Marjaana Manninen Kouluruokailu 2020 Kaikki syö! Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus ATERIA12 JULKINEN RUOKAPALVELU v. 2020 Sali D 6.11.2012 klo 15.00 – 15.20 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kumppanuudella kohti laatua ja arvostusta Kouluruokailufoorumi – Opetushallitus kesäkuu 2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Esityksen sisältö Kouluruokapuhetta, ruokakasvatusta Minkälainen on kouluruokailun nykytilanne? Minkälainen on kouluruokailun tulevaisuus? Kouluruokailu vuonna 2020? Koska olet sen arvoinen! 3 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kouluruoka puhuttaa! 4 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Miten tärkeä asia ruoka koulussa on? Kotitalousopetus, terveystieto Kouluruokailu, (aamiainen – lounas – välipalat) Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulun kerhotoiminta Koulun terveyttä ja hyvinvointia tukeva toimintakulttuuri ”Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään.” “Jos haluat ymmärtää muita kulttuureita, syö heidän ruokaansa.” 5 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ruoka on aina arvovalinta 6 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ruokakasvatusta Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 7 Makumuistot kantavat läpi elämän Syömään oppiminen ja ruoasta nauttiminen on taito siinä missä muutkin lapsen omaksumat ja oppimat asiat. Tottumus makuihin syntyy jo varhaislapsuudessa Makuja Muistellaan Mummona ja Vaarina Valinta on Varmaa 6.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Marjaana Manninen 8 Miten? Ruokakasvatus kodeissa Aikuisen sana painaa ja esimerkki vaikuttaa Lasten ruokailuvalintoja ohjaavat heidän omat mieltymyksensä ja ympäristön antama malli. Lapsuudessa omaksutut ruokailutottumukset vaikuttavat läpi elämän. Tavoitteena avoin ja luonteva suhtautuminen ruokaan ja syömiseen • Monipuolinen ja kasvispitoinen ruokavalio • Kohtuus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Mennyt työntää ja velvoittaa - tuleva vetää ja innostaa – Kouluruokailu nyt Maksuttomasta kouluruokailusta nauttii lähes 900 000 lasta ja nuorta koulupäivittäin. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa 50 000 lasta nauttii välipalan. Välipalojen tarjoaminen trendinä. Kuntakohtaisia ratkaisuja on tehty myös aamiaistarjoilulle. Kerhotoimintaan osallistuva lapsi voisi nauttia välipalansa koulussa. 30/315 koulutuksen järjestäjää tarjoaa kerhoon osallistuville välipalaa. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kouluruokailun tarkoitus ja tavoitteet? ”Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria.” - Pl 31§, Ops 2010 - Ruokailutauko mahdollistaa sekä oppilaille että opettajille ja koulun muulle henkilöstölle mahdollisuuden virkistyshetkeen ja se rytmittää luontevasti koulupäivän työtä, kun se suunnitellaan ja ajoitetaan oppilaslähtöisesti Kouluruoka täydentää kodeissa tapahtuvaa ruokailua. Kouluruokailu täyttää noin kolmanneksen lapsen päivittäisestä energiantarpeesta – voidaan jakaa tarvittaessa lounaaksi ja välipalaksi Kouluruokailu edistää oppilaan ravitsemusta, antaa energiaa koulutyöhön ja ylläpitää työvireyttä koko koulupäivän ajan. Kouluruokailu edistää ja opettaa suomalaista ja kansainvälistä ruokakulttuuria sekä on luonteva arjen tapakasvattaja. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kouluruokailua ja ruokakasvatusta ohjaavat säädökset ja suositukset • Perusopetuslaki 3§ (13.6.2003/477) 1. 2. • Perusopetuslaki 30§ 1. 2. • Opetus järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta Oppiaineet (kotitalous, terveystieto, ympäristö- ja luonnontieto) koti Perusopetuslaki 31§ (13.6.2003/477), Lukiolaki 28§, Laki ammatillisesta koulutuksesta 37§ 1. oikeus jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestettyyn ja ohjattuun, täysipainoiseen maksuttomaan ateriaan • Perusopetuslaki 48 d § (19.12.2003/1136) terveys Ikäkausi Oppilas 1. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala. koulu kasvu& kehitys • Perusopetusasetus 3 § (852/1998) 1. opetukseen käytettävä aika on jaettava tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. • POPS 2004;Oppilashuolto 1. • • • Kouluruokailun järjestämisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet, terveys-, ravitsemus-, ja tapakasvatuksen tavoitteet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 Kouluruokailusuositus Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oph kunta Edelly tykset Kouluruokailu ohjauksellisena ja oppilaslähtöisenä osana koulupäivää Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Marjaana Manninen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kouluruokailu ja osallisuus Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat - kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen Marjaana Manninen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Opetushallitus on päättänyt aamu- ja iltapäivätoiminnan uusista perusteista 19.1.2011. Uusien perusteiden mukaiseen toimintaan tuli siirtyä 1.8.2011. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on säädösten mukaan tarjottava välipala. Maittava välipala ja ympäristön viihtyisyys lisäävät hyvinvoinnin kokemusta. Ruokailu ja lepo ovat yksi aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällöllisistä kokonaisuuksista. Välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. Välipalat suunnitellaan monipuolisiksi ja vaihteleviksi siten, että ne noudattavat kansallisia ravitsemussuosituksia ja ottavat huomioon ruokailuun liittyvät erityistarpeet. Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevasta kunnan toimintasuunnitelman sisällöstä päätetään kuntakohtaisesti. Toimintasuunnitelma sisältää mm. seuraavat asiat: 1. Toiminta-ajatus ja tavoitteet 2. Sisällölliset painoalueet ja suunnittelun periaatteet 3. Toiminnan järjestämiseen liittyvät keskeiset asiat, joihin yhtenä osa-alueena kuuluu myös välipalan järjestäminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011 Vähintään 90 % oppilaista osallistuu kouluruokailuun joka arkipäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Toimintaa – tekemistä – konkretiaa TAVOITTEEN TARKISTAMINEN MITÄ minä voin tehdä? Mitä MINÄ voin tehdä? Mitä minä VOIN tehdä? Mitä minä voin TEHDÄ? TEKEMINEN: Tietoa, taitoa, tahtoa, halua, rohkeutta. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ruokailu koulussa on mielenkiintoista ja houkuttelevaa. Kaikki yhdessä, oppilaiden kanssa, kouluarjessa ”Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken.” Karjaan yhteiskoulu ja lukio/Merja Partanen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ”Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa.” ”Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria.” - Pl 31§, Ops 2010 – Ohjattu? ”Myös välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä.” – Ap-Ip – toiminnan perusteet 2011 - - RUOKAVALINTOIHIN VAIKUTTAVAT MONENLAISET TEKIJÄT lapsuudessa omaksutut tottumukset, makumieltymykset, tarjolla olevien ruokien valikoima, aikaisemmat ruokailukokemukset, ruokailuympäristö ja koettu palvelu, terveys-, laatu- ja ympäristötietoisuus nautintolähtöisyys tai vatsan täyteen saaminen MIKSI OHJAUSTA? Ohjattu, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kouluruokailu - edistää hyvää ravitsemusta, - opettaa suomalaista ja kansainvälistä ruokakulttuuria ja - on luonteva arjen tapakasvattaja. Ruokakasvatus on pedagoginen ote, ruoka on pedagoginen työväline ja ruokailutilanne vuorovaikutusta, jossa otetaan huomioon ohjattavien erilaisuus, ikäkausi ja edellytykset. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suomalaista perusruokaa ja ateriamallia Aterioinnin yhteydessä annettavan ohjauksen keskeinen tavoite on, että oppilas motivoituu ja tottuu valitsemaan suositusten mukaisesti koostettuja ja kohtuullisen kokoisia aterioita sekä oivaltaa niiden merkityksen hyvinvointinsa (terveys, vireys, jaksaminen yms.) kannalta. Malliateria ohjaa oppilasta kokoamaan kouluateriansa Kuva: Kaarina Hassel/Kauniaisten kaupunki Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi PÄIVÄN ATERIAT Ohjauksen avulla on mahdollista vaikuttaa oppilaan ruokaan liittyviin tietoihin, asenteisiin ja valintoihin. © K.Hassel/Kauniainen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi SAMA HINTA – ERILAINEN ARVO Ruokakasvatus on kuluttajatietoisuuden kasvattamista © Mäntymäen koulu, Kauniainen/Kaarina Hassel Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi “Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.” – Ops 2010 - Valokuvauspalvelut Polaroiskis OY Hirvihaaran koulu/Mäntsälä 2006 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KOULUKEITTOLASTA KOULURAVINTOLAKSI ”Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.” – Ops 2010 ”Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä.” – Ops 2010 – ”Maittava välipala ja ympäristön viihtyisyys lisäävät hyvinvoinnin kokemusta” -Ap-Ip-toim.per. 2011Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KOULUAIKAINEN RUOKAILU ”…tarkoituksenmukaisesti järjestetty…ateria. - Pl 31§”Maittava välipala ja ympäristön viihtyisyys lisäävät hyvinvoinnin kokemusta” ”Myös välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista Välipalat koulussa ohjausta.”-Ap-Ip –toiminnan perusteet 2011 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelma – kouluruokailun strateginen toimintasuunnitelma Kuvataan oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat - kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen. TAVOITE, TARKOITUS, ARVOT Sitouttaminen Arviointi (ASIAKASPALAUTE) – > Kehittäminen - Päivitys Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Mitä kukin koulu haluaa ruokaan liittyvillä panostuksillaan ja valinnoillaan viestiä? Missä asemassa kouluruokailu on koulun arvojärjestyksessä? Yhteiseen suunnitteluun ja tavoitteiden määrittelyyn osallistumaan myös oppilaat ja heidän vanhempansa. OPPILAIDEN OSALLISUUS Paras osoitus oppilasruokailun hyvästä toteutuksesta ja ohjauksen onnistumisesta on se, että säännöllinen ruokailu on oppilaan päivittäinen tapa. Oppilas palaa ruokailemaan yhä uudelleen ja houkuttelee mukanaan myös kaverinsa syömään hyvin, osallistumaan ja virkistymään. ”Ainoa vaikuttava ateria on syöty ateria.” Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kaikki syö 2020! K a s v a t u k s e l l i n e n t o i m i n t a k u l t t u u r i Aamiainen – aamutoiminta – koulumatkat kodin ja koulun yhteinen aika ja yhteistyö K a s v a t u s Oppitunnit – opiskelu – opettaminen – oppimispolut – Koulupäivän arkirytmi Lounas - ruokailu - ruokakasvatus – ulkoilu – leikki – välituntiliikunta Oppitunnit – opiskelu – opettaminen – oppimispolut Välipala - iltapäivätoiminta, kerhot, koulumatkat – läksyt – harrastuneisuus kodin ja koulun yhteinen aika ja yhteistyö O h j a u s O p e t t a m i n e n Miten? Ruokakasvatus päiväkodissa ja koulussa Ruokakasvatuksen oppimisjatkumo: Nykyiset vahvuudet; tunnista, tunnusta, ota käyttöön Varhaiskasvatus: - ruokailuhetkiin panostaminen - pedagoginen ulottuvuus käyttöön Perusopetus • aamu- ja iltapäivätoiminta • kerhotoiminta; kokki- ja kotitalouskerhot, makukoulut - ruokakasvatus jo alusta asti pitkäjänteiseksi - kouluruokailuhetkille mallikelpoinen toteutus - oppiaineiden välinen yhteistyö Toisen asteen opinnot; lukio, ammatillinen peruskoulutus Vapaa sivistystyö 34 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ruokakasvatus kouluissa: oppimisjatkumo Oppimisjatkumo Varhaiskasvatuksessa herätellään kiinnostusta itsenäiseen ruokailuun ja yhdessä syömiseen. Leikin varjolla opetellaan hyviä tapoja ja luodaan mukavia ruokamuistoja. Esiopetuksessa huomioidaan jo tapakasvatuksen tavoitteet ja siirrytään harjoittelemaan kouluruokailua. Ohjauksen merkitys korostuu, kun lapsi oppii annostelemaan itse ruokansa ja aterioimaan aikaisempaa itsenäisemmin. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ruokakasvatus kouluissa: oppimisjatkumo Vuosiluokilla 1–6 ruoka- ja ravitsemuskasvatusta tukevat kouluruokailun ja ohjausroolistaan tietoisen kouluhenkilökunnan lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminta ja esimerkiksi kokki-, kotitalous- ja makukoulukerhot. Vuosiluokilla 7–9 ohjauksen ja aikuisen antaman mallin merkitys korostuu entisestään. Kotitalousopetus tukee ruokakulttuuri- ja ravitsemustietoisuuden kehittymistä. Lukiossa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijan vastuu itsestään kasvaa. Ohjauksesta voi silti yhä olla hyötyä ainakin ravitsemuskasvatuksen kannalta. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ruokakasvatus kouluissa: luontokasvatus Luonnontuntemus Mistä ruoka tulee ja ruoan reitit opetussuunnitelmiin: - maatilavierailut – suomalaiset ruoantuottajat ovat kiinteässä yhteistyössä ja valmiita kehittämään keinoja ja menetelmiä ruokakasvattajien kanssa - koulukasvitarhat – kasvien kasvattaminen - elintarvikeyritysvierailut - osallistuminen ja osallistaminen kouluruokailussa - oppiaineiden välisen yhteistyön mahdollisuudet – oppimisjatkumot ja kokonaisuuksien hallinta 37 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ruokakasvatusyhteistyö Ruokakasvatus kuuluu kaikille Tavoitteena on välittää eteenpäin lapsille ja nuorille ruokaosaamista eli • tietoa ruoasta, ruokailusta ja ruokakulttuurista ja • taitoa soveltaa tietoa käytäntöön. Ruokakasvatuksen keskiössä ovat koti ja koulu; katalyyttinä on onnistunut yhteistyö. • Menestyksekästä ruokakasvatusyhteistyötä siivittävät avoin viestintä ja luonteva vuorovaikutus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ruoka ja ravitsemuskonsensus Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kouluruokailusuositus 2008 • Ohjaa ruoan valmistusta ja raaka-aineiden valintaa • Kiinnittää huomion myös ohjauksen merkitykseen, aterian tarjoamisen ajankohtaan ja ruokailun kestoon (vähintään 30 min) • Perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin Suomalaiset ravitsemussuositukset – ravinto ja liikunta tasapainoon 2005 • Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset tulossa 2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ruokakasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen - kehittäminen Opetushallitus Pyrkii edistämään kouluruokailua sekä koulun ja kodin yhteistä ruoka- ja ravitsemuskasvatusta • Oph.fi/kouluruokailu/kotivaki • Edu.fi/kouluruokailu Laatii mm. esi- ja perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelman perusteet sekä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet Opetusneuvos Marjaana Manninen vastaa opetussuunnitelmaasiantuntijana kouluruokailun, kotitalousopetuksen ja kuluttajakasvatuksen kehittämisestä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetushallitus – opetussuunnitelmien ja toiminnan perusteet Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa painotetaan kouluruokailun merkitystä ja koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen tulee kuvata paikallisessa opetussuunnitelmassa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa määrätään, että toimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala ja että välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ruokakasvatus kouluissa: kouluruokailu Kouluruokailu on pedagoginen ympäristö, jonka avulla voidaan johdattaa pohtimaan esimerkiksi • • • • • • • ruoan terveellisyyttä, laatua ja hintaa ruoan ympäristövaikutuksia teknologiaa ja globalisoitumista monikulttuurisuutta paikallista ruokakulttuuria erilaisia ruokavalioita hyvien tapojen merkitystä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Toimivuus “Finland works.” Ruoka on välittämistä! Välittäminen luo hyvinvointia! 43 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Investoimalla ruokaan, ruokailuun, ruokakasvatukseen ja perinteisiin vaikutetaan ruokasivistykseen, oppimiseen ja koko Suomen tulevaisuuteen myönteisesti. Suomalaisten lasten kestävä ruokamaailma on arvokasta ja kelpaa malliksi maailmalle. 44 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KIITOS! Marjaana Manninen Opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenranta 6 PL 380 00531 HELSINKI 029 533 1142 marjaana.manninen@oph.fi www.oph.fi www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi