKUNTA Suvantokatu 14 (Pelastusarmeijan tilat) JOENSUU-GHANA SEURA RY joensuughanaseura@gmail.com http://www.joensuughana.com KIRJASTOT Kirjastopalveluihin kuuluu kirjojen, musiikin ja elokuvien lainaus ilmaiseksi lainauskorttia vastaan. Lainauskortin voit hakea omasta kirjastostasi. Kirjat tulee palauttaa tiettyyn päivämäärän mennessä. Laina-aika on yleensä 1 kk. Jos palautat myöhässä, joudut maksamaan sakkomaksua. Jos kirja häviää tai tuhoutuu, joudut korvaamaan sen kirjastolle. Kirjastoissa on usein myös lehtienlukusali, tietokoneiden ja netin käyttömahdollisuus sekä kopiokone. Netti on ilmainen ja kopioista maksetaan pieni korvaus. Jossain kirjastoissa on myös ompelukone jota voi käyttää. Kirjastoauto eli linja-auto täynnä kirjastokirjoja kulkee myös joillain asuinalueilla sekä maaseudulla. Sieltä voi myös lainata haluamaansa materiaalia. LISÄTIETOJA: JOENSUUN SEUTUKIRJASTO hakusanalla Löytyy tietoa Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven palveluista. LIEKSAN KIRJASTON tiedot löytyvät www.lieksa.fi/kirjasto osoitteesta URHEILUPAIKKOJA- JA SEUROJA JALKAPALLO LehPa Kontiolahdella Vesa Kuronen Harjukaari 5 80710 Lehmo Puhelin: 0505605504 vesa.t.kuronen@kolumbus.fi Jippo Joensuussa Toimisto, Kaislakatu 6 80130 Joensuu Puhelin: 050 409 5549 toimisto(at)jippo.fi KUNTOSALIT Kuntosaleja löytyy lukuisia. Niiden hinnat vaihtelevat. Joensuussa mm. www.bb-gym.fi www.islo.fi www.viilinki .com (Rantakylä) Kontiolahdessa Kontiolahden liikuntakeskus (kirkonkylä) Kylmäojan koulu VAIN NAISILLE TARKOITETTUJA KUNTOSALEJA JOENSUUSSA www.ladyline.fi www.naistenkuntokoulu.fi FC-Hertta tyttöjalkapalloa Joensuussa Kaislakatu 2 80130 JOENSUU www.fchertta.fi info@fchertta.fi VIRKISTYSUIMALA VESIKKO ( uimahallin lisäksi kuntosali) Uimarintie 1, 80100 Joensuu Puhelin: 013 2675354 TANSSIA www.dream.fi/tanssikoulu.fi www.pohjois-karjalan.tanssiopisto.net www.jokipata.fi www.salsadeleste.net JOENSUUN KUNTOKEIDAS (sulkapallo, keilaus, minicolf, biljardi, tennis, pingis, kuntosali ym.) Linnunlahdentie 10 80100 Joensuu Puhelin: 013 126 558 RANTAKYLÄN UIMAHALLI Pataluodonkatu 2, 80160 Joensuu Puhelin: 013 267 5360 SUOMALAISET JUHLAPYHÄT JA VUODENKIERTO LOMA-AJAT KOULUISSA KESÄ-, HEINÄ- JA ELOKUU (PUOLET) SYYSLOMA LOKAKUUSSA 1 viikko HIIHTOLOMA 1viikko HELMIKUUSSA 1.1 UUSIVUOSI 6.1 LOPPIAINEN 14.2 YSTÄVÄNPÄIVÄ LASKIAINEN PÄÄSIÄINEN 4 päivää MAALIS-HUHTIKUUSSA 1.5 VAPPU HELLUNTAI ÄITIENPÄIVÄ TOUKOKUUSSA JUHANNUS KESÄKUUN VIIMEINEN VIIKONLOPPU ISÄNPÄIVÄ MARRASKUUSSA 6.12 SUOMEN ITSENÄISYYSPÄIVÄ 24.-26.12 JOULU LISÄTIETOJA: www.juhlapyhat.fi nettikalenteri www.wikipedia.org hakusana Suomen juhlapäivät AUTOKOULU Autokoulu on koulu, jossa opetetaan kuljettamaan liikenteessä itsenäisesti, sosiaalisesti, turvallisesti, joustavasti ja ekologisesti autoksi ja moottoripyöriksi luokiteltavia kulkuneuvoja. Autokoulu koostuu itsenäisestä harjoittelusta ja teoriaopetuksesta sekä ajoharjoittelusta. Näiden jälkeen autokoulun oppilas suorittaa ns. kuljettajantutkinnon, joka koostuu teoria- ja ajokokeesta. Autokoulu maksaa n. 3000 € (2013). Sen voi maksaa erissä. Ajokorttiluvan saamiseksi on täytettävä tietyt terveysvaatimukset, ja siksi vaaditaankin lääkärintodistus (mm. näöntarkastus) Mopokortin voi ajaa 15- vuotiaana (n. 600€) kevytmoottoripyöräkortin 16-vuotiaana autoajokortin 18- vuotiaana Joensuun seudun autokouluja: Autokoulu Kontkanen Oy, Rantakylän Autokoulu Nuutinen Ky, Joensuun Auto-opisto Oy ja Joensuun Autokoulu Nevalainen ky Lieksassa: Ajovarma Lieksa ja Lieksan Liikenneopetus LÄHDE: www.autokoululiitto.fi YHTEYSTIETOJA Tärkeitä yhteystietoja Auttavia puhelimia Apua tarjoavia nettisivustoja Hyödyllisiä nettisivustoja TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS KiTu tarjoaa apua ja terapiaa kidutetuille. Sieltä voit saada apua jos olet kokenut kidutusta. Kidutus on tahallista fyysisen tai henkisen kivun aiheuttamista, jonka tarkoituksena on uhrin rankaiseminen tai pelottelu, tietojen tai tunnustuksen kiristäminen. Mäkelänkatu 58-60, 4. krs. 00510 HELSINKI Puh. (09) 7750 4584, arkisin klo 8.30-15.00 Faksi (09) 7750 4502 kitu@hdl.fi TURVAKODIT Suomessa on erityisiä turvakoteja, joihin kuka tahansa voi mennä jos joutuu kokemaan perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa. Joensuun seudun turvakoti Väisälänkatu 4 80170 Joensuu puh. 050 524 6262 turvakoti@jns.fi TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA OIKEUSAPU Oikeusapu tarkoittaa sitä, että kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain (tuloista riippuen) valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat. POHJOIS-KARJALAN OIKEUSAPUTOIMISTOT (mm.) Joensuu Torikatu 19, 3 krs., 80100 JOENSUU puhelin 029 566 0920 telekopio 029 566 0927 Lieksa Kainuuntie 5, 2. krs., 81700 LIEKSA puhelin 029 566 0990 telekopio 029 566 0995 TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA KANSAINVÄLINEN HENKILÖHAKU – jos läheisesi on kateissa Punainen Risti auttaa erilaisten katastrofien ja kriisitilanteiden erottamia perheitä. Etsimme kadonneita omaisia ja välitämme viestejä kriisialueilla. Tiedusteluja tehdään yli 30 maassa Kaikki Punaisen Ristin kansalliset yhdistykset eri puolilla maailmaa osallistuvat perheiden yhdistämiseen ja tiedustelutyötä tehdään kaikkialla. Suomen Punainen Risti on osa tätä maailmanlaajuista verkostoa. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea johtaa henkilötiedustelutyötä luonnonkatastrofien ja konfliktien yhteydessä. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea tekee vuosittain noin 10 000 uutta henkilötiedustelua (tracing) ja välittää yli 500 000 viestiä (Red Cross Message). Punainen Risti välittää viestejä kriisialueille silloin, kun normaali posti- tai tietoliikenne ei poikkeustilanteen vuoksi toimi. Miten tiedustelu tehdään? Henkilötiedustelun tekijän tai viestin lähettäjän tulee täyttää aiheeseen tarkoitettu lomake ja toimittaa lomake Suomen Punaisen Ristin toimistoon, josta tiedot välitetään eteenpäin kohdemaahan. Lomakkeet ja ohjeet lomakkeiden täyttöön ovat ladattavissa pdf-tiedostoina alla olevilta kotisivuilta. LISÄTIETOJA: www.punainenristi.fi esite löytyy Punaisen Ristin kotisivuilta seuraavilla kielillä: arabia, espanja, englanti, persia, portugali, ruotsi, somali, venäjä TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA Vähemmistövaltuutetun toimisto www.ofm.fi Vähemmistövaltuutetun puoleen voi kääntyä esimerkiksi, jos on omakohtaisesti kokenut etnistä syrjintää tai on muuten havainnut sitä tapahtuvan. PL 26 00023 VALTIONEUVOSTO Käyntiosoite: Mikonkatu 25, 0100 Helsinki Asiakaspalvelunumero: 071 878 8666 Puhelinpäivystys arkisin 10-12 Vaihde (Sisäasiainministeriön vaihde): 071 878 0171 Hallinnolliset asiat: 071 878 8673 Faksi: 071 878 8672 Sähköposti: ofm (at) ofm.fi Pakolaisneuvonta - oikeudellista apua ja neuvontaa Helsingin toimisto AVOINNA 9-16 Kaisaniemenkatu 4 A, 6.krs 00100 Helsinki puh. 075 7575 100 faksi 075 7575 120 sähköposti: pan(at)pakolaisneuvonta.fi Lappeenrannan toimisto AVOINNA ARKISIN 9-12 JA 13-16 Koulukatu 11 53100 Lappeenranta puh. 05 420 71520 faksi 05 541 2320 www.pakolaisneuvonta.fi AUTTAVIA PUHELIMIA Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) Lasten ja nuorten puhelin 116111 (ma-pe klo 14-20. la-su klo 17-20) ilmainen Väestöliitto Neuvontapuhelin 040 1679005 (ma-ke klo 13-15) seksuaaliterveyttä koskevissa asioissa Poikien puhelin 0800 94884 (ma, ti, to klo 13-18 ilmainen, voi soittaa missä vain asiassa AUTTAVIA PUHELIMIA Setlementti Naapuri Palveleva puhelin 010190071 (ma-to 18-01,pe-la 18-03 myös juhlapyhinä Paikallispuhelun hinnalla tai matkapuhelimella operaattorien hinnat Rikosuhripäivystys 020316116 Rikoksen uhreille auttava puhelin Monika naiset ry 09 6922304 Päivystävä puhelin 24h väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille AUTTAVIA PUHELIMIA Suomen mielenterveysseura Kriisipuhelin 010195202 Nuorten kriisipiste (ti-to klo 9-13) ilmainen 045 341 0583 APUA TARJOAVIA NETTISIVUSTOJA Apua.info www.apua.info Apua.info on tuotettu 23 sosiaali- ja terveysalan organisaation laajana yhteistyönä ja nettisivustoilta saa apua miltei mihin tahansa elämän ongelmaan. Sivustolta löytyy yhteystietoja, linkkejä ja artikkeleja henkilökohtaisen tuen saamiseksi niin puhelimitse, netissä ja kasvokkain eri aiheista Kriisikeskus netissä www.tukinet.net Tukinet on netissä toimiva kriisikeskus. Tukinetissä voi saada henkilökohtaista tukea kriisikeskuksen työntekijöiltä tai vapaaehtoisilta, osallistua erilaisiin keskusteluryhmiin, tai voit etsiä tietoa Tukinetin palveluhausta tai aineistokannasta Nettiturvakoti Nettiturvakoti on Ensi- ja verkkopalvelu, josta saa perheväkivaltatilanteisiin www.turvakoti.net turvakotien liiton ylläpitämä tietoa ja apua mm. APUA TARJOAVIA NETTISIVUSTOJA Nettivastaanotto www.vaestoliitto.fi/nuoret/ Nettikirjepalvelu www.mll.fi/nuorille/lnpn/ Nuorten mielenterveystalo asiaa mielenterveydestä https: www.nuoret.mielenterveystalo.fi/nuoriso/mista apua/ Päihdelinkki www.paihdelinkki.fi Päihdelinkki on suosittu internetpalvelu päihteistä ja riippuvuuksista. Se on tarkoitettu niin asiantuntijoille, opiskelijoille kuin päihteiden käyttäjille ja päihdeongelmaisten läheisille Seksuaaliterveysklinikan nettipalvelu www.seksuaaliterveys.org Tietoa sekä ohjausta seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa seksuaaliterveyden ylläpitämiseen Verkkoklinikka www.verkkoklinikka.fi Terveyden ja hyvinvoinnin sivusto ja HYÖDYLLISIÄ NETTISIVUSTOJA www.infopankki.fi – yleistietoa maahanmuuttajille eri kielillä www.suomi.fi – tärkeää tietoa palveluista Suomessa www.nuortenlaturi.fi – tietoa nuorille http://peda.net/veraja/kuopio/vasta/oppaat - oppaita maahanmuuttajille http://mamu.pkky.fi/ - tietoa maahanmuuttajille www.asumisenabc.fi – asumiseen liittyvää asiaa www.ponunet.fi./ - Pohjois-Karjalan Nuortenfoorumi Hakusanalla LIFE IN FINLAND perustietoa Suomesta (kielet ruotsi, venäjä, englanti, espanja, ranska, kiina, arabia, persia, somalin kieli ja thai) VERKOSTONI Verkostokartta Itsenäistyvän nuoren roolikartta Kotoutumiskaari Perheryhmäkodin ja hankkeen yhteystiedot VERKOSTOKARTTA Joskus on hyvä pysähtyä miettimään omia verkostojaan. Niillä tarkoitetaan ihmisiä joihin pidät yhteyttä ja joilta saat tarvittaessa apua. Verkostokartta on kaavio tai kuva, johon on piirretty ja kirjattu kaikki tärkeät ihmisesi. Verkostokartan piirtäminen: Ympyrä edustaa naista tai tyttöä Kolmio edustaa miestä tai poikaa Risti edustaa kuollutta ihmistä Perhe : samassa taloudessa asuvat ihmiset, jolloin sosiaaliset suhteet ovat tiheästi päivittäin toistuvia. Suku: eivät yhtä tiheitä kuin perhesuhteet. Tapahtuvat pääasiassa tunnetasolla kuten perhesuhteetkin. Perhe- ja sukulaissuhteista ei voi erota. Työ ja koulu: samankaltaisia perhesuhteiden kanssa, siinä, että ne toteutuvat päivittäin. Tapahtuvat pääasiassa vastavuoroisuuden, yleisen työjaon tasoilla enemmän kuin tunnetasoilla. Muut: suhteet, jotka toteutuvat yksilön oman aktiivisuuden perusteella. Edellyttävät muita suhteita enemmän yksilön omien sosiaalisten voimavarojen käyttämistä. Muita tärkeitä ihmisiä voivat olla esimerkiksi tukihenkilö tai sosiaalityöntekijä, tai valmentaja. LÄHDE: www.sosiaaliportti.fi LÄHDE: www.edu.fi PERHERYHMÄKODIN YHTEYSTIEDOT LUKKARILA, Paiholantie 45 b, 80850 Paihola Puh. 040-1964673 päivystys 24 h OHJAAJAT Puh. 0400- 282-277 vastaava ohjaaja PARKKI, Ristisaarentie 9, 80710 Lehmo Puh. 040-5148674 päivystys 24 h OHJAAJAT Puh. 040-5148964 vastaava ohjaaja Puh. 040-757-6156 sosiaalityöntekijä www.lukkarila.fi KUNTOUTUS- JA HOIVAPALVELUT LUKKARILA OY Paiholantie 45 a 80850 Paihola www.lukkarila.fi SUUNTAVIITTOJA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN- HANKE Projektikoordinaattori Minna Sinisterra Santana minna.sinisterrasantana@lukkarila.fi Puh. 0400-584544 Sosiaalityöntekijä (2pvä/vko) Kirsi Kainulainen kirsi.kainulainen@lukkarila.fi Puh. 0400-7576156 Euroopan Unionin Pakolaisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen
© Copyright 2024