Kannen kuva Anni Taurula /KU4 Variaatio Otto Mäkilän teoksesta He näkevät mitä me emme näe Sisällys YLEISTÄ LUKIO-OPINNOISTA ............................................................................................................................................... 4 OPINTOJEN SUUNNITTELU .................................................................................................................................................. 4 KURSSIN SUORITTAMINEN .................................................................................................................................................. 5 POISSAOLOT ........................................................................................................................................................................ 6 KOEVIIKKO ........................................................................................................................................................................... 7 UUSINTAKUULUSTELUT....................................................................................................................................................... 7 ARVIOINTI ............................................................................................................................................................................ 8 ITSENÄINEN SUORITUS ....................................................................................................................................................... 9 OPINNOT MUISSA OPPILAITOKSISSA .................................................................................................................................. 9 SIIRTYMINEN RINNAKKAISEEN OPPIMÄÄRÄÄN .................................................................................................................. 9 YLEISIÄ SÄÄNTÖJÄ ............................................................................................................................................................. 10 TUKEA OPISKELUUN .......................................................................................................................................................... 10 KIRJASTO ........................................................................................................................................................................... 11 LUKION OPPILASKUNTA JA OPISKELIJOIDEN OMA TOIMINTA .......................................................................................... 12 YLIOPPILASTUTKINTO ........................................................................................................................................................ 12 LUKION PÄÄTTÖTODISTUS ................................................................................................................................................ 14 SVK:N LUKION PAKOLLISET JA SYVENTÄVÄT KURSSIT....................................................................................................... 15 OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2014 - 2015 ........................................................................................................................... 27 LUKION OPETTAJAT ........................................................................................................................................................... 32 LUKION LUKUVUOSIKALENTERI 2014–2015 ..................................................................................................................... 33 YHTEYSTIEDOT................................................................................................................................................................... 34 2 TERVETULOA! Kädessäsi on käyttöopas Suomalais-venäläisen koulun lukioon lukuvuodelle 2014 - 2015. Tämän opintooppaan tehtävä on auttaa sinua lukio-opintojen suunnittelussa ja suorittamisessa. Lukiossa opiskelu antaa sinulle paljon valinnanvapautta, mutta vaatii samalla myös vastuunottoa. Opas sisältää keskeiset perustiedot lukion suorittamisesta: lukion tuntijaon, vuosittaisen opintosuunnitelmaehdotuksen, kurssikuvaukset ja –kirjat, sekä tärkeää tietoa lukiomme käytänteistä ja säännöistä. Perehdy siis oppaaseesi huolella! On erityisen tärkeää, että seuraat koulun viestintäkanavia säännöllisesti: Wilmassa tulee käydä päivittäin, sillä siellä tiedotetaan opintoihin liittyvistä asioista. Sen kautta voi myös seurata ja suunnitella opintojesi edistymistä, selvittää poissaoloja ja viestiä opettajien kanssa. Koulun nettisivuilta svk.edu.hel.fi/opetus/lukio löytyvät lukiovuoden työ- ja loma-ajat, koeviikkojen aikataulut, lukion opinto-opas, kurssikuvaukset ja ainevalintakortti. Aina tulee kuitenkin kysymyksiä, joihin ei itse löydä vastauksia. Tällöin voit kääntyä ryhmänohjaajasi, opinto-ohjaajan tai apulaisrehtorin puoleen. Lukuvuonna 2014 - 2015 he ovat seuraavat henkilöt: Lukion 1 RO:t: Helle Aro ja Leena Kauppila-Lehto Lukion 2 RO:t: Sanna Torvikoski ja Ulla Valkeila Lukion 3 RO:t: Maija-Liisa Clément ja Aira Undén-Selander Opinto-ohjaaja: Suvi Moilanen (myös lukion 4.ryhmän RO) p.0295 332 413 Lukion apulaisrehtori: Tarja Alamäki p.0295 332 404 Hyvää lukuvuotta 2014 - 2015! 3 YLEISTÄ LUKIO-OPINNOISTA Lukio-opinnot jakaantuvat pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Yhden kurssin laajuus on 38 tuntia. Pakolliset kurssit ovat kaikille yhteisiä kursseja. Syventävät kurssit ovat pakollisiin kursseihin liittyviä valinnaisia jatko-kursseja. Opinto-ohjelmaan on valittava vähintään 10 syventävää kurssia. Soveltavat kurssit ovat koulukohtaisia kursseja. Ne voivat sisältää aineksia eri oppiaineista. Nämä kurssit ovat valinnaisia. Lukion päättötodistuksen saadakseen opiskelijan on suoritettava pakolliset kurssit ja riittävä määrä syventäviä ja soveltavia kursseja, yhteensä vähintään 75 kurssia. Opiskelijan on itse huolehdittava riittävästä etenemisvauhdista opinnoissaan. Yleensä lukiolainen suorittaa 6 – 8 kurssia jaksossa, eli 30 – 40 kurssia lukuvuodessa. Päätoimiseksi opiskeluksi katsotaan 20 kurssin suorittaminen lukuvuodessa. Jos suorittaa vähemmän kuin 20 kurssia lukuvuodessa, ei ole oikeutta saada opintotukea. Lisätietoja www.kela.fi. Lukio-opinnot on suoritettava enintään neljässä vuodessa. OPINTOJEN SUUNNITTELU Opintojen alussa laaditaan oma opinto-ohjelman koko lukion ajaksi. Valinnat tehdään ainevalintakorttiin, joka löytyy opinto-oppaan välistä. Korttiin merkitään ne pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit, jotka aikoo suorittaa lukiossa. Siitä voi seurata opintojen etenemistä ja se auttaa kurssimuutosten teossa. Kurssivalinnat tehdään Wilmassa. Uudet opiskelijat tekevät valintansa ilmoittautuessaan lukioon. Kevätlukukauden aikana tehdään esivalinnat seuraavaksi lukiovuodeksi ja suunnitelma tarkistetaan lukuvuoden alussa. Wilman valintatarjotin on auki opiskelijoille koeviikkoa edeltävällä viikolla (ks. opintooppaan kalenteri). Valintoihin voi tehdä muutoksia opinto-ohjaajan luona. Venäjän kieltä voi opiskella lukiossamme A- tai B3-kielenä. A-venäjää opetetaan kahdessa eri ryhmässä: venäjä vieraana kielenä (VEA) ja venäjä äidinkielenä (VEAI). Opiskelija, joka suorittaa lukiossamme kaikki 12 kurssia venäjän kielen ja kulttuurin opintoja (A), voi vähentää kahdeksan pakollista kurssia mistä tahansa oppiaineesta. Kuitenkin hänen tulee suorittaa vähintään puolet jokaisen oppiaineen pakollisista kursseista. Vähentäessään kursseja opiskelijan on muistettava, että hän ei saa osallistua oppiaineen ylioppilaskokeeseen, ellei hän ole suorittanut kyseisen aineen kaikkia valtakunnallisia pakollisia kursseja. 4 Suomi toisena kielenä –oppiaine on tarkoitettu niille opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Nämä opinnot ovat rinnakkaiset äidinkieli ja kirjallisuus –oppiaineen kanssa. Katsomusaineista lukiossamme opetetaan evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskontoa sekä elämänkatsomustietoa. Opiskelija opiskelee pääsääntöisesti oman kirkkokuntansa katsomusainetta tai väestörekisteriin kuuluessaan elämänkatsomustietoa. Tästä saa lisätietoja opinto-ohjaajalta ja apulaisrehtorilta. Vapautusta ruotsin kielen opiskelusta voi hakea, jos ei ennen lukio-opintojen aloittamista ole opiskellut ruotsin kieltä. Huoltajan tulee täyttää hakemuslomake, joka toimitetaan rehtorille. Hakemuslomakkeita saa opinto-ohjaajalta. Valtakunnallinen tuntijako nykyisen opetussuunnitelman mukaan Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä S2 Suomi toisena kielenä 6 6 3 3 5 9 2 3 12 2 2 8 8 Toinen kotimainen kieli, ruotsi B1 Venäjän kieli ja kulttuuri A Venäjän kieli ja kulttuuri B3 Englanti A Englanti B1 Ranska B2 ja B3 Saksa B2 ja B3 6 5 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä 6 10 3 4 Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus 2 2 1 1 3 3 1 1 4 2 2 1-2 1-2 1 1 3 2 8 4 2 2 3 4 3 2 4 3 3 2 1 KURSSIN SUORITTAMINEN Kursseille ilmoittaudutaan Wilmassa ennen jakson alkua. Wilma on auki kurssivalintoja varten viikon ajan (kts. lukiokalenteri oppaan lopusta). Mikäli opiskelija ei ole ollut läsnä kurssin ensimmäisellä oppitunnilla 5 tai kurssi on jo alkanut, hänen tulee pyytää apulaisrehtorilta lupa kurssin aloittamiseksi. Myös opintoohjaajalta saa apua kurssimuutoksia tehtäessä. Lukiolainen hankkii itse oppikirjansa ja muun oppimateriaalin. Kurssin oppikirjat ja muu tarvittava materiaali on oltava mukana oppitunnilla. Lista oppikirjoista löytyy tästä opinto-oppaasta. Opettaja voi poistaa opiskelijan tunnilta, mikäli hänellä ei ole mukanaan kyseisellä tunnilla tarvittavia opiskeluvälineitä. Kurssi arvioidaan vain, jos arviointiedellytykset täyttyvät. Saadakseen kurssiarvosanan on osallistuttava opetukseen, suoritettava kurssiin kuuluvat tehtävät sekä mahdollinen kurssikoe. Kurssin opettaja ilmoittaa suoritettavien tehtävien aikataulusta. Opettaja kertoo kurssin alussa arvioinnin periaatteet. Myös arvosana neljä edellyttää arviointiedellytysten täyttymistä. Jos opiskelija ei ole osallistunut kurssikokeeseen tai häneltä puuttuu muita kurssiin kuuluvia suorituksia, kurssia ei arvioida ja jaksotodistukseen merkitään O (osallistunut). Tuolloin opiskelijan on osallistuttava seuraavaan uusintakuulusteluun tai täydennettävä suoritustaan uusintakuulusteluun mennessä. Jos suoritusta ei ole täydennetty, O-merkintä häviää uusintakuulustelua seuraavana päivänä ja kurssi on käytävä uudestaan. Huomioi, että koepaperi, jossa ei ole yhtään vastausta, ei mahdollista opettajalle osaamistason toteamista. Tällöin kurssi arvioidaan O-merkinnällä. POISSAOLOT Lukiolaki 25§: ”Opiskelijan velvollisuudet Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.” Lukion poissaolosäännöt perustuvat lukiolakiin. Opettaja merkitsee Wilmaan poissaolot oppitunnilta. Huoltaja, tai täysikäinen opiskelija itse, selvittää Wilmaan poissaolon syyn. Jos Wilman käyttö on huoltajalle mahdotonta, niin huoltaja tekee kirjallisen poissaoloselvityksen opettajalle. Jos opiskelijalla on yli 5 tuntia poissaoloja kurssilta, hän ei voi jatkaa kurssin suorittamista. Mikäli poissaolokiintiö täyttyy, lukiolaisen on käytävä henkilökohtaisesti keskustelemassa tilanteesta apulaisrehtorin kanssa ja toimitettava tarvittavat kirjalliset selvitykset poissaoloista (esim. lääkärintodistukset). Oppitunnilta yli viisi minuuttia myöhästynyt opiskelija merkitään poissaolleeksi. Opiskelija on aina velvollinen selvittämään oppitunnilla käsitellyt asiat ja huolehtimaan siitä, että poissaolotuntien tehtävät tulevat suoritetuiksi 6 KOEVIIKKO Jokaisen jakson lopussa on koeviikko. Jotta voi osallistua kurssikokeeseen, on selvitettävä mahdolliset poissaolot viimeistään ensimmäistä koetta edeltävänä päivänä klo 12.00. Muutoin kokeeseen ei ole osallistumisoikeutta. Joillakin kursseilla kokeeseen ei pääse, ellei ole palauttanut opettajan edellyttämiä kurssitehtäviä. Kurssikokeet alkavat koeviikolla kello 9.15, yleensä ne järjestetään juhlasalissa. Kokeesta myöhästyneet tarvitsevat rehtorin tai apulaisrehtorin luvan osallistuakseen kokeeseen. Kurssikokeesta ei saa olla pois ilman pätevää syytä. Kurssin opettajalla on oikeus vaatia selvitys poissaolon syystä ennen kuin hän antaa oikeuden osallistua uusintakuulusteluun. Kännyköitä tai muita teknisiä laitteita ei saa ottaa mukaan kurssikokeeseen. Koetilaan tuotujen kännyköiden tulee olla äänettömällä tai suljettuina. Mikäli opiskelijalla havaitaan koetilanteessa kielletty laite tai hänen kännykkänsä soi koetilassa, kurssikoe hylätään. Samana koepäivänä voi suorittaa enintään kaksi koetta. Syynä voi olla poissaolo aikaisemmin opiskellun kurssin kokeesta tai se, että jokaiselle kokeelle ei riitä omaa suorituspäivää. Tällaisessa tapauksessa osallistumisesta kokeeseen on sovittava opettajan kanssa. Koeviikon aikataulut jaetaan RO-tuokiossa, ja ne ovat myös nähtävissä koulun kotisivuilla. UUSINTAKUULUSTELUT Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty kurssi kaksi kertaa uusintakuulusteluissa. Ennen uusitakuulusteluun ilmoittautumista on huolehdittava siitä, että kaikki poissaolot on selvitetty ja vaaditut kurssityöt palautettu. Jos korotus ei onnistu, on kurssi käytävä uudelleen, mikäli haluaa kurssista hyväksytyn arvosanan. Uusintakuulustelujen ajankohdat on merkitty tämän oppaan kalenteriin. Jos opiskelija ei saavu uusintakuulusteluun ilman hyväksyttävää syytä, hän menettää kyseisen uusintakerran. Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan Wilman kautta, Tentit -kohdasta! Ilmoittautuminen tehdään uusintaa edeltävän viikon perjantaina (ks. opinto-oppaan lukuvuosikalenteri). Uusinnat järjestetään keskiviikkoisin kello 15.15 ja kerralla voi uusia kaksi koetta. Uusintakuulustelu kestää kaksi tuntia, jos opiskelija tekee yhden kokeen. Mikäli opiskelija tekee kaksi koetta, koe aikaa on kolme tuntia. 5. jakson uusintakuulustelu järjestetään elokuussa 2015. Hyväksyttyä kurssia voi korottaa yhden kerran lukuvuoden päättyessä erikseen sovittuna korotustenttipäivänä. 7 ARVIOINTI Opiskelun arviointi tapahtuu lukiolain ja -asetuksen sekä lukion arviointiperusteiden ja lukion opetussuunnitelman mukaisesti. Jokaisen kurssin alussa opettaja selvittää kyseisen kurssin arviointiperusteet. Arviointi perustuu kurssin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Kurssin arviointi perustuu kurssin aikana osoitettuun jatkuvaan näyttöön ja yleensä kurssin päätteeksi pidettävään kirjalliseen kurssikokeeseen. Jatkuva näyttö koostuu aktiivisuudesta ja osaamisesta oppitunneilla, kotitehtävien suorittamisesta, tutkielmien ja projektitöiden laatimisesta yms. Kurssikokeet ovat yleensä laajoja, koko kurssin sisällön käsittäviä kokeita. Myös opiskelijan laatima itsearviointi voi vaikuttaa kurssiarvosanaan. Lisäksi kurssin opettaja voi antaa sanallisen arvioinnin tai suullista palautetta. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroasteikolla 4–10. 10 – erinomainen 9 – kiitettävä 8 – hyvä 7 – tyydyttävä 6 – kohtalainen 5 – välttävä 4 – hylätty S – suoritettu. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. O – osallistunut. Jokaisen jakson jälkeen kurssien arvosanat tulevat näkyviin Wilmassa. Ryhmänohjaajat jakavat paperisen jaksotodistuksen yhden kerran lukuvuoden aikana ja lukuvuoden päätteeksi. Mikäli opiskelija tarvitsee paperisen jaksotodistuksen, sen voi pyytää kansliasta. Kurssi hylätään, mikäli opiskelija jää kiinni lunttaamisesta tai muusta vilpistä kurssikokeessa. Samoin, jos opiskelija palauttaa opettajalle kurssityön, joka on plagiaatti (esim. kopioitu internetistä), rehtori selvittää asian ja mahdollisesti koko kurssi hylätään. Etenemiseste tarkoittaa sitä, että ei voi jatkaa oppiaineen kurssien opiskelua. Etenemiseste tulee, jos saa kaksi hylättyä (4) arvosanaa oppiaineesta ja se koskee myös syventäviä kursseja. Etenemisehtosääntöä sovellettaessa käytetään kurssien suoritusjärjestystä. Lukuvuoden aikana saadut hylätyt arvosanat (4) tulee korottaa pääsääntöisesti kyseisen lukuvuoden loppuun mennessä. Hylättyjä arvosanoja voi korottaa uusintakuulusteluissa ja lukuvuoden lopussa korotustenttipäivänä. Liiallinen määrä hylättyjä arvosanoja voi johtaa etenemisesteeseen ja lukion päättötodistuksen viivästymiseen (ks. Lukion päättötodistus, s.13). 8 ITSENÄINEN SUORITUS Lukiolaisella on mahdollisuus suorittaa tiettyjä opetussuunnitelmassa mainittuja kursseja itsenäisesti osallistumatta luokkamuotoiseen opetukseen. Itsenäisiä suorituksia voi tehdä esimerkiksi silloin, kun kurssi on jonkin toisen kanssa päällekkäin, haluat nopeuttaa opintojasi tai kurssi ei jostain syystä toteudu. Kurssin itsenäinen suorittaminen on vaativa ja vastuullinen vaihtoehto. Opetussuunnitelmassa on mainittu jokaisen kurssin kohdalla, voiko kurssin suorittaa itsenäisesti. Oikeutta itsenäiseen suoritukseen voi hakea seuraavalla tavalla: 1) Itsenäisen suorituksen lomakkeita saa opinto-ohjaajalta 2) Lukiolainen täyttää lomakkeen perustiedot ja perustelut itsenäiselle suoritukselle 3) Lomake viedään kurssin opettajalle, joka kertoo mitä kurssin itsenäinen suorittaminen sisältää. Opettaja voi puoltaa tai vastustaa itsenäisen suorituksen myöntämistä 4) Lukiolainen vie lomakkeen rehtorille 5) Mikäli rehtori hyväksyy itsenäisen suorituksen anomuksen, opettaja toimittaa lukiolaiselle kurssin ohjeistuksen OPINNOT MUISSA OPPILAITOKSISSA Opiskelija voi suorittaa lukio-opintoja myös muissa oppilaitoksissa (esim. kesälukio, aikuislukio), ja ne voidaan lukea hyväksi kurssisuorituksiin SVK:ssa. Niiden hyväksymisestä opinto-ohjelmaan tulee neuvotella opinto-ohjaajan ja aineopettajan kanssa. Opiskelijan tulee täyttää hakemuslomake opintojen hyväksymisestä ja liittää siihen todistuskopio suoritetuista opinnoista. Hakemuslomakkeita saa opintoohjaajalta ja koulun kansliasta. Opiskelijan tulee toimittaa hakemus rehtorille, joka tekee päätöksen opintojen hyväksymisestä opiskelijan opintosuoritukseksi. SIIRTYMINEN RINNAKKAISEEN OPPIMÄÄRÄÄN Jos päättää siirtyä rinnakkaisesta oppiaineesta toiseen (esim. pitkästä lyhyeen matematiikkaan tai suomi äidinkielestä suomi toisena kieleen), suoritetut opinnot luetaan hyväksi toisessa oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Siirryttäessä oppimäärästä toiseen voidaan edellyttää lisänäyttöjä. Kun harkitsee oppimäärän vaihtoa, on hyvä ottaa yhteyttä asianomaiseen opettajaan ja opinto-ohjaajaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 9 YLEISIÄ SÄÄNTÖJÄ Työrauha on opiskelun perusedellytys. Oppitunnit ovat tärkeä osa lukio-opintoja. Asiallinen ja aktiivinen tuntityöskentely luo hyvän pohjan opintomenestykselle. Myös lukiolaissa säädetään opiskelijan velvollisuudesta olla häiritsemättä opetusta. Lukiolain 26 §: ”Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi. - - Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, tai oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.” Kännykän käyttö oppitunneilla on kielletty, ellei toisin sovita. Opettajalla on oikeus poistaa luokasta lukiolainen, joka kehotuksesta huolimatta käyttää puhelinta. TUKEA OPISKELUUN OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjauksen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa lukio-opiskelussa sekä luoda pohjaa lukion jälkeiselle uranvalinnalle. Opinto-ohjauksen tunteja pitävät opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja. Opinto-ohjaaja antaa lisäksi yksityistä ja pienryhmäohjausta koko lukuvuoden. Henkilökohtaisen vastaanottoajan voi myös varata etukäteen. Lukion ryhmänohjaajien pitämät RO-tuokiot ovat osa lukion opinto-ohjauksen kurssin suorittamista. Lukio-opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enintään lukuvuodeksi lukiopaikkaa menettämättä. Jos opiskelija joutuu eroamaan SVK:n lukiosta, hänen on hyvä keskustella asiasta ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa. Eroamisesta on jätettävä kirjallinen ilmoitus, jonka allekirjoittaa huoltaja tai täysi-ikäinen opiskelija itse. Opiskelija saa koulusta erotodistuksen. Opinto-ohjaaja Suvi Moilasen puhelinnumero on 0295 332 413. OPINTOTUKI Lukio-opiskelijan kannattaa ottaa selvää valtion opinto- ja koulumatka-tuesta. Tietoja ja hakulomakkeita saa opinto-ohjaajalta, kuraattorilta sekä internetosoitteesta kela.fi. KOULUKURAATTORI Koulukuraattori neuvoo ja ohjaa opiskelijoita opiskeluun ja arkielämään liittyvissä ongelmatilanteissa, kuten opiskeluvaikeuksissa, mielenterveysongelmissa, konfliktitilanteissa ja asuntoasioissa. Kuraattori toimii venäjänkielisten opiskelijoiden tulkkina sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusektorilla. Kuraattorilla on yhteydet koulun ulkopuolisiin palvelujärjestelmiin ja viranomaistahoihin. 10 Kuraattori Markku Taberman on tavattavissa arkisin työhuoneessaan, joka sijaitsee esikoulun 2. kerroksessa. Kuraattorin puhelinnumero on 0295 332 414. ERITYISOPETUS Jos lukio-opinnot tuntuvat erityisen vaikeilta tai ne eivät jostain syystä suju, on syytä ottaa yhteyttä lukion erityisopettajaan. Hän tukee ja ohjaa opiskelijoita erilaisissa oppimisen vaikeuksissa ja kehittää heidän opiskelutaitojaan. Lukio-opintojen alussa kaikille opiskelijoille tehdään lukitestaus. Jos uudella lukiolaisella on aiemmin todettu oppimisvaikeus, kannattaa kertoa siitä mahdollisimman pian ryhmänohjaajalle tai opinto-ohjaajalle. Mikäli lukiolaisella on oppimisvaikeus, hänen on esimerkiksi mahdollista saada kokeissa lisäaikaa, tehtävät suuremmilla kirjaimilla tai oikeus kirjoittaa koe tietokoneella. Oppimisvaikeuksien diagnosoimiseksi ja tarpeellisen tuen kartoittamiseksi opiskelijan kannattaa ottaa yhteyttä ryhmänohjaajaan, kuraattoriin, apulaisrehtoriin tai opinto-ohjaajaan. Lukion erityisopettajana toimii Pia Tervakangas puh. 0295 332 417. KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuoltomme on Helsingin kaupungin terveyskeskuksen ylläpitämää terveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuolto on terveyden edistämistä, sairauksien ehkäisyä ja terveyskasvatusta. Lääkäri ja terveydenhoitaja ovat vaitiolovelvollisia. Lukion toisella vuosikurssilla opiskeleville suoritetaan terveystarkastus. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa. Lisäksi opiskelijat saavat tarvittaessa maksuttoman lääkärintodistuksen ajokorttia tai kutsuntoja varten. Terveydenhoitajan kautta voi varata ajan lääkärille. Helsinkiläiset saavat koululääkäriltä tarvittaessa lähetteen erikoislääkärille (silmä-, korva- tai ihotautilääkärille). Muista kunnista tulevat opiskelijat kuuluvat oman terveyskeskuksensa piiriin lakisääteisten erikoispalveluiden osalta. Opiskelijat saavat hammashuoltopalvelut oman terveysasemansa hammashoitolasta. Kouluterveydenhuoltoon ei kuulu sairauksien hoito. Äkilliset sairastumiset ja tapaturmat hoidetaan heti. Sairaana ei pidä tulla kouluun. Helsingin kaupungin terveyskeskuksissa on käytössä sakkomaksu peruuttamatta jätetyistä lääkärivastaanottoajoista. Terveydenhoitaja Seija Pekkinen on tavattavissa koululla joka päivä. Puhelinnumero on 050 310 5602. KIRJASTO Koulun kirjasto on auki arkipäivisin klo 9.00 – 15.00. Kirjastossa on opiskelijoiden käytettävissä myös tietokoneita. Yo-kirjoituksiin valmistautuvat voivat työskennellä kirjastossa pitempäänkin, kun sopivat asiasta kirjastonhoitajan kanssa. Kirjaston toiminnasta vastaa Sanna Rinnekoski, puh. 0295 332 420. 11 LUKION OPPILASKUNTA JA OPISKELIJOIDEN OMA TOIMINTA Kaikki lukion opiskelijat kuuluvat koulun oppilaskuntaan. Lukion oppilaskunnalle valitaan joka syksy hallitus ja puheenjohtaja. Oppilaskunnalla on ohjaava opettaja, joka auttaa toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä. Lukion oppilaskunnan hallitus toimii kiinteässä yhteistyössä koulun johdon, opettajien ja peruskoulun oppilaskunnan kanssa. Oppilaskunnalla on edustajansa ja hänellä varajäsen koulun johtokunnassa. Heillä on puhe- mutta ei äänioikeutta johtokunnan kokouksissa. Heidät valitaan vuodeksi kerrallaan. Oppilaskunta osallistuu aktiivisesti koulun sisäiseen kehittämiseen. Tavoitteena on yleisen viihtyvyyden lisääminen sekä oppilaiden ja opettajien välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen. Oppilaskunta järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Oppilaskunnalla on kahvi- ja juoma-automaatti sekä pöytäfudispeli. Aktiivisesta oppilaskuntatoiminnasta lukion opiskelija voi saada yhden soveltavan kurssin. Asiasta on sovittava rehtorin kanssa. Lukiomme opiskelijoilla on velvoittavia perinteitä, jotka pitävät yllä hyvää Ässäri-henkeä. Tällaisia perinteitä ovat esimerkiksi nasutus syksyllä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, puurojuhla, vanhojen tanssit ja penkkarit. Jokaisen kannattaa osallistua opiskelijoiden yhteiseen toimintaan! YLIOPPILASTUTKINTO On tärkeää osallistua abi-infoihin ja lukea tutkinnosta annetut ohjeet huolellisesti! Kokelaalla itsellään on vastuu omasta yo-tutkinnon suorittamisesta. Koska tutkinnon suorittaminen on tullut monimuotoisemmaksi, on erityisen tärkeää, että kokelas on perillä suoritusohjeista. Opinto-ohjaaja ja opettajat antavat tietoa ylioppilastutkinnosta koko lukion ajan. Tietoa myös ylioppilastutkintolautakunnan nettisivuilta osoitteesta ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinnon perusrakenne on seuraava: - Kokelaan on osallistuttava neljään pakolliseen kokeeseen - Äidinkielen tai suomi toisena kielenä koe on kaikille pakollinen - Kolme muuta pakollista koetta valitset ryhmästä: toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi), vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineen koe. - Vaativampi koe (pitkä oppimäärä) vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä 12 Tutkintoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tutkinnon neljä pakollista koetta ja mahdolliset ylimääräiset kokeet voi suorittaa kolmena perättäisenä tutkintokertana. Lisäksi kannattaa huomioida seuraavia seikkoja: • Yo-tutkinto perustuu oppiaineen valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Opiskelijalla on oikeus osallistua yo-tutkintoon, kun oppiaineen kaikki pakolliset kurssit on suoritettu. Menestyminen yo-tutkinnossa edellyttää, että opiskelija on suorittanut myös oppiaineen syventävät kurssit. • On suositeltavaa keskustella opettajien kanssa siitä, milloin ja mitä aikoo kirjoittaa yo-kirjoituksissa. Aineenopettajat ovat oman oppiaineensa asiantuntijoita, joten heiltä saa arvokkaita vinkkejä ja näkemyksiä yo-kokeeseen valmistauduttaessa. • Vaikka yo-tutkinnon voi hajauttaa kolmeen perättäiseen kertaan ja kokelaalla on uusimisoikeus, yokokeeseen ei kannata mennä pelkällä kokeilumielellä. Kokemus on osoittanut, että ilman huolellista valmistautumista ei voi saavuttaa tyydyttävää tulosta. Kokeilussa menettää aina yhden suorituskerran. Ilmoittautuminen, jota ei ole asianmukaisesti peruttu, katsotaan yhdeksi suorituskerraksi ja kokelas joutuu maksamaan tutkintomaksut. • Ennen kevään ja syksyn yo-kirjoituksia järjestetään preliminäärikokeita, joissa harjoitellaan ylioppilaskoetehtäviin vastaamista. Nämä ovat todella tärkeää harjoittelua kirjoituksia varten. Niihin kannattaa ilmoittautua! • Lisäksi eri oppiaineissa järjestetään suullisia tenttejä. Nämä kuulustelut ovat hyviä oppimistilanteita ja valmistavat tehokkaasti kirjoituksiin. • Jos kokelaalla on todettu lukivaikeus, hänen tulee toimittaa ilmoittautumisen yhteydessä anomus erityisjärjestelyistä ylioppilastutkintolautakunnalle. Anomukseen tulee liittää neurologin tai erityisopettajan lausunto vaikeuden tasosta. Erityisjärjestelyjä ovat muun muassa pitkätaukoiset kuuntelukokeet, lisäaika ja tietokoneen käyttömahdollisuus. • Lukiomme oppimäärällä voit kirjoittaa pitkän venäjän lisäksi myös englannin kielen vaativammalla tasolla. Tämä edellyttää kuitenkin yo-kokeen hajauttamista. • Kokelaat, joiden äidinkieli on muu kuin suomi voivat valita, kirjoittaako suomen kielen äidinkielenä vai toisena kielenä (S2). Kokelaalla on myös oikeus pyytää koululta lausunto vieraskielisyydestä. Vieraskielisyyslausunto otetaan huomioon yo-kokeiden arvioinnissa, ja se voi nostaa arvosanaa. • Yo-tutkintotodistuksen voi saada vasta, kun lukion päättötodistus on valmis. Kunkin opiskelijan on pidettävä huolta lukion kurssien suorittamisesta, ettei yo-todistus jää saamatta kurssien vähäisen määrän vuoksi. Yo-kirjoitusten päivämäärät sekä viimeinen päivä, jolloin kursseja voi suorittaa, ilmoitetaan opiskelijoille lukuvuosittain. 13 LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukion oppiaineiden päättöarvosanat määräytyvät opiskeltujen pakollisten ja syventävien kurssien arvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Hylättyjä kurssiarvosanoja voi olla enintään seuraavasti: Opiskeltujen pakollisten ja syventävien kurssien määrä Hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 – 2 kurssia 3 – 5 kurssia 6 – 8 kurssia 9 kurssia tai enemmän 0 1 2 3 Oppimäärän arvosanan korottaminen Opettaja voi korottaa aineen päättöarvosanaa, jos - opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa kypsyyttä ja aineenhallintaa - opiskelija on antanut lisänäyttöä osaamisestaan koulukohtaisissa syventävissä ja soveltavissa kursseissa - opiskelijan tiedot ja taidot ovat päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat Päättötodistuksen numeroarvosanat ja S-merkintä Pakollisten aineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet arvioidaan päättötodistuksessa numeroarvosanoin. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä (S). Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin. Lisäksi hän voi pyytää suoritusmerkinnän valinnaisista vieraista kielistä, jos hän on suorittanut niistä vain kaksi kurssia. Lomakkeita saa kansliasta ja opintoohjaajalta. Pyyntö kannattaa tehdä vasta opintojen loppuvaiheessa. Päättöarvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemisen koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään kirjallisesti rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. 14 SVK:N LUKION PAKOLLISET JA SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssikuvaukset löydät koulun www-sivuilta, lukion ilmoitustaululta ja opintoohjaajalta ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, suomi äidinkielenä Pakolliset kurssit ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Syventävät kurssit ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri SUOMI TOISENA KIELENÄ Pakolliset kurssit S21 Perusteet hallintaan S22 Kieli käyttöön S23 Kielellä vaikutetaan S24 Syvemmät tekstitaidot S25 Suomalainen kulttuuri tutuksi S26 Kohti toimivaa kaksikielisyyttä Syventävät kurssit S27 Puhekieli tarkasteluun S28 Erilaisten tekstien ymmärtäminen S29 Tekstien maailmassa 15 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI B1 Pakolliset kurssit RUB1 Koulu ja vapaa-aika RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa RUB3 Monikulttuurinen Suomi RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen RUB5 Elinympäristömme Syventävät kurssit RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen VENÄJÄN KIELI JA KULTTUURI A, opetus vieraan kielen ja äidinkielen ryhmissä Pakolliset kurssit VEA1 Opiskelu ja työ VEA2 Kirjallisuuskurssi 1 VEA3 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma VEA4 Kulttuuri idän ja lännen välissä VEA5 Tiede, talous ja tekniikka VEA6 Luonto ja kestävä kehitys VEA7 Kirjallisuuskurssi 2 VEA8 Puhu ja ymmärrä paremmin VEA9 Kirjoittamiskurssi Syventävät kurssit VEA10 Spurttikurssi VEA11 Kulttuuriportfolio VEA12 Venäjän nykykirjallisuus 16 VENÄJÄN KIELI JA KULTTUURI B3 Syventävät kurssit VEB31 Hyvää päivää, hauska tutustua VEB32 Näin asiat hoituvat VEB33 Vapaa-aika ja harrastukset VEB34 Meillä ja muualla VEB35 Ennen ja nyt VEB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat VEB37 Kulttuuri VEB38 Yhteinen maapallomme VEB39 Puhu ja ymmärrä paremmin VEB310 Kirjallisuuskurssi VEB311 Yritysviestinnän alkeet VEB312 Kulttuuriportfolio ENGLANTI A Pakolliset kurssit ENA1 Nuori ja hänen maailmansa ENA2 Viestintä ja vapaa-aika ENA3 Opiskelu ja työ ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma ENA5 Kulttuuri ENA6 Tiede, talous ja tekniikka Syventävät kurssit ENA7 Luonto ja kestävä kehitys ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin ENA9 Kertauskurssi 17 ENGLANTI B1 Pakolliset kurssit ENB1 Nuori ja hänen maailmansa ENB2 Viestintä ja vapaa-aika ENB3 Opiskelu, työ ja yhteiskunta ENB4 Kulttuuri ENB5 Tiede, talous ja tekniikka Syventävät kurssit ENB6 Luonto ja kestävä kehitys -kertauskurssi ENB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen –puhekurssi (sama kuin ENA8) HUOM! Englannin pitkästä oppimäärästä lyhyeen siirtyminen Englannin pitkästä oppimäärästä lyhyeen vaihdettaessa käytetään seuraavia vastaavuuksia: ENA1 ENB1, ENA2ENB3, ENA3ENB4, ENA4ENB5 RANSKA B2/B3 JA SAKSA B2/B3 Syventävät kurssit RAB31/ SAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua RAB32/ SAB32 Näin asiat hoituvat RAB21/RAB33/ SAB21/SAB33 Vapaa-aika ja harrastukset RAB22/RAB34/ SAB22/SAB34 Meillä ja muualla RAB23/RAB35/ SAB23/SAB35 Ennen ja nyt RAB24/RAB36/ SAB24/SAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat RAB25/RAB37/ SAB25/SAB37 Kulttuuri RAB26/RAB38/ SAB26/SAB38 Yhteinen maapallomme MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Pakolliset kurssit MAA1 Funktiot ja yhtälöt MAA2 Polynomifunktiot MAA3 Geometria 18 MAA4 Analyyttinen geometria MAA5 Vektorit MAA6 Todennäköisyys ja tilastot MAA7 Derivaatta MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot MAA10 Integraalilaskenta Syventävät kurssit MAA11 Lukuteoria ja logiikka MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi MAA14 Lukion matematiikan koontaa MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ Pakolliset kurssit MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt MAB2 Geometria MAB3 Matemaattisia malleja I MAB4 Matemaattinen analyysi MAB5 Tilastot ja todennäköisyys MAB6 Matemaattisia malleja II Syventävät kurssit MAB7 Talousmatematiikka MAB8 Matemaattisia malleja III MAB9 Lyhyen matematiikan koontaa HUOM! Matematiikan pitkästä oppimäärästä lyhyeen siirtyminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen käytetään seuraavia vastaavuuksia: MAA1 MAB1, MAA3MAB2, MAA6MAB5, MAA7MAB4 sekä MAA8MAB3. Pitkän matematiikan arvosana ei välttämättä siirry suoraan lyhyen matematiikan arvosanaksi, vaan opiskelijan on annettava tarvittaessa lisänäyttöjä. 19 BIOLOGIA Pakolliset kurssit BI1 Eliömaailma BI2 Solu ja perinnöllisyys Syventävät kurssit BI3 Ympäristöekologia BI4 Ihmisen biologia BI5 Bioteknologia MAANTIEDE Pakolliset kurssit GE1 Sininen planeetta GE2 Yhteinen maailma Syventävät kurssit GE3 Riskien ja mahdollisuuksien maailma GE4 Aluetutkimus FYSIIKKA Pakollinen kurssi FY1 Fysiikka luonnontieteenä Syventävät kurssit FY2 Lämpö FY3 Aallot FY4 Liikkeen lait FY5 Pyöriminen ja gravitaatio FY6 Sähkö FY7 Sähkömagnetismi FY8 Aine ja säteily FY9 Fysiikan kokonaiskurva 20 KEMIA Pakollinen kurssi KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Syventävät kurssit KE2 Kemian mikromaailma KE3 Reaktiot ja energia KE4 Metallit ja materiaalit KE5 Reaktiot ja tasapaino EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO Pakolliset kurssit UE1 Uskonnon luonne ja merkitys UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta UE3 Ihmisen elämä ja etiikka Syventävät kurssit UE4 Uskontojen maailmat UE5 Mihin suomalainen uskoo ORTODOKSINEN USKONTO Pakolliset kurssit UO1 Ortodoksinen maailma UO2 Uskonoppi ja etiikka UO3 Raamattutieto Syventävät kurssit UO4 Uskontojen maailmat UO5 Ortodoksinen Suomi 21 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Pakolliset kurssit ET1 Hyvä elämä ET2 Maailmankuva ET3 Yksilö ja yhteisö Syventävät kurssit ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä FILOSOFIA Pakollinen kurssi FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Syventävät kurssit FI2 Filosofinen etiikka FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia FI4 Yhteiskuntafilosofia PSYKOLOGIA Pakollinen kurssi PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Syventävät kurssit PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys HISTORIA Vinkkejä valintoihin: Jos olet valinnut laajat venäjän opinnot ja haluat jättää pois pakollisia historian kursseja, suosittelemme, että valitset ainakin toisen kursseista HI1 tai HI2 ja ainakin toisen kursseista HI3 ja HI4. Lukion historian kurssit eivät etene kronologisesti, eikä niiden järjestys opinto-oppaassa merkitse sitä, että ensimmäiset kurssit olisivat helpompia kuin järjestysnumeroltaan myöhäisemmät kurssit. Valintoja tehdessäsi sinun on hyvä kysyä lisätietoja kursseista historianopettajilta. 22 Pakolliset kurssit HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri HI2 Eurooppalainen ihminen HI3 Kansainväliset suhteet HI4 Suomen historian käännekohtia Syventävät kurssit HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan HI6 Kulttuurien kohtaaminen HI7 Venäjän historia YHTEISKUNTAOPPI Vinkkejä valintoihin: Jos olet valinnut laajat venäjän opinnot ja haluat jättää pois pakollisia yhteiskuntaopin kursseja, suosittelemme, että tutustut pakollisten kurssien sisältöön huolella. YH1 ja YH2 ovat sisällöltään hyvin erilaisia kursseja. Lisätietoa kursseista saa yhteiskuntaopin opettajalta. Pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto YH2 Taloustieto Syventävät kurssit YH3 Kansalaisen lakitieto YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni MUSIIKKI Vinkkejä valintoihin: Jos opiskelet vain yhden musiikin kurssin, kannattaa valita MU1 Pakolliset kurssit MU1 Musiikki ja minä MU2 Moniääninen Suomi Syventävät kurssit MU3 Ovet auki musiikille MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa MU5 Musiikkiprojekti 23 KUVATAIDE Pakolliset kurssit KU1 Minä, kuva ja kulttuuri KU2 Ympäristö, paikka ja tila Syventävät kurssit KU3 Media ja kuvien viestit KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin KU5 Nykytaiteen työpaja LIIKUNTA Pakolliset kurssit LI1 Taitoa ja kuntoa LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen Syventävät kurssit LI3 Virkisty liikunnasta LI4 Yhdessä liikkuen LI5 Kuntoliikunta ja rentoutus TERVEYSTIETO Pakollinen kurssi TE1 Terveyden perusteet Syventävät kurssit TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä TE3 Terveys ja tutkimus OPINTO-OHJAUS Pakollinen kurssi OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus Syventävä kurssi OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta 24 SOVELTAVAT KURSSIT Lukuvuonna 2014 -2015 järjestetään alustavasti seuraavat soveltavat kurssit: Espanja (ESP) Mestarikokki (MEKO) Vanhojen tanssit (VATA) Aktiivinen lukiolainen (AKT) Elämyksiä venäläisestä kulttuurista Moskovassa (VEKU) Matematiikan tukikurssi (MATU) Ruotsin kielen johdantokurssi (RUB 0) LUKIODIPLOMIT: Kotitalous Kuvataide Liikunta Musiikki Teatteritaide MUUT SOVELTAVAT KURSSIT: Kuorolaulu (MUKUO) Liikevenäjä (LIVE) Median kieli (Novosti iz Rossii) (NOVO) Japanin, espanjan, italian kurssi (JAP, ESP, ITA) Antiikin Kreikan kieli ja kulttuuri (AKR) Kuvataidetyöpaja (KUTY) Valokuvaus (VAL). Venäjän kuvataide (VEKT) Video- ja editointikurssi (VIED) 25 Luova kirjoittaminen ja ATK-grafiikka (KIGR) Teatteritaiteen kurssi 1 (TETA 1) Teatteritaiteen kurssi 2 (TETA 2) Teatteritaiteen kurssi 3 (TETA 3) Suomen ja venäjän yritysyhteistyö (YRIT) Venäjän toimijat (VETO) Kansainvälisen toiminnan kurssi (KANS) Kemian työkurssi (KET1) Ajo-opetuksen teoria (AJO) Opiskelutaidot (OPTA) LUE-kurssi (LUE) Verkkojulkaisu (VEJU) Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän kurssi (NEKU) 26 OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2014 - 2015 Kaikista oppikirjoista voi käyttää myös vastaavaa sähköistä versiota. Äidinkieli ja kirjallisuus Oppikirja: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus ÄI1: ÄI2: ÄI3: ÄI4: ÄI5: ÄI6: ÄI7: ÄI8: ÄI9: Särmä. Tehtäviä 1. Särmä. Tehtäviä 2. Särmä. Tehtäviä 3. Särmä. Tehtäviä 4. Särmä. Tehtäviä 5. Särmä. Tehtäviä 6. ei erillistä oppikirjaa. Ylioppilastekstejä 2014 (ÄOL ja SKS) Ylioppilastekstejä 2014 (ÄOL ja SKS) Suomi toisena kielenä (S2) Kurssit 1 ja 2: Kurssit 3 ja 4: Kurssi 5: Kurssi 6: Kurssi 7, 8 ja 9: Kipinä 1-2. Suomea lukioon. Finn Lectura. Kipinä 3-4. Suomea lukioon. Finn Lectura. Kipinä 5-6. Suomea lukioon. Finn Lectura. Suomen kielen ja kulttuurin Lähde. Edita. Ei oppikirjaa Toinen kotimainen kieli, ruotsi B1 RUB1 RUB2 RUB3 RUB4 RUB5 RUB6 RUB7 Magnet 1. WSOY. Magnet 2. WSOY. Magnet 3. WSOY. Magnet 4. WSOY. Magnet 5. WSOY. Magnet 6. WSOY. Magnet 7. WSOY. Venäjä A* VEA1 VEA2 VEA3 VEA4 VEA5 VEA6 Jegorenkov &Väisänen&Dmitrieva, Ekstrim 1 + harjoituskirja Opettaja ilmoittaa kurssin alussa Dmitrieva, Hyttinen&Jegorenkov&Väisänen, Ekstrim 2 + harjoituskirja Dmitrieva, Hyttinen&Jegorenkov&Väisänen, Ekstrim 2 + harjoituskirja Dmitrieva, Hyttinen&Jegorenkov&Väisänen, Ekstrim 2 + harjoituskirja Dmitrieva, Hyttinen&Jegorenkov&Väisänen, Ekstrim 3 + harjoituskirja 27 VEA7 VEA8 VEA9 VEA10 VEA11 VEA12 Opettaja ilmoittaa kurssin alussa Dmitrieva, Hyttinen & Jegorenkov & Väisänen, Ekstrim 3 + harjoituskirja О. Е. Каган, А. С. Кудыма: Учимся писать по-русски. Экспресс-курс для двуязычныых взрослых. Санкт- Петербург Златоуст, 2012 YO-moniste Dmitrieva,Hyttinen&Jegorenkov&Väisänen, Ekstrim 2 + harjoituskirja И. Мангус, Формула русской души (kirjan voi ostaa koulusta) * Venäjä äidinkielenä ryhmässä opiskelevien oppimateriaalin opettaja ilmoittaa kurssin alussa Venäjä B3 Lukion 1.vuosikurssilla kurssikirjana Pora! Jegorenkov-Piispanen, Otava 2013. Englanti A ENA1 ENA2 ENA3 ENA4 ENA5 ENA6 ENA7 ENA8 ENA9 ProFiles 1, Sanoma Pro tai eProFiles 1 (tilaa digikirja 1.8. jälkeen osoitteesta www.sanomapro.fi). ProFiles 2, Sanoma Pro. ProFiles 3, Sanoma Pro. ProFiles 4, Sanoma Pro tai eProFiles 4 (tilaa digikirja 1.8. jälkeen osoitteesta www.sanomapro.fi). ProFiles 5, Sanoma Pro. ProFiles 6, Sanoma Pro. ProFiles 7, Sanoma Pro. Sovitaan kurssin alussa. Abienglanti, Otava. Englanti B1 ENB1 ENB2 ENB3 ENB4 ENB5 ENB6 Pre-fix, Sanoma Pro. ProFiles 1, Sanoma Pro. ProFiles 2, Sanoma Pro. ProFiles 3, Sanoma Pro. ProFiles 4, Sanoma Pro. ProFiles 5, Sanoma Pro. Ranska B2 ja B3 RAB36 RAB37 RAB38 Escalier 3, Sanoma Pro. Escalier 3, Sanoma Pro. Escalier 4, Sanoma Pro. 28 Saksa B2 ja B3 SAB31-SAB32 Panorama Deutsch. Start. Otava. B3-saksan kurssit 1-2 Texte B3-saksan kurssi 1 Übungen B3-saksan kurssi 2 Übungen SAB33/SAB21- SAB35/SAB23 Panorama Deutsch kurssit 1-6. Texte + Übungen 1-6. Otava. Matematiikka, pitkä oppimäärä Kangasaho-Mäkinen-Oikkonen-Paasonen-Salmela-Tahvanainen: Pitkä matematiikka 1 – 14. WSOY. Aloitetaan syksyllä seuraavasti: MAA1 Funktiot ja yhtälöt MAA5 Vektorit MAA10 Integraalilaskenta Matematiikka, lyhyt oppimäärä MAB1 - MAB6, MAB8 MAB7 MAB9 Sigma 1 – 6, 8. Tammi. Huom! Sigma 1:sta uusittu painos! Sigma 7, talousmatematiikka. Tammi. Opettaja ilmoittaa kurssin alussa. Biologia BI1 ja BI2 BI3 BI4 BI5 Lahti, Tolonen, Valste: Elämä. WSOY. Lahti, Rönkä: ympäristöekologia. WSOY. Turunen, Ihminen. WSOY. Ulmanen, Tenhunen, Ylänne: Geeni ja biotekniikka. WSOY. Maantiede GE1 GE2 Manner 1, Otava. Globus. WSOY. Fysiikka Hatakka-Saari-Sirviö-Viiri-Yrjänäinen: Physica 1 – 9. WSOY. Uudistetut painokset ainakin kirjoista 1-6. Aloitetaan syksyllä seuraavasti: FY1 Fysiikka luonnontieteenä (uudistettu painos) FY4 Liikkeenlait (uudistettu painos) FY7 Sähkömagnetismi 29 Kemia KE1 KE2 KE3 KE4 KE5 Mooli 1. Otava. Uudistettu painos. Mooli 2. Otava. Mooli 3. Otava. Mooli 4. Otava. Mooli 5. Otava. Evankelis-luterilainen uskonto UE1 UE2 UE3 Portti I. Otava. Portti II. Otava. Portti III. Otava. Ortodoksinen uskonto Opettaja ilmoittaa kurssin alussa Elämänkatsomustieto ET1 ET2 ET3 ET4 ET5 Dialogi hyvästä elämästä. Tammi. Dialogi tiedosta ja maailmankuvasta. Tammi. Dialogi yksilöstä ja yhteisöstä. Tammi. Opettaja ilmoittaa. Opettaja ilmoittaa. Filosofia FI1 FI2-FI4 Filo. Johdatus filosofiseen ajatteluun. Sanomapro. Saatavissa myös e-kirjana. Opettaja ilmoittaa kurssin alussa. Historia HI1 HI2 HI3 HI4 HI5 HI6 HI7 Forum I : Ihminen, ympäristö ja kulttuuri. Otava. Forum II : Eurooppalainen ihminen. Otava. Forum III : Kansainväliset suhteet. Otava. Forum IV: Suomen historian käännekohtia. Otava. Forum V : Suomi esihistoriasta autonomian aikaan. Otava. Forum VI : Kulttuurien kohtaaminen. Otava. Opettaja ilmoittaa. Yhteiskuntaoppi YH1 YH2 YH3 YH4 Forum 1: Uusi yhteiskuntatieto. Otava. Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. Sovitaan kurssin alussa. Sovitaan kurssin alussa. 30 Psykologia PS1-PS5 PS lukion psykologia 1-5. Otava. Terveystieto TE1 TE2 TE3 Terve! 1: Terveyden perusteet. Sanomapro. Terve! 2: Nuoret, terveys ja arkielämä. Sanomapro. Terve! 3: Terveys ja tutkimus. Sanomapro. Musiikki MU1 Intro. Esa-Markku Juutilainen, Tapio Kukkula. WSOY 31 LUKION OPETTAJAT Alamäki Tarja (ALAM) apulaisrehtori, historia ja yhteiskuntaoppi Aro Helle (ARO) liikunta Arffman Antti (ARFF) historia ja yhteiskuntaoppi Clément Maija-Liisa (CLEM) englanti ja ranska Hintikka Jukka (HIJU) äidinkieli ja kirjallisuus, S2 Jackobson Anja (JACK) matematiikka ja kemia Kauppila-Lehto Leena (KAUP) kuvataide Koskela-Tarvas Elina (KOEL) äidinkieli ja kirjallisuus, S2 Koski-Andberg Päivi (KOSK) historia ja yhteiskuntaoppi (virkavapaalla syyslukukauden 2014) Kotovitch Inna (KOTO) venäjä (äidinkielen ryhmien opetus) Kukkonen Lidia (KUKK) venäjä (A1- opetus) Kulmala Antti (KULM) biologia (virkavapaalla syyslukukauden 2014) Kuokkanen Joni (KUOK) liikunta ja terveystieto Lohi Natalia (LOHI) matematiikka ja fysiikka Mäntylä Mikko (MÄNT) matematiikka ja fysiikka Pelgonen Maria (PELG) maantieto Salo Miia (SALO) musiikki Savander Olga (SAVA) venäjä (B3- opetus) Sipi Merja (SIPI) psykologia Suominen Anna (SUOM) englanti Telsavaara Pauli (TELS) ortodoksinen uskonto Tervakangas Pia (TERV) erityisopettaja Torvikoski Sanna (TORV) äidinkieli ja kirjallisuus Undén-Selander Aira (UNDE) et, filosofia ja saksa Valkeila Ulla (VALK) matematiikka ja fysiikka Viljaala Kirsi (VILJ) kotitalous ja venäjä (B3- opetus) Vähä-Ettala Matti (VÄHÄ) evankelis-luterilainen uskonto ja historia Väisänen Tuula (VÄIS) rehtori 32 LUKION LUKUVUOSIKALENTERI 2014–2015 1. jakso 11.8. - 1.10. 2. jakso 2.10. - 27.11. 3. jakso 28.11. - 3.2. 4. jakso 4.2. - 2.4. 5. jakso 7.4. - 30.5. Uusintakuulustelu 20.8. Wilma auki 11. - 15.8. (Tee valintoja jaksoille 2.-5.) Yo-kokeet 8.9. – 1.10. Kuuntelut 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä 9.9. toinen kotimainen kieli 10.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet 12.9.äidinkieli, tekstitaidon koe 15.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto 17.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä 19.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 22.9.äidinkieli, esseekoe ja suomi toisena kielenä –koe 24.9.matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä 26.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia 29.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Wilma auki 2.-10.10. (Tee valintoja jaksoille 3.-5.) Syysloma 13.10. - 17.10. Uusintakuulustelu 22.10. Wilma auki 28.11.- 5.12. (Tee valintoja jaksoille 4.-5.) Uusintakuulustelu 10.12. Joululoma 21.12. - 6.1. Wilma auki 4.-13.2. (Tee valintoja jaksolle 5.) Penkkarit to 12.2. Vanhojen tanssit pe 13.2. Talviloma 16.2. – 20.2. Uusintakuulustelu 25.2. Yo-kokeet 5.2. – 25.3. 5.2. äidinkieli, tekstitaidon koe Kuuntelut 9.2. toinen kotimainen kieli 10.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä 11.2.vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet 9.3. äidinkieli, esseekoe ja suomi toisena kielenä –koe 11.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia 13.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä 16.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 18.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä 20.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto 23.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Pääsiäisloma pe 3.4. – ma 6.4. Uusintakuulustelu 15.4. Korotustentti pe 29.5. Koeviikko on jakson viimeisellä viikolla. Kokeiden palautukset jakson ensimmäisellä kokonaisella viikolla. Uusintakuulustelut järjestetään uuden jakson toisella viikolla keskiviikkoisin kello 15.15. Uusintoihin ilmoittaudutaan Wilman kautta uusintakuulustelua edeltävänä perjantaina. 33 YHTEYSTIEDOT Suomalais-venäläinen koulu Kaarelankuja 2 00430 Helsinki kanslia: 0295 332 400 kanslia@svk.edu.hel.fi svk.edu.hel.fi Henkilökunnan sähköpostit: etunimi.sukunimi@svk.edu.hel.fi Puhelinnumerot: Rehtori Tuula Väisänen 0295 332 401 Venäjän kielen apulaisrehtori Niina Sinkko 0295 332 402 Apulaisrehtori (0-6 luokat) Katri Barannik-Tolvanen 0295 332 403 Apulaisrehtori (7-9 luokat, lukio) Tarja Alamäki 0295 332 404 Virastomestari 0295 332 408 Opettajainhuone I 0295 332 426 Opettainhuone II 0295 332 427 Opinto-ohjaaja Suvi Moilanen 0295 332 413 Erityisopettaja Pia Tervakangas 0295 332 417 Kuraattori Markku Taberman 0295 332 414 Terveydenhoitaja Seija Pekkinen 050 310 5602 34 SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU, KAARELANKUJA 2, 00430 Helsinki kanslia: 0295 332 400 | kanslia@svk.edu.hel.fi | faksi: 0295 332 424 etunimi.sukunimi@svk.edu.hel.fi www.svk.edu.hel.fi