Jääkärien perintö
jä äkäriliike sata vuot ta 1914 | 2014 Jääkärien perintö ainutl a atuinen juhl ateos jä äkäriliikkeen kunniaksi . Jääkärien perintö on itsenäinen Suomi rohkeista nuorukaisista kasvoi armeijamme rakentajia ja talvi- ja jatkosodan ratkaisijoita 100-vuotisjuhlateos antaa ensimmäistä kertaa jääkäriliikkeen koko kuvan yksissä kansissa: 10 kirjoittajaa, yli 600 sivua ja 600 kuvaa. Perusteellinen kuvaus itsenäisyysaktivisteista ja venäläisten vastatoimista: vankkaa, alkuperäislähteisiin pohjautuvaa tietoa ja yksityiskohtaisia etappikarttoja. Runsas kuvahistoria jääkärien koulutuksesta Saksan armeijassa ja taisteluista I maailmansodan itärintamalla. Selkeät luettelot mm. kaatuneista, haavoittuneista ja rautaristillä palkituista jääkäreistä. Sotilasasiantuntijan laaja selonteko jääkärien korvaamattomasta panoksesta talvi- ja jatkosodassa. Jääkärikomentajien esittelyt, mm. Erik Heinrichs, Taavetti Laatikainen, Ruben Lagus, Matti Laurila, Hjalmar Siilasvuo, Paavo Talvela, Väinö Valve. Juhlateosta on painettu vain 1914 kappaletta, ja jokainen kirja on yksittäisnumeroitu. Jääkärien perintö on arvokas muisto Suomen itsenäisyyden kohtalonvuosista 1914–18 ja 1939–44. Mannerheim-ristin ritari nro 1 jääkärikenraalimajuri Ruben Lagus. Kaksikymmentä jääkäriä sai Mannerheimristin vuosina 1941–45. miksi jääkäriliike syntyi? Vuonna 1914 Suomessa elettiin toista sortokautta. Maailmansota alkoi, vallankumous kipinöi, Venäjän imperiumi huojui. Suomessa syntyi maanpetoksellinen liike, jonka tavoitteena oli Suomen täysi itsenäisyys. Tuhannet toimivat sen hyväksi kaikkialla maassa. Venäläistämisen varjossa kasvanut sukupolvi lähti sotilaskoulutukseen Saksaan vapauttaakseen isänmaan. keitä jääkärit olivat? Parintuhannen jääkärin joukko oli nuori Suomi pienoiskoossa: pataljoonaan mahtui patriootteja ja seikkailijoita, ylioppilaita ja työmiehiä, karjalaisia ja pohjalaisia, merimiehiä ja maanviljelijöitä, suomen- ja ruotsinkielisiä. Jääkärien perintö -teoksessa on kymmenien jääkärien ja aktivistien pienoiselämäkerrat ja kattava nimihakemisto. mannerheim ja jääkärit Osoittaa ylipäällikön terävää harkintakykyä, että hän valitsi päämajaan lähimmiksi alaisikseen neljännesvuosisadan nuorempia sotakorkeakoulutuksen saaneita jääkäriupseereita. Mannerheimin oli turvauduttava jääkäreihin. Hän käytti heidän taitojaan heti talvisodan alusta lähtien. Juhlateoksessa Mannerheimasiantuntija Martti Turtola käsittelee ylipäällikön ja jääkärien tiivistä mutta joskus myrskyisää suhdetta. ”Emme me voi toistaa jääkärien sankaritekoja – – mutta voimme jääkärien hengessä asettaa Suomen edun oman edun edelle, huolehtia maamme itsenäisyydestä ja puolustusvalmiudesta sekä edistää isänmaanrakkautta kehittämällä maatamme yhä suurempaan kukoistukseen. ” – Gustav Hägglund Jääkärilippua kannetaan Puolustusvoimien paraateissa toisena heti valtiolipun jälkeen. Lehtikuva / Ville Myllynen. kirjoittajat gustav hägglund kenraali evp., jääkärikenraali Woldemar Hägglundin poika oiva turpeinen FT, historiantutkija, väestötieteilijä jussi jalonen FL, sotahistorian tutkija, tietokirjailija matti lackman FT, dosentti, tietokirjailija asko kilpinen prikaatinkenraali evp. martti turtola VTT, sotahistorian dosentti kari j. talvitie kaupallinen neuvos, JP 27:n perinneyhdistys ry:n varapuheenjohtaja toimituskunta kai linnilä, hanna pukkila-toivonen ja sari savikko ovat kirjoittaneet ja toimittaneet useita kiitettyjä tietokirjoja ja suurteoksia kirjan koko 25 x 30 cm • 604 sivua • yli 600 nelivärikuvaa nahkaselkä pintein • kultafoliointi • koholakkaus painettu suomessa suomalaiselle paperille • 1914 numeroitua kappaletta numero yksi luovutettu armeijan ylipäällikölle tasavallan presidentti sauli niinistölle amanita • suomalaisia suurteoksia vuodesta 1990 • www.amanita.fi • info@amanita.fi • 02 7489500
© Copyright 2024