YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OPAS 2013 Sisältää liittymislomakkeen 2. AYT-KASSAN JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2013 JÄSENMAKSU: 1,9 % 5.800 €/v ylittävästä työtulon osasta 25.000 €/v työtuloon saakka ja tämän ylittävästä osasta 1,45 % PÄIVÄRAHA: perusosa (32,46 €) + 45 % perusosan ylittävästä päiväpalkan osasta vuosityötuloon 40.899,60 € saakka ja sen yli menevältä osalta 20 % (lisäksi lapsikorotus 5,24, 7,69 tai 9,92 €/pv, mikäli 1, 2 tai useampia alle 18 v. huollettavia) HUOM! Päivärahan suuruus lapsikorotuksineen saa olla enintään 90 % päiväpalkasta TYÖTULO euroa/vuosi 8 520 9 000 10 000 11 000 12 000 13 000 14 000 15 000 16 000 17 000 18 000 19 000 20 000 21 000 22 000 23 000 24 000 25 000 26 000 27 000 28 000 29 000 30 000 31 000 32 000 33 000 34 000 35 000 36 000 37 000 38 000 39 000 40 000 41 000 42 000 43 000 44 000 45 000 2 JÄS.MAKSU euroa/vuosi 51,68 60,80 79,80 98,80 117,80 136,80 155,80 174,80 193,80 212,80 231,80 250,80 269,80 288,80 307,80 326,80 345,80 364,80 379,30 393,80 408,30 422,80 437,30 451,80 466,30 480,80 495,30 509,80 524,30 538,80 553,30 567,80 582,30 596,80 611,30 625,80 640,30 654,80 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 PÄIVÄRAHA euroa/päivä 32,46 33,55 35,29 37,04 38,78 40,53 42,27 44,02 45,76 47,50 49,25 50,99 52,74 54,48 56,23 57,97 59,71 61,46 63,20 64,95 66,69 68,43 70,18 71,92 73,67 75,41 77,16 78,90 80,64 82,39 84,13 85,88 87,62 89,27 90,04 90,82 91,59 92,37 TYÖTULO euroa/vuosi 46 000 47 000 48 000 49 000 50 000 51 000 52 000 53 000 54 000 55 000 56 000 57 000 58 000 59 000 60 000 61 000 62 000 63 000 64 000 65 000 66 000 67 000 68 000 69 000 70 000 75 000 80 000 85 000 90 000 95 000 100 000 105 000 110 000 115 000 120 000 125 000 130 000 135 000 JÄS.MAKSU euroa/vuosi 669,30 683,80 698,30 712,80 727,30 741,80 756,30 770,80 785,30 799,80 814,30 828,80 843,30 857,80 872,30 886,80 901,30 915,80 930,30 944,80 959,30 973,80 988,30 1 002,80 1 017,30 1 089,80 1 162,30 1 234,80 1 307,30 1 379,80 1 452,30 1 524,80 1 597,30 1 669,80 1 742,30 1 814,80 1 887,30 1 959,80 PÄIVÄRAHA euroa/päivä 93,14 93,92 94,69 95,47 96,24 97,02 97,79 98,57 99,35 100,12 100,90 101,67 102,45 103,22 104,00 104,77 105,55 106,32 107,10 107,87 108,65 109,42 110,20 110,97 111,75 115,62 119,50 123,38 127,25 131,13 135,00 138,88 142,76 146,63 150,51 154,38 158,26 162,14 Saatteeksi lukijalle AYT- kassa Tärkeimmät lakimuutokset vuoden 2013 alusta AYT- kassa saavutti täysi-ikäisyyden 1.1.2013 kun sen perustamisesta tuli kuluneeksi 18 vuotta. Samalla koettiin AYT- kassan tähänastisen historian suurin muutos, kun alusta asti kassanjohtajana toiminut Antero Tala jäi eläkkeelle vuoden vaihteessa ja Sami Aapro, OTK, aloitti uutena kassanjohtajana. Vuoden 2013 alusta tuli voimaan lakimuutoksia, jotka parantavat joiltakin osin yrittäjien mahdollisuuksia päästä työttömyysturvan piiriin. Työttömyysturvalakiin ja lakiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta tulleet muutokset on otettu huomioon tässä oppaassa. Tiivistettynä olennaisimmat yrittäjiä koskevat muutokset ovat seuraavat: AYT- kassan jäsenmäärä on jo ylittänyt 11 000 jäsenen rajapyykin ja vuonna 2012 maksoimme etuuksia noin 7 %:lle jäsenistämme yhteensä noin 5 milj. €. AYT -kassa on turvallinen ja tehokas kassa, johon voi luottaa kaikkein huonoimmallakin hetkellä. • • Perustehtävämme on etuuksien maksaminen. Lisäksi vaikutamme aktiivisesti yrittäjän työttömyysturvan kehittämiseen ja tiedotamme palkansaajajärjestöjä ja muita yhteisöjä yrittäjän työttömyysturvasta. Kassan hallinto AYT -kassan ylintä päätösvaltaa käyttää kassan kokous. Kassan hallitus vastaa siitä, että kassan asioita hoidetaan lakien, kassan sääntöjen ja kassan kokouksen päätösten mukaisesti. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 12 jäsentä varahenkilöineen. Hallitus valitsee vuosittain työvaliokunnan hoitamaan hallinnon käytännön asioita. Opas Tämä opas antaa tärkeimmät perustiedot yrittäjien työttömyysturvajärjestelmästä ja AYT -kassan toiminnasta. Oppaan rakennetta on uusittu siten, että koko opas toimii kattavana yleisoppaana yrittäjille, yritystoimintaa harkitseville ja neuvontaa tai tiedotusta yrittäjille tarjoaville tahoille ja kappaleet 7-16 palvelevat erityisesti työttömäksi jääviä yrittäjiä. Lukijan on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että kassan päätökset annetaan aina voimassa olevien lakien, asetusten ja lakien soveltamisohjeiden perusteella. Tämä opas on kirjoitettu kirjoittamishetkellä voimassa olleiden säädösten perusteella. • • Yritystoiminnan sivutoimiseksi katsomista on lievennetty (ks. kohta 11) Yritystoiminnan lopettamista koskevaa säännöstöä on lievennetty. Muun muassa yritystoiminnan keskeyttäminen ei ole enää itsenäinen peruste työttömyysturvan piiriin pääsemiseksi, mutta toisaalta enää ei edellytetä yrityksen poistamista kaupparekisteristä (ks. kohta 4.1) Yrittäjän perheenjäsenen asemaa on vahvistettu mm. siten, että tietyin edellytyksin puolison oikeus päivärahaan voi syntyä lomauttamisen perusteella (ks. kohta 4.4) Yrityksessä työskentelyn päättyminen on huomioitu laissa aiempaa paremmin (ks. kohta 4.2.-4.4) Näiden muutosten lisäksi muutoksia on tullut seuraavasti: •• • •• Lomakorvauksen jaksotuksesta on luovuttu Ylläpitokorvaukset muuttuivat kulukorvauksiksi Työllistymistä edistävästä palvelusta poissaolosta ilmoittamisesta säädettiin Opiskelun sivutoimisuuden määritelmää täsmennettiin Opintojen päättymistä koskevaa säännöstöä täsmennettiin Edelleen vuoden 2014 alusta tullee voimaan AYT-kassan ajamia muutoksia, joilla yrittäjien asemaa parannetaan entisestään. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 3 Sisällysluettelo YLEISTÄ 1. 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5. 1.6. KUKA ON YRITTÄJÄ?....................................................................................... 5 Keskeiset määritelmät.................................................................................... 5 YEL- ja MYEL-vakuutetut................................................................................. 5 TyEL-vakuutettu osaomistaja-yrittäjä (oma omistusosuus vähintään 15 %)...................................................... 6 TyEL-vakuutettu yrittäjän perheenjäsen (oma omistusosuus alle 15 %)................................................................... 6 Välillinen omistus............................................................................................... 6 Sivutoiminen yrittäjyys.................................................................................... 6 2. 2.1 2.2 2.3 2.4 MIKSI YRITTÄJÄN KANNATTAA LIITTYÄ AYT-KASSAAN?........... 7 Voit vaikuttaa työttömyyspäivärahasi suuruuteen............................. 7 Saat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua................................................. 7 Työttömyysvakuutus on edullista riskienhallintaa............................. 7 Nopeasti liittyvälle lisäetu............................................................................. 7 3. 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 AYT-KASSAN JÄSENYYS............................................................................... 8 Kassaan liittyminen.......................................................................................... 8 Jäsenmaksu ja laskutus.................................................................................. 8 Muutokset jäsenyydessä............................................................................... 8 Osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeellä olevan yrittäjän jäsenyys............................................................................................... 9 Kassasta eroaminen tai erottaminen...................................................... 9 Kassan vaihtaminen......................................................................................... 9 4. 4.1 4.2 4.3 4.4 MILLOIN YRITTÄJÄ ON TYÖTÖN?............................................................10 Yritystoiminnan lopettaminen....................................................................10 Yrittäjän työskentelyn päättyminen yrityksessä...............................10 Osaomistaja-yrittäjän työskentelyn päättyminen yrityksessä.............................................................................. 11 Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn päättyminen yrityksessä.............................................................................. 11 5. 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 5.7 YRITTÄJÄN OIKEUS TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAAN........................12 Yrittäjän työssäoloehto.................................................................................12 Yrittäjän työttömyyspäivärahan määrittely..........................................12 Yrittäjäpäivärahan enimmäismaksuaika...............................................13 Palkansaajan työssäoloehto......................................................................14 Palkansaajaperusteisen jälkisuojapäivärahan määrittely ..........14 Palkansaajaperusteisen päivärahan enimmäismaksuaika..........15 Ei oikeutta työttömyyspäivärahaan........................................................16 6. 6.1 6.2 JÄLKISUOJAOIKEUS- JA PÄIVÄRAHA...................................................17 Palkansaajasta yrittäjäksi...........................................................................17 Yrittäjästä palkansaajaksi...........................................................................19 PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE 7. 7.1 7.2 7.3 JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI.............................................................................20 Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon................................................20 Päivärahan hakeminen ensimmäistä kertaa......................................21 Jatkohakemukset.............................................................................................21 8. 8.1 8.2 8.3 8.4 8.5 8.6 MAKSU- JA KÄSITTELYKÄYTÄNTÖ........................................................ 22 Hakemusten käsittelyaika.......................................................................... 22 Työttömyyspäivärahan maksamisen siirtyminen tai estyminen.....................................................................................................23 Päätökset ja niistä valittaminen .............................................................24 Etuuksien verotus............................................................................................24 Viranomaisen perintä työttömyysetuudesta..................................... 25 Etuuksien takaisinperintä........................................................................... 25 9. 9.1 9.2 9.3 9.4 9.5 MYYNTIVOITTO.................................................................................................26 Selvitysvelvollisuus.........................................................................................26 Tilanteet, joissa myyntivoittoa ei huomioida.....................................26 Selvityslomakkeen liitteet...........................................................................26 Myyntivoiton määrittely ...............................................................................27 Myyntivoiton jaksotus....................................................................................27 10. TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT............................................28 10.1 Kulukorvaus........................................................................................................28 10.2 Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta...............................29 11. 11.1 11.2 11.3 11.4 11.5 SOVITELTU PÄIVÄRAHA..............................................................................30 Palkkatyön vastaanottaminen työttömyysaikana............................30 Sovittelujakso....................................................................................................30 Työaikatarkastelu.............................................................................................31 Sovittelussa huomioon otettava tulo.....................................................31 Sovitellun päivärahan suuruus..................................................................31 12. 12.1 12.2 12.3 SOSIAALIETUUDET JA PÄIVÄRAHA......................................................32 Päivärahan maksuun vaikuttamattomat sosiaalietuudet.............32 Päivärahasta vähennettävät sosiaalietuudet.....................................32 Päivärahan maksun estävät sosiaalietuudet......................................32 13. TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA TYÖKYVYTTÖMYYDEN AIKANA......33 13.1 Sairastuminen työttömyysaikana............................................................33 13.2 Kelan sairauspäivärahan enimmäisajan täyttyminen....................33 14. TYÖNHAKU ........................................................................................................34 14.1 Työnhaun voimassaolo ja uusiminen......................................................34 14.2 Työnhaku EU- ja ETA-maissa......................................................................34 15. PALKKATYÖHÖN SIIRTYMINEN..............................................................35 16. UUDELLEEN YRITTÄJÄKSI..........................................................................36 Yhteystiedot.........................................................................................................................41 Toimialaluettelo..................................................................................................................42 4 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 1. KUKA ON YRITTÄJÄ? 1 .1 Keskeiset määritelmät Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei tee yrittäjäksi. Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen AYT-kassaan voi liittyä yrittäjä, jonka lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään 8 520 euroa vuodessa. Jos eläkevakuutusta ei ole tai se on edellä mainittua pienempi, kassaan ei voi liittyä. Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, joka • • omistaa yksin vähintään 15 % tai yhdessä perheensä kanssa (tai perhe) omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa omistaa yksin tai yhdessä perheensä kanssa (tai perhe) omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee Johtavassa asemassa työskentelevät Työttömyysturvalain mukaan johtavassa asemassa työskenteleviksi katsotaan pääsääntöisesti hallituksen puheenjohtaja, hallituksen varsinaiset jäsenet, toimitusjohtaja sekä tasaomisteisen yhtiön osakkaat, joista kullakin on vähintään 15 % omistusosuus. 1.2 YEL- ja MYEL-vakuutetut Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YELtai MYEL -vakuutusvelvollinen. Yrittäjänä ei kuitenkaan pidetä MYEL- vakuutettua apurahansaajaa. Työttömyyskassaan liittymisen edellytyksenä on, että yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista, jolloin YEL- tai MYEL-vakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään 8 520 euroa vuodessa. Jos aloittava yrittäjä haluaa liittyä AYT-kassaan eikä hän ole vielä ottanut YEL- tai MYEL-vakuutusta, hän voi liittyä kassaan, kunhan hän ottaa YEL- tai MYEL- vakuutuksen takautuvasti eläkevakuuttamislainsäädännön edellyttämällä tavalla viimeistään AYT-kassan liittymispäivästä lähtien. Perheenjäsenet Työttömyysturvalain mukaan perheenjäseniä ovat yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat •• • puoliso (myös avopuoliso) lapset (lastenlapset) omat vanhemmat (isovanhemmat) Kun perheyrityksessä työskentelevät lapset muuttavat pois vanhempiensa taloudesta tai kun puolisot muuttavat erilleen tai eroavat, heitä ei enää katsota työttömyysturvassa toistensa perheenjäseniksi. Tämä voi aiheuttaa muutoksen siihen, onko henkilö työttömyysturvassa yrittäjä vai palkansaaja. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 5 1 .3 TyEL-vakuutettu osaomistaja-yrittäjä (oma omistusosuus vähintään 15 %) 1.4 TyEL-vakuutettu yrittäjän perheenjäsen (oma omistusosuus alle 15 %) Työttömyysturvalain mukaan myös osa TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluvista osa-omistajista on yrittäjiä. Työttömyysturvalain mukaan henkilö voi olla yrittäjä, vaikka hänen oma omistusosuutensa yrityksestä on alle 15 %. Johtavassa asemassa työskentelevät Johtavassa asemassa työskentelevät Jos henkilö työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa ja kuuluu TyEL-vakuutuksen piiriin, hänet katsotaan yrittäjäksi, jos hän Henkilö on työttömyysturvalain mukaan yrittäjä, jos hän työskentelee johtavassa asemassa yrityksessä, josta hän yhdessä samassa taloudessa asuvan perheensä kanssa tai perhe omistaa vähintään 30 %. •• omistaa yksin vähintään 15 % yrityksen osakkeista tai omistaa yhdessä perheensä kanssa vähintään 30 % yrityksen osakkeista. Yrityksessä työskentelevät, joilla ei ole johtavaa asemaa • Jos henkilö työskentelee yrityksessä ilman, että hänen katsotaan työskentelevän johtavassa asemassa, hänet katsotaan yrittäjäksi, jos hän omistaa yksin tai yhdessä perheensä kanssa vähintään 50 % yrityksestä. Yrityksessä työskentelevät, joilla ei ole johtavaa asemaa Jos henkilö työskentelee yrityksessä, eikä ole yrityksen hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja, hän on lain mukaan yrittäjä, jos hän yhdessä samassa taloudessa asuvan perheensä kanssa tai perhe omistaa vähintään 50 % yhtiön osakkeista. Kommandiittiyhtiössä työskentelevää äänetöntä yhtiömiestä ei pidetä työttömyysturvalain mukaisena yrittäjänä, ellei vastuunalainen yhtiömies ole hänen perheenjäsenensä. 1.5. Välillinen omistus Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan omistusosuuteen, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %. 1.6. Sivutoiminen yrittäjyys Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hänen perheensä omistaa vähintään edellä mainitut osuudet. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei tee henkilöstä yrittäjää. Tämän vuoksi henkilön, joka työskentelee sivutoimisena yrittäjänä palkkatyön ohella, kannattaa vakuuttaa itsensä palkkatyöstä työttömyyden varalta palkansaajakassassa. Jos palkkatyö myöhemmin muuttuu enemmän sivutoimiseksi, kannattaa harkita kassan vaihtoa. Näissä tilanteissa on suositeltavaa ottaa yhteyttä AYT-kassaan tilanteen selvittämiseksi. 6 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 2. MIKSI YRITTÄJÄN KANNATTAA LIITTYÄ AYT-KASSAAN? 2 .1 Voit vaikuttaa työttömyyspäivärahasi suuruuteen Työttömyyskassan jäsen voi vaikuttaa työttömyysturvansa suuruuteen. Ilman työttömyyskassan jäsenyyttä työtön on Kelan maksaman perusturvan varassa. Työttömyysturvalla hallitaan yritystoiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä. Riskit saattavat realisoitua markkinatilanteen muutoksista tai muista yrittäjästä riippumattomasta seikoista johtuen. Halu tai mahdollisuudet yritystoiminnan jatkamiseen voivat loppua syystä tai toisesta. Voi käydä niin, että tuotteet tai palvelut eivät käy kaupaksi, työ käy ylivoimaiseksi jaksamiselle tai päämies irtisanoo sopimuksen. Muutokset vaikuttavat samalla yrittäjän perheen toimeentuloon. Riskien hallitsemiseksi yrittäjät voivat vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta AYT-kassan jäsenyydellä. Jäsenenämme yrittäjä turvaa toimeentulonsa työttömyyden kohdatessa. Työtön yrittäjä voi kassan jäsenenä saada tietyin edellytyksin korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävien palveluiden ajalta (esimerkiksi omaehtoinen opiskelu) ja kouluttautua uuteen ammattiin. Päiväraha AYT-kassasta verrattuna Kelan peruspäivärahaan 2.2 Saat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua AYT-kassa on luotettava ja tehokas työttömyyskassa. Päivärahahakemukset käsitellään AYT- kassassa yleensä samana päivänä, kun ne saapuvat kassaan. Jäsenistämme jopa 7 % saa vuosittain etuuksia kassasta, joten muihin yrittäjän vakuutuksiin verrattuna, vakuutuksen riskin toteutumisen mahdollisuus on suuri. 2.3 Työttömyysvakuutus on edullista riskienhallintaa Yrittäjän vakuutusten joukossa AY T- kassan jäsenyys on edullinen tapa hallita riskejä. Yrittäjä voi vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta yli 24000€ työtulosta vain päivittäisen sanomalehden vuositilauksen hinnalla. AYT-kassan jäsenmaksu on kokonaisuudessaan vähennys kelpoinen henkilöverotuksessa. 2.4 Nopeasti liittyvälle lisäetu Uuden yrittäjän, joka on palkansaajakassan jäsen, kannattaa ottaa heti yhteyttä AYT-kassaan saadakseen parhaan mahdollisen hyödyn palkansaajakassan jäsenyydestään. Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvä voi saada kuuden kuukauden hyvityksen työssäoloehtoonsa, mikäli hän liittyy AYT-kassaan kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä. Työssäoloehtohyvityksen kanssa yrittäjän työssäoloehto täyttyy jo 12 kuukauden jäsenyyden jälkeen, jolloin hänen työttömyysturvansa on katkeamaton. Jos yritystoiminta päättyy ennen kuin yrittäjä on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon, hän voi saada työttömyyspäivärahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön ansioiden perusteella. Yrittäjän täytyy pääsääntöisesti olla AYT- kassan jäsen 18 kuukauden ajan ennen kuin hänellä on oikeus päivärahaan. AYTkassan jäseneksi kannattaakin liittyä jo silloin kun asiat ovat hyvin, jotta toimeentulo on turvattuna jos toiminnan jatkaminen jossain vaiheessa ei ole enää mahdollista. Päiväraha AYT-kassasta verrattuna Kelan peruspäivärahaan Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 7 3. AYT-KASSAN JÄSENYYS 3 .1 Kassaan liittyminen AYT-kassan jäseneksi voi liittyä työttömyysturvalain tarkoittama alle 68 -vuotias päätoiminen yrittäjä. Yrittäjäkassan jäsen voi kuitenkin 65 vuotta täytettyään saada päivärahaa vain harvinaisissa poikkeustapauksissa. Kassan jäsenyydestä ei siten ole yleensä hyötyä yrittäjälle, joka on täyttänyt 65 vuotta. Päätoimisuuden lisäksi liittymisen edellytyksenä on, että yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista, eli lakisääteisen eläkevakuutuksen työtulon (YEL- ja MYEL-eläkevakuutuksen vahvistetun työtulon, TyEL-vakuutetuilla bruttopalkan) tulee olla vähintään 8 520 euroa vuodessa. Aloittava yrittäjä voi liittyä kassaan ilman voimassaolevaa eläkevakuutustakin, kunhan hän sitoutuu ottamaan takautuvasti eläkevakuutuksen viimeistään AYT-kassan liittymispäivästä lukien. Jos eläkevakuutus ei toteudu kassaan ilmoitetulla tavalla, siitä tulee ilmoittaa kassalle. AYT-kassaan liitytään kirjallisesti, joko sähköisellä lomakkeella verkkosivuillamme www.ayt.fi tai painetulla lomakkeella. Jäsenyys alkaa siitä päivästä, jolloin liittymislomake on saapunut kassaan. AYT-kassan jäsen ei saa olla samanaikaisesti jäsenenä toisessa työttömyyskassassa. AYT-kassan liittymislomakkeessa voi antaa kassalle erovaltuutuksen, jonka perusteella toimitamme jäsenen puolesta eroilmoituksen hänen aiempaan työttömyyskassaansa. On tärkeää muistaa, että eroilmoitus koskee vain työttömyyskassaa, ei ammattiliittoa. Kassaa vaihdettaessa jäsenen kannattaa ehdottomasti itse ottaa yhteyttä liittoonsa jäsenyydestään ja valintansa mukaan joko jatkaa jäsenyyttä esimerkiksi yrittäjäjäsenyyden muodossa tai irtisanoa jäsenyys. Jos AYT-kassan jäsenyyttä hakeva yrittäjä ei täytä jäsenyyden edellytyksiä, kassa antaa jäsenyyden hylkäämisestä valituskelpoisen päätöksen. 3 .2 Jäsenmaksu ja laskutus AYT-kassan jäsen on velvollinen maksamaan jäsenyysajaltaan jäsenmaksua. Kassaan liittyessään jäsen valitsee työtulon, josta hän vakuuttaa itsensä kassassa. Jäsenen kassaan valitsema työtulo voi olla enintään yhtä suuri kuin häntä koskeva eläkejärjestelmän mukainen vuositulo. YEL- tai MYEL-vakuutetulla vuosityötulolla tarkoitetaan eläkevakuutuksen vahvistettua vuosityötuloa ja TyEL-vakuutetulla TyEL-vuosipalkkaa. Kassan työtulo ilmoitetaan aina koko vuoden tulona, vaikka liittyminen tapahtuisikin keskellä vuotta. 8 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 Sekä kassan jäsenmaksu että yrittäjäpäiväraha määritellään kassaan valitun työtulon perusteella. Jäsenmaksun määrä on Finanssivalvonnan vuosittain vahvistama prosenttiosuus jäsenen kassaan valitsemasta työtulosta. Vuonna 2013 jäsenmaksu on 1,9 % vakuutuksen perusteeksi valitun työtulon 5 800 euroa vuodessa ylittävästä osasta 25 000 euron vuotuiseen työtuloon saakka ja tämän ylittävältä osalta 1,45 %. Jäsenmaksu peritään liittymiskuukauden alusta lukien. Tämän oppaan sivulla 2 on taulukko jäsenmaksun ja työttömyyspäivärahan suuruudesta eri työtulotasoilla nopeaa vertailua varten. Jäsenmaksun voi maksaa oman valintansa mukaan yhdessä, kahdessa tai neljässä erässä. Valittujen maksuerien eräpäivät ovat helmi-, huhti-, kesä- ja elokuun viimeinen päivä. Jos jäseneksi liittyy kesken vuotta, sovitetaan maksut em. aikatauluun siltä osin kuin se on mahdollista. Kassan jäsenmaksu on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen jäsenen henkilökohtaisessa verotuksessa. Tiedot maksetuista jäsenmaksuista toimitetaan vuosittain sähköisesti kassasta verottajalle. 3.3 Muutokset jäsenyydessä Jäsen voi muuttaa kassaan valitsemaansa työtuloa kirjallisella ilmoituksella, joko kassan verkkosivuilla www.ayt.fi, kirjeitse tai sähköpostilla. Kassan työtulo kannattaa tarkistaa vuosittain esimerkiksi jäsenmaksulaskutuksen yhteydessä ja ilmoittaa muutoksesta kassalle mahdollisimman nopeasti. Valitessaan kassaan työtuloa, jäsenen kannattaa muistaa, että yrittäjän työttömyyspäiväraha määritellään sen työtulotason perusteella, jonka mukaan hän on vakuuttanut itsensä kassassa 18 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. Kassaan valittu työtulo ei saa olla suurempi kuin jäsenen lakisääteisen eläkevakuutuksen vuosityötulo. Päivärahan määrittelyssä otetaan huomioon työtulotasojen kuukausikeskiarvo työttömyyttä edeltäneen 18 kuukauden ajalta. Tuona aikana työtulossa voidaan työttömyysturvalain mukaan ottaa huomioon enintään 20 % korotus. Jos kassan työtuloa nostaa enemmän kuin 20 %, korotettua tasoa tulee ylläpitää vähintään puolitoista vuotta, jotta myös 20 % ylittävä osuus otetaan työttömyyspäivärahan perusteeksi. Yrittäjän työttömyyspäivärahan määrittelystä on kerrottu tarkemmin tämän oppaan kohdassa 5. Jäsenellä on oikeus vapautukseen kassan jäsenmaksusta esimerkiksi jäsenyysajalta, jolloin • •• • jäsenen katsotaan olevan poissa työmarkkinoilta sairauden, äitiysloman, hoitovapaan tai päätoimisen opiskelun takia työvoimaviranomainen on todennut jäsenen työttömäksi jäsen on luopunut lakisääteisestä eläkevakuutuksestaan (YEL, TyEL, MYEL) jäsenen lakisääteisen eläkevakuutuksen vuosityötulo on pienempi kuin 8 520 €/vuosi Maksuvapautus merkitään voimaan jäsenen kirjallisen ilmoituksen perusteella. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan kassalle jäsenmaksuvapautuksen perusteesta viimeistään kahden kuukauden kuluessa perusteen syntymisestä. Jäsenmaksuvapautus kestää siihen saakka, kun peruste maksuista vapauttamiselle on voimassa. 3 .4 Osatyökyvyttömyys- tai osaaikaeläkkeellä olevan yrittäjän jäsenyys AYT-kassan jäsenmaksu osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeen aikana määräytyy seuraavasti: • • Jos eläkeaikainen alennettu YEL-työtulo on yli 8 520 euroa vuodessa, jäsen maksaa jäsenmaksunsa tämän alennetun työtulon mukaan jos eläkeaikainen alennettu YEL-työtulo on alle 8 520 euroa vuodessa, jäsen vapautetaan jäsenmaksusta Osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeellä olevan yrittäjän jäädessä työttömäksi hänen päivärahansa määräytyy ennen eläkettä vallinneen tilanteen mukaisesti. Edellytyksenä on, että jäsen on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon eläkkeelle jäädessään. Jos yrittäjä ei ole täyttänyt työssäoloehtoa eläkkeelle jäädessään, voidaan eläkeaika huomioida yrittäjän työssäoloehtoon, kunhan lakisääteisen eläkevakuutuksen työtulo eläkeaikana on vähintään 8 520 euroa vuodessa. 3.5 Kassasta eroaminen tai erottaminen Jäsen voi halutessaan erota kassasta kirjallisella ilmoituksella. Ilman eroilmoitusta jäsenyys katsotaan päättyneeksi viimeistään sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin jäsen täyttää 68 vuotta. Jos jäsenen erotessa hänellä on jäsenyysajalta jäsenmaksua maksamatta, kassa toimittaa avoimesta maksusta erillisen laskun. Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan jäsenmaksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan. Kassan hallitus voi jäsentä kuultuaan antaa huomautuksen tai varoituksen tai erottaa jäsenen: • • • joka jäseneksi on antanut liittyessään vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joka on ilmoittanut vilpillisesti väärin tai salannut jonkin päivärahan, koulutustuen tai muun kassan maksaman etuuden saantiin tai sen suuruuteen vaikuttavan seikan sekä joka kieltäytyy noudattamasta kassan sääntöjä tai kassan hallituksen antamia ohjeita. Kassan hallitus tai kassanjohtaja voi erottaa jäsenen kassan jäsenyydestä siitä päivästä lukien, josta jäsenmaksut on maksamatta, jos jäsenmaksua on maksamatta kahden kuukauden ajalta. Kassan hallitus voi erottaa jäsenyydestään sen, joka on pysyvästi siirtynyt pois ammatista tai työalalta, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Erottamisesta annetaan jäsenelle aina valituskelpoinen päätös, johon voi hakea muutosta. 3.6 Kassan vaihtaminen Kassasta toiseen siirtyessä jäsenen kannattaa varmistaa, että jäsenmaksu vanhaan kassaan on maksettu eropäivään saakka. Kassajäsenyyksien välissä ei saa olla yli kuukauden vakuuttamatonta jaksoa, jotta edellisessä kassassa ansaittu työttömyysturva säilyy. Mahdollisuus katkottomaan ansioturvaan sekä työssäoloehto- ja jäsenaikahyvityksiin on vain henkilöllä, joka siirtyy kuukauden kuluessa kassasta eroamisesta lukien toisen kassan jäseneksi. Palkkatyöstä päätoimiseksi yrittäjäksi ja yrittäjyydestä palkkatyöhön siirtyvän ansioturvasta, sekä mahdollisuudesta työssäoloehtohyvitykseen on kerrottu tarkemmin tämän oppaan kohdassa 6. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 9 4. MILLOIN YRITTÄJÄ ON TYÖTÖN? Työ- ja elinkeinotoimisto selvittää, onko yrittäjä työtön. Yrittäjällä on oikeus työttömyyspäivärahaan, kun yritystoiminta on kokonaan lopetettu tai työllistyminen yrityksessä on päättynyt. 4 .1 Yritystoiminnan lopettaminen Päätoimisesti yritystoiminnassa työllistyneelle työnhakijalle voidaan muiden edellytysten täyttyessä maksaa työttömyyspäivärahaa, kun koko yritystoiminta on lopetettu. 4.2 Yrittäjän työskentelyn päättyminen yrityksessä Päätoimisesti yritystoiminnassa työllistyneelle yrittäjälle voi syntyä oikeus työttömyyspäivärahaan myös, jos hänen työllistymisensä on päättynyt työttömyysturvalain tarkoittamassa tilanteessa. Tällaisia tilanteita ovat: • Yritystoiminta voidaan katsoa kokonaan lopetetuksi tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan päätyttyä. Tällöin yrittäjän on esitettävä TE-toimistolle selvitys siitä, että hän on •• luopunut YEL- tai MYEL-vakuutuksesta sekä jättänyt verohallinnolle ilmoituksen »» yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä »» yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä ja »» yrityksen poistamiseksi tai keskeyttämiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä. Yrityksen jättämisellä kaupparekisteriin ei ole merkitystä arvioitaessa yritystoiminnan lopettamista. Yritystoiminta katsotaan kokonaan lopetetuksi silloin, jos yritys on asetettu konkurssiin, osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan tai muun kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty yhtiömiesten kesken sopimus. Yritystoiminta voidaan katsoa kokonaan lopetetuksi myös silloin, kun muiden seikkojen perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on loppunut. Kun yritystoiminta on lopetettu tai myyty, tehdään työttömyyskassalle selvitys yrityksen käyttö- ja vaihto-omaisuudesta, sekä mahdollisesta myyntivoitosta. Myös omaan käyttöön jätetyn omaisuuden käypä arvo tulee selvittää kassalle. Selvitys on tehtävä vaikka myyntivoittoa ei muodostuisikaan. • yrittäjä on ollut palkansaajaan rinnastettavana yrittäjä Palkansaajaan rinnastettava yrittäjän asema tarkoittaa sitä, että yrittäjä tekee työsuorituksia toimeksiantosopimusten perusteella siten, että työsuoritus muistuttaa sen epäitsenäisen luonteen takia palkansaajana tehtävää työtä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että: »» henkilö tekee työsuorituksen itse toimeksiantajan määräämällä tavalla, »» hän on toimeksiantosuhteessa samoihin harvalukuisiin toimeksiantajiin, »» hänellä ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista varten, ja »» hänellä ei ole viimeisen vuoden aikana työnhakijaksi ilmoittautumisestaan ollut työsuoritusten tekemiseksi palveluksessaan työsuhteessa olevia työntekijöitä muutoin kuin satunnaisesti. Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän toimeksiantojen tulee olla päättyneitä, tai jäljelle jääneet toimeksiannot eivät saa työllistää häntä päätoimisesti. Henkilön pitäminen palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä todetaan aina jälkikäteen. • 10 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 yrittäjän työkyvyn pysyvä ja olennainen alentuminen Yrittäjän on täytynyt saada enimmäisaika Kelan sairauspäivärahaa ja hänen työkyvyttömyytensä täytyy edelleen jatkua. Lisäksi edellytetään, että hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty. yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena ja toimintakausi on päättynyt Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on luonnonolosuhteiden takia mahdollista harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Toiminnan tulee estyä nimenomaan luonnonolosuhteiden takia. Sillä, ettei toiminta ole koko vuotta kannattavaa luonnonolosuhteista johtuen, ei ole asiassa merkitystä. 4 .3 Osaomistaja-yrittäjän työskentelyn päättyminen yrityksessä Osaomistaja katsotaan työttömäksi yritystoiminnan päätyttyä kokonaan. Osaomistaja-yrittäjällä voi olla oikeus työttömyyspäivärahaan myös, jos hänen työllistymisensä yrityksessä on päättynyt seuraavien tilanteiden johdosta: • • työkyvyn pysyvä ja olennainen alentuminen Osaomistaja-yrittäjän on täytynyt saada enimmäisaika Kelan sairauspäivärahaa ja hänen työkyvyttömyytensä täytyy jatkua edelleen. Lisäksi edellytetään, että yrittäjän työkyvyttömyyseläkehakemus on joko vireillä tai hylätty yritystoiminta on ollut luonnonolosuhteista johtuen kausiluonteista ja toimintakausi on päättynyt Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on luonnonolosuhteiden takia mahdollista harjoittaa vuodessa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan. Toiminnan tulee estyä nimenomaan luonnonolosuhteiden takia. • • • • 4 .4 Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn päättyminen yrityksessä Varsinaisen yrittäjän perheenjäsen, joka on työskennellyt yrityksessä, voi saada työttömyyspäivärahaa yritystoiminnan päättyessä kokonaan tai hänen työskentelynsä päätyttyä seuraavissa tilanteissa: • • • työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti Perheenjäsenyrittäjän on täytynyt saada enimmäisaika Kelan sairauspäivärahaa ja hänen työkyvyttömyytensä täytyy jatkua edelleen. Lisäksi edellytetään, että hänen työkyvyttömyyshakemuksensa on joko vireillä tai hylätty. yritystoimintaa on pidettävä luonnonolosuhteista johtuen kausiluonteisena ja toimintakausi on päättynyt Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on luonnonolosuhteiden takia mahdollista harjoittaa vuodessa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan. Toiminnan tulee estyä nimenomaan luonnonolosuhteiden takia. Sillä, ettei toiminta ole koko vuotta kannattavaa luonnonolosuhteista johtuen, ei ole asiassa merkitystä. • työllistyminen yrityksessä on ollut satunnaista Henkilö on työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa enintään kuuden kuukauden ajan viimeisen kahden vuoden aikana yrityksessä työskentely on johtunut yksinomaan työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta tai muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä harjoittelusta henkilön työ on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta Tuotantosuunnan lopettamisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun leipomon yhteydessä sen tuotteita myynyt myymälä lopettaa toimintansa muun leipomotoiminnan jatkuessa. henkilö on lomautettu kokoaikaisesti »» Edellytyksenä on, että henkilöllä on muu kuin YELtai MYEL-vakuutus ja että yrityksestä on lomautettu tai irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujaksolla myös vähintään yksi perheen ulkopuolinen työntekijä »» Kokoaikaisella lomautuksella tarkoitetaan vähintään kalenteriviikon kestävää lomautusta henkilön työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet kokonaan työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapaturman takia »» Edellytyksenä on, että henkilöllä on muu kuin YEL tai MYEL-vakuutus ja että yrityksessä on myös vähintään yksi perheen ulkopuolinen työntekijä, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet samasta syystä henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta »» Edellytyksenä on, että yritystoiminnasta syntyvä tulo yrityksessä työskentelevää henkilöä kohti on vähemmän kuin 8 520 euroa vuodessa, eikä yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän perheenjäseniä Edellä mainituissa tilanteissa edellytetään lisäksi, että yrittäjän perheenjäsenen omistusosuus on viimeisen kahden vuoden aikana ollut alle 15 % yrityksestä, eikä hänellä ole ollut muutoinkaan vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 11 5. YRITTÄJÄN OIKEUS TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAAN AYT-kassa maksaa jäsenilleen työttömyyspäivärahaa. Ennen päivärahan määrittelyä selvitetään, onko jäsen kerryttänyt AYTkassassa yrittäjän työssäoloehdon. Yrittäjän työssäoloehto on täyttynyt, jos hakijalla on ollut kassan jäsenyysaikana vähintään 18 kuukautta olennaista yritystoimintaa. Työssäoloehtohyvitys Palkansaajasta AY T-kassaan siirtynyt yrittäjä voi tuoda palkansaajakassasta mukanaan enintään kuuden kuukauden työssäoloehtohyvityksen, jolloin yrittäjän työssäoloehto voi täyttyä jo 12 kuukauden yrittäjyydellä. Jos yrittäjäksi ryhtyvä on palkansaajakassan jäsen ja siirtyy AYT-kassaan kuukauden kuluessa päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkansaajakassasta eroamisesta, hän voi saada yrittäjän 18 kuukauden mittaiseen työssäoloehtoon enintään kuuden kuukauden työssäoloehtohyvityksen. Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtyneellä jäsenellä voi siis olla oikeus yrittäjäpäivärahaan jo 12 kuukauden AYT-kassan jäsenyyden jälkeen. Jos jäsen ei ole kerryttänyt AYT-kassassa yrittäjän työssäoloehtoa ja on toiminut yrittäjänä alle 18 kuukautta, selvitetään onko jäsenellä oikeus päivärahaan joka perustuu palkansaajakassan jäsenenä saatuun palkkatuloon. Tätä päivärahaa kutsutaan palkansaajan jälkisuojapäivärahaksi. Hyvityksen saaminen edellyttää, että AYT-kassaan siirtyvälle henkilölle on kertynyt työssäoloehdon täyttävää työtä palkansaajakassan jäsenenä. Jos työssäoloehdon täyttävää työtä on kertynyt esimerkiksi vain kolme kuukautta, työssäoloehtohyvitys yrittäjäkassaan siirryttäessä on kolme kuukautta. 5 .1 Yrittäjän työssäoloehto Poissa työmarkkinoilta Työttömyyspäivärahaan on oikeus työttömällä työnhakijalla (katso kohta 4), joka täyttää yrittäjän työssäoloehdon. Henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla, jos hän on työllistynyt työttömyysturvalain tarkoittamassa yritystoiminnassa tai palkkatyössä tai ollut työnhakijana työvoimatoimistossa. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on • • ollut vähintään 18 kuukautta AYT-kassan jäsen (työssäoloehtohyvityksen kanssa liittyneellä edellytetään 12 kuukauden jäsenyysaikaa) ja toiminut saman ajan päätoimisena yrittäjänä siten, että yrittäjyys on laajuudeltaan olennaista. Jos yrittäjä on ilman hyväksyttävää syytä ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, hän menettää työttömyys päivärahaoikeutensa. Hyväksyttävä syy työmarkkinoilta poissaoloon on esimerkiksi sairaus, äitiysloma tai päätoiminen opiskelu. 5.2 Yrittäjän työttömyyspäivärahan määrittely Yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista, jos yrittäjän eläkevakuutustulo on vähintään laissa säädetyn alarajan (8 520 €/ vuosi) suuruinen. Eläkevakuutustulolla tarkoitetaan yrittäjän YEL- tai MYEL-vakuutuksen vahvistettua työtuloa sekä osaomistajan tai perheenjäsenyrittäjän TyEL-palkkaa. Tuloon ei lasketa mukaan vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Eläkevakuutusmaksujen tulee olla maksettu, jotta aika voidaan laskea mukaan yrittäjän työssäoloehtoon. Yrittäjän työssäoloehto voi kertyä vähintään neljän kuukauden jaksoissa työttömyyttä edeltäneen neljän vuoden tarkastelu jakson aikana. Tarkasteluaikaa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella esimerkiksi äitiysloman, hoitovapaan, sairasloman, opiskelun tai osa-aikaeläkkeen vuoksi. Sairaus-, osasairaus-, äitiyspäiväraha-, tai muu vastaava aika tai ei kerrytä työssäoloehtoa. Työssäoloehto ei myöskään kerry ajalta, jolta henkilö saa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea yritystoiminnan päättymisen tai yritystoiminnassa työllistymisen päättymisen vuoksi. 12 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 Yrittäjäpäivärahan perusteena oleva työtulo Yrittäjän päiväraha määritellään hänen kassaan valitsemansa työtulon perusteella, joka saa olla enintään lakisääteisen eläkevakuutustyötulon suuruinen. Mukaan määrittelyyn otetaan ne kuukaudet, joina yrittäjän vahvistettu eläkevakuutustulo on ollut vähintään laissa säädetyn alarajan suuruinen (8 520 €/vuosi). Jos AYT-kassaan valittu työtulo on vaihdellut, päiväraha määritellään työttömyyttä edeltäneiden 18 kuukauden työtulojen kuukausikeskiarvon perusteella. Eläkevakuutustulo ja AYT-kassan työtulo ilmoitetaan vuosityötulona. Päivärahaa laskettaessa vuosityötulo jaetaan 12 kuukaudella kuukausituloksi. Kuukausitulosta saadaan päiväpalkka jakamalla se 21,5 työpäivällä. Päiväraha lasketaan tästä kuukausipalkasta. 20 prosentin sääntö Päivärahan määrittelyssä otetaan huomioon työtulotasojen kuukausikeskiarvo työttömyyttä edeltäneiden 18 kuukauden ajalta. Tuona aikana työtulossa voidaan työttömyysturvalain mukaan ottaa huomioon enintään 20 % korotus. Jos kassan työtuloa nostaa enemmän kuin 20 %, korotettua tasoa tulee ylläpitää vähintään 18 kuukautta, jotta myös 20 % ylittävä osuus otetaan työttömyyspäivärahan perusteeksi. Esimerkki 20 prosentin säännöstä: Jäsen on liittynyt kassaan 1.1.2011. Ajalla 1.1.-31.12.2011 kassan valittu työtulo on ollut 20 000 €/vuosi. Jäsen on korottanut 1.1.2012 alkaen kassaan valitun työtulonsa tasolle 30 000 €/vuosi. a) Jos jäsen jää työttömäksi ennen kuin korotuksesta on kulunut 18 kuukautta, esim. 1.1.2013 lähtien, työtulo on ollut 12 kk tasolla 30 000 € ja edeltävät 6 kk tasolla 20 000 €, joka on 20 %:lla korotettuna 24 000 €/vuosi. Päivärahan perusteena oleva kuukausitulo lasketaan tällöin seuraavasti: [6 x (20 000 €/12) + 12 x (24 000 €/12)] / 18 = 1 888,89 € b) Jos jäsen jää työttömäksi aikaisintaan 18 kuukauden kuluttua työtulon korotuksesta, esim. 1.7.2013 alkaen, on työtulo ollut tasolla 30 000 €/vuosi koko työttömyyttä edeltäneen 18 kuukauden ajan. Päivärahan perusteena oleva kuukausitulo on tällöin: 30 000 € /12 = 2 500 € Perusosan suuruus vuonna 2013 on 32,46 €/päivä. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos vuosityötulo ylittää 40 899,60 €, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Lapsikorotuksia maksetaan, jos huollettavana on alle 18-vuotiaita lapsia. Jos huollettavat eivät ole omia lapsia, päivärahahakemukseen liitetään ote talonkirjasta tai muu luotettava selvitys. Lapsikorotukset vuonna 2013 ovat: •• • yhdestä lapsesta 5,24 €/päivä kahdesta lapsesta 7,69 €/päivä kolmesta tai useammasta lapsesta 9,92 €/päivä Esimerkki päivärahan laskemisesta: Yrittäjä on vakuuttanut itsensä AYT-kassassa 20 000 euron vuosityötulosta ja hänellä on kaksi lasta. Kuukausitulo = 20 000€ / 12 kk = 1 666,67 €/kk Päiväpalkka= 1 667,67 € / 21,5 = 77,52 € Ansio-osa = (45/100) * (77,52 €/pv - 32,46 €/pv) = 20,28 € Ansiopäiväraha = perusosa + ansio-osa +lapsikorotus Ansiopäiväraha = 32,46 €/pv + 20,28 €/pv + 7,69 €/ pv = 60,43 €/pv Maksettava päiväraha lapsikorotuksineen saa kuitenkin olla enintään 90 % päiväpalkasta. AYT-kassan nettisivuilla on päivärahalaskuri, jolla voit laskea päivärahasi (myös korotetun päivärahan) suuruuden eri työtuloilla. Osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeeltä työttömäksi Osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeellä olevan yrittäjän jäädessä työttömäksi hänen päivärahansa määräytyy ennen eläkettä vallinneen tilanteen (täyden työtulotason) mukaisesti edellyttäen, että jäsen on täyttänyt AYT-kassassa yrittäjän työssäoloehdon eläkkeelle jäädessään. Jos AYT-kassan jäsen siirtyy osatyökyvyttömyys- tai osaaikaeläkkeelle, hänen tulee ottaa yhteys kassaan työtulo- ja jäsenmaksukysymysten selvittämiseksi. Jos osa-aikaeläkkeellä oleva yrittäjä jää työttömäksi, osa-aikaeläkkeen maksu päättyy. Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään päivärahasta, jos sen maksaminen jatkuu työttömyysaikana. Yrittäjäpäivärahan suuruus Ansiosidonnainen päiväraha koostuu •• •• perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsikorotuksesta ja mahdollisesta korotusosasta Yrittäjäpäivärahan korotettu ansio-osa Yrittäjäpäivärahaa saavalla henkilöllä on oikeus korotettuun ansio-osaan vain työllistymistä edistävän palvelun ajalta (ks. kappale 10). Korotettua työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 200 päivän ajalta riippumatta siitä, maksetaanko täyttä vai soviteltua etuutta. Korotettu ansio-osa on 57,5 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos vuosityötulo ylittää 40 899,60 €, korotettu ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 35 %. 5.3 Yrittäjäpäivärahan enimmäismaksuaika Yrittäjällä on oikeus saada seitsemän arkipäivän mittaisen omavastuuajan jälkeen työttömyyspäivärahaa enintään 500 päivältä. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa. Yrittäjäpäivärahaa saavalla hakijalla ei ole oikeutta 500 päivän jälkeen ns. lisäpäiviin. Jos yrittäjän 500 päivän enimmäismäärä täyttyy ja työttömyys kuitenkin vielä jatkuu, hän voi hakea peruspäivärahan (32,46 €/pv) suuruista työmarkkinatukea Kelasta. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 13 5 .4 Palkansaajan työssäoloehto AYT-kassa voi maksaa päivärahaa myös yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella. Tätä päivärahaa kutsutaan palkan saajan jälkisuojapäivärahaksi. Palkansaajan jälkisuojapäivärahaa maksetaan henkilölle: • •• joka ei ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa AYTkassassa, joka on toiminut yrittäjänä alle 18 kuukautta ja jonka palkansaajan 34 viikon työssäoloehto on voimassa. Palkansaajan jälkisuojaoikeudesta on kerrottu tarkemmin kohdassa 6.1. Palkansaajan työssäoloehdon pituus on 34 kalenteriviikkoa. Työssäoloehtoa kerryttää jokainen työviikko, jolloin työtä on ollut vähintään 18 tuntia ja työstä on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, mutta työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakso alkaa siitä päivästä, jolloin henkilön työnhakijaksi ilmoittautumista edeltänyt työsuhde on päättynyt. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella työttömyysturvalaissa hyväksyttävästä syystä kuten sairauden, alle 3-vuotiaan lapsen hoidon tai päätoimisen opiskelun vuoksi. Työssäoloehdon voimassaolo päättyy henkilön oltua poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä tai yritystoiminnan jatkuttua yli 18 kuukautta. 5.5 Palkansaajaperusteisen jälkisuojapäivärahan määrittely Jälkisuojan perusteella maksettava työttömyyspäiväraha lasketaan yrittäjyyttä välittömästi edeltäneen 34 viikon vakiintuneen palkkatulon perusteella. Vakiintuneeseen palkkaan huomioidaan normaalin kuukausipalkan ja luontoisetujen lisäksi mm. ilta- ja vuorotyölisät ja työajanlyhennyskorvaukset. Tulospalkkiot ja bonukset huomioidaan niiden ansainta-ajankohdan mukaan. Palkanmäärittelyssä ei huomioida mm. lomarahaa, lomakorvausta tai työsuhteen päättyessä maksettua kertakorvausta. Jos henkilö on saanut palkansaajakassasta työttömyyspäivärahaa ennen yrittäjyyden aloittamista, AYT-kassa maksaa hänelle samansuuruista päivärahaa, kuin hän on saanut ennen yrittäjäksi ryhtymistään enimmäismaksuajan täyttymiseen saakka. Palkansaajaperusteisen jälkisuojapäivärahan suuruus Kun päivärahaa määritellään, lasketaan ensin päivärahan perusteena olevasta vakiintuneesta tulosta kuukausipalkka. Palkkaan tehdään aina työeläkemaksusta johtuva vähennys. Vähennyksen suuruus on 3,89 prosenttia vuonna 2013. Päiväraha lasketaan tästä kuukausipalkasta. Päiväraha muodostuu perusosasta, ansio-osasta, lapsikorotuksista ja mahdollisesti korotusosasta. Perusosan suuruus vuonna 2013 on 32,46 €/päivä. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos vuosityötulo ylittää 40 899,60 €, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Lapsikorotuksia maksetaan, jos huollettavana on alle 18-vuotiaita lapsia. Jos huollettavat eivät ole omia lapsia, päivärahahakemukseen liitetään ote talonkirjasta tai muu luotettava selvitys. Lapsikorotukset vuonna 2013 ovat: •• • 14 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 yhdestä lapsesta 5,24 €/päivä kahdesta lapsesta 7,69 €/päivä kolmesta tai useammasta lapsesta 9,92 €/päivä Palkansaajan korotettu päiväraha ja muutosturva Päivärahan korotettu ansio-osa lasketaan siten, että korotettu ansio-osa on 57,5 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Perusosa on 32,46 €/päivä. Jos palkka on kuukaudessa suurempi kuin 3408,30 €, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä osalta 35 %. Muutosturvan vastaavat prosentit ovat 65 % ja 37,5 %. Palkansaajan jälkisuojapäiväraha voidaan maksaa korotettuna: • • • • työttömyyden alussa (20 päivää) Edellytyksenä on, että henkilö on ollut töissä vähintään kolme vuotta täyttäen uuden palkansaajan työssäoloehdon jäädessään työttömäksi ja että hän on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään kolme vuotta. pitkän työuran perusteella, jos henkilö on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä (100 päivää) Edellytyksenä on, että henkilö on irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ja että hän on ollut ennen työn menettämistä palkansaajakassan jäsen vähintään 5 vuotta ja hänellä on eläkevakuutettua työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Työstä irtisanoutuneella ei ole oikeutta korotettuun työttömyyspäivärahaan. muutosturvatilanteessa (enintään 200 päivää) Edellytyksenä on, että henkilön irtisanomiselle on tuotannolliset tai taloudelliset syyt ja että henkilö on ollut työssä vähintään kolme vuotta ennen työttömyyttä. Muutosturvatilanteensa päiväraha maksetaan korotettuna työllistymistä edistäneen palvelun ajalta ja edellytyksenä on, että TE-toimiston lausunnon mukaan työllistymistä edistävä palvelu kuuluu muutosturvan piiriin. 5.6 Palkansaajaperusteisen päivärahan enimmäismaksuaika Päivärahan enimmäismaksuaika on 500 päivää. Jos jäsen on saanut välittömästi ennen yrittäjyyden aloittamista päivärahaa palkansaajakassasta, AYT-kassasta voidaan maksaa hakijalle työttömyyspäivärahaa aiemman kassan maksamat päivät mukaan lukien yhteensä enintään 500 päivää. Ikääntyneellä työttömällä, joka jää työttömäksi saaden palkansaajan jälkisuojapäivärahaa, voi olla oikeus saada lisäpäiviä 500 päivän täytyttyä seuraavasti: • • Lisäpäivät vuosina 1950 - 1954-syntyneille Jos vuosina 1950 - 1954 syntynyt henkilö täyttää 59 vuotta, ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy, hänelle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäpäivät vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneille Jos vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 60 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy, hänelle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Vuosina 1950 - 1957 syntynyt henkilö voi halutessaan siirtyä lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. työllistymistä edistävän palvelun ajalta (enintään 200 päivää) Työttömyyspäiväraha voidaan maksaa korotettuna enintään 200 päivän ajalta henkilölle, joka osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, josta on sovittu TEtoimiston kanssa tehdyssä työllistymissuunnitelmassa. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 15 5 .7 Ei oikeutta työttömyyspäivärahaan Jos työttömyyspäivärahaoikeuden edellytykset eivät täyty, henkilöllä voi kuitenkin olla oikeus peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Nämä etuudet ovat samansuuruisia (32,46 € /päivä vuonna 2013) ja niiden hakemisesta voi tiedustella Kelan toimipisteistä. Kela saattaa edellyttää kassan jäseneltä päivärahaoikeuden tarkistamista työttömyyskassassa ennen peruspäiväraha- tai työmarkkinatukihakemuksen käsittelyä. Lisätietoja peruspäivärahan ja työmarkkinatuen hakemisesta saa Kelasta. 16 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 Yleensä yrittäjän kannattaa jäädä AYT-kassan jäseneksi, vaikka hänen työssäoloehtonsa ei olisikaan täyttynyt. Jos yritystoiminta myöhemmin jatkuu, voidaan yrittäjyysajat laskea yhteen uutta työssäoloehtoa tarkasteltaessa. Palkkatyöhön lähtevän kannattaa heti palkkatyön alettua siirtyä palkansaajakassan jäseneksi, jolloin hänellä on mahdollisuus työssäoloehtohyvitykseen. AYT-kassa ei peri jäsenmaksua työttömyyden ajalta. 6. JÄLKISUOJAOIKEUS- JA PÄIVÄRAHA Työttömyysturvajärjestelmässä yrittäjätyöstä voi vakuuttaa itsensä yrittäjäkassassa ja palkkatyöstä palkansaajakassassa. Jos palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvä haluaa säilyttää ansioturvansa voimassa ilman katkoksia, hänen tulee liittyä AYT-kassaan kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta. Yrittäjästä palkansaajaksi siirtyvän henkilön kannattaa puolestaan liittyä palkansaajakassaan heti hänen siirryttyään yrittäjästä palkansaajaksi. Työttömyyspäivärahaa haetaan siitä kassasta, jonka jäsen henkilö on työttömyyden alkaessa. Työttömänä ei yleensä täytä työttömyyskassan liittymisedellytystä, joten työttömyysaikana kassaa ei voi enää vaihtaa. Jos työttömänä ottaa vastaan osa-aikaisenkin palkkatyön, voi liittyä palkansaajakassaan jatkaen sovitellun päivärahan hakemista sieltä. Palkansaajan jälkisuoja Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtynyt henkilö voi siirtää palkansaajan työssäoloehdon kokonaisuudessaan mukanaan yrittäjäkassaan niin sanotun jälkisuojan avulla. Jälkisuoja tarkoittaa henkilön oikeutta saada palkansaajana ansaittua päivärahaa AYT-kassasta hänen jäädessään työttömäksi ennen kuin yrittäjän työssäoloehto on täyttynyt ja toimittuaan yrittäjänä alle 18 kuukautta. Jälkisuojan siirtymisen edellytyksenä on, että henkilö: • • 6 .1 Palkansaajasta yrittäjäksi Palkansaajasta yrittäjäksi ryhtyvällä on mahdollisuus katkottomaan työttömyysturvaoikeuteen. Katkoton työttömyysturva toteutuu työssäoloehtohyvityksen ja palkansaajan jälkisuojan avulla. Yrittäjän työssäoloehdosta on kerrottu tarkemmin kohdassa 5.1 Työssäoloehtohyvitys Jos yritystoiminnan aloittaa saadessaan työttömyyspäivärahaa palkansaajakassasta, jälkisuojaoikeus koskee palkansaajakassasta jäljellä olevia päiviä. • Työssäoloehtohyvitys palkansaajasta yrittäjäksi siirryttäessä on enintään 6 kuukautta. Työssäoloehtohyvityksen saamisen edellytyksenä on, että henkilö liittyy AYT-kassaan: • •• • • Kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta Kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta Palkansaajakassan jäsenmaksut tulee maksaa eropäivään saakka. Edellisestä kassastaan erotettu ei voi saada mukanaan työssäoloehtohyvitystä. Lisäksi edellytetään, että henkilö on kerryttänyt palkansaajakassassa vähintään 6 kuukautta työssäoloehtoa. Jos henkilö on ehtinyt kerryttää palkansaajakassan jäsenyysaikana esimerkiksi 4 kuukautta palkansaajan työssäoloehtoa, hyvitys on yrittäjäkassaan siirryttäessä 4 kuukauden mittainen. Jos henkilö on saanut palkansaajakassasta työttömyyspäivärahaa välittömästi yrittäjäkassaan liittyessä, hän saa hyvityksenä täydet 6 kuukautta. liittyy AYT-kassaan kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta. Lisäksi edellytetään, että jäsenmaksut palkansaajakassaan on maksettu eropäivään saakka. Kassasta erotetulla ei ole oikeutta palkansaajan jälkisuojaan. on ehtinyt kerryttää palkansaajan työssäoloehdon palkansaajakassassa. Työssäoloehdon tulee olla voimassa työttömäksi jäädessä. Jos henkilö on saanut palkansaajakassasta päivärahaa 400 päivältä, jälkisuoja koskee jäljellä olevia 100 päivää (ja mahdollisia lisäpäiviä). Jos henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa täydet 500 päivää, jälkisuojan perusteella ei voida maksaa päivärahaa. Jos henkilö ryhtyy yrittäjäksi välittömästi palkkatyön päätyttyä ja on kerryttänyt palkansaajan työssäoloehdon, hän saa jälkisuojan perusteella päivärahaa enimmäismaksuajan (500 päivää). Jos henkilö ei ole saanut työttömyyspäivärahaa palkansaajakassasta välittömästi ennen yritystoiminnan aloittamista edellytetään, että 34 viikkoa palkansaajan työssäoloehtoa on täyttynyt 28 kuukauden tarkastelujaksolta. Tarkastelujakso alkaa siitä päivästä, jolloin henkilön työnhakijaksi ilmoittautumista edeltänyt työsuhde on päättynyt. Palkansaajan jälkisuojaan saattaa sisältyä myös oikeus korotettuun työttömyyspäivärahaan pitkän työhistorian perusteella, työttömyyden alkaessa tai muutosturvatilanteissa, sekä mahdollisesti myös oikeus palkansaajan lisäpäiviin. Palkansaajan jälkisuojapäivärahan määrittelystä on kerrottu tarkemmin kohdassa kohdassa 5.5. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 17 Kassaan liittymisen ajankohta vaikuttaa työttömyyspäivärahaoikeuteen. Katkottoman ansioturvan saa ainoastaan liittymällä AYT-kassaan kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta. Jos yrittäjä ei ole ehtinyt liittyä AYT-kassaan kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta, kannattaa kuitenkin liittyä mahdollisimman nopeasti, jotta katkos työttömyysturvassa on mahdollisimman lyhyt. 1. 2. Henkilö liittyy AYT-kassaan toimittuaan yrittäjänä yli kuukauden Jos palkansaajakassan jäsen liittyy AYT-kassaan toimittuaan yrittäjänä yli kuukauden, hänen oikeutensa palkansaajaperusteiseen päivärahaan siirtyy AYTkassaan. Tässä tilanteessa jälkisuoja on voimassa 18 kuukauden ajan yrittäjäksi ryhtymisestä lukien. Jälkisuojaoikeuden päätyttyä ansioturvaoikeuteen tulee katkos, koska yrittäjän 18 kuukauden pituinen työssäoloehto ei ehdi täyttyä jäljellä olevana jälkisuojaaikana. Jälkisuojaoikeuden edellytyksenä on, että henkilö on liittynyt AYT-kassaan kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta. Henkilö liittyy AYT-kassaan kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkansaajakassasta eroamisesta Yrittäjä voi siirtää AYT-kassaan jälkisuojaoikeutensa, eli oikeutensa palkansaajaperusteiseen työttömyyspäivärahaan. Jälkisuojaoikeus on voimassa, kunnes yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kuitenkin enintään 18 kuukauden ajan yrittäjäksi ryhtymisestä lukien. 3. Yrittäjän työssäoloehtoa laskettaessa henkilölle luetaan lisäksi hyväksi enintään kuusi kuukautta palkansaajakassan työssäoloehtoa. Hyvityksen ansiosta yrittäjän työssäoloehto täyttyy AYT-kassassa useimmiten jo 12 kuukauden jäsenyyden jälkeen. Yrittäjän työssäoloehdon täytyttyä työttömyyspäiväraha määritellään yrittäjäkassaan valitun työtulon perusteella. Henkilö jää palkansaajakassan jäseneksi Jos henkilö jää palkansaajakassan jäseneksi, hänellä on 18 kuukauden jälkisuojaoikeus palkansaajaperusteiseen työttömyyspäivärahaan. Toimittuaan yrittäjänä vähintään 18 kuukautta hänen on erottava palkansaajakassasta ja hän menettää oikeutensa työttömyyspäivärahaan. Jos hän liittyy AYT-kassaan vasta tällöin, hänen tulee kerryttää AYT-kassan jäsenyysaikana 18 kk:n mittainen yrittäjän työssäoloehto saadakseen työttömyyspäivärahaa. AYT-‐kassaan lii1ymishetki Palkansaajan työ1ömyyspäiväraha Yri1äjän työ1ömyyspäiväraha Katkos työ1ömyyspäivärahaan, mikäli ei ole jäänyt työ1ömäksi ensimmäisen 18 kk aikana Y R I T 1 Y S T RY O TI I YS M OT I MI N NI N NA 2 A N N AL K A A MI L NE K N A M I 3 N E N 18 12 kk 3kk 3 kk 15 kk 15 kk 3 kk 15 kk 18 kk 0 kk 18 kk 6 kk 12kk Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 18kk 24 kk 30 kk 36 kk 6 .2 Yrittäjästä palkansaajaksi Yrittäjän jälkisuoja Työssäoloehtohyvitys Jos AYT-kassassa työssäoloehdon täyttänyt henkilö on siirtynyt palkansaajakassaan ja jäänyt työttömäksi ennen kuin hänen palkansaajan työssäoloehtonsa on täyttynyt, hän voi saada palkansaajakassasta AYT-kassaan valitsemaansa työtuloon perustuvaa työttömyyspäivärahaa. Tämä yrittäjän jälkisuoja on voimassa siihen asti, kunnes palkansaajan työssäoloehto täyttyy. Yrittäjäkassasta palkansaajakassaan siirryttäessä työssäoloehtohyvitys on enintään 10 viikkoa. Työssäoloehtohyvityksen edellytykset ovat: • • • että henkilö liittyy palkansaajakassaan kuukauden sisällä palkansaajaksi ryhtymisestä että henkilö liittyy palkansaajakassaan kuukauden sisällä AYT-kassasta eroamisesta. Lisäksi edellytetään, että jäsenmaksut AYT-kassaan on maksettu eropäivään saakka. Kassasta erotettu ei voi saada mukanaan työssäoloehtohyvitystä että henkilö on kerryttänyt AYT-kassan jäsenyysaikana vähintään 10 viikkoa yrittäjän työssäoloehtoa. Jos henkilö on saanut AYT-kassasta yrittäjätuloon perustuvaa työttömyyspäivärahaa välittömästi ennen palkansaajakassaan liittymistä, hän saa hyvityksenä aina 10 viikkoa. Yrittäjän jälkisuojapäivärahan saamisen edellytyksenä on, että yrittäjän työssäoloehto on voimassa henkilön jäädessä työttömäksi. Työssäoloehdon tulee lisäksi täyttyä työttömyyttä välittömästi edeltäneen 48 kuukauden tarkastelujakson aikana. Tarkastelujaksosta ja työssäoloehdon voimassaolosta kerrotaan tarkemmin kappaleessa kappaleissa 5.1 - 5.2. Yrittäjän jälkisuojan edellytyksenä on, että henkilö: 1. liittyy palkansaajakassaan kuukauden sisällä AYTkassasta eroamisesta ja että hänen jäsenmaksunsa on maksettu kassan sääntöjen edellyttämällä tavalla eropäivään saakka. Kassasta erotetulla ei ole oikeutta yrittäjän jälkisuojaan. 2. on ehtinyt AYT-kassassa kerryttää yrittäjän työssäoloehdon Jos henkilö on saanut AYT-kassasta työttömyyspäivärahaa yrittäjän työssäoloehdon perusteella, jälkisuojaoikeus koskee AYT-kassasta jäljellä olevia päiviä. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 19 7. JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI 7 .1 Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon AY T-kassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa työttömälle henkilölle, joka on ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi ja täyttää työssäoloehdon. Työssäoloehdosta on kerrottu tarkemmin oppaan kohdassa 5. Ilmoittautumisen jälkeen TE-toimisto tutkii, onko yritystoiminta tai työllistyminen yrittäjänä päättynyt. Tämän jälkeen TE-toimisto antaa kassalle asiasta sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Työvoimapoliittisesta lausunnosta ei voi valittaa, mutta kun henkilö toimittaa kassalle päivärahahakemuksen, hän saa kassalta päätöksen, joka on valituskelpoinen. Kassa ei voi koskaan maksaa työttömyyspäivärahaa vastoin TE-toimiston lausuntoa. Päivärahan saannin työvoimapoliittisista edellytyksistä on kerrottu tarkemmin oppaan kohdassa 4. Muista kertoa olevasi AYT-kassan jäsen, kun ilmoittaudut TEtoimistoon. Näin varmistat, että TE-toimiston lausunto tulee oikeaan kassaan. TE-toimistoon tulee toimittaa kaikki yritystoiminnan päättymiseen liittyvät asiakirjat. Lisätietoa saat TE-toimistosta. Yritystoiminnan päättymisen voit osoittaa esimerkiksi seuraavilla asiakirjoilla: •• •• • •• • • • todistus eläkevakuutuksen lopettamisesta sopimus yhtiön purkamisesta kauppakirja, jos yritys tai osa siitä on myyty todistus konkurssiin tai selvitystilaan asettamisesta todistus yrityksen poistamisesta ennakonperintä- ja alvrekisteristä todistus työnantajarekisteristä poistamisesta todistus yrityksen vuokrasopimuksen tai muiden sopimusten päättymisestä todistus toimeksiantosuhteen päättymisestä ja esimerkiksi kirjanpitäjän todistus toimeksiantajien lukumäärästä (palkansaajaan rinnastettava yrittäjä) päätös sairauspäivärahaoikeuden päättymisestä, sekä todistus työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta lomautusilmoitus ja todistus, josta ilmenee, että yrityksestä on kuluneen vuoden aikana ollut lomautettuna myös muita työntekijöitä Lisätietoja työvoimapoliittiseen lausuntoon liittyvistä asioista sekä työnhausta saat Työhallinnon valtakunnallisesta työttömyysturvaneuvonnasta puh. 0295 020 700. 20 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 7 .2 Päivärahan hakeminen ensimmäistä kertaa Hakemuslomakkeita on saatavilla verkossa www.ayt.fi, TEtoimistoista sekä AYT-kassasta. Päivärahaa haetaan kassasta aina takautuvasti. Etukäteen haettua aikaa ei voida maksaa. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa kassalle oltuasi TEtoimistossa työttömänä työnhakijana vähintään neljä viikkoa. Hakemus tulee toimittaa kassaan viimeistään kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä. Jos olet kuulunut palkansaajakassaan välittömästi ennen yrittäjäksi ryhtymistä, tulee hakemukseen merkitä edellisen työttömyyskassasi nimi. Ensimmäisen hakemuksen liitteet TE-toimisto ei lähetä sinne toimitettuja asiakirjoja kassalle. Ensimmäiseen hakemukseen on liitettävä: • • • • todistus eläkevakuutuksen vahvistetun työtulon tasosta ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta neljän vuoden ajalta ennen työttömäksi jäämistä »» Pyydä todistus omasta eläkevakuutusyhtiöstäsi. Todistuksesta tulee käydä ilmi eläkevakuutuksesi vahvistettu työtulo vuosittain eriteltynä. Todistuksesta tulee ilmetä myös, mihin saakka eläkevakuutusmaksut on maksettu. myyntivoittoselvitys liitteineen (ks. kohta 9) »» Työttömäksi jääneen henkilön tulee aina tehdä selvitys yritystoiminnan taloudellisesta tilanteesta lopettamishetkellä (ns. myyntivoittoselvitys). Selvitys on toimitettava kassalle, jos olet työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta ennen työttömäksi jäämistä, vaikka mitään myyntivoittoa ei syntyisikään. Jos olet itse omistanut yrityksen osakkeita tai osuuksia ja yritystoiminta on päättynyt, lomakkeen liitteeksi on aina toimitettava vähintään viimeisen täyden tilikauden tase tai omaisuusluettelo. Muista liitteistä kerrotaan tarkemmin kohdassa 9 sekä lomakkeen täyttöohjeessa. verokortti »» AYT-kassa saa yleensä veroprosentin suoraan verottajalta. Jos haluat muutoksen pidätysprosenttiisi, toimita kassalle alkuperäinen muutoskortti etuutta varten. Lisätietoja etuuksien verotuksesta on kohdassa 8.3. selvitys muista sosiaalietuuksista »» Jos saat jotakin sosiaalietuutta, kuten eläkettä, kotihoidontukea tai vastaavaa etuutta, liitä hakemukseen todistus siitä. Jos puolisosi saa kotihoidontukea, sinun tulee ilmoittaa myös siitä kassalle. Etuuksien vaikutuksen voit tarkistaa kohdasta 12. • palkkatodistus ja irtisanomisilmoitus »» Jos haet päivärahaa palkansaajan jälkisuojan perusteella, toimita kassalle palkkatodistus sekä kopio irtisanomisilmoituksesta. Palkkatodistuksesta tulee käydä ilmi ennakonpidätyksen alainen ansio 34 kalenteriviikolta välittömästi ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Palkkatodistuksessa tulee olla eriteltyinä lomarahat, lomakorvaukset, palkattomat poissaolot, osa-palkkaiset sairaslomat, eroraha ja muut taloudelliset etuudet. Palkkatodistuslomakkeen saat verkossa osoitteessa www.tyj.fi (kohta: lomakkeet). Muista tarkistaa, että: • olet täyttänyt lomakkeen kaikki kohdat • olet tehnyt merkinnän jokaisen hakujakson päivän osalta • olet ilmoittanut hakemuksessa puhelinnumeron, josta sinut on helppo tavoittaa • hakemuksen mukana ovat kaikki tarvittavat liitteet • olet allekirjoittanut hakemuslomakkeen. Sinun kannattaa toimittaa hakemus kassalle vasta sitten, kun TE-toimisto on antanut lausunnon työttömyydestäsi. Kassa ei voi koskaan maksaa päivärahaa ilman työvoimapoliittista lausuntoa. AYT-kassa pyrkii käsittelemään hakemukset viikon kuluessa niiden saapumisesta kassalle. 7.3 Jatkohakemukset Kun olemme maksaneet ensimmäiset päivärahasi, lähetämme sinulle maksuilmoituksen, jonka mukana on jatkohakemuslomake. Täytä jatkohakemus takautuvasti vähintään neljältä viikolta ja toimita se AYT-kassalle. Etukäteen haettua aikaa ei voida käsitellä. Sinun kannattaa säilyttää maksuilmoitusosa, sillä sille voi olla käyttöä myöhemmin asioidessasi esimerkiksi verottajan kanssa. Voit täyttää jatkohakemuksen kätevästi myös AYT-kassan verkkosivulla eAsioinnissa, johon kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. eAsioinnissa täytetty päivärahahakemus saapuu kassaan yleensä tunnin sisällä sen hyväksymisestä. Tarvittaessa eAsiointipalvelun kautta on mahdollista toimittaa kassalle myös päivärahahakemuksen liitteet. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 21 8. MAKSU- JA KÄSITTELYKÄYTÄNTÖ 8 .1 Hakemusten käsittelyaika Ensimmäinen hakemus Ensimmäisen päivärahahakemuksen käsittely kestää n. 2-4 viikkoa. Yleensä asian käsittely vie eniten aikaa TE-toimistossa. AYT-kassa ei voi käsitellä päivärahahakemusta ennen kuin työvoimaviranomainen on antanut asiasta lausuntonsa, joten paperit kannattaa toimittaa TE-toimistoon pikaisesti. Työttömyyspäivärahan lyhin maksujakso on neljä kalenteriviikkoa. Jatkohakemukset Jatkohakemukset pyritään käsittelemään viimeistään niiden saapumista seuraavana työpäivänä. Jos hakemuksen käsittelyyn tarvitaan lisätietoja, se käsitellään, kun lisätiedot ovat saapuneet kassalle. Työttömyyspäivärahan maksupäivät ovat tiistai, keskiviikko ja perjantai. Poikkeuksen muodostavat arkipyhät. Etuudet maksetaan takautuvasti. Päivärahahakemus tulee aina täyttää huolellisesti. Jatkohakemuksen tekeminen ja lähettäminen on mahdollista myös internetin kautta (ks. kohta 8.3). Mahdollisista aikataulumuutoksista ilmoitetaan AYT-kassan internetsivuilla osoitteessa www.ayt.fi. 22 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 Hakemuksen käsittelyä nopeuttaa se, että kaikki tarvittavat liitteet ovat hakemuksen mukana. Jos kassa pyytää sinulta lisäselvitystä, sinun tulee palauttaa selvitys kassaan 14 vuorokauden kuluessa kirjallisen selvityspyynnön päiväyksestä. Jos et toimita pyydettyjä selvityksiä kassaan 14 vuorokauden määräajan puitteissa, AYT- kassa joutuu hylkäämään hakemuksesi. 8 .2 Työttömyyspäivärahan maksamisen siirtyminen tai estyminen Päivärahan maksamisen alkaessa pidätettävä omavastuuaika siirtää yleensä työttömyyspäivärahan maksamisen alkamisajankohtaa. Omavastuuaika pidätetään aina kun 500 päivän enimmäismaksuaika alkaa alusta. Omavastuuaika on 7 kokonaan työtöntä arkipäivää. Omavastuuajalta ei makseta työttömyyspäivärahaa. Jos henkilö osallistuu TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun omavastuuaikana, hänelle maksetaan työttömyyspäivärahaa myös omavastuuajalta. Yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä yrittäjälle jäänyt myyntivoitto voi siirtää päivärahan maksun alkamista enintään 24 kuukaudella. Myyntivoiton jaksottamisesta on kerrottu tarkemmin kohdassa 9. Myyntivoitto jaksotetaan yleensä yritystoiminnan lopettamishetkestä lähtien ennen omavastuuajan pidättämistä. Työttömyyspäivärahaa maksetaan kuitenkin yleensä työllistymistä edistävien palvelujen ajalta karenssiajasta huolimatta. Ajalta, jolta henkilö saa esimerkiksi irtisanomisajan palkkaa tai vastaavaa korvausta, hänellä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Päivärahan maksaminen voi tietyissä tilanteissa estyä kokonaan. Päivärahan maksamisen estävät kokonaan esimerkiksi seuraavat seikat: • •• •• ikä (päivärahaa voidaan maksaa normaalisti 17 - 65-vuotiaille ja 65 - 68-vuotiaille vain poikkeustilanteissa) päätoiminen opiskelu päätoiminen työllistyminen yritystoiminnassa TE-toimistoon ilmoittautumisen laiminlyönti ja eräät sosiaalietuudet (luetteloitu kappaleessa 12.) TE-toimisto voi asettaa työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä henkilölle korvauksettoman määräajan (karenssi). Työttömyyspäivärahaa ei makseta karenssiajalta. Työvoima poliittisesti moitittavia menettelyjä ovat esimerkiksi: »» »» »» työstä eroaminen tai tarjotusta työstä kieltäytyminen työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen tai palvelun keskeyttäminen työllistymissuunnitelman laatimisesta tai toteuttamisesta kieltäytyminen. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 23 8 .3 Päätökset ja niistä valittaminen 8.4 Etuuksien verotus Jokainen AYT-kassan tekemä jäsenyys- ja päivärahapäätös on valituskelpoinen ja sisältää valitusohjeen. Kirjallinen valitus tulee toimittaa kassalle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Päätös katsotaan saadun tiedoksi viimeistään seitsemäntenä päivänä sen postittamisesta. AYT-kassa lähettää valitukset muutoksenhakuelimille. Työttömyyspäiväraha-asioissa valitusasteita on kaksi: työttömyysturvan muutoksenhaku lautakunta ja vakuutusoikeus. AYT-kassan maksamat etuudet ovat veronalaista tuloa. Verohallinto suosittelee, että työttömyysetuuksia saavat henkilöt hakisivat aina muutosverokortin etuutta varten, jotta ennakonpidätys saataisiin vastaamaan mahdollisimman hyvin lopullista verotusta ja jälkiveroilta vältyttäisiin. Etuutta varten annetun muutosverokortin ennakonpidätysprosentteja ei koroteta. Päivärahan maksamisen saattaa estää mm. TE-toimiston lausunto. Työvoimaviranomaisen lausunto jäsenen päivärahaoikeudesta on kassaa sitova. Jos lausunto on kielteinen, päivärahaa ei voida maksaa, jolloin kassa toimittaa jäsenelle asiasta hylkäävän päätöksen. TE-toimiston lausunnosta ei voi valittaa, vaan vasta kassan antamasta päätöksestä, joka on annettu lausunnon perusteella. Jos valitus koskee työvoimaviranomaisen lausuntoon perustuvaa päätöstä, AYT-kassa toimittaa valituksen kyseiseen TEtoimistoon työvoimapoliittisen lausunnon tarkistamista varten. Kun TE-toimisto toimittaa kassalle lausuntonsa valituksesta, AYT-kassa antaa valituksesta vielä oman lausuntonsa. Valitus liitteineen, sekä molemmat lausunnot toimitetaan työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyyn ja tiedoksi valittajalle. Valituksen käsittely työttömyysturvan muutoksenhakulauta kunnassa saattaa kestää useista kuukausista aina vuoteen saakka. Kassa ei saa tietoja valituksen käsittelyaikataulusta. Asian etenemisestä voi tiedustella suoraan kyseisestä valitusasteesta. Ensimmäinen valitusaste: työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta: ttlk.fi Toinen valitusaste: vakuutusoikeus: oikeus.fi/vakuutusoikeus 24 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 Muutosverokortti pitää toimittaa kassalle alkuperäisenä. Muutosverokorttia käytetään siitä päivästä lähtien, kun verokortti on saapunut kassalle. Kassan käyttämään pidätysprosenttiin saa halutessaan korotuksen ilmoittamalla siitä kassalle kirjallisesti. Jos muutosverokorttia ei ole toimitettu, käytetään etuuden ennakonpidätyksessä verottajalta sähköisesti saatua palkkaa varten annettua veroprosenttia. Palkkaa varten annettua veroprosenttia korotetaan ohjeen mukaisesti 2 prosenttiyksiköllä työttömyyspäivärahaa maksettaessa ja 4 prosenttiyksiköllä korotettuna, jos työttömyyspäiväraha maksetaan korotetulla ansio-osalla tai muutosturvalisällä korotettuna. Ennakonpidätys on kuitenkin toimitettava vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos kassa ei ole saanut henkilöltä itseltään tai verohallinnolta verotustietoja, kassan on toimitettava ennakonpidätys verottajan vahvistaman taulukon mukaisesti. AYT-kassa ilmoittaa tiedot maksetuista päivärahoista suoraan verottajalle. Säilytä AYT-kassalta saamasi maksuilmoitukset mahdollisia tarkistuksia varten. 8 .5 Viranomaisen perintä Työttömyysetuuden periminen takautuvasti maksettavasta etuudesta Tietyissä tilanteissa viranomaisella on oikeus periä omaa saatavaansa hakijan työttömyysetuudesta. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa ulosottoviranomaisen suorittama ulosmittaus, kunnan toimielimen suorittama ennakolta maksetun toimeentulon perintä työttömyysetuudesta tai Kelan suorittama perintä työttömyysetuuden lapsikorotuksesta. Viranomainen tekee pyynnön suoraan työttömyyskassalle. Työttömyyskassa saa periä perusteettomasti maksetun työttömyysetuuden takautuvasti suoritettavasta eläkkeestä, luopumiskorvauksesta, luopumistuesta, päivärahasta tai tapa turmaeläkkeestä. työttömyysetuudesta Kahden viimeksi mainitun osalta kassa kuulee hakijaa kirjallisesti ennen päätöksen tekemistä. Jos kassa maksaa hakijaa kuultuaan työttömyysetuuden tai sen osan viranomaiselle, hakija saa asiasta valituskelpoisen päätöksen. 8 .6 Etuuksien takaisinperintä Jos AYT on maksanut etuutta aiheettomasti tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin riippumatta liikamaksun syystä. Toimenpiteet liikamaksun yhteydessä Liikamaksun saajaa kuullaan kirjallisesti takaisinperintäasian yhteydessä, jolloin hänelle varataan mahdollisuus selvittää: •• • onko päivärahaa maksettu aiheettomasti aiheettoman maksun suuruus takaisinperinnän kohtuullisuus Kuulemisen jälkeen asia käsitellään mahdollisimman pikaisesti AYT-kassassa. Liikamaksun saajalle toimitetaan kyseiseltä ajalta uudet valituskelpoiset päätökset ja liikaa maksettu suoritus joko kuitataan tulevista työttömyysetuuksista tai henkilölle toimitetaan pankkisiirto maksua varten. Näin menetellään, jos henkilö on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti kansaneläkettä tai eläkettä työ- tai virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella, sukupolvenvaihdos- tai luopumiseläkettä, luopumiskorvausta, luopumistukea taikka sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, kuntoutusrahalain mukaista kuntoutusrahaa, tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa tai tapaturmaeläkettä. Jos henkilölle on myönnetty takautuvasti työkyvyttömyyseläke samalle ajalle, jolta hän on saanut työttömyysetuutta, työttömyyskassa saa periä perusteettomasti maksetun työttömyys etuuden määrän suoraan takautuvasti suoritettavasta eläkkeestä. Jos peritty määrä ei kata työttömyysetuuden liikamaksua, jäljelle jäävä liikamaksu voidaan tietyin edellytyksin jättää perimättä. Tätä lainkohtaa sovelletaan vain sellaisessa työttömyysetuuden takaisinperintätilanteessa, jossa henkilölle myönnetään takautuvasti työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, yksilöllinen varhaiseläke tai tapaturmavakuutuslainsäädännön mukainen eläke samalle ajalle, miltä hän on saanut työttömyysetuutta, ja liikaa maksetun työttömyysetuuden määrä ylittää sen määrän, jonka työttömyyskassa on perinyt eläke- tai vakuutuslaitokselta. Ulosmittaus Jos liikamaksun saaja ei maksa liikamaksua takaisin sovitulla tavalla eikä esitä perusteltua syytä maksamatta jättämiselle, työttömyyskassa antaa liikamaksun perinnän ulosottoviranomaisen tehtäväksi. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 25 9. MYYNTIVOITTO Lain mukaan yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä mahdollisesti saatu myyntivoitto siirtää päivärahan maksua enintään 24 kuukaudella. Kassalle on tehtävä selvitys myyntivoitosta päivärahaa haettaessa, jos hakija on toiminut yrittäjänä yli 18 kuukautta. Myyntivoiton selvittämistä varten on oma lomakkeensa, jonka voi tulostaa AYT- kassan verkkosivuilta www.ayt.fi tai sen voi tilata kassan toimistosta. Lomake on myös tämän oppaan lopussa. 9.3 Selvityslomakkeen liitteet Mahdollinen myyntivoitto huomioidaan, jos: •• • yritystoiminta on kestänyt yli 18 kuukautta, yrityksen viimeisen täyden tilikauden tase on veloilla vähennettynä yli 10 000 euroa ja yritystoiminta on päättynyt tai henkilö on luopunut omistusosuudestaan. 9 .1 Selvitysvelvollisuus Sinun on annettava kassalle selvitys myyntivoitosta päivärahaa hakiessasi, jos •• olet toiminut yrittäjänä yli 18 kuukautta ja olet lopettanut yritystoiminnan (Yritys on poistettu verottajan rekistereistä ja YEL-vakuutus on lopetettu tai osakkeet on myyty tai luovutettu.) Edellä mainituissa tilanteissa selvityslomakkeeseen on liitettävä vähintään: • 9 .2 Tilanteet, joissa myyntivoittoa ei huomioida Esimerkiksi hieroja, joka ei ole vuosittain ollut velvollinen toimittamaan verottajalle tasetta, voi toimittaa kassalle allekirjoitetun omaisuusluettelon, jossa on luetteloitu yritystoimintaan hankittu omaisuus ja oma arvio sen käyvästä arvosta. Jos yritystoimintaa on harjoitettu yrittäjän kotona (esimerkiksi perhepäivähoitaja), yrittäjän oma koti ei kuulu yritysomaisuuteen. Myyntivoittoa ei huomioida: • •• • jos et ole itse omistanut yrityksen osakkeita (perheenjäsenyrittäjä), jos olet toiminut yrittäjänä enintään 18 kuukautta, jos yritysomaisuutesi on ollut vähäistä ja yrityksesi viimeisen täyden tilikauden taseen loppusumma veloilla vähennettynä on ollut alle 10 000 euroa. Sinun tulee tässä tilanteessa kuitenkin toimittaa yrityksen viimeisen täyden tilikauden tase tai allekirjoituksella vahvistettu omaisuusluettelo kassalle jos yritystoimintasi ei ole päättynyt, mutta sinun työskentelysi yrityksessä on päättynyt tai keskeytynyt »» työkyvyttömyyden, »» palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän toimeksiantosuhteen päättymisen, »» toimintakauden päättymisen (sääolosuhteista johtuen kausiluonteiset yrittäjät), »» tuotantosuunnan lopettamisen (vain yrittäjän perheenjäsenet, joiden oma omistusosuus yrityksestä viimeisen kahden vuoden aikana on ollut alle 15 %) tai »» lomautuksen vuoksi (vain TyEL-vakuutetut yrittäjän perheenjäsenet, joiden oma omistusosuus yrityksestä viimeisen kahden vuoden aikana on ollut alle 15%) Myyntivoiton selvityslomake on kuitenkin myös näissä tilanteissa täytettävä ja toimitettava kassalle allekirjoitettuna. 26 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 yrityksen tasetiedot viimeiseltä täydeltä tilikaudelta Jos et ole ollut velvollinen tekemään tasetta, toimita kassalle allekirjoitettu omaisuusluettelo yritysomaisuuden arvosta. Selvitykseksi käy esimerkiksi kopio viimeisestä verottajalle tehdystä veroilmoituksesta tai oma selvityksesi yritystoiminnan luonteesta sekä luettelo yritysomaisuudesta. Jos yrityksen viimeisen täyden tilikauden tase veloilla vähennettynä on yli 10 000 euroa, sinun tulee lisäksi toimittaa kassalle myyntivoiton määrittelyä koskevat selvitykset, kuten: • • kauppakirja koskien yrityksesi tai myytyjen osakkeiden myyntiä ja/tai luotettava selvitys yrityksesi käyttö- ja vaihto-omaisuuden käyvästä arvosta lopettamishetkellä. »» Tähän lasketaan mukaan myös 6 kuukautta ennen yrityksen lopettamista myyty käyttö- ja vaihtoomaisuus. Kassalle voi toimittaa selvityksenä kauppakirjat yrityksen myynnistä tai esimerkiksi autoliikkeen tai kiinteistönvälittäjän arviot omaan käyttöön otetun tai myymättä jääneen käyttöomaisuuden arvosta. yrityksesi lopettamisajankohdan tase, josta ilmenee mahdolliset lopettamisajankohdan velat sekä käyttö- ja vaihto-omaisuuden kirjanpidossa poistamatta oleva arvo lopettamishetkellä. 9 .4 Myyntivoiton määrittely Esimerkki myyntivoiton jaksotusajan laskemisesta: Myyntivoitto lasketaan yritysomaisuuden käyvästä arvosta. Myyntivoitosta voi vähentää hankintamenona joko puolet myyntihinnasta tai yrityksen lopettamishetken taseessa poistamatta olevan osan omaisuuden hankintamenosta. Lisäksi myyntivoitosta voidaan vähentää omaisuuden myynnistä aiheutuneet kulut sekä yritystoiminnan lopetushetkellä olleet maksamattomat velat ja niiden korot. Yrittäjän henkilökohtaisia velkoja (esimerkiksi hakijalle itselleen aiheutuneita veroseuraamuksia) ei voida vähentää myyntivoitosta. Työttömyyspäivärahan perusteena käytettävä vuosityötulo on 18 000 euroa (1 500 euroa kuukaudessa). Tasetarkastelu tehdään koko yrityksestä ja myyntivoitto lasketaan suhteessa hakijan omistusosuuteen. 9 .5 Myyntivoiton jaksotus Myyntivoitto jaksotetaan päivärahan perusteena olevan työtulon mukaan. Myyntivoitto jaksottuu aina kuitenkin enintään 24 kuukauden ajalle. Jaksotusajan jälkeen päivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä. Yrittäjällä on ollut osakeyhtiö, josta hän on omistanut 50 %. Yhtiö on lopetettu 31.12.2012. Osakeyhtiön viimeisen täyden tilikauden taseen loppusumma veloilla vähennettynä on ollut 19 000 euroa. Lopettamishetkellä yrityksellä on ollut kaksi autoa, jotka osakkaat ovat ottaneet omaan käyttöönsä. Autoliikkeen arvion mukaan autojen käyvät arvot lopettamishetkellä ovat yhteensä 25 000 euroa (12 500€/kpl). Taseessa poistamatta oleva osa hankintamenosta on 15 000 euroa, joka on enemmän kuin puolet käyvästä arvosta (12 500 euroa). Yrityksellä ei ole ollut muuta käyttö- eikä vaihto-omaisuutta eikä pitkäaikaista sijoitusta. Yrityksen lopettamishetken taseessa on alv-velkaa yhteensä 1 000 euroa. Myyntivoitto on autojen käypä arvo 25 000 euroa. Siitä vähennetään hankintamenona 15 000 euroa, koska taseessa poistamaton osa hankintamenosta (15 000 euroa) on suurempi kuin puolet käyvästä arvosta (12 500 euroa). Lisäksi vähennetään yrityksen lopettamishetken velat 1 000 euroa. Jaksotettavaksi myyntivoitoksi jää 9 000 euroa. Tämä jaetaan omistussuhteiden mukaan osakkaille, jolloin hakijalle jää jaksotettavaa myyntivoittoa yhteensä 4 500 euroa. Saatu myyntivoitto jaetaan päivärahan perusteena olevalla kuukausitulolla (4 500 euroa/1 500 euroa=3). Myyntivoitto jaksottuu kolmelle kuukaudelle eli ajalle 1.1.2013 - 31.3.2013 ja työttömyyspäivärahan omavastuuajan pidättäminen alkaa kolmen kuukauden jaksotusajan jälkeen 1.4.2013. Omavastuuajan jälkeen hakijalla on oikeus saada AYT-kassasta työttömyyspäivärahaa enintään 500 kokonaan työttömältä työttömyyspäivältä. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 27 10. TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT TE-toimisto voi ohjata työnhakijan työllistymistä edistäviin palveluihin, joiden ajalta maksetaan työttömyyspäivärahaa. Päivärahaa saavalla henkilöllä voi olla oikeus korotettuun ansioosaan työllistymistä edistävän palvelun aikana (katso kohdat 5.2 ja 5.5). Työttömyysetuutta voidaan maksaa korotettuna työllistymistä edistävän palvelun ajalta, jos palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. 10.1 Kulukorvaus Työllistymistä edistäviä palveluita ovat esimerkiksi: Kulukorvauksen suuruus on 9 euroa päivältä ja korotetun kulukorvauksen 18 euroa päivältä. Kulukorvaus maksetaan korotettuna silloin, kun henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun työssäkäyntialueensa ulkopuolella. •• •• • työvoimakoulutus omaehtoinen opiskelu työnhakuvalmennus kokeilu uravalmennus Etuutta voidaan maksaa vain siltä ajalta, kun henkilö on työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Työttömyysetuutta maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta mahdollisesta korvauksettomasta määräajasta huolimatta. Työttömyysetuutta voidaan maksaa työllistymistä edistävän palvelun aikana myös omavastuuajalta. Työttömyyspäivärahaa maksetaan korotettuna enintään 200 päivän ajalta riippumatta siitä, maksetaanko täyttä vai soviteltua etuutta. Jos henkilö osallistuu kahteen palveluun, joiden välinen aika on enintään 7 kalenteripäivää, korotettua työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa myös palvelujen väliseltä ajalta. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa omaehtoisen opiskelun vuoksi enintään 24 kuukauden ajalta opintojen muodostamaa kokonaisuutta kohti. Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä, joka työllistyy kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan. 28 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 Hakijalla voi olla oikeus työllistymistä edistävien palvelujen ajalta työttömyysetuuden lisäksi kulukorvaukseen. Kulukorvausta maksetaan TE-toimiston kanssa sovittujen toimenpiteiden ajalta. Kulukorvaus on tarkoitettu ateria- ja matkakustannusten korvaamiseen. Korotettuun kulukorvaukseen on oikeus myös, kun henkilö osallistuu työssäkäyntialueellaan kotikunnan ulkopuolella järjestettävään palveluun ja hänelle aiheutuu osallistumisesta majoituskustannuksia ja hän esittää vuokrasopimuksen tai muun luotettavan selvityksen majoituksesta aiheutuvista kustannuksista. Kulukorvaus on verotonta tuloa. Kulukorvausta maksetaan palveluista todellisilta osallistumis päiviltä. Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ja oma ehtoisessa opiskelussa kulukorvausta maksetaan myös poissaolopäiviltä, ei kuitenkaan loma-ajoilta. 1 0 .2 Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ja omaehtoisessa opiskelussa työttömyysetuutta maksetaan kaikilta koulutuspäiviltä. Muissa työllistymistä edistävissä palveluissa työttömyysetuuteen ei ole oikeutta koulutusajan poissaolopäiviltä. Jos työnhakija on poissa palvelusta hyväksyttävistä syistä, työttömyysetuutta voidaan kuitenkin maksaa myös poissaolopäivältä. Jos poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä, työnhakijalle ei makseta lainkaan työttömyysetuutta poissaolopäivältä. Hyväksyttäviä syitä ovat: •• • työkyvyttömyys kerralla enintään neljä työpäivää kestävä alle 10-vuotiaan lapsen sairaus työhaastattelu tai muu tähän rinnastettavasta työllistymiseen liittyvä syy Jos poissaolon syy on työhaastattelu tai muu siihen rinnastettava työllistymiseen liittyvä syy, AYT-kassa tarvitsee poissaolosta TE-toimiston lausunnon. Muissa tapauksissa AYT-kassa ratkaisee itsenäisesti onko poissaolon syy ollut hyväksyttävä. Hakijan tulee ilmoittaa sairastumisesta johtuvasta poissaolosta työttömyyspäivärahahakemuksessaan. Hakija voi olla omalla ilmoituksellaan pois palvelusta oman sairautensa vuoksi enintään kolme peräkkäistä päivää. Tämän jälkeen hänen on toimitettava lääkärintodistus AYT-kassalle saadakseen työttömyyspäivärahaa poissaolopäiviltä. Jos hakija ei toimita lääkärintodistusta kassalle, työttömyyspäiväraha hylätään neljännestä poissaolopäivästä lukien. Työnhakija voi olla pois työllistymistä edistävästä palvelusta omalla ilmoituksellaan enintään neljä peräkkäistä päivää alle 10-vuotiaan lapsensa sairauden vuoksi. Lääkärintodistusta ei tässä tilanteessa tarvitse toimittaa työttömyyskassalle. Poissa olon syy on kuitenkin merkittävä hakemukseen. AYT-kassa hylkää työttömyyspäivärahan viidennestä poissaolopäivästä lukien. Muiden kuin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun osalta kulukorvausta maksetaan vain todellisilta osallistumispäiviltä. Todellisia osallistumispäiviä ovat päivät, joina palvelua järjestetään ja työnhakija osallistuu siihen. Päätoiminen yrittäjä TE-toimiston osoittamaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvalle työnhakijalle voidaan maksaa työttömyysetuutta, vaikka hänet katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi tai vaikka hän ei ole työtön tai lomautettu, jos hän on työttömyys uhan alainen. Työttömyysuhan alaisuuden toteaa TE-toimisto. Päätoimisille yrittäjille maksetaan työttömyyspäivärahan perusosaa, mutta ei ansio-osaa. Perusosa on mahdollista saada korotettuna, jos koulutus sisältyy TE-toimiston kanssa tehtyyn työllistymissuunnitelmaan. Perusosa on 32,46 €/pv ja korotusosa 4,59 €/pv. Lisäksi maksetaan verotonta kulukorvausta 9 €/pv. Päätoimisen yrittäjän tulot vaikuttavat vähentävästi maksettavaan etuuteen (katso kohta 11.4) Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 29 11. SOVITELTU PÄIVÄRAHA 1 1 .1 Palkkatyön vastaanottaminen Jos vastaanottamasi kokoaikatyö kestää yli kaksi viikkoa, työssäoloajalta ei ole oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Työttömyyden aikana on mahdollista tehdä työtä siten, että AYT-kassa maksaa samanaikaisesti soviteltua päivärahaa. Hakijalla on oikeus soviteltuun päivärahaan jos hän työttömänä vastaanottaa osa-aikatyön tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. Soviteltua päivärahaa maksetaan myös, jos henkilöllä on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä. AYT-kassa ei peri jäsenmaksua työttömyyden aikana, vaikka jäsen olisikin palkkatyössä. Hakemuksen täyttäminen työttömyysaikana Soviteltua päivärahaa saadakseen on oltava TE-toimistossa työttömänä työnhakijana. Ilmoita aina vastaanottamistasi töistä myös TE-toimistoon. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jonka työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Kokoaikatyössä työaika ylittää 80 prosenttia alalla toimivan kokoaikatyöntekijän työajasta. Sivutoiminen yritystoiminta voi olla sovittelun piirissä silloin, kun se on niin pienimuotoista, ettei se ole esteenä kokoaika työn vastaanottamiselle. Työvoimaviranomainen ratkaisee, onko yrittäjyys sivutoimista vai päätoimista. Lähtökohtaisesti yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, jos henkilön työssäolon perusteella voidaan päätellä yritystoiminnan vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, kun henkilö on tehnyt yritystoiminnan aikana kokoaikatyötä vähintään kahdeksan kuukautta tai täyttänyt yritystoiminnan aikana palkansaajan työssäoloehdon esimerkiksi osa-aikatyöllä. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Jos sivutoimisen yritystoimintasi aikana YEL-vakuutuksesi vahvistettu vuosityötulo on vähintään 8 520 euroa, yrittäjän työssäoloehto kertyy myös sivutoimisen yritystoiminnan ajalta. Työssäoloehdon kerryttävältä ajalta AYT-kassa perii jäsenmaksua. Omana työnä pidetään ansiotarkoituksessa harjoitettua toimintaa, jota varten henkilö ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL–vakuutusta (esim. pienimuotoiset käännöstyöt). Omasta työstä on tehtävä selvitys TE-toimistoon, joka antaa asiasta AYT-kassalle lausunnon. 30 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa palkkatodistus hakuaikaa vastaavalta ajalta. Hakemukseen merkitään päiväkohtaiseen täyttöön todelliset tehdyt työtunnit. Jos sinulla on useita osa-aikatöitä, toimita kaikista töistä palkkatodistukset kassalle sovittelujaksoittain. Merkitse työssäolopäiväsi ja tuntisi hakemukseen niin, että kummankin työn tunnit käyvät ilmi erikseen (esim. työ A ja työ B). Työsopimuksista tulee myös toimittaa jäljennökset kassalle työsuhteen alkaessa. Päivärahaa on haettava edellisen maksujakson päättymisestä lähtien myös esimerkiksi silloin, kun työnhaku ei ole ollut voimassa lyhyen, enintään kahden viikon mittaisen, työsuhteen aikana. Yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö Yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyösuhteen ajalta ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Ilmoita saamastasi työstä TE-toimistoon ja toimita kassalle työsuhteesi päätyttyä palkkatodistus, josta käy ilmi ennakonpidätyksenalainen tulo koko työsuhteen ajalta sekä maksetun lomarahan ja -korvauksen määrä. Sovitellun päivärahan vaikutus 500 päivän kertymään Sovitellut työttömyyspäivät kerryttävät 500 päivän enimmäis aikaa. Sovitellut työttömyyspäivät otetaan huomioon muunnettuina täysiksi työttömyyspäiviksi. AYT-kassan jäsenenä tehty palkkatyö ei kerrytä yrittäjän työssäoloehtoa, eikä vaikuta enimmäisajan alkamiseen alusta. 11.2 Sovittelujakso Soviteltua työttömyyspäivärahaa haetaan takautuvasti joko kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon (maanantai - sunnuntai) jaksoissa. Se, kumpaa sovittelujaksoa käytetään, riippuu palkanmaksujaksoista. Jos palkka maksetaan kerran kuussa, sovittelujaksona käytetään kuukautta. Jos taas palkka maksetaan kerran neljässä viikossa tai kahden viikon välein, haku-, maksu- ja sovittelujaksot ovat neljän kalenteriviikon (maanantai - sunnuntai) mittaiset. Normaalia sovitteluaikaa lyhyempää sovittelujaksoa eli erityistä sovittelujaksoa käytetään, jos sovitteluaikaan sisältyy ajanjaksoja kuten omavastuuaika ja karenssiaika, joilta hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Kassa voi käyttää erityistä sovittelujaksoa yli neljä viikkoa kestävän osa-aikatyön alkaessa, jotta sovittelujakso jatkossa vastaa paremmin palkanmaksujaksoja. Erityinen sovittelujakso on lyhyempi kuin neljä viikkoa tai kuukausi. Erityistä sovittelujaksoa käytettäessä sovittelujaksolla saatu työtulo muunnetaan laskennallisesti kuukausituloksi. Palkkatodistuskaavakkeita voi tulostaa työttömyyskassojen yhteisjärjestön verkkosivuilta www.tyj.fi. 1 1 .3 Työaikatarkastelu Sovitellun työttömyyspäivärahan määrä lasketaan siten, että 50 prosenttia sovittelujakson aikana saaduista tuloista vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Työnhakijalla ei ole oikeutta soviteltuun päivärahaan, jos hänen työaikansa sovittelujakson aikana ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos henkilöllä on useampia sovittelun piirissä olevia työsuhteita, työsuhteiden työaika lasketaan yhteen. Toimita kassalle aina kopio työsopimuksesta. Työsopimuksesta käy ilmi sovittu työtuntimäärä ja useimmiten myös sovellettava työehtosopimus. 1 1 .4 Sovittelussa huomioon otettava tulo Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujaksolta saatu palkka. Jos sovittelujaksona käytetään ns. erityistä sovittelujaksoa, sovittelujakson palkkatulo muutetaan laskennallisesti kuukausi tuloksi. Laskennallinen työtulo saadaan jakamalla ansaittu palkkatulo ajanjaksoon sisältyvillä päivillä ja kertomalla saatu päiväpalkka luvulla 21,5. Huomioon otettava palkkatulo määritellään aina palkkatodistuksen perusteella, jonka on vastattava sovittelujaksoa. Sovittelussa otetaan lähtökohtaisesti tulot huomioon niin sanotun ansaintaperiaatteen mukaisesti. Marraskuun sovittelussa esimerkiksi on huomioitava myös joulukuussa maksuun tuleva marraskuun palkan osuus, jos osa marraskuun palkasta maksetaan vasta joulukuussa. Päivärahan maksun nopeuttamiseksi kannattaa tässä tapauksessa pyytää työnantajalta erillinen todistus myöhemmin maksettavista marraskuun töitä koskevista palkoista. Toimita kassalle työnantajaltasi todistus, josta käy ilmi myöhemmin maksettavan palkan määrä, jos olet sopinut työnantajasi kanssa, että palkka maksetaan vasta kahden kuukauden kuluttua työn tekemisestä. Tällöin kassa pystyy käsittelemään hakemuksesi ja maksamaan sinulle soviteltua päivärahaa, vaikka et ole vielä saanut maksua työstäsi. Tarkista, että hakemuksessa ilmoitetut tunnit vastaavat työnantajan palkkatodistusta Palkkatodistuksesta on käytävä ilmi seuraavat seikat: •• •• ajanjakso, jolle palkka kohdistuu ennakonpidätyksen alainen ansio mahdolliset lomakorvaukset ja/ tai lomarahat työnantajan yhteystiedot (työantajan nimi ja puhelinnumero) 11.5 Sovitellun päivärahan suuruus Esimerkki sovitellun päivärahan laskemisesta: Täysi työttömyyspäiväraha 50 €/pv, saatu palkka 400 €. Soviteltu päiväraha lasketaan seuraavasti: 0,50 x 400 € = 200 € (puolet sovittelujakson tuloista) Lasketaan vähentävä vaikutus/pv 200 € : 21,5 pv = 9,30 €/pv Sovittelujaksolta maksetaan päivärahaa seuraavasti 50 €/pv - 9,30 €/pv = 40,70 €/pv. Sovitellun päivärahan määrä lapsikorotuksineen ja saatu palkka voivat olla sovittelujakson aikana enintään 90 % työttömyyspäivärahan perusteena olevasta palkasta. Tästä käytetään nimitystä 90 prosentin sääntö (ks. esimerkki alla). Jos henkilölle työttömyysetuutena kuukaudelta maksettava erä olisi pienempi kuin 50 % peruspäivärahasta (16,23 € vuonna 2013), etuutta ei makseta. Esimerkki 90 %:n säännöstä: Päivärahan perusteena oleva työtulo on 1500 €/kk eli 69,77 €/pv. Täysi työttömyyspäiväraha on tällöin 49,25 €/pv. Jos työttömänä tehdystä osa-aikatyöstä saatu palkka on 1000 € 0,50 x 1000 € = 500 € (puolet sovittelujakson tuloista) Lasketaan vähentävä vaikutus / pv 500 € : 21,5 pv = 23,26 €/pv Sovittelujaksolta maksettaisiin päivärahaa 49,25 € - 23,26€ = 25,99 €/pv, mutta soviteltu päiväraha ja työtulo voivat yhteensä olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta: 0,9 x 69,77 = 62,79 €/pv. Saatu palkka muutetaan päiväkohtaiseksi ja saadaan: 1000 € : 21,5 pv = 46,51 €/pv). Hakijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa 62,79 € - 46,51 € = 16,28 €/pv. Soviteltua päivärahaa maksetaan maksujakson kaikilta päiviltä, myös työssäolopäiviltä. Sovitellun päivärahan määrän voit käydä laskemassa AYT-kassan internetsivuilla www.ayt.fi Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 31 12. SOSIAALIETUUDET JA PÄIVÄRAHA Sosiaalietuudet voivat vaikuttaa AYT-kassan maksamiin etuuksiin. Osa etuuksista estää työttömyyspäivärahan saamisen, osa vähennetään päivärahasta ja osalla ei ole lainkaan vaikutusta kassan maksamiin etuuksiin. Ilmoita AYT-kassalle kaikista hakemistasi sosiaalietuuksista. 1 2 .1 Päivärahan maksuun vaikuttamattomat sosiaalietuudet Työttömyyspäivärahan maksuun eivät vaikuta seuraavat etuudet: •• •• •• •• •• asumistuki lapsilisä perhe-eläkkeet (ns. leskeneläke) hoitotuki haittaraha lisäeläke (itse maksettu) vammaistuki sotilasvammalain elinkorko ja täydennyskorko sotilasavustus kertasuorituksena maksettava luottamushenkilöeläke • • toisesta valtiosta saatu etuus työkyvyttömyyden perustella opintotuki tietyissä tilanteissa Hakijan saama kotihoidon tuki vähennetään aina hänen työttömyyspäivärahastaan. Pääsääntöisesti myös puolison saama lasten kotihoidon tuki vähennetään työttömyyspäivärahan hakijan työttömyysetuudesta. Mahdollista kuntalisää ei oteta huomioon. Etuuden hakijan puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä työttömyysetuudesta, jos puoliso: • • hoitaa itse lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys- tai vanhempainrahaa hoitaa itse lasta, eikä hänellä ole tämän lastenhoidon takia oikeutta työttömyysetuuteen. Sosiaalietuudella vähennettyä työttömyyspäivärahaa maksetaan korkeintaan 500 päivän ajalta. Vähennetty päiväraha kerryttää 500 päivän enimmäisaikalaskuria samoin kuin kokonaan työttömän täysi päiväraha. 1 2 .2 Päivärahasta vähennettävät sosiaalietuudet Jos sosiaalietuuden määrä muuttuu esim. vuodenvaihteessa, toimita AYT-kassaan päätös, josta ilmenee muuttuneen etuuden määrä. Työttömyyspäivärahasta vähennetään seuraavat etuudet bruttomääräisinä: •• • •• • • • • •• • 32 osatyökyvyttömyyseläke osa-aikaeläke vanhuuseläke, jota ei ole myönnetty täysien palvelusvuosien perusteella työnantajan järjestämä lisäeläke luopumiseläke liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus ja työkyvyttömyyseläke, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella sotilasvammalain mukainen päiväraha, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron täydennyskorkoa vastaava osa, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella tapaturmaeläke, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella rikosvahinkolain mukainen ansionmenetyskorvaus potilasvahinkolain mukainen korvaus työansion menetyksestä (eläke) kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin perusteella myönnetty eläke ja Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 12.3 Päivärahan maksun estävät sosiaalietuudet Työttömyyspäivärahan maksun estävät kokonaan seuraavat etuudet: •• •• •• sairauspäiväraha / osasairauspäiväraha kuntoutusraha tai ansionmenetyskorvaus täysi työkyvyttömyyseläke äitiys-, isyys- tai vanhempainraha sekä erityshoitoraha vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläke ja luopumistuki 13. TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA TYÖKYVYTTÖMYYDEN AIKANA 1 3 .1 Sairastuminen työttömyysaikana Jos kassan jäsen sairastuu työttömänä ollessaan niin, että hän on oikeutettu sairauspäivärahaan, sairaudesta tulee ilmoittaa sekä AYT-kassaan että TE-toimistoon. AYT-kassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa sairauspäivärahan omavastuupäivien ajalta. Sairauspäivärahaa haetaan ensisijaisesti Kelasta. Kela toimittaa hakijalle ja kassalle päätöksen omavastuuajasta ja siitä, miltä ajalta sairauspäivärahaa maksetaan. Saatuaan Kelan päätöksen sairastunut työnhakija voi hakea AYT-kassasta työttömyyspäivärahaa Kelan omavastuuajalta. Hakemukseen ei tarvita liitteitä. 1 3 .2 Kelan sairauspäivärahan enimmäisajan täyttyminen Kela maksaa sairauspäivärahaa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahapäivien määrä nousisi 300 päivään. Enimmäisajan sairauspäivärahaa saaneella henkilöllä voi 12 kuukauden työttömyysjakson jälkeen olla uudelleen oikeus sairauspäivärahaan, jos hän on edelleen työkyvytön. Näissä tilanteissa sairauspäivärahaa voidaan hakea uudelleen työttömyyden jatkuttua 12 kuukautta. Vakuutettu voi myös saada sairauspäivärahaa saman sairauden perusteella enimmäisajan täyttymisestä huolimatta, jos hän palaa ansiotyöhön ja sairaus uusiutuu työssäolon jatkuttua yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää. Enimmäisajan jälkeen päivärahaa maksetaan yhdessä tai useammassa jaksossa enintään 50 arkipäivältä. Kelan enimmäisajan jälkeen henkilö voi hakea työttömyyspäivärahaa kassasta, jos hän on edelleen terveydellisistä syistä työhön kykenemätön ja työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai hylätty. Päivärahan saamisen edellytyksenä on myös, että 500 päivän enimmäismäärää ei ole vielä täyttynyt ja että henkilö on ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään, odotusajalta maksetut päivärahat peritään takaisin taannehtivasta eläkkeestä. Sairausajan etuuksista saat lisätietoa Kelasta tai omasta eläkevakuutusyhtiöstäsi. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 33 14. TYÖNHAKU 1 4 .1 Työnhaun voimassaolo ja uusiminen 14.2 Työnhaku EU- ja ETA-maissa Työttömyysetuuteen on oikeus henkilöllä, joka on ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi, ja jonka TE-toimisto on todennut työttömäksi. Työttömyyspäivärahaa saadakseen tulee hakijan työnhaun olla voimassa katkotta. Jos työnhaku jää uusimatta TE-toimiston kanssa sovittuna aikana, työttömyysetuutta ei voi saada siltä ajalta, jolloin työnhaku ei ole ollut voimassa. Työnhaun uusiminen hoidetaan aina TE-toimistossa heidän ohjeidensa mukaan. Työnhakuun EU- tai ETA-maahan lähtevä hakija voi saada Suomesta työttömyyspäivärahaa enintään kolmen kuukauden ajalta. Hakijalta edellytetään, että hän on ollut TE-toimistossa työttömänä työnhakijana vähintään neljä viikkoa ennen työnhakumatkalleen lähtöä. Työnhakumatkalle lähdöstä on aina ilmoitettava TE-toimistoon, joka antaa kassalle lausunnon lähdöstä. Työnhakijan täytyy olla valmis vastaanottamaan TE-toimiston tarjoamaa omaa työkykyään vastaavaa työtä. Työnhakumatkalle lähtevän hakijan on pyydettävä kassalta U2-lomake hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä. Hakijan tulee esittää U2-lomake paikallisille työvoimaviranomaisille työnhakijaksi ilmoittautuessaan. Työnhakijaksi on ilmoittauduttava seitsemän päivän sisällä maahan saapumisesta. Työnhaku tilapäisen ulkomaanmatkan tai loman ajalta Työnhakijan ei ole välttämätöntä ilmoittaa TE-toimistoon tilapäisistä ulkomaanmatkoistaan, kunhan hän pystyy vastaanottamaan hänelle mahdollisesti tarjotun työn tai TE-toimiston tarjoaman työllistymistä edistävän palvelun kohtuullisen ajan kuluessa. Työnhakijan vastuulla on tarkistaa, että hänen TE-toimistoon antamansa yhteystiedot ovat voimassa myös ulkomaanmatkan ajan. Jos työnhakija haluaa lomailla olematta TE-toimiston tavoitettavissa, hän voi ilmoittaa TE-toimistoon pitävänsä lomaa. Tällöin hänelle ei tehdä työtarjouksia, eikä hän voi saada työttömyyspäivärahaa. Hakijan tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä ja ilmoittaa hakemuksessa olevansa työtön, jotta päivärahaa voidaan maksaa. U2-lomakkeen kirjoittamista varten kassa tarvitsee työvoimapoliittisen lausunnon lisäksi seuraavat tiedot: •• • syntymänimi kansalaisuus ja syntymäpaikka Jos työtä ei löydy, hakijan on jatkuvan päivärahaoikeutensa säilyttämiseksi palattava Suomeen ja ilmoittauduttava TEtoimistoon U2-lomakkeen voimassaoloajan puitteissa. Viimeinen voimassaolopäivä näkyy lomakkeessa. Jos työnhakumatka kestää yli kolme kuukautta, päivärahaoikeus alkaa uudelleen, kun hakija on ollut Suomeen palattuaan vähintään neljä viikkoa palkkatyössä tai työvoimaviranomaisen osoittamassa koulutuksessa tai toiminut vähintään neljä kuukautta yrittäjänä. Lisätietoja työnhausta ulkomailla saat TE-toimistojen Eures-neuvojilta sekä Kelasta. 34 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 15. PALKKATYÖHÖN SIIRTYMINEN Jos aloitat palkkatyön, sinun kannattaa liittyä palkansaajakassan jäseneksi välittömästi työn alettua. Kun vaihdat kassaa heti tilanteen muuttuessa, päivärahaoikeutesi pysyy voimassa katkotta. Katkeamaton työttömyysturva toteutuu työssäoloehto hyvityksen ja jälkisuojan keinoin. Lisätietoja saat kohdasta 6. Päivärahaa haetaan aina siitä kassasta, jonka jäsenyys on voimassa työttömyyden alkaessa. Kassaa ei voi vaihtaa työttömyysaikana. Jos olet täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon Jos olet täyttänyt AYT-kassassa yrittäjän työssäoloehdon ja siirryt palkkatyöhön, kannattaa sinun siirtyä heti palkansaaja kassaan, sillä AYT-kassan jäsenenä et voi kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa. Jos siirryt palkansaajakassaan ja jäät työttömäksi ennen kuin olet ehtinyt täyttää palkansaajan työssäoloehdon, palkansaajakassa voi maksaa sinulle yrittäjän jälkisuojapäivärahaa, joka määritellään AYT-kassaan valitun työtulon perusteella. Jos olet saanut AYT-kassasta työttömyyspäivärahaa, palkansaajakassa maksaa entisen suuruista päivärahaa 500 päivän enimmäisajan täyttymiseen saakka. Jos myöhemmin täytät palkansaajan työssäoloehdon, työttömyyspäivärahasi määritellään uudelleen. Jos et ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa Jos kuulut edelleen palkansaajan jälkisuojan piiriin, sinun kannattaa palkkatyöhön lähtiessäsi palata takaisin palkansaajakassaan. Oikeutesi palkansaajan päivärahaan säilyy edellyttäen, että liityt palkansaajakassaan kuukauden sisällä AYT-kassasta eroamisesta ja että sinulla on työttömäksi jäädessäsi 28 kuukauden tarkastelujaksolla vähintään 34 viikkoa palkansaajakassassa vakuutettua palkkatyötä. Jos olet saanut palkansaajaperusteista päivärahaa palkansaaja- tai yrittäjäkassasta etkä ole kerryttänyt uutta työssäoloehtoa, jatkuu enimmäismaksuajasta jäljellä olevien päivien maksaminen. Jos et ole kuulunut palkansaajakassaan välittömästi ennen AYT- kassan jäsenyyttä, etkä ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa, sinun täytyy kerryttää palkansaajakassan jäsenenä uusi työssäoloehto, ennen kuin sinulla on oikeus päivärahaan. Työssäoloehtohyvitys Jos liityt palkansaajakassaan kuukauden sisällä palkkatyön vastaanottamisesta, saat AYT-kassasta mukaasi enintään 10 viikon työssäoloehtohyvityksen. Työssäoloehtohyvityksen edellytys on, että olet: • • • liittynyt palkansaajakassaan kuukauden sisällä palkkatyön alkamisesta kerryttänyt AYT-kassassa yrittäjän työssäoloehtoa vähintään neljä kuukautta, sekä maksanut AYT-kassan jäsenmaksun siltä ajalta, kun laskutus on ollut voimassa. Palkansaajan työssäoloehto on 34 työssäoloehdon täyttävää viikkoa palkansaajakassan jäsenyysaikana. Työssäoloehdon tulee täyttyä työttömyyttä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Yrittäjä, joka on liittynyt palkansaajakassaan kuukauden sisällä palkkatyön vastaanottamisesta, voi saada palkansaajan työssäoloehdon täyteen jo 24 viikon palkkatyöllä. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 35 16. UUDELLEEN YRITTÄJÄKSI Jos ryhdyt työttömyyden jälkeen uudelleen yrittäjäksi, ilmoita asiasta heti sekä kassaan että TE-toimistoon. Ilmoita kassaan kirjallisesti myös työtulotaso, jonka haluat jäsenmaksujesi perusteeksi. Työtulotaso voi olla korkeintaan eläkevakuutuksesi vahvistetun vuosityötulon suuruinen. Yrittäjän työssäoloehto kertyy sellaiselta jäsenyysajalta, jolloin eläkevakuutuksesi vahvistettu työtulo on vähintään 8 520 €/ vuosi (710 €/kk) ja eläkevakuutusmaksut on maksettu. 36 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 Jos olet saanut päivärahaa, oikeutesi uuteen 500 päivään täyttyy, kun olet kerryttänyt uudelleen yrittäjän työssäoloehdon (katso kohta 5). Jos toimit yrittäjänä ilman lakisääteistä eläkevakuutusta tai vakuutettuna siten, että työtulosi on pienempi kuin 8 520 €/ vuosi, et pysty kerryttämään yrittäjän työssäoloehtoa. Tältä ajalta olet oikeutettu vapautukseen AYT-kassan jäsenmaksusta. SELVITYSLOMAKE Yritystoiminnan taloudellinen tilanne yrittäjyyden lopettamishetkellä (myyntivoiton selvityslomake) Toimita tämä lomake täytettynä ensimmäisen päivärahahakemuksesi mukana omaan työttömyyskassaasi tai Kelan toimistoon Jos sinulla on useita yrityksiä, täytä tämä lomake jokaisen yrityksen osalta erikseen. 1 Henkilötiedot Henkilötunnus Sukunimi ja etunimet 2 Yritystiedot Yrityksen nimi Yritysmuoto hakijan oma omistusosuus yrityksestä Osakeyhtiö % perheen omistusosuus yrityksestä % hakija on vastuunalainen yhtiömies Kommandiittiyhtiö kyllä ei kyllä ei kyllä ei Ky:n vastuunalaisten yhtiömiesten lukumäärä hakija on yhtiömies Avoin yhtiö Avoimen yhtiön yhtiömiesten lukumäärä hakija on toiminimen haltija Toiminimi Muu, mikä 3 Yrittäjyyden kesto ja päättyminen Yrittäjyys alkanut (pvm) hakijan oma omistusosuus % perheen omistusosuus % Yrittäjyys päättynyt (pvm) Yrittäjyys keskeytynyt (pvm) Yrittäjyyden päättymisen syy Lopettaminen Keskeyttäminen Konkurssi Myynti Muu syy, mikä Jos oma omistusosuutesi yrityksestä on ollut 0 % tai jos yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta tai yritystoiminta on loppunut keskeyttämisen tai konkurssin vuoksi, ei lomaketta tarvitse täyttää pidemmälle. Tässä annetut tiedot on kuitenkin vahvistettava oikeiksi allekirjoituksella, jota varten on kohta lomakkeen lopussa. 4 Tasetarkastelu Yrityksen taloudellinen tilanne ennen lopettamista Mukaan tulee liittää jäljennös viimeisen täyden tilikauden taseesta, jonka perusteella tasetarkastelu tehdään. Jos tasetta ei ole, käytetään oikeaksi vahvistettua omaisuusluetteloa. Viimeisen täyden tilikauden taseen loppusumma tai omaisuusluettelon mukainen omaisuuden arvo + € Yritystoiminnan velat viimeisen täyden tilikauden lopussa - € Erotus Jos edellä olevan tasetarkastelun loppusumma (erotus) on enintään 10.000 €, lomaketta ei tarvitse täyttää pidemmälle. Tässä annetut tiedot on kuitenkin vahvistettava oikeiksi allekirjoituksella, jota varten on kohta lomakkeen lopussa. TYJ Myyntivoiton_selvitys_s.1 9.2011 Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake € 5 Myyntivoiton määrittely Oma ilmoitus A. Yrityksen taloudellinen tilanne lopettamishetkellä € Kassan / Kelan päätös € Ilmoita tässä koko yrityksen tai myytyjen osakkeiden tai osuuksien myyntihinta + + Hankintameno (katso täyttöohje) - - Jos yritysomaisuutta on myyty erikseen, ilmoita tässä myyntihinta käyttö- ja vaihtoomaisuudesta ja muusta yrityksen pitkäaikaisesta sijoituksesta + + Hankintameno (katso täyttöohje) - - Ilmoita tässä käypä arvo siitä yritysomaisuudesta, joka on otettu omaan käyttöön + + Hankintameno (katso täyttöohje) - - Ilmoita tässä käypä arvo siitä yritysomaisuudesta, joka on jäänyt myymättä + + Hankintameno (katso täyttöohje) - - MYYNTIVOITTO (A + B + C + D yhteensä) + + Ilmoita tässä yrityksen lopettamishetken velat ja niiden erääntyneet, maksamattomat korot - - Erotus A B. Erotus B C. Erotus C D. Erotus D E. JAKSOTETTAVA MYYNTIVOITTO Vakuutan tiedot oikeiksi Päiväys Allekirjoitus Tässä lomakkeessa annetuista tiedoista voi tehdä tarkentavia kysymyksiä kirjanpitäjälle. Kirjanpitäjän yhteystiedot Nimi Puhelin Sähköposti Faksi TYJ Myyntivoiton_selvitys_s.2 9.2011 Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake TÄYTTÖOHJE 2. Yritystiedot Tässä kohdassa selvitetään hakijan yrityksen muoto sekä hakijan oma ja hänen perheensä omistusosuus yrityksestä sen lopettamishetkellä. Osakeyhtiön osalta omistusosuudeksi katsotaan omistettujen osakkeiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden määrästä. Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotun henkilön ei tarvitse tehdä myyntivoittoselvitystä, jos hän ei omista itse osakkeita osakeyhtiömuotoisesta yrityksestä ei ole itse kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ei ole itse avoimen yhtiön yhtiömies ei ole itse toiminimen haltija ei omista osuuksia muunlaisessa yritysmuodossa Vaikka tarkempaa myyntivoittoselvitystä ei tarvitse tehdä, on annetut tiedot vahvistettava oikeiksi allekirjoittamalla lomake. 3. Yrittäjyyden kesto ja päättyminen Tässä kohdassa selvitetään hakijan päätoimisen yrittäjyyden kesto ja päättymisen syy. Jos päätoiminen yrittäjyys on kestänyt selvästi yli 18 kk, ei alkamisaikaa tarvitse täyttää. Jos yrittäjyys on kestänyt enintään 18 kk tai päättynyt konkurssiin tai keskeytykseen, ei myyntivoittolaskelmaa tarvitse tehdä. Vaikka tarkempaa myyntivoittoselvitystä ei tarvitse tehdä, on annetut tiedot vahvistettava oikeiksi allekirjoittamalla lomake. 4. Tasetarkastelu Tässä kohdassa selvitetään yritystoiminnan laajuus viimeisen täyden tilikauden taseen perusteella. Jos kyseessä on ammatinharjoittaja, jolle ei ole laadittu tasetta, käytetään taseen sijaan vastaavan ajankohdan omaisuusluettelon lukuja. Esim. jos tilikausi on kalenterivuosi ja yritystoiminta loppuu toukokuun alussa, käytetään edellisen vuoden 31.12. tilanteen mukaan vahvistettua tasetta. Tarkastelu tehdään vähentämällä taseen loppusummasta yritystoiminnan sen hetkiset velat. Jos taseen loppusumman ja velkojen erotus on enintään 10.000 €, katsotaan yritystoiminta niin vähäiseksi, ettei yrityksen lopettamiseen liittyvää myyntivoittoa oteta huomioon eikä laskelmaa tarvitse tarkemmin tehdä. Esimerkki Taseen loppusumma on 18.000 €. Vieras pääoma (lyhyt- ja pitkäaikainen yhteensä) on 9.500 €. 18.000–9.500 = 8.500 eli alle 10.000 €. Lomaketta ei tarvitse täyttää pidemmälle. Liitä mukaan tase tai omaisuusluettelo, josta luvut käyvät ilmi. Vaikka tarkempaa myyntivoittoselvitystä ei tarvitse tehdä, on annetut tiedot vahvistettava oikeiksi allekirjoittamalla lomake. Esimerkki Taseen loppusumma on 18.000 €. Taseen vieras pääoma on yhteensä 5.000 €. 18.000–5.000 = 13.000 eli yli 10.000 €. Selvitä myyntivoitto kohdassa 5. LIITTEET: Mukaan on liitettävä viimeisen täyden tilikauden tase tai jos sellaista ei ole tehty, oikeaksi vahvistettu sen hetkinen omaisuusluettelo 5. Myyntivoiton määrittely Tämä lomakkeen kohta täytetään aina, jos tasetarkastelun erotus kohdassa 4 on suurempi kuin 10.000 €, vaikka yritysomaisuutta ei olisi myyty. A. Tässä kohdassa ilmoitetaan myydystä yrityksestä, omistetuista osakkeista tai osuuksista saatu myyntihinta. Hankintamenona vähennetään automaattisesti 50 % myyntihinnasta. Menona saa kuitenkin käyttää kirjanpidossa poistamatta olevaa osaa todellisesta hankintamenosta lisättynä voiton hankkimisesta aiheutuneilla kustannuksilla (myyntikulut), mikäli näiden yhteismäärä ylittää 50 % myyntihinnasta. Vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan myös 50 % myyntihinnasta tai toimitetussa perintö- tai lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo lisättynä myyntikuluilla, jos se ylittää 50 % myyntihinnasta. Esimerkki Henkilö A on ostanut yrityksensä osakkeet hintaan 8.000 € ja lopetettuaan yritystoimintansa myy osakkeet hintaan 15.000 €. Osakkeiden myyntikulut ovat 1.000 €. Hankintamenona voidaan vähentää suurempi seuraavista: 50 % myyntihinnasta ( 50 % 15.000 €:sta) on 7.500 € tai kirjanpidon mukainen hankintahinta lisättynä myyntikuluilla (8.000+1.000) on 9.000 € Myyntivoitoksi jää 15.000 euroa–9.000 euroa = 6.000 euroa. TYJ Myyntivoiton_selvitys_s.3 9.2011 Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake B. Tässä kohdassa ilmoitetaan yrityksen käyttö- ja vaihto-omaisuudesta ja muusta pitkäaikaisesta sijoituksesta saatu myyntihinta. Mukaan on laskettava myös yrityksen lopettamista edeltäneen 6 kuukauden aikana myydystä käyttöomaisuudesta tai muusta pitkäaikaisesta sijoituksesta saatu myyntihinta. Hankintameno määräytyy samoin kuin kohdassa A. Esimerkki 1 Käyttöomaisuuteen kuuluva kone myydään hintaan 16.000 euroa. Koneen arvo kirjanpidossa lopettamishetkellä on 18.000 euroa. Hankintamenona voidaan vähentää suurempi seuraavista: - 50 % myyntihinnasta (50 % 16.000 eurosta) on 8.000 euroa tai - kirjanpitoarvo lisättynä myyntikuluilla on 18.000 euroa Myyntivoittoa ei synny (16.000 euroa–18.000 euroa). Esimerkki 2 Käyttö- ja vaihto-omaisuus myydään hintaan 25.000 euroa. Arvo kirjanpidossa on lopettamishetkellä 11.000 euroa. Myyntikulut ovat 500 euroa. Hankintamenona voidaan vähentää suurempi seuraavista: - 50 % myyntihinnasta (50 % 25.000 eurosta) on 12.500 euroa tai - kirjanpitoarvo lisättynä myyntikuluilla (11.000+500) on 11.500 euroa Myyntivoitoksi jää 25.000 euroa–12.500 euroa = 12.500 euroa. C. Tässä kohdassa ilmoitetaan omaan käyttöön jätetyn omaisuuden käypä arvo, mistä vähennetään hankintameno samojen periaatteiden mukaisesti kuin kohdassa A. Yritysomaisuudeksi katsotaan vaihto-omaisuus, käyttöomaisuus sekä muut pitkäaikaiset sijoitukset. Yritysomaisuuden käypä arvo tulee osoittaa luotettavin selvityksin, esim. seuraavasti: Autoliikkeen ostotarjous käy selvitykseksi auton käyvästä arvosta Tilintarkastajien tai kirjanpitäjän perusteltu arvio tai luotettava ostotarjous käy selvitykseksi koneiden, laitteiden, tavaravarastojen ym. käyttö- ja vaihto-omaisuuserien käyvästä arvosta. Esimerkki D. Tässä kohdassa ilmoitetaan myymättä jääneen omaisuuden käypä arvo, mistä vähennetään hankintameno samojen periaatteiden mukaisesti kuin kohdassa A. Käyvän arvon määräytymistä on selvitetty kohdassa C. Esimerkki E. Yrityksen omistuksessa ollut auto on jätetty omaan käyttöön. Auton arvo kirjanpidossa on 12.000 euroa. Autoliikkeen hinta-arvio autosta (käypä arvo) on 18.000 euroa. Hankintamenona voidaan vähentää suurempi seuraavista: - 50 % käyvästä arvosta (50 % 18 000) on 9.000 euroa - kirjanpitoarvo lisättynä myyntikuluilla on 12.000 euroa Myyntivoitoksi jää 18.000–12.000 euroa = 6.000 euroa. Kaupan lopettamistilanteessa myymättä ovat jääneet yli 10 vuotta vanha kassakone ja tietokone sekä kaupan kalusteet. Kirjanpitäjän selvityksen mukaan koneet ja kalusto ovat arvottomia eikä niitä voida myydä. Myymättä jääneen omaisuuden arvo on 0 euroa, joten myyntivoittoa ei synny. Vain yritystoiminnan velat ja niiden erääntyneet, maksamattomat korot otetaan huomioon vähennyksenä, ei yrittäjän henkilökohtaisia velkoja (esim. asuntolaina). Esimerkki Myyntivoiton määrä on 10.000 € ja velkoja on 8.000 €. Jaksotettavan myyntivoiton määrä on tällöin 10.000 €–8.000 € = 2.000 €. Jos päivärahan perusteena oleva työtulo (= enintään eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo) on 12.000 €/vuosi (= 1.000 €/kk), vastaa 2.000 € kahden kuukauden työtuloa, joten jaksotusaika on kaksi kuukautta. Päivärahan maksatus alkaa siis kahden kuukauden kuluttua yrittäjyyden päättymisestä. LIITTEET: Mukaan on liitettävä Kopio asiakirjoista, joista kohdan 5 luvut käyvät ilmi. Tällaisia asiakirjoja ovat esim. • yrityksen lopettamisajankohdan tase (tai omaisuusluettelo) • kopio kauppakirjasta • selvitykset yritysomaisuuden käyvästä arvosta Tietojen oikeaksi vakuuttaminen Selvityslomakkeella annetut tiedot on vahvistettava oikeiksi allekirjoituksella. Kirjanpitäjän yhteystiedot Myyntivoittolaskelmaan voidaan tarvita täsmentäviä tietoja kirjanpidon luvuista. Käytännössä niiden selvittäminen suoraan kirjanpitäjän kanssa nopeuttaa usein hakemuksen käsittelyä. Jos päivärahan hakija hyväksyy suoran yhteyden ottamisen kirjanpitäjäänsä, hän voi antaa tässä tarvittavat yhteystiedot. TYJ Myyntivoiton_selvitys_s.4 9.2011 Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake Yhteystiedot b Asiakaskäynnit Ratavartijankatu 2 B 00520 Helsinki arkisin klo 9 – 13 sisäänkäynti kävelytasolta Junailijankujalta B-porras, hissillä 1 kerrokseen. Maksuton palvelunumero ma-to pe klo 9 – 16 klo 9 – 13 0800-9-0888 www.ayt.fi asiakaspalvelu@ayt.fi faksi (09) 2535 3131 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 41 Toimialaluettelo A Maatalous, metsätalous ja kalatalous L Kiinteistöalan toiminta (esim. kiinteistökauppa, vuokraus, isännöinti) C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (esim. lakiasiat, laskentatoimi, insinööripalvelut, mainostoiminta, markkinatutkimus) E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito P Koulutus G Tukku- ja vähittäiskauppa Q Terveys-ja sosiaalipalvelut (esim. lääkäri-, fysioterapia-, päivähoito-, vanhustenhoitopalvelut) H Kuljetus ja varastointi R Taiteet, viihde ja virkistys I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä (esim. kustannustoiminta, televiestintä, ohjelmisto- ja tietopalvelutoiminta) S Muu palvelutoiminta (esim. tietokoneiden korjaus, pesula-, kampaamo-, kauneudenhoitopalvelut) F Rakentaminen K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 42 Yrittäjän työttömyysturvaopas 2013 X Muu kuin edellä mainittu Liittymislomake Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti Kotipuhelin Matkapuhelin Yrityksen nimi Päätoimisen yritystoiminnan alkamispäivä Jos et halua liittyä heti, ilmoita tässä haluamasi liittymispäivä Yrittämisen muoto Omistussuhteet Lisätietoja ammatinharjoittaja toiminimi kommandiittiyhtiö avoin yhtiö osakeyhtiö osuuskunta Toimiala (katso koodi viereiseltä sivulta) Asema yrityksessä hallituksen varsinainen jäsen toimitusjohtaja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies toiminimen haltija muu Omistan itse _______% Samassa taloudessa asuvat perheenjäseneni omistavat _______% Omistan itse tai samassa taloudessa asuvat perheenjäseneni omistavat toisen yhtiön kautta osuuden yrityksestä, jossa työllistyn päätoimisesti. Lakisääteisen eläkevakuutuksen laji: vahvistettu vuosityötulo YEL TyEL vuosityötulo _______________ € /v TyEL:in alainen bruttopalkka vuodessa MYEL _______________ € /v vahvistettu vuosityötulo _______________ € /v Työttömyysturvatason valinta kassaan Päivärahan ja jäsenmaksun perusteeksi katsotaan valitsemasi työtulo, joka voi olla enintään eläkevakuutuksesi (YEL, MYEL, TyEL) perusteeksi vahvistetun vuosityötulon suuruinen ja jonka tulee olla vähintään 8.520 € /v. Pienemmällä työtulolla ei AYT-kassaan voi liittyä. Valitsemani työtulo _______________ € /v Jäsenmaksu Haluan maksaa jäsenmaksun: yhdessä erässä kahdessa erässä neljässä erässä Olen jäsenenä seuraavassa ammattiliitossa: En ole jäsenenä missään ammattiliitossa. Edellisen työttömyyskassan nimi: Valtuutan AYTn irtisanomaan jäsenyyteni edellisestä kassasta. Huom. Vain työttömyyskassasta, ei liitosta. Haluan liittyä AYT-kassan jäseneksi ja vakuutan, että minulla on yllämainitun suuruinen eläkevakuutus tai että olen sellaisen ottamassa liittymisajankohdasta lähtien. Päiväys Allekirjoitus Postita liittymislomake osoitteeseen AYT-kassa, Ratavartijankatu 2 B, 00520 Helsinki tai faksaa numeroon (09) 2535 3131. Vastaanottaja maksaa postimaksun AYT TUNNUS 5009262 00003 VASTAUSLÄHETYS Taita ja niittaa ............ Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT Maksuton palvelunumero ma-to klo 9-16 pe klo 9-13 0800-9-0888 www.ayt.fi asiakaspalvelu@ayt.fi faksi 09 2535 3131 Asiakaskäynnit arkisin klo 9-13 Ratavartijankatu 2 B, 1. krs 00520 HELSINKI
© Copyright 2024