1. No category

Mediapolku – Loppuraportti
Pakankylän koulu 2011
Ohjaava opettaja: Matti Jokela
Nina Jokinen
Henna Kurtti
Enni Sahlman
1. Projektin taustaa ja resurssit
Projektimme kohderyhmänä oli yhdistetty 5- ja 6-luokka, jossa 5-luokkalaisia on 15 ja 6luokkalaisia 9 kappaletta. Ohjaavana opettajana toimi Matti Jokela. Erityisesti pojilla oli
ennakkoon ajatellen erityistarpeita kirjoittamisen kanssa, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että
kirjoittaminen vaati sekä teknisesti että motivaatiotasolla jotain innostavaa. Tämän otimme
huomioon antamalla oppilaille suhteellisen vapaat mahdollisuudet valita kirjoitusaiheet itse.
Ohjaavan opettajan toiveena oli koulun oman lehden tekeminen Opitiin, minkä päätimme
toteuttaa. Opettajan toiveesta kävimme koululla vierailemassa vasta alustavan suunnitelman
laatimisen jälkeen. Vierailun ja alustavan suunnitelman tarkastelun pohjalta saimme lisäideoita
sekä projektin käytännön toteutukseen että mahdollisiin lehtijuttuihin.
24:ää lasta ohjasi 3 mediapolun ohjaajaa sekä heidän oma opettajansa toimi tarvittaessa tukena.
Tietokoneita oli käytössä rajallinen määrä, sillä ne oli ripoteltu eri puolille koulua, eikä jokaiselle
koneelle välttämättä aina päässyt. Lisäksi koneissa ilmeni vuoron perään erilaisia teknisiä
toimivuusongelmia, joten kekseliäisyyttä ja soveltamisen taitoa vaadittiin ohjaajilta. Koululla oli
käytössämme yksi digikamera, joka ei kuitenkaan aina ollut valmiudessa toimivuutensa suhteen.
Tarvittavat kuvat saimme kuitenkin aina otetuksi ja siirretyiksi koneelle.
2. Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet
Mediapolku –projektin tarkoituksena oli tehdä Opitiin koulun oma lehti, jota varten oppilaat
kirjoittivat juttuja, piirsivät kuvia, valokuvasivat tai valmistivat muulla tavoin sisältöä.
Halusimme antaa oppilaille mahdollisuuden valita itse, minkälaisia juttuja he haluavat lehteen
tuottaa. Tämä oli myös ohjaavan opettajan toive, jotta oppilaita voitiin motivoida lehden tekoon.
Tavoitteenamme oli kuitenkin yhdistää eri oppiaineiden sisältöjä, kuten esimerkiksi
kuvaamataitoa ja äidinkieltä tai jopa käsitöitä, jos oppilaat siitä innostuisivat.
Lehden teossa pyritään hyödyntämään eri oppiaineiden ajankohtaisia töitä ja liittämään kouluarki
tietotekniseen arkeen. Lisäksi valitsemme oppilaiden joukosta blogiryhmän, jonka tehtävänä oli
kuvata Mediapolku –projektin etenemistä blogissa. Muiden oppilaiden tehtävänä oli käydä
seuraamassa blogia säännöllisesti sekä kommentoida sitä.
Toiminta toteutettiin 3-4 oppilaan pienryhmissä, jotka luokan oma opettaja oli jakanut sopivaksi
katsomallaan tavalla ennen ensimmäistä opetuskertaa. Opetuskertojen aikana oppilaat käyttivät
nettiä, sanomalehtiä, kirjallisuutta (koulussa on oma pieni kirjasto) sekä mahdollisia omia
tuotoksiaan, vaikkapa käsitöissä, hyödykseen. Kaiken kaikkiaan heille annettiin aikalailla vapaat
kädet, esimerkiksi sarjakuvien ja haastattelujen tekeminen lehteä varten olivat mahdollisia
vaihtoehtoja.
Päämääränämme oli laajentaa oppilaiden medianäkemystä ja –ymmärrystä itse tekemisen ja
kokemisen kautta. Toivoimme, että oppilaat tutkivan oppimisen tavoin oppisivat vahingossa
kokeilun ja erehdyksen kautta harjoittelun ohessa, minkä vuoksi projekti toteutettiin
pienryhmätyöskentelyllä, jossa tavoitteenamme oli, että oppilaat toimisivat tukena toisilleen ja
opastaisivat toisiaan tarvittaessa. Oppilaat saivat myös valita juttuaiheet itse, millä pyrimme
takaamaan oppimisen mielekkyyden ja oppilaiden oman kiinnostuksen aiheeseen.
Toiminnan tavoitteena oli, että oppilaat voisivat edetä oman osaamistasonsa tahtiin. Nopeammat
kirjoittajat voivat valmistaa lehteä varten useampia juttuja tai vastaavasti ryhmät voisivat tehdä
yhden isomman lehtijutun, jonka he valmistaisivat projektin kuluessa. Vastaavasti myös
esimerkiksi piirtämisestä pitävillä oli mahdollisuus tehdä sarjakuva. Toivoimme, että oppilailta
syntyisi Opitiin kenties myös ääntä ja kuvaa sisältävää materiaalia, jotta heille syntyisi käsitys
sosiaalisen median ideasta. Sosiaalisen median tarkoitusta, tiedon jakamista muille ja muiden
hyväksi tuimme blogin pitämisen avulla, jolloin myös koko kouluyhteisölle avautui
mahdollisuus tutustua Mediapolkuprojektin aikaansaannoksiin.
Projektimme keskeinen oppimistavoite oli tutustuminen sosiaalisen median maailmaan
tuottamalla itse materiaalia muiden (tässä tapauksessa koulun) tarkasteltavaksi. Olennaisena
osana liitimme tähän sosiaalisessa mediassa huomioonotettavat asiat, säännöt, jotka on hyvä
pitää mielessä sekä mahdolliset vaarat. Toteutimme tavoitettamme pitkin matkaa lehtijuttuja
työstettäessä esittäen oppilaille kysymyksiä soveliaan lehtijuttujen sisällön ym. suhteen.
Teknisinä oppimistavoitteina tässä projektissa oli erityisesti sekä tekstin- että kuvan- ja
videonkäsittelyn oppiminen ja lehden tekemisen periaatteiden omaksuminen. Olennaisena osana
oli myös tiedostojen siirto esimerkiksi digikamerasta tietokoneelle ja myöhemmin projektin
loppuvaiheessa materiaalin kasaaminen kokonaiseksi lehdeksi.
Sosiaalista median käytäntöön oli tarkoitus tutustua Opitiin perustettavan blogin avulla. Blogissa
pyrittiin seuraamaan projektin etenemistä ja annettiin muille mahdollisuus kommentoida sitä.
3. Toiminnan toteutus ja sisältö
Ennakkotehtävä
•
ryhmien muodostaminen
•
koulun Hesarista/kotona olevista lehdistä itseään kiinnostavan juttutyypin
etsiminen, jonka haluaisi toteuttaa lehteen
•
lehtijutun leikkaaminen irti ja ottaminen mukaan malliksi ensimmäiselle kerralle
1. Tapaamiskerta (3x45min)
10- 15 min
Tutustumis-/nimileikki
Heitetään palloa ringissä, sanotaan oma nimi ja jokin lehti/juttutyyppi mistä
tykkää
väh. 30 min
Oppilaiden omien nimilappujen teko
Tulostetaan paperille oma nimi sekä kuva/koriste
Säästeliään tulostuksen (monta nimilappua samalle paperille) ja tallennuksen
sekä copy/pasten opettelu
tauko
20-30 min
Ryhmiin jakautuminen (muodostettu ohjaavan opettajan kanssa jo aiemmin) ja
blogiryhmän valinta
Jokainen
ryhmä
kertoo
vuoronperään
millaisen
jutun
haluaisi
tehdä,
keskustellaan ja ideoidaan yhdessä. Ryhmät keksivät itselleen nimet.
30 min
Välineiden käytön opettelua ja perusinformaatio
Tietoa
oppilaille
lähdekäytännöistä
ja
huomioitavista
asioista
haastatteluja/lehtijuttuja tehdessä
15 min
Loppuyhteenveto
Mitä saatiin aikaiseksi, mikä jäi kesken/kotiläksyksi. Kerrotaan, mitä seuraavalla
kerralla tehdään & mitä tulee tehdä seuraavaa kertaa varten
Tapaamiskertojen välissä oppilaat hankkivat mahdollisuuksien mukaan ennakkomateriaalia
omia juttuja varteen. Juttuja voi esimerkiksi kirjoittaa valmiiksi käsin, kuvia piirtää
kuvaamataidon tunnilla, ottaa kuvia ja haastatella.
Ohjaajille: blogin perustaminen ja sen toimimisen varmistaminen
Toteutuminen käytännössä: Nimilappujen tekemiseen kului yllättävän paljon aikaa, mutta
oppilaat tekivät ne innostuneesti ja huolellisesti. Välineiden käyttö ja lähdekäytännöt käsiteltiin
nimilappujen teon yhteydessä eli niistä ei pidetty erillistä opetustuokiota. Luokka oli sopinut
ryhmäjaon ja juttutyypit jo etukäteen, joten yhteistä ideointia ei tarvittu.
2. Tapaamiskerta
15 min
Ryhmien jako projektinvetäjien kesken
Ryhmien tilanteen kartoittaminen: ongelmia? mistä jatketaan?
2 x 45 min
Materiaalin työstämistä juttuja varten
+ tauko
Jokaisella ryhmällä eri tilanne, projektinvetäjät huolehtivat vastuuryhmistään ja
opastavat tarvittavissa asioissa
Varasuunnitelma nopeille ryhmille: tietokirjan tai vastaavan etsiminen koulun
kirjastosta ja jutun kirjoittaminen sen pohjalta ja täydentävillä, netistä etsityillä
tiedoilla
15 min
Loppuyhteenveto ja ohjeet mediapäiväkirjaa varten (ohjeet myös Opitiin)
Tarkoituksena seurata viikko omaa mediankäyttöä (lehdet, televisio, internet,
radio) ja siitä päiväkirjan kirjoittaminen Opitiin
Tapaamiskertojen välissä oppilaat käyvät tutustumassa blogiryhmän aikaansaannoksiin ja
kommentoivat jotain blogiin sekä pitävät mediapäiväkirjaa.
Ohjaajille: mediapäiväkirjojen lukeminen
Toteutuminen käytännössä: Yksi ryhmistä (2 oppilasta) aloitti toimimisen blogiryhmänä ja
kiersi muiden ryhmien luona heidän tehdessä lehteä. Kerätystä materiaalista koostettiin
blogipostaus, jota muiden ryhmien oli tarkoitus käydä kommentoimassa. Muut ryhmät jatkoivat
juttujen työstämistä materiaalia etsimällä, kirjoittamalla ja kuvia ottamalla.
3. Tapaamiskerta
Alkuperäinen suunnitelma:
20 min
Draamaleikki
30 min
Mediapäiväkirjojen läpikäynti
Jakaannutaan leikin avulla ryhmiin & ryhmät käyvät päiväkirjoja läpi (ohjaajat
lukeneet etukäteen Opitista ja suunnittelevat tarkemman kulun esille nousseiden
asioiden pohjalta)
tauko
35 min
Yle Areenan, Elävän arkiston ja Katsomon esittelyä oppilaille
tauko
55 min
Opitin esittelyä
Opastus siihen, miten juttuja siirretään Opitiin & miten oppilaat voivat
hyödyntää palvelua projektin jälkeenkin. Tehdään oppilaille selväksi ero Opitin
ja Internetin epävirallisen julkaisutoiminnan välille ja puhutaan sosiaalisen
median säännöistä
Ohjaajille: seuraavan kerran videoiden valitseminen valmiiksi
Toteutuminen käytännössä:
Alun perin olimme suunnitelleet 3. kerralla käyvämme läpi mediapäiväkirjoja sekä
esittelevämme Opitia. Käytäntö kuitenkin oli toinen, sillä vain murto-osa oppilaista oli
pyynnöstämme huolimatta työstänyt mediapäiväkirjaa. Myöskään Opitin läpikäymistä emme
kokeneet ensimmäisten kertojen jälkeen tarpeelliseksi, sillä kaikilla ei ollut tunnuksia ja
oppilaiden keskittyminen ei välttämättä olisi riittänyt Opitin yhteiseen läpikäymiseen. Näin ollen
päätimme
keskittyä
oppilaita
lähinnä
olevaan
aiheeseen
eli
sosiaaliseen
mediaan
vuorovaikutteisessa opetustuokiossa, jonka pohjana oli PowerPoint –esitys aiheesta. Tuokion
päätteeksi
levyraati
Youtuben
välityksellä.
Sosiaalisen median info käynnissä Pakankylän koululla.
4. Tapaamiskerta
3 x 45 min. Lehtijuttujen työstöä omaan tahtiin eteenpäin.
-
juttujen tekeminen valmiiksi ja niiden siirtäminen Opitiin
-
blogin tilanteen tarkastaminen yhdessä
-
tarkastellaan YouTubea sosiaalisen median välineenä: katsotaan uutismokia &
opetusvideoita
-
kunniakirjojen teko toiselle ryhmälle ja tutustuminen samalla toisen ryhmän
aikaansaannoksiin
Toteutuminen käytännössä:
Osa ryhmistä sai lehtijuttunsa valmiiksi asti 4. kerralla ja tallensi tuotoksensa Opitiin. Osalla
puuttui hienosäätöä, eli kuvia tai skannauksia halutuista kuvista. Kameran puuttuminen aiheutti
pientä viivästystä käytännön toteutuksessa, mutta lopulta kuvat kuitenkin saatiin otetuiksi.
Valmiit ryhmät saivat tehtäväkseen työstää mainoksen piirtäen ja kirjoittaen. Samalla heidän tuli
pohtia, millainen on hyvä ja iskevä mainos.
Pohdinnassaan oppilaat pystyivät hyödyntämään edelliskerran sosiaalisesta mediasta käytyjä
keskusteluja ja mainosesimerkkejä.
5. Tapaamiskerta
-
valmiin lehden tarkastelu: mitä on saatu aikaan? mikä onnistui? mitä olisi voinut
tehdä toisin?
-
kunniakirjojen jako
-
nyyttärit
Toteuminen käytännössä:
Lehden kokoamisessa tuli todella kiire, koska tiedostojen ja kuvien siirtämisessä oli ongelmia.
Oppilaat täyttivät palautelomaketta ja osa viimeisteli vielä juttuja. Lopuksi kävimme yhdessä läpi
valmista lehteä ja projektia karkkia syöden.
4. Projektin arviointi ja kokemusten välittäminen
Toimivaksi huomasimme kolmannen opetuskertamme, jolloin esitimme PowerPoint-esityksen
sosiaalisen median ominaisuuksiin ja riskeihin liittyen. Oppilaat olivat hyvin mukana
toiminnassa ja heiltä sai yllättävänkin monipuolisia vastauksia ja näkökulmia esitettyihin
kysymyksiin. Myös ohjaava opettaja oli tyytyväinen PowerPoint-esitykseen.
Mediapäiväkirjan tekemisen tärkeyttä olisi voinut korostaa jollakin tavalla enemmän, sillä
käytännön toteutus mediapäiväkirjan suhteen jäi suhteellisen vaillinaiseksi oppilaiden osalta.
Ehkä olisi pitänyt kyetä herättämään oppilaissa motivoiva "jes!"-reaktio asian suhteen. Myös
Opitin käyttöä olisi ehkä voinut hieman tehostaa. Kaikilla oppilailla ei kuitenkaan aluksi ollut
Opit-tunnuksia eikä koulussa mahdollisuutta käyttää tietokonetta. Tämän takia pyrimme
keksimään myös toimintaa, johon ei vaadittu tietokoneiden käyttöä.
Erityisesti huomioitavaa on keksiä riittävän paljon varasuunnitelmia, mikäli esim. tekniikka
pettää tai lapset ovatkin odotettua nopeampia! Tämän huomasimme käytännössä, ja välillä tuntui
että varasuunnitelmien varasuunnitelmiakin tulisi olla rutkasti. Vaikka olimmekin tiedostaneet
tietokoneiden vähäisen määrän, aiheutti niiden rajallinen määrä välillä haasteita. Tärkeää oli
varmistaa, että ryhmät pääsivät kuitenkin tasapuolisesti tietokoneille vuorotellen, jotta juttujen
tekeminen edistyi. Lisäksi koko ryhmän yhteiset tuokiot havaitsimme parhaimmaksi pitää joko
ihan opetuksen alussa (tai tauon jälkeen) ja opetuksen lopuksi.
Emme saaneet blogia toimimaan haluamallamme tavalla, mutta olisi ollut kiva saada toteutettua
blogi jokaisen kerran yhteydessä. Myös aikataulua olisi voinut tiivistää niin, että tapaamiskerrat
olisivat olleet lähempänä toisiaan. Tällöin edellisen kerran tapahtumat olisivat olleet vielä
tuoreena mielessä niin, että edellisellä kerralla kesken jääneistä asioista olisi voinut jatkaa
suoraan. Koulun sijainti sekä opettajan ja ohjaajien aikataulut asettivat kuitenkin haasteita
tapaamiskertojen ajankohtien sopimiseen.
Oppilailta saamamme palaute oli pääosin positiivista. Työrauhasta, resurssien puutteista ja
aikataulutuksesta tuli joitakin negatiivisia kommentteja. Lähinnä ne liittyivät siihen, ettei kaikilla
oppilailla ollut joka kerta mahdollisuutta esimerkiksi ottaa kuvia tai saada tietokonetta käyttöön.
Sosiaalisesta mediasta oli kuitenkin jäänyt oppilaille hyvin mieleen sosiaalisen median eri
sovellukset, varovaisuus internetissä ja erilaiset hauskat videot.
5. Materiaalit (tehtäväliite
Liite 1: Ohjeet mediapäiväkirjaa varten
Pidä omaa mediapäiväkirjaa 10.2.-16.2. välisellä ajalla. Kirjaa taulukkoon päivittäin ylös,
kuinka paljon aikaa käytit esim. Internetia, katsoit televisiota, kuuntelit radiota tai luit
kirjoja ja lehtiä. Merkitse vielä, käytitkö niitä koulutöitä varten vai huvin vuoksi. Kirjoita
viimeiseen sarakkeeseen nettisivujen, televisio-ohjelmien, kirjojen, lehtien ja
radiokanavien nimet.
Kopioi alla oleva taulukko itsellesi omaan Word-tiedostoon, jotta voit täyttää sitä
päivittäin. Voit toki kirjoittaa myös paperille, jos haluat, mutta muista viimeisenä päivänä
(16.2.) kirjoittaa tiedot ylös taulukkoon ja tallentaa tiedosto Opitiin, jotta me ohjaajat
pääsemme niitä lukemaan!
Taulukkoa voit suurentaa vetämällä viivojen kohdalta. Taulukon kopiointi onnistuu, kun
maalaat taulukon mustaksi pitämällä hiiren vasenta näppäintä pohjassa ja vedät hiiren
taulukon yli. Klikkaa sitten hiiren oikealla näppäimellä valikosta Kopioi ja liitä taulukko
omaan tyhjään Word-tiedostoosi klikkaamalla hiiren oikean näppäimen valikosta Liitä.
Vastaathan vielä taulukon alla oleviin kysymyksiin!
Median tyyppi Aika
Televisio
Internet
Tarkoitus
(koulutyöt/viihde
)
Internet-sivujen,
lehtien ja kirjojen,
televisio-ohjelman
ja radiokanavan
nimet
Radio
Kirjat
Lehdet
Miksi valitsit juuri ne lehtijutut tai kirjat, joita luit? Liittyvätkö ne harrastuksiisi?
Käytkö yleensä samoilla nettisivuilla? Pidätkö kavereihin yhteyttä Internetin kautta?
Mistä mediasta pidät itse eniten? Miksi?
Liite 2: Palautelomake
Palautelomake Mediapolusta
Mitä opit koulun lehden tekemisestä?
Mitä sinulle jäi mieleen sosiaalisesta mediasta?
Mistä tykkäsit/et tykännyt Mediapolussa?
Kiitos!