1. No category

c
Pohjois-Karjalan ammattikorkekoulu
Kopiointi ja luvaton levittäminen ehdottomasti kielletty
MONNI - innovaatiotyökalu
Menetelmä-kortien rakenne
Menetelmän nimi
Nimi ja sivupalkin väri
kertovat prosessin vaiheen
Menetelmän kuvaus
Brainstorming
Mitä?
Menetelmän avulla
saavutettava lisäarvo
Menetelmän tarkoituksena on etsiä uusia ideoita suunnitteluongelmaan ilman kriittistä
arviointia.
Miksi?
Menetelmän avulla pyritään tuottamaan lyhyessä ajassa mahdollisimman paljon
ideoita.
Miten?
Tuota ensin yksin mahdollisimman monta ideaa kirjoittamalla tai piirtämällä jokainen
idea erilliselle tarralapulle. Esittele ideat ryhmällesi. Tämän jälkeen tuota ryhmäsi idean
pohjalta uusi parempi idea. Kokoa lopuksi ideat seinälle ja ryhmittele ne. Ryhmä voi
äänestää parhaat ideat jatkoon, esimerkiksi merkitsemällä värillisellä tussilla merkin
tarralapun päälle. Laske äänet yhteen ja kehitä eniten ääniä saaneita ideoita edelleen.
Symboli kertoo
menetelmän
näkökulman
Ohjeet menetelmän
käyttöön
Symboli(t) kertovat
toteutustavan
Kuva tai kaavio kertoo
toteutustan tai muutoin
havainnollistaa
menetelmän sisältöä
MONNI - innovaatioprosessi
Valmistautumisvaihe
Tutkimusvaihe
Jäsennysvaihe
Ideointivaihe
Kommunikointivaihe
Valmistautumisvaihe
Kehitystyön suunnan määrittäminen ja yhteisen ymmärryksen muodostaminen siitä, mihin
yhteisillä ponnistuksilla pyritään. Ryhmädynamiikan parantaminen kuuluu myös oleellisena
osana kyseiseen vaiheeseen.
Tutkimusvaihe
Liiketoimintaympäristön kartoittaminen ja siinä tapahtuvien muutosten tunnistaminen pitkällä
ja lyhyellä aikavälillä. Kokonaisvaltaisen käsityksen muodostaminen toimialan tai yrityksen
toimintalogiikasta.
Jäsennysvaihe
Yrityksen nykyisen tarjoaman yksityiskohtainen analysointi ja parannuskohteiden tunnistaminen. Suunnittelutehtävän rajaaminen varsinaiseksi suunnittelubriefiksi.
Ideointivaihe
Uusien ideoiden tuottaminen suunnitteluongelman ratkaisemiseksi.
Kommunikointivaihe
Konseptien tuottaminen, joista ilmenee miten uusi ratkaisu toimii tai ratkaisee aikaisemman
ongelman. Tuotetun materiaalin pohjalta koostetaan havainnollistava, jäsennelty ja johdonmukainen esitys, jotta ratkaisu voidaan kommunikoida muille.
Prosessin ei ole tarkoitus edetä lineaarisesti, vaan tarvittaessa toistetaan prosessin edellisiä vaiheita.
Symbolien selitykset
Prosessin vaihe
0
Valmistautumisvaihe
1
Tutkimusvaihe
2
Jäsentämisvaihe
3
Ideointivaihe
4
Kommunikointivaihe
Perspektiivi
Verkosto
Käyttäjä
Kokonaiskuva yksityiskohta Ryhmähenki
Toteutustapa
Teksti
Piirrustus
Malli
Kollaasi
Kuva
Ennakko-odotuksien kartoittaminen
Mitä?
Ihmisten kokoontuessa työpajatyöskentelyä varten, jokaisella yksilöllä on omat
ennakko-odotukset työpajan osalta. Tämän menetelmän avulla on tarkoitus kartoittaa
osallistujien odotuksia ja tavoitteita, joita he ovat asettaneet työskentelyä ja sen
lopputulosta kohtaan.
Miksi?
Tämän harjoituksen jälkeen ryhmällä pitäisi olla konkreettinen kuva ja yhteisymmärrys
työpajan tavoitteista ja yhteisistä päämääristä.
Miten?
Osallistujat etsivät ympäristöstä konkreettisia esineitä, jotka symboloivat heidän omia
ennakko-odotuksiaan työpajaa kohtaan. Apuna menetelmässä käytetään oheista
nelikenttäjaottelua. Jokaisen osallistujan on vastattava omalta osaltaan jokaiseen
neljään kohtaan. Lopuksi omat ajatukset esitellään muulle ryhmälle.
Haluaisin antaa...
Haluaisin tehdä...
Haluaisin ottaa mukaani...
En halua...
Kollaasi
Mitä?
Ryhmän jäsenet tekevät itsestään visuaalisen kollaasin. Kollaasi-menetelmä toimii
erityisen hyvin hyvin silloin, kun puhutaan abstrakteista tai ihmisen elämänkokemuksiin
liittyvistä asioista.
Miksi?
Kollaasi-menetelmän avulla jokainen ryhmän jäsen pääsee kertomaan jotakin itsestään
muulle ryhmälle. Tuloksena on tarinoita, jotka toimivat inspiraation lähteinä ja parantavat ryhmähenkeä.
Miten?
Menetelmää varten tarvitset: vähintään A3-kokoisen paperin, liimaa, tusseja, sakset
sekä aikakausilehtiä tai muuta visuaalista kuvamateriaalia. Osallistujat tekevät itsestään
visuaalisen kollaasin kuvien ja tekstin avulla. Kollaasi voi kuvastaa henkilön historiaa,
mielenkiinnonkohteita, taitoja, arvoja, tavoitteita, harrastuksia, jne. Lopuksi kollaasit
esitellään muulle ryhmälle.
Preparation Stage
Kuvakäsikirjoitus
Mitä?
Kuvakäsikirjoitus-menetelmän avulla voidaan kuvitella ja kuvata haluttu tulevaisuus.
Menetelmä on erityisen tehokas, silloin kuin halutaan visioida yhteistä “unelma tilannetta”.
Miksi?
Kuvakäsikirjoitus auttaa muodostamaan yhteisenymmärryksen projektin tai organisaation päämääristä.
Miten?
Osallistujat keskustelevat ja kuvittelevat, mikä olisi haluttu unelmatilanne. Tämän
jälkeen he muodostavat visuaalisen tarinan siitä, miten tähän tilanteeseen päästään.
Kuvitus: Jari Ikonen
Strategia-matriisi
Mitä?
Strategia-matriisi on työkalu organisaation strategian suunnitteluun.
Miksi?
Strategia ohjaa työntekijöitä päätöksenteossa kohden organisaation yhteisiä tavoitteita
sekä viestii kuluttajalle, mikä on sen olemassa olon tarkoitus: ydintoiminta, rooli sekä
tehtävä yhteiskunnassa. Strategia-matriisi toimii myös inspiraationa tuotteita tai
palveluita suunniteltaessa.
Miten?
Osallistujat miettivät tekijöitä, joista strategia koostuu. Strategian suunnittelussa
voidaan käyttää apuna oheista viitekehystä.
Näkyvä
MISSIO
Missio on yrityksen toiminta-ajatus.
Mission ajatellaan vastaavan kysymykseen siitä, mitä organisaatiossa
halutaan pysyvästi tehdä ja mihin yritys
haluaa pidemmällä aikavälillä päästä.
ARTIFAKTIT
Artefaktit ovat tuotteita ja palveluita,
joiden kautta organisaatio tuottaa
arvoa asiakkailleen.
ARVOT
VISIO
Arvoilla tarkoitetaan organisaation
ihanteita, joita kohden se systemaattisesti pyrkii.
Visiota voidaan arkikielellä kutsua myös
unelmaksi. Sen avulla pyritään luomaan
jokaiselle työntekijälle kuva halutusta
tulevaisuudesta.
Näkymätön
Menneisyys
Tulevaisuus
Visuaalinen suunnitelma
Mitä?
Työryhmä laatii visuaalisen suunnitelman projektin tavoitteista ja siitä, miten haluttuun
lopputulokseen päästään.
Miksi?
Visuaalinen suunnitelma auttaa muodostamaan yhteisenymmärryksen projektin
päämääristä.
Miten?
Osallistujat määrittävät yhdessä projektin/toiminnan: tavoitteet, henkilöresurssit,
vaiheet, haasteet ja vahvuudet.
Tavoitteet
Haasteet
Muut tavoitteet
Vaiheet
Ensisijainen tavoite
-täsmällinen
-mitattava
-toimintakelpoinen
-relevantti
-aikaan sidottu
Henkilöresurssit
Menestystekijät
Muokattu: David Sibbet of The Grove Consultants International
Havainnointi
Mitä?
Menetelmän tarkoituksena on havainnoida käyttäjiä jossakin tietyssä toimintatilanteessa. Mitä ihmiset oikeasti tekevät kahvilassa, ostoskeskuksessa tai rautatieasemalla?
Miksi?
Havainnoinnin avulla yritetään ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ja mahdollisia syitä
sen takana.
Miten?
Mene paikan päälle seuraamaan jotakin tiettyä tilannetta. Havainnoi ketä on paikalla,
mitä he tekevät, jne. Kirjaa huomiosi ylös sitä mukaa, kun ne tapahtuvat. Perustele oma
tulkintasi tilanteesta näkyvillä eleillä liikkeillä tai kuulemasi perusteella. Voit halutessasi
hyödyntää kameraa tai videokameraa tapahtuman taltioimiseen. Älä luota ainoastaan
muistiisi.
Mikäli käytät apunasi kameraa tai videokameraa on hyvä kysyä lupa tarkkailun
kohteelta.
Kontekstin kartoitus
Mitä?
Menetelmän avulla kartoitetaan liiketoimintaan vaikuttavia ulkoisiatekijöitä, kuten
trendejä, poliittisia tekijöitä, jne.
Miksi?
Kontekstin kartoituksen avulla saadaan kokonaiskuva liiketoimintaympäristöstä ja siinä
tapahtuvista muutoksista.
Miten?
1. Piirrä oheinen kaavio tussitaululle.
2. Nimeä/piirrä kaavion keskelle keskusteltavana oleva kehityksen kohde. Se voi olla
esim. organisaatio, kohdemarkkina, jne.
3. Ryhmä valitsee “trendityypit” (2kpl) jotka vaikuttavat eniten kehitettävään kohteeseen (väestörakenteeliset-, maantieteeliset-, kasvutrendit, jne.) ja nimeää ne sektoreihin.
4. Ryhmä käy jokaisen sektorin läpi keskustellen ja samalla merkiten tarralapuille
keskustelun pääkohdat. Lopuksi tarralaput liimataan oman sektorin sisälle.
Asiakastarpeet
Tre
nd
it
t
ndi
Tre
Pol
iit
tek tiset
ijät
set
ogi
l
o
n
Tek ekijät
t
We
m
var
Epä
uus
i
tek
jät
Talo
ud
ilm ellinen
asto
Liiketoimintasuunitelma-kanvas
Mitä?
Liiketoiminta-kanvaksen avulla pyritään jäsentämään yrityksen liiketoimintaa tai
mallintamaan uuden liikeidean toimivuutta.
Miksi?
Menetelmä auttaa muodostamaan kokonaisvaltaisen kuvan liiketoiminnan eri
osa-alueista ja toimintalogiikasta. Lisäksi se toimii kommunikointivälineenä.
Miten?
Tapoja soveltaa liiketoiminta-kanvasta on monia. Yksinkertaisin sovellustapa on
aloittaa kartoittamalla yrityksen nykyistä liiketoimintamallia.
1. Osallistujat tunnistavat tekijöitä, joista yrityksen liiketoiminta koostuu. Löydökset
kirjoitetaan tarralapuille, jotka sijoitetaan kanvaksen päälle.
2. Tämän jälkeen tunnistetaan heikkouksia sekä vahvuuksia nykyisessä liiketoimintamallissa, merkitsemällä ne pienillä tarralapuilla kanvaksen päälle. Valitse eri väriset
tarralaput kuvaamaan plussia ja miinuksia.
3. Tämän jälkeen yritetään kehittää nykyistä liiketoimintamallia tai luodaan uusi
vaihtoehtoinen ratkaisu.
Kumppanuusverkostot
Ydintoiminnot
Ydinresurssit
Kustannusrakenne
Tarjooma
Asiakassuhteet
Kohdeasiakkaat
Jakelukanavat
Tulovirrat
Muokattu: Business Model Canvas, A. Osterwalder
Osallistuva havainnointi
Mitä?
Menetelmän tarkoituksena on tutustua johonkin tilanteeseen osallistumalla siihen
itse. Tilanne voi littyä esimerkiksi jonkun henkilön työtehtäviin, asiakas- tai
käyttäjäkokemukseen.
Miksi?
Menetelmän avulla voidaan kokea jokin tilanne, niinkuin se oikeasti tapahtuu. Sen
avulla päästään käsiksi hiljaiseen tietoon, mikä liittyy johonkin tiettyyn aktiviteettiin.
Miten?
Osallistu konkreettisesti havainnoitavaan toimintaan. Näin voit oikeasti kokea, miltä
tuntuu olla jonkun tuotteen tai palvelun käyttäjänä tai toimittaja osapuolena sekä
havainnoida, millaisia asioita johonkin tiettyyn tilanteeseen liittyy. Tee samalla
muistiinpanoja, mikäli se on mahdollista.
Palvelumalli
Mitä?
Menetelmän avulla pyrintään kartoittamaan palveluun liittyviä toimintoja ja
kontaktipisteitä eri toimijoiden välillä.
Miksi?
Menetelmä auttaa muodostamaan kokonaiskuvan palvelusta asiakkaan sekä palveluntarjoajan näkökulmasta.
Miten?
Luo kaavio, josta käy ilmi palvelun rakenne. Määrittele kontaktipisteet, jolloin käyttäjät
ovat vuorovaikutuksessa palveluntarjoajaan. Erottele mitkä tapahtumat palvelussa
ovat näkyvissä käyttäjille ja mitkä piilossa. Jääkö palvelutapahtumasta asiakkaalle
jokin fyysinen todiste, kuten kuitti? Millaiset tukiprosessit mahdollistavat palvelun
tuottamisen?
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Vaihe 4
Vaihe 5
Fyysinen
todistuskappale
Asiakkaan
toimenpiteet
Työntekijän
toimenpiteet
Työntekijän
toimenpiteet
Tukiprosessit
Vuorovaikutusrajapinta
Näkyvyysraja
Vuorovaikutusrajapinta
Toimintaverkoston selvitys
Mitä?
Toimintaverkoston avulla kartoiteaan, mitkä tahot osallistuvat yrityksen tarjoaman
tuottamiseen.
Miksi?
Menetelmä auttaa ymmärtämään toimintaverkostoa kokonaisvaltaisesti.
Miten?
Kartoita minkälainen on kyseiseen palveluun tai tuotteeseen liittyvien toimijoiden
verkosto. Toimijoita voivat olla esimerkiksi palveluntarjoaja, partnerit, käyttäjä, jne.
Mieti myös, miten eri toimijat ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa.
Client 1
Bank
Distributor
Supplier 3
Client 2
NGOs
University
We
City
Supplier 2
Authority
Supplier 3
State
Toimintaympäristöanalyysi
Mitä?
Toimintaympäristöanalyysi-menetelmän avulla selvitetään ilmiön tai organisaation
tilaan ja tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Menetelmän avulla tarkastellaan poliittisten, ekonomisten, sosiaalisten, teknologisten ja ekologisten tekijöiden tilaa ja
tulevaisuutta.
Miksi?
Menetelmä auttaa ymmärtämään toimintaympäristöä kokonaisvaltaisesti.
Miten?
Osallistujat keskustelevat organisaation tai tarkasteltavana olevaan ilmiöön vaikuttavista tekijöistä ja kirjaavat pääkohdat ylös.
Poliittiset: lainsäädännön rajoitukset, kansainväliset sopimukset,
rikollisuus, yhdentyminen esim. EU, tutkimus-, kehittämis-, alue-,
matkailu-, yms. politiikka
Ekonomiset: maailman, Euroopan, alueen talouskehitys, talouskriisit ja
lamat, kilpailurajoitukset, julkinen rahoitus ja tuet, ostovoima
Sosiaaliset: arvot, kulutuskäyttäytyminen, ikärakenne, muuttoliike,
syntyvyys
Teknologiset: informaatio- ja tietoliikenne, bio-, nano-, energiateknologiat,
verkkokauppa, virtuaalimaailma
Ekologiset: kasvihuoneilmiö, ilmaston muutos, saastuminen, jäteongelmat, liikarakentaminen, ympäristötietoisuus, infrastruktuurin muutos
Varjostaminen
Mitä?
Menetelmän tarkoituksena on seurata yksilöä jossakin tietyssä tilanteessa, joka on
oleellinen suunnitteluhaasteen kannalta.
Miksi?
Menetelmän avulla voidaan yrittää ymmärtää maailmaa, jonkun toisen näkökulmasta.
Sen avulla saadaan selville se, mitä ihmiset oikeasti tekevät ja sanovat jossakin tilanteessa.
Miten?
Seuraa käyttäjää ikään kuin olisit hänen varjonsa. Yritä pysyä poissa varjostettavan
henkilön tieltä. Kirjaa muistiin mitä henkilö tekee, sanoo ja elehtii. Voit tarvittaessa
kysyä tarkentavia kysymyksiä, sitä mukaa, kun tilanteet tapahtuvat. Voit myös käyttää
kameraa tai videokameraa apuna tilanteiden taltioinnissa.
Mikäli käytät apunasi kameraa tai videokameraa on hyvä kysyä lupa tarkkailun
kohteelta.
Brändi-matriisi
Mitä?
Brändi-matriisin avulla pyritään suunnittelemaan sekä jäsentämään tekijöitä, joista
yrityksen brändi koostuu.
Miksi?
Menetelmä helpottaa tuotteiden ja mainonnan suunittelua vastaamaan ja vahvistamaan brändin viestimää mielikuvaa.
Miten?
Osallistujat miettivät tekijöitä, joista brändi koostuu: Mikä on yrityksen tarkoitus,
filosofia, suunnittelun periaatteet ja mahdolliset tuotteet?
example: ARTEK
esimerkki: ARTEK
Näkyvä
FILOSOFIA
TARJOOMA
1. humaani
2. innovaatiot valmistusprosessissa,
materiaaleissa sekä kustomoinnissa
3. esteettisyys, eettisyys ja ekologisuus
4. laatu
1. jakkara/tuoli/penkki
2. pöytä
3. valaistus
4. nojatuoli/sohva
TARKOITUS
PERIAATTEET
“Kalustevalmistaja, joka edistää
modernia asumisenkulttuuria
näyttelyiden kautta”
Näkymätön
Aineeton
1. muotoilun demokratisointi
2. kertakäyttökulttuuria vastaan
3. pitkäaikainen ja kestävä
4. ajaton
Aineellinen
Muokattu: Peter McGrory
Empatiakartta
Mitä?
Menetelmän avulla muodostetaan nopea asiakasprofiili.
Miksi?
Profiilin avulla ihminen nostetaan suunitteluprosessin keskipisteeksi, mikä auttaa
työryhmää huomioimaan asiakkaan paremmin projektissaan.
Miten?
1. Osallistujat miettivät aluksi kuka oikeastaan on asiakas? Asiakas voi esimerkiksi olla
ostopäätöksen tekijä, loppu-käyttäjä, maksaja, aloitteen-tekijä, ostaja, päättäjä,
vaikuttaja, hyväksyjä tai ”gate- keeper”.
2. Osallistujat antavat henkilöhahmolle nimen ja roolin. Tämän jäkeen mietitään, mitä
asiakas näkee, sanoo, tekee, tuntee ja kuulee jossakin tietyssä tilanteessa.
Kuulee
Näk
ee
tee
Tun
ee
Tek
A
j
a
tte
le
e
Nimi:
Rooli:
Flow-mallinnus
Mitä?
Menetelmän avulla pyritään kartoittamaan eri toimintojen välisiä virtauksia ja riippuvuussuhteita.
Miksi?
Fyysisen mallin tekeminen mahdollistaa virtauksien voimakkuuksien sekä valtasuhteiden
tarkastelun.
Miten?
Tunnista tarkasteltavaan toimintaan liittyvät kohteet. Kuvaa näiden kohteiden välisiä
“virtauksia”. Mitä reittejä ihmiset liikkuvat kohteiden välillä? Miten materiaalit liikkuvat
kohteiden välillä? Toiminnot ja virtaukset esitetään fyysenä mallina, josta erottuvat
virtauksien suunnat ja vahvuudet.
Kokemusten protoaminen
Mitä?
Menetelmän avulla pyritään eläytymään käyttäjän saappaisiin.
Miksi?
Tavoitteena on saavuttaa suunnitteluempatiaa, sitouttaa suunnitteluryhmä käyttäjänäkökulmaan ja saada inspiraatiota.
Miten?
Tunnistetaan yksittäisiä tapahtumia suunnitteilla olevan tuotteen tai palvelun käytössä.
Pyritään eläytymään käyttäjän rooliin ja näkemään tilanne hänen näkökulmastaan.
Näytteleminen tai kuvamateriaali tilanteesta auttavat eläytymään tilanteeseen.
Stairs moving too fast?
Yes - that’s bad.
How can you insure
your ride will be the
most comfortable?
Elevator difficult to find
as it’s tucked away
around the corner; poor
signage - that’s bad.
Minimal gap from
train to platform that’s good.
Need just one door
but three open - that’s
bad. Green traffic
markers are clearly
legible - that’s good.
At the top, is there a
rush to decide where to
go? Yes - that’s bad.
Kulutustunneli
Mitä?
Kulutustunnelin avulla pyritään tunnistamaan tekijöitä, joiden avulla yritys voi parantaa
esimerkiksi asiakkaan kulutuskokemusta, tehostaa markkinointia tai kehittää myynnin
jälkeisiä toimenpiteitään.
Miksi?
Menetelmä auttaa tunnistamaan kehityskohteita yrityksen nykyisessä tarjonnassa.
Miten?
Piirrä oheinen kuvio tussitaululle. Käy ryhmän kanssa kulutustunnelin jokainen kohta
läpi tunnistaen kuhunkin kulutusvaiheeseen liittyviä asioita yrityksen sekä asiakkaan
näkökulmasta. Keskustellut asiat kirjataan tarralapuille, jotka liimataan kuvion päälle.
hävitys /
kierrätys
huolto
varastointi
käyttö
asennus
hyödykkeen
vastaanotto
rahoitus /
maksu
tilaus /
hankinta
valinta
haku
tarve
YRITYS
ASIAKAS
Muokattu: www.mindspace.fi
Palvelupolku
Mitä?
Menetelmän avulla kuvataan palvelu asiakkaan näkökulmasta.
Miksi?
Palvelu koetaan sarjana eri tapahtumia, palvelutuokioiden ja kontaktipisteiden kautta.
Palvelupolku kokonaisuudessaan vaikuttaa siihen, millainen palvelukokemus on.
Miten?
Luo tarina siitä, miten tietty käyttäjä kokee tietyn palvelun ajan kuluessa.
Keskity tarinassa palvelupolun eri vaiheisiin, kuten valmistautumiseen, lähestymiseen,
saapumiseen, varsinaiseen palvelukokemukseen ja seuraukseen. Voit käyttää apuna
tarvittaessa kontaktipiste-kortteja*.
* Voit kysyä erillisiä kontaktipiste-kortteja fasilitaattorilta.
Persoonakuvaus
Mitä?
Menetelmän avulla pyritään jäsentämään ajatuksia mahdollisesta palvelun tai tuotteen
käyttäjästä.
Miksi?
Persoonakuvausta voidaan hyödyntää käyttäjätutkimusmateriaalin jäsentämisessä sekä
ideoinnin apuna.
Miten?
Luo mahdolisesta käyttäjästä henkilöhahmo, joka ei kuitenkaan välttämättä ole kuvaus
oikeasta henkilöstä. Voit korostaa muun muassa käyttäjän persoonallisuutta, toiveita,
käytännön tarpeita, jne., jotka ovat olennaisia suunnitteluhaasteen kannalta. Persoona
voidaan tuottaa kollaasina, tekstikuvauksena tai näyteltynä tallentamalla se videolle.
Strategia-profiili
Mitä?
Menetelmän avulla pyritään tunnistamaan toimialaan liittyviä vakiintuneita toimintatapoja eli konventioita.
Miksi?
Strategia-profiilin avulla pystytään arvioimaan omaa tarjoamaa verrattuna kilpailijoihin.
Se auttaa myös uusien ratkaisujen kommunikoinnissa muille.
Miten?
1. Osallistujat miettivät toimialan konventioita eli asioita, joihin kyseinen toimiala on
perinteisesti satsannut. Tämän jälkeen piirretään kuvaaja, jonka tarkoituksena on
visualisoida toimialan painotukset.
2. Seuraavana listataan asiat, joita ollaan tuomassa lisää. Toisinsanoen tuotteen tai
palvelun ominaisuudet , joiden uskotaan tuottavan asiakkaalle lisää arvoa. Samalla
karsitaan pois ne ominaisuudet, jotka eivät luultavasti ole niin olennaisia kuluttajakokemuksen kannalta. Tämän jälkeen piirretään kuvaaja, jonka tarkoituksena on visualisoida
erot painotuksissa tarjonnassa.
3. Lopuksi verrataan, eroaako oma tarjoama muista saman toimialalan yrityksistä.
esimerkki: Southwest airlines
korkea
Muut lentoyhtiöt
Tarjooma
Southwest
Auto
matala
Kilpailutekijät
Säännölliset
lähdöt
Nopeus
Ystävällinen
palvelu
Hyvät
yhteydet
Istuinpaikka
vaihtoehdot
Oleskelutilat
Ateriat
Hinta
Muokattu: Strategize Blue
Tunnelmasekvenssi
Mitä?
Menetelmän avulla pyritään kuvaamaan eri tunnelmia matkalla paikasta A paikkaan B.
Menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi jonkin tuotteen tai palvelun kulutuskokemukseen kartoittamisessa.
Miksi?
Tunnelmasekvenssin auttaa jäsentämään kulutuskokemusta.
Miten?
Osallistujat miettivät ryhmässä, miten tunnelma matkan varrella muuttuu. Millainen
tunnelma on lähtöpisteessä? Millainen se on lähdettäessä liikkeelle? Millainen
tunnelma on perille saavuttaessa. Lopuksi matkan vaiheista visualisoidaan kuvaaja,
josta eri tunnelmat välittyvät. Menetelmää varten tarvitset vähintään A3 kokoisen
paperin, tusseja, sakset sekä aikakausilehtiä tai muuta visuaalista kuvamateriaalia.
Brainstorming
Mitä?
Menetelmän tarkoituksena on etsiä uusia ideoita suunnitteluongelmaan ilman kriittistä
arviointia.
Miksi?
Menetelmän avulla pyritään tuottamaan lyhyessä ajassa mahdollisimman paljon
ideoita.
Miten?
Tuota ensin yksin mahdollisimman monta ideaa kirjoittamalla tai piirtämällä jokainen
idea erilliselle tarralapulle. Esittele ideat ryhmällesi. Tämän jälkeen tuota ryhmäsi idean
pohjalta uusi parempi idea. Kokoa lopuksi ideat seinälle ja ryhmittele ne. Ryhmä voi
äänestää parhaat ideat jatkoon, esimerkiksi merkitsemällä värillisellä tussilla merkin
tarralapun päälle. Laske äänet yhteen ja kehitä eniten ääniä saaneita ideoita edelleen.
Ideoinnin säännöt:
1. Yksi keskustelu kerrallaan
2. Älä tuomitse
3. Rakenna toisten ideoiden päälle
4. Rohkaise toisia synnyttämään villejä ideoita
5. Ole visuaalinen
Käsinkosketeltava luonnostelu
Mitä?
Käsinkosketeltava luonnostelu auttaa hahmottamaan monimutkaisia asioita, kuten
prosesseja, systeemejä sekä palveluita. sekä auttaa tunnistamaan niihin liittyviä
ongelmia.
Miksi?
Menetelmässä konkreettiset esineet toimivat metaforina asioille tai ilmiöille. Lisäksi
fyysinen malli auttaa ryhmää yhteisen ymmärryksen muodostamisessa.
Miten?
Halutusta kohteesta rakennetaan konkreettinen malli samalla ryhmässä keskustellen.
Lopputulos on hyvä dokumentoida esimerkiksi videolle, jotta mallissa käytettyjen
Protoilu
Mitä?
Nopeiden kokeilujen avulla voidaan uuden idean toimivuutta testata käytännössä.
Miksi?
Fyysinen malli auttaa arvioimaan uuden idean toimivuutta konkreettisella tasolla.
Lisäksi se helpottaaa mittasuhteiden hahmottamista.
Miten?
Tuota jonkinlainen konkreettinen hahmotus uudesta ideasta. Se voi olla
vaikkapa pahvista tehty kyhäelmä, vaahtomuovimalli tai näytelty palvelutapahtuma.
Skenaario
Mitä?
Skenaarion avulla kuvataan tavallisesti tulevaisuutta.
Miksi?
Sen avulla voidaan havainnollistaa muun muassa uusia sovelluksia ja niiden merkityksiä, käyttöympäristöä, vuorovaikutusta ja uusien ratkaisujen hyötyjä.
Miten?
Skenaario voidaan luoda millä tahansa tarinankerronnan keinolla, kuten sarjakuvana,
videona tai vaikkapa näytelmänä.
Kuvitus: Jari Ikonen
Tunnelmakollaasi
Mitä?
Tunnelma kollaasin avulla pyritään kuvaaman tuotteesta, palvelusta tai brändistä
välittyvää visuaalista ilmettä tai tunnelmaa
Miksi?
Tunnelmakollaasi on nopea tapa mallintaa millainen suunniteltava kohde voisi olla.
Miten?
Tee kollaasi saatavillasi olevasta kuvamateriaalista. Kuvamateriaali voi viestiä tuotteen
tai palvelun muotokieltä, värimaailmaa, materiaalivalintoja, ilmapiiriä, hajuja, makuja,
jne.