ToiminTasuunniTelma ja TalousaRvio 2015
Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Seutulautakunta 18.12.2014 Kuva: Raahen seutukunta/Leena Harju TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisältö Sisältö Johdanto.............................................................................................................................. .5 Seutulautakunta ................................................................................................................... 6 Toiminnalliset tavoitteet ....................................................................................................10 Raahen seudun yrityspalvelut ..........................................................................................12 INKA / Uudistuva teollisuus -käynnistyshanke ...............................................................15 Hanhikivi-yhteyshanke...................................................................................................... 17 Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilu .....................................................................20 Energiaomavaraiset kylät.................................................................................................. 24 Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus.................................................. 27 Tuotannon digitalisointi .................................................................................................... 30 Yritysnavikaattori............................................................................................................... 33 Pk-yrityksen kansainvälistymisen askeleet ................................................................... 36 P-P Verkkopalvelu, kasvuyritysten kumppani ................................................................ 38 Henkilöstö 2015 .................................................................................................................41 Talousarvio 2015 ...............................................................................................................42 3 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 4 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Johdanto Raahen seutukunnan muodostavat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Näiden kuntien valtuustojen hyväksymänä on linjattu, että alueen yhteisenä toimielimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä toimii Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Kehittämiskeskuksen ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu alueen elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen. Tähän tavoitteeseen pyritään tuottamalla alueen yrityksille ja yritystoimintaa suunnitteleville yrityskehitys ja -neuvontapalveluja, tekemällä alueellista edunvalvontaa ja toimimalla aktiivisesti aluekehitystyössä sekä pyrkimällä edistämään alueen kuntien välistä yhteistyötä. 5.12.2014 eduskunta hyväksyi äänin 115-74 Fennovoiman periaatepäätöshakemuksen täydennyksen. Päätös oli alueen tulevaisuudelle merkittävä. Hankkeen mukanaan tuoma aktiivisuus lisääntyy lähivuosina koko seutukunnassa ja laajemmin talousalueella. Konkreettinen toiminta työmaalla lisää monenlaisten palvelujen ja tilojen kysyntää ja tulee kasvattamaan koko alueen aktiivisuutta. Hankkeeseen on valmistauduttu jo pitkään, mutta paljon työtä on myös jäljellä. Fennovoiman suurhankkeen etenemisen myötä alueeseemme kohdistuu uutta mielenkiintoa erityisesti elinkeinotoiminnan näkökulmasta. Tulevina vuosina on tärkeää tehdä alue- ja elinkeinojen kehittämistä yksituumaisesti. Kuntien yhteinen panostus alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseen ja aluemarkkinointiin sekä syntyvät uudet työpaikat saavat Raahen seutukunnan asukasmäärät nousuun. Kehittämiskeskus ja sen osana Raahen seudun yrityspalvelut on kunnille yksi osa elinkeinopolitiikan työkaluvalikoimaa. On täysin kuntien päätöksistä kiinni, miten kehittämiskeskuksen osaamista ja resurssia halutaan alueella hyödyntää. Vuoden 2014 aikana Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto selvitti rakennerahastokauden 2007 -2013 osalta kehittämisvarojen kohdentumista eri seutujen kesken. Selvityksen tuloksista käy ilmi, että Raahen seutu edustaa asukasmäärältään n. 9 % maakunnasta, kuitenkin alueella hyödynnettiin maakuntaan suunnatuista kehittämisvaroista vain n. 6 %. Esimerkiksi EAKR rahoitusta sidottiin ohjelmakaudella 2007 -2013 seutukunnassa 496,05 euroa asukasta kohti, kun esimerkiksi Koillismaalla summa oli 1105,98 euroa asukasta kohti. Jotta uuden ohjelmakauden kehittämisrahoitus voidaan hyödyntää alueella edelliskautta paremmin, edellyttää se varautumista alueelliseen vastinrahoitukseen. Panostus kuitenkin saadaan kaksin, jopa kolminkertaisena takaisin. Kehittämistyö on pitkäjännitteistä ja nopeita tuloksia saadaan harvoin. Työtä kuitenkin edesauttaa toimiva ja luottamukseen perustuva yhteistyö ja kumppanuus, oli kysymyksessä sitten alueen kuntien toimijoiden ja elinkeinoelämän tai laajemmin maakunnallisten ja kansallisten toimijoiden yhteistyö. Kehittämiskeskuksen toiminnassa yhteistyö ja verkostojen rakentaminen ja niihin osallistuminen on erittäin tärkeää ja se tehostaa toimintaa. Hyvinvointi syntyy työstä ja toimeentulosta sekä myönteisestä, tulevaisuuteen uskovasta asenteesta, jolla aluetta kehitetään eteenpäin. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja sen osana Raahen seudun yrityspalvelut tekevät työtä alueen, sen asukkaiden ja yritysten kumppanina. Tässä vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa kuvataan tarkemmin kehittämiskeskuksen ja yrityspalvelujen toimintaa. Uuden ohjelmakauden hankerahoituksista ei ole vielä varmuutta, mutta töitä kehittämisinstrumenttien saamiseksi tehdään päivittäin. Kehittämiskeskuksen johto ja koko henkilöstö ovat aina valmiita kertomaan työstään alueen asukkaille ja muille toimijoille. Yhteydenotolla asiat lähtevät eteenpäin. Lauri Laajala johtaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus 5 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Seutulautakunta Raahen seutukunnan seutulautakunnan johtosäännössä todetaan: Seutulautakunta on Raahen kaupungin kehittämislautakunta, johon toimialueen kunnat ovat liittyneet valtuustojensa tekemin päätöksin. Raahen seutukunnan kehittämislautakunnan tarkoituksena on yhteistyössä seutukunnan kuntien, elinkeinoelämän, aluekehitysviranomaisen, muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa edistää seutukunnan kehitystä ja huolehtia sen edunvalvonnasta hyväksikäyttäen mm. alueiden kehittämisestä annetun lain suomia mahdollisuuksia. Toiminta-ajatustaan seutulautakunta toteuttaa keskittymällä seutukunnallisessa kehittämistyössä seuraavien tehtävien hoitoon: Seutulautakunta • luo toimintastrategiat ja puitteet seutukunnan kehittämistoiminnalle • johtaa kehittämistoimintaa ja siihen liittyvää yhteistyötä • vastaa Raahen seudun yrityspalvelujen tuottamien palvelujen saatavuudesta ja kehittämisestä toimialueella • huolehtii seutukunnan sisäisen yhteistyön kehittämisestä • kohdentaa edunvalvontatoimintaa. Seutulautakunta tekee aloitteita, esityksiä ja suosituksia myös muusta kuntien välisen yhteistyön kehittämisestä. Kehittämiskeskus Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintatarkoituksena on toimia Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien sekä Raahen kaupungin välisenä yhteistyöelimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä, jonka ensisijaisena tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja seutukunnan asukkaiden yleisen hyvinvoinnin ja niitä palvelevien toimintojen edistäminen ja kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Toiminta-ajatustaan kehittämiskeskus toteuttaa keskittymällä seutukunnallisessa kehittämistyössä seuraavilla tulosalueilla esiin tulevien tehtävien hoitoon: • hallinto • kehittämistoiminta • Raahen seudun yrityspalvelut 6 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Kehittämiskeskuksen toimintaa johtaa virkavastuulla kehittämiskeskuksen johtaja. Seutulautakunnan valmistelevana toimielimenä toimii Raahen kaupunginjohtajan, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnanjohtajien, kehittämiskeskuksen johtajan sekä Raahen seudun yrityspalvelujen elinkeinojohtajan muodostama työryhmä, seututiimi. Seutukunnallinen kehittämistoiminta ja edunvalvonta Vuonna 2015 seutukunnallinen kehittämistyö kohdennetaan aikaisempien vuosien ja organisaation tehtävän mukaisesti vahvasti alueen elinkeinoelämän tarpeisiin ja niihin liittyvien ongelmanratkaisujen hakemiseen, toimialoittain tai tarvittaessa yrityskohtaisesti. Toiminnan sisäisessä kehittämisessä pyritään huomioimaan toimintaympäristön ja erityisesti asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden tarpeissa tapahtuvat muutokset siten, että operatiivinen toiminta kykenee parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan niihin. Kehittämiskeskuksen talousarvion tiukkuus aiheuttaa vääjäämättä toiminnan tarkastelua ja palveluiden kattavuuden arviointia kriittisesti. Toiminnassa kiinnitetään yhä enemmän huomiota toimenpiteiden vaikuttavuuteen sekä yrityspalvelujen että toimintaympäristön kehittämisen suhteen. Jatkuvalla toiminnan parantamisella pyritään kuitenkin edelleen tehostamaan kehittämis- ja edunvalvontatyötä sekä Raahen seudun yrityspalvelujen yritysneuvonta ja –kehittämispalveluita. Kehittämiskeskuksen vuoden 2015 talousarviossa on varauduttu hyödyntämään käynnistynyttä rakennerahastokautta. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja sen osana Raahen seudun yrityspalvelut on mukana viidessä eri rahoitushakemuksessa, joko päätoteuttajana tai osatoteuttajana, ohjelmakauden ensimmäisellä rahoitushakemuskierroksella. Toimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa rahoitusneuvottelut ovat kesken ja on mahdollista, että osa jätetyistä rahoitushakemuksista yhdistetään toisiinsa ja sopeutetaan rahoituskehykseen ennen rahoituspäätöksiä. Lisäksi Hanhikivi-yhteyshanke, Energiaomavaraiset kylät -, Laivuri- ja Kuntakokeilu -kehittämishankkeiden toteuttaminen jatkuu vielä vuoden 2015 puolelle. Aluekehittäminen, vetovoimatekijöiden vahvistaminen ja elinkeinoelämän turvaaminen ovat elintärkeitä peruslähtökohtia seudun tulevaisuuden rakentamisessa. Kuntien kilpailu asukkaista ja osaavasta työvoimasta on tätä päivää ja kuitenkin vasta alkusoittoa tulevalle, mistä johtuen Raahen seudun kehittämisen rinnalla kannattaa kertoa muulle Suomelle ja laajemminkin, mitä täällä tehdään, mitä on valmiina ja mihin tähdätään; kehitys ja muutos ovat sitä mielenkiintoisinta tarinaa ja helpointa markkinoitavaa mm. medialle ja sitä kautta yleisölle. Nykyisellään aluemarkkinointia on tehty lähinnä alueen sisällä, kuntakohtaisesti, ja selvää on, että tämä malli ei riitä. Uudet asukkaat ja työvoima on tulevaisuudessa haettava yhä kauempaa, jolloin seutukunta on yksittäistä kuntaa huomattavasti mielekkäämpi markkinoitava mm. laajemman ja monipuolisemman elinkeinorakenteen ansiosta. Laajemman alueen monimuotoisuus myös lisää alueen houkuttavuutta ja tarjoaa vaihtoehtoja markkinoinnin painopisteitä suunniteltaessa. Placebranding, paikkabrändäys eli vaikuttaminen siihen, mitä sana Raahen seutukunta tuo ihmisille mieleen, on aktiivista toimintaa ja suunnitelmallista maineen rakentamista, jossa tuloksiin pääsemiseksi ei ole oikotietä ja jota ei ole varaa jättää tekemättä. Näkyvyys on sananmukaisesti sitä että ollaan siellä, missä muutkin ovat tai sitten ei olla olemassa ylipäätään. Nyt ja tulevina vuosina Raahen alueella on kerrottavaa ja annettavaa eli on juuri oikea hetki aloittaa työ, jota muut seudut ja kaupungit jo tekevät. Kehittämistyötä tehdään ja on tehty, mutta hyvän tuotteen tekeminen ei vielä takaa markkinapaikkaa; tuotteesta on myös kerrottava, sitä on mainostettava, se on tehtävä näkyväksi ja tunnetuksi. Tähän työhön on panostettava lähi7 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 tulevaisuudessa uudella tavalla ja volyymilla. Kehittämiskeskuksella on halu ja valmius hakea tehtävään räätälöity täsmähanke, jonka avulla työ valtakunnallisen myönteisen tunnettuuden lisäämiseksi pääsee alkamaan. Alueellisessa projektitoiminnassa kehittämiskeskuksella on neljä toisistaan poikkeavaa roolia; 1. Kehittämiskeskus vastaa projektin hallinnoinnista ja pääosin sen toteutuksesta. Projekteissa voi olla mukana osatoteuttajia (esim. Hanhikivi –yhteyshanke, Meripohjolan uudistuva metallija konepajateollisuus- sekä Tuotannon Digitalisointi kehittämishankkeet). 2. Kehittämiskeskus toimii osatoteuttajana kumppanin hallinnoimassa projektissa, jonka toimenpiteet kohdistuvat pääsääntöisesti Raahen seutukunnan alueelle (esim. Kuntakokeilu-, PK-yritysten kansainvälistyvät askeleet - sekä P-P Verkkopalvelut, kasvuyritysten kumppanikehittämishankkeet). 3. Kehittämiskeskus toimii hallinnoijaorganisaationa kumppanin toteuttamassa projektissa. Hankkeesta tehdään tällöin keskinäinen vastuuvapaussopimus, jolla pyritään minimoimaan hallinnoijan taloudellista riskiä. Vuoden 2015 projektitoimintaan näitä hankkeita ei ole tiedossa. 4. Kehittämiskeskus toimii kuntarahoittajana, mutta projektin hallinnoinnista ja toteutuksesta vastaa kumppani. Näissä hankkeissa kehittämiskeskuksen tai Raahen seudun yrityspalvelujen henkilöstö osallistuu ohjausryhmätyöskentelyyn valvoen näin alueen etua projektin toteutuksessa. Alueellisessa edunvalvonnassa kohdistetaan huomio maakunnallisen ja kansallisen päätöksenteon valmisteluun. Ohjelmakauden 2014 – 2020 käynnistyminen ja siihen liittyvät uusien kehittämishankkeiden suunnittelu ja rahoitushakemusten valmistelu ovat osa vuoden 2015 projektitoimintaa. Maakunnalliseen edunvalvontaan liittyen osallistutaan aktiivisesti strategia- ja ohjelmatyöhön sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatimisprosessiin. Raahen seutukunta hakee lisähartioita alueelliseen edunvalvontaan Pohjois-Pohjanmaan liitolta koskien erityisesti alueen merkittäviä energiahankkeita ja niihin liittyviä lupaprosesseja ja –päätöksiä sekä mm. VT 8 perusparantamista. Edunvalvonnan tarkoituksena on huolehtia alueellisten tavoitteiden ja näkemysten esille nostamisesta ja kehittämismahdollisuuksien ylläpitämisestä strategia- ja ohjelmatyössä sekä kehittämistoimenpiteiden ja niiden rahoitusten maksimaalisesta hyödyntämisestä. Alueen kokonaiskehitystä seurataan jatkossa seutulautakunnassa säännöllisesti seudullisen kehityksen indikaattoreiden avulla. Alueen asukasluvun, työpaikkojen, työllisen työvoiman, kulttuuritarjonnan ja asukkaiden hyvinvoinnin indikaattoreiden seuraamisella pyritään reagoimaan entistä nopeammin eri kehittämistoimenpiteiden avulla alueen kehittymiseen myönteisesti. 8 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Tulosaluevastuut Seutulautakunnan / kehittämiskeskuksen vastuualue kuuluu Raahen kaupungin keskushallinnon palveluyksikköön ja sen vastuuhenkilö on kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala. Vastuualue jakaantuu kolmeen tulosalueeseen: 1. Hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta Kehittämiskeskuksen hallinto Seutuyhteistyö ja kuntien toimeksiannot Verkostoyhteistyö Strategia- ja ohjelmatyö Alueellinen edunvalvonta 2. Kehittämistoiminta, Lauri Laajala Inka / Uudistuva teollisuus käynnistyshanke Meripohjolan uudistuva metalli ja konepajateollisuus -hanke PK- yrityksen kansainvälistymisen askeleet -hanke P-P Verkkopalvelut kasvuyritysten kumppani -hanke Hanhikivi yhteyshanke Kuntakokeilu -hanke Energiaomavaraiset kylät -hanke Tuotannon digitalisointi -hanke Yritysnavikaattori -hanke Ohjausryhmätyöskentely 3. Raahen seudun yrityspalvelut, Risto Pietilä Yritysneuvonta Yrityskehittäminen Verkostoyhteistyö 9 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Tehtävän nimi: Seutulautakunta Vastuuhenkilö: Lauri Laajala / 220 Palvelutoiminnan kuvaus (toiminnan tarkoitus, tehtävä ja toimintaympäristö) Toiminnan tarkoituksena on toimia alueen kuntien, sekä Raahen kaupungin välisenä yhteistyöelimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä, jonka ensisijaisena tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja seutukunnan asukkaiden yleisen hyvinvoinnin ja niitä palvelevien toimintojen edistäminen ja kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa (hallintosääntö). Tehtävät jakautuvat kolmeen tulosyksikköön: a) Hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, b) kehittämistoiminta (projektitoiminta) sekä c) Raahen seudun yrityspalvelut. Toimintaympäristönä on Raahen seutukunnan alue. Kehittämiskeskus on verkostoitunut laajasti ja tekee yhteistyötä kansallisesti ja erityisesti mm. Oulun, Kalajoen, Ylivieskan ja Kokkolan alueiden toimijoiden kanssa. Suunnittelukauden 2015 – 2017 keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Vahvistaa alueen yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä 2. Yritysmäärän ja työpaikkojen kasvun myötä myönteinen muuttotase 3. Aktiivinen seutukunnallinen edunvalvonta ja yhteistyö 4. Kansallisten ja kansainvälisten verkostojen ja yhteistyön optimaalinen hyödyntäminen alueen eduksi Toiminnan tavoitteet, mittarit/tunnusluvut ja niiden tavoitetaso vuodelle 2015 Strategiset päämäärät Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusluvut Mittarin Saavutettu tavoitetaso tulos/ TP 2015 1. Yritysmäärän kehittyminen 1. Nettoperustanta + 25 kpl 2. Kohdennettujen palvelujen vaikuttavuus 2. Työpaikkamäärän muutos asiakasyrityksissä positiivinen 3. Elinkeinoelämän toimintaympäristön vahvistuminen 3. Elinkeinoelämän 3. Asiakasyritysten edunvalvonta liikevaihdon kasvu positiivinen 4. Strateginen verkostotyö ja kumppanuudet 4. Verkostotyön vaikuttavuus 4. Kysely kuntapäättäjille ja yhteistyökumppaneille ka 3,0 asteikolla 1-5 5. Asiakas- ja verkostokumppanipalaute ka 3,75 asteikolla 1-5 1. Yritysneuvonnassa on kattavat peruspalvelut 2. Yritysten kehittyminen 10 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perustelut (resurssit ja muut toimintaedellytykset) Kehittämiskeskuksen kuntarahoitusresurssi säilyy vuoden 2014 tasolla. Uuden rakennerahastokauden 2014-2020 ensimmäinen rahoitushaku toteutettiin kesän 2014 aikana ja Kehittämiskeskus / Rsyp on mukana viidessä eri rahoitushakemuksessa, jotka kaikki on kohdistettu yrityselämän toimintaedellytysten vahvistamiseen, kansainvälistymiseen sekä kasvuun ja yritysuusiutumiseen. Rahoituspäätöksiä odotetaan vuoden 2015 alkuun mennessä. Vuoden 2015 aikana tapahtuu kuntarahoituksella rahoitettujen toimintojen osalta henkilöstövaihdoksia sekä eläköitymisen että uusien tehtäväkuvien myötä. Talousarviossa on myös varauduttu Rsyp:n yritysneuvonnan/kehittämisen vahvistamiseen uuden yritysasiamiehen resurssilla. Suunnittelukauden 2015 – 2017 keskeisten toimintaa ohjaavien tavoitteiden toteutuminen edellyttää, paitsi valmisteltujen rakennerahastohankkeiden myönteisiä rahoituspäätöksiä, myös aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja uusien kehityshankkeiden valmistelua ja rahoitusten hakemista koko projektitoimintaan varatun talousarvion puitteissa. 11 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Raahen seudun yrityspalvelut Johdanto Suomea koskeva taloustaantuma on jatkunut nyt useita vuosia, eikä selvää käännettä ole vielä näkyvissä. Valtiovallan toimenpiteet julkisten palvelujen supistuksissa näkyvät etenkin koulutusrahoituksen kovina leikkauksina. Raahen seutu on kärsinyt suuren menetyksen, kun Oulun ammattikorkeakoulu on käytännössä lopettanut toimintansa Raahessa. Nyt myrskyn silmässä ovat toisen asteen oppilaitokset, joista Raahen koulutuskuntayhtymä, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, sekä alueen lukiot joutuvat sopeuttamaan toimintaansa ja etsimään vahvoja partnereita seutukunnan ulkopuolelta. Yritykset ovat jo ilmaisseet huolestumisensa osaavan työvoiman riittävyydestä tulevaisuudessa. Alueen suurimman yksityisen työnantajan omistussuhteissa tapahtui muutos kesällä 2014, kun Ruukki Metals Oy:n Raahen terästehdas siirtyi SSAB:n omistukseen. Muutokseen liittyy aina paitsi riskejä, myös uusia mahdollisuuksia. Uuden ohjelmakauden käynnistyminen on myös uusi haaste Yrityspalveluille, koska merkittävä osa palveluista tuotetaan hankerahoituksen avulla. Raahen seutukunnalla on kuitenkin paljon mahdollisuuksia edessään, kun energia-alan suurhankkeet ja teollisuuden ilmoittamat ja osin jo käynnistyneet investoinnit realisoituvat. Suunnitelmat mahdollistavat toteutuessaan sekä yritysmäärän, työpaikkojen että väestön kasvun alueella. Tavoitteet ja toiminta Raahen seudun yrityspalvelut on panostanut koko toimintansa ajan laajaan yhteistyöhön eri organisaatioiden kanssa. Uuden ohjelmakauden vaihtuminen laajentaa hanketyökalujen käyttöä monilta osin yli seutukuntarajojen. Tämä tapahtuu pitkälti rahoittajien ohjeiden mukaan. Toiminnan etuina on hallinnon osuuden pieneneminen ja yhteistyön kautta saatava laajempi osaaminen alueen ja sen elinkeinoelämän hyödyksi. Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy on aiemmin vastannut metallitoimialan kehittämisestä, mutta yhtiön alasajon myötä Raahen seudun yrityspalvelut ottaa enemmän vastuuta alueen tärkeimmän toimialan kehittämisestä. Palveluja tuottamaan on rakennettu laaja kehitysyhteisö, johon kuuluu Oulun yliopisto, kolme ammattikorkeakoulua, VTT, sekä alueen yrityspalveluyksiköt Raahen ohella Oulusta, Nivalasta ja Ylivieskasta. Metalliteollisuuden kehittämisohjelman osalta on kiinnitytty valtakunnalliseen INKA -ohjelmaan ja sen Tampereen johtaman ”Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus” –teemaan. Kehitysohjelmamme kärkenä toimivat uudet erikoisteräkset, teollinen internet ja tuotannon digitalisointi sekä kansainvälistyminen ja muu liiketoimintojen kehittäminen. Yrityspalvelujen työkalupakin yksi tärkeä osa koostuu laadukkaista ja hyvän palautteen saaneista peruspalveluista. Yrityslähtöiseen neuvontaan, laajakestoiseen yrityskehittämiseen, rahoitus- ja kansainvälistymispalveluihin, sekä alkavien yritysten neuvontaan panostetaan aiempaan tapaan. Asiakaskontaktoinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä Siikajoen ja Pyhäjoen kehittämistyötä tekevien henkilöiden kanssa. Kauppakamariosasto, yrittäjäjärjestöt, TE-toimisto, alueen oppilaitokset ja muut tärkeät yhteistyökumppanit ovat palvelujen tuottamisessa avainverkostokumppaneita. 12 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Elinkeinoelämän tarpeista nousevat seminaarit, tietoiskut, yritysten aamukahvitilaisuudet, yms. informaatio- ja verkostoitumistilaisuudet ovat Yrityspalvelujen tarjottimella myös vuoden 2015 toiminnassa. Hankkeet toimivat aiempaan tapaan Raahen seudun yrityspalvelujen työkaluina, palveluvälineinä ja niiden avulla toteutetaan valittua kehittämisstrategiaa. Vuoden 2015 hankkeita ovat: • Kuntakokeilu on ministeriön erillishanke, jota hallinnoi Raahen terveydenhuollon kuntayhtymä. Yrityspalveluiden rooli hankkeessa on yritysrajapinnassa toimiminen. Hankkeen tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja saada ihmiset työmarkkinoiden piiriin. Hankkeella pyritään myös vastaamaan osaavan työvoiman saantiin hankkeen rajoissa. • Laivuri-hanke tarjoaa neuvonta- ja kehittämispalveluja niin alkaville, kuin toimintaansa kehittäville yrityksille. Laivuri-hankkeelle haetaan rahoittajalta jatkoaikaa huhtikuuhun 2015 asti. • Uusi Yritysnavikaattori –hanke panostaa aiempaa proaktiivisemmin tulevaisuudessa näkyviin liiketoimintamahdollisuuksiin ja niiden hyödyntämiseen alueen yritysten toimesta. • P-P Verkkopalvelu on Ylivieskan seutukuntayhdistyksen hallinnoima hanke, jossa osa- toteuttajina ovat Nihak ry, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä, sekä Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Hankkeen päätavoitteena on kilpailukykyisten yritysverkostojen kehittäminen ja siinä hyödynnetään kolmen aiemmin toteutetun projektin metodeja. PPVerkko- ja PPAvainveturit –hankkeissa edistettiin yritysverkostojen syntymistä, Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana – hankkeessa puolestaan keskityttiin valmentamaan yrityksiä etenkin ydinvoimalan suurhankkeeseen. Uudella hankkeella vastataan Fennovoiman hankkeen vaatimiin yrityskehittämisen toimenpiteisiin. • Pk-yritysten kansainvälistymisen askeleet on Nihak ry:n hallinnoima hanke, jossa Ylivieskan seutukuntayhdistys ja Raahen seudun yrityspalvelut ovat mukana osatoteuttajina. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on saada alueen yrityksiin lisää kansainvälistä kauppaa, kasvattaa yritysten liikevaihtoa, kannattavuutta sekä henkilöstön määrää. Hankkeella resursoidaan Yrityspalvelujen kansainvälistymispäällikön palvelut alueen yrityksille. • Tuotannon digitalisointi –hanke sekä edistää alueen yritysten tietoisuutta digitalisoinnin mahdollisuuksista että tukee sen käyttöönottoa yritysten tuottavuuden-, palvelujen- ja koko kilpailukyvyn parantamisessa. • INKA/Uudistuva teollisuus –käynnistyshanke luo yhteydet Tampereen johtamaan INKA/Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus –teemaan. Huhtikuun loppuun 2015 saakka kestävällä hankkeella luodaan samalla pohjaa laajemmalle metalliteollisuuden kehitysohjelmalle. • Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus –hanke keskittyy me- talliteollisuuden kehittämistyöhön koko Meripohjolan alueella. Se tulee olemaan merkittävä hankekokonaisuus INKA-yhteistyön ja osaamisen siirron osalta. 13 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Verkostotyön painopiste toiminnassa jatkaa kasvuaan INKA-ohjelman ja siihen kytkeytyvän Meripohjolan alueen metalliverkoston myötä. PyöreänPöydän toimintaan ja sen koordinointiin panostetaan edelleen. Sekes-yhteistyötä jatketaan mahdollisessa uudessa perustettavassa yhdistyksessä. Vuonna 2014 käynnistettyä verkostoyhteistyötä tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan osalta jatketaan ja edelleen kehitetään Oulun yliopiston Raahen yksikön, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, VTT:n, Raahen Aikun ja uutena mukaan liittyneen MTT:n Ruukin tutkimusaseman kesken. Markkinoinnissa panostetaan keskinäisviestintään sekä verkkopalveluiden ajan tasalla pitämiseen ja kehittämiseen. Raaseli-lehteä tuotetaan kevät- ja syyskaudella yksi numero. Suoramarkkinoinnin osalta siirrytään käyttämään sähköistä uutiskirjettä. 14 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 INKA / Uuudistuva teollisuus käynnistyshanke Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Inka /Uudistuva teollisuus- käynnistyshanke Hankkeen numero A32873 Toteutusaika 15.04.2014-30.04.2015 Raportointikausi 01.01-30.04.2015 Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto 2:Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinja Vastuullinen toteuttaja Rahoitusjako Kokonaiskustannusarvio Raahen seudun yrityspalvelujen osuus raportoidulle kaudelle Raahen seudun yrityspalvelut EAKR ja valtio 70 %, kuntarahoitus 25,5 %, muu julkinen rahoitus 4,5 % 145 200 € 21 600 € Hankkeen toimenpiteet Käynnistyshankkeen aikana rakennetaan toimivat yhteydet ja käytänteet Tampereen INKA -ohjelman Uudistuva teollisuus –teeman toimijoihin ja organisaatioihin osallistumalla ohjelman työpajoihin ja tapahtumiin. Kehitysyhteisöstä muodostetaan yhtenäinen verkosto-organisaatio, joka toimii systemaattisesti ja yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Verkosto koostuu organisaatioiden edustajista, jotka oman työnsä ohessa tekevät tämän projektin tehtäviä. Pilotointivaiheen kumppaniyritykset valitaan sekä hallinnoijan että osatoteuttajien tekemien haastattelujen perusteella. Yritykset motivoidaan hankkeeseen mukaan vierailemalla yrityksissä ja järjestämällä yrityskenttää kiinnostavia ja hyödyttäviä seminaareja sekä työpajoja hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan osatoteuttajien kanssa kärkihankkeet ainakin tuote- ja tuotantoteknologian sekä liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Taustaa Metalliteollisuus on säilyttänyt asemansa Suomen viennin veturina jo useita vuosikymmeniä. Metalliteollisuuden merkitys Meripohjolan alueella on merkittävä, lähtien Raahen terästehtaan ja Tornion jaloterästehtaan suuryrityksistä. Pk -sektorin yritykset muodostavat tärkeän osan metallin toimialasta tuottaen lähes miljardin euron liikevaihdon vuosittain. Raahen alueella metalliteollisuus on seutukunnan tärkein toimiala, kun kriteereinä ovat työpaikat ja toimialan tuottama liikevaihto. Toimialan yritykset ovat myös kansainvälistyneet varsin hyvin. Metalliteollisuuden yritysten kilpailukyvyn ja uudistumisen merkitys alueen työpaikkoihin ja elintasoon on siten ensiarvoisen tärkeää. 15 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hankkeen tavoitteet Hankkeella on neljä tärkeää tavoitetta: 1) Käynnistää Tampereen INKA -ohjelman Uudistuvan teollisuuden teemaan liittyvä yhteistyö veturikaupunki Tampereen ja sen johtaman koalition kanssa. 2) Muodostaa mukana olevasta kehitysyhteisöstä toimiva verkosto-organisaatio, joka kykenee koordinoidusti edistämään ohjelman tavoitteita ja hyödyntämään olemassa olevia kehitysympäristöjä. 3) Analysoida, haastatella sekä tehdä arvio yrityksistä, jotka valitaan teeman mukaisen toiminnan ensimmäiseen pilotointiosuuteen. 4) Valmistella hankehakuun varsinaiset Uudistuvan teollisuuden kärkihankkeet. Henkilöstö ja organisaatio Raahen seudun yrityspalvelujen osalta hankkeen toimintaa johtaa elinkeinojohtaja oman työnsä ohessa. Lisäksi hankkeessa ovat mukana osa-aikaisena toimivat projekti-insinööri, sekä projektisihteeri. Hankkeessa osatoteuttajina ovat mukana Ylivieskan seutukunta, Oulun yliopisto/ Oulun Eteläisen instituutti, sekä Centrian, Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulut. Kaikkien osatoteuttajien osalta mukana on vain osa-aikaisia työntekijöitä, eli hanketta viedään eteenpäin kaikkien organisaatioiden osalta henkilökunnan oman työn ohessa tehtävänä työnä. Ohjausryhmän kokoonpano Ohjausryhmän varsinaiset jäsenet ovat: puheenjohtaja Olli Löytynoja asiakkuuspäällikkö, BusinessOulu varapuheenjohtaja Lauri Laajala johtaja, kehittämiskeskus Jarmo Soinsaari kehittämisjohtaja, Oulaisten kaupunki Heli Helaakoski johtava tutkija, VTT Esa Jussila, toimitusjohtaja, Nihak Jari Tirkkonen, Esa Jussilan varajäsen kehittämispäällikkö, Nitek. Rahoittajan edustajana on Pohjois-Pohjanmaan liitosta ohjelmakoordinaattori Heikki Laukkanen. Lisäksi hankkeen ohjausryhmän kokouksiin osallistuvat hallinnoijan ja osatoteuttajien projektihenkilöstöä. Seuranta ja mittaaminen Toimintaa arvioidaan sen tulosten perusteella. Onko INKA -ohjelman Uudistuvan teollisuuden teemaan kytkeytyminen saatu omalta osalta kunnolla alkuun, onko verkosto-organisaatio toimintavalmiudessa sekä onko pilottiyritykset saatu arvioitua ja valittua. Kärkihankkeiden hakemuksista ensimmäiset ovat edenneet hakemusvaiheeseen ja osalle on saatu myönteinen rahoituspäätös. 16 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hanhikivi -yhteyshanke Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Hanhikivi-yhteyshanke Hankkeen numero A32113 Toteutusaika 1.8.2012 - 30.4.2015 Raportointikausi 1.1.2015 - 30.4.2015 Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma Pohjois-Suomi 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinja Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako EAKR ja valtio 70 %, kuntarahoitus 30 % Kokonaiskustannusarvio 677 277,00 € Kustannusarvio raportoidulle kaudelle 96 082,00 Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen osuus raportoidulle kaudelle 52 773,00 € Toimenpiteet 2015 Vuoden 2015 aikana hankkeessa jatketaan avainhenkilö- ja sidosryhmäyhteistyötä mm. Pyhäjoen ydinvoimalan yhteistyöryhmässä, Hanhikivi-työryhmässä sekä muissa työryhmissä ja verkostoissa. Viestintää toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden, joita ovat esim. seutukunnat, kunnat, Fennovoima yhteistyöverkostoineen, alueella käynnissä olevat muut hankkeet yms. kanssa. Osana viestintää päivitetään mm. hankkeen extranet -sivustoa sekä alueellisia suurhanke- yms. aiheeseen liittyviä sivustoja. Sähköisen palvelukonseptin toteutuksena hankealueet liittyivät hankkeen tuella vuoden 2014 alusta infopankki –portaalin jäseneksi. Infopankki -sivustolta saa 14:llä eri kielellä tietoa Suomeen muuttamisesta ja elämästä Suomessa. Sivustoa ylläpitää Helsingin kaupunki (www.infopankki.fi). Perustietosivuilta löytyy kattavat tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen palveluista. Kunta- / aluekohtaisilta sivuilta löytyy tieto siitä, mistä kyseisiä palveluja saa kussakin kunnassa tai seudulla. Tammikuussa 2015 julkaistaan Raahe-Kalajoki seudun ja Ylivieskan seudun Infopankki-sivustot. Kokkolan sivusto julkaistaan hieman myöhemmin keväällä. Myös Oulun Infopankki-sivusto täydentyy Oulun ympäristökuntien tiedoilla vuoden 2015 aikana. Vuonna 2010 julkaistun Hanhikivi 2020 –strategia- raportin jatkumona on hankkeessa laadittu ja julkaistu Hanhikivi-opas. Hanhikivi-opas julkaistiin ja painettiin vuoden 2014 alussa suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Julkaisun tarkoituksena on antaa Fennovoimalle, laitostoimittajalle ja muulle alihankintaverkostolle heidän tarvitsemaansa alueellista tietoa. Vuonna 2015 oppaasta otetaan tarpeen mukaan lisäpainatuksia kaikista kieliversioista. Hanhikivi-opas on julkaistu myös sähköisenä versiona kaikilla kolmella kielellä. 17 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Huhtikuun 2015 aikana tehdään hankkeen päättämiseen tarvittavat hallinnolliset toimenpiteet, hanke päättyy 30.4.2015. Taustaa Fennovoiman ydinvoimalaitoksen rakentaminen Pyhäjoen Hanhikivenniemelle on Suomen suurimpia teollisia investointeja, joka vaatii alueen julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta vahvaa yhteistyötä sekä kunta-, seutukunta- ja maakuntarajat ylittävää toimintatapaa. Alueelle Hanhikivi -projekti on valtava haaste, mutta hyvin hoidettuna myös suuri mahdollisuus. Hankkeen ammattimainen haltuunotto ja hoitaminen vahvistaa alueen mainetta suurten investointihankkeiden toteutusalueena. Pyhäjoen kunta antoi Raahen seutukunnan kehittämiskeskukselle syksyllä 2010 toimeksiannon Hanhikivi 2020 strategiaraportin kokoamisesta. Toimeksiannossa kartoitettiin alueen toimintaympäristö ja kuntien sekä muiden julkisten toimijoiden palvelutarjonta, jolla voidaan vastata alueella työskentelevien ja asuvien palvelutarpeisiin niin ydinvoimalan rakentamisen kuin käytönkin aikana. Sijoittumispäätöksen myötä on käynyt ilmeiseksi, että strategian ylläpitäminen ja päivittäminen on tärkeää. Asukkaille ja yrityksille suunnattujen palvelujen parempi konseptointi sekä tehokas ja selkeä tarjonta ovat keinoja, joilla varmistetaan investoinnin menestyksekäs toteuttaminen. Elinkeinoelämän toimijat ovat jo aikaisemmin käynnistäneet yhteistyön ja alueen yritysten valmennuksen suurhanketta varten. On tärkeää, että myös julkisen sektorin toimijat ovat aktiivisesti mukana valmistautumisessa omien palvelujensa osalta. Henkilöstö ja organisaatio Hanhikivi-yhteyshankkeeseen on palkattu kolme päätoimista ja yksi osa-aikainen työntekijä. Hankkeen pääsihteerinä toimii Salla Korhonen Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksessa. Pääsihteerin tehtävänä on hankekokonaisuuden suunnittelusta, toteutuksesta, sidosryhmäyhteistyöstä ja viestinnästä vastaaminen sekä palvelujen konseptointi kohdennettuna yritysten henkilöstöille perheineen erityisesti Raahen, Ylivieskan ja Kokkolan seutukuntien alueella. Sijoittumisasiantuntijana on toiminut Heini Malm BusinessOulussa 6.7.2014 saakka. Sijoittumisasiantuntija on vastannut palvelujen konseptoinnista kohdennettuna yritysten henkilöstölle perheineen erityisesti Oulun seudun alueella. Lisäksi hänen tehtäviinsä on kuulunut avustaa pääsihteeriä mm. hankkeen avain- ja sidosryhmä-yhteistyössä sekä viestinnässä. Yhteyssihteerinä toimii Helena Sydänmetsä Pyhäjoen kunnassa. Yhteyssihteerin tehtävänä on toimia Pyhäjoen kunnan yhteyssihteerinä Hanhikivi -projektiin liittyvissä asioissa, toimia ensisijaisesti Pyhäjoen kunnan tukena sidosryhmäyhteistyössä ja -viestinnässä, toimia työryhmien sihteerinä sekä organisoida vierailuja. Lisäksi hankkeella on osa-aikainen projektisihteeri Päivi Latvala Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksessa. Hankkeen toteuttajina sekä omarahoitusosuudella mukana ovat Raahen seutukunnan kehittämiskeskus (hallinnoija), Pyhäjoen kunta ja BusinessOulu. Lisäksi kuntarahoitusosuudella mukana ovat Kokkolanseudun Kehitys Oy sekä Ylivieskan seutukunta. Hankkeen päärahoittajana (70%) on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja rahoittajaviranomaisena Pohjois-Pohjanmaan liitto. 18 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Ohjausryhmä Organisaatiovarsinainen jäsenvarajäsen BusinessOulu Jouni Kähkönen Niko Auer Kemi-Tornion seutukunta Martti Ruotsalainen Jukka Kujala Kokkolan seutukuntaSami ViljanenAnne Pesola Pyhäjoen kunta Matti Soronen,pj Matti Pahkala Raahen kaupunkiKari KarjalainenIlmo Arvela Raahen seutukuntaLauri LaajalaRisto Pietilä Ylivieskan seutukuntaTimo KiemaEsa Sippola Hankekuvaus Hanhikivi-yhteyshankkeessa vahvistetaan julkishallinnon kykyä ja valmiuksia vastata ydinvoimalahankkeen mukana syntyviin uusiin palvelutarpeisiin hankealueella. Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on maksimoida Hanhikivi-kokonaisuudesta saatavat aluevaikutukset, vahvistaa alueen vetovoimaisuutta sekä parantaa sen toimintaedellytyksiä suurprojektien toteutusalueena. Hankkeessa keskitytään pysyvien yhteistyöverkostojen ja käytäntöjen luomiseen sekä hyödyntämiseen. Hankkeessa saatuja kokemuksia ja uusia käytäntöjä hyödynnetään myös muissa tulevissa suurhankkeissa alueella. Alueen palvelujen kokoamisella sähköiseen muotoon ennakoidaan Hanhikivi-hankkeen myötä alueelle etabloituvan ulkomaisen työvoiman tarpeita. Hankkeessa päivitetään vuonna 2010 julkaistu Hanhikivi 2020 -raportti. Seuranta ja mittaaminen Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu käsittelemään hankkeen toteutusta ja tuloksia kolme kertaa vuodessa. Hanhikivi-työryhmä kokoontuu n. 3-6 kertaa vuodessa. Työryhmän kokoontumisissa käydään Hanhikivi-yhteyshankkeen tilannekatsauksen lisäksi läpi Fennovoiman ja alueen julkisten toimijoiden ja teemaverkostojen tilannekatsaukset sekä kuullaan ajankohtaisia asiantuntijapuheenvuoroja aiheeseen liittyen. Ohjausryhmän sekä Hanhikivi-työryhmän puheenjohtajana toimii Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen. Ohjausryhmä kokoontuu keskimäärin joka toisen Hanhikivi-työryhmän kokouksen yhteydessä. Näiden lisäksi hankkeen toimesta kutsutaan koolle kaksi kertaa vuodessa Pyhäjoen ydinvoimalan yhteistyöryhmä, jossa kuullaan ylimaakunnallisesti sekä julkisen sektorin toimijoiden että mm. yrittäjäyhdistysten ja kauppakamarin tilannekatsaukset ydinvoimala-aiheeseen liittyen. Ylimaakunnallisen työryhmän puheenjohtajana toimii Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju. Hankkeen toiminta ja kustannukset raportoidaan rahoittajan ohjeistuksen mukaisesti EURA 2007 järjestelmään ja Pohjois-Pohjanmaan liittoon kolme kertaa vuodessa. 19 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilu Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Raahen seudun työllisyyden kuntakokeiluhanke (Kuntakokeilu -hanke) Hankkeen numero POPELY/886/05.01.01.2012 Toteutusaika 1.9.2012 -31.12.2015 Raportointikausi 1.1.2015 - 31.12.2015 Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja Työvoimapoliittinen avustus Toimenpidekokonaisuus 1: Yritystoiminnan edistäminen Vastuullinen toteuttaja Raahen seudun yrityspalvelut Rahoitusjako Kuntaraha 25 %, ELY-keskus 75 % Kokonaiskustannusarvio Raahen seudun yrityspalvelujen osuus raportoidulle kaudelle 4 022 336,00 € 70 00,00 € Kuntakokeilu-hankkeen toimenpiteet Raahen seudun yrityspalveluissa 2015 Vuonna 2015 yritys- ja sidosryhmäyhteistyö jatkuu. Työn alla ovat työllistämiseen liittyvien tarpeiden, näkemysten ja kokemusten kartoitus sekä näihin vastaaminen. Ohjelmassa ovat myös toimialakohtaiset työllistämisen selvitystyöt, jotka syntyvät yritysyhteistyön kautta. Aikaansaadut selvitykset jatkojalostetaan eri toimialoja palveleviksi seminaareiksi, rekry-tapahtumiksi ja infotilaisuuksiksi, joita järjestetään yhteistyössä hankkeen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Hankkeen henkilöasiakkaita ohjataan työelämään ja edistetään konkreettisesti erilaisten kohtaamistilanteiden kautta syntyviä työllistymismahdollisuuksia. Hankkeen puitteissa myös haetaan vaihtoehtoisten toimintamallien toimivimpia käytäntöjä perehtymällä muiden kehittämisyhtiöiden tapoihin toimia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Taustaa Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilu –hanke on hallitusohjelmaan sisältyvä kokeilu- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on luoda paikalliseen kumppanuuteen pohjautuva toimintamalli pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien ohjaamiseksi ja valmentamiseksi takaisin työmarkkinoille. Kuntakokeilussa on mukana kaikkiaan 26 hanketta, jotka koskettavat 65 kuntaa. Kokeiluun on valittu kuntia, joissa työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on keskimääräistä korkeampi. Lisäksi valinnassa on kiinnitetty huomiota hankkeen sisältöön ja tavoitteisiin sekä yhteistyöverkoston monipuolisuuteen. Kokeiluun valituissa kunnissa asuu noin puolet koko maan pitkäaikaistyöttömistä. Kuntakokeilu -hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat vähintään 500 päivää työttömyyse20 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 tuutta saaneet henkilöt. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat 12 kuukautta työttömänä olleet henkilöt, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Asiakasryhmän ohjaaminen hankkeeseen tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa (TE -palvelut, aikuissosiaalityö). Asiakkaiden elämäntilanteissa korostuvat pitkittyneen työttömyyden lisäksi vähäinen työkokemus, matala koulutustaso tai keskeytyneet koulutukset, terveydentilaan liittyvät ongelmat, sosiaaliset ongelmat, motivaatiovaikeudet sekä itsetunto-ongelmat. Asiakkailla on kuitenkin räätälöityjen tukitoimien, yksilöllisen palveluohjauksen, työelämäyhteyksien parantamisen sekä kehittyvien välityömarkkinoiden kautta realistinen mahdollisuus löytää ulospääsy työttömyys- ja syrjäytymiskierteestä sekä parantaa osallisuuttaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Kuntakokeilun kohderyhmään kuuluvat myös alueen välityömarkkinoiden potentiaaliset kehittäjät eli työnantajat, jotka haluavat kehittää osaamistaan vaikeasti työllistyvien tai osatyökykyisten henkilöiden rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä. Kokeilussa yhdistetään kuntoutus- ja valmennuspalvelut, ammatillinen ja aikuiskoulutus, julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, yrityspalvelut sekä työhallinnon palvelut työttömän kannalta yhtenäiseksi prosessiksi niin, että työtön työnhakija saa hänelle parhaiten soveltuvan tuen ja ohjauksen työelämään sijoittumiseen ja työllistymiseen. Hankkeessa keskeistä on paikallisten toimijoiden yhteistyö ja sen toimivuuden parantaminen. Hanke rakentuu mukana olevien eri tahojen sitoutumiseen ja omaehtoiseen kehittämistyöhön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Raahen kaupunki teki aloitteen Kuntakokeiluun hakemisesta maaliskuussa 2012. Tällöin päädyttiin hankkeeseen hakeutumisesta seutukuntana. Työ- ja elinkeinoministeriö teki päätöksen Raahen seutukunnan hankkeen hyväksymisestä 31.5.2012. Henkilöstö ja organisaatio Raahen seudun yrityspalveluissa Kuntakokeilu-hankkeessa toimii yksi kokoaikainen työntekijä, yrityskoordinaattori Riitta Palosaari (5.8.2013 alkaen). Yrityskoordinaattorin tehtävänä on yritys- ja sidosryhmäyhteistyö sekä hankkeen käytännön toteutuksesta ja hallinnosta vastaaminen Raahen seudun yrityspalvelujen osalta. Kuntakokeilu –hanke koostuu osahankkeista, joilla jokaisella on oma henkilökunta, budjetti sekä kirjanpito. Osatoimijat ovat sitoutuneet omarahoitusosuuteen (25 %). Toimijat allekirjoittivat 7.2.2013 kumppanuussopimuksen, jolla sinetöitiin yhteistyö kaikkien toimijoiden kesken. Kumppanuussopimus linkittyy Raahen seutukunnan työllisyydenhoidon aiesopimukseen 2012 -2014. Hankkeessa ovat mukana seuraavat osatoteuttajat: Kela Pohjoinen yhteisötuki PYRY Ry Pohjois-Pohjanmaan TE -toimisto, Raahen toimipiste Pyhäjoen kunta Raahen Aikuiskoulutuskeskus Raahen kaupunki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (hallinnoija) Raahen seudun koulutuskuntayhtymä Raahen seudun yrityspalvelut Rannikon SERO-yhdistys ry Siikajoen kunta 21 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Ohjausryhmän kokoonpano Kuntakokeilu, projektipäällikkö Satu Kinnunen Rashky, pj.Hannu Kallunki Raahen kaupunkiKari Karjalainen Pyhäjoen kuntaMatti Soronen Raahen KaupunkiLeena Mikkola-Riekkinen Siikajoen kuntaPekka Aitto-oja Siikajoen kuntaAhti Häikiö KelaPirkko Keränen Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Lauri Laajala RAOJukka Pekka Ansamaa Raahen AIKUUlla Pallonen RPKKTapani Piirala ELY-keskusBriitta Linna TE-toimistoMarita Rimpeläinen-Karvonen TE-toimistoVirpi Niemi Pyhäjoen kuntaRisto Kittilä Raahen kaupunkiViljo Lehmusketo Hankkeen yleiset tavoitteet – Saada pitkään työttömänä olleiden osaaminen työmarkkinoiden käyttöön sekä turvata alueen työnantajien osaavan työvoiman saatavuutta. – Lisätä vaikeasti työllistyvien työelämäosallisuutta ja tukea tiiviisti heidän työllistymistään. – Kehittää voimavaralähtöinen osaamiskartoitusmalli, jossa hakijoiden osaamis- ja koulu- tustarpeet ennakoidaan ja analysoidaan. Tuloksia yhteensovitetaan työmarkkinoiden tarpeisiin nähden. – Luoda uusia kohderyhmän tarvitsemia palveluja ja prosesseja tukemaan työllistymisvalmiuksia. – Varmistaa valmennus- ja koulutuskäytännöt, joissa ohjauksen sisällöt perustuvat työelämätutkintoihin ja alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. – Valmentaa elinkeinoelämä tunnistamaan kohderyhmän potentiaali ja tehdä kohderyhmän tutkintotilaisuuksista rekrytointitilaisuuksia. – Vahvistaa välityömarkkinoiden roolia kohderyhmän työllistymisen tukemisessa. Hankkeen tavoitteena on yhteistyössä toimijaverkoston/kumppaneiden kanssa ehkäistä kohderyhmän syrjäytymistä ja parantaa työelämävalmiuksia palveluprosesseja tehostamalla ja aktiivisella työelämäyhteistyöllä. Näin vähennetään työllistymispolkujen rikkonaisuutta, parannetaan toimijoiden välistä koordinaatiota ja sitoutetaan elinkeinoelämä työttömyyden vähentämiseen Kokeilu nivoutuu myös osaksi alueen kehittämistyötä, jonka myötä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä ja kunnat uudistavat toimintatapojaan ja ottavat aktiivisen roolin työllisyyden hoidossa. 22 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Seuranta ja mittaaminen Hankkeen toteutumista ja tuloksia seurataan noin kuukauden välein järjestettävissä työryhmän kokouksissa sekä jokaisessa ohjausryhmän kokouksessa. Raahen seudun yrityspalvelut raportoi hankkeen hallinnoijalle, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle neljän kuukauden välein maksatusta varten tarvittavat asiakirjat ja toteumaraportit rahoittajan ohjeiden mukaisesti. Hankkeessa noudatetaan Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen ja Raahen seudun yrityspalveluiden toimintasuunnitelman mukaisia määrä- ja laatutavoitteita sekä toimintakäsikirjaa. 23 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Energiaomavaraiset kylät Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Energiaomavaraiset kylät -hanke Hankkeen numero 20869 Toteutusaika 4.6.2013 - 28.2.2015 Raportointikausi 1.1.2015- 28.2.2015 Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tavoiteohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako EU + valtio 100 % Kokonaiskustannusarvio 116 800,00 € Kustannusarvio raportoidulle kaudelle 24 000,00€ Vuosi 2015 Energiaomavaraiset kylät -hankkeessa vuoden 2015 kaksi ensimmäistä kuukautta ovat hankkeen viimeiset. Toiminta-aikana syntyneet tulokset tulevat jakoon lopputilaisuudessa, jossa käydään läpi kutakin kylää koskevat kartoitustulokset sekä esitellään vaikutusmahdollisuuksia omakohtaisen energiatehokkuuden kehittämiseksi. Hankkeen projektipäällikön toimesta kylillä järjestetään energia-ilta, jossa välitetään tietoa erilaisten kannattavuuslaskureiden käytöstä. Tavoitteena on saada aikaan toimeentuloa energiasta ja säästöjä energiankulutukseen. Tulossa on myös yksi kylien yhteinen seminaari, jossa uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksia käsitellään laajemmin ulkopuolisten luennoitsijoiden toimesta. Seminaarin tehtävänä on rohkaista yrittäjyyteen uusiutuvan energian markkinoille. Tammi- helmikuun aikana hanke järjestää vielä aurinkokeräinten rakennuskurssin. Taustaa Energiaomavaraiset kylät on Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen hallinnoima ja toteuttama hanke. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hankkeessa tarkastellaan pilottikylien nykyistä energiankäyttöä, energiavaroja, uusiutuvan energian tasetta sekä keinoja lisätä kylän omien energiavarojen käyttöä paikallisesti. Hankkeen kohderyhmänä ovat pilottikylät ja niiden asukkaat. Toiminta-alueena ovat Hailuodon kunta, Alpuan kylä Raahen kaupungissa, Piipsjärven kylä Oulaisten kaupungissa ja Eskolan kylä Kannuksen kaupungissa. Kyläselvityksissä käytettäviä menetelmiä voidaan soveltaa myös muihin kyliin. 24 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Henkilöstö ja organisaatio Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja osa-aikainen projektisihteeri. Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmän muodostavat pilottikylien, Hailuodon kunnan, hallinnoijan ja rahoittajan edustajat. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuu myös hankehenkilöstö. Ohjausryhmän kokoonpano: Organisaatio jäsen varajäsen Hailuoto Eskolan kylä Alpuan kylä Piipsjärven kylä Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Maarit Parrila Jaakko Hautamäki Timo Rankinen Jarkko Vilppola Kaisa Savela pj. Pirkko Onkalo Lauri Laajala, vpj. Jari Räinä Arto Ojakangas Esko Kotila Markku Ketonen Hankkeen tavoitteet Erityistavoitteissa tarkastellaan kylän omien energiavarojen (lähienergian) käytön lisäämisen mahdollisuuksia ja niiden kustannuksia sekä energiatehokkuuden lisäämiskeinoja. Kylien erityisiä mutta yleistettävissä olevia toimenpiteitä ovat mm. energiapuun hankinnan logistiikan kehittämissuunnitelma, laskelmat kunnallisen tuulivoiman kannattavuudesta tai kannattamattomuudesta, laskelmat energiaomavaraisen ekokorttelin kannattavuudesta, selvitys maatilojen bioenergian tuotannon mahdollisuuksista sekä selvitys kyläpalvelukeskuksen ja historiallisesti merkittävien kohteiden ympäristöystävällisestä lämmittämisestä. Lisäksi tuodaan esille kuluttajan keinoja energian tehokkaaseen käyttöön ja energian säästöön. Maaseutualueet ovat suurten taajamien lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden uusiutuvien energiaraaka-aineiden hankinta-aluetta, mutta uudenlaisella ajattelulla ja toteutuksella kylät voivat hyödyntää omia energiavarojaan entistä enemmän myös omassa ympäristössään ja lisätä näin kylien hyvinvointia. Hankkeen yleistavoitteena ovat kylien energiankäytön nykytilanteen ja kylien energiavarojen arviointi sekä näiden perusteella laskettava kylän uusiutuvan energian tase, kylien energiaomavaraisuuden lisäämisen keinot ja kustannukset, kylien energiaomavaraisuuden lisäämiseen liittyvät yhteiskunnallisten ym. esteiden kartoittaminen sekä kuluttajavalistus energiankäytöstä. Hankkeen toimenpiteet Alkutilanteen selvittämiseksi hankkeessa arvioitiin ensin kyläkohtaisesti kylien nykyinen energiankäyttö, sen energiavarat ja. Lähtötilanteen mukaisesti seuraavaksi kartoitettiin energiaomavaraisuuden lisäämisen keinot, kustannukset ja niiden vaikutukset rahavirtoihin. Seuraavaksi perehdyttiin myös energiaomavaraisuuden kasvattamisen esteisiin, joita ovat esimerkiksi lainsäädännölliset sekä kaavoitukselliset tekijät. Kuluttajavalistusta kylille on tehty tiedottamalla lämpöä ja sähköä ostavalle asiakkaalle keinoista ja mahdollisuuksista parantaa oman energiankäytön tehokkuutta. 25 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hankkeessa järjestetään kyläläisille hankkeen toteutusaikana kaksi energiatilaisuutta, joista ensimmäinen on pidetty hankkeen alussa ja toinen pidetään hankkeen loppuvaiheessa. Ensimmäisessä tilaisuudessa kerrottiin hankkeen käynnistymisestä ja koottiin vinkkejä siitä, minkälaisiin energiansäästöteemoihin kyläläiset haluaisivat tietoa. Teemojen perusteella laadittiin energiansäästövinkeistä käytännönläheinen ohje. Energiaomavaraiset kylät-hankkeelle haettiin rahoittajalta jatkoaikaa 28.2.2015 saakka johtuen siitä, että hanke pääsi alkamaan alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen vasta 1.1.2014. 26 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus Hakemusnumero 300302 (ei vielä päätöstä) Toteutusaika 01.01.2015-31.12.2017 Raportointikausi 01.01.2015-31.12.2015 Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto 2:Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen aluellisten vahvuuksien pohjalta Toimintalinja Erityistavoite Vastuullinen toteuttaja Rahoitusjako Kokonaiskustannusarvio Raahen seudun yrityspalvelujen osuus raportoidulle kaudelle Raahen seudun yrityspalvelut EAKR ja valtio 70 %, kuntien rahoitus 16,9 % muu julkinen rahoitus 11,9 % ja yksityinen rahoitus 1,3 % 2 381 880,00 € 247 160,00 € Taustaa Toimintasuunnitelman laadintavaiheessa tälle hankkeelle ei ole vielä rahoittajana toimivan Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoituspäätöstä. Hanke liittyy osaksi INKA – kaupunkiohjelman ”Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus” -teemaa, jonka tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Hankkeen toteutuksessa tarvitaan riittävän laaja ja syvällinen alueen yrityskentän tuntemus, toimivat yhteydet alueen pk-yrityksiin ja käytännön osaamista alueen valmistavan, erityisesti metallialan, teollisuuden tuotantoteknologiasta sekä digitalisoinnin ja teollisen internetin osaamista. Hankkeessa käytettävä toimijoiden yhteistyömalli on INKA – kaupunkiohjelman toimintaperiaatteiden mukainen. Hankkeen tavoitteita ei voida saavuttaa minkään yksittäisen organisaation toimesta, vaan kulttuurimuutoksen aikaansaamiseen tarvitaan laaja kehitysyhteisö ja sen osaaminen. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on edistää metalli- ja konepajateollisuuden ja siihen kytkeytyvien pk-yritysten uudistumista, kilpailukyvyn kasvua ja kansainvälistymistä Meripohjolan alueella. Hankkeen kärkenä toimii SSAB:n ja Outokummun valmistamat erikoisteräkset ja niiden mahdollistama uudenlainen tuoteajattelu pk-yrityksissä. Teollisen internetin ja digitalisaation antamat mahdollisuudet pk-yritysten kilpailukyvyn edistämiseen pyritään hyödyntämään tehokkaasti yritysten omien lähtökohtien mukaisesti. Hankkeen toisena merkittävänä tavoitteena on yrityksiä palvelevan kehitysyhteisön toiminnan kehittäminen rakentamalla siitä kansainvälisestikin arvioiden merkittävä tukiverkosto vastaamaan yritysten kulttuurimuutostarpeeseen. 27 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hankkeen yleinen tavoite on synnyttää yrityskohtaisia kehittämishankkeita ja auttaa yrityksiä julkisen rahoituksen haussa mm. Tekesin ohjelmista sekä kansainvälisistä rahoituslähteistä. Hankkeen toimenpiteet Hanketta toteutetaan neljän varsinaisen toimenpidetyöpaketin avulla. Työpaketti 1 INKA/UT yhteistyö Tällä työpaketilla jatketaan ja ylläpidetään tiivistä yhteyttä Tampereen johtamaan INKA/ Uudistuva teollisuus -teemaan ja siinä mukana oleviin tahoihin Suomessa ja ulkomailla. Työpaketissa kartoitetaan ja siirretään Meripohjolan alueelle tietoa ja osaamista, jota kansallisessa INKA -ohjelmassa ja etenkin sen Uudistuvan teollisuuden teemassa syntyy. Edistetään hankeyhteistyötä muiden INKA:n piirissä olevien tahojen ja organisaatioiden kanssa kehitysyhteisö- ja yritystasoilla. Työpaketti yksi vastaa myös koko tämän hankkeen koordinaatiosta. Keskitetty viestintä ja markkinointi INKA -verkostoon ja muihin kohderyhmiin sisältyy tähän työpakettiin. Työpaketti 2 Osaamisen siirto Selvitetään valikoitujen yritysten kanssa teräsrakenteiden Eurokoodipohjaisen/ normipohjaisen suunnittelun ja CE -merkintäkäytäntöjen nykytila ja kehitystarpeet. Keskeisiä toimenpiteitä ovat kyselyt ja haastattelut, joiden avulla kartoitetaan yritysten CE -merkintäpolitiikka ja yritysten halukkuus osallistua osaamis- ja innovaatiokeskittymän toimintaan. Tuotetaan uutta tietoa ja osaamista, jossa syvennetään TKI-toimijoiden tietämystä esiin nousseista uusien lujien ja kulutusta kestävien teräslaatujen tuotannon mahdollisuuksista sekä tehdään yrityslähtöistä, normipohjaisen suunnittelun ja tuotannon soveltavaa tutkimusta ja haasteellisia kokeiluja. Uutta tietoa ja osaamista kerrytetään erityisesti ns. uusien lujien ja kulutusta kestävien teräslaatujen hyödyntämisestä alueen yritysten käyttöön. Valikoitujen yritysryhmien kanssa tehdään Proof of Concept -toteutuksia, joissa tuotetaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita yritysryhmäkohtaisiin haasteisiin. Työpaketti 3 Teollinen internet ja tuotannon digitalisointi Teollinen internet ja tuotannon digitalisointi on suomalaisen teollisuuden yksi tärkeimmistä kehitysaihioista, jonka avulla teollisen tuotannon kilpailukykyä voidaan ylläpitää kalliimman hintatason maassa. Tuotannon automatisoinnin ja digitalisoinnin avulla tehdään tuotannon kehitystoimia yrityksille potentiaalisista aiheista. Tavoitteena on saada toimenpiteiden kohteena olevat yritykset etenemään digitalisointiin liittyvissä tuotantoa tehostavissa toimissa yritysten omien lähtökohtien ja tavoitteiden tasolta. Työpaketti 4 Liiketoimintojen kehittäminen Pk-yritysten kansainvälistyminen ja edelläkävijämarkkinoiden avaaminen ovat keskeisiä tekijöitä uusien tai uudistettavien tuotteiden markkinoille saattamisessa. Tuotteiden ja tuotannon tekninen kehittäminen ei yksin riitä vaan tarvitaan liiketoimintojen uudistamista. Edelläkävijämarkkinoilla tässä hankkeessa tarkoitetaan yrityksiä ja tahoja, jotka hankkivat tuotteita alihankintaverkoston avulla ja joiden saavuttaminen pelkästään pk-yrityksen omilla resursseilla ei ole mahdollista. Edelläkävijämarkkinayrityksiä haetaan etenkin kaivos-, offshore- ja metsäkoneteknologiatuotteita valmistavista yrityksistä, mutta muutkin alueet ja yritykset analysoidaan ja arvioidaan niiden edustamat mahdollisuudet. Edelläkävijämarkkinoiden avaamisessa apuna toimivat INKA-verkoston toimijat sekä SSAB:n ja Outokumpu Oyj:n kontaktit. 28 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Henkilöstö ja organisaatio Hankkeen hallinnoijana ja koko ohjelman koordinaattorina toimii Raahen seutukunnan kehittämiskeskus/Raahen seudun yrityspalvelut, vastaten samalla työpaketeista 1 ja 5 (Hallinto). Hankkeesta vastaa kokoaikainen ohjelmajohtaja. Hänen työparinaan toimii metallialan asiantuntija. Lisäksi hankkeessa toimii osa-aikainen projektisihteeri. Työpaketin 2 vetovastuussa on Oulun yliopisto & Oulun Eteläisen instituutti. Lapin ammattikorkeakoulu ja Nihak toimivat partnereina soveltavan tutkimuksen ja yritysyhteistyön osalta. Työpaketin 3 vastuutaho on Centrian ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Ylivieskan seutukunta, sekä Oulun ammattikorkeakoulu. Liiketoimintojen kehittämisen työpaketista 4 vastaa BusinessOulu ja sen kumppaneina toimivat kaikki hankkeessa mukana olevat yrityspalveluorganisaatiot (Rsyp, Nihak ja Ylivieskan seutukuntayhdistys). Ohjausryhmän kokoonpano Hankkeen ohjausryhmän nimittää myöhemmin kehittämiskeskuksen seutulautakunta ja hyväksyy Pohjois-Pohjanmaan liitto, kun mahdollinen päätös hankkeesta on rahoittajan taholta tehty. Tavoitteena on saada mukaan ohjausryhmään yritysedustusta sekä suuryritysten, että pk-sektorin yritysten taholta. Toimijoiden ja rahoittajan edustajat ovat mukana ohjausryhmän kokouksissa. Seuranta ja mittaaminen 1. Tärkein tulos on kulttuurimuutos hankkeessa mukana olevissa pk-sektorin yrityksissä, jonka seurauksena yritysten oma tuotanto ja tuotteet kehittyvät kansainvälisesti kilpailukykyisemmiksi. 2. Analysoidaan CE-merkintöjen kehitystilanne toimialan pk-sektorin yrityksissä ja laaditaan erillisrahoitteinen CE-kehittämishanke mikäli yritysten tarpeet sitä edellyttävät. 3. Edistetään erikoisterästen käyttöä valikoiduissa pilottiyrityksissä, synnytetään uusia ja uudistettuja tuotteita sekä kasvatetaan yleistä tietämystä erikoisterästen mahdollistamasta potentiaalista. 4. Teollisen internetin ja digitalisoinnin alueella saadaan mukaan lähtevien yritysten keskuudessa tuotannon tehostumista ja uudenlaisen kilpailukyvyn kasvua. 5. Hankkeessa mukana olevat ja siihen kiinteästi kytkeytyvät kehitysyhteisön organisaatiot kehittävät omaa palvelutuotantoaan yrityslähtöisemmäksi ja tehokkaammaksi verkostoksi. 6. Yritys- ja yritysryhmäkohtaisia hankkeita synnytetään yritysten tarpeiden pohjalta. 29 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Tuotannon digitalisointi Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Tuotannon digitalisointi -hanke Hakemusnumero 300130 (ei vielä päätöstä) Toteutusaika 1.1.2015 -31.12.2017 Raportointikausi 1.1.2015 -31.12.2015 Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Toimintalinja Erityistavoite Vastuullinen toteuttaja Rahoitusjako Raahen seudun yrityspalvelut EAKR- ja valtio 70 %, kuntien rahoitus 25,2 %, muu julkinen rahoitus 0,7 % yksityinen rahoitus 4,1 % Kokonaiskustannusarvio 874 960,00 € Raahen seudun yrityspalvelujen osuus raportoidulle kaudelle 101 120,00 € Hankkeen toimenpiteet Hankkeen toiminta jaetaan työpaketteihin. Kullakin työpaketilla on vastuutaho ja päätoteuttaja, jonka lisäksi työpakettien toteutusta on jaettu kompetenssien ja toteutusroolien mukaisesti myös toisille toteuttajille. Työpaketeilla on luonteva keskinäinen kytkentä siten, että työpaketti 1 eli Digitalisointistrategian toteutuksen käynnistäminen toimii keskeisenä perustiedon tuottajana ja yritysten suuntaan yhteistyön alkuvaiheen toteuttajana. Työpaketeissa 2, Teollisen tuotannon tehostaminen digitalisoinnin avulla, ja 3, Tuotannon digitalisoinnin osaamis- ja innovaatiokeskittymä, hyödynnetään ja edelleen jalostetaan ensimmäisen työpaketin tuloksena syntynyttä perustietoa ja yrityskontakteja. Taustaa Yritystoiminnan digitalisointi ja ns. teollinen internet ovat parasta aikaa voimakkaasti yleistymässä. Raahen seutukunnan alueella tehtyjen yritysvierailujen ja muiden selvitysten perusteella on käynyt ilmi, että moni alueen pk-yritys on vaarassa jäädä jälkeen tästä yleisestä digitalisointikehityksestä. Hankkeen päätavoitteena on vastata tunnistettuun alueen yritystoiminnan digitalisoimistarpeeseen ja maksimoida digitalisoinnin ja teollisen internetin murroksen hyöty Raahen seutukunnassa. Hanke käynnistää alueen uuden digitalisointistrategian toteutuksen. Hankkeen toimen- piteillä tehostetaan alueen yritysten kilpailukykyä digitalisoinnin avulla ja luodaan yrityslähtöinen tuotannon digitalisoinnin osaamis- ja innovaatiokeskittymä. 30 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hanke toteutetaan yhteishankkeena. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus vastaa hankkeessa alueen uuden digitalisointistrategian toteutuksen käynnistämisestä. Raahen Aikuiskoulutuskeskuksella on vastuullaan teollisen tuotannon tehostamiseen tähtäävä toimenpidekokonaisuus ja Oulun yliopistolla tuotannon digitalisoinnin osaamis- ja innovaatiokeskittymän muodostaminen. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on käynnistää alueen uuden digitalisointistrategian toteutus, tehostaa alueen teollista tuotantoa digitalisoinnin avulla sekä luoda yrityslähtöinen tuotannon digitalisoinnin osaamis- ja innovaatiokeskittymä. Hankkeen yksilöidyt osatavoitteet ovat: • Jalostetaan digitalisointia eteenpäin vieviä veturiyrityksiä ja yritysryhmiä avaintoimialoille. Mittari: Moniko yritys on sitoutunut toimimaan digitalisoinnin veturiyrityksenä. Tavoite: 5 kpl. • Nostetaan digitalisoinnilla seutukunnan pk-yritysten kilpailukykyä. Mittari: Moniko yritys on lisännyt digitalisointiastettaan. Tavoite: 30 kpl. • Synnytetään EU:n rahoitusmahdollisuuksia hyödyntäviä innovaatioprojekteja. Mittari: Moniko yritys on ollut mukana hankevalmistelutoimissa (saanut tietoa EU:n rahoitusmahdollisuuksista, valmistellut hanketta ja/tai jättänyt hankehakemuksen). Tavoite: 20 kpl. • Luodaan alueellinen tuotannon digitalisoinnin osaamis- ja innovaatiokeskittymä, joka synnyttää alueen yrityksiin uusia tuote-, palvelu-, tuotanto- ja toimintatapa-innovaatioita. Mittari: Moniko yritys on sitoutunut olemaan mukana digitalisoinnin osaamis- ja innovaatiokeskittymän toiminnassa. Tavoite: 20 kpl. Työpaketti 1. Digitalisointistrategian toteutuksen käynnistäminen (Raahen seudun yrityspalvelut) Työpaketin toimenpiteillä käynnistetään seutukunnan uudistetun ICT-strategian toteutus. Strategian keskeinen valinta on panostaminen toimialariippumattomaan yritysten kaikkien toimintojen digitalisointiin. Tämän johdosta uudistetusta ICT-strategiasta käytetään tässä kuvaavampaa nimitystä digitalisointistrategia. Työpaketti 2. Teollisen tuotannon tehostaminen digitalisoinnin avulla (Raahen Aikuiskoulutuskeskus) Työpaketissa tehdään tuotannon kehitystoimia yrityksille potentiaalisista aiheista. Tavoitteena on saada toimenpiteiden kohteena olevat yritykset etenemään digitalisointiin liittyvissä tuotantoa tehostavissa toimissa. Työpaketti 3. Tuotannon digitalisoinnin osaamis- ja innovaatiokeskittymä (Oulun yliopisto) Työpaketin toimenpiteillä luodaan alueellinen, toimialariippumaton tuotannon digitalisoinnin osaamis- ja innovaatiokeskittymä, joka pohjautuu Raahen alueen vahvaan metalli- ja ICT-osaa- 31 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 miseen. Keskittymä muodostetaan hankkeen kuluessa valikoidusti alueella toimivista TKI -organisaatioista ja yrityksistä. Työpaketti 4. Hankkeen hallinnointi (Raahen seudun yrityspalvelut) Työpakettiin sisältyvät hankkeen projektipäällikön tehtävät, hankkeen toimenpiteiden sukupuolivaikutusten arviointi, raportointi, maksatukset, kilpailutukset ja muut hallinnolliset tehtävät. Henkilöstö ja organisaatio Koko/osa-aikainen Kokoaikainen Osa-aikainen Kokoaikainen Kokoaikainen Osa-aikainen Osa-aikainen Tehtävä Projektipäällikkö Projektisihteeri Projekti-insinööri Projektitutkija Tutkimusjohtaja Taloussihteeri Toteuttaja Raahen seudun yrityspalvelut Raahen seudun yrityspalvelut Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oulun yliopisto Oulun yliopisto Oulun yliopisto Ohjausryhmän kokoonpano Ohjausryhmän kokoonpano määritellään toiminnan käynnistämisen yhteydessä. Seuranta ja mittaaminen Hankkeesta raportoidaan Pohjois-pohjanmaan liitolle kaksi kertaa vuodessa sekä hankkeen ohjausryhmälle jokaisessa ohjausryhmän kokouksessa. Hankkeessa noudatetaan Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen ja Raahen seudun yrityspalvelujen laatukäsikirjaa. Hankkeen mittarit on esitetty edellä yksityiskohtaisissa tavoitteissa. 32 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Yritysnavikaattori Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Yritysnavikaattori -hanke Hankkeen hakemusnumero 300345 (ei vielä päätöstä) Toteutusaika 1.1.2015 - 31.12.2017 Raportointikausi 1.1. -31.12.2015 Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto Toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus / RSYP Rahoitusjako EAKR- ja valtio 70 %, kunnat 18,4 %, yritykset 11,6 % Kokonaiskustannusarvio Raahen seudun yrityspalvelujen osuus raportoidulle kaudelle 449 520,00 € 149 840,00 € Taustaa Raahen seutukunnan elinkeinorakenne on ollut vahvasti erikoistunutta metalli- ja konepajateollisuuden merkittävän osaamiskeskittymän vuoksi. Toimintaympäristön ja ihmisten kulutustottumusten muutosten myötä alueen elinkeinorakenne on murroksessa. Elinkeinorakenteen monipuolistumisen vauhdittaminen on tärkeää ja mahdollista uuden yritystoiminnan syntymisen sekä olemassa olevien yritysten toimintatapojen muutoksen ja kehittämisaktivoinnin kautta. Tämä edellyttää myös kehittämisorganisaatiolta uudenlaista osaamista sekä ennakoivaa ajattelua ja tapaa toimia. Alueella aikaisemmin toteutetuissa, erinomaisia tuloksia saavuttaneissa kehittämishankkeissa on havaittu, että yritysten tarpeista lähtevien kehittämistoimenpiteiden lisäksi on tärkeää, että koko elinkeinoelämälle tarjotaan tietoa hyödyntämättömistä ja uudenlaisista liiketoimintamahdollisuuksista sekä toimintatavoista, teknologioista ja innovaatioista ja myös tarjotaan työkaluja niiden hyödyntämiseksi. Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on muuttaa yrityskehitystoimintaa aikaisempaa proaktiivisemmaksi ja siten vauhdittaa alueen yritysten uusiutumista, kasvua ja kehitystä sekä vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Hankkeen eri toimenpiteillä pyritään siihen, että alueen yritykset ryhtyvät kehittämään toimintaansa aikaisempaa aktiivisemmin ja reagoivat markkinoilta ja eri tietolähteistä saataviin signaaleihin sekä yleisiin kehitysnäkymiin, vaatimuksiin ja toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin nopeammin ja varhaisemmassa vaiheessa, jotta ne pysyvät kehityksen kärjessä tai pääsevät sinne, ja pystyvät näin ollen vahvistamaan markkina-asemaansa ja kilpailukykyään. 33 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hankkeen tavoitteina on yritysten uusiutuminen, kasvu ja kehittyminen, kilpailukyvyn vahvistaminen ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen. Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat yritykset hyödyntävät toiminnassaan uusia toimintatapoja, tekniikoita ja teknologioita sekä tuote- ja palvelumuotoilun keinoja ja vahvistavat osaamistaan myös läpileikkaavissa teemoissa; energiatehokkuudessa ja resurssiviisaudessa. Pitkän aikavälin tuloksellisena tavoitteena on uuden yritystoiminnan, uusien yritysten ja työpaikkojen syntyminen alueelle sekä yritysten jatkuvan kasvun ja kehityksen määrätietoinen edistäminen. Toimenpiteiden vaikutuksesta alueen hyvinvointi ja elinvoima lisääntyy ja elinkeinorakenteen monipuolistuminen nopeutuu. Hankkeen toimenpiteet 1) Muutossignaalien havainnointi ja analysointi Kerätään eri informaatiolähteistä markkinatietoa, uusia ideoita ja innovaatioita, tekniikoita ja teknologioita sekä toimintamalleja ja -tapoja. Kerättyä informaatiota peilataan alueen elinkeinoelämään ja yrityksiin, arvioiden sen soveltuvuutta alueen kilpailukyvyn ja yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. 2) Toimenpiteiden käynnistäminen saadun tiedon pohjalta ja niiden kohdentaminen yritysten ja elinkeinoelämän hyödynnettäväksi Toteutetaan eri menetelmin toimintaympäristöön, alueelle, eri toimialoihin ja yrityksiin kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä, joilla voidaan parantaa tuottavuutta, tuotteita, palveluja sekä liiketoimintaosaamista ja kilpailukykyä. 3) Muut kehittämistoimenpiteet Edistetään yritysten uusiutumista ja kehittymistä liiketoimintaosaamista vahvistamalla sekä pyritään myös tuote- ja palvelumuotoilun keinoja hyödyntämällä synnyttämään yrityksiin uutta liiketoimintaa ja säilyttämään niiden kilpailukykyä. 4) Läpileikkaavat teemat Arvioidaan läpileikkaavina teemoina yritysten mahdollisuutta vahvistaa energiatehokkuutta sekä resurssiviisautta kilpailukykytekijöinä. Toimenpiteissä huomioidaan myös toteuttajaorganisaation oman henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen, jota tarvitaan proaktiivisessa yritys- ja elinkeinojenkehittämisessä. 5) Hallinto Henkilöstö ja organisaatio Hankesuunnitelman mukaan hankkeessa työskentelee osa-aikainen (50%) projektipäällikkö ja kokoaikainen yrityskoordinaattori. Projektipäällikkö vastaa hankekokonaisuudesta ja osallistuu hankkeessa suunniteltujen toimenpiteiden toteutukseen. Yrityskoordinaattori osallistuu hankkeessa suunniteltujen toimenpiteiden toteutukseen 34 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Ohjausryhmän kokoonpano • Hallinnoijan edustaja (1+1) • Raahen kauppakamariosaston edustaja (1+1) • Yrittäjäjärjestön edustaja (1+1) • Korkeakoulu/VTT/tutkimuslaitosedustaja (1+1) • Alueen 2. asteen oppilaitosedustaja (1+1) Seuranta ja mittaaminen Lukumääräisten tavoitteiden toteutumista seurataan hankkeen palveluja käyttäneiden ja toteutukseen osallistuneiden yritysten määrällä sekä hankkeella järjestettävien tapahtumien osanottajalistojen perusteella. Hankkeen toteutuksesta raportoidaan rahoittajan vaatimusten mukaisesti kaksi kertaa vuodessa sekä ohjausryhmälle kussakin kokouksessa. 35 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pk-yrityksen kansainvälistymisen askeleet Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Pk-yrityksen kansainvälistymisen askeleet-hanke Hakemusnumero 100522 (ei vielä päätöstä) Toteutusaika 1.9.2014 - 31.8.2017 Raportointikausi 1.1.-31.12.2015 Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Vastuullinen toteuttaja Nivala-Haapajärven seutukunta Rahoitusjako ESR -ja valtio 80 %, kuntien rahoitus 5,1 %, yksityinen rahoitus 14,9 % Kokonaiskustannusarvio 1 996 467,00 € Raahen seudun yrityspalvelujen osuus raportoidulle kaudelle 178 950,00 € Taustaa Pk –yritysten kansainvälistymisen askeleet -hankkeen tavoitteena on lisätä yritysten kansainvälistä kauppaa ja kasvattaa näin yritysten liikevaihtoa, yritysten kannattavuutta ja lisätä henkilöstön määrää yrityksissä. Samalla saadaan aikaan uutta yritystoimintaa alueelle. Kansainvälistyminen vaatii verkostoitumista, ja ylimaakunnallinen yhteistyö tässä hankkeessa nimenomaan lisää yritysten välistä yhteistyötä Raahe-Ylivieska-Nivala-Siikalatva -seudulla sekä myös eri alueiden kehittämisorganisaatioiden välillä. Alueelle suunnitellut kansainväliset suurhankkeet edellyttävät alueemme yritysten kansainvälistymisvalmiuksien lisäämistä. Hankkeen tavoitteet Pääasiallisena tavoitteena on rohkaista yrityksiä kansainvälistymään ja auttaa yrityksiä viennin käynnistämisessä ja uusien markkinointikanavien rakentamisessa. Tavoitteena on myös kansainvälistymisen arkipäiväistäminen yrityksissä sekä koko henkilöstön osallistuminen kansainväliseen toimintaan. Seutukuntarajat ylittävä yritysten ja kehitysyhtiöiden välinen yhteistyö antaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja oppia toisilta. Hankkeella haetaan alueella toimivien yritysten kannattavuuden kasvua parantamalla laatua ja tuottavuutta mm. asiantuntijapalveluita käyttämällä. Yritysten kansainvälistymistä kehittämällä edistetään alueellista yhdenvertaisuutta. 36 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hankkeen toimenpiteet Toimenpiteistä mainittakoon yritysten yhteishankkeet: Fact Finding -matkat (tiedonkeruumatkat), eri toimialojen yritysten yhteisesiintymiset (messut, näyttelyt) eri kohdemarkkinoilla, markkinatutkimukset, Matchmaking –tilaisuudet, kansainvälistymisen seminaarit ja teemapäivät, syvemmän kv-kaupan asiantuntijapalvelut (esim. kansainvälinen sopimusoikeus). Tärkeää on myös kehittämisyhtiöiden oman organisaation kansainvälisen osaamisen lisääminen. Henkilöstö ja organisaatio Projektipäällikkö/NIHAK, projektihenkilö/YSK, kansainvälistymispäällikkö/RSYP ja lisäksi alueiden yhteinen vientisihteeri. Ohjausryhmän kokoonpano Hankkeen ohjausryhmään valitaan jokaisesta hankkeeseen osallistuvasta neljästä seutukunnasta yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen sekä rahoittajan edustaja. Raahen seutukunnan alueelta varsinaiseksi jäseneksi ohjausryhmään on valittu asiakkuuspäällikkö Outi Törmänen R-taso Oy:stä ja varajäseneksi avainasiakaspäällikkö Kaj Sartorisio Bofo Oy:stä. Seuranta ja mittaaminen Hankkeen toimintaa ja tuloksia mitataan mm. uusien työpaikkojen määrillä, yritysten viennin liikevaihdon ja liikevaihdon kasvuna. Samoin yritysten välistä yhteistyön lisääntymistä seurataan koko hankkeen ajan. 37 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 P-P Verkkopalvelu, kasvuyritysten kumppani Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi P-P Verkkopalvelu, kasvuyritysten kumppani Hakemusnumero 300553 (ei vielä päätöstä) Toteutusaika 1.1.2015 -31.12.2017 Raportointikausi 1.1.2015 -31.12.2015 Rahoittajaviranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto Toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Vastuullinen toteuttaja Rahoitusjako Kokonaiskustannusarvio Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen osuus raportoidulle kaudelle Ylivieskan seutukunta (päätoteuttaja) EAKR-ja valtio 70 %, kuntien rahoitus, 15 % yksityinen rahoitus 15 % 996 203,00 € 108 317,00 € Taustaa Ylivieskan, Raahen, Nivala-Haapajärven ja Haapavesi-Siikalatvan seutukuntien alueilla on realisoitumassa useita valtakunnallisesti merkittäviä suurhankkeita. Näiden lisäksi alueen tuotannollisten teknologia- ja palveluyritysten uudentyyppiset markkinat ovat luoneet tilanteen, jossa yritysten pitää kiinnittää entistä suurempaa huomiota tuotteisiin ja palveluihin, joita toimitetaan suurina kokonaisuuksia tai vaativina tuotekokonaisuuksina uusille markkinoille. Yritykset tarvitsevat tietoa kaupanteon edistämiseen alueella ja alueen ulkopuolella. Suurhankkeiden ja ”isojen” kokonaisuuksien toimittamisessa suoran tai välillisen viennin erityispiirre on, että toimitusprojektin päähankkija jakaa projektin osakokonaisuuksiin saadakseen aikataulun ja vastuut pidettyä hallinnassa. Osakokonaisuuksien toteuttajat puolestaan pilkkovat omat osuutensa edelleen pienemmiksi ja valitsevat niille aliurakoitsijat ja toimittajat. Näin muodostuu pitkiä toimitusketjuja, joissa jokainen osakokonaisuuden toteuttaja vastaa omalta osaltaan osion aikatauluista, laadusta ja saatavuudesta. Tämä on kriittinen tekijä, joka viime kädessä vaikuttaa toimitusprojektien onnistumiseen ja taloudelliseen kannattavuuteen. Mitä korkeammalla arvoketjussa alueemme yritykset pystyvät toimimaan, sitä suurempiin osatoimituksiin niillä on mahdollisuudet. Vastaavasti myös vastuut kasvavat, mikä edellyttää yrityksiltä aivan uutta osaamista. Päästäkseen arvoketjussa eteenpäin, yritysten on pakko edetä perinteisestä verkostoitumisesta seuraavalle tasolle eli eriasteisiin strategisiin konsortioihin ja alliansseihin. Tulevaisuudessa yritysten on entistä tärkeämpää hallita yritysyhteistyön eri muodot jopa toimituskohtaisesti. Tärkeän osan hankkeessa muodostaa jalostetun tiedon hyödyntäminen alueen yrityksissä suurhankkeista ja uusille markkinoille pääsystä. 38 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on yritysverkkoja muodostamalla ja kehittämällä päästä uusille markkinoille, joita ovat erityisesti suurhankkeet ja sellaiset vientimarkkinat, joissa tarvitaan vaativia toimitus- ja palvelukokonaisuuksia. Samalla yrityshenkilöstölle saadaan tuotettua uutta tietoa ja valmiuksia. Toinen tärkeä tavoite on erilaisen tiedon selvittäminen sekä hankitun tiedon välittäminen verkoston kohdeyrityksille. Tietoa välitetään mm. investointien tilanteesta, kilpailutuksesta ja tarjousmalleista sekä niihin mukaan pääsystä. Keskeistä on myös edesauttaa alueen yritysten verkostoitumista niiden kansainvälisten toimijoiden kanssa, jotka tulevat operoimaan alueelle esimerkiksi Hanhikivi 1- rakennushankkeessa tai vastaavissa lähialueitten tai globaalien markkinoiden toimituksissa. Lyhyellä aikavälillä yrityksille rakennetaan toimivat yhteydet kumppaneihin ja asiakkaisiin. Lyhyen aikavälin vaikutuksena saadaan myös myynti- ja ostotoimintaa, mikä on yritystoiminnan varsinainen tavoite. Pidemmällä aikavälillä yritykset kykenevät nousemaan yritysverkoston arvoketjussa uudelle tasolle ja saavat valmiuden toimia uusilla vaativimmilla markkinoilla jopa suoraan (vientimarkkinat). Hankkeen toimenpiteet Hankkeessa tarjotaan yritysverkostoille asiantuntija-apua kahdella tasolla: 1. Projektihenkilöstön tehtäviin kuuluvat – yritysrekrytointi, kartoitus ja neuvonta sekä suurverkostojen käynnistäminen, ohjaus ja seuranta – Hanhikivi-yhteys sekä muut tapahtumat ja niiden hyödyntäminen ja tiedon jalostaminen yritysverkoston käyttöön (kontaktit, info- ja Match Making -tilaisuudet) • Erilaisen tiedon ja osaamistarpeen selvittäminen sekä hankitun tiedon välittäminen verkoston kohdeyrityksille investointien tilanteesta, osaamistarpeista, kilpailutuksesta ja tarjouskilpailuihin mukaan pääsystä. • Keskeistä on myös edesauttaa alueen yritysten verkostoitumista kansainvälisiin toimijoihin, jotka tulevat operoimaan alueelle esimerkiksi Hanhikivi 1- rakennushankkeessa tai vastaavissa lähialueiden tai globaalien markkinoiden toimituksissa. 2. Asiantuntijat – Yritysverkostojen prosessien kehittäminen – Hankinta- ja vientiverkostojen kehittäminen, eri toimintamuotojen ja tapojen hyödyntämi- nen. Yrityksille kohdennettuja toimia henkilöstön ja asiantuntijapalvelujen yhteistyöllä: • Strategian kirkastaminen • Liiketoimintamallin kehittäminen ja prosessien kuvaaminen • Kustannuslaskentamallien laadinta • Hankintastrategian määrittely ja toimittajien valintakriteereiden määrittely 39 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 • Potentiaalisten jakelijoiden ja toimittajien kartoitus, evaluointi ja valinnat (kotimaisia ja kansainvälisiä) • Sopimuskysymykset • Sähköisten markkinointi- ja myyntityötä edistävien työkalujen hyödyntäminen • Verkoston sähköisen tiedonhallinnan työkalujen määrittely ja osaamisen kehittäminen • Valmentaminen erilaisten projekti-, myynti- ja markkinointiorganisoitumisen hyödyntämiseen • muut yritystoimintaa tukevat asiantuntijapalvelut Henkilöstö ja organisaatio Hankkeen hallinnoijana toimii Ylivieskan seutukuntayhdistys ja osatoteuttajina Raahen seutukunnan kehittämiskeskus, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK r.y. sekä Haapaveden – Siikalatvan seudun kuntayhtymä. Koko hankkeen henkilöstöresurssi on 2,85 htv, josta Raahen seutukunnan osuus on 1 htv. Ohjausryhmän kokoonpano Hallinnoija esittää ohjausryhmälle seuraavaa kokoonpanoa (ei päätöstä); Kokoonpano n. 10 hlöä Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Nivala-Haapajärven seutukunta/Nihak Siikalatvan seutukunta Raahen seudun yrityspalvelut Kosek Yrittäjäyhdistys (K-P, P-P) Ylivieskan Seutukunta/Innoveturi Oulun kauppakamari Seuranta ja mittaaminen Hankkeen ohjausryhmä ja operatiivinen ryhmä (henkilöstö) seuraavat jatkuvasti hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Erityisesti seurataan vaikutusta verkostoihin osallistuneiden yritysten liikevaihdon kehitykseen ja henkilöstön määrään sekä yritysten aktivoitumista tiedottamisen ja osaamistarpeisiin sekä osallistumista toteutuneisiin tarjouskilpailuihin. 40 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Raahen seutukunta / kehittämiskeskus HENKILÖSTÖ 2015 Kehittämiskeskus kehittämiskeskuksen johtaja toimistonhoitaja 100 % 100 % Projektitoiminta INKA –käynnistyshanke projektipäällikkö tiedottaja 30.04.2015 saakka 30.04.2015 saakka 50 % 50 % Hanhikivi-yhteyshanke pääsihteeri projektisihteeri 30.04.2015 saakka 30.04.2015 saakka 100 % 30 % Energiaomavaraiset kylät -hanke projektipäällikkö 28.02.2015 saakka projektisihteeri 28.02.2015 saakka 100 % 45 % Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilu yrityskoordinaattori 100 % Meripohjolan uudistuva metalli –hanke ohjelmajohtaja 100 % asiantuntija 100 % projektisihteeri 50 % Tuotannon digitalisointi-hanke projektipäällikkö 100 % Yritysnavikaattori –hanke yrityskoordinaattori projektipäällikkö 100 % 50 % Pk- yrityksen kansainvälistymisen askeleet –hanke kansainvälistymispäällikkö 100 % P-P Verkkopalvelut –hanke asiantuntija 100 % Raahen seudun yrityspalvelut elinkeinojohtaja elinkeinosihteeri yritysasiamies kuntaraha 50 % / INKA 50 % 100 % 100 % Henkilöstön määrä vahvistetaan hankkeiden rahoituspäätösten jälkeen. 41 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Talousarvio 2015 Kehittämiskeskuksen vuoden 2015 talousarvion loppusumma on 1 456 748,00 €. Jäsenkunnilta perittävä osuus on 19,37 €/asukas, yhteensä 667 718,00 €. Vuoden 2015 talousarvion kuntaosuudet jakaantuvat ohjelmien, projektien ja palvelujen kesken seuraavasti: Tulosalue 2015 € /asukas Kehittämiskeskuksen toiminta Raahen seudun yrityspalvelut Projektitoiminta Yhteensä 2015 € /yhteensä 2014 2014 €/asukas €/yhteensä 5,89 7,39 6,07 203 298,00 254 954,00 209 466,00 5,58 7,72 6,02 192 735,01 266 955,07 208 028,09 19,37 667 718,54 19,31 667 718,17 2012 3 060 3 361 5 638 22 592 2011 3 099 3 393 5 680 22 569 34 651 34 741 Talousarvion laadinnassa on käytetty asukaslukua 1.1.2014 Asukasluku 1.1. Vihanti Pyhäjoki Siikajoki Raahe Yhteensä 2014 3 356 5 590 25 523 2013 3 313 5 597 25 660 34 570 34 469 Kuntaosuudet vuodelle 2015 Kunta Pyhäjoki Siikajoki Raahe Yhteensä 42 € 65 010,00 108 287,00 494 420,00 667 718,00 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Talousarvio 2015 111 Tulosyksikkö: 1180 Kehittämiskeskus Selite Ulkoiset ja sisäiset yht. Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yht. Henkilöstökulut Palvelujen ostot Ostot Avustukset Vuokramenot Muut toimintakulut Toimintakulut yht. Toimintakate TP 2013 TA 2014 Raami 2015 LTK:n es.TA 2015 TS 2016 190 604 192 735 192 735 203 298 203 298 487 191 092 192 735 192 735 203 298 203 298 -136 582 -133 415 -133 415 -140 875 -140 875 -29 516 -41 920 -41 920 -40 923 -40 923 -6 096 -3 500 -3 500 -4 000 -4 000 -16 443 -13 400 -13 400 -17 000 -17 000 -2 455 -500 -500 -500 -500 -191 092 -192 735 -192 735 -203 298 -203 298 0 0 0 0 0 TS 2017 203 298 203 298 -140 875 -40 923 -4 000 -17 000 -500 -203 298 0 111 Tulosyksikkö: 1183 Projektitoiminta Selite Ulkoiset ja sisäiset yht. Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yht. Henkilöstökulut Palvelujen ostot Ostot Avustukset Vuokramenot Muut toimintakulut Toimintakulut yht. Toimintakate TP 2013 TA 2014 Raami 2015 LTK:n es. TA 2015 217 791 208 028 208 028 209 466 462 701 466 398 466 398 700 573 80 120 55 883 55 883 88 457 760 612 730 309 730 309 998 496 -359 693 -418 431 -418 431 -555 360 -226 415 -174 528 -174 528 -336 710 -2 230 -1 130 -1 130 -4 130 -156 094 -98 716 -98 716 -21 936 -27 025 -32 648 -32 648 -70 761 -14 -4 856 -4 856 -9 599 -771 471 -730 309 -730 309 -998 496 -10 857 0 0 0 TS 2016 209 466 570 812 79 434 859 712 -442 167 -291 809 -3 780 -53 025 -61 190 -7 741 -859 712 0 TS 2017 209 466 550 026 76 132 835 624 -417 834 -293 259 -3 630 -54 921 -58 540 -7 440 -835 624 0 43 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 111 Tulosyksikkö: 1195 Raahen seudun yrityspalvelut Raami Selite TP 2013 TA 2014 2015 LTK:n es. TA 2015 Ulkoiset ja sisäiset yht. Myyntituotot 280 384 266 955 266 955 254 954 Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 19 230 Toimintatuotot yht. 299 614 266 955 266 955 254 954 Henkilöstökulut -175 639 -171 255 -171 255 -175 465 Palvelujen ostot -68 804 -69 000 -69 000 -49 489 Ostot -7 233 -5 000 -5 000 -6 000 Avustukset Vuokramenot -32 207 -18 000 -18 000 -20 000 Muut toimintakulut -4 874 -3 700 -3 700 -4 000 Toimintakulut yht. -288 757 -266 955 -266 955 -254 954 Toimintakate 10 857 0 0 TS 2016 TS 2017 254 954 254 954 -175 465 -49 489 -6 000 -20 000 -4 000 -254 954 0 254 954 254 954 -175 465 -49 489 -6 000 -20 000 -4 000 -254 954 0 0 Yhteensä 112 Tulosalue: 180 Kehittämiskeskus Selite TP 2013 Ulkoiset ja sisäiset yht. Myyntituotot 688 779 Maksutuotot Tuet ja avustukset 462 701 Vuokratuotot Muut toimintatuotot 99 837 Toimintatuotot yht. 1 251 320 Henkilöstökulut -671 914 Palvelujen ostot -324 735 Ostot -15 559 Avustukset -156 094 Vuokramenot -75 675 Muut toimintakulut -7 343 Toimintakulut yht. -1 251 320 Toimintakate 44 0 TA 2014 Raami 2015 667 718 466 398 55 883 1 189 999 -723 101 -285 448 -9 630 -98 716 -64 048 -9 056 -1 189 999 667 718 466 398 55 883 1 189 999 -723 101 -285 448 -9 630 -98 716 -64 048 -9 056 -1 189 999 LTK:n es. TA 2015 667 718 700 573 88 457 1 456 748 -871 700 -427 122 -14 130 -21 936 -107 761 -14 099 -1 456 748 0 0 0 TS 2016 TS 2017 667 718 667 718 570 812 550 026 79 434 76 132 1 317 964 1 293 876 -758 507 -734 174 -382 221 -383 671 -13 780 -13 630 -53 025 -54 921 -98 190 -95 540 -12 241 -11 940 -1 317 964 -1 293 876 0 0 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Henkilöstö 2014 Lauri Laajala Helli Maarala kehittämiskeskuksen toimistonhoitaja johtaja p. 044 439 3286 p. 044 439 4357 helli.maarala@raahe.fi lauri.laajala@raahe.fi Risto Pietilä Pauli Keränen Sanna Manninen elinkeinojohtaja yritysasiamies elinkeinosihteeri p. 044 439 3291 p. 044 439 4327 p. 044 439 3288 risto.pietila@raahe.fi pauli.keranen@raahe.fi sanna.manninen@raahe.fi Projektihenkilöstö Salla Korhonen Jussi Kemilä Päivi Latvala projektipäällikkö projektisihteeri Hanhikivi- Laivuri -hanke p. 040 135 6860 yhteyshanke p. 040 830 3018 paivi.latvala@raahe.fi p. 040 830 3190 jussi.kemila@raahe.fi salla.korhonen@raahe.fi Yhteyshenkilö: pääsihteeri Pyhäjoki Seppo Kiljo projektipäällikkö Energiaomavaraiset kylät -hanke Jukka Rantakari Riitta Palosaari ICT- toimialan kehittä- Yrityskoordinaattori mispäällikkö Työllisyyden kunta Softpoliksen uusi aalto kokeilu –hanke P. 040 135 6975 -hanke seppo.kiljo@raahe.fi p. 040 830 3191 jukka.rantakari@raahe.fi Leena Harju Hillevi Ylitorvi projektikoordinaattori Rekry -hanke Kansainvälistymispäällikkö p. 040 830 3079 Laivuri-hanke leena.harju@raahe.fi P. 040 830 3185 p. 040 830 3198 riitta.palosaari@raahe.fi hillevi.ylitorvi@raahe.fi 45 www.raahenseutukunta.fi
© Copyright 2024