Suomen World Vision Vuosikertomus 2010
Suomen World Vision Vuosikertomus 2010 S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 1 KUVA: JAVIER CUEVAS SISÄLLYS Suomen World Vision Toimintavuosi 1.10.2009–30.9.2010 Toimitus: Anna Pollari, Terhi Collin Kirjoittajat: Annette Gothóni, Tomi Järvinen, Veera Sydänmaanlakka, Ulla Tervo, Merja Tikkanen, Juha Valta, Juha Virtanen Ulkoasu: Katri Kurisjärvi Paino: Painotalo Miktor Oy 2 Ruoka ja maatalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Toiminnanjohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Kehitysyhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Humanitaarinen apu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Hankehallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Vaikuttamistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Lapsilähtöisyys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Kummitoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Yhteisöperustaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Eettinen lahja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Terveys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Hallinto, johto ja talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 3 SUOMEN WORLD VISION TOIMINNANJOHTAJAN K ATSAUS Suomen World Vision on vuonna 1983 perustettu kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka toimii kehitysmaiden yhteisöjen pitkäaikaisena kumppanina parantaakseen pysyvästi lasten elinoloja ja edistääkseen lasten oikeuksia. Suomen World Vision on ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö ja Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsen. • Tiedotamme köyhyydestä ja sen syistä sekä työstä köyhyyden vähentämiseksi. • Keräämme varoja työhön kehitysmaissa ja rohkaisemme suomalaisia osallistumaan vapaaehtoistyöhön. • Toimimme kristillisen lähimmäisenrakkauden pohjalta ja edistämme kumppanuutta ja toivon ilmapiiriä. Arvomme Visiomme • • • • • • Jokaisella lapsella mahdollisuus elämässä. Jokainen mukana suuressa tehtävässä. Missiomme Toimimme kehitysmaiden yhteisöjen pitkäjänteisenä kumppanina parantaaksemme pysyvästi lasten elinoloja ja edistääksemme lasten oikeuksia. Kristilliset arvot ovat toimintamme pohja Keskitymme köyhyyden poistamiseen lasten elämästä Kohtaamme ihmisen lähimmäisenä Palvelemme vastuullisesti Sitoudumme yhteisöllisyyteen Toimimme tehokkaasti Kansainvälinen World Vision Suomen World Vision on osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä, World Visionia. Yli 3,6 miljoonaa lasta hyötyy World Visionin kummiohjelmista eri puolilla maailmaa. Kaikkiaan avun piirissä on 100 miljoonaa ihmistä. Jo vuonna 1950 perustettu World Vision toimii noin 100 maassa 40 000 työntekijän voimin. Järjestö on maailmanlaajuisesti luotettu kehitysyhteistyön sekä humanitaarisen avun toimija. Tehtävät • Tuemme kehitysmaissa yhteisöjen kestävää kehitystä, joka parantaa erityisesti lasten elinoloja. • Välitämme humanitaarista apua luonnonkatastrofien ja konfliktien uhreille. • Edistämme oikeudenmukaisuutta työskentelemällä köyhyyden syiden poistamiseksi ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi. • Vaikutamme väkivallan vähentämiseen sen kaikissa muodoissa ja tuemme sovinnon rakentamista. S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 4 ”Auttamisen on kasvettava” oli lause, joka lausuttiin hallituksen kokouksessa kesällä 2000. Suomalaisia World Vision -kummeja oli tuolloin alle tuhat ja toimisto toimi pienessä kerrostalokaksiossa. Selkeä tavoite mielessään hallitus päätti muuttaa suomalaisen auttamisen ja antamisen kulttuurin aktiiviseksi kasvustrategiaksi. Ajatuksena oli, että yhdistyksen kasvusta hyötyisivät ennen kaikkea köyhyydessä elävät lapset, mutta myös heidän suomalaiset tukijansa. Yhdessä tekemämme parempi maailma toisi varmasti hymyn kaikkien osapuolten huulille. Kymmenessä vuodessa apumme määrä on yli kymmenkertaistunut ja vuosi 2010 tuntui vuodelta, jolloin pienestä järjestöstä tuli keskisuuri. Kummeja oli jo yli 13 000 ja henkilökunta ei enää mahtunut saman pöydän ääreen. Toimintamalleja ja järjestelmiä piti miettiä toisella tavalla kuin aikaisemmin. Samalla halusimme kuitenkin pitää kiinni ruohonjuuritasolle juurtuneesta identiteetistämme. Tavoitteemme on, että Suomen World Vision koetaan palvelevaksi, kristillishumanitaariseksi kehitysyhteistyöjärjestöksi, joka kulkee yhteistä tietä suomalaisten tukijoiden ja kehitysmaissa olevien yhteisöjen kanssa. Toimintavuoden yksi hienoimmista – joskin myös haikeimmista – hetkistä koettiin syyskuussa Ugandassa. S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 5 Tuolloin vietettiin yhden Suomen World Visionin pitkäaikaisimpiin aluekehitysohjelmiin kuuluneen Kituntun päätösjuhlia. Olimme 13 vuotta tehneet yhdessä kituntulaisten kanssa työtä vastataksemme alueen kehityshaasteisiin. Nyt oli aika jättää jäähyväiset. Olemme kuitenkin kituntulaisten tulevaisuuden suhteen luottavaisin mielin: kehityksen pyörä oli saatu vakaasti pyörimään ja alueen asukkaat ottivat nyt itse täyden vastuun kotiseutunsa kehityksestä. Haluan kiittää kummeja ja tukijoitamme, joista jotkut ovat olleet mukanamme jo vuodesta 1983. Tukenne kehitysmaiden lapsille mahdollistaa pysyvän muutoksen. Parempi maailma tarvitsee vieläkin tekijöitä. Tiina Saukko toiminnanjohtaja Suomen World Vision T YÖMME ETEL ÄSSÄ: UUDISTAVA A KEHIT YSTÄ 7 6 4 Suomen World Vision jatkoi toimintavuonna uudistavan kehityksen ohjelmastrategian toteuttamista. Strategialla parannetaan kehitysmaiden lasten hyvinvointia sekä heidän oikeuksiensa toteutumista. Uudistavaan kehitykseen pyritään parantamalla lapsen ja hänen koko elinyhteisönsä jäsenten koulutusta, ravitsemusta, terveyttä, toimeentuloa ja osallistumismahdollisuuksia. Kyseessä on kokonaisvaltainen muutos, jossa lapset, perheet ja yhteisöt siirtyvät kohti ehjempää elämää, jossa toteutuvat ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, toivo ja rauha. I 2 5 13 11 10 17 18 14 12 16 15 8 tuminen ja voimaantuminen, tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvo sekä hiv ja lapset. Ohjelmatoiminnassa painotettiin toimintavuonna kestävyyttä ja vaikuttavuutta sekä vahvaa yhteistyötä kohdealueen muiden toimijoiden kanssa. Myös yhteistyökumppaneiden, paikallisten työntekijöiden sekä yhteisöjen toimijoiden kapasiteetin vahvistaminen on ollut keskeistä. World Vision tekee kohdemaissa yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen ja ruohonjuuritason ryhmien kanssa. Kaikki kohdemaissa työskentelevät World Visionin työntekijät ovat paikallisia. Kestäviä tuloksia rakennetaan alusta asti yhdessä perheiden ja yhteisöjen kanssa. Suomen World Visionin ensisijainen työmuoto kumppanimaissa on aluekehitysohjelma. Aluekehitysohjelmat koostuvat 3–5 hankkeesta ja kestävät kokonaisuudessaan 10–15 vuotta. Niitä toteutetaan maaseudulla ja kaupungeissa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Aluekehitysohjelmia oli toimintavuoden päättyessä käynnissä 24 kuudessa eri maassa. Lisäksi vuoden aikana toteutettiin yhtätoista erityishanketta, jotka tukevat ohjelmatyön kolmea erityistä painopistettä: lasten osallis- 3 9 Suomen World Visionin aluekehitysohjelmat 24 INTIA 1. Ambegaon 2. Rajnandgaon 3. Hoshangabad 4. Indore 5.Yavatmal 6. Sagar 7. Faridabad SRI LANKA 8. Kalpitiya 9. Ehetuwewa S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 6 UGANDA 10. Nabuyoga 11. Kirewa 12. Busia 13. Paya PERU 19. Mosoq Ayllu 20. El Salvador 21. Renacer 22. Los Libertadores KENIA 14. Meibeki 15. Mogotio 16. Tinderet 17. Sook 18. Tunyo KOLUMBIA 23. Nace la Esperanza 24.Vida en Abundacia S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 7 23 20 21 22 19 SUUNNITELMALLISUUS PAR ANTA A L A ATUA Suomen World Visionin hankehallinnointia ohjaa kansainvälisen World Vision -verkoston yhdessä muotoilema Learning through Evaluation with Accountability and Planning (LEAP) hankehallinnoinnin viitekehys. Hankehallinnon standardit ja toimintaperiaatteet määrittelevä LEAP on yhdenmukaistanut työtä ja lisännyt työn laatua sekä organisaation sisäistä oppimista. Suunnitelmallinen ja päämäärätietoinen työ kohti pysyvää muutosta takaa kestävät tulokset. Aluekehitysohjelmat etenevät vaiheittain Hankehallinto perustuu hankesykliajatteluun, jossa hankkeen eri vaiheet toistuvat aina samassa järjestyksessä. World Vision osallistuu hankkeen kaikkiin vaiheisiin. Myös alueen asukkaat ja yhteisöt ovat alusta asti mukana, sillä pysyvä muutos edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista hankkeeseen ja sen tavoitteisiin. Alkukartoitus – luottamuksen rakentaminen Aluekehitysohjelma alkaa aina alkukartoituksella, jonka tavoitteena on tunnistaa alueen tarpeet, mahdollisuudet ja heikkoudet sekä hankkeen toteutettavuus. Samalla aloitetaan keskustelu ja luottamuksen rakentaminen pääsidosryhmien kanssa. on osallistava prosessi, jonka aikana World Vision tukee yhteisöjen organisoitumista. Yhdessä tekeminen – toteutus, seuranta, evaluointi, reflektio ja oppiminen Viimeistellyn hankesuunnitelman pohjalta edetään toteutus- ja seurantavaiheeseen. Kumppanin kanssa seurataan hankkeen etenemistä, valvotaan laatua ja varojen käyttöä, arvioidaan tuloksia ja vaikuttavuutta. World Vision tukee alueen asukkaiden osallistumista ja tavoitteena on, että hankkeen edetessä heille kehittyy omistajuus ja vastuu kehitystyöstä. Vastuun ottaminen ja kantaminen – siirtymävaihe Hankkeen edetessä yhteisöistä ja kumppaneista tulee avunsaajista tasa-arvoisia kumppaneita ja edelleen päätoteuttajia. Tarkoituksena on varmistaa, että tulokset ja muutokset kestävät ja kehitysprosessi jatkuu senkin jälkeen, kun World Visionin työ alueella päättyy. Yhteistyön rakentaminen – tavoitteiden asettaminen ja toiminnan suunnittelu Alkukartoituksen jälkeen aluekehitysohjelmalle luodaan selkeä hankesuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään hankkeelle konkreettiset tavoitteet ja mittarit, joiden toteutumista arvioidaan määrätyin väliajoin. Suunnittelu S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 8 S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 9 L APSIL ÄHTÖISY YS: HY VINVOINTI L ÄHTEE L APSESTA Tavoite: voimaantuneet lapset, jotka vaikuttavat positiivisesti omissa yhteisöissään ja maissaan Suomen World Visionin lapsilähtöinen lähestymistapa kehitysyhteistyössä pyrkii siihen, että lapsi ymmärretään voimavarana: lapsen hyvinvointiin panostaminen koituu yhteiseksi hyväksi. Kylä- tai kaupunkiyhteisön kehittämistä lähestytään lapsen oikeuksista ja tarpeista käsin. Työtämme ohjaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä lasten oikeuksista sekä edistää lasten kasvua vaikuttajiksi ja muutoksentekijöiksi, omien oikeuksien ajajiksi. Lasten asemaa ja osallistumista on vahvistettu sekä World Visionin erityishankkeissa että aluekehitysohjelmissa kaikissa kohdemaissa. Lasten osallistumismahdollisuuksia on toimintavuoden aikana tuettu myös kehitysyhteistyön suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. 20-vuotiaana minä… Kysyimme ohjelma-alueidemme kylissä ja kaupungeissa asuvilta lapsilta, mitä he haluavat tehdä 20-vuotiaana, aikuisuuden alkutaipaleella. ” S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 10 – Haluan opiskella insinööriksi, koska uskon pitäväni työstä. Täällä El Salvadorissa on paljon asioita, joita insinööri voi tehdä. Mielestäni tärkein lapsen oikeus on oikeus nimeen, sillä ilman sitä on vaikea toteuttaa monia muita oikeuksia. – Haluan jatkaa opiskelujani ja valmistua sairaanhoitajaksi, koska sairaista ihmisistä huolehtiminen on lähellä sydäntäni. Myös äitini uskoo koulutukseen ja toivoo, että sitä kautta me lapset saisimme itsellemme paremman tulevaisuuden. Bryan, 12, Peru Sanduni, 14, Sri Lanka – Haluan opiskella tietotekniikkaa, jotta osaan käyttää tietokoneita. Tärkein lapsen oikeuksista on oikeus koulutukseen. Dilmir, 11, Peru S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 11 YHTEISÖPERUSTAISUUS: YHTEISÖT TEKEVÄT MUUTOKSEN – 20-vuotiaana opiskelen yliopistossa lääketiedettä. Haluan lääkäriksi, koska silloin voin auttaa sairaita ihmisiä Keniassa. – Haluan 20-vuotiaana olla Kenian parhaassa lukiossa Nairobissa valmistautumassa unelma-ammattiini. Haluan puolustaa kenialaisten oikeuksia: tällä hetkellä lasten oikeuksia rikotaan eniten siinä, ettei lasten perustarpeista huolehdita. Lapset joutuvat tekemään työtä sen sijaan, että pääsisivät kouluun. Beatrice Rotich, 14, Kenia – Päämääränäni on tulla lääkäriksi. 20-vuotiaana olen hyvin onnellinen, mutta tiedän myös, että kaikki toiveet elämässä eivät aina toteudu. Haluan asua edelleen kotikylässäni ja tehdä jotain yhteisöni ja sen lasten eteen. Benaro K. Bett, 17, Kenia – Haluan opiskella lakia ja tehdä työtä tasa-arvon edistämiseksi. Kaikilla tulisi olla samat oikeudet ja mahdollisuudet. Tällä hetkellä näin ei vielä ole. – 20-vuotiaana opiskelen oikeustiedettä. Haluan, että lasten asioihin kiinnitetään huomiota ja että lapset otetaan tosissaan. Ihmisoikeuksien edistäminen on minulle tärkeää. Näen puutteita lasten oikeuksien toteutumisessa, syrjintää sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Haluan Keniaan muutoksen ja hyviä lakeja. Cyntia, 15, Peru Ezra Kibet, 15, Kenia W. Nirapa Dilhani, 14, Sri Lanka S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 12 Tavoite: vahvistuneen kumppanuuden kautta uudistuneet yhteisöt Suomen World Visionin toiminta kohdemaissa perustuu tiiviiseen yhteistyöhön perheiden ja kumppaniyhteisöjen kanssa. Asukkaat osallistuvat alusta saakka hankesuunnitteluun: tarpeiden, vahvuuksien ja tavoitteiden määrittelyyn. World Vision myös tukee erilaisten ruohonjuuritason ryhmien, oma-apuryhmien ja yhdistysten perustamista ja toimintaa. Kaupunkien tai maaseudun kylien ihmiset ovat yhteistyökumppaneita ja samalla aktiivisia toimijoita. Uudistunut ja voimaantunut yhteisö on mukana kehitystyössä; puuttuu köyhyyden syihin ja vaatii oikeuksiaan. Tukea omasta ryhmästä Rajnandgaonissa Keski-Intiassa toimii yli 30 oma-apuryhmää. World Visionin tukemat ryhmät tarjoavat jäsenilleen taloudellista, asiantuntijuus- ja vertaistukea. Alueella toimivien naisten ryhmien säännöllisiin aktiviteetteihin kuuluu esimerkiksi pienlainojen myöntäminen tyttöjen koulutukseen sekä yritystoiminnan aloittamiseen. Ryhmä voi esimerkiksi ottaa yhdessä isomman ja edullisemman pankkilainan kyläyhteisön hyväksi. Näin hyödynnetään ryhmän ansaitsemaa luottamusta vakavaraisena ja luotettavana velanmaksajana. – Oma-apuryhmän avulla S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 13 voimme tukea alueen tyttöjä koulunkäynnin kustannuksissa. Ryhmämme on ottanut tyttöjä omiksi koulukummilapsiksi, Jyouthi Sahu kertoo. Naiset osallistuvat aktiivisesti kokouksiin ja päätöksentekoon ja esittävät kyläkomiteoille aloitteita alueen kehittämiseksi. Eivätkä he kavahda suoraa toimintaa. – Eräs mies myi alkoholia kylämme keskustassa. Menimme ryhmän naisten kanssa vaatimaan, että hän lopettaisi kaupustelun. Kun mies ei suostunut, pyysimme poliisin paikalle. Mies pidätettiin ja laiton alkoholikauppa loppui samantien, kertoo Gouri Lahothvi. HY VÄ TERVEYS MAHDOLLISTA A K ASVUN JA KEHIT YKSEN Edistämällä terveyttä vähennetään tehokkaasti köyhyyttä. Hyvä terveys mahdollistaa kehityksen ja toimii edellytyksenä muun muassa oppimiselle sekä koulutuksen tai toimeentulon kehittämiselle. Lasten ja aikuisten terveyden edistäminen ei välttämättä vaadi monimutkaisia keinoja. Suomen World Visionin terveystyöhön kuuluu terveysvalistus perheissä ja kyläyhteisöissä, ravitsemuksen ja puhtaan veden saannin edistäminen sekä hygieniatilanteen parantaminen. Lisäksi tarjoamme terveyspalveluita odottaville ja synnyttäneille äideille, koulutamme terveystyöntekijöitä ja vanhempia sairauksien tunnistamisessa ja hoidossa sekä neuvomme hiv- ja aids -kysymyksissä. Suomen World Vision tukee terveyspalveluiden ulottamista kaikkien saataville. Koulutamme esimerkiksi vapaaehtoisia vertaiskouluttajiksi, jotka jakavat oppimaansa tietoa yhteisöissään. Nuoret puhuvat nuorille hivistä Koulunpihalla on useampia kymmeniä nuoria. He ovat vauhdissa, sillä kesken on erilaisia joukkuepelejä. – Nämä pelit kertovat hivistä, sen tartuntatavoista ja suojautumisesta, 17-vuotias Daysi kertoo. Hän toimii hiv-valistushankkeen vertaiskouluttajana kotiseudullaan El Salvadorin slummialueella Perussa. World Vision on kouluttanut nuoria vertauskouluttajia ja lahjoittanut heille pelejä, joiden lomassa haastavista asioista juttelu sujuu. Koulunpihalla ryhmä nuoria tekee parhaillaan palapeliä. Hivin jokaiselle kirjaimelle on löydettävä sitä vastaava merkitys, jotta palaset asettuvat paikoilleen. Toisen pisteen ääressä pyörii ruletti, josta pyörähtää esiin oikea tai väärä väittämä. – Tällä kertaa vastaus ei mennyt ihan nappiin. Hiv ei tartu syljen kautta, mutta miten se tarttuu, vertaiskou- S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 14 luttajana toimiva Rosemary kysyy. Väärä vastaus ei ole häpeä, vaan siitä syntyy vilkasta keskustelua osallistujien kesken. Vertaiskouluttajat korjaavat kärsivällisesti nuorten käsityksiä ja auttavat hankalissa kysymyksissä. – Meidän nuorten on helpompi keskustella toistemme kanssa kuin kuunnella opettajia tai vanhempia. He eivät aina ymmärrä, miten me ajattelemme, Daysi toteaa. Vertaiskouluttajien koulutuksia järjestetään ympäri vuoden ja hiv-valistus kuuluu myös koulujen opetussuunnitelmaan. Lisäksi järjestetään leirejä, joilla valistusta tehdään musiikin ja näytelmien avulla. – Nyt olemme aloittaneet myös opettajien kouluttamisen, jotta he veisivät tietoa eteenpäin omiin kouluihinsa, Daisy kertoo. S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 15 MONIPUOLISEMPI RUOK A JA KEHITT YNY T MA ATALOUS – LISÄ ÄNT YNY T HY VINVOINTI Suomen World Vision pyrkii parantamaan köyhyydessä elävien yhteisöjen ruokaturvaa muun muassa kehittämällä luonnonmukaisia viljely- ja kastelumenetelmiä sekä maan kestävää käyttöä. Maatalouden ja vedenjakelun kehittämisessä huomioidaan aina ympäristö ja kaikkien ohjelmien ja hankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan. Pienviljelijän pellon tuottavuuden lisääminen ja viljelyn monipuolistaminen parantavat ihmisten ruokavaliota ja -turvaa sekä toimeentuloa. Tuottavuutta voidaan tehostaa muun muassa koulutuksella, uusilla kasvi- ja kotieläinlajeilla sekä hedelmäpuiden ja kotipuutarhojen viljelyn kehittämisellä. Suomen World Vision tukee lasten aliravitsemuksen ennaltaehkäisyä esimerkiksi järjestämällä ravitsemuskoulutusta lasten vanhemmille. Aliravitsemuksen väheneminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lasten terveydentilan parantumiseen. Alkuun muutamalla siemenellä ja taimella Kenian Meibekissa ryhmä nuoria sai neljä vuotta sitten World Visionilta lahjaksi työkaluja, siemeniä ja puuntaimia. Kunta osoitti nuorten käyttöön maapalstan, jolla Sebemiatin ympäristöryhmän nuoret aloittivat viljelynsä. Nyt palstalla kasvaa siisteissä riveissä kymmeniätuhansia taimia. – Ensimmäiset siemenet saimme lahjaksi, osan siemenistä olemme ostaneet, mutta suurimman osan olemme keränneet luonnosta. Keräämällä siemenet luonnosta saamme kestäviä lajikkeita, joiden tiedämme sopeutuvan hyvin paikallisiin oloihin, selittää ympäristöryhmän nuori johtaja Paul Kaino asiantuntemuksella. Ympäristöryhmän nuoret eivät tyydy vain viljelemään palstaansa, vaan he myös ideoivat aktiivisesti uusia toimintamuotoja. Viimeisimpänä ryhmä on hankkinut neljäkymmentä mehiläispesää, joista puolet on joentör- S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 16 mässä yhteisen palstan reunalla ja loput jäsenten omilla pelloilla. Mehiläistarhaus sopii mainiosti soille, kallioille ja joentöyräille, missä maata ei voida muokata viljelykseen. Mehiläistarhaus hyödyttää nuoria ja heidän perheitään monin tavoin. Terveellinen hunaja on paitsi oiva lisä päivittäiseen ruokavalioon, niin se käy myös lääkkeeksi. Tuottoisina aikoina nuoret voivat myydä osan hunajasta torilla saaden lisäansioita. Tulevaisuuden suunnitelmissa ryhmällä on vesipumpun hankkiminen, jotta he voisivat kasvattaa vihanneksia ja tomaatteja omaan käyttöön. – Sen jälkeen tarvittaisiin pieni varasto ja jopa myymälä taimien ja vihannesten markkinointiin, Paul Kaino suunnittelee hymyillen. S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 17 KOULUTUS ON TIE KEHIT YKSEEN Panostus opiskelumahdollisuuksien parantamiseen vähentää köyhyyttä ja lisää tasa-arvoa. Suomen World Visionin ohjelma-alueilla ensisijainen tavoite on asenteiden muutos ja koulunkäyntiä tukevien sosiaalisten rakenteiden luominen. Myös koulutuksen laadun parantaminen ja kouluympäristöjen kehittäminen ovat tärkeitä keinoja koulutuksen kehittämiseksi. Perusopetuksen lisäksi on vahvistettu esiopetusta, keskiasteen koulutusta ja ammattikoulutusta. Valistuskampanjoilla vaikutetaan yhteisön ymmärrykseen koulutuksen merkityksestä lasten ja erityisesti tyttöjen tulevaisuudelle. Suomen World Vision näkee tyttöjen ja naisten koulutuksen keskeisenä tekijänä köyhyyden vähentämisessä. Koulutetut naiset ovat tietoisia oikeuksistaan. He myös avioituvat ja hankkivat lapsia myöhemmin. Lisäksi koulutettujen naisten tyttäret pääsevät todennäköisemmin itse koulutielle. Näin he vaikuttavat paitsi oman perheensä myös koko yhteiskunnan kehitykseen. Magoin koulu Mogotiossa – Tervetuloa kouluumme. Olen Elijah ja tämän koulun rehtori. Toivottavasti matka tänne taittui mukavasti, Elijah K. Kimeno esittäytyy. Hän johtaa Magoin koulua Mogotiossa, Keniassa. Ensimmäinen luokka rakennettiin vanhempien voimin vuonna 1986. Sen jälkeen luokkatiloja on pystytetty vähitellen lisää. – Alueella toimi koulu jo ennen 80-lukua. Silloin kaikki opetus järjestettiin puun alla. Nyt olemme vihdoinkin saamassa tarpeeksi kunnollisia opetustiloja, Elijah kertoo. Magoin koulussa on pienen kyläkoulun positiivista henkeä, vaikka oppimisolosuhteet ovat vielä puutteelliset. Opettajat ovat valmiita antamaan lisäopetusta niille S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 18 S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 19 lapsille, jotka sitä tarvitsevat. Alueen aktiiviset vanhemmat tekevät paljon työtä koulun ja lastensa hyväksi. On selvää, että kyläkoulu on yhteisölle sydämen asia ja lasten koulutusta pidetään tärkeänä. – Meillä on paljon haasteita, mutta myös positiivisia tuloksia. Kahdeksannen luokan kansallisissa kokeissa koulumme oli oman alueen kouluista sijalla 32. Päihitimme kouluja, jotka sijaitsevat Mogotion keskustassa. Osalla niistä on jopa sähköä, Elijah kertoo. Hän on työskennellyt Magoin koululla yli seitsemän vuotta. – Lapset, jotka käyvät tätä koulua, ovat todella köyhiä, eikä monella ole edes riittävästi ruokaa. Tarkoitus on, että jatkossa kaikki lapset saavat koulussa aterian, maissia ja papuja. Uskon, että tämä parantaa lasten oppimista ja näemme entistä parempia tuloksia, Elijah jatkaa. World Vision on tukenut koulua toimittamalla sen yhteyteen kaksi vesitankkia. Alueella on todellinen pula puhtaasta vedestä, joten tankit tulevat tarpeeseen. World Vision on myös järjestänyt koulun opettajille jatkokoulutusta sekä kannustanut vanhempia kouluttamaan lapsiaan. – On hienoa, että osaamistamme vahvistetaan. Haluan opettaa tässä koulussa, koska kaikki lapset tarvitse- S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 20 vat koulutusta. Myös ne, jotka tulevat köyhistä perheistä ja asuvat syrjäseuduilla. Haluan antaa heille hyvää opetusta ja toivon, että he pärjäävät hyvin elämässään. Toivon myös, että he ymmärtävät palauttaa nyt saamiaan hedelmiä takaisin tälle alueelle, Elijah kertoo. Elijah ilahtuisi, jos hän kuulisi koulunsa oppilaan Syias Chebiin, 14, mietteet. Syias käy kahdeksatta luokkaa ja viihtyy koulussa hyvin. – Ilman koulussa opittavia taitoja elämässä ei voi pärjätä. Toivon, että minusta tulee opettaja. Haluan mahdollisuuden opettaa näitä taitoja muille. S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 21 HUMANITA ARINEN APU TUO TOIVOA Suomen World Visionin humanitaarisen avun tavoitteena on lasten ja perheiden kärsimysten lieventäminen ja elinolosuhteiden korjaaminen katastrofin sattuessa. Hätäavun lisäksi autamme kumppaniyhteisöjä varautumaan tuleviin katastrofeihin ja toimimaan niin, että katastrofien vaikutus olisi mahdollisimman lievä. Katastrofin tapahduttua tuemme kumppaniyhteisöjä jälleenrakennus- ja kehitystyön toimintaedellytysten palauttamisessa. Toimintavuoden aikana humanitaarista apu on toimitettu muun muassa Haitin maanjäristyksen ja Pakistanin tulvien uhreille sekä ruokakriisin koettelemaan Keniaan. Katastrofikeräys auttoi Haitin maanjäristyksen uhreja Tammikuun 12. päivä 2010 maa järisi Haitissa katastrofaalisin seurauksin. Maanjäristyksessä kuoli yli 220 000 ihmistä ja maan pääkaupunki Port-au-Prince kärsi järistyksessä lähes täydellisen tuhon. World Vision aloitti Haitin maanjäristyksen uhrien auttamisen välittömästi luonnonkatastrofin jälkeen. Ensimmäisen avustuslennon laskeuduttua Haitiin vain pari päivää maanjäristyksestä järjestö pääsi toimittamaan pakolaisleireihin telttoja, keittovälineitä ja vettä. Ensimmäisen kuukauden aikana World Visionin ruoka-apu tavoitti noin puoli miljoonaa ihmistä. Kolmen maanjäristyksen jälkeisen kuukauden aikana World Vision toimitti hätäapua noin 1,8 miljoonalle haitilaiselle. Terveysklinikat palvelivat tuhansia ihmisiä pääkaupunki Port-au-Princessa. Lisäksi noin 14 000 ihmistä sai päivittäin puhdasta vettä. Katastrofi jätti yli miljoona ihmistä kodittomaksi. Vielä vuosi järistyksen jälkeen 1,3 miljoonaa ihmistä asui S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 22 edelleen telttakylissä. Pysyvien asumusten rakentaminen on ollut yksi Haitin suurimmista haasteista. Jeanne Clevit on yksi niistä onnellisista, jotka ovat saaneet katon päänsä päälle. Hänen perheensä pääsi muuttamaan World Visionin tuella rakennettuihin väliaikaistaloihin ensimmäisten joukossa, seitsemän kuukauden telttamajoituksen jälkeen. Talonrakennus on osa laajempaa kansainvälisten järjestöjen yhteistä humanitaarista ohjelmaa Haitin jälleenrakentamisen tukemiseksi. – Kun kotini tuhoutui, menetin kaiken. Minulla ei ollut varaa uuteen vuokraan enkä tiennyt mihin mennä. Nyt meillä on onnekseni tämä talo, Jeanne sanoo. Suomalaiset lahjoittivat Suomen World Vision kautta Haitin maanjärityksen uhreille kaikkiaan 257 000 euroa. Suomalaisten apu tavoitti haitilaiset kansainvälisen World Vision kautta. Haitin tilannetta seurasi Suomen World Visionin Toivoa Haitin lapsille -facebooksivulla yli 41 000 suomalaista. S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 23 Suomen World Vision tukee vaikuttamistyötä etelän kumppanimaissa sekä toteuttaa sitä Suomessa. Toiminta pitää sisällään suoraa poliittista vaikuttamista sekä kansalaisyhteiskunnan aktivoimista. Kohdemaissa vaikuttamistyö on osa kaikkia aluekehitysohjelmia ja erityishankkeita. Lasten, nuorten ja aikuisten osaamista kehitetään ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään monin tavoin. Tärkeää on, että kaikki voisivat osallistua ja vaikuttaa heitä ja heidän elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvassa vaikuttamistyössä panostettiin toimintavuoden aikana erityisesti yhteistyöhön muiden kehitysyhteistyötä tekevien lapsijärjestöjen kanssa. Suomen World Vision käynnisti yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa lasten terveyden edistämiseen ja lapsikuolleisuuden vähentämiseen tähtäävän Älä pese käsiäsi -kampanjan. Tavoitteena on nostaa lasten terveys yhdeksi suomalaisen kehitysyhteistyön keskeisistä teemoista. Toimintavuoden aikana Älä pese käsiäsi -kampanjaa tehtiin tunnetuksi kampanjan omilla www-sivuilla, järjestöjen lehdissä, sosiaalisessa mediassa sekä erilaisissa tapahtumissa ja tapaamisissa muun muassa kansaedustajien ja ministeriöiden kanssa. Osana kampanjaa kerättiin myös suomalaisten allekirjoituksia vetoomukseen, joka luovutettiin tasavallan presidentti Tarja Haloselle. Lisäksi vaikuttamistyötä on tehty Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (Kepa) sekä Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n jäsenenä. Toimintavuoden aikana aloitimme myös yhteistyön Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa tavoitteena tehdä lapsen oikeuksia S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 24 KUVA: TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA VAIKUTTAMISTA MEILL Ä JA MUUALL A ja Suomen World Visionin työtä tunnetuksi suomalaisille peruskoulun opettajille. Kansainvälisen vaikuttamistyön osalta panostettiin yhdessä eurooppalaisten World Vision toimistojen kanssa erityisesti lapsiterveyden edistämiseen. Toimintavuoden aikana käynnistettiin myös suunnittelutyö lastensuojeluun keskittyvän vaikuttamistyön aloittamiseksi. S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 25 HY VINVOINTIA KUMMIEN TUELL A Suomalaiset kummit ovat keskeinen osa Suomen World Visionin kehitysyhteistyön toteutusta: heidän tukensa kattaa lähes puolet järjestön kaikista tuotoista. Kuukausittainen kummimaksu kohdennetaan Suomen World Visionin aluekehitysohjelmiin, joissa edistetään lasten hyvinvointia, elinoloja ja oikeuksia. Kummilasten kotiseuduilla pyritään puuttumaan sekä köyhyyden ilmenemismuotoihin että niiden taustalla oleviin syihin. Tavoitteena on pysyvä muutos parempaan. Suomalaisia kummeja oli toimintavuoden lopussa yli 13 000. Heistä osa on ollut mukana jo 80-luvulta asti. Kaikkiaan kummien määrä on kymmenkertaistunut viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Suomalaisilla kummeilla on kummilapsia kuudessa maassa: Intiassa, Sri Lankassa, Perussa, Kolumbiassa, Ugandassa sekä Keniassa. Kummitoiminnassa panostettiin toimintavuonna erityisesti aktiiviseen yhteydenpitoon ja nopeaan tiedonkulkuun Suomen World Visionin työstä sekä kummeja kiinnostavista aiheista. Lisäksi ruotsinkielisiä asiakkaita palveltiin entistä paremmin heidän omalla äidinkielellään. Iso ja pieni Kirwa 6-vuotias Alex odottaa kotipihallaan suomalaista kummiaan Wilson Kirwaa. Vastassa on suuri joukko kyläläisiä, sillä näin kaukaa saapuvat vieraat ovat kunnia-asia. Wilson on kenialaisen tavan mukaan tuonut perheelle sokeria ja teetä tuliaisiksi. Tämän jälkeen hän kertoo oman tarinansa, miten päätyi Suomeen. Alex asuu Mogotiossa isovanhempiensa kanssa, sillä hänen äitinsä asuu ja työskentelee Nakurussa kodinhoitajana. Perheen toimeentulo perustuu heidän omistamiinsa lehmiin ja vuohiin. Wilson ja Alex kävelevät käsi kädessä eläinaitauksen luo. S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 26 – Pidän jalkapallon pelaamisesta. Se on kaikista hauskinta, Alex kertoo Wilsonille. Molemmat istuutuvat puun varjoon. He vertailevat kämmeniään ja hörppäävät vettä. Wilson opettaa Alexille, miten sanotaan afya eli kippis suomeksi. – Tämä todella tuntuu sydämessäni. Olen jo pitkään miettinyt, miten auttaa muita, kun itse olen saanut niin paljon. Nyt olen saanut sen mahdollisuuden, Mogotiossa itsekin koulua käynyt Wilson kertoo. Ennen lähtöä Wilson rohkaisee vielä kummipoikaansa: – Opiskele ahkerasti. Se tuo sinulle hienon tulevaisuuden. S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 27 EETTINEN L AHJA ON MA AILMAN ARVOKK AIN L AHJA Suomessa on voinut hankkia eettisiä lahjoja vuodesta 2001 lähtien, jolloin Suomen World Vision aloitti ensimmäisenä toimijana eettisten lahjojen kaupan kehitysmaiden lasten ja perheiden auttamiseksi. Suomen World Visionin eettisiä lahjoja lahjoitettiin toimintavuoden aikana yhteensä 350 000 eurolla. Eettiset lahjat ovat vakiinnuttaneet paikkansa erilaisten lahjavaihtoehtojen joukossa ja Lahjaksi lehmä -verkkokauppa on Suomen World Visionin tärkein kertalahjoittamisen muoto. Eettiset lahjat toimitetaan Suomen World Visionin kumppaniyhteisöissä asuville ihmisille osana pitkäkestoista kehitysyhteistyötä. Lahjaksi lehmä -verkkokaupan lahjavalikoima perustuu kumppaniyhteisöiltä saatuun tietoon siitä, mitä kullakin alueella tarvitaan. Jokainen lahja toimitetaan sellaisenaan perille, joten suosittujakaan lahjoja ei ole myynnissä, jos niille ei ole sillä hetkellä tarvetta kohdemaissa. Turvallinen synnytys Arijalille – Vaimoni tuli ennen toisen lapsen syntymää käymään sairaalassa ja häneltä otettiin normaalisti hiv-testi. Tämän jälkeen World Visionin työntekijä oli yhteydessä vaimooni ja pyysi meitä käymään sairaalan yhteydessä olevassa toimistossa, kertoo Intian Mumbaissa asuvan Kanojian perheen isä. – Vaimoni hiv-positiivisuus oli meille yhtäältä täydellinen yllätys ja toisaalta täydellinen shokki. Vaimoni on ollut terve. Keskustelimme pitkään ja World Visionin työntekijä rohkaisi myös minua osallistumaan hiv-testiin. Vanhempien lisäksi myös perheen vanhempi tytär on osoittautunut hiv-positiiviseksi. Hän sai viruksen synnytyksen yhteydessä äidiltään. Jos hiv-tartunta pystytään toteamaan ennen syn- S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 28 nytystä, lääkehoidon ja muiden toimenpiteiden avulla voidaan estää hivin siirtyminen lapseen. – Olen kiitollinen, että vaimoni sai tarvittavan lääkityksen. Olemme käyneet säännöllisesti neuvolassa World Visionin toimistolla. Sen lisäksi olemme osallistuneet vertaistukitoimintaan. Ryhmässä olemme tavanneet muita samassa tilanteessa olevia perheitä. – Synnytyksen jälkeen nuorin tyttäremme Arijali sai äidinmaidonkorviketta. Meitä jännitti, onko virus siirtynyt häneen. Arijali testattiin joitakin kuukausia sitten, kun hän oli 18 kuukauden ikäinen. Tyttärelläni ei ole hiviä. Lahjaksi lehmä -kaupan Turvallinen synnytys -lahja antaa turvallisen alun uudelle elämälle. Kun synnytys tapahtuu ammattilaisten avustuksella, oikealla lääkityksellä sekä huolellisella seurannalla, esimerkiksi hi-viruksen tartuntariski lapseen vähenee merkittävästi. S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 29 HY VÄ HALLINTO TAK A A KESTAVÄN KEHIT YKSEN Suomen World Visionin toimintaa johtaa ja valvoo yhdistyksen hallitus yhteistyössä toiminnanjohtajan kanssa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle Annamari Lammassaari sääntömääräisessä kevätkokouksessa 10.6.2010. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Esa Ahonen ja Kari Keipi. Varapuheenjohtajaksi valitiin hallituksen järjestäytymiskokouksessa 21.9.2010 Timo Keskitalo. Hallituksessa jatkoivat Jukka Leppilampi, Leena Kontula, Kaisa Kässi, Reijo Luostarinen, Pirjo Ståhle ja Heli Mustakallio. Hallitus nimitti kesällä 2010 järjestetyn avoimen haun tuloksena Suomen World Visionin vt. toiminnanjohtaja, KTM Tiina Saukon järjestön vakinaiseksi toiminnanjohtajaksi 1.1.2011 alkaen. Toimintavuoden aikana henkilöstön määrä kasvoi maltillisesti. Toimintavuoden lopussa työntekijöitä oli 39, joista viisi määräaikaisella sopimuksella. Organisaatiota kehitettiin muun muassa kannustamalla työntekijöitä vahvistamaan omaa osaamistaan kouluttautumalla. Toimintavuoden aikana perustettiin yhteistoimintaelin ja työsuojelutoimikunta. TUOTTOJEN JAKAUMA 2010 MUUT TUOTOT 10 % LAHJAKAUPPA 4 % VALTIONAVUSTUS 42 % KULUJEN JAKAUMA 2010 HALLINTO 6 % TASAPAINOINEN TALOUS TURVA A JATKUVUUDEN VARAINHANKINTA 10 % KUMMIMAKSUT 44% Suomen World Visionin kokonaistuotot kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna viisi prosenttia 9,5 miljoonaan euroon. Yksityisten lahjoitusten ja kummimaksujen osuus kokonaistuotosta oli 58 prosenttia (edellisellä tilikaudella 54 prosenttia). Ulkoministeriön rahoitus perustuu sopimukseen, joka on voimassa ajalla 1.1.2009–31.12.2011. Sopimuksen mukaan Suomen World Visionille osoitettu kehitysyhteistyötuki pysyy vuosittain samalla tasolla. Tilikauden kokonaiskulut olivat 9,4 miljoonaa euroa ja siitä merkittävimmän osan, 7,2 miljoonaan euroa, eli 77 prosenttia muodosti kehitysyhteistyöohjelma (kansainvälinen työ, vaikuttamistoiminta ja kummipalvelut). Tukitoimintoihin kotimaassa käytettiin 1,6 miljoonaa euroa sekä yleishallintoon 0,6 miljoonaa euroa. S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 30 VIESTINTÄ 7 % OHJELMA 77 % S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 31 Painettu ympäristöystävälliselle paperille. 3/2011 Suomen World Vision Lönnrotinkatu 20 00120 Helsinki ma–ke, pe klo 8.30–16 to klo 8.30–18 Puh. 096 818 300 (pvm.) Faksi 096 818 3033 asiakaspalvelu@worldvision.fi www.worldvision.fi S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010 OSALLISTU JA AUTA Kummius: www.kummi.fi Lahjakauppa: www.lahjaksilehma.fi 32 Katastrofikeräykset: www.katastrofi.fi
© Copyright 2024