ÄLÄ ISTU KYLMÄLLÄ KIVELLÄ
JAHTITOHTORI Hannu Huttu Urologin neuvo: ÄLÄ ISTU KYLMÄLLÄ KIVELLÄ Eturauhasen sairaudet vaivaavat usein metsämiehiä. Kylmyys ja etenkin kylmässä passissa istuminen pahentavat oireita. Harri Juusela M etsämiehet varustautuvat jo syksyn jahteihin huoltamalla ja tarkistamalla varusteitaan sekä ylläpitämällä ampumataitoaan. Varusteiden lisäksi on pidettävä huolta myös itsestään, sillä hyvä kunto on edellytyksenä onnistuneille jahtikokemuksille. Metsästäjien joukossa esiintyy myös monenlaisia sairauksia, jotka on otettava huomioon jahteja suunniteltaessa, mutta ne eivät yleensä asiallisesti hoidettuina muodosta hyvälle harrastukselle estettä. Urologina haluan 36 kiinnittää huomiota pieneen, miehen lantion sisällä sijaitsevaan elimeen, jonka sairaudet ovat varsin yleisiä, nimittäin eturauhaseen. Eturauhanen on sukupuolielimiin kuuluva elin, joka sijaitsee virtsarakon ala- ja etupuolella virtsaputken ympärillä. Sen tehtävänä on tuottaa suuri osa siemensyöksyssä ulos tulevasta nesteestä, joka ravitsee kiveksissä muodostuneita siittiösoluja ja helpottaa niiden liikkumista siemensyöksyn jälkeen, jotta ne voivat hedelmöittää munasolun. Eturauhasella ei siis ole varsinaista tehtävää • Jahti 3/2011 virtsaamisessa, ja naisilta se puuttuukin kokonaan. Sijainnista johtuen kaikki eturauhasen sairaudet voivat kuitenkin aiheuttaa virtsaamiseen liittyviä oireita. Hyvänlaatuinen liikakasvu Nuoren miehen eturauhanen on noin kaksi kolme senttiä läpimitaltaan ja painaa noin 20 grammaa. Hormonaalisista seikoista johtuen eturauhanen kasvaa iän myötä, ja lievää kasvua voidaan useimmiten todeta yli 40-vuotiailla miehillä. Edelleen kasvaessaan eturauhanen voi ahtauttaa sen läpi kulkevaa virtsaputkea, jolloin virtsasuihku ohenee ja kaari lyhenee sekä virtsaamistarve tihenee. Pahimmillaan voi kehit- Metsämiehet istuvat usein pitkään paikallaan, mikä ärsyttää eturauhasta, varsinkin jos alla ei ole lämmintä. tyä virtsaumpi, jolloin rakkoa ei saa ollenkaan tyhjennettyä. Oireiden voimakkuus ei riipu pelkästään eturauhasen koosta, vaan myös autonomisen hermoston eturauhasen sisäisiin sileisiin lihassäikeisiin aiheuttamasta jännityksestä ja eturauhasen muodosta. Hankalia oireita hoidetaan yleensä aluksi lääkkeillä. Joskus hoitoon pitää vielä liittää rakon supistelua vähentävä lääke. Virtsaumpitilanne hoidetaan akuutissa vaiheessa tyhjentämällä rakko katetrilla. Jos lääkkeet aiheuttavat sivuoireita tai niiden teho ei riitä, on turvauduttava liikakasvun kirurgiseen hoitoon, yleensä virtsaputken kautta tehtävään höyläysleikkaukseen. Eturauhastulehdukset Eturauhasen tulehdus on vaiva, jota voi esiintyä sekä nuorilla että vanhemmilla miehillä, ja se on todennäköisesti yleisin eturauhasen sairaus. Pohjois-Suomessa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että 22 prosenttia miehistä kärsii vähintään kerran vuodessa eturauhastulehduksen oireista. Talviaikaan oireet ovat yleisempiä. Akuutti eturauhastulehdus on melko harvinainen suolistobakteerien tai sukupuoliteitse saadun bakteeritartunnan aiheuttama voimakasoireinen, yleensä kuumeinen tulehdus. Sen hoitona ovat yleensä kovat, aluksi usein suonen sisäisesti annettavat antibioottikuurit. Kroonisen eturauhastulehduksen oireita ovat kipu ja virtsaamisoireet, jotka voivat esiintyä yhdessä tai erikseen. Kipu voi esiintyä välilihan alueella, kiveksissä, siittimen kärjessä tai alavatsalla. Siemensyöksyn yhteydessä esiintyy myös polttavaa kipua. Virtsaamisoireita ovat tihentynyt tarve, tunne, että rakko ei virtsatessa tyhjene kokonaan, ja korostunut jälkitippuminen. Tavallista on myös, että vaiva alkaa tai pahenee kylmettymisen seurauksena. Eturauhasen kroonista tulehdusta tutkitaan eturauhasen hieronnalla virtsaputkesta tulevan eritteen tai välittömästi hieronnan jälkeen otetun alkuvirtsanäytteen avulla. Laboratoriotutkimuksen perusteella tulehdus voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1. Bakteerien aiheuttama krooninen eturauhastulehdus, jossa näytteistä löytyy bakteereita ja tulehdussoluja. Tämä on kroonisen tulehduksen harvinaisin muoto ja siihen antibioottihoito tehoaa hyvin. 2. Eturauhastulehdus ilman bakteerietiologiaa tarkoittaa sellaista ryhmää, jossa eritteistä löytyy tulehdussoluja, mutta bakteereja ei voida osoittaa. Näiden potilaiden hoidossa voidaan kokeilla antibiootteja, mutta rakon kaulaa rentouttavilla lääkeaineilla ja tulehduskipulääkkeillä on saatu parempia tuloksia. 3. Yleisin kroonisen eturauhastulehduksen muoto on sellainen, jossa eritteistä ei löydy tulehdussoluja eikä bakteereita. Näitä on kaikista kroonisista eturauhastulehduksista yli 90 prosenttia. Tämän tyyppisen eturauhastulehduksen aiheuttajaa ei tunneta. Tämän ryhmän eturauhastulehduksen hoidossa antibiooteista ei saada ainakaan pitkäaikaista hyötyä. Sen sijaan muut edellisen tyypin hoidot ovat usein hyödyksi, ja ellei muista hoidoista saada apua, toistettu eturauhasen hieronta saattaa auttaa. Lämpimät istumakylvyt ja kylmän välttäminen auttavat myös usein. Metsämiehen muistilista Pukeudu lämpimästi! Syksyn ja talven jahdeissa kylmää on usein tarjolla. Riittävän lämpimät housut suojaavat lantionpohjaa, ja lämpimät jalkineet pitävät jalat lämpiminä. Älä istu kylmällä! Kylmillä alustoilla, esimerkiksi kivillä istumista on syytä välttää tai ainakin suojana kannattaa käyttää kylmältä eristävää solukumisuojaa. Erilaisia paristoilla tai polttoaineilla toimivia lämmittimiä on myös saatavilla. Tutkituta vaivasi ennen jahtia! Jos metsämiehellä on hankalia virtsaamiseen liittyviä oireita, joita ei ole koskaan tutkittu, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla, jossa asia voidaan perusteellisesti selvittää vielä ennen jahtikauden alkua. Muista lääkkeet! Lääkärin määräämät lääkkeet tulee ottaa myös jahtimatkoille. Eturauhassyöpä Vaarallisin eturauhasen sairaus on eturauhassyöpä, joka myös Suomessa on miesten tavallisin syöpä. Noin 5 000 uutta tapausta todetaan vuosittain. Eturauhassyöpä on erittäin harvinainen alle 40-vuotiailla miehillä, harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy sen jälkeen iän myötä, ja yli 90-vuotiailla eturauhassyöpä löytyy jo noin 90 prosentilla, jos eturauhanen tutkitaan tarkkaan. Terveyskirjasto/Duodecim Normaali ja suurentunut eturauhanen. Eturauhanen kasvaa yleensä lievästi yli 40-vuotiailla miehillä, mutta kuvan esittämä liikakasvu haittaa jo virtsaamista. • Jahti 3/2011 Alkuvaiheen eturauhassyöpä on usein oireeton ja taudin edetessä oireet ovat aluksi samat kuin hyvänlaatuisissa eturauhasen sairauksissa. On kuitenkin muistettava, että vain noin kymmenesosa eturauhassyövistä etenee henkeä uhkaavaksi. Eturauhassyövän tärkeimpiä diagnostisia menetelmiä ovat eturauhasen tunnustelu ja prostataspesifisen antigeenin (PSA) mittaaminen verestä. PSA on normaalia eturauhasen eritettä, mutta sen ”vuotaminen” solusta verenkiertoon on merkki eturauhassolun sairaudesta. Syöpätauti voidaan kuitenkin varmistaa vasta eturauhasesta neulalla otettavalla koepalalla. Eturauhassyöpäepäilyn jälkeen potilas kuuluu aina erikoislääkärin tutkimuksiin ja hoitoon. Kirjoittaja on urologian ja kirurgian erikoislääkäri sekä itsekin metsämies. 37
© Copyright 2024