No 2 ~ 2011
No 2 ~ 2011 VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 4 8 10 Esimiespassi tukee johtamista Osasairauspäiväraha auttaa työhönpaluuta Kaupunginorkesterin vilkas kevät sisältö / innehåll 3 Pääkirjoitus Ledare 4 Esimiespassi tukee johtamista 6 Osasairauspäiväraha tukee työhönpaluuta 8 Pelastuslaitos 9 Liukkaat kelit 10 Vaasan kaupunginorkesterilla on luvassa vilkas kevät VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 12 Lyseon tyky-toiminta 13 Talot tutuksi 14 Kaupunginkirjastolla on aktiivinen kehittämisryhmä No 2 ~ 2011 Merituuli | Havsvinden Taitto ja ulkoasu: Timo Kankaanpää Vaasan kaupungin henkilöstölehti Painopaikka | Tryckeri: Litoset Vasa stads personaltidning Painos | Upplaga: 4 100kpl/st. 31. vuosikerta / årgången ISSN 1236 - 4282 Osoite | adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA Seuraava lehti ilmestyy 20.5.2011 Följande tidning utkommer: 20.5.2011 Puh. | tel. (06) 325 1110, merituuli@vaasa.fi Päätoimittaja | Chefredaktör: Leena Kaunisto Toimitussihteeri | Redaktionssekreterare: Timo Kankaanpää, puh. / tel. 040 5709 738 Viimeinen aineistonjättöpäivä 3.5.2011 Sista inlämningsdagen för materialet är: 3.5.2011 15 Vuoden 2011 palkkaratkaisu 16 Uusi työntekijä 17 Kiitokset 18 Kevään koulutukset 19 Kevään koulutukset Kannen kuva: Vaasan kaupunginorkesteri Toimitusneuvosto | Redaktionsråd: Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Hautaluoma Maria, kasvatus- ja opetusvirasto Hudd Eva, tekninen toimi Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Lillback-Peltonen Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Oksanen Jenni, hallintopalvelut Saari Susanna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi PÄÄKIRJOITUS LEDARE Henkilöstöstrategia Personalstrategi Kevät etenee ja samaa tahtia valmistuu viime vuoden lopulla aloitettu kaupungin henkilöstöstrategian päivitystyö. Toimialojen ja henkilöstön edustajat ovat osallistuneet workshoppeihin kiitettävällä aktiivisuudella. Våren framskrider och i samma takt färdigställs också uppdateringsarbetet med stadens personalstrategi som inleddes i slutet av fjolåret. Representanter för de olika sektorerna och personalen har deltagit i workshopar med berömvärd aktivitet. Prosessin yhtenä tarkoituksena on ollut kytkeä henkilöstöstrategia palvelustrategiaan ja sitä kautta hallintokuntien toimintaan tiiviimmin. Prosessin tuloksena tulee olemaan entistä selkeämpi näkemys hallintokuntien tulevaisuuden suuntaviivoista ja niiden vaikutuksesta osaamistarpeisiin. Suurkiitokset kaikille osallistujille ja Silverialle kokousjärjestelyistä! Tavoitteenamme on saada henkilöstöstrategia valmiiksi ja käsittelyprosessiin ennen kesälomille lähtöä. Ett av projektets syften har varit att koppla personalstrategin till servicestrategin och därmed till förvaltningarnas verksamhet allt intimare. Resultatet av processen kommer att bli en klarare uppfattning om förvaltningarnas framtida riktlinjer och deras inverkan på kunskapsbehoven. Ett stort tack till alla deltagare och till Silveria för mötesarrangemangen! Vårt mål är att färdigställa personalstrategin och att få in den i behandlingsprocessen före semestrarna. Painopistealueiksi ovat nousseet osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin, johtamiseen, työhyvinvointiin ja palkitsemiseen liittyvät asiat. Esille on noussut myös muutoksen tematiikka - miten esimiehinä osaamme luotsata työyhteisöjä muutoshaasteiden keskellä, tuemmeko ja kannustammeko työntekijöitämme ja kollegoitamme itsensä kehittämiseen ja miten se näkyy päivittäisessä toiminnassamme? Kunnianhimoisena tavoitteenamme on saada toimenpideohjelma, jonka tulokset konkreettisesti ovat mitattavissa ja uloskirjattavissa vuosittain laadittavaan henkilöstöraporttiin. Tyngdpunkter som lyfts fram är ärenden som anknyter till kompetensutveckling, rekrytering, ledarskap, arbetshälsa och belöning. Också förändringstematiken har kommit upp – hur kan vi som förmän lotsa arbetsgemenskaperna genom förändringsutmaningarna, kan vi stöda och sporra våra arbetstagare och kolleger till självutveckling och hur syns detta i vår dagliga verksamhet? Vårt ambitiösa mål är att åstadkomma ett åtgärdsprogram, vars resultat konkret kan mätas och skrivas ut i den årliga personalrapporten. Leena Kaunisto vt. henkilöstöjohtaja tf. personaldirektör MERITUULI / HAVSVINDEN 3 Esimiespassi tukee johtamista ja kasvattaa itseluottamusta Huhtikuun 4.päivänä järjestettävässä kick-off-tilaisuudessa kerrotaan esimiehille suunnatusta esimiespassi-koulutuskokonaisuudesta. Vt. Henkilöstöjohtaja Leena Kauniston mukaan esimiehet joutuvat työssään toimimaan moninaisten odotusten ja vaatimusten ristitulessa. — Koulutuksella pyritään antamaan valmiuksia ja tukea toimia nopeasti muuttuvan pelikentän haasteissa, Kaunisto kertoo. Esimiespassikoulutusta varten perustettiin viime vuoden elokuussa työryhmä, joka on kokoontunut henkilöstöpalveluiden johdolla. — Esimiespassikoulutuksen painoalueita ovat muun muassa hallintoon ja talouteen liittyvät päätösmenettelyn ohjeistukset, palkka- ja palvelusuhteiden normisto, sekä työhyvinvointiin ja palkitsemiseen liittyvät asiat. Tärkein osio on kuitenkin esimiehen tukeminen työssään, Kaunisto luettelee. Vastuiden selkiyttämistä Koulutussuunnittelija Tea Laaksoharju-Elprenin mukaan tarve esimiespassikoulutukseen on kirvonnut eri lähteistä. Näihin kuuluu esimerkiksi johtamisen selkiyttäminen ja vastuiden täsmentäminen. — Esimiespassikoulutuksen avulla selkiytetään sääntöjä ja vähennetään tulkinnanvarai- 4 suuksia. Talouden ja hallinnon osaaminen ovat tärkeitä esimiespassin osa-alueita, joita käsitellään koulutuksen alkuvaiheessa Laaksoharju-Elpren luettelee. Uusille ja vanhoille Esimiespassityöryhmään kuuluva työturvallisuuspäällikkö Tapio Lehto korostaa että esimiespassikoulutus antaa eväitä niin uusille kuin vanhoillekin esimiehille. — Uusille esimiehille koulutus tuo itsevarmuutta ja näkemystä tuoreissa tehtävissä ja vanhemmat esimiehet saavat hyvää päivitystä tietoihinsa, Lehto näkee. Esimiespassikoulutuksen tavoite on että jokainen esimiestehtävässä toimiva henkilö tietää toimintaa ohjaavan lainsäädännön, ohjeistukset ja sopimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti. Koulutus antaa tietyn tason tiedolliset valmiudet esimiestyöhön. Esimiespassityöryhmä Leena Kaunisto, vt. henkilöstöjohtaja Lea Kamila, tekninen toimi, talousjohtaja Sari Mylläri, sos.terv.toimi, osastonhoitaja Ulla Rautio, taloustoimi, talouspalvelujohtaja Kati Vuorenmaa, kaupunginkirjasto, osastonjohtaja Tea Laaksoharju-Elpren, koulutussuunnittelija Mikael Gädda, hallintojohtaja Tapio Lehto, työturvallisuuspäällikkö Lillemor Gammelgård, varhaiskasvatuksen johtaja Maarit Broms, koulutussuunnittelija Arja Tuomaala, johtava ylihoitaja Jarmo Peltonen, vs. aluepalopäällikkö Taito Gromov, rehtori w teksti: Timo Kankaanpää Chefspasskursen syftar till att hjälpa och stöda förmännen Vid kick-off-mötet den 4 april får förmännen information om chefspasskursen som kommer att ordnas för dem. Enligt tf personaldirektör Leena Kaunisto befinner sig förmännen i sitt arbete mitt i korselden av olika förväntningar och krav. — Med utbildningen försöker vi ge färdigheter och stöd för snabbt agerande vid olika utmaningar på den föränderliga spelplanen, berättar Kaunisto. För chefspasskursen grundades i augusti i fjol en arbetsgrupp, som har samlats under ledning av personalservicen. — Tyngdpunktsområden inom chefspassutbildningen är bl.a. anvisningar för beslutsförfarandet i anslutning till förvaltning och ekonomi, normuppsättningen då det gäller löne- och anställningsärenden samt ärenden som har att göra med arbetshälsa och belöning. Det viktigaste är ändå att stöda förmannen i hans/hennes arbete, säger Kaunisto. Klarläggande av ansvar Enligt utbildningsplanerare Tea Laaksoharju-Elpren har chefspassutbildningen sitt ursprung i behoven på fältet. Bl.a. har man önskat att ledarskapet klarläggs och ansvaren preciseras. — Genom chefspasskursen förtydligas reglerna och reduceras tolkningsmöjligheterna. Kunska- per i ekonomi och förvaltning är viktiga delområden i chefspasset En arbetsgrupp och dessa behandlas i början av Leena Kaunisto, kursen, säger Laaksoharju-Elpren. t.f personaldirektör För nya och gamla Arbetarskyddschef Tapio Lehto, som hör till chefspassarbetsgruppen, betonar att kursen har något att ge både åt nya och gamla förmän. — Nya förmän får självsäkerhet och insikt i sina nya uppgifter och de gamla förmännen bygger på sina tidigare kunskaper, konstaterar Lehto. Målet för chefspassutbildningen är att alla som jobbar i förmansuppgifter ska känna till den lagstiftning som styr verksamheten, anvisningar och avtal och kunna agera i enlighet med dem. Utbildningen tillför kunskapsmässiga färdigheter på en viss nivå i förmansarbetet. Lea Kamila, ekonomidirektör Sari Mylläri, Avdelningsskötare Ulla Rautio, ekonomiservicechef Kati Vuorenmaa, avdelningschef Tea Laaksoharju-Elpren, Utbildningsplanerare Mikael Gädda, förvaltningsdirektör Tapio Lehto, arbetarskyddschef Lillemor Gammelgård, Direktör för småbarnsfostran Maarit Broms, Utbildningsplanerare Arja Tuomaala, Ledande överskötare Jarmo Peltonen, Kretsbrandchef Taito Gromov, rektor text: Timo Kankaanpää MERITUULI / HAVSVINDEN 5 Osasairauspäiväraha tukee työssä pysymistä Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työssä pysymistä ja paluuta työhön. Kokoaikaisessa työsuhteessa oleva sopii työnantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Tältä ajalta hän saa Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman yhdeksän päivän omavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan tai kuntotusrahan jälkeen. Jos osasairauspävärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, osasairausOsasairauspäiväraha on tarkoitettu pävärahassa on omavastuuaika. 16–67-vuotiaalle kokoaikatyötä te- Omavastuuajan työntekijän on kevälle työntekijälle tai yrittäjälle. oltava kokonaan pois työstä ja Työtä tehdään 40 - 60 % työajasta osa-aikainen työskentely voidaan 12-72 päivän ajan, kunnes oma työ aloittaa vasta tämän jälkeen. aloitetaan taas täysiaikaisesti. Työterveysylilääkäri Asko MartiOsasairauspäivärahalla kaisen mukaan osasairauspäiväosa-aikaiseen työhön palaavan raha sopii erityisesti tapauksiin, tulee olla sairausvakuutuslain jossa sairastuneen toipumisenmukaisesti työkyvytön, mutta työ- nuste on selvästi määriteltävissä. olot tuntevan lääkärin — Tapaturmien ja leikkausten arvion mukaan pystyvä osaan työ- jälkitilat ovat tyypillisiä esitehtävistään. merkkejä. Ja yleensä tapaukset, jossa työntekijän on hyvä ja mahdollista tehdä töitä hetken aikaa kevennetysti, Martikainen näkee. Mahdollisuus takaisinpaluuseen Martikaisen mukaan osasairauspäiväraha on sopimuspohjainen ja sen käyttö perustuu työntekijän ja työnantajan yhteiseen haluun järjestää työ siirtymävaiheen avulla kuntoutumista tukevaksi. — Työterveyshuollon asiantuntijatukea tarvitaan toimintamallin kehittämisessä, työkyvyn arvioinnissa, terveyttä tukevan työn määrittelyssä lyhyttä kuntoutumisjaksoa varten sekä Kuva: Mira Sparf 6 j ja antaa helpotusta työhönpaluuseen pulmatilanteiden ratkaisemisessa. Kaupungilla osasairauspäivärahaa on käytetty jonkin verran, vaikka edelleen siihen liittyy hiukan turhaakin byrokratiaa, Martikainen näkee. Myös työsuojeluvaltuutettu Liisa Siren näkee osasairauspäivärahan mahdollisuutena. — Näen sen hyvänä työhönpaluun kannalta. Työntekijälle annetaan mahdollisuus kokeilla, miltä palaaminen pikkuhiljaa takaisin töihin tuntuu. Vaikka osasairauspäiväraha lähtee työntekijän aloitteesta, tarvitaan siihen myös työnantajan näkökulmaa, Siren korostaa. Teksti: Timo Kankaanpää Lähde: Työterveyslaitos Varhainen tukeminen Varhaisen tukemisen ja onnistuneen työhönpaluun toimintaohjelma on päivitetty vuonna 2010. Toimintaohjelma löytyy henkilöstöpalveluiden sivuilta kohdasta > julkaisut > ohjeet ja oppaat. Vartu on osa yleisjaoston 21.10.2010 hyväksymää Vaasan kaupungin työhyvinvointiohjelmaa. "Osasairauspäivärahan käyttö saattaisi vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä" Viime vuonna julkaistun seurantatutkimuksen mukaan osasairauspäivärahaa saaneet siirtyvät harvemmin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kuin täyttä sairauspäivärahaa saaneet. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen sen sijaan oli yleisempää osasairauspäivärahaa saaneiden joukossa. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja KELAn tutkimuksesta. Vuonna 2007 käyttöön otetun osasairauspäivärahan tarkoituksena on helpottaa sairauslomalla olleen ansiotyöhön paluuta. Työterveyslaitoksen ja Kelan rekisteritutkimuksessa verrattiin kahta vuonna 2007 sairauspäivärahaa saanutta ryhmää. Tutkimustulosten mukaan osasairauspäivärahaa saaneet siirtyivät harvemmin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle (8 %) ja useammin osatyökyvyttömyyseläkkeelle (12 %) kuin ainoastaan täyttä sairauspäivärahaa saaneet (vastaavat luvut 23 % ja 4 %). Suomessa suurimman osan osatyökyvyttömyyseläkettä saavista tiedetään jatkavan ansiotyössä osa-aikaisesti. — Tutkimustulokset antavat myönteisiä viitteitä siitä, että yleistyessään osasairauspäivärahan käyttö saattaisi vähentää työkyvyttömyyseläkekustannuksia lisäämällä osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuutta kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä , kertovat tutkijat. Seuranta-aika on toistaiseksi kuitenkin lyhyt. Myös tutkittavien ryhmien muodostaminen siten, että ne ovat toisiinsa verrattavissa, oli haasteellista", tutkijat toteavat. MERITUULI / HAVSVINDEN Seurannassa oli mukana työssäkäyviä henkilöitä, joista 1047 oli saanut sekä täyttä sairauspäivärahaa että osasairauspäivärahaa. Vertailuryhmän muodostivat 28 380 vain täyttä sairauspäivärahaa saanutta henkilöä. Sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläketiedot saatiin Kelan ja Eläketurvakeskuksen hallinnoimista rekistereistä. Tulosten voidaan katsoa edustavan koko työssäkäyvää väestöä. Seurannan alkaessa kummankin ryhmän tutkittavilla oli takanaan pitkä sairauspoissaolo. Osasairauspäivärahaa saaneiden sairauspoissaolot uusiutuivat ensimmäisen seurantakuukauden aikana useammin kuin täyttä sairauspäivärahaa saaneilla. Ryhmien väliset erot kuitenkin tasoittuivat seurannan edetessä. Lähde: Työterveyslaitos 7 Talvi on ollut haastava pelastuslaitokselle Lumen tulon vaikutukset näkyvät pelastuslaitoksen toiminnassa monin eri tavoin. Lumi sinänsä ei aiheuta pelastuslaitokselle tehtäviä, vaan se hankaloittaa tehtävien suorittamista. Voimakas lumetulo kaventaa ja saattaa jopa tukkia ajo- ja pelastustiet. Pelastusteiden tukkeutuminen taas voi hidastaa tai jopa estää pelastuskaluston pääsyn apua tarvitsevaan kohteeseen. Raskasta kalustoa haittaavat pääasiassa kapenevat tiet ja niiden varteen pysäköidyt ajoneuvot. Ambulanssien ns. maavara on henkilöautoluokkaa, joten korkeat kinoksetkin saattavat estää kulkemista. Viivettä avun saantiin voi tällöin syntyä, mutta ylimääräisiä viiveitä voidaan myös välttää omatoimisella varautumisella. Pelastuslaitos suosittelee pitämään asunnon pihat ja välittö- män pihaan johtavan tieosuuden lumesta vapaana, asukkaiden oman turvallisuuden vuoksi. Myös katoilta putoavien lumi- ja jäämassojen torjunnasta tulee avunpyyntöjä pelastuslaitokselle. Muistutamme, että tämä ennalta ehkäisevä työ on kuitenkin kiinteistönomistajan omalla vastuulla. Mikäli tällaisia tilanteita syntyy, on kiinteistönomistajan estettävä kulku vaara-alueella ja varoittaa vaarasta näkyvästi. Tämän jälkeen lumen ja jään poistoon tulee ryhtyä viivytyksettä. Pakkasen vaikutus operatiiviseen toimintaan Pelastustoiminnassa on huomioitava pakkasen vaikutus kalustoon, henkilöstöön sekä henkilökohtaisiin varustusteisiin. Sammutustyössä - varsinkin pitkään jatkuessa - on uhkana kaluston jäätyminen. Sammu- tustyön suunnittelussa on tämä aina huomioitava. Esimerkiksi vesisäiliöillä varustettuja isoja ajoneuvoja ei voida seisottaa pitkään vesi säiliöissään vaan vettä täytyy kierrättää. Myös sammutusletkuissa täytyy säilyttää vesivirtaus. Maahan virtaava vesi voi sinänsä aiheuttaa työskentelypaikoilla riskien kasvua, kun maan pinta jäätyy. Sisätilojen sammutustyössä palomiesten suojavarusteet yleensä kastuvat. Siksi sammutustehtäviin osallistunut pelastushenkilöstö ei voi työn jälkeen jäädä pitkään ulos, sillä pakkanen aiheuttaa tällöin paleltumista. Myös paineilmalaitteet - lähinnä niiden kasvo-osat - saattavat jäätyä kovan pakkasen takia. Siten henkilöstön ja henkilökohtaisen varustuksen vaihtoja täytyy nopeuttaa ja suunnitella etukäteen normaalia tarkemmin. Teksti: Tanja Lillback-Peltonen Kuva: Juha Ruotsalainen Pohjanmaan pelastuslaitos • Pelastustoimen alue jaetaan kolmeen toiminta-alueeseen, joita johtavat aluepalopäälliköt. • Eteläinen toiminta-alue: Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö. • Keskinen toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Mustasaari, Vaasa ja Vähäkyrö. • Pohjoinen toiminta-alue: Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Vöyri. • Henkilöstö muodostuu vakituisesta päätoimisesta henkilöstöstä sekä sopimuspalokuntalaisista, sivutoimisesta ja vapaaehtoispalokuntiin kuuluvasta henkilöstöstä. 8 Lähes puolet liukastumisista johtaa lääkärin pakeille Talvi ja kevätaikaan jalankulkijoille sattuu paljon liukastumistapaturmia. Niistä aiheutuvat haitat ja kustannukset yhteiskunnalle ovat merkittävät. Eniten liukastumisvammoja sattuu työikäisille. — Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämien tietojen mukaan liukastumistapaturmia sattuu ulkona 15 000 - 22 000 kuukausittain joulu-maaliskuussa. Näistä tapauksista reilussa 40 prosentissa oli tarvittu lääkärissä käyntiä ja sairaalahoitoa. Luunmurtumia ilmoitettiin seuranneen noin 10 prosentissa sattuneissa tapauksissa. Vuosittain menehtyy noin 10 henkilöä jäisellä kelillä sattuneen tapaturman seurauksena, kommentoi neuvotteleva virkamies Merja Söderholm sosiaali- ja terveysministeriöstä. Murtumia, nyrjähtämisiä… Myös kaupungin työterveydessä liukkaat kevättalven kelit ovat näkyneet. Ylilääkäri Asko Martikaisen mukaan etenkin helmi-maaliskuussa sattuu paljon liukastumisesta johtuvia tapaturmia. — Vammat tietysti vaihtelevat vakavuusasteeltaan. Tyypillisiä ovat nilkan nyrjähtämiset, mutta kyllä kaaduttaessa on käsiäkin katkennut. Liukkaalla kelillä kyllä todella kannattaa olla varovai- nen, sillä harmittomasta tilanteesta voi seurata pitkäkin sairausloma, Martikainen muistuttaa. Kengät kelin mukaan, lisäturvaa liukuesteillä Kengät tulisi valita kelin mukaan. Kevätoloihin soveltuu parhaiten kenkä, jonka pohja on valmistettu pehmeästä ja huokoisesta materiaalista eikä se kovetu kovalla pakkasellakaan. Kengän pohja on voimakkaasti kuvioitu ja pohjakuvio on sivuilta avoin. Viistetty kanta jatkaa pohjakuviota taaksepäin, jolloin se lisää askeleen rullaavuutta ja pohjan pitävyyttä. Jos uusien talvi tai kevätkenkien korkolappu on muovinen, se kannattaa vaihdattaa suutarilla pitävämpään kumiseen. — Kun hankkii liukuesteet, on syytä ottaa mukaan kengät, joiden kanssa niitä aikoo käyttää. Ennen ostopäätöstä voi sitten testata, miten helposti ne saa laitettua kenkien päällä ja otettua pois, toteaa suutari Hannu Heiskanen. Teksti: Timo Kankaanpää Jutussa on käytetty lähteenä Kotitapaturmien ehkäisykampanjaa ”Pysy Pystyssä”. Katso mihin astut, kevätkeleilläkin, neuvovat asiantuntijat. MERITUULI / HAVSVINDEN 9 Kaupunginorkesterilla vilkas kevät Vaasan kaupunginorkesterin kevään 2011 odotetuimpia solistivierailuja on viulutaiteilija Elizabeth Pitcairnin esiintyminen Vaasan kaupunginorkesterin kanssa. Pitcairn lukeutuu Amerikan suosituimpiin viulusolisteihin, josta tuli Stradivariuksen onnellinen omistaja jo 16 -vuotiaana. Red Mendelssohniksi nimetty viulu on yksi kaunein ja upeimmin soiva Stradivarius. Pian valmistumisensa jälkeen soitin katosi yli 200 vuodeksi, kunnes tuli esiin 1930 -luvulla Berliinissä. Instrumentin salaperäinen historia on ollut innoittajana 1999 valmistuneelle ”Punainen viulu” -elokuvalle. UHRI - kärsimysnäytelmä ilman sanoja UHRI -esitys on Novian fyysisen teatteri -linjan ja Vaasan kaupun- 10 ginorkesterin poikkitaiteellinen yhteistyöprojekti, jossa yhdistetään musiikin ja fyysisen teatterin avulla Stravinskyn musiikkia pääsiäisen ajan evankeliumin tekstiin. Stravinskin kuuluisimpien balettien, Tulilinnun ja Kevätuhrin musiikki luovat UHRI -esityksessä täysin uudenlaisen kärsimysnäytelmän. Fyysisen teatterin opiskelijat loihtivat katsojalle pysäytettyjä kuvia pääsiäisen ajan tapahtumista esikuvinaan kuuluisat renessanssiajan mestarimaalaukset. Hauskaa Vappua! Perinteisen Vappukonsertin tulee johtamaan nuori kapellimestarilahjakkuus James Lowe. Hänet muistetaan Vaasassa parhaiten Jorma Panula kapellimestarikilpailun semifinalistina, jonka orkesterin jäsenet äänestivät parhaaksi kilpailijaksi. Solistina laulaa hurmaava sopraanotähti Helena Juntunen, jonka taipuisaa ääntä ja ilmeikäistä fraseerausta on kansainvälisestikin kiitelty. Koululaiskonserttisarja nro 7 Suurta suosiota saanut Koululaiskonserttisarja jatkuu nyt jo seitsemättä kertaa. Konsertit johtaa James Lowe ja juontaa näyttelijä Lasse Hjelt. Uutta konserttisarjassa ovat solistinumerot, joissa esiintyvät Nuoret Solistit -konsertin solisteja. Teksti: Jukka Mäkelä Kuva: Vaasan kaupunginorkesteri Tulevaa ohjelmistoa Punainen Stradivarius - Den Röda Stradivarius to 31.3.2011 klo - kl. 19.00 * Hannu Koivula, joht. Elizabeth Pitcairn, viulu - violin Franz Schreker: Kammersymphonie Samuel Barber: Viulukonsertto - Violinkonsert Francis Poulenc: Sinfonietta Liput - Biljetter: 25/10 € opiskelijat, eläkeläiset 20 € kaupungin työntekijät - Stadens anställda Kapellimestarikurssin konsertti -Kapellmästarkursens konsert la - lö 9.4.2011 klo - kl. 15.00 * Liput - Biljetter: 10/5 € Elizabeth Pitcairn UHRI - OFFER kuva: Cristian Steiner to 14.4.2011 klo - kl. 20.00 Vaasan kirkko - Trefaldighetskyrkan Hannu Koivula, joht. - dir. Fyysisen teatterin oppilaita NOVIAsta Fysiska teaterns elever från NOVIA Hannu Koivula, mus.dram Maya Tångeberg-Grischin, ohjaaja - regissör Riina Ahonen, puvut - kostym Liput - Biljetter: 20/8 € Kaupungin työntekijät - Stadens anställda 16 € Vappukonsertti - Valborgskonsert la-lö 30.4.2011 klo - kl. 19.00 * James Lowe, joht. - dir. Helena Juntunen, sopraano - sopran Liput - Biljetter: 20/8 € Kaupungin työntekijät - Stadens anställda 16 € * Vaasan kaupungintalo - Vasa stadshus Helena Juntunen MERITUULI / HAVSVINDEN kuva: Heikki Tuuli 11 HYVÄKSI KOETTUA Juha-Pekka Rauhala, opintosihteeri Katri Kerrman ja opinto-ohjaaja Marjatta Saikkonen pilateksessa. Vaasan Lyseon aktiivista tyky-toimintaa arvostetaan Vaasan Lyseon apulaisrehtori Juha-Pekka Rauhala valittiin vuoden työkyvyn ylläpitäjäksi vuonna 2010. Rauhalan mukaan työhyvinvointi ja työyhteisön hyvinvointi ovat keskeisessä asemassa jokaisessa organisaatiossa. Juha-Pekka Rauhala suhtautuu kaupungin yhteistyöryhmän myöntämään palkintoon hämmentynein mielin. Aktiivinen organisoija kuitenkin uskoo tunnustuksen tulleen vuosia jatkuneesta harrastustoiminnasta. — Olemme jo vuosien ajan täällä Lyskassa järjestäneet kollegoiden kanssa erilaista harrastustoimintaa; luontoretkiä, ruokakulttuuria sekä kuntoilutempauksia. Näitä on suunniteltu yhdessä kollegoiden kanssa, enkä missään nimessä halua viedä kunniaa itselleni. Tämä tunnustus oli kiitos koko porukalle ja vuosien työlle. 12 Rauhalan mukaan on silti myönteistä, että tyky-toimintaa arvostetaan. — Mielestäni on tärkeää, että me täällä koulumaailmassakaan emme ole vain töissä. Hektinen opetustyö on kuitenkin täynnä sosiaalista kanssakäymistä, ja on tärkeää että opimme tuntemaan työkavereita myös ihmisinä. — Erityisen tärkeäksi tämä toiminta nousi reilut viisi vuotta sitten, kun Lyseot yhdistyivät. Erilaiset tempaukset varmasti auttoivat henkilökunnan yhteen hitsautumista, Rauhala arvioi. Omalla ajalla Rauhala korostaa, että Lyseon kaikki tyky-tempaukset ja tapahtumat järjestetään työajan ulkopuolella, joko iltaisin tai vii- Kuva: J-P Rauhala konloppuisin. Lyseon pilateskerho pyörii säännöllisesti ja pari kertaa vuodessa ryhmä ideoi isompia tempauksia. Vaikka työnantaja suhtautuukin toimintaan ymmärtäväisesti, koulutunteja ei näihin tapahtumiin käytetä. Rauhalan mukaan kaikki perustuukin henkilökunnan omaan aktiivisuuteen. — Toiminta on vapaaehtoista sekä omakustanteista ja koskee koko Lyskan henkilökuntaa. Lyseon henkilökunta onkin lähtenyt toimintaan ja tempauksiin mukaan aktiivisesti. Jopa kaksi kolmasosaa koko talon väestä osallistuu tapahtumiiwn säännöllisesti ja se on oikein mukava määrä. Teksti: Timo Kankaanpää TALOT TUTUKSI Kuvat: Eva Hudd Ritarilinnasta lastentarhaksi C.A.Setterbergin talo 1856, Rantakatu 6 Ruotsissa 14.8.1812 syntynyt Carl Axel Setterberg toimi opiskelunsa jälkeen vuodesta 1841 lähtien Gefleborgin läänin rakennusmestarina, mutta työt vähenivät Ruotsissa ja hän päätti hakea arkkitehdin paikkaa Vaasasta. piirustuksissa on rannan puoleisessa julkisivussa ollut kaksi valurautaparveketta. Setterbergille tyypilliset viisikulmaiset tornit tekevät talosta englantilaisen pienoislinnan näköisen. Siitä syystä ovat aikalaisensa kutsuneet sitä ritarilinnaksi. Ja töitä riitti. Ensimmäisiä olivat uuden Vaasan asemakaava ja hovioikeuden talo. Mutta myös unelma omasta talosta oli mielessä. Niinpä lokakuussa 1856 hän osallistui tonttihuutokauppaan ja huusi Rantakadulta tontin viidellä ruplalla. Hinta oli halpa, koska ehtona oli, että talo on rakennettava kivestä. Paloturvallinen Hän tiesi, että kaupunkilaiset odottivat uudelta lääninarkkitehdiltä edustavan näköistä rakennusta, joka olisi muiden kivisten yksityistalojen esikuva. Taloa piirtäessään oli hänellä ilmeisesti mielessään onnistuneen hovioikeudentalon pääpiirteet ja yksityiskohdat. Alkuperäisissä Talo on rakennettu pystyhirsitekniikkaa käyttäen ja päällystetty tiilellä. Hirret ovat harvassa, vain ikkuna-aukkojen molemmin puolin, joten niiden väliin muodostuu ilma-aukko. Tuolloin elettiin aikaa, jolloin kaupunkipalot olivat hyvin yleisiä ja rakennusalalla oli kova tarve löytää uusia rakentamistapoja. Setterberg ehdottikin tätä paloturvallisempaa tekniikkaa otettavaksi yleiseen käyttöön, hänhän oli käyttänyt sitä jo Gävlessä. MERITUULI / HAVSVINDEN Jo vuodesta 1953 lähtien ovat vaasalaiset päiväkotilapset saaneet asustaa ritarilinnassa. Nykyisin talossa hääräävät 33 kolmesta kuuteen -vuotiasta lasta ja kahdeksan aikuista. Talossa on kodikas tunnelma, jonka saavat aikaan lasten leikit ja askartelut sekä pohjakerroksessa sijaitsevasta keittiöstä tuleva vieno ruoan tuoksu. Siellä on emäntä Katri Lehtimäki valmistamassa lounaaksi lasagnea ja vihersalaattia. Katri on viihtynyt talossa yli 20 vuotta. Lähteet: C.A. Setterberg, Mirjam Lahtikanto Rantakatu - helmi Vaasassa; Vaasan työväenopisto Vaasa 400-opintopiirin julkaisu nro 7 Wikipedia Teksti : Eva Hudd 13 Marja Mikolan, Irma Kivisaaren ja Anna Härmän mukaan kirjaston kehittämisryhmä toimii oivana viestinviejänä. Kuva: Susanna Saari Kehittämisryhmä luo yhteistoimintaa Kehittämisryhmätoiminnan tarkoituksena on johtamisen välineenä toteuttaa hallintokunnan tavoitteet siten, että se mahdollistaa henkilöstölle osallistumisen omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Kaupungin yhteistoiminnan menettelytapojen mukaisesti kehittämisryhmiin valitaan yhdessä sopien pääsääntöisesti puolet ja puolet, kuitenkin vähintään kolmasosa työnantajan ja/tai henkilöstön edustajia ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Työnantajan edustajina kehittämisryhmässä ovat hallintokunnan päällikkö ja hänen nimeämänsä työnantajan edustajat. Vaasan kaupunginkirjastossa kehittämistyöryhmän toiminta koetaan myönteisenä kanavana vaikuttaa ja antaa mahdollisuus esittää mielipiteitä. Kirjaston kehittämisryhmässä on edustus työnantajan lisäksi henkilöjärjes- 14 töistä Jukosta ja Jytystä. — Kirjaston kehittämisryhmässä käsiteltävät asiat ovat moninaisia. Tyky-asiat ovat mukana aina, lisäksi käymme muun muassa läpi aloitteita sekä työsuojeluun liittyviä kysymyksiä. Olemme ikään kuin henkilökunnan ja työnantajan välissä toimiva valmisteleva elin, joka tuo ruohonjuuritason tietämystä päättäjille, kertoo osastonjohtaja Anna Härmä, joka istuu ryhmässä Jukon edustajana. Kirjastotoimen apulaisjohtaja ja ryhmän työnantajan edustaja Marja Mikolan mukaan kehittämisryhmä antaa henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon. — Ryhmässä käsitellään henkilöstölle tärkeitä asioita, suunnitellaan tulevaa sekä keskustellaan budjetista ja otetaan kantaa henkilöstösuunnitteluun. Aktiivisen kehittämisryhmämme roolia voi pitää erittäin tärkeänä, Mikola toteaa. Kirjaston kehittämisryhmän jäsenet korostavat ryhmän roolia yhteistyöelimenä. — Ryhmässä voi jokainen ottaa kantaa ja saada äänensä kuuluville. Asiat voivat olla pieniä tai isoja, mutta pääasia on, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi, toteaa Jytyn edustaja ja erikoiskirjastovirkailija Irma Kivisaari. Kivisaaren mukaan kirjastolla on käytössä palautelaatikko, jonne jokainen työntekijä voi jättää terveisiä kehittämisryhmälle. — Laatikko tyhjätään ennen kehittämisryhmän kokousta, ja viestit sekä toiveet käsitellään kokouksessa. Tämä järjestelmä lisää koko henkilöstön vaikutusvaltaa osallistua päätöksentekoon, Kivisaari muistuttaa. Teksti: Timo Kankaanpää i Neuvottelutulos vuoden 2011 palkantarkistuksista Sopimusratkaisu nostaa palkkoja 1.5.2011. Neuvottelutuloksen mukaan palkkoja tarkistetaan: Yleiskorotuksella, joka maksetaan kaikilla sopimusaloilla 1.5. lukien samansuuruisena prosentuaalisena 1,2 prosentin korotuksena 2. Kaikilla sopimusaloilla samansuuruisella 0,8 prosentin paikallisella järjestelyerällä 1.5. alkaen. Henkilöstöpalvelut ja järjestöt neuvottelevat erän kohdentumisesta kevään aikana. Erät pyritään saamaan maksuun kesäkuussa. 3. Kertaerällä 1.5., jonka suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES), teknisten sopimukseen (TS) ja tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluvilla se on100 euroa. OVTES:n piiriin kuuluvilla kertaerä on140 euroa ja lääkärisopimuksen (LS) piiriin kuuluvilla 250 euroa. Kertaerä maksetaan viranhaltijalle/työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään 1.2.2011 ja palvelussuhde on jatkunut keskeytymättä 1.5.2011 saakka. Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi. Kertaerää ei makseta, jos viranhaltijalle/työntekijälle ei makseta palkkaa toukokuulta 2011. Vaasan kaupungin henkilökunnan liikuntatoiminnan tuki vuonna 2011 Vaasan kaupungin henkilökunnasta muodostuvat joukkueet voivat hakea tukea vuoden 2011 kilpailujen osallistumiskuluihin vapaa-aikaviraston liikuntaosastolta (jolloin työntekijät edustavat Vaasan kaupunkia joukkueena). Tuki koko vuoden määrärahatarpeeseen (mahdollisimman realistinen arvio tapahtumakohtaisesti) on haettavana 31.03.2011 saakka. Anomuksessa tulee näkyä työpiste ja joukkue + laji/tapahtuma, anojan nimi, puhelinnumero sekä pankkitili (IBA:n muoto), jolle mahdollinen avustus maksetaan. Myönnetystä avustuksesta ilmoitetaan kirjallisesti anojalle ja tuki maksetaan kuitteja vastaan 31.12.2011 mennessä. Anomukset toimitetaan liikuntaosastolle Vaasanpuist. 20 B 3.kerros tai e-mail-osoitteeseen: ulla.niemi@vaasa.fi. Lisätietoja puh. (325) 3667. Vapaa-aikavirasto Liikuntaosasto MERITUULI / HAVSVINDEN 15 Uusi työntekijä - Hedvig Grannas-Honkanen 1.Nimi, ikä, ammatti? — Hedvig Grannas-Honkanen, 54 vuotias yleislääketeiteen erikoislääkäri, sosiaali-ja terveysviraston ylilääkäri. Vastuualueeni on kuntoutustoiminnot. 2. Miten päädyit Vaasan kaupungille töihin? — Olen ollut Vaasan kaupungilla terveyskeskuslääkärinä aikaisemmin 15 vuotta, jolloin hoidin lapsia, perheitä ja ikääntyneempiä henkilöitä. Siirryin sen jälkeen työterveyshuoltoon yksityiselle puolelle yhdeksäksi vuodeksi. Kun ylilääkärin vakanssi tuli avoimeksi hyvä kolleegani houkutteli minua hakemaan ja tässä ollaan… 3. Millainen kuva sinulla on Vaasasta asuinpaikkana ja kaupungista työnantajana? 6. Miten voisimme kehittää toimintaamme? — Vastuualani on varsin monitahoinen ja toivonkin, että yhteistyö niin sosiaali-ja terveysvirastossa kuten myös eri virastojen kesken hioutuisi tiiviimmäksi ja että voisimme innokkaasti ja aidosti etsiä parhaita kaupungin asukkaita palvelevia ratkaisuja toiminnassamme. 7. Miten vietät vapaa-aikasi? — Olen aina nauttinut kuntoliikunnasta, nykyään sauvakävelen mielelläni. Olen harrastanut perinteistä kuntojumppaa koko elämäni, viime vuosian myös pilatesta. Luen mielelläni kaunokirjallisuutta, nautin teatterista ja elokuvista, käyn konserteissa ja taidenäyttelyissä. — Olen syntyperäinen vaasalainen ja palasin kotikaupunkiini heti opiskelujen jälkeen. Vaasa on monipuolinen ja viihtyisä kaupunki, jossa on ollut hyvä elää ja tehdä työtä, kasvattaa kolme lasta, nauttia kulttuuritarjonnasta kahdella kielellä. 8. Mitä tarjoat yllätysvieraille? 4. Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä adjektiivilla? — Klaled Hossini: ” Tusen strålande solar” — Monipuolinen, haastava, yhteisöllinen, ratkaisukeskeinen, innostava! — Nykyään vierailut ovat harvemmin niin yllätyksellisiä… Viime aikoina olen suosinut kalaa eri muodoissa. 9. Minkä kirjan luit viimeksi? 10. Mikä on mottosi? — Ole armollinen itsellesi ja muille! 5. Mikä on parasta työssäsi? — Se, että saan miettiä isoja kokonaisuuksia, toimia moniammatillisissa ja osaavissa työryhmissä, jossa kokee oppivansa jotakin uutta joka päivä. Saan olla mukana hiomassa prosesseja ja kehittämässä toimintaa. 16 Teksti ja kuva: Tuula Seppo PAINONHALLINTARYHMÄ Kiitokset (suomenkielinen) KOHDERYHMÄ Tack till Kriteerinä ryhmään pääsemiselle ovat BMI (painoindeksi) 30-35 ja motivaatio elämäntapamuutokseen. ”Lämmin kiitos monenmoisista muistamisista ja kauniista sanoista kaupungin johdolle, eri hallintokuntien väelle niin työpaikoilla kuin mukana juhlassa olleille, yhteistyökumppaneille ja ennen kaikkea ”omalle” väelleni kentällä ja hallinnossa! Oli mieluisa juhla, johon on mukava palata vielä uudelleen ja uudelleen.” ” Rakkaus työhön on rakkautta elämään, sen juhlaan ja arkeen.” (Sylvi Kekkonen) Yhteistyöstä ja työtoveruudesta kiittäen Eeva Lampinen Lämmin kiitos - ett varmt tack till Hietalahden koulun koko henkilökunnalle, oppilaille, heidän vanhemmilleen ja kaikille muille Vaasan kaupungin tutuille työyhteisöille. - Ihanin muistoin yhdessä koetusta ja eletyistä vuosista. Voimia tärkeään työhönne jatkossakin. Ada Ojanen Kiitos Talotoimelle, työnjohdolle ja työntekijöille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Aimo Ahvenlampi Lämpimät kiitokset työkavereille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Pirjo Strömberg TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Osallistujalle annetaan valmiuksia kokonaisvaltaiseen elämäntapamuutokseen, joka tukee aluk-si painonpudotusta ja jatkossa pysyvää painonhallintaa. Tietoa annetaan ravinnosta ja liikunnasta sekä mietitään uusia toimintatapoja painonhallinnan tueksi. Ryhmä sisältää käytännön harjoituksia sekä tutustumista turvallisesti erilaisiin liikuntamuotoihin. Liikunta on oleellinen osa kurssia. Edellytämme osallistumista jokaiseen kokoontumiskertaan sekä sitoutumista ryhmän toimintaan. TOTEUTTAJAT Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti TOTEUTTAMISPAIKKA Vaasan Aluetyöterveys Erikseen sovittava tila kaupungin alueella KESTO JA AIKATAULU Ryhmä kokoontuu 10 kertaa/1,5 h aina tiistaisin klo 15.30-17.00 seuraavasti: 19.4., 26.4 , 3.5. , 10.5. , 17.5. , 24.5. , 31.5. , 7.6. , 14.6. ja 21.6. Seurantakokoontuminen syksyllä 6.9.2011. Huom! Pidätämme oikeuden muutoksiin kokoontumiskertojen osalta. ILMOITTAUTUMINEN Ryhmään ilmoittauminen 1.4.2011 mennessä Vaasan Aluetyöterveyteen ensisijaisesti s-postitse: satu.kyntaja@vaasa.fi tai anette.utriainen@ vaasa.fi . Ilmoita nimesi, pituutesi ja painosi. Voit ilmoittautua myös puhelimitse puh. 325 1577 klo 12-13 ma-to Satu Kyntäjä tai 325 1584 klo 11-11.30 ma-pe Anette Utriainen. Valitsemme ryhmään 10 osallistujaa. MERITUULI / HAVSVINDEN 17 Kevään koulutuksia VAASAN KAUPUNGIN JÄRJESTÄMÄN ESIMIESPASSIKOULUTUSSARJAN ”KICK OFF” COCKTAIL- TILAISUUS 4.04. klo. 13-16: Kaupunginteatterissa/Romeo-sali Tilaisuuden avaa vt. kaupunginjohtaja Tomas Häyry. Tohtori Tuula Eloranta Helsingin yliopistosta pitää esitelmän aiheesta ”Esimiestyön ja henkilöstön kehittämisen haasteet” ja vt. henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto Vaasan Kaupungin henkilöstöpalveluista kertoo esimiespassikoulutuksen sisällöstä ja tavoitteista ESIMIESTEN JA ASIANTUNTIJOIDEN ILTAPÄIVÄKAHVIT 13.04. klo. 14-15: ”Vuoden työpaikka 2010”, Tiina Ojala-Paloposki iivouspalvelusta esittelee työpaikkansa teatterikahvio ”Kulmassa” 18.05. klo. 14-15: työhyvinvointi, tuloksellisuus ja esimiestyö: läike-hankkeen esittelyä Timo-Pekka Uotila hepake / Vaasan yliopisto, teatterikahvio ”Kulmassa” ESIMIESKOULUTUS (YHTEISTYÖSSÄ KESÄYLIOPISTON KANSSA) 6.05. klo. 12-16: ”Esimies työhyvinvoinnin tukena”, luennoitsija: Liisa Mäkelä, KTT, tutkija Vaasan yliopistosta, Sali: B203 Wolff, Tervahovi /yliopis-ton päärakennus. Järjestäjä: kesäyliopisto ESIMIEHEN VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT 14.04.-7.06. 2011, Neljän päivän koulutussarja esimiehille ja asiantuntijoille, kouluttajana FM Tero Eloranta, puhe -ja työyhteisöviestinnän kouluttaja, Viestintä Oy Prodictum. Koulutussarjan avaa Timo-Pekka Uotila, kehittämissuunnittelija, henkilöstöpalvelut 14.04. klo.11-15: Työyhteisöviestintä – kohti vastuullista dialogia, Sali B203/Tervahovi 12.05. klo.11-15: Viesti tehokkaasti – miten hoidan ulkoista viestintää ja toimin median kanssa, Sali F140/Fabriikki 25.05. klo.11-15: Varmuutta työelämän esiintymistilanteisiin, osa 1, Sali F119/Fabriikki 7.06. klo.11-15: Varmuutta työelämän esiintymistilanteisiin, osa 2, Sali F118/Fabriikki Tarkemmat sisältökuvaukset kurssiohjelmassa. Koulutuksen järjestäjä: kesäyliopisto YHTEISTYÖSSÄ KESÄYLIOPISTON KANSSA: 24.03. klo. 12-16 : Tietosuojakoulutus, luennoitsija: kunnallisliiton lakimies Sami Uotinen, Paikka: Vaasan yliopisto, Sali F141/Fabriikki Hinta: 85€, jäsenille 65€, kaupungin henkilöstölle maksuton, sis. kahvituksen 17.05. klo. 9-16: Tiedottajakurssi, Sali F119/Fabriikki, Vaasan yliopisto 18 VAIVATTOMASTI VERKOSSA 12.04. klo. 12.30-16.00: Tieto hukassa? Paikka: Draama-sali, Vaasan kaupunginkirjasto Sisältö: Informaatiolukutaito, verkkotiedonhakumahdollisuudet, tiedon eettinen käyttö Luennoitsija: Ari Haasio, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ilmoittautuminen 5.04. mennessä Hinta: 70€ 13.04. kl.12.30-16.00: Har du koll på informationen? Plats: Draama-salen, Vasa stadsbibliotek Innehåll: Informationskompetens – om informationskompetens, informationssökning på nätet, etisk användning av information. Föreläsare: Gunilla Widen-Wulff, professor, Åbo Akademi Kursavgift: 70€ 4.05. del 11, klo.12.00-15.30: Upphovsrätt i digital miljö, nätverk och sociala medier – mina, dina eller allas rättigheter? Föreläsare Alfred Streng, forskare, ED, PL, Vasa Universitet, plats: Draama-salen, Vasa Stadsbibliotek 5.05. osa 10, klo.12.30-15.45: Tekijänoikeudet hanskassa, kirjaston draamasali MUU ATK-KOULUTUS 30.03. – 6.04. klo.12.30-16.00: ”Excel, kikat ja konstit”, kouluttaja: Kimmo Paulaharju opistotalo, h 216 13.04. klo.12.30-16.00: ”Word, käytön tehostaminen”, kouluttaja: Kimmo Paulaharju opistotalo, h. 216 20.04. klo.12.30-16.00: ”Word, käytön tehostaminen”, kouluttaja: Kimmo Paulaharju opistotalo, h.216 DEN KOMMUNALA LÖNEUPPGÖRELSEN 2011 OCH ÖVRIGA AKTUALITETER Finlands Kommunförbund anordnar en aktualitetsdag gällande det nya kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet 2011 fredagen den 1 april 2011 på Hotel Radisson Blu i Vasa. Föreläsare är KT Kommunarbetsgivarnas ledande arbetsmarknadsjurist Henrika NybondasKangas. Anmälning Anmäl dig på Finlands Kommunförbundswebbplats www.kommunerna.net/kurser senast den 23.3.2011. Deltagaravgiften är 120 euro/person exklusive moms och i den ingår utbildning, kursmaterial, lunch och kaffe. MERITUULI / HAVSVINDEN 19 kuoro kör choir Kaupungin työntekijät alemmalla lipunhinnalla / Stadens anställda för lägre biljettpris IFCM Merituuli 2/2011.indd 1 15.2.2011 13:20:18 www.vaasa.fi
© Copyright 2024