Oppe nyt wanha ia noori. - Verkko
INFO- 3/2012 Oppe nyt wanha ia noori. Lue sijs hyue lapsi teste / Alcu oppi ilman este. Päätoimittajat Annele Saikkonen Ilkka Numminen kieleke@lists.utu.fi Kirjoittajat Kirsi-Maria Nummila Annele Saikkonen Matilda Herjanto Leo Valjanen Kaija Kauppinen Ilkka Numminen Elina Ahola Mikael Varjo Pauliina Laaksonen Meri Heikkilä Anna Rytkönen Ilkka Posio Janina Jokimies Leena Leppänen Riikka Sandberg Siiri Vainio Teemu Palanne Jusbe Kuvat Kansi: Katarina Kapiainen Ilkka Numminen Ilkka Hemmilä Janina Jokimies Karoliina Korpilahti Johanna Sydänoja Louna Karjalainen Olli Törmä Ilkka Posio Ulkoasu Päätoimittajat Painopaikka Turun yliopiston Uniprint Painos 125 kpl Verkkolehti www.kieleke.fi Kieleke 3/2012 3Pääkirjoitus 4 Faktaa suomen kielen oppiaineesta 5 Suomen kielen henkilökunta 2012–2013 6 Pääsykokeista publiikkiin – suomen kielen opiskelijan ABC 8 Esittelyssä: proffat 10 Jotain tutkittavaa Ainejärjestösi 11 12 13 14 16 18 20 21 22 Ainejärjestön puheenjohtajan tervehdys Ainejärjestön kopon tervehdys Elämäni fuksina Tutkinto rakennetaan tukevaksi sivuaineilla Ihanat, kamalat pedarit S2-alaa etsimässä Ylistys sivuaineelle! Vastavalmistuneet fennistit pysyvät kortistosta kaukana Kiinni työelämään 25Vaihtoon! 26 Esittelyssä: tuutorit 29 Opiskelija-asuminen: yksin, kaksin vai solussa? 30Evästä! 32 Haalarit tekevät fennistin 33 Viitat päällä yliopistolla! Keitä he ovat? 34 Keksi jotain tekemistä 36 Le baariopas de Turku 38 Sitsit – akateeminen pöytäjuhla 40 Kadonnutta motivaatiota etsimässä 41 Fennisti testaa: Turun kirpparit 42 Jusbe jeesaa Pääkirjoitus Kieleke 3/2012 Ihmisissä on kaiken taika Elokuussa 2007 muuan Ilkka, 18, osallistui Turun yliopiston Luonnontieteidentalo I:ssä elämänsä ensimmäiselle yliopistoluennolle. Muistiinpanoja, eikä juuri muistikuvia, luennosta ei jäänyt. Elokuussa 2009 eräs Annele, 19, osallistui samanlaiselle Luonnontieteidentalo I:n yliopistoluennolle. Muistiinpanot ja muistikuvat ovat siltäkin luennolta hävinneet. Niiden syksyjen muistot syntyivät tuutoritapaamisissa, kuppiloissa ja Fennicumilla. Elokuussa 2012 Ilkka ja Annele työskentelevät yhdessä ainejärjestölehden parissa eri puolilla Suomea. Takana on kelvollinen määrä opintopisteitä ja vuosia. Ilkka on ollut Annelen tuutori, he ovat toimineet samassa Kannan hallituksessa, ja muutenkin kaksikko on tutustunut kanssaopiskelijoihin kiitettävällä aktiivisuudella. Suomen kielessä sitä sanotaan toisiin ihmisiin ystävystymiseksi, mutta kauluspaitakieli taitaa puhua verkostoitumisesta. Saman kolikon kääntöpuolia, yhtä kaikki. Yhteisöllisyys on olennaisen tärkeää. Lämminhenkisyyden luominen ympärilleen on fuksisyksyn parasta antia. Ympäristö, tai ainakin opinahjo, on opintonsa aloittavalle uusi. Siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Temmeltäkää rauhassa, kurlatkaa kuppiloissa ja kiroilkaa kirjatenteissä. Toivottavasti ette unohda pyytää sitä hiljaisinta ja ujointa mukaanne. Kysyminen voi olla kaunis teko. Siispä verkostoitukaa. Opiskeluaikana vertaistuki musertavan kirjatentin tai kirjallisuuden analyysityön pähkäilyjen kanssa voi olla mielenterveyden pelastava lääke. Kun yliopiston ovet jäävät taakse, voi opiskelukaveri tarjota tai vinkata vapaista työpaikoista. Työnsaanti kun harvoin on liian helppoa. Hyvä esimerkki verkostoitumisesta on tämä käsiäsi hivelevä Kieleke. Sen syntymisessä ovat auttaneet monet tutut, niin uudet kuin vanhat, opinnoista kuin kesätoimittajuuden kautta saadut. Lehti on saanut ilmeensä Facebookin, sähköpostin ja varmaan telepatiankin kautta kesän viileinä iltoina. Jos ette muuta, niin käyttäkää lehteä vaikka jään rikkomiseen kurssikavereiden kesken. Nauttikaa, Ilkka ja Annele 3 Kieleke 3/2012 Henkilökunnalta Faktaa suomen kielen oppiaineesta Kirsi-Maria Nummila S mus, ja hän on perehtynyt kaupalliseen nimistöön. Kirsi-Maria Nummilan erityisaloja ovat sanastontutkimus, sananmuodostus ja vanha kirjasuomi. Viron kieltä ja kulttuuria opettava Eve Mikone on erikoistunut ekspressiivisanaston tutkimiseen. Heidän lisäkseen on opettajia, jotka antavat opetusta pääasiassa muille kuin suomen kielen opiskelijoille. Kirsti Siitonen vastaa Suomen kielen ja kulttuurin opetuksesta ulkomaalaisille ja Ulla Palomäki Kääntämisen ja tulkkauksen suomen kielen opetuksesta. Tommi Kurki puolestaan opettaa kirjallista viestintää humanistisen tiedekunnan opiskelijoille. Suomen kielen opettajatuutorina toimii oppiaineen tohtorikoulutettava (ent. assistentti), joka on tohtorinväitöskirjaa tekevä jatko-opiskelija. Hän huolehtii opiskelijoiden neuvonnasta ja tiettyjen kurssien opetuksesta. Myös muut linjan jatko-opiskelijat eli tutkijakoulutettavat saattavat osallistua opetukseen. Toimistosihteeri Hannele Pajulalta saa apua monissa käytännön asioissa, kuten tentteihin ilmoittautumisessa. Hänet tavoittaa vastaanottoaikoina päivittäin. Suomen kielen linjalla on myös muuta henkilökuntaa. Lauseopin arkisto sekä erilaiset projektit ja tutkimushankkeet työllistävät tutkijoita ja tutkimusavustajia. Muutamien kurssien opetuksesta voi vastata tuntiopettaja. Suomen kielessä on töissä myös harjoittelijoita, jotka ovat omia opiskelijoitamme. Lisäksi on dosentteja, jotka luennoivat omasta erikoisalastaan. He ovat väitelleitä tohtoreita ja tietyn alan asiantuntijoita, jotka voivat olla sekä henkilökunnan piiristä että oman yliopiston ulkopuolelta. uomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus on suurehko oppiaine humanistisessa tiedekunnassa. Oppiaine kuuluu kieli- ja käännöstieteiden laitokseen ja koostuu kahdesta linjasta, suomen kielestä ja suomalais-ugrilaisesta kielentutkimuksesta. Pääaineopiskelijoita on suomen kielen linjalla noin 350 ja opettajia ja tutkijoita yli 20. Suomen kielen linjan opetustarjonta on monipuolista. Se ei rajoitu suomen kielen opettamiseen suomea äidinkielenään puhuville, vaan siihen lukeutuvat myös Suomen kielen ja kulttuurin opinnot ulkomaalaisille ja Viron kielen ja kulttuurin opinnot. Suomen kielen linjan pääasiallinen opetushenkilökunta koostuu professoreista, lehtoreista ja yliopisto-opettajista. Professorit opettavat etenkin syventävien opintojen kursseja. Lisäksi professorit vetävät seminaareja ja ohjaavat pro gradu -tutkielmia ja muita opinnäytetöitä. Opettamisen lisäksi professorit tekevät aktiivisesti tutkimusta. Kaisa Häkkinen, joka on myös suomen kielen linjan esimies, tutkii kirjakielen historiaa, sanastoa ja sanojen etymologiaa. Marja-Liisa Helasvuon erikoisaloja ovat morfologia, syntaksi, kieliopin ja vuorovaikutuksen tutkimus sekä keskusteluntutkimus. Tuomas Huumon erikoisaloja taas ovat kognitiivinen kielitiede, kielioppi, semantiikka ja kontrastiivinen kielentutkimus. Lehtorit ja yliopisto-opettajat opettavat suurimman osan perus- ja aineopintojen kursseista. Opettamisen lisäksi he tekevät myös tutkimusta. Krista Ojutkangas tutkii kieliopillistumista ja on tehnyt muun muassa vertailevaa kielentutkimusta virosta ja suomesta. Paula Sjöblomin erikoisalaa on nimistöntutki4 Henkilökunnalta Kieleke 3/2012 Suomen kielen linjan henkilökunta 2012–2013 Professorit:Kaisa Häkkinen Marja-Liisa Helasvuo Tuomas Huumo Dosentit:Oili Karihalme Leena Kytömäki Krista Ojutkangas Sirkka Paikkala Karl Pajusalu Kirsti Siitonen Paula Sjöblom Lehtorit ja yliopisto-opettajat: Päivi Laine (työstä vapaa sl. 2012) Eve Mikone Kirsi-Maria Nummila (ma.) Krista Ojutkangas Paula Sjöblom Opettajatuutorit: Katri Priiki (ma.) Heidi Salmi (työstä vapaa sl. ja kl. 2012) Toimistosihteeri:Hannele Pajula Lauseopin arkiston tutkija:Nobufumi Inaba Muille kuin suomen kielen linjan opiskelijoille annettava opetus: Lehtori Tommi Kurki. Humanistisen tiedekunnan kirjallisen viestinnän opetus. Lehtori Kirsti Siitonen. Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille. Lehtori Ulla Palomäki. Kääntämisen ja tulkkauksen suomen kielen opetus. Yliopisto-opettaja Tanja Vaittinen. Kääntämisen ja tulkkauksen suomen kielen opetus. 5 ABC Kieleke 3/2012 Pääsykokeista publiikkiin Suomen kielen opiskelijan ABC A I F J G L HK Aineopinnot Perusopintojen ja syventävien opintojen väliin sijoittuva opintokokonaisuus, jossa syvennetään tietoja suomen kielen rakenteesta ja kieleen liittyvistä ilmiöistä sekä opetellaan tieteellisen tiedon hyödyntämistä tekemällä kandidaatintutkielma. Fennicum Rakennus, jossa suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaine sijaitsee. Fennistiikka Suomen kielen tutkimus. Gradu Pro gradu -tutkielma tehdään syventävien opintojen seminaarissa professorin ohjauksessa. Opiskelija saa valita tutkielmansa aiheen itse oman kiinnostuksensa mukaan. Harjoittelu Syventäviin opintoihin sisältyy harjoittelu, käytännöllinen perehtyminen johonkin fennistiikan alaan kuuluvaan tutkimus- tai opetustehtävään tai kirjalliseen työskentelyyn. Harjoittelun voi halutessaan korvata kirjatentillä tai esseesuorituksilla. HOPS Uudet opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman opintojensa alussa henkilökunnan ohjauksessa. Sähköinen eHops löytyy osoitteesta https://nettiopsu.utu.fi/hops. Ilmoitustaulu Alakerran käytävän ilmoitustauluilta löytyvät muun muassa tenttitulokset ja harjoituskurssien ilmoittautumislistat. Niillä tiedotetaan myös muista opetukseen liittyvistä asioista, työpaikkailmoituksista ja yleensä tärkeistä ja ajankohtaisista asioista. Johdantokurssi Suomen kielen opintojen johdantokurssi suoritetaan opintojen alussa. Johdantokurssilla tutustutaan suomen kieleen tutkimusalana ja tutkintoaineena ja perehdytään opiskelutekniikan perusteisiin. Kandidaatintutkielma Aineopintojen seminaarissa tehtävä tutkielma, jonka avulla harjoitellaan tieteellistä kirjoittamista. Kandidaatintutkielmasta käytetään myös nimitystä HuK-tutkielma. Kandidaatti Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK tai hum. kand.) on alempi korkeakoulututkinto. 6 Kirsi-Maria Nummila Kanta Suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö, joka järjestää opiskelijoille vapaa-ajan aktiviteetteja ja osallistuu oppiaineen kehittämiseen. Kannan kautta pääsee vaikuttamaan oppiaineen asioihin. Kieli- ja viestintäopinnot HuK-tutkintoon sisältyvät kirjallisen viestinnän, puheviestinnän, ruotsin kielen ja yhden vieraan kielen kurssit. Kypsyysnäyte Kandidaatintutkielman pohjalta kirjoitettava essee, jolla osoitetaan suomen kielen taito. Kypsyysnäyte suoritetaan HuK-tutkintoon. Linja Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa on kaksi linjaa: suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus. Loppumerkintä Kun kaikki opintokokonaisuuden kohdalla mainitut opintojaksot on suoritettu, haetaan opintokokonaisuuden loppumerkintä. Opintokokonaisuus on valmis vasta sen jälkeen. Luento Yliopistossa annetaan luento-opetusta ja pidetään ABC Kieleke 3/2012 MP T N O S harjoituksia ja seminaareja. Luento kestää kaksi oppituntia. Maisteri Filosofian maisterin tutkinto (FM tai fil. maist.) on ylempi korkeakoulututkinto. NettiOpsu NettiOpsu on Turun yliopiston sähköinen opiskelijatietojärjestelmä. NettiOpsussa voi ilmoittautua tentteihin, tarkastella omia tenttituloksiaan ja opintosuorituksiaan sekä ilmoittautua yliopistoon ja muuttaa henkilötietojaan. NettiOpsuun kirjaudutaan osoitteessa https://nettiopsu.utu.fi/. Opintokokonaisuus Opintokokonaisuuksia ovat perus-, aine- ja syventävät opinnot, joista tutkinto rakentuu. Opiskelija suorittaa pää- ja sivuaineistaan opintokokonaisuuksia. Kokonaisuuksien laajuus ilmoitetaan opintopisteinä. Opinto-opas Opinto-oppaasta löytyvät oppiaineiden opetussuunnitelmat eli tiedot opintokokonaisuuksiin kuuluvista kursseista ja niiden sisällöistä. Opinto-oppaan osoite on http://nettiopsu.utu.fi/opas/. Opintopiste Opintojaksojen ja kurssien laajuutta mitataan opintopistein (op). Opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 26–27 tunnin työpanosta. Pysyäkseen tavoitteellisessa tutkinnon suoritusajassa (5 vuotta) opiskelijan on suoritettava 60 opintopistettä vuodessa. Syventävät opinnot Kolmas opintokokonaisuus, jossa tutustutaan suomen kielen tutkimuksen osa-alueisiin ja tehdään pro gradu -tutkielma. Periodi Opintovuosi jakaantuu neljään periodiin, joista kaksi on syksyllä ja kaksi keväällä. Periodi sisältää seitsemän viikkoa opetusta ja yhden pääsääntöisesti opetuksesta vapaan tenttiviikon. Tentti Tenttejä on erilaisia. Luentokurssien jälkeen järjestetään luentokuulusteluja, joihin ei tarvitse yleensä ilmoittautua erikseen. Kunkin kurssin tenttimiseen järjestetään kolme tenttimismahdollisuutta. Kirjatenttejä suoritetaan laitos- ja tiedekuntatenteissä sekä kesätenteissä, joihin ilmoittaudutaan joko NettiOpsun kautta tai tenttikuorella. Perusopinnot Ensimmäinen opintokokonaisuus, jossa saadaan perustiedot suomen kielen kieliopista ja sanastosta sekä opetellaan tekstien tuottamista ja huoltamista. Publiikki Valmistumisjuhla, joka järjestetään tiedekunnasta valmistuneille maistereille. Sivuaine Sivuaineiksi valitaan humanistisen tiedekunnan tai muiden tiedekuntien aineita. Joihinkin aineisiin saa opiskeluoikeuden vain sivuainekokeen kautta. Sivuainekokeet järjestetään yleensä syksyn alussa. Opiskelijan tulisi valita vähintään yksi sivuaine jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Suoma Suomen kielen opiskelijoiden sähköinen ajankohtaistiedotelista, jolle voi liittyä ottamalla yhteyttä suomen kielen toimistosihteeriin. 7 Tuutori Tuutoreita on kahdenlaisia: opiskelijatuutoreita ja opettajatuutoreita. Opiskelijatuutori on vanhempi opiskelija, joka neuvoo ja opastaa uusia opiskelijoita opintojen alussa. Opettajatuutori on henkilökunnan jäsen, joka auttaa opintojen suunnittelussa ja neuvoo tarvittaessa kaikissa oppiaineeseen liittyvissä asioissa. Kieleke 3/2012 Professorit ESITTELYSSÄ: S uomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorit Kaisa Häkkinen, Marja-Liisa Helasvuo ja Tuomas Huumo vastasivat Kielekkeen kiperiin ja syväluotaaviin kysymyksiin. Ketä ärsyttää tyhjänpäiväinen mahtailu, kuka luottaa huumoriin ärsyttävissä tilanteissa? Entä kuka professoreista kaipaa Kannan legendaarisia sieniretkiä? Lue ja ota selvää professoriemme mielenmaisemasta! PROFFAT 1. Kuka on sankarisi tai ketä ihailet? Miksi? 2. Mikä saa sinut iloiseksi ja vihaiseksi? 3. Mitä haluaisit vielä saavuttaa urallasi? 4. Miksi suomen kieltä on tärkeää opiskella? 5. Mikä on mieluisin muistosi omilta opiskeluajoiltasi? 6. Kuvaile Fennicumin arkkitehtuuria kolmella adjektiivilla. Koonneet: Annele Saikkonen ja Ilkka Numminen 2 Professori Kaisa Häkkinen Tulen iloiseksi, kun saan tehdä järkeviä töitä pätevien ja ahkerien ihmisten kanssa. Tyhjänpäiväinen mahtailu ja uhoaminen, suuret puheet ja katteettomat lupaukset ärsyttävät, mutta niitä maailmassa valitettavasti riittää. 1 Arvostan 1800-luvun kielimiehiä, jotka jaksoivat uskoa suomen kielen tulevaisuuteen ja taistella sen puolesta aikana, jolloin suomen kielellä ei ollut mitään virallisia oikeuksia yhteiskunnassa, ei ollut suomenkielistä virkamiehistöä eikä koulujärjestelmää. Hävettää, kun nykyään ruikutetaan pilkkuvirheistä ja englantilaisista lainasanoista ja pelätään kielen tuhoutumista. Suomalaisilla on nyt täysi valta ja vapaus käyttää ja kehittää omaa kieltään. Jos kieli näissä oloissa tuhoutuu, se on suomalaisten oma vika. 3 Haluaisin varmistaa, että fennistiikan arvo ymmärretään myös fennistiikan ulkopuolella ja että fennistiikan sisälläkin ymmärrettäisiin monipuolisen ja monitieteisen tutkimuksen merkitys. 4 Suomi on suomalaisille maailman tärkein kieli. Käytännön kielitaidon lisäksi sen rakenteesta, historiasta ja käytöstä on hyvä tietää myös jotakin sellaista, mikä ei kuulu tavalliseen arkitietoon. Suomalaista kulttuuria tai edes jokapäiväistä elämää ei voi ymmärtää syvällisesti ilman suomen kieltä. Kaikkien suomalaisten ei tarvitse olla varsinaisia asiantuntijoita suomen kielen alalla, mutta myös asiantuntijoita tarvitaan. 5 Ensimmäisenä opiskeluvuotenani Helsingin yliopistossa suomen kielen peruskursseja pitänyt lehtori Seija Aalto kysyi minulta jotakin ja samalla sanoi olevansa kiinnostunut vastauksestani, koska uskoi minusta tulevan vielä jotakin. Sellainen tunnustus antoi itseluottamusta suomen kielen opiskelijoiden joukkoon joutuneelle aloittelevalle fennougristille. 6 Viileä, vaalea, persoonaton. 8 Professorit Kieleke 3/2012 5 Mieluisimmat muistot sijoittuvat jatko-opintojen ajalle, jolloin opiskelin Yhdysvalloissa. Opiskelutovereissani oli mitä erilaisimpien kielten tutkijoita. Hauskimpia olivat kiihkeät debatit milloin mistäkin kielitieteen kysymyksestä. Saatettiin esimerkiksi keskustella referoinnin verbaaleista ja nonverbaaleista merkeistä puheessa. 6 Kuusikymmenlukulainen, luonnonläheinen, kotoisa. Professori Tuomas Huumo 1 2 Se, joka uskaltaa sanoa ääneen, että keisarilla ei ole vaatteita. Professori Marja-Liisa Helasvuo Iloiseksi minut saavat esimerkiksi ystävälliset ja avuliaat ihmiset. Ammatillisesti ilahduttaa suuresti, kun saa huomata opiskelijoiden innostuvan vaikkapa seminaaritöidensä aiheista ja kehittyvän nuorina tutkijanalkuina. Vihaiseksi minut saa esimerkiksi turha byrokratia ja (koko ajan jatkuva) yritysmaailman huonojen toimintamallien pakkokopiointi yliopistoihin. 1 En taida olla fanitukseen taipuvainen ihminen. Monilla ihmisillä on ihailtavia ominaisuuksia, mutta on vaikea nimetä ketään yksittäistä ihmistä. Tutkimuksen saralla ihailen tutkijaa, joka on luova ongelmanratkaisuissaan ja rehellinen tuloksiaan raportoidessaan. Ohjauksen alalla ihailen ohjattavaa, joka vaikeuksista huolimatta jaksaa viedä työnsä päätökseen. Opetuksessa ihailen opiskelijaa, joka ei ota asioita valmiina vaan pohtii niitä ja uskaltaa tarvittaessa kyseenalaistaa asioita. 3 Kehittyä paremmaksi tutkijaksi ja laajentaa suomen kielen ja kielitieteen tuntemustani. Tässä ammatissa ei koskaan tule valmiiksi. Tällä hetkellä olen innostunut alkamassa olevasta suomalais-virolais-unkarilaisesta yhteishankkeesta, jossa tavoitteena on tutkia vertaillen kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta näitä ja muita sukukieliä. 2 Iloa tuottavat oivallukset, sekä omat että muitten. Suutun aika harvoin, mutta arjen tilanteet aiheuttavat joskus hankausta ja ärtymystä. Usein huumori auttaa. 4 ”Miksi sinä suomea opiskelet, etkö osaa sitä jo?” on monelle suomen kielen yliopisto-opiskelijalle tuttu naljailu. Yliopisto-opiskelu tuo kuitenkin äidinkielen osamiseen aivan uusia näkökulmia, kyvyn nähdä kieli tutkijan näkökulmasta ja analysoida sitä kielitieteen keinoin. Suomen kieli tuo monenlaista mielenkiintoista viestiä menneiden aikojen ihmisten ajattelusta, kun sitä oikein kuuntelee. 3 Haluaisin jatkaa tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä ja saada siinä joitain oivalluksia – ne antavat virtaa jatkaa eteenpäin. 4 Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että suomen kieltä opiskellaan yliopistoissa; näin saadaan suomen kielen asiantuntijoita yhteiskuntaelämän alueille. Kansainvälisesti on tärkeää, että suomen kieltä opetetaan ulkomaisissa yliopistoissa, jotta saadaan suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin tuntijoita eri puolille maailmaa. Suomen kielen tutkimuksella on paljon annettavaa kielitieteelle. Fennistisen tutkimuksen tuloksia pitäisi saattaa enemmän kansainvälisen tutkijakunnan saataville. 5 Tietenkin opiskelijariennot, esimerkiksi Kannan järjestämät legendaariset syksyiset sieniretket – suosittelen hyvän perinteen elvyttämistä uuteen käyttöön! 6 Kulmikas. Kolkko. Virastomainen. 9 Kanta Kieleke 3/2012 Jotain tutkittavaa T Kantaa kannattaa kannattaa Kirsi-Maria Nummila utkielmien ja harjoitustöiden tekeminen on tärkeä osa suomen kielen opintoja. Tutkiva kirjoittaja tarvitsee työtään varten aineiston. Sellaisen voi koota esimerkiksi poimimalla sanoja tai lauseita kirjoista tai lehdistä. Aineiston voi poimia myös Internetistä. Internetin kautta on myös mahdollista tavoittaa suhteellisen vaivattomasti suuriakin määriä ihmisiä. Tätä voi käyttää hyödyksi esimerkiksi kerätessään tutkimusaineistoa kyselykaavakkeen avulla. Aineiston voi koostaa myös puhutusta kielestä, esimerkiksi televisiokeskustelujen kieltä tallentamalla. Kaikkea ei tarvitse aina tehdä alusta asti itse, vaan käytettävissä on myös monia valmiita aineistokokoelmia. Oppiaineella on esimerkiksi laajat keräelmät pitäjittäin koottuja nimiä ja sanoja. Murresanojen lisäksi on tallennettu muun muassa slangisanastoa ja ikivanhoja asiakirjanimiä. Oppiaineen kokoelmien kautta pääsee myös vanhan kirjakielen sanojen jäljille. Sanoja laajempia kokonaisuuksia tutkivalle vertaansa vailla olevan aineiston tarjoaa Lauseopin arkisto. Se on sähköinen murretta ja yleiskieltä käsittävä tekstikorpus. Muita tutkimustarkoituksiin käytettävissä olevia sähköisiä aineistoja ovat oppiaineessa tekeillä olevat Mikael Agricolan teosten morfosyntaktinen tietokanta ja Edistyneiden suomenoppijoiden korpus. Apua oppiaineen kokoelmien käyttöön saa opettajatuutorilta ja Lauseopin arkiston tutkijalta. Oppiaineen ulkopuolella erinomaisia aineistolähteitä suomen kielen tutkijalle tarjoavat esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen arkistot ja Helsingin yliopiston suomen kielen oppiaineen Muoto-opin arkisto. K Annele Saikkonen anta on Turun yliopiston suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö. Se on perustettu vuonna 1961, ja se on yksi suurimmista humanistisista ainejärjestöistä. Kanta toimii suomen kielen opiskelijoiden edunvalvojana. Se tekee yhteistyötä oppiaineen henkilökunnan kanssa esimerkiksi keräämällä palautetta opetuksesta. Lisäksi Kanta järjestää monipuolisia vapaa-ajan aktiviteetteja. Vakiintuneita tapahtumia ovat mm. baaribileet, sitsit, peli-illat, teatteriekskursiot, lomaltapaluuristeily, pikkujoulut, kastajaiset sekä laskiais- ja vappuvastaanotto. Kanta pitää yllä tenttiarkistoa, joka löytyy Kannan nettisivuilta. Arkistosta löytyvät vanhat tenttikysymykset paitsi suomen kielen myös muiden oppiaineiden kursseista. Lisäksi Kanta pitää yllä sijaislistaa. Kannan ytimen muodostaa hallitus, joka valitaan vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa. Hallituksen kokouksiin ovat tervetulleita kaikki yhdistyksen jäsenet. Toimisto sohvineen on yhdistyksen sydän. Kannan toimisto sijaitsee Yo-talo A:n toisessa kerroksessa. Kanta jakaa toimiston yhdessä historian opiskelijoiden ainejärjestön Kritiikin kanssa. Kannan jäseneksi voi liittyä kuka tahansa opiskelija. Opiskeluaikainen jäsenyys maksaa 20 euroa, ja lukuvuoden mittainen jäsenyys maksaa 5 euroa. Jäseneksi voi liittyä Fennicumin aulassa keskiviikkoisin klo 11.45–12.15 pidettävissä päivystyksissä, hallituksen kokouksissa tai myyjäisissä. Kannan nettisivut löytyvät osoitteesta org.utu.fi/tyyala/kanta. 10 Puheenjohtajalta Kieleke 3/2012 Ainejärjestön puheenjohtajan tervehdys Matilda Herjanto, Kannan puheenjohtaja O nnittelut uudesta opiskelupaikasta ja tervetuloa suomen kielen opiskelijoiksi! Kirjoitan tätä tekstiä jo viidennen vuoden opiskelijana, mutta muistan silti elävästi, kuinka jännittävältä yliopisto-opintojen aloittaminen aikanaan tuntui. Edessä oli uusi ja omituinen yliopistomaailma sekä paljon puhuttu opiskelijaelämä. Sama tunne koskettaa tällä hetkellä varmasti monia teistä uusista fukseista. Heti aluksi haluan todeta, että olette kaikki tehneet hyvän valinnan. Turku on mahtava ja opiskelijamyönteinen yliopistokaupunki. Oppiaineemme henkilökunta on mukavaa ja asiantuntevaa. Suomen kielen maisterin koulutusta arvostetaan, ja valmistuneiden työllistymisaste on korkea verrattuna moniin muihin humanistisiin oppiaineisiin. Lisäksi suomen kielen maisterit voivat työskennellä hyvin monilla eri aloilla. Opintojen aloittaminen saattaa aluksi tuntua sekavalta ja loputtomalta uusien asioiden suolta. Uusiin käytäntöihin ja nimityksiin törmää tuon tuosta. Jollekin saattaa tulla yllätyksenä, ettei yliopistossa ole esimerkiksi valmiita lukujärjestyksiä tai että opintotuen saamiseksi tulisi laskea opintopistemääriä ja täyttää lomakkeita. Sivuaineitakin pitäisi olla valitsemassa jo ensimmäisten viikkojen aikana. Osalle vaikeuksia tuottaa pelkästään kotiovelta yliopistolle löytäminen täysin uudessa asuinkaupungissa. Älkää kuitenkaan huolestuko turhaan. Ennen pitkää jokainen teistä tietää, mitä akateemisella vartilla tarkoitetaan, miten laitos- ja tiedekuntatentit eroavat toisistaan tai miksi kaikkialla korostetaan akateemista vapautta ja vastuuta. Akateemisessa suossa tarpomisessa saatte apua tuutoreiltanne. Muistakaa siis osallistua kaikkiin tuutoritapaamisiin! Tapaamisissa saatavan opintoihin liittyvän ohEnnen pitkää jokainen jauksen lisäksi teillä on mahdollisuus tutustua myös kampusalueeseen ja ennen kaikkea kanssafukseihin. Olen var- teistä tietää, mitä ma, että jokainen haluava voi saada yliopistosta paljon uu- akateemisella vartilla sia kavereita. Toivottavasti kaikkien mukaan tarttuu opisketarkoitetaan, miten laitoslun lomassa myös jokunen sydänystävä. Tuutorit tulevat tutustuttamaan teidät myös op- ja tiedekuntatentit piaineemme ainejärjestöön, jota nimitetään Kanta ry:ksi. eroavat toisistaan tai Kanta on opiskelijayhdistys, jonka tarkoituksena on järjesmiksi kaikkialla tää jäsenistölleen monipuolista ohjelmaa kulttuuri- ja liikuntatapahtumista baaribileisiin ja sitseihin. Lisäksi yhdis- korostetaan akateemista tys ajaa jäsenistönsä etua koulutuspoliittisissa asioissa niin vapautta ja vastuuta. oppiaineen kuin koko tiedekunnan tasolla. Kannan toiminnasta vastaa 13-henkinen hallitus, joka vaihtuu vuosittain. Me hallituslaiset vastaamme mielellämme kaikkiin mieltänne askarruttaviin kysymyksiin. Tuonnempana syksyllä valitaan tulevaan hallitukseen toivomme mukaan myös teitä uusia kantalaisia. Loppuun haluan lähettää terveiset myös kaikille muiden vuosikurssien opiskelijoille. Toivottavasti kaikilla oli mukava kesä, ja toivottavasti tästä syksystä tulee sitäkin parempi! “ 11 Kopolta Kieleke 3/2012 Ainejärjestön kopon tervehdys Leo Valjanen, Kannan koulutuspoliittinen vastaava T ervetuloa uudet fuksit! Onnea ennen kaikkea siitä, että pääsette nyt tutustumaan akateemiseen maailmaan ja tiedeyhteisöön, mutta onnea myös tulevaisuutenne kannalta oivasta valinnasta. Suomen kielen opiskeleminen tarjoaa oikein hyvät eväät työelämään sijoittumista ajatellen. Erikseen onnittelen myös niitä kirjoitushetken tietojen mukaan kolmea hyväksyttyä mieshakijaa, miespuolinen äikänope kun on aika kuumaa kamaa työmarkkinoilla. Kun itse hain ja valikoiduin tinakenkäiseen joukkoomme, en itse asiassa tiennyt ollenkaan mihin ryhtyisin valmistumiseni jälkeen. Totta puhuen en juurikaan edes ajatellut asiaa. Myyttinen ylempi korkeakoulututkinto oli kaukana, lähes yhtä kaukana kuin nyt kahden vuoden jälkeen, ja tuntui myyttisyydessään merkityksettömältä. Olinhan tässä, akateemisen urani alussa. Antauduin ikään kuin virran vietäväksi ja olenkin opiskellut nyt paitsi yleistä kielitiedettä ja sosiolingvistiikkaa, myös venäjää. Olen myös lukenut tähtitieteen peruskurssin, joskin tein niin silkasta akateemisesta kiinnostuksesta. Tähän mennessä olen kuitenkin ehtinyt myös katsella, kun vuosikurssitoverini valmistelevat kandejaan, kuunnellut omimman alansa, esimerkiksi opettajan tai toimittajan kutsumuksen kuulleita vanhempia Olinhan tässä, opiskelijoita ja seurannut heidän intoutuneisuuttaan. Myös akateemisen urani eräät minun jälkeeni aloittaneet ovat osoittaneet oma-aloitalussa. Antauduin teisuutta ja tarmoa ammatinvalinnan suhteen. Se on äärimmäisen rohkaisevaa. ikään kuin Itseäni miellyttää romanttinen ajatus kammioonsa virran vietäväksi. (kammio: mikä sana!) uppoutuneesta pölyisestä tutkijasta, vaikka en olekaan täysin varma, soveltuisinko minä siihen. Aivan kuten en ole täysin varma, soveltuisinko paimentamaan yläkoululaisia voimalla seitsemän miehen tai hylkäämään kioskikirjailijoiden käsikirjoituksia kustannustoimittajana kustantamossa, jonka runollinen nimi saa aikaan henkeviä ajatuksia. En ole siis varma mistään. Kandin kirjoittamiselle en ole juuri uhrannut ajatuksia. Syksyllä voisin vihdoin perehtyä siihen kiinan kieleen. Jo kahdessa vuodessa ehtii kuitenkin tapahtua paljon, ja vaikka tulevaisuus vaikuttaisi epävarmalta, ei se muuta miksikään sitä, että sitten kun lopulta (neljän, viiden, seitsemän vuoden päästä) valmistuu, niin sitten valmistuu. Kädessäsi on filosofian maisterin paperit ja olet oman alasi asiantuntija. Myöskään se, että heti valmistumisensa jälkeen (tai kesken opintojen) päättääkin lähteä vaikka suoraan sähköalan oppiin ammattikorkeaan, ei tarkoita, että yliopistossa vietetyt vuodet olisivat hukkaan heitetyt. Itsensä sivistäminen, kuten lukeminen, kannattaa aina. Jos kaikesta huolimatta sun valtaa hämmennys ja kauhu, eipä hätää, sillä Kanta ei unohda omiaan. Ei edes fukseja. Siksipä se järjestää 1.10. työelämäseminaarin, jonne kutsutaan puhumaan suomen kielen maistereita, jotka ovat saaneet oman alansa töitä. Konkreettinen todiste valmistumisen jälkeisestä elämästä! Tarkoitus on tarjota ideoita ja näkymiä tulevaisuuteen, jottei opiskelu tuntuisi päämäärättömältä. Tule siis paikalle! ” 12 Muistelua Kieleke 3/2012 Elämäni fuksina Teksti: Kaija Kauppinen Kuva: Janina Jokimies O li syksyn ensimmäinen päivä. Rantauduin Turkuun aamulla, ja ilmassa leijaili tilanteeseen sopivasti hiuksenhieno utu, kun matkasin satamasta Yliopistonmäelle. Mieleni oli täynnä malttamatonta odotusta maustettuna lievällä jännityksellä. Kaikki oli uutta, vaikka olinkin fuksi jo toista kertaa. Ensimmäisestä kerrasta tosin oli kulunut jo useampi vuosi. Uusi kotikaupunki, uusi opinahjo, uudet kuviot. En tiennyt vielä tässä vaiheessa yhtään, mikä minua tuolla uljaalla mäellä odottaisi. Viihdynkö varmasti? Osaanko tarpeeksi? Miten hyvin opin uutta? Erotunko häiritsevästi joukosta, koska olen aika vanha fuksiksi? Millainen ilmapiiri minua on vastassa? Turun yliopistossa vallitseva miellyttävä ilmapiiri itse asiassa yllätti minut jo pääsykoetilanteessa, enkä ole todellakaan joutunut katumaan valintaani myöhemmin. Henkilökunta vaikuttaa mukavalta, asialliselta ja ammattitaitoiselta. Ainakin he, joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä, vaikuttavat. Yhtään omaa egoa pönkittämättä Kanta on ihana ainejärjestö, jonka toiminta on hyvin paljon muutakin kuin pelkkää kokouksissa istumista. Ajauduin jotenkin vahingossa lopulta mukaan Kannan hallitukseen, kun en malttanut pysyä poissakaan ja halusin tietää lisää. En ole katunut. Kannalla on sitä paitsi käytössään leppoisa toimisto, jonne voi halutessaan mennä vaikka ihan vain löhöilemään luentojen välissä. Kaikilla tällaista etua ei ole. Huomasin syksyn alettua, että Turussa täytyy olla itse aktiivinen, jos haluaa saavuttaa yhtään mitään. Kukaan ei tule kotiovelta hakemaan. Pieni uutuuttaan pihalla oleva opiskelija hukkuu helposti omaan yksinäisyyteensä, jos ei tutustu kehenkään kunnolla. Jännitin etukäteen, millaisten ihmisten kanssa mahdan päätyä opiskelemaan suomen kieltä Suomen Turkuun, kun vihdoin vuosien pohdintojen jäl- keen ymmärsin heittäytyä tälle tielle. Onneksi meistä on moneksi. Vuosikurssimme osoittautui aivan mahdottoman mukavaksi joukoksi piristävän persoonallisia ihmisiä. Mietiskelin tässä eräänä kesäisenä iltana, että fuksivuosissani on havaittavissa hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä. Voisin sanoa, että toinen ja todennäköisesti viimeinen fuksivuoteni päivitti tyylikkäästi ensimmäisen version. Fuksivuonna kuuluu näköjään elää täysillä, kokeilla omia rajoja ja uusia mahdollisuuksia ennakkoluulottomasti, onnistua ja epäonnistua, rakentaa omaa identiteettiä uudelleen, olla lannistumatta vastoinkäymisistä, olla vähän pihalla kaikesta, ottaa asioista selvää, tutustua uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin, verkostoitua, pitää hauskaa vastuullisen opiskelun ohella, ihastua vääriin tyyppeihin, yllättyä vähän kaikesta, myös tenttituloksista, ja päättää kevät huimaan opiskelijavappuun. Fuksivuodet kuuluvat ehdottomasti elämäni parhaisiin vuosiin. Haluankin tähdentää uusille opiskelijoille, että kannattaa ottaa kaikki mahdollinen ilo ja hyöty irti omasta fuksivuodesta. Yleensä tilaisuus ei nimittäin toistu. 13 Kieleke 3/2012 Sivuaineet Tutkinto rakennetaan tukevaksi sivuaineilla Ilkka Numminen P elkällä pääaineen perus-, aine- ja syventävillä opinnoilla ei yliopistosta valmistuta. Ei millään, vaikka niin haluaisikin. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon edellytetään vähintään 180 opintopisteen edestä opintoja. Maisteriksi haluavan on puhkaistava 300 opintopisteen raja. Rajoja voi hätyytellä vaikka alla olevilla sivuaineilla. Kuvaukset perustuvat pitkälti omiin kokemuksiini. Oppiaineiden hyväksyntää selityksille lienee turha hakea. Y leisessä kirjallisuustieteessä klassikoiden lukemiseen käytettyihin lukutunteihin suhteutettuna opintopisteet eivät lohkea helpolla. Analyysiesseitä voi tehdä yksin ja ryhmässä. Ryhmiin pääseminen on kuitenkin melkoisen kyttäyksen takana. Ole siis tarkkana ilmoittautumisten kanssa. Muista ilmoittautua oppiaineen toimistosihteerille, jotta pääset mukaan oppiaineen sähköpostilistalle. Listalla tiedotetaan kurssimuutoksista ja muista opintojen kannalta tärkeistä asioista. K irjallisuusaineiden opiskelu muistuttaa paljon toisiaan. Yhtenä erona kuitenkin on se, että kotimaisessa kirjallisuudessa pienryhmiin pääsee paljon helpommin. Se saattaa kuulostaa merkityksettömältä, mutta akateemisen vapauden huumaamana pienryhmässä työskentely on ainakin minulle ollut tuloksellisempaa kuin täysin itsenäinen puurtaminen. H istoria on yliopiston yleissivistävimpiä oppiaineita. Sen opiskelu on paikallaan esimerkiksi toimittajiksi aikoville tai muuten menneen ja nykyisen väleistä kiinnostuneelle. Tie historianopiskeluun käy sivuainekokeen kautta. Historian perusopinnoissa käydään läpi historiantutkimuksen perusteita. Omat kurssinsa on lisäksi Suomen historialle, yleiselle historialle ja kulttuurihistorialle. Historian luennot ovat olleet yliopistoaikani mielenkiintoisimpia kursseja. Ne antavat kontrastia nykyiseen ja ahaa-elämykset ovat varsin yleisiä. Erityisesti Suomen historian tunteminen auttaa ajoin ymmärtämään suomen kieltä. Varsin usein lehtorit opettavat esimerkiksi yläasteella äidinkielen ja kirjallisuuden ohella historiaa. 14 Sivuaineet Kieleke 3/2012 K asvatustieteitä äidinkielen ja kirjallisuuden tai suomen kielen opettajaksi haluavan on opiskeltava perus- ja aineopintojen verran eli yhteensä 60 opintopisteen edestä. Opettajan pedagogisiin opintoihin on haettava erikseen, pääsykokeet järjestetään yleensä alkuvuodesta. Työtaakkansa voi helpottaa opiskelemalla ennakkoon esimerkiksi perusteet kasvatustieteistä. Luennot ovat massiivisia ja keskimäärin kirjastoissa on yksi tenttikirja neljää opiskelijaa kohti. Ryhmähenkinen opiskelu on valttia: kopioikaa kirjoja ja muistiinpanoja toisillenne. Tällöin ei ole katastrofi, jos jollekin luennolle ei pysty menemään. Kasvatustieteen teorian ja tavoitteiden läpikäynti on ajoittain erittäin turhauttavaa ja puuduttavaa. Viimeistään tällöin pienet ryhmäavautumiset ovat psyykelle poikaa. L iiketoimintaosaamista voi opiskella kauppakorkeakoulussa. Liiketoimintaosaamisessa käydään läpi muun muassa yrittämisen, markkinoinnin, laskentatoimen sekä kirjanpidon perusteita. Ne ovat varsin yleishyödyllistä oppia. Liiketoimintaosaamisen opettaminen alkaa syksyisin. Opetukseen osallistuminen edellyttää sivuainekoetta. Kokeessa pyörivät vuodesta toiseen samat kysymykset hieman eri muunteluin. Kysymykset voi käydä katsomassa yliopiston taloustieteen laitoksen liiketoimintaosaamisen kokonaisuuden sivuilta. Koottuja vastauksia kysymyksiin voi kysellä vaikkapa minulta. Vapaita sivuaineita humanistisessa tiedekunnassa - Arkeologia - Elämänkatsomustieto - Folkloristiikka - Fonetiikka - Kansatiede - Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri - Kotimainen kirjallisuus - Sukupuolentutkimus - Unkarin kieli ja kulttuuri - Uskontotiede - Yleinen kielitiede - Yleinen kirjallisuustiede Rajattuja tai valintakokeen edellyttäviä sivuaineita - Englannin kieli - Espanja - Historia - Kulttuurihistoria - Luova kirjoittaminen - Mediatutkimus - Musiikkitiede - Pohjoismaiset kielet - Ranska - Saksan kieli - Taidehistoria - Venäjän kieli - Viron kieli ja kulttuuri - Viittomakieli 15 Kieleke 3/2012 Pedagogiset opinnot Ihanat, kamalat pedarit Elina Ahola ja Mikael Varjo 1. Mitä opintoja vaaditaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pedagogisiin opintoihin? Teoriassa: Hakijalla tulee olla suoritettuna hakuajan päättymiseen mennessä perusopinnot sekä kieliaineesta (suomen kieli tai suomalais-ugrilainen kielentutkimus) että kirjallisuusaineesta (kotimainen kirjallisuus tai yleinen kirjallisuustiede). Perusopinnoista pitää olla opintokokonaisuuden loppumerkintä hakuajan päättymiseen mennessä. Käytännössä: Suomen kieltä pääaineenaan opiskelevien kannattaa siis huolehtia hyvissä ajoin, että kotimaisen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen perusopintoja on kertynyt tuo 25 opintopistettä, ja että loppumerkintä on haettu ja rekisteriin kirjattu. 2. Millainen hakuprosessi on? Mitä valintakokeessa on vastassa? Teoriassa: Opettajan pedagogisiin opintoihin haetaan erillisellä hakulomakkeella. Pätevät hakijat kutsutaan soveltuvuuden arviointiin. Soveltuvuuden arviointi koostuu kahdesta osasta: arviointitilanteessa annettavasta ryhmätehtävästä sekä yksilöhaastattelusta. Käytännössä: Itse valintakokeessa opiskelijat jaetaan pienryhmiin ja edessä on sekä ryhmätehtävä/-haastattelu että yksilöhaastattelu. Tehtävät liittyvät opetettavaan aineeseen: hakijoille voidaan esimerkiksi jakaa katkelma jostakin kaunokirjallisesta tekstistä ja antaa tekstiin liittyvä tehtävä, jota saa ensin pohtia yksikseen ja joka sitten puretaan koko ryhmän kesken. Yksilöhaastatteluun voi puolestaan valmistautua tulemalla tietoiseksi omista päämääristään, motiiveistaan, arvoistaan, vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Itsereflektioon voi varautua kätevästi jo etukäteen, sillä pedagogisten opintojen aikana käsite tulee kyllä jokaiselle hyvinkin tutuksi. 3. Miten opinnot rakentuvat? Milloin alkaa kiireisin kausi? Teoriassa: Pääosa opinnoista rakentuu siten, että yliopistolla tehtävät kasvatustieteen ja pedagogiikan opinnot vuorottelevat Norssissa tapahtuvan varsinaisen opetusharjoittelun kanssa. On siis teoreettisempia jaksoja ja opetusharjoittelujaksoja. Opinnot alkavat heti alkusyksystä täysillä. Yliopistolla tapahtuvat opinnotkin suoritetaan melko koulumaisesti, siis suhteellisen tiukkaa lukujärjestystä noudattaen. Käytännössä: Opintojen alkaessa syksyllä kannattaa varautua siihen, että aluksi kaikki saattaa tuntua oudolta, uudelta ja sekavalta. Educariumin intensiiviviikoilla on tarkoitus harjoitella opintojen teoriaa, kun taas Turun normaalikoululla vietetty aika kuluu enemmän käytännön asioiden parissa. Turhaan ei kuitenkaan tarvitse huolestua, vaikka toisinaan tuntuisikin siltä, että nämä kaksi maailmaa ovat toisistaan kaukana: tärkeintä on olla oikeassa paikassa suunnilleen oikeaan aikaan. Monesti on hyödyllistä tukeutua oman aineen opetusharjoittelijoiden usein tiiviiksi muodostuvaan yhteishenkeen. 16 Pedagogiset opinnot Kieleke 3/2012 Educariumilla on vuoden aikana muutamia kursseja. Lisäksi keväällä kirjoitetaan 15 sivun pituinen proseminaarityö äidinkielen opetustieteen alaan liittyvästä vapaavalintaisesta aiheesta. Kiireisimmät kaudet Educariumilla sijoittunevatkin sekä syys- että kevätpuoliskojen loppuun. Normaalikoulun puolella puolestaan on vuoden aikana neljä viiden opintopisteen harjoittelujaksoa, joissa kaikissa pidetään omia tunteja, seurataan muiden tunteja, käydään luennoilla ja ryhmänohjauksissa sekä kerätään koulun toimintakulttuuriin kuuluvista asioista – tapahtumista, teemapäivistä, retkistä, kokeiden korjaamisista, yo-kirjoitusten valvonnoista, erityisopetuksesta jne. – tietty määrä opetusharjoittelua. 4. Venyvätkö päivät pitkiksi? Miksi? Teoriassa ja käytännössä: Päivät saattavat joskus venyä pitkiksikin, jos esimerkiksi aamulla on opetusta ja muuta asiaa Norssissa ja illalla tentti yliopistolla. Omien oppituntien suunnittelu jää usein tehtäväksi illalla kotona, mikä venyttää myös työpäivää. Vaikka bussiyhteydet Varissuolle ovat erittäin hyvät, venyttää Norssiin kulkeminen päivän pituutta helposti. Päivien pituus on pitkälti kiinni omasta itsestä ja kyvystä aikatauluttaa asioita, mutta lähes kaikille tulee varmasti vuoden aikana hetkiä, jolloin vuorokausien rajat hämärtyvät, kun seuraavan päivän tunti ei millään valmistu tai kun yrität viime hetkillä ennen deadlinea väen väkisin laatia professorin vaatimuksesta proseminaarityöhösi edes yhden taulukon, vaikka se ei millään muotoa tuntuisikaan siihen sopivan. Kalenteri onkin itsehillinnän ja omalaatuisen huumorintajun ohella vuoden aikana tärkeä osa opettajaharjoittelijan päivittäistä varustusta. Todennäköisesti et kuukahda vuoden päätteeksi kuolleena maahan kuin Feidippides konsanaan, vaikka toiset pedagogisten opintojen vaativuudella ja alituisella kiireellä pelottelisivatkin. 5. Ovatko suomen kielen ja pedagogisten opintojen opinnot hyvin sovellettavissa todelliseen oppituntiin? Teoriassa ja käytännössä: Opinnoista saa paljon apua todellisten oppituntien pitämiseen. Kaikkia suunnittelemiaan ja valmistamiaan materiaaleja voi tietenkin käyttää myöhemminkin. Samoin sekä opintojen kautta että muiden oppitunteja seuraamalla voi saada ideoita esimerkiksi erilaisista työskentelytavoista ja harjoitustyypeistä. Opetusharjoittelussa harjoitellaan kuitenkin lähinnä vain yksittäisten tuntien pitämistä, mikä ei valmenna kovinkaan hyvin tavallisen koulun arkielämään. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan opetusvelvollisuus peruskoulussa on 18 viikkotuntia. Oppitunteja on siis 3–4 joka päivä. Tämä tarkoittaa automaattisesti sitä, että jokaista oppituntia ei aina ole aikaa suunnitella aivan niin tarkkaan kuin opetusharjoittelun aikana. Hallitus päätti kesäkuussa 2012 uudesta perusopetuksen tuntijaosta. Tuntijaon lisäksi päätettiin, että draaman käyttöä opetusmenetelmänä lisätään sekä äidinkielen että yhteiskuntaopin opetuksessa. Toivottavasti tämä muutos huomioidaan myös opettajan pedagogisissa opinnoissa, ja draamakasvatuksen määrään ja laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Psst! Kanta pitää yllä sijaislistaa, jonne voivat liittyä kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan sijaisuustöistä kiinnostuneet Kannan jäsenet. Listaa markkinoidaan Turun ja sen lähialueiden kouluille. Listalle voi liittyä lähettämällä sähköpostia listan ylläpitäjälle, jonka osoite löytyy Kannan nettisivuilta. 17 Kieleke 3/2012 Suomi toisena kielenä S2-alaa etsimässä Pauliina Laaksonen S uomi toisena kielenä eli S2-opetukseen voi tutustua opintojen aikana monella tavalla. Kokemus auttaa valmistumisen jälkeisessä työnhaussa ja oman suunnan löytäminenkin helpottuu, kun pääsee tunnustelemaan varhaisessa vaiheessa tietään. Te, joilla on koko yliopistoelämä edessä, ehditte kokeilla vaikka kaikkea alla mainittua. S2-kurssit Aivan ensiksi S2-alasta kiinnostuneen kannattaa osallistua S2-luentokursseille ja tenttiä S2-kirjatenttipaketteja. Niitä voi suorittaa valinnaisina opintoina sekä aineopintoihin että syventäviin opintoihin. Käymäni luentokurssit ovat olleet hyvin käytännöllisiä, ja niissä on saanut suoria vastauksia mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin. Alan kirjallisuutta tenttiessä on taas saanut tutustua S2-opettajien ajatuksiin ja kokemuksiin. Syksyn toisessa periodissa on syventävä suomi toisena kielenä -kurssi, johon voivat osallistua aineopintojen ja syventävien opintojen opiskelijat. Suoritus tulee syventäviin opintoihin. Tälle kurssille voi tulla, vaikka ei olisikaan käynyt aineopintojen suomi toisena kielenä -kurssia. hanmuuttajalapsille suunnatussa läksykerhossa. Läksykerho-ohjaajana voi toimia, vaikka ei opiskelisikaan suomen kieltä, mutta etenkin suomen kielen opiskelijalle se on hyödyllinen kokemus. Halisten läksykerhossa käy alakouluikäisiä lapsia, jotka iloisesti pulputtavat sujuvaa suomea mutta kompastelevat läksyissään. Läksykerho-ohjaajana pääsee myös pelaamaan Unoa lasten itse keksimillä säännöillä ja hämmästyttämään lapsia askartelutaidoillaan. Läksykerhoa järjestetään syksyllä 1.9.– 30.11. Kerho kokoontuu kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja torstaisin klo 13–15 tai 14–16. Ota yhteyttä opetuskoti-ohjaajaan Mari Hermajaan (mustikka@ sateenkaarikoto.fi) saadaksesi lisätietoja. Keväällä on aineopintojen kurssi vuorovaikutusharjoituksia suomenoppijan kanssa. Tälle käytännölliselle kurssille voivat oikein hyvin tulla jo perusopintojenkin opiskelijat. Läksykerho Innostuin itse alun perin S2-alasta toimiessani vapaaehtoisena ohjaajana maa18 Suomi toisena kielenä Kieleke 3/2012 Harjoittelu kokonaisuuden. Mikäli aiot S2-alalle valmistuttuasi, harjoittelu kannattaa tehdä S2-alaan liittyen. Voit löytää harjoittelupaikkasi oppiaineen tehtäväpankista, hakea tiedekunnan järjestämiä harjoittelupaikkoja tai etsiä harjoittelupaikan itse. S2-alan harjoittelumahdollisuuksia yhdistää se, että hyvin todennäköisesti joudut tekemään harjoittelun palkatta, palkkioksi saat toki opintopisteitä ja kokemusta. Tuutorina pääsee seuraamaan vaihtareiden ja englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevien suomenopintoja aivan alkeistasolta lähtien. Tuutorina voit ottaa ohjataksesi oman pienryhmän, avustaa tunneilla, osallistua kieli-iltoihin ja pitää tuutorivastaanottoja. Perusopinnot on hyvä olla suoritettuina ennen tuutoroinnin aloitusta, mutta vaatimuksesta voidaan tarvittaessa joustaa. Tuutoriksi haluavan on parasta ottaa yhteyttä kielikeskuksen suomen kielen opettajiin Päivi Paukkuun (paivi.paukku@utu. fi) tai Pirkko Hölttään (pirhol@utu.fi) elokuun aikana. Fennicumin ilmoitustaululle on tulossa lisätietoa. Kata Keskitalo suoritti tehtäväpankkiharjoittelun viime lukuvuonna. Harjoittelutehtävät syntyvät S2-opiskelijoiden tarpeen mukaan, ja Katan tehtävänä oli yksinkertaisesti keskustella suomen kielellä S2-opiskelijoiden kanssa. Kata kertoo keskustelujen aihevalinnan olleen vapaata ja harjoittelun edenneen muutoinkin varsin itsenäisesti. Sisältö määräytyi kunkin opiskelijan tarpeen mukaan, useimmille oli tärkeintä kuulla suomea ja ”joutua” puhumaan spontaanisti. Katan kanssa opiskelijat saivat harjoitella muun muassa ääntämistä ja ajankohtaisista asioista keskustelua. Kata arvelee harjoittelunsa suurimman hyödyn olleen se, että hän oppi vertaamaan erilaisia oppimistyylejä käytännössä ja tunnistamaan muutamia tyypillisimpiä toistuvia virheitä S2-opiskelijoiden puheessa. Tuutorointi Voit suorittaa harjoittelun myös toimimalla tuutorina kielikeskuksessa. Kielikeskuksessa tuutorille on tarjolla useita erilaisia tehtäviä, joista voi koota itselleen sopivan Kandi tai gradu S2-alalta Sekä kandidaatintutkielman että pro gradu -tutkielman voi tehdä S2-alalta. Niina Kekki tutki kandidaatintutkielmassaan erästä lukiossa käytettävää S2-oppikirjaa ja S2-ylioppilaskokeen tekstin ymmärtämisen tehtäviä. Ennen kandiaan Niina oli käynyt muutamia S2-kursseja ja tehnyt syventävien opintojen harjoittelun S2-alalla. Niina päätyi tutkimaan S2-ylioppilaskoetta, koska hän ei löytänyt siitä aikaisempia opinnäytetöitä. Hän huomauttaakin, että koska tutkimusta ei ole tehty vielä kovin paljoa, etenkin muilla kuin oppikirjatutkimuksilla on mahdollisuus päästä tutkimaan ennen tutkimattomia asioita. Niina aikookin jatkaa kandinsa aihetta jossain muodossa graduunsa, ja suosittelee myös muille kiinnostuneille opinnäytteen tekemistä S2-alalta. 19 Kieleke 3/2012 Näkökulmia Ylistys sivuaineelle! M Teksti: Pauliina Laaksonen Kuva: Wikimedia Commons oni suomen kielen pääaineopiskelija valitsee sivuaineekseen kotimaisen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen tavoitteenaan valmistua äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Jotkut pitävät sivuainevalinnallaan opettajapolun avoinna, vaikka eivät vielä tiedä, haluavatko sille poiketa. Kirjallisuuden opiskelu sopii myös kulttuuri- tai kustannusalalle pyrkiville, mutta ennen kaikkea sen opiskelu sopii lukevalle ja ajattelevalle ihmiselle. 3 Itse olen suomen kieleen soluttautunut kirjallisuudenopiskelija. Ensimmäisinä opiskeluvuosinani en uhrannut suomen kielen opiskelulle ajatustakaan, sillä kulttuurihistorian aikakaudet kiinnostivat enemmän kuin äänne- ja muotorakenne. Kokeilin lähes kaikkea, varsinkin niitä oppiaineita, joiden kurssien nimet lupasivat avata koko länsimaisen maailman. Mielenkiintoisimmat kurssit löysin kuitenkin neljäntenä opiskeluvuotenani uskaltauduttuani vihdoin Fennicumiin. Suomen kielen opiskelusta on ollut minulle konkreettista hyötyä alusta asti. Kirjallisuudenopiskelijalle on vaikea keksiä ammattia, jossa suomen kielen taitaminen ei johtaisi kivuttomampaan työllistymiseen. Suomen kieltä opiskellessa saa yhä uudelleen ihastella, miten aivan kaikki toimii – har- voin mistään keksii moitteen sanaa. Uusilla opiskelijoilla ei ole vielä mihin verrata, joten ymmärtäkää olla alusta asti onnellisia heinäkuussa julkaistusta opinto-ohjelmasta, nopeasti opintorekisteriin ilmestyvistä tenttituloksista, oppiaineen toimivasta tiedotuksesta, hyvin suunnitelluista kursseista ja sähköposteihin vastailevasta henkilökunnasta. Toivon, että uudet kirjallisuusoppiaineiden sivuaineopiskelijat innostuisivat siitä, että Haavikon runojen ja Tšehovin novellien lukemisesta voi saada opintopisteitä, eivätkä pitäisi sitä vain aikaa vievänä pakkona. Kirjallisuudenopinnoista voi toki tehdä perässä vedettävän kivisen kirjareen, mikäli varaa kirjapaketin viidelletoista kirjalle vain muutaman viikon lukuaikaa. Aloita ajoissa ja lue yksi kaunokirjallinen teos viikossa. Itse luin kirjatentteihin aina niin kauan, että tenteissä en enää muistanut ensimmäisinä lukemieni kirjojen päähenkilöiden nimiä. Kirjallisuuden opiskelu voi antaa paljon kielestä kiinnostuneelle. Se auttaa hallitsemaan ja taitamaan kieltä, on se sitten oma tai vieras. Kirjojen parissa puuhastelu parantaa myös kirjoitustaitoa, kielenkäyttöä ja sanavarastoa. Olen kuullut lukemattomia kertoja väitteen, että kirjallisuuden opiskelu vie lukemisesta nautinnon. Ei vie, ellei sitten lukukokemuksen uhkana koe olevan näkökulman avartuminen ja luetun syvällisempi ymmärtäminen. Jos sinua kiinnostaa erityisesti suomalainen kirjallisuus, opiskele kotimaista kirjallisuutta, jos kirjallisuus ylipäätään, opiskele yleistä kirjallisuustiedettä. Jos haaveilet opetusassistentin paikasta ulkomaisessa yliopistossa, muista ottaa heti opiskeluiden alussa selvää, onko sivuainevaatimuksena nimenomaan kotimainen kirjallisuus. Kohtele kirjoja hyvin, pohdi lukemaasi. 20 Työelämässä Kieleke 3/2012 Vastavalmistuneet fennistit pysyvät kortistosta kaukana Teksti: Ilkka Numminen Kuva: Wikimedia commons S uomen kielen pääaineopiskelijat ovat arvokasta sakkia. Työmarkkinat nappaavat keskivertohumanistia paremmin heidät mukaansa, selviää viimeisimmästä Turun yliopiston työelämäpalveluiden sijoittumis- ja uraseurannasta. N oin 80 prosenttia suomen kielen oppiaineesta valmistuneista on vuosi valmistumisensa jälkeen kiinni työelämässä. V akituisessa kokopäivätyössä oli kyselyyn osallistuneista 30 prosenttia, kun puolilla töitä löytäneistä oli määräaikainen työsuhde. Työttöminä vastavalmistuneista oli kolme prosenttia. K V uukausipalkan keskiarvo töitä löytäneillä oli 2593 euroa. altaosa suomen kieltä pääaineenaan lukevista valmistuu äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi. Se näkyy työnantajasektorilla selvästi. Yli puolella työssä käyvistä työnantajana oli kunta tai kuntayhtymä. Seuraavaksi eniten fennistejä työllistivät yritykset, joiden osuus työnantajista oli 17 prosenttia. N T oin puolet työssä käyvistä on löytänyt työpaikan Varsinais-Suomesta. yöllistyneet kokevat lukuisissa kohdissa, että opintojen kehittämät taidot jäävät työelämän vaatimuksille alakynteen. Esimerkiksi tärkeiksi mielletyissä ryhmätyötaidoissa, organisointi- ja koordinointitaidoissa sekä neuvottelutaidoissa käytännön vaatimukset ja omat taidot eivät usein kohtaa. Etenkin opettajien arjessa näyttäisi siltä, että lisäopastus kelpaisi. Vastavalmistuneet ovat toivoneet enemmän opastusta esiintymiseen, opettamiseen ja monikulttuurisessa ympäristössä toimimiseen. O piskelijan kannattaa perehtyä tilastoihin, erityisesti niihin osiin, joissa kerrotaan omien ja työelämän taitojen kohtaamattomuudesta. Se voi auttaa opintojen valinnassa huomattavasti. Puutteita voi aina paikata. 21 Kieleke 3/2012 Töissä Kiinni työelämään Koonnut: Ilkka Numminen Kuvat: Johanna Sydänoja ja Louna Karjalainen S ormi menee helposti suuhun, kun koittaa miettiä tulevaa uraansa. Alku on aina hankalaa ja vinkit poikaa. Ohessa opintojensa loppusuoralla olevat fennistit esittelevät urapolkujaan. Vinkkien napsiminen on suotavaa! 1. Pääaineesi on suomi. Mitä muuta olet opiskellut? 2. Millaisia alan töitä olet tehnyt ja missä? Miten näihin töihin pääsit? 3. Tarjoaako suomen kielen opiskelu tarpeeksi tietoa ja taitoja työhösi? Onko se kanssasi samalle alalle haluavalle hyvä pääaine? 4. Mitä sivuaineita suosittelisit? 5. Jos voisit, niin mitä olisit opintojesi aikana tehnyt toisin? 6. Miten neuvoisit alalle haluavaa fennistiä pääsemään uran alkuun jo opintojen aikana? Saana Jukarainen, suomen kielen opettaja 1 Sivuaineina minulla on yleinen kirjallisuustiede, kasvatustiede, poliittinen historia ja kehitysmaatutkimus. En ole tehnyt pedagogisia opintoja enkä aio niitä tehdä maisterin tutkintooni. Teen pedagogiset erillisinä opintoina jossain hamassa tulevaisuudessa. Ehdottomasti pedagogiset kannattaa kuitenkin tehdä yliopistossa ollessaan, jos mielii opettajaksi. Oma ratkaisuni on ehkä silkkaa tyhmyyttä, enkä yllytä ketään samaan. 2 Olin Sansibarilla suomen kielen kotiopettajana. Siellä minulla oli yksi oppilas, ala-asteikäinen ulkosuomalainen poika. Poikaa opettaessani kiinnostuin suomi toisena ja vieraana kielenä -alasta. Seuraava alan työni oli harjoittelu maahanmuuttajien kesäkurssilla Paasikiviopistossa neljännen opiskeluvuoden jälkeen. Viidennen vuoden syksynä aloin sijaistaa Axxell monikulttuurisuuskeskuksessa, jossa jatkan sijaisena edelleen tehden 3-5 päiväisiä työviikkoja. Axxellin koulutus on työvoimapoliittista koulutusta. Harjoitteluun hain, tosin valitsijana oli ystäväni, joten taisin päästä sinnekin suhteilla. Axxellista tuli ilmoitus suoma-listalle, ja lähetin sinne sähköpostia muutamia viikkoja ilmoituksen jälkeen. En ikinä oikeasti etsimällä etsinyt mitään näistä paikoista, tilaisuus vain sattui tulemaan ja tartuin siihen. 3 4 Totta kai, jos olet suomen kielen opettaja, sinun tulee osata suomea. Suomen kielen opiskelu tarjoaa hyvän kokonaiskuvan suomesta, vaikka onkin mielestäni varsin tutkijapainoitteista. Varsinaiseen opettajana olemiseen suomen kieli yksistään ei anna mitään, tässä varmaan pedagogiset auttavat. Sivuaineistani hyödyllisimmiksi olen kokenut poliittisen historian ja kehitysmaatutkimuksen, mikä johtuu pitkälti siitä, että opetan maahamuuttajia ja turvapaikanhakijoita. 5 6 En tekisi välttämättä mitään toisin, uskon että kaikki tapahtuu jostain syystä. Älä pelkää! Älä ajattele, ettet vielä uskalla tai pysty siihen, kylläpäs vaan pystyt! Seuraa kantalaiset-listaa ja suoma-listaa, laita tietosi Kannan sijaislistalle ja kun näet, että sijaista kaiva22 Töissä Kieleke 3/2012 taan, ota vain yhteyttä. Opettajan ammatti on sellainen, joka opitaan oikeasti vasta luokkahuoneessa. Mikään yliopistossa ei ole pystynyt valmistamaan minua tilanteeseen, jossa kaksi naista alkavat tapella luokassa naisten oikeuksista saati siihen, että henkilökohtaisessa ohjauskeskustelussa 60-vuotias entinen lapsisotilas alkaa itkeä kiitollisuudesta. Johanna Sydänoja, toimittaja 1 Sivuaineista laajimman kokonaisuuden tein mediatutkimuksesta. Muita sivuaineita ovat folkloristiikka, yleinen kielitiede ja sukupuolentutkimus. 2 Tähän mennessä olen työskennellyt kesätoimittajana kahdessa paikallislehdessä sekä toiminut avustajana Turun Sanomille. Ensimmäisessä lehtityöpaikassani, pikkuruisessa Ilmajoki-lehdessä, ahkeroin kahden kesän ajan. Nyt kolmantena kesätoimittajavuotenani työskentelen Uudenkaupungin Sanomissa. Turun Sanomien Teema-liitteiden avustajaporukkaan olen kuulunut tämän vuoden keväästä lähtien. Lisäksi listalla on joitakin yksittäisiä julkaisuja, joita olen vain tarjonnut lehtiin. Opintojen alussa mulla oli kova pyrky heti Ilkkaan tai Turkkariin. Juttunäytteinä silloin oli iso pino Kielekkeessä julkaistuja raapustuksia, mutta varsinainen työkokemus puuttui. Neljännen opiskeluvuoden keväänä hankin sitten kotiseutuni paikallislehdestä tiedekunnan tukeman harjoittelupaikan, jonka myötä sain töitä myös seuraavana vuonna. Tänä vuonna tulleet tilaisuudet aukesivat entistä paremmalla hakutaktiikalla, kun olin paremmin selvillä alan käytännöistä ja mahdollisuuksista. Kunnolla jalkani sain ovenrakoon siis vasta tämän vuoden aikana, kun hakeuduin mentorointiohjelmaan ja sain mentoriltani arvokkaita neuvoja. 3 On. Mutta ainahan jotkut näkevät tarpeelliseksi heitellä, että yhteiskuntatieteellinen pääaine olisi toimittajalle parempi kuin jokin suomen kieli, jota kaikki osaavat. Kieli on kuitenkin toimittajan työväline ja fennistin kielitaidolla asiat on helppo ilmaista tiivistetysti ja helposti luettavassa muodossa, mikä on lehtityössä oleellista. 4 Toki kannattaa tehdä viestinnän tai journalistiikan sivuaineopintoja, jos siihen on mahdollisuus, mutta Turun yliopistosta niitä ei kuitenkaan löydy. Suosittelen toimittajaksi aikoville mahdollisimman laajaa sivuaineyhdistelmää mahdollisimman poikkitieteellisistä aineksista. Yleensäkin tässä työssä tarvitaan vankkaa yleistietopohjaa. Jotkut kertovat hyötyneensä radiotyössä kovasti puheopin tutkinnosta. Mediatutkimuksen opintoja voin myös suositella, koska niiden kautta ymmärtää median toimintaa ilmiöineen. Paras sivuaine työni kannalta lienee kuitenkin sukupuolentutkimus, koska se on harjaannuttanut etsimään juttuihin erilaisia ja perinteisestä poikkeavia näkökulmia. 5 Puheopin tutkinnon olisin voinut suorittaa, mutta näin gradua viimeistellessä alkaa olla jo niin kova tahto valmistua, etten enää ehdi. Ilman muuta olisi pitänyt olla aktiivisempi jo alusta lähtien, koska kokemus ja kontaktit ovat välttämättömiä töiden saamiseksi. 23 Kieleke 3/2012 Töissä 6 Ole aktiivinen: lähettele kesä- ja avustajatyöhakemuksia hyvien juttunäytteiden kera, tutustu toimittajiin ja kysy heiltä kokemuksia ja neuvoja. Kannattaa rohkeasti tarjota juttuja eri medioille pitäen kuitenkin huolen, ettei omaa ideaa varasteta. Itse opin vähitellen, että toimittajan kesätyöja muut paikat aukenevat askel kerrallaan. Ei pidä masentua, jos isot lehdet eivät huoli kesätoimittajaksi vielä ensimmäisellä tai neljännelläkään yrityksellä, koska niissä usein vaaditaan jo aika hyvin kokemusta. Kirjoittamisen lisäksi ainakin pienissä lehdissä kokemusta kertyy valokuvaamisestakin. Parhaassa tapauksessa pääsee myös käsittelemään kuvia, taittamaan lehteä ja siirtämään juttujaan verkkoon. Paikallislehtityössä oppii kaikenlaista. Mentorointiohjelmaan hakemista suosittelen kovasti varsinkin sellaiselle aloittelevalle toimittajalle, jolta puuttuu alan verkostoja. Louna Karjalainen, projektityöntekijä 1 Olen opiskellut sivuaineena valtio-oppia, joka yleissivistävyytensä ansioista on ollut myös hyödyksi. Samoin kääntämisen ja tulkkauksen opinnoista saadut taidot ovat olleet sovellettavissa. 2 Työskentelen projektityöntekijänä eräässä terveyden edistämisen hankkeessa Kouvolan kaupungilla. Projektiviestintä, johon kuuluu niin verkkosivujen päivittäminen, tiedotteiden ja posterien laatiminen kuin suullisten tiedotustilaisuuksien ja koulutusten pitäminen, on tärkeä osa hanketta. Kuulin työstä tuttujen kautta. Työt aloittaessani opiskelin neljättä vuotta suomen kieltä, ja päätin pitää välivuoden opinnoista työtä varten. Palaan opintojen äärelle jälleen syksyllä. 3 Suomen kieli on ollut hyvä pohja työtehtävien hoitamiselle. Suomen kielen hallinnan lisäksi eniten itselleni on ollut hyötyä opintojen aikana karttuneesta taidosta hakea ja kerätä tietoa. Koska työssäni viestintä on kirjallisen lisäksi suullista, myös esiintymistaidoista on hyötyä. 4 Suosittelisin suomen kielen rinnalle sivuaineeksi viestinnän opintoja, esimerkiksi mediatutkimusta voi opiskella Turun yliopistossa. 5 Opintojen alussa minulle ei ollut vielä selvää, mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä. En ole vieläkään täysin sulkenut sitä mahdollisuutta pois, että voisin joskus toimia opettajana, sillä S2-opettaminen kiinnostaa edelleen. En siis varsinaisesti harmittele, etten alusta lähtien ole pitänyt tähtäimessä yhtä tiettyä alaa. Tietysti, jos alusta lähtien on selvää, mille alalle haluaa työllistyä, kannattaa fuksivuodesta lähtien tarkkailla mahdollisuuksia kartuttaa juuri kyseisen alan taitoja. Palkallinen työ ei ole ainut mahdollisuus saada kokemusta, ja itselleni onkin ollut hyötyä esimerkiksi ainejärjestölehden toimittamisesta. Jos jotain pitäisi tehdä toisin, ehkä selvittäisin aktiivisemmin eri järjestöjen tarjoamia työmahdollisuuksia – niin palkallisia kuin palkattomiakin. 6 Itsekin olen vasta aloittelija, mutta ehkä kehottaisin tarkkailemaan työmahdollisuuksia avoimin mielin ja hakeutumaan esimerkiksi juuri järjestötoimintaan mukaan. Viestinnän alan töitä löytyy monenlaisten työnimikkeiden takaa - tiedottaja ei siis ole ainut mahdollinen. Omaan työhöni kuuluu viestinnän lisäksi muutakin, esimerkiksi tapahtumien järjestämistä. Kuitenkin juuri monipuolisuus on se, mistä pidän työssäni paljon. 24 Vaihtoon Kieleke 3/2012 Vaihda maisemaa – lähde vaihtoon Siiri Vainio S tressaako opiskelu? Haluatko vaihtelua? Onko Suomi jo niin nähty? Haluatko opiskelujesi ohessa tutustua uuteen kulttuuriin, saada uusia ystäviä ja oppia kieltä? Tähän kaikkeen ainakin pitäisi auttaa vaihto-opiskeluvuosi ulkomailla. Sen parantavaa vaikutusta olen lähdössä kokeilemaan ensi keväänä. Tässä muutamia ohjeita hakuprosessin eri vaiheisiin. Vaikka hakemuksen palauttamiseen olisi enää viikko aikaa, sen ehtii hyvin palauttaa, jos halu lähteä opiskelemaan ulkomaille on tarpeeksi suuri. Opiskelemaan voi lähteä Eurooppaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, Aasiaan, Australiaan ja Afrikkaan. Haku kansainväliseen opiskelijavaihtoon alkaa joka vuosi pääsääntöisesti heti alkuvuodesta jo helmi– maaliskuussa. Jos et jostain syystä ehdi tähän hakuun mukaan, on Erasmus-vaihdolla uusintahaku syyskuussa kevätlukukaudeksi. Silloin on tarjolla vain paikkoja, jotka keväällä hakiessa ovat jääneet täyttämättä. Vaihto-opiskelupaikkaa ei kuitenkaan saa hakea Turun yliopiston kautta, ellei ole täyttänyt kolmea perusedellytystä: hakijan on oltava Turun yliopiston tutkinto-opiskelija, hänellä on oltava suoritettuna vähintään yhden lukuvuoden tutkinto-opinnot eli 60 opintopistettä ja hänen on osattava kohdemaan kieltä riittävän hyvin. Vaihtohakuprosessi alkaa hakemalla vaihto-opiskelupaikkaa ja apurahaa samalla lomakkeella. Lomakkeet ja ohjeita niiden täyttämiseen saa opiskelijapalveluista tai tiedekunnan kansliasta. Samat lomakkeet löytyvät myös Internetistä. Erasmus-hakemuksen liitteiksi tarvitaan myös kopio suomenkielisestä opintorekisteriotteesta ja alustava opintosuunnitelma kohdeyliopistossa suoritettavista kursseista. Kurssitiedot löytyvät usein yliopistojen omilta nettisivuilta. Opintosuunnitelma on myös hyväksytettävä sillä laitoksella tai oppiaineella, joka korvaa ulkomailla suoritetut kurssit. Jos esimerkiksi lähdet opiskelemaan kohdemaan kirjallisuutta, Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen oppiaine korvaa kurssit antaen sinulle sovitun määrän opintopisteitä. Jotkin yliopistot saattavat haluta myös motivaatiokirjeen, jonka voi kirjoittaa kohdemaan kielellä ja jossa on tärkeää osoittaa halukkuutensa opiskella juuri siinä yliopistossa. Vaikka hakuprosessi saattaa kuulostaa monimutkaiselta ja vaikealta aloittaa, lomakkeiden täyttö ei kestä kauan. Paperityön jälkeen hakija jää odottamaan hyväksymiskirjettä kohdeyliopistolta. Hyväksymiskirjeestä selviävät tarpeelliset jatkotoimenpiteet, joita kannattaa noudattaa tarkasti. Saattaa olla, että joudut lähettämään yliopistolle vielä muitakin papereita varmistaaksesi paikkasi. Vaihtoon liittyvissä asioissa sinua auttaa myös Turun yliopiston kv-palvelu, joka toimii kauppakorkeakoulun tiloissa. Kannattaa käydä myös lähtöorientaatiossa, josta voi saada vinkkejä ulkomailla opiskeluun ja toimimiseen. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin pysyä reippaana ja ottaa itse selvää asioista. Hyvää vaihtoa! 25 Tuutorit Kieleke 3/2012 ESITTELYSSÄ: tuutorit Koonnut: Annele Saikkonen T uutorit opastavat fukseja hellästi kuin paimen lammaslaumaansa. Kielekkeen haastattelussa tuutorit paljastavat persoonansa, heidän haaveensa ja kammonsa. Eva Leinonen 1 Olen Eva Leinonen ja vuosimallia 1990. Toinen yliopistovuosi käynnistyy syksyllä. 2 Opiskelen suomen kielen lisäksi sivuaineina yleistä kirjallisuustiedettä sekä kasvatustieteitä. 3 Olen alunperin maalaisjuntti. Asuin elämäni ensimmäiset 18 vuotta Rymättylässä, joka sijaitsee Turun saaristossa. Lukion jälkeen muutin Naantaliin. Nyt olen päätynyt jo keskelle sivistystä eli Turkuun. 4 Valmistumaan joskus tiukkapipoiseksi pilkunviilaajaksi (lue: äidinkielen opettajaksi). 5 Milloin mitäkin. Jos liikuntaa voi himoita niin mainittakoon nyt vaikka se. Massasta poikkeava vastaus kenties. Liikunta ja salmiakki. Voi kyllä! 6 Räikeitä yhdyssanavirheitä! 7 Jokilaivat ja jokiranta yleisesti. Tosin tämä pätee vain kesällä. Talvella hmmm... En osaa sanoa. 8 Fuksisitseillä oli mukavaa! Vink vink sinne siis nyt syksyllä, ei kannata jättää väliin! Janina Jokimies 1 Olen Turkuun palavasti rakastunut, kaikesta kiinnostunut ja utelias persoona. Tulin yliopistoon suoraan lukiosta ja opiskelen suomen kieltä toista vuotta. 2 Sivuaineikseni ovat valikoituneet yleinen valtio-oppi ja kirjallisuustiede. Tarkoituksenani on myös suorittaa opettajan pedagogiset ja napata reilu kymmenen henkilöstöjohtamisen ja liiketalousosaamisen opintopistettä Turun kauppakorkeasta. 3 Tulen Lahest eli toisin sanoen Lahdesta. Kotiseuturakkautta pitää olla, muistakaa fuksit se! 4 Pyrin saamaan kaiken mahdollisen opiskeluistani irti: minusta tulee ainakin toivottavasti peruskoulun ja lukion 26 Tuutorit Kieleke 3/2012 1. Kuka olet ja monennetta vuotta opiskelet? 2. Mitä aineita opiskelet suomen kielen lisäksi? 3. Mistä tulet? 4. Mihin pyrit? 5. Mitä himoitset? 6. Mitä inhoat? 7. Mikä on paras paikka Turussa? 8. Mikä on fuksivuotesi paras muisto? äidinkielenopettaja, S2-opettaja, tv-, radio- ja/tai printtitoimittaja ja tiedottaja. Pyrin myös olemaan mahdollisimman helposti lähestyttävä tuutori: minulta voi kysyä (lähes) aina (lähes) mitä vain! 5 Himoitsen hirvittävän kalliita tanssi- ja potkunyrkkeilytunteja! Onneksi yo-liikunnassa saa aika mukavan tanssi- ja kuntonyrkkeilykattauksen. 6 7 Suurimmat inhokohteeni ovat kateus ja kiusaaminen. Tietysti voisi sanoa, että oma asunto, mutta Läntinen Rantakatu. Se on aivan älyttömän idyllinen katu jokinäkymineen ja upeine rakennuksineen. 8 Fuksivuosi on täynnä ihania muistoja! Yhtenä voisin sanoa OSMA-reissun eli Suomen 27 kielen opiskelijoiden kattojärjestön järjestämän viikonlopun Tampereella. Kaija Kauppinen 1 Kaija Kauppinen, Kannan oma Kaija Koo. Edessä toinen vuosi Turussa, takana en edes kehtaa sanoa, kuinka monta vuotta Joensuussa. Tosin mukaan mahtuu muutama osittainen välivuosi. Tuutorit Kieleke 3/2012 2 Yleistä kirjallisuustiedettä. Työn alla ihan kohta myös ruotsin pro gradu -tutkielma. Viime syksynä aloitin harrastuksena italian opinnot Kielikeskuksella. Seuraava aluevaltaukseni taitaa olla Kauppakorkeakoulun sivuainetarjonta. 3 Alun perin hämäläisestä pikkukaupungista nimeltä Valkeakoski, joka sijaitsee sopivasti Hämeenlinnan ja Tampereen välillä. Lukion jälkeen asuin Joensuussa useamman vuoden. Tavallaan tulen myös rajan takaa Kannakselta, karjalaisia sukujuuria unohtamatta. Turkuun kuitenkin keksin lopulta rantautua Maarianhaminan kautta. 4 Toteuttamaan unelmani ja saamaan elämältä mahdollisimman paljon. 5 Tänä kesänä olen himoinnut erityisesti jäätelöä, tomaatteja ja lohta, mutta yleensä himoitsen myös suklaata. Taitaa olla nälkä, kun tulee mieleen vain ruokaa… 6 7 Itsesäälissä rypemistä ja turhaa tärkeilyä. Läntinen Rantakatu, oiva paikka eurooppalaiseen kaupunkihengailuun. 8 Fuksivuosi kokonaisuutena oli kerrassaan mainio, täynnä yllätyksiä ja suuria tunteita. Jos pitää kuitenkin valita vain yksi kaunis muisto, ajatukseni matkaavat päivään, jona kaikki alkoi ja alun tutustumis- iltaan Vartiovuorenmäellä. Opiskelutovereiden nimet oppii muistamaan aika helposti, kun jokainen yhdistää omaan nimeensä jonkin samalla kirjaimella alkavan adjektiivin. Pakko myöntää, olen edelleen silloin tällöin vähän kevytmielinen. ;) Ilkka Posio 1 2 3 Olen Ilkka Posio, aloitan toista vuottani. Suomen lisäksi luen yleistä kirjallisuustiedettä. Sieltä sun täältä. 28 4 5 Eteenpäin. Suurinta osaa siitä, mitä maa päällään kantaa (enimmän osan ajasta). 6 Sitä, että jouduin vaihtamaan tähän alunperin suunnitteleman inhokkini johonkin paremmin oheiseen kuvaan sopivaan. 7 Auringon lämmittämät Ispoisten rantakalliot kesäisenä iltapäivänä. 8 Hetki juuri ennen joulupotpurin esittämistä ainejärjestön pikkujoulussa. Asuminen Kieleke 3/2012 Opiskelija-asuminen: yksin, kaksin vai solussa? Meri Heikkilä O len asunut epätraditionaalisessa solukaksiossa, ylväässä tehdasrakennusyksiössä jokirannassa sekä sympaattisessa perhekaksiossa, jonka kellarissa on uima-allas. Kaikkia asuntojani olen rakastanut enkä osaa nimetä yhtä ylitse muiden. Mikä on sinulle sopivin asumisvaihtoehto? Sosiaalista soluasumista Soluasuminen on yleensä kaikkein halvin asumismuoto. Parhaassa tapauksessa saatat saada myös liudan uusia ystäviä tai ainakin mukavia tuttuja. Isolla kaveriporukalla voi saada vuokrattua loistokkaan kattohuoneiston, johon sinulla ei olisi muuten ikinä varaa. Pahimmassa tapauksessa kämppiksesi ovat ihan hirveitä. He syövät ruokasi, sotkevat paikat, metelöivät yöt ja valittavat, kun pöydällä on leivänmuru. Itse en nähnyt kämppistäni juuri koskaan. Suurin huoleni oli se, että pelkäsin lukitsevani itseni suihkureissulla puolialasti yhteistiloihin. Omaa rauhaa yksiöstä ”Yksiössä on parasta se, että saa olla omassa rauhassa niin paljon kuin haluaa”, kertoo jo valmistunut taideopiskelija. Itse pidän yksiöasumisen parhaana puolena sitä, että asunnon saa sisustaa juuri omalla tavallaan. Lisäksi jokaisen olisi hyvä asua edes vähän aikaa aivan yksin. Siinä kun oppii paljon itsestään – ja esimerkiksi vaihtamaan sulakkeen. Yksiön isoin miinus on kallis hinta, jolla saa suhteellisen vähän neliöitä. Sosiaaliset paineet hellittävät, joten siivoat luultavasti harvemmin kuin esimerkiksi soluasunnossa. Jos yksiösi on kaukana ja huonojen liikenneyhteyksien päässä, saattaa talvella olla ankeaa. Tarpeeksi tilaa molemmille Tällä hetkellä asun mukavassa perhekaksiossa poikaystäväni kanssa. Kaksin asuessa säästää sekä asumismenoissa että ruokakuluissa, tosin ensisijaisesti taloudellisista syistä en lähtisi kenenkään kanssa yhteen muuttamaan. Hienointa kaksioasumisessa on se, että arjen saa jakaa ihan mahtavan tyypin kanssa. Ja kyllä sydäntä lämmittää, kun palaa nälkäisenä yövuorosta kotiin ja toinen on pyöräyttänyt vaikka pizzan. Silti graduntekijän ja modernistista kitaramusiikkia päivittäin treenailevan yhteiselo voi toisinaan kiristää tunnelmaa: ainakin, jos asunnossa on huonot äänieristeet. Onkin tärkeää, että molempien projekteille ja ajatuksille on tilaa tasapuolisesti. Välillä on saatava olla myös ihan yksin. Niksit kunnialliseen köyhäilyyn - Hyödynnä sisustamisessa vanhempien, kavereiden ja sukulaisten komerot, ulkorakennukset, kirpparit, kierrätyskeskukset ja roskalavat. Vanhoilla tavaroilla saat asuntoosi mukavaa rosoisuutta ja säästät rahaa. - Kun kuun loppu häämöttää, tehkää kaveriporukalla iso määrä ruokaa ja jakakaa kustannukset - Muutenkin ruokaa kannattaa valmistaa suuria määriä kerrallaan. Edullisimmat hedelmät ja kasvikset löydät torin halpakojuilta. - Saat halvan baari-illan, kun juot alkoholia vain etkoilla. Baarissa voit nautiskella pelkkää vettä ja selviät mukavasti pilkkua kohti. - Jos et muuten pärjää rahallisesti, ota opintolainaa. Opiskelijaelämästä kuuluu nauttia, ja ikinä et saa lainaa näin halvalla. 29 Ruokaa! Kieleke 3/2012 Evästä! Teksti: Ilkka Posio ja Annele Saikkonen Kuvat: Wikimedia Commons, Karoliina Korpilahti A ivotyö vaatii polttoainetta toimiakseen. Kun luentosalin kello alkaa lähestyä luennon loppua, kääntyvät mietteet vatsan neuvosta usein popsintaan. Kurnuttava kysymys kuuluukin: missä sitä nälkänsä hiljentäisi. Lounasta kampuksella Lukiosta tulevat uudet opiskelijat ovat tottuneet ilmaiseen kouluruokaan ja ruokaloihin, joissa vaihtoehdot ovat lähinnä ota tai jätä -tyyppisiä. Yliopistossa on tämäkin asia toisin. Maksulliset opiskelijaravintolat ovat edullisia ja monipuolisia. Lisäksi niitä on käytännössä koko kampus täynnä ja opiskelijan ongelmana onkin lähinnä löytää paikat, joissa kannatta käydä. Tässä on lueteltu joukko ruokapaikkoja, jotka ovat käymisen arvoisia joko sijaintinsa taikka tarjontansa puolesta. Aterialla valkotakkien kanssa Sirkkalanmäellä Sirkkalaa kulmittain vastapäätä Dentaliassa sijaitsee mielikuvituksekkaasti Dentaliksi nimetty opiskelijaravintola. Tarjonnaltaan Dental ei poikkea merkittäväsi muista, tarjolla on monipuolista perusruokaa. Sijaintinsa puolesta suosittelen ruokapaikkaa erityisesti kirjallisuustieteen opiskeljoille, sieltä kun on lyhyt matka luennoille. Lounasta näköalapaikalla Lounaspaikka Myssy & Silinteri sijaitsee aivan yliopistonmäen laella päärakennuksen ja Luonnontieteidentalon välisessä yhdyskäytävässä. Paikka tarjoaa opiskelijahintaan salaatti- ja keittolounaita sekä mukaan otettavia valmispakattuja leipiä ja salaatteja. Maksamalla hieman ylimääräistä saa lounaaksi myös paniinin. 30 Syömään! Kieleke 3/2012 Terveydenhuollollisia pöperöitä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöllä Kirkkotiellä vieraillessa voi käydä samalla syömässä Tottisalmessa. Se on mukavan lähellä myös Yo-kylässä asuvia opiskelijoita. Tottarilla ei usein tarvitse jonottamisesta kärsiä, ja ruokavalikoimaa riittää. Aamuisin on tarjolla herkullinen aamiainen, josta tosin ei valitettavasti opiskelija-alennusta saa. Ruokala on auki lauantaisinkin. Ylioppilastalon tarjottavat Ylioppilastalo A:sta Yliopistonmäen juurelta löytyvät opiskelijaravintolat Assarin ullakko sekä Brygge. Kasvisruokaa tarjoavan Bryggen valikoima on laadukas ja laaja, se sisältää erilaisia vaihtoehtoja lihattomista ruokalajeista täysin vegaanisiin. Assari tarjoaa mukiinmenevää ravintoa sekaruokavaliota noudattaville. Kan du äta på svenska? Fennicumin takana kulmittain vastapäätä sijaitsevasta korttelista löytyy ruotsinkielinen Café Arken. Arkenin tarjoama ruoka on maittavaa, ravintola sijaitsee miellyttävän lähellä ja siellä voi niin halutessaan harjoittaa matalan kynnyksen kielikylpemistä. Muista popsia kaiken kielik ylpemisen keskellä! 31 Kieleke 3/2012 Vaikuta valkoisissa Haalarit tekevät fennistin Teksti ja kuva: Janina Jokimies Yksi tuoreen fuksin tärkeimmistä tehtävistä on opiskelijahaalareiden hankkiminen. U usi asunto, uudet paikat ja uusi opiskelijaelämä. Fuksin elämä aukenee syksyllä aivan eri tavalla kuin aiemmin. Kaiken uuden ja omituisen keskellä on napattava vielä yksi asia haltuun, nimittäin opiskelijahaalarit. Ne tulee uuden fuksiporukan järjestää itse. 1 Aivan ensiksi on aikailematta perustettava haalaritoimikunta. Nimi kuulostaa hienolta, mutta toimikunnan tarkoitus on vain jakaa haalarivastuuta ja saada asia rullaamaan vauhdilla eteenpäin. Erityisiä taitoja toimikunnassa toimimiseen ei tarvita, sillä tehtävät ovat aika perinteisiä: sähköpostien lähettämistä, tilin rahaliikenteen valvomista, haalariyritykseen yhteydessä olemista, haalarien sovituksen valvomista, kirjanpitoa ja haalarien toimittamista yliopistolle. 2 Fennistin puhtaanvalkeat haalarit on perinteisesti tilattu Turun haalarituotteelta. Ennen tilausta on kuitenkin selvitettävä, kuinka moni fuksi haalarit haluaa, ja mikä haalarikoko kullekin sopii. Koot vaihtelevat 48:sta 58:een. Monet yrittäjät suhtauHaalarit tuppaavat jäämään jokaisella liian suuriksi, sillä tuvat suomen kielen opiskekoot vaihtelevat pituuden, ei leveyden, mukaan. Koko 48 sopinee pienelle tytölle, kun taas 58 isolle miehelle. lijoihin positiivisesti, joten Vanhemmilta opiskelijoilta voi pyytää haalareita lainaksi arkailla ei kannata! yhteissovitukseen vaikkapa Fennarin aulaan. ” 3 Nopeasti on alettava etsiä haalarihankkeelle myös sponsoreita, sillä ilman niitä haalarit tulevat maksamaan ainakin 50 euroa/henkilö. Noin 75–150 euron rahasummalla haalareihin painettavaa yrityksen logoa vastaan saa haalareiden hintaa jo hilattua alaspäin. Monet yrittäjät suhtautuvat suomen kielen opiskelijoihin positiivisesti, joten arkailla ei kannata! Sponsorointia kannattaa kysellä etenkin keskustan ulkopuolelta keskisuurilta yrityksiltä, joilla varaa ja tarvetta tällaiseen mainontaan saattaisi olla. Vetävä myyntipuhe etuja ja edullisuutta painottaen kannattaa suunnitella jo etukäteen. 4 Sponsorisopimuspohjia saa vanhemmilta opiskelijoilta. Kun sopimukset on kasattu ja haalarit sovitettu, on aika tehdä tilaus. Samalla haalariyritykselle lähetetään yritysten ja myös suomen kielen opiskelijoiden logo. Haalariyrityksen kanssa sovittuun maksupäivään mennessä on jokaisen fuksin maksettava omalle vastuulleen jäävä, erikseen laskettu summa Kanta ry:n 1. vuosikurssin tilille. Nykäiskää meitä vanhempia opiskelijoita hihasta heti, jos asia yhtään arveluttaa. Samat haasteet ovat olleet meilläkin vastassamme, joten apuja löytyy! Onnea koitokseen! 32 Kritiikin terveiset Kieleke 3/2012 Viitat päällä yliopistolla! Keitä he ovat? Teksti: Leena Leppänen, Kritiikin puheenjohtaja Kuva: Ilkka Hemmilä Y liopiston alueella ja muuallakin Turussa voi nähdä säännöllisin väliajoin viittaan pukeutuneita henkilöitä. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä nämä henkilöt ovat Turun yliopiston kulttuurihistorian, Suomen historian tai yleisen historian opiskelijoita Kritiikki-ainejärjestöstä. Emme ole siis larppaajia, Harry Pottereita tai noitia. Olemme vain humanisteja, jotka jakavat teidän kantalaisten kanssa toimiston Ylioppilastalo A:ssa. Ensivaikutelma näistä viittatyypeistä saattaa olla epäilyttävä ja vanhempien opiskelijoiden joukossa kulkee varmasti paljon legendoja koskien niin toimistokäytävähuispausta kuin Kritiikkimiehiä. Kaikkea ei kannata kuitenkaan uskoa (vain parhaimmat tarinat). Koska olemme kämppiksiä, välimme ovat pitkään olleet sen mukaiset. Sotkuista voi helposti syyttää toista ja niin edelleen. Mitä tämän asian kanssa sitten pitäisi tehdä? Toimiston käyttötapojen muuttaminen on mielestäni ratkaisu, sillä jo useamman vuoden ajan toimisto on mielletty Kritiikin omaksi, jossa Kanta on vain alivuokralaisena. Tilannehan ei kuitenkaan ole oikeasti tämä. Molemmat ovat tilassa vuokralla. Näin ollen toimisto kuuluu molemmille ja olisi hienoa, jos siellä näkisi useammin sekaisin sekä kantalaisia että kritiikkiläisiä. Minun neuvoni onkin tämä: rohkeasti toimistolle tutustumaan uusiin ihmisiin aina, kun näkee valon palavan toimiston ikkunassa. Samalla pääsee selvittämään, ketkä oikeasti samalla toimistolla majailevatkaan. Lisäksi voi päästä selvittämään, pitäväkö vanhempien opiskelijoiden legendat paikkansa. Lisäksi suosittelen yhteisiin tapahtumiin osallistumista. Hyvää alkavaa syksyä ja tervetuloa tutustumaan kämppiksiin! P.S. Kritiikkiläiset pukeutuvat oikeasti viittoihin sangen harvoin. 33 Kieleke 3/2012 Vapaalla ä t s i m e k e t n i a t o j Keksi Teksti: Anna Rytkönen Kuva: Olli Törmä P änttäämisen ja bileiden lisäksi opiskelijan kalenterissa on hyvä olla tilaa harrastuksille. Harrastuksen parissa mieli virkistyy ja tuttavapiiri laajenee oman oppiaineen ulkopuolelle. Tähän juttuun on koottu muutamia menovinkkejä harrastusta etsivälle. Liikuntaa Yliopistoliikunta Yliopistoliikunta tarjoaa jokaiselle jotakin. Edullisella liikuntamaksulla pääsee niin kuntosalille, karatekurssille kuin aerobic-tunnille. Yliopistoliikunta toimii myös kesäisin. Aikataulut, tuntikuvaukset ja tiedot mahdollisista kurssi-ilmoittautumisista ja joitain tunteja koskevista lisämaksuista ovat luettavissa yliopistoliikunnan esitteestä, jonka voi noutaa vaikkapa Educariumin liikuntasalin edestä tai tulostaa netistä. Lisätietoa: www.utu.fi/opiskelu/hyvinvointi/liikunta Kiipeilypalatsi Aivan kampusalueen sydämessä Luonnontieteiden talon kainalossa toimii Kiipeilypalatsi, jossa seikkailunhaluiset voivat kokeilla uskalluksensa rajoja köysikiipeilyssä. Kiipeilystä ei tarvitse olla kokemusta, mutta mukaan on muistettava ottaa kaveri – tähän lajiin tarvitaan kaksi. Opiskelijat saavat kiipeily- ja varustemaksuista alennuksen arkisin klo 16.30 asti. Ensikertalaisille pidetään aluksi ilmainen opastus. Lisätietoa: www.kiipeilypalatsi.com Musiikkia TYYn kuoro Turun yliopiston ylioppilaskunnan kuorossa laulaa opiskelijoita ja opiskelijattaria kaikilta tieteenaloilta. Aktiivijäsenten määrä vaihtelee, mutta suurimmissa konserteissa laulajien määrä saattaa kivuta seitsemäänkymmeneen. TYYn kuoro konsertoi ahkerasti ja on vakituinen osallistuja monissa lukuvuoden tapahtumissa. Joka torstai harjoitteleva kuoro kutsuu jäseniksi halajavat koelauluihin 12. ja 19.9. klo 17.15 alkaen. Lisätietoa: www.tyynkuoro.fi 34 Vapaalla Collegium Musicum Turku netissä. Mukaan pääsee ilmoittautumalla johonkin tarjottuun tehtävään, minkä jälkeen seurakunnan työntekijä kutsuu hakijan vapaamuotoiseen haastatteluun. Tehtäviin järjestetään tarvittaessa koulutusta. Vapaaehtoisille on tehtäviä laidasta laitaan esimerkiksi kehitysvammaisten musiikkikerhon avustajana, ikäihmisten digineuvojana ja nuorten yökahvilan vetäjänä. Lisätietoa: www.suurellasydamella.fi Onko sinulla kokemusta orkesterissa soittamisesta? Kovatasoinen Collegium Musicum Turku on kapellimestari ja kuoronjohtaja Markus Yli-Jokipiin johtama opiskelijaorkesteri, jossa edistyneet soittajat pääsevät hiomaan taitojaan. CMT konsertoi useita kertoja vuodessa. Orkesterin ja TYYn kuoron yhteisistä adventtikonserteista on jo muodostunut perinne. Lisätietoa: www.cmtorkesteri.fi TYRMY Kieleke 3/2012 Turun yliopiston raskaan musiikin ystävät eli tuttavallisemmin TYRMY ry on poikkitieteellinen yhdistys, joka järjestää muun muassa bändi-iltoja sekä musiikki-iltoja ja teemasitsejä. TYRMYn kautta pääsee tutustumaan samanhenkisiin ihmisiin ympäri Suomen, sillä yhdistys tekee aktiivista yhteistyötä muiden ”akateemisten hevikerhojen” kanssa. Lisätietoa: www.tyrmy.net SPR Aurajoen osasto SPR Aurajoen osasto tarjoaa ensiapukursseja, viikoittaisia ryhmäiltoja ja taitoja mittaavia kilpailuja. Halutessaan osaston kautta pääsee myös tositoimiin ensiapupäivystäjäksi. Lisätietoa: www.spr-aurajoki.fi/ensiapu Muuta Turun Animeseura Teatteria Turun ylioppilasteatteri Haluatko näyttelijäksi teatterin lavalle, ääniteknikoksi tai käsikirjoittajaksi? Turun ylioppilasteatterissa pääsee keskittymään juuri itseä kiinnostavaan teatterin osa-alueeseen. Osaamista tärkeämpää on innokkuus, joten ensikertalaistenkaan ei tarvitse arastella. Teatteri tuottaa vuosittain 5–7 ensi-iltaa ja useita pienempiä produktioita ja järjestää teatteri-alan ammattilaisten ohjaamia kursseja. Lisätietoa: www.turunylioppilasteatteri.fi Vapaaehtoistyötä Suurella sydämellä Suurella sydämellä on valtakunnallinen seurakuntien ylläpitämä vapaaehtoistyöyhteisö. Tarjolla olevista tehtävistä ilmoitetaan Turun Animeseura ry:n toimintaan kuuluvat jokaperjantaiset videoillat ja vapaamuotoiset hengailuhetket, joissa saatetaan esimerkiksi pelata, järjestää levyraati tai askarrella. Lisäksi yhdistys pitää yllä laajaa manga-kirjastoa ja Anime- ja Japan Pop –lehtien arkistoa. Lisätietoa: www.turunanimeseura.fi Kinokopla Jo vuodesta 1965 lähtien toiminut elokuvakerho Kinokopla esittää elokuvia ja järjestää leffa-aiheisia tapahtumia. Vaikka aktiivinen toiminta Koplassa ei kiinnostaisi, kerhon Humalistonkatu 7:ssä tarjoamat elokuvanäytännöt ovat hyvä ja edullinen vaihtoehto Finnkinolle ja videovuokraamoille: opiskelijalle 16 euroa maksavalla sarjalipulla pääsee katsomaan seitsemän elokuvan sarjan. Keväällä 2012 sarjassa esitettiin muun muassa Le Havre, Melancholia ja Tree of Life. Lisätietoa: www.kinokopla.fi 35 Juhlimaan! Kieleke 3/2012 Le baariopas Riikka Sandberg H ei sinä tuore fuksin koltiainen! Tässä sinulle sekä pikainen että luotettava baariopas, mikäli et ole räkälöiden räkäbissen tai hienostokerhojen kermaskumpan ystävä. Niistä minä en tiedä tuon taivaallista. Riikka-tätinne on myllännyt Turun baareissa neljän vuoden ajan, joten toivottavasti näiden niksien avulla löydät itsellesi tarpeeksi mieluisan, meluisan ja menevän anniskeluravintolan. Blanko Donna Blanko on simppelisti ihana jokirannan peruspilari. Maukkaan lammaspastan ja investoinnin arvoisen sunnuntaibrunssin lisäksi Blankossa voi juoda. Ravintolan henki on jostain kumman syystä aika suomenruotsalainen, mutta se johtunee siitä, että porukka on aina tyylikästä ja laittautunutta. (Lue: komeita miehiä, nättejä tyttöjä!) Blanko on yleensä hyvin piukkaan ahdettu, mutta sehän lisää vain suurkaupungin tuntua. Tänne mennään yleensä heti etkojen jälkeen pienelle kierrokselle. Ja yleensä se kierros venähtää. Auringon laskiessa mailleen Donna on se jokilaiva, jota valonsäteet koskettavat viimeisenä. Kannen oransseilla tuoleilla ja jylhän korkean Love deckin pehmoisilla sohvilla kesä tuntui ihanalta, mutta laiva sulkeutuu taas syksyn kylmetessä. Kannattaa käydä yksillä siis oikeastaan heti sen jälkeen, kun olet lukenut tämän oppaan. Donnassa saa juomat aina nopeasti, koska mukavilla baarimikoilla on tehokas tilausten otto -taktiikka. Donnassa on aina hyvännäköisiä ihmisiä, ja paljon, eli hyvä jos saa istumapaikan! Alkoholitonta tilatessa: ”Enkö yhtään laita rommia tähän kolaan?” + hymy ”Sooda on vettä, ei tarvitse maksaa” + hymy Alkoholitonta tilatessa: ”Sooda kaksi euroa! Laitanko tähän vielä jäitä ja limepaloja?” Aussie bar Helsingistäkin tuttu konsepti saapui Turkuun rakkauden vappuna 2012, ja herranjestas mikä meno siellä on ollut siitä lähtien! Tässä jokilaivassa on yläterassi, alaterassi, pubi ja yökerho. Ja ruokaa! Niin kenguruhampurilaiset kuin kiivioluetkin tilataan sitten englanniksi. Henkilökunnalla on aina LOISTAVA meno, ja yön aikana voi tapahtua mitä vain. Baarimikot saattavat yllättäen höystää biletystä riisumalla kaikkien miesten paidat, suihkuttamalla vettä hanasta porukan niskaan tai esittämällä harppumusiikkia. Sitä ihan unohtaa olevansa Suomessa, kun tanssii ja laulaa I come from a land Down Under. Musiikki on tämän lisäksi monipuolista, dj Mikko osaa hommansa. Alkoholitonta tilatessa: ”Are you fucking kidding me, mate? I’ll give you a beer!” 36 Bileet! Kieleke 3/2012 de Turku Nightclub Marilyn Börs Parikymppinen Lyni on opiskelijabileiden kuningatarmaastoa! Opiskelijaystävälliset hinnat ja tykeimmät teemabileet takaavat onnistuneen keskiviikon tahi torstain. Suosituimpiin opiskelijakekkereihin kannattaa suunnata hyvissä ajoin ennen kymppiä, koska kyllä ne haalarimerkit viedään käsistä. En lähtisi silti sambaamaan tänne viikonloppuna, koska kahdeksantoistavuotiaat ovat mestoilla, ja baarin edustalla on täten aina käynnissä älytön rähinä, itku ja nuoleskelu. Lynissä soi ysärihittejä ja valtavirran massalistaykkösiä, mutta baari saa tämän anteeksi, koska sinne tällainen musakonsepti sopii. Henkilökunnalle lämmin halaus, he auttavat aina varmin ottein bileiden järjestämisessä. Börs, tuo kavala kettu. Sinne ei pitänyt mennä, mutta taas siellä oltiin. Börs on Turun suurin baari, ja siellä voi sekä istuskella että sheikkailla. Ikärajan laskun myötä Bökessä bailaa myös piukkoja persikkapeppuja, joita me 23-vuotiaat rupsahtaneet haahkat katsomme halveksuen. Börsissä yöseuran metsästyshenki on käsin kosketeltavaa. Hyvässä porukassa Börs-yö onnistuu mahtavasti, eikä silloin haittaa edes tanssilattian kyynärpäämäärä tai stilettikorkojen jalkapöytälävistykset. Börsissä järjestetään isoimpien ainejärjestöjen isoimmat opiskelijabileet, ja voi pojat, silloin tulee hiki. Alkoholitonta tilatessa: naisilta tilatessa vesi maksaa euron, miehiltä tilatessa ei. Dynamo Forte Tämän baarin nimi on siis Forte, ei SuFo. SuFo on lyhenne sanoista ’sunnuntai’ ja ’Forte’, ja tämän kaavan avulla voit muodostaa minkä tahansa viikonpäivälyhenteen. Suosittu SuFo on kuitenkin meininkiä pullollaan! Juomat ovat naurettavan halpoja, ja drinkkilistaa silmäillessä sitä haluaa maistaa ihan kaikkia kivanimisiä sekoituksia. Riikka-täti suosittelee Köllikän ja Rock’n’roll Bitchin tilaamista. Tanssilattioita on tarpeeksi, pöytiä ei. Fortessa on vähän likainen meininki, sillä joskus paikka muistuttaa ghettobootyjen ja snoopdoggien kähmintäiltaa. Alkoholitonta tilatessa: Koska tilauslistasi on ”yks Hanhi, yks Ilmaveivi, kaks Salmaria, kaks Fisua, kaks Köllikkää, kaks bissee ja vesi”, niin vesi ei takuulla maksa. 37 Alkoholitonta tilatessa: ”Vesi yks euro ki-tooos” Dynamo ja Dynamo, mene sinne ja riehu. En kerro legendasta enempää. Paitsi huikkaan, että haalareilla sinne ei pääse. Alkoholitonta tilatessa: (ei kokemuksia) Muista myös nämä: Edison – visoja, lautapelejä ja laaja juomavalikoima Klubi – keikkapaikkojen ykkönen Apollo & Armas – puumien ja suomimusan aitta Kuka – sympaattinen pikkuinen The Monkey – kaksikerroksinen temmellyskenttä Castle – irkkumeininkiä Papu – kannullinen mansikkamargaritaa ja pylly keinuun Bar4 – istuskelubaarien tyylikkäimmät drinkit Proffan kellari - <3 Kieleke 3/2012 Sitsaamaan Sitsit – akateeminen pöytäjuhla Riikka Sandberg K yseessä on yliopistomaailman rattoisa ja rempseä pöytäjuhla, jossa syödään, juodaan, lauletaan ja tutustutaan. Sitsien tempo on aina vauhdikas, koska jatkuvasti tapahtuu jotain viihdyttävää. Saat hyvät naurut, aivan varmasti ja useasti. Erityisesti teemasitseillä otetaan kaikki irti pukeutumisesta, kattauksesta ja ohjelmasta. Ilmoittautuminen – Vaikka perjantaiaamun äänne- ja muotorakenneluento kuumottelee, torstain sitseille on päästävä. Lähetä sähköposti-ilmosi heti, kun ilmoittatumisaika vain käynnistyy. Eli klo 00.01 viestin pitää olla jo perillä. Erityisesti fuksisitsien paikat hurahtavat loppuun aikamoisella pikakelauksen voimalla. Fuksit saavat ennakkoilmoittautumisen mahdollisuuden, mutta jahkailu on silti aivan turhaa. Sitsi-ilmossa kannattaa mainita aina vieruskaveritoive, jos sellainen vain on. Toisaalta on hauska antaa valta myös plaseeraajan mielikuvitukselle. Sitä voi tutustua vaikka kuinka mukaviin tyyppeihin, kun ei itse päätä istumapaikkaansa. Pukeutuminen – Jos teemaa ei ole, miehet pukeutuvat pukuun tai puvun uupuessa muuten siististi. Naiset pukeutuvat siistiin (cocktail-)mekkoon. Mahdollinen sitsiteema antaa toki heti uusia ja erilaisia vapauksia. Kanta on sitsannut esimerkiksi Amerikka-teemalla ja toogissa. Aluksi – Kun sitsisali avautuu, etsi nimesi istumapaikkakartasta tai katetun pöydän nimi- lappujen avulla. Esittäydy heti alussa vierustovereillesi, jos et tunne heitä entuudestaan. Älä istuudu pöytään, ennen kuin kaikki ovat löytäneet paikkansa. Pääpöytä – Pääpöydässä istuvat illan isäntä, emäntä ja laulunjohtaja. Kun he puhuvat, sinä et puhu. Pääpöydän heput toivottavat tervetulleeksi, kertovat sitsien säännöt ja ilmoittavat esimerkiksi laulettavien laulujen sivunumerot ja tauot. He siis juontavat koko helahoidon. Jos sinulla on asiaa, nosta kohteliaasti kätesi. Ruoka – Alkuruoka, pääruoka ja jälkkäri eivät ehkä ole ihan samalla tasolla kuin serkkusi Linda-Kukka-Maarian eksklusiivisissa häissä, mutta sepä ei sitsausta haittaa. Jos onnistut syömään ruokasi lämpimänä, sitsilauluja on laulettu liian vähän. Tarjoilijat hoitavat, että ruoat ilmestyvät eteesi. Juoma – Kun sitsit alkavat, edessäsi on snapsi ja valitsemasi ruokajuoma. Snapseja tulee tämän jälkeen vielä yleensä toinen. Lisää juomaa saat huutamalla haluamasi juoman nimen, esim. ”OLUT!”. Tarjoilija tuo sinulle oluen ostamaasi lipuketta vastaan ilman, että sinun tarvitsee liikahtakaan. P.S. Älä aloittele ennen sitsejä. Ei, sinun ei tarvitse. Muista juoda myös vettä sitsauksen lomassa. Kyllä, sinun tarvitsee. Skoolaus - Jokaisen juomalaulun jälkeen nostetaan maljaa. Vasta sitten saa siemaista. Pöydän 38 Sitsaamaan Kieleke 3/2012 istumajärjestys noudattaa yleensä kaavaa poika-tyttö-poika-tyttö, mutta Kannan naisvaltaisessa rivistössä tämä ei aina toteudu. Ihannetilanteessa tyttö nostaa maljaa ensin vasemmalla puolella istuvan kanssa, sitten oikealla puolella istuvan kanssa ja sitten edessä istuvan kanssa. Poika hoitaa homman ensin oikealle, sitten vasemmalle ja lopuksi eteen. Lasit eivät kosketa toisiaan, mutta katseet kyllä. On epäkohteliasta olla katsomatta silmiin skoolauksen aikana. Tyhjällä lasilla ei saa skoolata. Laulut – Vaikka lauluäänesi muistuttaisi Idols-kisakarsinnoista pudonneen luopion raakun- taa, anna palaa! Kun koko kellarisali laulaa hauskoja veisuja laulukirjasta, kenenkään äänellä ei ole väliä. Juomalaulujen sanat kajautetaan ilmoille laulukirjan avulla, ja sen voit ostaa omaksi tai vuokrata panttia vastaan pelkästään sitsien ajaksi. Seuraa rohkeasti vanhempien opiskelijoiden mallia, jos joissakin lauluissa on helppoa koreografiaa tai yllättäviä huutoja oheistoimintana. Omien lisäsäkeistöjen esittäminen on erittäin oo ja koo. Laulutoiveitakin saa esittää, mutta vain pääpöytää puhuttelemalla. Kaksi tärkeintä huutoa - Jos joku huutaa kesken laulun “snapspaus”, silloin otetaan konk- reettisesti kesken kaiken snapsipaussi, siiderihörppy tai vaikka kaljahuikka. Tällöin ei skoolata ollenkaan. Jos joku huutaa säkeistön jälkeen “tempo”, lauluun lisätään tempoa. Yllättäviäkin huutoja voi kuulua, esim. “Nylon beat” tai “kuiskaus”, jolloin lauluääntä mukautetaan käskyn mukaiseksi. Rangaistukset – Jos sitsien sääntöjä rikotaan, pääpöytä keksii rangaistuksen. Rangaistukset eivät liity mitenkään kidutukseen, nöyryytykseen tai sakkoihin. Näet sitten. Muista että sitseillä on aina yllätyksiä, mikään ei välttämättä menekään kuten luulisi. Tauot ja muut ajat – Taukoja on kaksi, ja niiden aikana tyhjennetään rakkoa, tupakka-askia ja lompakkoa. Kuuntele pääpöydän ohjeistusta. Sitsit kestävät yhden illan ajan, älä myöhästy aloitusajasta! Sitsien jälkeen siirrytään yleensä jatkoille yhdessä johonkin kapakkaan tai tanssilattialle. Kannan bravuurit – Kannan oma kappale on Hyvää humppaa Suomesta, ja se esitetään yleensä sitsien loppupuolella. Jos sitsaamassa on muidenkin ainejärjestöjen komistuksia ja kaunottaria, saavat hekin esittää oman tunnuslaulunsa. Kantalaiset rakastavat myös Kaija Koon Tinakenkätyttöä, eikä silloin tarvitse pysyä tuolissaan. Joskus Kannan sitsejä varten on myös sanoitettu uusia biisejä. Sitsit sisältävät kuitenkin kymmeniä vakiokappaleita, joista yksi on esimerkiksi rantaruotsalaisia rapujuhlia henkivä ikivihreä Helan går. Se on aina sitsien ensimmäinen kappale. Kuka sitsit järjestää? Mihin sitsimaksuni meni? Kannan hallitus haluaa ja toivoo sydänjuuriansa myöten, että kaikilla on mukava ja hauska sitsi-ilta. Onnistuneet sitsit tuottavat mielihyvää sitsaajille, tarjoilijoille ja järjestäjille. Yleensä sitsien pääjehuina toimivat kaksi tapahtumavastaavaa, vaikka koko hallitus kyllä osallistuu sitsien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kukaan ei ota sitseistä palkkaa, ei tietenkään. Sitsi ahasi koostuu juhlapaikan vuokrasta, ruoka- ja juomakuluista sekä esimerkiksi teemak risteista ja siivouspalvelusta. Messevää sitsi-iltaa! 39 Kieleke 3/2012 Fennisti testaa Fennisti testaa: Turun kirpparit Teksti ja kuva: Meri Heikkilä Turun kirpparivalikoima on yllättävän monipuolinen, kunhan varaudut pitkiin välimatkoihin. Varsinkin isot kirppikset sijaitsevat yleensä keskustan ulkopuolella. Asiallinen UFF Humalistonkatu 5 ja Aninkaistenkatu 5 UFF:ilta löytyy paljon laadukasta tavaraa, mutta onhan se sieluton. Parhaat löydöt olen tehnyt tasarahapäiviltä, esimerkiksi euron silkkipaidan, kimmeltävän maksimekon ja mauttomilla kuoseilla koristeltuja kauluspaitoja. Miesten puolella on usein kauniita neuleita. Toisaalta euron hinnalla tulee haalittua paljon sellaistakin, mitä ei tarvitse. Alelöytöjä saa siis usein raahata takaisin kierrätykseen. Muulloin kirppis on mielestäni todella kallis. Kirppareiden idea kun on siinä, että niiltä voi löytää toiselle tarpeetonta edullisesti. Viidenkympin takit sotivat mielestäni perinteistä kirppari-ideologiaa vastaan. Plussaa UFF saa siitä, että Turun molemmat myymälät sijaitsevat ydinkeskustassa. Niihin on helppo poiketa vaikka kauppareissulla. Arvosana: Magna cum laude approbatur Kirppiksen prototyyppi: Kirppis-Center Länsikeskus Viilarinkatu 4 Tämä on nykyaikaisen pöytäkirppiksen prototyyppi. Laatu vaihtelee, mutta useimmissa pöydissä on siistiä ja kohtuuhintaista tavaraa. Vaatteiden sovittelijaa ärsyttää peilien vähyys: en saa ikinä tietää, miltä viininpunainen puolihihainen tekoturkisduffeli näyttää ylläni, koska en jaksa ahtautua sovituskoppiin. Naapuripöytää penkova täti löytää Burberryn housut. Paikka on kierretty alle puolessa tunnissa, ja lähdemme kirpparilta tyhjin käsin. Miinusta Kirppis-Center saa ällöistä poistoeristä. Kenestä muusta on inhottavaa, että kirppiksellä tai sen yhteydessä myydään karkkia tai elintarvikkeita. Yöks! Autottomalle paikka on lisäksi aika kaukana. Arvosana: Cum laude approbatur Siisti Ekotori Kirkkotie 10 ja Rieskalähteentie 74 Molemmat Ekotorit näyttävät ulkopuolelta yhtä epäilyttäviltä, mutta sisätiloista paljastuu lukuisia hyvälaatuisia kalusteita, kodinkoneita, polkupyöriä ja sekalaista tilpehööriä. Koska kyseessä on kierrätyskeskus, jossa tuotteet myös testataan ja kunnostetaan, voi täältä ostaa esimerkiksi television tai valaisimen huoletta. Suuri osa tavarasta on myös melko edullista, ja molemmista paikoista saa tuntuvan opiskelija-alennuksen. Plussaa siitä! Ainakin Kirkkotien Ekotorin yläkerrassa on lisäksi symppis kierrätysnäyttely. Omana missionani on löytää siro 50-luvun sohvapöytä ja kaunis kirjahylly. Tällä kertaa ei onnista. Suurin osa kalusteista on ihan jäätäviä lastulevykomplekseja, vaikka mukaan mahtuukin muutama kaunis lipasto ja yöpöytä. Viime vierailulla valikoima oli tosin parempi. Ainoaa löytöäni – futuristista kullanväristä kasarivalaisinta – meille ei kuulemma tule. Harmi. Seuralainen äkkää onneksi VHS-hyllystä Jari Halosen Aleksis Kiven elämän eurolla. Arvosana: Eximia cum laude approbatur Muista myös nämä! Kirpputori Lähimmäinen Edullista tavaraa, kristillistä sanomaa ja outoa huumoria aivan ydinkeskustassa. Kirppis-Center Manhattan Nimensä mukainen jättimäinen pöytäkirppis hieman keskustan ulkopuolella. Mikaelin kirppis Symppis, siisti ja valoisa pöytäkirppis Mikaelinkirkon kupeessa. Pelastusarmejan kirppikset Laajahko valikoima erilaisia vaatteita, jalkineita ja huonekaluja Yliopistonkadulla. Muutkin myymälät kannattaa koluta. 40 Palanne Kieleke 3/2012 Kadonnutta motivaatiota etsimässä N Teemu Palanne äin se menee: Alussa kaikki on selvää. Opintopaikka on onnellisesti ja ehkä onnekkaasti hankittu. Seuraavat viisi vuotta on tarkoitus viettää mukavasti opiskellen. Sitten valmistutaan suoraan sopivaan ammattiin, suomen kielen opiskelijana yleensä äidinkielen opiskelijaksi. Kaikki vaikuttaa täydelliseltä. Opinnot alkavat ja kaikki sujuu. Juhlitaan. Päästään mukaan siihen kuuluisaan opiskelijaelämään. Illat vierähtävät kaupungilla ja aamuluennoille ei aina jaksa herätä. Sanotaan, että näin alkuun se sallitaan. Tyypillisin ratkaisu on pakottaa itsensä opiskelemaan. Se on järkevä ratkaisu, mutta tuskainen. Pakosta ei ole kiva tehdä mitään. Rehellisempi ratkaisu, joka vaatii enemmän rohkeutta, on pääaineen vaihto tai jokin muu radikaali muutos. Pikkuhiljaa opinnot alkavat kuitenkin jäädä yhä enemmän ja enemmän jälkeen, eikä mitään voi sanoa todella oppivansa. Luennoilla on tylsää. Omalla ajalla ei jaksa opiskella. Vastassa on tosiasioiden myöntäminen: Alun viisivuotinen suunnitelma on menossa pahasti harhaan. Suurin ongelma opiskelussa ei ole tietojen tai taitojen puute tai edes älykkyys. Suurin ongelma opiskelussa ei myöskään ole ajan puute. Suurin ongelma on motivaatio. Se on helppo kadottaa, jos sitä koskaan on löytänytkään. Motivaatiota ei voi pakottaa. Jos motivaatiota ei ole, se tarkoittaa että tavoite on väärä. Haluaako sitä valmistua suomen kielestä? Haluaako sitä äidinkielenopettajaksi? Miksi sitä haluaa isona? Kun löytää vastauksen, löytää motivaation. Olen hieman outo henkilö neuvomaan uusia suomen kielen opiskelijoita. Minun tarinani on kerrottu yllä. Minä vain tein lopulta sen päätöksen, joka monella ei ole yliopistoon tullessa mielessä, mutta johon yksi jos toinenkin päätyy: vaihdoin pääainetta. Yllättävän moni aloittaa yliopistoopiskelunsa tietämättä vastausta siihen kuuluisaan kysymykseen, jota kysytään jo päiväkodissa: Mikä sinusta tulee isona? Opiskelemaan vain päädytään, koska se on järkevää ja ehkä hieman kiinnostavaa. Tämä on normaalia ja ihan ok. Tiukin tilanne kuitenkin koittaa, kun se motivaatio sitten katoaa – tai kun merkit sen katoamisesta alkavat olla jo liian selkeitä. Niihin saattaa kuulua KELA, joka katkaisee opintorahahanansa. En halua kannustaa ketään vaihtamaan pääainetta. Haluan kuitenkin kannustaa olemaan rehellinen itselleen. Haluaako maleksia opintonsa alun suunnitelman mukaisesti loppuun vai tehdä kenties sitä, mitä todella haluaa tehdä? 41 Jusbe jeesaa Kieleke 3/2012 Arvon Jusbe! Vastauksia kansalle! Syksy syöksyhyökkäyksin tulevi, samoin fuksit Fennicumille. Sitä nuoruuden intoa katsellessa vanhakin herkistyy. Mistäköhän n:nnen vuoden opiskelija voisi vielä löytää opiskeluintoa? Onko peli menetetty jo? Nim. Fennisti 4 life! M otivaatio-ongelmat opiskelua kohtaan ovat arkipäivää lähes jokaiselle opiskelijalle. Vitutus iskee päälle ennemmin tai myöhemmin, ja syitä on monia. Fuksisyksyn (opiskelu)kiima kääntyy laskuun viimeistään siinä vaiheessa, kun se lähi-Siwan kassa kertoo sunnuntaina, että saldosi ei riitä krapulagrandiosan ostamiseen. Ja maanantaina olisi se äänne- ja muotorakenteen tentti. Persaukisuuden lisäksi mietityttämään alkavat turhilta tuntuvat kurssit, huonot luentoajat, 1800-luvulla syntyneet kirjallisuuden professorit ja idiootit opiskelukaverit. Ratkaisuja on kuitenkin yhtä paljon kuin ongelmiakin. Useat huomaavat viimeistään fuksivuoden keväällä, että nyt tuli haukattua iso kasa humanistipaskaa ja lähtevät Kauppakorkeakouluun setelinkiilto silmissä. Villapaita vaihtuu kauluspaitaan ja Proffan tenttikaljat onnelointiin Cheekin ja siiderin tahdissa. Eikä siinä mitään, kusipää voi olla monella eri tavalla. Jotkut meistä kuitenkin jäävät syystä tai toisesta vaeltelemaan Fennicumin ihanille käytäville. Jos et ole kahden vuoden jälkeen vaihtanut tiedekuntaa tai oppiainetta, jokin sinua varmasti tässä ihanassa suomen kielessä kiehtoo. Nussimista se pilkunnussintakin on. Kannattaa ruveta pohtimaan syitä, joiden takia olet aloittanut tämän jalon oppiaineen opiskelun. Yleissivistystä voi hankkia muualtakin, jos sitä nyt kukaan enää edes arvostaa. Paras vinkki opiskelumotivaation kohottamiseen on kuitenkin kesä- ja osa-aikatöiden tekeminen. Ja puhun siis ihan tavallisista hanttihommista, enkä näistä lehtorinsijaisuuksista, joita useat hakevat jo ensimmäisen vuoden jälkeen ja itkevät nettipalstoilla kun töitä ei löydy. Onneksi isä maksaa reissun Amsterdamiin ja Goalle, että jaksaa sitten taas rankkaa opiskelua syksyllä. Ottakaa mitä saatte. Voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että kun pelaat puolet vuodesta tosielämän tetristä varastolla, ei opiskelu ja tulevaisuus muissa hommissa tunnu ollenkaan vastenmieliseltä touhulta. Ja kun työtoverisi kysyy tupakkapaikalla, että sijaitseeko Pohjois-Savo Oulun yläpuolella ja mistä tietää että happi loppuu, tiedät lukemisen kannattavan aina. Jusbe 42 Kuvat: Riikka Sandberg Kuvia matkan varrelta Kieleke 3/2012 Muista ainakin nämä! Ensimmäisen yliopistosyksyn kynnyksellä tietoähky on takuuvarmaa. Onneksi kaikkea ei tarvitse muistaa itse. Tässäpä pieni tarkistuslista, olkaa hyvä! Ilmoittaudu yliopistoon. Tutustu Proffassa tuntemattomaan. Hankkiudu Kannan jäseneksi. Käy toimistolla etkoilemassa. Liity kantalaiset- ja suoma-sähköpostilistoille. Tutustu toimistolla kritiikkiläisiin. Hyvää sakkia! Aloita ainakin yksi sivuaine. Olikohan niissä pääsykokeita? Varaa keskiviikot bileille ja torstaille jaffaa. Etsi ystävä, joka pitää aamuluennoista. Aloita uusi harrastus. Vinkkejä sisäsivuilla. Hanki sitseille sopivat siistit vaatteet. Muista nukkua hyvin. Jusleniassa on keskiviikkoisin myyjäisiä. Kahvia! Syö, juo, naura ja tanssi. Mikä kumman Kieleke? Kieleke on Turun yliopiston suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestön Kanta ry:n oma lehti. Kieleke ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tästä vuodesta lähtien lehteä on julkaistu verkkolehtenä osoitteessa www.kieleke.fi, mutta syksyn info-Kieleke elää ja potkii sekä paperilla että bitteinä. Kieleke on turkulaisen fennistin asialla. Aihealueet lehdessä pyörivät yhtä laajalla kuin ihmeellinen elämäkin. Päähuomio on kuitenkin opiskelijan arjessa. Kielekkeen päätoimittaja(t) valitaan syksyllä Kannan syyskokouksessa. Päätoimittajien pestinä on suunnitella ja toteuttaa lehteä näkemyksiensä mukaan. Päätoimittajaksi voi ponkaista jokainen ky nelle kykenevä. Kielekettä kirjoittamaan on jokainen tervetullut. Aihetta tai teemaa ei vältt mättä ole tarvinnut etukäteen miettiä, vaan jo puhdas into riittää. Kieleke ottaa mielellään vastaan myös kuvitus- ja kuvausapua. Ainejärjestölehdessä työkokemus kerääntyy. Kielekkeen yksi tarkoitus onkin olla matalan kynnyksen kirjoituspaikka, josta voi halutessaan ponnistaa vaikka minne. Alku aina hankalaa, mutta Kieleke tukee omiaan. Kieleke on Kanta ry:n virallinen sanansaattaja
© Copyright 2024