IKAALISTEN SEURAKUNTA, VUOSIKERTOMUS 1.1. – 31.12.2010
IKAALISTEN SEURAKUNTA, VUOSIKERTOMUS 1.1. – 31.12.2010 YLEISKATSAUS Vuosi 2010 jää seurakunnan toiminnan osalta historiaan uuden etsinnän vuotena. Kevättalvella, helmikuun lopulla järjestimme ensimmäistä kertaa majataloillan Ikaalisten kirkossa. Osallistujia oli n. 250, joista moni oli alle 50 vuotias. Samoin aikuistyössä käynnistettiin yhteistyö Tampereen seurakuntayhtymän ja Tampereen alueen seurakuntien kanssa nuorten aikuisten toiminta. Aleksanterin kirkossa aloitettiin Uskonpuhdistus nimikkeen alla nuorten aikuisten illat, jotka vetivät 600-850 nuorta aikuista koolle. Myös Ikaalisista on ollut joukko nuoria aikuisia mukana. Seurakuntaan syntyi kaksi uutta nuorten aikuisten ryhmää. Lisäksi ns. olohuonetoiminta käynnistyi Olokololla. Merkittävä satsaus aikuistyöhön oli myös aikuis- ja lähetyssihteerin yhteinen tehtävä, jota hoitamaan kutsuttiin kokenut Kari Salo. Seurakunta käynnisti myös kesäkuussa 2011 Ikaalisissa järjestettävien Sanan Suvipäivien suunnittelun yhdessä Kansan Raamattuseuran kanssa. Pitkäaikaisen seurakuntapastorimme, rovasti Marketta Hannuksen jäätyä eläkkeelle, seurakunta sai kesäkuulla myös uuden papin, Riikka Hämäläisen, jonka vastuualueeksi tuli lapsi ja nuorisotyö. Myöhemmin syksyllä saimme viettää myös rovasti Timo Paattiniemen lähtöjuhlaa. Vuoden vaihteessa työnsä Kontupohjan seurakunnassa lopettivat myös Liisa ja Jorma Säde, joita Ikaalisten seurakunta on lähettänyt yhdessä muutamien muiden seurakuntien kanssa Karjalan työhön. Piia Rantakytö otettiin syksyllä keittäjä-siivoojan tehtävään, mikä merkitsi jo alkaneen tilapäisen työsuhteen vakiinnuttamista työalueilla. Kappalaisen virkaan valittiin Juha Aila. Syksyn seurakuntavaaleissa äänioikeus oli 16 vuotta täyttäneillä. Lukion tiloissa ollut äänestyspaikka vetikin n. 50 nuorta uurnille. Koulu antoi kiitosta seurakunnalle oppilaiden aktivoinnista demokraattiseen osallistumiseen. Työalat tekivät ansiokasta työtä, johon on suositeltavaa tutustua tarkemmin jäljempänä toimintakertomuksessa. Samoin on syytä kiittää valtuusto- ja neuvostokautensa päättäneitä luottamushenkilöitä hyvästä yhteistyöstä kuluneiden neljän vuoden aikana. Haikea oli tunnelma viimeisessä valtuuston kokouksessa, kun tiesimme pitkäaikaisen valtuutettumme, kahden kauden puheenjohtajan, Leena Mäkelän, luopuvan nyt luottamustoimesta ja samalla valtuuston puheenjohtajan tehtävästä. Loppuvuosi ositti jo, että seurakunnan taloudessa oli taantuman merkkejä näkyvillä. Alijäämäisen tilinpäätöksen tekeminen asettaa merkittäviä haasteita talouden ja toiminnan suunnitteluun jatkossa. Syksyllä viriteltiin myös uutta strategia työskentelyä 5-8 vuoden tähtäimelle. Virkojen ja tehtävien ollessa täytettynä seurakunnalla on hyvät edellytykset löytää uusi strateginen konsepti. Yksi tärkeä asia on yhteisöllisyyden kehittäminen eri muodoissaan. Tähän kategoriaan kuuluu erityisesti haasteet vapaaehtoistoiminnalle, jota seurakunta alkoi kehittää yhteistoiminnassa Kirkkohallituksen organisoimassa projektissa muutamien pilottiseurakuntien kanssa. Uutta ajattelua edustaa myös alueellinen yhteistyö ja siinä tapahtuva osaamisen jakaminen. Voimme siis katsoa luottavasti tulevaisuuteen. Esko Mattila, kirkkoherra HALLINTO Kirkkovaltuusto Jäsenet vuosina 2007 - 2010 (19 hlö): Alanen Margit, Kivikari Seija, Kortesluoma Tapio, Lammi Tiina, Löytämäki Matti, Majalahti Auli, Mansoniemi Juha, Marttila Hanna, Mäkelä Leena (puheenjohtaja), Niinimäki Jouko, Salo Kari, Salo Miikka, Sorjonen Leo, Talonen Tuula, Teuho Marja, Tuohitaival Irma, Vilppo Terttu, Ylä-Viteli Jarmo (varapuheenjohtaja) ja Åfelt Miika. Kirkkovaltuusto kokoontui vuoden aikana kolme (3) kertaa. Kirkkoneuvosto Jäsenet (7 hlö): Mansoniemi Juha, Majalahti Auli, Marttila Hanna, Mattila Esko (khra, puheenjohtaja), Salo Miikka, Sippola Sirpa ja Vilppo Terttu. Kirkkoneuvosto kokoontui vuoden aikana kymmenen (10) kertaa. Seurakunnan kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastus Jäsenet (4 hlö): Harjuntausta Tapani, Niinimäki Jouko, Saarela Reijo (puheenjohtaja) ja Skyttä Eino. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastuksia tehtiin vuoden aikana yksi. Vaalilautakunta Jäsenet (9 hlö): Juurijärvi Eeva-Liisa, Kortesluoma Tapio, Löytämäki Matti, Mansoniemi Juha, Mattila Esko (kirkkoherra), Salo Kari, Skyttä Eino (puheenjohtaja), Talonen Tuula ja Vilppo Terttu. Seurakuntavaalit käytiin marraskuussa varsinaisen vaalipäivän ollessa 14.11.2010 ja ennakkoäänestys 1.-5.11.2010. Vaalien valmistelua, vaalilaskentaa ja vaalien tuloksen hyväksymistä varten vaalilautakunta kokoontui yhteensä viisi (5) kertaan sekä lisäksi toimittamaan vaalitoimituksen varsinaisena vaalipäivänä. HENKILÖKUNTA Henkilöstö 31.12.2010 Pysyväisluonteinen henkilöstö - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikainen henkilöstö - kokoaikaiset - osa-aikaiset Yhteensä: Virat 13 13 Työsuht. Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä 8 1 21 1 5 1 1 1 1 10 23 7 16 1 16 Henkilöstömäärä vuoden vaihteessa on 23. Ikaalisten seurakunnassa oli virkoja vuoden lopussa 15, joista 13 on täytettynä. Virat: Kirkkoherra Kappalainen Seurakuntapastori Diakonissa, 2 kpl Kanttori Talouspäällikkö Toimistosihteeri, tal.tsto Toimistosihteeri, virasto Seurakuntapuutarhuri Seurakuntamestari Seurakuntamestari Vahtimestari-siivooja Nuorisotyönohjaaja, 2 kpl 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 21 1 täytettynä täytettynä täytettynä täytettyinä, toista virkaa vs. diakonissa hoitaa täytettynä, vs. kanttori hoitaa täytettynä täytettynä täytettynä täytettynä täytettynä ei täytettynä ei täytettynä täytettyinä 23 Työsuhteinen vakinaisluonteinen henkilöstö: Seurakuntaemäntä 100 % toistaiseksi voimassa oleva Keittäjä-siivooja, 2 hlö 100 % toistaiseksi voimassa olevat Kiinteistötyöntekijä 100 % toistaiseksi voimassa oleva Talonmies 42 % toistaiseksi voimassa oleva Lastenohjaaja, 4 hlö 100 % toistaiseksi voimassa olevat Aikuistyön sihteeri 100 % määräaikainen 31.12.2014 saakka Hautaustoimen kausityössä oli vuonna 2010 yhteensä 13 työntekijää erimittaisissa työsuhteissa kaudella 1.5. – 31.10.2010. Suntion kirkonpalvelustyössä sekä kiinteistön ylläpitotyössä oli kesäkaudella yksi työntekijä. Suntion vapaaviikonloppujen sunnuntain työt on hoidettu vapaaehtoistyöntekijöiden avulla. Vapaaehtoisia suntioita on seurakunnalla kolme. Kesäkaudella kirkko-oppaaksi palkattiin kaksi nuorta noin kolmen viikon jaksoille. Lisäksi keittiötoimi työllistää tarvittaessa tulevia tuntityötekijöitä tarpeen mukaan. Nuoriso- ja rippikoulutyössä oli kuluneena vuonna oman henkilökunnan lisäksi leirityössä nuorisotyöntekijä, leiriavustaja sekä leiri-isännät ja isoset. Ikaalisten kunnan kanssa on sopimus nuorisotyön jakamisesta siten että kunta korvaa vuosittain seurakunnalle 30 työpäivän kustannuksen. Sopimus on voimassa 1.8.2010 – 31.5.2011. Ikaalisten Kylpylä Oy:n kanssa on sopimus jossa kylpyläpapin tehtävistä korvataan seurakunnalle 10 % kappalaisen viran palkkauksesta. Osan tehtävistä hoitaa Kansan Raamattuseura, minne seurakunta tilittää osan saamastaan korvaussummasta. Seurakunnan palveluksessa olevat lähetystyöntekijät ovat toimineet Karjalan Kontupohjassa aina 31.10.2010 saakka, kunnes he eläköityivät ja työsuhde päättyi. Lähetystyöntekijöiden henkilöstökustannukset katetaan lahjoitusvaroin, sopimusseurakuntien talousarvioavustuksilla ja oman seurakunnan talousarviomäärärahoilla. Koko henkilökunnan työntekijäkokouksia pidettiin vuoden aikana 12. Tyky-toimintana henkilökunnalle on tarjottu työnantajan rahallisesti tukemia liikuntalippuja, hierontaa, jalkahoitoa ja hengellisen lehden tilaamista kotiin. Kuluneena vuonna oli mahdollisuus osallistua myös kuntotestaukseen. Työntekijöiden yhteinen tyky-matka toteutettiin Peurungan kylpylä- ja kuntoutuskeskukseen. Liikuntapäiviä pidettiin yksi ja lisäksi henkilökunta vietti yhteisen joulujuhlan. Työnantaja muistaa työntekijöitä merkkipäivinä, sekä palvelusvuosista. Työsuhderuokailu on järjestetty sopimusruokailuna, monipuolisella tarjonnalla, erityyppisiin ruokailupaikkoihin. Lisäksi työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon, joka sisältää lakisääteisten vaatimusten lisäksi perustason sairaanhoitopalvelut. Työterveyshuolto on ostettu Ikaalisten terveyskeskuksesta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu vuosille 2009 – 2013. Henkilökunta kävi työsuojeluhenkilöstön vaalit joulukuussa 2009 ja valitsi työsuojeluvaltuutetun sekä kaksi varavaltuutettua vuosille 2010 – 2013. Seurakunnan työsuojelupäällikkönä toimii virkansa puolesta talouspäällikkö, vaaleilla valittuna työsuojeluvaltuutettuna Arja Lähdekorpi ja varavaltuutettuina Raili Järvi ja Elisabeth Nyberg. Heistä koostuva yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Henkilökunnan keski-ikä 31.12.2010 oli 48 vuotta; edellisen vuoden vaihteessa 31.12.2009 oli keski-ikä 49 vuotta. Henkilökunnan ikäjakauma 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 2 45-49 50-54 2 1 1 0 25-29 30-34 35-39 40-44 55-59 60- Ikähaarukka VÄESTÖMUUTOKSET Seurakunnan läsnä oleva jäsenmäärä kertomusvuoden 2010 lopussa oli 6363 henkeä. Muutos edelliseen vuoteen oli -47 jäsentä. Seurakunnan läsnä olevan väestön muutos on yhteensä -625 seurakunnan jäsentä 2000-luvulla, eli 10 vuodessa. Väestömuutokset 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 Kastetut 62 46 59 48 58 68 49 59 47 72 64 Kuolleet 82 90 96 95 97 81 94 78 93 78 75 Srk:aan muuttaneet Srk:sta muuttaneet 269 357 344 368 346 331 369 354 316 351 287 249 333 352 377 350 340 372 341 371 372 319 Kirkkoon liittyneet 9 11 5 4 8 7 9 13 6 16 6 Kirkosta eronneet 57 40 45 44 31 51 20 30 24 15 22 Siirto poissaoleviin 3 5 3 4 3 3 5 4 5 2 0 Siirto poissaolevista Tulleet yhteensä 4 0 3 1 0 1 1 1 1 2 4 344 414 411 421 412 407 428 427 370 441 357 391 468 496 518 481 475 491 453 493 467 420 6363 6410 6464 6532 6629 6698 6766 6828 6854 6974 6988 -47 -54 -68 -97 -69 -68 -63 -26 -123 -20 -60 Poistuneet yhteensä Läsnäoleva väestö 31.12. Muutos SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Tilastotietoja (lukumäärä, osallistujia) 2010 2009 lkm osall. 2008 lkm osall. 2006 2007 lkm osall. lkm osall. lkm osall. 80 10716 Jumalanpalvelukset 75 8133 84 11125 86 11815 76 9608 Ehtoollisen vietto 52 4281 45 4547 48 3779 55 3367 Kasteita 72 1443 51 969 61 1094 47 885 Vihkimisiä Siunauksia Maahan kätkemiset 29 1694 102 4397 23 220 19 99 27 1569 4431 21 94 1643 4511 21 111 2005 2004 lkm osall. 11 86 498 lkm osall. 10 77 475 35 3 602 36 3 223 47 3527 58 1302 80 1 350 51 2122 26 1993 20 1 304 25 2 888 4324 100 4554 94 4 373 106 4 642 985 214 (tilastoitu ensimmäisen kerran vuonna 2009) AIKUISTYÖ 213 Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Tarjota erityisesti työikäisille suunnattua hengellistä toimintaa ja tilaisuuksia. Tehtäväalueen perustoiminta: Perustoiminta koostuu miesten ja naisten illoista, retkistä ja leiristä, avioliittoa ja perhettä tukevista tilaisuuksista ja tapahtumista. Miesten illat, naistenkahvilat, miesten päivä, naisten päivä, retket, leirit, matalan kynnyksen toiminta. Aikuistyössä oli toiminnan kehittämisen vuosi. 1. Lähdettiin mukaan alueelliseen nuorten aikuisten toimintaan Tampereen seurakuntayhtymän ja sen ympärillä olevien seurakuntien kanssa. 2. Hiottiin yhteistoiminta näkyä mm. Ikaalisten kylpylän Uskonpuhdistus koulutuksessa ja pien seminaareilla Tampereella. 3. Osallistuttiin Aleksanterin kirkossa pidettyihin Uskon Puhdistus tilaisuuksiin. Kävijöitä 650-800 henkilöä. 4. Aloitettiin majataloiltojen pito Ikaalisten kirkossa. 5. Olokololla alkoi ns. olohuone toiminta. 6. Toiminnan seurauksena syntyi kaksi nuorten aikuisten raamattu- rukousryhmää. 7. Perustettiin aikuistyön sihteerin virka. 8. Aloitettiin vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke. 9. Olokololla jatkui raamattuopetus tilaisuudet. 10. Miesteniltoja Koivikossa ja naistenkahvilatoimintaa keskustassa. MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET 214 Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Kertaluontoiset tapahtumat tai useamman kerran toimintatapahtumat joilla pyritään tavoittamaan eri-ikäistä väkeä: kinkerit, evankeliointityyppiset tilaisuudet, tempaukset, hartaushetket, raamattuopetus, seurat, alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet. 1. Olokolla järjestettiin opetussarja ehtoollisesta. 2. Sana kiertää tilaisuudet Luhalahdessa, Kovelahdessa ja keskustassa. 3. Iso Kaunis ihminen kirkkokonsertti kirkossa. 4. Kinkeriaiheena jumalanpalvelus. 5. Kesäseuroja eri kylillä. 6. Osallistuminen Kuopion miestapahtumaan. 7. Sanan suvipäivien valmistelu aloitettiin. 8. Metsästäjien kodan käyttöönottojuhla Karpanperällä. 9. Luhatuulen päivätuokiot MUSIIKKITYÖ 220 Tehtävä-alueen perustehtävä / toiminta-ajatus: Musiikki on olennainen osa seurakunnan jumalanpalveluselämää, julistustyötä ja yleistä seurakuntatyötä. Musiikkityö on oma itsenäinen työmuotonsa, mutta yhtä paljon myös yhteistyötä muiden työmuotojen kanssa. Resurssit: Yksi päätoiminen kanttorin virka: Kanttori Anna-Mari Yrjänä, (virkavapaalla 1.9.2010-31.5.2011); Vs. kanttori Leena-Maija Lehtonen 1.9.-21.12.2010 (-31.5.2011). Sijaiskanttorit toimituspalkkiolla. Molemmissa kirkoissa (Ikaalinen, Luhalahti) on urut ja piano. Srk-keskuksessa, joka toimii myös kuorojen harjoituspaikkana, on flyygeli ja kaksi pianoa. Olokololla piano ja Koivikossa sähköpiano. Nuotisto säilytetään urkuparvella ja srk-keskuksen alakerran varastossa. Perustoiminta: Musiikkityön keskeisimmät alueet ovat jumalanpalveluselämä ja toimitukset, konserttitoiminta, kuorotoiminta, musiikkikasvatus ja soitinten huolto. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus: 1. Tavoite: Jumalanpalvelusmusiikin elävöittäminen ja virsilaulun vahvistaminen. Toteutus: On käytetty Ikaalisten kirkkokuoron ja Luhalahden kuoron lisäksi paikkakunnan muita kuoroja ja solisteja jumalanpalveluksissa. Virsiopetusta on annettu kinkereillä ja rippikoulussa. Kanttorit ovat osallistuneet jumalanpalveluskoulutukseen. Myös erityismessuja on järjestetty: kesällä Kansanlaulukirkko ja syksyllä Kantelemessu, jonka on säveltänyt Jarkko Yli-Annala ja sanoittanut Anna-Mari Kaskinen. Kantelemessu toteutettiin yhteistyössä Vuosaari-kuoron ja Ikaalisten kirkkokuoron sekä Tampereen konservatorion kanteleryhmän kanssa, johtajana Vuosaaren seurakunnan kanttori Riitta Hirvonen. 2.Tavoite: Säännöllinen konserttitoiminta. Toteutus: Konsertteja on järjestetty talvikautena kerran kuukaudessa ja kesällä Sata-Häme Soi -viikon aikana sekä joulukuussa muutamia. Vuoden aikana Ikaalisten kirkossa on ollut kaikkiaan 15 konserttia. Konserttien lisäksi on järjestetty muita musiikkitilaisuuksia. 3. Tavoite: Kuorotoiminnan vahvistaminen. Toteutus: Kuorotoiminta on ollut vireää. Ikaalisten kirkkokuoron 80v-juhla järjestettiin helatorstaina. Ohjelmassa oli juhlamessu, juhlakonsertti ja kahvitilaisuus. Myös Luhalahden kuoro on toiminut säännöllisesti. Molemmat kuorot osallistuivat mm. Kantelemessuun ja Timo Paattiniemen läksiäisiin syksyllä. Kirkkokuorot ovat esiintyneet vähintään juhlapyhinä, Ikaalisten kuoro n. kerran kuukaudessa. 4. Tavoite: Ikaalisten kirkon urut 70v.-juhlan viettäminen. Toteutus: Tämä tavoite on siirretty myöhempään ajankohtaan, esim. urkujen 75v-juhlaksi. 5. Tavoite: Yhteistyön jatkaminen ja vahvistaminen paikkakunnan muun musiikkitoiminnan kanssa. Toteutus: Yhteistyötä on tehty Ikaalisten kaupungin kulttuuritoimen ja paikallisten kuorojen ja solistien kanssa. Kamarikuoro Cantando, Mieslaulajat sekä viihdekuoro Sata-Häme ovat esiintyneet jumalanpalveluksissa ja konserteissa mahdollisuuksien mukaan. Sata-Häme Soi on järjestänyt kirkkokonsertteja yhteistyössä seurakunnan kanssa. Myös Ikaalisten pelimannit ovat esiintyneet srk:n tilaisuuksissa. PÄIVÄKERHOTYÖ 231 Tehtäväalueen perustehtävä: Kastekäskyn mukaan toimiminen. Kristillisen kasvatuksen antaminen alle kouluikäisille lapsille ja perheiden tukeminen lasten kasvatuksessa. Resurssit: 4 lastenohjaajaa, lapsityöstä vastaava teologi Juha Rainerma/Riikka Hämäläinen, lapsityön vastuuryhmä. Perustoiminta: 1. Päiväkerhoryhmät kokoontuivat suunnitellusti. Tevaniemessä 2 ryhmässä yhteensä 16 lasta, Luhalahdessa 7 lasta, Riitialassa 9 lasta, Kilvakkalassa 2 ryhmää, joissa yhteensä 21 lasta ja keskustassa 3-vuotiaat 9 lasta, 4-vuotiaat 13 lasta ja 5vuotiaat 12 lasta. Päiväkerhoryhmä Päiväkoti Tuohikontissa, jossa 12 lasta. Kaikki muut kerhot kokoontuvat kerran viikossa, paitsi neljävuotiaiden ja viisivuotiaiden omat ryhmät kokoontuivat kaksi kertaa viikossa. 2. Kevätjuhla oli Koivikon leirikeskuksessa. Toteutimme Meidän messun yhteistyössä Hannu Järvensivun ja Anna-Mari Yrjänän kanssa. Paikalla oli 100 vierasta. Messun jälkeen oli tarjolla lastenohjaajien paistamia lettuja. Ilta oli lämminhenkinen ja leppoisa ja se tavoitti suuren kuulijamäärän. Meidän messu toimi todella hyvin. On mukavaa tehdä yhteistyötä Hannun ja Anna-Marin kanssa.. 3. Kyläkerholaisten retki keskustaan kirkkoon ja päiväkerhotiloihin toimintapäivään. Bussilla kierrettiin järvi ja haettiin lapset, jotta kaikki halukkaat pääsisivät mukaan. Suurin osa kylien lapsista tulee ryhmäperhepäiväkodeista. Mukana oli 27 lasta. 4. 5-vuotiaiden teatterimatka suuntautui Tampereelle. Kävimme katsomassa Pesä hatun alla-näytelmän. Mukana oli 23 lasta. Teatterikappale ei ollut meidän aikuisten mielestä hyvä, mutta lapset tykkäsivät. Elämys on myös linja-automatka, joka tehtiin järven ympäri, sillä haimme bussilla kyliltä tulevat teatterimatkalaiset mukaan. 5. Starttikirkko, joka kokoaa kerhokauden alkajaisiksi perheitä yhteen. Kirkkohetkeen ja illanviettoon osallistui 30 ihmistä. Toteutimme lammas-rastit, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa oli Riikka Hämäläinen mukana. Toiminnallinen kirkkohetki toimi loistavasti. Ja yhteistyö uuden papin kanssa alkoi hienosti. 6. Mikkelinpäivän ja 1. adventtisunnuntain perhekirkot, joissa lapsityö on perinteisesti ollut mukana toteuttamassa jumalanpalvelusta. Päiväkerholaiset (10-15 lasta) olivat mukana laulamassa. 7. Joulujuhlat toteutettiin Lasten kauneimmat joululaulut - tilaisuuksilla. Luhalahden ja keskustan kirkoissa. Luhalahdessa oli 37 aikuista ja 17 lasta ja keskustassa yhteensä 240. Lapset puettiin roolivaatteisiin ja jouluevankeliumin mukaan toimittiin/liikuttiin kirkossa. Heli Leppänen ja Elisabeth Nyberg osallistuivat kaupungin järjestämään ensimmäiseen lastensuojelupalaveriin. Sen jälkeen Tuija Kulmala edusti seurakunnan lapsityötä palavereissa, joita oli viisi vuoden mittaan. Palavereiden tuloksena syntyi Ikaalislaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2010-2013. Heli Leppänen aloitti elokuussa 2009 lapsi- ja perhetyön tutkinnon (120ov) suorittamisen Jyväskylän Kristillisellä opistolla. Koulutus tapahtui oppisopimusmuotoisena. Lähijaksot toteutettiin Porissa ja työssä oppiminen tapahtui pääsääntöisesti omalla työpaikalla sekä Kakkospesän päiväkodissa ja kaupungin iltapäiväkerhossa. Riitta Jokihaara oli näyttöjen vastaanottaja ja Tuija Kulmala toimi työpaikkaohjaajana. Luhalahden kirkon kerhohuoneeseen saimme uuden kaapiston pöytätasoineen. Nyt on asialliset tilat saada kerhotarvikkeet siististi ovien taakse. Seurakuntakeskuksessa, päiväkerhon leikkisali koki muodonmuutoksen lattia- ja seinäremontissa. Uusi, helppohoitoinen lattia ja kauniit seinät sekä uudet tekstiilit toivat tilan 2010-luvulle. Päiväkerhot ovat siis toimineet perinteiseen tapaan. Alkanut yhteistyö Päiväkoti Tuohikontin kanssa on positiivinen lisä ja muutos perinteiseen päiväkerhotyöhön. Se kehittynee vuosien saatossa vielä lisää. Lapsityön vastuuryhmä on ollut tapaamisissaan aktiivinen, ideoiva ja keskusteleva. Olemme kehitelleet vanhaa ja ideoineet uutta. Vastuuryhmän jäsenet ovat aidosti kiinnostuneita lapsista ja lapsiperheiden hyvinvoinnista. Heidän kanssaan on ollut luontevaa miettiä lapsityön kuvioita. Vastuuryhmän jäseniä ovat olleet viimeisellä kaksivuotiskaudella Sonja Vuorela Kilvakkalasta, Miia Määttä keskustasta, Päivi Ala-Rautalahti Kovelahdesta ja Hanna Marttila Tevaniemestä (kirkkovaltuuston edustaja). Lisäksi vastuuryhmään kuuluvat kaikki lastenohjaajat sekä teologi. Kulunut vuosi sisälsi uutta sekä vanhaa. Perinteinen päiväkerhotyö on edelleen voimissaan, vaikka kotoa tulevien lasten määrä on vähentynyt. Kaupungin ryhmäperhepäiväkodeista tuodaan lapsia päiväkerhoihin, jos vanhemmat niin toivovat. Paljon sieltä tuleekin. Ilman ryhmisten lapsia, kerhotoimintaa ei olisi enää kylillä. Kaupungin päätökset mm. ryhmiksien paikoista ja määristä vaikuttavat siis meidänkin työnkuvaan. Kerhoryhmät ovat hyvinkin erilaisia. Rauhattomia ja ylivilkkaita lapsia on aina silloin tällöin. Silloin ryhmä ei saisi olla kovin iso. Toisaalta, varsinkin kylillä, olemme yrittäneet ottaa kaikki mukaan seurakunnan kerhoon. Se riippuu ryhmän koosta ja ryhmän dynamiikasta. Syksyllä alkaviin kerhoihin pääsee vuoden loppuun mennessä kolme vuotta täyttäneet lapset. Kevätkaudella otetaan ryhmiin uusia lapsia siinä järjestyksessä, kun he täyttävät 3 vuotta. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus: 1. Tavoite: Lapsilähtöiset päiväkerhot. Pyritään luomaan lapsille paikka, jossa voi hiljentyä ja samalla olla oma itsensä. Tunne siitä, että kerho on hyvä ja turvallinen paikka. Päiväkerhossa kunnioitetaan niin tekemistä kuin levon tarvetta. Toteutus: Lapsilähtöiset päiväkerhot ja säännöllinen kokoontuminen luovat lämpimän ja luottamuksellisen ilmapiirin. Yksityisen päiväkoti Tuohikontion pyynnöstä aloitettiin ”päiväkerhokokeilu” päiväkodissa. Syksyn ajan kävimme joka tiistaiaamu pitämässä 1½ tunnin mittaisen kerhohetken. Kerhossa oli 12 lasta. Vanhemmilta ja päiväkodin henkilökunnalta tuli hyvää palautetta. Samalla on virinnyt lisää yhteistyötä päiväkodin kanssa. Keskustan 4- ja 5-vuotiaat päiväkerholaiset kävivät esiintymässä päivähoidon väelle suunnatussa jouluhartaudessa yhdessä lastenohjaajien, Riitta Jokihaaran ja Tuija Kulmalan kanssa. Luhalahden päiväkerhoryhmä kävi esiintymässä Luhatuulen päivätuokiossa lastenohjaajien, Elisabeth Nybergin ja Heli Leppäsen kanssa. 2. Tavoite: Yhdessä kummin kanssa-päivä. Toteutus: Toteutettiin yhteistyössä muiden työmuotojen kanssa kummipyhä. Jumalanpalveluksessa mukana 264 henkeä. Jatkoilla seurakuntakeskuksessa ainakin 160 henkeä. Ilmainen keittolounas, toimintapisteet ja iltapäiväkahvi oli toimiva kokonaisuus. Toimintapisteet: kummilapsityö (Norppa), kuvataidepiste (Hanna Skyttä ja Helena Asp), onginta (Inka ja Elina), tarkkuusheittoa ja loppupuolella yhteinen musiikkihetki, josta vastasivat Hannu Järvensivu ja lastenohjaajat. Kastepukunäyttely oli seurakuntakeskuksen aulassa. Viimeiset kummipäivään osallistuneet lähtivät kotiin klo 13.30. Keittiön henkilökunta oli päivässä mukana joustavalla ja positiivisella asenteella. Päivästä jäi hyvä mieli. Hyvän palautteen innostamana olemme järjestämässä saman tapaista päivää jatkossakin. 3. Tavoite: Yhteistyön jatkaminen entistä aktiivisemmin kaupungin päivähoidon kanssa. Myös yhteistyötä naapuriseurakuntien lastenohjaajien kanssa pyritään jatkamaan. Toteutus: Järjestettiin pääsiäishartaudet hiljaisella viikolla. Kutsuimme Ikaalisten kaupungin kaikki päiväkotiryhmät, ryhmäperhepäivähoitokodit, sekä perhepäivähoitajat hartaushetkiin, sekä myös yksityiset toimijat. Myös osa päiväkerhoryhmistä, kirkkomuskari ja avoin päiväkerho kävivät hartaudessa. Paikalla oli yhteensä 117 lasta ja 40 aikuista. Joulun alla kutsuimme kaikki kaupungin perhepäivähoitajat sekä päiväkotien ja ryhmiksien aikuiset jouluglögille ajatuksena hetken hengähdystauko ennen joulua. Kukaan ei tullut iltahetkeen. Ehkä ajankohta oli liian lähellä joulua. Emme tehneet viime vuonna yhteistyötä naapuriseurakuntien lastenohjaajien kanssa. Olemme Hämeenkyrön kanssa käyneet toisissamme vähän vuorovuosina. Päiväkoti Tuohikontin henkilökunnan kutsuimme rantasaunalle illanviettoon. Kaikki neljä työntekijää olivat paikalla. Yhteistyöhön voi mainita myös sen, että kävimme laulamassa joululauluja jouluviikolla yhdessä diakoniatyön kanssa Jyllin kodeilla ja Toivolansaaren vanhainkodilla. PYHÄKOULUTYÖ 232 Tehtävä-alueen perustehtävä / toiminta-ajatus: Kasteopetuksen antaminen päiväkerhon rinnalla Resurssit: Juha Rainerma alkuvuoden, Riikka Hämäläinen kesäkuusta eteenpäin. 8 vapaaehtoista pyhäkoulunopettajaa. Perustoiminta: Pyhäkoulut syys- ja kevätkaudella kerran kuukaudessa päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkoti Nuppulassa. (Yhteensä 4 pyhäkouluryhmää.) Sakastipyhäkoulu syys- ja kevätkaudella jumalanpalveluksen yhteydessä kirkossa. Tevaniemen toimintakeskuksen pyhäkoulu (yhteinen toimintakeskuksen asiakkaille ja Leppiksen väelle, avoin myös kaikille muille). 5-vuotiaitten synttärit syksyllä. Kutsutaan 5 vuotta täyttävät esim. nukketeatteri Valkovillan esitykseen , synttäritarjoilut, enkeliheijastimet lahjaksi. Syys- ja pääsiäishartaudet sekä joulukirkko päiväkotien ja päivähoidon väelle. Muuta: Lisäksi vuonna 2010 on järjestetty neljä majataloiltaa (syksyllä kaksi ja keväällä kaksi), joiden yhteydessä on pidetty Lasten Majatalo. Noin kaksituntiseen Lasten Majataloon sisältyy alkuhartaus, askartelua, välipala, pelejä/leikkiä ja loppurukous. Keväällä Lasten Majataloihin osallitui 27 ja 15 lasta, keväällä 10 ja 8 lasta. Vapaaehtoisena ohjaajana Lasten Majataloissa on ollut Kaisa Tuuliniemi ja muutamia nuoria hänen apunaan. Tiivistelmä: Lahja on ansiokkaasti jatkanut pyhäkoulutyötä päiväkodeilla. Sakastipyhäkoulu sai jatkua, vaikka vanhoja pyhäkouluopettajia jäi paljon pois, sillä nuoria innostuneita opettajia saatiin rekrytoitua runsaasti. Keskeinen pyhäkoulutyön haaste on lapsiperheiden jumalanpalvelusyhteyden vahvistaminen Painopistealueet ja päätavoitteet vuodelle 2010 ja niiden toteutuminen ja arviointi: 1. Tavoite: Niiden alle kouluikäisten kasteopetuksen tukeminen, jotka eivät päivähoidon vuoksi pääse päiväkerhoon. Yhteydenpito päivähoitoon. Toteutus: Pyhäkoulu päiväkodeissa, syys- ja pääsiäishartaudet kaikille keskustan päivähoitolapsille, lasten joulukirkko, jouluhartaus myös kylien ryhmäperhepäivähoitokodeissa. Tilataan edelleen päiväkoteihin Pyhäkoululehti/Pikkuväki-lehti. Arviointi: Pyhäkoulut toteutuivat Kakkospesän, Keskustan ja Nuppulan päiväkodeissa. Lahjan pyhäkouluun kuuluu laulut, raamatunkertomus ja rukous sekä tarrat. Päiväkotiryhmät ovat antaneet Lahjan pyhäkouluista runsaasti positiivista palautetta. Seurakuntapastori ja kappalainen toteuttivat hartaudet kylien ryhmäperhepäivähoidoissa. Lasten adventtikirkko toteutettiin yhteistyössä päiväkerhon ja seurakuntapastorin kanssa, osallistujia oli 145 - suuri joukko lapsia ja hoitajia. Lasten adventtikirkosta tuli hyvin positiivista palautetta osallistuneilta. Kutsuttiin 5-vuotta täyttävät Pallopäät-teatteriesitykseen ja syntymäpäiväjuhliin. Esitys ja juhlat olivat iloisen onnistuneet. Osallistujia oli noin 100. 2. Tavoite: Nuorten perheiden osallistuminen jumalanpalveluksiin. Lasten jumalanpalveluskasvatus. Toteutus: Sakastipyhäkoulu, opettajien rekrytoiminen ja tukeminen. Mainostamiseen panostaminen. Arviointi: Sakastipyhäkoulussa lapsia 3-6 ja joinain pyhinä ei lainkaan. Uusia pyhäkouluopettajia saatiin rekrytoitua runsaasti. Inka Mäkelä ja Elina Maunula jatkoivat edelleen pyhäkouluopettajina. Joukkoon liittyi yhteensä kuusi uutta nuorta pyhäkouluopettajaa ja useampikin ilmaisi kiinnostuksensa pyhäkoulun pitämiseen. Uusia pyhäkouluopettajia ovat Janne Hanhikangas, Riikka Munne, Ella Salin, Juulia Lahti, Milja Kekkonen ja Mindele Grant. Pyhäkouluopettajien työtä tuettiin ja heitä varustettiin tehtäviin pyhäkouluopekoulutuksessa lokakuussa yhteistyössä lastenohjaajien kanssa. Seuraava koulutusilta oli kahden kuukauden kuluttua joulukuussa, jolloin opettajia tavattiin ja vietettiin yhdessä pikkujouluillanviettoa. Koulutuksessa opettajille jaettiin käytännön vinkkejä pyhäkoulun pitämiseen ja ryhmänhallintaan, opeteltiin lauluja ja flanellojen käyttöä menetelmänä sekä saatiin rohkaisua tehtävään keskinäisen yhteyden, rukouksen ja Raamatun sanan välityksellä. Pyhäkouluopettajapareille tilattiin myös pyhäkoululehdet. Lähes joka sunnuntaisen sakastipyhäkoulun alkamista tiedotettiin lehtijutulla. Sakastipyhäkoulun haasteena on lapsiperheiden pieni määrä jumalanpalveluksissa. 3. Tavoite: Tevaniemen toimintakeskuksessa syksyllä 2009 alkavan pyhäkoulun tukeminen. Toteutus: Materiaalin hankkiminen, diakonissa Kaisa toisena vetäjänä. Opettajien tukeminen. Arviointi: Tevaniemen pyhäkoulu päättyi kevääseen 2010. Ajatuksena oli, että toimintakeskuksen työntekijä olisi jatkanut pyhäkoulun pitämistä itsenäisesti, mutta tällainen toiminta-ajatus ei saanut vastakaikua. 4. Tavoite: Pyhäkoulun tehtävänä on erityisesti opettaa lapsia luottamaan rakastavaan taivaalliseen Isään, josta Raamattu kertoo ja jonka puoleen rukouksin saamme kääntyä. Toteutus: Raamatunkertomuksiin tutustuminen, lasten rukouselämän tukeminen, rukouksien opettaminen. Arviointi: Raamatunkertomukset ja rukouselämä pidetään keskeisessä asemassa kaikissa pyhäkoulutyön muodoissa. Nuorille pyhäkouluopettajille on annettu käytännön vinkkejä tämän tavoitteen toteuttamiseen sakastipyhäkoulussa. VARHAISNUORISOTYÖ 233 Tehtävä-alueen toiminta-ajatus: Varhaisnuorisotyö on tyttöjen ja poikien (7-14 v), sekä heidän perheidensä parissa tapahtuvaa kristillistä toimintaa. Se antaa heille myönteisiä kokemuksia ja auttaa niiden kautta sekä pohtimaan elämän- ja uskonkysymyksiä että kehittymään monipuolisesti ja kasvamaan kohti vastuullista aikuisuutta. Tavoite: Kasvattaa ja opettaa varhaisnuoria uskomaan ja luottamaan Jumalaan, sekä toimimaan elämässään rakkauden kaksoiskäskyn mukaisesti. Resurssit: Hannu Järvensivu / Nuorisotyön tiimi ja Varhaisnuorisotyön ja partion vastuuryhmä Perustoiminta: Ellun kerho kokoontui viikoittain Tevaniemen koululla. Kerho toimi tuttuun tapaan keskiviikkooisin klo 18. Ellun lisäksi kerhonohjaajina toimivat Matti Niemi, Teija Rönni, Ilona Kivimäki, Emma Poussa ja Katariina Lautamäki. Syksyllä ohjaajaporukka vaihtui suurelta osaltaan. Ohjaajina toimivat Ellu, Matti Niemi, Jaana Mansoniemi, Matti Rannikko, Violet Hukki ja Janette Salovaara sekä allekirjoittanut. Kerhon osallistujamäärässä on edelleen hienoista laskua. (Aktiivisia kerholaisia 2009 oli 12 ja 2010 9.). Syke-kerhot keskustan alakoulussa, joita ohjaavat Hannu Järvensivu ja Hanna Sippola. Toiminta jatkui tutussa muodossa. Syksyllä käynnistyi kaksi poikaryhmää ja kaksi tyttöryhmää, jotka uudistuivat ainakin poikien osalta huomattavasti. Kerholaisia oli yhteensä (poikia 12, tyttöjä 16= 28). Kerhot kokoontuivat vuoden aikana yhteensä 48 kertaa. Vierailut kyläkouluilla. Hannu vieraili kouluissa opetusryhmäkohtaisesti 7 kertaa lukuvuodessa. (90 oppituntia) Aiheina oli: Pyhä, Arkienkeli, Anteeksi, Kiitoskortti kaverille, Kaikki mukaan, Erilaisina yhdessä ja Avaruusseikkailu 2010. Vierailut keskustankoulussa. Hannu vieraili kevät- ja syyslukukaudella luokissa (29 oppituntia), jossa on mukana Hyvä minä kurssiin osallistuminen. Kaikille ekaluokkalaisille ja jaettiin ”Ensi askel raamattuun” -kirjat seurakunnan lahjana. Koulutuntivierailuja vuonna 2010 oli yhteensä 125 kpl. (2009 125 kpl), eli työn painopiste varhaisnuorisotyössä oli koulutyössä ja yhteistyössä koulujen kanssa. Aamunavauksia oli lisäksi 12 kpl. Vuosittaiset tapahtumat: Pistaasipähkinöiden arvoitus- musikaalin (22.4.) kävivät katsomassa kaikki alakoulujen oppilaat. Musikaalista tuli erityisen paljon kiitoksia. Musikaalissa oli yhteensä reilut 450 kuulijaa. Varhaisnuorten leirit järjestettiin Koivikossa 18.06. sekä 21-24.06. Leirien teemana oli ”Avaruusseikkailu 2010”. Leirille osallistui 73 leiriläistä (saman verran kuin 2009). Tälläkin kertaa 12-14 v leiri oli leireistä suosituin. Leirillä oli mukana erityistä tukea tarvitsevia lapsia. 7+ luokkien yhteishenkipäivien järjestäminen 27.9; 30.9 ja 1.10. Olokolossa. Tapasimme kaikki 7 luokat (80 oppilasta). Luokat olivat mukavia ja selkeä havaintomme oli se, että luokkien yhteistyö parani päivän mittaan. Täyskymppisynttärit järjestettiin seurakuntakeskuksessa 28.10. Synttärisankareita osallistui 63, eli 74 % kutsutuista. Sankarit olivat tänäkin vuonna vilkkaita. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus: 1. Tavoite: Huolehditaan erityistä tukea tarvitsevista lapsista leiritoiminnassa. Toteutus: Huolehdittiin siitä, että isoisia oli riittävästi (8) ja tukea tarvitsevalla leiriläisillä on mahdollisuus saada henkilökohtainen isoinen. Joka ikäryhmässä on n. 10 % erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria. 2. Tavoite: Lisätään Syke-kerhojen toimintamäärärahoja. Toteutus:Varattiin syke-kerhoille toimintamääräraha, joka helpotti kerhon käytännön järjestelyjä. Koulutoimen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaan seurakunta vastaa kerhon kuluista. Matkakulujen osalta tämä on huomioitu, mutta aiemmin kerhojen toimintaan ei ole varattu ”korvamerkittyä” määrärahaa. 3. Tavoite: Tuetaan tyttöjen ja poikien hengellistä kasvua. Toteutus: Jaettiin kaikille ensimmäisen luokan oppilaille ”Ensi askel raamattuun”- kirjat. Järjestettiin kesäleirejä, jossa kristillinen opetus oli luonnollisena osana leiriohjelmaa. Jatkettiin toimintaa valitun strategisen linjan mukaan, jossa työntekijät ovat siellä missä tytöt ja pojatkin eli kouluissa. Suurin käytännön toimintaan vaikuttava tekijä oli resurssien väheneminen nuorisotyöstä. Sami Haverin siirtyminen pois seurakunnan palkkalistoilta vaikutti töiden ja vastuiden lisääntymisenä myös varhaisnuorisotyön sektorilla. Partiosta on vähennetty henkilöresursseja toiminnan ja talouden osalta. Jatkossa luovutaan ainakin vielä tyttöjen syke-kerhoista. Muunkinlainen karsinta voi olla tulevaisuudessa vielä mahdollista. PARTIOTYÖ 234 Tehtävä-alueen perustehtävä / toiminta-ajatus: Partiotoiminnan päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen. On kasvattaa nuorista vastuuntuntoisia ja itsenäisesti ajattelevia yhteiskunnan jäseniä. Resurssit: Avustava nuorisotyönohjaaja Sami Haveri/ nuorisotyön vastuuryhmä ja tiimi. Perustoiminta: Yleistä: Toimintavuosi oli Ikaalisten Korpi - Kotkien 63 toimintavuosi. Lippukunnassa oli 78 jäsentä. Vuonna 2010 otettiin käyttöön uusi partio-ohjelma eli ikäkausitoiminnan järjestäminen. Säännöllinen toiminta: Ryhmät kokoontuivat syksyn ja kevään aikana joko viikoittain tai joka toinen viikko Partiokololle. Näissä kokoontumisissa toteutettiin partio-ohjelman mukaista ohjattua toimintaa ja kasvatusta. Ryhmien vetäjinä toimivat Kati ja Harri Taivio, Mara Mäkinen ja Kati Kultanen - Mäkinen, Kirsi-Marja Myllymäki ja Jari Korpela, Sari Corell ja Minna Harjuntausta, Inka Mäkelä, Elina Maunula ja Juulia Lahti, Anna Jernfors ja Johanna Laitila sekä Elias Kekkonen ja Joel Viitaniemi sekä Janne Vähätalo ja Tiina Härmä. Leiri- ja retkitoiminta: Ryhmät järjestivät omia yhden illan tai yhden yön retkiä perustoimintansa ohessa. Vuosittaiset tapahtumat: Lippukunnankokoukset järjestettiin helmi- ja joulukuussa. Soihtukulkue ja itsenäisyyspäivän juhla pidettiin joulukuussa, jonka yhteydessä jaettiin suoritusmerkkejä. Pikkujoulut vietettiin Luomahaaran korsulla, jossa pidettiin syyskokous. Lippukunnan muu toiminta: Partiovene Louhen venetalkoot ja vesille lasku järjestettiin keväällä. Loppuvuodesta Partiomajan vaatimia huolto- ja ylläpitotöitä on tehty retkien ohessa. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden arviointia: Kokonaisuutena 2010 vuosi oli haasteellinen, kun nuoriso – ohjaajan tuki jäi lippukunnalta pois ja paineet järjestäytyivät johtajille. Johtajien aktiivisuus ja toimivuus lisääntyi ja auttoi meitä eteenpäin. Loppuvuodesta lisätöitä aiheutti myös lippukunnan itsenäistymiseen siirtyminen, joka varsinaisesti näkyy vasta 2011 toiminnassa. RIPPIKOULUTYÖ 235 Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Rippikoulun tavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäisiin ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Resurssit: Toukokuuhun 2010 asti rippikoulupappi Juha Rainerma, siitä eteenpäin rippikoulupappi Riikka Hämäläinen / nuorisotyön tiimi ja vastuuryhmä. Toiminta: Nuorisotyön tiimi kävi yhteiskoululla marraskuussa 2009 pitämässä luokittain rippikouluinfot, jossa jaettiin ilmoittautumislomakkeet ja infokirje rippikoululaisten vanhemmille/huoltajille. Ilmoittautuminen tapahtui jumalanpalveluksessa joulukuussa. Aloitusjakson ensimmäinen yhteinen kokoontuminen oli Kisko-yhtyeen konsertti tammikuussa. Ryhmiin jakaminen tapahtui joulukuun aikana koulukuraattorin ja terveydenhoitajan avulla, ja siitä tiedotettiin kirjeellä koteihin tammikuussa 2010. Rippikouluryhmiä oli kolme, joiden koot olivat 26, 24 ja 22 rippikoululaista. Rippikoulun kävi muualla yhteensä kolme nuorta. Yksi nuori kävi rippikoulun keväällä yksityisesti ja hänet konfirmoitiin kesällä Turussa. Aikuisrippikoulun keväällä kävi kaksi. Heistä toinen konfirmoitiin Ikaalisissa. Kevään kokoontumiset: kaikille yhteiset: ryhmäkohtaiset: itsenäisesti käytävät: lisäksi: rippikoulupyhä tammikuussa: jumalanpalvelus, lounas ja opetusta kummikirkko maaliskuussa Pistaasipähkinöiden arvoitus –musikkaali huhtikuussa Raamattu-aiheinen rippikoulupyhä toukokuussa olokoloiltapäivä, palvelujumalanpalvelus sekä nuortenilta kaksi nuorteniltaa raportoitava diakoninen palvelutehtävä Leiriryhmät ja konfirmaatiot: - 1. leirin rasitteena oli ulkopuoliset vierailijat. Isos- ja ohjaajatiimin linja osoittautui osin epäyhtenäiseksi oppimistavoitteiden näkökulmasta. Yksi nuori joutui keskeyttämään leirin sairastumisen vuoksi ja suoritti rippikoulun loppuun itsenäisesti syksymmällä. - 2. leirillä oli kolme pienryhmässä opiskelevaa nuorta, joilla on luku- ja kirjoittamisvaikeuksia. Pienryhmäläisten opetuksen integroiminen osoittautui haastavaksi. Uudistetut Jeesus-rastit sekä leirin hartauselämä toimivat hyvin. - 3. leirillä oli muutamia erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Tähän varauduttiin palkkaamalla leirille myös avustaja sekä huomioimalla asia opetusjärjestelyissä. Kaikilla leireillä oli seurakunnan omien työntekijöiden lisäksi kesätyöntekijänä nuorisotyön ohjaaksi opiskeleva Krista Ylinen. Koska kesätyöntekijä Krista Ylinen oli sairaana 2.leirin lopussa ja 3. leirin alussa alussa, oli leirillä osa-aikaisesti avustamassa myös nuorisotyöntekijä Hanna Sippola. 3. leirillä yhden nuoren henkilökohtaisena avustajana toimi koulunkäyntiavustaja Pirjo Kivikkola. Lähetyssihteeri Sami Haveri jäi keväällä 2010 sairaslomalle, joten 3. leirille palkattiin kolmanneksi työntekijäksi luokanopettajaksi opiskeleva Risto-Matti Alanko. Muutoin pärjättiin omin työntekijävoimin. Jatkorippikoululeiri pidettiin elokuun lopussa. Mukaan lähti 32 nuorta, joista isosia oli noin puolet. Isoskoulutus-leiri pidettiin 25 leiriläisen kera toukokuussa. Leiri päättyi jumalanpalvelukseen, jossa isoset, isännät ja isosenisoset siunattiin tehtäviinsä. Yhteydet vanhempiin/huoltajiin: Vanhemmille järjestettiin kaksi vanhempainiltaa, joista ensimmäinen oli koko seurakunnan yhteinen majataloilta kirkossa. Toisessa vanhempainillassa toukokuussa käsiteltiin leiriasioita. Leirit toteutettiin Koivikon leirikeskuksessa. Kaikilla leireillä huonot majoitustilat vaikeuttivat etenkin allergiaoireisten ja astmaatikkojen olemista. Työvälineinä olivat mm. Raamattu ja Tunnetko tien -oppikirja. Leireillä ajettiin jossain määrin sisään myös uuden Ihan sama -oppikirjan, erityisesti opettajan oppaan opetusmenetelmiä. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden arviointia: 1. Tavoite: Luodaan toisesta rippikoulupäivästä uudenlainen kokonaisuus, jossa yhdistyy tiedollisen aineksen opettaminen ja ryhmäytymisen ja vuorovaikutuksen tukeminen. Toteutus: Rippikoulupäivän teemana on Raamattu. Teemaa tarkennetaan kevään aikana pidettävissä palavereissa. Opetusmenetelminä käytetään sekä opetuskeskustelua että ryhmätyöskentelyä. Suunnittelussa käytetään hyväksi ohjaajien opetusmateriaaleja. Arviointi: Raamattu-pyhän toteutti Raamattuopiston työntekijät. Työskentelyssä oli mukana toistakymmentä ikaalislaista isosta. 2. Tavoite: Tuetaan rippikoululaisten ja heidän kummiensa välistä yhteyttä ottamalla kummit mukaan nuoren ”rippikoulumatkaan” jo aloitusjakson aikana (”uskalla uskoa”). Toteutus: Lisätään rippikoulujen ilmoittautumislomakkeeseen kummien yhteystiedot. Lähetetään kirje, jossa kannustetaan kummeja osallistumaan yhdessä nuoren kanssa rippikoulujen ilmoittautumisjumalanpalvelukseen sekä aloitusjakson vapaavalintaiseen jumalanpalvelukseen. Kutsutaan kummeja mukaan helmi-maaliskuun vanhempain-tapaamiseen, jossa kiinnitetään huomiota myös kummiuteen. Arviointi: Maaliskuun kummikirkosta tuli positiivista palautetta osallistuneilta. Kummikirkkoon osallistui myös rippikoululaisia kummeineen. Kummit olivat iloisia siitä, että heidät huomioitiin kummilastensa rippikoulumatkassa. 3. Tavoite: Rohkaistaan isosia toiminaan uskovan nuoren esimerkkeinä ja pitämään yhteyttä omiin ryhmäläisiinsä myös rippileirien jälkeen (”kaveria ei jätetä”). Toteutus: Isoskoulutuksen perus- ja jatkokurssilla yhtenä kokoontumisen teemana on ”kerran isonen – aina isonen”. Lähetetään leirien jälkeen isosille kiitoskirje, jossa kannustetaan heitä kutsumaan omia ”pikkuisiaan” mukaan seurakunnan toimintaan. Arviointi: 1. ja 3. leirin isosille lähetettiin kiitoskirje leirin jälkeen. Elokuussa kullekin leirille järjestettiin oma riparimuisteluilta olokolla. 1. leirin iltaan osallistui 22, 2. leirin iltaan 8 ja 3. leirin iltaan 17 nuorta. 4. Tavoite: Kehitetään edelleen rippikoulujen jumalanpalvelus- ja hartauselämää (vuoden 2009 toimintasuunnitelman kaksivuotinen tavoite). Toteutus: Kiinnitetään erityistä huomiota isoskoulutuksessa hartauden suunnitteluun ja pitämiseen ja harjoitellaan sitä ohjatusti jo koulutuksen aikana. Kerätään ja luodaan leirijumalanpalvelusten ja meditaatiohartauksien materiaaleja. Arviointi: Nuortenilloissa on harjoiteltu hartauksien pitämistä, johon osa isosista kaipaa erityistä ohjausta ja tukea. NUORISOTYÖ 236 Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Tukea nuorten kristillistä uskoa ja identiteettiä opettamalla Raamattua sekä julistamalla evankeliumin ilosanomaa. Tukea nuorten kasvua kohti aikuisuutta sekä ohjata ja rohkaista nuoria vastuunkantamiseen, oma-aloitteisuuteen ja lähimmäisenrakkauteen. Resurssit: nuorisotyönohjaaja Hanna Sippola / nuorisotyön tiimi ja nuorisotyön vastuuryhmä Perustoiminta: Nuortenillat joka perjantai (ellei ollut retkeä, leiriä tai konserttia) Kololla elokuusta toukokuuhun. Iltoja järjestettiin yhteensä 35 ja kävijöitä oli 606 (vuonna 2009 luvut olivat 34 ja 497). Isoskoulutuksia järjestettiin sekä perus- että jatkokurssit. Yhteensä isoskoulutuskertoja oli 18 + leiri. Vuoden aikana koulutuksiin osallistui 13 poikaa ja 36 tyttöä (vuonna 2009 oli 12 poikaa ja 40 tyttöä). Leirejä järjestettiin neljä (talvileiri Jalasjärvellä yhdessä paikallisen seurakunnan kanssa, ISKO-leiri, jatkoripari ja syysleiri Koivikossa yhdessä jalasjärvisten kanssa). Leiriläisiä oli yhteensä 83. (vuonna 2009 oli 91 leiriläistä) Retkiä oli kuusi (Uusi Alku Lempäälässä, Ristirock Tampereella, Maata Näkyvissä –festarit Turussa sekä syksyllä kolme Uskonpuhdistus –tapahtumaa Tampereella). Osallistujia oli yhteensä 63. (vuonna 2009 oli 3 retkeä ja 41 hlöä) Konsertteja toteutettiin kolme. Tammikuussa rippikoululaisille ja muullekin kansalle soitti Kisko. Joulukuussa esiintyi kls. joka veti rippikoulukonsertin ja kaikille avoimen konsertin samana päivänä. Kuulijoita oli näissä yhteensä 350. (vuonna 2009 oli 2 konserttia ja 185 kuulijaa) Koulupäivystys joka keskiviikko kouluvuoden aikana yhteiskoululla Norpan toimesta. Kesätoimintana järjestettiin kaksi nuorteniltaa, joissa molemmissa oli kolme osallistujaa. (vuonna 2009 oli 4 kesäpeli-iltaa ja yhteensä 4 hlöä) Muita juttuja: Kivipappilan alakerran bändikämppä valmistui vuoden 2010 alussa. Harjoitustilaa on käyttänyt 2-3 eri soittoporukkaa, mm. kansalaisopiston musakerho. Kämpästä vastaa Hannu. Helmikuussa 14 nuorta keräsi Yhteisvastuuta lipaskeräyksenä ruokakaupoissa. Kevään nuortenilloissa oli mm. valvomisen yö sekä musa-, leffa- ja klubi-illat. Syksylläkin oli leffailta. Toukokuun lopulla tulevan kesän isoset siunattiin jumalanpalveluksen yhteydessä työhönsä. Heinä-elokuussa Ikaalisista lähti kolme täysi-ikäistä nuorta kolmeksi viikoksi Palamuseen, Eestiin lyhytaikaiseen lähetystyöhön. Kesänuoret oli nuoriso- ja lähetystyön yhteinen projekti, jota jatketaan tulevinakin vuosina, jos lähtijöitä löytyy. Pienellä rahalla saatiin aikaan uutta ja konkreettista sekä nuoret saivat kosketuksen käytännön lähetystyöhön. Norppa vei ja haki nuoret sekä oli yhteensä 1,5 viikkoa paikan päällä. Norppa teki elokuussa, heti koulujen alettua ”iskun” yläkoululle mainostaen toimintaa ja kutsuen mukaan, mm. isoskoulutukseen ja jatkoriparille. Sami Haveri irtisanoutui syksyllä 2010, mikä vaikutti nuorteniltojen, isoskoulutusten ja leirien työvoiman määrään. Syyskuussa järjestettiin K25-leiri Koivikossa. Ajatus lähti nuorista aikuisista, jotka ovat olleet Ikaalisten seurakunnan nuoria joskus. Osallistujia oli 13. Jatkoa on jo suunnitteilla. Marraskuussa meillä oli vieraita Palamusesta. Jaan Nuga vieraili yläkoulun uskonnontunneilla. Kati Taivio toteutti opintoihinsa liittyvän hankkeen ja piti Yökkäri-nimistä yökahvilaa partiokolon tiloissa (kaksi kertaa vuoden 2010 puolella ja loput 2011). Nuoret itse järjestivät jälleen perinteisen joululaulukiertue vanhusten luo joulun alla. Paikkoja oli 9 ja ne oli jaettu kahdelle päivälle. Mukana oli 13 ja 11 nuorta. Nuorisotyössä oli keväällä viikon mittaisessa TET-harjoittelussa Elias Kekkonen ja syksyllä Milja Kekkonen. Lokakuusta vuoden loppuun asti nuorisotyössä oli työelämävalmennuksessa ylioppilas Jari Kähönen. Sielunhoidollisia keskusteluja on jälleen riittänyt. Nuorten kanssa on jutellut koulussa, toimistolla, kololla ja sovitusti muuallakin. Norpalla on ollut pari tukihenkilötyyppistä suhdetta. Nuoret ottavat yhä enemmän Facebookin kautta tekstiviestien ja sähköpostin lisäksi. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus: 1. Tavoite: Rohkaistaan nuoria etsimään oma paikka Kristuksen seurakunnassa, ottamaan omat lahjat käyttöön ja palvelemaan niillä lähimmäisiä. Toteutus:Nuortenilloissa ja leireillä on etsitty omia lahjoja, kykyjä ja taitoja, joita voimme valjastaa niin seurakunnan yhteiseen käyttöön kuin yksittäisten lähimmäisten hyväksi. Tavoitteeseen pääseminen ei ole vuoden tai edes kahden juttu vaan pitempi prosessi. Kolme ikaalilaista nuorta varustettiin ja lähetettiin Viroon, Palamuseen kesänuoriksi. He olivat yli 18-vuotiaita ja kolmessa viikossa saivat kokemuksen lyhytaikaisesta lähetystyöstä. He tavoittivat paikallisia nuoria olemalla läsnä ja järjestämällä erilaisia aktiviteetteja lapsille ja nuorille. Lisäksi tärkeää oli elää kristittynä ja palvella Palamusen seurakuntaa. Perinteinen nuorten joululaulukierros Ikaalisten vanhuksia hoitaviin laitoksiin tehtiin jo ties monettako kertaa. Siinä toteutuu vastuunottaminen (nuoret itse järjestävät ja hoitavat projektin) ja palveleminen. 2. Tavoite: Raamattuopetuksen ja rukouksen aseman vahvistaminen Toteutus: Järjestettiin nuorten talvileiri helmikuussa Jalasjärvellä yhteistyössä paikallisen seurakunnan kanssa. Tavoitteena oli saada 10-15 nuorta Ikaalisista mukaan. Mukaan lähti 7 ikaalilaista nuorta ja 8 jalasjärvistä. Raamattu ja rukous ovat olleet mukana nuortenilloissa entistä enemmän. Rukouselämän vahvistaminen on ottanut tulta siinä, että nuoret tuovat rukousaiheita esille luontevammin kuin ennen. Isoskoulutuksissa on kiinnitetty huomiota erityisesti hengellisen kasvun tukemiseen hartauskoulutuksen ja raamattutyöskentelyjen kautta. Tehtävä ei ole helppo. On haastavaa saada tämän päivän nuoriso löytämään Raamatusta kiinnikohtia omaan elämäänsä. Tätäkään tavoitetta ei saavuteta vuodessa tai kahdessa. Jokainen työntekijä tekee asiat eri tavalla: toinen kokee päässeensä tavoitteeseen, toinen taas ei koe ottaneensa sitä huomioon aina. 3. Tavoite: Musiikkityön ja gospelmusiikin vahvistaminen nuorten parissa Toteutus: Kivipappilan alakerran bändikämppä saatiin valmiiksi tammi-helmikuussa 2010. Soittimia ja muita tarvikkeita hankittiin ja kämppä on käytössä. Bändikämpän kautta on tuettu musiikista kiinnostuneita nuoria ja nuoria aikuisia. He ovat saaneet käyttää tilaa harjoitteluun. Siellä on käynyt harjoittelemassa 3 eri kokoonpanoa, mm. kansalaisopiston musakerho. Vähentyneiden työntekijäresurssien vuoksi seurakunnan omalle musiikkityölle nuorten parissa ei ole tällä hetkellä aikaa ja tekijää. Ohjausta, opastusta ja vaikkapa kitarakursseja ei ole ollut. Hannu vastaa kämpästä ja laitteistosta siltä osin kuin on välttämätöntä. Äänentoistolaitteistoa lainataan tasasin väliajoin, mm. kls-bändi on niitä käyttänyt paljon. Nuoria on rohkaistu, esim. nuortenilloissa ja leireillä soittamaan ja laulamaan enemmän kuin ennen, esim.karaoke-ilta syysleirillä. Gospelkonsertteja järjestettiin Ikaalisissa kolme ja retkiä musiikkitapahtumiin kolme. Yhteistyö Ikaalisten Gospelyhdistyksen kanssa jatkui ja jatkuu. 4. Tavoite: Panostetaan nuorten sielunhoitoon sekä henkisen ja hengellisen kasvun tukeminen Toteutus: Tavoitteen toteutuminen tapahtuu jokaisen työntekijän kohdalla hieman omalla tavallaan. Yhteiskoululla toteutettavaa koulupäivystys toimii sen ansiosta, että sillä on pitkä historia ja tiloina ovat käytössä terveydenhoitajan ja kuraattorin tilat. Työntekijät ovat hankkineet lisää tietoa sielunhoidosta ja mielenterveystyöstä lähinnä lukemalla alan kirjallisuutta ja artikkeleita. Norppa oli sielunhoitokoulutuksessa Suomen Raamattuopistolla keväällä. Nuorten henkilökohtaisten tapaamisten määrä on kasvanut viime vuosina. Yhä enemmän nuoret ottavat yhteyttä netin ja puhelimen kautta. Nuorten talvileiri järjestettiin helmikuussa ja siinä oli sielunhoidollisia elementtejä. 5. Tavoite: Tavoittava työ opiskelijoiden ja tällä hetkellä seurakunnan toiminnan ulkopuolella olevien nuorten keskuudessa Toteutus: Suunniteltuja toimenpiteitä ei ole tehty (konsertin järjestäminen, jalkautuminen toisen asteen oppilaitoksiin ja yhteistyön vahvistaminen Pekka Widenojan kanssa), mutta silti ollaan kuljettu tavoitteen osoittamaan suuntaan. Syksyllä nuoret aikuiset (lähinnä paikkakunnalle muuttaneiden opiskelijoiden) kyselivät, onko seurakunnalla mitään tarjota heidän ikäisilleen. Riikka Hämäläinen keräsi yhteystiedot ja ihmiset yhteen. Syntyi Komsi-ryhmä (Kaikilla on meillä sama Isä), joka kokoontui loppuvuodesta muutaman kerran kodeissa. Mukaan on ollut 5-15 henkeä. Ikähaarukka on 16-37 vuotta. Ryhmä on palvellut opiskelijoiden lisäksi paikallisia nuoria aikuisia. Toiminta elää alkuvaihettaan ja on eräänlaisessa käymistilassa. Osittain toiminta on aikuistyötä. PERHEKERHOTYÖ 238 Tiimivastaava / työntekijä ja tiimi: Heli Leppänen, Juha Rainerma/Riikka Hämäläinen, lapsityön tiimi ja vastuuryhmä. Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Perheiden tukeminen heidän kasvatustyössään sekä kristillisten arvojen esiintuominen. Perustoiminta: Avoin päiväkerho seurakuntakeskuksessa 2x viikossa ja perhekerho Luhalahden kirkolla 2 x kuukaudessa. Avoimissa kerhoissa käy keskimäärin 10-30 henkeä. Luhalahden perhekerhossa käy aktiivisesti 3-4 perhettä. Luhalahdessa kerho kokoontui joka toinen keskiviikko. Vauvakirkko, mukana 11 vauvaa (52 sai kutsun). Paikalla 44 aikuista + isotsisarukset. Äitien kevätsauna 6 äitiä. Äitien joulusauna 12 äitiä. Äitien saunailloista on tullut osa perustoimintaa. Niitä on pidetty vuodesta 2005. Saunailtaan tullaan ilman lapsia. Iltaan kuuluu hartaus, toiminnallinen hetki, iltapala, saunominen ja leppoisa yhdessäolo. Näistä saunailloista on muodostunut tärkeät hengähdystauot, joita äidit osaavat jo odottaa. Isien ilta isänpäiväviikolla, 8 isää ja 10 lasta. Tämä oli toinen kerta kun järjestimme isänpäivän alla isien ja lasten yhteisen illan. Ensimmäisellä kerralla lapset ja isit askartelivat metallitölkeistä kynttilälyhdyn naulaamalla reikiä tölkkiin. Vuonna 2010 leivottiin sämpylöitä. Resurssit: 4 lastenohjaajaa ja työalasta vastaava pappi. Tilat seurakuntakeskuksessa ja Luhalahdessa. Uudistuneessa leikkisalissa on ilo pitää kerhoa. Uudistuneen ilmeen ovat myös vanhemmat ja lapset ottaneet ilolla vastaan. Avoin päiväkerho on toiminut Ikaalisissa yli kaksikymmentä vuotta. Toiminta on siis periaatteessa tuttua seurakuntalaisille. Muuttoliikkeen takia ja tietysti uusien nuorien perheiden takia mainostamista ei voi lopettaa, vaan avoimesta päiväkerhosta täytyy koko ajan tiedottaa. Molemmat avoimet kerhot kokoontuivat aamulla klo 9-12. Kokeilimme hetken aikaa iltapäiväavointa. Se oli hyvä aika joillekin perheille, mutta koimme, että aamukerhot palvelevat kuitenkin useampaa perhettä. Kun perustimme lisäksi ilta-avoimen, olemme saaneet mukaan mm. työssäkäyviä vanhempia. Ja nimenomaan isiä, joista iloitsemme suunnattomasti. Avoimessa päiväkerhossa ei ole ollut tällä kaudella eritysohjelmaa aikuisille. Se vaatii aina sen, että lastenohjaaja on lasten kanssa sillä aikaa kun vanhemmat ovat ”luennolla” tai tekemässä jotain keskenään. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus: 1. Tavoite: Tavoittaa ½ vuotta täyttävien lasten vanhemmat/koko perhe. Yhteyksien luominen Ikaalilaisiin pikkulapsiperheisiin. Toteutus: Laadin onnittelukirjeen ja nimikoin Lasten virsi-kirjat lapsen nimellä. Teimme pareittain 31 käyntiä. 16 perhettä oli kotona. Joihinkin koteihin meitä kutsuttiin sisään, toisten kanssa juteltiin hetki oven suussa. Jos perheessä ei oltu kotona, jätimme lahjan ja kirjeen postilaatikkoon. Vastaanotto oli lämmin ja positiivisesti yllättynyt. Kaikki olivat mielissään lahjasta ja monet sanoivat tulevansa mm. avoimeen päiväkerhoon. Olemme jääneet kaipaamaan näitä perheitä, sillä avoin päiväkerhotoiminta on täällä heitä varten 2. Tavoite: Kokemuksellinen ja hengellinen matka Vivamon raamattukylään. Tavoitteena tutustuttaa perheitä raamatun kertomuksiin raamattuvaelluksen keinoin. Tavoitteena saada kolmisenkymmentä matkaan lähtijää. Toteutus: Toteutettiin matka Lohjalle Vivamon Raamattukylään 12.6.2010. Matkalla oli mukana 25 henkeä. Sää oli viileä ja sateinen, mutta koko päivän olimme vaelluksilla mukana. Päivällisen jälkeen lähdimme kotimatkalle. Matka sai hyvää palautetta mukana olleilta, vaikkakin se oli koko päivän kestävä reissu. 3. Tavoite: Tavoittaa yksinhuoltajaperheitä. Toimitaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa mainostamisen ja perheiden tavoittamisen osalta. Toteutus: Suunniteltu saunailta/leiripäivä ei toteutunut. Aloitimme ilta-avoimen syksyllä 2010. Se kokoontui joka torstai-ilta klo 17-19. Mainostimme sitä, kuin myös muutakin lapsi- ja perhetyötä, diakoniatyön kautta. Ilta-avoimessa käy sellaisia perheitä/yksinhuoltajia, joilla ei ole mahdollisuutta tulla päivällä oman työn takia. Äitien koruilta järjestettiin kaksi kertaa. Mukana oli yhteensä 15 naista. Lastenhoito järjestettiin samaan aikaan päiväkerhotiloissa. Luhalahden perhekerhon kanssa järjestettiin kevätretki Viitaharjun porotilalle Röyhiöön. Mukana oli 13 henkeä. DIAKONIATYÖ 241 Tehtäväalueen perustehtävä/toiminta-ajatus: Olla apua tarvitsevan lähimmäisen vierellä kulkijana ja tukijana. Tuen ollessa niin hengellistä, henkistä kuin taloudellistakin apua tilanteen mukaan. Resurssit: Diakoniapappi Juha Aila, diakonissat Kaisa Komonen, Päivi-Riitta Koivisto ja hänen vuorotteluvapaasijaisenaan Terhi Hakala 1.9. alkaen. Perustoiminta: Diakoniavastaanotot viikoittain sekä syntymäpäivämuistamiset ja muut kotikäynnit, kuukausittain pienkoti- ja laitoskäyntejä. Lisäksi on eläkeläisten kerhot ja piirit. Vuosittain leiripäivät ja retket, virkistyspäivät hoitohenkilökunnalle ja omaishoitajille. Yhteisvastuukeräyksen, joulujuhlien ja jouluavustusten järjestäminen. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden toteutumisen arviointi: 1. Tavoite: Tukea kotiäitien/-isien arjessa elämistä. Tarkoitus oli avustaa n. 25 lapsiperhettä ruokakaupan lahjakortilla yhteistyössä sosiaalitoimiston kanssa. Toteutus: Tavoite toteutui ja ylittyikin sillä avustettavia lapsiperheitä ja muuten avuntarpeessa oli enemmän (30). Yksinhuoltajia haluttiin avustaa yhteistyössä MLL:n kanssa tarjoten neuvolan ja sosiaalitoimen kautta taloudellisesti tuettua lastenhoitoapua. Tämä ei toteutunut, sillä vain yksi yhteydenotto tuli neuvolan kautta. 2. Tavoite: Vanhusten sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen ja mahdollistaminen. Toteutus: Se toteutui suunnitellun toiminnan mukaisesti: kerhotoimintana, arkilounas kohtaamisina, vanhemman väen kirkkopyhässä sekä leiripäivissä Koivikossa. Vanhemman väen välitön palaute toiminnasta oli positiivista. Arkilounaasta on tullut suosittu kohtaamispaikka ikääntyville seurakuntalaisille. Syyskuussa järjestettiin vanhusten viikon tapahtuma seurakuntakeskuksessa, puhujaksi oli kutsuttu Antti Punkari. 3. Tavoite: Tukea edelleen omaishoitajia. Toteutus: Kuukausittain heitä kutsuttiin yhteiseen kokoontumiseen, jota vetivät yhdessä diakonissa ja kaupungin omaishoidosta vastaavan henkilö. Ryhmän antama henkinen tuki on ollut heille tärkeä. Lisäksi viime vuonna muistettiin kymmentä omaishoitajaa lahjakortilla. 4. Tavoite: Syrjäytyneiden miesten tavoittaminen ja tukeminen. Toteutus: tavoite jäi toteutumatta. 5. Tavoite: Syöpää sairastavien vertaisryhmän perustaminen Luhalahden, Röyhiön ym. lähiseudun alueen ihmisille. Toteutus: Tämä tavoite toteutui kevään 2010 osalta. Syksyllä ryhmään ei enää ollut tarvetta ja tukeminen jatkui henkilökohtaisilla kotikäyneillä tarpeen mukaan. LÄHETYSTYÖ 260 Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Evankeliumin levittäminen julistamalla ja palvelemalla niiden keskuudessa, jotka eivät ole kristittyjä. Lähetystyön tekeminen tukemalla lähettejä taloudellisesti, henkisesti ja hengellisesti. Lähetyskasvatuksen antaminen. Ystävyysseurakuntatyön toteuttaminen. Tehtäväalueen perustoiminta: Lähetyksen vastuuryhmä kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Kirpputori, oli avoinna kahdesti viikossa läpi vuoden. Hanna-piiri ja lähetyspiirit keskustassa ja Mansoniemessä kokoontuivat joka toinen viikko keväällä ja syksyllä. Myyjäistoiminta: Mansoniemen lähetyspiiri järjesti lähetysmyyjäiset Olokolossa sekä Mansoniemen koululla. Rahkolassa oli lähetyksen myyntipöytä sekä kesäaikana että joulukuussa. Loka-marraskuussa pidettiin viisi työpajaa, joissa valmistettiin myytäviä käsitöitä Rahkolaan. Torikahvilat toteutettiin kesä-elokuussa joka toinen viikko yhdessä diakoniatyön kanssa. Tapahtumat: Loppiaisena oli kirkkokahvien yhteydessä Tansania-aiheinen tilaisuus, Luhalahdessa järjestettiin lähetysilta elokuussa ja Heittolanrannan kesäseurat pidettiin Skytän perheen paluujuhlana. Ystävänpäivätapahtuma ja kahvikonsertti jäivät järjestämättä. Lähetyslehti: Menkää ja tehkää –lehti ilmestyi kesäkuun alussa ja toista lehteä valmisteltiin marras-joulukuussa. Konsertit ja musiikkitapahtumat: Kauneimmat joululaulut (2 x lasten kauneimmat sekä 2 x kaikille), Jaana Pölläsen konsertti helmikuussa ja Kaunis ihminen –konsertti syyskuussa. Lähetysopetus: Kouluvierailut jäivät tekemättä. Ystävyysseurakuntatyö: Ryhmä nuoria oli kolme viikkoa Palamusen seurakunnassa auttamassa käytännön töissä ja tekemässä nuorisotyötä. Lokakuussa Ikaalisissa vieraili yhdeksän hengen ryhmä Kontupohjan seurakunnasta ja marraskuussa neljän hengen ryhmä Palamusesta. Syyskuussa kerättiin avustusrahaa Palamusen kirkon ja hautausmaan kappelin kattojen korjaamiseen. Nimikkosopimukset: Jorma ja Liisa Säde tekivät vuoden aikana yhdeksän n. kolmen viikon mittaista työjaksoa Kontupohjassa. He jäivät eläkkeelle lokakuun lopussa. Heidi Posti (SLS) sopimus lakkautettiin toukokuun lopussa ja uusi sopimus tehtiin elokuva-autotyöstä Tansaniassa. Elokuvatyö tukee paikallisten pappien ja evankelistojen julistus- ja opetustyötä. Määräaikainen sopimus on voimassa 2010-2011. Reino Toikka (SLEY) tekee pappien koulutusmatkoja Etelä-Sudaniin. Suunnitteluista kahdesta kuukauden mittaisesta matkasta hän pystyi tekemään viime vuonna toisen. Sopimus uusittiin vastaamaan Reino Toikan tekemää työtä. Uusi määräaikainen sopimus tehtiin vuodelle 2011. Skytän perhe palasi kesän aikana Keski-Aasiasta ja Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa sovittiin sopimuksen päättymisestä vuoden 2010 lopussa. Uusi nimikkosopimus vuodesta 2011 eteenpäin tehtiin Etu-Aasian työn tukemiseksi. Nimikkolähetti Elisa L. toimii siellä luterilaisen seurakunnan yhteydessä. Farsinkielinen radiotyön (Sansa) ja Teija Greedin raamatunkäännöstyön (SEKL) nimikkosopimukset säilyivät ennallaan. Kylväjän kanssa tehtiin sopimus Miikka Salon työn tukemiseksi. Hän lähti syksyllä lukuvuoden ajaksi lähetystyöntekijöiden opettajaksi Etiopiaan. Resurssit: Lähetyssihteerin toimea hoiti tammi-helmikuussa Sami Haveri ja touko-kesäkuussa Anna Tornikoski, lähetysteologina on toiminut Juha Aila. Vähäiset työntekijäresurssit vaikuttivat toiminnan toteuttamiseen. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus ja arviointi: 1. Tavoite: Lähetyskasvatuksen kehittäminen niin, että rippikoulun käyneet nuoret ohjautuvat vastuun ottamiseen lähetystyössä. Arvio: Nuorisotyön kanssa järjestetty nuorten Palamusen matka oli erittäin onnistunut. Ryhmä nuoria auttoi niin käytännön töissä kuin tekemällä tavoittavaa nuorisotyötä. Työntekijäresurssien vähenemisen vuoksi suunniteltu elokuva-autoprojekti nuorten kanssa jäi toteutumatta. 2. Tavoite: Ystävyysseurakuntatoiminnan vuorovaikutteisuuden vahvistaminen. Arvio: Suunnitelmissa oli järjestää muutamia Palamusen nuoria käymään Ikaalisiin, mutta se ei lopulta onnistunut johtuen noiden nuorten omista esteistä. Ystävyysseurakunta työ oli tosin hyvin aktiivista, kun Ikaalilaisten nuorten matkan lisäksi sekä Palamusesta että Kontupohjasta kävi ryhmä vierailulla Ikaalisissa. 3. Tavoite: Vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen. Arvio: Menkää&Tehkää -lähetyslehteä ei saatu julkaistua aivan tavoitteiden mukaan eikä seurakuntalaisten aktivoimista sen tekemiseen tapahtunut. Vapaaehtoistoiminnan uudistamista ja vahvistumista tapahtui käsityöpajojen kautta. KANSAINVÄLINEN DIAKONIA 261 Perustehtävä/toiminta-ajatus: Tuetaan Karjalassa, Palamusessa ja Israelissa tehtävää työtä. Perustoiminta: Seurat, tilaisuudet ja torikahvilat. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus ja arviointi: 1. Tavoite: Jorma ja Liisa Säteen työn esillä pitäminen, varojen kerääminen ja kannatuksen lisääminen. Toteutus: Säteiden seurat järjestettiin kaksi kertaa keväällä 2010 ja lisäksi Jorma oli mukana Kontupohjalaisten vieraillessa Ikaalisissa lokakuussa. Säteet jäivät lokakuussa eläkkeelle ja siten heidän tukemisensa päättyi. Säteiden kannatus oli riittävä. Talousarvioavustusta annettiin Säteiden kautta Karjalassa tehtävään diakoniatyöhön sekä Pietari-Käsisalmi –työhön. 2. Tavoite: Auttaa Suomessa Karmel – kodilla sekä Suomen Karmel -yhdistyksen kautta Israelissa tehtävää diakonista työtä. Toteutus: Karmel-yhdistyksen toiminnan johtaja Juha-Pekka Rissanen saarnasi kirkossa 14.2. ja kirkkokahvien yhteydessä järjestettiin Israel-tilaisuus. Elokuun tilaisuudessa olivat vieraina Maikki ja Tomi Langi. Talousarvioavustusta annettiin tukea Karmel-yhdistykselle ja -kodille, ruoka-apuun Neve Yaakovin –alueelle Jerusalemiin ja Ebenezer vanhainkotiin Haifaan. Talousarviorahaa on myönnetty myös Kirkon ulkomaanavulle katastrofiapuun. Torikahvilan tuotto ohjattiin köyhien gambialaisten perheitten auttamiseen kerho- ja koulutoimintaan Maailma, me kaikki ry:n kautta. HAUTAUSTOIMI Tehtäväalueen perustehtävä / toiminta-ajatus: Hoidamme hautausmaat ja hautaustoimitukset vainajia kunnioittaen ja omaisten surutyötä tukien. Kehitämme hautauskulttuuria perinteitä vaalien ja pidämme hautausmaat kauniina rauhan tyyssijoina. Resurssit: - työntekijät: pääasiassa hautaustoimen tehtävissä on toiminut ympärivuotisesti kolme työntekijää; seurakuntapuutarhuri, seurakuntamestari sekä kiinteistötyöntekijä. Lisäksi taloustoimiston toimistosihteeri on tehnyt hautaustoimen töitä 20 % työajastaan ja talouspäällikkö 5 %. Kausiluontoisissa töissä on toiminut vuonna 2010 toukokuulta lokakuun loppuun viisi työntekijää. Kesäkuukausina oli lisäksi kahdeksan työntekijää eripituisissa työsuhteissa. Hautaustoimen kausiluontoiset työntekijät hoitavat myös hautainhoitorahaston hoidossa olevat haudat sekä kiinteistöjen piha-alueet. - kiinteistöt ja koneet: hautaustoimen käytössä kokonaan ovat hautausmaan varastohalli sekä ruumiskellari. Hautausja kiinteistötoimen toimitiloina ovat lisäksi pappilan alakerran huoneisto ja autotalli sekä kausityöntekijöiden sosiaalitilat seurakuntakeskuksen alakerrassa. Suurimpina koneina hautaus- ja kiinteistötoimen käytössä ovat Valmet 465traktori, Venieri 1,33B-kaivurikuormaaja sekä Kubota F1900-ruohonleikkuri. Kaikkiin koneisiin on hankittu lisälaitteita, joiden ansiosta koneet ovat ympärivuotisessa, ahkerassa käytössä. Pienempiä koneita ja työvälineitä on hankittu tarpeen mukaan. Hautausmaakiinteistöt, perustehtävät: keväisin puiden ja pensaiden leikkuut, alueiden haravointi. Kesäisin nurmikoiden leikkuu, käytävien puhtaanapito, istutusalueiden hoito, pensasaitojen leikkuu. Syksyisin lehtien haravointi, hiekkakäytävien peruspuhdistus, puiden ja pensaiden istutukset. Talvisin lumityöt, hiekoitukset, puiden kaadot, suunnittelu, hauta-asioiden selvittely. Kaikkina vuodenaikoina huolehditaan yleisestä siisteydestä ja jäteastioiden tyhjennyksestä. Varsinaisen hautaustoimen perustehtävänä on tarvittaessa sulattaa, kaivaa, peittää ja kunnostaa haudat. Työt asettuvat muiden töiden edelle ja ne tehdään ilman, että aikatauluihin pystyttäisiin juurikaan vaikuttamaan. Hautaukset: Hautauksia oli 103 kpl (v. 2009 113kpl), joista 31 (30) oli uurnanlaskuja. Uurnanlaskujen osuus kaikista hautauksista oli siis 30,1 % (26,5 %). Uusia arkkupaikkoja luovutettiin 13 kpl (13) eli jäljellä käyttämättömiä arkkuhautapaikkoja on n. 210 kpl. Kolme (2) uutta uurnahautaa luovutettiin ja muistolehtoon haudattiin kuuden (5) vainajan tuhkat. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus ja arviointi: 1. Tavoite: Päätavoitteena oli hoitaa hautausmaan perustehtävät mahdollisimman hyvin. Toteutus: Tavoite saavutettiin erinomaisesti. Hoitotoimet pystyttiin suorittamaan niin, että hautausmaat olivat koko ajan asiallisessa kunnossa. Suunnittelussa paneuduttiin erityisesti palautuneiden hautojen uudelleenkäyttöön sekä hautaustoimen hinnastoasioihin. 2. Tavoite: Hautaustoimeen liittyvistä asioista tiedottaminen yleisölle ja yhteistyökumppaneille. Toteutus: Toteutui osittain. Paikallislehdessä tiedotettiin lähinnä haudanhoitoasiasta ja valtakunnallisessa Kotimaalehdessä antoi seurakuntapuutarhuri ohjeita hautojen syyskoristelusta. 3. Tavoite: Tulevien investointien selvittely. Toteutus: jäi mietintävaiheeseen. Samoin kävi käytävien saneeraukselle. Seurakunnan koko hautaustoimen ulkoinen toimintakate oli -137.964,34 euroa. Talousarvion toimintakate oli -144.966,00 euroa, joten koko hautaustoimen talousarvion määrärahat alittuivat 7.001,66 euroa. KIINTEISTÖTOIMI Seurakunnan koko kiinteistötoimen ulkoinen toimintakate oli -346.562,30 euroa. Talousarvion toimintakate oli – 389.129,00 euroa, joten koko kiinteistötoimen talousarvion määrärahat alittuivat 42.566,70 euroa. Ikaalisten kirkko ( Fredrika Sofian kirkko ) ja kellotapuli (521) Ikaalisten kirkon ulkoinen kokonaisjäämä oli -65.013,40 euroa ollen 9.308,40 Kiinteistön tietoja: Valmistumisvuosi 1801 euroa yli kiinteistökohtaisen talousarvion. Pinta-ala 890 m2 Talousarvion ylitys johtuu suurimmaksi osaksi kasvaneesta sähkönkulutukTilavuus 7 200 m3 sesta kylmän talven vuoksi. Lämmitysmuoto Sähkö Vuoden aikana kunnostettiin kirkon ikkunat ulkoa kittaamalla ja maalaamalla.; Muuta Kellotapuli v. 1860 ulko-ovien kunnostusta jatkettiin. Muuten toteutettiin normaalit huolto- ja 36 –äänikertaiset urut korjaustoimenpiteet vuoden aikana. Kirkon kaunistusrahaston varoilla hankittiin käsityönä juhlakynttilänjalka. Luhalahden kirkko (522) Kiinteistön tietoja: Valmistumisvuosi Pinta-ala Tilavuus Lämmitysmuoto Muuta Seurakuntakeskus (531) Kiinteistön tietoja: Valmistumisvuosi Pinta-ala Tilavuus Lämmitysmuoto Kivipappila (532) Kiinteistön tietoja: Valmistumisvuosi Pinta-ala Lämmitysmuoto Olokolo (533) Kiinteistön tietoja: Valmistumisvuosi Pinta-ala Lämmitysmuoto Luhalahden kirkon ulkoinen kokonaisjäämä oli -26.345,48 euroa ollen 826,52 1934 euroa alle kiinteistökohtaisen talousarvion. Luhalahden kirkossa teetettiin 230 m2 kerhohuoneeseen uudet kaapistot ja pelastustien portaikko uusittiin ritiläportaikoksi. Piha-alueen ja muistomerkin suunnittelua aloitettiin. Lisäksi suoritet1 500 m3 Sähkö tiin tavanomaisia ylläpitokorjauksia. 150 istumapaikkaa Seurakuntakeskuksen ulkoinen kokonaisjäämä oli -151.123,98 euroa ja kiin1975 teistökohtainen talousarvio alittui 11.521,02 euroa. 1 393 m2 Tilikauden aikana tehtiin mm. päiväkerhon kerhosalin pintaremontti ja leikkipi4 580 m3 halle asennettiin uusi toiminnallinen hiekkalaatikko. Kaukolämpö Pihaan asennettiin jätteiden syväkeräyssäiliöt. Salien ikkunoita uusittiin. Kivipappilan ulkoinen kokonaisjäämä oli -13.465,95 euroa ja kiinteistökohtai1957 nen talousarvio alittui 2.814,05 euroa. 450 m2 Nuorisotoimen bändikämpän saatiin kuntoon ja käyttöön alkuvuodesta 2010. Yhteen työhuoneeseen teetettiin kaapisto ja lisäksi rakennukseen toteutettiin Kaukolämpö normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet. Olokolon ulkoinen kokonaisjäämä oli -10.995,70 euroa ja kiinteistökohtainen 1853 talousarvio alittui 8.914,30 euroa. Kiinteistön vuosikorjaussuunnitelmassa ollut 407 m2 peltikaton maalaus ei toteutunut. Kaukolämpö Olokolon tiloihin hankittiin äänentoistolaitteet ja korjattiin lämminvesijärjestelmää. Koivikon leirikeskus (551) Kiinteistön tietoja: Päärakenn. Valmistumisvuosi Pinta-ala 1969 283 m2 Majoitusrak. 1974 216 m2 Vanha päärak. 110 m2 Varasto Partiomaja 2001 91 m2 66 m2 Aitta Rantasauna 1974 20 m2 2001 119 m2 Koivikon leirikeskuksen ulkoinen kokonaisjäämä oli -41.178,81 ja kiinteistökohtainen talousarvio alittui 7.581,19 euroa. Leirikeskuksessa toteutettiin ylläpitokorjauksia vuoden aikana, suunnittelua jatkettiin ja kuluneena vuonna keväällä tehty perussiivous teetettiin ulkopuolisella yrityksllä. KEITTIÖTOIMI 550 Tehtäväalueen perustehtävä/toiminta-ajatus: Keittiötoimi vastaa kaikesta seurakuntakeskukselta tilatuista keittiöpalveluista; seurakunnan sisäisistä ja pitopalvelutoiminnasta. Sisäistä toimintaa on osittain diakonian tukema arkilounas kaksi kertaa viikossa, sekä eri työmuotojen tilaamat kahvi- ja ruokatilaisuudet erilaisiin tilanteisiin. Pitopalvelupuolen toimintaa on järjestää erilaisia perhejuhlia; ristiäisjuhlista aina muistotilaisuuksiin, sekä erilaisia kokouksia ym. tilauksia. Keittiötoimi vastaa Koivikon leirikeskuksen päärakennuksessa tapahtuvista keittiöpalveluista; sisäisistä leireistä ja pitopalvelupuolen tilaisuuksista. Resurssit: seurakuntaemäntä Arja Lähdekorpi 100 %, keittäjä-siivooja Minna Koivuniemi 100 %, keittäjä-siivooja Piia Rantakytö 100 % 1.8.2010 alkaen, tarvittaessa työhön kutsuttavia keittiöapulaisia Tarkoituksenmukainen laitoskeittiötila seurakuntakeskuksessa ja valmistuskeittiö Koivikon leirikeskuksella. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus ja arviointi: 1. Tavoite: Kotoinen ruoka ja leivonnaiset, asiakkaiden viihtyminen Toteutuminen: Arkilounaalla saavutettiin tavoiteltu asiakasjoukko. Yhteensä 92 ruokailukerralla kävi 6649 ruokailijaa, joka keskiarvoksi tekee 72 ruokailijaa/kerta. Kaupungin sosiaalitoimen järjestämä lamantorjuntaprojekti on tavoittanut nuoria työttömiä. Kaupunki on maksanut heille kerran viikossa aterian. Kysseiset henkilöt ovat myös löytäneet muina päivinä tiensä seurakuntakeskukselle, itse maksavina asiakkaina. Nuoret kotiäidit lapsineen ovat ottaneet tavaksi kokoontua yhteisen aterian parissa. Myös uusia eläkeläisiä on löytänyt tiensä tänne ruokailemaan. Arkilounasta ei ole markkinoitu, vaan markkinointi menee ” puskaradiona” asiakkailta toisille. Kehitystä vuoden aikana on ollut n. 10 ruokailijaa / ruokailukerta. Asiakkaiden on ollut helppo tulla seurakuntakeskukselle syömään, sillä ketään ei ole ”leimattu” taustaan katsoen, vaan jokainen saa samanlaisen palvelun. Monelle asiakkaalle ruokailuhetki on luonut mukavan sosiaalisen tapaamisen toisten ihmisten kanssa. Kotoinen arkilounasruokamme on saanut paljon kiitosta. Seurakunnan eri työmuodot tilasivat ahkerasti kahvituksia, ja ruokailuja keittiöltä. Pitopalvelupuolella oli koko vuoden tasaisesti tilaisuuksia. Vuoden aikana seurakuntakeskuksella oli 75 muistotilaisuutta. Lisäksi muutamat syntymäpäivät, hääjuhlat ja kastejuhlia. Pitopalvelupuolella aloitimme yhteistyön yksityinen päiväkoti TuohiKontin kanssa syyskuun 2010 alusta, lämpimän aterian toimittamisesta päiväkodin lapsille. Tavoitteiden saavuttamisten yhtenä edellytyksenä on ollut, että keittiötoimella on ollut riittävästi ammattitaitoista työvoimaa käytettävissä. Piia Rantakydön palkkaaminen elokuun 2010 alusta vakinaiseksi, loi turvallisuutta toiminnan pyörittämiseen. Toistaiseksi, olemme saaneet tarvittaessa työhön kutsuttavia keittiöapulaisia hyvin. 2. Tavoite: Ruoan turvallisuus ja terveellisyys Toteutus: Ruoka pystyttiin valmistamaan terveelliseksi turvallisesti niin seurakuntakeskuksella, kuin Koivikon leirikeskuksen keittiöllä. Kukaan asiakas ei ole sairastunut ruokamme kautta. 3. Tavoite: Yhteistoiminta lähiseurakuntien keittiöhenkilöstön kanssa Toteutus: Yhteistoimintaa emme pystyneet kehittämään vuonna 2010 naapuri seurakuntien keittiöhenkilöstöjen kanssa. Muista seurakunnista ei ole otettu tännepäin yhteyttä. Aloite pitäisi lähteä täältä. Osa syynä, ettei yhteistoimintaa ehdotettu täältäkään päin, oli seurakuntaemännän 9 kuukautta kestänyt työvapaus, sairauden johdosta. Keittiötoimen ulkoinen kokonaisjäämä oli -79.608,32 euroa ollen 10.002,68 euroa alle talousarvion. Tämä johtuu ennalta arvioitua suuremmista ulkopuolisista pitopalvelutuotoista. Sisäiset keittiöpalvelut seurakunnan toiminnoissa olivat 68.977,91 euroa ja ne toteutuivat yli talousarvion. SIIVOUSTOIMI sisältyy seurakuntakeskuksen kiinteistön kustannuksiin (531) Yhdistetty seurakunnan keittiö- ja siivoushenkilöstö huolehtii kaikkien seurakunnan kiinteistöjen päivittäisestä ylläpitosiivouksesta, sekä vuosittaisista perussiivouksista. Päivittäin siivoamme seurakuntakeskusta, parikertaa viikossa käymme Olokolla ja kerran viikossa Kivipappilassa. Rantasaunalla ja Koivikossa siivoamme tarpeiden mukaisesti. Kerran kuussa käymme suntion apuna kirkossa, jolloin ennätetään tekemään siellä hieman parempi siivous. Luhalahden kirkolla olemme käyneet tekemässä tarvittaessa suurempia puhdistuspalvelutehtäviä. Kesäisin leiriaikana Koivikon keittiötyöntekijät ovat huolehtineet Koivikon kiinteistöjen ylläpitosiivouksesta päivittäin, sekä leirien välillä tehden hieman perusteellisemman siivouksen. Tavoitteenamme on tarjota siistittyjä tiloja jokaiselle tulijaryhmälle. Siivoukset ovat sujuneet hyvin, ja olemme pystyneet pitämään paikat siistinä ja puhtaina. Siivouksessa meillä on käytössä asianmukainen laite- ja välinekapasiteetti, joita olemme pystyneet uusimaan tarpeen mukaan. Viikonvaihteissa siivoukset työllistävät keittiöhenkilökuntaa tilaisuuksien jälkeen, sillä esim. perjantaina olleen muistotilaisuuden jälkeen tilat on oltava lauantain tilaisuuteen taas kunnossa, ja sama sunnuntaille. Tämä monesti lisää muuten täyden työpäivän pituutta tunnista - kahteen. Kiitettävästi henkilöstömme on kuitenkin sen jaksanut tehdä. Maanantaipäivä on pitkälti pyhitetty pelkälle siivoukselle. Siivoustyössä parasta on se, että näkee oman työnsä tuloksen. Kun itse on tyytyväinen, yleensä muutkin ovat. Sisäisinä siivouspalveluina kiinteistöille on kustannuksia jaettu tilivuoden aikana 14.674,48 euroa. MAA- JA METSÄTALOUS 561 Seurakunnan metsänhoitosuunnitelma on laadittu ajalle 2004 – 2013. Seurakunnalla on metsätalousmaata 51,77 ha ja muuta maata omistuksessaan 28,23 ha. Metsänhoitosuunnitelmaa on toteutettu joustavasti eri vuosina muuttamalla suunnitelmaa tarpeen mukaan vuosittaisessa suunnitelmassa. Yhteistyö Kyrösjärven Metsänhoitoyhdistyksen kanssa on onnistunut hyvin. Kuluneena 2010 vuonna ei suoritettu hakkuita tai metsänhoidollisia töitä, mutta aikaisempien vuosien (2008) puukaupoista tuloutui tuottoa 5.662,77 euroa.
© Copyright 2024