1. No category

MAUNUN KOULU
VUOSITIEDOTE
2014 - 2015
SISÄLLYS
sivu
Koulun yhteystiedot __________________________________________________
Koulun opettajat ja muu henkilökunta ___________________________________
Luokanvalvojat ______________________________________________________
Wilma – kodin ja koulun välinen yhteydenpitojärjestelmä ______________________
Työajat ___________________________________________________________
Tuntien aikataulu ___________________________________________________
Välitunnit _________________________________________________________
Liikkuva välkkäri _____________________________________________________
4
4
5
5
7
7
8
8
Oppikirjat ja koulutarvikkeet ___________________________________________
Vakuutukset _______________________________________________________
Oppilaan yksityisomaisuuden turva _____________________________________
Pyöräilykypärä _____________________________________________________
Oppilaslokerikot ____________________________________________________
Palvelumaksut _____________________________________________________
8
8
8
9
9
9
Kotitehtävät ja läksyrästit______________________________________________ 9
Järjestyssäännöt ___________________________________________________ 10
Vanhempainillat _____________________________________________________ 10
Tuntijako __________________________________________________________
Lukukaudet / jaksot __________________________________________________
Ajankohtaiset tapahtumat _____________________________________________
Oppilaanohjaus _____________________________________________________
Koulun ulkopuolella annettava opetus ____________________________________
Tukiopetus __________________________________________________________
Oppilashuolto ______________________________________________________
Poissaolot _________________________________________________________
Jälki-istunto _________________________________________________________
11
11
11
12
12
13
13
14
14
KiVa-koulu __________________________________________________________ 15
Oppilaskunta _______________________________________________________ 15
Tukioppilastoiminta __________________________________________________
Kouluterveydenhuolto ________________________________________________
Hammashoito ______________________________________________________
Koulukuraattori ja -psykologi ____________________________________________
Kouluruokailu _______________________________________________________
Koulun kerhot ______________________________________________________
15
16
17
17
18
19
Koululiikunta _______________________________________________________
Tehostettu ja erityinen tuki ______________________________________________
Arviointi ____________________________________________________________
Ilmoitus vaarallisen työn tekemisestä _____________________________________
Muut yhteistyötahot __________________________________________________
Ruokalista _________________________________________________________
19
21
22
25
26
28
1
Hyvää alkavaa syksyä!
Erityisen helteisen kesän jälkeen koulut ovat taas avanneet ovensa.
Kuntamaailmassa kuluva syksy on kuntajakoselvityksien johdosta melko työntäyteinen.
Tulevaisuus näyttää johtavatko selvitykset kuntaliitoksiin. Myös kuntien taloustilanne on
haasteellinen, kun valtionosuuksien ennakoidaan pienenevän. Tästä syystä myös koulujen
on oltava taloudellisia ja tehokkaita.
Kuluvana syksynä käynnistyy myös uusien opetussuunnitelmien laadinta. Tämä on hyvä
paikka uudistaa ja kehittää koulua haluttuun suuntaan.
Kouluun liittyvä lainsäädäntö on myös muuttunut. Lakimuutos antaa oppilaitosten rehtoreille ja opettajille uusia keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen. Keinovalikoimaa painotetaan
aiempaa voimakkaammin kasvatukselliseen ja ennaltaehkäisevään suuntaan.
Kasvatuskeskustelusta tulee uusi ja ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja
epäasiallisen käyttäytymiseen. Jälki-istunnon toteuttamistavasta säädetään aiempaa tarkemmin, muun muassa kirjallisten ja suullisten tehtävien ja harjoitusten sekä muiden kasvatuksellisia tavoitteita tukevien esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävien tehtävien teettäminen tulee mahdolliseksi.
Opettajan ja rehtorin toimivalta tarkastaa oppilaan tavarat koskee esineitä ja aineita, jotka
vaarantavat oppilaan oman tai muiden turvallisuuden. Tarkastaminen edellyttää perusteltua ja ilmeistä syytä. Läsnä tulee olla kaksi aikuista, joista toisen oppilas voi valita. Opettajalle ja rehtorille tulee myös oppilaiden turvallisuuden ja toimintaympäristön rauhallisuuden
turvaamiseksi toimivalta ottaa haltuun vaaralliset esineet ja aineet sekä perusopetuksen
osalta myös esineet ja aineet, joilla oppilas häiritsee opetusta. Tarkastamisessa ja esineiden haltuun ottamisessa on noudatettava hienotunteisuutta ja kunnioitettava henkilökohtaista koskemattomuutta ja yksityisyyttä mahdollisimman pitkälle.
Toivotaan kuitenkin, että koulussa on hyvä henki ja fiksut oppilaat, jolloin uuden lain myötä
tuleviin toimenpiteisiin ei tarvitsisi edes ryhtyä.
Yhteistyöterveisin Ari Nuorikkala
rehtori
2
ARVOPERUSTA
Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet : perusopetuksen arvopohja
Ihmisoikeudet
Tasa-arvo
Demokratia
Monikulttuurisuuden hyväksyminen
Luonnon monimuotoisuuden ja
ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen
Ruskon koululaitoksen arvot
Oikeudenmukaisuus
Terve itsetunto
Vastuullisuus
Suvaitsevaisuus
Perustiedot ja -taidot
Oikeudenmukaisuus
• tasapuolisuus, tasa-arvo
• luotettavuus
• yksilöllisyyden huomioiminen
Suvaitsevaisuus
• monikulttuurisuus ja kansainvälisyys
• toisen huomioiminen
• yksilönä yhteiskunnassa
• yhteistyökyky
• tasapuolisuus
• kulttuuriperinteen siirtäminen
• erilaisuuden sietäminen
Vastuullisuus
• vastuu itsestä/ muista/ ympäristöstä
• työn arvostaminen
• turvallinen ja viihtyisä ympäristö
• hyvät tavat
• kodin ja koulun yhteistyö
• oppilashuolto
• koulukiusaamisen ehkäisy (KiVa-koulu)
• positiivinen asenne
• työrauha
• ammattitaito
Terve itsetunto
• itsensä arvostaminen
• luottamus omiin taitoihin
• rohkeus ilmaista itseään
Perustiedot ja –taidot
• virikkeellinen ja viihtyisä oppimisympäristö
• määrätietoisuus
• pitkäjänteisyys
• omatoimisuus
• ryhmässä toimiminen
3
ARVOISA HUOLTAJA
Tässä tiedotteessa kerrotaan Maunun kouluun ja koulunkäyntiin liittyvistä tärkeistä asioista. Toivomme, että säilytätte tiedotteen myöhempää käyttöä varten.
Luokanvalvoja on yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä. Hänelle ilmoitetaan poissaolot,
osallistuminen vanhempainiltoihin jne.
Luokka: ______
Luokanvalvoja: ____________________________________
Työpuhelin 044-4333632
Kotipuhelin _______________
Sähköposti ________________________________________
OLEMME TUTUSTUNEET TÄHÄN TIEDOTTEESEEN
________________________________
Huoltajan allekirjoitus
_________________________________
Oppilaan allekirjoitus
(Näytetään luokanvalvojalle)
Kommentteja tiedotteesta:
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
4
KOULUN YHTEYSTIEDOT JA HENKILÖKUNTA
MITEN HUOLTAJA SAA YHTEYDEN KOULUUN?
OSOITE:
Maunun koulu
Talkootie 5
21290 Rusko
PUHELIN:
044-4333630
044-4333631
044-4333651
044-4333632
044-4333633
044-4333644
044-4333653
050-5484992
044-4333637
044-4333638
044-4333634
044-4333565
koulutoimisto
rehtori Ari Nuorikkala
vararehtori Helka Kalajoki
opettajien huone
oppilaanohjaaja Liisa Peltola
psykologi Petra Honkanen
koulukuraattori Terhi Mansikka-Lauas
terveydenhoitaja Paula Heilimö
opetuskeittiö
tekninen työ
keskuskeittiö
kiinteistönhoitaja Ville Savolainen
Ellette tavoita haluamaanne henkilöä, voitte jättää soittopyynnön
koulutoimistoon tai opettajien huoneeseen.
SÄHKÖPOSTI:
etunimi.sukunimi@rusko.fi
KOULUN OPETTAJAT
Aarnio
Herhi
Hongisto
Johansson
Kalajoki
Kallio
Puhelin
044-4333640
050-3314116
Timo
Anu
Annariina
Leena
02-4321505
Helka
044-4333651
Tiia
(virkavapaalla 12.8.2014-30.5.2015)
sij. Lehtinen
Jaana
Kantola
Karilainen
Korpela
Korpinen
Korsimo
Koski
Kurru
Laaksonen
Lahtivuori
Lange
Krista
Hannele
Erkki
Riitta
Janne
Sonja
Maija
Marika
Heidi
Heidi
044-4333669
044-4333560
050-3479214
044-4333642
(virkavapaalla 12.8.2014-30.5.2015)
sij. Tiensuu
Mirva
Lindroos
Suvi
044-4333670
Lyhenne
Aar
Her
Hon
Joh
Kal
Klo
Aineet
EO
AI
MA / FYS / KEM
TN
TS / MA
RU
Lhn
Kan
Kar
Kla
Kor
Kmo
Kos
Kur
Laa
Lah
Lng
RU
RU / SA
MU / UE
LI
AI / HY
MA / AT
BI / GE / TT / UE
KO / TT
EO
EN
EN / RA
Tie
Lnd
EN / RA
LI / TT
5
Lindroos
Maunula
Mäenpää
Mäkinen
Nuorikkala
Olkkola
Peltola
Peltola
Ponsimo
Tom
Teemu
Marko
Ritva
Ari
Pauliina
Liisa
Riina
Kristiina
040-5150501
040-8290633
050-4616530
044-4333631
044-4333633
(virkavapaalla 12.8. – 20.12.2014)
sij. Pöyry
Heta
Räsänen
Sinko
Meeri
Heini
044-4333643
(virkavapaalla 12.8.2014-30.5.2015)
sij. Perttunen
Mervi
Wilkman
Markku
041-5365557
Lin
Mau
Mpä
Mäk
Nuo
Olk
Pla
Pel
Pon
BI / GE
HY / UE
MA / FYS / KEM / AT
EN / RU
UE
MA / FYS / KEM
OP
KO / MA
KU
Pry
Räs
Sin
KU
EO
AI
Prt
Wil
AI
MA / FYS / KEM
Opettajan lyhenne löytyy oppilaan lukujärjestyksestä opetettavan aineen yhteydessä
MUU HENKILÖKUNTA
Koulusihteeri
Kiinteistönhoitaja
Koulunkäynninohjaaja
Koulunkäynninohjaaja
Ruoka- ja siivouspalvelut
Liisa Pankkonen
Ville Savolainen
Marja Haavisto
Henna Koivunen
Tuuli Ullakonoja
LUOKANVALVOJAT 2014 – 2015
7A
7B
7C
7D
7E
Perttunen Mervi
Herhi Anu
Karilainen Hannele
Lehtinen Jaana
Korpinen Riitta
HI
AI2
KU
K1
A1
8A
8B
8C
8D
8E
Mäenpää Marko
Wilkman Markku
Peltola Riina
Koski Sonja
Lindroos Suvi
R2
R1
R3
K3
K2
9A
9B
9C
9D
Lindroos Tom
Mäkinen Ritva
Kalajoki Helka
Olkkola Pauliina
BG
K4
TS
FK3
WILMA – KOULUN JA KODIN VÄLINEN YHTEYDENPITOJÄRJESTELMÄ
Wilman käytön tavoitteena on parantaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä parantaa tiedonkulkua huoltajien, opettajien ja muun koulun henkilökunnan
kesken. Opettajat tekevät päivittäin merkintöjä Wilmaan. Osa merkinnöistä on
6
tilastotyyppistä tietoa, millä voidaan varsinkin yläkoulussa saada parempi kokonaiskuva oppilaan toiminnasta koulussa.
Wilmaan kirjaudutaan osoitteessa http://wilma.rusko.fi. Ennen ensimmäistä
kirjautumista tarvitset koulusta avainkoodin ja ohjeen Wilman käyttäjätunnuksen tekemiseen.
Huoltajien
käyttöohje
löytyy
Wilman
kirjautumisen
etusivulta
http://wilma.rusko.fi
Wilman käyttö ja käytettävät ominaisuudet voi vaihdella kunnittain. Seuraavia
ominaisuuksia käyttävät kaikki Ruskon opettajat
 tuntimerkinnät, kuten poissaolot, unohdukset ja positiivinen palaute
 tulevat kokeet
 pikaviestit
 arviointi
 pedagogiset lomakkeet
Näiden ominaisuuksien lisäksi opettajilla ja rehtoreilla on mahdollisuus käyttää
seuraavia toimintoja
 tuntipäiväkirja, esimerkiksi tuntien aihe ja kotitehtävät
 koenumerot
 tiedotteet, joilla voidaan tiedottaa yhteisiä asioita (rehtorit ja koulusihteeri, Wilman ylläpitäjä)
 Kyselyt: yhteiset koulun toimintaa koskevat kyselyt (rehtorit ja koulusihteeri, Wilman ylläpitäjä)
Keskeisimmät asiat Wilmasta Ruskolla
 Yksittäisiin negatiivisiin merkintöihin huoltajien ei kannata kiinnittää erityistä huomiota. Merkintöjen tarkoitus on kerätä pidemmältä ajalta tietoa oppilaan toimimisesta koulussa
 Huoltaja kuittaa poissaolot joko selvitetyksi tai luvattomaksi poissaoloksi
 Opettajat on ohjeistettu vastaamaan Wilman pikaviesteihin 2 työpäivän
sisällä
 Normaali koulunkäynti (kotitehtävien teko, rauhallinen työskentely tai
muu vastaava) ei ole peruste positiiviselle merkinnälle, vaan se on lähtökohta koulutyöskentelylle. Positiivisen merkinnän Wilmaan voi saada
erityisen esimerkillisestä toiminnasta, esimerkiksi muiden oppilaiden
koulun käynnin tukemisesta tai yleistä oppimisilmapiiriä lisäävästä toiminnasta.
WILMAN KÄYTTÖ MAUNUN KOULUSSA




Oppilastiedotus siirtyy pitkälti Wilmaan (korvaa lippulaput, ei kuitenkaan korvaa puhelinyhteydenottoja tai palavereita).
Wilmaan tulee myös tiedotteita (korvaa osan kotisivuilla olevista tiedotteista).
Pedagoginen selvitys, arvio, oppimissuunnitelma ja HOJKS tehdään
Wilmaan (Huom., jos oppilaan huoltajan halutaan kommentoivan
esim. oppimissuunnitelmaa, niin ilmoitus pikaviestillä. Tuen lisäyksestä
ei mene sähköposti-ilmoitusta).
Jälki-istunnot, unohtamiset, myöhästymiset ja poissaolot merkitään aina Wilmaan.
7







Läksyjen merkitseminen Wilmaan on jokaisen opettajan henkilökohtaisessa harkinnassa. Opettaja antaa kuitenkin aina läksyt selkeästi tunnin lopulla, eikä opettajan Wilma-merkintöjen unohtuminen ei ole oppilaalle mikään syy laiminlyödä tehtäviään. Kukin opettaja tiedottaa opetusryhmilleen omasta käytännöstään.
Tuntipäiväkirjan pitäminen Wilmassa on myös opettajan omassa harkinnassa.
Testit (”pistarit”, sanakokeet,..) merkitään Wilmaan vasta jälkikäteen,
jolloin testi ei ole esteenä varsinaisen kokeen pitämiselle.
Huoltajille lähtee perjantaisin yhteenveto Wilma - merkinnöistä (tuntimerkinnät, poissaolot).
Loma-anomukset: 5 pv:n tai sen alle menevissä anomuksissa riittää
Wilma-viesti. Yli 5 pv käytetään lomaketta, josta rehtori tekee päätöksen. Linkki lomakkeeseen löytyy Wilman etusivulta. Lomake tulostetaan, täytetään ja toimitetaan rehtorille.
Yleisestä tuesta merkitään Wilmaan tukiopetus, samanaikaisopetus,
laaja-alainen erityisopetus.
Tehostettua tukea ei merkitä lainkaan erikseen Wilmaan tuntien kohdalle, vaan kaikki tehostettu tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Samoin erityistä tukea ei kirjata Wilmaan, vaan se kirjataan näkyviin
HOJKS:hin.
TYÖAJAT LUKUVUONNA 2014– 2015
Syyslukukausi
Syysloma
Joululoma
tiistai 12.8.2014 - lauantai 20.12.2014
torstai 16.10.2014 - sunnuntai 19.10.2014
sunnuntai 21.12.2014 - tiistai 6.1.2015
Kevätlukukausi
Talviloma
keskiviikko 7.1.2015 - lauantai 30.5.2015
maanantai 16.2.2015 - sunnuntai 22.2.2015
Syyslukukausi
Kevätlukukausi
93 työpäivää
95 työpäivää
KOULUN TUNTIEN AIKATAULU
8.15 - 9.00
9.05 - 9.50
9.55 - 10.40
1. oppitunti
2. oppitunti
3. oppitunti
10.40 - 11.25
ruokatunti (+ pitkä välitunti)
11.30 - 12.15
12.20 - 13.05
4. oppitunti
5. oppitunti
13.05 - 13.20
välitunti
13.20 - 14.05
14.10 - 14.55
6. oppitunti
7. oppitunti
Oppituntien välillä on viiden minuutin tauko, jolloin oppilaat vaihtavat opetustilaa.
8
VÄLITUNNIT
Oppilaat menevät ulos iltapäivän pitkällä välitunnilla (13.05 -13.20). Ulkoa tultaessa jalkineet riisutaan ulko-ovella ja jätetään kenkätelineeseen tai omaan lokeroon. Sisäkenkien
käyttöä suositellaan. 7.-luokkalaiset vievät vaatteensa yläkerran naulakoihin.
Ruokatuntisin oppilaat voivat ruokailun lisäksi harrastaa liikuntaa Ruskotalon liikuntahallissa, lukea sähköpostiaan tai ulkoilla koulun piha-alueella. Koulualueelta ei saa poistua
koulupäivän aikana. Vanhempien kirjallisesta pyynnöstä voi oppilas saada poistumisluvan. Sen kirjoittaa luokanvalvoja. Ellei hän ole paikalla, luvan antaa oppilaanohjaaja, erityisopettaja tai rehtori.
LIIKKUVA VÄLKKÄRI – TOIMINTA
Lukuvuonna 2014 – 2015 Maunun koulussa jatkuu Liikkuva välkkäri – toiminta, joka on
suunnattu kaikille koulun oppilaille. Toiminta on ohjattua ja ohjauksesta vastaavat koulutetut Maunun koulun oppilaat yhdessä Ruskon liikuntatoimen henkilöstön kanssa. Ohjattua
toimintaa on kaikkina koulupäivinä.. Toiminta alkaa syyskuussa 2014.
OPPIKIRJAT JA KOULUTARVIKKEET
Oppikirjat ja koulutarvikkeet annetaan oppilaiden käyttöön maksutta. Menestyksellisen
opiskelun kannalta on tärkeää, että oppilas pitää oppikirjansa siisteinä ja totuttautuu kirjoittamaan työkirjoihin ja vihkoihinsa selvästi luettavaa käsialaa. Oppilaat käyttävät yleensä
samaa oppikirjaa useina vuosina peräkkäin. Oppilas on velvollinen korvaamaan hukkaamansa tai vahingoittamansa kirjan tai muun koulun antaman tarvikkeen.
VAKUUTUKSET
Koulu on vakuuttanut oppilaat tapaturman varalta kouluaikana koulumatkat mukaan luettuna. Koulumatka tarkoittaa suorinta tietä koulusta kotiin (esim. kaverin luona käynti katkaisee koulumatkan) .Vakuutus koskee kaikkea koulun toimintaa: opintoretkiä, tutustumiskäyntejä yms. Leirikoulujen ajaksi oppilaat ottavat lisäksi erillisen vakuutuksen.
Tapaturman sattuessa kerrotaan siitä välittömästi paikalla olevalle opettajalle. Sen lisäksi
on tehtävä tapaturmailmoitus viipymättä. Lomakkeita on saatavana kansliasta
OPPILAAN YKSITYISOMAISUUDEN TURVA KOULUSSA
Koulu pyrkii kaikin käytettävissä olevin voimavaroin turvaamaan oppilaidensa koulunkäynnin edellyttämän yksityisomaisuuden.
Paloturvallisuus ym. määräykset kuitenkin edellyttävät esteetöntä poistumismahdollisuutta
koulurakennuksesta. Näin myös koulun ulkopuolisilla henkilöillä on valvonnasta huolimatta
mahdollisuus vierailla talossa epärehellisessäkin tarkoituksessa. Koulussa ei pystytä täysin sulkemaan pois varkauksien mahdollisuutta.
Koululla ei ole mahdollisuutta eikä velvollisuutta korvata oppilailta varastettua omaisuutta.
Tämä koskee myös tuntityöskentelyn ulkopuolella tapahtunutta omaisuuden särkymistä.
Tällaiset vahingot oppilas on itse velvollinen korvaamaan. Korvausvelvollisuus koskee
myös tahallisesti vahingoitettua koulun omaisuutta. Vahingonkorvauslain mukaan vahingon aiheuttaja on aina korvausvelvollinen.
9
Huoltajia pyydetäänkin ottamaan tämä huomioon varustaessaan lapsia kouluun. Poikkeuksellisen kalliit vaatteet lisäävät varkausriskiä. Rahaa tai muuta arvokasta ei ole syytä
jättää esim. ulkovaatteiden taskuun. Mikäli poikkeuksellisesti kouluun on tuotava jotakin
arvokasta yksityisomaisuutta, on sitä syytä säilyttää omassa lukollisessa säilytyslokerossa
tai tuoda säilytettäväksi opettajien huoneeseen.
Pyrimme yhteistyössä vanhempien kanssa kasvattamaan oppilaistamme rehellisiä ja vastuunsa tuntevia.
PYÖRÄILYKYPÄRÄN KÄYTTÖ
Koska on tosiasia, että kovapäisyys on vain henkinen ominaisuus, koulun väki suosittelee lämpimästi alakoulussa opitun hyvän tavan eli pyöräilykypärän käytön jatkamista
myös peruskoulun yläluokilla.
Kypärää halvempaa henkivakuutusta on vaikea löytää!
OPPILASLOKERIKKO
Koulun aulassa on lokerikot oppilaiden henkilökohtaisia tavaroita varten. Yläasteen oppilas
saa lokeron käyttöönsä maksamalla 10 euron panttirahan luokanvalvojalle. Panttiraha palautetaan 9. luokan lukuvuoden lopussa, kun oppilas palauttaa avaimen. Panttiraha voidaan pidättää ilkivallan jälkien korjaamiseksi.
PALVELUMAKSUJA
- lokerikon avaaminen avaimen unohduttua kotiin 0,5 €
- uusi bussikortti 5 €
KOTITEHTÄVÄT
Useimmissa aineissa annetaan lähes jokaisella tunnilla kotitehtäviä. Kotitehtäviin ei kuulu
ainoastaan tiettyjen tehtävien tekeminen vihkoon tai työkirjaan, vaan myös edellisellä oppitunnilla käsiteltyjen asioiden kertaava opiskelu oppikirjasta. Kotitehtävien määrä pyritään
pitämään kohtuullisena ja ne valitaan niin, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus selviytyä
niistä omin voimin. Tämän lisäksi voidaan toisinaan antaa vaativampia lisätehtäviä, joiden
tekeminen on vapaaehtoista. Koulu haluaa painottaa, että oikeiden opiskelutottumuksien
hankkimiseksi on erittäin tärkeää opetella tekemään kotitehtävät nimenomaan kotona.
”LÄKSYRÄSTIT”
Opettaja voi määrätä kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan tekemään tehtäviään koululla
koulupäivän päätyttyä keskiviikkoisin klo 15.00-15.45.
10
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
Järjestyssääntöjen tavoitteet
Säännöt ovat välttämättömiä suuren joukon käsittävän yhteisön toiminnalle. Koulun järjestyssääntöjen tarkoituksena on taata päivittäisen työn rauhallinen sujuminen sekä kouluyhteisön jäsenten viihtyvyys ja turvallisuus. Säännöt asettavat jäsenille velvollisuuksia, mutta
takaavat samalla oikeuksia. Säännöt sovitaan yhteisesti ja ne totuttavat jäsenet vastuuseen. Järjestyssäännöt koskevat kouluaikaa. Kouluaikaa on kaikki koulun järjestämä toiminta.
Oppilaan oikeudet:

Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta turvallisessa
ympäristössä jokaisena koulupäivänä.
Tästä seuraa oppilaalle seuraavat velvollisuudet:
1. Oppilas saapuu oppitunnille ajoissa varustautuneena asianmukaisin välinein ja
asustein.
2. Matkapuhelimien ja omien tietokoneiden käyttö on kielletty ruokalassa ja oppitunneilla, ellei opettaja anna toisenlaisia ohjeita.
3. Oppilas käyttäytyy asiallisesti ja rauhallisesti ja huolehtii ympäristön siisteydestä.
4. Päihteiden käyttö ja kouluun tuominen on kiellettyä.
5. Makeisten, purkan ja virvoitusjuomien tuominen kouluun on kielletty.
6. Ulkovälitunnille mennään viivytyksettä.
7. Oppilas ei saa poistua koulualueelta ilman asianmukaista lupaa.
Sääntöjen rikkomisesta seuraa asianmukainen rangaistus. Jälki-istunnot suoritetaan tiistaisin klo 15 alkaen.
VANHEMPAINILLAT
Sujuva tiedonkulku kodin ja koulun välillä luo hyvän perustan nuoren koulunkäynnille.
Maunun kouluun on laadittu vanhempainiltasuunnitelma, jossa määritellään mm. vanhempien tapaamisen muodot.
Lukuvuoden aikana järjestetään vanhempaintilaisuuksia seuraavasti:
7. luokat
Vanhempainilta lokakuussa luokanvalvojan ilmoittamana ajankohtana.
Valinnaisaineinfo oppilaille ja vanhemmille ti 20.1.2015 klo 18.00
Lisäksi järjestetään opettajan ja huoltajan välinen vanhempainvartti keväällä ( n. 15 min. )
8. luokat
Vanhempainilta maaliskuussa luokanvalvojan ilmoittamana ajankohtana
Tarvittaessa arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan
kesken
11
9. luokat
Jatko-opintoinfo oppilaille ja vanhemmille ke 10.12.2014 klo
18.00
Tarvittaessa arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan
kesken.
Tarkempi kutsu vanhempainiltoihin lähetetään oppilaiden mukana noin viikko ennen tilaisuutta. Keskusteluajoista luokanvalvoja sopii henkilökohtaisesti vanhempien kanssa.
TUNTIJAKO
Vuosiluokka
Äidinkieli ja kirjallisuus
A1-kieli: EN,
B-kieli: RU, EN
Uskonto tai elämänkatsomustieto
Historia ja yhteiskuntaoppi
Matematiikka
Fysiikka ja kemia
Biologia ja maantieto
Musiikki
Kuvataide
Kotitalous
Käsityö
Liikunta
Oppilaanohjaus
Terveystieto
Valinnaiset aineet
Yht.
7.
8.
9.
3
3
2
2
3
2
2
1
2
3
3
2
2/3
1
-
3
3
2
2
2
3
3
2
2
1/3
1
7
3
2
2
1
3
4
2
3
2
1
1
6
30
30
30
LUKUKAUDET
Lukuvuosi on jaettu kolmeen lukukauteen (jaksoon).
LUKUVUODEN 2014 – 2015 JAKSOT
Jakso 1
Jakso 2
Jakso 3
13.08.2014 – 07.11.2014
10.11.2014 – 13.02.2015
23.02.2015 – 30.05.2015
Yhteisten aineiden ja pitkien valinnaisaineiden tuntimäärä on sama kaikissa jaksoissa.
Lyhyet valinnaisaineet opetetaan jaksoittain = 1 yksi kurssi/jakso.
KOULUSSA TAPAHTUU
SYKSY 2014
Koulukuvaus
Liikenneturvallisuusteema
pe 26.9.2014
syyskuussa
12
Oppilaskunnan hallitus- ja luottamusoppilasvaalit
Taksvärkkipäivä
Kulttuuritoimintapäivä
Itsenäisyyspäivän tilaisuus
Joulukirkko
15.10.2014
marraskuussa
Joulukuussa
la 20.12.2014
KEVÄT 2015
Liikuntapäivä
Pääsiäistilaisuus
Jäähyväiset yseille
Kevätjuhla
helmikuussa
huhtikuussa
pe 29.5.2015
la 30.5.2015
OPPILAANOHJAUS
Oppilaanohjaajan tehtäviin kuuluu uusien oppilaiden opastaminen koulun käytänteisiin,
TET-toiminnan järjestelyt, opiskelutekniikkaan liittyvä opetus, jatko-opintoihin ohjaaminen,
tutustumiskäyntien järjestäminen sekä yhteishaun organisointi. Oppilaanohjauksen ydintavoite on auttaa jokaista nuorta löytämään hänelle soveltuva ja mieluinen jatkoopiskelupaikka. Ohjaus tapahtuu oppituntityöskentelyn, tutustumiskäyntien ja henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen avulla.
Oppilaanohjaaja vastaa osaltaan tiedottamisesta sekä kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvistä tehtävistä kuten vanhempainilloista oppilaan siirtyessä kouluasteelta toiselle tai tehdessä koulutusta koskevia valintoja.
Huoltajat voivat ottaa yhteyttä oppilaanohjaajaan halutessaan keskustella nuorensa koulunkäyntiin, ainevalintoihin tai jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Wilma-viestin lisäksi yhteyttä voi ottaa myös puhelimitse tai sähköpostilla.
Liisa Peltola: puh: 044-4333633, sähköpostiosoite: liisa.peltola@rusko.fi
KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS
Työelämään tutustuminen = TET
7. luokat
Syyslukukaudella jokainen oppilas työskentelee päivän koulun
keittiössä. Kevätlukukaudella ke 15.4.2015 tutustutaan yhden päivän ajan vanhempien, sukulaisten tai tuttavien ammattiin ja työpaikkaan. TET-paikan voi halutessaan hankkia myös ns.” vapailta
markkinoilta”.
9. luokat
Nuoret tutustuvat itse hankkimaansa työpaikkaan viikon mittaisella
TET-jaksolla viikolla 47 (17.- 21.11.2014)
TET -toimintaan liittyvistä järjestelyistä vastaa oppilaanohjaaja Liisa Peltola

Oppiaineiden oppitunnit koulun ulkopuolella, opintokäynnit, teemapäivät,
juhlat ja muut tapahtumat koulun työpäivän aikana.

Yhden päivän mittaisia luokkaretkiä 7- ja 8-luokkalaiset voivat järjestää kevään viimeisen kouluviikon aikana. 9-luokkien oppilaiden luokkaretket jär-
13
jestetään kahden viimeisen viikon aikana. Heidän luokkaretkensä maksimipituus on kaksi päivää.

Yhdeksännen luokan leirikoulut tulee järjestää tammikuun loppuun mennessä.

Koulupäivän ulkopuolella järjestettäviin tutustumiskäynteihin ja teatterimatkoihin osallistuminen on vapaaehtoista ja oppilaat maksavat matkakustannukset yleensä itse.
Mikäli koulun toimesta tai sen valvomana järjestetään lukuvuoden aikana muita kuin edellä
mainittuja koulun työpäivän ulkopuolisia tilaisuuksia, on niiden ohjelmien oltava rehtorin
hyväksymiä ja luokanvalvojat tiedottavat niistä koteihin kirjallisesti.
Ohjeistoa

Koulussa käytössä olevia turvallisuus- ja vastuukysymyksiä koskevia
säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita noudatetaan myös koulun ulkopuolella
annettavaa opetusta järjestettäessä.

Matkojen ja retkien aikana koulun järjestyssäännöt koskevat oppilaiden ja
opettajien lisäksi myös matkaan osallistuvia huoltajia. Ennen matkaa on
opettajien ja matkaan osallistuvien huoltajien pidettävä yhteisneuvottelu
matkasuunnitelmasta.
Leirikoululla tarkoitetaan koulun ja oppilaiden yhdessä järjestämää toimintaa, jonka ohjelmaan kuuluva eri oppiaineiden opetus, vapaa-ajan vietto, majoitus ja ruokailu järjestetään
koulun ulkopuolella.
TUKIOPETUS
Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa
tukiopetusta. Aloitteen tukiopetuksen saamiseksi voi tehdä oppilas, opettaja tai huoltaja.
Sitä annetaan pääasiassa oppituntien ulkopuolella. Hylätyn arvosanan vaarasta tiedotetaan ajoissa oppilaalle ja oppilaan huoltajalle. Tukiopetusta ei ole tarkoitettu oppilaan vapaaehtoisista poissaoloista, kuten lomamatkoista tai harrastustoiminnasta aiheutuvien tilapäisten oppimisvaikeuksien korjaamiseen.
OPPILASHUOLTO
Oppilashuolto on toimintaa, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja
ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollon avulla
tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain
oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia.
Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko kouluyhteisöä tukevana
yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lisäksi oppilailla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.
Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko kouluyhteisössä edistetään oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovai-
14
kutusta ja osallisuutta sekä kouluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.
Yhteisöllisestä oppilashuollosta vastaa oppilashuollon ohjausryhmä, joka huolehtii mm.
yksikkökohtaisten oppilashuoltoryhmien säännöllisestä kokoontumisesta sekä koko koulutoimen yhteisistä kehittämistoimista, joihin voivat osallistua myös ulkopuoliset sidosryhmät.
Myös vanhempien ja oppilaiden osallistuminen oppilashuollon toiminnan kehittämiseen ja
arviointiin on tärkeää. Oppilashuollon ohjausryhmään kuuluvat Ruskolla koulujen johtajat,
koordinoiva erityisopettaja, koulukuraattori ja koulupsykologi.
Yksilökohtaiseen oppilashuoltoon sisältyvät oppilashuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja
kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut ja monialaiset asiantuntijaryhmät.
POISSAOLOT
Etukäteen tiedossa olevaan poissaoloon tulee pyytää koulusta lupa. Luvan enintään viiden
päivän poissaoloon myöntää luokanvalvoja ja sitä pitempiin rehtori. Hakemuslomakkeita
saa kansliasta, tulostamalla lomakkeen Wilmassa olevasta linkistä tai kunnan internetsivulta osoitteesta http://www.rusko.fi/Suomeksi/Sahkoinen_asiointi/Lomakkeet_ja_asiointi
Pääsääntöisesti toivotaan, että perheen yhteiset lomat pyrittäisiin sijoittamaan koulujen
loma-aikoihin. Lomia ei suositella haettavaksi jakson kahden viimeisen viikon aikana, koska silloin on paljon kokeita.
Ellei lupaa ole voitu ennalta pyytää, on oppilaan huoltaja velvollinen välittömästi ilmoittamaan poissaolosta luokanvalvojalle tai merkitsemään poissaolo Wilmaan. Huoltaja voi
Wilman poissaolotoiminnolla ilmoittaa kuluvan päivän poissaolosta klo 12 asti ja klo 12
jälkeen seuraavan päivän poissaolosta. Poissaoloista voi ilmoittaa luokanvalvojalle myös
Wilman pikaviestinä, sähköpostilla tai soittamalla kouluun. Wilman poissaolotoiminnon
kautta tehty ilmoitus näkyy opettajilla Wilmassa.
Selvittämättömät poissaolot huoltaja selvittää Wilman kautta.
Jos oppilas sairauden tai lomamatkan vuoksi on pitkään pois koulusta, tulee hänen sopia
opettajien kanssa opiskelun järjestämisestä joko etukäteen tai heti kouluun palattuaan.
Esim. poissaoloaikana pidettyjen kokeiden tekeminen on hyvä käydä sopimassa mahdollisimman pian paluun jälkeen.
JÄLKI-ISTUNTO
Epäasiallisesti käyttäytynyt tai koulun sääntöjä rikkonut nuori voidaan määrätä jälkiistuntoon.
Jälki-istunto järjestetään joka toinen tiistai klo 15.00. Jälki-istunnon pituus on puoli tuntia
(30 min), yksi tunti (60 min) tai kaksi tuntia (120 min). Mikäli jälki-istunto vaikeuttaa kuljetusoppilaan kotiin pääsyä, toivomme huoltajan ottavan kouluun yhteyttä kuljetuksen järjestämiseksi.
Jos oppilas ilman perusteltua syytä jättää tulematta jälki-istuntoon, lisätään istumisaikaa
60 minuutilla.
15
KIVA-KOULU
KIVA-koulu vastustaa kiusaamista
Maunun koulussa kiusaamisen vastainen KIVA-ohjelma on vakiintunut osaksi koulun toimintaa. Ohjelmaan kuuluu yhteisiä KIVA-teemoja, joita opiskellaan seitsemännellä luokalla
eri oppiaineissa. Koulussa toimii myös kiusaamistapauksia selvittelevä KIVA-tiimi. Maunun
koulun tiimi kokoontuu säännöllisesti joka torstai kuraattorin huoneessa klo 11-11.30.
Ryhmään kuuluvat rehtori Ari Nuorikkala, KIVA-tiimin vetäjä Helka Kalajoki sekä kuraattori
Terhi Mansikka-Lauas.
KIVA-tiimin käsittelyyn ohjataan kiusaamistapaukset, joissa on kyse samaan oppilaaseen
toistuvasti kohdistuvasta tahallisesta pahan mielen, harmin tai haitan aiheuttamisesta.
Systemaattisuuden ja toistuvuuden lisäksi kiusaamiselle on ominaista osapuolten epätasaväkisyys, jolloin kiusaaja on vahvempi ja kiusattu puolustuskyvytön kiusaajaan nähden.
Kiusaamistapauksista ilmoitetaan koteihin tietyin KIVA-ohjelman mukaisin periaattein. Lievissä tai yksittäisissä tapauksissa luokanvalvoja on yhteydessä kiusatun ja kiusaajien koteihin. KIVA-tiimin selvitettäviksi tulevissa vakavammissa tapauksissa koulukuraattori on
yhteydessä koteihin. Yhteydet kiusattujen koteihin otetaan aina mahdollisimman pian tapauksen ilmettyä, mutta kiusaajien koteihin pääsääntöisesti vasta kahden viikon seurantajakson jälkeen. KIVA-ohjelman mukaisesti oppilaalle annetaan aito mahdollisuus korjata
käytöstään itsenäisesti. Kaikkein vakavimmissa ja kiireellisimmissä tapauksissa koteihin
on yhteydessä rehtori.
Maunun koulun puuttumismalli kiusaamis- ja konfliktitilanteisiin löytyy koulun Wilmatiedotteista.
Jos havaitset kiusaamista, ota yhteys KIVA-tiimiin. Ilmoituksen voit lähettää Wilma-viestillä
Helka Kalajoelle tai Terhi Mansikka-Lauakselle.
OPPILASKUNTA
Oppilaskunnan muodostavat kaikki yläkoulun oppilaat. Heidän keskuudestaan valitaan
syyskuun alussa oppilaskunnalle hallitus (yksi jäsen/luokka).
Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus oman koulun kehittämistä kohtaan. Oppilaskunnan hallitus on oppilaiden vaikutuskanava. Se antaa esimerkiksi oppilaiden lausuntoja koulun asioista.
TUKIOPPILASTOIMINTA
Tukioppilastoiminnan keskeinen tavoite on vaikuttaa hyvien toverisuhteiden syntymiseen
sekä yhteisvastuun ja myönteisen ilmapiirin lisääntymiseen koulussa.
Tärkein tukioppilaiden työmuoto on kummiluokkatoiminta. Jokaiselle 7. luokalle on nimetty
3-4 tukioppilasta, joiden tehtävänä on helpottaa ja nopeuttaa uusien tulokkaiden sopeutumista kouluun ja sen työtapoihin. Tukioppilaat järjestävät myös juhlia vuodenaikojen teemojen merkeissä.
16
Lukuvuonna 2014 - 2015 tukioppilaina toimivat:
7A
Rasmus Tiainen 8A
Emma Wuokko 8C
Jonne Nieminen 8D
7B
Senja Laakso 8A
Lauri Laine 8A
Tilda Salonen 8B
7C
Janna Virtanen 8A
Salla Sorjasaari 8A
Jesse Kaipia 8C
7D
Niilo Virtanen 8A
Juho Montola 8A
Katariina Koskelo 8C
7E
Alina Nikula 8A
Sofia Kalliaisenaho 8B
Mia Kanerva 8C
KOULUTERVEYDENHUOLTO
Kouluterveydenhuolto on osa koulun oppilashuolto-, opetus- ja kasvatustyötä. Perinteisen
kasvun ja kehityksen seuraamisen lisäksi siihen kuuluvat sairauksien ennaltaehkäisy ja
varhaistoteaminen. Nykyisin tärkeitä kouluterveydenhuollon alueita ovat ihmissuhdeongelmat ja murrosiän myllerryksiin liittyvät pulmatilanteet. Henkinen hyvinvointi ja päihteiden
käyttöön liittyvät ongelmat ovat myös kouluterveydenhuollossa keskeisiä asioita.
Terveydenhoitajan suorittamat terveystarkastukset tehdään kaikille oppilaille lukuvuoden
aikana. 7. ja 9. luokat pyritään tarkastamaan syyslukukaudella ja 8. luokat keväällä.
8-luokkalaisille tehdään ns. laaja terveystarkastus, johon kuuluvat sekä terveydenhoitajan
että lääkärin tekemät terveystarkastukset. Lääkäri tulee koululle tekemään tarkastuksia
erikseen sovittuina päivinä.
Mikäli oppilaalla on esim. näkemisvaikeuksia tai muita terveydenhoitoon/koulunkäyntiin
liittyviä ongelmia, asiasta voi tulla juttelemaan ennen varsinaista terveystarkastusta.
Terveystarkastuksista tiedotetaan terveydenhoitohuoneen vieressä olevalla ilmoitustaululla, joten seuratkaa ilmoittelua. Ilman ajanvarausta vastaanotolle voi tulla välituntien aikana.
Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat oppilaan terveydenhuolto ja ensiapu koulutapaturmissa,
mutta EI oppilaan SAIRAANHOITO eikä kotona tai vapaa-aikana sattuneiden TAPATURMIEN hoito.
Oppilaiden sairaanhoito hoidetaan oman kunnan terveyskeskuksessa tai jossain muussa
vanhempien valitsemassa hoitopaikassa. Mahdolliset koulutapaturmat hoidetaan pääsääntöisesti Ruskon terveyskeskuksen kautta. Jos tapaturman jälkeen on tarvetta vapautukseen liikuntatunneilta tai koulukyytiin, on asiaa koskevat lääkärinlausunnot syytä toimittaa
viipymättä kouluun.
Mikäli oppilas tarvitsee koulupäivän aikana lääkkeitä, kuten särkylääkkeitä kuukautiskipuihin tai päänsärkyyn, on hyvä kuljettaa tarvittavia lääkkeitä muutama kappale repussa mukana. Opettajainhuoneesta lääkkeitä ei jaeta eikä terveydenhoitajakaan aina ole tavattavissa.
17
Terveydenhoitaja Paula Heilimö on tavattavissa Maunun koulussa seuraavasti:
Puh. 050-5484992
-
ma
ti
ke
to
pe
klo 8.15 - 15.00
klo 8.15 - 15.00
klo 8.15 - 14.00
klo 14.00 - 15.00
klo 8.15 - 14.00
Muut vastaanotot:
- to Kirkonkylän koulu klo 8.15 - 14.00
Muina aikoina voi tiedustella Ruskon terveysasemalta puh.02- 4343150.
HAMMASHOITO
Oppilaiden hammashoito tapahtuu asuinpaikan mukaan Ruskon tai Vahdon hammashoitolassa. Kutsu tarkastukseen ja hoitoon lähetetään hammashoitolasta.
Jos sairastut, ilmoita siitä heti hammashoitolaan, sillä peruuttamaton aika tulee kalliiksi.
KOULUKURAATTORI JA -PSYKOLOGI
Koulukuraattori ja -psykologi ovat koulun oppilashuoltoryhmän jäseniä ja toimivat tiiviissä
yhteistyössä terveydenhoitajan, rehtorin, opettajien ja koko koulun muun henkilökunnan
kanssa. Oppilaita koskevissa asioissa tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös
muiden oppilaan yhteistyöverkostoon kuuluvien tahojen kanssa. Koulukuraattorin ja psykologin tehtäviin kuuluu sekä kouluyhteisön kehittämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn painottuvia osa-alueita että pulmatilanteiden selvittämistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tavoitteena on oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin tukeminen.
Työmuotoja ovat mm. yksilökeskustelut, pienryhmäkeskustelut, verkostoyhteistyö ja konsultaatio. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Koulukuraattoria ja -psykologia sitoo vaitiolovelvollisuus.
Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Kuraattorin työn tavoitteena on tukea ja auttaa oppilasta koulunkäynnissä ja edistää oppilaan sosiaalista hyvinvointia. Kuraattorilta
saa apua, jos nuorella on pulmia esim. kouluun tulemisessa, koulussa työskentelyssä, kaverisuhteissa joko koulussa tai vapaa-ajalla tai hän tarvitsee keskusteluapua perheen elämäntilanteesta johtuvista syistä. Vanhemmat voivat keskustella kuraattorin kanssa kasvatusasioista ja kotitilanteesta. Kuraattori myös tukee opettajia ja koko kouluyhteisöä kasvatustehtävässä. Koulukuraattorin yhteydenotto on useimmiten kutsu yhteistyöhön, tilanteen
selvittelyyn ja tarvittavien muutosten ja tukitoimien yhteiseen pohdintaan. Pääasiallisin
työmuoto on keskustelu ja erilaisten sopimusten ja suunnitelmien tekeminen. Koulukuraattori pystyy tarjoamaan ulkopuolisen näkökulman oppilaan tilanteeseen ja tarvittaessa ohjaamaan eteenpäin tarvittavan tuen saamiseksi. Työskentelyjakson pituus vaihtelee oppilaan tilanteen mukaan.
Koulupsykologin työn tavoitteena on lisätä lasten psyykkistä hyvinvointia koulussa. Pääosa
psykologin asiakkuuksista liittyy koulussa ilmeneviin oppimisvaikeuksiin, keskittymisen ja
tarkkaavuuden pulmiin sekä tunne-elämään ja vuorovaikutukseen liittyviin ongelmiin. Oppimis- ja keskittymisvaikeuksia voidaan tutkia tarkemmin suppealla tai laajalla kartoituksel-
18
la ja suunnitella tutkimustulosten pohjalta sopivat tukitoimet koulutyöskentelyä varten.
Tunne-elämään tai kuormittavaan elämäntilanteeseen liittyvissä pulmissa voidaan sopia
terapeuttisista keskustelukäynneistä, jotka yleensä ovat lyhytjaksoisia. Myös tunneelämään liittyvien syiden pohjalta voidaan tehdä muutoksia oppimissuunnitelmaan. Tarvittaessa koulupsykologi voi ohjata oppilaan jatkotutkimuksiin, etenkin jos oppimisvaikeuden
vuoksi on syytä tehdä neuropsykologisia tai neurologisia lisätutkimuksia kuntoutustarpeen
arvioimiseksi tai jos oppilaan koulunkäynti alkaa vaarantua tunne-elämään kohdistuvan
liiallisen kuormituksen vuoksi.
Oppilaat tai heidän vanhempansa voivat ottaa keskustelutarpeen puheeksi opettajan tai
kenen tahansa oppilashuoltoon kuuluvan kanssa. Psykologiin ja kuraattoriin voi ottaa suoraan yhteyttä puhelimitse, wilman kautta tai sähköpostitse.
Kuraattorin tai psykologin kanssa pääsee keskustelemaan 7 työpäivän kuluessa. Akuuteissa tilanteissa aika pyritään järjestämään jo saman tai seuraavan työpäivän aikana.
Koulukuraattori ja -psykologi ovat myös koulun kriisiryhmän jäseniä.
Koulukuraattorin yhteystiedot:
Terhi Mansikka-Lauas
Puh: 044-4333653 (vastaajaan voi jättää soittopyynnön)
Sähköposti: terhi.mansikka-lauas@rusko.fi
Koulupsykologin yhteystiedot:
Petra Honkanen
Puh: 044-4333644
Puhelinaika: maanantaisin klo 10-11
Sähköposti: petra.honkanen@rusko.fi
KOULURUOKAILU
Kouluateria antaa energiaa opiskeluun
Kouluaterian tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua ja terveyttä sekä auttaa jaksamaan koulupäivän aherruksessa.
Usein kouluruoka on kasvavan lapsen ja nuoren pääateria. Sen pitäisi kattaa noin kolmannes päivän energian ja ravinnon tarpeesta. Mikäli oppilas kokoaa ateriansa kovin niukasti/yksipuolisesti tai jättää aterian kokonaan syömättä, päivittäinen energiansaanti jää liian
vähäiseksi. Kouluateria on tasapainoinen ja monipuolinen silloin, kun noudatetaan ns. lautasmallia, jolloin noin puolet annoksesta on salaattia ja kasviksia, neljäsosa annoksesta
muodostuu peruna/makaroni/riisi-lisäkkeestä ja vajaa neljäsosa on lihaa/kalaa/kanaa. Lasillinen maitoa tai piimää sekä leipä levitteineen täydentää aterian.
Ruotsalaistutkimuksen mukaan aterioinnilla on selvä yhteys nuorten koulumenestykseen
ja jaksamiseen. Aamiaisen väliin jättävä koululainen ohittaa usein myös koululounaan.
19
Huonosti syövä koululainen on oppitunneilla väsynyt eikä jaksa seurata opetusta. Joidenkin oppilaiden kohdalla toistuva päänsärky iltapäivisin voi olla merkki liian vähäisestä ruokailusta.
Kasvun aikana on myös erittäin tärkeää, että huolehditaan päivittäisen kalsiumin saannista. Kalsiumia tarvitaan erityisesti luiden rakennusaineena. Kalsiumin paras ja edullisin lähde ovat maito-valmisteet ja erityisesti maito. Jos maitovalmisteiden käyttö on niukkaa
esim. laktoosin imeytymishäiriön takia, niin suositellaan kalkkitablettien käyttöä. Riittävä
kalsiumin saanti koko elämän ajan auttaa luustoa kehittymään mahdollisimman vahvaksi
ja lujaksi, jotta se kestäisi iän mukanaan tuoman heikkenemisen.
Suomalaiset ovat viime vuosina muuttaneet ruokailutottumuksiaan parempaan suuntaan.
Kasvisten, marjojen ja hedelmien kulutus on kasvanut. Nykyään suositaan vähärasvaisia
maitotuotteita ja rasvan laatu on parantunut. Nuorten kohdalla tilanne ei ole aivan yhtä hyvä. Eri puolilla maata tehtyjen paikallisten tutkimusten perusteella voidaan todeta, että
nuorten pitäisi käyttää enemmän perunaa, ruista, kasviksia ja hedelmiä. Vaikka nuoret
ovat kiinnostuneita kasvisruokavalioista, todellisuudessa tuoreiden kasvisten päivittäiskäyttäjien osuus on melko pieni sekä pojilla että tytöillä. Makeisten käyttö ja aterioiden korvaaminen makeisilla ja pikaruualla ei myöskään ole kovin harvinaista.
Riittävä aamupala kotona sekä monipuolinen lounas koulussa antavat puhtia päivän toimintoihin. Kouluruokailu ei ole pelkkää syömistä. Se tarjoaa rentouttavan hetken koulupäivän lomassa. Se on myös opetustilanne: opitaan toisten huomioon ottamista ja käytöstapoja sekä laajennetaan ruokailutottumuksia.
KOULUN KERHOT
Normaalien oppituntien lisäksi koulussa järjestetään oppilaskerhoja. Niihin pääsee ilmoittautumalla kerhoa vetävälle opettajalle. Kerhoista ilmoitetaan syyskuun 2014 aikana sekä
koulun ilmoitustaululla että koulun nettisivuilla. Kerhotoimintaa järjestettäneen alkavana
lukuvuonna ainakin liikunnassa, kuvataiteessa ja musiikissa. Lisäksi aloitettu läksyparkki –
toiminta jatkuu. Läksy – parkkiin on oppilaan mahdollisuus mennä tekemään koulutehtäviä. Toisinaan oppilas myös ohjataan läksyparkkiin.
KOULULIIKUNTA
Liikuntatunteja koskevia ohjeita
Varusteet liikuntatunnilla
Liikuntatuntien mielekkään toteutumisen edellytyksenä on sekä asiallinen pukeutuminen
että kunnollinen peseytyminen tuntien jälkeen. Peseytymistä varten pyyhe mukaan, sisäliikuntaan sopivat verkkarit, shortsit tai trikoot. Tunneilla on hyvä käyttää sisäjalkineita, mutta ne eivät ole pakolliset. Sukkasillaan ei tunneilla voi olla. Ulkotunneilla on oltava verkkarit tai tuulipuku, talvella varustaudutaan riittävän lämpimästi, päälle myös PIPO ja
HANSKAT. Ulkoliikuntatunneilla lenkkikengät ovat oikeat jalkineet (suunnistuksessa ehkä
kumisaappaat). Korut, kellot sormukset yms. on hyvä ottaa pois. Silmälaseja käyttävän
oppilaan on oltava erityisen varovainen tunneilla ja vältettävä tilanteita, joissa lasit voivat
rikkoutua (esim. maalivahtina olo) Rikkoutuneista laseista on välittömästi ilmoitettava opettajalle. Yleensä koulu ei korvaa rikkoutuneita laseja, tilanteet käsitellään kuitenkin aina
tapauskohtaisesti. Talviliikuntaan tulisi olla luistimet tai sukset käytössä. Kyseisiä välineitä
on koululla jonkin verran, tosin ne ovat huonokuntoisia. Uusia välineitä ei kannata koulua
20
varten ostaa, mutta toivottavaa on, että kyseiset välineet saisi lainaamalla toisilta. Voit
tuoda myös omia välineitä liikuntatunneille (esim. mailat, räpylät), mutta koulu ei vastaa
niiden mahdollisesta rikkoutumisesta tai katoamisesta.
Liikunnasta vapautukset, tunneilla loukkaantumiset
Koulun rehtori voi vapauttaa oppilaan kokonaan liikunnan opiskelusta sairauden tai vamman vuoksi, mikä aiheuttaa erittäin suuria esteitä osallistumiselle. Liikunnanopettaja voi
vapauttaa oppilaan liikuntaan osallistumisesta huoltajan kirjallisen ilmoituksen tai lääkärintodistuksen perusteella. Tällöin oppilaan tulee olla kuitenkin mukana liikuntatunneilla ja
auttaa sairauden tai vamman mukaan tunnin kulkua tai opettaja voi antaa hänelle muita
tehtäviä. Vakaumuksensa vuoksi, huoltajan niin halutessa, oppilas voidaan vapauttaa
esim. tanssin opetuksesta, jolloin oppilaalle järjestetään muuta liikuntaa. Tunneilla loukkaantumisesta on ilmoitettava opettajalle välittömästi. Jos esim. nilkan nyrjähdys todetaan
lääkärin hoitoa vaativaksi vasta illalla kotona, on lääkärillä käynnistä ilmoitettava opettajalle vakuutusten takia.
Liikuntapaikoille siirtyminen
Oppilaan on pääsääntöisesti siirryttävä liikuntapaikoille jalkaisin. Opettajan luvalla pyörällä
ajo on sallittua liikennesääntöjä noudattaen, poikkeamatta opettajan kertomalta reitiltä.
Liikunnan arviointi
Liikunnasta annettavaan numeroon vaikuttaa kolme osa-aluetta.1. Oppilaan fyysinen kunto
sekä lihaskunto että hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto. 2. Oppilaan lajitaidot osoitettuna koululiikuntatunneilla. 3. Oppilaan asenteet liikuntaa ja omaa terveyttä kohtaan. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota asialliseen liikuntavarustukseen ja oman hygienian hoitoon sekä muiden oppilaiden huomioimiseen. Oppilas saa onnistumisestaan myös välitöntä verbaalista palautetta ja oppilaita pyritään kannustamaan. Arviointia pyritään myös
ohjaamaan itsearvioinnin suuntaan.
Tyttöjen liikunta, alustava suunnitelma
SYKSY
viikot
liikunta
varusteet
paikka
33 - 36
37 - 39
40 - 42
43 - 44
43 – 48
49 - 51
yleisurheilu
jalkapallo+ulkopelit
suunnistus
telinevoimistelu
sisäpalloilu
tanssi
ulkoliikuntavarustus
ulkoliikuntavarustus
ulkoliikuntavarustus
sisäliikuntavarustus
sisäliikuntavarustus
sisäliikuntavarustus
kenttä
kenttä
lähimaastot
liikuntahalli
liikuntahalli
yläsali
viikot
liikunta
varusteet
paikka
2 -5
6-9
10 - 13
14 - 17
18 - 22
jääliikunta
sisäpalloilu
kuntojakso
kuntojakso
pesäpallo
ulkoliikuntavarustus
sisäliikuntavarustus
sisäliikuntavarustus
ulkoliikuntavarustus
ulkoliikuntavarustus
KK:n kenttä
liikuntahalli
liikuntahalli
lähiseutu
hiekkakenttä
KEVÄT
21
Poikien liikunta, alustava suunnitelma
SYKSY
viikot
liikunta
varusteet
paikka
33 - 36
37 - 40
41 - 44
45 – 49
50 - 51
ylsisurheilu
suunnistus+lenkkeily
jp+muita pallopelejä
sisäpalloilu+telinev.
tanssi
ulkoliikunta
ulkoliikunta
ulkoliikunta
sisäliikunta
sisäliikunta
kenttä
koulu + hiihtokeskus
kenttä
liikuntahalli
yläsali
viikot
liikunta
varusteet
paikka
2-5
6-9
10 – 13
14 - 17
18 - 22
salibandy
jääpelit
sisäpalloilu+sisäkunt.
kuntojakso
pesäpallo
sisäliikunta
ulkoliikunta
sisäliikunta
ulkoliikunta
ulkoliikunta
liikuntahalli
KK: kenttä
liikuntahalli
lähiseutu
kenttä
KEVÄT
TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI
Koulun erityisopettajina toimivat:
Marika Laaksonen
7.lk
puh. 044-4333642
marika.laaksonen@rusko.fi
Meeri Räsänen
8.-9.lk
puh. 044-4333643
meeri.rasanen@rusko.fi
Timo Aarnio
pienryhmä puh.044-4333640
timo.aarnio@rusko.fi
Kaikille voi jättää soittopyynnön koulun kansliaan puh. 044-4333630.
Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan
silloin, kun yleinen tuki ei riitä.
Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan
suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää.
Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko
yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityisen tuen oppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja heillä voi olla yksilöityjä oppimääriä. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä hallinnollinen päätös erityisen tuen oppilaaksi siirtämisestä.
22
Opetuksen erityiset painoalueet
Yhtenä eriyttämisen menetelmänä voidaan käyttää opiskelun erityisten painoalueiden
määrittelyä, jolloin oppilas keskittyy niiden opiskeluun. Tavoitteena on auttaa oppilasta ottamaan haltuun opinnoissa etenemisen kannalta välttämättömät sisällöt. Keskittymällä
olennaiseen oppilaalle jää voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan.
Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan käyttää vain tehostetun tai erityisen tuen aikana ja
painoalueiden määrittely on oppilasta opettavan opettajan tehtävä. Painoalueet määritellään oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa niissä oppiaineissa, joiden oppimäärää ei ole
yksilöllistetty.
Opiskelun erityiset painoalueet muodostetaan opetussuunnitelmassa määritellyistä, oman
vuosiluokan keskeisimmistä sisällöistä eli ns. ydinsisällöistä. Tällöin oppilas pyrkii edelleen
oman vuosiluokkansa tavoitteisiin; painoalueet eivät siis voi olla esimerkiksi alempien vuosiluokkien tavoitteita tai sisältöjä.
Opiskelun erityisiin painoalueisiin keskittynyt opetus on useimmiten luonteeltaan väliaikainen ratkaisu, ja opetuksen sisältöjä lisätään oppilaan edistymisen mukaisesti.
Opetuksen yksilöiminen
Oppilaalle, joka ei kykene saavuttamaan yleisopetuksen tavoitteita kohtuullisessa ajassa,
voidaan laatia oppiainekohtainen yksilöity opintosuunnitelma, joka kirjataan HOJKSiin. Yksilöimistä harkittaessa neuvotellaan oppilaan vanhempien, aineenopettajan ja koulupsykologin kanssa eli laaditaan pedagoginen selvitys. Oppilas siirtyy/ jatkaa tällöin erityisen tuen
oppilaana, erityisen tuen päätöksen vahvistaa johtava rehtori.
Vuosiluokkaan sitomaton opetus
Oppilas voidaan siirtää vuosiluokkaan sitomattomaan opetukseen, mikäli hänellä on sairauden tai muun syyn takia jäänyt jälkeen opinnoissa. Tällöin oppilas voi vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan edetä opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaan. Järjestely tuo
joustoa sekä opetusjärjestelyihin, opinnoissa etenemiseen että oppilaan arviointiin.
ARVIOINTI
Tavoitteena oppilaan arvioinnissa on terve kuva omista tiedoista, taidoista ja
työskentelytavoista. Oppilaan tiedollisten taitojen lisäksi hänen työskentelytapansa ja käyttäytymisensä ovat arvioinnin kohteena. Kokonaisvaltaisen arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa oppilasta parempiin suorituksiin ja
auttaa häntä kasvamaan terveeksi, vastuuntuntoiseksi ja taitavaksi aikuiseksi.
Arvioinnin on oltava oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja päättöarvioinnin osalta
muiden koulujen kanssa vertailukelpoista. Arvioinnin on annettava oppilaalle
realistinen ja monipuolinen kuva hänen koulumenestyksestään ja hänen mahdollisuuksistaan selviytyä jatko-opinnoissaan.
23
Todistukset ja tiedotteet
Oppilaan arviointi jakaantuu kolmeen osaan:
- oppilaan itsearviointi
- opettajan suorittama arviointi opintojen aikana
- päättöarviointi.
Opettajat teettävät opettamissaan aineissa oppilailla itse arviointeja, joilla kehitetään oppilaan kykyä hahmottaa omaa osaamistaan ja työskentely-tapojaan.
Lukuvuoden aikana oppilaalle annetaan kolme jaksotodistusta. Terveystieto
arvioidaan kahden jakson jälkeen. Käyttäytyminen arvioidaan jokaisen jakson
päätteeksi. Viimeisen jakson todistus on myös lukuvuositodistus, josta ilmenee
oppilaan luokalta siirtäminen.
Määrämuotoisten todistusten lisäksi opettajat käyvät oppilaiden kanssa arviointikeskusteluja ja antavat sanallista palautetta opintojen etenemisestä myös
huoltajille. Sanallinen arviointi voi olla todistuksen liitteenä tai voidaan toimittaa
huoltajille esimerkiksi kokeiden yhteydessä tai suullisesti.
Kokonaan suoritetun peruskoulun oppimäärän jälkeen oppilaalle annetaan
päättötodistus, jossa oppilas asetetaan vertailukelpoiseen asemaan muiden
koulujen oppilaiden kanssa.
Lukuvuosiarviointi
Oppilas siirretään luokalta seuraavalle, jos hän on saanut kaikissa aineissa
hyväksyttävän arvosanan. Oppilas jää luokalleen, jos hän saa lukuvuositodistukseen hylätyn arvosanan eikä ole erillisissä kuulusteluissa sitä suorittanut.
Lisäksi oppilas voidaan jättää luokalle, mikäli todetaan, että hän ei ole riittävän
kypsä seuraavalle luokalle ja siitä on hänelle hyötyä. Huoltajalle on varattava
mahdollisuus tulla kuulluksi. Päätöksen luokalta siirtämisestä tai luokalle jäämisestä tekevät oppilaan opettajat ja rehtori yhdessä.
Hylätyssä oppiaineessa on järjestettävä uusintakuulustelu kesäkuun loppuun
mennessä. Tarkemmat päivät määritellään vuosittain.
Huoltaja voi anoa kirjallisesti luokalle jättämistä ennen lukuvuoden koulutyön
päättymistä.
Sanallinen ja numeroarviointi
Vuosiluokilla 7.-9. käytetään numeroarviointia, jota voi tukea sanallinen arviointi. Oppilaan suoritukset arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja siellä oleviin hyvän osaamisen kuvauksiin. Jokainen jaksoarviointi perustuu jokaisessa oppiaineessa edelliseen arviointiin.
Myös oppilaan työskentely tavoitteiden saavuttamiseksi vaikuttaa arviointiin.
Sanallisella arvioinnilla ohjataan oppilaan työskentelytapoja ja annetaan lisäpalautetta, joka voi olla joko kirjallista tai suullista.
Valinnaisaineiden arviointi
Valinnaisten aineiden, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuo-
24
siviikkotunnin oppimäärän, arvioinnissa käytetään numeroarviointia. Mikäli valinnaisaineen opinnot keskeytyvät, merkitään päättötodistukseen opiskeltu
vuosiviikkotuntimäärä ja arvio “osallistunut”.
Erilliskurssit arvioidaan muodossa suoritettu / hylätty. Lisäksi päättötodistukseen voidaan liittää sanallinen arvio.
Mikäli sanallisesti arvioitu erilliskurssi katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, voi sen suoritus vaikuttaa lisäksi kyseisen yhteisen aineen
arvosanaan korottavasti.
Päättöarviointi
Päättöarvioinnin tehtävänä on määrittää perusopetuksensa päättävän oppilaan osaamisen taso päättövaiheen vuosiluokilla 8 ja 9. Päättöarviointi on valtakunnallisesti vertailukelpoista ja osaaminen arvioidaan perusopetuksen
päättöarvioinnin kriteerien perusteella. Oppilaan päättöarviointi suhteutetaan
Opetushallituksen arvosanalle kahdeksan laatimiin arviointikriteereihin.
Päättöarviointi perustuu Maunun koulun jaksoarviointiin, jossa jokainen uusi
jaksoarvosana nojautuu edelliseen jaksoarvosanaan. Näin viimeinen jaksoarvosana on myös oppilaan päättöarvosana, jossa siis on otettu huomioon 8.ja
9. luokan aikana saavutettu osaamisen taso (8.ja 9. luokan aikana saadut arvosanat).
Itsearviointi
Lukuvuoden aikana oppilaalle luodaan eri aineissa tilanteita, joissa hänelle
voidaan antaa palautetta tekemästään itsearvioinnista. Itsearviointia voidaan
kehittää kannustavalla palautteella (kurssiarvioinnit, arviointikeskustelut)
Työskentelyn arviointi
Tietojen lisäksi oppilaan opiskelussa arvioidaan hänen tapaansa työskennellä
tunneilla, harjoituksissa ja kokeissa.
Oppilaan työskentelyn arvioinnilla ohjataan oppilasta kehittämään työn suunnittelu- ja toteuttamistapaa itse arvioinnin kautta. Työskentelyn arviointi on osa
oppiaineiden arviointia.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut
ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Käyttäytyminen
arvioidaan jokaisen jakson jälkeen.
Käyttäytymisen numeroa ei merkitä päättötodistukseen eikä erotodistukseen.
Käyttäytymisen arvioinnin suorittavat oppilasta opettavat opettajat yhdessä.
Erityisopetuksessa olevan arviointi
Oppilaalle, joka koulumenestyksensä takia on otettu tai siirretty erityisopetukseen, laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOJKS), jossa
määritellään oppilaan opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arvioinnin
perusteet.
Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevien oppilaiden vuosiluokalta siirtämi-
25
sestä päätetään erikseen jokaisen henkilökohtaisen opetussuunnitelman yhteydessä.
Vieraskielisten arviointi
Vieraskielisen oppilaan äidinkielen opintoja on arvioitava suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti. Näin tapahtuu myös siinä tapauksessa, ettei
suomi toisena kielenä -opetusta järjestetä.
Oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden arvioinnissa.
Muun kuin oppivelvollisen arviointi
Peruskoulun oppimäärän voi suorittaa myös erillisissä tutkinnoissa. Jos oppilas on suorittanut koko peruskoulun oppimäärän, annetaan hänelle päättöarviointi. Todistus voidaan antaa myös yhden tai useamman oppiaineen suorittamisesta.
Muutoksenhaku
Oppilaan huoltaja voi ennen lukuvuoden koulutyön päättymistä pyytää oppilaan vuosiluokalle jättämistä, mikäli se on hänen koulumenestyksensä takia
tarkoituksenmukaista. Pyyntö tehdään kirjallisesti rehtorille. Päätöksen asiasta
tekevät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.
Jos oppilaan huoltaja ei ole tyytyväinen oppilaan saamaan arviointiin, on hänellä kaksi kuukautta aikaa pyytää arvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Rehtorin ja oppilaan opettajien uuteen päätökseen voi hakea oikaisua
lääninhallitukselta.
Tarkemmat muutoksenhakuohjeet saa koulun kansliasta.
VAARALLISEN TYÖN TEKEMISESTÄ
Sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä valtioneuvosto on antanut
15.6.2006 asetuksen (457/2006) nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja
vaarallisista töistä. Asetus tuli voimaan 1.8.2006.
Asetuksessa säädetään muun muassa perusopetukseen liittyvästä työstä.
Asetuksen mukaan peruskoulun seitsemännestä luokasta lähtien oppilaat voivat iästään riippumatta opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä
asetuksessa tarkoitettua vaarallista työtä, jos se on opetuksen toteuttamiseksi
välttämätöntä ja voidaan tehdä turvallisesti.
Erityistä huomiota on lisäksi kiinnitettävä siihen, että työvälineet ja suojaimet
ovat oppilaille sopivat ja turvalliset käyttää.
Asetus edellyttää, että perusopetuksen 7-9 vuosiluokan oppilaan huoltajalle
ilmoitetaan etukäteen vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista.
Vaarallinen työ on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen
(128/2002) esimerkkiluettelossa. Esimerkkiluettelossa vaarallinen työ on luoki-
26
teltu mekaanisiin, kemiallisiin, fysikaalisiin, sähköisiin ja biologisiin vaaratekijöihin sekä ruumiilliseen liikarasitukseen.
Perusopetuksen 7-9 vuosiluokilla Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti teknisen työn opetuksessa sekä fysiikan
ja kemian (ja mahdollisesti myös biologian, kuvaamataidon ja tekstiilityön)
käytännön harjoitustöissä käytetään vaarallista työtä koskevan asetuksen
esimerkkiluettelossa mainittuja mekaanisia koneita, laitteita ja työvälineitä kuten esimerkiksi vannesahaa, höyläkonetta ja pyörösahaa sekä kemiallisia aineita ja valmisteita kuten esimerkiksi laimeita happoja sekä sähköisiä laitteita.
Perusopetuksen 1-6 vuosiluokilla asetuksen mukaisten vaarallisten aineiden,
koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttö on kielletty.
Lisätietoja asiasta antavat koulun rehtori ja asianomaisten aineiden opettajat.
MUITA YHTEISTYÖTAHOJA
Ruskon nuoriso-ja vapaa-aikapalvelut
Nuorisopalvelut tekevät laaja-alaisesti kunnan alueella nuorisotoimintaa. Toiminta sisältää avointa nuorisotalotoimintaa, retkien ja leirien sekä erilaisten
teemailtojen järjestämistä. Nuoriso-ohjaajilta saat apua opiskelu- tai työharjoittelupaikkojen löytämiseen. Nuorisopalvelut ovat tukemassa nuorten omia vaikuttamismahdollisuuksia nuorisovaltuuston ja aloitekanava.fi-palvelun kautta.
Ruskon kunnan alueella on kaksi nuorisotaloa. Nuorisotalo on turvallinen ja
päihteetön vapaa-ajan paikka, jossa kaikki noudattavat yhteisiä sääntöjä. Talolla voit mm. pelata biljardia, pingistä, pleikkaria, x-boxia sekä erilaisia korttija lautapelejä, lukea lehtiä, katsoa telkkua, kuunnella musiikkia tai vain poiketa
kahville ja vain viettää aikaa kavereiden kanssa. Toisinaan talolla leivotaan,
taiteillaan ja kisaillaan. Nuoriso-ohjaajilta saat myös tarvittaessa apua ja neuvoja mieltä askarruttavissa asioissa. Nuorisotalon käyttö on maksutonta ja voit
tulla paikalle juuri silloin kun sinulle sopii.
RUSKON NUORISOTALO (Vanhatie 11, 21290 Rusko))
VAHDON NUORISOTALO (Laukolan koulutie 2A, 21310 Vahto)
Aukioloajat tulevat koulun ilmoitustaululle sekä nettiin.
Poikkeukset aukioloajoissa mahdollisia, ajankohtaiset tiedot saat nuorisotalojen ilmoitustauluilta tai kunnan kotisivuilta www.rusko.fi Tarkat aukioloajat
myös Ruskon nuorisotalo FB sivulla. Nuorisotiloilla on käytössä maksuton
nuorisokortti. Hakemuksen saat ohjaajalta tai tulostamalla sivulta
www.pointti.info/nuorisokortti
Nuoriso-ohjaajat löytyvät myös FB.stä Nuoriso-ohjaaja Tiina Laiho sekä Nuoriso-ohjaaja Johannes Vainio ja Nuoriso-ohjaaja Riia Koskinen.
NUORISO-OHJAAJAT MAUNUN KOULULLA
Ruskon nuoriso-ohjaajat Tiina ja Johannes ovat tavattavissa Maunun koulun
ala-aulassa tiistaisin klo 10.30-12.00. Voit ilmoittautua mukaan retkille ja tapahtumiin, jutella mieltä painavista asioista, hakea lisää tietoa nuorisotoimin-
27
nasta, esitellä omia toimintaideoitasi tai tulla muuten vaan moikkaamaan ja
vaihtamaan kuulumisia.
Torstaisin 09-12 Johannes koulupäivystyksessä, myös erityisryhmien käytössä
sovitusti.
YHTEYSTIEDOT
Tiina Laiho 044 4333676
(tiina.laiho@rusko.fi)
Johannes Vainio 044 4333677
(johannes.vainio@rusko.fi)
Riia Koskinen 044 4333678
(riia.koskineni@rusko.fi)
Ruskon seurakunnan toimintaa
Isoskoulutus rippikoulun käyneille nuorille joka keskiviikko klo 18-20.00 Pilttipubissa. Nuortenillat alkavat keväällä.
Vuoden 2015 ripareista tiedotetaan Maunun koulussa. Ripari-info on 18.9.,
jossa kahdeksasluokkalaiset saavat tietoa vuoden 2015 rippikoulusta. Rippikouluinfo postitetaan myös koko ikäluokalle ja on nähtävillä Ruskon seurakunnan nettisivuilla.
Maata Näkyvissä –festarit tulossa 14-16.11.2014! Lisätietoja saa Tarmolta.
Tervetuloa liittymään Ruskon seurakunnan nuorten fb-ryhmään, niin olet kuulolla tulevista leireistä ja tapahtumista!
YHTEYSTIEDOT
www.ruskonseurakunta.fi
Nuorisotyönohjaaja
Risto Hiltunen
risto.hiltunen@evl.fi
040 5325 225
Nuorisopappi
Tarmo Halttunen
tarmo.halttunen@evl.fi
044-7203704
28
RUOKALISTA 2014 - 2015
1. Viikko
2. Viikko
MA Kalakiusaus L, G
Salaatti
Kalavuoka L,G
Perunat
Salaatti
TI Puuro L kuningatarkeit- Kebakot L
to L,G
Leikkele ja leikele
Perunat
Juustokastike L
Salaatti
KE Broileri-pesto-
3. Viikko
4. Viikko
Kasvisosekeitto L,G Kinkkukiusaus L, G
Grahamlihapiirakka
Hedelmä
Salaatti
5. Viikko
6. Viikko
7. Viikko
Broilerkiusaus L, G
Kebabkiusaus L,G
Lihaperunasoselaatikko
L,G
Salaatti
Salaatti
Salaatti
Jauhelihakastike L
Pasta
Kirkas
Lihamakaronilaatikko L Makkara L, G
Kala-kasviskeitto L, G
Perunasose L, G
Broilerpastavuoka L
Salaatti
Pehmeä leipä
Hedelmä
Salaatti
Ketsuppi
Salaatti
Sinappi, Ketsuppi
Salaatti
pekonipasta L
Värikäs broilerikastike L Lihapullat L
Riisi
Perunasose L,G
Lasagnette L
Lihakastike L
Perunat
Broiler-nuudeliwokki L Kalapyörykät L
Perunat
Kermaviilikastike L,G
Salaatti
Salaatti
Salaatti
Keitetty kasvis
Salaatti
Salaatti
TO Juurestarhan possupata Kaalilaatikko L,G
Keitetty kasvis
L,G
Perunat
Puolukkahillo
Kalkkunakastike L,G Härkää juustokastikPerunat
keessa
Perunat
Nakkiperunasoselaatikko L,
G
Tuorejuustolohi L,G
Perunat
Nakkikastike L
Perunat
Salaatti
Salaatti
Salaatti
Salaatti
Salaatti
Salaatti
Salaatti
Makkarakeitto L,G
Hernekeitto L, G
Sipuli
Sinappi
Lihakeitto L, G
Lohikeitto L,G
Hernekeitto L,G
Sipuli
Sinappi
Broilerikeitto L,G
Pehmeä leipä
Juusto
Hedelmä
Pehmeä leipä
Hedelmä
Pehmeä leipä
Hedelmä
Pehmeä leipä
Porkkanapala
Pehmeä leipä
Hedelmä
Pehmeä leipä
Hedelmä
PE Jauhelihakeitto L,G
Pehmeä leipä
Jäätelö
Ruokalista muutokset mahdollisia
Joka päivä tarjolla lisäksi näkkileipää, maitoa, margariinia ja piimää.
L - Laktoositon
VL - Vähä laktoosinen
G - Gluteeniton