eurajoen kalataloudellinen yhteistarkkailu vuonna 2011 - JVP
EURAJOEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011 Heikki Holsti 2012 Julkaisu 668 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO ...................................................................................................................................... 1 2. TARKKAILUALUE .............................................................................................................................. 2 3. KUVAUS TARKKAILUELUEEN VEDEN LAADUSTA JA KUORMITUKSESTA......................................... 3 4. 3.1 Veden laatu tarkkailualueella .................................................................................................. 3 3.2 Kuormitus ................................................................................................................................. 4 3.2.1. Vapo Oy:n suot .................................................................................................................. 4 3.2.2. Teollisuuden ja jätevedenpuhdistamoiden jätevedet ....................................................... 5 KALAISTUTUKSET ............................................................................................................................. 7 4.1 5. KALATALOUDELLINEN TARKKAILU .................................................................................................. 9 5.1 Aineisto ja menetelmät ..................................................................................................... 9 5.1.2. Tulokset ........................................................................................................................... 11 5.1.3. Eurajoen vaeltavien kalakantojen tila ............................................................................. 17 Koeravustus............................................................................................................................ 19 5.2.1. Aineisto ja menetelmät ................................................................................................... 19 5.2.2. Tulokset ........................................................................................................................... 19 5.3 Kalastustiedustelu .................................................................................................................. 22 5.3.1. Aineisto ja menetelmät ................................................................................................... 23 5.3.2. Tulokset ........................................................................................................................... 24 5.3.3. Kalastajamäärät ............................................................................................................... 24 5.3.4. Pyydysten käyttö ja pyyntiponnistus ............................................................................... 25 5.3.5. Kokonaissaaliit vuonna 2011 ........................................................................................... 28 5.3.6. Rapu ................................................................................................................................. 30 5.3.7. Kalastushaitat .................................................................................................................. 31 KIRJANPITOKALASTUS ................................................................................................................... 36 6.1 7. Sähkökalastus........................................................................................................................... 9 5.1.1. 5.2 6. Eurajoen ja sen edustan merialueen istutustiedot .................................................................. 7 Aineisto ja menetelmät .......................................................................................................... 36 TULOSTEN TARKASTELU JA YHTEENVETO ..................................................................................... 37 VIITTEET: LIITTEET: Liite 1. Eurajoen kalataloudellisen tarkkailun sähkökalastus- ja koeravustusalat vuonna 2011 Liite 2. Kalastustiedustelulomake 2011 Liite 3. Kalastustiedustelun kalalajikohtaiset kokonaissaalisarviot pyydystyypeittäin eri osa-alueilla vuonna 2011. Kalaosasto/HH 1.10.2012 Julkaisu 668 EURAJOEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011 1. JOHDANTO Eurajoen kalataloudellisella yhteistarkkailulla seurataan Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden (3 kpl), JVP-Euran, Fortum Power and Heat Oy:n, Säkylän kunnan ja Lännen Tehtaat Oyj:n jätevesien kalataloudellisia vaikutuksia. Eurajoen kalataloudellinen yhteistarkkailu perustuu kuormittajien ympäristöluvissa määrättyihin tarkkailuvelvoitteisiin (Taulukko 1.1). Luvissa on määrätty, että luvan saajan on tarkkailtava kuormituksen kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen TE-keskuksen (nyk. Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouspalvelut) hyväksymällä tavalla. Lisäksi kuormittajille on määrätty kalatalousmaksuja, joiden suuruuden ilmenevät taulukosta 1.1. Kuormittajille määrätyillä kalatalousmaksuilla on tarkoitus ehkäistä ja kompensoida kuormituksesta aiheutuvia kalataloudellisia haittoja ja vahinkoja. Lännen Tehtaat Oyj:n ja Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvissa on Varsinais-Suomen TE-keskus esittänyt, että hoitotoimien tuloksellisuutta tulisi tarkkailla kalaistukkaiden merkintätutkimuksilla. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry laati Eurajoen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman 13.7.2011 (päivitys kirje nro 410/HH), jonka Varsinais-Suomen ELY-keskus hyväksyi 9.6.2011 (Dnro 2104/5723/2011). Ohjelman mukaan Eurajoen kalataloudellista tilaa tarkkaillaan kolmenvuoden välein tehtävillä virta-alueiden sähkökalastuksilla ja koeravustuksilla. Lisäksi Eurajoensalmen kalakantaa selvitetään jatkuvalla kirjanpitokalastuksen avulla. Eurajoen ja Eurajoensalmen kalastajamääriä, pyyntiponnistusta sekä kokonaissaaliita selvitetään puolestaan kolmen vuoden välein tehtävällä kalastustiedustelulla. Tämän lisäksi kalojen käyttökelpoisuutta selvitetään tarvittaessa aistinvaraisilla makutesteillä. Tässä raportissa esitetään ensimmäiset uuden kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaiset tulokset vuodelta 2011. www.kvvy.fi | etunimi.sukunimi@kvvy.fi | (03) 2461 111 | PL 265, 33101 Tampere 2 Taulukko 1.1. Kalataloudellisessa velvoitetarkkailussa olevien tahojen ympäristölupapäätökset. Vapo Oy (Kekkilä Oyj), Lamminsuo Vapo Oy (Kekkilä Oyj), Kahalansuo Vapo Oy, Eurassuo JVP-Eura Fortum Power and Heat Oy Säkylän kunta, Köörnummen jätevedenpuhdistamo Lännen Tehtaat Oyj Lupapäätös Kalatalousmaksu (€) Uutta lupaa haettava LSYLV 56/2007/4, 8.6.2007 3200 30.6.2014 ESAVI 3/2010/3, 9.3.2010 LSYLV78/2002/4, 27.12.2002 LSY-2004-Y-208, 4.7.2005, LSY-2004-Y-212, 4.7.2005 LSYLV 14/2005/1, 23.5.2005, VHO 06/0410/4, 15.12.2006 42 YLO, 14.6.2005, VHO 06/0409/4, 15.12.2006 400 2370 (indeksi kor. 2607) 31.1.2020 Ei kalatalousmaksua 30.6.2013 1060 31.12.2012 1460 31.12.2012 2. TARKKAILUALUE Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä. Joki virtaa noin 50 kilometrin matkan maatalousalueella laskien lopulta Selkämereen pitkään ja kapean Eurajoensalmen kautta (Kuva 2.2). Vesireitin suurehkon pudotuskorkeuden ansiosta (45 m) joessa on yhtensä 11 koskea, joista Kauttuankoskessa, Eurakoskessa, Paneliankoskessa ja Pappilankoskessa toimii vesivoimalaitos. Joen varsi on kohtalaisen asuttua, merkittävimmät asutuskeskittymät ovat Euran kuntakeskus, Kiukainen (kuuluu Euraan), Irjanteen kylä (kuuluu Eurajokeen) ja Eurajoen kuntakeskus. Eurajoki eroaa muista Varsinais-Suomen joista siinä mielessä, että sen valuma-alueen (1 336 km2) järvi-% on varsin suuri (13,8 %). Kauttuankoskessa toimiikin säännöstelypato, jolla säädellään Pyhäjärven veden korkeutta. Säännöstely vaikuttaa voimakkaasti Eurajoen virtaamaan joen yläosalla. Eurajoen merkittävin sivuhaara on Köyliönjoki, joka saa alkunsa Köyliönjärvestä. Köyliönjoki yhtyy Eurajokeen Kiukaisissa lisäten samalla joen virtaamaa. Eurajoen tavoin myös Köyliönjoen valuma-alueella on paljon maataloutta. Eurajoen toinen hieman suurempi sivuhaara on Juvanjoki, joka laskee Eurajokeen Eurajoen kirkonkylän kohdalta. Varsinaisen jokiosuuden virtaamaolosuhteisiin vaikutetaan Paneliankosken ja Pappilankosken voimalaitosten säännöstelytoimilla. Vuoden 2011 Eurajoen virtaamatiedot on esitetty kuvassa 2.1. Vuonna 2011 tehdyt sähkökalastukset sekä koeravustukset osuivat pienen virtaaman kaudelle. Eurajoen virtaama kahdella mittauspisteellä vuonna 2011 45 Pappilankoski 40 Pyhäjärven luusua Virtaama (M3 /s) 35 30 25 20 15 10 5 3 3.12.2011 17.12.2011 5.11.2011 19.11.2011 22.10.2011 8.10.2011 24.9.2011 10.9.2011 27.8.2011 13.8.2011 30.7.2011 16.7.2011 2.7.2011 4.6.2011 18.6.2011 7.5.2011 21.5.2011 9.4.2011 23.4.2011 26.3.2011 12.3.2011 26.2.2011 12.2.2011 29.1.2011 1.1.2011 15.1.2011 0 Kuva 2.1. Eurajoen virtaama(m /s) kahdella mittauspisteellä vuonna 2011. Salamankuva esittää ajankohtaa, jolloin Eurajoen sähkökalastukset ja koeravustukset tehtiin. 3 83.02 35.19 83V02 Kalastustiedustelun raja i ön jok i Saharinkosken säännöstelypato ja kalatie joe ns alm Saharinkoski Kyytämäen pohjapato 34.01 Irjanteenkoski i KI sk JO i ik o sk RA sin ko U a n E M lpo No Pappilankosken pato ja kalatie Tiironkoski Olkiluodon Veden vedenottopaikka ut Su i sk ko an al pp Pa ki os nk ila Harolankosken pato Kö y li Eu ra Panelian säännöstelypato ja kalatie Lammisuo Lammisuo Paneliankoski Eurakoski Rauman Veden vedenottopaikka Kahalans Kahalans Kahalansuo uo uo uo Kahalans Kahalans Kahalans uo uo Nousueste Juv a jok i 34.05 83V01 34.02 = KUORMITUKSEN PURKUPAIKKA Turajärvi = VEDENOTTOPAIKKA 34.07 = KOSKIALUE = NOUSUESTE = ENTINEN NOUSUESTE, EI RAJOITA NYKYISIN KALAN LIIKKUMISTA JVP- Eura 0 5 kilometriä 10 Fortum Power and Heat Oy Säkylän kunta ja Lännen Tehtaat EURA EURASSUO EURASSUO EURASSUO EURASSUO EURASSUO EURASSUO Kauttuankoski Kauttuankosken säännöstelypato Pyhäjärvi 83.01 Lappi Kuva 2.2. Eurajoen tarkkailualue (© Maanmittauslaitos, lupa nro 478/MML/11). 33.00 3. KUVAUS TARKKAILUELUEEN VEDEN LAADUSTA JA KUORMITUKSESTA 34.03 3.1 Veden laatu tarkkailualueella Eurajoen vedenlaadussa voidaan havaita eroja joen yläosan ja alaosan välillä. Joki kulkee yläosalla pohjavesialueella, minkä johdosta vesi on tällä alueella kirkkaampaa kuin joen alaosalla. Köyliönjoki tuo Eurajokeen rehevämpää ja sameampaa vettä, mikä osaltaan heikentää Eurajoen vedenlaatua yhtymäkohdan alapuolella. Runsaan maatalouden ja maaperän laadun takia Eurajoen vesi on luonnostaan savisameaa ja sen rehevyystaso on korkea. Hajakuormituksesta peräisin oleva kuormitus vaihtelee voimakkaasti vuodenajan ja virtaamaolosuhteiden mukaan. Hajakuormituksen pienentämiseksi on järjestetty TEHO-hanke. Hankkeen puitteissa selvitetään tilakohtaisesti niitä menetelmiä, joilla pystytään vähentämään vesistökuormitusta. Aurajoen ja Eurajoen valuma-alueen maatiloista on mukana hankkeessa noin 5 %. Hankkeeseen liittyen Eurajoessa veden laatua seurataan jatkuvatoimisen automaattimittarin avulla. Runsaan hajakuormituksen lisäksi Eurajoen vedenlaatuun ja kalastoon on vaikuttanut voimakkaasti aikaisemmin pistekuormituksesta peräisin olevat päästöt. Aikaisempina vuosikymmeninä teollisuuslaitoksista pääsi aika ajoin Eurajokeen happamia tai emäksisiä satunnaispäästöjä, joiden takia joen kalasto kärsi voimakkaasti. Tämän kaltaisia päästöjä on tapahtunut ainakin vuosina 1989 ja 1990. Kalaston toipumisen todettiin kestävän näistä päästöistä noin viisi vuotta. Myös 2000-luvulla on tapahtunut varsin säännöllisesti satunnaispäästöjä. Nykyisin TEHO- hankkeen jatkuvatoimisen automaattimittarin avulla voidaan todentaa tämän kaltaiset päästöt helposti. 4 Vuositasolla teollisuuden ja asutuksen jätevesien kuormitus vastaa vain pientä osaa Eurajoen kokonaiskuormituksesta. Hajakuormitus on merkittävin tekijä Eurajoen veden laatuun. Nykyisin Eurajoen pistemmäinenkuormitus muodostuu kolmesta suuresta kuormittajasta. Kuormittajista suurin on JVPEura Oy, jonka osuus BHK7 kuormituksesta on 85 % (P-osuus 62 %). Toiseksi suurin kuormittaja on Lännen Tehtaat Oy (BHK-osuus 13 %, P-osuus 33 %). Säkylän kunta on Eurajoen kolmas pistekuormittaja. Nämä kuormittajat laskevat puhdistetut jätevetensä Eurajoen yläosalle (Kuva 2.2). Pistekuormittajien vesistövaikutukset ovat suurimmillaan Eurajoen virtaaman ollessa pienimmillään heinä-syyskuussa. Teollisuuslaitosten tuotantosyklistä johtuen myös suurin kuormitus ajoittuu loppuvuoteen. Esimerkiksi lokakuussa 2009 jätevedet muodostivat kokonaistyppikuormituksesta 85 %:a, BOD- kuormituksesta 60 %:a ja fosforikuormituksesta 25 %:a. 3.2 Kuormitus 3.2.1. Vapo Oy:n suot Lammin-Kahalansuo Lammin-Kahalansuo sijaitsee Eurajoen ja Euran kunnissa noin 2 km länteen Panelian keskustasta. Alue on tuotannossa ja sen kokonaispinta-ala on 471 ha, josta tuotantokelpoisen alueen pinta-ala on 446 ha. Turvetuotantoalueet kuuluivat aikaisemmin Kekkilä Oyj:lle, mutta nyt toiminnasta vastaa Vapo Oy. Tuotantoalueen ojitus aloitettiin jo vuonna 1966 ja tuotanto vuonna 1968. Tuotantoalue koostuu kolmesta osasta. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2020. Keskimääräinen vuosituotanto on ollut noin 140 000 m3. Aikaisemmin kuivatusvedet johdettiin ilman käsittelyä yhdentoista purkuojan kautta suoraan Eurajokeen. Nykyään kuivatusvedet johdetaan Eurajokeen yhden purkuojan kautta. Kuivatusvesien käsittelyä on tehostettu niin, että ne täyttävä lupapäätöksen mukaiset vaatimukset. Kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä ja kosteikolla ympärivuotisesti. Taulukko 3.1. Arvio Lammisuo-Kahalansuon tuotantoalueen kuormituksesta tällä hetkellä ja vesistösuojelutoimenpiteiden jälkeen. Lammisuo-Kahalansuo Nykyinen (kg/a) Ennen kosteikkoa (kg/a) Kosteikon jälkeen (kg/a) Kiintoaine 6935 4745 1825 Kokonaisfosfori 43,8 32,85 25,55 kokonaistyppi 2628 1861,5 1131,5 Eurassuo Eurassuo sijaitsee Euran ja Köyliön kunnissa. Se sijoittuu Kauttuasta noin 3,4 kilometriä itään. Eurassuon turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Tuotantoalue koostuu kahdesta lohkosta, joiden tuotantoala on 44,1 ha. Auma-alueita on tämän lisäksi kolme (3,8 ha). Arvioitu keskimääräinen vuosituotantoa on noin 22 500 m3. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2035 asti. 5 Alueen kuntoonpano on aloitettu kesällä 2010 ja sen arvioidaan kestävän noin kaksi vuotta. Kuntoonpanovaiheessa alueelle rakennetaan eristysojat ja patoaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarjaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja pudotettavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustetut kaksi laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä, jolle vedet johdetaan ympärivuotisesti pumppaamalla. Pintavalutuskentän pintaala on 2,0 ha, mikä vastaa 4,0 % valuma-alueesta. Taulukko 3.2. Arvio Eurassuon tuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aiheuttamasta vuosittaisesta brutto- ja nettokuormituksesta (netto sulkeissa). Eurassuo Kuntoonpanovaihe Tuotantovaihe 3.2.2. Kiintoaine (kg/a) Kok. P (kg/a) Kok. N (kg/a) 1 266 (929) 17 (13) 428 (350) 910 (527) 7,3 (3,0) 232 (117) Teollisuuden ja jätevedenpuhdistamoiden jätevedet JVP-Eura Oy Euran alueella vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jätevesien viemäröinnistä ja käsittelystä vastaa Euran kunnan vesilaitos. Jätevesien käsittelystä vastaa nykyisin vuonna 2003 perustettu JVP-Eura Oy. Yhtiössä ovat osakkaina Euran kunta (55 %), A. Ahlström Kauttua Oy, Jujo Thermal Oy ja HK Ruokatalo Oy Eura (kukin 15 %:n osuudella). Jätevedenpuhdistamolla käsitellään teollisuuslaitosten jätevesien lisäksi Euran keskustaajaman, Länsi-Euran ja Etelä-Euran jätevedet. Kiukaisten alueen jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Harjavallan kaupungin puhdistamolle. Nykyisin nämä jätevedet käsitellään Porin jätevedenpuhdistamolla (Jokilaakson Ympäristö Oy). JVP-Euran jätevesien vesistövaikutuksia tarkkaillaan Eurajoen ja Eurajoensalmen yhteistarkkailun puitteissa, jota toteuttaa Lounais-Suomen Vesi- ja ympäristöntutkimus Oy . Lännen Tehtaat OYj Lännen tehdasalueen tuotantolaitoksiin kuuluu Sucros Oy:n tuotantolaitos ja voimalaitos, Apetit Pakaste Oy, Hankkija-Maatalous Oy ja Westpak Oy. Tehdasalueella sijaitsevien laitosten jätevesien muodostuminen vaihtelee suuresti kuukausittaisten tuotannon mukaan. Lännen Tehtaiden prosessijätevedet käsitellään omassa puhdistamossa. Lännen tehdasalueen saniteettijätevedet johdetaan puolestaan normaalitilanteessa Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Lännen Tehtaiden puhdistetut prosessijätevedet johdetaan yhdessä Säkylän kunnan viemärilaitoksen käsiteltyjen jätevesien kanssa kunnan omistamalla purkuviemärillä Eurajokeen. Purkupaikka sijaitsee Kauttualla Euran kunnassa noin 400 m Kauttuan maantiesillasta alavirtaan. Ympäristöluvassa todetaan, että Lännen Tehtaat Oyj:n jätevesikuormitus ei aiheuta veden hygieenisen tilan huonontumista, eikä siten heikennä veden käyttökelposuutta, koska saniteettijätevedet johdetaan erikseen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Kuormitus muodostuu pääasiassa orgaanisen 6 aineen ja ammoniumtypen kuormituksesta, jotka heikentävät osaltaan vesistön happiolosuhteita. Tuotannon syklisyydestä johtuen kuormitus ajoittuu suurimmalta osin heinä-joulukuulle. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on määrätty, että Lännen Tehtaiden jätevesien aiheuttama BOD7 ATU- kuormitus saa olla enintään 36 000 kg O2 vuodessa ja fosforikuormitus enintään 960 kg P vuodessa. Tämän lisäksi jätevesien enimmäispitoisuudet vuosikeskiarvona laskettuna on esitetty taulukossa 3.3. Lännen Tehtaat Oyj:n jätevesien vesistövaikutuksia tarkkaillaan Eurajoen ja Eurajoensalmen yhteistarkkailun puitteissa. Taulukko 3.3. Lännen Tehtaat Oyj:n jätevesien enimmäispitoisuudet vuosikeskiarvona laskettuna. Lännen Tehtaat Oyj Enimmäispitoisuus BOD7 atu 30 mg O2/l Cod Cr 125 mg O2/l Kiintoaine 35 mg/l Fosfori 0,8 mg P/l Kokonaistyppi 20 mg N/l Ammoniumtyppi 5 mg N/l Säkylän kunta Säkylän Köörnummen jätevedenpuhdistamolla käsitellään Säkylän kunnan, HK Ruokatalo Oy:n ja Lännen Tehtaat Oyj:n sosiaalitilojen jätevedet sekä varuskunnan jätevedet. Vuodesta 2003 lähtien Pöytyän kunnan Ylänteen alueen jätevedet on johdettu Säkylän puhdistamolle käsiteltäväksi. Vuodesta 2010 lähtien puhdistamolla on käsitelty myös Köyliön Kepolan ja Kankaanpään taajamien jätevedet. Vuonna 2007 tehdyn saneerauksen ansiosta puhdistamon kapasiteetti on mitoitettu tulevaisuuden tarpeita varten. Puhdistamo sai uuden ympäristöluvan Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta 23.5.2005. Vuonna 2007 puhdistamo pääsi luvan mukaisiin puhdistustuloksiin. Säkylän jätevedenpuhdistamolla puhdistetut jätevedet johdetaan siirtoviemäriä ja osan matkaa avo-ojaa pitkin Eurajokeen. Taulukko 3.4. Säkylän Köörnummen jätevedenpuhdistamon mitoitus, lupavaatimukset ja puhdistustulos vuonna 2007 (lähde: Euran, Köyliön ja Säkylän kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelma). Virtaama (m3/d) BOD7-ATU Kiintoaine Fosfori Typpi (kg/d) lupa (kg/d) lupa (kg/d) lupa (kg/d) lupa Mitoitus 2100 700 700 28 150 Tuleva 1780 950 505 27 190 Lähtevä 1780 7 13 0,5 34 Jäännöspitoisuus Puhdistusteho 4,2 15 99 % 95 % 7,3 97 % 15 0,28 0,3 98 % 95 % 16 82 % 70 % 7 Fortum Power and Heat Oy Muista kuormittajista poiketen Fortum Power and Heat Oy:n kuormitus muodostuu vesistön lämpökuormasta. Luvassa toiminnanharjoittaja saa johtaa Eurajoesta vettä käyttö- ja jäähdytysvedeksi enintään noin 3 milj. m3/a ja hetkellisesti enintään noin 2 m3/s. Luvassa on määrätty, että Eurajokeen johdettava jäähdytysvesi saa enintään olla 35 asteista. Ympäristöluvassa arvioitiin, että toiminnasta ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Voimalaitos sijaitsee Euran kunnan Kauttuan kylässä A. Ahlström Oy:ltä vuokratulla kiinteistöllä (50-406-13-52). 4. KALAISTUTUKSET 4.1 Eurajoen ja sen edustan merialueen istutustiedot Kalojen istutustoiminta on Eurajoessa ollut varsin vilkasta 1990- ja 2000-luvuilla vaikkakin hieman epäjohdonmukaista (Taulukko 4.1). Vuosien aikana istukaslajit ja niiden määrät ovat vaihdelleet huomattavasti. Istutuksia on tehty osakaskuntien, kalastusalueen ja kalatalousmaksuvaroilla. Aiemmin Eurajokeen on istutettu tavanomaisia lajeja kuten lahnaa, ahventa, haukea ja kuhaa sekä lohikaloja kuten puronieriää ja kirjolohta. Jo vuodesta 1997 Eurajokeen on pyritty kotiuttamaan täplärapu kalastuskuntien ja kalastusalueen toimesta. Kaikkia kala- ja rapuistutuksia ei ole kalatalousviranomaisen tiedossa. Vuonna 2009 kalatalousviranomaisen tekemän periaatelinjauksen mukaan kuormittajien kalatalousmaksuilla tullaan istuttamaan tulevina vuosina Eurajokeen lohta, meritaimenta, vaellussiikaa sekä täplärapua. Istutustoimintaa ohjaavat kalatalousmaksuvarojen käyttösuunnitelmat, joissa on huomioitu niin luvanhaltioita, kalastusalueita kuin myös kalastusjärjestöjä. Taulukko 4.2 sisältää myös Teollisuuden Voiman Oyj:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kalatalousmaksun, joka ei suoranaisesti liity Eurajoen kalataloudelliseen tarkkailuun tai kalatalousmaksuilla tehtäviin istutuksiin. Teollisuuden Voiman Oyj:n kalatalous-maksuilla on istutettu vuonna 2010 vaellussiikaa merialueelle. Vuodesta 2009 lähtien Eurajoen istutukset kohdennetaan kunnostetuille koskialueille. Istutuksissa käytetään kalojen poikasvaiheita, jotka pyritään leimaannuttamaan Eurajokeen. Tavoitteena on, että istukkaat lähtisivät istutusten jälkeen merivaellukselle ja palaisivat tämän jälkeen Eurajokeen lisääntymään. Istutustoiminnalla pyritään luomaan Eurajokeen lohikalakantoja, jotka pystyisivät ylläpitämään omaa kantaansa luontaisen lisääntymisen kautta. Kalojen elinkierron toteutuminen ja luontaisen lisääntymisen voimistuminen Eurajoessa vähentäisi kalojen istutustarvetta tulevaisuudessa. Tähän istutus-strategiaan liittyen Eurajokeen on istutettu vuosina 2009 ja 2010 lohen ja taimenen vastakuoriutuneita (vk) poikasia sekä vanhempia (2v) vaelluspoikasia. Esimerkiksi vuonna 2010 vastakuoriutuneita meritaimenen poikasia on istutettu Pappilankoskeen, Irjanteenkoskeen, Saharinkoskeen ja Paneliankoskeen. Kalatalousmaksuilla tehdyt täplärapuistutukset on puolestaan kohdistettu Paneliankosken ja Irjanteenkosken välillä sijaitseville virta- ja koskialueille. 8 Taulukko 4.1. Eurajoen (1989–2010) ja sen edustan merialueen (vuosi 2010) istutustiedot. (Lähde: VarsinaisSuomen ELY-keskuksen istutusrekisteri). Kpl Eurajoki yhteensä Lohi vk 2v Meritaimen vk 2v 3v Taimen ssp. 3k 3v Vaellussiika vk Kirjolohi 2k 2v 3v nuo Nieriä 5v Puronieriä 4k 4v 5k 5v Ahven emo tk Hauki ek Kuha 1k Lahna emo tk Täplärapu 1k (tyhjä) Merialueet Vaellussiika 1k Kaikki yhteensä 1989 4518 1990 3604 1991 33606 4518 3604 3000 100 50 3000 100 50 4518 1992 13665 1993 16415 1997 8180 1999 5060 2000 135 2001 1590 2002 943 2003 1337 2004 6331 2005 1816 2006 757 2008 2309 3604 135 135 50 50 800 500 500 80 90 285 399 466 399 438 125 313 500 500 80 90 285 450 450 488 608 543 1350 656 466 800 80 80 488 183 360 608 2000 2000 1625 1625 25000 25000 11100 11100 2806 2806 440 440 757 757 694 1375 1375 13900 13900 7500 7500 800 800 4000 4000 2850 2850 2500 2500 1500 1500 2259 2259 640 640 680 680 4518 3604 33606 13665 16415 8180 5060 135 1590 943 1337 6331 1816 757 2309 2009 2010 Yhteensä 7900 652294 760460 4089 29242 33331 25440 25440 4089 3802 7891 1884 93935 107091 82170 82170 1884 11765 21317 3604 185 135 50 525000 525000 525000 525000 193 3751 125 2633 193 193 800 450 450 3826 1413 568 183 1662 5000 3625 1375 1734 65143 1734 65143 8000 8000 3886 3246 640 4117 4797 680 4117 4117 59386 59386 59386 59386 59386 59386 7900 711680 819846 Taulukko 4.2. Eurajoen kuormittajien sekä Teollisuuden Voiman Oyj:n kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmat vuosille 2010–2014. Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma Lamminsuo-Kahalansuo (2010-2014) Täplärapu, emorapu tai 1-kesäinen Meritaimen, lohi tai vaellussiika, vk Lännen Tetaat Oy, JVP-Eura Oy (2010–2014) Säkylän kunta, Teollisuuden Voima Oyj Meritaimen, 2v, yli 20 cm Merilohi, 2v, yli 18 cm Meritaimen, vk Vaellussiika, vk Yhteensä Istukkaita (kpl) Varat (€/vuosi) 2000 1200 3000 2000 75000 500000 580000 3900 3000 6000 2200 18300 9 5. KALATALOUDELLINEN TARKKAILU 5.1 Sähkökalastus Sähkökalastus on standardoitu virtavesikalakantojen tarkkailumenetelmä. Eurajoelta on poikkeuksellisen pitkäaikainen ja laaja sähkökalastusaineisto käytettävissä. Sähkökalastustietoa on ainakin vuodesta 1983 lähtien. Sähkökalastusten ajankohdissa sekä koealojen pinta-aloissa on kuitenkin vaihtelua, mikä vaikuttaa tuloksiin ja heikentää näin tulosten vertailua. Eurajoen koskialueiden sähkökalastuksilla on tarkoitus selvittää jätevesikuormittajien ja turvetuotannon vaikutuksia kalaston rakenteeseen sekä mahdollisten arvokalojen ja ravun esiintymistä. Erityistä huomiota kiinnitetään meritaimenen sekä lohen luonnollisen lisääntymisen havaitsemiseen. Toisaalta virtavesissä paikallisesti elävien lajien kuten kivisimpun ja kivennuoliaisen tiheydet ja biomassa kuvastavat hyvin virtavesissä tapahtuvia muutoksia. Sähkökalastuksilla voidaan saada havaintoja myös nahkiaisen poikasista eli likomadoista. 5.1.1. Aineisto ja menetelmät Eurajoen kalataloudellisessa yhteistarkkailussa selvitettiin seitsemän koskialueen kalakannan rakennetta. Koskialueet olivat ylhäältä alaspäin lueteltuna; Kauttuankoski, Eurakoski, Paneliankoski (kunnostettu joen osa), Saharinkoski, Irjanteenkoski, Suutalankoski ja Nolponkoski (Kuva 2.2). Sähkökalastusalojen tarkemmat sijainnit ilmenevät liitteestä 1. Eurajoen sähkökalastukset tehtiin koealoilla 15.8.–18.8.2011 välisenä aikana. Veden lämpötila oli n. 17 °C. Kaikki koealat kalastettiin ohjelman mukaisesti kolmeen kertaan. Sulkuverkkoja ei käytetty. Koekalastusten aikana vallitsi hyvät sääolosuhteet ja joen virtaama oli sähkökalastuksille sovelias (Kuva 2.1). Kauttuankosken koealaksi valittiin kosken kiivaasti virtaava alue (Kuva 5.1). Koealaan kuului myös kahden pääuoman välissä sijaitseva pienempi ja matalampi uoma. Koealan pinta-ala oli 60 m2. Kovan virtauksen (>0,7 m/s) ja syvyyden takia (yli 60 cm) koeala oli vaikeasti kalastettava. Sähkökalastusten aikana koealalta karkasi ainakin 2 taimenta. Eurakoskella kalastettiin padon alapuoleinen ”luonnonuoma” (Kuva 5.2). Koeala oli hitaasti virtaava, kapea ja näin ollen helposti kalastettava. Koealalle oli silminnähtävästi pakkaantunut mm. salakkaa mikä kasvatti saalista. Padon alapuolella olevat syvemmät montut eivät kuuluneet koealaan. Nämä kuitenkin sähkökalastettiin lopuksi kartoitusmielessä. Montuista saatiin saaliiksi 2 taimenta (40,5 cm ja 36 cm) näitä yksilöitä ei sisälletty Eurakosken koealan saaliisiin. Paneliankosken sähkökalastusala sijaitsi joen osalla, joka oli aikaisemmin kunnostettu (Kuva 5.3). Koealan pinta-ala oli 160 m2. Koealalla vesi virtasi kohtuullisen nopeasti, mutta matalahkon vesisyvyyden ansiosta (40–59 cm) koeala oli helposti kalastettavissa. Sähkökalastusten yhteydessä havaittiin alueella jätevedenhajua. Saharinkosken koeala sijaitsi koskialueen alaosassa joen etelärannalla (Kuva 5.4). Koeala oli alaosaltaan matalaa kivikkoa, mutta keskiosaltaan vesisyvyys ja virtausnopeus kasvoivat. Kovan virtauksen 10 takia muutamia taimenia karkasi koealalta. Sähkökalastamalla koealalta saatiin saaliiksi yksi täplärapu. Irjanteenkosken koeala sijaitsi kosken niska-alueella ylävirtaan katsottuna joen vasemmalla puolella (Kuva 5.5). Virtausnopeus oli kohtalainen (0,2–0,7 m/s) ja vesisyvyys matalahko (21–40 cm). Koeala oli helppo kalastaa. Pohjan laatu oli pääosin pientä kiveä. Koealalla oli varsin paljon vesikasvillisuutta. Suutalankosken sähkökalastusala sijaitsi Suutalankosken pohjapadon alapuolella, joen pohjoisrannalla (Kuva 5.6). Suutalankosken sähkökalastusalan pinta-ala oli 160 m2. Nolponkosken sähkökalastuskoeala sijaitsi alueella sijaitsevien saarekkeiden yläpuolella, joen pohjoisrannalla (Kuva 5.7). Uomaa sähkökalastettiin päävirran puoleen väliin. Koealan ylärajana toimi puolestaan kosken niskakivet. Veden virtausnopeus oli koealalla kohtalainen. Koealalla oli syviä monttuja jotka hieman vaikeuttivat kalastettavuutta. Kuva 5.1. Eurajoen Kauttuankosken sähkökalastusala vuonna 2011. Kuva 5.2. Eurajoen Eurakosken sähkökalastusala vuonna 2011. Kuva 5.3. Eurajoen Paneliankosken sähkökalastusala vuonna 2011. 11 Kuva 5.4. Eurajoen Saharinkosken sähkökalastusala vuonna 2011. Kuva 5.5. Eurajoen Irjanteenkosken sähkökalastusala vuonna 2011. Kuva 5.6. Eurajoen Suutalankosken sähkökalastusala vuonna 2011. Kuva 5.7. Eurajoen Nolponkosken sähkökalastusala 2011. 5.1.2. Tulokset Eurajoen 7 koealan sähkökalastuksissa saatiin saaliiksi yhteensä 476 kalaa, joiden yhteispaino oli 7 453 grammaa (Kuva 5.2). Saalislajistoon kuului ahven, särki, salakka, hauki, kivennuoliainen, kivisimppu, törö, kiiski ja taimen. Lajilukua voidaan pitää korkeana. Eurajoen keskimääräinen sähkökalastusalojen kalatiheys oli 42 kalaa/100m2 ja kalakannan biomassa 657 g/100m2. 12 Jos koealojen tuloksia verrataan, niin voidaan havaita, että Eurakosken koealan kalatiheys (176 kpl/100m2) ja biomassa (3110 g/100m2) olivat alueellisesti kaikkein korkeimmat (Kuva 5.8 ja Kuva 5.9). Muita koealoja korkeampi kalamäärä johtui Eurakosken koealan pienestä pinta-alasta sekä siitä, että kalaa etenkin salakkaa oli pakkaantunut padon alapuolen koealalle runsaasti. Kauttuankosken koealalla kalatiheys (3 kpl/100m2) oli puolestaan kakkien alhaisin, biomassan (632 g/100m2) ollessa kuitenkin samalla tasolla muiden koealojen kanssa. Kauttuankosken koeala erosi muista koealoista koskimaisen olosuhteiden takia (veden korkea virtausnopeus), mistä syystä kalalajisto oli harva ja kalamäärä koealalla vähäinen. Kauttuankosken koealalta saatiin vain 1 kivennuoliainen sekä 1 taimen. Muiden Eurajoen sähkökalastusalojen kalatiheys ja biomassa olivat suhteellisen samalla tasolla. Kalatiheys vaihteli loppujen viiden koealan välillä 24–45 kpl/100m2 ja biomassa välillä 248–666 g/100m2. Taulukko 5.1. Eurajoen sähkökalastusten tulokset koealoittain vuonna 2011. Laji Ahven Särki Salakka Hauki Kivennuoliainen Kivisimppu Kauttuankoski (60 m2) 2 Kpl Kpl/100m % 1 1,7 50 Massa (g) 28 g/100m2 46,7 % Eurakoski (75 m2) 2 Kpl Kpl/100m 11 6 89 2 16 7 7,4 14,7 8,0 118,7 2,7 21,3 9,3 % 8,3 4,5 67,4 1,5 12,1 5,3 Massa (g) 356 406 1085 149 240 38 g/100m2 474,7 541,3 1446,7 198,7 320,5 50,7 % 15,3 17,4 46,5 6,4 10,3 1,6 Törö kiiski Taimen Kaikki yhteensä 1 2 1,7 3 50 100 351 379 585,0 632 2 Laji Ahven Särki Salakka Hauki Kivennuoliainen Kivisimppu Törö kiiski Taimen Kaikki yhteensä Irjanteenkoski (240 m ) 2 Kpl Kpl/100m % 31 12,9 25,8 38 15,8 31,7 5 34 3 8 2,1 14,2 1 120 0,4 45 92,6 100 1 132 1,3 176 0,8 100 58 2332 77,3 3110 2,5 100 2 Massa (g) 131 135 g/100m2 54,6 56,3 4,2 28,3 2,5 6,7 532 477 3 46 221,7 198,8 0,8 100 92 1416 38,3 570 Suutalankoski (160 m ) 2 Kpl Kpl/100m % 11 6,9 22,4 21 13,1 42,9 9 5,6 18,4 37,6 1 0,6 2,0 33,7 5 3,1 10,2 0,2 3,2 2 1,3 4,1 % 9,3 9,5 6,5 100 49 31 Massa (g) 143 215 87 436 41 g/100m2 89,4 134,4 54,4 272,5 25,6 % 15,5 23,3 9,4 47,2 4,4 2 1,3 0,2 924 578 100 100 Paneliankoski (160 m2) 2 Kpl Kpl/100m % g/100m2 8,8 31,9 8,1 23,8 131,1 8,8 % 3,5 12,9 3,3 9,6 52,9 3,5 1 5 2 1 18 2 0,6 3,1 1,3 0,6 11,3 1,3 1,7 8,3 3,3 1,7 30,0 3,3 Massa (g) 14 51 13 38 210 14 30 18,8 50,0 17 10,6 4,3 1 60 0,6 38 1,7 100 40 397 25,0 248 10,1 100 Nolponkoski (300 m 2 Kpl Kpl/100m 18 6,0 28 9,3 17 5,7 2 Saharinkoski (140 m2) 3 Kpl Kpl/100m % 7,1 8,6 3,6 23,8 28,6 11,9 Massa (g) 16 9 50 g/100m3 10 12 5 11,4 6,4 35,7 % 1,7 1,0 5,4 6 1 4,3 0,7 14,3 2,4 84 10 60,0 7,1 9,0 1,1 1 0,7 2,4 2 1,4 0,2 7 42 5,0 30 16,7 100 762 933 544,3 666 81,7 100 g/100m2 78,5 100,8 125,4 101,8 96,3 5,7 7,3 1,2 139,6 657 % 12,0 15,3 19,1 15,5 14,7 0,9 1,1 0,2 21,3 100 2 ) % 25,4 39,4 23,9 Massa (g) 231 328 188 g/100m2 77,0 109,3 62,7 2 0,7 2,8 13 4,3 1 1 4 71 0,3 0,3 1,3 24 1,4 1,4 5,6 100 16 14 282 1072 5,3 4,7 94,0 357 Eurajoki yhteensä (1135 m ) 2 Kpl Kpl/100m % Massa (g) 82 7,2 17,2 891 110 9,7 23,1 1144 122 10,7 25,6 1423 9 0,8 1,9 1155 1,2 82 7,2 17,2 1093 13 1,1 2,7 65 1,5 42 3,7 8,8 83 1,3 1 0,1 0,2 14 26,3 15 1,3 3,2 1585 100 476 42 100 7453 % 21,5 30,6 17,5 Kalakannan tiheys (kpl/100 m 2) kpl/100m2 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kauttuankoski Taimen Eurakoski kiiski Törö Paneliankoski Kivisimppu Saharinkoski Irjanteenkoski Kivennuoliainen Suutalankoski Hauki 2 Nolponkoski Salakka Kuva 5.8. Eurajoen seitsemän sähkökalastusalan kalatiheys (kpl/100m ) vuonna 2011. Särki Eurajoki yhteensä Ahven 13 Kalakannan biomassa (g/100 m 2) g/100m2 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kauttuankoski Taimen Eurakoski kiiski Törö Paneliankoski Kivisimppu Saharinkoski Irjanteenkoski Kivennuoliainen Suutalankoski Hauki Nolponkoski Salakka Eurajoki yhteensä Särki Ahven 2 Kuva 5.9. Eurajoen seitsemän sähkökalastusalan kalakannan biomassa (g/100m ) vuonna 2011. Virtavesien kalataloudellista tilaa voidaan arvioida parhaiten sellaisten kalalajien avulla, jotka lisääntyvät ja viettävät koko ikänsä virtavesiympäristössä (kivisimppu ja kivennuoliainen). Toisaalta vaeltavien virtavesikutuisten kalalajien kuten taimenen ja lohen poikasten esiintyminen tai esiintymättömyys ilmentää vesistön ekologista tilaa. Tavanomaisten kalalajien kuten ahvenen, särjen, salakan ja hauen, määrät koskialueilla vaihtelevat varsin paljon olosuhteiden mukaan (virtaama, koealan veden virtausnopeus, veden lämpötila ym.), siksi näiden määrät kuvaavat heikommin virtavesien olosuhteita. Vuonna 2011 Eurajoen kalataloudellisessa velvoitetarkkailussa sähkökalastamalla saatiin saaliiksi taimenia lähes joka koealalta (Kuva 5.10). Vain Suutalankosken koealalta ei saatu yhtään taimen saaliiksi. Taimenten tiheys oli kaikkein korkein Saharinkosken koealalla (5 kpl/100m2). Yhteensä tältä koealalta saatiin saaliiksi 7 taimenta (Kuva 5.13). Lukumääräisesti seuraavaksi eniten taimenia saatiin saaliiksi alimmalta koealalta, eli Nolponkoskelta (3 kpl). Taimenten tiheys Nolponkoskella oli 1,3 kpl/100m2. Merkillepantavaa on, että Nolponkoskelta saatiin ainut 0+ ikäinen taimenen poikanen (Kuva 5.13). Kivennuoliaisia saatiin saaliisi kaikilta koealoilta (Kuva 5.11). Korkeimmat kivennuoliaistiheydet olivat Eurakoskella (21 kpl/100m2) ja Irjanteenkoskella 14,2 kpl/100m2). Kivennuoliasten tiheyksiä voidaan pitää kohtalaisina. Eurajoen sähkökalastusalojen kivisimpun tiheydet olivat sitä vastoin alhaisia (Kuva 5.12). Kivisimppuja ei saatu saaliiksi ylimmältä koealalta (Kauttuankoski) eikä kahdelta alimmalta koealalta (Suutalankoski ja Nolponkoski). Tihein kivisimppukanta oli Eurakoskella. 14 Taimen, 2011 6,00 Taimen Kpl/100m 2 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Nolponkoski Suutalankoski Irjanteenkoski Saharinkoski Paneliankoski Eurakoski Kauttuankoski 0,00 2 Kuva 5.10. Eurajoen seitsemän sähkökalastusalan taimenten tiheys (kpl/100m ) vuonna 2011. Kivennuoliainen, 2011 25,00 Kivennuoliainen Kpl/100m 2 20,00 15,00 10,00 5,00 Nolponkoski Suutalankoski Irjanteenkoski Saharinkoski Paneliankoski Eurakoski Kauttuankoski 0,00 2 Kuva 5.11. Eurajoen seitsemän sähkökalastusalan kivennuoliaisten tiheys (kpl/100m ) vuonna 2011. 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Nolponkoski Suutalankoski Irjanteenkoski Saharinkoski Paneliankoski Eurakoski Kivisimppu Kauttuankoski Kpl/100m 2 Kivisimppu, 2011 2 Kuva 5.12. Eurajoen seitsemän sähkökalastusalan kivisimppujen tiheys (kpl/100m ) vuonna 2011. 15 Kuva 5.13. Lähes kaikki Eurajoesta sähkökalastamalla saadut taimenen olivat pituudeltaan 15 cm tai yli. On todennäköistä, että nämä kokonsa ja ulkoisten tunnusmerkkiensä perusteella ovat jokeen istutettuja taimenen vaelluspoikasia. Kuva 5.14. Eurajoen kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteiden sähkökalastusten ainoa 0+ ikäinen meritaimenen poikanen (4 g, 6,7 cm), joka saatiin Nolponkosken koealalta. Sähkökalastussaaliista mitattiin kivennuoliaiset ja kivisimput, koska ne edustavat virtavedessä lisääntyviä ja eläviä kaloja. Myös kaikki saadut taimenet mitattiin yksilökohtaisesti. Koska Eurajoen sähkökalastusaloilta saatiin lukumääräisesti vähän taimenia, kivennuoliaisia ja kivisimppua nähtiin tarpeelliseksi yhdistää lajikohtaiset mittausaineistot pituusjakaumia varten. Eurajoesta sähkökalastamalla saadut taimenen olivat yhtä lukuun ottamatta pituudeltaan 15 cm tai yli (Kuva 5.15). Pituutensa ja ulkoisten piirteittensä puolesta nämä arvioitiin olevan istutettuja yksilöitä. Eurajokeen on taimenta istutettu pääsääntöisesti vaelluspoikaskoossa eli juuri yli 15 cm pituisena. Vain yksi saatu taimen oli pituusluokassa 6-6,9 cm. Tämä yksilö oli pituutensa puolesta ensimmäisellä 16 kasvukaudella (0+) oleva yksilö. Tämä poikanen on peräisin joko luontaisesta lisääntymisestä tai istutuksista, jotka on tehty vastakuoriutuneilla meritaimenen poikasilla. Kivisimppujen pituusjakauma käsittää vain 13 yksilöä, minkä takia luotettavaa kuvaa kivisimppujen pituusjakaumasta ei voida tehdä. Positiivisena seikkana voidaan kuitenkin pitää, että sähkökalastamalla saatiin pieniä alle 5 cm yksilöitä (Kuva 5.16). Kivennuoliaisten pituusjakauma käsittää puolestaan 82 yksilöä. Kivennuoliaisten pituusjakauma on enemmän luontaisesti jakaantunut pitäen sisällään niin pieniä kuin suuriakin yksilöitä (Kuva 5.17). Pituusjakauma oli kuitenkin painottunut suurempikokoisiin yksilöihin. Runsaimmat pituusluokat olivat 12–12,9 cm ja 13–13,9 cm. Eurajoen taimenen pituusjakauma 2011 (n=15) 3,5 Taimen 3 kpl 2,5 2 1,5 1 0,5 300-309 280-289 240-249 230-239 220-229 210-219 180-189 160-169 150-159 140-149 130-139 120-129 110-119 100-109 90-99 80-89 70-79 60-69 50-59 <50 0 Pituus (mm) Kuva 5.15. Sähkökalastamalla saatujen taimenten pituusjakauma Eurajoella vuonna 2011. Eurajoen kivisimpun pituusjakauma 2011 (n=13) 7 6 kpl 5 Kivisimppu 4 3 2 1 300-309 280-289 240-249 230-239 220-229 210-219 180-189 160-169 150-159 140-149 130-139 120-129 110-119 100-109 90-99 80-89 70-79 60-69 50-59 <50 0 Pituus (mm) Kuva 5.16. Sähkökalastamalla saatujen kivisimppujen pituusjakauma Eurajoella vuonna 2011. 17 Eurajoen kivennuoliasen pituusjakauma 2011 (n=82) 25 20 Kivennuoliainen kpl 15 10 5 300-309 280-289 240-249 230-239 220-229 210-219 180-189 160-169 150-159 140-149 130-139 120-129 110-119 100-109 90-99 80-89 70-79 60-69 50-59 <50 0 Pituus (mm) Kuva 5.17. Sähkökalastamalla saatujen kivennuoliaisten pituusjakauma Eurajoella vuonna 2011. 5.1.3. Eurajoen vaeltavien kalakantojen tila Eurajoki on entinen lohi ja meritaimenjoki, jonka vaelluskalakannat ovat kuitenkin vuosikymmenten aikana taantuneet ja hävinneet joesta. Eurajokea on pyritty palauttamaan vaelluskalajoeksi virtavesikunnostuksilla sekä rakentamalla vaellusesteisiin kalateitä. Nykyisin vaelluskalat pääsevät nousemaan merestä aina Eurakoskelle asti. Eurajoen vaelluskalakantojen palauttamista on edesautettu kalaistutuksilla (lohi, meritaimen ja vaellussiika). Nykyinen suuntaus istutuksissa on käyttää yhä enemmän pieniä poikasia, jotka leimaantuisivat kotijokeensa. Eurajoen kalakantoja ja vaelluskalojen esiintymistä on selvitty sähkökalastamalla. Sähkökalastustietoa on ainakin 1980-luvulta asti. Sähkökalastustulosten vertailulla voidaan arvioida miten Eurajoen kalataloudellinen tila on muuttunut vuosikymmenten aikana. Tässä tarkastelussa kannattaa kiinnittää huomiota taimenen, kivennuoliaisen ja kivisimpun esiintymiseen. Sähkökalastustulosten perusteella voidaan arvioida, että Eurajoen tila on parantunut vuosikymmenten aikana. On tosin huomattava, että vuosikymmenten aikana sähkökalastukset on toteutettu eri tavoilla ja erilaisissa olosuhteissa, mistä syytä tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Sähkökalastuksissa muuttuvia tekijöitä ovat olleet mm. koealan sijainti ja pinta-ala, Eurajoen virtaama ja veden lämpötila ja sähkökalastuskertojen määrä. Avainlajien esiintymismäärällä (taimen, kivisimppu ja kivennuoliainen) voidaan kuitenkin arvioida yleisellä tasolla vesistön kalataloudellisen tilan kehitystä. Vuonna 1983 tehdyissä Eurajoen 4 koealan sähkökalastuksissa ei tavattu mistään sähkökalastusalalla taimenia, kivennuoliaisia tai kivisimppuja (Taulukko 5.2). Kymmenen vuotta myöhemmin (vuosi 1993) näitä lajeja tavattiin puolestaan jo yhdeltä sähkökalastusalalta. Paneliankoskelta saatiin yksi kivisimppu ja kolme kivennuoliaista. On kuitenkin huomioitava, että vuoden 1993 sähkökalastuksissa ei saatu havaintoja taimenista. 2000-luvulla tehdyissä sähkökalastuksissa on taimenia, kivisimppuja ja kivennuoliaisia alettu havaitsemaan koealoilla enemmissä määrin, mikä ilmentää vesistön tilan ja kalakantojen elpymistä. Vuonna 2003 tehdyissä sähkökalastuksissa saatiin saaliiksi yhteensä 3 taimenta, 41 kivennuoliaista ja 22 kivisimppua. Vuonna 2007 tehdyt Eurajoen sähkökalastukset toteutettiin poik- 18 keuksellisen myöhään (lokakuu), minkä takia veden lämpötila oli alhainen ja sähkökalastussaalis jäi vaatimattomaksi. Vuosina 2009 tehdyssä sähkökalastuksissa saatiin saaliiksi taimenia 1 kpl, kivennuoliaisia 40 kpl ja kivisimppuja 62 kpl. Vuonna 2011 tehdyissä sähkökalastuksissa on saatu ennätysmäärä taimenia saaliiksi (20 kpl ja 15 kpl). Myös kivennuoliaisten määrät ovat olleet ennätyksellisen korkeita. Kivisimpun määrissä näyttäisi esiintyvän voimakkaampaa vaihtelua. Vaeltavien lohikalojen tilaa voidaan edelleen pitää heikkona Eurajoessa. Sähkökalastamalla saadut yksilöt ovat pääsääntöisesti jokeen istutettuja yksilöitä. Sähkökalastustulosten perusteella meritaimenen luontainen lisääntyminen on Eurajoessa erittäin vähäistä. Heikon lisääntymisen takia, jossa ei havaita monen kokoisia vuosiluokkia. Kauttuankoski Eurakoski Paneliankoski Saharinkoski Irjanteenkoski Pappilankoski Suutalankoski Nolponkoski Masinikoski Tiironkoski Kivisimppu Kauttuankoski Eurakoski Paneliankoski Saharinkoski Irjanteenkoski Pappilankoski Suutalankoski Nolponkoski Masinikoski Tiironkoski Kaikki yhteensä X X X X X X X X X 0 X 1 X X X X 1 X X X X X 3 X 41 X 18 4 3 X X 3 X 3 X X 3 X 3 16 X X X 6 X X X X = sähkökalastettu, mutta ei havaintoa kalalajista tyhjä = koealaa ei ole kalastettu KVVY 2011, kesäkuu 1 20 X X 1 X 12 4 KVVY 2011, elokuu 3 15 1 1 1 7 1 X 1 X 3 X 4 40 47 13 16 10 15 3 6 19 82 1 16 18 6 34 1 X 4 X 5 2 62 10 26 31 5 7 1 2 X 13 X 7 2 1 3 X X X X X X 103 77 110 X X X X X 0 16 X 0 X 3 Pyhäjärvi instituutti 2009, kesäkuu 1 1 X X 0 X 0 Kala- ja vesitutkimus Oy 2007, lokakuu 1 0 X 4 22 X 66 X X X X X 0 X X X X X 0 Eurajoen tarkkailu Pasi Nyman 2003, sys-lokakuu 1-2 3 X Jujo Thermalin selvitys Kivennuoliainen Valtion kalatalousoppilaitos 1993, elokuu 1993, syyskuu 1 2 0 0 JVP-Euran selvitys Kauttuankoski Eurakoski Paneliankoski Saharinkoski Irjanteenkoski Pappilankoski Suutalankoski Nolponkoski Masinikoski Tiironkoski Turun vesipiiri 1983, elokuu 1 0 JVP-Euran selvitys Kalastuskerrat Taimen Eurajoen sähkökalastusraportti Koski Selvitys Eurajoen kalataloudellisesta tilasta 1993 Selvitys Tekijä Selvitys Eurajoen kalataloudellisesta tilasta 1983 Taulukko 5.2. Virtavesien tilaa kuvaavien avainkalalajien (taimen, kivennuoliainen ja kivisimppu) esiintyminen Eurajoen koskialueilla sähkökalastustutkimuksissa. Yhteensä 36 1 2 1 19 5 0 0 8 0 0,0 169 1 44 37 22 53 0 10 2 0 0,0 85 0 40 34 8 3 0 0 0 0 0 290 19 5.2 5.2.1. Koeravustus Aineisto ja menetelmät Eurajoen rapukannan tilaa selvitettiin koeravustuksilla neljällä koealalla, jotka olivat Kauttuankoski, Eurakoski, Paneliankoski ja Irjanteenkoski. Jokaisella havaintoalueella oli määrä ravustaa 50 mertavuorokautta, joten yhteensä Eurajoen koeravustukset pitävät sisällään 200 mertavuorokautta. Kaikilla muilla havaintoalueilla tämä mertamäärä täyttyi paitsi Irjanteenkoskella, missä koeravustettiin 49 mertavuorokautta. Merrat oli kiinnitetty selkäsiimaan, jossa mertojen väli oli noin 5 m. Koeravustuksissa käytettiin EVO-mallisia mertoja. Kalataloudelliseen velvoitteeseen liittyen koeravustukset tehtiin ensimmäistä kertaa Eurajoella 15.8–19.8.2011. Ylimmällä koealalla, Kauttuankoskella, mertoja oli pyynnissä kosken hitaasti virtaavalla niska-alueella sekä kosken alapuolen suvannossa. Eurakoskella osa merroista oli pyynnissä padon yläpuolella ja osa padon alapuolella luonnonuomassa. Paneliankosken koeravustusalue ulottui kosken niskalta vanhalle kivisillalle. Irjanteenkoskella mertoja oli pyynnissä kosken niska-alueella sekä maantiesillan alapuolella kovassa virrassa. Koeravustuksen tarkat pyyntipaikat ilmenevät liitteestä 1. Taulukko 5.3. Rapukannan tiheyttä kuvaavan koeravustuksen yksikkösaaliin raja-arvot. Yksikkösaalis (rapua/merta/yö) >10 4-10 1-4 0,1-1 <0,1 5.2.2. Rapukannan tiheys Erittäin tiheä Tiheä Kohtalainen Harva Erittäin harva Tulokset Jokaiselta Eurajoen havaintoalueelta saatiin täplärapuja saaliiksi. Koeravustuksissa ei saatu yhtään jokirapua. Eurajoen 199 mertavuorokauden pyyntiponnistus tuotti yhteensä saaliiksi 103 täplärapua (Taulukko 4.2). Yksikkösaaliiksi muodostui näin ollen 0,518 rapua/mertavrk, mikä ilmentää heikkoa rapukantaa. Yksikkösaaliin perusteella eniten rapuja saatiin saaliiksi joen ylimmältä havaintoalueelta eli Kauttuankoskelta. Kauttuankoskella ravustuksen yksikkösaaliiksi muodostui 0,9 rapua/mertavrk (Kuva 5.18). Yksikkösaalis oli lähes kaksinkertainen muihin osa-alueisiin nähden. 50 pyynnissä olevista merroista 27 mertaa oli tyhjiä, mikä oli alueellisesti kaikkein vähiten. Eniten rapuja saatiin saaliiksi Kauttuankosken niska-alueen hitaasti virtaavalta osalta. Kosken alapuoleisesta suvannosta saatiin vain 2 rapua saaliiksi. Irjanteenkoskella rapuja saatiin saaliiksi niin kosken kiivaasti virtaavalta osalta, kuin kosken niskaalueelta. Irjanteenkoskella ravustuksen yksikkösaalis oli 0,51 rapua/metayö, mikä oli alueellisesti toiseksi korkein yksikkösaalis. 20 Eurakosken ja Paneliankosken koealoilta saatiin rapuja vähän saaliiksi. Eurakosken alhainen yksikkösaalis (0,36 rapua/mertavrk) johtui osittain siitä, että padon yläpuolelta ei saatu yhtään rapua saaliiksi. Kaikki tämän havaintoalueen ravut (18 kpl) saatiin padon alapuolelta kapeasta ja vähävetisestä luonnonuomasta. Paneliankosken heikko rapusaalis yllätti, sillä alue näytti päällisin puolin olevan ravulle sovelias. Alueelle on istutustietojen mukaan aikaisemmin istutettu myös täplärapua, mikä nosti saalisodotuksia. Paneliankosken koealalta saatiin saaliiksi vain 15 rapua (0,3 rapua/mertayö). Taulukko 5.4. Koeravustuksen saalis ja yksikkösaalis havaintoalueittain Eurajoella vuonna 2011. Tyhjiä mertoja Yhteensä Yksikkösaalis Koiras Naaras kpl kpl/mertavrk Kauttuankoski yläpuoli 17 25 42 Kauttuankoski alapuoli 2 1 3 19 26 45 PAIKKA Kauttuankoski (50 mertaa) kpl 27 Täplärapu 0,900 Eurakoski yläpuoli Eurakoski alapuoli 5 13 18 Eurakoski (50 mertaa) 39 5 13 18 0,360 Paneliankoski yläpuoli (50 mertaa) 42 9 6 15 0,300 Irjanteenkoski yläpuoli 6 Irjanteenkoski alapuoli 6 14 5 19 Irjanteenkoski (49 mertaa) 39 20 5 25 0,510 Kaikki yhteensä (199 mertaa) 147 53 50 103 0,518 Saatujen täplärapujen sukupuolijakauma oli Eurajoessa tasainen. Naaraiden osuus oli 48,5 % kaikista ravuista. Suhteessa eniten naarasrapuja oli Kauttuankoskella ja Eurakoskella vähiten puolestaan Irjanteenkoskella (Kuva 5.18). Eurajoen täplärapukanta kantaa rapuruttoa, sillä lähes kaikilta havaintoalueita saatiin yksilöitä joissa oli silmin havaittavia rapuruttovaurioita (Kuva 5.21). Kaiken kaikkiaan rutollisten rapujen osuus oli Eurajoen koeravustuksissa n. 10 %. Vaikka kuvassa 5.19 Kauttuankoskella ei olekaan rapurutollisia yksilöitä, tämä saattaa johtua kenttäkorttien kirjaamisvirheestä. On todennäköistä, että Kauttuankosken ravut kantavat myös rapuruttoa. Tämän virheen takia on todennäköistä, että Eurajoessa ruttoa kantavien yksilöiden osuus on suurempi kuin nyt esitetty 10 %. Eurajoen täplärapukanta on painottunut suuriin, yli 10 cm pituisiin yksilöihin (Kuva 5.20). Näiden rapujen osuus koeravustuksen saaliista oli peräti 72 %. Pituudeltaan 8,6–9,9 cm rapujen osuus oli 27 % ja pienten rapujen (<8,6 cm) osuus puolestaan vain 1 %. Suhteessa eniten pieniä yksilöitä oli Eurakosken havaintoalueella. Pienten yksilöiden vähäinen määrä saattaa viitata lisääntymisvaikeuksiin. 21 Yksikkösaalis (rapua/mertavrk) 1,00 0,90 Naaras 0,80 Koiras 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Kauttuankoski Eurakoski Paneliankoski Irjanteenkoski Eurajoki Kuva 5.18. Eurajoen koeravustuksen yksikkösaaliit havaintoalueittain vuonna 2011. Rapurutolliset yksilöiden osuus % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kauttuankoski Eurakoski Paneliankoski Irjanteenkoski Eurajoki Kuva 5.19. Rapurutollisten yksilöiden osuus (%) havaintoalueittain vuonna 2011. Täpläravun kokojakaumat % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 ≥ 10 cm 8,6-9,9 cm Eurajoki Irjanteenkoski Panelainkoski Eurakoski Kauttuankoski < 8,6 cm Kuva 5.20. Rapujen kokojakaumat havaintoaluittain Eurajoen havaintoalueilla vuonna 2011. 22 Kuva 5.21. Eurajoen rapuruttoa kantava täplärapu. 5.3 Kalastustiedustelu Kalastustiedustelun tavoitteena oli saada laaja-alainen ja kattava kuva Eurajoen ja Eurajoensalmen kalastuksesta sekä kokonaissaaliista. Kalastustiedustelulla selvitettiin pyyntimenetelmien käyttöä, niiden pyyntiponnistusta ja kalansaaliita. Tämän lisäksi kalastustiedustelulla kartoitetaan kalastusta haittaavia tekijöitä ja niiden voimakkuutta. Kalastustiedustelulla selvitetään myös ravustuksen ja nahkiaispyynnin määrää ja saaliita. Eurajoen ja Eurajoensalmen kalastustiedustelu suoritetaan postitse liitteenä 2 olevalla lomakkeella. Kalastustiedustelu toteutetaan ns. kolmen kontaktin menetelmällä, josta ensimmäisellä ja kolmannella kerralla lähetetään tiedustelulomake ja palautuskuori. Keskimmäinen kontakti on puolestaan muistutuskirje. Eurajoen ja Eurajoensalmen kalastustiedustelu kohdennettiin Euran ja Eurajoen kunnissa asuville kotitalouksille väestörekisteriotannalla. Väestörekisteritiedot kysyttiin väestörekisterikeskukselta. Kalastustiedustelu oli kotitalouskohtainen. Tarkkailualue jaettiin neljään osa-alueeseen, joiden rajat selviävät kuvasta (Kuva 5.22). Ylin osa-alue käsittää Eurajoen osan Pyhäjärvestä–Eurakoskelle. Seuraava osa-alue käsittää Eurakoski– Pappilankosken välisen joen osan. Alin osa-alue käsittää Pappilankoski–meri välisen osa-alueen. Eurajoensalmi toimi omana osa-alueenaan. Köyliönjoki sekä Juvajoki ja Turajärvi eivät kuuluneet tiedustelun piiriin. Vastaajien pyynnit, saaliit ja kalastushaitat kohdennettiin sille osa-alueelle, minkä vastaaja oli ilmoittanut pääasialliseksi kalastuspaikakseen. Vastausten perusteella laskettiin kalastustiedustelun tulokset kullekin osa-alueelle. Kalastaneiden osuus vastaamatta jättäneiden joukossa oletettiin samaksi kuin koko aineistossa (kierrokset 1–3). Epäselvät vastaukset sekä postin palauttamat lomakkeet käsiteltiin kuten vastaamattomat. 23 Kirkkotie (2170) Eur Saharinkoski alm Kö yl iön jo ki ajo ens i k os nk iro Ti k ini ki os Eu ra jok EURAJOKI Harolankosken pato Paneliankoski i njo yliö Kö KIUKAINEN PANELIA Eurakoski i sk i ko sk on lp ko No an al t u Su ki (8) s Ma Pappilankoski Nousueste rja Ha Juv ajo ki Eu ra vall tie an um Ra Irjanteenkoski i ie ( ant Rokinokka jo ki 43) Turajärvi RAUMA Satama Köyliönjärvi Eurantie (52) LAPPI EURA Kauttuankoski Maanpää KORTELA UNAJA Unaj anlahti Pyhäjärvi Voiluodonlahti Kuva 5.22. Eurajoen ja Eurajoensalmen kalastustiedustelun osa-aluejako. Köyliönjoki sekä Juvajoki ja Turajärvi eivät kuuluneet tiedustelualueeseen. 5.3.1. Aineisto ja menetelmät Vuonna 2011 Eurajoen ja Eurajoensalmen kalastusta kartoittava kalastustiedustelu lähetettiin 1 512 Eurajoen ja Euran kuntien kotitalouksille. Tiedustelussa mukana olevien kuntien osat ja niiden perusjoukkojen koot sekä otannat selviävät taulukosta 5.5. Tiedustelun otanta oli suuri, sillä kalastustiedustelu kattoi 22 % tiedustelualueen kotitalouksista. Taulukko 5.5. Eurajoen ja Eurajoensalmen kalastustiedustelun perusjoukkojen koot sekä otantamäärät ja otantasuhteet vuonna 2011. Eurajoen vakituiset kotitaloudet Postinumero 27100 27110 27130 27150 27170 Yhteensä Euran vakituiset kotitaloudet Postinumero Eura (27510) Harola (27450) Hinnerijoki (27600) Honkilahti (27650) Honkilahti kk (27640) Kauttua (27500) Kiukainen (27400) Mannila (27670) Panelia (27430) Panelia as. (27420) Yhteensä Tiedustely yhtensä Kotitaloudet N 1 187 209 120 455 140 2111 Kotitaloudet N 1 641 89 282 121 113 1 283 489 66 484 99 4 667 6778 Otanta n 269 50 30 94 31 474 Otanta n 382 20 50 32 31 285 101 20 90 27 1 038 1512 Otantasuhde n/N 0,23 0,24 0,25 0,21 0,22 0,22 Otantasuhde n/N 0,23 0,22 0,18 0,26 0,27 0,22 0,21 0,30 0,19 0,27 0,22 0,22 24 5.3.2. Tulokset 5.3.3. Kalastajamäärät Vuotta 2011 koskeva Eurajoen ja Eurajoensalmen kalastustiedustelu onnistui poikkeuksellisen hyvin, sillä vastausprosentiksi muodostui Euran kotitalouksissa 53 % ja Eurajoen kotitalouksissa 55 %. Väestörekisteriin pohjautuvaan kalastustiedusteluun tätä voidaan pitää korkeana lukuna. Euran perusjoukossa kalastaneita vastauksia oli 41 kpl, mikä perusteella kalastaneita kotitalouksia oli 7 % perusjoukosta. Eurajoen perusjoukossa kalastaneita kotitalouksia oli puolestaan 25 kpl, mikä on 10 % kotitalouksista. Taulukko 5.6. Kalastustiedustelun toteutuksen tunnuslukuja vuonna 2011. Eurajoen vakituiset kotitaloudet Lukum. Hyväksyttyjä vastauksia Kalasti Ei kalastanut lainkaan Postin palauttamat Palauttamatta Vastaus-% Kalastus-% Otos (n) 474 Otantasuhde (n/N) 0,22 Luvat (N) 4667 Otos (n) 1038 Otantasuhde (n/N) 0,22 252 25 252 1 222 53 % 10 % Euran vakituiset kotitaloudet Lukum. Hyväksyttyjä vastauksia Kalasti Ei kalastanut lainkaan Postin palauttamat Palauttamatta Vastaus-% Kalastus-% Luvat (N) 2111 574 41 533 1 464 55 % 7% Kalastustiedustelun perusteella Eurajoella ja Eurajoensalmessa kalasti yhteensä 543 kotitaloutta, mikä tekee kalastavina henkilöinä 934 (Taulukko 5.7). Tämä kalastajamääräarvio ei pidä sisällään ulkopaikkakuntalaisia kotitalouksia. Kalastajamäärä jakaantui siten, että Eurajoella kalasti yhteensä 427 kotitaloutta ja merialueella (Eurajoensalmi) puolestaan 116 kotitaloutta. Jos kalastajamääriä tarkkaillaan joen eri osa-alueilla, voidaan havaita että joen keskiosalla (EurakoskiPappilankoski) kalasti eniten kotitalouksia (164 rkk). Ylimmällä osa-alueella (Pyhäjärvi-Eurakoski) kalasti puolestaan 147 kotitaloutta ja joen alimmalla osalla (Pappilankoski-Eurajoen suu) puolestaan 116 kotitaloutta. Kalastajamäärä oli linjassa jokiosuuden pituuden kanssa. 25 Taulukko 5.7. Tarkkailun eri osa-alueilla kalastaneiden ruokakuntien lukumäärät vuonna 2011. Kalastaneita ruokakuntia Pyhäjärvi-Eurakoski Eurajoen vakituiset kotitaloudet Euran vakituiset kotitaloudet Pyhäjärvi-Eurakoski yhteensä Eurakoski- Pappilankoski Eurajoen vakituiset kotitaloudet Euran vakituiset kotitaloudet Eurakoski- Pappilankoski yhteensä Pappilankoski-Eurajoen suu Eurajoen vakituiset kotitaloudet Euran vakituiset kotitaloudet Pappilankoski-Eurajoen suu yhteensä Eurajoensalmi Eurajoen vakituiset kotitaloudet Euran vakituiset kotitaloudet Eurajoensalmi yhteensä Tarkkailualue yhteensä 5.3.4. Kalastaneita henkilöitä ruokakunnassa Kalastaneita henkilöitä 138,4 8,4 146,7 2,00 1,53 277 13 290 130,2 33,4 163,6 1,50 1,93 195 65 260 40,7 75,2 115,9 1,88 1,80 76 135 212 24,4 91,9 116,3 543 1,44 1,50 35 138 173 934 Pyydysten käyttö ja pyyntiponnistus Pyydysten käyttö Pyydysten käyttö kuvaa pyydyksen ”suosiota” vastaajien keskuudessa, eli kuinka moni kalastaja on ylipäätään kalastanut kyseisellä pyydyksellä. Pyyntiponnistus Pyyntiponnistuksella tarkoitetaan kullakin pyydystyypillä tehdyn pyyntityön, eli todellisen kalastuksen määrää. Eri kalastusvälineiden pyyntiponnistusyksiköt eivät ole suoraan yhteismitallisia. Verkkokalastuksessa pyyntiponnistusyksikkö on kokonainen pyydysvuorokausi, heittokalastuksessa ja uistelussa se on kalastusrupeama yhtenä päivänä ja syöttikoukkupyynnissä pyynti kymmenellä koukulla vuorokaudessa. Aineiston käsittelyssä epävarmuutta esiintyy varsinkin uistelun pyyntiponnistuksessa, joka saa käytetyssä laskentamenettelyssä helposti liian suuria pyydysvuorokausimääriä. Vuonna 2011 Eurajoen ja Eurajoensalmen suosituin pyyntimuoto oli onki ja pilkki, sillä 63 % vastaajista ilmoitti kalastaneensa tällä pyyntimenetelmällä. Toiseksi suosituin pyyntimuoto oli heittovapa (44 %). Seuraavaksi suosituimmat pyydykset olivat vetouistelu sekä katiskat ja merrat, joilla oli kalastanut 13 % vastaajista. Kalastustiedusteluun vastanneista 5,6 % oli pyytänyt rapuja merroilla. Ravustaneiden osuutta voidaan pitää alhaisena. Pyyntiponnistus tarkastelussa voidaan havaita, että suurin alueittainen pyyntiponnistus oli Eurajoensalmessa, jossa osa-alueen kokonaispyyntiponnistukseksi muodostui 6 532 pyydysvuorokautta (Taulukko 5.9). Eurajoen kokonaispyyntiponnistus oli 9 041 pyydvrk. Eurajoen osa-alueilla kokonaispyyntiponnistukset vaihtelivat välillä 2 572–3282 pyydvrk (Kuva 5.25). Eurajoensalmen muita osaalueita suurempi pyyntiponnistus johtui merialueella tapahtuvasta verkkokalastuksesta. Verkkokalas- 26 tus muodostikin peräti 61 % Eurajoensalmen kokonaispyyntiponnistuksesta. Suosituimmat verkon silmäkoot olivat 27–35 mm ja 46–60 mm verkot. Eurajoen osa-alueilla suurin osa kokonaispyyntiponnistuksesta muodostui erityyppisestä vapakalastuksesta. Eurajoessa kalastetaan myös katiskoilla ja merroilla. Kolme eniten käytetyintä pyyntimuotoa olivat onki ja pilkki, heittovapa sekä katiskat ja merrat. Huomioitavaa on, että perhokalastajien määrä sekä pyyntiponnistus olivat vuonna 2011 erittäin alhaisia. Eurajoki ei toistaiseksi vielä ole perhokalastajien suuren kiinnostuksen kohteena. Taulukko 5.8. Pyydystyppien käyttäneiden määrä vastaajista vuonna 2011. Pyyntiponnistus Pyydys Verkot alle 27 mm Verkot 27 - 35 mm Verkot 36 - 45 mm Verkot 46 - 60 mm Verkot 61 - 80 mm Katiskat ja merrat Isku- ym. koukut Muut siimat Heittovapa Vetouistelu Perhovapa Onki ja pilkki Muu pyydys Rapumerta Rapuhaavi Tapauksia PyhäjärviEurakoski kpl % EurakoskiPappilankoski kpl % 2 1 14,3 7,1 4 25,0 6 2 3 12 1 42,9 14,3 21,4 85,7 7,1 6 1 37,5 6,3 11 1 2 1 16 68,8 6,3 12,5 6,3 14 PappilankoskiEurajoen suu kpl % 1 9,1 1 4 2 1 5 9,1 36,4 18,2 9,1 45,5 11 Eurajoki yhteensä kpl % 7 1 1 16 5 4 28 2 2 1 41 Tarkkailualue yhteensä kpl % 1 1,9 1 1,9 3 5,6 1 1,9 1 1,9 7 13,0 1 1,9 1 1,9 24 44,4 7 13,0 4 7,4 34 63,0 2 3,7 3 5,6 1 1,9 54 Eurajoensalmi kpl % 7,7 1 7,7 1 23,1 3 7,7 1 7,7 1 17,1 2,4 2,4 39,0 12,2 9,8 68,3 4,9 4,9 2,4 8 2 61,5 15,4 6 46,2 1 7,7 13 Taulukko 5.9. Pyydystyppien pyyntiponnistukset osa-alueittain vuonna 2011. Pyyntiponnistus Pyydys Verkot alle 27 mm Verkot 27 - 35 mm Verkot 36 - 45 mm Verkot 46 - 60 mm Verkot 61 - 80 mm Katiskat ja merrat Isku- ym. koukut Muut siimat Heittovapa Vetouistelu Perhovapa Onki ja pilkki Muu pyydys Rapumerta Rapuhaavi Kauikki yhteensä Verkko pyydykset yhteensä Muut seisovatpyydykset yhteensä Vapakalastus yhteensä Tapauksia Pyhäjärvi-Eurakoski EurakoskiPappilankoski PappilankoskiEurajoen suu Eurajoki yhteensä Pyydvrk % Pyydvrk % Pyydvrk 488 19,0 782 24,5 502 15,3 1 772 19,6 449 65 24 1 464 81 17,5 2,5 0,9 56,9 3,2 440 65 13,8 2,0 4,1 10,2 20,1 3,3 0,6 51,9 0,9 3,6 265 325 335 5,1 3 188 0 782 2 081 16 100 0 25 65 1 815 295 58 4 695 81 325 0 9 041 0 1 772 6 863 40 21,9 7,7 49,4 28,2 5,0 1,0 50,4 1 429 502 1 576 926 165 33 1 655 100 0 20 76 6 532 4 001 0 2 196 13 100 61 0 34 2 572 0 488 2 003 14 100 0 19 78 3 282 0 502 2 780 10 % Pyydvrk Eurajoensalmi 100 0 15 85 % Pyydvrk 251 1 674 737 1 339 Tarkkailualue yhteensä % Pyydvrk 251 3,8 1 674 25,6 737 11,3 1 339 20,5 % 1,6 10,7 4,7 8,6 1 772 11,4 3 244 797 58 4 960 81 660 0 15 573 4001 1772 9059 53 20,8 5,1 0,4 31,9 0,5 4,2 100 26 11 58 Pyyntiponnistys (pyydvrk) 27 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Vapakalastus Muut seisovat pyydykset Verkkokalastus Pyhäjärvi-Eurakoski Eurakoski-Pappilankoski Pappilankoski-Eurajoen suu Eurajoensalmi Kuva 5.24. Osa-alueiden kokonaispyyntiponnistuksen jakaantuminen vapakalastuksen, muiden seisovien pyydysten ja verkkokalastuksen kesken vuonna 2011. Pyhäjärvi-Eurakoski Muu pyydys 3% Vetouistelu 3% Perhovapa 1% Heittovapa 17% Onki ja pilkki 57% Katiskat ja merrat 19% Kuva 5.23. Kokonaispyyntiponnistuksen jakaantuminen eri pyydystyyppien kesken Eurajoen Pyhäjärvi–Eurakoski välisellä jokiosuudella. Eurakoski-Pappilankoski Rapumerta 10% Vetouistelu 2% Heittovapa 14% Onki ja pilkki 49% Katiskat ja merrat 25% Kuva 5.24. Kokonaispyyntiponnistuksen jakaantuminen eri pyydystyyppien kesken Eurajoen EurakoskiPappilankoski välisellä jokiosuudella. 28 Pappilankoski-Eurjoen suu Vetouistelu 5% Perhovapa 1% Katiskat ja merrat 15% Onki ja pilkki 50% Heittovapa 28% Kuva 5.25. Kokonaispyyntiponnistuksen jakaantuminen eri pyydystyyppien kesken Eurajoen PappilankoskiEurajoen suun välisellä jokiosuudella. Eurajoensalmi Rapumerta 5% Onki ja pilkki 4% Vetouistelu 8% Verkot alle 27 mm 4% Verkot 27 - 35 mm 26% Verkot 36 - 45 mm 11% Verkot 46 - 60 mm 21% Heittovapa 22% Kuva 5.26. Kokonaispyyntiponnistuksen jakaantuminen eri pyydystyyppien kesken Eurajoensalmen osa-alueella. 5.3.5. Kokonaissaaliit vuonna 2011 Kokonaissaaliin lajikoostumus on voimakkaasti riippuvainen siitä, mitä pyyntimuotoja käytetään ja mitkä ovat pyyntimuotojen pyyntiponnistuksen suhteet. Eurajoen kokonaissaalisarvio vuonna 2011 oli 4 471 kiloa ja Eurajoensalmen puolestaan 6 390 kiloa. Jos kokonaissaaliit suhteutetaan kalastajamääriin niin jokiosuuden ruokakuntakohtainen (10,5 kg) oli samalla tasolla merialueen ruokakuntakohtaisen (11,8 kg/rkk) saaliin kanssa. Eurajoen runsaimmat saalislajit olivat hauki (36 %), ahven (32 %) ja särki (21 %). Eurajoensalmen runsaimmat saalislajit olivat puolestaan ahven (22 %), silakka (18,5 %) ja särki (18 %). Siika muodosti Eurajoen kokonaissaaliista 12 %, mitä voidaan pitää kohtalaisen korkeana arvona. Eurajoen lohikalasaalista voidaan pitää vaatimattomana, sillä taimenta saatiin saaliiksi yhteensä koko jokiosuudelta vain 37 kg. Tämä saalis pitää sisällään myös ne yksilöt jotka vapautettiin (18 kg). Suurin 29 osa saduista taimenista saatiin Pyhäjärvi–Eurakoski väliseltä jokiosuudelta, jonne Eurakoskessa olevan nousuesteen takia ei voi merestä nouseva meritaimen nousta. Kalastustiedustelun perusteella lohta ei saatu yhtään saaliiksi joesta. Myöskään siikaa ei saatu joesta saaliiksi vaikka sitä myöhään syksyllä joen alaosille nouseekin. Kirjolohta saatiin saaliiksi 4 kg, nämä vapautettiin pyynnin jälkeen. Eurajoensalmesta saatiin saaliiksi taimenta puolestaan 243 kiloa, näistä vapautettiin noin 7 %. Lohisaalis jäi vaatimattomaksi. Lohta saatiin vain 13 kiloa. Taulukko 5.10. Eurajoen ja Eurajoensalmen kokonaissaalis lajeittain vuonna 2011. Siika Siika vap. Silakka Taimen Taimen vap. Lohi Kirjolohi Kirjolohi vap. Kuore Hauki Lahna Säyne Särki Made Kuha Ahven kiiski Yhteensä Pyhäjärvi-Eurakoski (147 rkk) kg % kg/rkk 0 0 0 1,0 0,1 16 1,0 0,1 16 0 0 0,3 0,0 4 0 4,2 622 39,6 2,6 0,3 41 0,5 0,1 8 2,7 391 24,9 0 0 3,2 472 30,0 0 1 570 100 10,7 Eurakoski- Pappilankoski (164 rkk) kg % kg/rkk 12 0,6 0,1 0 0 0,1 0,0 2 0 0 0 0 0 35,0 4,5 735 9,7 1,2 203 3,9 0,5 81 20,9 2,7 439 0,8 0,1 16 0 28,3 3,6 594 0,8 0,1 16 2 099 100 12,8 Pappilankoski-Eurajoen suu Eurajoki yhteensä (116 rkk) (426 rkk) kg % kg/rkk kg % kg/rkk 0 12 0,3 0,0 0 0 0 0 0,4 0,0 0 19 0,2 0,0 0,4 0,0 2 18 0 0 0 0 0,1 0,0 0 4 0 0 30,3 2,1 1 600 35,8 3,8 243 10,3 0,7 7,3 0,8 83 327 2,0 0,2 0 89 14,5 1,0 2,2 116 946 21,2 0,4 0,0 0 16 0 0 44,7 3,1 1 423 31,8 3,3 358 0,4 0,0 0 16 802 100 6,9 4 471 100 10,5 Eurajoensalmi (543 rkk) kg % kg/rkk 763 11,9 1,4 0,0 0,0 3 2,2 1 180 18,5 3,5 0,4 226 0,3 0,0 17 0,2 0,0 13 1,2 0,1 75 0 3,0 0,4 192 1,3 685 10,7 6,9 0,8 440 0,3 0,0 16 2,1 1 129 17,7 1,3 0,2 84 1,0 0,1 62 2,6 1 422 22,2 1,3 0,2 84 6 390 100 11,8 Pyhäjärvi-Eurakoski Taimen 1% Taimen vap. 1% Lahna 3% Särki 25% Säyne 1% Kirjolohi vap. 0% Hauki 40% Ahven 30% Kuva 5.27. Eurajoen Pyhäjärvi-Eurakoski välisen osa-alueen saalisjakauma vuonna 2011. Tarkkailualue (969 rkk) kg % kg/rkk 775 7,1 0,8 0,0 0,0 3 1,2 1 180 10,9 2,3 0,3 245 0,3 0,0 35 0,1 0,0 13 0,7 0,1 75 0,0 0,0 4 1,8 0,2 192 2,4 2 285 21,0 7,1 0,8 767 1,0 0,1 106 2,1 2 075 19,1 0,9 0,1 100 0,6 0,1 62 2,9 2 845 26,2 0,9 0,1 100 10 861 100 11,2 30 Eurakoski-Pappilankoski Säyne 4% Made 1% kiiski 1% Siika 1% Taimen 0% Lahna 10% Hauki 35% Särki 21% Ahven 28% Kuva 5.28. Eurajoen Eurakoski-Pappilankoski välisen osa-alueen saalisjakauma vuonna 2011. Eurajoensalmi Taimen 4% Kuore Made 1% 3% Muut lajit 4% Ahven 22% Lahna 7% Hauki 11% Silakka 18% Siika 12% Särki 18% Kuva 5.29. Eurajoensalmen osa-alueen saalisjakauma vuonna 2011. 5.3.6. Rapu Kalastustiedustelun yhteydessä tiedustellaan myös ravustaneiden ruokakuntien määrää, heidän ravustuksen pyyntiponnistusta sekä rapusaaliita. Kalastustiedustelun perusteella ravustus on tarkkailualueella vähäistä. Vuonna 2011 kalastustiedusteluun vastanneista 826 henkilöstä vain 3 ilmoitti pyytäneensä merroilla rapuja tarkkailualueelta (Taulukko 5.11). Yksi vastaajista oli ravustanut rapuhaavilla. Kalastustiedustelussa vastaajien mertapyynti ja saalis jäivät vaatimattomalle tasolle. Ilmoitettuja mertavuorokausia oli 60 kpl ja mertasaalis 32 rapua. Yksikkösaalis (0,53 rapua/mertayö) oli samaa tasoa kuin tehdyissä koeravustuksissa. 31 Taulukko 5.11. Kalastustiedustelun ravustusta ja rapusaaliita koskevia tunnuslukuja. Ilmoitetut pyydysvuorokaudet ja saalislukumäärät vuonna 2011. Eurajoensalmi Eurakoski- Pappilankoski Rapumerta Rapumerta Rapuhaavi Yhteensä Osa-alueet yhteensä 5.3.7. Ravustaneita tapauksia 1 2 1 4 Ilmoitettu pyyntiponnistus (pyydvrk) 40 20 0 20 60 saalis (rapua)kpl 25 7 100 107 132 Kalastushaitat Kalastushaittoja kartoittavassa kysymyksessä käytössä oli neliportainen asteikko, eli ei haittaa sai arvon 1, vähäinen haitta arvon 2, kohtalainen haitta arvon 3 ja huomattava haitta arvon 4. Vaihtoehto en osaa sanoa sai arvon 0. Haitan suuruutta kuvaamaan laskettiin painotetut keskimääräiset haitta-asteet (Taulukko 5.12), eli laskennassa on huomioitu painotettuna eri perusjoukkojen toisistaan poikkeavat kalastajamäärät. Laskennassa ei ole huomioitu niitä henkilöitä, jotka eivät osanneet vastata (vaihtoehto en osaa sanoa = 0). Merkittävimmät kalastusta haittaavat tekijät olivat joka osa-alueella lähes samoja. Vuonna 2011 eniten kalastukselle aiheutui haittaa maatalouden ja teollisuuden jätevesistä, mitkä aiheuttivat rehevöitymistä ja vesikasvillisuuden lisääntymistä. Turvetuotantoon viittaavat kalastushaitat (turvetuotanto ja pohjien liettyminen), eivät olleet jokiosuudella merkittävimpien haittojen joukossa. Eurajoensalmessa merkittävin kalastushaitta oli muista osa-alueista poiketen merimetsot, jonka haitta-aste oli 3,2. 32 Taulukko 5.12. Eurajoen eri osa-alueiden ja Eurajoensalmen merkittävimmät kalastushaitat haitta-asteena ilmoitettuna vuonna 2011. Kalastusta haittaava tekijä Ilkivalta Asutusjätevedet Kalankasvatuksen jätevedet Maatalouden jätevedet Teollisuuden jätevedet Kalastuslupien hankkimisen vaikeus Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet Kalojen makuvirheet Levähaitat Kalastajien runsaus Seisovat pyydykset vedessä Jokivesi likaa pyydyksiä Merimetsot Levät likaavat pyydyksiä Rehevöityminen Roskakalojen runsaus Vesikasvillisuuden lisääntyminen Vesiliikenne Vedenpinnan korkeuden vaihtelu Hylkeet Vesirakentaminen Saalislajisto ei vastaa toiveita Turvetuotanto Pohjien liettyminen Muu haitta kalastukselle Tapauksia Pyhäjärvi-Eurakoski haitta-aste n 1,1 1,5 1,0 2,9 2,0 1,2 1,5 1,6 1,6 1,1 1,1 1,4 1,0 1,5 2,4 2,3 2,5 1,1 1,4 1,0 1,2 2,3 1,0 1,6 3,5 12 12 9 12 14 10 9 12 12 12 13 10 9 9 13 12 12 12 12 11 11 13 10 10 2 16 Eurakoski- Pappilankoski haitta-aste n 1,8 2,2 1,4 2,6 3,5 1,3 2,5 2,2 1,9 1,6 1,3 1,4 1,4 1,6 2,8 2,1 2,7 1,3 2,5 1,1 1,9 2,1 1,7 2,4 3,4 16 14 12 16 18 14 15 16 14 16 16 13 15 14 16 13 17 16 17 14 17 16 16 15 7 19 Pappilankoski-Eurajoen suu haitta-aste n 1,3 1,9 1,3 2,1 2,8 1,5 1,4 1,6 2,1 2,0 1,8 1,9 1,5 1,7 2,1 1,4 2,6 1,3 1,9 1,1 1,3 2,0 1,2 1,9 4,0 9 9 8 11 11 11 8 9 10 11 11 11 10 10 10 11 11 11 11 10 11 10 9 10 1 13 Eurajoensalmi haitta-aste n 1,4 2,6 1,3 3,0 2,8 1,2 1,6 1,6 2,5 1,3 1,7 2,1 3,2 2,0 2,9 2,3 2,8 1,3 1,5 2,4 1,4 1,6 1,9 2,6 4,0 12 10 9 11 12 12 10 11 12 11 11 10 12 11 11 12 12 12 12 11 11 12 9 10 2 14 Kuvissa 5.30–5.33 tarkastellaan haittavastausten jakaantumista vastausvaihtoehdoittain. Kun kalastushaitta ylittää 75 % rajan, voidaan haitan suuruutta pitää merkittävänä. Toisaalta huomattavan haitan vastauksien osuus (musta palkki) kertoo kuinka paljon haitta on saanut huomattavan haitan arvoja. Vastausten perusteella Pyhäjärvi-Eurakoski osa-alueen merkittävimmiksi kalastushaitoiksi nousevat rehevöityminen, roskakalojen runsaus, vesikasvillisuuden lisääntyminen ja saalislajisto ei vastaa toiveita (Kuva 5.30). Tyytymättömyys saalislajistoon voi johtua Eurakosken padosta, jonka takia vaelluskalat eivät voi nousta ylimmälle joen osalle. Eurakoski-Pappilankoski osa-alueella oli puolestaan kaksi kalastushaittaa jotka ylittivät 75 % kokonaishaitan rajan. Teollisuuden jätevedet nousevat tämän alueen merkittävimmäksi kalastushaitaksi. On huomioitava myös, että teollisuuden jätevedet saivat poikkeuksellisen paljon huomattavan haitan vastauksia. Toinen 75 % rajan ylittänyt kalastushaitta oli maatalouden jätevedet. Pappilanjoki-Eurajoen suu osa-alueella vain kasvillisuuden lisääntyminen ylitti 75 % rajan. Toiseksi suurin haitta oli teollisuuden jätevedet, mikä sai myös tällä osa-alueella suhteessa eniten merkittävän haitan arvoja. Eurajoensalmessa vesikasvien lisääntyminen aiheutti suurimman kokonaishaitan. Merimetsot olivat merkittävimpien kalastushaittojen joukossa, saaden paljon huomattavan haitan haittavastauksia. 33 Pyhäjärvi-Eurakoski, 2011, n=16 Ilkivalta Asutusjätevedet Kalankasvatuksen jätevedet Maatalouden jätevedet Teollisuuden jätevedet Kalastuslupien hankkimisen vaikeus Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet Kalojen makuvirheet Levähaitat Kalastajien runsaus Seisovat pyydykset vedessä Jokivesi likaa pyydyksiä Merimetsot Levät likaavat pyydyksiä Rehevöityminen Roskakalojen runsaus Vesikasvillisuuden lisääntyminen Vesiliikenne Vedenpinnan korkeuden vaihtelu Hylkeet Vesirakentaminen Muu haitta kalastukselle Saalislajisto ei vastaa toiveita Turvetuotanto -100 % -75 % ei haittaa -50 % -25 % en osaa sanoa 0% vähäinen haitta 25 % 50 % kohtalainen haitta 75 % 100 % huomattava haitta Kuva 5.30. Kalastushaittavastausten jakautuminen vastausvaihtoehdoittain Pyhäjärvi-Eurakoski osa-alueella vuonna 2010. Eurakoski- Pappilankoski, 2011, n=19 Ilkivalta Asutusjätevedet Kalankasvatuksen jätevedet Maatalouden jätevedet Teollisuuden jätevedet Kalastuslupien hankkimisen vaikeus Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet Kalojen makuvirheet Levähaitat Kalastajien runsaus Seisovat pyydykset vedessä Jokivesi likaa pyydyksiä Merimetsot Levät likaavat pyydyksiä Rehevöityminen Roskakalojen runsaus Vesikasvillisuuden lisääntyminen Vesiliikenne Vedenpinnan korkeuden vaihtelu Hylkeet Vesirakentaminen Muu haitta kalastukselle Saalislajisto ei vastaa toiveita Turvetuotanto -100 % -75 % ei haittaa -50 % en osaa sanoa -25 % 0% vähäinen haitta 25 % 50 % kohtalainen haitta 75 % 100 % huomattava haitta Kuva 5.31. Kalastushaittavastausten jakautuminen vastausvaihtoehdoittain Eurakoski-Pappilankoski välisellä osa-alueella vuonna 2011. 34 Pappilankoski-Eurajoen suu, 2011, n=13 Ilkivalta Asutusjätevedet Kalankasvatuksen jätevedet Maatalouden jätevedet Teollisuuden jätevedet Kalastuslupien hankkimisen vaikeus Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet Kalojen makuvirheet Levähaitat Kalastajien runsaus Seisovat pyydykset vedessä Jokivesi likaa pyydyksiä Merimetsot Levät likaavat pyydyksiä Rehevöityminen Roskakalojen runsaus Vesikasvillisuuden lisääntyminen Vesiliikenne Vedenpinnan korkeuden vaihtelu Hylkeet Vesirakentaminen Muu haitta kalastukselle Saalislajisto ei vastaa toiveita Turvetuotanto -100 % -75 % ei haittaa -50 % -25 % en osaa sanoa 0% vähäinen haitta 25 % 50 % kohtalainen haitta 75 % 100 % huomattava haitta Kuva 5.32. Kalastushaittavastausten jakautuminen vastausvaihtoehdoittain Pappilankoski-Eurajoen suu välisellä osa-alueella vuonna 2011. Eurajoensalmi, 2011, n=14 Ilkivalta Asutusjätevedet Kalankasvatuksen jätevedet Maatalouden jätevedet Teollisuuden jätevedet Kalastuslupien hankkimisen vaikeus Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet Kalojen makuvirheet Levähaitat Kalastajien runsaus Seisovat pyydykset vedessä Jokivesi likaa pyydyksiä Merimetsot Levät likaavat pyydyksiä Rehevöityminen Roskakalojen runsaus Vesikasvillisuuden lisääntyminen Vesiliikenne Vedenpinnan korkeuden vaihtelu Hylkeet Vesirakentaminen Muu haitta kalastukselle Saalislajisto ei vastaa toiveita Turvetuotanto -100 % -75 % ei haittaa -50 % en osaa sanoa -25 % 0% vähäinen haitta 25 % 50 % kohtalainen haitta 75 % 100 % huomattava haitta Kuva 5.33. Kalastushaittavastausten jakautuminen vastausvaihtoehdoittain Eurajoensalmen osa-alueella vuonna 2011. 35 Seuraavassa on esitetty kalastustiedustelun vastaajien vapaamuotoiset kommentit: Pyhäjärvi-Eurakoski 1. Euran jätevedenpuhdistamo. Hauet loppukesällä paskan makuisia. Hauet ja särjet lisääntyneet ahvenet vähentyneet. Joissain hauissa kylkihaavoja/paiseita. 2. Euran jätevesilaitoksen jatkuvat ylivuotopäästöt vievät halut kalastaa ja syödä Eurajoen kaloja. 3. Jokeen kaatuneet puut ja oksat. Kirjolohen kanta laskenut joen Pyhäjärven puoleisessa päässä. Taimenen kanta (varsinkin pienet taimenet) lisääntyneet Kauttuan pato- Kauttuan koski välisellä alueella. 4. Jätevedet, jätevesihuolto Eurassa laskee paskavedet Eurajokeen. 5. Lännen Tehtaiden jv, Euran jvp:n ala-arvoinen, riittämätön toiminta/kapasiteetti. Särkiparvia ei havaittu. Joen runsas ruohottuminen haittaa kalastusta jo hyvin varhain kesällä. Paikoitellen läpipääsemätöntä kasvillisuutta esim. moottoriveneellä. 6. Myllysillalla on paljon taimenen poikasia 0.2-1.5 kg eli Kauttuankoskella. Toivoisin kuhien istuttamista Pyhäjärveen ja rehevöitymisen estämistä. 7. Teollisuuden päästöt aiheuttavat rehevöitymistä ja haittaa kalastusta huomattavasti. Eurakoski- Pappilankoski 1. Ajopuut ja roskat. Ahventen mahassa nahkiaisia 2 kpl. 2. Ei kaloja, koska Kauttuan tehtaalta aina välillä "pilvi" läpi joen. Kalat uivat kohta selkää. 3. Euran jätevedenpuhdistamon päästöt, varsinkin ohijuoksutukset. Eurajoki täysin käyttökelvoton, kun Euran jätevedenpuhdistamolta päästetään tahallisesti puhdistamatonta jätettä suoraan jokeen. Ilman ko. päästöjä joki olisi hyvässä virkistyskäyttökunnossa (kalastus, uinti, melonta, veneily). Eipä tee mieli kalastaa! 4. Euran jätevesi, puhdistamon lupaehtojen mukaiset päästöt. Kunnallisten puhdistamojen kesäelokuussa tapahtuvat runsaat päästöt tappavat kaloja, aiheuttavat joen virkistyskäytön estymisen. Toisinaan kun virtaus on vähäistä vesi haisee voimakkaasti, kiitos Euran kunnan jätevesien. 5. Eurasta tulee harvakseltaan tehtaiden jätevesiä puhdistamon häiriöiden takia jokeen. Mistä sen tietää mitä niistä kaloihin jää -> pistääkö perheelle ruuaksi... Jos teollisuuden jätevedet olisi 100 % kunnossa kalastaisin lasten kanssa runsaasti joella. 6. Joen väheksyminen ja ruokatalouden muuttuminen. Asenne, välinpitämättömyys. Vaihtelu saaliskalojen määrässä johtuu istutuksista. 7. Jokivarren puskikot. Euran puoleisessa päässä varsinkin loppukesällä vesikasvillisuus estää lähes täydellisesti kalastuksen. Vaatisi ehdottomasti ruoppausta. Esim. kohnasta Irjanteelle tehdyn ruoppauksen ansiosta kalastus onnistuu erinomaisesti. 8. Köyliönjoen vesi ja Euran jvp:n jätevesipäästöt puhdistamattomina. 9. Ongin vain kissalle kalaa, jos saa 2 kalaa en ongi kauenpaa. 36 10. Pelkään, että Euran-Säkylän teollisuus ajaa ylimääräiset likavedet Eurajokeen. Ongella olisi kiva käydä mut, mut. Joskus aina kielletään kalastus tai joki jotenkin likainen (ainakin meidän mielestä). 11. Suomalan laitos Pappilankoski-Eurajoen suu 1. Kauttua tehtaiden ja Euran p-laitoksen jokavuotiset päästöt. 2. Mudan makuisia kaloja. 3. Noin 2 v sitten sai Eurajoesta jokitaimenta, nyt ei ole enää mitään elämää niitten suhteen. Eurajoensalmi 1. Ahvenkannat romahtaneet eivätkä ole enää perinteisillä pyyntipaikoilla. 2. Jokiveden likaisuus tulva-aikana.. Hylkeet ovat aiheuttaneet vahinkoa viim. 10 v aikana pyydyksille ja saaliille. Isoahven, made ja kampela ovat vähentyneet merkittävästi. Kuha, norssi ja merimetso on lisääntynyt. Verkkojen limoittuminen lisääntynyt. Veden näkösyvyys vähentynyt. 3. Jokivesi usein ruskean mutaista. Rehevöityminen lisääntynyt huomattavasti. Salmessa kalastamisen mielekkyys kadonnut. 4. Kalojen vähyys. Virtaamien pienentyessä ja veden lämmetessä makuhaitat (muta) lisääntyvät. Loppusyksyllä 2011 noususiikoja aika paljon Pappilankosken kalaportaan alapuolella. 5. Lahnoissa, siiassa ja hauessa mudan maku. Tutkimusalueella tulisi jokilietettä ruopata aika ajoin. Saarista ja mantereista kaatuneet puut voisi kerätä pois, haittaa kalastusta. 6. KIRJANPITOKALASTUS 6.1 Aineisto ja menetelmät Eurajoensalmen kalakantojen tilaa ja kehitystä seurataan kirjanpitokalastuksen avulla. Kirjanpitokalastajien pyyntiponnistus- ja saalistiedoista lasketaan lajikohtaiset yksikkösaaliit, joiden avulla arvioidaan kalakantojen tilat. Kiinteillä pyydyksillä yksikkösaalis (g/pyydvrk) kertoo yhden pyydysyksikön (esim. verkon) saaliin pyyntivuorokautta tai pyyntikertaa kohden. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on vaeltavien lohikalojen (meritaimen, lohen ja siika) yksikkösaaliiden kehitys. Yksikkösaaliiden muutosten oletetaan kuvaavan kalakantojen tilaa ja muutoksia sitä paremmin, mitä vähemmän pyydystettävyys muuttuu. Ihannetapauksessa yksikkösaalis on suoraan verrannollinen kalakannan tai osakannan kokoon. Luotettavimmat yksikkösaalistiedot saadaan lajeista, jotka ovat pyynnin pääasiallisia kohteita ja joista saadaan suhteellisen suuri saalis. Pyydystettävyyteen vaikuttavat esimerkiksi pyydysten tehokkuus ja kalastustavat. Koska kalastajien pyyntitavoissa on eroja, kirjanpitokalastajan vaihtuminen toiseen vaikuttaa yleensä myös yksikkösaaliisiin. 37 Eurajoensalmen kalakannan tilaa on tarkkailtu kirjanpitokalastuksella kalataloudellisiin velvoitteisiin liittyen aikaisemmin. Eurajoen uuden kalataloudellisen tarkkailuohjelman päivittämisen viivästymisen aikana yhteydenpito kirjanpitokalastajiin loppui, mistä johtuen kirjanpitokalastajien saalistietoja ei ole kerätty. Osa vanhoista kirjanpitokalastajista on myös lopettanut kalastuksesta Eurajoensalmessa. Eurajoensalmen kirjanpitokalastajien rekrytointi aloitettiin uudestaan uuden kalataloudellisen tarkkailun hyväksymisen myötä. Rekrytoinnissa käytettiin hyväksi Eurajokea ja Eurajoensalmea koskevaa kalastustiedustelua. Vuonna 2012 alueelle onnistuttiin rekrytoimaan 3 kirjanpitokalastajaa. Tarkkailuohjelman mukaisesti alueelle tulisi saada 3-4 kirjanpitokalastajaa. Kirjanpitokalastajien vuotta 2012 koskevat tulokset analysoidaan vuoden 2013 aikana, eikä tuloksia tästä syystä esitetä tässä raportissa. Kirjanpitokalastuksen tulokset vuosilta 2012–2014 esitetään seuraavan raportoinnin yhteydessä vuonna 2015. 7. TULOSTEN TARKASTELU JA YHTEENVETO Tämä Eurajoen vuotta 2011 koskeva kalataloudellinen yhteistarkkailuraportti on ensimmäinen uuden ohjelman mukainen selvitys Eurajoen kalastuksesta sekä kala- ja rapukantojen tilasta. Eurajoen kalakannan tilaa seurataan kolmen vuoden välein tehtävillä 7 koskialueen sähkökalastuksilla. Eurajoen kalastuksen ja saaliiden sekä kalastushaittojen kehitystä seurataan puolestaan kolmen vuoden välein tehtävällä väestörekisteripohjaisella kalastustiedustelulla. Eurajoen rapukannan tilaa selvitetään koeravustuksilla neljällä havaintoalueella kolmen vuoden välein. Eurajoensalmen kalakannan tilaa sekä vaelluskalakantojen kehitystä tarkkaillaan jatkuvalla kirjanpitokalastuksella. Eurajoen kalojen käyttökelpoisuutta selvitetään tarpeen mukaan aistinvaraisilla tutkimuksilla. Vuoden 2011 kalastustiedustelun perusteella Eurajoki ja Eurajoensalmi ovat tärkeitä kalastuskohteita alueella vakituisesti asuville kotitalouksille. Noin 10 % alueella vakituisesti asuvista kotitalouksista kalasti joko Eurajoella tai Eurajoensalmessa. Kalastustiedustelun perusteella Eurajoessa kalasti yhteensä 427 kotitaloutta ja Eurajoensalmessa 116 kotitaloutta. Kalastajamääräarviot ovat minimiarvioita, sillä luvut eivät pidä sisällä ulkopaikkakuntalaisia kalastajia. Eurajoen kalastajamäärä oli jakaantunut tasaisesti koko joen matkalle. Eurajoessa tapahtuva kalastus muodostuu suurimmaksi osaksi erilaisesta vapakalastuksesta. Käytetyimmät pyyntimenetelmät olivat onki ja pilkki, heittovapa sekä katiskat ja merrat. Eurajoen kokonaispyyntiponnistukseksi muodostui 9 041 pyydysvuorokautta, mikä tarkoittaa, että kalastaja kalasti Eurajoessa keskimäärin 21 vuorokautta. Eurajoensalmessa kokonaispyyntiponnistus oli puolestaan 6 532 puolestaan (56 pyydvrk/kalastaja). Verkkokalastus muodosti tästä suuren osan sillä, erityyppisten verkkojen pyyntiponnistuksen osuus oli 61 % kokonaispyyntiponnistuksesta. Vuonna 2011 Eurajoen kokonaissaalis muodostui suurimmaksi osaksi tavanomaisista saalislajeista, kuten ahvenesta, särjestä ja hauesta. Vaeltavien lohikalojen saaliit olivat erittäin pieniä. Taimenta saatiin saaliiksi vain 37 kiloa, joista puolet vapautettiin. Lohta tai siikaa ei saatu ilmoitusten mukaan yhtään saaliiksi Eurajoesta. Yleisen tiedon mukaan vaellussiian tiedetään kuitenkin nousevan Eurajoen alaosalle. Myös vuonna 2007 poikkeuksellisen myöhään (lokakuu) suoritetuilla sähkökalastuksilla saatiin näitä nousevia siikoja saaliiksi. Kalastustiedustelun saalistietojen perusteella Eurajoen vaelluskalakannat ovat vielä nykyisin heikossa tilassa. Toisaalta heikot vaelluskalakannat eivät innosta kalastajia pyytämään näitä, mikä entisestään laskee saaliita. Kalastustiedustelun tuloksista on havaittavis- 38 sa, että Eurajoki ei vielä ole ns. aktiivikalastajien näkökulmasta kiinnostava kalastuskohde, sillä esimerkiksi perhokalastusta harrastaneita vastaajia oli koko Eurajoella vain 4 kpl (10 %). Perhokalastuksen pyyntiponnistukseksi muodostui 58 pyydysvuorokautta. Vaelluskalakantojen vahvistumisen myötä on todennäköistä, että kiinnostus näitä lajeja kohtaa lisääntyy tulevaisuudessa, mikä kasvattaa myös saaliita. Kalastustiedustelun perusteella ravustus on vähäistä Eurajoessa. Vain kolme henkilöä ilmoitti ravustaneensa tarkkailualueella vuonna 2011. Ravustuksen vähyys saattaa johtua Eurajoen heikosta rapukannasta tai siitä, että ihmiset eivät tiedä, että joessa esiintyy rapua. Kolmen vastaaja mertapyynnin yhteissaalis oli 32 rapua. Kalastustiedustelussa ravustajien ravustuksen yksikkösaaliiksi muodostui 0,53 rapua/mertayö, mikä on samaa tasoa koeravustuksen kanssa. Vuonna 2011 suoritettujen koeravustustulosten perusteella joessa esiintyy koko joen matkalla rapua, mutta kantaa voidaan pitää heikkona. Eurajoen neljän koealan koeravustukset tuottivat saaliiksi yhteensä 103 täplärapua. Yhtään jokirapua ei saatu saaliiksi. Mertamäärään suhteutettuna ravustuksen yksikkösaaliiksi muodostui 0,518 rapua/mertayö, mikä ilmentää heikkoa rapukantaa. Eniten rapuja saatiin joen ylimmältä koealalta (Kauttuankoski, niska-alue) ja vähiten Paneliankoskelta. Kaikilla osaalueilla havaittiin rapurutollisia yksilöitä. Merkille pantavaa on, että rapujen kokojakauma on suuriin yksilöihin painottunut. Pieniä alle 8,5 cm pituisia yksilöitä saatiin erittäin vähän saaliiksi. Pienten yksilöiden vähyys saattaa olla merkki lisääntymishäiriöstä. Rapujen lisääntymisvaihe sekä poikasvaihe ovat herkkiä vedenlaadussa tapahtuville muutoksille. On tosin huomioitava, että ravustuskin muokkaa rapukannan kokojakaumaa. Yleensä ravustus kohdentuu suuriin yli 10 cm pituisiin yksilöihin. Tällä hetkellä ravustus näyttäsi Eurajoessa olevan vähäistä, joten suuria yksilöitä ei ole poistettu rapukannasta. Sähkökalastustulosten perusteella Eurajoen kalataloudellinen tila on parantunut vuosikymmenten aikana. Virtavesien tilaa kuvaavien avainkalalajien (taimen, kivisimppu ja kivennuoliainen) määrät ovat kasvaneet. On tosin huomioitava, että vuonna 2011 edelleenkään näiden lajien tiheydet eivät ole tasolla, joka kuvaisi vesistön hyvää ekologista tilaa. Esimerkiksi kivisimppuja tavataan vielä harvakseltaan Eurajoen koskissa. Sähkökalastamalla on saatu vain vähän kivisimppujen ja kivennuoliaisten pieniä poikasia saaliiksi. Pienten poikasten vähäinen määrä saattaa ilmentää samanlaista lisääntymishäiriöitä mitä ravussa näyttäisi olevan havaittavissa. Vuonna 2011 saatiin sähkökalastamalla saaliiksi ennätysmäärä meritaimenen poikasia Eurajoen koskialueilta. Suurin osa saaduista yksilöitä oli pituutensa (yli 15 cm) ja ulkoisten merkkien perusteella istutettuja yksilöitä. Sähkökalastuksilla saatiin vain yksi 0+ ikäinen meritaimenen poikanen saaliiksi. Tämä yksilö on peräisin joko luontaisesta lisääntymisestä tai istutuksista jotka on tehty vastakuoriutuneilla poikasilla. Sähkökalastuksilla ei saatu havaintoja muista lohikaloista. Sähkökalastustulokset osoittavat, että vaelluskalojen lisääntyminen on edelleen vähäistä Eurajoessa. Sekä kalastustiedustelun saalistietojen että sähkökalastustulosten mukaan Eurajoen vaelluskalakannat eivät ole vahvistuneet vielä sille toivotulle tasolle. Vaelluskalojen heikon luontaisen lisääntymisen takana saattaa olla merestä nousevien emokalojen vähyys tai Eurajoessa aika-ajoin ilmenevät vedenlaadun ongelmat, jotka heikentävät lisääntymistä ja pienten poikasten elinmahdollisuuksia. Eurajoen suurimmiksi kalastushaitoiksi kalastajat ilmoittivat maatalouden ja teollisuuden jätevedet. Näiden vaikutus ilmenee Eurajoessa rehevyyshaitan nousuna ja vesikasvillisuuden lisääntymisenä. Vastaajien vapaamuotoisissa kommenteissa nousee toistuvasti ilmi Eurajoen yläosalla toimivien jäte- 39 vesipuhdistamojen ongelmatilanteet, mistä johtuen Eurajokeen tulee satunnaispäästöä. Vastaajien mukaan satunnaispäästöt heikentävät vesistön käytettävyyttä ja kalastuksellista arvoa. Eurajoen salmessa suurimmaksi kalastushaitaksi nousee puolestaan merimetsot. Myös hylkeen koetaan haittaavan alueen kalastusta. Eurajoen tavoin myös Eurajoensalmessa rehevyyden noususta aiheutuvat haitat haittaavat alueen kalastusta. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Limnologi, MMM Heikki Holsti Hyväksynyt: Toiminnanjohtaja TIEDOKSI: Jukka Mattila Liite 1. Eurajoen kalataloudellisen velvoitetarkkailun sähkökalastus- ja koeravustusalat sekä tarkempi havaintokartta vuonna 2011. sala Eurakosken sähkökalastusala ja koeravustusalat Eurakosken sähkökalastusala ja koeravustusalat Kunnostettu osa Kalatie Paneliankosken sähkökalastusala ja koeravustusalat Saharinkosken sähkökalastusala ja koeravustus Irjanteenkosken sähkökalastusala ja koeravustus Suutalankosken sähkökalastusala Nolponkosken sähkökalastusala yli ön jo ki Saharinkosken säännöstelypato ja kalatie Kyytämäen Panelian säännöstelypato pohjapato ja kalatie Irjanteenkoski Tiironkoski i sk o i ik sk n i o k s on Ma p l No Pappilankosken pato ja kalatie Olkiluodon Veden vedenottopaikka ki s o nk a al ut u S i sk o k lan i pp Pa Kö Saharinkoski Harolankosken pato Lammisuo Lammisuo Paneliankoski Eurakoski Rauman Veden vedenottopaikka Kahalansuo Kahalansuo Nousueste Juv ajo ki = KUORMITUKSEN PURKUPAIKKA = VEDENOTTOPAIKKA Turajärvi = KOSKIALUE JVP- Eura = NOUSUESTE = ENTINEN NOUSUESTE, EI RAJOITA NYKYISIN KALAN LIIKKUMISTA 0 5 kilometriä 10 EURASSUO EURASSUO Kauttuankoski Fortum Power and Heat Oy Säkylän kunta ja Lännen Tehtaat Kauttuankosken säännöstelypato Liite 2. Kalastustiedustelulomake 2011. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. www.kvvy.fi/kalastustiedustelut Arvoisa vastaanottaja Olemme saaneet tehtäväksi selvittää Eurajoen ja Eurajoensalmen vapaa-ajankalastusta vuonna 2011 ja pyydämme siihen apuanne. Tiedustelu liittyy Eurajoen jätevesikuormittajien kalataloudellisten vaikutusten tarkkailuun. Keräämme tietoa tarkkailualueen kalastajamääristä, pyydysten käytöstä, saalismääristä ja alueella havaituista kalastusta haittaavista tekijöistä. Kysymykset ovat kotitalouskohtaisia. Merkitkää lomakkeen karttaan pääasiallinen kalastuspaikkanne rastilla. Pyrimme saamaan kokonaiskuvan alueen kalastuksesta vuonna 2011. Siksi teidänkin vastauksenne on meille tärkeä, vaikka saaliinne olisivat olleet vähäisiä tai taloutenne ei olisi kalastanut lainkaan tutkimusalueella vuonna 2011. Jälkimmäisessäkin tapauksessa vastatkaa ensimmäiseen kysymykseen ja palauttakaa lomake. Kalastustiedustelu toteutetaan joka kolmas vuosi. Kyselylomake on lähetetty satunnaisesti valituille Euran ja Eurajoen kuntien kotitalouksille. Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00521 HELSINKI. Vastauksenne käsitellään luottamuksellisesti, eikä tietoja luovuteta ulkopuolisille. Olkaa hyvä ja palauttakaa lomake 25.4.2012 mennessä oheisella palautuskuorella, jonka postimaksun olemme jo suorittaneet. Kiitämme avustanne ja annamme tarvittaessa lisätietoja työstämme ja tästä selvityksestä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (03) 2461 111 1 Kalastiko joku taloutenne jäsenistä Eurajoella tai Eurajoensalmessa vuonna 2011? Merkitkää vastauksenne rastilla. Kyllä kalasti ja sai saalista Kyllä kalasti, mutta ei saanut saalista Ei kalastanut lainkaan vuonna 2011. Jos teillä on kokemuksia alueella esiintyvistä kalastushaitoista, arvioikaa niiden vakavuutta (kohta 7). 2 Talouteemme kuului ____ henkilöä, joista kalastukseen osallistui ___ henkilöä vuonna 2011. 3 Vastaisitko tähän tiedusteluun mieluimmin internetissä, jos tämä olisi mahdollista? En Kyllä 4 Mihin kalastusoikeutenne perustui? omistajan lupaan suulliseen lupaan lääninkohtaiseen viehekorttiin kalastuskunnan lupaa olen alle 18-vuotias olen yli 64-vuotias Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry PL 265, 33101 TAMPERE www.kvvy.fi info@kvvy.fi jokamiehenoikeuteen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. www.kvvy.fi/kalastustiedustelut 5 Arvioikaa alla olevaan taulukkoon taloutenne yhteenlaskettu saalis tutkimusalueelta vuonna 2011. Merkitkää saalis perkaamattomina kiloina ja ilmoittakaa jonkun muun talouden kanssa yhdessä pyydetystä saaliista vain oman taloutenne osuus. Arvioikaa myös käyttämienne pyydysten ja pyyntipäivien lukumäärät. Verkot alle 27 mm Verkot 27-35 mm Verkot 36-45 mm Verkot 46-60 mm Verkot 61-80 mm Katiskat ja merrat Verkot Rysät yli 80mm Yhden verkon pituus (m) Pyydysten lukumäärä kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Pyyntivuorokausia vrk vrk vrk vrk vrk vrk vrk vrk Hauki kg kg kg kg kg kg kg kg Ahven kg kg kg kg kg kg kg kg Särki kg kg kg kg kg kg kg kg Lahna kg kg kg kg kg kg kg kg Säyne kg kg kg kg kg kg kg kg Toutain kg kg kg kg kg kg kg kg Sulkava kg kg kg kg kg kg kg kg Turpa kg kg kg kg kg kg kg kg Siika kg kg kg kg kg kg kg kg Made kg kg kg kg kg kg kg kg Silakka kg kg kg kg kg kg kg kg Turska kg kg kg kg kg kg kg kg Kampela kg kg kg kg kg kg kg kg Lohi kg kg kg kg kg kg kg kg Taimen kg kg kg kg kg kg kg kg Kirjolohi kg kg kg kg kg kg kg kg Sorva kg kg kg kg kg kg kg kg Kuha kg kg kg kg kg kg kg kg Kuore kg kg kg kg kg kg kg kg Muu kala, mikä kg kg kg kg kg kg kg kg Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry PL 265, 33101 TAMPERE www.kvvy.fi info@kvvy.fi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. www.kvvy.fi/kalastustiedustelut 6 Arvioikaa tähän taulukkoon taloutenne saalis (sisältää otetut ja vapautetut kalat) ja pyynti kyseisillä välineillä vuonna 2011. Erittele tummenetulle aluellee vapautettujen lohikalojen saalis (kg). Ilmoittakaa vapapyynnissä käytössä olleiden vapojen ja pyyntipäivien lukumäärät. Ajosiimat Iskuym. koukut Muut siimat Heittovapa Vetouistelu Perhovapa Onki ja pilkki Muu pyydys, mikä? Koukkuja (kpl) siimassa kpl kpl Pyydysten lukumäärä kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Pyyntivuorokausia vrk vrk vrk vrk vrk vrk vrk vrk Hauki kg kg kg kg kg kg kg kg Ahven kg kg kg kg kg kg kg kg Särki kg kg kg kg kg kg kg kg Lahna kg kg kg kg kg kg kg kg Säyne kg kg kg kg kg kg kg kg Toutain kg kg kg kg kg kg kg kg Turska kg kg kg kg kg kg kg kg Turpa kg kg kg kg kg kg kg kg Kuha kg kg kg kg kg kg kg kg Made kg kg kg kg kg kg kg kg Kuore kg kg kg kg kg kg kg kg Siika kg kg kg kg kg kg kg kg Taimen kg kg kg kg kg kg kg kg Lohi kg kg kg kg kg kg kg kg Kirjolohi kg kg kg kg kg kg kg kg Vapautettu siika kg kg kg kg kg kg kg kg Vapautettu taimen kg kg kg kg kg kg kg kg Vapautettu kirjolohi kg kg kg kg kg kg kg kg Vapautettu lohi kg kg kg kg kg kg kg kg Muu kala, mikä kg kg kg kg kg kg kg kg Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry PL 265, 33101 TAMPERE www.kvvy.fi info@kvvy.fi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. www.kvvy.fi/kalastustiedustelut 7 Mitkä seuraavista tekijöistä kokemuksenne mukaan haittasivat kalastusta tutkimusalueella vuonna 2011. Ei haittaa 1 Ilkivalta . . . 2 Asutusjätevedet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Kalankasvatuksen jätevedet 4 Maatalouden jätevedet . . . . . . . . 5 Teollisuuden jätevedet . . . . . . . . 6 Kalastuslupien hankkimisen vaikeus . . . . 7 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet . . . . . . 8 Kalojen makuvirheet 9 Levähaitat . . . . . . 10 Kalastajien runsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Seisovat pyydykset vedessä (esim. rysät ja verkot) 12 Jokivesi likaa pyydyksiä . . . . . . . 13 Levät likaavat pyydyksiä. . . . . . . . 14 Pohjien liettyminen . . . . . . . . . 15 Merimetsot. . . . . . . . . . . 16 Rehevöityminen . . . . . . . . . . . 17 Roskakalojen runsaus . . . . . . . . 18 Vesikasvillisuuden lisääntyminen . . . . . 19 Saalislajisto ei vastaa toiveita . . . . . . 20 Vesiliikenne . . 21 Vesirakentaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Vedenpinnan korkeuden vaihtelu 23 Hylkeet . . 24 Turvetuotanto . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Muu haitta, mikä?________________________ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry PL 265, 33101 TAMPERE www.kvvy.fi info@kvvy.fi Vähäinen haitta Kohtalainen haitta Huomattava haitta En osaa arvioida Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. www.kvvy.fi/kalastustiedustelut 8 Arvioikaa alla oleviin taulukoihin ruokakuntanne rapu- ja nahkiaissaalis lukumäärinä tutkimusalueelta vuonna 2011. Älkää ilmoittako vapauttamienne yksilöiden lukumääriä. Arvioikaa myös kuinka monena päivänä ravustitte tai pyydystitte nahkiaisia. Ravustus Eurajoessa Merta Haavi Muu pyydys Pyyntikertojen lukumäärä (kpl) kpl kpl kpl Pyydysten lukumäärä (kpl) kpl kpl kpl Rapu (kpl) kpl kpl kpl Täplärapu (kpl) kpl kpl kpl Emme ravustaneet lainkaan Eurajoessa. Nahkiaisten pyynti tutkimusalueella Nahkiaismerta Lippo Muu pyydys Pyyntikerrat (kpl) kpl kpl kpl Pyydysten määrä (kpl) kpl kpl kpl Nahkiainen kpl kpl kpl Emme pyytäneet lainkaan nahkiaisia tutkimusalueella. 9 Tässä voitte kertoa lisätietoja tutkimusalueella havaitsemistanne muutoksista kalakannoissa tai kalastukseen vaikuttavissa olosuhteissa. Tähän voitte kommentoida myös kaloissa havaittuja maku- tai hajuvirheitä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry PL 265, 33101 TAMPERE www.kvvy.fi info@kvvy.fi Kirkkotie (2170) joe ns n iro Irjanteenkoski i sk ko i sk ko Ti Eu i sin Ma ki KIUKAINEN PANELIA Eurakoski ki os Pappilankoski nk la a ut Nousueste Su (8) ki Eu r ntie alla ) Turajärvi aj ok i (43 RAUMA ajo rjav Ju v um Ra Ha tie an Paneliankoski oki os nk po ra j ok i Harolankosken pato nj yliö Kö EURAJOKI l No jo ki Saharinkoski alm i Kö yli ön Eur a Köyliönjärvi Eurantie (52) LAPPI Kauttuankoski 0 3,5 kilometriä EURA 7 Pyhäjärvi Liite 3. Kalastustiedustelun kalalajikohtaiset kokonaissaalisarviot pyydystyypeittäin eri osaalueilla vuonna 2011. Pyhäjärvi-Eurakoski, 2011,kokonaissaalisarvio (kg) Katiskat ja merrat Isku- ym. koukut Taimen Taimen vap. Kirjolohi vap. Hauki 41 8 Lahna 8 Säyne Särki 106 Ahven 41 Yhteensä 195 8 Eurakoski- Pappilankoski, 2011,kokonaissaalisarvio (kg) Katiskat ja merrat Heittovapa Siika Taimen 2 Hauki 156 429 Lahna Säyne Särki 97 8 Made 16 Ahven 212 72 Kiiski Yhteensä 481 512 Pappilankoski-Eurajoen suu, 2011,kokonaissaalisarvio (kg) Katiskat ja merrat Heittovapa Taimen vap. 2 Hauki 190 Lahna Särki 42 Ahven 209 33 Yhteensä 251 225 Heittovapa 16 16 Vetouistelu 154 203 4 8 77 272 8 215 Vetouistelu Onki ja pilkki 12 24 126 179 81 333 8 33 301 16 1 049 Vetouistelu Onki ja pilkki 53 24 77 83 75 91 248 Onki ja pilkki Muu pyydys 4 12 33 4 277 337 668 Muu pyydys 24 24 Perhovapa 203 1 8 211 1 Yhteensä 16 16 4 622 41 8 391 472 1 570 Yhteensä 12 2 735 203 81 439 16 594 16 2 099 Yhteensä 2 243 83 116 358 802 Eurajoensalmi, 2011,kokonaissaalisarvio (kg) Verkot alle 27 mm Verkot 27 - 35 mm Verkot 36 - 45 mm Verkot 46 - 60 mm Verkot 61 - 80 mm Siika 167 42 268 251 Siika vap. Silakka 335 837 8 Taimen 42 50 50 Taimen vap. Lohi Kirjolohi 25 17 Kuore 167 Hauki 42 46 59 Lahna 42 42 167 Säyne Särki 84 117 Made 84 Kuha 13 Ahven 251 50 84 Kiiski 84 Yhteensä 586 1 548 318 485 485 Heittovapa 3 3 Vetouistelu 33 8 13 33 506 33 17 41 222 8 42 871 92 Onki ja pilkki Yhteensä 33 763 3 1 180 42 226 17 17 13 75 24 192 685 189 440 16 16 911 1 129 84 62 772 1 422 84 2 004 6 390 EURAJOEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011 Heikki Holsti 2012 JAKELU: VAPO Oy JVP-Eura Fortum Power and Heat Oy Säkylän kunta, Köörnummen jätevedenpuhdistamo Lännen Tehtaat Oyj Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalousryhmä (2 kpl, sähköisesti) Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta Euran ympäristönsuojeluviranomainen Eurajoen ympäristönsuojeluviranomainen Eurajoen-Lapinjoen kalastusalue, isännöitsijä Raumanmeren kalastusalue, isännöitsijä Pyhäjärven kalastusalue, isännöitsijä
© Copyright 2024