Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry
KUNTIEN Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry JÄSENLEHTI TALVI 2013/2014 LASERINTARKKAA LAATUA. Olemme avanneet Hollolaan uuden betonituotetehtaan. Euroopan nykyaikaisin betonituotetehtaamme tuottaa korkealaatuisia kunnallistekniseen rakentamiseen tarkoitettuja EK-putkia ja –kaivoja. V ihdoinkin myös etelän puut saivat tätä kirjoittaessani hennonvalkoisen peitteen oksilleen. Toiveita hiihtokeleistä on siis ilmassa. Tosin innokkaimmat ovat jo tovin aikaa viipotelleet putkitunneliladuilla ainakin pääkaupunkiseudulla. Pohjoisen aidot lumimaastot ovat olleet käytössä lähes normaalisti ja siellä suksiväki toisiaan tapaakin aina, kun saavat muut vähemmän kiireelliset askareet delegoitua muille tai tungettua kirjalliset työt läppäreihin ja tabletteihin junien yövaunuaskareiksi. Uusiutuvat energialähteet kiinnostavat niin kotitalouksia kuin teknologiateollisuuttakin. Joulunpyhinä voisi tutustua mm. Jeremy Leggett: Viimeiset pisarat. Kirja kertoo aiheesta: hupeneva öljy – lämpenevä ilmasto. Vaikka juuri lukemani kirja oli painos vuodelta 2007, löytyy siitä monipuolista tietoa ja ennakoivia vaihtoehtoja sekä tämän päivän että tulevaisuuden energiatarpeista ja niiden tuottamistavoista. Eläkeiän nostaminen kuulostaa jo fraasilta. Me ikäihmiset emme enää laske kammasta vuosia, vaan teemme työympäristömme viihtyisämmäksi pienillä asioilla. Siirrämme kopiokoneen 10 metriä kauemmaksi, liikunnan edistämiseksi. Käytämme hissiä vain hätätapauksessa. Tervehdimme työkavereita myös päivällä käytävillä sopivan useasti, hymyilemme. Otamme toisemme huomioon ja nautimme monikulttuurisesta ilmapiiristä. Avoimesti kiinnostumme uusista asioista ja työtehtävistä. Rohkenemme pyytää apua ja myös sitä antaa uusille nuoremmille työhön ohjattaville. Hiljaisen tiedon siirto on tärkeä tehtävä. Tänä päivänä ihmisen sisäisen kasvun merkityksen painottaminen kaikissa elinikäisen oppimisen tarkasteluissa on saanut arvoisensa aseman. Muuttuvat työyhteisön toimintatavat ja prosessit huomioivat työyhteisön erilaisuuden yksilötasolla, ainakin näin tavoitellaan. Jokaisen panos on tärkeä. Nuorten työllistäminen nousee eläkeiän nostamisen edelle. Pidemmän oppiajan luominen ei sitä ajatusta tue, tilastoissa saadaan nuorten työttömyys sen avulla näyttämään paremmalta. Tulevaisuus on nuorissa, joten heidän itsensä kautta lähtevä ideointi tulevaisuuden työhön ja työn suorittamisen mahdollisuuksiin edistäisi nuoria yhteiskunnan tukipilareiksi. Heille työ ei ole 8–10 tuntia toimistossa puurtamista, työvälineiden kehittyminen sallii jo paljon vapaammat työympäristöt. Rentoa, Rauhallista Joulua ja Idearikasta Uutta Vuotta 2014 ! vuokko uusikangas TÄSSÄ NUMEROSSA 2013 2014 KRI Puheenjohtajan palsta_________________ 4 KRI opintomatkat _______________________ 6 KRI Hallinto ja yhteystiedot ________________ 7 KRI Paikallisyhdistykset yhteystietoineen ______ 8 KRI Seniorikerho tiedottaa _________________ 9 KRI liittokokous ja hallituksen kokous Kuopiossa 10 KRI toimintasuunnitelma 2014 ____________ 11 *** Opintomatka 2013 Berliiniin ______________ 12 *** E18-tiehanke __________________________ 18 Kontinkankaan vanhan sairaalan peruskorjaus _ 22 Lahden uusi matkakeskus ________________ 24 Stadin Ammattiopisto ___________________ 26 Salpakankaan koulun uusimman osan tarina __ 28 Kuokkalan silta Jyväskylässä sai LED-valaisimet _ 32 *** KRI-lomamajat ________________________ 34 *** Yhteistyökumppaneita aasta ööhön _________ 40 KRIlEHTI PÄÄTOIMITTAJA Päätoimittaja Vuokko Uusikangas Kansikuva Opintomatkalla Berliinissä 2013. Kuva: Heikki Tuominen Ilmoitukset Olli Lindström, puh. 050 435 5325 Taitto Vitale Ay Painopaikka Foxoffset Oy, Helsinki 3 PUHEENJOHTAJA Ensimäinen vuosi puheenjohtajana toi merkittäviä yllätyksiä ja haasteita Työllisyys ja kasvusopimus Lokakuussa saavutettu kaksijaksoinen sopimus ajalle 1.3.2014–31.1.2017 tuo tekniselle alallemme 1.7.2014 yleiskorotuksen suuruudeltaan 20 euroa. Korotus vaikuttaa myös palkan lisäosiin prosentuaalisesti, euromääräistä henkilökohtaista lisää ja erillislisää korotetaan 0,82 %. Seuraavaa korotusta saammekin sitten odottaa tuonne 1.7.2015 asti, jolloin on vuorossa 0,3 %:n korotus, jonka kohdentamisesta neuvotellaan 1.5.2014 mennessä. Mikäli kohdentamisesta ei päästä yksimielisyyteen, korotus tapahtuu yleiskorotuksena. Sopimuskauden toisen jakson 1.1.2016–31.1.2017 palkantarkastukset sovitaan 30.6.2015 mennessä. Saavutettu sopimus tuo myös kunta-alalle vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet vuosilomamääräykset tulevat voimaan 1. maaliskuuta 2014. Tarkemmat tiedot sopimuksista löydät www.ktn-ry.fi sivuilta. Tekniikka ja Terveys KTN ry Neuvottelujärjestömme KTN ry kohtaa alkavana vuonna 2014 merkittäviä haasteita. Terveydenhoitajien (STHL, Suomen terveydenhoitajaliitto ry) siirryttyä neuvottelujärjestö JUKO ry:n jäseniksi marraskuussa, poistui KTN ry:n jäsenistöstä viidesosa. Samalla poistui myös viidennes KTN ry:n talousarvion jäsenmaksutuloista, mikä aiheuttaa melkoiset paineet talouden tasapainottamiseksi. Myös KTN ry:n tulevaisuus yhtenä kunta-alan pääsopijajärjestönä tulee arviotavaksi ensi kesäkuuhun mennessä. Asiaan saattaa vaikuttaa myös hoitoalalle syntyvä uusi neuvottelujärjestö, jonka Tehy ja SuPer yhdessä muodostavat lähikuukausina. STHL ry:n valitettava eroaminen näkyy ja tuntuu myös paikallistasolla KTN ry:n paikallisyhdistyksissä, koska järjestöllä oli valtakunnassa noin 150 aktiivitoimijaa mm. pää- ja paikallisluottamusmiehinä – asemassa, jossa he eivät enää voi toimia KTN ry:n nimissä. Tulevan talven aikana KTN ry:n hallinto ja toimisto sekä paikalliset toimijat ovat haasteellisessa tilanteessa, mutta vakaana pyrkimyksenä on KTN ry:n vaikuttavuuden säilyttäminen nykytasolla sekä sopimuspöydissä että paikallisesti kunnissa. KTK Tekniikan ammattilaiset ry KTK ry koki syyskesällä yllättävän tappion, kun Helsingin hovioikeus käräjäoikeuden tuomiosta poiketen tuomitsi KTK ry:n vuonna 2007 luovutetun omaisuuden jäämään Uusi Insinööriliitto UIL ry:n hallintaan. Lisäksi KTK ry tuomittiin maksamaan UIL ry:n oikeudenkäyntikulut. Myös KTK ry:n jäsenjärjestöt tuomittiin osaltaan maksamaan UIL ry:n kuluja. Nyt nuo velvoitteet on nyt kuitenkin eri järjestelyin hoidettu, ja oikeudenkäynnit ovat vihdoin kuuden vuoden jälkeen päättyneet. Meidän liittomme, eli KRI ry:n osalta ”tappioksi” jäi siis se omaisuus, jota jäsenemme ovat osaltaan aikanaan olleet keräämässä KTK ry:lle. Merkittävimpänä jäsenistölle ehkä Kopparön lomamajat. Mikään ei kuitenkaan uhkaa KRI ry:n omaisuutta eikä liitollamme ole velkaa minnekään suuntaan. KTK ry:n edustajakokouksen yksimieleisesti valitsemana puheenjohtajana jatkaa Keijo Houhala seuraavan nelivuotiskauden v. 2014–2017. Keijolla riittää haasteita sekä KTK ry:n että KTN ry:n puheenjohtajana, antakaamme hänelle täysi tukemme haasteellisessa tehtävässään. KRI ry nyt ja tulevaisuudessa Yhdenkään jäsenen ei tule joutua eroamaan, vaikka työnantaja vaihtuisikin kuntien ulkoistaessa ja järjestellessä perustehtäviään taloudellisten paineiden johdosta 4 Liittomme jäsenmäärä oli lokakuussa 1936. Jäsenistöstä eläkkeellä oli 566 henkilöä, heistä yli 70-vuotiaita 188. Työttömänä jäsenistöstä oli 32 henkilöä, työikäisen jäsenistön määrästä siis 2,5 %. Tuleviin haasteisiin valmistautumiseksi sai hallituksemme liittokokoukselta tehtäväksi liiton sääntöjen ajanmukaistamisen valmistelun vuoden 2014 liittokokousasiaksi. Yhdenkään jäsenen ei tule joutua eroamaan, vaikka työnantaja vaihtuisikin kuntien ulkoistaessa ja järjestellessä perustehtäviään taloudellisten paineiden johdosta. Joudumme sääntöjä muokattaessa pohtimaan myös, miten liiton talous järjestetään jäsenistön suurten ikäluokkien eläköityessä tulevina vuosina. Liittomme talous on tasapainossa. Vuodelle 2015 valmistelemme jossain muodossa 80-vuotisjuhlia. Lomamajat Ylläksellä, Vuokatissa ja Rukalla ovat jäsenistön aktiivisessa käytössä ja opintomatkoille riittää innokkaita hakijoita vuosittain. Olemme aktiivisesti mukana sekä KTK ry:n, KTN ry:n että RKL ry:n toiminnassa sekä hallinnoissa että valiokunnissa. Paikallistoimintaakin on 15 jäsenyhdistyksessä. Uusia rakennusmestareita valmistuu ammattikorkeakouluista kiihtyvällä tahdilla. Katsomme siis luottavaisena tulevaisuuteen. Yhteinen tavoitteemme on, että työympäristössämme ei olisi yhtään järjestäytymätöntä mestaria tai AMK-insinööriä, ja että uudet työntekijät värvätään nopeasti jäsenistöön markkinoimalla ay-osaamisemme ohella KRI ry:n poikkeuksellisen hyviä jäsenetuja. Toivotan kaikille jäsenlehtemme lukijoille Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2014. Kunniapuheenjohtajamme Helge Olavi Kosonen menehtyi Tampereella 12. syyskuuta 92 vuoden iässä. Helge Kosonen ansioitui sekä KTK ry:n että liittomme KRL ry:n toiminnassa. Puheenjohtajana ja aktiivijäsenenä, hän kehitti liittoamme 30 vuoden ajan eläköitymiseensä asti. Kunniapuheenjohtajaksemme hänet kutsuttiin vuoden 1975 liittokokouksessa. H e i k k i Tu o m i n e n Kilterinkuja 2, PL 23, 01601 Vantaa Puh. (09) 2525 2425, fax (09) 2525 2426 Varastokuja 1, 21600 Parainen Puh. 020 7430 620, fax 020 7430 621 5 KRI RY:N OPINTOMATKAT KRI ry järjestää vuosittain hallituksen päätöksellä ja toimintasuunnitelman sa mukaisesti ensisijaisesti työssäkäy ville jäsenilleen suunnattuja opinto matkoja. Opintomatkalle valittavien jäsenten lukumäärä päätetään halli tuksen toimesta ja määrä riippuu kohteesta, matkan kustannuksista ja kyseisen vuoden talousarviossa ko. toimintaan varatun määrärahan suuruudesta. Opintomatkoista ilmoitetaan yhdessä jäsenille ilmestyvässä lehdes sä, sekä paikallisyhdistyksiin jaetta valla tiedotteella, joka myös liiton internetsivuilla julkaistaan. Opintomatkoille myönnettävistä stipendeistä, kustannusten oma vastuuosuudesta ja matkakohteesta päättää liiton hallitus huomioiden aikaisemmat opintomatkakohteet ja liiton taloudelliset resurssit. Opintomatkalle valitaan henkilöt hakemuksen perusteella, ja hallitus käyttää valintakriteereinään seuraa via, hakijoiden järjestyksen määrää viä seikkoja. A Etusijalla ovat jäsenet, joilla ei ole aiempia liiton opintomatkoja A1Osallistuminen aikaisemmille opintomatkoille A2Aikaisempien opintomatkojen lukumäärä A3Kulunut aika edellisestä opintomatkasta B Mikäli hakijoiden järjestystä ei voida kohdan A mukaan ratkaista, ratkaisevat B1 Aktiivisuus paikallisesti tai liiton toiminnassa sekä jäsenikä B2 Kohteeseen tai henkilöön liittyvät erityiset perustelut B3 Taloudelliset tai sosiaaliset perustelut Lisäksi hallituksella on oikeus ottaa valinnoissa huomioon huonejakoon vaikuttavat mies- ja naispaikat. Valit tavien henkilöiden jäsenyyden tulee olla kestänyt matkan alkamisajan kohtaan mennessä vähintään yhden (1) vuoden. Hallitus määrää liiton edustajan matkalle matkanjohtajaksi. Lisäksi hallituksella on oikeus valita erityisis tä syistä ja oheisia valintakriteereitä noudattamatta yksi (1) jäsen esimer kiksi huomionosoituksena, lahjana tai palkintona. 6 Rakenusalan monialaosaaja www.telasteel.com Telasteel Oy on vuonna 2007 perustettu rakennusalan yritys, jonka toimialueena on koko Suomi. INFRARAKENTAMINEN - tiet, kadut, sillat - kunnallistekniikka - tiekaiteet - Injektointi-, pinnoitus- ja pulttaustyöt - liikennejärjestelytyöt suunnitelmineen TERÄSRAKENTAMINEN - sillat, siltojen korjaukset, siltatelineet - rakennusten runkorakenteet - konepajatyöt POHJARAKENTAMINEN - pohjatyöt, perustukset SILTOJEN TUNKKAUKSET PURKU- JA TIMANTTITYÖT TelaSteel Oy TelaSteel Turkhaudantie Niittyläntie 2 5 00700 Helsinki Helsinki 00620 Matti Luikku gsm 0400 592 500 puh 09 321 2560 Maapohjan vahvistamisen erikoisosaamista: Syvästabilisointi kuiva- ja märkämenetelmin Suihkupaalutus Rakentajat Piippo & Pakarinen Oy Kauppamäki 3, 02780 Espoo Puh. (09) 812 036, fax (09) 812 035 Heikki Pakarinen 0400 449 041, Kyösti Piippo 0400 410 347 www.rppoy.fi PPT www.pohjolanpurkutyo.com Saneeraus- ja Kokonaispurut sekä Purkukonsultointi – myös vaativat kohteet – KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA INSINÖÖRIT AMK KRI RY HALLINTO JA YHTEYSTIEDOT 2014 Puheenjohtaja Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Heikki Tuominen Tarja arvonen jan viilos Kaikutie 22 28220 PORI 050 350 6341 k 044 701 1687 t heikki.tuominen@pori.fi kriry@kri.fi Tuomarinkatu 48 28120 PORI 044 701 1363 tarja.arvonen@pori.fi Varajäsen: Sanna Kallioinen Sahra 6 40520 JYVÄSKYLÄ 050 3767361 t 040 5505474 k jan.viilos@JKL.fi Varajäsen: Hannu Kiiveri 1. varapuheenjohtaja Majaisäntä Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen petri pucilowski Miilukatu 5 70620 KUOPIO KRIlomamajaasiat: 040 546 1002 Työ/mp 044 718 5654 petri.pucilowski@kuopio.fi Varajäsen: Pirjo Tarvainen 2. varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen jouko valo Muurjoentie 21 18100 HEINOLA 044 780 1452 t 044 554 4980 k jouko.valo@hollola.fi Varajäsen: Antero Veteli Sihteeri, tiedottaja Hallituksen jäsen vuokko uusikangas Myllylä 54, 47200 ELIMÄKI 040 8293541 t/k/j vuokko.uusikangas@ kolumbus.fi tiedottaja@kri.fi Varajäsen: Heikki Nieminen Rahastonhoitaja ilkka parviainen Hovitie 14 B 01380 VANTAA 0400 765 712 t/k ilkka.parviainen@kolumbus.fi Hallituksen jäsen matti lantta Hirsipolku 16, 48410 KOTKA 040 735 7131 matti.lantta@kotka.fi Varajäsen: Hannu Kervinen juhani karakorpi Munkkiniemen puistotie 10 b 25 00330 HELSINKI 050 373 6001 juhani.karakorpi@kolumbus.fi Varajäsen: Ilkka Parviainen Hallituksen jäsen Timo oksa Meritullinraitti 9 A 40 90100 OULU 044 703 2222 t 044 260 4034 k timo.oksa@ouka.fi Varajäsen: Jarmo Järvelä Hallituksen jäsen Heikki laristo Ida Ekmanintie 3 U 166 00400 HELSINKI 050 364 9122 t heikki.laristo@hel.fi Varajäsen: Jouni Grön jouko Toivonen Tervakukankuja 10 36240 KANGASALA 050 525 8514 t 040 732 2360 k jouko.toivonen@tampere.fi Varajäsen: Risto Patala Hallituksen jäsen pauli volotinen Kuusikallionkuja 3 D 56 02210 ESPOO (09) 8162 5231 t 050 520 3174 mp pauli.volotinen@espoo.fi Varajäsen: Pentti Isomäki Hallituksen jäsen risto ruumensaari Norvanlänsitie 1058 96900 SAARENKYLÄ 0400 698801 risto.ruumensaari@rovaniemi.fi Varajäsen: Arto Pudas Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen pekka Hirvonen Paimentie 1 61300 KURIKKA (06) 419 1305 t 044 4191 305 pekka.hirvonen@ilmajoki.fi Varajäsen: Mikko Huhtala raimo Widell Viinamäenkatu 2 20540 TURKU (02) 262 4278 t (02) 237 7049 k 0500 521 231 mp raimo.widell@gmail.com Varajäsen: Pekka Louhi Hannu kittelä Itäkatu 2 A 7 15500 LAHTI (03) 814 2623 t 050 559 4058 t/k hannu.kittela@lahti.fi Varajäsen: Heikki Forsström edunvalvontatyöryhmä: Vuokko Uusikangas pj, Pekka Hirvonen, Jouko Toivonen, Timo Oksa, Jan Viilos, Juhani Karakorpi järjestötyöryhmä: Petri Pucilowski pj, Heikki Laristo, Risto Ruumensaari, Tarja Arvonen, Pauli Volotinen Taloustyöryhmä: Ilkka Parviainen pj, Raimo Widell, Unto Äijö, Matti Lantta, Jouko Valo, Hannu Kittelä posTiosoiTe: KRI ry, Heikki Tuominen Kaikutie 22 28220 PORI laskuTusosoiTe: KRI ry, Ilkka Parviainen Hovitie 14 B, 01380 VANTAA Pankki BIC: NDEAFIHH Nordea IBAN: FI18 1555 3000 1005 12 inTerneT: www.kri.fi palauTTeeT: palaute@kri.fi y-Tunnus: 10803253 yHdisTysrekisTerinumero: Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hallituksen työryhmät vuodelle 2013 unto äijö Lepolankatu 12 53100 LAPPEENRANTA 040 756 3190 t 040 867 4431 k (05) 616 2921 fax unto.aijo@lappeenranta.fi Varajäsen: Matti Himmi 110.248 osoiTTeenmuuTokseT / jäsenrekisTerin ylläpiTo: jäsenpalvelu@ktkry.fi, puhelin 0207 738 680, KTK Jäsenpalvelu, Rautatieläisenkatu 6, 00520 HELSINKI 7 PAIKAllISYHdISTYKSET JA NIIDEN YHTEYSTIEDOT 2014 Helsingin kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit amk ry, rno 51.998 Puheenjohtaja Heikki Laristo Ida Ekmanintie 3 U 166 00400 HELSINKI gsm 050 364 9122 email: heikki.laristo@hel.fi Sihteeri: Seija Mustajärvi Jokiniementie 36–38 C 13 00650 HELSINKI gsm 050 527 9773 email: seija.mustajarvi@hel.fi espoon kunnallinen rakennusmestariyhdistys ry, rno 94.236 Puheenjohtaja: Pauli Volotinen Kuusikallionkuja 3 D 56 02210 ESPOO gsm 050 520 3174 email: pauli.volotinen@espoo.fi Sihteeri: Päivi Vänttinen Lähdekedontie 7 03100 NUMMELA gsm 046 877 2241 email: paivi.vanttinen@espoo.fi vantaan kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit amk ry, rno 111.782 Puheenjohtaja: Jorma Häkkinen Juolukkakuja 13 01690 VANTAA gsm 0400 703 675 email: jorma.hakkinen@vantaa.fi Sihteeri: Kirsi Hirvonen Ilolanrinne 1 A 01390 VANTAA gsm 050 302 7916 email: kirsi.hirvonen@vantaa.fi Turun kunnallisrakennusmestarit ry, rno 111.679 Puheenjohtaja: Raimo Widell Viinamäenkatu 2 20540 TURKU gsm 0500 521 231 email: raimo.widell@gmail.com Sihteeri: Irmeli Aho Talinkorventie 7 A 24 20320 TURKU gsm 050 558 9380 email: irmeli.aho@turku.fi satakunnan kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit amk ry, rno 143.805 Puheenjohtaja: Heikki Tuominen Kaikutie 22, 28220 PORI gsm 050 350 6341 email: heikki.tuominen@pori.fi Sihteeri: Tarja Arvonen Tuomarinkatu 48. 28120 PORI gsm 044 701 1363 email: tarja.arvonen@pori.fi 8 lahden seudun kunnalliset rakennusmestarit ry, rno 129.063 Puheenjohtaja: Päivi Hämäläinen Lahden satamakonttori Satamakatu 7, 15140 LAHTI gsm 050 559 4278 email: paivi.hamalainen@lahti.fi Sihteeri: Kristiina Virolainen Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala PL 126, 15141 LAHTI gsm 050 387 8702 email: kristiina.virolainen@lahti.fi Tampereen kunnallinen rakennusmestariyhdistys ry, rno 68.309 jyväskylän seudun kunnalliset rakennusmestarit ry, rno 144.087 Puheenjohtaja: Jan Viilos Sahra 6, 40520 JYVÄSKYLÄ gsm 050 376 7361 email : jan.viilos@JKL.fi Sihteeri: Hannu Kiiveri Särkiniementie 21, 41400 LIEVESTUORE gsm 0400 665 765 email: hannu.kiiveri@laukaa.fi kuopion kunnallisrakennusmestarit ry, rno 135.341 Puheenjohtaja: Petri Pucilowski Miilukatu 5, 70620 KUOPIO gsm 044 718 5654 email petri.pucilowski@kuopio.fi Puheenjohtaja: Jouko Toivonen Tervakukankuja 10, 36240 KANGASALA gsm 050 525 8514 email jouko.toivonen@tampere.fi Sihteeri: Pirjo Tarvainen Luotsitie 15 F 29, 70460 KUOPIO gsm 044 718 2147 email: pirjo.tarvainen@kuopio.fi Sihteeri: PekkaJuhani Anttila Hämeenpuisto 51 A 20, 33200 TAMPERE gsm 050 301 5428 email: pekkajuhani.anttila@tampere.fi mikkelin läänin kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit amk ry, rno 142.751 kotkan kunnallisrakennusmestarit r.y., rno 141.205 Puheenjohtaja: Timo Virtanen Kämmekkätie 17, 48800 KOTKA gsm 044 702 4791 email: timo.virtanen@kotka.fi Sihteeri: Matti Lantta Hirsipolku 16, 48410 KOTKA gsm 040 735 7131 email: matti.lantta@kotka.fi kri:n etelä- ja pohjois-karjalan paikallisyhdistys ry, rno 141.983 Puheenjohtaja: Matti Himmi Orkoniitynkatu 30 53850 LAPPEENRANTA gsm 0400 672318 email: matti.himmi@lappeenranta.fi Sihteeri: Ulla Kiiveri Yrjönkatu 6–8, 53600 LAPPEENRANTA gsm 040 5083598 email: ulla.kiiveri@lappeenranta.fi etelä-pohjanmaan kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit amk ry, rno 150.916 Puheenjohtaja: Mikko Huhtala Niskalenkki 9, 62100 LAPUA gsm 044 438 4650 email: mikko.huhtala@lapua.fi Sihteeri: Raimo Lepistö Koulutie 6 B 11, 60510 HYLLYKALLIO gsm 044 438 4616 email: raimo.lepisto@lapua.fi Puheenjohtaja: Antero Veteli Ilmarisenkatu 13 as. 8, 50130 MIKKELI gsm 040 772 2400 email: antero.veteli@yit.fi Sihteeri: Ahti Kuki Suksisepäntie 18 C 32 50160 MIKKELI gsm 040 747 7631 email: ahti.kuki@pp.inet.fi kri:n oulun läänin paikallisyhdistys ry, rno 153.057 Puheenjohtaja: Timo Oksa Meritullinraitti 9 A 40 90100 OULU gsm 044 703 2222 email: timo.oksa@ouka.fi Sihteeri: Eino Rajakangas Suokukkakuja 4, 90630 OULU gsm 044 260 4038 email: eino.rajakangas@gmail.com pohjois-suomen kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit amk ry, rno 154.670 (ent. rovaniemen kuntien rakennusmestariyhdistys ry, rno 154.670) Puheenjohtaja: Risto Ruumensaari Norvanlänsitie 1058, 96900 SAARENKYLÄ gsm 0400 698801 email: risto.ruumensaari@rovaniemi.fi Sihteeri: Hannu Kumpula Suokorte 21, 96190 ROVANIEMI gsm 040 583 1863, email: hannu.kumpula@rovaniemi.fi SENIORIKERHO TIEDOTTAA Seniorikerhon hallitus 2014 KRI:n seniorikerhon vuosi kokouksessa 2012 valittiin hallitus kaudelle 2013–2015. SENIORIKERHO TOIMINTASÄÄNTÖ 1. § Kerhon nimi on KRI:n SENIORIKERHO. Puheenjohtaja Juhani Mäntykoski.. 0400 700 881 2. § Kerho on KRI:n organisaation osa. Varapuheenjohtaja 2014 Veikko Salminen...... 050 571 0855 3. § Kerhon jäsenyyteen hyväksytään eläkkeel le siirtynyt KRI:n jäsenyyteen kuuluva henkilö. Jäsenet Matti Peltonen........ 040 848 0537 Veikko Salminen...... 050 571 0855 Matti Mikkonen...... 044 0400 637 Varajäsenet Jaakko Koskinen...... 040 520 6553 Ahti Kuki.................. 040 747 7631 Martti Raulus........... 050 571 6397 Tapahtumia v. 2013 • Teatteriesitys Helsingin kaupunginteatterissa • Osallistuttiin RKL:n järjestämään kesäretkeen Pirkanmaalle sekä seniori kerhotoimintaan. • Lähetettiin kokousedustajat KRI:n liittokokoukseen ja RKL:n senioritoimikunnan vuosikokoukseen. Tapahtumia on ehdotettu v. 2014 • Kesäteatterimatka Tampereelle. • Teatteriesitys pääkaupunki seudulla. • Pyritään osallistumaan KRI:n järjestämään matkaan (opinto matka), mikäli voimme sille hakeutua. Ilmoitetaan kerholaisille tietoom me tulleista RKL:n järjestämistä retkistä, kuntolomaviikoista ja tapahtumista. KRI:n nettisivuilla www.kri.fi on paljon hyödyllistä tietoa ja sieltä löytyy myös seniorikerhon sivu. Surffailepas siellä. 4. § Kerhon tavoitteena on koota KRI:n elä keläisjäsenet senioritoimintaan. Tukea KRI:n hallitusta eläke-ehtojen kehittämisessä ja niiden turvaamisessa niin, että ne vastaavat jäsenistön sosiaa lisia tarpeita. Kerho pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin, sivistyksel lisiin sekä muihin eläkeläisten elämän laatua parantaviin toimiin. 5. § Kerhon jäsenillä on oikeus KRI:n hallituk sen heille tarjoamiin jäsenpalveluihin. 6. § Kerho järjestää erilaisia tilaisuuksia to teuttaakseen kohdan 4 tavoitteita, sekä jäsenistön tarpeita virkistys-, valistus ym. toiminnan alueilla. 7. § Kerhon talous perustuu KRI:n hallituksen päättämään vuosimaksuun sekä toiminta määrärahaan, joka kattaa jäsenpalvelut ja kerhon toimintakulut. Jäsenille järjes tetyt virkistystilaisuudet katetaan pääosin osallistumismaksuilla. 8. § Seniorikerhon toiminta organisaatiol taan tulee olla mahdollisimman kevyt. Esimerkiksi valistus- ja virkistystapahtu mista tai niihin verrattavista tilaisuuksista ei tule pitää pöytäkirjaa, vaan “päivä kirjamuotoinen” osallistumislista tapah tumaluetteloineen riittää. Hallituksen kokouksista laaditaan muis tio, jonka sihteeri ja puheenjohtaja alle kirjoittavat. Vuosikokouksesta laaditaan pöytäkirja. Kerhon toimintaa ohjaa vuosikokouk sessa valittu hallitus, johon kuuluu pu heenjohtaja ja kolme hallituksen jäsentä sekä hallituksen jäsenten henkilökohtai set varajäsenet. Varapuheenjohtaja vali taan hallituksen varsinaisista jäsenistä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi hallituksen jäsentä tai heidän va rajäsentään on paikalla. Hallituksen sih teerinä toimii aina joku hallituksen jäsen vuorollaan. Puheenjohtajan ja hallituk sen jäsenten toimikausi on samanpitui nen kuin KRI:n hallituksen toimikausi (3 vuotta). Vuosikokouksesta ilmoitetaan KRI:n hallituksen päättämällä tavalla. Seniorikerhon yhdeksäs toimintavuosi. Seniorikerhon vuosimaksu v. 2014 on 15 euroa. Maksa vuosimaksu tammi–helmikuussa 2014 J Ä S E N K O R T T KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY I 2014 SENIORIKERHO Jäsen: Osoite: Jäsenmaksu 15 Sampo-Pankki € FI74 8000 1000 1081 35 eräpäivä 28.2.2014 Viite: Seniorikerhon vuosimaksu 2014 sekä maksajan nimi Puhelin: Sähköposti: Lähetä maksetusta vuosimaksusta sähköpostitse tietoa kerhon puheenjohtajalle:juhani.mantykoski@saunalahti.fi 8.–9.11.2013, Kuopio KRI liittokokous ja hallituksen kokous Kuntien Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry kokoontui tänä vuonna sääntömääräiseen liittokokoukseen Kuopioon. Liittokokous pidettiin taidokkaasti restauroidussa Hotelli Puijonsarven historiallisessa salissa. Liittokokouksen jälkeen pidettiin järjestäytymiskokous. Hallituksen kokous pidettiin edellisenä iltana Hotelli Atlaksessa. L iittokokouksen avasi liiton puheenjohtaja Heikki Tuominen. Kuopion kaupungin terveiset toi kaupungininsinööri Ismo Heikkinen. Kuopio tunnetaan elinvoimaisena, kehittyvänä ja vesistörikkaana kaupunkina. Kaupungista löytyy sekä uutta että vanhaa rakennuskantaa, mikä positiivisesti yllättää vierastakin kulkijaa. Kokousvierailijat palaavat ehkä perheineen paremmalla ajalla tutustumaan tarkemmin kaupungin nähtävyyksiin. Liittokokous valitsi liiton nykyisen puheenjohtajan porilaisen Heikki Tuomisen yksimielisesti jatkamaan 10 liiton puheenjohtajana vuonna 2014. Liiton sääntöjen mukaan puheenjohtajat valitaan vuodeksi kerrallaan. Tätä on hallituksessa mietitty ja todettu, että vuosi on liian lyhyt aika, 2–3 vuotta olisi sopivampi jakso. Siinä ajassa jo pääsee paremmin sisälle liiton puheenjohtajan monitoimiseen tehtäväkenttään. Puheenjohtaja osallistuu keskusjärjestöjen mm. KTK:n toimintaan ja vierailee ympäri Suomea liittomme jäsenyhdistysten tapahtumissa aikataulunsa puitteissa. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa kuopiolainen Petri Pucilowski ja toisena varapuheenjohtajana jatkaa heinolalainen Jouko Valo. Sihteerinä/tiedottajana jatkaa Vuokko Uusikangas ja rahastonhoitajana Ilkka Parviainen. Liiton työvaliokuntaan kuuluvat: puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, sihteeri sekä rahastonhoitaja. Tapaaminen on myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma ja vahvistaa teknisen ammatti kunnan yhteen kuuluvuuden tunnetta. Työvaliokunta valmistelee hallituksen kokousasiat ja tekee ehdotuksia. Hallitus valmistelee osaltaan liittokokousasiat, mitkä käsitellään sääntöjen mukaisesti. Liittokokoukseen osallistui tänä vuonna liki 40 edustajaa eri puolilta Suomea. Virallisen osuuden välillä ennätettiin jakaa myös muita kuulumisia kentältä. Tapaaminen on myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma ja vahvistaa teknisen ammattikunnan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Liiton hallinnossa tapahtuneet muutokset löydät tämän lehden alkusivuilta ja myös päivitetyt lehden ilmestymiseen mennessä tietoon saadut jäsenyhdistysten ilmoittamat uudet edustukset ja toimihenkilöt. Ennen hallituksen kokousta, hallitukselle toi tervehdyksensä KTK:n puheenjohtaja Keijo Houhala. Hallituksen jäsenet olivat valmistelleet Houhalalle ajankohtaisia kysymyksiä ja niitä käsiteltiin aktiivisesti osallistuen. KRI ry:n vuoden 2014 liittokokouspaikaksi valittiin Helsinki. Helsingin kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n puheenjohtaja Vuokko Uusikangas toivotti kokousväen tervetulleeksi ensi syksynä Helsinkiin. KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA INSINÖÖRIT AMK KRI RY TOIMINTASuuNNITELMA 2014 joHdanTo Toimintavuosi 2014 on Kuntien rakennus mestarit ja insinöörit AMK KRI ry:n 69. toimintavuosi. Liitto avustaa sääntöjensä ja talousarvion puitteissa jäsenyhdistyksien järjestämiä koulutustilaisuuksia, opinto ja virkistys matkoja. edunvalvonTa ja sopimusToiminTa Voimassaolevat virka ja työehtosopimukset päättyvät 28.2.2014. Edunvalvontaan panostetaan Tekniikka ja terveys KTN ry:n sopimusvaliokuntien kautta ja hankkimalla paikallisesti pää luottamusmiehiksi ja luottamusmiehiksi ammattikuntamme jäseniä. Liittomme valitsemat edustajat osallis tuvat aktiivisesti Tekniikka ja terveys KTN ry:n, KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n ja pyrimme viemään liittomme asioita keskus järjestömme Akavan kokouksiin ja toi mintaan. Kuntien rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry:n edunvalvontatyöryhmä paneutuu ajankohtaisiin sopimusasioihin kokouksis saan, ja vaihtaa kokemuksia eri puolita Suomea olevien piirien edustajien kanssa. järjesTöToiminTa Kuntien rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry tekee järjestöpoliittista edun valvontatyötä KTK ry:n, KTN ry:n hallin nossa sekä paikallistasolla. KRI osallistuu yhteistyöyhdistyksenä ja Kuntien Rakennusmestareitten piirinä Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry:n toimintaan. Hallitus kokoontuu toimintavuotena 2014 vähintään neljä kertaa järjestäyty miskokous mukaan lukien. KRI:n työvaliokunta, johon kuuluvat puheenjohtajien lisäksi sihteeri ja rahas tonhoitaja, kokoontuu tarpeen mukaan hoitamaan käytännön asioita ja valmiste lemaan hallitukselle esityksiä. Hallitus ja valintapiirien edustajat pitä vät toimintavuoden aikana työehtosopimus ja järjestöpoliittisen seminaarin. Talous Kuntien rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry:n jäsenmaksu on edelleen 0,18 % palkkasummasta. Varat toimintaan saadaan pääosin jäsenmaksuilla ja loppuosa korko ja osinkotuotoista sekä lomamajojen tuo toista. HuomionosoiTukseT Liiton kultainen ja hopeinen ansiomerkki myönnetään hakemuksesta ansiokkaille järjestötyöhön osallistujille. Liiton edustajat käyvät esittämässä on nittelut merkkipäiviään viettäville, liiton hallinnossa toimineille ja toimiville jäsenille. Merkkivuosiaan juhlivia liittoja ja yhdistyksiä muistetaan ja paikallisyhdistyksiä voidaan ano muksesta avustaa tulevana toimintavuonna. HallinTo Toimii liiton sääntöjen mukaisessa muodossa. TiedoTus Liiton toiminta ja hallituksen tiedotus jat kaa pääosin sähköisessä muodossa toimi vaa tiedotusta. KRI ry:n (www.kri.fi) jäsen sivuille tehdään liiton toiminnasta lisätietoa ja sivuilla myös ilmoitetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Koko jäsenkunnalle lähetettävä painet tu tiedotuslehti tehdään liittokokouksen jälkeen marrasjoulukuussa, ja kesäkuussa toimitetaan jäsenistölle painettu jäsenkirje vuosikokoustietoineen. jäseneduT Liiton lomatoimintaa jatketaan antamalla edel leen jäsenten käyttöön omia lomakohteita, Kuerlomaa, Kotaporttia ja Rukamajaa. Jäsenten aktiivista toimintaa paikallis tasolla tuetaan opintomatkastipendeillä, stressilomatoiminnalla sekä virkistysmäärä rahoista myönnettävillä avustuksilla. kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit amk kri ry Hallitus 08.11.2013 HAllITUKSEN KOKOUS JA TYÖRYHMIEN TYÖSKENTElYT. MUKANA KTK:STÄ TOIMIAlAJOHTAJA JARI JÄRvI. 11 OPINTOMATKA 2013 BERL 12 SAKSA vuoden 2013 syksyiselle opintomatkalle Berliiniin osallistui 20 liittomme jäsentä. vastuullisena matkanjärjestäjänä toimi tällä kertaa Tjäreborg. Finnairin reittilento laskeutui Berliinin Tegelin lentokentälle aamutuimaan perjantaina 20. syyskuuta. kentällä meitä oli vastaanottamassa persoonallinen arkkitehtioppaamme mikael merenmies, joka nelipäiväisen vierailumme kaksi ensimmäistä päivää toimi oppaanamme kaupungissa, jossa itse on asunut ja työskennellyt 80-luvulta lähtien. INI LI 13 OPINTOMATKA 2013 HisToriallinen suurkaupunki Matkamme aluksi saimme heti tuntumaa Saksan suurimpaan ja Euroopan Unionin toiseksi suurimpaan, 3,4 miljoonan asukkaan kaupunkiin. Berliinin asukasluku koko metropolialueella on yli 5 miljoonaa ja eri kansalaisuuksia väestössä on 195. Kaupunkikiertoajelumme keskittyi päänähtävyyksiin ja samalla kuulimme kaupungin historiasta sekä saimme vinkkejä tutustumiskohteista ja liikennevälineistä kaupungissa. 14 1200 luvulla perustetun Berliinin, yhdistyneen Saksan pääkaupungin historia varsinkin toisen maailmasodan ajalta lienee useimmille tuttu. Saksojen yhdistyttyä purettiin myös vv. 1961–1975 ensin piikkilangasta ja myöhemmin betonista ja betonielementeistä rakennettu, 150 km pitkä Berliinin muuri. Marraskuun yhdeksättä päivää vuonna 1989 pidetään muurin murtumispäivänä. Kaupungissa on edelleen nähtävissä muurin osia ja katuverkkoon on kiveyksiin merkitty puretun muurin sijaintilinja. Matkamuistomyymälöissä oli joka puolella kaupan puretun muurin murusia monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Majoitus ryhmällemme oli varattu tyylikkäästä Art Hotel Berlin Mitte hotellista, joka sijaitsi lähellä Speer-jokea ja kuulua Alexander Plazia entisen itäsaksan alueella. Hotelliin, sen palveluihin ja sijaintiin oltiin varsin tyytyväisiä, tosin allergiavapaiksi luvatuissa huoneissa oli kokolattiamatot. Liikkuminen eri kaupunginosien välillä tapahtui sujuvasti ja edullisesti täsmällisillä metroyhteyksillä. Myös raitiovaunuliikenne ja bussiyhteydet toimivat saksalaisella tehokkuudella. Päivälippu kävi kaikissa liikennevälineissä 24 tunnin ajan käyttöönotosta, eli lippua ei leimattu kuin kerran. Taksikyyditkin olivat edullisia. Hotelliltamme oli kuitenkin kävelyetäisyydelläkin paljon nähtävää. ”alexanderplatzilla sijaitsevan televisiotornin huippu kohoaa maanpinnasta 368 METRIN korkeuteen.” 15 OPINTOMATKA 2013 Nähtävyyksiä ja arkkitehtuuria Yksi varteenotettava, ammatillisestikin kiinnostava nähtävyys ovat mahtipontiset, monen ajokaistan bulevardit, ja aukiot, joita Hitler rakennutti aikanaan niin tärkeitä sotilasparaatejaan varten. DDR:n jäämistönä taas nähtiin useita tyhjillään olevia jättimäisiä kerrostaloja, jotka odottavat purkamista uudisrakentamisen tieltä. Suuri osa Berliinistä tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa, joten rakennuskanta on suurelta osin sotien jälkeen rakennettua. Pakollinen Berliinin käyntikohde on Alexander platzilla sijaitseva televisiotorni, jonka huippu kohoaa maanpinnasta 368 m:n korkeuteen. Tornin näköalatasanne on 204 m:n korkeudella ja sen yläpuolella on vielä tasokas pyörivä ravintola. Kone Oy:n hissi kuljettaa vierailijat 6 m/s vauhdilla huipulle ja näkymät hyvällä säällä ovat huikaisevat. Berliinistä löytyy myös eläinmäärältään (14000) maailman tai ainakin Euroopan suurin eläintarha. 1700-luvulla rakennettu Brandenburgin portti on yksi Berliinin tunnetuimmista ja merkittävimmistä symboleista, joka nähdään nykyisin myös Saksojen yhdistymisen tunnuskuvana. Museoita ja kirkkoja riittää niistä kiinnostuneille, myös olutpanimot ovat kiintoisia vierailukohteita. Holokaustin muistomerkki on pysähdyttävä. 16 Brandenburgin portin ja Potsdamer Platzin välisellä reitillä sijaitseva Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki koostuu 2 711 kivipaadesta, jokainen pituudeltaan 2,38 metriä ja leveydeltään 0,95 metriä. Pylväiden korkeus vaihtelee puolen ja lähes viiden metrin välillä. Uudiskohteena tutustuimme mm. upeaan Sony-centeriin sekä valtavaan rautatieasemaan, jonka ristikkorakenteiden toteutus herättivät kunnioitusta ammatillisestikin. Suosittelemme kaupunkikohteeksi Kaiken kaikkiaan Berliini on hieno kohde suurkaupungeista ja historiasta kiinnostuneille matkaajille. Kaupunki on lisäksi metropoliksi suhteellisen edullinen, ja liikkuminen helppoa. Heikommallakin englannin kielellä pärjää hienosti sekä ravintoloissa että hotelleissa, ja ainakin bratwurstit sekä oluet ovat maistuvia ja annoskoot vähintään riittäviä. Lentoaika Helsingistä jää alle kahden tunnin, ja Tjäreborgin järjestämät palvelut toimivat sovitulla tavalla hienosti. Jopa bussimme kuljettaja oli varautunut kylmillä oluilla suomalaisen mestariryhmän arkkitehtuurivoittoiselle kiertoajelulle. ■ H e i k k i Tu o m i n e n , matkanjohtaja Sony Centerin kattorakenteen keskiakseli on maapallon kuvitellun akselin suuntainen. 17 Suomen suurin tiehanke etenee vauhdilla E18 Koskenkylä–Kotka -tiehankkeessa rakennetaan uutta moottoritietä yhteensä 53 kilometriä. Se on tällä hetkellä suurin käynnissä oleva tieurakka Suomessa. Rakentaminen on edennyt vauhdikkaasti ja tieosia on saatu liikenteelle etuajassa. E 18 Koskenkylä–Kotka -tiehankkeessa Koskenkylän ja Loviisan välinen 17 kilometriä pitkä moottoriliikennetie parannetaan moottoritieksi, ja Loviisasta Kotkaan rakennetaan kokonaan uutta moottoritietä 36 kilometriä. Rakentaminen alkoi marraskuussa 2011, ja moottoritie avataan kokonaisuudessaan liikenteelle vuonna 2014. Rakentaminen on jaettu kuuteen tieosuuteen, joista kolme ensimmäistä valmistui suunniteltua aiemmin syksyllä 2013. ”Otimme moottoritienä käyttöön Heinlahden ja Kyminlinnan, Koskenkylän ja Loviisan sekä Ahvenkosken ja Pyhtään väliset osuudet nyt syksyllä. Kolme vielä rakenteilla olevaa tieosuutta kulkee pääasiassa uudella linjauksella, joten valtatie 7:n liikennettä häiritsevät työt vähenivät merkittävästi,” kertoo projektinjohtaja Jukka Hietaniemi Liikennevirastosta. Uusi ohjausratkaisu liikennetelematiikkaan Suunnittelun kannalta vaativia kohteita E18-tien Koskenkylä–Kotkaosuudella ovat muun muassa telematiikka eli muuttuva liikenteenohjaus, Markkinamäen moottoritietunneli, tien pohjan rakentaminen sekä Ahvenkosken ylittävä langerpalkkisilta. ”Liikennetelematiikkaa rakennetaan yhteensä 83 kilometrin matkalle Porvoon ja Kotkan välillä, eli rakenteilla olevaa moottoritietä pidemmälle osuudelle. Järjestelmä liittyy samaan aikaan toteutettaviin Kehä III – Porvoo -runkokuidun rakentamiseen sekä Kotkan Kyminlinna–Jumalniemiosuuden parantamiseen ja Haminan ohikulkutien rakentamiseen”, Hietaniemi kertoo. Moottoritien vaiheittainen käyttöön otto asettaa haasteita katkeamattoman tietoliikenteen järjestämiseksi kaikille 4 400 000 m 3 18 tieosuuksille ja laitteiden asennuksille. Liikennehaitan minimoimiseksi opasteet on toteutettu niin sanotulla plug&play-tekniikalla, joka mahdollistaa nopean asennuksen ja vaihtamisen. E18-hankkeessa on kehitetty telematiikkaan uusi, Suomessa ensi kertaa käytetty opasteiden väyläpohjainen ohjausratkaisu, joka mahdollistaa muun muassa opasteiden tarkemman vikaseurannan. Myös törmäysturvallisuuteen on kiinnitetty erityishuomiota muokkaamalla laitteita aiempaa turvallisemmiksi. Ahvenkoskelle rakennettava 143 metriä pitkä langerpalkkisilta on yksi moottoritieksi rakennettavan valtatie 7:n teknisesti haastavimpia kohteita. Hankkeen aikana siirrettävää maamassa kuutiometreinä. Koskenkylä Ko tka E 18 osana suomen kansainvälisintä tieyhteyttä • Valtatie 7 on osa kansainvälistä Eurooppatietä 18, joka yhdistää toisiinsa EteläSuomen kaupun git, satamat ja lentoasemat. • Koskenkylä–Kotkaosuus raken netaan moottoritieksi, joka lisää liikenteen sujuvuutta ja turvalli suutta. • Rakentaminen alkoi marraskuussa 2011. • Moottoritie on avattu liikenteelle osittain syksyllä 2013 ja se avataan kokonaisuudessaan vuonna 2014. • Kaiken kaikkiaan tiejärjestelyt ovat valmiita vuoden 2015 lopussa. • Palveluntuottaja Valtatie 7 Oy vastaa moottoritien kokonais palvelusta, johon kuuluvat suun nittelu, rakentaminen, rahoitus ja kunnossapito vuoteen 2026 ulottuvan sopimuskauden ajan. • Tilaaja on Liikennevirasto. • Urakoitsija on YIT Rakennuksen ja Destian muodostama Työyhteenliittymä Pulteri. Myös 470 metriä pitkän Markkinamäen moottoritietunnelin rakentamiseen liittyy paljon yksityiskohtaista suunnittelutyötä, kuten turvallisuutta varmistavien teknisten järjestelmien sekä suuaukkojen ja sisäverhouksen suunnitteleminen. TeHokkaiTa raTkaisuja massaTalouden suunniTTeluun Koskenkylän ja Kotkan välinen moottoritie toteutetaan elinkaarimallilla, jossa Liikennevirasto on tilaaja ja Tieyhtiö Valtatie 7 Oy palveluntuottaja, joka vastaa hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta, rahoituksesta ja kunnossapidosta vuoteen 2026 asti. Urakoitsija on YIT:n ja Destian muodostama työyhteenliittymä Pulteri. Elinkaarimalli tarkoittaa, että moottoritien rakentaminen, hoito ja ylläpito toteutetaan yhtenä kokonaisuutena, niin sanottuna kokonaispalveluna. Liikennevirasto oli jättänyt E18 Koskenkylä–Kotka -hankkeen tiesuunnitelmaan jonkin verran liikkumavaraa, joten rakennussuunnitelmavaiheessa. Pulteri pystyi huomioimaan elinkaarivaikutukset ja ideoimaan 70 000 m 3 laadukkaita ja kustannustehokkaita ratkaisuja tien rakentamiseen. E18-hankkeessa merkittävimmät kohdat, joihin rakennussuunnitelmassa pystyttiin vaikuttamaan, olivat päätien poikkileikkaus ja korkeusasema. Poikkileikkaukselle ja tien korkeusasemalle tiesuunnitelmassa jätetty liikkumavara on tuonut merkittävää hyötyä massatalouden ja massojen kuljetusten suunnitteluun. Maan- ja kallionleikkauksista tulevien massojen hyödyntäminen muun muassa tien penkereiden rakentamisessa lyhentää tämän mittaluokan hankkeessa kuljetusmatkoja ja niistä aiheutuvia päästöjä merkittävästi. Hankkeessa on hyödynnetty paljon myös viimeisintä työkoneiden koneautomatiikkaa ja koneohjaus-tekniikkaa, mikä on tehostanut rakentamista ja vähentänyt perinteistä mittaustyötä huomattavasti. vaaHTolasia kevennysrakenTeena E18-tien Koskenkylä-Kotka -osuudella kiinnitetään erityistä huomiota ympäristövaikutusten hallintaan. Muun muassa eläimistön kartoitukset, tielinjan sijoittelu välttäen uusien herkkien Siltoihin, moottoritietunneliin ja muihin rakenteisiin betonia käytettävä määrä. 19 n merkittävimmät kohteet n merkittävimmät Hankkeen kohteet merkittävimmät kohteet ankkeen merkittävimmät kohteet luontoalueiden muokkausta ja vihersiltojen sijoittaminen tärkeimmille eläinten kulkureiteille vähentävät moottoritien tulevia ympäristövaikutuksia. Minimoimalla maansiirrot ja -kuljetukset, käyttämällä uudempaa kalustoa ja biopolttoaineita sekä satelliittipaikannusta osana työnohjausta vähennetään sekä rakennus- ja ylläpitotöistä syntyviä päästöjä että maanrakennustöiden ympäristövaikutuksia. Tielle asennetaan älykäs LED-valaistus, joka vähentää tievalaistuksen energiankulutusta hankkeen sopimusaikana arviolta kaksi gigawattituntia. Tieosuudelle rakennetaan myös valmiudet sähköautojen latauspisteille, jotka mahdollistavat tien käyttämisen uudenlaisten matkustustapojen kokeilualustana tulevaisuudessa. Rakentamisen haasteena E18hankkeessa on ollut joissain paikoin heikosti kantava pohjamaa. Yhtenä ratkaisuna käytetään Suomessa vielä melko harvinaista kevennysrakennetta, vaahtolasimursketta. Kierrätyslasista valmistettua mursketta käytetään kevytsoran sijasta keventämään tiestä aiheutuvaa kuormitusta. Suomessa valmistettuun Foamitmurskeeseen syntyy valmistamisen aikana miljoonia tiiviitä ilmakuplia, minkä ansiosta murske on erittäin kevyttä ja hyvin lämpöä eristävää. Kierrätyslasin käyttö tekee vaahtolasista myös hyvin ympäristöystävällisen materiaalin. 8 3 kittävimmät kohteet 6 2 7 9 5 4 1 1. loviisan läntinen eritasoliittymä 4. ahvenkosken sillat ja markkinamäen tunneli 5. ahvenkosken eritasoliittymä 8. Heinlahden eritasoliittymä 9. sutelan eritasoliittymä www.liikennevirasto.fi 4 Tieosat ja liikenteelle avaamisen aikataulu www.liikennevirasto.fi 4 3.2012 • Jukka Hietaniemi iemi aniemi www.liikennevirasto.fi 4 13.3.2012 • Jukka Hietaniemi www.liikenne 4 www.liikennevirasto.fi 4 20 13.3.2012 • Jukka Hietaniemi 5 www.liikennevirasto.fi 30 Arvio, kuinka monta ihmishenkeä tulee säästymään 10 vuoden aikana uuden moottoritien ansiosta. ahvenkosken langerpalkkisilta erikoiskohteena ■ Ahvenkoskelle rakennettava 143 metriä pitkä langerpalkkisilta on yksi moottoritieksi rakennettavan valtatie 7:n teknisesti haasta vimpia kohteita. Vastaavaa yksikaarista silta rakennetta ei muualla Suomessa ole käytössä. Yksikaarinen langerpalkkisilta rikkoo maise maa vähiten, sillä kokonaisuudesta tulee sel keä ja suhteellisen kevytrakenteinen. Ahvenkosken sillat koostuvat eri osista. Kanavan yli rakennetaan rinnakkain kaksi noin 260 metriä pitkää jännitettyä betoni palkkisiltaa, molempien suuntien liikenteel le omansa. Nämä sillat johtavat 143 metriä pitkälle langerpalkkisillalle, jonka toimin taperiaate on se, että sillan kantava rakenne on kansipalkin ja sen yläpuolisen kaaren yhdistelmä. Kaaren korkeus sillan kannes ta on noin 16 metriä. Tienkäyttäjien mahdollisuus ihailla kaunista maisemaa on huomioitu myös sillan meluesteissä, jotka ovat läpinäkyvää kovapintaista polykarbonaattilevyä. Ahven kosken siltojen kokonaispituus on noin 400 metriä ja ne johtavat länsipäässä lähes 500 metriä pitkään Markkinamäen tunneliin. Sillan 90 metriä pitkä teräskaari asen nettiin paikalleen syyskuun lopussa, ja hit saus ja teräsköysien asennustyöt saatiin valmiiksi lokakuun loppuun mennessä. E18hankkeen rakennussuunnittelusta vastaa Rambollin, Siton ja Destian muo dostama konsulttiryhmä, joka toimii työ yhteenliittymä Pulterin alihankkijana. Li säksi siltasuunnittelua on tehnyt myös Silta Nylund Oy. e18 koskenkylä–koTka mooTToriTien vaikuTukseT • Nykyinen kapea, kaksikaistainen tie kulkee useiden taajamien läpi. Vakavat onnettomuudet, liiken teen melu ja ympäristöhaitat ovat rekkojen ruuhkauttamalla tiellä yleisiä. • Kymmenessä vuodessa vältytään arviolta noin 110:ltä henkilö vahinkoon johtavalta onnettomuu delta, joissa kuolisi noin 30 ihmistä. • Ruuhkat poistuvat lähes kokonaan, ja matkaaika lyhenee Koskenkylän ja Kotkan välillä noin kahdeksan minuuttia. • Tien varren olosuhteet paranevat liikenteen siirtyessä moottoritielle. • Hanke luo edellytyksiä uusille teollisuus ja työpaikkaalueille. • Moottoritien rakentamisella on merkittävä työllistävä vaikutus. Elinkaarimalli ja kustannukset ● ● ● ● ● Palveluntuottaja Valtatie 7 Oy vastaa moottoritien kokonaispalvelusta, johon kuuluvat suunnittelu, rakentaminen, rahoitus ja kunnossapito vuoteen 2026 ulottuvan sopimuskauden ajan. Elinkaarimalli on mahdollistanut hankkeen käynnistämisen ja rakentamisen nopeuttamisen. Hankkeen rakennustöiden kustannusarvio on noin 340 M€. Palvelusopimuksen kokonaisarvo on noin 623 miljoonaa euroa. Tieyhtiö Valtatie 7 Oy:n Työyhteenliittymä Pulterille maksamat rakennustöiden kustannukset syyskuussa 2013 olivat noin 225 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan hankkeen rahoitukseen on varattu 650 miljoonaa euroa. • Jukka Hietaniemi www.liikennevirasto.fi rakentamisen massat marraskuussa 2013 • Maanleikkaus: 3 350 000 / 3 500 000 m3ktr = 96 % • Kallioleikkaus: 3 420 000 / 3 600 000 m3ktr = 95 % • Murskaus: 2 000 000 / 2 500 000 tn = 80 % • Telematiikka: 193 000 / 235 000 m = 82% • Stabilointi 320 000 / 320 000 m = 100% e18 koskenkylä–koTka mooTToriTie • Valtatie 7 (E18) rakennetaan moottoritieksi Loviisan Kosken kylän ja Kotkan Kyminlinnan välillä. • Rakentaminen alkoi marraskuussa 2011 ja valmistuu vuonna 2014. Kaiken kaikkiaan tiejärjestelyt ovat valmiita vuoden 2015 lopussa. • Hanke toteutetaan elinkaarimallilla, jossa Liikennevirasto on tilaaja ja Tieyhtiö Valtatie 7 Oy palvelun tuottaja. • Palveluntuottaja vastaa hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta, rahoituksesta ja kunnossapidosta vuoteen 2026 ulottuvan sopimus kauden ajan. • Tien rakentamisesta vastaa Tieyhtiön alihankkijana YIT:n ja Destian muodostama työyhteen liittymä Pulteri. • Rakennussuunnittelusta vastaa Pulterin alihankkijana Rambollin, Siton ja Destian muodostama konsulttiryhmä. • E18 Koskenkylä–Kotka moottori tie on kolmas elinkaarimallilla (ppp, publicprivatepartnership) rahoitettu väylä Suomessa. Aiemmat hankkeet ovat Järven pään ja Lahden välinen moottori tie sekä Turun moottoritie. • Massanvaihto 1 800 000 / 1 800 000 m3ktr = 100% • Paalulaatat 40 000 / 40 000 m2tr = 100 % • Päällysteet (luvut elosyyskuulta): – päätie 700 000 m2 (n. 43 % päällysteistä) – muut tiet 130 000 m2 (36% päällysteistä) e18 koskenkylä–koTka mooTToriTien rakenTamisen luvuT • Louhinta: 3,5 miljoonaa kuutiometriä eli 300 000 kuormaautollista • Siirrettävää maamassa: 4,4 miljoonaa kuutiometriä • Siltoihin, moottoritietunneliin ja muihin rakenteisiin 70 000 kuutiometriä betonia ja 7 miljoonaa kiloa betoniterästä • Enimmillään hankkeessa on työskennellyt noin 700 henkilöä. Lisäksi hankkeessa on työskennel lyt yli 120 suunnittelijaa. ARTIKKELI ON KOOSTE LEHDISSÄ AIEMMIN JULKAISTUISTA TEKSTEISTÄ. 21 Oulun Tilakeskus rakennuttaa Kontinkankaan vanhan sairaalan peruskorjaus Liikelaitos Oulun Tilakeskuksella on meneillään 2013 useampikin rakennushanke, joista suurin ja mahtavin on Kastellin monitoimitalo. P oikkeuksellinen ja mainitsemisen arvoinen on myös Kontinkankaan vanha sairaalan peruskorjaus. Sairaala on rakennettu vuonna 1938 ja sen on suunnitellut lääninhallituksen rakennustoimistosta arkkitehti Uno Ullberg. Tämä kulttuurihistoriallisesti arvokas ja suojeltu rakennuskokonaisuus edustaa tyyliltään funktionalismia. Vanhan sairaalan tilat muutetaan palvelemaan avoterveydenhuoltoa. Korjattaviin tiloihin on tulossa moni ammatillinen oppimiskeskus, terveysasemia, kuntoutusta, kotisairaanhoitoa, opiskeluterveysasema, neuvola, 22 puheterapia, sosiaalipalveluita, erikoislääkärien vastaanotto, tietotekniikan sovelluskoordinaattorit sekä etuusyksikkö. Suunnittelu on tehty rakennuksen ehdoilla ja siinä on otettu huomioon rakennuksen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot. Tavoitteena on ollut saada mahdollisimman pienillä tilamuutoksilla muuntojoustava pohjaratkaisu kuitenkin eri yksiköiden tarpeet huomioiden. Suunnittelu on ulottunut myös palveluntarjoajan toimintamalleihin. Rakennukseen tulee uudenlainen toimintaympäristö, jolla pyritään parantamaan asiakaspalvelua sekä luomaan yhteistyötä eri yksiköiden välille. Itse rakentaminen on ollut alusta asti haasteellista, sillä työt käynnistyivät kovimpien pakkasten aikana tämän vuoden tammikuussa. Saneerausteknisesti on ollut ensisijaista, että purkutyössä ei kerroksiin pääse puret- tavista verkostoista vettä, eikä myöskään purkuvaiheessa käytettävistä timanttisahauslaitteista valu vesiä välipohjaonteloihin. Purkutyö on työllistänyt urakoitsijaa kesälomiin saakka ja jossain määrin vielä senkin jälkeen. Tosin ylempiin kerroksiin on päästy aloittamaan välipohjien peruskorjaus- ja väliseinärakennustyöt jo keväällä purkuporukan siirryttyä alempiin kerroksiin. Yllätyksiltä ei tämän kaltaisessa rakennuksessa voida välttyä. Kuitenkin on ollut ilo havaita, että alkuperäiset 30-luvulla valmistuneet rakennusosat ovat terveitä. Sen sijaan 70-luvulla tehdyssä peruskorjauksessa on toteutettu ratkaisuja, joiden vuoksi sen aikaiset rakenteet ja kerrostumat on ollut välttämätöntä purkaa kokonaan. Rakennuksen vesikatot rakenteineen on uusittu kokonaisuudessaan ja samassa yhteydessä saatiin ullakolle rakennettua uudet tilavat IV-konehuoneet. HUBER Rotamat Ro 3 Sakokaivolietteen vastaanottoasema ➤ Sakoaseman ydin ROTAMAT Ro1 hienovälppä on vankkarakenteinen ja erotustehokas ➤ Välppä on kokonaan itsepuhdistuva kun sen harava puhdistaa kaikki raot koko korin ympäriltä ➤ Laite on valmistettu kokonaan ruostumattomasta teräksestä ja on suljettu kokonaisuus, joka estää hajuhaittoja ➤ Laitteessa on sisäänrakennettu välpepuristin ja lisävarusteena saa myös välpepesurin Lisätietoja annamme mielellämme! info@huber.fi Uusien IV-koneiden haalaus onnistui hyvin yläkautta, eikä kuiva ja lämmin kesäkään aiheuttanut ongelmia. Rakennus on kuitenkin ollut kattorakenteiden osalta sääsuojattu toimenpiteiden ajan. Töiden päätoteuttajana on Rakennuskartio Oy. Työt ovat pääosin aikataulussa ja talvea kohti mentäessä voidaan keskittyä sisäpuolisiin töihin. Rakennustyöt valmistuvat marraskuussa 2014. Kuvassa vasemmalta lukien projektipäällikkö Jarmo Järvelä Oulun Tilakeskuksesta, vastaava työnjohtaja Jorma Meriläinen ja aluepäällikkö Olavi Vänttilä Rakennuskartio Oy:stä. 0207 120 620 WASTE WATER Solutions - Liikennemerkit ja opasteet - Lisäkilvet - Heijastavat kalvot ja tekstit - Pystytystarvikkeet - Sulku- ja varoituslaitteet CE-merkintä TILAELEMENTIT - Laitesuojat ja taukotilat vaihtolava- tai pyöräalustalla - Vartiointi- ja porttisuojat PUUTARHATUOTTEET Puusepän alihankintaa - Asuntola- ja luentokalusteet - Ulkokalusteet ALIHANKINTAA - kevyet rautarakenteet - ohutlevytuotteet - Rakennusosien entisöinti - Ovien ja ikkunoiden korjaukset Puusepän alihankintaa WASTE WATER Solutions Hankkeen laajuustiedot: Kerrosala 11 977kem² Bruttoala 13 289,5brm² Tilavuus 47 100m³ Postiosoite: Toivarintie 581, 32700 HUITTINEN Puhelin: 029 5684 300, telefax: 029 5684 302 23 LAHDEN UUSI MATKAKESKUS palvelee junalla ja b uusi täyden palvelun matkakeskus valmistuu lahden juna-aseman viereen syksyllä 2015. matkakeskukseen siirtyvät myös linjaautoasema sekä rahtipalvelut. yiT rakentaa matkakeskuksen itäpuolelle toimistotalon, johon tulee mm. toimistoja, pysäköintitiloja sekä ravintola. Toimistotalo valmistuu kesällä 2015. L ahden Matkakeskuksen hankesuunnitelman ensimmäinen versio laadittiin jo kymmenisen vuotta sitten. Keskuksen yleissuunnitelma sai lainvoiman loppuvuodesta 2012. Suunnitelmana on siirtää linja-autoasema sekä rahtipalvelut Ranta-Kartanon alueelta juna-aseman viereen. RantaKartanon alueelle on suunniteltu asuinja liikerakennusmassaa. Vanhan linjaautoaseman kohtalosta ei ole vielä päätetty. Linja-auto- ja junaliikenteen asemien yhdistäminen on katsottu olevan loogistesti järkevää, ja näin voidaan yhtenäistää muun muassa liityntäpysäköintijärjestelyjä. Kaavassa linja-autoterminaalin sijainniksi valittiin Vesijärvenkadun yläpuolelle rakennettava kansirakenne. Rahtipalvelut sijaitsevat matkakeskuksen itäpuolelle sijoittuvassa toimistotalossa. 24 yiT:n laHden konTTorille uudeT TilaT YIT rakentaa toimistotalon matkakeskuksen itäpuolelle. Talon ensimmäisessä kerroksessa on rahtipalvelut sekä ravintola, ja kellariin rakennetaan pysäköintihalli sekä uusi robottiparkki. Robottiparkissa auto ajetaan pyörätuolimitoituksen täyttävään pysäköintihuoneeseen, josta robotti siirtää auton turvallisesti varastohyllylle. Autoja saadaan näin mahtumaan huomattavasti enemmän kuin verrattuna perinteiseen pysäköintihalliin. Pysäköintihallissa ja robottiparkissa on noin 260 autopaikkaa, ja ne palvelevat rahtiasiakkaita, liityntäpysäköintiä sekä toimistotaloa. Toimistotalossa on kahdeksan maanpäällistä kerrosta. Kerrosalaa rakennuksella on noin 7500 m² ja bruttoneliöitä 8700 m². Vuokrattavia neliöitä kertyy 7400 m². YIT:n Lahden yksikölle on varattu yksi kokonainen kerros. YIT:stä heinäkuussa omaksi yhtiöksi eriytynyt talotekniikan toimija Caverion Suomi Oy vuokraa myös toimistotiloja rakennuksesta. projekTi vaaTii saumaTonTa yHTeisTyöTä Keskeisimpiä haasteita alueen rakentamisessa tulee olemaan alueella olevat kaapelisiirrot, onnistunut viestintä, aikataulujen yhteensovittaminen sekä toimivat liikennejärjestelyt. Toimistotalon rakentaminen aloitetaan keväällä 2014 ja se valmistuu kesällä 2015. Matkakeskuksen rakennustyöt allianssi mallilla alkavat keväällä 2014, ja keskuksen on tarkoitus aloittaa toimintansa syksyllä 2015. Liikennejärjestelyt tulevat muuttumaan rakentamisen aikana ja rakentamisen jälkeen. Kaapelisiirtojen onnistuminen vaikuttaa molempien hankkeiden aloitukseen. Saumaton yhteistyö eri osapuolien välillä on tärkeä valttikortti molempien hankkeiden onnistumiseen. Toimistotalon kohdalla jännitystä kaivinkonekuskille ja perämiehelle aiheuttavat mahdolliset sodan aikaiset pommit. Juna-aseman alue oli pommikoneiden kohteena sotaaikana. leed plaTiniumia laHTeen Toimistotalolle haetaan LEED Platinium -ympäristösertifikaattia. Platinium-taso on LEEDin korkein taso, ja Suomessa niitä on yhden käden sormien verran. Päijät-Hämeessä Lahden Tekninen virasto on saanut Silver-tason ja kauppakeskus Trion perusparannuksella on sertifiointi-taso. Sertifioinnissa rakennusprojektia arvioidaan kuudella eri kriteerillä, joita ovat kestävä maankäyttö, tehokas vedenkäyttö, energian käyttö, materiaalien valinta ja kierrätys, bussilla liikkuvia sisäilman laatu ja innovaatiot suunnitteluprosessissa. Toimistorakennuksen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet antavat erinomaiset mahdollisuudet LEED-sertifioinnille. LEED-arvoja haetaan muun muassa uusiutuvasta energiasta, viherkatoista, sisäilmastosta ja innovaatioista. Toimistotalon kohdalla jännitystä kaivinkone kuskille ja perämiehelle aiheuttavat mahdolliset sodan aikaiset pommit. HisToriallinen asemapäällikön Talo kunnosTeTaan Matkakeskuksen alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokas, vuonna 1912 rakennettu Asemapäällikön talo. Asemapäällikön talon pihapiiri on Lahden vanhin puisto. Puisto kunnostetaan ja palautetaan Matkakeskuksen rakentamisen jälkeen palvelemaan alkuperäistä tarkoitustaan. Koko alueen tinkimättömät vaatimukset lopputulokselle ovat kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen, kaupunkia hyvin palveleva ja toimiva kokonaisuus. samu jokelainen YIT Rakennus Oy Ta l o n r a k e n n u s K a a k k o i s S u o m i 25 KONTUlANTIE 1, HElSINKI STADIN rakennuksen kuvaus Tilavuus 41 379 m3 Bruttoala 9603 m2 E nsimmäinen käyttötarkoitusmuutos tehtiin vuonna 1994, jolloin rakennus remontoitiin keskusvarastoksi. Keväällä 2009 remontoitiin osa rakennuksen tiloista Helsingin kaupungin opetusviraston ns. evakkotilaksi. Näitä tiloja on käytetty eri koulujen peruskorjauksien aikana sijaistiloina. Vuonna 2009 se saneerattiin mm.auto-alan oppilaitokseksi. Rakennuksessa toimi jonkin aikaa myös linja-autokorjaamo. Rakennuksen käyttöä on selvitetty ja tämän hetken arvion mukaan rakennus soveltuisi vakituiseksi koulutilaksi erittäin hyvin. Hankkeesta on aloitettu hankesuunnittelu, mikä valmistuu keväällä 2014. Rakennus on pääosin tiiliverhoiltu. Katemateriaalina on huopa. Rakennuksen runko on paikalla valettua betonia. Betoniset perusmuurit on valettu paikalla ja ne ovat hyvin järeätä valua. Muutamia teräskorroosiovaurioita on havaittavissa pinnoilla, ne johtuvat työvirheiden takia liian pintaan jääneistä teräksistä. Koska rakennus on alun perin suunniteltu voimalaitoskäyttöön, rakenteet ovat erittäin vahvarakenteiset. Rakenteissa ei ole lainkaan muodonmuutoksia havaittavissa. Kantavat betoniväliseinät ja -pilarit ovat erittäin vahvaa tekoa, eikä niissä ole minkäänlaisia muodonmuutoksia, samoin betonilaatat ja -palkit ovat erittäin vahvaa tekoa, eikä niissä ole myöskään havaittavissa 26 Ammattiopisto rakennus on alun perin rakennettu kaukolämpövoimalaitokseksi (Helsingin energia/Helen). rakennus on tällä hetkellä Helenin omistuksessa. muodonmuutoksia. Maanvaraiset betonilaatat ovat erittäin vahvaa tekoa, niissä on muutamia halkeamia, jotka eivät ole kuitenkaan merkittäviä. Halkeamien imeyttäminen esim. epoksilla huoltotyönä. Betonisia julkisivuelementtejä on korkealla osalla. Niissä onkäyristymiä ja saumat ovat paikoin huonossa kunnossa. Länsijulkisivulla oleva betonielementeistä tehty seinämäinen aita on huonossa kunnossa. Itäsivulla on alumiinirunkoista seinää, jossa on alumiinirimoitus. Pystyripoja on irronnut ja niitä on jouduttu kiinnittämään uudelleen pop-niiteillä. Julkisivut ovat kuitenkin pääosin paikalla muurattua tiiltä. Pääosin julkisivu on vielä vähintään tyydyttävässä kunnossa, mutta varsinkin ikkunaylityspalkkien kohdilla on pakkasrapautuminen vahingoittanut tiiliverhousta lohkaisemalla tiiliä. Julkisivujen kuntotutkimus tulisi suorittaa kattavasti lähivuosina. Vesikate on tyydyttävässä kunnossa, singelisora + huopakate on uusittu 1994. Tiili- ja betonijulkisivuissa on pakkasvaurioita. Ikkunat ovat pääosin hyväkuntoisia, mutta osa puuikkunoista on huonossa kunnossa. Kattoikkunat on uusittu 1994 ja ne ovat kunnossa. Sisätilat ovat vähintään tyydyttävässä kunnossa mm. 2013 koulun käyttötiloissa, muissa tiloissa on havaittavissa joitakin korjaustarpeita. Hanke- suunnitelmassa huomioidaan tulevat toiminnan edellyttämät tilamuutokset ja korjataan tiloissa havaittavat tekniset korjaukset. Rakennuksessa on yksi hissi korkeassa osassa. Nosto-ovia on useita ja ne ovat uusittu 1994. Rakennus on liitetty kaukolämpöön kaukolämmön alajakokeskuksien välityksellä. Lämmönsiirrin paketteja on yhteensä kaksi kappaletta. Uusin levylämmönsiirrin paketti on vuodelta 2009 ja se lisätty palvelemaan koulun ilmanvaihtokoneita. Valmistaja on Oy Danfoss Ab ja teho (LS 101 Ilmanvaihto) 1000 kW. LPM yhtiöiden valmistama levylämmönsiirrinpaketti on vuodelta 1996. Siirtimien tehot on LS01 lämmitysverkostolle 450 kW ja LS03 ilmanvaihdolle 321 kW. LPM siirtimien yhteyteen on jätetty käyttöön Elge Oy:n valmistama kuparikierukkalämmönsiirrin LS02 rakennuksenlämpimälle käyttövedelle. Valmistaja on Elge Oy vuodelta 1991 ja teho 800 kW. Rakennus on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon ja kunnalliseen viemäri-johtoverkostoon. Auto-alan oppilaitoksella on 421PEK öljyn/bensanerotuskaivo. Rakennuksesta on johdettu viemärit kaivolle. Säiliö on Labko Minipek A0,2 merkiltään ja hälytinjärjestelmä Neste-tekniikka Oy:n valmistama pintavahti 10. Sadevedet on johdettu vesikatolta rakennuksen sisäpuolisilla viemäreillä kunnallisiin verkostoihin. Viemärit on valmistettu muovista muhviliitoksin, sekä valuraudasta panta- sekä muhviliitoksin eri saneerauksien yhteydessä. Tilaohjelmamuutos 3.12.2013 ja jatkosuunnittelu 2014 Korjausrakentamisen ja Pintakäsittelyn lisäksi tiloihin tuleekin vielä uutena tietona suunnittelijoille: Kiinteistöhoitajan toimiala. Toimialojen oppilasmäärät tarkentuvat edelleen yht. n. 300–350 välillä. Arkkitehdiltä on saatu 29.11.2013 luonnos tilojen uudesta sijoittumisesta. Korjausrakentajat pyritään sijoittamaan kokonaisuudessaan rakennuksen 1. kerrokseen. Rakentajille muodostuu yhteen tasoon logistinen kokonaisuus jossa materiaali tulee sisään ”rakennuselementti-linjalle” ja voidaan kuljettaa toisesta päästä pois. Tähän linjatyöskentelyyn liitetään sopivasti myös Pintakäsittelyn opetustoiminta. Rakentajat tarvitsevat myös kivityösalin johon suora yhteys trukilla ulkoa. Kohteeseen rakennetaan myös yhteiset tulityötilat sekä maalauskammiotilakokonaisuus (atex-tila): yhteys suoraan ulkoa, mahdollinen esikäsittely- tila, alumiinirakenteinen maalauskammio sekä valmiiden töiden varasto. Luokkatilat sijoittuvat ylimpiin kerroksiin ( 3–5 krs). Tilaohjelma pyritään sijoittamaan olemassa oleviin valmiisiin tiloihin. Liikenne ja pysäköinti. Raskas liikenne tulee kaavan mukaan tontille eteläsivulta. Tieyhteys valmistuu myöhemmin, joten sitä ennen huolto- ja henkilöliikenne on johdettava todennäköisesti väliaikaisesti pohjoisen uuden asuinalueen läpi. Huoltoja pelastusliikenne pystyy liikennöimään kattavasti koko rakennuksen ympäri. Purunpoistokontin sijoittuminen rakennuksen ulkopuolelle ja sen huolto on tutkittavana. Jatkosuunnittelu. Hankesuunnittelun avauskokous pidetään to 9.1.2014. Joten paljon on jo tutkittu tiloja ja saatu hyvät lähtötiedot jatkosuunnittelulle ja jopa rakentamisen valmistelullekin. Vuokko Uusikangas lähde: HKR/kuntoarvio 2010 sekä havainnot 2013 RAKENNUKSEN HANKESUUNNITTELU JA SR-TOTEUTUSMALLI ■ Rakennuksen hankesuunnit telusta vastaa Helsingin kau pungin kiinteistövirastosta arkkitehti Sirkka-Liisa Sund vall ja toteutussuunnittelusta/ rakentamisesta projektinjoh taja Vuokko Uusikangas. Ope tusvirastosta yhteyshenkilönä toimii projektiarkkitehti Anne Salli-Suomalainen. Tilaajan säh körakennuttajana toimii ins. Vesa Kataja ja lvi-rakennutta jana ins. Arto Uimonen sekä teknisenä isännöitsijänä Seppo Pyrhönen. Hankkeeseen osallis tuu eri virastojen teknisiä asian tuntijoita ja suoritetaan eri tut kimuksia kuntoarvion tueksi päivitettynä tähän päivään. Kohde on haasteellinen jo pelkästään annetun toteutus aikataulun perusteella. Kohde kokonaisuudessaan tulisi olla valmis ja koulutoiminta käyttöön ottokunnossa uudelle koulutus ohjelmaryhmälle 1.8.2014. Koh teessa on toimintaa keväälle 2014 saakka ja tutustuminen hankkeeseen on vasta aloitet tu. Rakennuksesta on arvioitu opetuskäyttöön tässä hanke suunnitelmassa n. 6000 m2:n tilakokonaisuudet kattaen ti loja kaikista kerroksista. Helenin käyttöön jää muut tilat mm. muutamotilat. Pääsuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Tomi Perko Oy. Muiden suunnittelijoiden kanssa on tarjousmenettely käynnissä. Päätoteuttaja on alustavasti sovittu ja myös neu vottelut rakennuttajakonsultin kanssa aloitettu. Suunnittelun eri vaiheissa hanke esitellään toteutettavaksi kaupungin kaik kien ohjeiden ja säännösten mukaisesti. Hankkeesta pyy detään tarvittavat työsuojelu/ käyttäjähallintokunnan- ja virastotasojen linjapäätökset pitkän tähtäimen suunnittelulle ja toteutukselle pysyvän koulu kiinteistön tarpeisiin. Ohessa alustavia tilasuun nitteluun liittyviä luonnoksia. Rakennukseen siirtyvät opet tajat ovat myös tutustumis käynnin 28.11.2013 jälkeen innolla mukana hankkeen to teutuksessa tuoden arvokasta lähtötietoa meille muille eri alojen teknisestä toteutukses ta vastaaville. 27 HOLLOLAN KUNNAN Salpakankaan koulun uusimman osan tarina Kansakoululaitoksen isä Uuno Cygnaeus perusteli erillisen koulurakennuksen tärkeyttä sillä, että lapset saatiin siirretyksi ”kirkon ja vanhempien vallasta yhteiskunnan valvontaan”. Erillisen koulurakennuksen tilojen perusrakenne mukailee vuosikymmeniä keisarillisen Suomen kasarmien ja hevostallien ohjeellista järjestelyperiaatetta. 28 K eskikäytäväpohjaratkaisua käytettiin ja käytetään edelleen virastojen, sairaaloiden ja koulujen tilasuunnittelussa. Käytävä on ollut näissä ratkaisuissa yleensä luonnonvaloton ja ensisijaisesti rakennuksen sisäistä liikennettä palveleva, akustisesti kaikuva ja laitosmainen tila. Tilojen väritys on noudattanut silmän optista sietokykyä vähiten kuormittavaa vaalean vihreää linjaa. Tämä sävymaailma on ollut tietoinen valinta, sillä hahmopsykologisesti se rauhoittaa ihmistä tehokkaimmin. Luokat ovat perinteisesti olleet lukittuja yksittäisiä huoneita, kunkin opettajan ”omia pikkuvaltakuntia”. Pedagogisen tradition suuri idea on ollut tottelemista ja järjestyksessä pysymistä korostava toimintamalli koulussa, joka pohjautuu toisaalta kirkollisesta ja toisaalta sotilaallisesta opetus traditiosta ja jossa opettaja ja kouluttaja on ehdoton auktoriteetti ja tiedonlähde. Nykyaikainen koulutila ja sen pedagoginen idea perustuu muuntuvuuteen, monitoimisuuteen, joustavuuteen ja transparenttiin tila- ja toimintarakenteeseen. Opettaja on muuttunut tiedon ”kaatajasta” ja ulkoa oppimisen valvojasta tiedon pariin ohjaavaksi ”valmentajaksi”. Tämä muutos on Tilojen ryhmittely rakennuksessa antaa uusia mahdollisuuksia oppiaineiden uudenlaiseen yhteistyöhön. Vaihe 2. ”Etukulmasta” puuttuvat rakenteet on kohta, jossa oli säilytettäväksi / saneerattavaksi suunniteltu vanhaosa, joka jouduttiin kuitenkin purkamaan siitä löytyneen sädesienen vuoksi. Oikealla keltaista Salpakankaan koulun vanhaa, säilytettyä osaa. Keskellä punainen julkisivu on vaihetta 1. ja 1.2. Äärimmäisenä vasemmalla nyt rakenteilla oleva 2. vaihe. johtanut koulutilojen sisällölliseen muuttumiseen. Työtavat ja menetelmät ovat muuttaneet myös tilojen järjestelemiseen liittyvät tavoitteet ja sisällön. Salpakankaan alakoulun tilat on suunniteltu näitä periaatteita noudattaen. Tilat muodostavat osan yhtenäiskoulua, jossa peruskoulun kaikki ikäluokat ja päiväkotilapset muodostavat pedagogisen kokonaisuuden. Selkeä etu on eri-ikäisten yhteistoiminnan ja henkilökunnan tehokas toimiminen monta vuotta samojen lasten kanssa, saman koulukeskuksen alueella. Parhaimmillaan tällainen rakenne tukee oppilaan kehittymistä turvallisessa yhteisössä koko päiväkoti- ja peruskouluvaiheen ajan. Rakennuksessa sijaitsevat monipuoliset kädentaidon ja teknisen työn tilat, joiden käytössä on huomioitu oppiaineet ylittävän yhteistyön mahdollisuus. Tilat muodostavat helposti saavutettavat kokonaisuudet, joissa eri oppiaineiden yhteiskäyttöisiä tiloja voidaan oppiaineen normaalin opetuksen häiriintymättä käyttää opettajien keskenään sopimalla tavalla. Tilojen ryhmittely rakennuksessa antaa uusia mahdollisuuksia oppiaineiden uudenlaiseen yhteistyöhön. Kotitalouden- ja nuorison tilat sijaitsevat kädentaitojen siiven pohjakerroksessa ja ovat myös iltakäyttäjien helposti saavutettavissa. Toinen kotitalouden opetustiloista suunniteltiin siten, että se on käytettävissä minkä tahansa oppiaineen opettamiseen. Kotitalouden koneet ja laitteet on sijoitettu siten, että oppimistila muuntuu liikuteltavien pöytien ja kalusteiden avulla. Tähän tilaan liittyy lisäksi ”pienkeittiö” joka on erotettavissa luokkatilasta ja avattavissa iltakäyttäjille aulan puolelle. Tilojen monikäyttöisyys tarjoaa monenlaisia toimintamahdollisuuksia koulu- ja iltakäytön järjestämiseksi. Nämä tilaominaisuudet tuovat tilatehokkuutta rakennukselle ja mielekkään mahdollisuuden järjestää myös kansalaistoimintaa kunnan uudessa ”olohuoneessa” koulutuntien lisäksi. Uudisrakennus suunniteltiin rakenteilla olleen yläkoulun ja olemassa olevan, saneerattavaksi ajatellun entisen 29 kirjastorakennuksen väliin. Saneerattavassa rakennuksessa oli koululuokkia sekä alakoulun teknisen työn tilat, joiden yhteyteen oli tulossa yläkoulun vastaavat tilat. Uusi uudisrakennus suunniteltiin siis saneerattavaksi ajatellun rakennusosan toiminnan mukaan. Kun uudisrakennusosa saatiin vesikattovaiheeseen, löydettiin saneerattavaksi aiotusta rakennuksesta rakenteiden aukaisujen yhteydessä sädesientä. Tilanne oli äärimmäisen hankala, ja lopulta päädyttiin vanhan rakennuksen purkamiseen. Uusi uudisrakennus suunniteltiin tiukalla aikataululla vanhan puretun rakennuksen toiminnallisista lähtökohdista. Onnistuimme kuitenkin tehostamaan ja järkeistämään tiloja määrällisesti ja toiminnallisesti ja kokonaisuudesta on tulossa parempi kuin vanhaan saneerattaessa olisi tullut. Täytyy myöntää, että purettavan rakennuksen tilalle suunniteltavan uudisrakennuksen suunnitteluprosessi oli kaikille suunnittelijoille haastava aikataulunsa ja kesäaikaan ajoittumisensa vuoksi. Uudelleen suunniteltavan rakennuksen piti liittyä ”saumattomasti” rakenteilla olevaan uudisrakennukseen. Rakentaminen eteni 30 koko suunnittelun ajan ja uuden suunnitelman sovittaminen vanhaan suunnitelmaan oli jokapäiväistä toimintaa. Pahoilta ristiriidoilta ja rakennetun osan purkamisilta vältyttiin parin aukon kokoon ja paikkaan liittyvin ”sovituksin”. Tällaisen rakennuskokonaisuuden ja sen yllättävienkin muutostarpeiden rakennuslupatekniset paineet olisivat useissa muissa kunnissa saattaneet olla suoranainen este niiden eteenpäinviemiselle, mutta Hollolan rakennusvalvonnassa asiat ovat sujuneet esimerkillisen hyvässä yhteisymmärryksessä. Tarpeet ja niiden yllättävätkin, olosuhteista johtuneet muutokset on voitu hoitaa mallikkaasti eteenpäin työmaan ja loppukäyttäjän tavoitteiden oleellisesti muuttumatta. Aikataulu on pidentynyt vain vähän, mutta siihen on käyttäjiltä saatu hyväksyntä, koska hanke voidaan toteuttaa terveellisyyttä ja parantuvaa toiminnallisuutta edistäen. Rakennusvalvonnan tarkennuksena seuraavaa. Asemapiirroksesta selviää suuren kouluhankkeen kokonaisuus. Hankkeen 2.vaihe, jota artikkeli ja valokuvat käsittelee on asemapiirroksessa oleva tummempi rasterointi ”Salpakankaan koulu”. Salpakankaan 1200 oppilaan koulun rakennushanke (noin 28.5 milj. €) toteutuu kaikkiaan kolmessa vaiheessa. Uudisosien tieltä on purettu pois vanhat koulurakennukset. Vaihe 1: laitoskeittiö, ruokasali, hallintotilat, opettajien huone, musiikkiluokka, sosiaaliset tilat ja väestönsuoja. Vaihe 1.2: Yläkoulun luokkatilat, ruokasalin laajennus, liikuntasali. Vaiheiden pinta-ala yhteensä noin 9 340 m². Vaihe 2: päiväkodin ja alakoulun tilat, yläkoulun erikoisluokat, pintaala noin 6 730 m². Koko hanke yhteensä noin 16 100 m². Hankkeen aikataulutus on seuraava. Vaihe 1: marraskuu 2010-marraskuu 2011 (rakennettiin myös vaiheen 1.2 maanrakennustyöt). Vaihe 1.2: lokakuu 2011-joulukuu 2012 ja vaihe 2: toukokuu 2013-syyskuu 2014. Parhaat kiitokset kaikille osapuolille pääsuunnittelija Seppo Markku arkkitehti SAFA projektiarkkitehti Anneli Hellsten arkkitehti SAFA Stressiloma Kotaportissa Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry luovuttaa vuosittain Kotaportin lomaosakkeen veloituksetta piirien käyttöön viikon ajaksi (kaksi piiriä / vuosi). Piirien käyttöön luovuttavien lomaviikkojen ajankohdat päättää KRI:n työvaliokunta, vuorojen vuokrausjärjestys on määrätty arpomalla. Piirien sisäinen vuokrausjärjestys määräytyy siten, että se yhdistys jolla on suurempi jäsen määrä, saa majan käyttöönsä ensimmäisen kerran ja sen jälkeen vuorotteluperiaatteella mikäli piirissä ei toisin päätetä. Liitto maksaa jäsenilleen (ei perheenjäsen) matkat majoituskohteeseen halvinta kulku neuvoa käyttäen (esim. linja-auto, juna). Matkakorvaus myönnetään enintään kahdeksalle lomakohteeseen majoittuneelle KRI:n jäsenelle. Matkakulujen veloitus tapahtuu siten, että yhdistyksen piiri esittää laskun osallistujaluetteloineen KRI:n rahastonhoitajalle Piirien yhdistykset valitsevat lomalaiset hakemusten perusteella, ottaen huomioon hakijan sosiaalisen tilanteen ja toiminnan ammattiyhdistysliikkeessä. Osakkeessa on yhteensä 8 vuodepaikkaa (sis. vuodevaatteet, ei liinavaatteita). Petri Pucilowski Majaisäntä Piirien / yhdistyksien stressilomavuorojärjestys Kotaportissa PIIRI VIII PIIRI VII PIIRI III PIIRI V PIIRI VI PIIRI I PIIRI IV PIIRI II PIIRI VIII PIIRI VII ROVANIEMI MIKKELI PORI KOTKA JYVÄSKYLÄ HELSINKI TAMPERE ESPOO OULU KUOPIO vk. 20 vk. 21 vk. 20 vk. 21 vk. 20 vk. 21 vk. 20 vk. 21 vk. 20 vk. 21 2010 2010 2011 2011 2012 2012 2013 2013 2014 2014 31 VALON KAUPUNKI JYVÄSKYLÄ, KUVAAJA JANI SALONEN KUOKKAlAN SIlTA JYvÄSKYlÄSSÄ SAI kuokkalan silta on jyväskylän tunnetuimpia maamerkkejä – ehkä jopa kaikkein tunnetuin. vuonna 1989 valmistunut silta on nyt saanut uuden led-tekniikalla toteutetun valaistuksen. Tämän ansiosta valaistuksen energiankulutus on pudonnut neljäsosaan entisestä. samalla valon laatu on parantunut. nyt se on valkoista, puhdasta ja lämminsävyistä entisen keltaisen sijasta. S iltavalaistuksen uusiminen liittyy Valon kaupunki -hankkeeseen, jota Jyväskylän kaupunki on jo kymmenkunta vuotta vienyt vahvasti eteenpäin. Hankkeen koordinaattori Annukka Larsen on tavattoman tyytyväinen syyskuun lopussa päättyneen siltavalaistusremontin kulkuun ja lopputulokseen. ”Minusta tämä lähentelee täydellistä projektia. Tavoitteena oli uudistaa 32 valaistus niin, että energiaa säästyy, mutta sillan ilme ei muutu – katsoipa sitä sitten päivällä tai yöllä. Molemmissa tavoitteissa onnistuttiin tosi hyvin”, hän toteaa. ”Kuokkalan sillan valaisinremontin takaisinmaksuaika on kaikki tekijät huomioiden kiitettävän nopea eli noin 11 vuotta”, laskee Annukka Larsen. säHköä sääsTyy reilusTi kaksisaTaa pallovalaisinTa Aikaisemmin Kuokkalan sillan valaistuksen kokonaisteho oli 23 400 wattia, nyt se on vain 6 000 wattia. Pudotus on 75 prosenttia. Sähköä säästyy vuosittain noin 63 000 kilowattituntia, joka vastaa kolmen sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Rahallista säästöä kertyy vielä lisää siitä, että led-valaisimien huoltotarve ja siten ylläpitokustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin entisten suurpainenatriumlamppujen. Ledvalaisimien arvioidaan kestävän kolmekymmentä vuotta. Valaistuksen uusiminen maksoi kaikkiaan noin 130 000 euroa. Valtion avustusta Jyväskylän kaupunki sai 25 prosenttia. Näin sen rahoitusosuudeksi jäi lopulta 97 500 euroa. Sillan led-valaisimet ovat oululaisen Valopaa Oy:n valmistamia. Valopaan tuotepäällikkö Ilkka Kaltiola kertoo, että projektin aikana sillan viiteenkymmeneen valaisinpylvääseen vaihdettiin kaikkiaan kaksisataa uutta pallovalaisinta – neljä jokaiseen pylvääseen. ”Valaisinten ulkonäkö pysyi aivan ennallaan, kuten oli tarkoituskin”, hän huomauttaa. Projektissa oli mukana paljon osapuolia. Valaistuksen suunnitteli LITEdesignsin Ari Tiilikainen, valaisinten pallonmuotoiset kuoret ovat Elkametin valmistamat, kiinnitysmekanismista vastaa Ketonen Oy ja asennustyöt teki Sähkö Via Oy. Ilkka Kaltiola kiittelee kaikkia hyvästä yhteistyöstä. Energiatehokas älykäs valaistus • • • Langaton valaisinten ja antureiden hallinta, vapaa ryhmittely, kymmeniä ryhmiä myös yksittäisen valaisimen ohjaus Ohjaus mm. anturi, kello, kalenteri ja aurinko tiedoilla Päivä- ja viikkoprofiilit, etähallintamahdollisuus internetin avulla Esimerkkejä Valopaa- kohteista Led-valaisimet mm. katujen, teiden ja siltojen valaisuun Kuva: Jätkänkynttiläsilta, Rovaniemi Valkoista valoa mm. liikunta- ja urheilupaikoille. ”Tämä oli tavattoman nopea ja sujuva hanke – alkuvuodesta 2013 aloitettiin suunnittelu ja loppukesällä valaisimet jo asennettiin paikoilleen”, hän sanoo. led-valaisTuksella paljon eTuja Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri Kari Ström kertoo, että projektin aikana tutkittiin sillan valaistuksen uudistamiseksi useita vaihtoehtoja kuten muun muassa monimetallilamppuja. Valinta osui kuitenkin led-valoihin monestakin syystä. ”Ledien hinnat ovat tulleet huomattavasti alaspäin ja niiden tekniikka on kehittynyt kovaa vauhtia. Ledit myös toteuttavat energiansäästötavoitteemme mainiosti ja niiden tuottama valon määrä on hyvä”, hän luettelee. Lisäksi Jyväskylässä on jo aiemmin saatu hyviä kokemuksia led-valaisimista, sillä niitä on käytetty Valon kaupunki -hankkeen eri kohteissa. Myös esimerkiksi kaupungin alikulut on valaistu Valopaan led-siltavalaisimilla. ledien hinnat ovat tulleet huomatta vasti alas päin ja niiden tekniikka on kehitty nyt kovaa vauhtia. Kuva: Liminganlahden yhtenäiskoulun monitoimiareena, Liminka Kuva: Raatin stadionin muuri, Oulu Luotettavat led-valaisimet mm. kiinteistöjen korostusvalaistuksiin. Konekuja 2 90620 Oulu Malmin kauppatie 40 00730 Helsinki p.010 470 8890 www.valopaa.com 33 KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY KRI:n jäsenille... RUKA-maja KUUSAMO Vuonna2008valmistunutKRI:nparitalo-osakeRUKA-majasijaitseeSuomen suosituimmanhiihtokeskuksenRUKAnkupeessaKuusamossa. OsoitteessaPyydystie4Bon68m2alakerta,jossa2mh,tupajaavokeittiö, saunaosastoja2wc:tä.24m2parvellaonlisäksimatalampaatilaamajoittujillesisältäenovellisenmakuusopen.Majassaonkaikkiaan8vuodepaikkaa. SIJAINTI JA YHTEYDET Kuusamoon ja Rukalle on hyvät kulkuyhteydet, lentäen pääkaupunkiseudulta,junayhteydetOuluun,KajaaniintaiRovaniemelle,joistabussiyhteydetperille.OmallaautollamatkaakertyyHelsingistänoin825km,Oulusta RUKAN TALVI 19 hissiä, 29 rinnettä, 245kmjavaikkapaPorista735km. korkeusero 201m, pisin rinne 1300m. Latuverkko riittää meistä useimmille ja välineitä voit vuokrata paikanpäältä. Hiihtoladuille pääsee melkein majanvierestä. RUKAN KESÄ On kiehtova kokonaisuus luontoa, tapahtumia, esiintyjiä ja monipuolista tekemistä: Kalastusta, vaellusta, melontaa ja koskenlaskua, golfia, maastopyöräilyäjaerilaisiasafareita. Ruka-majaankuuluumyös kalastusoikeudetyhteisiin vesialueisiin mm. läheiselläVuosselijärvellä. Rukankylästälöydätviihtyisätravintolatjamonipuoliset välinevuokraamotympärivuoden.. R U Sä Jä L M K R R A K K Ta Ta D R 8 1 2 Su So T , n o e n s a , - s n - - RUKA-majan varustetaso Ulkovarastot 2 kpl, Sähkölämmitys, HUONEISTOON Jääkaappi/pakastin, EI SAA TUODA Liesitaso ja erillisuuni, ELÄIMIÄ Mikroaaltouuni, Kahvin- ja vedenkeitin, TUPAKOINTI KIELLETTY Ruoanvalmistusvälineet, Ruokailuvälineet 12 hengelle, VAIHTOPÄIVÄ Astian- ja pyykinpesukoneet, LAUANTAI Kuivauskaappi, KELLO 12:00 Keskuspölyimuri, Takka, kaasugrilli, TauluTV 32” digivirittimellä 2kpl DVD-soitin, 2kpl, Radio/CD-soitin, 8 kpl runkosänky, täkit ja tyynyt, 1 vauvan matkasänky, 2 kpl aikuisten polkupyöriä, Suksenhoitoteline voitelurautoineen, Soutuvene varusteineen... Täydellinen luettelo kohteessa RUKA-majan vuokraus ja varaukset Varaukset tulee tehdä majaisännälle viikoista 1-26 edeltävän syyskuun loppuun mennessä ja viikoista 27-52(53) edeltävän huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja ratkaistaan arvonnalla. Avainpalvelusta on vuokrattavissa myös liinavaatteita ja tilattavissa vaikkapa siivouspalveluita. Majan käyttöoikeuteen kuuluu myös yksi kausikortti rinteisiin. Viikkovuokrat, vain jäsenille. Vk: 1, 8..16, 36..37, 52(53) = 430€ Vk: 5..7, 17..18, 33..35, 38..39 = 270€ Vk: 2..4, 19..32, 40..51 = 180€ Viikonloppu- ja vuorokausivuokraukset mikäli maja vapaana, minimi 120€. Majaa vuokrataan vain KRI:n jäsenille henkilökohtaiseen perhekäyttöön. Edelleenvuokraus on kielletty. Lisätietoja/varaukset: KRI ry, majaisäntä Petri Pucilowski, p. 040-546 1002 (jätä yhteydenottopyyntö vastaajaan eli puhelinnumero, josta sinut tavoittaa iltaisin) KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY MONIPUOLISIN KRI ry:n jäsenille: K O TA P O R T T I V U O K AT T I Liiton lomaosake KOTAPORTTI sijaitsee KAINUUSSA, Sotkamon kunnassa, Vuokatin lomakeskuksessa, osoitteessa: Talvikkaantie 8 B 3 88610 VUOKATTI 64,5 m2:n paritalo-osakkeessa on tupakeittiö, 3 makuuhuonetta, sauna- ja pesutilat. SIJAINTI JA KULKUYHTEYDET Vuokatti sijaitsee keskellä Suomea - lyhyiden välimatkojen ja nopeiden kulkuyhteyksien päässä suurista kaupungeista. Vuokattiin voi tulla omalla autolla, junalla tai linja-autolla. Lähin lentokenttä on Kajaanissa ( 35km ) josta linja-autoyhteys Vuokattiin. Lähimmät rautatieasemat ovat Kontiomäellä, jonne myös autojunat kulkevat, ja Kajaanissa. HARRASTUKSET JA PALVELUT Vuokattiin on rakentunut luonnon ja lomalaisten ehdoilla lomamaailma, jossa riittää tekemistä kaikkina vuodenaikoina. KOTA PO RT TI 36 ------ ------ -----> Laskettelurinteitä on 13 ja maastohiihtolatujakin 100 km, joista valaistuja 10 km. Kesällä voi myös hiihdellä hiihtotunnelissa tai lumilautailla läheisessä, maailman ensimmäisessä lumilautatunnelissa. Kylpylähotelli Katinkullasta löytyy tasokkaan viihdekylpylän lisäksi tennisja keilailumahdollisuus ym. Golfaajille on Vuokatissa täysimittainen 18 reikäinen rata. Internet: www.vuokatti.fi s. 1.kerros 2.kerros/parvi LOMAOSAKKEEN VARUSTETASO Sähkölämmitys, osin lattialämpö, takka, radio (2kpl), video (2kpl), TV (2kpl), liesi, mikroaaltouuni, jääkaappi pakastimella, astianpesukone, ruuanvalmistus- ja ruokailuvälineet, pyykinpesukone ja -kuivauskaappi, keskuspölynimuri, sängyt vuodevaatteineen (ei liinavaatteita), lastensänky 0-4v, syöttötuoli, 2 kpl aikuisten polkupyöriä ym. Kotaportissa on vuoteet 6 henkilölle ja lisävuoteet 2 aikuiselle tai 4 lapselle. HYVÄÄ Alle viikon vuokraukset sisältävät yhden kylpyLOMAA ! läkäynnin ( 2,5e /jäsen) ja viikon vuokraukseen sisältyy 4 kylpyläkäyntiä ( 2,5 e/jäsen/kerta) Huoneistoon ei saa tuoda eläimiä ! Huom! Vaihtopäivä sunnuntai kello 16:00 VARAUKSET Varaukset majaisännälle viikoista 1-26 syyskuun loppuun mennessä ja viikoista 27-53 huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja ratkaistaan arvonnalla, jossa otetaan huomioon hakijoiden kolmen vuoden vuokraukset varatussa kohteessa. Hakijat pisteytetään edellisten vuokrauksien mukaisesti seuraavasti: Edellinen vuokraus kohteessa -A-viikolla 3pistettä -B-viikolla 2pistettä -C ja D-viikolla 1piste Varaaja, jolla on vähiten HINNAT pisteitä, saa haluamansa 390e 1, 7...15, 51...53 lomaviikon kohteessa. - Viikko A 250e 2...6, 25...32, 46...50 - Viikko B 160e 16...17, 22...24, 33...35, 40...45 - Viikko C - Viikko D 120e 18...21, 36...39 Viikonloput ja vuorokausivuokraukset majan ollessa vapaana, minimiveloitus 120e. Lisätietoja / varaukset KRI ry majaisäntä Majan käyttöoikeuteen sisältyy myös Petri Pucilowski: yksi kausikortti rinteisiin talvikaudella. Vastaaja numerossa 040-546 1002 Jätä yhteydenottopyyntö ( puhelin arki-iltaisin ) vastaajaan 37 KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY KRI ry:n jäsenille: KUERLOMA YLLÄS Liiton lomaosake KUERLOMA sijaitsee Kolarin kunnan Äkäslompolon kylässä Ylläksellä osoitteessa Kievarintie 3 A 2 50 m2:n rivitalo-osakkeessa on mm. tupakeittiö, makuuhuone, kookas parvi sauna ja pesuhuone. YHTEYDET YLLÄKSELLE Suomen eteläisin suurtunturi Ylläs sijaitsee Länsi-Lapissa noin 150 km napapiiriltä. Ylläkselle on hyvät yhteydet mm. junalla Kolarin rautatieasemalle, josta n. 40 km bussikuljetus, tai lentäen Helsingistä Kittilään, lentoasemalta n. 55 km bussikuljetus. Vuoro- tai tilausbussilla, omalla autolla ym. HARRASTUKSET JA PALVELUT YLLÄKSELLÄ Talvella rinteeseen: 37 rinnettä, 20 hissiä, pisin rinne 3000 m, korkeusero 463 m 25 helppoa, 8 keskivaikeaa, ja 4 vaativaa rinnettä.MaailmanCup-rinne, Suomen ainoa Super G-rinne. Off-pisterinteet, kumpareikko ja Boarder cross-rata Pipet ja Streetit molemmin puolin tunturia Super Pipe, Super Street lumikausi lokakuusta (yleensä) toukokuuhun ...tai ladulle latuverkosto 320 km, josta valaistua 38 km. Ensimmäiset ladut avataan heti lumien ja pakkasten tultua, yleensä lokakuussa. Hiihtolatujen korkeus merenpinnasta 191-540 m, lämpöladut tunturin ns. puurajassa, kaikki ladut sopivat myös luisteluhiihtoon. 3 latukahvilaa latureittien varrella. Kesällä kalastamaan, marja- tai ruskaretkille,tai vaellusreiteille jalan, kanootilla..... Kaupat, ravintolat ja matkailupalvelut Äkäslompolon keskustassa, vain noin 1,5 km majalta. m co . s a Inte t: e n r w ll y . ww Lattialämmitys sähköllä, takka, TV, radio, video, liesi, mikroaaltouuni, jääkaappi pakastimella, astianpesukone, ruuanvalmistus- ja ruokailuvälineet, pyykinpesukone ja -kuivauskaappi, 3kpl runkosänkyjä vuodevaatteineen (ei liinavaatteita), 2 kpl aikuisten polkupyöriä ym. Kuerlomassa on vuoteet 3 henkilölle (alakerrassa 2 ja parvella 1) ja lisävuoteet parvella 3 henkilölle. Vaihtopäivä lauantai kello 12:00 Huoneistoon ei saa tuoda eläimiä ! HYVÄÄ LOMAA !!! i - . 1. kerros lisäksi tilava parvi LOMAOSAKKEEN VARUSTETASO VARAUKSET Varaukset majaisännälle viikoista 1-26 syyskuun loppuun mennessä ja viikoista 27-53 huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja ratkaistaan arvonnalla, jossa otetaan huomioon hakijoiden kolmen vuoden vuokraukset varatussa kohteessa. Hakijat pisteytetään edellisten vuokrauksien mukaisesti seuraavasti: Edellinen vuokraus kohteessa: -A-viikolla 3pistettä -B-viikolla 2pistettä -C-viikolla 1piste Varaaja, jolla on vähiten pisteitä, saa haluamansa lomaviikon kohteessa. HINNAT 310e 8...16, 36...38, 52...53 Viikko A: Viikko B: 210e 1, 5...7, 17...18, 33...35, 39 Viikko C: 110e 2...4, 19...32 ja 40...51 A LOM Viikonloppu: 90e R E U Viikonloppu ja vuorokausivuokraukset, K mikäli maja on vapaana, minimi 90e. Majan käyttöoikeuteen sisältyy myös yksi kausikortti rinteisiin talvikaudella. Lisätietoja / varaukset KRI ry majaisäntä Petri Pucilowski: Vastaaja numerossa 040-546 1002 Jätä yhteydenottopyyntö ( puhelin arki-iltaisin ) vastaajaan Rudukselta maisemarakennustuotteet kaikkeen rakentamiseen Ruduksella on entistäkin monipuolisempi valikoima kivi- ja betonituotteita viihtyisän ympäristön rakentamiseen. Rudus Formento-maisematuotteiden valikoimasta löydät kauniit ja kestävät pihakivet, pihalaatat, reunakivet ja porras- sekä muurikivet kaikkiin ympäristöihin. Toimitamme asiakkaillemme myös ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaa Vihreää betonia. Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.rudus.fi www.rudus.fi 40 YHTEISTYÖKuMPPANEITAMME AASTA ÖÖHÖN KOMPAKTI LUOTETTAVA TEHOKAS Rovaniemi LVI-Dahl Oy Kemi Oulu Palvelemme 28 toimipisteessä. Kokkola Iisalmi Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere Tampere-Kalkku Rauma Hämeenlinna Loimaa Turku Salo Espoo Kuopio Joensuu Varkaus Mikkeli Lappeenranta Lahti Riihimäki Kouvola Vantaa Pääkonttori Helsinki-Pitäjänmäki Helsinki-Kyläsaari www.lvi-dahl.fi rak-mat-85x128_2011.pdf 1 12/2/2011 9:40:57 AM TEHOKKUUTTA TYÖHÖN KOMPAKTEILLA HYDRAULILAITTEILLA SÄHKÖ KORKEAPAINEVESI Hydrauligeneraattorit Säätyvät generaattorijärjestelmät Hitsausgeneraattorit Magneettigeneraattorit Hydraulimagneetit HYDRAULIIKAN TIETO-TAITO Asennusventiilit ja -palvelu Voimanotot ja tehoyksiköt Hydraulivinssit ja erikoiskoneet Hydraulitäryt ja tärypumput Hydraulipainepesurit Korkeapainevesipumput Porausnestepumput Kadunpesulaitteet Palonsammutus Putkenpesulaitteet Pölynsidonta Uppopumput PAINEILMA Hydraulikompressorit DYNASET Oy | www.dynaset.com | info@dynaset.com| Puh. 03 3488 200 EN-Apuvälineet • 019 469 312 C M Y CM MY CY CMY K RAKENNUSMATERIAALIT • Aluskatteet • Tuulenohjainlevy • Tuulensuojakankaat • Sokkelilevyt, sokkelikaistat • Hengittävät Permo • Telinepeitteet, kevytpeitteet -aluskatteet • eFORT-höyrynsulku • Rakennuspaperit • Ilmansulkupaperit • Suojakartongit ja -paperit, aaltopahvit • Suodatinkankaat määräysten mukaiset TRIDENT-ELEMENTTIRAMPIT nopeasti & edullisesti • Teipit, tiivistenauhat, läpivientitiiviste • Höyrynsulkumuovi, höyrynsulkuteippi ELTETE Oy PL 94, 07901 Loviisa | Puh. (019) 510 31 | Fax (019) 510 3200 info@eltete.com | www.eltete.com w w w. e n - a pv. c o m 41 E•F•G•H•I•J Fin-Seula Oy on infrarakentamisen kokonaisvaltainen toimittaja. Suoritamme maa-ainesten kierrätystä, käsittelyä ja jalostusta. Lisäksi vahvoja toimialojamme ovat tie-, katu- ja kunnallistekniikan rakentaminen. Suoritamme betoni- ja pohjarakentamista sekä erikoispohjarakentamista. Fin-Seula Oy:n liikevaihto vuonna 2013 on noin 38 M€ ja henkilöstön määrä noin 80 henkilöä. Toimialueeseemme kuuluu koko Suomi. Konttorimme sijaitsevat tällä hetkellä Tuusulassa ja Seinäjoella. Vuoden 2013 aikana avaamme myös Itä-Suomen konttorimme palvelemaan Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Savon markkinaa. Haarakaari 42 04360 TUUSULA Tuottajantie 28 60100 SEINÄJOKI puh 010 8366 201 tuloksellista kokonaisuuksien hallintaa Finnmap Consulting Oy:n ympärille on rakentunut rakennetun ympäristön innovatiivinen ja arvostettu asiantuntijakonserni, FMC Group. Palvelemme asiakkaitamme niin uudis- kuin korjausrakentamisessa ja suunnittelemme mm. kauppakeskuksia, toimisto-, liike- ja julkisia rakennuksia, teollisuus- ja energialaitoksia sekä infrakohteita. Palveluksessamme on yli 1100 asiantuntijaa Suomessa ja ulkomailla. Ydintoimialamme ovat: > rakennetekniikka > talotekniikka > teollisuus- ja energiatekniikka > ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka > asiantuntijapalvelut Finnmap Consulting Oy, PL 88, Ratamestarinkatu 7a 00521 Helsinki, puh. 0207 393 300, www.finnmapcons.fi 42 - Urheilurakentaminen - Vesistörakentaminen - Maanrakentaminen - Mertsalaiturit www.jaamestarit.fi K Kankarilta uudet keittiöt, saneeraukset, kylpyhuoneet. Ota yhteys, suunnitellaan sinulle toimiva kokonaisuus! KANKARI ® Keittiöt&Kylpyhuoneet Kankarin Kaluste Oy Kankarintie 641 | 39820 Kihniö | puh. 010 835 2501 | fax 010 835 2516 | www.kankari.fi Subsurface Stormwater ManagementTM KANKARI ® Keittiöt&Kylpyhuoneet Kankarin Kaluste Oy Kankarintie 641 | 39820 Kihniö | puh. 010 835 2501 | fax 010 835 2516 | www.kankari.fi Kaitos Oy, Karapellontie 8, 02610 Espoo. Puhelin 09-350 7060, www.kaitos.fi StormTech-ISOcmyk.indd 1 25.10.2013 14.10 BETONIELEMENTIT SILTAELEMENTIT MELUAIDAT CE-merkintäoikeus myös siltaelementeille. • • • • Tienrakennustyöt Vesirakennustyöt Pohjarakentaminen Yhdyskuntatekniikka • Maansiirtotyöt • Likaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen • Viemäreiden videokuvaus ja puhdistus Kuhmon Betoni Oy Puh. 0400 166 983 eero.pollanen@betoni.inet.fi www.kuhmonbetoni.fi 43 K•L•M Kaivantotuentaelementit Suuntaporaukset Alitusporaukset w w w. k t - t u e n t a . f i Koneurakointi M. Niiranen Oy Maanrakennustyöt ammattitaidolla ja luotettavasti, Kuopion alueella. Ota yhteyttä ja kysy tarjousta! www.mniiranen.fi Marko 040-831 5666 Martti 0400-275 753 Miika 040-831 4200 Lännen Alituspalvelu Oy Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET • • • • Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: lannenalitus@lannenalitus.com Rakennus T. Lehtonen Oy 39960 Sarvela maan tutustu a lo u t e Gsm 0400 225 372 Terv e lmiimm menete rak.tlehtonen@gmail.com u s es YT09-m me B6 em osastoll KAIKKI RAKENNUSALAN TYÖT 44 kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m M•N 25 v. KOKEMUKSELLA MACHINETOOL TURVALLISTA LAATUA www.machinetool.fi Gsm 0500 660 177 netikka.net/raivausliikenikko www.mp-kierreporras.fi Puhelin: 0400 333 110 www.nakuoy.fi e-mail: napapiirin.kuljetus@nakuoy.fi 45 TILOIHIN, JOISSA ON „SE JOKIN”. SINUN LATTIASI. KERRO SIITÄ MEILLE. Maanrakennus-, louhinta- ja kunnallistekniset työt www.nora.com/fi N•O•P SINUN TOIMITILOISSASI SINÄ OLET ITSE PARAS ASIANTUNTIJA. MEIDÄN TEHTÄVÄMME ON KUUNNELLA SINUA. VAIHE VAIHEELTA YHDESSÄ EDETEN ME VOIMME NORASSA AUTTAA SINUA TOTEUTTAMAAN TOIVEIDESI TILARATKAISUN. Puh. tsto (09) 3478 110 Fax (09) 3478 1150 Paananen 0400 468 350 timo.paananen@nhp.fi Yrityksellämme on Rakentamisen Laatu RALA ry:n hyväksyntä. Basis_Motiv_Satura5126_Kachel_A4hoch_FIN.indd 1 Oulun Metsokankaan päiväkoti- ja koulurakennus Parmaco-tilat käyttäjilleen suunniteltu • Vaativat pohjarakennusja perustustyöt • Kunnallistekniikka • Tienrakennus Parmaco vuokraa suunnittelemiaan ja valmistamiaan asiakkaiden tarpeiden mukaisia kouluja, päiväkoteja, toimistoja ja hoivatiloja. Parmaco tarjoaa viisaan ja turvallisen vuokraratkaisun ilman kiinteistön ylläpitoon ja omistukseen liittyviä riskejä ja huolia. Maanrakennusliike Juvan teollisuuskatu 17, 02920 Espoo Puh. (09) 849 4070, fax (09) 852 1890 www.parmaco.fi 46 www.empekkinen.fi 24.10.13 12:36 P•R Rakennamme uutta, korjaamme vanhaa Peab Oy Sentnerikuja 5 00440 HELSINKI puh 0207 606 200 peab.fi TAITTO putkiläpivientitiivisteet_Taitto 1 6.11.2012 14.21 Sivu 1 Putkiläpivientitiivisteet Kuljetus ja maanrakennus P. Salonen Oy Kaivutyöt, perustukset, maansiirto, kiinteistön salaojitukset, maa-ainesmyynti (sora, multa), vaihtolavakuljetukset, nostopalvelut. KIINTEISTÖJEN PERUSTUSLÄPIVIENNIT n Kaukolämpöputket n Maalämpöputket n Vesi- ja jätevesiputket TEKNISET OMINAISUUDET n Vesitiivis (4 bar katastrofipaine) n Kaasutiivis, mm. radon-kaasu n Palokatko (EI60/EI120) EDUT n Helppo suunnitella n Helppo asentaa n Säästää aikaa ja kustannuksia Pekka Salonen 0400 481 249 Pasi Salonen 0400 850 670 www.psalonen.fi Roxtec Finland Oy Phone +358 9565 5090 info@fi.roxtec.com www.roxtec.com We Seal Your World TM 47 R•S www.mrp.fi www.rrs.fi Holvisillat • Monilevyrakenteet • Teräsrummut • Muovirummut • Pyöreät putkisillat • Geotuotteet • Hulevesisäiliöt Holvisilta KASI Box www.rumtec.fi Selluvilla lämmöneristeet Selluvillan suosion takaavat z erinomainen lämmöneriste kaikkeen rakentamiseen z varma ratkaisu myös poikkeaviin ja ahtaisiin tiloihin z kestää erinomaisesti kosteutta menettämättä silti eristyskykyään z turvallinen M1 -luokan lämmöneriste z asennuksen suorittaa valtuutettu asentaja Voit suorittaa eristeasennukset myös itse kätevästi pienpuhalluslaitteella Suomen Selluvilla - Eriste Oy Se aito ja alkuperäinen puukuitueriste www.selluvilla.net Puh. 019-560 6600 48 S SYNCONTA 700 L Maahan upotettava pumppaamo. Saatavana myös lämpöeristettynä tai lämpökaapelilla varustettuna. Soveltuu yhden kiinteistön tai kesämökin pumppaamoksi. SANIMAT 4002 Jätevesipumppaamo jätevesien pumppaukseen padotus korkeuden alapuolisilta alueilta. Sopiva esim. asuinkerrostaloihin ja toimistorakennuksiin. SUORITAMME SILLOISSA SEURAAVIA TÖITÄ • päätoimena kaikenlaisten laakereiden huolto • siltakeilojen teko ja korjaus • betonityöt • sadevesijärjestelmät • kaikki rautarakenteet • muut alan työt LISÄKSI SUORITAMME: kaidetyöt Kaikki työt teemme TUNTI- tai URAKKATYÖNÄ SANIMAT 1000 Jätevesipumppaamo yhden tai kahden perheen tiloihin. Tukkeutumattomalla Contra Block järjestelmällä varustettu. PL 29, 29251 NAKKILA Puh. (02) 537 4424 Pohjonen Markku 0400 533 247 Pohjonen Timo 0400 120 319 www.sihuma.fi Antti-matonpesualtaat SANISETT Käyttövalmis harmaa/ jätevesi-pumppaamo kiintoainettomien jätevesien pumppaukseen. NIROLIFT Täysin automaattinen ja asennusvalmis lattiakaivopumppaamo kosteisiin tiloihin. ja -mattomankelit Pu hda sta mu ka vuutta ma tonpe su un. - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia PIRANHAMAT 100 & 120 Pienikokoinen jäteveden pumppausyksikkö, johon voidaan liittää suoraan yksi WC, lavuaari ja suihkuallas. Kysy lisä tie toja ja p yydä ta rjous! The Heart of Your Process Sulzer Pumps Sulzer Pumps Wastewater Finland Oy Puh. 075 324 0300, Fax (09) 558 053 www.sulzer.com Koskentie 89, 25340 KANUNKI puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777 project@antti-teollisuus.fi www.antti-teollisuus.fi Pinotie 7 33470 YLÖJÄRVI Puh (03) 3484666 Fax (03) 3484644 www.sailionpaaty.com info@sailionpaaty.com 49 T•U•V www.maanrakennusvehanen.com 50 Linjatie 20, 04480 Haarajoki Gsm 040 541 2066 www.v-vsuominen.fi V•W•X•Y•Z•Å•Ä•Ö KAIKILLE TEILLE SUOMALAISIIN OLOIHIN – YMPÄRI VUODEN VALTRA-VALIKOIMASTA SOPIVA KIINTEISTÖKONE JOKAISEEN TYÖHÖN EDULLISET HANKINTA- JA KÄYTTÖKUSTANNUKSET - MAAN KATTAVIN HUOLTOPALVELU Kysy lisää! Lisätietoja saat omalta Valtra-myyjältäsi numerosta 020 45501 tai www.valtra.fi ETA -hyväksytyt ASSY® ruuvit turvalliseen rakentamiseen Kaikilla ASSY® ruuveilla on ETA-hyväksyntä. Würth Oy • Würthintie 1 • 11710 Riihimäki • puh 019 7701 • myynti@wurth.fi • www.wurth.fi
© Copyright 2024