Sisällysluettelo
Kulttuuritoiminnan toimintatilat työryhmän raportti Sisällysluettelo Iitin kulttuuritoiminnan toimintatilat....................................................................................................2 1. Nykyiset kunnan omistamat toimintatilat....................................................................................3 1.1 Kirjasto..................................................................................................................................3 1.2 Ravilinna...............................................................................................................................4 1.3 Kylätalo.................................................................................................................................5 1.4 Museonmäen alue.................................................................................................................6 1.5 Karralan kotiseututalo...........................................................................................................7 1.6 Hiidenvuori...........................................................................................................................8 1.7 Tori........................................................................................................................................9 1.8 Koulut....................................................................................................................................9 2. Muut kulttuuritoimintatilat kunnassa.........................................................................................10 2.1 Kylätalot, seuraintalot ja muut kylätilat..............................................................................10 2.2. Muut tilat............................................................................................................................11 3. Kulttuuritoimijoiden tilatarpeet.................................................................................................12 3.1 Iitin Kansalaisopisto............................................................................................................13 3.1.1 Tuleva tarve.................................................................................................................13 3.1.2 Kansalaisopiston ehdotuksia.......................................................................................14 4. Kulttuuritoiminnan toimintatilat -työryhmän johtopäätökset....................................................15 4.1. Kulttuuritoiminnan tilat -työryhmän ehdotukset:..............................................................15 289 / 8320 / 2011 Kirjasto- kulttuurilautakunta 14.5.2012 § 16 Kunnanhallitus 2.7.2012 § 182 2/15 Iitin kulttuuritoiminnan toimintatilat Iitin kuntastrategiaan kuuluu ajatus siitä, että Iitti tunnetaan vahvasta kulttuuristaan. Iitin kunnanvaltuusto hyväksyi juhlakokouksessaan 23.2.2010 Iitin kunnan kulttuuritoiminnan kehittämissuunnitelman. Suunnitelman mukaan jotta kulttuuritoimintaa pystytään kehittämään, toiminnoille tulee varmistaa toimintatilat. Kunnanjohtaja teki aloitteen työryhmän perustamisesta kulttuuritoiminnan toimintatilojen ja tarpeiden kartoitusta varten. Kirjasto-kulttuurilautakunnan kokouksessa 11.10.2011 päätettiin perustaa työryhmä kartoittamaan Iitin kunnan kulttuuritoimintatiloja ja tilatarpeita. Työryhmään kutsuttiin tekninen johtaja, kansalaisopiston rehtori, koulutoimen johtaja, kirjasto-kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, Iitin Musiikkijuhlayhdistyksen puheenjohtaja ja kirjasto-kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja. Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa nykyiset toimintatilat, ja tilatarpeet sekä toimintojen kehittämisnäkymät ja tulevat tilatarpeet. Työryhmä kokoontui 2011-2012 kolme kertaa. Ensimmäisessä kokouksessa määriteltiin, että työryhmä keskittyy kunnan omistamiin toimintatiloihin ja kartoitettiin nykyisiä toimintatiloja. Toisessa kokouksessa kartoitettiin kulttuuritoimijoiden, lähinnä järjestöjen, toimintatilatarpeita. Tilatarpeista tehtiin pienimuotoinen kysely kulttuurijärjestöille. Kolmannessa kokouksessa keskusteltiin työryhmän raporttiluonnoksesta ja työstettiin sitä edelleen sekä kuultiin asiantuntijana Laura Mikkolaa. Kulttuuritoiminnan toimintatila ymmärretään tässä raportissa laajasti eli esimerkiksi tori, Hiidenvuori ja kesäteatteri käsitetään toimintatilaksi. Työryhmä keskittyi kulttuurin toimintatiloihin ja selvityksessä rajattiin ulkopuolelle esimerkiksi liikunta- ja nuorisopalveluiden toimintatilat. Muiden tahojen omistamia kulttuuritoimintatiloja mainitaan raportissa. 3/15 1. Nykyiset kunnan omistamat toimintatilat 1.1 Kirjasto Kuva: Hasa Tuomisaari Tila: Iitin kirjastorakennus sijaitsee Kausalan keskustassa keskeisellä paikalla. Rakennus on valmistunut vuonna 1992 ja vihitty käyttöön 1993. Kirjastoon on saneerattu monitoimitila entisen käsikirjaston tilalle. Tekniset tiedot: Rakentamisvuosi: 1992 Huoneistoala: 871 m2 Tilavuus: 5200 m3 Yleisökapasiteettia ei ole määritelty Käyttö: Iitin kunnankirjasto tarjoaa kirjasto- ja tietopalveluja kuntalaisille ja kunnan kulttuuripalvelut toimivat kirjastosta käsin. Monitoimitilassa on mahdollista pitää kokouksia, opetustuokioita, kokoontumisia, pienimuotoisia tapahtumia ja taidenäyttelyitä. Kirjastossa on myös satuhuone, jota voidaan käyttää pienimuotoisiin tapahtumiin ja itse kirjastotilassa voidaan järjestää tapahtumia. 4/15 1.2 Ravilinna Kuva: Hasa Tuomisaari Tila: Ravilinna on kunnan liikuntakeskus Kausalassa. Ravilinnaan on tulossa mittava saneeraus. Tekniset tiedot: Rakentamisvuosi: 1943-44 Peruskorjaus/laajennus: 1984 Huoneistoala: 3.580 m2 Tilavuus: 21.270 m3 Yleisökapasiteetti: Ravilinnasali 300 henkilöä, Liikuntasali 400-500 henkilöä Käyttö: Ravilinna on kunnan harvoja talvitoimintapaikkoja. Tiloista löytyvät monipuoliset puitteet liikunnan harrastamiseen, mutta myös teatteritila, ravilinnasali, jossa esitetään elokuvanäytöksiä, pidetään konsertteja, juhlia yms. Ravilinnasalia käyttävät myös esimerkiksi kansalaisopiston liikuntaryhmät. Ravilinnasalin yhteydessä on myös keittiö ja tila, jossa järjestetään kahvituksia yms. Liikuntasalin yleisökapasiteetti on suurempi, mikä mahdollistaa hiukan isommat tilaisuudet, mutta tila on suunniteltu ja tarkoitettu liikuntakäyttöön. Muuta: Ravilinnan teatterisali kunnostetaan saneerauksen yhteydessä. Ravilinnasalin ulkoasu tulee säilyttää saneerauksessa samanlaisena, koska rakennus on suojelukohde. Talotekniikka ja tekniikkaa uusitaan ja ravilinnan keittiö saneerataan jakelukeittiöksi. Salin akustointi ei ole täällä hetkellä hyvä, mutta vaatimuksia akustoinnille asettaa tilan käyttö erilaisiin tarkoituksiin. Tilan akustoinnin parannus on mukana saneeraussuunnitelmassa. Isommat tapahtumat ja nimekkäät esiintyjät vaativat isommat tilat kuin esimerkiksi Ravilinna on. 5/15 1.3 Kylätalo Kuva: Hasa Tuomisaari Tila: Kirkonkylän Kylätalo, entinen kesäkahvila, sijaitsee Iitin Kirkonkylässä. Rakennus on siirretty paikoilleen Jaalasta vuonna 1860. Tekniset tiedot: Rakennus hankittiin Kirkonkylän kansakoulurakennukseksi 1860 -luvun lopulla. Alunperin rakennus oli Jaalan Poterin talon iso päärakennus. Rakennus on saneerattu vuosina 1991/2006 Huoneistoala: 325 m2 Tilavuus: 1530 m3 Yleisökapasiteettia ei ole määritelty Käyttö: Taiteilijoilla on ollut kesäkausina kahden viikon näyttelyjaksoja Kylätalon näyttelytilassa ja iittiläiset yhdistykset ovat perinteisesti pitäneet kesäkahvilaa yhdistyksen voimin kesän aikana. Kunta on palkannut kesäkaudeksi työllistämisvaroin kahvilaemännän. Järjestöjen ylläpitämä kesäkahvilatoiminta alkoi vuonna 1989. Kylätalossa toimii tällä hetkellä myös Värikeskus ja kesäisin Iitin Käsityöläisten ylläpitämä käsityökauppa Suvipuoti. Kylätalon kävijämäärä kesäisin on ollut noin 20 000 henkeä. Kahvilatoiminta on iittiläisille järjestöille tärkeä pr -keino ja varojenkeruutapa. Kesäkahvilatoiminta on ollut mainio keino aktivoida yhdistyksiä toimimaan ja toimii omalla tavallaan kunnan avustusmuotona järjestöille. Kylätalossa järjestetään talvikaudella myös joitain kansalaisopiston kursseja. Muuta: Kunnan kulttuuritoimen järjestämä toimintakausi toukokuun alusta elokuun loppuun on rajallinen. Taidenäyttelytila on aika ahdas ja siellä ei ole esimerkiksi taideteosten vartiointia. Järjestöjen ylläpitämässä kahvilatoiminnassa on kuitenkin vaaransa mm. hygieniasäännösten noudattamisen suhteen. Kirkonkylän Kylätalon miljöö on ainutlaatuinen ja se on Iitin kunnan parhaita pr-paikkoja kävijämäärällään. 6/15 1.4 Museonmäen alue Kuva: Hasa Tuomisaari Tila: Iitin kotiseutumuseo sijaitsee Iitin Kirkonkylässä vanhassa viljamakasiinissa, joka lienee rakennettu 1830. Kotiseutumuseo on perustettu vuonna 1957. Tekniset tiedot: Rakennuksen pinta-ala: 153 m2 Tilavuus: 659 m3 Yleisökapasiteettia ei ole määritelty Museoalueelle ei ole määritelty yleisökapasiteettia. Sallittu yleisömäärä riippuu tapahtuman turvallisuussuunnitelmasta Käyttö: Museo on ollut avoimena kesäisin. Kävijämäärä on ollut noin 200-300 henkeä. Museolla olisi mahdollista järjestää pienimuotoisia teematapahtumia. Muuta: Museossa on hyvä perusnäyttely, jota ei ole uudistettu useampaan vuoteen. Iitin Harrastajateatterin kanssa on tehty yhteistyötä niin, että teatterilipulla on päässyt ilmaiseksi tutustumaan kotiseutumuseoon. Samoin museon aukioloajat on sovitettu teatteriesitysten mukaan. Näillä toimenpiteillä on pyritty saamaan museon kävijämäärä nousuun. Kotiseutumuseo on potentiaalinen ympäristö perinnekulttuurin esiintuomiseen ja esimerkiksi koululaisten perinnekasvatukseen. Kotiseutumuseon varastoesineet on varastoitu kylmiin varastoihin museon pihapiirissä sijaitsevaan aittaan ja riiheen sekä nk. uuden kunnantalon alakerrassa sijaitsevaan väliaikaiseen varastotilaan. Kunnantalon alakerran kellaritila on ahdas, sen lämpö- ja kosteusolosuhteet vaihtelevat jonkin verran ja siellä säilytetään kunnan muuta tavaraa museoesineiden lisäksi. Kotiseutumuseo tarvitsisi pysyvän lämpimän varastotilan. Tila: Kesäteatteri sijaitsee Iitin Kirkonkylässä kotiseutumuseon pihapiirissä. Alkuperäinen katsomo rakennettiin 1990 ja vuonna 2000 saatiin nykyinen katsomo, lipunmyynti ja esiintymislava. Muita rakennelmia on tehty myöhemmin. Käyttö: Kesäteatteritoiminta, jonka yleisömäärä on ollut 1800-3700 kesän aikana. Kesällä 2011 tila toimi myös Iitin Musiikkijuhlien puffet -tilaisuuden tapahtumapaikkana. Tällä hetkellä katsomoon mahtuu noin 240 katsojaa, lisäpenkeillä 400. 7/15 Mikäli katsomo olisi katettu, käyttöä olisi todennäköisesti enemmän ja kattamalla esiintymislava tilaa voitaisiin mahdollisesti käyttää konserttikäytössä. Muuta: Iitin Harrastajateatterin esitykset ovat erittäin suosittuja, mutta esityspaikka on säille altis. Katos voisi lisätä kävijämäärää ja ehkä mahdollistaa kesäteatterin käyttämiseen esimerkiksi Iitin Musiikkijuhlilla. Tarpeen olisi myös katsomon laajentaminen. Kesäteatterin yleisön sosiaalitilat ovat todella surkeat eli museolla on vai yksi puucee, jonka kapasiteetti ei mitenkään riitä koko kesän teatteriyleisön käyttöön. Iitin Harrastajateatteri ry on saanut Iitin seurakunnalta luvan käyttää heidän wc -tilojaan siivousta vastaan, mutta ne wc:t sijaitsevat suhteellisen kaukana teatterilta. Museonmäen alueen parantamisesta on tehty kuntalaisaloite 1999, johon sisältyi mm. kahvila-, varasto- ja wc-tilojen rakentaminen, mutta hanke ei mahtunut vuoden 2000 investointiohjelmaan. Tuolloin kunta osallistui aloitteeseen sisältyneisiin katsomon rakentamistöihin ja -kustannuksiin. Kesäteatterin uudistamisesta on tehty Iitin Harrastajateatteri ry:n ja Iitin Musiikkijuhlayhdistys ry:n yhteinen aloite syksyllä 2011. Aloitteessa on mukana näyttämän lattian korjaaminen, lipunmyyntikojun kattorakenteen lisääminen, katsomon laajennus, katsomon kattaminen sekä näyttämön kattaminen. Kesäteatteritoiminta Iitissä on vilkasta, sillä harrastajateatteriyhdistys M. Hämärä ry:llä on ollut kesäisin näytöksiä Saukonkallion tanssilavalla. 1.5 Karralan kotiseututalo Kuva: Hasa Tuomisaari Tila: Karralan kotiseututaloksi nimetty vanha talo on todennäköisesti rakennettu alun perin 1700 –luvun lopulla. Se sijaitsee Iitin Kolisevan kylässä ja edustaa vanhaa iittiläistä talonpoikaisperinnettä. Rakennus kunnostettiin laajasti 1980 -luvun alussa. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu teki kotiseututaloon on 2008-2009 kuntokartoituksen ja korjaussuunnitelman. Ammattikorkeakoulun kanssa sovittiin kotiseututalon restauroimisesta oppilastyönä ja toteutuneena on pihapiirin kellarirakennuksen restaurointi. Kesän 2012 suunnitelmissa on varastorakennuksen katon uusiminen, jolloin vanha huopakatto vaihdetaan pärekatoksi. Käyttö: Karralan kotiseututalo on kunnan omistama kiinteistö, jonka Iitin kotiseutuyhdistys ry on vuokrannut. Kotiseutuyhdistys huolehtii talon ylläpidosta. Iitin kotiseutuyhdistyksen Karrala –toimikunta on aktivoitunut Karralan kunnostustarpeen myötä. Toimikunta on mm. 8/15 saanut rahoitusta Suomen kulttuurirahastolta kuvaelman tekemiseen kotiseututalolle. Karralan kotiseututalo on potentiaalinen ympäristö erilaisille tapahtumille, joissa voitaisiin tuoda esiin perinnekulttuuria. 1.6 Hiidenvuori Tila: Hiidenvuori sijaitsee niemeksi maatuneella Hiidensaarella ja sen huippu kohoaa yli 60 metrin korkeuteen Kymijoen pinnasta. Hiidenvuori on ollut perimätiedon mukaan muinaislinna. Tänä päivänä vuori on tunnettu maakunnallinen nähtävyys. Hiidenvuoren alueen omistaa Iitin kunta. Käyttö: Säännöllisiä yökonsertteja on järjestetty kesäisin vuodesta 1986 lähtien. Vuonna 2002 järjestelyvastuu konserteista siirtyi Iitin kunnan kulttuuritoimelta Iitin Musiikkijuhlayhdistys ry:lle. Hiidenvuoren alueelle ei ole määritelty yleisökapasiteettia. Sallittu yleisömäärä riippuu tapahtuman turvallisuussuunnitelmasta. Esimerkiksi Musiikkijuhlien yökonserttien sallittu yleisömäärä on noin 800 henkilöä. 9/15 1.7 Tori Tila: Kausalan tori sijaitsee keskellä Kausalan kylää, Tori on kunnostettu ja siellä on esiintymislava. Käyttö: Toritoiminnalla Iitissä on pitkä perinteet. Joka kuun ensimmäinen tiistai on tiistaitori ja kesäisin lauantaitorit sekä keskiviikon iltatorit. Toritapahtumien järjestämiseen on panostettu erityisesti vuosina 2008-2010 Tähtitaajamat -hankkeen myötä. Ohjelmallisia toreja on järjestetty lauantaisin ja keskiviikkoiltaisin. Torialueen yleisökapasiteettia ei ole määritelty. Sallittu yleisömäärä riippuu tapahtuman turvallisuussuunnitelmasta Muuta: Tavoitteena on, että ohjelmallisten toritapahtumien järjestämisestä vastaisivat ainakin osittain järjestöt ja kunta järjestää tietyt toritapahtumat, kuten kesä- ja jouluKausalan avajaiset. 1.8 Koulut Iitin kouluissa on juhla/liikuntasalit, joita käyttävät esimerkiksi kansalaisopiston ja vapaaaikapalveluiden liikuntaryhmät sekä urheiluseurat. Salin lisäksi harrastuskäytössä on koulujen musiikkiluokkia ja kuvataideluokkia. Koulujen tilojen käytöstä sovitaan koulujen rehtorien kanssa. Iitin lukiossa on auditorio esimerkiksi koulutustilaisuuksia varten ja sen yleisökapasiteetti on 160. Auditoriota on käytetty myös pienimuotoisissa konserteissa yms. 10/15 2. Muut kulttuuritoimintatilat kunnassa 2.1 Kylätalot, seuraintalot ja muut kylätilat Haaviston seuratalo sijaitsee Perheniemessä. Omistus on ilmeisesti vielä taloosuuskunnalla ja Etelä-Iitin Nuorisoseura on ehkä "hallitsijana". Haavistolla on järjestetty useana kesänä suositut Kylätanssit. Maakansan seuratalo sijaitsee Haapakimolassa, ja sen omistaa Maakansan Metsästäjät. Talon käyttäjänä on mm. kyläyhdistys. Lyöttilän Maamiesseuran talo sijaitsee Lyöttilässä ja sen käyttäjänä on mm. Kyläyhdistys, joka on saanut kunnan toimintatukea tilasta (kunnanhallitus). Yhteyshenkilö on Heli Nummila, heli.nummila@gmail.com Vuolenkosken seuratalon omistaa Vuolenkosken maamiesseura. Yhteyshenkilö on Jouko Forstadius, Kömmistöntie 287, 19160 HUUTOTÖYRY Mankalan Maamiesseuran talon omistaa Mankalan Seudun Maamiesseura. Yhteyshenkilö Aapo Metsäpelto, Mankalantie 556, 47490 MANKALA Säyhteen Seuratalon omistaa Seurojentalo Oy. Talon kunnosta ei ole tietoa (remontoitavana ainakin syksyllä 2011). Kymentaan Seuratalon omistaa Kymentaan Maa- ja kotitalousseura Säyhteen ent. Lomakeskuksella on kylätoimikunnan huoneet (yksityisen omistamat, myyntisopimuksen mukaisesti kyläyhdistyksen käytössä) Sääskjärven entinen koulu ns. vanhalla puolella, kunnan omistuksessa. Yhteyshenkilö Veltsu: 045 6316 963. Osa talosta on kansalaisopiston kudontatilana. Perheniemen ent. koululla, vanhalla puolella huoneita ja sali, joita kyläyhdistys "hallitsee". Omistaa Pirjo ja Erkki Holttinen. Kaukaan kylätila huoneita entisellä koululla, joita kyläyhdistys "hallitsee". Yhteyshenkilö Risto Lahtinen, Kurrintie 176 47490 HIISIÖ, omistaja yksityinen. 11/15 2.2. Muut tilat Perheniemen evankelisen opiston tilat, esimerkiksi kaksi salia: uuden puolen "tiilisali” ja vanhan puolen "puusalit" yläkerrassa. Sopivat tilat pienille konserteille ja tapahtumille. Radansuun Kartanohotellin uusi auditorio eli sali Vuolenkosken seurakuntatalo Rinnemaa-Säätiön Talasmäki, museomainen pikkutalo Kansantalo Seurakuntakeskuksessa järjestetään usein erilaisia konsertteja yms. tapahtumia. Iitin kirkko on Iitin Musiikkijuhlien konserttien pääpaikkana. 12/15 3. Kulttuuritoimijoiden tilatarpeet Työryhmä pyysi iittiläisiltä järjestöiltä ja kulttuuritoimijoilta kommentteja, toiveita ja terveisiä kulttuuritoiminnan tiloihin ja tilatarpeisiin. Iitin Käsityöläiset ry lähestyi keväällä 2010 kirjasto-kulttuurilautakuntaa kirjeellä, jossa he pohtivat mahdollisuutta hankkia ympärivuotinen myyntitila Kausalan keskustasta ja kysyivät, olisiko kunta kiinnostunut jakamaan yhdistyksen kanssa toimitilan, jossa kunnalla olisi galleria taidenäyttelyitä varten. Tällöin todettiin, että lähtökohtaisesti kunnan toiminnat ovat kunnan omissa tiloissa. Näyttelyitäkin varten Iitin kirjastoon saneerattiin vuoden 2011 alusta monitoimitila. Käsityöläisten tilatarve lienee edelleenkin olemassa ja yksityisissä liiketiloissa on pääsääntöisesti hyvin kallis vuokra. Aktiivinen Iitin Taideseura ry. toimii tällä hetkellä vuokratussa toimintatilassa osoitteessa Sahatie 13, ns. Pajalan tilassa, joka sijaitsee entisen pienteollisuustalon kolmannessa kerroksessa. Aikaisemmin talo oli kunnan omistuksessa, jolloin vuokra oli kohtuullinen, mutta nyt kun talo on yksityisen omistuksessa Iitin Taideseura ry maksaa paitsi moninkertaista vuokraa, myös tilan sähkömaksut, n. 180€/kk. Toimintatilan koko on 120 m2 ja se on sähkölämmitteinen tila, johon tulee vain kylmä vesi. Tila on niin kylmä talvella, että tammikuussa tilan käyttö voi olla mahdotonta. Katto on vuotanut. Tilassa olevat työkalut ja tarvikkeet ovat Iitin Taideseura ry:n omistuksessa ja Taideseura vuokraa tilaa ja laitteita Iitin Kansalaisopistolle (keramiikkaa, maalausta, askartelua) tuntivuokralla (3,50€/oppitunti). Iitin Taideseura ry:n mukaan Pajalan toimintatila on mahdollistanut sen, että esimerkiksi keramiikkaharrastus on noussut Iitissä huomattavasti niin taideseuralaisten kuin kansalaisopiston opiskelijoiden piirissä. Iitin Taideseura ry tarvitsee toimintatilaa, jonka koko on n. 100-150 m2 ja toiveina on, että tila olisi vuokraltaan kohtuullinen, helppokulkuinen, huoleton lattiamateriaaliltaan, voimavirralla varustettu, lämmin tila, jossa hajuhaitta ei häiritse naapureita. Kunta voisi olla tukemassa taideharrastajia toimitilaan kohdistuvan avustuksen myötä. Iitin Latu ry käyttää toimintatilanaan paljolti Veteraanimajaa sekä Pukkikankaan laavua ja kotaa. Tarvetta olisi varastotilalle. Useammalta järjestöltä tuli palautetta, että järjestöt tarvitsisivat kokoontumistilaa, jossa voi järjestää esimerkiksi kokouksia ja joka olisi käytössä illalla esimerkiksi niin, että järjestö voisi kuitata avaimet tilaan ja lukita tilan lähtiessään. Myös lämpimän varastotilan tarvetta on useammalla yhdistyksellä. Vapaita tiloja Iitissä on, mutta yksityisten tilavuokrat ovat melko suuria niin, ettei yhdistyksillä ole varaa niihin. Palautteena tuli myös, että koko Pohjois-Kymenlaaksosta puuttuu kunnollinen konserttitila, jollaiseksi riittäisi kunnollinen musiikkisali. Salin pitäisi olla hyvä puusali eli sellainen, joka toimii hyvin akustisen musiikin kanssa. Myös Musiikkijuhlat voisivat tarvita tällaista salia ja erityisesti kun Iitti on profiloitumassa kulttuurikunnaksi, tasokas sali on tarpeen. Hyvä sali lisäisi myös kulttuurimatkailua Iittiin. Oma konsertti-kulttuuritalo nostaisin Iitin imagoa ja profiilia kulttuuripaikkakuntana niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Iitin kulttuuritoiminnan tason olisi mahdollista nousta huomattavasti tilan myötä, sillä kulttuurin monitoimitalo mahdollistaisi kaikenlaisten konserttien järjestämisen, erilaiset konferenssit, työpajatoiminnan, näyttelyt, teatteriesitykset ja muut tapahtumat. Tilaa voisivat käyttää erilaiset toimijat, kuten järjestöt, kansalaisopisto, musiikkiopisto jne. Talon paikka on tärkeä eli jos mahdollista, sen tulisi sijaita luonnon läheisyydessä 13/15 esimerkiksi niin, että tilasta on näkymä vesistöön. Salin tulisi olla kooltaan riittävän suuri niin, että näyttämölle mahtuisi orkesteri (vähintään 175m²), ja katsomon olisi nouseva, kapasiteetiltaan noin 450-600 henkeä. Tilan tulisi mahdollistaa akustiikan ja valaistuksen puolesta sen mahdollisimman monipuolinen käyttö. Konserttisalin sijaintipaikkana voisi olla joko keskusta tai Kirkonkylä. Kirkonkylää puoltaisi se, että tällöin toimintatila olisi luonnonläheisellä ja kauniilla paikalla. Esimerkkejä vastaavista tiloista on esimerkiksi Kuhmossa, Mikkelissä ja Ylivieskassa. Kuhmossakin käyttö on ympärivuotista. Ylivieskan Akustiikka -salin kokonaiskustannukset olivat arviolta 5 miljoona euroa ja vuotuiset ylläpitokustannukset 350 000-400 000€. Sali toimii kulttuuritoimen talousarvion puitteissa ja sen käyttöaste on korkea. Kunnan olisi todennäköisesti mahdollista saada avustusta konserttisalin rakentamiseen. 3.1 Iitin Kansalaisopisto Iitin kansalaisopistolla on omana toimintatilana vain ns. Sääskjärven kudontatila entisellä Sääskjärven puukoululla. Toimintatila on kunnan omistama ja siitä tulee ns. sisäinen vuokra kansalaisopistolle. Muut käytössä olevat opetustilat ovat kunnan kouluilla ja Ravilinnassa iltaisin, kyläyhdistysten tiloissa, seurataloissa tai yksityistiloissa. 3.1.1 Tuleva tarve Tarpeet on pystytty toistaiseksi aika hyvin täyttämään. Puutetta on askartelutilasta tai – luokasta varastotilan kera. Koska Pajalan käyttö on rajallista, on tarvetta askarteluluokalle, jota voisi käyttää päiväsaikaan ja jossa olisi paikka ja käyttömahdollisuus posliininpolttouunille. Varastotilan puute estää usein koululuokkien käytön, koska koulut aina täyttävät omat varastonsa. Varastotilan puutteesta johtuen kansalaisopiston maalausryhmät eivät ole käyttäneet esim. koulujen luokkia, koska niihin ei voi jättää töitä kuivumaan. Posliininmaalareilla on samanlaisia tarpeita, mutta ne on tähän asti ratkaistu niin, että opettaja kuljettaa työt kuivumaan ja polttoon kotiinsa omalla autollaan, mikä on hankalaa. Posliininpolttouunista tulee yöajaksi hajuhaittaa. Muuten päiväaikaiselle posliiniryhmälle Ravilinnan luokka on ollut hyvä tila, tosin siellä ei ole varastoa. Musiikkiluokista Kausalassa tulee tulevaisuudessa pulaa. Käyttäjinä ovat kansalaisopisto, lasten musiikkileikkikoulut, musiikkikoulu ja –opisto sekä ehkä myös nuorisopalvelut. Tälläkin hetkellä harjoitusaikojen sovittelu on haasteellista. Tanssisalitilaa Iitissä ei juurikaan ole. Kunnollisessa salissa pitäisi olla seinäpeilit. Tanssiliikunta kaipaa jo nyt salitilaa. Kansalaisopiston liikunta- ja tanssiryhmät ovat erittäin suosittuja ja niistä isoja ryhmiä on 8 -10 kpl. Ryhmät joutuvat tällä hetkellä käyttämään Ravilinnan teatterisalia, joka on liian pieni tähän toimintaan ja jossa ei ole pukeutumistiloja. Pallopeliharrastajat vievät isommat salit ja pallopelejä ei voi siirtää teatterisaliin. Myöskään päiväajan käyttö ei ole muualla toistaiseksi mahdollista esim. eläkeläisryhmille, joita tulevaisuudessa on yhä enemmän. Jo nyt on nähtävissä eläkeikäisten ”liikuntabuumi”. Kunnollinen tanssisali voisi palvella samalla voimistelua, liikunnallisia tansseja, joogaa, yms. ja myös konserttisalina. 14/15 3.1.2 Kansalaisopiston ehdotuksia 1. Kunta ostaa tai vuokraa vanhoista kiinteistöistä esimerkiksi Kansantalon ja muuttaa sitä peruskorjauksessa siten, että salin näyttämön pää jaetaan pieniin musiikinharjoitteluluokkiin ja näyttämöosa jää suurimmaksi bändiharjoitustilaksi. Salin toinen pää tulee kuvataidetilaksi, jossa päätyseinän vieressä on huone posliinin ja keramiikan polttouuneille. Hallinnollisesti tila on kansalaisopiston tai kulttuurilautakunnan. Taideseura on yhteistyössä tilan kalustamisessa ja koneistamisessa kunnan kanssa, minkä kautta Taideseura saa hoitaakseen tilan käyttöasioita yhdessä kansalaisopiston kanssa. Ravintolan alaslasketun lattian kohdalle tulee yhdistysten arkistokaappihuone / toimistohuone ja keittiö ja muu osa ravintolasta jää yhdistysten ja tilojen käyttäjien kahvittelu- ja kokouskäyttöön. 2. Kunta rakentaa uudisrakennuksen Kansantalon viereen. Talossa on liikuntasali voimistelulle, tanssiliikunnalle, joogalle, eläkeläistansseille, boggialle, yms., joka on penkkivaraston avulla muutettavissa pieneksi konserttisaliksi. Tilassa on lisäksi soitinvarasto ja yleisötilat. Sijainti olisi erittäin hyvä ajatellen eläkeläisiä ja Kausalan keskustassa asuvia. Parkkipaikkoja tosin tarvitaan lisää. 15/15 4. Kulttuuritoiminnan toimintatilat -työryhmän johtopäätökset Selvityksen perusteella kulttuuritoimijat, järjestöt ja kansalaisopisto tarvitsevat toimintaansa toimintatilaa, varastotilaa ja kokoontumistilaa. Iitin kotiseutumuseo tarvitsisi pysyvän varastotilan kotiseutumuseon varastoiduille esineille. Kesäteatteritoiminnan toimintaedellytysten kannalta olisi tarvetta kattaa Museomäellä sijaitsevan kesäteatterin katsomo ja näyttämö. Kattaminen voi palvella myös Iitin Musiikkijuhlien tarpeita. Iitissä olisi tarvetta kunnolliseen konserttitilaan. Vanhat rakennukset eivät sovi toimintatilaratkaisuksi, koska esimerkiksi Harjulan kiinteistön ja vanhan neuvolan suhteen suunnitelmissa on purkaa molemmat ja niiden paikalle on kaavoitettu pienkerrostaloja. Kansantalon lunastaminen ei kannata, koska sen saneerauskustannukset nousisivat todennäköisesti suhteessa liian suuriksi. Konserttisalin suhteen ympärivuotisen ohjelman saaminen kulttuurin monitoimitaloon voi olla haastavaa. Mahdollinen konserttitila voisi olla myös kesäkäyttöön tarkoitettu katettu puurakennus sijoitettuna esimerkiksi Kirkonkylään. Tämä mahdollistaisi kesän konserttitoiminnan ja mahdollisesti myös teatteritoiminnan katetussa tilassa. Kulttuuritoimintatilan sijoittamista Kirkonkylään puoltaa Iitin kirkonkylän status valtakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena sekä valtakunnallisesti arvokkaana rakennetun kulttuuriympäristön alueena. Ympärivuotisen toiminnan kannalta toimintatilan sijainti Kirkonkylässä voi olla haasteellista. 4.1. Kulttuuritoiminnan tilat -työryhmän ehdotukset: 1) Museonmäen alueella sijaitsevan Kesäteatterin kunnostamista niin, että akuutit kunnostustoimenpiteet tehdään ennen tulevan kesän (2012) näytöskautta. 2) Kesäteatterin kattamisesta ja laajentamisesta tehdään selvitys ja kustannusarvio, joiden jälkeen hanketta esitetään tuleviin investointeihin. Samalla kartoitetaan saniteettitilojen parantamismahdollisuuksia. Mikäli konserttitila -hanke etenee niin, että tilaa ryhdytään tekemään kesäkäyttöön esimerkiksi Kirkonkylässä, kesäteatteritoiminta voi siirtyä samaan tilaan Museonmäeltä. 3) Monitoimitila/konserttisalihankkeesta tehdään tarvekartoitus ja selvitetään sen rakentamisen ja toiminnan edellytykset ja mahdollisuudet sekä mahdollinen rahoitus. Tarvekartoitus tehdään samaan aikaan Kesäteatterin kattamisen ja laajentamisen selvityksen yhteydessä. 4) Järjestötilojen suhteen selvitetään mahdollisuuksia vuokrata tai lunastaa jokin keskustassa sijaitsevista tyhjistä liikehuoneistoista kuten esimerkiksi Alkon vanha tila. Samalla selvitetään toimintatilamahdollisuuksia kansalaisopiston käyttöön. Kunnan omien kiinteistöjen kokoustilojen ja esimerkiksi koulutoimen käytössä olevien tilojen käyttömahdollisuudet selvitetään.
© Copyright 2024