Asukasviesti 2/2010
2/2010 asukasviesti Sisällys: ”Hyvä että asunnoista pidetään huolta” 4 Lanssikadun rakennustyöt etenevät talven haasteista huolimatta aikataulussa 5 Jälleen kotona! 6 Kallion louhinnasta lisämaustetta Luiskakadun perusparannukseen 8 Vuotuisesta kiinteistöpäivästä osa kiinteistöhoidon laadunvarmistusta 9 Kestävä asuminen rakentuu osallisuudesta ja hyvästä elinympäristöstä 10 Lehtiojan palvelutalosta moderni ja virikkeellinen asuinympäristö 12 Palveluasunnot rakentamaan kolmea uutta kohdetta 13 Jaksottelulla yhä useammalle mahdollisuus päästä Edeniin 14 Pihakilpailun teemana siemenistä ja sipuleista kasvatettu kesäpiha 14 Asukasaktiivin ajatuksia: Erään miehen ajatuksia 15 Lahden Talot alkaa palkita pitkäaikaisia vuokralaisiaan 15 Kvartaalimme on 10 vuotta 16 Asumisen muistilista 17 Uudet kotisivut helpottavat asunnon hakemista 17 Punahilkan palsta 18 18 Mistä kaikesta vuokralainen maksaa? 18 Suut makiaksi – ihanaa! 19 Muut lehdet 19 Uusiin asemiin 19 Pitkille vapaille 19 2 VUOKRAVALVONTA Avoinna/puhelinaika ma–pe klo 9–12 Muina aikoina sähköpostilla tai sopimuksen mukaan vuokranmaksu@lahdentalot.fi Vuokrasihteeri Lehtonen Tuula Vuokrasihteeri Soittu Tuulikki (03) 851 5720 ISÄNNÖINTI Yhteydenotot ajanvarauksella etunimi.sukunimi@lahdentalot.fi Isännöitsijä Jäntti Ville Isännöintipäällikkö Koskinen Matti Mikkonen Pirjo Isännöitsijä Isännöitsijä Ryhänen Terho Isännöitsijä Urpelainen Eija Huoneistotarkastaja Herrainsilta Markus Loippo Ari Huoneistotarkastaja Kiinteistökorjaaja Koskela Jukka (03)851 570 HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS Huoltomiesten yhteystiedot: (03) 851 5733 (03) 851 5731 (03) 851 5732 (03) 851 5734 (03) 851 5736 (03) 851 5739 (03) 851 5737 (03) 851 5738 katso kiinteistösi ilmoitustaululta tai kotisivuilta asukasviesti Julkaisija: Lahden Talot Oy Päätoimittaja: Juhani Jokelainen Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen, Jaakko Ilomäki, Ville Jäntti Valokuvat: Markus Henttonen, Iris Hietamäki, Teija Horppu, Lahden Talot Oy, Lassila & Tikanoja, Antero Patamäki Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä Taitto: Timo Lukkarinen, Pihlajamedia Painopaikka: Aldus Oy Painosmäärä: 6 500 kpl Asunnoissa oltava aiempaa useampi palovaroitin Etusivun kuva: Markus Henttonen ASUNTOJEN TARJONTA (03) 851 5711 Avoinna ma–pe 9–12 Puhelinaika ma–pe 9–15 Asuntoasiat sähköposti asuntojenvuokraus@lahdentalot.fi Asuntosihteeri Helminen Katri Asuntosihteeri Kuusterä Anne Asuntosihteeri Toivanen Ella Asuntosihteeri Turtiainen Hilkka Palvelupäällikkö Karppinen Terttu (03) 851 5719 Seuraava Asukasviesti ilmestyy 10/2010. Lahden Talot Oy Mariankatu 19, 15110 Lahti Invakäynti: Mariankatu 19 A Vaihde (03) 851 570 Telekopio vuokravalvonta (03) 851 5771 Telekopio (03) 851 5772 etunimi.sukunimi@lahdentalot.fi www.lahdentalot.fi PÄÄKIRJOITUS Myötätuulta L ahden Talot -konsernin viime vuosi sujui hyvin. Toimintaa kuvaavat tärkeimmät tunnusluvut pysyivät hyvällä tasolla, taloudellinen tulos ja vakavaraisuus paranivat. Lisäksi yhtiössä käynnisteltiin lukuisia uudisrakennushankkeita ja jatkettiin aktiivista perusparannus- ja korjaustoimintaa. Vuoden 2010 alku on lähtenyt käyntiin samoissa merkeissä. Asuntojen kysyntä on säilynyt hyvänä, asukasvaihtuvuus pysynyt ennallaan, ja talous kehittyy vakaasti. Viime vuonna valmistelluista erityisasuntohankkeista kolme on lähdössä rakenteille. Vanhusten palvelutalon, vammaisten erityisasuntohankkeen sekä maahanmuuttajille ja asunnottomille tarkoitettujen rivitalojen rakentaminen alkanee alkukesästä. Erityisasuntohankkeiden erikoisuus on niihin saatava iso yhteiskunnan tuki. Näille Lahden Palveluasuntojen omistukseen tuleville kiinteistöille on luvassa useiden miljoonien eurojen erityisavustukset ARA:lta. Avustukset helpottavat ratkaisevalla tavalla hankkeiden toteutumista ja tulevien asukkaiden vuokria. Yhtiöittämisen vuoksi investoinnit eivät vähennä Lahden Asuntojen mahdollisuuksia rakentaa uutta tai korjata vanhaa asuntokantaa. Erityisasuntojen lisäksi rakenteilla on yhtiön ensimmäinen tavanomainen vuokratalokohde yhdeksään vuoteen, Lanssikatu I. Tästä pilottikohteesta tulee muun muassa maalämmön, aurinkokeräimien ja tiiviin vaipan avulla toteutettava matalaenergiatalo, jossa on hyvä sisäilma viilennyksineen ja kaikissa huoneistoissa isot viihtyisät parvekkeet. Uudet tekniset ratkaisut ja laatu, johon ei ole aiemmin totuttu, kiinnostaa asiakkaita: alustavia varauksia on kertynyt jo saman verran kuin taloon tulee asuntoja. Eikä markkinointia ole edes aloitettu. Hyvän kysynnän – ja valtion käynnistysavustuksen toivossa – Lanssikadun kakkosvaihetta on aikaistettu. Se pyritään saamaan liikkeelle ensi keväänä, heti ykkösvaiheen valmistuttua. Lanssikatu II:een tulee 27 asuntoa. Kyseessä on ykkösvaiheen tapaan korkealaatuinen matalanenergiatalo. Sen varuste- ja sisustustaso ovat vielä ykkösvaihetta paremmat. Hyvää sisäilmaa kaivataan myös vanhoissa taloissa. Hyvin toimivaa ilmanvaihtoa ja savuttomuutta arvostetaan yhä enemmän. Parempaa sisäilmaa pyritään Lahden Taloissa edistämään muun muassa rakennusautomaation, ilmanvaihtolaitteiden määräaikaishuoltojen ja asukasohjauksen avulla. Lisäksi tupakointia kiinteistöillä ja asunnoissa rajoitetaan systemaattisesti. Uusien ja perusparannettujen asuntojen vuokrasopimuksissa kielletään asunnoissa tupakointi. Myös muiden talojen uusiin vuokrasopimuksiin tulee sisätiloja koskevat tupakointikiellot. Siten niistäkin taloista tulee pikkuhiljaa savuttomia. Keskustellessaan asuntojen sisätiloissa tapahtuvasta tupakoinnista – vanhoissa vuokrasopimuksissahan ei ole tupakointikieltoa – asukashallitus korosti, että käyttöön on otettava huomaavaisen tupakoinnin periaatteet. Toisin sanoen naapurit on otettava huomioon ja tupakoinnin haittoja vähennettävä. Ongelmatilanteissa on taloissa syytä käydä avointa keskustelua. El leivät ongelmat ratkea keskusteluin, asukastoimikunta voi hakea tupakoinnin rajoittamis- tai kieltopäätöstä isännöitsijältä. Jos tupakoinnista aiheutuu naapureille terveyshaittaa, terveysviranomaisella on toimivalta päättää toimista, joilla haitta poistetaan. Oletan kuitenkin, että nykyisin ymmärretään passiivisen tupakoinnin vaarat ja haitat ilman, että viranomaiset puuttuvat peliin. Kenelläkään ei voi olla oikeutta vaarantaa lähimmäistensä terveyttä ja oikeutta puhtaaseen sisäilmaan! Lahden Talot haluaa osaltaan olla mukana ilmastotalkoissa. Kehittelemme nimittäin uusia, energiatehokkaita vanhojen kiinteistöjen korjauksen malleja. Yhtiö on mukana Lahden kaupungin sekä Lahden tiede- ja yrityspuiston kanssa elinvoimaisuuspaketissa, jonka yhtenä osa-alue on energiatehokas korjausrakentaminen. Tutkimme muun muassa lämmön talteenoton olennaista parantamista. Tällä hetkellä vanhoissa kiinteistöissä jopa puolet lämmitysenergiasta poistuu ilmanvaihdon kautta ulkoilmaan. Samalla tutkimme muitakin keinoja parantaa nykyisen kiinteistökannan lämpö- ja energiataloutta. Projekti voi onnistuessaan tuottaa yhtiöllemme aivan uusia ja toteuttamiskelpoisia keinoja vähentää energiankulutusta ja päästöjä. Lämpimämpiä kelejä (nyt 10.5. + 5 astetta) odotellen Juhani Jokelainen 3 ”Hyvä että asunnoista pidetään huolta” Haapalan kodin määräaikaistarkastus hoitui muutamassa minuutissa H irsimetsäntie 71:n asukastoimikunnan puheenjohtaja Mikko Haapala ei näytä olevan harmissaan, vaikka joutuukin keväisenä aamuna jo hieman kahdeksan jälkeen avaamaan kotinsa oven Lahden Talojen edustajille. Isännöitsijä Ville Jäntti ja projekti-insinööri Jouni Könönen ovat tekemässä asuntojen määräaikaistarkastuksia, ja Haapalan koti on päivän kierroksen ensimmäinen. – Hyvä että asunnoista pidetään huolta ja paikat käydään katsomassa. On parempi tarttua asioihin ennemmin kuin myöhemmin, koska kaikki asiat vaikuttavat vuokriin, Haapala sanoo. Ennen kuin Jäntti ja Könönen soittavat ovikelloa, he vetävät kenkiensä päälle muoviset suojapussit, kengännauhojen aukominen ja solmiminen kun hidastaisivat tiukkatahtista tarkastuskierrosta. Jäntti keittiössä, Könönen kylppärissä Työnjako on selvä: Jäntti tarkastaa keittiön, Könönen kylpyhuoneen. Könönen huomaa, että wc:n vesisäiliön tiiviste vuotaa. Korjaustarve merkitään tarkastusraporttiin. Jäntti puolestaan kysyy, onko asunnon isäntä itse asentanut keittiössä olevan tiskikoneen. – En ole, Haapala vastaa. Jäntti on tyytyväinen; asennus kuuluukin putkiliikkeelle, ja siitä pitää olla mustaa valkoisella. – Valitettavan usein vuotava astianpesukone on asukkaan itsensä asentama. Ellei asukkaalla ole kotivakuutusta, hän saattaa itse joutua vastaamaan aiheuttamastaan vahingosta, Jäntti kertoo. – Liesituulettimen rasvansuodattimen voisi huuhtoa, hän vielä evästää Haapalaa. – Monet suodatinmallit voi pestä asianpesukoneessa. Tarkastus on hoidettu muutamassa minuutissa. Syvälliseen kuulumisten vaihtoon aika ei riitä, sillä Jäntin ja Könösen päiväohjelmassa on yli nelisenkymmentä muuta asuntotarkastusta. Ennen poislähtöä tarkastetaan vielä palovaroittimen toiminta. Piip, piip – korviasärkevä ääni kertoo, että kunnossa on. Vuotavia tiivisteitä ja wc-säiliöitä paljon Asuntojen määräaikaistarkastusten ensimmäiset kohteet on valittu rakennusvuoden perusteella. Jos talossa on vastikään tehty perusparannus tai perusparannus toteutetaan lähiaikoina, määräaikaistarkastusta ei tehdä ensimmäisten joukossa. – Tavoitteena on, että tarkastukset jakautuvat tasapuolisesti isännöitsijöiden kesken. Kuulumisten vaihtoon asuntotarkastajien aika ei riitä, mutta isännöitsijä Ville Jäntti kirjaa ylös Mikko Haapalan omat asuntoa koskevat havainnot. 4 Tarkastuspäivinä isännöitsijä ei pysty vastaamaan puheluihin, joten yksi isännöitsijä ei voi olla jatkuvasti tarkastuksilla, kertoo isännöitsijä Ville Jäntti. Huhtikuun loppuun mennessä ehdittiin tarkastaa noin 360 huoneistoa. Tarkastetuista asunnoista pari oli ns. pommeja; asukas on kadottanut elämänhallintansa, ja asuinhuoneisto on jäänyt kokonaan hoitamatta. Siivouskehotus annettiin reilun kymmenen asunnon asukkaille; uusintatarkastuksissa asunnot olivat siistejä. Havaituista vioista suhteellisesti suurin osa on ollut keittiönhanojen huulitiivisteiden vuotoja ja wc-säiliöiden vuotoja. Esimerkiksi Eteläisellä Liipolankadun 119 huoneistosta 22:ssa oli vuotava keittiön hanan tiiviste. – Tällaiset viat asukkaiden pitäisi itse havaita ja ilmoittaa kiinteistönhoitajalle. Siten vuodot ja turha rahanmeno saataisiin nopeammin kuriin, Jäntti sanoo. Korjauksen tarpeessa olevia kylpyhuoneita havaittiin vajaat kymmenen. Lisäksi useiden asuntojen palovaroittimen paristo oli loppu tai asunnossa ei ollut lainkaan palovaroitinta. Määräaikaistarkastuksissa tarkastetaan muun muassa asunnon huoneiden seinä- ja lattiapinnat, astianpesukoneiden liitännät, vesikalusteiden ja wc-istuimen kunto sekä palovaroittimet. Teija Horppu Projekti-insinööri Jouni Könönen tarkastaa kylpyhuoneen huolella, jotta mahdolliset kosteusvauriot havaittaisiin ajoissa. Lanssikadun rakennustyöt etenevät talven haasteista huolimatta aikataulussa Lanssikadun talojen on määrä valmistua toukokuuhun 2011 mennessä. Niihin tulee 56 korkotuettua vuokra-asuntoa. L anssikadun matalaenergiatalojen rakennustyöt Niemen kaupunginosassa etenevät Lahden Talot Oy:n kaavailemassa aikataulussa. Viime syksynä tehtiin rakennusten perustustyöt, ja parhaillaan rakentuvat talojen rungot. Huhtikuun lopussa suurin osa maalämmitysjärjestelmän vaatimasta kymmenestä maalämpökaivosta oli jo porattu. Rakennushanke on monella tapaa haasteellinen, kertoo Lahden Talot Oy:n rakennuttajainsinööri Harry Koskela. – Tontti on maaperältään hankala. Sillä joudutaan tekemään sekä paalutusta, louhintaa, että maamassojen vaihtoa, mikä on harvinaista yhdellä ja samalla tontilla. Tavallisesti samalla tontilla joudutaan toteuttamaan vain jotakin näistä toimenpiteistä. Lumien poisto talven haasteena Talven pakkaset ja runsaat lumisateet toivat rakennustöihin omaa ylimääräistä väriään. Pakkasten takia rakenteita piti lämmittää, mutta vielä pakkasiakin suuremmaksi haasteeksi osoittautui lumien poisto työkohteista. – Onneksi aikataulu oli alun perin suunniteltu siten, että kovan talven haasteista huolimatta työt eivät ole viivästynee, Koskela sanoo. Matalaenergiatalo rakennustyömaana on tavallista haasteellisempi rakennuttajan roolissa työskentelevälle Harry Koskelalle myös henkilökohtaisesti. – Juuri uudet asiat ja matala- energiarakentamisen haasteet tekevät hankkeesta erittäin mielenkiintoisen. Erityistä kiinnostavuutta siihen tuovat maalämpöjärjestelmä, polyuretaanilämmöneristeet ja lattialämmitykset, Koskela kertoo Asunnoista kiintiö vanhoille asukkaille Lanssikadun talojen on määrä valmistua toukokuuhun 2011 mennessä. Niihin tulee 56 korkotuettua vuokra-asuntoa. Asuntojen vuokraus alkaa ensi syksynä. Toimitusjohtaja Juhani Jokelaisen mukaan Lahden Talojen vanhoille asukkaille varataan asunnoista kiintiö. Kiintiön osuutta asunnoista ei ole vielä päätetty, mutta Jokelainen arvioi sen olevan ainakin yhden kolmanneksen, mahdollisesti suurempikin osuus. – Asunnoista kiinnostuneet voivat ilmoittautua asiakaspalveluun, Jokelainen sanoo. Matalaenergiatalojen asuntojen neliövuokria ei ole vielä päätetty, mutta niiden tiedetään asettuvan hieman korkeammiksi kuin vanhojen talojen asuntojen neliövuokrat. Matalaenergiatalojen naapuriin Lahden Talot suunnittelee rakentavansa pienemmän kakkosvaiheen matalaenergiatalon, jonka varuste- ja sisustustaso ovat vielä ykkösvaihettakin paremmat. Teija Horppu 5 Jälleen kotona! Perusparannus toi vedottomat lattiat, liesituulettimen ja uudistuneen saunan V uosi sitten Kristiina Louko odotti innostuneena Riihelän Erviänkadulla sijaitsevan kotinsa perusparannusta. Edessä ollut evakkomuutto kyllä hirvitti, mutta kokonaisuutena perusparannus tuntui lottovoitolta. Syyskuun alusta tammikuun loppuun Kristiina Louko, Timo Roos sekä pojat Joni ja Riku Louko asuivat evakossa Törmäpolulla. Nyt rasittavalta tuntunut paluumuutto takaisin Erviänkadulle on jo taakse jäänyttä elämää, sillä nelisen kuukautta perhe on asuttanut perusparannuksessa uudistunutta kotiaan. – On hyvä, että kaikki uusittiin. Muutos vanhaan on melko huomattava, ja uusi kokonaisuus on selkeä ja yhtenäinen, Erviänkadun asukastoimikunnan puheenjohtajuutta hoitava Kristiina Louko kertoo. – Täytyy kyllä tunnustaa, että jälkimmäinen muutto tuntui vaikealta; olin niin väsynyt pakkaamiseen! Perusparannuksen myötä kodissa on useita ilon aiheita. Yksi tärkeimmistä ovat lämpimät, vedottomat lattiat. Myös asunnon väritys on hyvä, sillä lattioiden sinertävä sävy ja keittiön kaakeleiden koboltinsininen edustavat Kristiina Loukon lempiväriä. Olohuoneen ja molempien makuuhuoneiden yksi seinä on erivärinen kuin muut seinät. Väri on mielenkiintoinen, sillä se heijastaa valoa siten, että seinä näyttää erisävyiseltä sen mukaan, minkä väriset verhot huoneessa ovat. Monesta muustakin asiasta Kristiina Louko on iloinen. – Aivan ihanaa, että keittiössä on liesituuletin ja sen yläpuolella maustekaappi! Samoin on hyvä, että keittiön kaapeissa ovat tyylikkäät, sävytetyt puuovet. Ne ovat kauniit ja helppo pitää puhtaina. Kiitosta saavat myös uudistuneet sauna ja pesuhuone sekä kellarin säilytystilat. – Kanahäkin sijasta kellarissa ovat kunnon ristikot ja ovissa Lahden Talojen asentamat lukot, jotka toimivat asunnon avaimella, Kristiina Louko kiittelee. Kaapeliverkko vai antenniverkko? Perhekunta Louko-Roosin kiinteä puhelin, internetyhteys ja televisio toimivat heti muuttopäivästä lähtien. Suurimmalla osalla naapureista yhteydet eivät sen sijaan heti toimineet, mistä aiheutui oma riesansa. Kristiina Loukoa harmitti, että sälekaihdin, jonka hän vasta kolme vuotta ennen perusparannusta hankki keittiön ikkunaan, oli perusparannuksessa otettu pois. Uusi kaihdin piti hankkia omalla kustannuksella. Suuri, kaikkien asukkaiden yhteinen ällistyksen aihe oli monenkin tahon levittämä hu- 6 Erviänkadun asukastoimikunnan puheenjohtaja Kristiina Louko jaksaa jo hymyillä, sillä rasittavalta tuntuneet evakkomuutot ja vielä asumisvaiheessa tehdyt remontin korjaukset ovat nyt taaksejäänyttä elämää. hu, että talo olisi siirtynyt kaapeliverkosta antenniverkkoon. – Väite on väärä, talot ovat edelleen kaapelissa, sanoo Lahden Talojen rakennusmestari Raine Majuri. Pientä päänkivistystä aiheutti itse muutto, muuttomiehet kun unohtivat katsoa, mitä muuttolaatikoiden päälle oli kirjoitettu, ja kantoivat tavarat sisälle sikin sokin epämääräisiksi röykkiöiksi. – Itku meinasi päästä, kun näin sen sekasotkun! Onneksi Timpan tytär tuli auttamaan tavaroiden järjestämisessä, Kristiina Louko muistelee. Neljässä kuukaudessa tavarat ovat hiljalleen löytäneet paikkansa, joskin säilytyspaikan keksiminen on vaatinut ylimääräistä ideointia. Perusparannus nimittäin vähensi asunnon komerotilaa hieman. – Aivan kaikkea ei sentään voi viedä varastoon, Kristiina Louko muistuttaa. Yllä: Kristiina Louko iloitsee monesta keittiön uudistuksesta, muun muassa liesituulettimesta, tuulettimen yläpuolella olevasta maustekaapista ja upeista koboltinsinisistä kaakeleista. Alla: Vielä keväällä Erviänkadun pihalla oli rojuista. Urakkasopimuksen mukaan piha-alueiden pitää olla valmiina kesäkuun loppuun mennessä. Harmina puutteet ja keskeneräisyys Vaikka perusparannus kokonaisuutena toteutui hyvin ja asukkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä, harmin aiheitakin on ollut. – Luulimme muuttavamme valmiisiin, korjattuihin asuntoihin, mutta remontin jäljeltä oli virheitä ja puutteita, ja niiden korjaaminen on ollut hidasta. Asuminen keskeneräisessä asunnossa on epämiellyttävää ja korjausten odottaminen turhauttavaa, Kristiina Louko sanoo. Erviänkadun isännöitsijä Ville Jäntti ja rakennusmestari Raine Majuri vahvistavat, että virheitä on ollut. – Heti alussa, kun asukkaat olivat muuttaneet perusparannettuihin asuntoihin, tuli paljon ilmoituksia tekemättä tai kesken jääneistä töistä ja virheistä. Olen välittänyt asukkaiden viestejä eteenpäin, seurannut asioiden etenemistä ja osallistunut työmaapalavereihin, Jäntti kertoo. Majuri puolestaan kiittää asukkaita siitä, että he ovat aktiivisesti ilmoittaneet virheistä ja puutteista. Kiitoksen ansaitsee myös rakennusteknisten töiden valvoja, joka vastaanottotarkastuksessa huomasi kaikki samat virheet ja puutteet, joista asukkaat olivat ilmoittaneet. – Urakoitsija on korjannut virheet, mutta on tietysti valitettavaa, että korjauksia jouduttiin tekemään asumisaikana, Majuri sanoo. Majurin mielestä yhteistyö urakoitsijan kanssa on kokonaisuudessaan sujunut hyvin. Toisen vaiheen käynnistyessä urakoitsijan kanssa on pidetty pari laatupalaveria, joissa asioita on käyty läpi. Majuri uskookin, että yhteistyössä löydetyt ratkaisut näkyvät toisen vaiheen laadussa. Alla: Muuttaessaan takaisin Erviänkadulle Loukon perhe muutti kotinsa asumisjärjestystä. Joni Louko (kuvassa) ja pikkuveljensä Riku sijoittuivat vanhempiensa aiempaan makuuhuoneeseen, joka on hieman suurempi kuin poikien entinen huone. Teija Horppu 7 Kallion louhinnasta lisämaustetta Luiskakadun perusparannukseen T oukokuun alussa alkoi Lahden Taloilla Erviänkadun rivitalosaneerauksen rinnalla toinen iso perusparannustyömaa, kun Luiskakatu 1:n rivitaloja alettiin perusparantaa. Perusparannus jatkuu ensi vuoden puolelle saakka, ja töiden on määrä valmistua maaliskuun 2011 loppuun mennessä. Oman erityispiirteensä Luiskakadun perusparannukseen tuovat kallion louhintatyöt. Luiskakadun talot sijaitsevat rinteessä, ja perusparannuksen yhteydessä levennetään ylärinteessä toisen kerroksen asuntojen sisäänkäyntien editse kulkevaa kapeahkoa väylää pelastusajoneuvojen liikkumisen helpottamiseksi. Jotta väylä saadaan nykyistä leveämmäksi, sen toisella sivustalla olevaa kalliota joudutaan ampumaan. Muilta osin Luiskakadulla toteutetaan vastaavanlainen varsin kattava perusparannus kuin Erviänkadullakin, kertoo Lahden Talojen rakennusmestari Raine Majuri. Huoneistoissa uusitaan ikkunat, käyttövesijohdot, saunat ja pesuhuoneet sekä keittiökalusteet, komerot ja asuntojen pinnat. Asukkaat ovat muuttaneet perusparannuksen ajaksi Lahden Talojen järjestämiin väliaikaisiin asuntoihin. Perusparannuksen yhteydessä tehdään myös ulkotöitä: ylärinteen pintavesien ohjausta parannetaan, talousrakennukset maalataan ja pihavalaistus uusitaan. Alun perin perusparannus suunniteltiin toteutettavaksi kahdessa vaiheessa. Matkan varrella suunnitelmat muuttuivat, ja työt toteutetaankin yhdessä vaiheessa. Luiskakatu 1:ssä on neljä taloa, kaksi kaksikerroksisia ja kaksi yksikerroksisia. Taloissa on yhteensä 28 asuntoa, joiden koot vaihtelevat 45 neliön kaksioista 71 neliön kolmioihin. Talot on rakennettu vuonna 1986. Teija Horppu Vas: Luiskakadun rivitalojen perusparannuksen yhteydessä levennetään toisen kerroksen asuntojen sisäänkäyntien editse kulkevaa väylää louhimalla rinteessä olevaa kalliota. Oik: Lahden Talot on järjestänyt Luiskakadun asukkaille perusparannuksen ajaksi väliaikaiset asunnot ja muutot niihin. Kylpyhuoneremontti ja hissi milkkiläisten toivelistan kärjessä H issin asentaminen ja kylpyhuoneremontti nousivat ykköstoiveiksi Milkin eli Kansakoulukatu 3:n ja 4:n asukkaille suunnatussa kyselyssä, jossa selvitettiin, mitä asukkaat toivovat suunnitteilla olevalta talojen perusparannukselta. Joka toinen kyselyyn vastannut mainitsi kylpyhuoneremontin tärkeimmäksi asunnon sisäiseksi muutokseksi. Hissin lisäämistä taloihin toivoi vielä tätäkin useampi asukas, 55 prosenttia vastaajista. Lisäksi suurin osa kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että rakennusten julkisivuissa olisi säilytettävä tai niihin olisi palautettava 1940-luvun henkeä ja että porrashuoneet olisi säilytettävä nykyisellään. Milkin talot on rakennettu vuosina 1946–47. Yksi asuntojen toivotuimmista muutoksista on lattia- ja seinäpintojen uusiminen. Lisäksi asuntoihin kaivataan lisää komerotilaa ja uusia väliovia, ulkoseiniin lisäeristystä ja keittiöön uusia laitteita. Asuntojen sisätilojen van8 haa henkeä piti tärkeänä noin joka toinen vastaaja, kun taas noin joka neljäs vastaaja kannatti rankempaa sisäremonttia. Saunatiloihin vastaajat toivoivat puhtautta, toista suihkua sekä lattialämmitystä, saunan pukuhuoneeseen nykyistä parempaa lämmitystä. Milkin pihaa vastaajien enemmistö pitää viihtyisänä. Toiveissa mainittiin pihateiden asfaltointi, ikkunoita varjostavien puiden kaataminen tai harventaminen, istutusten lisääminen, leikkipaikkojen parantaminen ja grillikatoksen kunnostaminen tai uuden rakentaminen. Nykyistä autopaikkojen määrää lähes puolet asukkaista piti riittämättömänä, ja autopaikoille toivottiin lämpöpistokkeita. Milkki osa yliopistojen isoa yhteistyöhanketta Milkin asukkaiden perusparannustoiveita selvitettiin jokaiseen asuntoon jaetulla kyselyllä helmikuussa 2010. Lomakkeessa kysyttiin eri tilojen käytöstä ja puutteista sekä pihatilan järjestelyistä. 105 lomakkeesta palautettiin täytettynä 36, eli vastausprosentti oli 34,3. Vastanneista 83 prosenttia ilmoitti olevansa valmis palaamaan asuntoonsa perusparannuksen jälkeen. Kysely oli osa Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijan Marja Vampoulaksen diplomityötä, jonka aiheena ovat puun mahdollisuudet lähiösaneerauksessa. Diplomityössään Vampoulas ideoi vaihtoehtoja, jotka mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon suunniteltaessa Milkin talojen saneerausta ja täydennysrakentamista. Vampoulaksen diplomityö on osa Aalto yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Oulun yliopiston yhteistyöhanketta, joka on hyväksytty mukaan ympäristöministeriön ja ARA:n lähiöohjelmaan. Vuotuisesta kiinteistöpäivästä osa kiinteistöhoidon laadunvarmistusta L ahden Talot Oy:n järjestämä ensimmäinen kiinteistöpäivä veti maaliskuun lopulla Lahden hiihtomuseon auditorioon lähes 50 kiinteistöhuoltoalan ammattilaista saamaan tietoa kiinteistöhoidon laadunvarmistuksesta. Iltapäivän kestäneessä tilaisuudessa annettiin lisäksi muun muassa ilmanvaihtokoneiden huollon ja uuden energia- ja vesimittareiden mittarilukemien ilmoitusmenettelyn koulutusta. Tulevaisuudessa kiinteistöpäivä kutsutaan kokoon vuosittain, ja se on osa uutta tilaajan eli Lahden Talot Oy:n käynnistämää kiinteistöhoidon laadunvarmistustoimintaa. Samaiseen toimintaan kuuluvat tulevaisuudessa myös tilaajan ja kiinteistöhoitopalveluja tuottavien yritysten kanssa pidettävät ns. kuukausipalaverit. Palveluntuottajien kanssa erikseen pidettävissä palavereissa ratkotaan kiinteistöissä esiin tulleita ongelmia ja erityispiirteitä yhdessä kiinteistön isännöitsijän, kiinteistönhoidon ohjaajan ja palveluntuottajan työnjohdon kanssa. Teknisiä tarkastuksia ja päivittäisseurantaa Pitkän ajan ja järjestelmällisen laadunseurannan kannalta oleellisia ovat kevään aikana käynnistyneet tekniset tarkastukset ja päivittäisseuranta. Kiinteistökäynneillä kiinteistönhoidon ohjaaja Jan Rättö tarkastaa kiinteistöhoitoyrityksen vastuulle kuuluvien tehtävien suoritustason ja kirjaa tarvittavat havainnot sähköiseen seurantajärjestelmään. Lisäksi käynneillä kirjataan kiinteistön omistajan vastuulle kuuluvat puutteet, jotka jäävät kohteen isännöitsijän ratkaistavaksi. Jokaisesta tarkastuskerrasta kirjautuvat tietojärjestelmään kiinteistöhoitoyritykselle suoritustason mukaiset tarkastuspisteet. Näin toimitaan kaikkien kiinteistöjen ja kiinteistöhoitoyritysten kanssa. Tulevaisuudessa aiotaan kiinteistöpäivässä tavalla tai toisella huomioida parhaiten menestyneet. Kaikkien aikojen suurin kilpailutus Vuonna 2008 aloitettu kiinteistöhoidon kilpailutus jatkuu kuluvana vuonna. Nyt kilpailutuksen piirissä on 28 kiinteistöä, joten kilpailutus on tähänastisista kilpailutuksista suurin sekä määrällisesti että arvoltaan. Kilpailutettavat kiinteistöt sijaitsevat Kilpiäisten, Mukku- Kiinteistöhoito on tärkeä asia, mutta tarvitaan myös pilkettä silmäkulmassa. Kiinteistöpäivässä pilkettä silmäkulmassa oli ainakin Lahden Talojen kiinteistöhoidon ohjaajalla Jan Rätöllä ja tamperelaisen VTS-Kotien teknisellä tarkastajalla Petri Mäkelällä. Lahden Talojen aluehuoltomiesmallissa kiinteistönhoitaja antaa koko työpanoksensa hänelle nimettyjen, rajatulla alueella sijaitsevien kiinteistöjen hoitoon. lan, Liipolan, Kerinkallion ja Nikkilän kaupunginosissa. Kilpailutettavilla alueilla siirrytään aluehuoltomiesmalliin, kuten tehtiin vuoden 2009 kilpailutuksen yhteydessä. Aluehuoltomiesmallissa kiinteistönhoitaja antaa koko työpanoksensa hänelle nimettyjen, maantieteellisesti pienellä alueella sijaitsevien kiinteistöjen hoitoon, eikä hän siten ole käytettävissä työnantajansa muissa asiakaskohteissa. Touko-kesäkuun aikana tapahtuvan kilpailutuksen tuloksena uudet kiinteistöhoitoyritykset aluehuoltomiehineen aloittavat työnsä syyskuun alussa 2010. Matti Koskinen Isännöintipäällikkö 9 Kestävä asuminen rakentuu osallisuudesta ja hyvästä elinympäristöstä O sa Lahden Talojen asukasaktiiveista odotti kiinnostuneena huhtikuisen Osallisuus ja hyvä elinympäristö -koulutuksen ohjelmassa mainittua Kotilo-projektin esittelyä. Lahdessa lehtokotiloita riittää, joten asukasaktiiveja oli evästetty kuuntelemaan asiaa korvat tarkkana ja tuomaan aihetta koskevaa tietoa talojensa asukkaille. Suomen Pakolaisavun vetämässä Kotilo-projektissa ei kuitenkaan ole kysymys lehtokotiloiden vastaisesta taistelusta, vaan asumisviihtyvyyden parantamisesta monikulttuurisissa lähiöissä. Vaikkei lehtokotiloista puhuttu sanaakaan, projektin sisältö oli mieluisa yllätys sekä koulutuspäivän osallistujille että järjestäjille. – Joitakin Kotilo-projektin asioita voidaan soveltaa myös Lahden Taloihin. Yksi mielenkiintoinen toimintamuoto on naapuruussovittelu, johon Kotilo-projekti järjestää koulutusta, sanoi isännöintipäällikkö Matti Koskinen. Saman tien tuli ensimmäinen naapuruussovittelusta kiinnostunut asukasaktiivi ilmoittamaan olevansa kiinnostunut toimimaan sovittelijana. Asukashallitus keskusteli naapuruussovittelun mahdollisuuksista toukokuun alun kokouksessaan. Se selvittää asiaa lisää ja jatkaa sen käsittelyä syksyn kokouksessaan. Säätönuppi jokaisella omien korvien välissä Asukasaktiivien koulutuksen aiheena olivat osallisuus ja hyvä elinympäristö. Koulutukseen osallistui yli 80 henkilöä. Koulutuksessa osallisuutta ja hyvää elinym- päristöä lähestyttiin myös viihtyisyyden, ympäristötekojen ja turhien kulujen karsinnan näkökulmasta. Näihin kysymyksiin pureutuu Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n hanke 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin – osallisuus ja hyvä elinympäristö. 4V:n yhtenä toimintakokonaisuutena on kestävä asuminen. Siihen sisältyvät energia-, vesi- ja jätekysymykset herättivät asukasaktiiveissa kysymyksiä. – Meillä Ankkurissa vuorokautinen vedenkulutus on 180 litraa henkeä kohti. Miten saamme asukkaat ymmärtämään veden kulutuksen vaikutukset? kysyi asukashallituksen varapuheenjohtaja Kari Heinonen. – Säätönuppi on jokaisella omien korvien välissä, totesi yhteisöllisyyskoordinaattori Hanna Lilja. – Ikävä kyllä perusvuokralainen ei usein ymmärrä, että oma vedenkulutus vaikuttaa suoraan vuokraan. Liljan kollega Ville Heinilä kertoi asuntokohtaisen vesimittarin olevan hyvä havahduttaja: asukkaat, joiden asunnossa on oman vesimittari, maksavat vedestä kulutuksensa mukaan, ja vedenkulutus vähenee 20 prosenttia. Ankkurissa tämä merkitsisi kulutuksen putoamista alle 150 litraan vuorokaudessa. Jokainen katsokoon itsensä perään Kestävän asumisen pääharmeiksi todettiin ilkivalta, yleinen välinpitämättömyys ja epäsiisteys, järjestyshäiriöt ja lemmikkien aiheuttamat Kestävään asumiseen kuuluu myös onnistunut viestintä, muistutti yhteisöllisyyskoordinaattori Hanna Lilja. Isännöitsijä Pirjo Mikkosen vetämä ryhmä kuunteli mietteliäänä, sillä ryhmätöissä sen tehtävänä oli pohtia asumisyhteisön onnistuneen viestinnän haasteita ja ratkaisuja. Naapuruussovittelu pähkinänkuoressa •Naapuruussovittelussa asukkaiden välinen erimielisyys tai konflikti pyritään ratkaisemaan avoimella keskustelulla. •Sovitteluun osallistuvat riidan osapuolet sekä kaksi koulutettua, puolueetonta naapuruussovittelijaa. •Sovittelussa kaikkia osapuolia kuullaan tapahtuneesta, ja osapuolet päättävät yhdessä, miten tilanne korjataan. •Jälkiseurannassa selvitetään, onko tilanne korjaantunut vai onko lisäsovittelun tarvetta. •Naapuruussovittelu ei ole riita- tai rikosasioiden sovittelua, eikä sillä ole samanlaista juridista merkitystä oikeudessa, kuin esimerkiksi riita- ja rikossovittelulla. häiriöt, epäasiallinen käytös ja kieliongelmat. Ongelmien ratkaiseminen ei yleensä maksa mitään, mutta epäkohtiin puuttuminen tuntuu usein vaikealta. Hyvänä yleisneuvona kuultiin, että jokainen katsokoon itsensä perään. Lemmikkien omistajat puolestaan voisivat kysyä talon muilta asukkailta, aiheuttaako esimerkiksi koira haukunnallaan häiriötä. Lapsille voidaan ostaa omat kukkataimet, jotka lapset itse istuttavat ja hoitavat; omiin kukkiinsa kohdistuvaa ilkivaltaa lapset eivät suvaitse. Ryhmätöissä isännöitsijä Ville Jäntin ryhmä arvioi, että jätekatoksiin viedään ylimääräistä tavaraa, koska monissa katoksissa on liikaa tilaa. Marja Kelon vetämällä ryhmällä oli ongelmaan konkreettinen ratkaisuehdotus: Kerran vuodessa otetaan pihalle lokerolava elektroniikkaa, huonekaluja ja muuta vastaavaa rojua varten. Näin asukkaat pääsevät hyväksyttävällä tavalla eroon rikkinäisistä ja tarpeettomista tavaroista. Ryhmätöiden ideat koostettiin yhteen, ja kooste toimitetaan asukastoimikunnille mahdollisuuksien mukaan arjen elämään sovellettaviksi. Myös 4V-hankkeen kokoamaa aineistoa asukastoimikunnat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Teija Horppu 10 Jorma Lappalainen esitti mielipidettään ympäristövastuullisesta asumisesta. Kari Heinonen ja Raili Lindroos olivat valmiina ottamaan kantaa. Asukasosallisuus – tunne että voi osallistua jos haluaa K estävään asumiseen kuuluvat myös asukasosallisuus ja naapuruus. Asukasosallisuus ei kuitenkaan tarkoita kaikkien osallistumista, vaan tunnetta, että asukas voi osallistua ja vaikuttaa asumistaan koskevaan toimintaan ja oman asumisensa kehittämiseen, jos haluaa. Hyvä tulos on, jos 10-15 prosenttia asukkaista eli joka 7:s tai joka 10:s osallistuu johonkin yhteistoimintaan. Osallisuuden tunteen edellytyksenä on, että talossa on jonkinlaista yhteistoimintaa. Kun tuntee naapureita ja huomaa, että talossa voi vaikuttaa oman asumisensa arkeen, viihtyy paremmin ja todennäköisesti ottaa vastuuta omista ja yhteisistä asioista. 4V-hankkeen tuottamia rappuvinkkejä esitteli yhteisöllisyyskoordinaattori Ville Heinilä. Rappuvinkillä pyritään herättämään asukkaan kiinnostus vinkin sanomaa kohtaan tehokkaammin kuin perinteinen tiedote herättää. Maahanmuuttajakysymykset puhuttivat asukasaktiiveja M aahanmuuttajakysymykset puhuttivat asukasaktiiveja eri yhteyksissä. Kerinkallionkatu 15:ssä yhteiselo talossa asuvien inkeriläisten kanssa sujuu hyvin. – Inkeriläisten vanha luottohenkilö on toiminut asukastoimikunnan varapuheenjohtajana. Nyt saimme toimikuntaan mukaan aktiivisen henkilön, joka välittää tietoa talon muille inkeriläisille, kertoo Pertti Koljonen. Usein kantaväestö suhtautuu maahanmuuttajiin kielteisesti. Pihtikatu 4:ssä asuvat Marja Kelo arvioi yhdeksi syyksi sen, etteivät maahanmuuttajat aina tiedä kaikkia asumiseen liittyviä asioita. Kelon käsityksen mukaan maahanmuuttajat tarvitsevat esimerkiksi jätteiden lajittelua koskevaa opastusta ja neuvontaa. – Kun yksi maahanmuuttaja oppii kielen, hän vie tietoa eteenpäin omassa yhteisössään. Viljo Miettinen Mukkulankatu 27:stä kertoo oman talonsa maahanmuuttajien olevan venäläistaustaisia. – Osa heistä osaa suomea aika hyvin ja auttavat muita näiden pulmissa. Miettinen käy asukaskoulutuksissa mielellään. – Muiden asukasaktiivien kanssa keskustellessa saa asioihin uusia näkökulmia ja ratkaisumalleja. Samalla huomaa, että vaikka eri taloissa asutaankin, ongelmat ovat yleensä samat. 11 Suunnitteilla Lahden Talojen suurin rakennushanke Lehtiojan palvelutalosta moderni ja virikkeellinen ympäristö 12 Lehtiojan palvelutalokokonaisuus muodostaa kaksi suojaisaa sisäpihaa, jotka tarjoavat palvelutalon asukkaille terveyttä ja elinvoimaa ylläpitävän ympäristön. L ahden Talot suunnittelee Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan kanssa vanhusten tehostettua palveluasumista tarjoavaa Lehtiojan palvelutaloa Kilpiäisiin. Kyseessä on kustannuksiltaan vieläkin suurempi rakennushanke kuin vajaat puolitoista vuotta sitten valmistunut Kilpiäisten palvelukeskus. Kustannuksiin haetaan valtion erityisryhmien avustusta. Moderni Lehtiojan palvelutalo nousee Kilpiäisten vanhainkodin tontille; vanhainkoti on huonokuntoinen eikä tiloiltaan vastaa nykyajan vaatimuksiin, joten se puretaan pois. Uuteen palvelutaloon tulee yhteensä 190 asuntoa. Laajan, puistomaisen tontin maisemaan rakennukset saadaan istumaan hyvin. Laaja tontti kävelyreitteineen, kuntoiluvälineineen, puutarhoineen ja oleskelukatoksineen tarjoaa palvelutalon asukkaille virikkeellisen ympäristön ja on siten osa terveyttä ja elinvoimaa ylläpitäviä palveluita. Rakennukset muodostavat kaksi suojaisaa sisäpihaa taessa kaksi vierekkäistä asuntoa voidaan yhdistää yhdeksi suuremmaksi asunnoksi. Viisikerroksinen palvelutalo rakennetaan kahdessa vaiheessa siten, että vuonna 2014 valmistuu 90 asuntoa ja vuonna 2017 sata asuntoa. Lisäksi taloon valmistuu runsaasti yhteisiä tiloja sekä monitoimi-, hallinto- ja kokoustiloja. Palvelutalokokonaisuus muodostaa kaksi suojaisaa sisäpihaa, joista länteen avautuva puutarha rajataan turvalliseksi myös muistihäiriöisille. Tontin koillisosassa on tilaa jopa kolmannen vaiheen laajennukselle. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu yhdeksän kymmenen asunnon ryhmäkotia etelään avautuvine, tilavine parvekkeineen. Asunnoista 85 on 25-neliöisiä yksiöitä ja viisi 38-neliöisiä kaksioita. Toisessa vaiheessa valmistuu kymmenen ryhmäkotia, yhteensä sata 25-neliöistä yksiötä. Asunnoista 140 suunnitellaan erityisesti muistihäiriöisille vanhuksille. Kokonaisuus rakennetaan joustavaksi siten, että tarvit- Tarjolle avopalveluita lähiympäristön vanhuksille Palvelutalossa varaudutaan myös avopalvelutoimintaan. Lähiympäristön vanhukset voivat saada sieltä ruokapalvelua ja muita hyvinvointia edistäviä palveluita. Alimpaan kerrokseen suunnitellaan sijoitettavaksi myös lääkärin, hammaslääkärin, fysioterapian ja muiden mahdollisten erityistyöntekijöiden vastaanottotilat. Vuoden 2010 kustannustasolla laskettuna Lehtiojan palvelutalon rakennuskustannukset olisivat noin 23 miljoonaa euroa, josta ensimmäisen vaiheen osuus olisi noin 13,8 miljoonaa ja toisen vaiheen 9,2 miljoonaa euroa. Palvelutalo valmistuu Lahden Palveluasunnot Oy:n omistukseen, ja se vuokrataan Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. Teija Horppu Palveluasunnot rakentamaan kolmea uutta kohdetta L ahden Talot aloittaa tänä vuonna kolme uutta noin vuoden kestävää rakennushanketta, mikäli kohteiden rahoitus järjestyy suunnitellulla tavalla. Kohteet valmistuisivat Lahden Palveluannot Oy:n omistukseen, ja ne vuokrattaisiin ulkopuolisille palveluntuottajille. Toukokuussa ovat jo alkaneet Lahden Paulakodin rakennustyöt Tarjantiellä, jonne valmistuvaan ikääntyneiden palvelutaloon tulee 59 asuntoa. Palvelutalo vuokrataan Attendo Medone Hoiva Oy:lle. Paulakodin asukkaat ovat pääsääntöisesti huonokuntoisia vanhuksia, joiden toimintakyky tai sairaudet vaativat ympärivuorokautista hoivaa. Merkittävällä osalla vanhuksia on dementoiva sairaus. Rakennuksesta tulee kaksikerroksinen. Lahden Talojen nykyisin suosiman rakennustavan mukaan julkisivuiksi tulee paikalla muurattu tiiliverhoilu. Lahden Paulakodin rakennuskustannukset tonttikustannuksineen ovat 6,6 miljoonaa euroa. Niistä 25-30 prosenttia katetaan valtion erityisryhmien avustuksella. Haastaville asiakkaille tukikeskus Launeelle Kesäkuussa toivotaan voitavan aloittaa Lahden HOTHAT-tukikeskuksen tilojen (Hoitotyö haastavasti toimivan asiakkaan tukena) ra- kentaminen Eteläiselle Rengastielle Launeelle. Kohde vuokrattaisiin Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:lle. Lahden HOTHAT-tukikeskus muodostuisi kolmesta yksikerroksisesta rakennuksesta. Haasteellisen maapohjan vuoksi LEA-hankkeen ja HOTHAT-hankkeen rakennukset joudutaan paaluttamaan. Rakennukset muodostavat tontilla kodikkaan, suljetun pihapiirin, jonka toiminnan valvontaa helpottaa aita. Keskukseen tulee asunnot 15 asiakkaalle, asunnot ovat pieniä yksiöitä ja kaksioita. Lisäksi tukikeskukseen tulee tutkimusja kriisiyksikkö, pidempiaikaisen kuntoutuksen mahdollistava Seuraava askel -yksikkö sekä erityistyöntekijöiden toimisto- ja tutkimustilat. Hankkeen rakennuskustannukset ovat 3,7 miljoonaa euroa. Lahden Talot on hakenut valtion erityisryhmien avustusta, jolla toivotaan voitavan kattaa lähes puolet hankkeen kustannuksista. Heikko maapohja vaatii rakennusten paaluttamista Kesäkuussa alkavat mahdollisesti myös LEAhankkeen (Launeen erityisasunnot) rivitalojen rakennustyöt HOTHAT-tukikeskuksen naapurissa. Haasteellisen maapohjan vuoksi molempien hankkeiden rakennukset joudutaan paaluttamaan. Yksikerroksiseen rivitaloon tulee yhteensä 20 asuntoa: kaksi isoa asuntoa maahanmuuttajaperheille, kaksi pienempää asuntoa yksittäisten maahanmuuttajien lyhytaikaiseen vuokra-asumiseen sekä 16 asuntoa henkilöille, joiden asunnottomuus on pitkittynyt tai jotka tarvitsevat laitos- tai asuntolapaikan korvaavan asunnon. Asunnoista kaksi on neljän huoneen ja keittiön asuntoja, kuusi kaksioita ja 12 yksiöitä. LEA on osa asunnottomuuden vähentämishanketta ja tarjoaa ohjattua ja valmennettua asumista. Kohde vuokrataan Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. Hankkeen noin 3,5 miljoonan euron kustannuksiin on haettu valtion erityisryhmien avustusta. Teija Horppu 13 Kylpylämatka joka vuosi nopeasti täyteen Jaksottelulla yhä useammalle mahdollisuus päästä Edeniin J otta tulevaisuudessa aiempaa useammat Lahden Talojen asukkaat pääsisivät mukaan liikunta- ja virkistystoimikunnan järjestämälle matkalle Nokian Edeniin, toimikunta on päättänyt osallistumista koskevasta kahden vuoden jaksotuksesta. Se tarkoittaa, että tänä vuonna (2010) mukana olleet eivät voi ilmoittautua vuoden 2011 matkalle. Uuden käytännön tarkoituksena on antaa kaikille asukkaille mahdollisuus päästä mukaan Edeninmatkalle. – Ilman jaksotusta jotkut asukkaat ovat päässeet mukaan lähes joka vuosi ja jotkut eivät ehkä ollenkaan, perustelee liikunta- ja virkistystoimikunnan puheenjohtaja Iris Hietamäki. Uutta käytäntöä toteutetaan siten, että ensi vuoden matkan ilmoittautumisen yhteydessä kysytään ja merkitään ylös kaikkien matkaan osallistujien nimet. Tänäkin vuonna Edenin-matka täyttyi kolmessa tunnissa, ja kokonaisuudessaan matka onnistui loistavasti. – On ilo huomata, että olemme löytäneet asukkaita innostavan tavan viettää mukava päivä perheen kesken, Hietamäki sanoo. – Matkan järjestelyissä on vielä hiukan hiomista; pie- net järjestelyongelmat liittyvät lähinnä lähtöihin Lahdesta ja Edenistä. Vesijärvi-risteilyä, onkikimista, mölkkyä Alkavan kesän toimintaan kuuluu 3-tuntinen Vesijärven-risteily sunnuntaina 13.6 kello 14 alkaen. Risteily on tarkoitettu ikäihmisille ja eläkeläisille. Tarkoitus on tarjota asukkaille mukava rauhallinen sunnuntaipäivä Vesijärvellä ja mahdollisuus tutustua muihin asukkaisiin. Vaikka sataisi, maisemat ovat kauniit laivan sisältäkin katsottuna. Onkikisa järjestetään lauantaina 24.7 kello 10-17 Enonsaaressa. Onkimisen lisäksi asukkaat voivat viettää mukavaa päivää saunoen, uiden ja makkaraa paistaen. Toivomme tietysti kaunista aurinkoista säätä, jotta päivästä tulisi täydellinen. Elokuun lopussa tai syyskuun alussa järjestetään perinteeksi muodostunut Mölkkykisa. Tänä vuonna yritämme järjestää kentän viereen katoksen tai pienen teltan makkaransyöntiä ja kahvittelua varten. Ajatuksena on, että virvokkeita olisi saatavilla koko kisan ajan. Iris Hietamäki Liikunta- ja virkistystoimikunnan järjestämään matkaan Nokian Edeniin osallistuu joka vuosi suuri joukko Lahden Talojen asukkaita. Pihakilpailun teemana siemenistä ja sipuleista kasvatettu kesäpiha E llei kukkasipuleita tai -mukuloita tai kesäkukkien siemeniä ole vielä laitettu maahan, nyt on kiireesti pantava toimeksi! Lahden Talojen pihakilpailussa kisataan tänä vuonna siitä, kuka saa aikaan ilmeikkäimmän kesäpihan sipuleista, mukuloista tai siemenistä. Muilta osin pihakilpailu toteutuu edellisvuosien linjoja noudatellen. Vaikka erityishuomio kiinnitetäänkin sipuleista, mukuloista ja siemenistä kasvatettuihin kukkiin, arvosteluraati katsoo toki pihan yleisilmettä kokonaisuudessaan. Määräaikaan mennessä kilpailuun ilmoittautui 16 kiinteistöä, mikä on neljä vähemmän kuin viime vuonna. Toivottavasti laatu korvaa määrän ja tämänvuotisenkin kilpailun kärkikaartista löytyy taas uusia nimiä! Kilpailun järjestämisestä vastaa ympäristötoimikunta, arvosteluraadin muodostavat ym14 päristötoimikunta, hortonomi Eva Blomberg sekä Lahden Talojen edustaja. Uusia kiinteistöjä mukaan kilpailuun! Pihakilpailussa koko Lahti on yhtä suurta kilpailualuetta, ja palkintoina jaetaan Lahden parhaan pihan palkinto sekä kunniamaininnat. Palkinnoiksi kilpailussa menestyvät saavat tuttuun tapaan rahaa hankintojen tekemiseen tai muuhun pihan ehostamiseen, voittajapiha hieman suuremman summan kuin kunniamainintojen saajat. Viime vuonna voiton vei Mutkakatu 4, joka jätti taakseen viime vuosien menestyjäpihan Tarjanpihan eli Mummonkatu 2 ja 4:n. Jaetun kolmannen sijan jakoivat palkintosarjan ensikertalainen Hirsimetsäntie 71 sekä kilpailussa aiemminkin menestynyt Kaskiraitti eli Palokunnantie 5 ja 7 Metalli- ja lasijätteen keräilystä kokeilu Pihakilpailun kuten Lahden Talojen muunkin ympäristötoiminnan lähtölaukaus ammuttiin asukastoimikuntien jäsenille 18.5. järjestetyssä lajitteluhenkisessä tilaisuudessa. Tilaisuudessa keskusteltiin erityisesti metalli- ja lasijätteen keräilystä, koska ympäristötoimikunta haluaa kokeilla sitä joissakin kiinteistöissä. - Säilykkeitä syödään nykyään paljon, joten metalli- ja lasijätettä kyllä kertyy. Monista kiinteistöistä on kuitenkin pitkä matka sellaiseen paikkaan, missä on myös metalli- ja lasijätteen keräysastiat, sanoo ympäristötoimikunnan puheenjohtaja Ritva Kytönen. - Kyseessä olisi kokeilu, joka toteutettaisiin joissakin kiinteistöissä. Täytyy muistaa, että kaikissa jätekatoksissa ei edes ole tilaa uusille astioille. Teija Horppu ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA Erään miehen kertomus SS euraavassa Asukasviestin lukijoille erään miehen kertomus asumisesta. Aivan ensiksi kuitenkin lyhyt historiikki. Olen tullut Lahteen Tanskan ja Ruotsin kautta vuonna 1945. Kului aikaa, kunnes sitten tuli mutka matkaan: mistä asunto? Ahaa – pitää tietysti mennä asuntotoimistoon! Silloin taidettiin elää vuotta 1980. Vuonna 1998 sain Ankkurista Lahden Talot Oy:n asunnon. Myöhemmin muutettiin yhtiörakennetta, ja yhtiön nimeksi tuli Lahden Asunnot Oy. Sen jälkeen olen Esimerkiksi koristekrassin siemenistä saa helposti kasvatettua uhkean kukkapehkon. lahtelaisena ollut sitä mieltä, että miksemme käyttäisi osaavan yhtiön tarjoamia palveluja. Minulla on nyt koti, jossa viihdyn. Ympäristökin on erittäin hyvä ja erittäin viehättävä. Tässä minun ajatukseni pähkinänkuoressa. Toivotan kaikille asukkaille samanlaisia hyviä kokemuksia sekä terveyttä ja lämmintä kesää! Kari Heinonen alias Karva Lahden Talot alkaa palkita pitkäaikaisia vuokralaisiaan I loinen uutinen Lahden Talojen pitkäaikaisille vuokralaisille: asukashallitus pohtii, millä periaatteilla Lahden Talot voisi tulevaisuudessa palkita pitkäaikaisia vuokralaisiaan. Toukokuun alun kokouksessa asukashallitus asetti asiaa valmistelevan työryhmän, ja asiaan palataan asukashallituksen kokouksessa syyskuussa. - Palkitsemisjärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön mahdollisesti jo vuonna 2011, arvioi Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen. Palkitsemisen ehdoiksi on kaavailtu vähintään 15-vuotista yhtäjaksoista asumista Lahden Taloissa ja moitteetonta vuokrasopimuksen noudattamista. Tarkennusta tupakointiohjeisiin Toukokuun kokouksessaan asukashallitus myös tarkensi tupakointiohjeita. Ohjeiden mukaan uudisrakennuksiin ja perusparannettuihin kiinteistöihin tulee täystupakointikielto. Kielto tarkoittaa sitä, että tupakointi on sallittu ainoastaan erikseen osoitetuilla tupakointipaikoilla eikä lainkaan esimerkiksi asuntojen parvekkeilla ja ulko-ovien edustoilla. Huoneistoissa tupakointi kielletään kaikkien muidenkin kohteiden huoneistojen uusissa vuokrasopimuksissa. Jos parvekkeella tai pihalla tupakointi aiheuttaa haittaa, asukastoimikunnat voivat tehdä tupakoinnin rajoittamista koskevia esityksiä isännöitsijälle. 15 Pitkäjänteisesti kolmikantameiningillä Jarkko Nissinen Kvartaalimme on 10 vuotta M eitä on kolme. kolmikantaamme kuuluvat asukkaat, omistaja eli Lahden kaupunki ja yhtiön henkilöstö. Lisäksi toimintamme aikajänne lasketaan vuosikymmenissä. Tässä ovat kaksi keskeisintä havaintoa Lahden Talot Oy:n hallituksen näkökulmasta. Ensimmäisen toimintavuotemme on nyt takana ja toinen aluillaan. Asukkaiden kannalta on tärkeää pitää vuokrat kohtuullisina ja asumisen laatu hyvällä tasolla. Asumisen erilaisia kustannuksia on pidettävä kurissa, toisaalta esimerkiksi kiinteistön hoidon ja siivouksen on oltava laadultaan riittävää. Asuntoja on myös remontoitava. Kalleinta kaikille osapuolille on, jos asunto päästetään remontoimatta saneerauskuntoon. Asukkailla on myös merkittävä rooli yhtiön hallinnossa. Demokraattisilla pelisäännöillä asukkaat ovat valinneet edustajansa Lahden asunnot Oy:n hallitukseen sekä asukashallitukseen. Asukasedustajien rooli ja työpanos ovat merkittävät. Omistaja Lahden kaupungin kannalta on tärkeää, että tarjolla on kohtuuhintaista vuokra-asumista. Tärkeää on myös, että yhtiön rakennuskannasta pidetään hyvää huolta. Tietty osuus vuokrista pitää käyttää asuntojen kunnon ylläpitoon. Sama talousarviokielellä tarkoittaa, että poistoja pitää tehdä. Ellei remontteja tehdä tai niihin taloudellisesti varauduta, ovat aikanaan edessä arvokkaat remontit ja hurjat vuokrankorotukset. Korjausvelan syntymisen ehkäisy on pitkällä aikavälillä asukkaiden ja omistaja yhteinen etu. Yhtiön henkilöstön rooli on ensiarvoisen tärkeä. Heidän ammattitaitonsa varassa ovat isännöinti, kiinteistönhoito ja niin edelleen. Iso osa palveluista tuotetaan ostopalveluina, mutta yhtiö vuokranantajana vastaa palveluista. Henkilöstön ammattitaidon varassa on pitää palveluiden hinta ja laatu ovat kohdillaan. Yhtiön toimiminen hyvänä työnantajana työntekijöilleen on asukkaiden ja omistajan etu. Mikä on Lahden talot Oy:n hallituksen rooli? Tehtävämme on valvoa, että homma pelaa niin asukkaiden, kaupunkiomistajan kuin yhtiön henkilöstön osalta. Osakeyhtiöiden tapaan toimitusjohtaja johtaa yhtiötä, hallitus tukee toimitusjohtajaa ja ohjaa yhtiötä yhteiseksi hyväksemme katsot- tuun suuntaan. Toimintamme aikajännettä ei lasketa päivissä, viikoissa tai vuosissa. Arvoisat lukijat, se lasketaan vuosikymmenissä. Meitä ohjaa valtion tukema aravajärjestelmä. Saamme tuettuihin kohteisiin lainaa 40 vuodeksi. Jos sama aika ajatellaan rakennuksen elinkaarena, rakennuksen pitäminen kunnossa edellyttää vuosittain rakennuksen arvosta 2,5 prosentin (40 vuodessa 100 prosentin) poistoja eli remonttia tai siihen varautumista. Näin toimien asunnot pysyvät kunnossa ja voivat ottaa 40 vuotta rakentamisesta yhä uusia asukkaita. Pörssiyhtiöitä moititaan joskus neljännesvuosiajattelusta eli kvartaalitaloudesta. Meidän aikajänteenämme on 40 vuotta, josta kvartaaliksi voi laskea 10 vuotta. Hurjan pitkäjänteistä hommaa, mutta hoidetaan itse kukin leiviskäämme sellaisella meiningillä! Jarkko Nissinen Lahden talot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Lahden Asunnot Oy:n hallituksen muodostavat päätoimittaja Jarkko Nissinen (puh.joht, edessä vas.), liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa (varapuh.joht, edessä oik.), toiminnanjohtaja Hilkka Leppänen (takana seisomassa), työntutkija Riitta Erviä, asentaja Jukka Kalliokuusi ja rehtori Martti K. Lehto sekä tarkastaja Pasi Kousa, joka puuttuu kuvasta. Lisäksi hallituksen kokouksissa ovat olleet läsnä hallintojohtaja Pertti Merenluoto (2. vas.) ja toimitusjohtaja Juhani Jokelainen (edessä kesk.). 16 Uudet kotisivut helpottavat asunnon hakemista L ahden Talojen uudistuneet kotisivut avautuvat näinä päivinä. Sivuja uudistettaessa on haluttu nykyaikaistaa ja parantaa sivujen yleisilmettä, selkiyttää niiden rakennetta sekä helpottaa ja yksinkertaistaa asunnon hakua ja muita sivujen käyttäjille tärkeitä toimintoja. Tärkeänä tavoitteena on myös parantaa tiedonkulkua asukkaille. Etusivulla kävijää tervehtii näyttävä valokuva, josta ensisilmäyksellä käy ilmi, että nyt liikutaan Lahdessa. Kuvan vasemmalla puolella on asunnonhakua varten helposti erottuva ikkuna valintavalikkoineen. Yläpalkista seitsemän eri otsikon alta löytyy tietoa asunnon hakemisesta ja asunnoista, asukkaille tärkeistä asioista, uudis- ja perusparannuskohteista sekä muista ajankohtaisista kysymyksistä. Selvä parannus entisiin sivuihin verrattuna ovat asukashallituksen ja toimikuntien viestintää varten rakennetut asukasdemokratiasivut. Samoin yläpalkista löytyvät Lahden Talojen yritys- ja yhteystiedot sekä Asukasviesti-lehden tuoreimman numeron nettiversio. Lisäksi yläpalkista voi valita kotisivujen englanninkielisen version, joka on suomenkielistä hieman suppeampi. Etusivun alalaidasta puolestaan löytyvät painikkeet, joita klikkaamalla pääsee antamaan palautetta ja tekemään vikailmoituksen. Asunnon haku etusivulla Kotisivuja suunniteltaessa on erityisesti haluttu helpottaa asunnon hakemista. Jo etusivulla asunnon hakija voi valintansa mukaan selata joko vapautuvien kohteiden luetteloa tai Lahden Talojen kaikkia kohteita kaupunginosittain, talotyypeittäin ja huoneistotyypeittäin. Vapautuvien kohteiden luettelo kertoo asunnon osoitteen, talotyypin, huoneiden lukumäärän ja pinta-alan sekä asunnon kuukausivuokran. Klikkaamalla osoitetta avautuu sivu, jossa näkyvät talon kuva, huoneiston pohjapiirros, taloa ja asuntoa koskevia lisätietoja sekä asuntosihteereiden yhteystiedot. Sivulta löytyvät myös linkit Lahden kaupungin karttaan ja Googlen Street View -katunäkymään. Jos asunnon hakija haluaa etsiä asuntoa Lahden Talojen koko asuntokannasta, hän voi tehdä hakuja kaupunginosittain, talotyypeittäin ja huoneistotyypeittäin. Lahden Talojen uusien kotisivujen ulkoisen ilmeen on suunnitellut AD Juha Kortelainen mainostoimisto JK2:sta. Sivujen kuvat on ottanut valokuvaaja Markus Henttonen. Asumisen muistilista Asunnon hakeminen Lahden Talot Oy:n uusi logo on selkeä ja tyylikäs. Asuntohakemuksen voi uusia tai siihen voi tehdä muutoksia Lahden Talojen kotisivuilla www.lahdentalot.fi > linkit > asuntohakemuksen tekeminen tai asuntohakemuksen muuttaminen. Hakemuksen voi uusia tai sitä voi muuttaa myös asioimalla Lahden Talojen toimistossa. Vuokranmaksu Uusia sähköpostiosoitteita Tänä keväänä on uudistettu myös Lahden Talojen asiakaspalvelun sähköpostiosoitteita. Sähköpostiosoite lahdentalot@lahdentalot.fi on poistunut käytöstä, ja sen tilalle on tullut kaksi uutta sähköpostiosoitetta. Ne ovat asuntojenvuokraus@lahdentalot.fi ja vuokranmaksu@lahdentalot.fi. Uudistuksen tarkoituksena on nopeuttaa ja selkiyttää asuntojen vuokrauksen ja vuokravalvonnan asiakaspalvelua. Asiakaspalvelun muut sähköpostiosoitteet, esimerkiksi isännöitsijöiden osoitteet, pysyvät ennallaan. Kesään mennessä uudistuu myös Lahden Talojen graafinen ilme. Uudistus muuttaa Lahden Talojen logoa ja näkyy muun muassa yhtiön kirjepohjissa, lomakkeissa ja markkinointiaineistossa. Teija Horppu Vuokranmaksun eräpäivä eli viimeinen maksupäivä on kalenterikuukauden 5. päivä. Maksamalla vuokran eräpäivänä vältyt aiheettomilta maksukehotuksilta. Jos vuokran maksaa eri henkilö kuin vuokralainen eikä maksajalla ole tiedossa maksuviitettä, viestikenttään kirjoitetaan vuokralaisen nimi ja osoite. Jos vuokranmaksusi viivästyy tai sinulla on vuokrarästejä tai -saamisia tai muita vuokranmaksuun liittyviä kysymyksiä, ota välittömästi yhteys vuokravalvontaan asioiden selvittämiseksi. Vuokrasopimuksen irtisanominen Vuokrasopimus kannattaa irtisanoa heti, kun tiedossa on muutto toiseen asuntoon. Vuokrasopimuksen voi irtisanoa kalenterikuukauden jokaisena päivänä, vaikka lain mukaan 30 vuorokauden irtisanomisaika ja vuokravastuu asunnosta lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on vastaanotettu. (Esimerkki: Asunnon voi irtisanoa jo 3.9, vaikka tietäisi muuttavansa pois vasta 25.10. Tällöin vuokravastuu asunnosta päättyy 31.10.) Vuokrasopimuksen voi irtisanoa Lahden Talojen kotisivuilla www.lahdentalot.fi > linkit > vuokrasopimuksen irtisanominen tai käymällä Lahden Talojen toimistolla. Puhelimitse asuntoa ei voi irtisanoa. Muistathan tehdä loppusiivouksen, ennen kuin muutat pois asunnosta! Kotivakuutuksen ottaminen Lahden Talojen uudistuneilla kotisivuilla näkyy lahtelaisia maisemia ja lahtelaisia kasvoja, muun muassa Minna ja Anton Talvikunnas. Myös vuokralla asuvan kannattaa ottaa kotivakuutus, johon sisältyvät vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus. Kotivakuutus antaa turvaa tavaroille ja muulle irtaimelle omaisuudelle. Se korvaa äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Kotivakuutus korvaa myös, kun aiheutat vahinkoa ulkopuoliselle tai tarvitset oikeusturvaa. Arjen tärkeät asiat Huolehdi paloturvallisuudesta. Varusta asuntosi riittävän monella palovaroittimella; jokaisen kerroksen alkavaa 60:tä neliötä kohti on oltava vähintään yksi varoitin. Testaa palovaroitinten toiminta napista painamalla kerran kuukaudessa ja vaihda varoittimien paristo kerran vuodessa, esim. kansallisena turvallisuuspäivänä 11.2. Autopaikan ja saunanvuoron voit varata kiinteistönhoitajalta. Noudattamalla talon järjestyssääntöjä otat huomioon myös naapurisi asumisviihtyvyyden! www.lahdentalot.fi 17 Punahilkan Palsta --- j o t a i n t e k e m i s t ä --- Koristele Lahden Talot Oy:n 10-vuotisjuhlakakku kauniiksi esimerkiksi sydämillä. Ja laita 10-vuotisjuhlamerkki kakun päälle! Sointu-kissa odottelee jo innokkaasti kesää! Mikä polku johdattaa Sointu-kissan maukkaan paistin luo? Terveisiäkaikillelapsille! Punahilkka Miauuu… Millainen on maailman komein synttärikakku? Kuinka monta vuotta vanha sinä olet? Oletko 5-vuotias, vai joko olet täyttänyt 10 vuotta? Juuri 10-vuotissynttäreitään Lahden Talot viettää tänä vuonna. Juhlavuoden kunniaksi Asukasviestin toimitus odottaa lasten piirtävän näkemyksensä maailman komeimmasta syntymäpäiväkakusta. Onko se oikein korkea, monikerroksinen luomus, jonka vieressä ihminen näyttää pieneltä nukelta? Vai onko se jotenkin erikoisen muotoinen, vaikkapa talon tai television tai auton näköinen? Entä pitääkö synttärikakussa olla kynttilöitä, vai vievätkö hulppeat koristeet niin paljon tilaa, ettei kynttilöitä mahdu? Ai, ai, oikein vesi herahtaa kielelle, kun vain ajatteleekin kakkua! Nyt siis vikkelästi piirustustarvikkeet esille ja synttärikakkua suunnittelemaan. Piirrokset tuodaan tai postitetaan 15.3. mennessä Lahden Talojen toimistoon asiakaspalvelupisteeseen tai asuntosihteeri Anne Kuusterälle. Postitusosoite on PL 103, 15111 Lahti, käyntiosoite Mariankatu 19. Kirjekuoren vasempaan ylänurkkaan kirjoitetaan viesti ”Synttärikakku”. Ethän unohda liittää mukaan tärkeitä tietoja. Niitä ovat koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi. Entiseen tapaan piirtäjien kesken arvotaan yllätyspalkintoja! Tässä numerossa julkaisemme lasten lähettämiä perhepotretteja. Kylläpä niissä onkin iloisen näköisiä ihmisiä! Punahilkan Palsta --- j o t a i n t e k e m i s t ä --JennaHaapalai Koristele Lahden Talot Oy:n 10-vuotisjuhlakakku kauniiksi esimerkiksi sydämillä. Ja laita 10-vuotisjuhlamerkki kakun päälle! nen,6v. Hiiren pesä n,7v. JenniKankkune Terveisiäkaikillelapsille! Punahilkka MetteHonkanen,3v. Määräykset kiristyvät: AsunnoissaAi,oltava aiempaa useampi palovaroitin ai, oikein vesi herahtaa kielelle, kun vain ajatteleekin kaktta vanha sinä olet? Oletko 5-vuotias, vai Millainen on maailman komein synttärikakku? ,4v. TinjaHaapalainen Mistä kaikesta vuokralainen maksaa? kua! Nyt siis vikkelästi piirustustarvikkeet esille ja synttärikakt 10 vuotta? Juuri 10-vuotissynttäreitään Sen sijaan keittiöön varoitinta ei kannata asenuoden 2010 alusta voimaan tularsin usein vuokralaiset kyselevät, miksi kualukien suunnittelemaan. ä tänä vuonna. Piirrokset tuodaan tai postitetaan 15.3. se mennessä unniaksi Asukasviestin toimitus odottaa lut sisäasiainministeriön asetus palovataa, koska saattaaLahden reagoida ruuanvalmistukvuokra on sen suuruinen kuin on ja misTalojen toimistoon asiakaspalvelupisteeseen tai asuntosihteeri kemyksensä maailman komeimmasta syn-sijoittamisesta sessa syntyneeseen käryyn. roittimien ja kunnossatä kaikesta asunnon vuokra muodosKuusterälle. Postitusosoite on PL 103, 15111 Lahti, käyntiOnko se oikein korkea,pidosta monikerroksinen edellyttää, ettäAnne asuinhuoneistoissa on Palovaroitin on asennettava siten, että se tuu. Vuokra muodostuu muun muassa seuosoite 19. Kirjekuoren vasempaan ylänurkkaan kiressä ihminen näyttää pieneltä nukelta?suurempi Vai raavista asioista: reagoi tulipalosta aiheutuneeseen savuun aikaisempaa määräMariankatu palovaroittimia. joitetaan viesti ”Synttärikakku”. Ethän unohda liittää mukaan ikoisen muotoinen, vaikkapa talon tai tele•Rahoituskulut eli lainojen korot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. PalovaLahden Taloissa asumisaikaisen palovaroittitärkeitä tietoja. Niitä ovat koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi. Enköinen? Entä pitääkö synttärikakussa olla •Poistot, jotka vuokrataloissa vastaavat laimen hankkii ja tarvittaessa vaihtaa asukas. roitin on asennettava vähintään 50 sentin etäitiseen tapaan piirtäjien kesken arvotaan yllätyspalkintoja! vätkö hulppeat koristeet niin paljon tilaa, nojen lyhennyksiä syydelle seinästä ja nurkista huonetilan korAsetuksen mukaan asunnon jokaisessa kerTässä numerossa julkaisemme lasten lähettämiä perhehdu? •Korjaukset keimpaan kohtaan eli kattoon. Huoneistoalan roksessa sekä niihin yhteydessä kella-onkin iloisen potretteja.olevissa Kylläpä niissä näköisiä ihmisiä! V rikerroksissa ja ullakoilla on oltava palovaroitin. Asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60:tä neliötä kohden on oltavaniKvähintään ,7v. Jen ankkunen yksi palovaroitin. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdessä tasossa sijaitsevassa 70 neliön asunnossa on oltava vähintään kaksi palovaroitinta ja 130 neliön asunnossa vähintään kolme palovaroitinta. Pelastuslaitos suosittelee sijoittamaan palovaroittimia huoneiston aulatilaan, portaiden yläpuolelle sekä jokaiseen makuuhuoneeseen. V lisäksi palovaroittimien määrässä ja sijoittamisessa tulee ottaa huomioon suojattavan tilan muoto ja erityistä syttymisvaaraa aiheuttavat toiminnot. Palovaroittimien toiminta on testattava napista painamalla kerran kuukaudessa ja paristo vaihdettava kerran vuodessa, esimerkiksi kansallisena turvallisuuspäivänä 11.2. tai kynttilänpolttokauden alussa 1.12. Molemmat päivämäärät muodostavat yleisen hätänumeron 112. n,3v. 18 n,4v. TinjaHaapalaine •Lämmitys ja lämmin käyttövesi •Vesi ja jätevesi •Kiinteistöhuolto, siivous, jätehuolto •Yhteisten tilojen ja pihojen sähkö •Kiinteistövero •Tontinvuokra •Kaapeli-tv Lahden Taloissa rahoituskulujen ja poistojen osuus vuokrasta on lähes 40 prosenttia, korjausten 11 prosenttia ja lämmityksen 10 prosenttia. Hallinnon osuus on kaksi prosenttia. T ämä tv:stäkin tuttu lause sopii täydellisesti Kaunisharjunpolku 3:n motoksi, sillä vuoden 2010 kunniaksi saimme kerhohuoneen. Isännöitsijä Terho Ryhänen mahdollisti hartaan toiveemme ja teki asiaankuuluvat järjestelyt, ja aina avulias huoltomiehemme Olli Sinkkonen oli kiitettävästi mukana juonessa. Tila oli jo valmiina – nyt se vain tyhjennettiin ja siivottiin tulevan kerhon alta. Sitä projektia oli hauska tehdä. Pojat rakensivat, naiset koristivat. Olemme jo koemielessä sisäänajaneet kerhohuoneen, sillä maanantaina 26.4. joimme munkkikahvit. Hyvin maistuivat aikuisille munkkikahvit, lapsille munkin kera ”pillimehut”. Voimme ylpeänä sanoa, että meillä on kodikas kerhotila, jossa ajan mittaan kehittelemme uusia ideoita. Siihen asti istumme 60-luvun nostalgisessa sohvaryhmässämme, jonka Veikko lahjoitti muiden lahjoittajien muassa. Kaikki tähänastiset tavarat ovat nimittäin tulleet asukkailta. On Anteron pöytää, Raijan naulakkoa, Pirjon mukeja, Eevan maljakkoa, Annen verhoja, Arjan ompelua ja niin edelleen. Isännöitsijä lahjoitti jääkaapin ja hellan, pakastimen Veikko. Varsinainen kerhon katselmus pidettiin 4.5, jolloin kevättalkoiden yhteydessä paikalle tulivat nekin asukkaat, joita ei munkkikahvi houkuttanut. Meillä on aktiivisia ihmisiä, jotka vetävät mukaansa ujoimpia asukkaita. Tarkoitus on, ettei kukaan ole yksin ja hyljätty. Tässä talossa on aina ollut hyvä yhteishenki. Jos kerho pystyy antamaan lämmintä yhteiseloa, se on saavuttanut sen, mikä on tarkoituskin. Leinikin tuoksuista kevättä kaikille Anne-Maria Viitanen Lahdessa edistetään taloyhtiöiden energiatehokasta korjaustoimintaa H uhtikuun 30. päivä ilmestynyt Talotekniikka-lehti kertoo taloyhtiöille, isännöitsijöille ja suunnittelijoille tarjoutuvasta mahdollisuudesta osallistua hankesuunnitteluprosessiin, jossa rakennusalan eri asiantuntijat yhteistyössä suunnittelevat Lahden Talot Oy:n omistaman kerrostalon peruskorjausta Kerinkallion kaupunginosassa. Tavoitteena on kartoittaa niitä toimia, joilla on suurin vaikutus kiinteistöjen energiatehokkuuteen ja jotka samalla ovat kustannustehokkaita. Haussa ovat taloudellisesti järkevät korjaukset, joita asunto-osakeyhtiöiden on perusteltua toteuttaa, esimerkiksi lämmön talteenotto poistoilmasta, rakennuksen rungon lisälämmöneristys, talotekniset säädöt ja ikkunoiden uusiminen. Hanke on osa Lahden kaupungin elinvoimaisuuspakettia, jonka tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja lahtelaisten yritysten kilpailukykyä sekä tuottaa uusia innovaatioita. Korjausrakentamista tukevaan osioon kaupunki on varannut 50.000 euroa. Kaiken kaikkiaan kaupunki satsaa elinvoimaisuuspakettiin 500.000 euroa, josta suurin osa kohdentuu cleantech- sektorin yritysten vientiponnisteluihin. MUUT LEHDET Suut makiaksi – ihanaa! Uusiin asemiin Ylhäällä: Uuden kerhohuoneen nostalgista sohvaa ehtivät tuoreeltaan testaamaan Pirjo Paajanen ja Veikko Laaksonen. Alhaalla: Uuden kerhohuoneen sisäänajokahveille osallistuivat muun muassa Anne-Maria Viitanen (takana seis.) sekä Pirjo Paajanen (vas.), Arja Laaksonen, Tauno Viitanen, Veikko Laaksonen (toinen oik.) sekä asukastoimikunnan puheenjohtaja Taisto Seppälä. Lahden Talot Oy:n johdon assistentiksi on nimitetty 1.3.2010 alkaen tradenomi Mari Barker. Pitkille vapaille Lahden Talot Oy:n pitkäaikainen hallintosihteeri Onerva Keto jää eläkkeelle 1.6.2010 alkaen. 19 Onnea dnakaapelikodin asukas! DNA-kaapelikodin asukkaana voit halutessasi surffailla vauhdilla netissä ja yli sadalla tv-kanavalla. Valitse itsellesi sopiva nopeus DNA Laajakaista kaapelista ja poimi oman makusi mukaiset kanavat DNA TV:n laajasta ja laadukkaasta maksutv-tarjonnasta. Sitten vain vikkelästi viihtymään! Tutustu ja tilaa osoitteesta www.dna.fi. Lisätietoa saat myös 20 DNA Kaupasta ja muilta jälleenmyyjiltä. www.dna.fi
© Copyright 2024