MAATALOUS KAINUUN ELY-KESKUKSEN MAASEUTU JA ENERGIA -YKSIKÖN TIEDOTUSLEHTI Koneyhteistyö laskee kustannuksia. Ympäristön asialla. Maisemanhoitaja työssään. Kainuusta lähtee vuodessa maitoa maailmalle 65 miljoonaa litraa. Lomituspalveluyrittäjille on kysyntää. PÄÄKIRJOITUS Maatalous on tulevaisuuden kasvuala – Kainuussako? T akana on masentavan pilvinen ja sateinen kesä. Vettä tuli enemmän kuin miesmuistiin. Satovahinkoja tulee, mutta ei sentään katovuosi. Aurinko saisi alkaa pian paistamaan ennen talvipimeiden tuloa. Ruoan hinta kallistuu. USA:n ja Venäjän vilja-alueilla tulee huonot sadot kuivuuden vuoksi. Syöjiä on maailmassa yhä enemmän ja ruoasta tulee tulevaisuudessa pulaa ilman huonoja säitäkin. Kysyntä nostaa hintaa. Maailman köyhimmät kärsivät siitä eniten. Viljelijöiden määrä on vähentynyt Suomessa viime vuosikymmeninä kovaa vauhtia ja vähenemisen ennustetaan jatkuvan, joskin hidastuen. Maanviljelijöistä on tulossa entistä pienempi, mutta sitäkin tärkeämpi erikoisammattilaisten ryhmä. He tuottavat ruokamme. Kainuussa on noin 1000 tukea hakevaa maatilaa. Maitoa tuottaa 340 ja lihaa 120 tilaa. Maito ja naudanliha ovat Kainuun merkittävimmät maataloustuotteet. Vilja on päätuotantona 90 viljelijällä ja lampaita kasvattaa 30 tilaa. Puutarha- ja erikoiskasveja viljelee noin 40 tilaa. Sikaloita on viisi ja kanaloita yksi. Hevostaloutta harjoittaa 40 tilaa. Loput tuenhakijat ovat lähinnä heinänkasvattajia. Maatalouden kannattavuus on ollut heikohkoa. Tällä hetkellä erityisesti lihantuottajat ovat kallistuneen ostoviljan vuoksi taloudellisesti ahtaalla. Viljelijät ovat alkaneet vaatia entistä äänekkäämmin jalostajilta ja etenkin kauppaportaalta tasapuolisempaa kakun jakoa, jotta kaikki tulisivat toimeen. Viljelijät ovat yrittäneet parantaa toimeentuloaan lähinnä laajentamalla tuotantoa. Tuotanto onkin säilynyt lähes ennallaan, vaikka viljelijämäärä on pienentynyt. Jatkojalostaminen ja suoramyynti on ainakin vielä varsin harvinaista, vaikka osa kuluttajista haluaisi ostaa ruoan suoraan viljelijöiltä. Saa nähdä missä määrin suoramyynti tulevaisuudessa lisääntyy. Viljelijöillä on paljon mietittävää. Mikä tilakoko turvaa toimeentulon? Onko koon kasvattaminen mahdollista? Onko tukikelpoista peltoa saatavilla? Miten tuet ja tuotehinnat kehittyvät jatkossa? Kannattaako lapsia kehottaa alalle? Tulevaisuus vaatii optimismia. Riskiä pitää uskaltaa johonkin saakka ottaa. Ruokaa tarvitaan aina. Viljelijän ammatti on hyvin monipuolinen työ, jossa työn tulokset näkee omin silmin. Tuotanto voi olla koneellistettavissa sellaiseksi, että työmäärä pysyy kohtuullisena. Työvoimaa voi palkata ja urakoitsijoita käyttää, kun kannattavuus 2 sen mahdollistaa. Osaavat ja tuotantonsa laajuuden oikein mitoittaneet viljelijät saavat työstään myös kohtuullisen palkan. Toisten viljelijöiden kanssa voi tehdä yhteistyötä, jopa yhteisyrityksen. Jatkojalostus ja suoramyynti voi olla ratkaisu joillekin. Kaikkia vaihtoehtoja kannattaa pohtia ja erilaisia laskelmia tehdä. Paikoilleen jämähtäminen on lopun alku. Paikallisten maataloustuottajien puheenjohtaja luonnehti keväällä puheessaan maataloutta tulevaisuuden kasvualaksi. Ajatus tuntuu vielä uudelta, mutta ei mahdottomalta. Kainuun ELY-keskus ja keskeiset sidosryhmämme haluavat olla viljelijöiden tukena tulevaisuuden teossa. Palvelujemme kehittämiseksi teemme vielä tulevan syksyn aikana kaikille Kainuun viljelijöille kyselyn, jolla kartoitamme tulevaisuuden näkymiä ja tarpeita. Toivomme, että mahdollisimman moni kainuulainen viljelijä on ruoan tekijänä jatkossakin. Kotimainen maatalous turvaa toimeentulon noin 80 000 viljelijälle, 30 000 työntekijälle elintarvikejalostuksessa ja 16 000 ihmiselle maatalouden tuotantopanosten tuotannossa. Ei siis ole yhdentekevää ostatko kotimaista vai ulkomaista ruokaa. Vain kotimaista ostamalla turvaat työpaikat Suomessa. Viisaita valintoja ja hyvää syksyn jatkoa sekä kuluttajille että viljelijöille! Tarvitsemme toisiamme. Pekka Knuutinen Kainuun ELY-keskus Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Kuva: Eila Knuutinen Vastaa kyselyyn – osallistu arvontaan! Kysely maatiloille Vastaathan! Kiitos! n Takana on haasteellinen kesä. Toivomme, että ensi kesä olisi parempi. Säälle ei mahda mitään. Maanviljelijä, jos kuka sen tietää. Pyydämme teitä, hyvät maatilayrittäjät, kääntämään katseenne eteenpäin maatilanne tulevaisuuteen ja kehittämiseen. Lokakuussa viikolla 41 kaikki tukea hakeneet kainuulaiset maatilat ovat saaneet postitse kyselylomakkeen. Kainuun ELY-keskuksen toimeksiannosta kyselyn suorittaa ProAgria Kainuu. Kyselyn tarkoituksena on saada maatilayrittäjät miettimään erilaisia tilallensa sopivia kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi etsitään sisältöä kehittämishankkeisiin ja tulevaan EU:n/kansalliseen 2014–2020 maaseudun kehittämisen ohjelmakauden toteuttamiseen. On tärkeää saada maatalouden investointi- ja kehittämisrahat kohdennettua oikeisiin tarpeisiin! Lomakkeessa kysymme monipuolisesti erilaisista maatilan toimintaan liittyvistä asioista mm. työhyvinvoinnista, sukupolvenvaihdoksen ja erilaisten investointien ajankohtaisuudesta, bioenergiasta, yhteistyöstä, koulutus- ja neuvontatarpeista jne. Lopuksi sana on vapaa. Kyselykohdissa voi rastittaa Kyllä-ruudun ja ilmaista tarpeensa saada lisätietoa ja asiantuntija-apua. Asiantuntija ProAgria Kainuusta, maaseudun kehittämishankkeista tai ELY-keskuksesta ottaa maatilaan yhteyttä ja näin voidaan yhdessä lähteä suunnittelemaan asian toteuttamista. On erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni maatilayrittäjä täyttää ja palauttaa lomakkeen. Vastausaikaa on 31.10.2012 saakka. Mukana on palautuskuori ja linkki ProAgria Kainuun www-sivuille www.proagria.fi/kainuu, jossa myös voi täyttää ja palauttaa kyselylomakkeen sähköisesti. Jos lomake on kadonnut, saat uuden kappaleen kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta, ProAgrian tai meijerin neuvojilta ja ELY-keskuksesta. Se on tulostettavissa myös www.tukinetti.net-sivulta. Lomakkeen palauttaneet osallistuvat arvontaan, jossa palkintona on valinnaisesti joko Husqvarna 545 -moottorisaha tai 500 euron kylpylälahjakortti. Lisätietoja ProAgria Kainuu Sari Leinonen, ympäristöneuvoja puh. 044-320 1641 sari.leinonen@progaria.fi Kainuun ELY – keskus Eeva Heikkinen, yritystutkija puh. 029 502 3539, 044-774 6086 eeva.heikkinen@ely-keskus.fi Kuva: Katri Heikkinen Koulutusta sukupolvenvaihdokseen ja investointeihin Sukupolvenvaihdoksia kaivataan lisää – nuoret maatilayrittäjiksi! n Kainuussa on hyvin paljon tiloja, joiden maatilayrittäjät lähestyvät luopumisikää. Nuoremmalta sukupolvelta kannattaa kysäistä suoraan, miten haluatte tilalle käyvän, kun me lopetamme maatalouden? Olisiko teistä jatkajaksi, myydäänkö vai vuokrataanko muille? Asiantuntija-apua ja koulutusta sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen on Kainuussa saatavilla runsaasti. Tavoitteemme Kainuun ELY-keskuksessa on vuosittain saada 15 nuoren viljelijän aloitustukipäätöstä tilanpidon aloittamiseen sekä 20 tukipäätöstä lypsykarja- ja naudanlihanavettainvestointeihin. Navettainvestointitukipäätöksiä tehtiin viime vuonna 10 ja nuoren viljelijän aloitustukipäätöksiä kahdeksaan sukupolvenvaihdokseen. Tänä vuonna (17.9.2012 mennessä) on myönnetty rahoituspäätös neljään sukupolvenvaihdokseen ja kuuteen lypsykarjatalousinvestointiin, joista kolme koski lypsykarjanavettaja kolme rehuvarastoinvestointia sekä lisäksi yksi nautakarjanavettainvestointi. On tärkeää, että jokainen maatila löytää sen oman juttunsa. Onko se sukupolvenvaihdos, entisen tuotantorakennuksen laajentaminen ja kohentaminen vai uusi navetta? Tai parannetaanko kenties omaa työhyvinvointia? Laitetaanko maatalouden rinnalle jotain aivan muuta, esim. palvelutoimintaa tai jatkojalostusta. Kaikki vaihtoehdot ovat tärkeitä, koska niillä turvataan maatalouden jatkuminen tilalla. Pienikin investointi piristää ja antaa voimia. Suunnittelussa pitää myös selvittää vaihtoehtojen ja toimenpiteiden taloudellinen kannattavuus ja mahdolliset rahoituskanavat. Rahoituksen ohjelmakausi vaihtuu Nykyistä rahoituksen ohjelmakautta on jäljellä enää ensi vuosi, 2013. Vuoden 2014 – 2020 ohjelmakauden rahoituksesta ei ole vielä varmaa tietoa. Ensi vuoden 2013 maatilojen investointitukien hakuajat ovat alustavasti seuraavat: 2.1.-1.2.2013, 11.2.-28.3.2013, 15.4.-16.8.2013 ja 2.9.-18.10.2013. Loppuvuodesta 2012 valtioneuvosto antaa kohdentamisasetuksen vuodelle 2013, jossa määrätään mm. hakuajat, tukikohteet ja –prosentit tarkemmin. Hakuajan jälkeen ei voi enää hakemukseen lisätä kustannuksia ja korottaa haettua tukea. Päätökset tehdään noin kahden kuukauden kuluessa hakuajan päättymisestä. Hanketta ei saa aloittaa ennen tukipäätöstä. Nuoren viljelijän aloitustuessa sukupolvenvaihdokseen on jatkuva haku. Jos aikoo rakentaa kesällä 2014, kannattaa harkita rahoituksen hakua vuoden 2013 puolella. Saattaa käydä, että ohjelmakauden vaihdoksen takia vuoden 2014 tukihaun alkamiselle voi tulla viive mm. säädösten laadinnan takia. MTT:n Sotkamon Kainuun maaseutuyritysten elinvoimahanke järjestää Maatilan sukupolvenvaihdos- ja investointiinfopäivät maanantaina 3.12.2012 Ravintola Wanhalla Kerholla Kajaanissa ja tiistaina 4.12.2012 Ukkohallassa. Päivillä käsitellään mm. sukupolvenvaihdoksen ja investoinnin suunnitteluun ja rahoitukseen liittyviä asioita, käydään läpi eläkejärjestelyt sekä kuullaan pankin näkökulma sukupolvenvaihdoksen ja investoinnin rahoituksesta. Paikalla ovat myös maaseutuyrittäjä Laura Mulari Suomussalmelta kertomassa sukupolvenvaihdoksen ja investoinnin kokemuksista sekä yrittäjä Ville Hälinen LVI-Aitasta yrittämisen mahdollisuuksista Kainuussa. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Kutsu infoihin tulee samassa kirjekuoressa kyselylomakkeen kanssa. Kannattaa ilmoittautua heti. Koulutuksia maatilayrittäjille tarjoaa myös KAO:n Seppälän KantriKoulutushanke. Voit tilata Maatilan sukupolvenvaihdoksen kevään 2012 kahden teoriapäivän koulutustallenteet ja katsoa ne kotona. Koulutukseen kuuluu lisäksi kaksi tilakohtaista päivää, jolloin ProAgrian neuvoja tulee tilakäynnille. Koulutus on maksullinen. Koulutus täyttää viljelijän opintorahavaatimukset. www.kao.fi /kantrikoulutus www.tukinetti.net maatalous Kainuun ElY-KEsKuKsEn maasEutu ja EnErgia -YKsiKö Koneyhteistyö laskee kustannuksia. Ympäristön asialla. Maisemanhoitaja työssään. Lomituspalveluyrittäjille n tiEDotuslEhti Kainuusta lähtee vuodessa maitoa maailmalle 65 miljoonaa litraa. on kysyntää. Hyvää syksyn jatkoa! maaseutu ja energia –yksikön tiedotuslehti 2012 Eeva Heikkinen, yritystutkija Kainuun ELY-keskus, maaseutu ja energia – yksikkö puh. 029 502 3539, 044-774 6086 eeva.heikkinen@ely-keskus.fi Sisältö: Yrittäjäesittelyt s. 4-8, 11-12, 15 Kainuussa luomutuotanto kasvussa s. 9 Tutkittua tietoa s. 10 Maaseuturakentamisen TOP 5 s. 13 Työhyvinvointi s. 14 Ympäristötuet s. 15 3 Hyvässä myötätuulessa P ihlajamäen tilalla Kuhmossa Eila ja Markku Määtän ilmeet huokuvat helpotusta ja iloa, kesän yllätyksellisen uutispommin jäljiltä huomisen haasteisiin tartutaan taas uusin ottein. Takana on kolmenkymmenen vuoden ura maatalousyrittäjänä, edessäkin vielä vuosia. Kaikki kolme lasta ovat muuttaneet muualle ja siksipä molempien takataskussa kulki hiljainen huoli tilan tulevaisuudesta. Oman arjen rakentamista Markulle oli selvää, että työ kotitilalla jatkui, Eila hieman empi ja mietti, että tässäkö se elämä nyt on. Alkuvuodet tehtiin työtä antaumuksella, kokeiltiin erilaisia liitännäiselinkeinoja ja kasvatettiin lapsia. Oli hyviä ja huonompia aikoja, onneksi kaikkia ei enää edes muista, sanoo Eila. Sitten päätimme karsia rönsyt ja keskittyä täysin maidontuotantoon. Niinpä vuonna 1999 parsinavetta muutettiin pihatoksi ja peltoa raivattiin lisää, näillä toimilla tuotanto kolminkertaistui. Nykyään tuotamme vuodessa 300.000 litraa maitoa ja olemme valintaamme tyytyväisiä. Nurmenkorjuuketjun hoidamme itse, muutoin käytämme ulkopuolisia urakoitsijoita tai teemme koneyhteistyötä läheisen kasvinviljelytilan kanssa. Taskulaskin on hyvä kaveri, sillä talouden hallinta on tärkeää, sanoo Markku. Tällä tilakoolla olisimme pärjänneet jatkossakin. Pakka meni uusiksi Tilan kohtalosta on toki puhuttu lasten kanssa vuosien varrella. Kun kukaan ei osoittanut suurempaa kiinnostusta, aloimme jo ilmeisesti kaikki olla valmistautuneita siihen, että tila myydään tai vuokrataan ulkopuoliselle. Näiden päätösten jälkeen emme ehkä olisi jääneet näille kulmille, edessä olisi ollut uuden reviirin etsintä. Kesän kohokohta oli, kun Iiro kertoi, että hän haluaakin jatkaa tilaa! Hän oli keskustellut asiasta sisarusten kanssa ja päätös oli kaikille todellinen helpotus. Oli hienoa kuulla asia Iirolta itseltään, sanoo Eila. Ja tästäkös se ilo irtosi, yksi unelma on nyt lähempänä toteutumista. Muutos tuo uutta intoa, miten nyt malttaisi odottaa, että asiat lähtevät konkretisoitumaan. Tietysti hieman huolettaa pystymmekö antamaan Iirolle sellaiset valmiudet, että hän pärjää tässä niin taloudellisesti kuin henkisesti. Yhdessä asiassa emme aikailleet, uusi talo on jo piirretty ja tontin raivaus on alkanut. Näköyhteyttä tähän ei ole, mutta matka on sopiva kuljettavaksi kun siirrymme yhtymävaiheeseen ja jatkamme työtä yhdessä Iiron kanssa. Millaisen mallin annoimme? Joskus olemme miettineet omaa työtämme, millaisen mallin annoimme lapsille. Se vanhakantainen ajatus ylenmääräisestä työstä on vuosien varrella onneksi muuttunut tälläkin alalla, nyt uskalletaan olla jo jouten. Meidän perheessä kyllä elettiin myös lasten ehdoilla, urheiluopistot tulivat tutuiksi kun osallistuimme perheliikuntakursseille ja kuskasimme lapsia urheiluharrastusten pariin. Toki työntäyteisten ruuhkahuippujen aikaan mieli ei aina ollut korkeimmillaan, päivät olivat pitkiä ja ajasta oli pulaa, mutta itsestämme4olemme aina pitäneet huolen. Jo alkuvaiheessa liityimme työterveyshuoltoon, sanoo Markku. Hyvinvointipalvelujen ja -kurssien suurkuluttajia Aina kun osallistuu johonkin, saa uutta energiaa ja uusia ajatuksia, eikä omatuntokaan enää soimaa. Nytkin olemme mukana mm. Eikö selkä kestä –kurssilla, jossa on seurana mukavia samanhenkisiä kollegoja. Muutamia vuosia sitten osallistuimme muutosvalmennukseen, jossa omia toiveita ja haluja kartoitettiin ihan tosissaan. Eihän niitä kiireiden keskellä juurikaan tule itse pohtineeksi, ulkopuolinen koulutus avartaa näkymiä laajemmalle. Koska tämä oma työyhteisö on pieni, osallistumisten kautta saa hyvin kontaktipintaa myös toisenlaiseen tekemiseen. IIRON NÄKÖKULMASTA H uumorillahan tilan jatkamisesta on välillä puhuttu, sanoo Iiro Määttä, 27. Oma tieni vei kuitenkin Lappeenrantaan ja rajatarkastajaksi KaakkoisSuomen rajavartiostoon. Kuusi vuotta on vierähtänyt jo muualla, ehkä se on hiljalleen avannut silmät miettimään elämää myös eri kantilta. Kun puolisoni Riikka innostui ajatuksesta, tulos on tässä. Ei kaikilla ole tarjolla tällaista vaihtoehtoa, kun lisäksi viihdyn luonnossa ja haluan kantaa vastuuta ja työssäni nähdä kätteni jäljet, en voinut olla tätä mahdollisuutta käyttämättä. Monet kaverit ovat myös palanneet takaisin kotikonnuille, joten jotain erityistähän täällä maaseudulla täytyy olla. Suunnitelma on siis aloittaa yhtymänä 2014, kun Riikka valmistuu ensihoitajaksi ja pääsemme muuttamaan tänne. Tiedän mihin palaan, sillä kesäisin olen ollut tilalla töissä. Vanhempien tietotaidolle ja tuelle on käyttöä, vaikkakin tässä on vielä hyvin aikaa valmistautua ja aloittaa Karjatalouden ammattitutkinnon suorittaminen. Nyt kartoitamme, miten laajennamme tai erikoistumme, mikä nyt sitten olisikin se järkevin vaihtoehto yhtymän ajaksi meille kolmelle ja minulle jatkoon. Tuotannon nostaminen jollakin tavalla, uudet investoinnit, tarkkaan on kyllä mietittävä eri ratkaisuja. Tulevaisuutta odotamme innolla, eikä se huoleta.” Iiro, Eila ja Markku Määttä ovat aloittaneet jo uuden yhtymän toiminnan suunnittelun. Jotain uutta ja omaakin tähän varmasti tulee, sanoo Iiro (vas.) Omanlaiseksi ajateltu H ietaniemen tilalla Kuhmossa sukupolvenvaihdos tehtiin huhtikuussa 2012. Mikko Pääkköselle uran valinta oli aika selvä jo lukioajoista saakka. Maatalousyrittäjän perustutkinnon ja agrologin paperit hankittuaan hänellä oli hyvää aikaa hankkia kokemusta ja osaamista muualta. Pari vuotta vierähti maataloustraktoreihin liitettävien työkoneiden kehittämiseen ja valmistamiseen erikoistuneen, iisalmelaisen Farmi Forest Oy:n tuotekehitystehtävissä. Tie vei miehen tehokkaasti maailmalle, sillä yrityksen liikevaihdosta 80 % menee vientiin yli 40 maahan, päämarkkina-alueet ovat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tämän haastavan työn parissa olisi ollut helppo jatkaa, oma päätös kuitenkin piti ja aika oli kypsä seuraaville haasteille. Tuotantosuunnaksi kasvinviljely Mikko on sukutilan viides jatkaja. Tilan lypsykarjasta luovuttiin pari vuotta sitten, sillä hän halusi keskittyä kasvinviljelyyn. Peltoalaa on nyt lähes sata hehtaaria ja sato saadaan kaurasta, ohrasta ja vehnästä. -Luonnollisesti kasvinviljelyn kannattavuus arvelutti, mutta jos hinta pysyy samalla tasolla, niin ehkä tähän panostan enemmänkin, arvioi Mikko. Jatkossa viljan hinnan taso ja tukipolitiikka määrittelevät, miten tilan peltopinta-ala kasvaa. Nopea sukupolvenvaihdos Parin vuoden puhumisen jälkeen asiat laitettiin paperille, ProAgrian Osmo Tiikkaisen konsultoima prosessi vei aikaa nelisen kuukautta. Alkuun mietittiin yhteistilaa veljen kanssa, mutta tämä ratkaisu oli selkeämpi ja helpompi näin. Veljen kanssa työskennellään kuitenkin osakkaina lämpöyrittämisen ja erilaisen koneurakoinnin parissa. Monialaista yrittämistä ja yhteistyötä Yritystoiminnan monipuolisuus tukee kokonaisuutta. Lämpöyrittäjinä Veljekset Pääkkönen Ay on toiminut jo vuodesta 2006 alkaen ja toimittanut lämpökeskuksistaan avaimet käteen –periaatteella lämpöä 1000 megawattitunnin vuosivauhdilla Kalevalan kuntoutuskotiin ja hieman vähemmän Kanervan hoitokotiin. Kalevala kuntoutuskodin hake tulee energiapuuna omista metsistä tai ostopuuna, haketus hoidetaan itse ja haketta toimitetaan tilauksesta muihinkin kohteisiin. Kanervan hoitokoti lämpiää M-Pelletti Oy:n toimittamalla pelletillä, johon raakaaine taas tulee Kuhmon AA-puun höyläämöstä. Lämpöyrittämisessä ja uusiutuvan energian käytössä veljekset ovat olleet Kainuussa edelläkävijöitä. -Tuotamme lisäksi kylvö-, puinti,- kuivaus- ja tienhoitopalvelua. Koneyhteistyö ja ostopalvelut ovat kannatettava vaihtoehto monille kustannusten kurissapitoon. Näin konekalusto on tehokkaassa käytössä ympäri vuoden ja tulee pidetyksi tuoreena, sanoo Mikko. 5 Tässä bisneksessä on katsottava myös pellonreunan ulkopuolelle. Jatkossa viljan hinnan taso ja tukipolitiikka määrittelevät, miten tilan peltopintaala kasvaa, sanoo Mikko Pääkkönen. Mutka maailmalla kannattaa aina Kuten missä tahansa yritystoiminnassa, myös maatiloilla tarvitaan uusia ideoita ja ajatuksia. Tuliaisiksi on aina mukava tuoda tuoreita näkemyksiä. Niitä voi hankkia monin tavoin ja keinoin. Minulle opiskelupaikkakunnan valinta ja kansainvälinen työkokemus ovat olleet sellaisia. Näin kavereita ja kollegoita on kertynyt hyvän verkoston verran eri puolille maata ja maailmaa, heidän kanssaan on helppo keskustella erilaisista vaihtoehdoista, ratkaisuista ja tilanteista. Lomillakin suunta on yleensä maailmalle, se oma loma kun ei täällä oikein onnistu. Tallipiika tarjoaa lomituspalveluja n Idea omasta palvelupaletista on muotou- tunut nykyiseksi ajan kanssa, suunnitellusti ja sattumalta. Tätä uraa on rakennettu pitkäjänteisesti, tulevaisuudessa painotukset palveluiden suhteen voivat olla toisenlaiset. Lapsuudenhaaveeni, se että voisin jäädä Kainuuseen, on toteutunut. Ei ole tarvinnut lähteä ”töiden perässä etelään”. Oma liikeidea kypsyi Intotalon yrittäjävalmennuksessa vuonna 2008, josta yrittäminen alkoi Intotalon osuuskunnan kautta ja on jatkunut omalla toiminimellä vuodesta 2010. Lomitustyö alkoi aikoinaan kunnan palkkalistoilla hevostiloilta, nyt työkohteina on myös lypsykarja- ja muita kotieläintiloja. Kuntien lomituspalveluasiakkaiden lisäksi asiakkaina on myös yksityisiä kotitalleja. Työtä tunteella, mutta vastuullisesti Lomittajalla on vastuullaan toisen yrittäjän elinkeino; eläimet, koneet ja tilan omaisuus. Työ on vaihtelevaa, monipuolista ja haasteellista, joskus jopa yksinäistä. Omaaloitteisuutta ja joustavuutta tarvitaan, samoin tiimityöskentelytaitoja, sillä välillä työtä tehdään yhdessä isäntäväen ja toisten lomittajien kanssa. Ykkösasiana on aina eläinten hyvinvointi, muut työt ja menot katsotaan sitten, vaikka menisi ylitöiksi! Vapaat varattava ennakkoon Töiden suhteen on hyvä tilanne. Kysyntää riittää sekä lomitusten että muiden palvelujeni osalta. Melkoinen palapeli tämän homman pyörittäminen onkin, kun leipä on laulun sanojen mukaan pieninä palasina maailmalla. Omat vapaapäivät pitää myös merkata kalenteriin hyvissä ajoin työvarausten väliin. Kunnan lomituspalvelusta olen saanut työtä ympäri vuoden ja aika tasaisesti. Lomitusjakso kestää keskimäärin 5-7 päivää, poikkeuksia on kuitenkin suuntaan ja toiseen. lomittajan työajat Aamuisin työaika on usein klo 6-10, iltaisin klo 16-19. Rytmi määräytyy tilan lypsy-, ruokinta- tai hevosten tarhausaikojen pohjalta. Väliaika päivällä on omaa aikaa. Tänne Nissisen tilalle kotoa on matkaa yli 70 kilometriä, joten täältä en välttämättä piipahda välillä kotiin. Oma toimisto kulkee mukana ja paperityöt hoituvat etänä. Joskus saatan käydä lenkillä, kaupoilla tai kulutan aikaa vaikkapa tutustuen johonkin lähiseudun luontokohteeseen. Päiväunet ovat varmaan lomittajan suosituin harrastus! Alaa harkitsevista pätkätyöpäivä, aikaiset aamut, viikonlopputyöt ja pitkät ajomatkat saattavat kuulostaa arveluttavilta, mutta vastapainona ovat sitten nämä päivävapaat ja lomitusjaksojen välissä pidemmät vapaat. Pyyntö palata on paras kiitos Jos tykkäät eläinten hoidosta ja itsenäisistä hommista, mieti lomittajan työtä vaihtoehtona! Jos tarjolla on mahdollisuus työharjoitteluun maaseutuyrityksessä, kannustan kyllä kokeilemaan. Itse suoritin Maatalouden perustutkinnon työn ohessa opiskellen. Hyvällä asenteella pärjää ja tekemällä oppii. Mitään ei kannata pelätä etukäteen, silla tilat ovat erilaisia ja jokaisella tilalla yrittäjä tai toinen lomittaja perehdyttää sen tilan käytäntöihin. Pattitilanteet ja arkipäivän ongelmat selviävät kysymällä apua ja sillä, ettei jää sormi suussa seisomaan. Työ tekijäänsä kiittää! Tuntuu mukavalta, kun tila toivoo minun hoitavan seuraavankin lomituksen. Leena-Mari tulee hyvin toimeen eläinten kanssa, meille on tärkeää, että lomittaja pystyy hoitamaan lehmien lisäksi myös tilan muut eläimet. Hän myös erottaa laumasta yksilöt ja huomaa mahdolliset ongelmatilanteet, sanoo Jenni Nissinen Hiekkaniemen tilalta. maatiloilla on hyvä meininki Uusia kavereita ja samanhenkisiä ihmisiä on löytynyt niin tiloilta kuin lomittajista. Juuret ovat tukevasti kotimaakunnan mullassa, katse kauas tulevaisuuteen. Täällä on paljon ahkeria, rohkeita yrittäjiä ja tekemisen meininki. Tilat nykyaikaistuvat tai yhden perinteisen elinkeinon rinnalle kehitetään oheispalveluja. Erikoistumalla moni menestyy. Maaseutu ja maatilat muuttuvat, samoin me ihmiset siinä mukana. On mahtavaa, että pystyn omalta osaltani – piikomalla - olemaan mukana pitämässä kainuulaista maaseutua elävänä ja yritteliäänä. ww w.tallipiika.fi Yritys: Tallipiika Leena-Mari Kinnunen, 29. Koulutus: Restonomi (AMK) matkailu, yo-tutkinto, maatalouden perustutkinto/hevostenhoitaja, hevoshieroja, kalevalainen jäsenkorjaaja (kisälli). Palvelut: Lomituspalvelut, eläinten hoito, ratsastuksen ohjaus, hevoshieronta, kalevalainen jäsenkorjaus. Missä: Asuu Ristijärvellä, työt eri puolilla Kainuussa Hiekkaniemen tilalla Puokiovaaralla on yli sata lypsävää lehmää ja kaksi robottia. Uudet navetat ovat tehokkaita yksiköitä, jossa lomittajan on tunnettava myös tekniikka. Tällä tilalla voi samaan aikaan olla useampia lomittajia eri tehtävissä. 6 yRITTÄJÄlOmITTaJIlle On KySynTÄÄ n Tuore Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tehty kysely osoittaa, että yrittäjälomittajille olisi kysyntää. Yrittäjälomittaja tekee toimeksiantosopimuksen paikallisyksikön kanssa tai itsejärjestetyssä lomituksessa maatalousyrittäjän kanssa. Yrittäjällä on y-tunnus ja hän laskuttaa tehdystä työstä. Pääosa lomituksista hoidetaan edelleen vakituisten työntekijöiden kautta, sillä ostopalveluyrittäjien palvelua on vielä vähän tarjolla. Kyselyyn vastanneista 75 % olisi valmis käyttämään näitä palveluja, mikäli niitä olisi saatavilla, 86 % on ollut tyytyväisiä ja aikoo käyttää palvelua jatkossakin. Tiloilta myös kysyttiin, olisivatko he itse kiinnostuneita tarjoamaan lomituspalvelua muille. Noin viidennes olisi, jos sen voisi järjestää oman tilan sallimissa rajoissa tai se olisi kausiluontoista. Kysyttäessä muiden palveluiden tarpeista, koneurakointi-, kylätalkkari- tai rakentamiseen liittyville palveluille olisi myös kysyntää. Kysely lähetettiin 1166 maatilalle, vastauksia saatiin 132 yrittäjältä. Tutkimuksen tilasi MTK Pohjois-Suomi, Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke. Suomessa on noin 4000 maatalouslomittajaa. Heidän työnantajia ovat paikallisyksiköt, joita Suomessa on 47. Kainuussa oli vuoden 2011 lopussa vakituisia lomittajia 92 ja määräaikaisia kuukausipalkkaisia 17. Lisäksi yrittäjien ns. omia lomittajia oli 83, ostopalvelulomituksia tarjosi neljä henkilöä. aPUa alKaVIlle, TUKea TOImIVIlle n MASVA - Maaseutuyritysten asiakas- vastaava –hanke toimii apuna erityisesti yritystoimintaa pohtiville ja aloittaville sekä tukena yritystoiminnan kehittämisen vaiheissa. Mukaan voivat tulla sekä aktiivimaatilat, jotka haluavat monialaistaa toimintaansa, että kokonaan maataloudesta irti olevat yrittäjät tai yritysideaansa miettivät maaseudun ihmiset tai yhteisöt. Hanke mahdollistaa alkukartoituksen ja alustavan alkuvaiheen neuvonnan maksuttomana, yhden päivän vuotta kohden. Mahdolliset jatkotoimet hinnoitellaan palveluntuottajien hinnastojen mukaan. Lisätietoja: maaseutuasiakasvastaavat Tarja Poikela, puh. 0400 386 274, Soili Hypén, puh. 040 776 4290, Osmo Tiikkainen, puh. 0400 286 786 sekä hankevastaava Marjatta Pikkarainen, puh. 044 320 1585, sähköpostit etunimi.sukunimi@proagria.fi Aina on jotakin rakenteilla, tässä valmistumassa on sääsuoja hiehoille. Robotti koukutti kehitt ämään J otain piti tehdä, jotta mielenkiinto säilyisi, sanoo Veikko Haataja. Muutaman vuoden olisin voinut jatkaa lypsyasemalla entiseen tapaan. Mutta kun on eteenpäin menevä mieli, nykytekniikan mahdollisuuksien kokeilu kiehtoi ja haastoi. Lypsyrobotin hankintaprosessi oli nopea, tammikuussa aloin puhua asiasta, heinäkuussa 2011 se oli jo toiminnassa. Ennen kaikkea robotti helpottaa työtä, mutta samalla lisää tilan toimintamahdollisuuksia ja ehkä kannustaa myös lapsia miettimään, olisiko tässä kiinnostava tulevaisuuden työpaikka. Tästä olisi helppo jatkaa. Rusalan tila Vuolijoella siirtyi Veikko Haatajan omistukseen vuonna 1981. Navetan kivipääty on yli sadan vuoden ikäinen, toinen pääty kymmenen vuoden takaa. Se kertoo myös tilan tarinaa edeltäjien ukin ja isän kausilta. Uusi lypsyrobotti sijoittui 1000 neliön navettaan ilman laajennuksia, robotin toiminnan kannalta tehtiin joitakin rakenteellisia muutoksia. Vielä muutama eläin lisää, ja sitten tavoite 60 lehmäpaikkaa on täynnä. Tila työllistää ympärivuotisesti ulkopuolista työvoimaa ja perheen lapset ovat tilalla kesätöissä. Tilaa voi kehittää niin monella tavalla Lähtökohtatilanteet tiloilla ovat erilaiset. Jatkajan puuttuessa tietysti kannattaa miettiä, mikä itseä motivoisi yrittämisen loppuvaiheessa. Jos jatkosuunnitelmille on mahdollisuus, niitä kannattaa pohtia tosissaan. Aina ei tarvitse uudistaa kaikkea, pienikin muutos voi olla riittävä kannustin. Jos jatkajasta ei ole vielä varmuutta, pitäisi nuoria kannustaa ja siirtää innostusta, omasta työstä voi olla ylpeä ja tyytyväisyyden pitää näkyä, sanoo Veikko. Eikä lasten suunnitelmia kannata tyrmätä, pieni kierros maailmalla näyttää muut vaihtoehdot ja sitten on hyvä valita se oma suunta. maatila elävöittää kylän ja maiseman Tila peltoineen luo maiseman. Pilkottuja maita on palautunut takaisin omaan omistukseen tai vuokralle. Oulujärven rannoilla tilojen lopettaminen näkyy maisemassa, ilman maataloutta pellot pusikoituvat eikä järvi metsän takaa juurikaan enää pilkahda. Puhdas suomalainen ruuan tuotanto on turvattava Suomessa torjunta-aineiden käyttö on vähäistä verrattuna muun maailman tuotantoon. Meidän työllä pitäisi turvata suomalainen puhdas tuotanto, siksi työn arvostusta ja houkuttelevuutta kannattaa nostaa esille. Missä muualla voi tehdä näin monipuolista ja haastavaa työtä, kysyy Veikko. Olet lisäksi lähes eläinlääkäri, kätilö, rakennus- ja remonttimies, peltoviljelyn, atk:n ja talouden ammattilainen? Maatilan lisäksi Veikko Haataja on Vuolijoen Hautauspalvelun toinen osakas, Vuolijoen entisen kunnantalon yksi kolmesta omistajasta, lisäksi mukana Osuuspankin hallituksessa ja energiaa riittää tarvittaessa myös kylän yhteisten asioiden eteen. 7 100 % luomua V aalan Enonlahdessa on aidon, perinteisen maalaiskylän maisema ja tunnelmaa. Täällä myös Oulujärvi näkyy ja näyttää laajuutensa. -Maatalouden ja luonnon sopusointu on syntynyt suunnitelmallisen työn tuloksena ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen on yksi keskeinen kehittämisalue edelleen, sanoo maatilayrittäjä Riku Leinonen. Vanhempani tekivät aikoinaan hyviä valintoja, luomu ja emolehmätuotanto sopivat mainiosti yhteen. Tila oli 70- luvun alussa ensimmäisten joukossa Kainuussa hankkimassa emolehmiä. Meidän tuotantoketjussa työ näkyy konkreettisesti. Luonnonmukainen tuotanto tukee luonnon suojelua, edistää sen monimuotoisuutta ja lisää eläinten hyvinvointia. Luomun arvot ovat tuottajille selkeät ja kannustavat. Onneksi kuluttajatkin arvostavat yhä enemmän samoja arvoja. Jos asiakkaiden valintaperusteena olisi pelkästään tuotteen hinta, voisi se olla uhka koko suomalaiselle maataloudelle, hän muistuttaa. Kuin ennen vanhaan Itseuudistuva karja on laiduntanut Enonlahden peltoja ja rantaniittyjä 70-luvulta, Suojalan tilan alkuvaiheista saakka. Nyt perinnebiotooppikohteita on 23 hehtaaria alueilla, joita olisi vaikea muuten viljellä. Näillä rantaniityillä, rantametsissä ja metsähaoissa hiehot ja emolehmät vasikoineen laiduntavat, pitävät pusikot kurissa ja 8 maiseman avarana. Kesäisin laitumilla on jopa yli sata eläintä. Laidunnus pienentää kesäaikaan ruokinnan kustannuksia ja vähentää karjanhoidon työmäärää. Tuotanto ei ole vaatinut uusia rakennusinvestointeja, tilan rakennukset ovat edelleen riittävät. luonnonmukaisia ja ympäristöä säästäviä valintoja Laidunnuskausi on parhaimmillaan lähes puolet vuodesta. Karjan ollessa laitumilla ympäri vuorokauden, jää eläinten valvonnan ja aitojen kunnostuksen ohella aikaa keskittyä peltotöihin tehokkaasti. Tilalla viljellään kauraa ja timotein/apilan seosta omien eläinten rehuksi. Peltoviljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, keinolannoitteita eikä rehun säilöntäaineita. Tavoitteena on tehdä tilasta monipuolinen kokonaisuus, jossa erilaiset alueet muodostavat niille ominaisen ja luontaisen ekosysteemin. Maaperän ekologisten prosessien tuntemus on tärkeää, se lisää samalla tuotannon luonnonmukaisuutta. Tilan suurimman peltolohkon yhteyteen on nyt suunnitteilla monivaikutteinen kosteikko. Sen tarkoituksena on pysäyttää veteen joutunutta kiintoainetta sekä poistaa veteen liuenneita ravinteita. Sukupolvenvaihdos pari vuotta sitten Enonlahden Maatalousyhtymän omistaa Riku Leinonen yhdessä sisarensa kanssa. Molemmilla on päätyö tilan ulkopuolella, mutta he viettävät suuren osan lomistaan ja vapaa-ajastaan tilan töissä. Tilalle on palkattu yksi työntekijä ja kesäaikaan lisäapua tarvittaessa. Myös vanhempien työpanos on merkittävä. luomutuotannon tulevaisuus Kotimaisuus on kuluttajille jo tärkeää, myös luomu on vahvassa nousussa. Lähiruoasta puhutaan paljon, mutta tämänhetkiset logistiikkaratkaisut ja pitkät matkat eivät tue paikallisen lihan pääsyä omille lähimarkkinoille tai suoraan alueen kuluttajille. Tässä on vielä kehittämistä. Laatu ja elintarviketuotannon eettisyys ovat asioita, joiden arvostus kasvaa koko ajan. Suomalaisen ruoan taso on korkea, sillä myös perinteinen viljely ja tuotanto on hyvin hoidettu. Meille luomu ja tämä tapa toimia on luonteva, en voisi kuvitella muuta vaihtoehtoa, sanoo Riku Leinonen. Oulujärven rantamaisemassa on leppoisa tunnelma. Tila on erikoistunut pihvivasikkatuotantoon. Kevättalvella syntyneet vasikat viettävät kesän laitumella yhdessä emojensa kanssa ja nauttivat emonsa ravitsevaa maitoa. Puolen vuoden iässä ne vierotetaan ja siirretään pihvilihan loppukasvatustiloille pääosin Kainuuseen. Simmental –lihanautarotu on lähtöisin Sveitsistä. Rodun hyviä puolia ovat mm. lauhkea luonne, hyvä hedelmällisyys sekä emolehmien riittävä maidontuotanto. maaTIlan RahOITUS PanKIn nÄKÖKUlmaSTa n Riku Leinonen on työskennellyt Kainuun Osuuspankissa yli 20 vuotta. Yritysrahoituspäällikkönä hänen vastuualueena ovat erityisesti maa- ja metsätalousasiakkaat. Pankin toimialueen Kajaanin, Hyrynsalmen, Ristijärven, Vaalan ja Vuolijoen alueet ja asiakkaat ovat tulleet tutuiksi vuosien myötä. Kainuulaisten ja koko Kainuun menestyminen on ensiarvoisen tärkeää. Paikallisena pankkina haluamme olla vastuullinen kumppani yrittämisen eri vaiheissa ja tarjoamme maatilayrittäjälle kattavasti kaikki finanssipalvelut, sanoo Riku Leinonen. Kaikki toteuttamiskelpoiset isotkin maatalouden hankkeet voidaan toteuttaa, tässä yhteistyötä tehdään myös muiden kainuulaisten Osuuspankkien kanssa Sukupolvenvaihdokset ovat hyvin suunniteltuja Nuoret maatilojen sukupolvenvaihdosta tai investointia suunnittelevat asiakkaat ovat hyvin valmistautuneita ja motivoituneita. Riku Leinonen arvostaa kaikkia niitä asiantuntijoita, jotka ovat heidän suunnitelmien tukena ja taustalla. -Etenkin ProAgria ja ELY-keskus valmentavat yrittäjiä muutokseen ja yhteistyö heidän kanssaan on antoisaa. Millään muulla toimialalla yrittäjällä ei ole näin paljon asiantuntemusta käytettävissä. Ja hyvä näin, sillä maatalousyrittäjän on oltava todellinen moniosaaja. Rikulle oman tilan hoito ja perehtyminen käytännön työhön ovat vain lisänneet yrittäjän arvostusta. Perustyön lisäksi kokonaisuuden hallinta, työnjohto ja taloushallinto vaativat yhä enemmän osaamista. Kainuulaiset tilat hoitavat asiansa hyvin, hän toteaa. Maatalous on kasvun ala. Ruuan tarve maailmalla kasvaa, joten työtä riittää. Tuotantoyksiköiden kasvun myötä riskit kasvavat. Kannattavuus vaatii monenlaista osaamista ja kustannustehokkuutta. Myös omasta jaksamisesta kannattaa huolehtia. Kainuussa luomutuotanto on kasvussa mutilastoissa. Luomuosaamista on jaettu myös Seppälän KantriKoulutuksen kautta. n Kainuussa ollaan luomun suhteen Suomen huippua. Täällä kokonaispeltopintaalasta luomutuotannossa on jo noin 23 prosenttia eli hieman yli 7000 hehtaaria, kun keskimääräinen luku Suomessa on 8 prosenttia. Eniten luomuviljeltyä peltoalaa on Vaalassa. Kainuussa on 133 luomumaatilaa, koko maassa niitä on hieman yli 4300. Luomumaitoa saadaan kahdeksalta tilalta. Tilakoko on keskimäärin 55 hehtaaria, mikä sekin on maan keskiarvon yläpuolella. Hitaasti, mutta tasaisen varmoin askelin edetään, sanoo luomuasiantuntija Jukka Kivioja Kainuun ELY-keskuksesta. Valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet samoilla linjoilla Suomen maabrändityöryhmä näki luomun yhtenä keskeisistä kehittämisalueista Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn nostamisessa. Tavoite vuodelle 2030 on haasteellinen, vähintään puolet maatalouden tuotannosta pitäisi olla luomua. Kainuussa tavoite 25 % peltoalasta vuonna 2015 on hyvin realistinen, sanoo Jukka Kivioja. Tilat ovat erikoistuneet joko peltoviljelyyn, eläintuotantoon lypsykarja- tai emolehmätiloiksi tai puutarhatuotantoon. Uusia luomutoimijoita tulee vuosittain lisää, sillä tarjolla on runsaasti tutkimustietoa, tuloksia ja neuvontaa. Luomutuotannossa tuotantoketju perustuu luonnonmukaisiin ja luontoa säästäviin valintoihin. Alkujaan 90-luvulla luomu oli enemmän ehkä elämäntapa, nyt jo kannattavampi ja houkuttelevampi vaihtoehto yhä useammalle tilalle. Luomutuotannossa päästään keskimääräistä korkeampaan tulokseen, tuet ovat hieman suurempia ja kustannukset pienempiä. ProAgrian Kainuun Luomuyrittäjä – hanke on kouluttanut ja aktivoinut tiloja vuosien varrella tehokkaasti. Tilakohtaisin kartoituksin ja selvityksin asioita on viety eteenpäin ja tulokset näkyvät Kainuun luo- Tutkittua tuotantoa Luomutilat tarkastetaan vuosittain tuotantoehtojen osalta. Näin varmistetaan luomutuotannon ja tuotteiden laatu. Kaikki tämä kuluttajan parhaaksi, vaikkakin prosessit voivat olla asianosaisille hankalia ja mutkikkaita. Luonnonmukaista tuotantoa ja valmistusta säätelee EU-luomuasetus, valvontaa ohjaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja tilojen valvonnan toteuttaa ELYkeskus yhdessä luomutarkastajien kanssa. Luomuasiantuntia Jukka Kivioja organisoi Kainuun luomuvalvonnan. Luomusopimus on yksi ympäristötuen erityistukisopimuksista ja näin sopimuksen tehnyt maatilayrittäjä on sekä valvonta- että tukijärjestelmän kautta mukana eri prosesseissa. Jukan puoleen voi kääntyä myös silloin, kun luomutuotanto alkaa tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta. Lisätietoja: Kainuun ELY-keskus Maaseutu ja energia -yksikkö Jukka Kivioja, luomuasiantuntija puh. 0295 023553, 044 294 4476 ProAgria Kainuu Kainuun luomuyrittäjä -hanke projektipäällikkö, kotieläinagronomi Helena Kämäräinen puh. 044 362 7846 www.luomu.fi www.luomuliitto.fi www.evira.fi 9 Tutkittu tieto tasoittaa yrittäjän tietä n Menestyäkseen yrittäjä tarvitsee osaa- hankerahoitus mahdollistaa tutkimukset Sotkamossa työskentelee ympärivuotisesti 15 henkilöä, kesällä määrä tuplaantuu. Käytössä on 40 hehtaaria peltoa ja biokaasureaktori. Meneillään on lähes kymmenen erilaista hanketta. ELY-keskuksen tuki on meille tärkeä, on hienoa, että tutkimusaseman rooli täällä koetaan tärkeänä. Olisimme tarpeettomia, mikäli maalla ei olisi yrittäjiä, sanoo Kalle Hoppula. Tieto on kaikkien käytettävissä Maa –ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta ja kilpailukykyä kehittävä tutkimuskeskus. Toimipaikkoja on 15. Eri yksiköt eri puolilla tuottavat tietoa, joka on kaikkien kansalaisten, asiakkaiden ja muiden tutkijoiden käytettävissä. Kasper, Artturi, Taloustohtori ja Rehutaulukot ovat palveluja, jotka löytyvät osoitteesta www.mtt.fi yksikön rooli Sotkamon yksikkö on hyvin itsenäinen osaaja ja pääosin tiedon tuottaja. Yritysyhteistyötä Kainuussa pitää lisätä, samoin neuvontaa jossain muodossa. Tuotamme arvokasta tietoa, jota myös teollisuus voisi tehokkaammin käyttää hyväksi, hän jatkaa. mista, asennetta ja oikeita valintoja. Kaikkea ei kuitenkaan kannata kokeilla itse, sillä tarjolla on runsaasti ajankohtaista tutkittua tietoa. Tätä tutkimustietoa tuottaa myös MTT Sotkamon tutkimusasema, jossa työtä tehdään etenkin marja- ja vihannesviljelyn, bioenergian, lähiruoan ja maatalouden tiedonsiirron parissa. Lisäksi yksikkö tuottaa erilaisia tutkimuspalveluja yrityksille ja muille tutkimusorganisaatioille. Käytännönläheistä tietoa MTT:n Pohjois-Suomen marja- ja vihannestutkijat ovat Sotkamossa. Tuotamme käytännönläheistä tietoa, laji- ja viljelysuositusten lisäksi myös kustannus- ja investointilaskelmia. Varsinaista neuvontaa ei ole, mutta tietoa Kasperiin menee koko ajan. Otamme riskejä, kokeilemme, ehkä mokaamme, säästämme näin yrittäjät samoilta virheiltä, sanoo yksikön päällikkö, MMM, vanhempi tutkija Kalle Hoppula. Kuva: Kati Hoppula Meillä myös hullut kokeilut sallitaan, eihän koskaan voi muutoin tietää, toimisiko joku asia täysin toisin, sanoo Kalle Hoppula. Tuo tutkimustiedon ulottuvillesi Maa-, puutarha- ja porotalouden rakenteen ja talouden sekä EU:n maataloustulosten tarkasteluun 10 n Haluat kehittää tilaa, mutta suunta on vielä avoin. Mikä olisi ratkaisu, joka turvaisi tilan tulevaisuuden kannattavasti ja toisi sinulle yrittäjänä jatkuvuutta. Tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja, joista se oman löytäminen on tärkeää. Monituloyrittäjyyden teemaseminaari 10.12. Kajaanissa ja 11.12. Muhoksella paneutuu erityisesti tähän aiheeseen. Tulevan MTK:n syyskokouskierroksen yhteydessä esillä ovat myös tuotantosuunnan muutoksiin liittyvät asiat. Etenkin Vaalan ja Utajärven alueilla olisi kysyntää vihannesviljelijöille. Utajärvellä toimiva Pottumies Oy etsii uusia yhteistyökumppaneita ja tulee tilaisuuksiin kertomaan omista tarpeistaan. Viljely-yhteistyön selvittämistä ja toimintamallien etsimistä jatketaan tarvittaessa tulevan talven aikana ja mukaan liittyy myös MTT:n Sotkamon tutkimusasema, joka tuo käyttöön oman tutkimustiedon ja asiantuntemuksen. Lisätietoja Kari Tervonen, maaseutukoordinaattori puh. 040 354 2044 kari.tervonen@mtk.fi www.tukinetti.net www.mtt.fi Ajankohtaista tietoa pelto- ja puutarhaviljelystä sekä kasvinsuojelusta mIeTITKÖ TUOTanTOSUUnnan mUUTOSTa? Monipuolista tietoa nurmirehun tuotannosta ja käytöstä Viralliset kotieläinten rehujen rehuarvot sekä ruokintasuositukset POTTUmIeS Oy eTSII alIhanKKIJOITa n Pottumies Oy on Utajärvellä toimiva yritys, joka tuottaa vuodessa noin 1,5 miljoonaa kiloa erilaisia jalosteita suurkeittiöille, tukuille, ravintoloille ja muille asiakkaille ympäri Suomen. Raaka-aineet tulevat noin 30 viljelijältä, pääosin lähialueilta. Kokkausvalmiit perunat, juurekset, sipulit ja vihannekset, juures- ja kasvissekoitukset sekä tarjoiluvalmiit salaatit ja salaattisekoitukset eri muodoissaan muodostavat yli 600 tuotekoodin valikoiman. Yritys on investoinut vahvasti tuotantolinjoihin ja työllistää 15 henkilöä. Tuotekehitys etenee asiakkaiden tarpeiden pohjalta, omat erikoistuotteet ovat merkittävä kilpailutekijä ja etu näillä markkinoilla. Markkinoinnista ja myynnistä vastaava Jukka Juntunen kannustaa viljelijöitä miettimään, voisiko vihannesten ja juuresten viljely olla vaihtoehto uutta tuotantosuuntaa pohdittaessa. www.pottumies.fi Maaseudun moniottelijat n Perusyrittäjyyden rinnalle lisääntyvä monituloyrittäjyys ja erilainen yhteistyö ovat yhä useamman maatilayrityksen tätä päivää. Kasvua haetaan erikoistumalla alueille, joita voidaan kehittää ja toteuttaa kannattavasti. Voimavarojen yhteiskäyttö tasaa riskejä ja tuo verkostojen kautta uusia kumppanuuksia. mestari-kisälli menetelmällä Sotkamolaisten Tero Huuskon ja Unto Meriläisen tiet kohtasivat mehiläistarhauksen merkeissä. Tero haki ensin perustietoa alasta Kainuun Mehiläishoitajien koulutuksesta, mutta mestari-kisälli menetelmän keinoin Unton opastuksella Tero on nyt saanut hyvän pohjan oman tarhauksen kehittämiseen. Käytännön hoitotyö paikan päällä, puhelinkonsultointi, yhteiset tutustumiskäynnit ja kurssit ovat yhteistyön parasta antia, sanoo Tero. Nyt vielä hunaja lingotaan ja pakataan Unton tuotantotiloissa. mehiläiset pölyttävät ja torjuvat hometta mansikkamaalla Sukupolven vaihdoksessa 1991 Terosta tuli lihakarjan kasvattaja. Karjasta on nyt luovuttu ja tilalla jatketaan viljan viljelyä, mansikka tuli tuotantoon neljä vuotta sitten. Koska kemiallista homeentorjuntaa haluttiin vähentää, mehiläistarhauksen hyödyt kiinnostivat. Edellisen kesän kokemukset ovat hyvät, sillä sato oli selkeästi parempi. Nyt sateisen kesän jäljiltä hyötyjä on hieman vaikeampi arvioida. Tavoite on kuitenkin lisätä pesien määrää. Mansikkapeltoa on 2.5. hehtaaria, uutta tulossa kaksi hehtaaria lisää. Mehiläisten pölytys ja homeen torjunta ulottuu niin omiin mansikkaviljelmiin ja vadelmapensaisiin kuin naapurin omenapuihin, toki myös alueen muuhun kasvustoon. Määttälänmäeltä mansikat menevät etupäässä Kajaanin ja Kuusamon toreille sekä Prismaan. Syksyllä pesät valmistellaan talveen sokeriruokinnalla. Nyt talveen on lähdössä 45 pesää. Parhaimmillaan pesässä on lähes satatuhatta asukasta. Unto Meriläisen hunajaa on myynnissä Helsingin kauppatorilla sotkamolaisen Kotilan tilan tiskillä, Prismassa, Sotkamon ja Vuokatin S-marketeissa, osa menee tilauksesta muille asiakkaille. Kotimainen tuotanto ei riitä puoleenkaan kulutuksesta, tuontihunaja laskee tuottajan hintaa. lisäksi pilkebisnestä ja koneurakointia Peltoviljelyn ja mansikan lisäksi kokonaisuutta täydentävät talveen painottuvat metsä- ja koneurakointityöt. Omista metsistä tuleva pilke menee Vuokatin alueen matkailuyrityksille ja roskapuu hakkeeksi, jolla lämmitetään tilan rakennukset. Metsäyhtiöiden, kunnan ja yksityisten lumityöt pitävät konekaluston kiireisenä. Suunnitelmissa on pilketuotannon tehostaminen ja hunajankäsittelyyn sopivien elintarviketilojen toteutus, kertoo Tero Huusko. Tero Huuskon kesän mansikkasato oli kohtalainen. Mehiläistarhauksen myötä marjakasvustolle on omasta takaa nyt pölyttäjiä ja homeentorjujia. luomukauraa ja hunajaa Katajanurmen tilalla Sotkamon Kalmoniemellä siirryttiin 2000 –luvun alussa luomuviljelyyn, samoihin aikoihin aloitettiin mehiläistarhaus. Kymmenessä vuodessa on nähty niin hyviä kuin huonoja vuosia. Alkuaikojen hyvät kesät kannustivat laajentamaan, sanoo Unto Meriläinen. Parhaimmillaan pesästä sai 125 kiloa hunajaa, nyt määrät ovat laskeneet. Tulos on monen tekijän yhteisvaikutus, kylmän ja sateisen kesän sato voi jäädä muutamaan kiloon per pesä. Luomutilan pellot ovat nurmikierrossa, jossa kauraa viljellään vuosi ja apilaa kaksi vuotta. Apilanurmi tukee hunajan tuotantoa, joskus taas apilakaan ei auta. Hyvänä kesänä tarhauksen vaikutukset näkyvät myös alueen metsämarjoissa, vadelmat ovat selkeästi isompia ja sato on runsaampi. Tilan kaura toimitetaan hevostiloille Kuhmoon ja Hyrynsalmelle. Kauralle olisi kysyntää enemmänkin. Kokonaisuutta täydentävät omien metsien hoito ja ”tilatoimisto”, jonka asiakkaina on tiehoitokuntia ja muita maatilayrittäjiä, joille teen mm. kirjanpitoa, veroilmoituksia ja lannoitesuunnitelmia. Sopii pitkäjänteiselle aamuvirkulle Kainuussa on noin reilut sata hunajan tuottajaa. Harrastuksena tarhaukseen pääsee käsiksi tuhannella eurolla, jolla saa kaksi pesää, emon ja hoitotarvikkeet. Linko maksaa noin 7000 euroa, joten se palvelu kannattaa ostaa muualta tai hankkia käsilinko. Hyvänä kesänä kuuden pesän tuotolla harrastelija voi saada kustannukset katetuiksi ja jotain jää, jos myy hunajan itse. Laajempaa tuotantoa miettivän kannattaa tutustua perusteellisesti tarhaukseen, ensin peruskurssien avulla, siten tiiviimmin mestari/kisälli –yhteistyön kautta. Käytäntö opettaa parhaiten, pesänlukutaito kehittyy käytännössä vuosien varrella, kaikista ei tule asiantuntijaa, vaikka kuinka opettelee, sanoo Unto. Vuosien mittaan opissa on ollut useampia ohjattavia, osa on lopettanut, osa jatkaa muutaman pesän tarhaajana ja ostaa edelleen linkouspalvelun täältä. www.hunajantuottajat.fi www.mehilaishoitajat.fi www.hunaja.net 11 Investoinnin tavoitteet olivat hyvin selkeät R auharannan tilalla Vuolijoella robottinavetta rehuvarastoineen valmistui tammikuussa 2012. Uutta tilaa saatiin käyttöön parintuhannen neliön verran. Viime syksy oli säiden suhteen ihanteellista rakentamisaikaa, viimeistely sujui kiireettä ja karja pääsi navettaan juuri ennen pakkasia. Uudessa kahden robotin navetassa on 140 paikkaa, lisäksi tilaa on myös kolmannelle robotille, jolloin kapasiteetti kasvaa 200 lehmään. Vanha navetta on nuoren karjan käytössä. Ahti Pussisen ja Merja Karjalaisen tilalla sukupolvenvaihdos tehtiin 1998. Parin vuoden päästä vanhaa navettaa laajennettiin ja lehmämäärä kasvoi noin neljäänkymmeneen. Luonnollisesti tulevaisuutta mietittiin, vuodesta 2006 alkaen aktiivisemmin, jolloin päätettiin rakentaa uusi tuotantorakennus. Suunnitteluun varattiin riittävästi aikaa, silla nykyaikainen lypsykarjarakennus on toiminnallisesti ja rakenteellisesti vaativa projekti, joka sitoo myös paljon pääomaa. -Onnistuimme hyvin, viisi vuotta suunnitteluun ja toteutukseen oli meille sopiva aika, sillä tuotanto pyöri hyvin vanhasta navetasta käsin. Ei ollut akuuttia kiireettä saada uusi navetta, sanoo Ahti Pussinen. Ahti Pussinen sai MARA-hankkeesta paljon irti, siksi hän lähti mielellään myös hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi. 12 Satsaa suunnitteluun Näin isoissa rakennushankkeissa kokonaisuuden hallinta on keskeinen. Omien tulevaisuuden tavoitteiden ja tarpeiden lisäksi on arvioitava resurssit, vasta sitten voi aloittaa teknisen suunnittelun. Kannattaa miettiä tarkkaan, millaisen toimeentulon ja tuoton haluaa. Tässä luodaan omistajalle ja työntekijöille työpaikka, eläimille elinympäristö sekä rakennus, joka on pihapiirin ja maiseman keskeinen elementti. Lisäksi on mietittävä tulevaisuuden laajennusmahdollisuudet. -Olimme mukana monella MARA-hankkeen opintomatkalla kotimaassa ja ulkomailla. Näimme monenlaisia kohteita, vertailimme vaihtoehtoja. Kyllä nämä reissut avarsivat näkökulmaa. Kaikesta tarjolla olevasta tiedosta kun poimii itselle sopivat ja parhaimmat palat, onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät, korostaa Ahti. Jos vain yksin pohtii vaihtoehtoja, voi täysin sokeutua ja jumittua ratkaisuun, jota katuu myöhemmin. Myös ryhmän tuki ja keskustelut olivat hyödyllisiä. Toteutus on monen asiantuntijan yhteistyötä Suunnittelu, kilpailutus, hankinnat – järjestys on selkeä. Lisäksi tarvitaan rakennuspaikkaan liittyviä erilaisia selvityksiä, ympäristö- ja rakennuslupa, investointitukihakemuksiin rakennus- ja elinkeinosuunnitelmat, rahoitus ja vakuudet. Hyvä yhteistyö kaikkien tahojen kanssa on tärkeä. Omaa osaamistani olen päivittänyt luonnollisesti MARA-hankkeen koulutuksissa, mutta myös KantriKoulutuksesta poimin helmet. Valmiin tiedon hyödyntä- minen säästää omaa aikaa merkittävästi. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Jouni Pitkäranta Seinäjoelta. Olin tämän hankkeen rakennuttaja itse, vastaavana kirvesmiehenä toimi Risto Huusko, lisäksi oli kaksi kirvesmiestä ja kaksi apumiestä. Rakentaminen sujui suunnitelmien mukaan ja luotettavasti. ei kannata stressata yksin -Yrittäjien jaksamisesta puhutaan paljon. On totta, että tilakoon kasvaessa taloudelliset riskit ovat isot, on paljon hoidettavaa moneen suuntaan, päivät venyvät. Onneksi on erilaisia hankkeita, joiden kautta saa niin tietoa, virkistystä kuin tukeakin. Kaikkea ei kannata tehdä itse, yhteistyötä voi tehdä muiden tilojen kanssa. Myös koneiden hankintaa kannattaa harkita, tarjolla on erilaisia koneurakoitsijoiden palveluja ja niiden tarjonta tulee kasvamaan. On hyvä olla myös olemassa joku henkilö, jonka puoleen voi tarvittaessa kääntyä. Työtä voi myös jakaa, meillä on minun ja Merjan lisäksi kaksi työntekijää, lisäksi tarjoamme alan opiskelijoille harjoittelupaikkoja, sanoo Ahti. Vinkit rakentamista suunnitteleville Selvitä ensin omat tarpeet, mitä oikein haluat? Kierrä ja tutustu erilaisiin vaihtoehtoihin, vertaile. Mene vaikka työkokeiluun vastaavanlaiselle tilalle. Näin sinulla on mahdollisuus konkreettisesti nähdä kokonaisuuden toimivuus, jotta oma hanke ei toisi yllätyksiä. Luo kontakteja, tee yhteistyötä, käytä asiantuntijoita! MARA - maaseudun rakentajille! n Jotta maaseudun elinvoima säilyisi, se Kuvat: Esa Heikkinen edellyttää sekä sukupolvenvaihdoksia, osin myös uusia investointeja. Rakentaminen on suunnitteluineen useampivuotinen prosessi, jossa lähtökohtatilanteet ovat aina erilaiset. Pienikin investointi on aina jatkopäätös. Tämän syksyn aikana Kainuussa on rakenteilla noin kymmenkunta tuotantorakennusta, erilaisessa muussa suunnitteluvaiheessa noin kolmisenkymmentä tilaa. MARA-hankkeen koulutuksin, tilakohtaisella tiimivalmennuksella ja jo toteutettujen rakennusinvestointien kokemuksia hyödyntämällä parannetaan yrittäjien valmiuksia erilaisten rakennushankkeiden toteutuksissa. Uudet ja isot lypsykarjatilojen investoinnit ovat mittavia, joten tilojen toiminnallisuus, eläinten hyvinvointi, investoinnin talouden hallinta ja tehokas käyttöönotto vaativat vankkaa osaamista. Pienemmässäkin investoinnissa kaikkea tietoa ei kannata selvittää itse, sillä saatavilla on asiantuntijoista koostuvan tiimin monipuolinen osaaminen. Tarjolla on yrityskohtaista räätälöityä ohjausta ja koulutusta, opintomatkoja ja verkostoja, joiden kautta on hyvä peilata oman hankkeen suunnittelua ja toteutusta. Rakentaja kuitenkin aina itse tekee päätökset, joten vain hän vastaa valinnoistaan. Siksi harkinta on paikallaan kaikissa vaiheissa, suunnittelussa, päätöksissä ja toteutuksessa. MARA, Maaseuturakentamisen koulutushanke, ProAgria Kainuu Esa Heikkinen, projektipäällikkö puh. 040-725 0478 esa.heikkinen@proagria.fi TIlaa eneRGIaSUUnnITelma! n Miten paljon sinun tilallasi käytetään energiaa? Ja mihin? Miten kilowatit jakautuvat tuotannon, navetan, viljelyn, kuivaamisen, asumisen ja vaikka mahdollisten liitännäiselinkeinojen kesken? Onko rutiineissa ja lämmityksen hyötysuhteessa kehitettävää? Tiesitkö, että navetassa energiakustannus vaihtelee kahdesta sentistä neljään senttiin maitolitraa kohden ja rehun kuiva-ainekilon aikaansaamiseksi energiaa kuluu puolesta sentistä muutamiin sentteihin. maatilan energiasuunnitelmassa - arvioimme nykytilanteen - annamme tietoa energiakulutuksen vähentämisestä ja vaihtoehtoisista energiaratkaisuista - arvioimme potentiaaliset säästökohteet - selvitämme, voiko tilasi lisätä energiaomavaraisuutta Esa Heikkinen tilakäynnillä maidontuottaja Jyrki Jaaran luona Suomussalmella pohtimassa tilan kehittämis- ja investointitarpeita. Uuden kodin odotusta Rauharannan tilalla kesällä 2011. RAKENTAJAN TOP 5 Vähemmän stressiä – vähemmän virheitä lepo ja ravinto n Tehdään sopimus, että levosta ja ruokailusta ei tingitä n Pinna kiristyy - virheet ja vahingot tehdään väsyneinä Realistiset tavoitteet n Vaihtoehdot tilan kehittämiselle - laajennetaanko vai jatketaanko toistaiseksi ennallaan Tilakohtaisia kehitysehdotuksia voivat esimerkiksi olla ehdotukset rakennusten kunnon parantamiseksi, työrutiinien muutokset energiaa säästäviksi, toimet tuotoksen tai satotason nostamiseksi, investoinnit uuteen tekniikkaan tai uuden lämmitysjärjestelmän hankkimiseen. liity maatilojen energiaohjelmaan! Se kannattaa. Liittyminen on maksutonta ja helppoa. Vastineeksi saat paljon tietoa ja välineitä energiankulutuksen seurantaan ja säästämiseen, myös yksityistalouteen. Liittymällä ohjelmaan pystyt hyödyntämään uutta Maatilan energiasuunnitelmapalvelua. Siinä kartoitetaan energiankulutus polttopuista sähköön ja ajoneuvojen polttoaineisiin. Saat siis käsityksen tilasi energiatehokkuudesta ja samalla kartoituksen kehityskohteista. Palvelun omavastuuosuus tilalle on 165 euroa + alv. Tilakäynti kestää noin päivän. Laskelmista ja kehitysehdotuksista tehtävä raportti jää sinulle hyväksi kehitystyökaluksi tulevia suunnitelmia ja toimia varten. n Laajentaminen resurssien mukaan – talous, pellot, työvoima aikataulut n Suunnittelulle ja lupahakemuksille riittävästi aikaa – kiireessä tehdään hätiköityjä päätöksiä n Parempi siirtää hanketta kuin hätäillä Talous n Noudatetaan suunnitelmia – rakentamisen aikana ei heräteostoksia n Yksityistalouden menot erillään tuotannon taloudesta Töiden ulkoistaminen Lisätietoja: Tarja Poikela puh. 0400-386274 tarja.poikela@proagria.fi Eeva Heikkinen puh. 029 502 3539, 044-774 6086 eeva.heikkinen@ely-keskus.fi n Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, mutta pidetään narut omissa käsissä n Ulkoistetaan niitä töitä, joita ei itse hallita 13 Työn iloa! T yöhyvinvointi on yrityksissä merkittävä tuloksen tekijä, siksipä sitä on alettu myös johtaa strategisesti. Työsuojelusta työterveyden kautta on edetty erilaisten hyvinvointipalvelujen pariin. Mutta mikä on tilanne maaseudun pienissä yrityksissä ja maatiloilla, joissa kaikki ohjakset ovat yrittäjäpariskunnan omissa käsissä. Riittääkö aika aina oman työhyvinvoinnin pitkäjänteiseen johtamiseen? Löytyykö lompakosta lounas- tai kulttuuriseteli, kuntosalin jäsenkortti, greencard ja kuinka usein kollegojen kanssa ehtii viheriölle? Vilkaise peiliin Jos sieltä vastaan kurkistaa ahdistunut, väsynyt ja kalpea hapannaama, voi olla aika ja aiheellista tarkistaa oman hyvinvoinnin taso. Jos taas vastassa on pirteä ja punaposkinen hymysuu, asiat luultavasti ovat aidosti kohdillaan. Maailma muuttuu, me muutumme, siksi on hyvä hankkia ympärille verkostoja, jotka elävät mukana hyvinä ja pahempinakin päivinä. Kaikki ihanasti paikoillaan Ehkä nyt, entäs huomenna? Oletko varautunut yllättäviin kriisitilanteisiin? Tapaturma, sairaus, avioero tai tuotannon ongelmat - tulipalo, tekniikka, eläinten terveys, tai miten talous, lainsäädäntö ja tukipolitiikka - kaikkiin et voi edes vaikuttaa vaikka haluaisit, mutta monia asioita voit ehkäistä hyvällä ennakkosuunnittelulla. Tähänkin siis pitäisi tiloilla riittää aikaa! APUVA – ProAgria Kainuun ja Maa- ja kotitalousnaisten Apua ja voimavaroja arkeen maatiloille –hanke Tarjoaa säännöllistä liikunnanohjausta mm. ohjattua sisä- ja kuntosaliliikuntaa, vesijumppaa, pilatesta, painonhallintaa, useampipäiväisiä kuntokursseja yhdistettynä eri teemoihin (esim. työturvallisuus, painonhallinta, perheen hyvinvointi ja riskit, elämän hallinta), lisäksi muutos- ja tulevaisuusvalmennusta pienryhmille, voimavarariihen tilakohtaiseen inhimillisten ja taloudellisten riskien hallintaan, voimavaraverstaan tilakohtaisesti uupumuksen tai kriisin uhatessa tai jo vaikeuksia kohdanneille, myös työnohjausta, opintomatkoja, teematyöpajoja, pienryhmäkoulutuksia, keskustelu- ja tupailtoja, tilakohtaista neuvontaa ja tietoa muiden järjestämistä hyvinvointikoulutuksista. www.tyhynetti.net www.tukinetti.net Maaseudun tukihenkilöt O lipa arjen ongelma mikä tahansa ja haluat keskustella asiasta luottamuksellisesti jonkun ulkopuolisen henkilön kanssa, voit soittaa tukihenkilöille, kainuulaisille tai muulle valitsemallesi sopivalle minne tahansa Suomessa. Tukihenkilöverkko on syntynyt viljelijöiden aloitteesta ja 15 toimintavuoden aikana laajentunut valtakunnalliseksi toiminnaksi. Tukihenkilöt ovat maaseudun ihmisiä ja alaa tuntevia vapaaehtoisia, jotka ovat saaneet koulutuksen erilaisten maaseudun ongelmien kohtaamiseen. He ovat vaitiolovelvollisia, tuki on täysin luottamuksellista ja maksutonta. Maaseudun Tukihenkilöverkossa toimii 180 tukihenkilöä ja 35 aluevastaavaa. Verkon toimintaa koordinoi Ritva Lampela ja toiminnassa on mukana kahdeksan taustaorganisaatioita. Parin viimeisen kahden vuoden aikana yhteydenottoja, puheluja, sähköpostiviestijä tai kohtaamisia on ollut lähes 8000. www.tukihenkilo.fi 14 Keskustelun aiheista keskeisimmät liittyvät avioeroihin, sairauksiin, mielenterveys- tai alkoholiongelmiin. Nämä voivat laajetessaan kasvaa ja ketjureaktiona tuottaa muita ongelmia perheen, tilan ja talouden hoitoon. Kainuun tukihenkilöiden yhteystiedot osoitteessa www.tyhynetti.net Syksyn Kainuun tukihenkilötapaamiseen osallistuivat (takarivi, vasen) Raija Rimpiläinen, Terttu Kyllönen, Seppo Kyllönen, Marjatta Pikkarainen, Juha Sirviö, edessä vasemmalla aluevastaava Maarit Keskitalo ja valtakunnallinen koordinaattori Ritva Lampela Oulusta. Monta roolia Yrityksissä on yleensä toimitusjohtajan lisäksi henkilöstöjohtaja, turvallisuusexpertti, talousasiantuntija ja koulutuspäällikkö. Maatilalla kaikkia näitä osa-alueita luotsaa yrittäjäpariskunta. Onneksi kaikkea ei enää tarvitse järjestää itse Perinteisesti maatiloille on ollut tarjolla koulutusta, asiantuntijoita ja edunvalvontaa monen eri tahon tarjoamina. EU-hankkeiden myötä tukipalvelujen tarjonta on vain monipuolistunut, tosin EU:n myötä myös taloudellinen epävarmuus on kasvanut. Jotta nämä tilojen moniosaajat voivat keskittyä omaan ydinosaamiseen, nauttia työstään ja vapaa-ajastaan, tarjolla on yhä enemmän mahdollisuuksia oman hyvinvoinnin monipuolistamiseen, hallintaan ja koulutukseen. Valtakunnallinen kriisikeskus netissä Apua arkielämän kriisitilanteisiin löytyy myös tästä linkistä. Voit saada henkilökohtaista tukea, osallistua erilaisten ryhmien keskusteluihin, suljettujen tai avointen, etsiä kiinnostavaa tietoa tai seurata keskusteluja. www.tukinet.net Tukihenkilön näkökulmasta Terttu Kyllöselle mukaantulo tukihenkilötoimintaan oli luonteva jatke entiselle työuralle, Seppo innostui myös asiasta ja lähti mukaan peruskoulutukseen. Kyllösten lypsykarjatila sijaitsee Kuhmon Lentiirassa, tilanhoidosta vastaa Seppo. Terttu työskenteli Kuhmon seurakunnan diakonissana yli 30 vuotta ja näin kohtasi erilaisia maaseudun ihmisiä ja tilanteita päivittäisessä työssään. Seurakunnan kautta aiemmin järjestetyt parisuhdekurssit ovat edelleen lähellä sydäntä, näiden ohjauksessa mukana on myös puoliso Seppo. -Nelisen vuotta toiminut Emäntäpiiri kokoontuu talviaikaan kerran kuukaudessa ja naisten kanssa pohdimme luottamuksellisesti erilaisia aiheita, vaihdamme kuulumiset ja avoimesti tartumme asioihin, jotka meitä kutakin askarruttavat. Jokainen tarvitsee joskus kuuntelijan – työssä, kotona tai koulussa. Maaseudulla elämisen ja yrittämisen haasteet ovat myös meille arkipäivää ja nämä haasteet tuntien haluamme olla auttamassa, tukemassa ja kuuntelemassa muita maaseudun yrittäjiä. ymPÄRISTÖTeKOJa Maisemanhoitajat omasta takaa K uhmon Kiekinkylässä, Koskirannan tilalla lihakarjan tuotanto lopetettiin vuonna 1993. Tilalle otettiin lampaita, joita on kaikkiaan yli sata. Keväisin osa lampaista jää omalle tilalle, osa menee lainaksi maisemanhoitoon muille tiloille ja osa karitsoista myyntiin. Hoidetusta perinnemaisemasta täällä saa hyvän tuntuman, sillä kaunis rantalaidun avautuu joen molemmilla puolilla sekä tilan pihapiiriin että Kiekinkosken sillalle. Tätä kaunista ja arvokasta maisemaa ihailevat myös Kiekinjoen melontareitin melojat. -Perinnebiotooppien hoidon aloitimme vuonna 2001, nyt alkamassa on jo kolmas viisivuotinen jakso. Vuonna 2004 teimme myös luonnon ja maiseman monimuotoisuuden erityistukisopimuksen. Yhteensä hoidettavia alueita eri puolilla on nyt noin 10 hehtaaria, josta kolmen kilometrin verran on rantamaisemaa, kertovat Pirjo ja Erkki Määttä. Onpa joukossa myös Suomen talvisodan taistelualueita, sillä valtakunnanrajalle täältä on noin 15 kilometriä. Sateinen kesä on tehnyt tepposiaan myös maisemanhoidossa. Vesi on ollut tavallista korkeammalla ja lampaiden liikkuminen alueilla vaikeampaa. Laidunnus aloitetaan kesäkuun alkupäivinä ja yleensä päättyy syyskuun puolivälissä. Maiseman muutos on selkeästi nähtävissä ja korostuu vielä vuodenaikojen vaihdellessa. Laiduntaminen edistää monien uusien kasvien ja eläinten viihtymistä. Erkki arvioi Luhtaniityllä käyvän jopa yli 30 vesilintulajia, jotka siirtyvät sitten pesimään rajan läheisyyteen. Raja-alueen eksotiikka ja eläimet kiehtovat. Vääränlaisen petopolitiikan vuoksi hirvet, peurat, ketut ja jänikset ovat vähentyneet, pelkoa herättävät nyt karhut, sudet, ahmat ja ilvekset. Osa biotooppikohteista on näkyvillä, osa kauempana ja nämä etenkin vaativat tarkempaa seurantaa, sillä sudet verottivat kaksi vuotta sitten parikymmentä maisemanhoitajaa. Petoeläinten määrän lisääntyminen huolestuttaa, sudet liikkuvat rajan molemmin puolin ja laumoissa voi olla jopa 50 sutta. ymPÄRISTÖTUeT maaTIlayRITTÄJIlle n Hyvin hoidettu maisema huomataan. Maaseudulla maanviljelijät ylläpitävät maiseman avoimena, mutta ympäristön tila vaatii yhä enemmän huomiota. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä pyrkii vähentämään maatalouden ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta, huolehtimaan luonnon monimuotoisuuden säilymisestä ja maisemanhoidosta. Lähes kaikki aktiivitilat ja pääosin koko Suomen peltoala on perustuen piirissä. Tilakohtaisesti sovittujen ohjelmien avulla tilojen tuotantotapoja kehitetään niin, että sisävesiin ja Itämereen joutuvan fosforin ja typen määrä vähenee. Ympäristötuki korvaa viljelijöille toimenpiteistä syntyviä kustannuksia. Kainuussa on tarjolla kaksitoista ympäristön erityistukea, joista tila voi valita sopivat vaihtoehdot. Erityistukisopimukset ovat joko viisi- tai kymmenvuotisia. Viljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset voivat myös vuokraamalla sopivia erityistukikohteita päästä sopimusten piiriin. TUKea myÖS yhDISTyKSIlle n Rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea perinnebiotooppien, monivaikutteisen kosteikon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen tarkoitettuja tukia. Näiden kautta esim. kyläyhdistykset, metsästys- ja harrastusseurat voivat edistää ympäristönsä hyvinvointia monin keinoin. Umpeen kasvaneen lammen kunnostus kosteikoksi, riistapolku tai riistapelto linnuille tai lintutorni ovat tuettavia kohteita ja nämä tuet haetaan ELY-keskuksesta. Tuen saamiseen tarvitaan myös puoltava lausunto paikalliselta Leader-ryhmältä. Lisätietoja Kainuun ELY-keskus Pekka Korhonen, ympäristötukivastaava puh. 029 502 3562, 044-029 5788 Kuva Hellevi Korhonen Mikä on perinnebiotooppi? Mikä on kosteikko? n Perinnebiotoopit ovat perinteisen karjatalouden muovaamia alueita, niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Monet niistä ovat katoamassa. Kunnostaminen aloitetaan usein alkuraivauksella, jossa vanha maisema avataan, usein myös aidataan. Avoimena säilyminen vaatii hoitoa ja tähän tarkoitukseen laidunnus on mitä mainioin hoitomuoto. Jos omia eläimiä ei ole, maatiloilta voi vuokrata lampaita tai karjaa. Osalle tiloista perinnebiotooppien hoito tuo eritystuen kautta oman lisänsä maatalouden tuloihin. n Kosteikot perustetaan niiden luontaisille paikoille, herkästi kuivuville pelloille, pengerretyille kuivatusalueille, pellon reuna-alueelle tai metsämaalle. Kosteikko tasaa tulvahuippuja ja pidättää veden mukana tulevaa kiintoainetta ja ravinteita sekä toimii monimuotoisena eläinten ja kasvien elinpaikkana. Kainuussa kosteikkorakentaminen ei ole edennyt toivotulla tavalla. Tukea voi hakea niin viljelijä kuin rekisteröity yhdistys. www.ymparisto.fi www.mavi.fi www.mmm.fi www.ely-keskus.fi www.maaseutu.fi www.riista.fi 15 www.tukinetti.net Maaseutuyrittäjän tietopankki! Täältä löydät kaikki alan koulutukset ja tilaisuudet sekä ajankohtaiset muut asiat sukupolvenvaihdoksesta, investointi- ja muista maatalouden tukirahoituksista, uusimmat lomakkeet ja ohjeet, Kainuun viranomaisten ja neuvojien yhteystiedot, luomutietoa ja toimialaselvityksiä. Lisätietoja MTT Sotkamo, Kainuun maaseutuyritysten elinvoima 2 -hanke Katja Keränen, puh. 040 510 3445 Jari Lindeman, puh. 040 166 2356 facebook.com/tukinetti twitter.com/tukinetti www.kao.fi/kantrikoulutus n KAO:n Seppälän toimipisteen KantriKoulutus -hanke järjestää lyhytkestoisia täydennyskoulutuksia kainuulaisille maaseutuyrittäjille. Useimpiin koulutuksiin on mahdollista osallistua myös verkon kautta joko reaaliaikaisesti tai ostamalla luentopäivästä tallenteen, jolloin voit seurata luennon silloin, kun se parhaiten sinulle sopii. Tarkemmat koulutuspäivien ohjelmat, hinnat ja ilmoittautumiset (www.kao.fi/kantrikoulutus -> lyhytkoulutukset). Koulutukset täyttävät viljelijän opintorahan vaatimukset. Lisätietoja: Sari Laukkanen, puh. 044 797 4581 Eija Säkkinen, puh. 044 797 4504 Koulutus maatilan jatkajalle Sukupolvenvaihdoksissa jatkaja on usein tiennyt tulevan ammattinsa pienestä pitäen ja on hankkinut koulutuksen varhaisessa vaiheessa. Nykyään jatkaja tulee usein kotitilalle toiselta alalta. Monelle tulee silloin eteen kysymys, missä voi kouluttautua ja hankkia ammattitaidon maanviljelijän vaativaan työhön. Jos jatkaja hakee ELY-keskuksesta nuoren viljelijän aloitustukea, hakijan pitää täyttää ammattitaitovaatimus viimeistään 36 kk:n kuluttua tukipäätöksestä. Ammattitaitovaatimuksen osoituksena käy, että hakijalla on tarkoituksenmukainen toisen asteen luonnonvara-alan tai sitä vastaava muu tutkinto. Jos tutkintoa ei ole, eikä lähde sitä tavoittelemaan, täytyy jatkajan hankkia kolmen vuoden työkokemus maataloudesta sekä yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukainen vähintään 20 opintoviikon/30 opintopisteen koulutus. Koulutukseen pitää sisältyä 10 opintoviikkoa/15 opintopisteen verran taloudellista koulutusta. Myös Melalla on jatkajalle ammattitaitovaatimusedellytys, jos luopujat hakeutuvat luopumistuelle. Kainuun ammattiopiston Seppälän toimipiste järjestää monipuolista toisen asteen luonnonvara-alan koulutusta. Opiskella voi nuorisoasteella, jossa opinnot painottuvat tekemällä oppimiseen. Ensin taitoja harjoitellaan koulutilalla ja myöhemmässä vaiheessa siirrytään työssäoppimaan ulkopuolisille maatiloille. Perustutkinnon ja ammattitutkinnon voi opiskella myös aikuiskoulutuksena, jossa opinnot toteutetaan vieläkin joustavammin. Mikäli opiskelijalla on oma yritys, pyritään opinnot toteuttamaan kotoa käsin työssäoppimalla omalla maatilalla ja osallistumalla asiantuntijaluennoille ja lähiopetukseen verkon kautta. Opinnot mukautuvat hyvinkin erilaisiin elämäntilanteisiin ja tavoitteena on löytää jokaiselle jatkajalle mielekäs ja kannustava tapa opiskella. Lisäksi on mahdollista, mikäli aiempaa osaamista omalta alalta on kertynyt tarpeeksi laaja-alaisesti, tulla suoraan tutkintotilaisuuteen. Tällöin koulunpenkkiä ei tarvitse kuluttaa lainkaan, vaan käytännönläheisissä tutkintotilaisuuksissa ammattitaitonsa osoittamalla voi saada suoraan tutkinnon. Maatalousalalla Seppälässä voi suorittaa Maatalousalan perustutkinnon (maaseutuyrittäjä ja eläintenhoitaja), Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon sekä Viljelijän ammattitutkinnon. Kaikki koulutukset henkilökohtaistetaan opiskelijalle, mutta perustutkinto on laajuudeltaan nuorisoasteella 120 ov ja aikuiskoulutuksessa 90 ov. Ammattitutkinnon laajuus on 40 ov ja se on suunnattu alalta aiempaa kokemusta omaaville henkilöille. Lisäksi tutkinnoista voi suorittaa osia. Lisätietoja: Riitta Alasalmi, puh. 044 797 0879 Tiina Keränen, puh. 044 797 0005 Päätoimittaja Eeva Heikkinen. Tekstit ja kuvat ellei toisin mainittu, ohjelmatiedottaja Marjo Nousiainen, Maaseutuohjelmat tutuiksi –tiedonvälityshanke. Kainuun ELY-keskuksen maaseutuelinkeinopalvelut Maaseutu ja energia -yksikkö Kalliokatu 4, 87100 KAJAANI vaihde 0295 023 500, fax 08 614 1670 www.ely-keskus.fi/kainuu Sähköposti muodossa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Yksikön päällikkö Pekka Knuutinen puh: 0295 023 554, 044 022 4757 Maaseudun hanke- ja yritystuet Kehittämispäällikkö Juha Määttä (kehittämishankkeet) puh: 0295 023 574, 044 036 8575 juha.s.maatta@ely-keskus.fi Maaseutuasiantuntija Matti Haverinen (pienyrityshankkeet) puh: 0295 023 538, 044 036 8367 Maaseutukoordinaattori Tarja Moilanen (Leader -tuet) puh: 0295 023 572, 044 774 6000 16 Nuoren viljelijän aloitustuki, maatilainvestoinnit, maatilojen energiaohjelma, elinkeinosuunnitelmat, maitokiintiöt, poroasiat Yritystutkija Eeva Heikkinen puh: 0295 023 539, 044 774 6086 Maatalouden investointitukien ja nuoren viljelijän aloitustuen maksatus, rakentamiseen liittyvät asiat Rakennusasiantuntija Tapio Komulainen puh: 0295 023 557, 044 332 3301 Maatalousyrittäjien opintoraha Tarkastaja Sisko Rönkä puh: 0295 023 583, 050 395 5055 Viljelijöiden tulotukien hallinnointi ja valvonta Valvontapäällikkö Paavo Kemppainen puh: 0295 023 551, 044 543 0548 Tilatuki ja täydentävät ehdot Tukiasiantuntija Timo Tolonen puh: 0295 023 588, 044 751 8473 Eläinvalvonta Tukiasiantuntija Markus Kvist puh: 0295 023 564, 044 336 6704 Kasvihuone- ja varastointituet Maaseutuasiantuntija Matti Haverinen puh: 0295 023 538, 044 036 8367 Maataloustuet Tarkastaja Seija Härkönen puh: 0295 023 543, 044 774 6083 Maatalouden erityisympäristötuet Ympäristötukivastaava Pekka Korhonen puh: 0295 023 562, 044 029 5788 Luomuasiantuntija Jukka Kivioja puh: 0295 023 553, 044 294 4476 Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tehtävät Luomuasiantuntija Jukka Kivioja puh: 0295 023 553, 044 294 4476 Maaseutuasiantuntija Matti Haverinen puh: 0295 023 538, 044 036 8367 www.ely-keskus.fi/kainuu www.maaseutu.fi