Paloasemia nousee kuin sieniä sateella PK64 31122014.pdf
Syynä sisäilmaongelmat ja sijainti Paloasemia nousee kuin sieniä sateella Suomessa monet paloasemat kärsivät ahtaudesta ja sisäilmaongelmista. Myös usean paloaseman sijainti on huono. Lähiaikoina ongelmat ovat kuitenkin helpottumassa, sillä uusia paloasemia on rakenteilla tai suunnitteilla useita eri puolilla maata. Palosuojelurahasto hyväksyi rahoituksen vuodelle 2014 viiteentoista rakennushankkeeseen. Hankkeet saivat tukea yhteensä 2 323 662 euron edestä. teksti sasu mäkinen 22 palokuntalainen 64 palokuntalainen 64 23 Haagan pelastusasema. Kuva: Helsingin kaupungin pelastuslaitos Helsingissä ei kärsitä sisäilmaongelmista Helsingin kaupungin pelastuslaitos ei ottanut lainkaan uusia pelastusasemia käyttöön vuoden 2014 aikana. Suunnitelmia useamman pelastusaseman korjaustöihin on tehty, mutta toteutusajankohta riippuu monista eri tekijöistä Helsingin kaupungin taholta. Haagan pelastusasema peruskorjataan vuosina 2015–2016. Palosuojelurahasto myönsi hankkeelle 250 000 euron avustuksen. Esikuntapäällikkö Keijo Mökkösen mukaan alueen asemaverkosto on hyvässä kunnossa. – Haagan pelastusaseman peruskorjauksen jälkeen olemassa oleva asemaverkostomme on hyvässä kunnossa. Mökkösen mukaan sisäilmaongelmistakaan Helsingin pelastusasemilla ei kärsitä. Länsi-Uudellamaalla paloasemia evakkotiloissa Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki esitteli Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnalle viime keväänä toimitilainvestointisuunnitelman. Suunnitelman mukaisesti Espoon keskuspaloaseman perusparannus ja laajennus tapahtuvat vuosina 2015–2016. Vuonna 1968 valmistunut rakennus on ollut korjaamoa ja varastohallia lukuun ottamatta käyttämättömänä keväästä 2013 lähtien. Pelastustoiminnan toimintavalmiustavoitteet eivät ole täyttyneet 1. riskiluokan alueilla. Keskuspaloaseman peruskorjauksen ajaksi hallinnolliset toiminnot sekä tilanne- ja johtokeskukset on siirretty väliaikaisesti Tapiolaan, Itätuulentie 2:een. Pelastustoimen ja ensihoidon yksiköt siirrettiin muille paloasemille. Keskuspaloaseman muutostyöt maksavat yhteensä yli 16 miljoonaa euroa. Espoonlahden uusi paloasema suunnitellaan vuonna 2016 ja rakennetaan seuraavana vuonna. Nykyinen perusparannusta vaativa paloasemakiinteistö on valmistunut vuonna 1978. Samoissa tiloissa toimiva Espoon teknisen keskuksen katu- ja vihertuotannon varikko tarvitsee koko rakennuksen käyttöönsä, joten perusparannuksen sijaan on järkevämpää rakentaa uudet paloasematilat toimintavalmiuden kannalta parempaan 24 palokuntalainen 64 Haagan pelastusaseman peruskorjauksen jälkeen olemassa oleva asemaverkostomme on hyvässä kunnossa.” paikkaan. Espoonlahden paloaseman tarveselvitys on hyväksytty pelastuslautakunnassa vuonna 2007. Rakennuksen koko on noin 1300 neliömetriä ja rakennuskustannukset lähes neljä miljoonaa euroa. Pelastuslaitoksen johtokunta päätti puoltaa myös Karjaan paloaseman rakentamista sekä Tenholan ja Vihdin VPK:n paloasemien perusparannuksia vuonna 2016. Karjaan paloasema on sisäilmaongelmien vuoksi sijainnut vuoden 2014 alusta lähtien tilapäistiloissa Sysimiehenkadulla. Vanhoihin Keskuskadun tiloihin pelastuslaitoksen toimintoja ei ole tarkoituksenmukaista enää siirtää, koska tiloja ei ole alun perin suunniteltu nykyistä henkilöstömäärää ajatellen. Asemarakennuksen sijainti ei toimintavalmiuden kannalta ole hyvä ajatellen pääsyä kantatielle. Karjaan paloaseman tarveselvitys hyväksyttiin pelastuslautakunnassa alun perin jo vuonna 2008. Rakennuksen koko on 1327 neliömetriä ja rakennuskustannukset alustavan arvion mukaan noin 3,8 miljoonaa euroa. Palosuojelurahasto hyväksyi hankkeelle 125 000 euron avustuksen. Tenholan paloaseman suunnittelu käynnistyy vuonna 2015. Vuonna 1966 rakennettu paloasema on perusparannuksen tarpeessa. Paloasemalla toimii pelastuslaitoksen sivutoimista henkilöstöä. Paloaseman sijainti riskialueisiin nähden on hyvä. Paloaseman tarveselvitys on hyväksytty pelastuslautakunnassa vuonna 2008. Perusparannettavien tilojen pinta-ala on noin 330 neliömetriä. Alustava kustannusarvio oli tarveselvitystä tehtäessä 250 000 euroa. Vihdin VPK:n käytössä olevan paloaseman suunnittelu alkaa myös vuonna 2015. Perusparannustyöt alkavat suunnitelmien mukaisesti seuraavana vuonna. Paloaseman sijainti riskialueisiin nähden on hyvä. Perusparannettavien tilojen pinta-ala on noin 350 neliömetriä. Alustava kustannusarvio oli tarveselvitystä tehtäessä 450 000 euroa. Keravan ja Tuusulan palomiehet yhteiselle asemalle 2016 Keski-Uudellamaalla on jo vuosia valmisteltu Keravan ja Tuusulan yhteistä paloasemaa. Uusi paloasema sijoittuu Tuusulan kunnan vuokraamalle tontille Kulloontien varrelle. Kuntien yhteinen kiinteistöyhtiö rakennuttaa paikalle 2500 neliön rakennuksen, joka saadaan käyttöön syksyllä 2016. Vantaankosken paloaseman peruskorjauksen suunnittelu on käynnissä, investointi on ajoitettu vuosille 2016–2017. Samassa yhteydessä laajennetaan samalla asemalla toimivan Vantaan VPK:n tiloja. Tilakeskuksen laskelmien mukaan nykyisten tilojen muutos- ja korjaustöiden kustannusennuste on lähes 2,5 miljoonaa euroa. Paloaseman toiminta-alueena on koko LänsiVantaa, Myyrmäen, Martinlaakson ja Kivistön alueet, sekä Pohjois-Espoo Vihdintietä pohjoiseen Serenaan ja Rinnekotiin asti. Suuremmissa hälytyksissä paloasema toimii toisena auttavana yksikkönä Vantaankosken paloasemaa lähinnä olevan paloaseman kanssa. Myös ensihoitoyksiköille suunnitellaan uusia päivystystiloja Vantaan Myyrmäkeen. Järvenpäähän valmistui uusi paloasema joulukuussa 2014. Operatiivinen toiminta asemalta alkaa tammikuussa 2015. Järvenpään uusi asema on neljäs uutena rakennettu paloasema Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen historiassa. Lisäksi KeskiUudellamaalla on otettu käyttöön kolme kevytasemaa viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Sopimuspalokunnista Hyvinkään VPK:lle valmistui uudet tilat vuonna 2009 ja Savion VPK rakennutti uudet tilat itselleen vuonna 2012. Isoja peruskorjauksia ja lisätilan rakentamista alueella on toteutettu Asolan, Sotungin ja Metsäkylän sopimuspalokuntien paloasemilla. Palvelupäällikkö Mikko Ilmonen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo paloasemaverkon olevan edellä mainittujen hankkeiden toteutuksen jälkeen kohtuullisessa kunnossa. – Mäntsälän paloasema on seuraavaksi uudistuslistalla, paloaseman uusi tontti on jo katsottu. Sopimuspalokuntien kiinteistöissä on paljon puutteita ja peruskorjauksen tarvetta, Ilmonen kertoo. Itä-Uudellamaalla käyttöön uusi paloasema alkuvuodesta Askolassa otetaan vuoden 2015 alussa käyttöön uusi pelastusasema. Paloasemahankkeen kustannuksiksi hyväksyttiin lopulta noin 1,7 miljoonaa euroa. Askolan pelastusasemalla toimii sivutoimisen palokunnan ohella myös päivähenkilöstöä. Itä-Uudellamaalla suunnitellaan pelastusjohtaja Olavi Liljemarkin mukaan uusien pelastusasemien rakentamista Loviisaan ja Sipooseen vuosina 2017–2020. Nykyiset asemarakennukset ovat jo vanhentuneita ja ne sijaitsevat huonossa paikassa nykyiseen toimintaympäristöön nähden. Asemaverkosto Itä-Uudellamaalla on pelastusjohtajan mukaan hyvässä kunnossa. – Koko alueella asemia on 45. Tällä hetkellä asemaverkostossa ei ole havaittuja sisäilmaongelmia, Liljemark kertoo. Varsinais-Suomeen rakennetaan useita paloasemia Varsinais-Suomessa otettiin käyttöön uusi Luolalan paloasema Naantalissa joulukuussa. Ensimmäiseen kerrokseen rakennettiin kalustohallin lisäksi huolto-, hälytys- ja työtilat. Toiseen kerrokseen valmistuivat toimistot, koulutustilat sekä lepohuoneet. Luolalan paloasema korvasi Naantalin ja Raision vakituiset asemat. Myös Raision VPK muutti tiloihin. Asemalla toimii 1+4 -vahvuinen pelastusyksikkö sekä kaksi ensihoitoyksikköä. NCC Rakennus Oy rakensi tilat Naantalin kaupungille, joka vuokraa ne edelleen pelastuslaitokselle. Askolan pelastusasema. Kuva: PTM-Talot Oy ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Luolalan paloasema. Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos palokuntalainen 64 25 Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa on rakenteilla kaksi uutta sopimuspalokuntien käyttöön tulevaa asemaa, Kemiö ja Piikkiö. Kemiön uuden paloaseman rakennuskustannukset ovat lähes 1,1 miljoonaa euroa, josta Palosuojelurahasto maksaa 250 000 euroa. Piikkiön paloaseman kustannukset ovat noin 1,5 miljoonaa euroa. Sopimuspalokuntien uudet paloasemat valmistuvat vuoden 2015 aikana. Lisäksi alueelle suunnitellaan muutamaa muuta uutta asemaa, jotka valmistunevat lähivuosien kuluessa. Tarvasjoen kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti uuden paloaseman hankkimisen viime kesänä. Tarvasjoen nykyisellä paloasemalla kärsitään vakavista sisäilmaongelmista. Kunta aikoo hankkia uuden paloaseman leasing-sopimuksella, jonka myötä kunnan lainamäärä ei nouse. 10 vuoden jälkeen kunta lunastaa paloaseman itselleen 30 prosentin arvoisena. Varsinais-Suomessa on yhteensä 83 paloasemaa, joista 10 on vakinaisen palokunnan ympärivuorokautisesti miehittämiä. Lisäksi kolme asemaa on päiväpaloasemia, loput ovat sopimuspalokuntien käytössä. Pääsääntöisesti alueen asemarakennukset ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, eikä varsinaisia peruskorjauksia ole tällä hetkellä näköpiirissä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tekninen päällikkö Mikko Särmä kertoo, että pelastuslaitoksen tiloille on tehty kuntokartoitus. – Paloasemaverkostolle on tehty kaikki asemat kattava kuntokartoitus, jonka perusteella pyritään tekemään vuosittain ylläpitävää kunnostusta yhteistyössä asemien omistajien, kuntien, kanssa. Kanta-Hämeessä paloasemat kohtalaisessa kunnossa Kanta-Hämeessä pelastuslaitoksen käyttöön otettiin marraskuussa uusi paloasema Riihimäellä. Noin seitsemän miljoonaa euroa maksanut paloasema on suunniteltu käyttäjien toiveet huomioiden. Moottoritien ja tien 54 kupeeseen rakennettu paloasema sijaitsee myös maantieteellisesti ihanteellisessa paikassa, sillä asemalta on lyhyempi matka myös naapurikuntiin Janakkalaan, Hausjärvelle ja Lopelle. Myös naapurikuntien ambulanssit keskitetään yöajaksi uudelle paloasemalle parantaen tavoitettavuutta joka suuntaan. Päivisin Lopelta ja Hausjärveltä löytyvät myös omat ambulanssit, öisin kunnissa päivystävät ensivasteyksiköt. Myös Forssan VPK muutti uusiin tiloihin vuoden aikana. Pelastusjohtaja Esa Pulkkisen mukaan Janakkalan Turengin paloaseman korvaavan Rastikankaan paloaseman rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi nykyisen palvelutasopäätöskauden aikana. Alueen asemaverkosto on Pulkkisen mukaan kohtalaisessa kunnossa. – Janakkalan nykyinen asema on huonokuntoisin. Muut asemat ovat kunnoltaan joko kohtalaisia tai hyviä. Päijät-Hämeessä sisäilmaongelmia yhdellä paloasemalla Päijät-Hämeen pelastuslaitos sai käyttöönsä uuden Paavolan pelastusaseman Lahdessa kesäkuun puolivälissä 2014. 5104 m2 kokoinen rakennus maksoi noin 11 585 000 euroa. Paavolan 26 palokuntalainen 64 pelastusaseman rakennuttajana toimi Lahden Tilatalot Oy ja pääurakoitsijana Salpausselän Rakentajat Oy. Sisäilmaongelmia Päijät-Hämeen asemilla on ainoastaan Hollolassa, jossa toiminta on tällä hetkellä siirretty parakkitiloihin. Parakkitilat korvaavan uuden pelastusaseman suunnittelu on parhaillaan meneillään. Aseman rakennustyöt voitaisiin pelastusjohtaja Jari Hyvärisen mukaan aloittaa vuonna 2015. – Rakentamisaikataulu riippuu siitä, millaiseen ratkaisuun vuokrakustannusten osalta päästään, Hyvärinen kertoo. Hollolan uuden paloaseman rakentamiskustannukset ovat noin 5,2 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen asemaverkosto on tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Heinolan uusi asema saatiin käyttöön vuonna 2013, sitä ennen Lahteen avattiin uusi Niemen pelastusasema vuonna 2012. Myös pelastusasemien sijainnit ovat kokonaisuuden kannalta hyvät. Kymenlaaksossa kärsitään vakavista sisäilmaongelmista Kymenlaaksossa Kotkan ja Haminan paloasemilla on kärsitty sisäilmaongelmista jo vuosia. Haminan ja Kotkan alueelle on suunnitelmien mukaisesti nousemassa kolme uutta paloasemaa. Kaksi uusista paloasemista on niin kutsuttuja satelliittipaloasemia. Satelliittipaloasemille sijoitetaan yksi pelastusyksikkö, säiliö-/vaahtoauto sekä ensihoitoyksikkö. Lisäksi alueelle rakennetaan tukipaloasema, jolta alueen tukiyksiköt lähtevät hälytystehtäviin. Kotkassa pelastustoimen yksiköt on tällä hetkellä sijoitettu yhteen toimipisteeseen Jylpylle. Yhtenäinen keskitetty sijoitus on alueen kaupunkikeskusten sekä pelastustoimen toimintavalmiuden kannalta huono. Myös Kotkan paloasemaa jo vuosia vaivanneet sisäilmaongelmat vaikeuttavat toimintojen järjestämistä, aiheuttavat lisäkuluja ja vaarantavat henkilöstön terveyttä. Nykyinen paloasemarakennus on valmistunut vuonna 1983 ja sitä on korjattu sisäilmaongelmien vuoksi useasti. Korjausten yhteydessä paloaseman toimivuutta on pyritty parantamaan, mutta sen alkuperäiset rakenteet ja muoto vaikeuttavat sitä. Pelastustoimen nykyvaatimusten sekä toimintojen kannalta nykyinen paloasema on kehityksen esteenä. Korjauksista huolimatta suuri osa henkilöstöstä oireilee ja heitä on jouduttu sijoittamaan parakkeihin ja muille paloasemille. Haminan ja Kotkan alueelle on suunnitelmien mukaisesti nousemassa kolme uutta paloasemaa.” Tällä hetkellä Kymenlaakson pelastuslaitos toimii eteläisellä toimialueellaan kahdelta paloasemalta, Kotkasta ja Haminasta. Paloasemien yhteiskoko on noin 8900 m2. Paloasemaverkoston uudistuessa tiloja pyritään supistamaan kolmasosan verran, eli noin 3000 m2. Supistuksella saavutetaan vuodessa noin 300 000 euron säästöt. Paloaseman rakennustyöt Kotkassa pyritään saamaan aloitettua jo tämän vuoden kuluessa ja suunnitelmien mukaisesti tilat pyritään saamaan valmiiksi vuoteen 2016 mennessä. Uusi paloasemarakennus sijoitetaan teollisuustontille Ratapihankadulle lähelle Kotkan rautatieasemaa sekä McDonald’sia. Paloasema sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa mahdollistaen nopeat lähdöt kaikkiin ilmansuuntiin. Alustavasti satelliittipaloaseman kerrosala tulee olemaan noin 1100 kem² ja se rakennetaan koillisen puoleisen tontin rajaan kiinni. Aseman kerrosluku tulee olemaan 2–3, letkutornia paloasemalle ei rakenneta. Rakennukseen suunnitellaan autohalli kolmelle paloautolle sekä yksi pesuhallipaikka. Lisäksi rakennukseen tulee miehistön tilat, hallintotilat ja tarvittavat tekniset tilat. Väestönsuojaa paloasemalle ei tarvitse rakentaa, sillä kerrosala jää alle 1200 kerrosneliön. Tilat toteutetaan uudisrakennuksena ja mitoituksessa hyödynnetään viimeaikaisten toteutettujen paloasemien mitoitusta sekä huonetilaohjelmia. Suunnittelussa noudatetaan lisäksi Kymenlaakson pelastuslaitoksen puhdas paloasema -tavoitteita. Ruotsista Suomeen rantautuneiden tavoitteiden mukaisesti miehistön altistuminen vaarallisille pienhiukkasille ja myrkyille vähenevät, sillä ne eivät imeydy tai tartu vaatteisiin ja varusteisiin. Hälytystehtävältä palaavat palomiehet työntävät likaiset sammutusasunsa suoraan likapyykkiastiaan, eivätkä tuo nokisia tai haisevia varusteita paloaseman puhtaisiin tiloihin. Puhtaita sammutusasuja säilytetään isossa lasiseinäisessä vaatehuoneessa, joka sijaitsee keskellä kalustohallia. Vaatehuoneessa jokainen palomies on ripustanut sammutusasunsa nimettyihin naulakoihin. Haminan ja Miehikkälän paloasemahankkeita suunnitellaan Kotkan paloasema. Kuva: Sasu Mäkinen Haminassa paloasemahanke on suunnitteluasteella. Vuonna 2008 Haminan palomiehet siirrettiin nykyiseltä Summan paloasemalta väistötiloihin Husulaan kuljetusalan liikkeen halliin ja toimistotiloihin. Viitteitä henkilöstön sairastumiseen saatiin Haminassa keväällä 2008. Oireiden pahennuttua jouduttiin palomiehet siirtämään toisiin tiloihin. Osa Haminan paloaseman tiloista on pystytty ottamaan uudelleen käyttöön korjaustöiden jälkeen, mutta aseman pihassa on edelleen myös parakkeja. Myös lähikuntaan Miehikkälään tarvitaan uusi paloasemarakennus puolivakinaiselle palokunnalle. Nykyinen paloasema on rakennettu vuonna 1955. Sitä on laajennettu 1970- ja 1980-luvuilla kahteen kertaan. Palvelutasopäätöksen mukaisesti Miehikkälän uusi paloasema valmistuu vuoteen 2017 mennessä. Kunnan päättäjät ovat suunnitelleet rakennukseksi kustannuksiltaan edullista teräsrunkoista hallia. palokuntalainen 64 27 Miehikkälän paloaseman nykyinen tontti on liian ahdas uutta paloasemaa ajatellen, joten myös aseman sijainti on tällä hetkellä arvoitus. Virolahden Ravijoella peruskorjattiin paloaseman tilat talkootyönä kesän aikana. Noin 60 neliömetrin kokoisen laajennuksen sekä peruskorjauksen kustannusarvio on noin 66 000 euroa. Hankkeeseen saatiin noin 40 000 euron avustus Virolahden kunnalta sekä kehittämisyhdistys Sepralta. Pohjoiselle toimialueelle yksi uusi paloasema Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Parkon mukaan Myllykosken sopimuspalokunnan aseman rakennushankesuunnitelma on hyväksytty vuosiksi 2016–2017. Myllykosken sopimuspalokunta toimii Myllykosken taajamassa Kouvolan Anjalankoskella. Palokunta toimi aiemmin tehdaspalokuntana. Myllykosken paloasema sijaitsee tällä hetkellä tehdasalueella, josta käsin se ei kuitenkaan jatkossa voi toimia tehtaan sulkemisen vuoksi. Kouvolan kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuun Itä-Suomen pelastuslaitosten teettämän selvityksen mukaan Lappeenrantaan tarvittaisiin myös toinen uusi paloasema itäiseen osaan kaupunkia. Lauritsalaan rakennettavan paloaseman paikka päätetään lähiaikoina, jonka jälkeen kaupunki ryhtyy kaavoitustyöhön. Rakennustöihin Lauritsalan paloasemalla päästäisiin vuosikymmenen vaihteessa. Kaupungin investointiohjelmassa on tällä hetkellä varattu 4,2 miljoonaa euroa nykyisen keskuspaloaseman peruskorjaukseen. Osa itäisen alueen uuden paloaseman noin kahdeksan miljoonan euron rakennuskustannuksista voitaisiin rahoittaa keskuspaloaseman tontista saatavilla myyntituloilla. Uusi paloasema vähentäisi myös nykyisen Lauritsalan VPK:n paloaseman peruskorjaustarvetta, sillä pelastustoiminta siirtyisi sieltä uudelle paloasemalle. VPK:n tiloihin on kaavailtu 2,5 miljoonan euron peruskorjausta vuodelle 2020. Parikkalan kunnan alueella toimivan Särkisalmen VPK:n nykyinen paloasemarakennus on laitettu osin käyttökieltoon. Uusi paloasema on suunniteltu rakennettavaksi vuoden 2015 aikana. Savitaipaleen kunnan alueella sijaitsevan paloaseman Uuden paloaseman rakennuskustannukset ovat noin 3 miljoonaa euroa.” Lappeenrannan keskuspaloasema. Kuva: Toni Kolhonen alussa 1,2 miljoonan euron määrärahan paloaseman rakentamista varten. Tänä vuonna Pohjois-Kymenlaaksossa valmistui myös Jaalan VPK:n paloaseman peruskorjaus ja laajennus, joka sai Palosuojelurahastolta 250 000 euron avustuksen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 800 000 euroa. Etelä-Karjalassa tilojen kunto vaihtelee paloasemittain Etelä-Karjalassa on tänä vuonna otettu käyttöön yksi uusi paloasema. Imatralla toimiva Tainionkosken VPK sai uudet tilat käyttöönsä vuoden 2014 alussa. Lappeenrannan länsialueelle puolestaan suunnitellaan rakennettavaksi uutta paloasemaa vuosina 2015–2016. Lappeenrannan lentokentän länsipäähän rakennettavan paloaseman olisi tarkoitus valmistua 1. heinäkuuta 2016 mennessä. Uuden paloaseman rakennuskustannukset ovat noin 3 miljoonaa euroa. 28 palokuntalainen 64 laajennustyöt on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2016. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen tilojen kunto vaihtelee pelastusjohtaja Erkki Hokkasen mukaan eri paloasemilla. – Paloasemien kunnot vaihtelevat hyvästä tyydyttäviin, hän kertoo. Lappeenrannan nykyisen keskuspaloaseman peruskorjausta on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2018. Hokkasen mukaan pelastuslaitos on kuitenkin esittänyt peruskorjauksesta luopumista ja nykyisen aseman korvaamista uudella asemalla. Uusi keskuspaloasema rakennettaisiin tarkoituksenmukaisempaan paikkaan vuosikymmenen vaihteessa. Etelä-Savossa paloasemia laajennetaan Etelä-Savossa pelastuslaitos ei ole ottanut uusia asemia käyttöön vuoden 2014 aikana. Pelastusjohtaja Seppo Lokan mukaan usealla paloasemalla on kuitenkin tehty vuoden aikana Tampereella tilannekeskus toimii entisissä hätäkeskuksen tiloissa. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos Joutsan paloasemalla ei ole pelastuslaitoksen lisäksi muita käyttäjiä. Kaikki kiinteistön tilat on vuokrattu pelastuslaitoksen käyttöön. Kiinteistöön on tehty vuonna 1998 öljyntorjunta-välineiden varastohallin (88 m²) sekä väestönsuojan (116 m²) laajennus. Väestönsuoja toimii palokunnan koulutustilana. Kuva: Keski-Suomen pelastuslaitos korjaustöitä. Esimerkiksi Kerimäellä on parhaillaan menossa täydellinen peruskorjaus, jonka kustannukset ovat lähes 1,2 miljoonaa euroa. Korjaustöihin saatiin Palosuojelurahastolta 250 000 euron suuruinen avustus. Vuoden 2015 alussa pelastuslaitoksen kahdelle paloasemalle valmistuu laajennuksen myötä uudet tilat. Lohikosken VPK saa uudet sosiaali-/koulutustilat ja Oravin VPK uudet kalustotilat. Vuonna 2016 on alkamassa Mäntyharjun paloaseman uudisrakentaminen, johon on varattu noin 1,1 miljoonaa euroa. Myös Heinävedelle on tehty alustavia suunnitelmia uuden paloaseman rakentamiseksi, mutta uudisrakennuksen toteutusaikataulu on vielä avoin. Pelastusjohtaja Lokka kertoo pelastuslaitoksen käytössä olevan rakennuskannan olevan vanhaa, mutta pääsääntöisesti hyväkuntoista. – On jonkin verran ollut sisäilmaongelmia ja niitä on korjattu rakennusten omistajien, eli kuntien, toimesta kiitettävällä tavalla esimerkiksi uusimalla tai korjaamalla rakenteita ja parantamalla ilmanvaihtoa. vuokrattu täysin pelastuslaitoksen käyttöön. Kiinteistöön on tehty vuonna 1998 öljyntorjuntavälineiden varastohallin sekä väestönsuojan laajennus. Väestönsuoja toimii myös palokunnan koulutustilana. Myös Muurameen suunnitellaan uuden paloaseman rakentamista. Uuden paloaseman tarve on noin 1100–1200 huoneistoneliötä. Paloaseman sijoittamisesta on tehty selvitys, jossa on tarkasteltu yhdeksää vaihtoehtoista paikkaa eri puolilla kuntaa. Kunnan laatiman selvityksen mukaan paras sijoituspaikka on Kinkovuorentien varrella Kaijalantien ja Paavalinvuorentien välisellä alueella. Muuramen kunnanhallitus esitti lokakuussa uuden paloaseman rakentamista. Rakennustyöt alkavat aikaisintaan vuonna 2017. Riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntin mukaan Keski-Suomen paloasemat ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. – Asemaverkosto on pääsääntöisesti hyvässä kunnossa vuonna 2012 valmistuneen paloasemien tila- ja vuokraselvityksen perusteella. Keski-Suomessa on 48 paloasemaa, joista neljä on miehitetty ympärivuorokautisesti. Keski-Suomeen uusi paloasema ensi vuonna Pirkanmaan paloasemaverkosto voi hyvin Keski-Suomessa ei vuoden 2014 aikana otettu käyttöön uusia asemia. Laukaan uusi paloasema on valmistumassa vuonna 2015. Palosuojelurahasto myönsi 250 000 euron tuen lähes 4,8 miljoonaa euroa maksavaan paloasemahankkeeseen. Nykyisessä paloasemakiinteistössä toimii pelastuslaitoksen lisäksi muitakin käyttäjiä. Samanaikaisesti Hankasalmella peruskorjataan ja laajennetaan nykyistä paloasemaa. Korjaustöihin on varattu lähes 2,2 miljoonaa euroa. Joutsan paloasemalle rakennettiin uusi ambulanssitalli, joka maksoi noin 43 000 euroa. Palosuojelurahasto myönsi hankkeelle 17 360 euron avustuksen. Joutsan paloasema on Pirkanmaan pelastuslaitos otti vuoden 2014 aikana uusiokäyttöön Hätäkeskuslaitoksen hylkäämät Pirkanmaan hätäkeskuksen tilat, jotka muutettiin pelastuslaitoksen käyttöön sopivaksi. Tampereen Kaupissa sijaitsevissa tiloissa toimii pelastuslaitoksen tilanne- ja johtokeskus. Yhteistyökumppanina kiinteistössä aloittaa toimintansa vuoden vaihteessa Tampereen tieliikennekeskus. Vuoden 2013 aikana pelastuslaitos otti käyttöön myös uudet paloasemat Akaassa ja Ylöjärvellä. Tulevia paloasemahankkeita Pirkanmaalla ovat Valkeakosken uuden paloaseman rakentaminen sekä paloasemahanke Hämeenkyrön ja Ikaalisen alueella. palokuntalainen 64 29 Meri-Porin paloasemalle suunnitellaan laajennus- ja korjaustöitä. Kuva: Satakunnan pelastuslaitos Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen pitää alueen paloasemaverkostoa hyvinvoivana, kunhan rakennuksista pidetään huolta. – Paloasemaverkosto on hyvässä käyttökelpoisessa kunnossa, joskin osaltaan jo ikääntynyt, mikä aiheuttaa jatkuvaa kunnossapidon ja korjauksen tarvetta, Ojanen kertoo. Satakunnassa paljon iäkkäitä asemarakennuksia Pirkanmaan ja Satakunnan rajan läheisyydessä toimiva Huittisten VPK muutti omalle paloasemalleen vuonna 2014. Sopimuspalokunta toimi aiemmin yhteisissä tiloissa vakinaisen palokunnan kanssa. Satakunnan pelastuslaitos suunnittelee myös useita peruskorjauksia paloasemarakennuksiin: MeriPorin paloasema laajennetaan ja korjataan, Noormarkun ja Harjavallan paloasemat uudistetaan ja Lassilan paloaseman kalustohallia jatketaan. Raumalla vaihtoehtoina on nykyisen paloasemakiinteistön peruskorjaus tai uudisrakennus. Lisäksi Suttilan VPK:lle rakennetaan uusi paloasema, jonka kokonaiskustannukset jäävät alle 100 000 euroon. Uudisrakennukselle hyväksyttiin 39 512 euron tuki Palosuojelurahastosta. Myös Huittisissa toimiva Huhtamon VPK sai Palosuojelurahastolta 10 910 euron suuruisen avustuksen paloaseman autotallin laajennusta varten. Satakunnan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Ilkka Vastamaa kertoo alueen asemaverkoston olevan kunnossa. – Asemat ovat edellä mainittuja lukuun ottamatta jokseenkin hyväkuntoisia. Sisäilmaongelmia saattaa olla joillakin asemilla johtuen ilmanvaihdon puutteista, jotka eivät ole nykynormien mukaisia, Vastamaa kertoo. Hänen mukaansa sisäilmaongelmat alueen paloasemilla saattavat johtua myös joissakin tapauksissa rakenteista. – Monet paloasemat ovat jo varsin iäkkäitä, mutta varsin hyvin hoidettuja ja vastannevat silloista rakennustapaa. Nykyisten normien mukaan korjattavaa löytynee lähes joka asemalta. 30 palokuntalainen 64 Sisäilmaongelmat alueen paloasemilla saattavat johtua myös joissakin tapauksissa rakenteista.” Etelä-Pohjanmaan paloasemaverkostoa parannetaan uudisrakennuksilla Etelä-Pohjanmaalla otettiin vuonna 2014 käyttöön neljä uutta paloasemaa Jalasjärvellä, Kauhavalla, Lappajärvellä ja Jurvassa. Seuraavana vuonna alueella alkavat kahden uuden paloaseman rakennustyöt Alavudella ja Seinäjoella. Uuden paloaseman rakennustyöt pyritään aloittamaan Seinäjoella ensi keväänä. Kapernaumin teollisuusalueelle Kivistöntien varrelle nousevan paloaseman olisi tarkoitus valmistua vuonna 2016. Rakentamista on suunniteltu useiden vuosien ajan. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on tyytyväinen paloasemahankkeen etenemiseen nykyisen paloaseman sisäilmaongelmien vuoksi. Jurvan uusi paloasema otettiin käyttöön syksyllä 2014. Noin kolme miljoonaa euroa maksaneen 1400 neliöisen paloaseman suunnittelussa huomioitiin myös pelastuslaitoksen huoltoyksikön vaatimat tilat. Jurvan paloaseman ajoneuvohuollon vastuualueella työskentelee kaksi vakituista työntekijää. Lisäksi asemalla toimii 30 osa-aikaista palomiestä. Paloasemalle raken- nettiin ajanmukaiset tilat Jurvan palokunnalle, autohalli, toimistot, kuntosali, pesutilat sekä sauna. Aseman uuteen huoltohalliin mahtuu kaksi raskasta autoa kerrallaan. Pelastuspäällikkö Keijo Kangastien mukaan ensi vuonna aloitettavien uudisrakennusten valmistuessa pelastuslaitoksen paloasemaverkko on hyvässä kunnossa. – Toki pieniä sisäilmahaasteita varmaan jää vielä jäljellekin, Kangastie toteaa. Pohjanmaalla selvitetään sisäilman laatua Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella ei vuoden 2014 aikana otettu käyttöön uusia paloasemia. Alueella on vireillä Petolahden varikon toteuttaminen Maalahden kunnassa. Lähes puolen miljoonan investointiin pelastuslaitos sai Palosuojelurahastolta 168 146 euron avustuksen. Rakennushankkeella korvataan nykyisen paloaseman tilat. Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueeseen kuuluu 12 kuntaa. Alueella toimii 39 paloasemaa, -varikkoa tai öljyntorjuntavarastoa. Pelastusjohtaja Tero Mäen mukaan paloasemilla on tehty sisäilmaselvityksiä. – Toiminnan tai alueen niin muuttuessa asemaverkostoa tarkistetaan tarvittaessa riskien tai toiminnan mukaan. Sisäilmaongelmiin kiinnitetään huomiota ja joitakin selvityksiä on pääasemalla tehty ja niitä jatketaan tarpeen mukaan. Mahdollisista rakenneongelmista sovitaan aina vuokranantajan kanssa. Tällä hetkellä ei ole mitään varsinaista korjausprojektia menossa, Mäki kertoo. Keski-Pohjanmaalla paloasemaverkosto on hyvässä kunnossa Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella ei vuoden 2014 aikana ole uusia paloasemia otettu käyttöön. Alueella on suunnitteilla uusi paloasema Kokkolaan. Hanke on luonnosteluvaiheessa ja varsinainen suunnittelu on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 alkupuolella. Rakentamiselle on varattu talousarviosuunnittelussa rahat vuosille 2016 ja 2017. Pelastuspäällikkö Jouni Leppälän mukaan suurempia korjauksia paloasemakiinteistöihin ei ole suunnitteilla, normaaleja ylläpitoremontteja lukuun ottamatta. Keski-Pohjanmaalla paloasemaverkosto on muutamaa asemaa lukuun ottamatta hyvässä kunnossa. – Muutama asema on aikojen kuluessa ja määrärahojen puuttuessa päässyt vähän rapistumaan ja niissä olisi tarvetta peruskunnostukselle. Varsinaisia sisäilmaongelmia ei Kokkolan asemaa lukuun ottamatta ole, Leppälä kertoo. Kokkolan paloasema toimii alueen pääpaloasemana. Rakennus on tiloiltaan aivan liian pieni nykyiselle henkilöstö- ja kalustomäärälle. Keski-Pohjanmaalla toimii 17 paloasemaa, joista kaksi on miehitetty ympärivuorokautisesti. Alueen uusin paloasemarakennus on valmistunut vuonna 2012. Pohjois-Savossa keskustellaan peruskorjauksista Pohjois-Savossa otettiin käyttöön vuoden 2014 alussa uusi paloasema Lapinlahdella. Uudella asemalla on viiden auton kalustohallin lisäksi koulutus- ja miehistötilat sekä erillinen paloauton pesutila. Paloasemarakennuksen lisäksi tontille rakennettiin harjoitustorni korkealla työskentelyn ja laskeutumisen harjoitteluun sekä erillinen öljyntorjuntavarasto. Lapinlahden kunnan rakennuttama paloasema maksoi yli 2,5 miljoonaa euroa. Tiloissa toimii kolme viranhaltijaa sekä 24 sivutoimista palokuntalaista. Kuopion Nilsiään suunnitellaan uutta paloasemarakennusta. Nykyisissä tiloissa kärsitään pahoista sisäilmaongelmista. Rakennukseen ulkoapäin ajautunut kosteus on vahingoittanut rakenteita niin pahoin, että asemalla tehdään nyt vain välttämättömimmät työt. Uusi paloasema oli tarkoitus rakentaa Nilsiään vuonna 2017, mutta pelastuslaitos esitti kaupungille rakennusaikataulun muutosta jo vuodelle 2015. Nilsiän paloasemalla toimii kolmen vakinaisen viranhaltijan lisäksi noin 30 sopimuspalokuntalaista. Pelastusjohtaja Jukka Koposen mukaan peruskorjauksista on keskusteltu Tuusniemen ja Rautavaaran paloasemien osalta. Myös Kiuruveden aseman korjaustarpeet ovat selvityksen alla. Koponen kertoo sisäilmaongelmien olevan vähäisiä PohjoisSavossa. – 28 paloaseman verkostomme on pääosin kunnossa. Mahdollisia sisäilmaongelmia on muutamalla paloasemalla, Koponen kertoo. Kiteelle uusi asema lähivuosina Pelastuspäällikkö Esko Hätinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo, ettei alueella ole otettu tänä vuonna käyttöön uusia paloasemia. Juuan paloasemalle on tehty kuluvan vuoden aikana laaja peruskorjaus, jonka yhteydessä paloasemalle rakennettiin henkilökunnan sosiaali-, koulutus- ja toimistotilat uudisrakennukseen. Noin 1,5 miljoonaa euroa maksaneisiin korjaustöihin saatiin Palosuojelurahastolta 347 932 euron avustus. Pohjois-Karjalassa suunnitellaan uutta paloasemaa Kiteelle. Kaupungin nykyinen paloasema on rakennettu vuonna 1948 ja kalustohallitiloja on laajennettu vuonna 2003. Paloasema on laajuudeltaan yhteensä 665 neliömetriä, jonka lisäksi pelastuslaitoksen käyttöön on vuokrattu erillinen 85 neliöinen varastohalli Keisarinkujalta. Ensihoitotoiminnan ja kaluston muutosten seurauksena nykyiset tilat ovat kuitenkin käyneet ahtaiksi. Itä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2011 tekemässä työsuojelutarkastuksessa tilojen todettiin olevan toiminnan kannalta epäkäytännölliset. Myös tilojen ilmastoinnista ja pakokaasujen poistojärjestelmistä löydettiin puutteita. Laajaa peruskorjausta vaativa rakennus on nykymuotoisena huono vaihtoehto pelastuslaitoksen käyttöön, sillä huonetilaohjelman mukaisesti pelastuslaitos tarvitsee yli 400 lisäneliömetriä käyttöönsä. Kiteen kaupunki varasi vuodelle 2014 paloasemahankkeen suunnittelua varten 100 000 euroa ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2015 hankkeen toteuttamiseen 2,5 miljoonaa euroa. Uuden paloaseman rakennustöihin päästäneen vuosina 2017–2018. palokuntalainen 64 31 Pelastuspäällikkö Esko Hätisen mukaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on hyväkuntoinen palveluverkosto. – Meillä on 26 paloasemaa käsittävä palveluverkosto, joka on pääsääntöisesti hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Olemme 10 vuoden aikana ottaneet käyttöön neljä uutta paloasemaa ja kahdelle paloasemalle on tehty laaja peruskorjaus. Sisäilman laatuongelmien vuoksi teetämme vuosittain 1–2 paloasemalle kartoitukset, joiden perusteella neuvottelemme kuntien kanssa tarvittavista korjaustoimenpiteistä, Hätinen kertoo. Jokilaaksojen paloasemille tehdään tilaa ambulansseille Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella ei ole vuoden 2014 aikana otettu käyttöön yhtään uutta asemaa. Pyhäjärven paloasemalle on tehty vuoden aikana suhteellisen suuri, muutaman sadantuhannen euron suuruinen peruskorjausremontti. Rakennuksesta löytyi pienemmän remontin yhteydessä kosteusvaurio. Samalla asemaa laajennettiin vastaamaan nykyhetken toimintoja. Pelastuslaitoksella on parhaillaan meneillään useita uusia paloasemahankkeita. Kärsämäelle rakennetaan uutta paloasemaa, joka valmistuu aikataulun mukaisesti maaliskuussa 2015. Paloaseman rakennuskustannukset ovat yhteensä noin 2,65 miljoonaa euroa, josta Palosuojelurahasto maksaa 250 000 euroa avustuksellaan. Siikalatvan kunnassa Ruukin taajamaan remontoidaan vanhaa virastotaloa, jonka kylkeen rakennetaan kalustohallia paloasemakäyttöön. Projekti valmistuu kesäksi 2015. Lisäksi suunnitteilla on paloaseman laajennus Raahessa ja Nivalassa. Pelastuslaitoksen tavoitteena on käynnistää laajennushankkeet vuoden 2015 aikana, jotta ne valmistuisivat keväällä 2016. Haapajärven paloasemalla kärsitään sisäilmaongelmasta ja mahdollisesta kosteusongelmasta kellarissa. Sisäilmaongelman vuoksi Haapajärvellä on perustettu hankeryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa nykyisen paloaseman kunto. Kuntokartoituksen perusteella paloaseman tilat peruskorjataan, laajennetaan tai uudistetaan. Kalajoen kunnassa on myös käyty alustavia neuvotteluja mahdollisen nykyisen paloasemapaikan luovuttamisesta liikekäyttöön. Samalla kuntaan rakennettaisiin uusi paloasema sijainniltaan parempaan kohtaan alueen riskejä ajatellen. Lisäksi Jokilaaksoissa on käynnistymässä pienehköjä uudistus- ja perusparannusremontteja muutamilla paloasemilla. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen eteläisen toimialueen päällikkö Olli Korteniemi kertoo alueen paloasemaverkoston olevan vaihtelevassa kunnossa. – Verkosto käsittää 24 paloasemaa, joissa on hyväkuntoisia vanhoja paloasemia sekä remontteja ja laajentamista vaativia vanhoja ja uudehkoja paloasemia, Korteniemi kertoo. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri halusi pelastuslaitoksen toimittamaan ensihoitopalvelut mahdollisimman laajasti pelastustoimen alueella. Ennen vuotta 2012 ambulanssit operoivat kahdelta pelastuslaitoksen paloasemalta. Yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslaitos sai hoidettavak- 32 palokuntalainen 64 Kärsämäelle rakennetaan uutta paloasemaa, joka valmistuu aikataulun mukaisesti maaliskuussa 2015.” seen ensihoidon palvelut vuoden 2012 alusta alkaen neljältä uudelta paloasemalta. Vuoden 2015 alussa toiminta laajenee edelleen kahdeksalle uudelle paloasemalle, eli vuodenvaihteessa pelastuslaitos operoi ensihoitoyksiköitä 14 paloasemalta. Ensihoitotoiminnan laajeneminen on aiheuttanut tarpeen tehdä paloasemille pieniä uudistuksia, jotka pelastuslaitos on pyrkinyt toteuttamaan osana muita pieniä remontteja. Kainuussa yhdellä asemalla sisäilmaongelmia Kainuun pelastuslaitos ei vuoden 2014 aikana ottanut käyttöön uusia paloasemia. Alueella on tehty alustava hankeselvitys kahdesta paloasemasta vuosille 2017–2020. Pelastusjohtaja Anssi Parviaisen mukaan sisäilmaongelmat haittaavat päivittäistä arkea Kainuussa. – Yhdellä asemalla on sisäilmaongelmia ja tilojen käyttöä tullaan rajoittamaan, Parviainen kommentoi. Alueella on yhteensä 12 paloasemaa, joista 9 on miehitettyjä. Oulussa toimii parakkipaloasema Oulu-Koillismaalla ei ole otettu uusia paloasemia käyttöön vuonna 2014. Pudasjärven paloaseman laajennus ja peruskorjaus valmistui viime vuoden vaihteessa. Alueella on suunnitteilla Hailuodon paloaseman pieni laajennus ensi vuoden aikana. Laajennuksen kokonaiskustannukset ovat noin 930 000 euroa. Myös Ouluun sijoitettavan uuden keskuspaloaseman suunnittelu on käynnistetty. Pelastuspäällikkö Mika Haverinen arvelee uuden keskuspaloaseman saatavan käyttöön tämän vuosikymmenen loppupuolella. Lisäksi Taivalkosken paloaseman hankeselvitys on aloitettu. – Jokaisella vanhemmalla paloasemalla on tarvetta eritasoisille ylläpitoremonteille tai peruskorjaukselle. Osa paloasemista on saanut tai on saamassa tiloihinsa ensihoidon uutena toimijana, joten tästäkin syystä on tehty erilaisia muutoksia paloasemille. Ensihoitoa varten on myös vuokrattu lisätilaa, Haverinen kertoo. Oulu-Koillismaalla on 22 pelastuslaitoksen vuokraamaa paloasemaa ja lisäksi Oulun VPK:n paloasema, jonka omistaa säätiö. Vuokratiloista kaksi pientä paloasemana toimivaa tilaa on yksityishenkilöiden omistuksessa. Loput 20 paloasemara- Oulun parakkipaloasema. Kuva: Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Alueella on yhteensä 12 paloasemaa, joista 9 on miehitettyjä.” kennusta on kuntien omistuksessa. Haverisen mukaan nykyisen paloasemaverkon kunto on kohtuullisen hyvä. Usealla paloasemalla on ollut sisäilmaongelmia. Pahin tilanne on Oulun keskuspaloasemalla, jossa on tilaelementeistä tehty tilapäinen parakkipaloasema. Myös pelastuslaitoksen hallinto on siirretty paloasemalta pois. Suomen pohjoisin paloasema toimitettiin kahdessa osassa Teijo-Talot Lappi Oy toimitti Utsjoen kunnalle Nuorgamin uuden paloaseman lokakuussa. Uudella paloasemalla on tilat sammutus- ja miehistöautoille sekä toimisto- ja sosiaalitiloja. Paloasema kuljetettiin paikalle kahdessa osassa. Leveän kuljetuksen toimitus Sodankylästä Nuorgamiin kesti noin 12 tuntia. Uuden paloaseman rakennuskustannukset jäivät noin 400 000 euroon. Palosuojelurahasto avusti hanketta 157 408 eurolla. Ennen uusien tilojen saamista Nuorgamin palokunta toimi koulun yhteydessä ahtaassa varastorakennuksessa. Utsjoen VPK:n Nuorgamin kyläosastossa on mukana kymmenen sammutusmiestä ja 5–6 henkilöä ensivasteryhmässä. Nuorgamin paloasemahankkeen jälkeen Lappiin ei ole suunnitteilla uusia asemia tai peruskorjauksia taloustilanteen vuoksi. Pelastusjohtaja Martti Soudunsaari kertoo alueen asemaverkoston olevan kohtuullisessa kunnossa tällä hetkellä. – Akuutit sisäilmaongelmat pyritään mahdollisuuksien mukaan korjaamaan. Korjausvelkaa kertyy kuitenkin kaiken aikaa ja se laukeaa 2020-luvulla laajemmassa mittakaavassa, Soudunsaari kertoo. Myös Ahvenanmaalle rakennetaan uusi paloasema Palosuojelurahasto myönsi myös Ahvenanmaalle yhden rakennushankeavustuksen. Saltvikin kunta haki avustusta 868 000 euroa maksavaa paloasemahanketta varten. Rakennustöitä varten myönnettiin 192 326 euron avustus. Paloasemarakennuksen käyttäjäksi tulee Västra Saltvik FBK. Asemahanke sisältää kolmen ajoneuvon tilat sekä muun muassa pukeutumistilat, pesutilat, varustetilat ja kalustonhoitotilat sekä pienen kokoushuoneen ja keittiön. Palokunnassa on aktiivista nuorisotoimintaa, joten uudet 463,7 neliömetrin suuruiset tilat ovat tarpeelliset. palokuntalainen 64 33
© Copyright 2024