Liikaslinkki 2/2012 - Liikasten sukuseura ry
L I I K A S T E N S U K U S E U R A RY: N JÄ S E N L E H T I 2 / 2 0 1 2 Maarit Tillman – Vuoden 2012 Liikanen s.5t4BBOB-JJLBOFONVTJLBBMJUÊIUFOÊs.6 t4VLVLPLPVTLVVMVNJTFU3JJIJNÊFMUÊs.8t.BBSFU0MMJMBIBMMJUVLTFFOs.101PTUJB :IEZTWBMMPJTUBs. 11t,PSUUJQSPKFLUJs.13t1JFLTÊNÊFO1VVNBMBOKB+VWBO -JJLBTJBs.14t)JTUPSJBB0VMVOIBVUBVTNBBMUBs.16t.FSLLJQÊJWJÊs.19 2 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 KYLLÄ KELPAA Aika rientää vinhaa vauhtia. Äsken alkanut uusi vuosi 2012 on sekin melkein lopussa. Tämä merkitsee, että USA sai entisen presidentin ja jälleen on tehtävä Liikaslinkkikin. Aina on pientä jännitystä ilmassa, sillä en muista, mitä juttuja on valmiina tallennettuna tätä numeroa varten. Sitten helpottaa, kun huomaan, että materiaali taitaa riittää. Ihmettelen vain sitä, että syntyneitä on tavallista vähemmän ja vihittyjäkään ei ole yhtään. Voiko tämä olla totta? Miksi emme saa perhe- eikä muitakaan uutisia toimitukseen? Positiivista on todeta, että yhtään jäsentä ei ole poistunut joukostamme ikuiseen uneen. Vanhennutaan kaikki taas yhdellä vuodella ja vanhimmalla niitä vuosia alkaa olla kasassa 100. Hän on nainen, kuten muistamme. Katsopa sivu 19. Ilmeisesti naisten pitkään ikään vaikuttaa totuus, että Suomi on naisille toiseksi paras maa maailmassa, jos uskomme Maailman talousfoorumia. Varmaankin siihen vaikuttaa myös se, että Suomi on maailman vakain maa maailmassa. Somalia on ykkönen häntäpäästä lukien, jos luotamme yhdysvaltalaista ajatushautomoa Fund for Peace. Mielellään minä ainakin uskon, että maamme on todella hyvä. Parannettavaakin tietysti löytyy, joten puuhaa riittää vielä. Sukuseuran vuosi on mennyt melko mukavasti. Pitkään jatkunut jäsenmäärän kasvu jatkui, mutta välillä ehdin jo pelätä, ettei näin kävisi, sillä muutama erosi ja kaksi erotettiin. Jäsenmaksut olivat jääneet maksamatta ja sellainen ei meillä käy. Jäseniä on nyt jo 290 eli on todennäköistä, että saavutamme uuden sataluvun parin vuoden kuluessa. Moni pappi saattaisi olla kateellinen, jos tietäisi, miten meillä jäsenmäärä kasvaa eikä pienene. Tämän vuoden jäsenmaksuja on tullut 22.10. mennessä entisen malliin eli taas osa ei ole maksanut eräpäivään mennessä. Siksi joudumme jälleen lisätöihin ja karhuamaan, kun emme haluaisi ensi kesän kokouksessa erottaa kymmeniä…/ Vajausta on noin 450 euroa eli mitä tehdään, jos tätä ei saadakaan perityksi? Tapahtuu romahdus ja ilo jää lyhyeksi. Jätetäänkö seuraava Liikaslinkki painamatta rahan puutteessa? Sukututkimus jatkui vilkkaana ja kaikkea kivaa löytyi. Kävi mm ilmi, että kaikkien tuntema Teija Sopanen on hänkin Liikasia ja kuuluu Mikkelin Asilan haaraan. Yritämme mahduttaa hänestä jutun seuraavaan lehteen. Korttiprojekti eteni finaaliin eli Riihimäellä kortit olivat jo myynnissä. Lipusta ja viiristä on saatu ensimmäiset luonnokset ja myös ne nähtiin Riihimäellä. Edellisen Liikaslinkin ilmestymisen jälkeen saimme tälle hengentuotteellemme virallisen ISSN- numeron. Laitan saadun sähköpostikirjeen toisaalle tässä lehdessä, niin ymmärrätte, mistä on kysymys. Numerot ovat ISSN-L 2243-3767 ISSN 2243-3767 (Painettu) ISSN 2243-3775 (Verkkojulkaisu) Kesällä opin myös sen, että painotalo toimittaa kuusi Liikaslinkkiä jokaisesta painoksesta vapaakappaleina Kansalliskirjastoon, joten siellä ne ovat nyt sitten kaikkien ihasteltavana ja hyvä niin. Vuoden loppuessa kiitän vanhaa perinnettäni noudattaen kaikkia jäseniä ja erityisesti eri tehtävissä toimineita kivasti sujuneesta vuodesta ja saamastani tuesta. Toivotan teille ja läheisillenne Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013. Itse olen joulu- ja tammikuun Las Palmasissa, missä 6.12. minulla on ilo ja kunnia esiintyä juhlapuhujana Suomikerhon itsenäisyyspäivän juhlassa. Viime vuonna osanottajia oli ollut 340 henkilöä. Harri Liikanen LIIKASLINKKI Liikasten sukuseura ry:n jäsenlehti Päätoimittaja Harri Liikanen Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Painos 270 kpl. ISSN-L 2243-3767 ISSN 2243-3767 (Painettu) ISSN 2243-3775 (Verkkojulkaisu) Painopaikka Multiprint Oy, Vantaa Kansikuvassa Miss Kokkola 2012 Amanda Haapaniemi. Kirjoitus sivulla 7. LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 3 Ullan isoäiti. Nimiäiset pidettiin 17.6 Ullan vanhempien luona Lopen Läyliäisissä. KUOLLEITA Anja Kaarina Hämäläinen o.s. Liikanen s. 23.7.1938 Sortavala k. 10.7.2012 Espoo Kangasniemen sukuhaara SYNTYNYT Nuutti Liikanen Viime numerossa kerroimme uutisen Nuutti Liikasen syntymästä. Kuva ei silloin tullut mukaan, mutta korjataan asia nyt. 18.8.2012 syntyi Mia ja Tuomas Lampiselle esikoistyttö. Strategiset mitat olivat 53 cm ja 4190 g. Nimekseen hän sai 6.10. kasteessa Oona Elli Eveliina Lampinen. Hänet kastoi pastori Lassi Peurakoski Nokian kirkossa ja kasteen jälkeen kahviteltiin kotona lähipiirin kesken. Oona kasvaa kovaa vauhtia ja "juttelee" jo paljon. Hän on seurallinen ja ihana vauva, paljastaa äiti. Mian vanhemmat ovat Pekka ja Mirja Liikanen, joten Kangasniemen haarasta on kyse. Kerroimme myös, että Kimmo ja Ulla Heleniukselle oli syntynyt tyttö. Nyt tiedämme myös jo hänen nimensäkin. Hänestä tehtiin Emilia Siiri Loviisa. Siiri oli Kimmon isoäiti ja Loviisa Emilia Siiri Loviisa Helenius Oona Elli Eveliina Lampinen Onnea äideille, onnea isille ja onnea pienille perheenlisille. 4 KEVÄÄN 2012 YLIOPPILAAT ESPOO Pohjois-Tapiolan lukio Liikanen Asarias Lauri Olavi Kangasniemen sukuhaara HELSINKI Ressun lukio Ukonaho Satu Susanna KEMPELE Kempeleen lukio Liikanen Niko Tapio KOTKA Karhulan lukio Liikanen Henri Hiski Johannes Kotkan lyseon lukio Liikanen Joonas Viljam LAPPEENRANTA Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio Liikanen Helmi Ella Indigo LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 Ravintola-apulainen Erja Suora, JYVÄSKYLÄ Kangasniemen sukuhaara Lämpimästi tervetuloa sukuseuraan. Nyt meitä on jo 290. NIMITYKSIÄ Markku Tuominen on nimitetty 1.7.2012 lukien Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen rikosylikomisarioksi. Hänen tehtävänään on rikostutkintayksikön johtaminen. Toiminta-alueella asuu 222000 asukasta ja rikostorjuntayksikössä toimii sata poliisia. Virkaa haki yksitoista henkilöä. Markku on työskennellyt poliisina jo 36 vuotta ja kuuluu Kangasniemen sukuhaaraan avioliiton kautta. Puoliso on Aino Tuominen ja Ainon äiti oli Kerttu Kokkoniemi o.s. Liikanen. MARKKU ROSSI KIITTÄÄ UUSIA JÄSENIÄ Maanviljelijä Heimo Häkkinen, KANGASNIEMI Kangasniemen sukuhaara Markku Rossi kiitti 25.4.2012 johdosta runomuodossa. Stuertti Timo Koljonen, ESPOO Ristiinan sukuhaara Kuljetustenjärjestelijä Sari Laamanen, KÄRKÖLÄ Ristiinan sukuhaara Markku selostuspuuhissa Erämessuilla. Kuva Aino Tuomiselta. Lähde: Aamuposti Sairaanhoitaja, filosofian maisteri Jata Salonen, HELSINKI Mikkelin sukuhaara Streamteam tuottaa mm. Toto TV:tä, mutta toki muutakin. Erikoisalana ovat live-tuotannot Internetiin (webcasting) sekä kuvatuotannot televisioon. Toimipaikka on Oulussa Äimäraution raviradalla. http://www.streamteam.fi/ Onnittelemme Markkua ja Annaa nimitysten johdosta ja toivotamme menestystä uusissa tehtävissä. Onnittelemme uusia valkolakkisia ja toivotamme onnea ja menestystä jatko-opinnoissa. Ompelija Helena Nurmi, LOPPI Kuusamon sukuhaara Medianomi AMK Anna Tilus on nimitetty tuotantoassistentiksi Streamteam Nordic Oy:lle. Anna valittiin 200 hakijan joukosta ja hän aloittaa työt joulukuun 17. päivänä 2012. Annan äiti on Sirpa Tilus, o.s. Liikanen. Kangasniemen sukuhaara. OULUNSALO Oulunsalon lukio Liikanen Joonas Mikael Keittiömestari Anja Liikanen, JYVÄSKYLÄ Kangasniemen sukuhaara Anna helikopterissa LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 5 MAARIT TILLMAN – VUODEN 2012 LIIKANEN Sukukokouksessa Riihimäellä paljastettiin Vuoden 2012 Liikasen nimi. Hallitus oli päätynyt valinnassa yksimielisesti Maarit Tillmaniin eli hallituksemme sihteeriin ja sukututkijaan. Hänestä oli henkilöesittely Liikaslinkissä 1/2007, kun hänestä tehtiin sihteeri. Tässä on nyt tuore versio Maaritin itsensä kertomana. Synnyin Kemin maalaiskunnassa kuopukseksi maanviljelijäperheeseen, jossa minua kaitsivat ja koulivat peräpohjalaisisä, karjalaisäiti ja neljä velipoikaa. Tuntuu kuin olisin ihan vastikään, viime kesänä tai niillä main, jättänyt perunat porisemaan kattilaan ja juossut rantaan pulahtaakseni hetkeksi viileään Kemijokeen. Täytyy siitä kuitenkin olla jo liki puoli vuosisataa, koska muutin jokivarresta pääkaupunkiin yli 35 vuotta sitten. Perunat saivat muuten tuona kesäisenä päivänä porista kattilassa hieman kauemmin kuin oli tarkoitus, sillä kun palasin uintiretkeltäni, vesi oli karannut kattilasta tietymättömiin ja perunat olivat rutistuneet syömiskelvottomiksi. Lapsuus kului pienellä maatilalla, jolle äiti hankki lisätienestejä myymällä perunoita ja muita maan antimia torilla. Kesät olivat työntäyteisiä, mutta syksyn saapuminen tarkoitti lomaa: alkoi koulu eikä tarvinnut enää raataa kasvimailla! Kun suhtautuminen opintien tallaamiseen oli alusta pitäen näin valoisa, ei liene ihme, etten opiskelusta ihan vähällä luopunutkaan. Ylioppilaaksi tulon jälkeen opiskelin kaikkiaan seitsemän vuotta Helsingin kauppakorkeakoulussa, pääaineenani kansantaloustiedettä ja siinä sivussa esimerkiksi markkinointia, tilastotiedettä ja useitakin vieraita kieliä. Olin vähitellen huomannut, etten sittenkään halunnut taloustutkijaksi niin kuin olin opintojen alussa luullut, mutta koska sisu ei antanut periksi, valmistua piti. Sen jälkeen annoin vallan mielihaluilleni ja lähdin opiskelemaan kääntämistä Turun yliopistoon. Viivyin siellä neljä vuotta, mutta tutkinto jäi kesken, sillä koin yhtäkkiä tarpeelliseksi palata pääkaupunkiseudulle ja mennä erään monikansallisen tietokonealan yrityksen palvelukseen. Olin tehnyt käännöksiä sivutöikseni siitä pitäen, kun muutin Turkuun, mutta kuuden vuoden atk-rupeaman jälkeen minussa heräsi halu heittäytyä täyspäiväiseksi freelance-kääntäjäksi. Sillä tiellä olen nyt ollut parikymmentä vuotta ja taidan olla vastakin. Olen tehnyt urani aikana monenmoisia käännöksiä eri alojen teknisistä teksteistä esitteisiin, virallisiin todistuskäännöksiin, kirjoihin ja televisiotekstityksiin. Kirjakäännökset olivat pitkään varsinainen leipälajini, mutta viime aikoina olen keskittynyt lähinnä tv-käännöksiin. Kirjasuomennoksista, joita lienen tehnyt toistasataa, ovat jääneet mieleen etenkin Pikaruokakansa, Alzheimerin kanssa ja Paritellen. Tvkäännösten määrää en osaa edes arvioida. Ne vaihtelevat aihepiiriltään laidasta laitaan; välillä on siirryttävä saman päivän aikana räväkästä brittihuumorista maailmoja syleilevään filosofointiin, päivänpolitiikkaan tai avaruuden arvoituksiin. Olen joskus tuuminut, että kiinnostukseni kieliä ja kääntämistä kohtaan saattaa olla peräisin lapsuudenaikai- sesta altistuksestani monille murteille. Kemijokivarressa puhuttiin tietysti ”hoon päältä” ja sen murteen minäkin omakseni opin (vaikka en miekhän senthän joka sanhan hoota pane), mutta evakkoina Peräpohjolaan tulleet äidin vanhemmat puhuivat tietysti omaa murrettaan: kerimäkeläinen äidinäiti Hilja o.s. Liikanen viäns savvoo, impilahtelainen äidinisä taas pajatti karjalakse. Asuinpaikkani on muuttunut vuosien mittaan milloin opiskelun, milloin työn takia. Viime vuosituhannen lopulla repäisin itseni pois pääkaupunkiseudulta ja asetuin avopuolisoni kanssa Pohjois-Karjalaan. Olen kotiutunut tänne erittäin hyvin, joskin oleskelen aina välillä töiden ja harrastusten takia tai muuten vain joko pääkaupunkiseudulla, Kemijokivarressa tai muualla Suomessa. Olen monikotinen. Harrastukset ovat vuosien varrella vaihdelleet, mutta aina on yksi tai pari ylitse muiden. Nuoruusvuosien ykkösharrastus oli valokuvaus, johon palasin muutamaksi vuodeksi myöhemmälläkin iällä. Sen jälkeen olen innostunut suhteellisen pysyvästi puutarhanhoidosta (kuka se pikkutyttönä inhosikaan kasvimailla raatamista!), oopperamusiikista, venäjän kielestä, sienistä – ja sukututkimuksesta. (Jatkuu seuraavalla sivulla.) 6 Viimeksi mainittu harrastus alkoi aivan varoittamatta vajaa vuosikymmen sitten ja on jo monta vuotta uhannut viedä kaiken vapaa-aikani ja joskus vähän enemmänkin. Olen esimerkiksi viimeksi kuluneen vuoden mittaan kiertänyt ahkerasti arkistosta toiseen (vain Vaasan maakunta-arkisto on Suomessa vielä käymättä!). Osan arkistomatkoista olen tehnyt ja teen yksin, mutta monesti mukana on myös Anne tai Olli ja parhaassa tapauksessa molemmat. .Silloinkin, kun olen fyysisesti kotona, päädyn usein tutkaile- LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 maan digitaalisia arkistoja ja muita netin aarteita. Nettiä on muuten kiittäminen siitäkin, että tulin liittyneeksi Liikasten sukuseuraan. Isovanhempieni vanhemmista oli nimittäin työläin selvitettävä äidinäidin isä, Leivonmäellä syntynyt Matti Liikanen. Kesti hyvän tovin, ennen kuin sain selville, että hänen Matti-isänsä oli muuttanut Leivonmäelle Toivakasta. Kun se oli selvinnyt, yhteys Korpilahden Liikasiin valkeni netin kautta varsin nopeasti. Otinkin hetimmiten yhteyttä Harriin ja liityin sukuseuraan. Melko pian minut valjastettiin seuran sihteeriksi ja hallituksen jäseneksi. Sukuseura on tullut niin elimelliseksi osaksi elämääni, että joskus pitää pysähtyä miettimään: ”Mitäs minä tein ennen kuin oli sukuseuraa?” Vuoden Liikaseksi nimitys onkin minulle siksi suuri ilo ja kunnia. Kiitos mukaville sukuseuralaisille ja kaikille muillekin, joihin olen sukuseuratoiminnan pyörteissä törmännyt. Olkoon meillä jatkossakin mukavaa! SAANA LIIKANEN MUSIKAALITÄHTENÄ Lokakuun 14. päivänä lähetin jäsenille sähköpostissa tämän uutisen, joka löytyi verkosta. Siellä oli mukana Saana Liikanen, vuoden 2008 Idols- finalisti, josta uutisoimme lehdessä 2/2008. RENT-MUSIKAALI Lisäksi mainittakoon, että Saanalla on oma bändi Saana Liikanen cover band, joka keikkailee aktiivisesti. Ota yhteyttä, jos tarvitset musiikkia. Saanan yhteystiedot ovat tässä: 050 348 0903, saana.liikanen(at)gmail.com. Saana Liikanen Band löytyy myös Facebookista. Saana kuuluu Korpilahden sukuhaaraan. Isä oli Eero Liikanen, joka oli hallituksessakin. Marco Bjurströmin ohjaama RENT-musikaali Aleksanterin teatterissa 17.10.-3.11.2012! Yli 350 hakijan joukosta valittiin 15 hengen loistava näyttelijäkaarti: Ilona Chevakova, Saana Liikanen, Natalil Lintala, Mira Luoti, Sonja Pajunoja, Sanna Parviainen, Saga Sarkola, Raine Heiskanen, Ilari Hämäläinen, Panu Kangas, Matti Leino, Heikki Mäkäräinen, Mikko Nuopponen, Peter Pihlström, Osku Ärilä Liput myynnissä Aleksanterin teatterissa sekä Lippupalvelussa! Toivottavasti moni ehti tilaisuuteen kuuntelemaan Saanaamme, josta Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä 12.1018.10. Laura Kytölä kirjoitti mm: ”Harjoitusten perusteella yksi Rentin Suomen version upeimmista äänistä on vuoden 2008 Idols-finalisti Saana Liikanen. Saana Liikanen lähettämässään kuvassa. LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 7 AMANDASTA MISS KOKKOLA JA VÄHÄN MUUTAKIN Reisjärvi- lehdestä saimme 13.6.2012 lukea, että Amanda Haapaniemi oli valittu Miss Kokkolaksi edellisenä viikonloppuna Suntin Suurmarkkinoilla. Valinnan tekivät Kokkola- lehden lukijat. Kyseessä ei ollut hetken mielijohde, sillä kilpailulla ovat pitkät perinteet. Nyt kisa järjestettiin jo 20. kerran. Voittaja kutsuttiin myös Miss Pohjois-Suomi Beauty finaaliin. Miss Kokkolan tehtäviin kuuluu toimia oman alueen pr-tyttönä ja hän on freelancerina vapaasti tilattavissa työkeikoille erilaisiin esiintymis- ja edustustehtäviin. Miss Kokkola tekee myös tiedotustyötä Sylva ry:n toiminnan tukemiseksi. Sylva auttaa syöpään sairastuneita lapsia ja heidän perheitään. Edellä mainittu Miss PohjoisSuomi Beauty finaali on jo pidetty 13.-14.10.2012 ja Amanda menestyi sielläkin. Tuloksena oli ensimmäisen perintöprinsessan titteli. Onnittelemme Amandaa, joka on ilmeisesti ensimmäisiä Liikasia, jotka ovat päässeet näin pitkälle tällä alalla. Amandan isoäidin äiti oli Anna Elina Puurula o.s. Liikanen. Vanhemmat ovat Tuulikki ja Teijo Haapaniemi. Toivotamme onnea ja menestystä jatkossakin. Miss Kokkola 2012 Amanda Haapaniemi perintöprinsessojen keskellä. Lähde: Reisjärvi-lehti. Kuva Amandan kokoelmasta. ÄLYVAAKA LAPSILLE 1. Tulitikkutehtävä 2. Laskutehtävä 3. Tietokilpailu Sinulla on kuusi tikkua. Muodosta niistä neljä kolmiota. Vähennä kahdestakymmenestä 11. Mikä on tulos? a) Kuka on lanko? b) Kuka tai mikä on sepe? c) Mikä on nato? Vastaukset sivulla 10. TIESITKÖS NÄMÄ? x x x x x Käly – puolison sisar, veljen vaimo tai puolison veljen vaimo Vävy – tyttären mies, nimitys kotivävy tarkoittaa vävyä, joka puolisoineen asuu vaimonsa kotitalossa. Vävyä voidaan kutsua tuttavallisesti myös vävymieheksi ja -pojaksi. Miniä – pojan vaimo Appi – puolison isä Anoppi – puolison äiti 8 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 SUKUKOKOUSKUULUMISET RIIHIMÄELTÄ Kiertäminen Suomessa jatkui, kun nyt kokoonnuttiin Riihimäellä ensimmäistä kertaa aurinkoisena lauantaina 28.7.2012. Paikkana oli Riihimäen seurahuone, joka osoittautui oivalliseksi tapaamisen järjestämiseen. Hallitusta jännitti ennen kokousta osanottajamäärä kuten aina. Tällä kertaa ennakoitu määrä ylitettiin ja syömättömiä lounaita ei tullut. Osanottajia oli 41 henkilöä, jotka kirjoittivat nimensä vieraskirjaan. Kaukaisimmat vieraat olivat Australiasta, kun Airi ja Veikko Ovaska olivat saapuneet paikalle ihan ilmielävinä. Sinikka Mäki-Ullakko ja Aino Tuominen sota-ajan kirjeitä lukemassa. Takana violetissa paidassa Mikko Kylli, joka valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Liikasia koolla. Eturivissä Esko Liikanen ja Australiasta sisar Airi ja tämän puoliso Veikko Ovaska. Kuva Harri Liikanen Osa tuli paikalle jo perjantaina ja klo 18 oli sukututkijoilla kokouskin. Tosin kaikki sukuhaarojen vastuuhenkilöt eivät olleet paikalla. Lauantaina aloitimme perinteisesti tulokahveilla ja sukuhaarojen tapaamisella. Siinä sitten mm tutkittiin kuva-albumeja, sota-ajan kirjeitä ja asioitiin Liikaskaupassa. Siellä oli uutuutena korttisarja ”Entisajan elämää”. Yhdessä risteilimme Internetissä katsellen omia kotisivujamme ja sitten olikin jo lounas alakerrassa, joten myös liikuntaa harrastettiin. Liikaskauppa ja kauppiaat Sirkka-Liisa Liikanen ja Keijo Häkkinen. Uutuutena olivat myynnissä kortit sarjasta ”Entisajan elämää”. Ruoan jälkeen alkoivat tositoimet eli varsinainen sukukokous. Pehmeäksi aluksi saimme kuulla musisointia, kun rumputaiteilija Osmo Liikanen poikansa Roopen kanssa esittivät erilaisilla soittimilla afrikkalaista musiikkia 800luvulta. Esitys oli hyvin erikoinen ja siksi pidensimme soittoon varattua aikaa. Tämä merkitsi varsinaisen kokouksen tiivistämistä, etteivät kokouskahvit olisi jäähtyneet. (Jatkuu seuraavalla sivulla.) Erja Liuski ja Veikko Liikanen aitojen kuvien kimpussa. LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 9 Jatkoa edelliselle sivulle. Hallitus järjestäytyi myöhemmin verkossa ja tulos näkyy tämän lehden takasivulla. Toiminnan tarkastajiksi valittiin Liisa Laiho ja Juha Liikanen sekä varatoiminnantarkastajiksi Martti Tulokas ja Juha Venäläinen. Kaksi jäsentä erotettiin maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi, mikä oli tietysti surullista. Kokouksen muissa asioissa Harri Liikanen kiitti Jaakkoa panoksestaan sukuseuralle. Jaakko ehti olla hallituksessa kolme kautta eli yhdeksän vuotta ja hän jatkaa edelleen sukuhaaransa vastuuhenkilönä. Vuoden Liikaseksi valittiin sukuseuran sihteeri Maarit Tillman kiitokseksi ansiokkaasta toiminnasta sukuseuran monitaitoisen sihteerinä ja sukututkijana. Osmo ja Roope Liikanen, ihmevempaimien taitajat Kokous sujui entiseen tapaan sujuvasti. Aluksi pidimme hiljaisen hetken vuoden aikana kuolleitten Liikasten muistolle. Puheenjohtajana toimi Mikko Kylli ja sihteerinä Maarit Tillman. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Timo Liikanen ja Sinikka Mäki-Ullakko. Toimintakertomus, tilit, toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin. Toimintasuunnitelmaa oli ruvettu jo toteuttamaan ja siksi näytettiin luonnokset lipuksi ja viiriksi. Viiri vaikutti hyvältä, mutta lippua pitää osanottajien mielestä vielä muokata. Vuoden 2012 Liikanen Maarit Tillman sai kunniakirjan Harrilta (vasemmalla) ja kukat Ollilta (oikealla). Viiri Kokouskahvin ja mansikkakakun jälkeen oli ohjelmassa vierailu Viestimuseoon, joka toimii ensi vuonna jo Hämeenlinnassa Tykistömuseon yhteydessä. Lippuluonnos He vierailivat viestimuseossa. Hallitukseen tuli yksi muutos, kun Jaakko, Vuoden 2002 Liikanen ei ollut enää käytettävissä. Hänen tilalleen valittiin Maaret Ollila samasta Kuusamon sukuhaarasta. Teksti ja 1. kuva Harri Liikanen, muut kuvat Anne Ekroos 10 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 MAARET OLLILA HALLITUKSEEN Sukukokouksessa Riihimäellä hallitukseen valittu Maaret Ollila sai tehtäväkseen varapuheenjohtajuuden, jota hänen edeltäjänsä Jaakko Liikanenkin oli hoitanut. Maaret on liittynyt jäseneksi vasta viime vuonna, joten emme vielä tunne häntä oikein hyvin. Tilanteen parantamiseksi oheisena hän esittelee meille itsensä kuvan kanssa. Tervetuloa joukkoon ja toivomme, että viihdyt kanssamme. myös ensimmäistä kertaa ulkomaille Olenkin käynyt eriasteisia koulutuksia työnantajani kanssa. tämän jälkeen ja aina se on haasteellista ja mielenkiintoista. Tätä nykyään Opiskelut veivät minua Helsinkiin ja olen töissä Hausjärven kunnan vansitä myötä työpaikkani olivat pääkau- hustenhuollossa kuudettatoista vuotta. punkiseudulla. Ajauduin mm. puolustusvoimien palvelukseen Isosaaren Toimin työyhteisössäni pääluottalinnakkeelle, joka oli hyvin mielen- musmiehenä sekä työsuojeluvaltuutetkiintoista aikaa elämässäni. tuna, josta myös minut palkittiin Isosaaren linnakkeella vietetyt vuodet vuonna 2007 vuoden työsuojeluhenkiopettivat uusia asioita elämässäni ja löksi. Olen myös erilaisissa muissa näin sain myös tutustuttua tähän am- yhdistystoiminnoissa aktiivisesti mumattiin, joka oli silloin hyvin mies- kana. Tämä onkin tempaissut minut voittoista. Olisin varmaankin pyrkinyt mukaan aivan täysillä. Haasteita riittää varusmiespalvelukseen, mutta silloin tulevaisuudessakin mm. kunnallispolise ei ollut vielä mahdollista. tiikassa sekä muissa luottamustoimissa, joten voinen sanoa, että harrastukMyöhemmin tieni kulki Ouluun ja seni ovat pitkälti näissä kuvioissa. sieltä takaisin etelään. Tällöin myös Olen Maaret Ollila. Äitini Inkeri on uusi työpaikkani oli ainutlaatuinen ja Liikasten sukuseuraan liityin noin Kuusamon sukuhaarasta. Olen 53 kokemuksia rikastuttava. Sain työs- vuosi sitten ja kesän kynnyksellä Liivuotias lähihoitaja ja asustan tätä kennellä vastaavana emäntänä Mänty- kasen Jaakko kysyi minua hallituknykyään Hausjärvellä Ryttylän kylällä niemen rakennustyömaan keittiössä ja seen. Hetken mietittyäni lupauduin ja kissani kanssa. Perheeseeni kuuluvat nähdä kuinka tasavallan presidentin nyt sitten olen sukuseuran toiminnassa äitini lisäksi kaksi velipoikaa. virka-asunto valmistui. Mäntyniemen mukana. Tehtävän otan vastaan uutena valmistuttua sain kutsun presidentin ja mielenkiintoisena haasteena ja pyrin Synnyin Posiolla, jossa vietin lapsuu- kanslian palvelukseen ja tätä työtä hoitamaan työtäni tälläkin saralla teni ajan asuen Suorsan kylällä. Kou- sainkin tehdä muutaman vuoden, täydellä panoksella. lunkäyntini aloitin Posion kunnan kunnes uudet haasteet olivat edessä. Pernun kylän kansakoulussa. Näistä Sain työskennellä kahden presidentin ajoista muistot ovat lämpiminä mie- aikana. Tämä olikin hyvin mielenkiin- Toivotan kaikille sukuseuran jäsenille lessä vielä tänäkin päivänä. toista ja rikasta aikaa, jota voin sitten ja heidän perheilleen antoisaa tulevaijoskus tulevaisuudessa miettiä kiik- suutta. Elokuussa 1969 asuinpaikakseni vaih- kustuolin keinahdellessa. tui Riihimäki, missä kävin senaikaiset Lämpimin terveisin alakoulut loppuun sekä ammattikou- Nykyiseen ammattiini valmistuin lun. Työhistoriani aloitin Riihimäellä aikuisiällä ja tästä onkin jäänyt itselle- Maaret Ollila kotiapulaisena ja tähän aikaan pääsin ni halu ja mielenkiinto oppimiseen. __________________________________________________________________________________ Vastaukset älyvaakaan: 1. Laite kolme tikkua pöydälle kolmioksi vaakatasoon ja jos laitat kolme tikkua kolmion kulmista nojaamaan toisiinsa, muodostuu kolme vinossa olevaa kolmiota. 2. XX-11=99 tai 20-11=9 3. a) Puolison veli, sisaren mies tai puolison sisaren mies. b) Seppo tai susi. c) Aviomiehen sisar tai The North Atlantic Treaty Organization LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 11 POSTIA YHDYSVALLOISTA Terveiset Suomessa asuville Liikasille sukulaisilta täältä Yhdysvalloista. Nimeni on Scott Miller, ja olen Jacob Helmer Liikasen lapsenlapsi. Jacobin isä, Sallassa syntynyt Antti Liikanen tuli Amerikkaan ja asettui asumaan Minnesotaan 1880-luvulla. Isoisäni (s. 1902) oli aina ylpeä suomalaisjuuristaan, ja hän ja hänen sisaruksensa puhuivat lapsuudessaan Minnesotassa suomea. Isoisäni kuoli 1990-luvulla sairastettuaan sitä ennen muutaman vuoden Alzheimerin tautia. Hän puhui ja luki viimeisinä vuosinaan ainoastaan suomea. (Näin minulle on kerrottu; en ollut hänen lähellään loppuaikoina.) Scott Miller Sukuni muutti Liikanen-nimen joskus viime vuosisadalla Lukanen-muotoon. Täällä ei nimittäin ole totuttu kahteen peräkkäiseen i-kirjaimeen, ja kaksi peräkkäistä i:tä voi käsin kirjoitettuna näyttää ü-kirjaimelta. Tietääkseni lähes kaikki Antin täkäläiset miespuo- liset jälkeläiset ovat Lukanen-nimisiä. Useimmat asuvat yhä Minnesotassa. paikallisessa orkesterissa Ashlandissa Oregonissa. Muutin perheeni kanssa vuonna 2010 taloudellisista syistä Oregoniin, ja koska vaimoni on Kaliforniasta ja vihaa lunta, en taida päästä asumaan Minnesotaan enää koskaan. Vaimoni on kyllä sanonut, että jos saan joskus töitä Suomesta, hän saattaa olla halukas muuttamaan. Hän tietää, että Suomessa on pakkasia ja lunta, joten en tiedä, miten hänen sanoihinsa pitäisi suhtautua! 15-vuotias poikani rakastaa lunta ja kaipaa Minnesotan talvia. Hän ihastuisi taatusti etenkin PohjoisSuomeen. Toivon, että hän pääsee sinne jonain päivänä ja että minäkin pääsen taas Suomeen. Kävin Suomessa pääsiäisen tienoilla vuonna 1985. Olin Helsingissä ja Turussa, ja käväisin Ainolassakin. Ainolaan ei päässyt silloin sisään, mutta oli elämys nähdä sen ympäristökin, joka näytti hätkähdyttävän samanlaiselta kuin Minnesotassa. Scottin isovanhemmat Jacob ja Florence Toivon, että voin kertoa myöhemmin enemmän täkäläisistä sukulaisistani ja saada lisätietoja Suomessa asuvista sukulaisista. Olen iloinen, että on olemassa sukuseura, joka helpottaa yhteydenpitoamme. Saatan yrittää kirjoittaa seuraavalla kerralla suomeksi. Tällä kertaa terveiseni suomensi Maarit Tillman. Kiitos siitä. Monet meistä ovat yhä ylpeitä suomalaisista sukujuurista. Minä olen jopa käynyt suomen kielen kursseja aikuisiällä ja opetellut soittamaan kanteletta. Minulla on kolme suomalaisen Lovikan tekemää kanteletta. Myös poikani ja tyttäreni ovat kokeilleet niitä, mutteivät ole vielä innostuneet niistä. Sen sijaan he soittavat ahkerasti ”tavallisempia” soittimia, kuten viulua ja pianoa. Minun pääinstrumenttini on sello, jota soitan nyt erinomaisessa Kaikkea hyvää teille kaikille! Scott Miller Mainittakoon vielä, että Scott on myös säveltäjä ja suuri Sibeliuksen ihailija. Hän on julkaissut tänä syksynä nuottivihkon, jonka nimi on suomeksi ”Seitsemän preludia pianolle”. Näinköhän saamme joskus kuulla hänen (tai jonkun muun) soittavan näitä preludeja Liikasten sukuseuran jäsenille? TILAA SUKUVIESTI Sukuviesti on Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry:n julkaisema, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä aikakauslehti. Sukuviesti on oikea lehti sinulle, joka olet kiinnostunut suvustasi, perheestäsi ja juuristasi, arvostat kansallista kulttuuria parhaimmillaan ja haluat kotoisan lämmintä luettavaa. Tilaushinta sukuseuran jäsenille on 25euroa. Muille vuosi- kerta maksaa 39 euroa, kestotilauksena 34 euroa. Muista mainita, että olet jäsenemme. Tilaa postitse, puhelimella tai sähköpostilla: Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry, Sokerilinnantie 7 E, 02600 ESPOO. (09) 4369 9450, sukuviesti@suvut.fi, www.suvut.fi/sukuviesti 12 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 ISSN-ASIAA Saimme sähköpostia: Arvoisa vastaanottaja Suomen ISSN-keskus on antanut kausijulkaisuillenne seuraavat kansainväliset kausijulkaisutunnukset: Liikaslinkki ISSN 2243-3767 (Painettu) Liikaslinkki ISSN 2243-3775 (Verkkojulkaisu) Toivomme julkaisijan painavan ISSN-tunnuksen näkyviin lehden numeroihin, mutta se on kuitenkin vapaaehtoista. ISSN-tunnus on maksuton. Uutta! Vuoden 2009 alusta alkaen on otettu käyttöön uusi ISSN-L-tunnus. ISSN-Ltunnus yhdistää julkaisun eri julkaisumuodoissa olevien versioiden ISSNtunnukset toisiinsa eli jos julkaisun painetun version oheen tulee jokin muu formaatti, esim. verkkoversio, jolle niin ikään on myönnetty oma ISSN-tunnus, voidaan tällöin yhdistävän ISSN-Ltunnuksen avulla varmistua siitä, että kyseessä on sama julkaisu. Suosittelemme, että julkaisija merkitsee ISSN-Ltunnuksen julkaisuunsa ISSN-tunnuksen yhteyteen. Esim. Liikaslinkki-lehden numeroihin voidaan tunnukset painaa näkyviin seuraavasti: ISSN-L 2243-3767 ISSN 2243-3767 (Painettu) ISSN 2243-3775 (Verkkojulkaisu) Tietoja ISSN-Ltunnuksesta: http://www.kansalliskirja sto.fi/julkaisuala/issn/i ssnl.html Lisätietoja ISSNtunnuksesta: http://www.kansalliskirja sto.fi/julkaisuala/issn.h tml Terveisin Ilona Lindfors kirjastonhoitaja Kansalliskirjasto Suomen ISSN-keskus PL 26 Teollisuuskatu 23 00014 Helsingin yliopisto S-posti: issnkeskus@helsinki.fi SOTILAAN RUNO Aatosten siivin, luoksesi hiivin, suutelen silmäsi uneen. Vartiopaikalla suorana seisten kirjoitan nimesi lumeen. Korven Kaiku. Sodan kestäessä rintamalehteä julkaistiin 1006 numeroa. Uuden tulemisen lehti koki Raappanan divisioonan asevelijuhlilla Lieksassa vuonna 1966. Kirjoitin tämän sotilasmuistiooni 1962 ja hämmästyin, kun näin saman runon 50 vuotta myöhemmin syyskuussa 2012 Sotainvalidien Veljesliiton eräässä toimistohuoneessa kaapin ovessa lehtileikkeen kopiona. Leikkeestä näkyi nimi Korven Kaiku ja julkaisuvuosi 1943, syntymävuoteni. Nyt uteliaisuus heräsi ja halusin tietää, mikä on tämä Korven Kaiku, josta en aiemmin ollut kuullut. Eipä muuta kuin etsimään internetistä tietoa ja sitähän löytyi. Tässä pieni ote: Sotavuosina 1941-1944 ilmestyi Rukajärven suunnan rintamalohkon korpisotilaiden luettavaksi suunnattu tiedotus- ja viihdelehti Kuvassa on pala sotilasmuistioni sivua, jolla runo on kirjoitettuna. En pysty sanomaan, mistä itse sen sain, mutta erilaiset jutut menivät usein suusta suuhun ja niitä sitten kopioitiin omaan muistioon. Lukijan arvattavaksi jää, millaisella kynällä se nimi lumeen syntyi. Harri Liikanen LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 13 KORTTIPROJEKTI Toimintasuunnitelmaamme on kuulunut hankkia myyntiin omia kortteja. Riihimäen kokouksessa voitiin ilolla todeta, että kortit ovat nyt valmiit kokoa 10x15 cm ja niitä myydään hintaan 4 euroa/8 erilaista tai 50 snt/kpl. Korttisarja sai nimen ”Entisajan elämää”. Alkuperäiset kuvat kaikkien iloksemme saatiin Esko, Pentti ja Raimo Liikaselta, joille esitämme suuret kiitokset. Tältä ne kortit näyttävät. Tässä niitä on pienennetty palstatilan säästämiseksi: 1/8 Puunuittoa Läsäkoskella 1930-luvulla 2/8 Propsin kuljetusta parireellä 1930-luvulla 3/8 Heinämiehiä ja haravakone. 1960-luku. 4/8 Heinäntekijöitä Liikalassa. 1940-luku 5/8 Rantalan hevosia ja hevosmiehiä. 1930-luku 6/8 Rantalan perunanistutusryhmä. 1940-luku 7/8 Verkko tuohikiveksineen 8/8 Rukiin leikkuuta sirpillä Liikalassa. 1950-luku 14 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 PIEKSÄMÄEN, PUUMALAN JA JUVAN LIIKASIA 1540-LUVULTA 1700-LUVULLE Liikaslinkissä 1/2011 oli kertomus Ristiinan ja Mikkelin Liikasista 1540-luvulta 1700-luvulle. Sen alussa esittelin lyhyesti voudin- ja läänintilit, joita on käytetty myös tämän Pieksämäen, Puumalan ja Juvan Liikasia käsittelevän jutun lähdeaineistona. Viittaan näihin jatkossa toisinaan lyhyesti sanalla tilikirja toiston vähentämiseksi. Voudintilien yhteydessä käytetään ilmaisua arviokunta. Sillä tarkoitetaan pienintä verotettavaa yksikköä, johon kuului usein monta taloutta. Voudintileissä on lueteltu arviokunnan isännät ja sitten mainittu arviokunnasta maksetut verot. Pieksämäkeä koskeva osuus voi vaikuttaa puhelinluettelomaiselta. Isännille on hyvin harvoin merkitty patronyyminimiä, joten peräkkäisten isäntien ja samassa arviokunnassa asuneiden Liikasten sukulaisuutta voi monessa kohdassa vain arvailla. Koska en ainakaan vielä ole tutkinut muuta lähdeaineistoa, joudun toisinaan vain luettelemaan isäntiä ja isännyysvuosia. Aluksi kuitenkin joitain kommentteja edelliseen osaan. Ristiina ja Mikkeli Liikaslinkissä 1/2011 olleessa jutussa epäilin erään Olli Liikasen asuinpaikan olleen ”Kohtala”. Paikan oikea nimi on Kähkölä. Kangasniemen sukuhaaran alkuun löytyi lisätietoa. Kantaisä Paavo Pekanpoika Liikanen, joka oli rakuuna, asui Mikkelin (silloisen Vesulahden ”Wesulax”) Harjujärvellä. Hänet mainitaan vaimoineen henkikirjoissa Harjujärvellä 1662–1668. Sotaväen henkikirjassa hänet mainitaan 1675–1679. Savon tilikirjat puuttuvat vuosilta 1669-1672. Samalla tilalla asuivat Paavon (ilmeisesti) vanhemmat veljet Pekka Pekanpoika Liikanen (mainitaan vaimoineen 1658–1667) ja Lauri (1659). Sekä Pekka että Lauri olivat myös rakuunoita. Pieksämäen seutu Nykyisen Pieksämäen seutu kuului 1500-luvulla Juvan Vesikansan neljänneskuntaan. Savuniemi on nykyään Joroisten alueella. Muutamia Pieksämäen seudun Liikasia toimi lautamiehen luottamustehtävässä 1500-luvun loppupuolella. Vastapainoksi samoihin aikoihin saman alueen Liikasia löytyy sakotettujen luettelosta monta kertaa. Sakot tulivat useimmiten tappelusta; esimerkiksi Tahvo Liikasen sanotaan lyöneen Antti Timosta 1567 ja Paavo Liikasen 1568 Lauri Liikasta. 1. Kaitainen Vesikansan neljänneskunnassa on Paavo ja Lauri Liikanen merkitty samaan arviokuntaan vuosina 1551– 1574 lähes yhtäjaksoisesti. Paavon ja Laurin sukulaisuussuhde ei selviä voudintilien perusteella. Heille ei esimerkiksi ole merkitty patronyyminimiä. Joku Paavo Liikanen on merkitty Vesikansan neljänteen kymmen(ys)kuntaan vuosina 1541, 1546, 1547, 1549, 1551 ja 1553 ja kuudenteen 1548. On epävarmaa, onko näissä kyseessä sama Paavo ja onko tämä Paavo sama kuin 1551–1574 mainittu. Vuodesta 1560 alkaen kymmenkunnasta aletaan käyttää nimeä Kaitainen. Sitä ennen kymmenkuntien numerointi on ollut vaihtelevaa. Paavo Liikasen kanssa mainitaan vuonna 1549 Pekka Liikanen, joka näkyy yksinään vuonna 1553. Pekan henkilöllisyys ei selviä tilikirjoista. Lisäksi voisi todeta, että useissa muissakin yhteyksissä nimet Pekka ja Paavo ovat menneet kirjureilta sekaisin, ja koska lyhyitäkin nimiä lyhennettiin, Pekan ja Paavon lyhennykset muistuttavat joskus toisiaan. Paavon lyhenne näkyy kuvissa 1 ja 3, Pekka lyhennettiin P-kirjaimelle ja vaakaviivalla. Kuva 1. Lauri ja Paavo Liikanen, maakirja 1556, Juva, Vesikansa Vuodesta 1575 Paavo ja Lauri Liikanen merkitään voudintileihin erikseen. Paavon asumus merkitään autioksi vuosina 1580–1585. Lauri mainitaan ainakin vuoteen 1586 asti. Vuonna 1592 Kaitaisessa mainitaan taas Lauri ja Paavo Liikanen ja heidän kanssaan Tahvo (Staffan) Liikanen. Luultavaa on, että kyseessä eivät samat Paavo ja Lauri kuin 1550-luvulta alkaen mainitut. Lauri näkyy tilikirjoissa vuoteen 1603 asti, Tahvo ainakin vuoteen 1604 ja Paavo vuoteen 1605. Tilat ovat autioita 1604. Vuonna 1605 Paavo Liikasen kanssa mainitaan Pekka Liikanen. 2. Savuniemi Vesikansan neljänneskunnan toisessa kymmen(ys)kunnassa Savuniemessä (useimmiten 5. kymmenyskunta, joskus myös numero 4, 2 tai 3) asui myös Liikasia. Vuonna 1541 mainitaan Johannes (=Juho), Lauri, Olli ja Heikki. Lauri ja Olli saattoivat molemmat olla Juhon poikia. Olli ja Lauri mainitaan isänniksi 1541–1564 ja heidän kanssaan Heikki 1541– 1553, Johannes (Johan/Hans) 1541– 1553 ja Juho Juhonpoika viimeistään vuodesta 1546 ainakin vuoteen 1552. Maakirjoja ei ole vuosilta 1542–1545. Rajanveto Juhojen (ehkä isä ja poika) isännyysvuosien välillä on hankalaa pelkkien tilitietojen perusteella. Vuosina 1565–1567 isäntinä samassa arviokunnassa mainitaan Olli ja Heikki Liikanen. Heikki oli todennäköisesti edellä mainitun Lauri Liikasen poika, Laurinpoika-nimi näkyy 1568–1570. Merkinnät Heikistä loppuvat 1570 ja Ollista 1582. Vuonna 1568 Olli Liikanen mainitaan Ollinpojaksi. Ollin ja isä-Ollin isännyyden tarkka vaihtumisvuosi ei käy ilmi tilitiedoista. Ollin todennäköinen veli Tahvo Ollinpoika Liikanen tulee isännäksi 1568. Tahvo Liikanen mainitaan joitakin katkoksia lukuun ottamatta isännäksi Savuniemessä (satunnaisesti Hällimäessä) vuoteen 1601 asti. Epävarmaa on, onko koko ajan kyseessä sama Tahvo. Tahvon tila oli autio 1586 ja 1595–1601. (Jatkuu seuraavalla sivulla.) LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 (Jatkoa edelliselle sivulle.) Kuva 2. Juho, Lauri, Olli ja Heikki Liikanen (Lauri ja Olli mahdollisesti Juhonpoikia) maakirjassa 1541, Juva, Vesikansa Olli ja Tahvo Liikasen kanssa samaan arviokuntaan ilmestyy isännäksi 1578 Lauri Juhonpoika Liikanen. Hän voisi olla aiemmin mainitun Juho Juhonpoika Liikasen poika. Laurin tila on merkitty autioksi 1584 ja 1586. Lauri Liikanen (sama kuin edellä?) näkyy seuraavan kerran Savuniemessä 1590, jolloin isäntänä on myös Paavo Liikanen. Lauri Liikanen mainitaan isäntänä Savuniemessä vuoteen 1593 asti, Hällimäessä vuonna 1598, ja nimi on vielä apuveroluettelossa vuonna 1601. Paavo Liikanen, joka mainitaan Paavonpojaksi, isännöi vuoteen 1601 asti. Koska kymmenyskuntien numerointi vaihteli, usealla isännällä oli sama nimi, ja koska ihmiset merkittiin välillä eri kymmenyskuntiin, ei voi varmasti sanoa, onko luvun 3 alussa mainittu Paavo Laurinpoika Kaitaisen vai Savuniemen Liikasten perillisiä. Tätä kertomusta laadittaessa ainoa tuki Kaitaista kohtaan on se, että Kaitaisessa Liikasia näkyy 1600luvun alussa muutama vuosi pitemmälle kuin Savuniemessä. Mitenkään vedenpitävä perustelu tämä ei ole. Irrallisempia mainintoja Liikasista Juvan-Pieksämäen seudulla on Antti Liikanen Vuorenmaalla 1582 (autio), 1584 (autio) ja 1590, Paavo ja Niilo Liikanen, joiden tilat olivat autioita 1590 ja 1593. 3. Pieksämäki 1600- ja 1700-luvuilla Vuosina 1607 - 1613 Vesikansassa oli isäntänä Paavo Laurinpoika Liikanen. Hän on todennäköisesti sama Paavo (välillä Pekka) Liikanen, joka merkitty isännäksi 1616–1619 ja 1621–1624. Isännyys on voinut alkaa aiemminkin, koska Kaitaisessa oli aiemmin isäntänä Paavo Liikanen, jolle ei ollut merkitty patronyyminimeä. Vuonna 1607 isäntä on selvästi Laurinpoika. Hiukan epävarmaa on, oliko 1607 isännyyden aloittanut Laurinpoika Paavo vai Pekka. Molempia etunimiä näkyy vuorotellen. Vuonna 1639 Vesikansassa on isäntänä Lauri Paavonpoika Liikanen (vaimo ja kaksi veljeä, joista toinen avioitunut), joten siksi voisi olettaa, että vuoden 1607 isäntä oli todellakin Paavo Laurinpoika Liikanen. Yksi vaihtoehto voisi olla sekin, että Vesikansassa isännöivät sekä Paavo että Pekka Liikanen. 1610 Paavo Liikasen lisäksi henkirahaa maksettiin yhdestä leskivaimosta. Vuonna 1611 Paavon lisäksi henkirahaa maksoi Paavon vaimo. Vesikansassa (Maavedellä) oli isäntänä 1607–1611 Olli Liikanen, joka on merkitty 1607 ja 1608 Tahvonpojaksi ja on siten aiemmin Kaitaisessa mainitun Tahvo Liikasen poika. Hänellä oli ainakin vuonna 1611 puoliso. Vuonna 1611 Olli mainitaan sokeaksi. Vesikansassa isännöi 1621–1624 Tuomas Liikanen, mahdollisesti sama Tuomas, joka merkittiin 1620 Maavedelle. Ehkä sama Tuomas Liikanen on merkitty Vesikansan isännäksi 1639. Tällä Tuomaalla oli vaimo ja avioitunut poika. Läänintilien mukaan Liikasia asui 1640-luvun lopulla Pieksämäen Valkiamäellä. Mahdollisesti Vesikansassa isännäksi 1639 merkitty Lauri Paavonpoika Liikanen on isäntänä 1645–1657. Vuosina 1655–1657 Laurin lisäksi henkirahaa maksoivat poika, setä ja sedän vaimo. Samoihin aikoihin isännäksi on merkitty Paavo Liikanen 1650–1654, vaimo mainitaan 1650. Heikki Liikanen mainitaan 1654. Antti Liikanen mainitaan vaimoineen 1650–1654. Hän voi olla edellä mainitun Lauri Paavonpoika Liikasen poika Antti Laurinpoika Liikanen, joka mainitaan isännäksi 1659. Vuonna 1660 Antti oli kuollut, ja henkirahaa maksoivat vaimo, poika Paavo vaimoineen ja ”nuori Paavo?” (unge Påhl) vaimoineen. Antti Liikasen leski näkyy henkikirjoissa vielä 1665–1666. Joroisten autioluettelossa mainitaan 1652–1659 Antti Paavonpoika Liikanen Kaitaisessa. Voisiko tarkoittaa samaa Anttia? Toisaalta, jos Laurinpoika-nimi on väärä, Antti voisi olla Kaitaisessa asuneen Paavo Liikasen poika. Reko Paavonpoika Liikanen vaimoineen näkyy henkikirjoissa 1662– 15 1678 (vaimo 1677 asti). Hän saattaa olla aiemmin Valkiamäellä asuneen Paavon poika. Rakuuna Tuomas Liikasesta on Valkiamäellä merkintöjä vuodesta 1648. Hän saattaa olla sama Tuomas Liikanen, joka merkittiin isännäksi Maavedellä 1620 ja Vesikansassa 1621–1624. Vuonna 1650 henkirahaa maksoi Tuomaan poika. Rakuuna Tuomas Liikanen on henkikirjoissa 1651–1652. Tuomas kuoli ennen vuotta 1658, jolloin hänen leskensä todetaan henkikirjoissa varattomaksi. Tuomaan mahdollinen poika Juho Tuomaanpoika Liikanen oli isäntänä 1654–1655. Juhon vaimo maksoi henkirahaa 1656–1657. Juhon kerrotaan 1656 olevan rakuuna. Juhon poika mainitaan 1655. Mahdollisesti Juhon poika Erkki Juhonpoika Liikanen oli isäntänä 1662–1669 ja 1679. Erkin kanssa henkirahaa maksoi äiti (rakuunan leski) 1662–1665. Erkin vaimo näkyy henkikirjoissa 1666–1669 ja Erkin veli Juho 1666– 1669 ja 1678. Vuosina 1650–1659 mainitun Antti Liikasen mahdollinen poika Lauri Antinpoika Liikanen on isäntänä 1679. Tuomas Liikanen tulee isännäksi 1667. Vaimo mainitaan 1668–1697. Tuomaksella oli ainakin pojat Tuomas (henkikirjoihin 1690, isännäksi 1699, vaimo 1704–1712), Juho (henkikirjoissa 1690–1712, vaimo 1707–1712) ja Jaakko, kastettu 14.4.1685. Tytär Anni mainitaan henkikirjoissa 1682. Lisäksi taloudessa asui Tuomaksen poikapuoli Olli Pekanpoika 1679–1690. Henkikirjoissa näkyy 1694 Tuomaksen veli Olli vaimoineen. Ollin vaimo kuoli nälkävuonna 1697, ja Pieksämäen historia-kirjan mukaan Olli kuoli 1700. Venäläisten miehityskausi isoviha alkoi 1712, ja henkikirjojen pito jäi kymmeneksi vuodeksi. Kun henkikirjat alkavat uudestaan 1722, Tuomas Liikasen tila Valkiamäellä on autio, ja tilan ”ottaa ylös” eräs Ikonen. Pieksämäen rippikirjojen mukaan Liikasia ei asunut Valkiamäellä 1721 ja historiakirjoissakaan Liikasia ei mainita 1700-luvulla. Irrallisia mainintoja Pieksämäen Liikasista 1600-luvun lopusta on Risto Liikanen Valkiamäellä 1682 ja Pekka Liikanen Tuomas Liikasen taloudessa 1693. (Jatkuu seuraavassa numerossa.) 16 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 HISTORIAA OULUN HAUTAUSMAALTA ”Jokainen ihminen on laulun arvoinen…” Nämä Veikko Lavin laulun sanat tulivat väistämättä mieleen, kun kiertelin eräänä heinäkuisena iltana 2012 Oulun Intiön hautausmaalla. Olin saanut Oulun seurakunnilta tietooni Ouluun haudattujen Liikasten hautapaikat, ja ne kaikki löytyivät pari tuntia kestäneellä kierroksellani. Jokaisesta haudatusta olisi varmasti paljon kerrottavaa, mutta tässä jutussa esittelen ne haudat, joihin haudatuista henkilöistä oli tiedossani ”vähän enemmän”. Tiedot ovat peräisin mm. kirkonarkistoista, henkikirjoista, eri matrikkeleista ja vanhoista sanomalehdistä. Kuvat on ottanut kirjoittajan kummitäti Seija Saarikko. Vasemmalla ja yllä olevat haudat olivat vierekkäin 12. korttelissa. Pudasjärven sukuhaaran Matti Heikinpoika Liikanen (1834–1899) lähti Pudasjärveltä Utajärvelle Kurimon ruukkiin. Utajärveltä Matti muutti Ouluun 1885 ja sieltä 1896 Oulujoelle. Viereisessä haudassa lepäävä Emil Evert oli Matin poika (kolmannesta avioliitosta). Henkikirjojen mukaan Emil oli ulkomailla 1914 ja 1917– 1918. Matkoillaan Emil päätyi 1915 Helsinkiin, jossa sai 14.6. anottua huoltopoliisilta vapaalipun Ouluun. Emil asui Oulujoen Oulunsuun kylässä, joka siirrettiin 1920-luvulla osaksi Oulua, Alalaanilan kaupunginosaksi. Ida Liikanen (o.s. Tuovinen) oli Emilin ensimmäinen ja Katri (o.s. Hipponen) toinen puoliso. Reino Viljam Eevert oli Emilin poika ja Sally Kustaava (o.s. Heikkilä) Reinon vaimo. Helena (1944-1948), joka kuoli jäätyään auton alle, oli yksi Reinon ja Sallyn kolmesta lapsesta. Oulun Isolan sukuhaaran edustaja Heikki Matinpoika Liikanen (1840–1915) oli viimeisiä Oulujoen Merikosken koskenlaskijoita. Hänellä oli kuvernöörin lupa saattaa terva- ja matkustajaveneitä alas koskea. Heinäkuussa 1890 uutisoitiin monessa lehdessä, kuinka Heikki Liikanen oli pelastanut Merikoskesta pulaan joutuneen tervaveneen matkustajineen tiistaiaamuna 22.7.1890. Liikanen oli "pienellä veneellään kiiruhtanut apuun. Tämä sai terwaweneen lasketuksi lasaretin niemelle..." Heikin kanssa samassa haudassa on Heikin vaimo Eeva (o.s. Alatalo) 1843– 1923 ja ”3 lastansa”. Heikillä ja Eevalla oli yhteensä 10 lasta, joista 7 kuoli nuorina. Heikin poika puuseppämestari Heikki Heikinpoika Liikanen ja tämän vaimo Olga, o.s. Härmälä on haudattu viereiseen hautaan. Koskenlaskija-Heikin hauta mainitaan K. Schalin kirjassa Oulun hautausmaat. Viime vuonna haudan tekstit olivat hädin tuskin luettavissa, mutta hautakiveä on nähtävästi puhdistettu viimeksi kuluneen vuoden aikana. LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 17 Isolan haaraan kuuluva Yrjö Henrik Liikanen (1893–1953) työskenteli Oulun Lääninvankilassa vanginvartijana vuodesta 1919. Sitä ennen Yrjö oli ollut poliisikonstaapelina Torniossa ja Oulussa. Samassa haudassa Yrjön kanssa lepäävät Yrjön vaimo Nelly Maria (o.s. Seppälä, 1892–1974) ja tytär, sairaanhoitaja Sisko Liisa (1926–2006), jonka nimi oli piilossa kukkien takana. Yrjön poika Ahti Antero 1921–1941 on haudattu Oulun sankarihautausmaalle. Oulun Niemelän sukuhaaraan kuuluva Kaarlo Henrik Liikanen toimi Oulun kaupungissa huoltotarkkaajana vuodesta 1932 ja oli Oulun kaupunginvaltuustossa 1954–1960. Oulujoen hautausmaalle haudattu Kaarlon poika Paavo oli opettaja Tuiran kansakoulussa 1952–1961, koulunjohtaja Paulaharjun kansakoulussa 1962–1971 ja Oulun kaupungin opetuspäällikkö 1974–1984. Oulun yliopistossa hän oli lehtorina ainakin 1971. Oulun hautausmaan 12 korttelin reunalta löytyi Oulun Niemelän sukuhaaran suutari Heikki Liikasen perhehauta. Ristin tiedot olivat sukututkimuksen kannalta hyvin antoisat. Ylärivin laattojen tekstit: Matilda Vilhelmiina 11.2.1871–27.4.1951 (Heikin vaimo, o.s. Pekkala) HEIKKI LIIKASEN PERHEHAUTA Heikki 2.11.1864–9.10.1934 Ristin varressa ylhäältä lukien: Jaakko Mikael 6.12.1903–22.11.1926 Yrjö Antti 22.4.1899–2.7.1930 Anna Sofia 6.12.1903–9.8.1933 Meeri Linnea 7.7.1915–16.2.1944 Kaarlo Herman 26.6.1901–10.10.1951 Kirsti Elisabet 4.4.1914–8.1.1991 Eino Viktor 16.9.1912–23.2.1993 Jorma Kalevi 10.3.1944–16.5.2011 Heikin lapsia olivat Jaakko Mikael (henkikirjoissa raajarikoksi mainittu), Yrjö Antti (kauppamatkustaja, joka asui Kemissä 1925–1926 ja Tampereella 1929) Anna Sofia (ompelija), Meeri Linnea, Kaarlo Herman (työmies) ja Eino Viktor (liikkeenharjoittaja). Meeri Linnean, myöh. Hytinkoski, puoliso rautatieläinen Erkki Kustaa Adolf Hytinkoski (1911–1940) on haudattu sankarihautausmaalle. Kirsti Elisabet (1914–1991) oli Rovaniemelläkin asuneen Eino Viktor Liikasen puoliso ja Jorma Kalevi heidän poikansa. Kierroksen lopussa löysin haudan, jossa lepäsivät Oulun Isolan haaran Matti Pietari Liikanen (1904–1978), tämän vaimo Hilja Amanda o.s. Toivainen (1907–1969) ja tytär Aune Maria (1929–1991). Joku oli käynyt haudalla aivan hetkeä ennen, koska lyhdyssä paloi kynttilä, joka ei ollut ehtinyt kulua juuri ollenkaan. Samanlainen lyhty paloi viereisellä haudalla, mikä sai miettimään, onko kyseisessä haudassa lepäävällä Reino Haapalalla (1930–2009) yhteyksiä Liikasiin. Myöhemmin selvisi, että Reino Haapala oli Matti Pietarin toisen tyttären Anjan puoliso. Ilahduttavaa oli havaita, että haudat olivat hyvin hoidettuja, mikä näkynee myös kuvista. Sitä voisi pitää merkkinä siitä, ettei ketään ole unohdettu! Olli Liikanen 18 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 JONI PUURULA SIIRTYY RUOTSIIN Vaasan Sportissa kaksi mestismestaruutta torjunut Joni Puurula siirtyy Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Allsvenskanissa pelaavaan Asplöveniin. Ilman sopimusta Sportin kanssa kauden päätteeksi jäänyt Puurula on pelannut aiemminkin Allsvenskanissa, kun hän vartioi kaudella 2006-07 Leksandin maalia. - Hän on kokenut ja menestynyt maalivahti. Olemme seuranneet häntä jo jonkin aikaa, kommentoi haaparantalaisseuran urheilutoimenjohtaja Per Kenttä seuran verkkosivuilla. Elokuussa 30 vuotta täyttänyt Puurula pelasi Sportin riveissä kahden kauden aikana yhteensä 58 ottelua. Päätöstä odotellessa tuntui oudolta, kun viikolla 45 soitettiin puheenjohtajalle eräästä yrityksestä ja kysyttiin Anita Liikasesta. Oli yrittänyt tilata tavaraa tilaajana Liikasen kovat koukut. Yritys ei ollut tavaraa toimittanut löydettyään verkosta juttumme ja kiittivät siitä TAIDENÄYTTELY Tero Savela, kuorma-auto ja siihen asennettu separointilaitteisto. Julkaistu Internetissä 24.07.2012 TUKHOLMAN TON 2012 MARA- Olemme jo melkein perinteisesti laittaneet lehteemme Liikasten tuloksia Tukholman maratonilta. Viime vuonna kukaan ei osallistunut. Tänä vuonna 2.6. tulosluettelossa oli kuitenkin yksi Liikanen. Hän oli Jaakko Liikanen, s. 1949. Hänkin juoksi vain 25 km ja sijoitus oli 5147:s. Aika oli 2 h 13 min 26 s eli keskivauhti oli 5,21 min/km. Päivä oli sateinen ja kolea. Onnittelut upeasta suorituksesta. PUHEENJOHTAJAA KUULTIIN Tapaus Anita Liikanen (Katso nro 2/2011) on edennyt nyt niin, että puheenjohtaja sai kutsun poliisin kuulusteluun, joka tapahtui 29.11.2011. Muutkin asianosaiset on ilmeisesti kuultu, kun sukuseura sai ilmoituksen tutkinnan päätöksestä 30.4.2012 ja asian lähettämisestä syyttäjälle. Odottelemme loppuratkaisua. joita Tero käy markkinoimassa ympäri Suomea. Myynnin tueksi ja separointiurakointia varten Reiskone on hankkinut Rekitecin separointilaitteet kuorma-autoon asennettuna. Sirkka Laakkonen ahkeroi ja järjesti taidenäyttelyn (MAALAUKSIA) 31.5.-16.6.2012. Avajaiset olivat torstaina 31.5.2012 klo 17-19. Paikkana oli tuttu Kirjagalleria RAUHANKATU 7, HELSINKI www.laterna.net Lietelannan separoinnissa lietteestä erotetaan kuiva-aines ja neste ohjataan erilliseen säiliöön tai takaisin samaan säiliöön. Lietesäiliöön tulee lisää tilaa ja samalla lietesäiliön lanta ohenee. Kuiva-aines on erinomaista lannoitetta ja aikanaan kuiva-aines viedään kynnökselle ja neste nurmelle. Tero kertoo, että kuiva-aineksessa on fosforia ja nesteessä typpeä, jolloin ravinteet pystytään paremmin kohdentamaan pellon tarpeiden mukaan. Teron vanhemmat ovat Raimo ja Aino Savela, o.s. Liikanen ja sukuhaara on siten Kangasniemen sukuhaara. Toivotamme yritykselle onnea ja menestystä. . Lähde ja kuva: Reisjärvi-lehti SEPARAATTORIUUTISIA JÄSENMAKSUSIKO RÄSTISSÄ ? Muistamme varmaan separaattorin, joka oli ennen vanhaan maalaistaloissa kerman erottamiseksi maidosta. Nyt niitä on meijereissä, mutta vähän erilaisia ja toiseen tarkoitukseen niitä on muualla. Reisjärvinen Tero Savela on perustanut viime vuoden vaihteessa maatalouden tuotteita ja palveluja myyvän yrityksen Reiskone Oy:n. Reiskoneen pääartikkeleina olivat keväällä reisjärvisen Rekitecin valmistamat lietelannan separointilaitteet, Mikäli jäsenmaksusi on ollut kirjanpitomme mukaan vielä maksamatta, saat tämän lehden välissä uuden laskun, joka erääntyy maksettavaksi heti. Mikäli olet hoitanut jo maksun, pyydämme ottamaan yhteyttä rahastonhoitajaan asian selvittämiseksi. Kiitos. Huom! Sampo Pankkimme nimi on muuttunut 15.11.. Uusi nimi on Danske Bank! LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 19 LIIKASTEN VANHIN 100 V Kauan on jo ehditty jo odottaa, mutta nyt se toivottavasti toteutuu, että Liikasten vanhin täyttää pyöreät sata vuotta 12.8.2013. Hän on ollut vanhin jo 19.2.2010 alkaen ja hänen nimensä on ollut jokaisessa Liikaslinkissä takasivulla. Hän on helsinkiläinen Salme Strandman o.s. Saarenmaa. 85 vuotta 4.3. Ka/P Esko Halonen, Reisjärvi 80 vuotta 12.2. 21.4. 5.8. 6.11. Mi Mi Ka/P Ka/P Seija Tikkanen, Helsinki Pentti Liikanen, Kotka Asta Pinola, Ylivieska Erkki Liikanen, Kangasniemi 75 vuotta 15.1. 15.1. 29.9. 5.11. Ri Ri/K Lä Ku Helena Allahwerdi, Espoo Pirkko Liikanen, Espoo Heikki Liikanen, Helsinki Maija-Liisa Pallari, Kemijärvi 70 vuotta 30.3. Ka 16.4. Jo 5.6. Ku 10.6. Ka 23.8. Ku 24.10. Mi 11.12. Ka/P Irma Karuvaara, Mikkeli Erkki Liikanen, Tammela Lauri Liikanen, Rovaniemi Terttu Albrecht, Kangasniemi Jouko Liikanen, Muhos Antero Liikanen, Mikkeli Harri Liikanen, Helsinki 60 vuotta Salme 2010. Voitte tutustua tarkemmin hänen elämäänsä verkossa osoitteessa http://www.liikastensukuseura.fi/salme.htm. Tällä hetkellä Salme viettää elämänsä ehtoota Antinkodissa Helsingissä. Jäämme jännityksellä odottamaan synttäreitä. HLI MERKKIPÄIVIÄ 2013 100 vuotta 12.8. Ri 7.3. 22.3. 1.5. 4.6. 1.7. 30.7. 25.9. Ku Ku Mi Ka Ka/A Ka Ka/P Heikki Liikanen, Haukipudas Petri Liikanen, Pietarsaari Kari Liikanen, Mikkeli Pirkko Liikanen, Hollola Kirsti Puurula, Reisjärvi Aulikki Puntola, Lempäälä Aino Tuominen, Nurmijärvi 50 vuotta 5.3. 21.3. 20.4. 8.5. 3.8. 11.8. 6.11. Ka/A Pu Ka Ka Ka/A Mi Ka Jyrki Liikanen, Nivala Arto Liikanen, Pudasjärvi Merja Rossi, Helsinki Kirsi Niemisalo-Kupiainen, Lahti Tarja Ukonaho, Nurmijärvi Raija Ruotsalainen, Juva Pirjo Häkkinen, Kangasniemi Salme Strandman, Helsinki 93 vuotta 14.6. Ri Nils Lilljegren,Helsinki 4.10. Mi/P Sirkka-Liisa Tupala, Hämeenlinna 90 vuotta 19.4. Mi/K Annikki Liikanen, Juva 8.9. Ko Maire Inkilä, Keminmaa Mikäli et halua, että nimesi julkaistaan ensi vuonna merkkipäiväluettelossa Liikaslinkissä 2/2013, ilmoita siitä ennen lokakuun loppua 2013. P= perustajajäsen A= ainaisjäsen K= kunniajäsen Jo, Ka, Ku, Lä, Mi, Pu, Ri sukuhaarojen lyhenteitä. Palautus osoitteeseen Liikasten sukuseura ry c/o Maarit Tillman Sysmäntie 3 83500 OUTOKUMPU SUKUSEURAN HALLITUS Puheenjohtaja (= sukuseuran esimies) ja tiedottaja Harri Liikanen, Niittaajankatu 2 A 13, 00810 HELSINKI, 040 502 5939, harri.liikanen(at)welho.com JÄSENSIHTEERI Anne Ekroos, Mustarinne 7, 12770 ESPOO 050 563 8456, anne.ekroos(at)hotmail.fi Varapuheenjohtaja (=sukuseuran varaesimies), lähihoitaja Maaret Ollila Helmikuja 3 B 22, 12310 RYTTYLÄ 044 0909038, maaret.ollila(at)pp.inet.fi RAHASTONHOITAJA Matti Liikanen, Pollarikatu 12 as 8, 15140 LAHTI, 0400 493 040, matti.liikanen(at)luukku.com Sihteeri Maarit Tillman, Sysmäntie 3, 83500 OUTOKUMPU, 050 360 8892, maarit.tillman(at)gmail.com Hankkija Sirkka-Liisa Liikanen, Luusniementie 1236, 51460 LUUSNIEMI, 050 584 0747, sirkkis47(at)gmail.com Arkistonhoitaja Esko Liikanen, Ylivedentie 438, 52100 ANTTOLA, 050 303 7121, esko.liikanen(at)surffi.fi Tiedottajan apulainen Olli Liikanen, Metsäläntie 24 A 2, 00320 HELSINKI,0400 724 664, olli.liikanen(at)edu.hel.fi SUKUSEURAN PAIKALLISET YHTEYSHENKILÖT MIKKELI JA ANTTOLA: Esko Liikanen, katso hallitus HELSINKI (Pk- seutu): Harri Liikanen, katso hallitus JUVA: KariLiikanen, Mikonkatu 1 B 24, 50100 Mikkeli 0500 759 021, kari.liikanen(at)pp3.inet.fi KANGASNIEMI: Sirkka-Liisa Kuusisto, katso hallitus KUUSAMO: Anne Kultanen, Sarvivaarantie 191, 93999 Kuusamo, 040 552 3187, a.kultanen(at)luukku.com PUDASJÄRVI: Arto Liikanen, Huhtotie 21, 93100 Pudasjärvi, arto.liikanen(at)fortum.com REISJÄRVI: Marja-Liisa Kemppainen, Mattilantie 8, 85900 Reisjärvi, 0400 932 675, liisa.kemppainen(at)pp.sonera.net LAHTI, JAALA, ORIMATTILA: Matti Liikanen, katso Rahastonhoitaja VUODEN LIIKASET (Suluissa sukuhaara) 1993 (Ri) Mirjam Piira, Mäntyharju, k. 1994 1994 (Mi) Annikki Liikanen, Juva 1995 (Ri) Anna-Liisa Liikanen, Orimattila, k. 2004 1996 (Ka) Erkki Liikanen, Bryssel 1997 (Ko) Heikki Liikanen, Joutsa, k. 2004 1998 (Ku) Hannes Savolainen, Kemijärvi 1999 (Jo) Erkki Liikanen, Tammela KUNNIAJÄSENET 1. Haastemies Eino Liikanen 1995(k.1997) 2. Käsityönopettaja Anna-Liisa Liikanen 2000- (k.2004) 3. Emäntä Annikki Liikanen 20004. Sääteknikko Mauri Puurula 20055. Professori Pirkko Liikanen 20056. Yrittäjä Matti Liikanen 2010- 2000 (Ri) Pirkko Liikanen, Espoo 2001 (Ka) Matti Liikanen, Lahti 2002 (Ku) Jaakko Liikanen, Riihimäki 2003 (Ka) Raimo Liikanen, Mikkeli 2004 (Mi) Liisa Liikanen, Mikkeli (Anttola) 2005 (Ka) Harri Liikanen, Helsinki 2006 (Ri) Pekka Saarenmaa, Kerava SUVUN VANHIN 19.2.2010Vanhin elossa oleva Liikanen on helsinkiläinen Salme Strandman o.s. Saarenmaa s.12.8.1913 Tampereella. Ristiinan sukuhaara. PERINNEHENKILÖ Perinnehenkilöksi nimettiin 1999 vapaustaistelija, luutnantti Herman Liikanen (1835-1926) joka kuuluu Ristiinan sukuhaaraan. 2007 (Ka ) Sirkka-Liisa Kuusisto. Kangasniemi 2008 (Ri) Sirkka Laakkonen, Espoo 2009 (Ka) Kauko ja Keijo Liikanen, Helsinki 2010 (Lä) Heikki Liikanen, Helsinki 2011 (Ka) Sirkka Leppälä, Reisjärvi 2012 (Ko) Maarit Tillman, Outokumpu 2013 ? KUMMITYTTÖ Kummitytöksi nimettiin 1990 lähes sukuseuran perustamispäivänä syntynyt Jenni Liikanen Lahdesta. INTERNET- KOTISIVU http://www.liikastensukuseura.fi PANKKITILIN NUMERO Danske Bank FI07 8000 1901978966
© Copyright 2024