Matkailu lehti Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti LÖYDÄ OMA NAANTALISI SUOMEN PARHAALLA KESÄKAUPUNGILLA ON MONTA PUOLTA – MIKÄ NIISTÄ SOPISI SINULLE ? S. 6–7 Lue lisää s. 6-7 2 • 2014 Kolumni Aino Rimppi harpulle ja käyrätorvelle, mutta matka vie myös nyky-Suomeen! Vuoden 2013 sävellyksen tekijät ovat Kai Nieminen ja Tommi Hyytinen, jälkimmäinen vain 36-vuotias. Musiikillista matkaani voisin kuvailla jo seikkailuksi. Metrossa matkustamista ei voi välttää, jos pääkaupungissa joutuu menemään pitemmälle. Valitettavasti juna vain kulkee liian paljon maan alla, Kalasataman kohdalla näköalat sentään avautuvat. Samassa muistot pyrkivät mukaan matkalle: noin 35 vuotta sitten pääsin yhdessä kalankäsittelylaitoksessa katselemaan, miten silakat matkasivat peratuiksi ja puhtaiksi, automaattisesti. Nyt samalla rannalla kohoaa uusia, komeita kerrostaloja merinäköaloineen – pitäisikö sittenkin palata Helsinkiin? *** Kuva: Minna Lautamäki Kotimaanmatkailua R aija kutsui kavereita teatteriin. Raija ei ole minkä tahansa teatterikappaleen ihailija, joten päätin kuulla kutsua. Esitys Suomen Kansallisteatterin Omapohjassa on täpötäysi. Áillohas – auringon poika -näytelmän näyttelijät ovat saamelaisia, ohjaus Jarkko Lahden pelkistettyä ja syvälle luotaavaa työtä. Ari-Pekka Lahden käsikirjoitus ei tosin luotsaa matkaa tuntureille, vaan saamelaistaiteilija Nils-Aslak Valkeapään persoonaan, hänen elämänsä vapautumisen hetkiin. Näytelmä on mukaansa tempaava sight seeing syvälle poromiehen pojan mieleen! ”Kerran maa lakkasi olemasta maallinen, sai osansa taivaasta. Siellä missä jäätikkö piirtyi taivasta vasten, missä kauneus hallitsi osana ääretöntä jumaluutta. Siellä minä en ollut minä. Tuuli, tunturi, meri, taivas, tuli, vesi, elämä. Se ja ne muut, ne olivat minua parhaimmin.” Viivyn pääkaupunkimatkallani puolitoista vuorokautta, joten ehdin myös konserttiin: Restless Longing with Horn and Harp. Kokoonpano naurattaa ensin, mutta kaipaus maaseudulta kulttuurin pariin voittaa. Musiikillinen matka vie 1700 ja 1800 -lukujen vaihteen Ranskaan, jolloin sävellettiin Seuraavana päivänä kiertelen Etu-Töölöä ja etsin erästä antiikkikauppaa, mutta se aukeaa vasta puolelta päivin. Jatkan kiertelyäni. Kansallismuseossa on remontti, Ateneumissa Sam Vardin värikylläinen näyttely jo tuttu, Luonnontieteellisen museon luurankomaailmakin nähty. Vaan kappas, aivan vastapäätä havaitsen mielenkiintoisen Teehuoneen! Pieni Kilpikonna on Teehuone ja teekauppa, jonka omistaa kungfu-perhe. Teehuoneessa tarjoillaan Gongfu-haudutuksia, ja tee ostetaan suoraan tuottajilta. Mikä löytö! Nautiskelen jasmiiniteetä kiinalaisittain tarjoiltuna ja muistelen puolivuotta sitten kokemaani vastaavaa tilannetta Pekingissä – jasmiiniteetä on valmistettu Kiinassa Song-dynastian ajoilta (960 -1279) ja sitä juodaan nykyisin paljon PohjoisKiinassa. Ei ihme, että jasmiinin ominaismaku sopii pohjoisille makunystyröilleni. Ennen junamatkaa päätän vielä lounastaa balilaisittain, ja aivan Kansallisteatterin vieressä. Ravintola on tupaten täysi, mutta ystävällinen isäntä tuntuu aina löytävän vapaan paikan uudelle asiakkaalle. Niinpä minäkin kohta herkuttelen lammaspyöryköillä ja basmatiriisiä tulisen kastikkeen kera. Ravintolan omistajaperheen hyväntuulinen käytös kiehtoo. Ei ihme, että monet tekevät ruokatunnilla pienen Balin matkan. Minä puolestani ehdin lyhyellä pääkaupunkivierailulla matkata Saamenmaalle, 1700-luvun lopun Ranskaan, Kiinaan ja vielä Balille. Matka oli mieleenpainuva eikä hinta ohittanut normaalin kotimaanmatkan tasoa! Vuoden 2013 kotimaan matkailukohde Oulujärven kulttuurikierros M atkailutoimittajien Kilta palkitsi Oulujärven Kulttuurikierroksen Vuoden kotimaisena matkakohteena. Oulujärven kulttuurikierros on Kajaanin kaupungin sekä Paltamon ja Vaalan kuntien alueella toimivien matkailualan yritysten, tapahtumajärjestäjien, museoiden ja kansanperinteen vaalijoiden toteuttama matkakohteiden verkosto. Sen on koonnut yhteisesitteeksi Oulujärven Jättiläiset ry. Kulttuurikierrokseen kuuluu yli 20 kohdetta. Skaala ulottuu korkeakulttuurisesta sanan ja sävelen juhlasta koko kansan rakastamaan Kassu Halosen populaarimusiikkiin, 4 kaupunginteattereista kesäteattereihin, Kainuun museosta talonpoikaismuseoihin, taidenäyttelyistä laaja-alaisiin keräilykokoelmiin ja kirkkoarkkitehtuurista linnanraunioihin. Varsinaisten kohteiden lisäksi tarjolla on hyvin informoituja ja runsaita harrastusmahdollisuuksia, tutustumista tervasoudun ja lohilordien menneisyyteen ja perinneherkkuihin sekä perehtymistä kansallisten suurmiestemme Elias Lönnrotin ja Eino Leinon elämäntyöhön heidän Kainuun ajoiltaan. Matkailijalla on myös käytössään runsas, korkeatasoinen ja monipuolinen esitemateriaali ja internet-sivut, jotka Oulujärven Jättiläiset ry on tuottanut. Matkailu lehti Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti 2 • 2014 Julkaisija/kustantaja: Maaseutuyrittäjät MSY ry/ Matkailu-lehti Paperi- vai digilehti? Viljontie 3, 21570 Sauvo puh. (02) 470 2315, fax (02) 470 2314 matkailu@matkailulehti.fi Kansallinen mediatutkimus osoitti syyskuussa 2013, että kuluttajat ovat sitoutuneita painettuihin aikakausi- ja sanomalehtiin, vaikka maailma digitalisoituu. Jyväskylän yliopiston viestintälehtien laitoksen tutkijan Panu Uotilan mukaan tulevaisuus on digitaalisessa maailmassa. Päätoimittaja: Torsti Rekola, puh. (02) 470 2315/050 571 1303 torsti.rekola@matkailulehti.fi Avustavat toimittajat: Aino Rimppi puh. 050 547 1545 Seppo J. Partanen puh. 050 512 1951 Ilmoitusmarkkinointi: Toimisto, puh. (02) 470 2315 matkailu@matkailulehti.fi Raija Kivinen p. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net Merja Helander p. 040 414 3800 merja.helander@matkailulehti.fi Sivunvalmistus: Matkailu -lehti puh. 050 571 1303 aineistot: matkailu@matkailulehti.fi Verkkolehti: Sivuteollisuus Oy, Tamperemyynti@sivuteollisuus.fi Painopaikka: Satakunnan Painotuote Oy TÄSSÄ NUMEROSSA Kunnallislehti kirjoitti maaliskuussa 2014, että suomalaiset uskovat vahvasti lukevansa sanoma- ja aikakausilehtiä tulevaisuudessa myös painettuna. Luottamus paperilehden säilymiseen ja suosioon on kuluttajien keskuudessa suurempaa kuin median tekijät ja mainosajat uskovat, ilmenee Itellan, Sanomalehtien Liiton ja Aikakausmedian 15/30 Researchilla teettämästä Yhteisöllistyvä media -tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan kuluttajista 53 % uskoo lukevansa sanomalehteä viiden vuoden päästä enemmän painettuna kuin digitaalisena. Aikakauslehtien kohdalla osuus on 55 %. Digisanomalehteen painottuvia lukijoita uskoo olevansa vain 10 % suomalaisista. aikakauslehdillä vastaava osuus on 9 %. Loput lukevat kumpaakin yhtä paljon tai he eivät lue ollenkaan. Kuluttajilta kysyttiin myös mieluisinta tapaa vastaanottaa mainontaa. Selvästi halutuimpia tapoja ovat painetut lehdet ja suoramarkkinointi. Valtaosa suomalaisista kokee paperilta lukemisen rentouttavampana kuin digitaalisen lukemisen. Voisiko asiaan vaikuttaa myös arvonlisävero, joka sanoma- ja aikakauslehdissä on 10 %, kun taas digilehtien ALV on 24 %. Toimitusjohtaja ja tutkija Markus Keränen 15/30 Researchita arvelee, että paineistetussa arjessa rentouttava käyttökonteksti voi olla tietoinen valinta, kun halutaan hetki hengähtää tai vaikka unelmoida uusista hankinnoista mainonnan parissa. Aino Rimppi 4-5 Eila Pienimäki 6-7 Pohjois-Karjala, Raija Särkkä 10-11 Lohjan Tenoripäivät 12-13 Verlan Tehdasmuseo 14-15 Työväen Musiikkipäivät,Valkeakoski 16-17 Tankarin majakka 21-26 Jyväskylän Asuntomessut 42-43 Suomenlinnna - elävä museo saari 46-47 Kuntsin Modernin taiteen museo M A T K A I L U lehti 2 • 2014 5 Hiljattain kunnostettu Naantalin kirkko on Naantalin musiikkijuhlien pääkonserttipaikka. Uusia makuja Naantalin kesässä taidekierroksia Kultarannassa Aurinkokaupunki Naantali laajentaa makuvalikoimaa kesän ravintolakattauksissa. Luvassa on aasialaisia aromeja, tuulahdus Ahvenanmaalta ja oikean teehuoneen tunnelmaa. N aantalin kävijöille tuttu Rantahuone eli Rantsu uudistaa ilmeensä kesäksi. Ravintolan omistava Naantalin kylpylä siirtää kylpylän monesti palkitun Thai-ravintolan rantaan kesän ajaksi. Naantalin Musiikkijuhlien aikana eli kesäkuun alussa hotelli Bridget Innin keittiössä kokkailee Strömsö-ohjelmasta tuttu ahvenanmaalaiskokki Michael Björklund. Kaivokadulla sijaitsevalla hotellilla on mielenkiintoinen historia. Talossa oli ennen Birgitta-kahvila ja sen kuuluisin asiakas oli presidentti P. E. Svinhufvud. Vanhaan porvariskotiin rakennettu Villa Randala uudistaa ilmettään uusien yrittäjien voimin. Rantakadun päässä sijaitsevaan Randalaan tulee kesäksi teehuone. Euroopassa teehuoneiden suosio on nyt kovassa kasvussa. Ravintola Uusi Kilta aloittaa kesäkauden uudella tavalla. Ravintolan tiloissa myydään 5.-6. toukokuuta merkkivaatteita, -kenkiä ja laukkuja. Naantalin Matkailun toimitusjohtaja Tarja Rautiainen poimii kesän ravintolaelämästä vielä yhden kiinnostavan tapahtuman: - Kaivohuoneen terassilla esitellään Jukka Rintalan suunnittelemia asuja unikeonpäivän aattona eli lauantaina 26. heinäkuuta. Rintalan asuja on esillä myös unikeonpäivän juhlallisuuksissa. 6 Kultarannan puihin ripustettiin maaliskuussa kymmenkunta uutta pönttöä, joten liverrystä piisaa kesän kynnyksellä. Kultarannan taiteelle oma kierros Presidentin kesäasunto Kultaranta valmistautuu kesään monella tavalla. Maaliskuussa Naantalin seudun luonnonsuojeluyhdistys kävi nikkaroimassa ja ripustamassa kymmenkunta linnunpönttöä Kultarannan puihin. Keväällä ja alkukesällä pönttöihin odotellaan uusia asukkaita. Aloite puiston pöntöttämisestä tuli rouva Jenni Haukiolta. Kultarannassa alettiin järjestää taidenäyttelyjä presidentti Tarja Halosen aikana. Nyt kesällä on vuorossa jo viides kesänäyttely. Ensi kesänä Naantalin Matkailu järjestää ensimmäistä kertaa opastetut taidekierrokset Kultarannassa kaikille halukkaille. Yleiset taidekierrokset järjestetään 26. kesäkuuta, 17. heinäkuuta ja 14. elokuuta. Ryhmille taidekierros järjestetään tarpeen mukaan tilauksesta. Perinteiset Kultaranta-kierrokset järjestetään 10. kesäkuuta alkaen päivittäin tiistaista sunnuntaihin. Opastetuilla kierroksilla selviää mm. se, mitä elementtejä presidentit ovat Kultarantaan jättäneet. Viime kesänä Kultarannan laitumella määkivät yläneläiset luomulampaat. Samat kesävieraat ovat tulossa Naantaliin myös ensi kesäksi. Villa Kultarannan rakennutti vuosina 1913-16 aikansa rikkain suomalainen, suurliikemies Alfred Kordelin. Venäjän vallankumous vuonna 1917 aiheutti rauhattomuutta myös Suomessa ja Kordelin kuoli syntymäpäivänään kahakassa venäläisen luodista. Kultaranta siirtyi lopulta valtion omistukseen vuonna 1923. Presidenttien kesäasuntona rakennus on palvellut vuodesta 1920. Juhlasäveliä kesäkuussa Kesäkuussa kamarimusiikki valloittaa taas aurinkokaupungin. Naantalin Musiikkijuhlat viettää 35-vuotisjuhlaa ja esiintyjäkaarti on sen mukainen. Naantaliin tulevat mm. sopraano Helena Juntunen, viulistit Elina Vähälä, Hagai Shaham ja Jaakko Kuusisto sekä pianisti Peter Frankl. Naantaliin saapuvat myös Osmo Vänskän johtamat Stockholm Sinfonietta ja Sinfonia Lahti. Lahtelaiset esittävät Naantalissa mm. Kalevi Ahon toisen sellokonserton maailman kantaesityksenä. Solistina kantaesityksessä on musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Arto Noras. Naantalin musiikkijuhlien tämän kesän uutuus on lasten musiikkijuhlat, joka järjestetään yhdessä Naantalin Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Tapahtumassa esitetään mm. Kirmo Lintisen lastenooppera Voi vietävä, Camille Saint-Saënsin Eläinten karnevaali sekä Sergei Prokofjevin Pekka ja susi. Kertojana tässä tutussa teoksessa esiintyy Mikko Kouki. Musiikkijuhlat järjestetään 3.-14. kesäkuuta Naantalissa sekä saariston Huippuluokan pukuloistoa on kirkoissa. esillä Naantalissa unikeon viiLassi Lähteenmäki konloppuna heinäkuun lopulla. PIRTUA, PIIMÄÄ JA KAUNOTTARIA SELVITÄ SAARISTON SALAISUUDET RYHMÄRETKELLÄ RUISKYRSÄÄ JA PIIMÄÄ – SAARISTON MAKUJA ENNEN JA NYT Makumatkalla maistellaan lähiruokaa ja luomutuotteita, mausteena oppaan tosihauskat ruokatarinat ajalta, jolloin vielä nähtiin ruoka rasvoilta ja hiilihydraateilta. TROKARIT JA PIRTUKUNINKAAT Pirturetkellä salakuljetuksen saaristonäyttämölle Rymättylän Röölään tai Velkualle kuullaan huimia tarinoita kieltolaista ja salakuljetuksesta sekä saariston historiasta. KESKIAJAN KARTANOT JA KAUNOTTARET Kartanoretken tarinat kertovat erityylisten kartanoiden elämästä keskiajalla, millaisia kaunottaria ne kätkivätkään sisäänsä; miten elettiin ennen tuulipukuja ja farkkuja. YHDESSÄ ON HAUSKEMPAA, KYSY LISÄÄ RYHMÄRETKISTÄ! Naantalin Matkailu Oy • Kaivotori 2 • p. 02 435 9800 info@naantalinmatkailu.fi M A T K A I L U lehti 2 • 2014 7 Kustavi on suosittu kesämökki- ja matkailukunta. Näitä maisemia katsellessa sitä ei yhtään ihmettele. Kustavi maalataan matkailukar talle leveämmällä pensselillä Pitkään matkailun eteen työtä tehnyt Kustavin saaristokunta tunnistaa vahvuutensa ja osaa myös uudistua. V arsinaissuomalainen saaristokunta Kustavi on hyvä esimerkki aktiivisesta matkailukunnasta. Kaunis saaristo ei pelkästään kerää matkailijoita, pitää myös markkinoida sitä. 1970-luvulla elinkeinoasiamieheksi valittu Ilmo Jaramo haistoi Kustavissa matkailun mahdollisuudet ja aktiivinen työ alkoi. - Jaramo myös kuvasi paljon ja valokuvien kautta Kustavi tuli monille tutuksi, Kustavin vapaa-aikasihteeri Maritta Jalonen muistelee. Matkailupalveluyrityksiä alkoi syntyä saaristoon ja matkailijat löysivät perille. Myös tuhannet kesämökkiläiset ovat oppineet suosimaan oman kesäkuntansa palveluja. Saariston henkeen sopivia tapahtumia alettiin myös samaan aikaan synnyttää saaristokuntaan. Kustavin Matkailuyhdistys on tehnyt pitkään työtä saaristomatkailun eteen. Vuosittain yhdistys mm. jakaa Matkailuteko- 8 Savipajan Essi Vuontisjärvi johtaa Saariston kuningaskunnan matkailuyhdistystä. palkinnon. Viimeksi se myönnettiin maailman sirkusareenoilla esiintyville Pauliina Räsäselle ja Slava Volkoville. Tämä pari on asettunut asumaan Kustaviin. Tämän vuoden alussa Kustaviin perustettiin toinen matkailua edistävä yhdistys, Saariston kuningaskunnan matkailu ry. Tämän yhdistyksen synnyttäjä oli Turun ammattikorkeakoulun hanke, joka oli rakentamassa Kustaville uudenlaista matkailuilmettä. - Tammikuussa Kustaville myönnetty maakunnallinen Matkailun Oskari -palkinto on tunnustus pitkään jatkuneelle matkailutyölle, tiivistää Maritta Jalonen. Palkintoperusteluissa todetaan, että Kustavi on saaristolaiskulttuurin koti. Käsityön ja taiteen tekijöitä löytyy alueelta useita. Esimerkiksi Kustavin Savipaja ja Laura Peterzèns ovat jo käsitteitä. Lootholman satama valittiin vuoden 2013 vierassatamaksi ja koko Kustavi Suomen parhaaksi kesämökkikunnaksi. Jo vuonna 1999 ensimmäistä kertaa järjestetty Volter Kilpi -kirjallisuusviikko on vakiinnuttanut asemansa kirjallisuuden ystävien kesässä. Kustaviin tullaan myös hyvän ruuan perässä. Kustavi Tervetuloa maalta ja mereltä! Kesän markkinoita odotellessa Saariston kuningaskunnan matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Essi Vuontisjärvi on tyytyväinen uuden yhdistyksen starttiin. Yhteistyötä mm. kunnan kanssa tehdään ja vastuuta jaetaan eri toimijoiden kesken. Kuningaskunnan vastuulla on mm. matkailusivun (www.visitkustavi.fi) ylläpito. Juuri nyt työn alla on kesämarkkinat. Ne pidettiin viime kesänä Lootholmassa, nyt se siirretään Kustavin keskustaan ja järjestetään viikkoa ennen juhannusta. Paikalle houkutellaan varsinkin ravintolayrittäjiä ja käsityöläisiä, Vuontisjärvi sanoo. Lassi Lähteenmäki Ruokaan ja käsitöihin keskittyvä markkinatapahtuma siirtyy tänä vuonna Lootholmasta Kustavin keskustaan. i Kustavin kunta, puh. (02) 842 6600 Matkaluinfo kesä-elokuu, puh. (02) 842 6620 www.kustavi.fi www.visitkustavi.vi Matkailun Oskarin Kustavin kunnan puolesta vastaanottivat kunnanjohtaja Veijo Katava ja kunnan valtuuston puheenjohtaja Jarmo Mäntynen, luovuttajana maakuntajohtaja Juho Savo. Kuva Torsti Rekola M A T K A I L U lehti 2 • 2014 9 Uusikaupunki kuhisee risteilyjä Aina on joku menossa tai tulossa. Uudenkaupungin palkitussa Pakkahuoneen venesatamassa on kesällä mukava kuhina. Merelle pääsee myös ilman omaa paattia. Kesän tarjonnassa on varsinkin lapsiperheitä kiinnostavia uutuusristeilyjä. V esibussi Diana ja purjealus brigantiini Mary Ann ovat kesällä ahkerasti vesillä ja niitä voi myös vuokrata tilauskäyttöön. Molemmilla aluksilla pääsee useamman kerran viikossa Uudestakaupungista Isonkarin majakkasaarelle ja Katanpään linnakesaarelle. Diana vie väkeä lisäksi Putsaareen, jonka piilokirkko on tiettävästi 1500-luvulta. Myös Uudenkaupungin Purjehdusseuran Pietarinkarin paviljonkiravintolaan viedään väkeä vesitietä pitkin. Vesibussi Dianan kausi alkaa jo 10. toukokuuta, jolloin köydet irrotetaan kello 8 aamulla. Luvassa on linturetki Isonkarin vesille. Toinen linturisteily tehdään 6. syyskuuta. 10 Uudenkaupungin edustalla on useita matalanveden hylkyjä, joita pääsee katsomaan Uudenkaupungin Sukelluskeskuksen retkiveneen kyydistä. Tämä uutuusretki soveltuu mainiosti laivojen historiasta kiinnostuneille. Heinäkuussa on lisäksi luvassa lapsille räätälöityjä merirosvoristeilyjä. Piraatit keksivät jännittävää tekemistä matkan aikana. Tämäkin risteily lukeutuu tämän vuoden uutuuksiin. Teatteri uudistui Pyhämaalla Heinäkuussa esitetään Pyhämaan uudistetussa suviteatterissa Hilja Valtosen ja Jorma Kairimon Vaimoke. Tämä saariston teatteri on nyt kokonaan katettu ja näyttämö on myös uudistunut. Uudenkaupungin teatteri esittää VPK:n paviljongilla toukokuussa Mika Waltarin Yövieraan. Teatteriryhmä Lentävä Lokki esittää Kaupunginlahden rannalla näytelmän Kerjäläinen ja jänis. Teematorit jatkuvat Tul toril -teematoritapahtumat jatkuvat tänäkin vuonna Uudessakaupungissa. Kahdentoista teeman sarja käynnistyy moottori- ja venetorilla Merefestin päivänä 7. kesäkuuta. Muina teemoina ovat mm. lähiruoka, lastentori, wanha tavara, Usko Kemppi, Crusell ja lähetystyö. Huuliharppua soitteleva Myllymuori saattaa tulla vastaan tiistaisin ja torstaisin. Tämä hahmo johdattaa lapsia pytinkien jännittäviin kätköihin. Uudenkaupungin kaupunkijuna liikennöi pitkän tauon jälkeen jälleen keskikesällä. Keskustan alueella pysäkki löytyy torin laidalta. Kesäkeskiviikkojen ohjelmalliset iltatorit jatkuvat myös tänä kesänä Pakkahuoneella. Iltatori alkaa aina kello 16 lasten torilla. Kesäkukkaistutuksen SM-kisat pidetään 24. toukokuuta Kukkamessujen yhteydessä. Myös kukkahattujen komeudesta ja minipuutarhoista kisaillaan samassa tapahtumassa. Messujen teemana on tänä vuonna parveke ja patio. Lassi Lähteenmäki UUSIKAUPUNKI M A T K A I L U lehti 2 • 2014 11 Viime keväänä Hangossa pidettiin näytös maissa. Tänä vuonna 26.7. pidetään taistelunäytös rannan tuntumassa, johon osallistuu replikoita vanhoista aluksista. Aleksei Feodorovits Zubovin näkemys Riilahden taistelusta vuodelta 1715. Ruotsalaisten Elefanten venäläisten ympäröimänä. Riilahden taistelu – käännekohta historiassa O n heinäkuun 27. päivä 1714. Ilma on tyyni, on loistava keskikesän päivä, asiat vaikuttavat rauhallisilta, mutta tilanne tulee muuttumaan muutamassa tunnissa. Ruotsi on käynyt sotaa Venäjää, Tanskaa ja Saksia vastaan jo 14 vuotta ja venäläiset tsaari Pietarin johdolla ovat edellisenä kesänä vallanneet eteläisen Suomen. Ruotsalaisilla oli kuitenkin yliote merellä. Riilahden taistelu Hangon vesissä alkoi n. klo 15 ja kesti pari tuntia. Yhteenotto oli verinen ja n. tuhat sotilasta kuoli mittelön seurauksena. Ruotsalaiset hävisivät taistelun, joka oli venäläisten ensimmäinen voitto merillä Ruotsista. Hangon museon kesänäyttely Rilax–Riilahti–Gangut 1714, 300 vuotta Riilahden taistelusta esittelee itse taistelun lisäksi myös sen ajan kaksi hallitsijaa, paikalla olleen Pietari Suuren ja Kaarle XII, joka silloin oli Turkissa. Näyttelyssä kerrotaan myös Suuresta Pohjan sodasta, tavallisten sotilaiden elämästä ja mikä merkitys taistelulla on ollut Suomen historiaan. Esineistöä tulee monista museoista Suomesta, Ruotsista Venäläiset kaleerit soutavat Hangonniemen ympäri. Ulkona ulapalla ovat ruotsalaiset ja Nils Ehrenskiöldin alukset ovat oikeassa alakulmassa, venäläinen akvarelli. 12 ja Venäjältä. Ruotsista tulee mm. Pietari Suuren Hollannissa rakentama soutulaiva, joka on sotasaalis Narvasta. Hangon museossa voi tutustua Suomen ja Itämeren alueen 1700-luvun alun historiaan. Laura Lotta Andersson vt. museonjohtaja Gasthaus Pooki luottaa lähiruokaan U udenkaupungin kuuluisimpiin ravintoloihin lukeutuva Gasthaus Pooki sai hiljattain uudet yrittäjät. Pääkaupunkiseudulta Uuteenkaupunkiin muuttaneet Antti Kauppinen ja Henriikka Lohtaja odottavat innolla ensimmäistä kesää Pookin ruorissa. Keittiömestari Antti Kauppisella on 12 vuoden kokemus kalaravintolan keittiössä. Ei siis ihme, että hän on mielissään Uudenkaupungin hyvästä kalavalikoimasta. - Tuoretta kalaa on tarjolla päivittäin. Pookin toiminta tulee jatkumaan tutulla kaavalla: saaristolaispöytä on katettuna koko kesän ajan. Kalaa on runsaasti tarjolla ja entistä enemmän pyritään tarjoamaan ruokailijoille lähituottajien raaka-aineista tehtyjä ruokia. Gasthaus Pookissa on myös majoitushuoneita tarjolla. - Lähistön puutalosta saadaan kesäksi vielä lisää majoitustilaa, jatkaa Kauppinen. Pappilan oma kapakka 1600-luvulla Gasthaus Pookin historia on varsin mielenkiintoinen. Harmaakivinen komistus rakennettiin Ylisenkadun ja Koulukadun kulmaukseen pankin käyttöön vuonna 1911. Sitä ennen tontilla oli 1600-luvulla pappila. Kirkkoherra Elias Niilonpoika oli kunniallisen ja siveellisen elämän vaalija, mutta se ei estänyt häntä perustamasta pappilaan kapakkaa. Uudessakaupungissa tämä ei ollut tavatonta, sillä 1600-luvun puolivälissä 500 asukkaan kaupungissa oli peräti kymmenen kapakkaa. Pohjoismaiden Yhdyspankki ehti toimia kivilinnassa puoli vuosisataa. Vuonna 1968 Saimi ja Anita Aalto avasivat kivilinnassa Kestikulma-nimisen ravintolan. 1980-luvulla ravintolan nimi muuttui Panketiksi. Simo ja Kaija Reijonsaarelle talo tuli vuonna 1986. Siitä asti se on ollut Gasthaus Pooki. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki M A T K A I L U lehti 2 • 2014 13 Seilin puukirkon hautausmaalla matkailija voi aistia spitaalisaaren ankean arjen. Saaristomeren tutkimuslaitoksen johtaja Ilppo Vuorinen on tuttu opas Seilin saarikierroksilla. Seilin suosiota ei mikään nakerra Värikäs ja karmaiseva historia tekee Seilistä Turun saaristossa matkailevien keskuudessa kestosuosikin. Uutta merentutkimushistoriaa on sitäkin Seilissä koossa jo puoli vuosisataa. S eiliin halutaan aina vaan tulla. - Varsinkin terveydenhuollon ammattilaisia käy saarella paljon, arvioi Suomen Saaristovaraus Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Hoffström. Seiliin pääsee kesällä kätevästi Östern-yhteysaluksella joko Nauvon tai 14 Rymättylän kautta. Seili on Saariston rengastien varrella, joten se sopii hyvin monen saaristomatkailijan käyntikohteeksi. Seilissä ei ole yleisiä majoituspaikkoja, mutta esimerkiksi Nauvon puolelta niitä löytyy. Seilin saari on suojeltu, joten esi- merkiksi avotulen teko on siellä kielletty. Seilissä ei myöskään ole teitä, joissa voisi omalla autolla ajella. Saaren välimatkat ovat niin lyhyet, että kävellen ehtii joka paikkaan. Seilistä löytyy viehättäviä puutaloja, runollisia kärryteitä, vehreää lehtoa, tikan hakkaamia puuvanhuksia ja itäpään kalliolta komeita saaristonäkymiä Airistolle. Spitaalisten loppusijoituspaikka Seilin sairaalahistoria alkoi 1600-luvun alkupuolella siitä, kun kuningas Kustaa II Adolf määräsi etsittäväksi Turun ulkopuolelta paikan, jonne voisi sijoittaa Turun hospitaalien leprapotilaat, mielisairaat ja muita kroonikoita. Turun ja Tukholman laivaväylän varrella sijaitseva Seili osoittautui tarkoitukseen sopivaksi. Spitaalisille tarkoitetut rakennukset sijoitettiin pääsaaren itäpuolelle. Spitaalisten ja mielisairaiden hoito oli ennen ankeaa. Saarelle päätyneet tiesivät, ettei paluuta ihmisten ilmoille enää ollut. Isovihan aikana saareen vietiin lähinnä mielisairaita. Viimeinen spitaalipotilas kuoli vuonna 1785. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle vuonna 1733. Kirkko on taitavasti salvostettu ja se on edelleen terveessä kunnossa. Kirkon sisälle rakennettiin väliseinä erottamaan terveet ja sairaat. Oikea saaristomaiseman kummajainen on 1800-luvulla rakennettu sairaalan päärakennus. Turun kaupunginarkkitehti P. J. Gyllich piirsi kummulle ison uusklassisen kivitalon, jollaisia oli ennen nähty vain kaupunkien keskustoissa. Mielisairaala lakkautettiin vuonna 1962, jonka jälkeen valtio luovutti sairaalan rakennukset ja lähialueet Turun yliopistolle. Saaristo kutsuu lomailemaan ja retkeilemään Nyt on hyvä aika varata mökkiloma! Kevään kalastussesonki on jo alkanut. Varmista paikkasi ja varaa ennakkoon purjehdusretki Örön linnakesaarelle tai retki Seilin saarelle. Elämyksiä upeissa maisemissa. Pyöräretkelle Rengastielle. Paljon erilaisia rantamökkejä. Puh. (02) 410 6600 • info@suomensaaristovaraus.fi • www.suomensaaristovaraus.fi Puoli vuosisataa ympäristötutkimusta Seilin saari ja sen lähivedet ovat harvinaisen hyvin tutkittuja. Tämä johtuu siitä, että Turun yliopisto on pitänyt siellä tutkimustoimintaa. Saaristomeren tutkimuslaitoksen perustamisesta tuli helmikuussa kuluneeksi tasan 50 vuotta. Juhlallisuuksia vietetään myöhemmin tänä vuonna. Seilissä tutkitaan ympäristöä varsinkin kesäaikaan, jolloin saarelle saapuvat kesätutkijat ja kurssilaiset. Seilin tutkimuksista laitoksen johtaja Ilppo Vuorinen tietää kertoa mm. sen, että ilmastonmuutoksen takia sadanta on lisääntynyt ja Saaristomeren vesi on makeutunut. Tämä on johtanut mm. siihen, että suolaiseen veteen tottunut silakka ei saa enää riittävästi ravintoa eikä se kasva enää niin isoksi, kuin esiisänsä 1950-luvulla. Käärmeenpistoyrtit ja muut saaristokasvit tunnetaan saaressa myös varsin hyvin. Saaristomeren tutkimuslaitokselta voi tilata saaren opastuksen ryhmille. Museokirkko on avoinna koko kesän maanantaita lukuun ottamatta. Kirkossa järjestetään kesällä myös jumalanpalveluksia ja konsertteja. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Finferries liikennöi lautta-aluksilla, losseilla ja yhteysaluksilla yli 40 reitillä ympäri Suomea. Lisätietoa ja aikataulut osoitteesta: www.finferries.fi M A T K A I L U lehti 2 • 2014 15 Dali pysähtyi Paraisille Kun pysähtyy Paraisilla osoitteeseen Kauppiaskatu 24, tietää saapuneensa taiteen mekkaan. Kadun vastakkaisella puolelle Axon kahvilassa on tarjolla toisenlaisia Dalin herkkuja. Maailmankuulu surrealisti Salvador Dali elää Paraisilla. Kanaalin rannalla, Kauppiaskadun päässä on uusi näyttelytila, jossa Dalin töitä on pysyvästi esillä. K iinteistöpalvelu T. Wallin on kaiken tämän takana. Firma on toiminut Paraisilla jo 27 vuotta ja tänä vuonna oli aika ottaa uusi suunta. Yrittäjä Ted Wallin on ollut aina kiinnostunut taiteesta, mutta nyt asiat vain loksahtivat kohdalleen. Wallinin hallinnassa oleva Kauppiaskadun kiinteistö vapautui ja tuntui siltä, että aika oli kypsä taiteelle. Salvador Daliin ihastunut Ted Wallin sijoitti kiinteistön kolmeen huoneeseen Dalin veistoksia, tauluja ja huonekaluja. Varsinkin kylpyhuone on Wallinin mielestä aivan surrealistinen. Wallinin suunnitelmissa on myös järjestää erikoisia illallisia, joissa tehdään ruokaa Dalin keittokirjan mukaan. Dalin taide on Paraisilla esillä koko kesän tiistaista perjantaihin kello 15-18, lauantaisin 11-16 ja sunnuntaisin kello 12-18. Tämä Ted Wallinin ArtBank-galleria on uutuutena mukana 16 myös Suomen Saaristovarauksen matkailukierroksella tänä kesänä. Salvadon Dalilla on nyt juhlavuosi Espanjan Kataloniassa syntyneen Dalin syntymästä tulee nyt toukokuussa kuluneeksi 110 vuotta. Dali varttui noin 40 000 asukkaan Figueresin kaupungissa lähellä Barcelonaa. Salvador Dalin äiti kuoli varhain ja taiteilijan isä avioitui kuolleen puolisonsa sisaren kanssa. Näihin aikoihin Dali lähti Madridiin ja hän tutustui mm. aikakautensa suuriin taiteilijoihin Luis Bunueliin ja Federico Garcia Lorcaan. Vähän myöhemmin hän tutustui Pariisissa myös Pablo Picassoon. Kuvataiteen lisäksi Dali piirsi nimensä myös elokuvien historiaan: Maailmankuulu Andalusialainen koira on Luis Bunuelin ja Salvador Dalin yhteisen työn tulos. Teksti ja kuva Lassi Lähteenmäki SAARISTO Uutta Paraisilla! Art Bank galleria, mm Salvador Dali private exhibition taidenäyttely www.artbank.fi Saaristoon kuuluu yli 20 000 saarta ja luotoa. Paraisten kaupunkiin kuuluvat kunta-alueet Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskär ja Iniö. Kemiönsaaren kuntaan kuuluvat Dragsfjärd, Kemiö ja Västanfjärd. Seudun värikäs historia ja kulttuuri tarjoavat mielenkiintoisia tutustumiskohteita ja eloisia tapahtumia luonnon ihmeiden keskellä. Saariston Rengastie on helppo tapa tutustua saaristoon. Kahdeksan lauttaa tai yhteysalusta ja tusina siltaa vievät kävijän saarelta toiselle halki ainutlaatuisen saaristoluonnon. Reitin varrella on runsaasti majoitus-, ravintola- sekä muita matkailupalveluja. Kokonaisuudessaan Saariston Rengastiellä on mittaa 250 km ja sen voi kiertää sekä myötä- että vastapäivään. Saariston Rengastie on merkitty kansallisilla ruskeilla matkailutiekylteillä. Houtskarin ja Iniön välinen lautta m/s Antonia liikennöi 1.6.-31.8.2014. www.finnferries.fi, www.saaristonrengastie.fi ”Pikku Rengastie” on 100 km pitkä ja kulkee Turusta Paraisten pääsaarten kautta Nauvoon ja sieltä Seilin saaren ja Rymättylän kautta takaisin. Reitin voi kiertää myös toisin päin. Pikku Rengastietä liikennöidään 16.5. 31.8.2014. Lisätietoja: www.ostern.fi Suositulle Utön saarelle pääsee pari kertaa viikossa Turusta ja kuusi kertaa viikossa Nauvon Pärnäsistä. Utöstä löytyy majoitusta aina hotellista aamiaismajoitukseen ja ravintolapalvelutkin toimivat. www.rosita.fi, www.ssl-line.fi Saariston matkailuneuvonta, Rantatie 28, 21600 Parainen. Puh. 0400 117123, info@parainen.fi, www.saaristo.org M A T K A I L U lehti 2 • 2014 17 Matin ja Tepon imu vetää vuoren laelle asti Turussa Musikaalikomedia Turun pojista Matista ja Teposta on lämmittänyt takatalven loskassa horrostavan teatterikansan oikein kunnolla. Kesän esityksiin Samppalinnan mäen näyttämölle on varattu jo reilusti yli 20 000 lippua. Kumpi vetää enemmän, Matti vai Teppo? Sitä voidaan vain arvailla. M atti ja Teppo on juurtunut turkulaisuuteen harvinaisen syvälle. Puhuttiinpa joskus ihan vakavissaan, että Matista ja Teposta pitäisi leipoa Suomeen seuraava presidentti. Nyt kuhistaan taas laulavista veljeksistä. Matti ja Teppo – The Turku Brothers on ensi kesänä nähtävän musikaalikomedian nimi. Samppalinnan Kesäteatterin kantaesityksessä sukelletaan musiikkibisnekseen, pohditaan veljeyden ydintä ja edetään kommelluksesta toiseen. Päärooleissa esiintyvät Sami Hintsanen ja Petja Lähde. Veljesten isä on Ismo Kallio ja äidin roolissa poikien pyykkiä pesee Inga Sulin. Seitsemän miehen live-orkesteri pitää huolen siitä, että veljesten hitit kuuluvat katsomon takariviin asti ja vähän ylikin. Musikaalikomedian ensi-ilta on 19. kesäkuuta. 60-vuotias Ellan lumoissa Kesällä 60 vuotta täyttävä Turun Kesäteatteri virittelee Vartiovuoren näyttämölle teoksen Timo Parvelan Ella-kir- Linnateatterin Miniän kaikki viime kesän esitykset myytiin loppuun. Tänä kesänä esitykset saavat jatkoa. 18 KAUPUNKIKULTTUURIA SAARISTONSYLISSÄ ! KLASSIKKO n mäenlaste Koira tki kaupunkire i–laklo •–t i •varaaomas kufi w w wvisittur Matti ja Teppo, vai oliko se toisin päin? jojen pohjalta. Ella ja presidentti nähdään Turussa kantaesityksenä 18. kesäkuuta alkaen. Koko perheen esitys on täynnä elämäniloa, hauskoja sattumuksia sekä hersyvää sanailua. Rooleissa nähdään Lola Wallinkoski, Emmi Kaislakari, Jukka Leisti ja Tuula Väänänen. Mielensäpahoitus museon pihanäyttämöllä Aboa Vetus & Ars Nova -museon pihanäyttämö Aurajoen rannan tuntumassa on tunnelmallinen ja siksi Linnateatteri on viihtynyt siellä jo useampana kesänä. Kesäkuussa pihalla esitetään viime vuoden kestomenestyjä Miniä. Tuomas Kyrön tekstiä tulkitsevat Antti Litja mielensäpahoittajana ja Merja Larivaara miniänä. Heinäkuussa samaisen lavan valtaa Kristian – idiootti iskussa. Päätön komedia on jatkoa Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirjalle. Lavalle nousevat tutut hahmot Kalle Lamberg, Tom Petäjä ja Miska Kaukonen. Lassi Lähteenmäki FOODWALK –kävelykierros Aurajokirannassa kaikillaherkuilla wwwvisitturkufi LÄHDETURKUUN! Suomen vanhimmassa kaupungissa voit syventyä museoihin ja kuluurikohteisiin, herkutella rakastetuissa ravintoloissa ja kahviloissa tai seilata saaristoon. Hyppää tänä kesänä vaikka Aurajokirannan nähtävyyksiä esielevän Jokke Jokijunan kyytiin tai lähde opastetulle jokiristeilylle! Tutustu retkiin ja hotellipakeeihin: visiurku.fi/shoponline ” TurkuCard – kaikki edut yhdellä kortilla. ” Aurakatu 4, 20100 Turku tourist.info@turku.fi • www.visiurku.fi M A T K A I L U lehti 2 • 2014 19 Baltic Jazz Festival hurmaa elämyksillään vuodesta toiseen Kemiönsaaren Taalintehtaalla H istoriallinen ruukkiympäristö, lämmin kesä ja auringossa kimalteleva meri lavastaa tänä kesänä Baltic Jazz festivaalin jo 27:nen kerran. Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Taalintehdas täyttyy paikallisista, mökkikansasta, veneilijöistä ja matkailijoista joita kaikkia yhdistää sama asia: musiikista ja festivaalitunnelmasta nauttiminen. Klassinen, iloinen ja svengaava jazz on festivaalin selkäranka, mutta tänä vuonna klassinen jazz saa ystävikseen muita jazzin tyylisuuntia. Ohjelmasta löytyy mm. teatraalinen Dizzy Queens Jazzshow sekä energinen ja menojalkaa vipattava Helsinki-Cotonou Ensemble jossa jazziin yhdistetään afrobeatia ja funkia. Perheen pienimmät lumoaa Magical Jazz, jossa uskomaton taikuri loihtii jazzmuusikoiden kanssa taianomaisen maailman. Nuorison omana artistina esiintyy eittämättä yksi Suomen suosituimmista laulajista, teinitähti Robin. Festivaalin artistinimet ovat tänä vuonna kovin kansainvälisiä, amerikkalaisia, saksalaisia, afrikkalaisia, hollantilaisia, ruotsalaisia ja tietysti suomalaisia huippuartisteja. Mutta koska Baltic Jazz on monipuolinen musiikkifestivaali, artistikattauksesta löytyy jazzin lisäksi mm. Edu Kettunen, Pepe Ahlqvist, Club for Five, Poets of the Fall, Redrama ym. Saaristo täyttyy Baltic Jazzin sävelistä 4. 6.7.2014, lisätietoja löytyy osoitteesta www.balticjazz.com Tv:stä ja radiosta tuttu Ann-Kristin Schevelew luo juonnoillaan useissa konserteissa intiimin ja rennon tunnelman kuulijoiden ja esiintyjien välille. Festivaalilla pääsee nauttimaan musiikin lomassa myös saariston herkkuja viehättävän Labbnäsin lounaskonserteissa ja tunnelmallisen Westersin illalliskonsertissa. Tutustu ohjelmaamme tarkemmin www.kimitomusicfestival.fi. Voit seurata meitä myös Facebookissa: www.facebook. com/musikfestspel www.kimitoon.fi Kamarimusiikin helmiä jo kuudennentoista kerran Kemiönsaaren kulttuurimaisemissa Heti Baltic Jazzin jälkeen tarjoaa Kemiönsaaren Musiikkijuhlat 7.-13.7. sekä vanhaa että uutta kamarimusiikkia Kemiönsaaren komeissa kirkoissa ja tunnelmallisissa kartanoissa. Taiteelliset johtajat, viulistit Katinka ja Sonja Korkeala ovat houkutelleet taas tällekin kesälle mielenkiintoisia ulkomaisia ja kotimaisia huipputaiteilijoita. Viulukirjallisuuden vaativimpia taiturikappaleita esittävä viuluvirtuoosi Ingolf Turban on yksi uusista tuttavuuksista, kuten myös Suomen ensivierailun tekevä Philharmonic Wind players Berlin -puhallinkvintetti, jonka soittajat tulevat Berliinin Filharmonikkojen riveistä. Kotimaisia eturivin taiteilijoita edustavat usealle festivaalille kysytty pianisti Valeria Resjan sekä nuoren polven huippusellisteihin lukeutuva Samuli Peltonen. Yleisölle on luvassa aimo annos kvintettojen klassikoita puhaltimille, jousille ja pianolle. Mestarisäveltäjä Aulis Sallinen lupautui säveltämään Musiikkijuhlille tilausteoksen, joka on hänen 6. Jousikvartettonsa. Teoksen kantaesitys kuullaan perinteisessä Avajaiskonsertissa Kemiön kirkossa ja sen lisäksi se kuullaan myös Hiittisten kirkossa, jonka maisemiin pääsee lautalla tai omalla veneellä. 20 Vuohensaaren kesäteatterissa 27.6.-2.8.2014 uomen hevonen Käsikirjoitus Sirkku Peltola, ohjaus Tarja Hemminki Mariankatu 3, Salo, p. 02-7316055 toimisto@salonteatteri.com www.salonteatteri.com Per uslippu 20€, S-Etukor tilla 18€ Eläkeläinen, opiskelija, työtön 18€ Ryhmä (min 10 hlö) 16€ Kotimainen suosikkinäytelmä, Suomen hevonen! Vuohensaaren kesäteatterissa nähdään tänä kesänä Suomen hevonen! S irkku Peltola on kirjoittanut satiirisen komedian EU:n maataloustukien viidakossa kamppailevasta uusioperheestä keskellä kauneinta Suomea. Kaunein Suomihan sijaitsee keskellä metsäistä maaseutua, josta pääsee vielä mettemmälle. Kun taloa asuu vanha vaimo ja uusi naisystävä, sekä matriarkaalinen anoppi, on tilanne idyllisimmässäkin maatalossa vähintään jännittynyt. Senpä vuoksi syntyy hulvattoman hauskoja hetkiä. Talon ainoan pojan tuodessa lyömättömän idean aina Sisiliasta saakka, syntyy taloon elämää, vaikka ei ihan sillä toivotulla tavalla. Hevosellahan kuitenkin pääsee, mutta Harrikalla kuulemma vielä helpommin. Näytelmässä hevoset laukkaavat kohti viimeistä määränpäätään, mutta käykö niin myös Suomen maataloudelle EU:n tukiviidakossa? Kaikki tämä ja suomalaisten peräänantamattomuus on löydettävissä Peltolan näytelmästä. Vielä kun tämä kaikki on kuorrutettu hykertävällä komiikalla, voimme luvata iloisen kesäteatterinautinnon Vuohensaaressa kesällä 2014. Siis siellä keskellä kauneinta Suomea, kylläkin vähän mettemmällä. Näytelmää tehdessä olemme sitoutuneet toimimaan EU:n lakien mukaisesti emmekä vahingoita eläimiä... poislukien hyttyset. Käsikirjoitus: Sirkku PeltolaOhjaus: Tarja Hemminki Uutuutena Vuohensaaressa numeroitu katsomo. Varmista parhaat paikat varaamalla ne Salon Teatterin toimistosta! M A T K A I L U lehti 2 • 2014 21 Ahvenanmaan kesää piristävät uusi-vanha olut ja raikkaat omenat! Teksti Aino Rimppi, kuvat Visit Åland A hvenanmaa iloitsee uudesta kesäoluesta. Oluen alkuperä on vuonna 2010 löydetystä hylystä kuten kuuluisa samppanjakin. Ahvenanmaan uusin matkailuyllätys on olut, yksi maailman ”vanhimmista”. Vuoden 1840 paikkeilla uponneen aluksen hylystä löytyi nimittäin samppanjan lisäksi myös olutpulloja. Uusi-vanha olut lasketaan markkinoille kesäkuussa 2014. Tuote on Stallhagenin 10 vuotta täyttävän ahvenanmaalaisen olutpanimon. Omenat kasvavat hyvin juuri Ahvenanmaalla, ilmaston ansiosta. Pohjoista Finströmiä lähestyttäessä maisema muuttuu suureksi omenatarhaksi, sillä Getaan kulkevan tien molemmin puolin levittäytyvät omenapuiden rivistöt suurina aaltoilevina kenttinä, kertoo Åland-esite. Ikivanha olut on maakunnan nuorin tuote Hylystä löytyi kolmea erilaista olutta, kaksi vaaleaa ja yksi tumma. Oluet lähetettiin analysoitavaksi VTT:n toimesta Manner-Suomeen ja Belgiaan. Eräästä oluesta löytyi ruusun, mantelin ja mausteneilikan aromia ja tällä reseptillä Stallhagenin panimo valmistaa nyt uutta vanhaa olutta, joka tulee markkinoille kesäkuun alussa. Yhdeksäntoista kilometrin päähän Maarianhaminasta pohjoiseen perustettiin vuonna 2004 uusi panimo, Stallhagen – Ahvenanmaan ensimmäinen panimo oli peräisin jo 1850-lu- 22 vulta, ”Oolannin sodan” ajoilta. Stallhagenin panimon paikan historia kylläkin ulottuu satoja vuosia taaksepäin, sillä kuningas Kustaa Vaasa antoi tilalle aikoinaan kuninkaallisen tilan oikeudet. Myöhemmin tilalla kasvatettiin humalaa! Ahvenanmaan maakuntahallitus lähti mukaan vanhojen juomien tutkimuksiin ja oluen koostumuksen analysointiin. Kulttuuriministeri Johan Ehn sanoo, että jokainen myyty vanha samppanja- ja olutpullo tukee tuloillaan alueen merigeologista tutkimustyötä. Panimo Stallhagenin toimitusjohtaja Jan Wennström puolestaan iloitsee maailman vanhimmasta oluesta. Hän on vakuuttunut siitä, että uusi-vanha tuote kiinnostaa panimoja ympäri maailman. Ja tietysti kuuluisa olut tukee myös Ahvenanmaan ensi kesän matkailumarkkinoita. Pyöräillen omenatarhoille Ahvenanmaan autonominen ja demilitarisoitu maakunta on kiintoisa matkailukohde. Ruotsinkieli ja säännöllinen laivaliikenne ovat aina antaneet maakunnalle lisää vetovoimaa. Ahvenanmaalle on helppo matkustaa. Matkailijat Suomesta, Ruotsista ja Keski-Euroopasta viettävät Ahvenanmaan yli 6700 saaren maakunnassa mielellään kesälomansa. Ahvenanmaan ilmanala on leppeä ja maaperä kalkkipitoinen, joten siellä menestyvät erinomaisesti vaativatkin vihannekset ja hedelmät, mm. omenapuut. Maakunnan tiloilta saa näin ostaa myös maukasta siideriä. Omenatiloja Ahvenanmaalla on 44, kaikkiaan noin 270 hehtaarin alueella. Tämä tarkoittaa, että Suomessa viljellystä viidestä miljoonasta kilosta Ahvenanmaalta tulee omenia kolme miljoonaa kiloa, erityisesti Finströmistä, Getasta ja saaristosta. Niillä seuduin kevät tulee myöhään, jolloin halla ei enää vie kukintoja. Ahvenanmaalla kesä on lisäksi hyvin aurinkoinen, syksy pitkä ja lämpöinen. Sadonkorjuu alkaa noin 20. elokuuta ja kestää pari kuukautta. Omenat poimitaan käsin ja pakataan suoraan perävaunuissa oleviin säilytyslaatikoihin. Korjuuaikaan alkaa myös tuoremehun puristus. Tuorepuristetun mehun tuotanto aloitettiin vuonn a 2007. Puut uusitaan 15 -20 vuoden välein. Ahvenanmaalla kannattaa vuokrata polkupyörä ja lähteä esimerkiksi omenatiloille. Suurimmilla tiloilla on kahvila, ravintola ja mahdollisuus yöpyä lähellä. Aamiaisella on takuuvarmasti mysliä tai puuroa luomuviljasta ja tuoretta leipää luomuleipomoista. Maarianhaminan matkailuinfosta löytyy pyöräilykartta ja opastusta. www.visitaland.com Ahvenanmaan kesätapahtumia 20.-21.6. Juhannusjuhlat eri puolilla Ahvenanmaata 16.-20.7. Ahvenanmaan meripäivät Maarianhaminassa 18.-26.7. Rockoff Festival Maarianhaminassa 24.-26.7. Viikinkimarkkinat Saltvikissa 5.-7.9. Konstrundan-taidekierros eri puolilla Ahvenanmaata 19.-21.9. Ahvenanmaan Sadonkorjuumarkkinat Viikinkimarkkinat Kvarnbossa 24-26.7. E leivonnaisia, ruokaa ja juomaa. Lapsille on oma viikinkikylä ja viereisellä lahdella voi seurata viikinkilaivan veistämistä. Markkinat ovat avoinna klo 12–18. Ravintola Knarren on avoinna joka päivä klo 24:een. Markkinoille on linja-autokuljetus Maarianhaminasta kaikkina markkinapäivinä. uroopan suurimpiin kuuluvat koko perheen viikinkimarkkinat tarjoavat monipuolista ohjelmaa ja viikinkielämyksiä. Markkinapäivien aikana kylä täyttyy eri maista saapuvista viikinkisotureista ja heidän perheistään. Ohjelmassa on kamppailunäytöksiä, leikkejä, teatteria, musiikkia ja laulua ja myytävänä viikinkiaiheisia käsitöitä ja taidetta, Mökkiloma Ahvenanmaalla a Tila Nauti tyynestä kesäillasta keskellä kauneinta saaristoa. Valitse omasi yli 400 tunnelmallisesta mökistämme ainutlaatuisella Ahvenanmaalla. ia tusta kalas golf oa arist ww Viikkovuokra alkaen 197 € mme Palveleeksi! m o u s mm tee ejä lleja sa aket mökkyä hote lf cykelp äil ke go gård pyör or fis skär stug hotell sresor.fi and w.al esit A a20a14 anÅLm AND n e hv e! Puh. 018-28 040. www.alandsresor.fi M A T K A I L U lehti 2 • 2014 23 Rauman kesäteatterissa iloinen kesä- ja syyskausi Rauman Kaupunginteatterin syyskaudella ensi-illassa musikaali Vexi Salmen elämästä, hulvaton ja yllättävä komedia ja vauhdikas musiikkinäytelmä lapsille. Kesäteatterissa soivat iki-ihanan 60-luvun iskelmät. S uklaasydän kesäteatterinäytelmä on saanut alkunsa halusta laulaa hienoja kuusikymmenluvulla ihailtujen laulajien – mm. Carolan, Laila Kinnusen ja Olavi Virran – tunnetuiksi tekemiä iskelmiä. Suklaasydän kertoo musiikillisen tarinan raikkaaseen kuuskytlukulaiseen henkeen. Esityksen laulut ja tulkinnat ovat aitojen iskelmien ajalta. Sydämeen käyvin tulkinnoin ne puhuttelevat myös tämän päivän ihmistä. Aitoa tunnetta ei ole verhottu nykyisin teknisin tai musiikillisin keinoin, vaan se soi puhtaana sydämeen. Suklaasydäntä tähdittävät ja tahdittavat ihanat Anna Hanski, Annika Eklund ja Sani sekä karismaattiset Juhani Laitala ja Otto Kanerva. Sekä tietenkin oikea orkesteri, jota johtaa kapellimestari Antti Vauramo. Näytelmän ovat käsikirjoittaneet Osku Valve ja Otto Kanerva, joka myös ohjaa esityksen. Suklaasydämen esityskausi alkaa 7.kesäkuuta ja päättyy 13.heinäkuuta. Rauman kesäteatteri sijaitsee Fåfängan alueella merenrannan läheisyydessä. Rauman Kaupunginteatterin syksyn aloittaa Vexi Salmen elämästä kertova musikaali Villit vuodet. Heikki Paavilaisen käsikirjoittama ja ohjaama musikaali saa ensi-iltansa 6.9.2014. Vexinä nähdään ja kuullaan Raumalla jo aiemmin hurmannut komeaääninen Lauri Ketonen. Irwiniä tulkitsee rento ja rempseä Joni Kuokkanen. Naispääosassa vierailee vuonna 2002 tangokuningattareksi kruunattu laulaja Johanna Pakonen, jolle Villit vuodet on ensiesiintyminen teatterin lavalla. Musikaalia tahdittaa ja säestää kapellimestari Perttu Suominen, koreografiasta vastaa arvostettu koreografi ja tanssija Sari Louko. Syyskauden toinen ensi-ilta on Neil Simonin käsikirjoittama hulvaton komedia Täydellinen rakastaja. Timo Julkunen on Barney, tunnollinen ja kunnollinen yrittäjä, jolla on rakastava vaimo ja elämä kaikin puolin kunnossa. Keski-iänkriisi ja seikkailunkaipuu kuitenkin saavat aikaan melkoisen sopan. Näytelmän naishahmoina ihastuttavat Kirsi Kärnä, Mona Lehtola ja Raisa Sorri. Täydellisen rakastajan ohjaa Raumalla ensimmäistä kertaa vieraileva Aleksander Anria. Näytelmän ensi-ilta on 20.9.2014. Lasten musiikkinäytelmä Risto Räppääjä vauvana saa ensi-iltansa 31.10.2014. Sinikka Nopolan ja Tiina Nopolan käsikirjoittaman näytelmän Raumalle ohjaa Tommi Erkko. Risto Räppääjän roolissa nähdään Joni Kuokkanen, Rau- 24 ha Räppääjää esittää Raisa Sorri, Rauhan naapuria Lennart Lindbergiä Marko Salminen ja puhuvaa televisiota Kirsi Kärnä. Lavalla nähdään myös kapellimestari Perttu Suominen, joka vastaa esityksen musiikista. Syksyn vauhdikas musikaali Villit vuodet kertoo Vexi Salmen elämästä. Musikaalin on käsikirjoittanut ja ohjannut Heikki Paavilainen. Kuvassa vasemmalta Johanna Pakonen (Vexin vaimot), Joni Kuokkanen (Irwin) ja Lauri Ketonen (Vexi Salmi). Valokuva: Harri Joensuu Laadukkaita ravintolapalveluja idyllisissä ja persoonallisissa Tallbossa. Ravintola Villa Tallbo Ravintola Wähä Tallbo Pitsihuvilan idyllisissä saleissa nautittu ruhtinaallisen monipuolinen noutopöytälounas on retken ehdoton kohokohta. Mahdollisuus ryhmä- ja edustusruokailuihin myös iltaisin sop. mukaan. Kysy lisää maila.sinervaara@tallbo-ravintolat.com Viihtyisä ruokaravintola Wanhan Rauman sydämessä. Monipuolinen lounas ja À la carte. Myös iltaisin sop. mukaan. Petäjäksentie 178, 26100 RAUMA p. 822 0733 Vanhankirkonkatu 3, 26100 RAUMA p. 822 6610 KA TE TT U KA TS O M O ! www.tallbo-ravintolat.com RAUMAN KESÄTEATTERISSA ESITYKSET: 7.6.-13.7.2014 ROOLEISSA Anna Hanski, Annika Eklund, Sani, Juhani Laitala ja Otto Kanerva LIPUNMYYNTI puh. (02) 8376 9900, ma-la klo 9-19 raumanteatteri@raumanteatteri.fi M A T K A I L U lehti 2 • 2014 25 Koukussa museoon? P 26 2014 oikkea matkallasi Huittisten museoon. Pienen museon suuret kokoelmat saattavat yllättää Sinut – etkä ole ainoa! Voit kulkea museon näyttelyissä itseksesi tai oppaan johdattamana. Kolmessa näyttelykerroksessa pääset matkalle paikkakunnan aikaisempaan arkeen runsaan ja monipuolisen esineistön avulla. Museon toisen kerroksen Presidentti Risto Rytistä kertovassa näyttelyssä näet, miten yksitoistalapsisen talonpoikaisperheen viidennestä vesasta, hiljaisesta, omissa oloissaan viihtyvästä lukutoukasta, kasvoi nuori herrasmies, lakimies ja perheenisä, jonka myöhemmästä valtiollisesta urasta on kirjoitettu paljon ja monelta kannalta – ja kirjoitetaan vastakin! Taiteenystävä kiipeää vielä museon ylimpään kolmanteen kerrokseen – eikä kiipeämistä tarvitse katua! Poikkeuksetta vieraat ihmettelevät taidenäyttelyn teosten runsautta. Missään muualla ei voi nähdä samalla kertaa näin laajaa professori Lauri Leppäsen taiteen kokoelmaa, joka kattaa taiteilijan koko uran. Museo sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla Huittisten kirkonmäen alueella, jossa kannattaa museokäynnin yhteydessä tehdä kävelykierros. Näet esimerkiksi kuvanveistäjä Kauko Räikkeen pronssisen Risto Ryti –patsaan (1979) sekä Lauri Leppäsen pronssiin valetun Kullervo- patsaan (1928). Autosi voit jättää museon takana olevalle pysäköintialueelle. Nuutajärvellä alkoi uusi aika S uomessa pisimpään yhtäjaksoisesti toimineen lasitehtaan uunit sammutettiin 7.3., ja teollinen lasintuotanto Nuutajärvellä päättyi yli 220 vuoden jälkeen. Kylässä alkoi uusi aikakausi, jossa keskeisellä sijalla ovat alueen toistakymmentä luovan alan yritystä. Taide- ja käyttölasin lisäksi Nuutajärven taitajien käsissä syntyy metalli- ja keramiikkaesineitä sekä yksilöllisiä tekstiilejä. Iittala Outlet jatkaa toimintaansa entiseen tapaan. Ainoa kävijään vaikuttava muutos koskee lasinpuhalluksen seuraamista, josta kannattaa sopia etukäteen. Nyky-Nuutajärvi haluaa tarjota vierailleen unohtumattomia elämyksiä. Päiväkäynnilläkin ehtii mainiosti kokeilla eri materiaalien työstämistä ammattilaisten ohjauksessa. Designmuseo Nuutajärvi, tutummalta nimeltään Lasimuseo Prykäri, valottaa lasinvalmistuksen vaiheita ja menetelmiä, ja opastetulla kierroksella pääsee tutustumaan kylän värikkääseen historiaan. Pajoista ja myymälöistä löytyvät yksilölliset lahjat sekä henkilökohtaiseen että yrityskäyttöön. Nuutajärven monipuolisesta kesäohjelmasta saat ajankohtaisimman tiedon verkkosivuilta www.nuutajarvi.fi. Nuutajärvi kuuluu Urjalan kuntaan, jolla on matkailijalle paljon muu- takin tarjottavaa. Tilaa ryhmällesi vaikkapa opastettu kierros Väinö Linnan reitin kohteisiin. Heinä-elokuun vaihteessa Pentinkulman päivät kutsuvat jo 37. kertaa kirjallisuuden pariin, tänä vuonna kiehtovalla teemalla Tekstin hurmaa, mielen maisemia. Tavataan Urjalassa, Taikayön maisemissa! Tulevia tapahtumia: 18.5. Nuutajärvi-päivä 29.5.–31.8. Kesänäyttely 29.6. Lasten päivä Lasikylässä 12.7. Glass Village People 27.7.–3.8. Pentinkulman päivät 12.–14.9. Urjala soikoon! Lue lisää: www.nuutajarvi.fi Seppä Antin avulla pienikin ekakertalainen voi takoa raudasta vaikkapa avaimenperän. Kuva Laura Jänisniemi. Kesällä 2013 järjestetyn workshopin aikana syntyi lasista ja metallista mm. teos ”Nuutajärven torvisoittokunta”. Tekijöinä Markus Elo, Veini Lehtonen, Emmaleena Niemi ja Jonas Paajanen. Kuva Sara Hulkkonen M A T K A I L U lehti 2 • 2014 27 Loma-asuntomessut Hiekkasärkillä! Loma-asuntomessut järjestetään ensi kesänä Kalajoen kaupungin tunnetuilla Hiekkasärkillä. Meri, hiekka ja lasiterassit ovat messujen magneetit. Teksti Aino Rimppi, kuvat Kalajoen loma-asuntomessut 2014. Y hteensä 28 perinteistä ja erittäin modernia lomarakentamista edustavaa kohdetta tarjoavat kävijälle erilaisia, monimuotoisia ajatuksia lomarakentamisesta, vakuuttaa Kalajoen Loma-asuntomessujen projektipäällikkö Laura Ruohola. Loma-asuntomessut tarjoavat ”Unelmia jokaiselle”. Aurinkolammen ympäristö edustaa modernia, tyylikästä loma-asumisen suunnittelua, kun taas metsäkorttelin asunnot on rakennettu perinteisempään tyyliin. Ainutlaatuista ympäristöä kunnioitetaan jättämällä maasto luonnonmukaiseen tilaan, joten lasiterassit, hiekkaranta, alati muuttuva meri ja aurinko ovat ensi kesän Loma-asuntomessujen vetovoima. Kalajoen rantamaisemiin ovat aina kuuluneet pitkospuut, joita pitkin myös messualueella kuljetaan. Alue sijaitsee Aurinkolammen rannassa, merenrannan siintäessä lammen välittömässä läheisyydessä. Kalajoen hiekat Kalajoen ainutlaatuinen luonto ja hiekkadyynit on yksi Suomen edustavimpia. Avoimen rannan osalta hiekkadyynialuetta on 120 hehtaaria. - Tärkeä on Kalajoen ainutlaatuinen luonto, jota ei löydy muualta Suomesta. Kuitenkin heti messualueen kyljessä sijaitsevat merkittävät palvelut kauppoineen, baareineen, ravintoloineen. Nyt on tuhannen taalan tilaisuus ottaa Kalajoesta ensi kesänä matkailukohde, vakuuttaa Laura Ruohola. Kalajoen Loma-asuntomessujen projektijohtaja Laura Ruohola. Kuva Hannu Poropudas. 28 Loma-asuntomessut löytyvät Hiekkasärkkien pohjoispäässä, mutta Valtatie 8 varrelta on järjestetty kuljetus messualueelle saapuville vierailijoille. "Piirun verran parempi Kalajoki" Kalajoki hiekkasärkät, matkailumahdollisuudet, kylpylä Sanifani, tasokas golf-kenttä ja lukuisat muut palvelut ovat taanneet kaupungin maineen suosittuna lomakohteena vuodesta toiseen. Viime vuonna järjestetyssä Suomen paras mökkikunta -kisassa Kalajoki äänestettiin voittajaksi. Asukkaita kaupungissa on noin 12 500 ja varsinkin kesäaikaan väkimäärää lisäävät loma-asukkaat ja kaupungin palveluista nauttivat päiväkävijät. Matkailu Hiekkasärkillä alkoi jo 1880-luvulla, jolloin aluksi Kalajoen rannoille saavuttiin uimaan ja ottamaan aurinkoa. Nykyisin Hiekkasärkät on arvostettu luontokohde, 15 kilometriä pitkä yhtenäinen alue Perämeren rannikolla – kymmenisen kilometriä Kalajoen keskustasta etelään. Alueella lasketaan vuodessa noin 60 000 majoitusvuorokautta. Kalajoen Loma-asuntomessualuetta. Kuva Julia Lahnaoja. 23.6. – 6.7. Messut avoinna päivittäin klo 10–18. Liput ja lisätiedot: www.loma-asuntomessut.fi Liput: aikuiset 13 €, lapset 7–15-vuotiaat 8 € ja 0–6-vuotiaat vanhempien mukana ilmaiseksi. Perhelippu kaksi aikuista ja 7–15-vuotiaat lapset 26 €. Lipunmyynti päättyy klo 17. Kalajoki_ilmoitus_185x260.indd 1 2/11/14 11:49 AM M A T K A I L U lehti 2 • 2014 29 Englantilaisen sotilaan hauta Kriminsodan Kokkolan Halokarin taistelusta 160 vuotta K okkola (47 000 as.) on yksi maamme vanhoja kaupunkeja. Sen perusti kuningas Kustaa II Adolf 7.9.1620. Kokkolan värikkään historian merkkitapahtumia on 7.6.1854 voittoisa Kriminsodan Halkokarin taistelu. Venäjä, johon Suomi kuului suuriruhtinaskuntana, oli sodassa Englannin ja Ranskan tukeman Turkin kanssa. Englannin Kuninkaallisen laivaston höyryfregatit Odin ja Vulture tekivät hävitysoperaatioita myös Pohjanlahdella. Oulussa englantilaiset polttivat tervavaraston, joka odotti laivausta Englantiin ja josta oululaiset olivat jo saaneet maksun. Raahen sataman ja myös siellä olleet laivat englantilaiset hävittivät. Rannikolla oli käytössä optinen lennätin, jolla tieto englantilaisten hävitystöistä saatiin Kokkolaan. Silloiseen satamaan Halkokarille järjestettiin kauppaneuvos Donnerin johdolla puolustus. Sitä englantilaiset eivät tienneet. Höyryfregatit Odin ja Vulture suuntasivat Kokkolaan. Myrskyisen sään takia niiden saapuminen Kokkolaan viivästyi. Sään salliessa valkoisen neuvottelulipun turvin yhdellä maihinnousuveneellä neuvottelemaan satamaan saapui mm. höyryfregatti Vulturen vanhin luutnantti Charles Wise. Halkokarin sataman laivasillalla englantilaisia ottivat vastaan vt. pormestari Roos, kauppaneuvos Donner ja kauppalaivan kapteeni H. Wiklund tulkkina. Syntyi seuraava keskustelu: ”Sallitteko te vapaaehtoisesti, että poltamme kaiken sotakieltotavaran, so. laivaveistämöillä ja vedessä olevat laivat, laivanrakentamistarvikkeet, tervan, pien, purjekankaat, köysistöt 30 Kriminsodan lennätin ja ruudin ?” kysyivät englantilaiset. ”Hänen Majesteettinsa Keisari on kieltänyt meitä tekemästä vapaaehtoisesti myönnytyksiä” vastasivat neuvottelijat. ”Onko seudulla sotaväkeä? Muuten emme voi ymmärtää, kuinka voisitte kieltää menettelymme” huomauttivat englantilaiset. ”Ylivoimalle emme voi mitään!” vastasivat Kokkolan kaupungin neuvottelijat. - Englantilaiset eivät saaneet lupaa sataman hävittämiseen, eivätkä saaneet lupaa edetä Halkokarilla sijainneesta satamasta kaupungin keskustaan. Tällöin englantilaiset totesivat : ” Olemme Halkokarin muistomerkki ja m/s Jenny FRISTYLEE FRISTY saaneet röyhkeän vastauksen, pojat! Tässä näyttää syntyvän taistelu!” Sitten englantilaiset neuvottelijat vetäytyivät aluksilleen valmistelemaan hyökkäystä. Englantilaiset hyökkäsivät yhdeksällä tykein varustetuilla maihinnousuveneillä runsaan parinsadan merisotilaan joukolla Kokkolan Halkokarille. Syntyneessä taistelussa kaatui 9 englantilaista sotilasta, mutta puolustajien puolelta vain yksi hevonen haavoittui ja jouduttiin lopettamaan. Englantilaisia joutui myös kokkolalaisten vangiksi. Heidät vietiin Raatihuoneelle, jossa pidettiin hauskat tanssiaiset ja vangit vapautettiin. Kaatuneiden englantilaisten sotilaiden hauta on Marian hautausmaalla Kokkolassa. Puolustajista kunnostautui erityisesti talonpoika Matts Kankkonen. Hänestä ja kauppaneuvos Donnerista Venäjän keisari maalautti muotokuvat, ja asetutti ne pysyvästi esille Helsinkiin keisarilliseen palatsiin, nykyiseen Presidentin linnaan. Suomen Kansallismuseossa Helsingissä on myös Halkokarin taistelusta suurikokoinen maalaus. Kokkolalaiset valtasivat taistelussa yhden maihinnousuveneistä. Se on esillä Kokkolan keskustassa Englanninpuistossa. Missään muualla maailmassa ei ole esillä tällaista alusta. Kokkolalaiset ovat ylpeitä Halkokarin taistelusta, joka Englannin kuninkaalliselle laivastolle oli häpeällinen tappio. Voitokkaalla Halkokarin taistelulla oli myönteisiä vaikutuksia Venäjän suhtautumiseen Suomeen ja jopa Suomen itsenäistymisprosessiin. Halkokarin taistelun muistomerkin v. 1934 on suunnitellut Matti Visanti. Kokkolasta ja Kriminsodasta 1854-1856 on kerrottu yksityiskohtaisesti Kokkolan kaupungin historian III osassa sivuilla 387-399. AJ Nyt on aika varata kesän 2014 ryhmämatka: Kokkola kutsuu ohoi! Keskiviikkona • Risteily m/s Jennyllä Tankarin majakkasaarelle. Lohikeittoateria. Opastettu käynti kalastajien kirkossa (v. 1754) ja Hyljemuseossa. Pullakahvit ja paluu Tankarista. • Majoittuminen hotelliin Kokkolan keskustassa. • Kokkolan suosittu iltatori. Päivällinen ravintolassa. Torstaina • Aamiainen hotellissa. • Uintikeskus Vesiveijarissa sauna, uintia ja vesijumppaa halukkaille. • Kokkola-kiertoajelu mm. vanhakaupunki Neristan ja Vohvelikahvit. • Renlundin museo ja Luontokokoelma Kieppi & mineraalikokoelma. • Lounas ravintolassa ja kierros tehtaanmyymälöissä. • Päivällinen ravintolassa ja kesäillan konsertti. Perjantaina • Aamiainen hotellissa. • Ryhmän bussilla 7 Sillan saaristotietä Pietarsaareen. • Kiertoajelu ja käynti Aspegrenin puutarhassa. • Lounas. Käynti Arktisessa museossa Nanoqissa. • Hyvää kotimatkaa! Hinta: Sitoumuksetta 218,00 € /henk (2hh), 280,00 € (1hh) Joka 16. osanottaja maksutta. Meillä on myös 1 – 2 vrk paketteja. Liikkuminen ryhmän bussilla. Pidämme ryhmästänne hyvää huolta! Pyytäkää tarjous ryhmällenne! Kokkolan Matkailu Oy • Kauppatori 3 • 67100 Kokkola • Puh. 040 8065 075 • tourism@kokkola. M A T K A I L U lehti 2 • 2014 31 Järven lumo – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö Ateneumin tuottama suurnäyttely avautunut Tikanojan taidekodissa. Tikanojan taidekodin Järven lumo-näyttely kertoo tarinoita Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä 8.3. – 1.6.2104. T uusulanjärven rannalle syntyi 1800-1900 lukujen vaihteessa Suomen historiassa ainutlaatuinen taiteilijayhteisö. Viidessä huvilassa asui ja työskenteli suomalaisen kulttuurielämän keskeisiä vaikuttajia perheineen kuten Juhani Aho ja taiteilijavaimo Venny Soldan-Brofeldtin kanssa, Jean Sibelius, taidemaalarit Eero Järnefelt ja Pekka Halonen perheineen sekä runoilija J.H. Erkko. Näyttely kertoo tarinoita taiteilijayhteisön elämästä ja sen kiehtovista kodeista. Järven lumo –näyttely Tikanojan taidekodissa jakaantuu kahdeksaan teemaan, taiteilijayhteisön työstä ja elämästä. Kuvataiteilijoiden teokset kuvaava millaista oli elää ja työskennellä Tuusulanjärven rannalla ja miten ympäristö ja luonnon läheisyys taiteilijoita inspiroi. Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin maalaamat lukuisat maisema- ja Eero Järnefelt: Taitelijan vaimo Saimi Järnefelt ja tytär Sara puutarhassa, 1911. Kuva Pohjanmaan museo. 32 puutarha-aiheet eri vuodenaikoina kertovat kodeissa ja pihoilla tehdyistä arjen askareista. Venny Soldan Brofeldt ja Eero Järnefelt maalasivat viehättäviä, intiimejä näkymiä kotiensa interiööreistä. Jean Sibelius kulki paljon Tuusulanjärven metsissä, ja kansalliskirjailija Juhani Aho kirjoitti Aholassa asuessaan metsästyksestäkin. Taiteilijaperheitä yhdisti erityisesti samanlaisen aatemaailman jakaminen ja unelma itsenäisestä Suomesta. Tikanojan taidekodin näyttelyssä painottuu taiteilijoiden perhe-elämä. Näyttelyssä tulee esiin perheiden jakama kiinnostus paitsi kuvataiteeseen myös kirjallisuuteen, musiikkiin ja teatteriin sekä lastenkasvatukseen, opetukseen, kodinsisustukseen ja puutarhanhoitoon. Jokainen perhe asui omassa taiteilijahuvilassaan lähellä toisiaan. Taiteilijaperheet olivat lähes päivittäin tekemisissä toistensa kanssa. He Jakoivat ilot ja surut, ja saivat tukea ja apua toisiltaan. Perheet ja arki muodostivat sosiaalisen tilan, jossa taiteellinen työ saattoi toteutua. Kotien yhteydessä oli myös puutarha, jossa viljeltiin sekä kukkia että hyötykasveja. Taiteilijayhteisön naiset olivat yhteisön ylläpitämä voima. Näyttelyssä tuodaan esille naisten kädenjälkeä ja uudenlaista koti-ideologiaa, joka mukaili ARTS Crafts –uudistusliikkeen henkeä. Näyttelyn kuraattorit ovat professori Riitta Konttinen ja Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Taiteilijayhteisön kiehtovan tarinan, Onnellista asua maalla – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö on kirjoittanut Riitta Konttinen. Kirjaa on näyttelyn ajan myytävänä Tikanojan taidekodissa. Näyttelyyn voi tutustua Riitta Konttisen laatiman kuraattoriäänioppaan kanssa. www.tikanojantaidekoti.fi. Vaasan XXII Kuorofestivaali V Jokainen vuosi jotain uutta ja erilaista! Mukana mm. Vokalgruppen Irmelin (SE), Kammerkoor Head Ööd, Vend (EE), Masterpiece Quartet (US), Satu Sopanen & Fort Big Band & Ralf Nyqvist (FI), Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat KYN (FI), Felix Zenger (FI), Philomela (FI) ...ja lisää tulossa! Eero Järnefelt - Varhainen kevät Tuusulanjärvellä Rauman taidemuseo, Eino Valtosen kokoelma aasan Kuorofestivaali on viisipäiväinen kansainvälinen kuoromusiikin suurtapahtuma. Festivaali järjestetään vuosittain helatorstain viikonloppuna. Vaasan Kuorofestivaali on iloinen ja sosiaalinen laulukauden päätösjuhla joka on avoin kaikille kuoroille. Viiden päivän aikana järjestetään lähes sata konserttia. Kuoromusiikkia kuullaan kirkoissa, konserttisaleissa, kouluissa, ravintoloissa jne. Vaasan Kuorofestivaali on hyväksytty Finland Festivals - ketjun jäseneksi vuoden 2002 alusta lukien sekä vuoden 2005 alusta kansainvälisen kuoroliiton jäseneksi IFCM=International Federation for Choral Music -organisaatioon. Festivaalin pääesiintyjiksi kutsutaan eri kuoromuodoista kansallisia ja kansainvälisiä huippukuoroja ja lauluyhtyeitä. Vuonna 2014 festivaalin pääesiintyjiksi on kutsuttu: Masterpiece Quartet (US), Kammerkoor Head Ööd, Vend (EE), Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat (FI), Satu Sopanen & Fort Big Band & Ralf Nyqvist (FI), Irmelin (SE), Philomela (FI), Felix Zenger (FI). Info: Erkki Mendelin Puh/tel. 06 325 3755, gsm 0400 564 469 erkki.mendelin@vaasa.fi Liput: www.netticket.fi www.vaasachoirfestival.fi LAILA PULLINEN VALON KAARI – 80-VUOTISJUHLANÄYTTELY 1.2.– 20.4.2014 Järven lumo Tuusulanjärven taiteilijayhteisö 8.3.–1.6.2014 Näyttelyn on tuottanut Ateneumin taidemuseo. www.tikanojantaidekoti.fi Hovioikeudenpuistikko 4 Vaasa Avoinna: ti – su 10–16 Puh. 06 325 3916 Modernin taiteen museo Sisäsatama Vaasa Puh. 06 325 3920 Avoinna: ti-su 11-17 www.kuntsi.fi M A T K A I L U lehti 2 • 2014 33 Midnight Sun Canoeing – melontaa keskiyön auringonvalossa yksin tai porukassa MSC 29.6. -5.7.2014 M idnight Sun Canoeing on retkimelontatapahtuma, jossa osallistujat melovat seitsemän päivän aikana 295 kilometrin matkan Suomen ja Ruotsin rajalla Muonion- ja Tornionjoissa. Melontatapahtuma tarjoaa jännittävän, tapahtumarikkaan elämyksen, jossa pääpaino on rennossa yhdessäolossa ja luonnosta nauttimisessa. Tapahtuman ideana on meloa koko matka alusta loppuun, mutta vaihtoehtojakin on. MSC nimittäin tarjoaa mahdollisuuden osallistua tapahtumaan myös viestijoukkueena, jolloin ryhmä voi jakaa seitsemän etappia keskenään. Tapahtuma on siis hyvä tilaisuus yhteishengen nostamiseen ja yhteisten kokemusten hankkimiseen esimeriksi työporukoille, ystävyksille, isä/äiti-lapsi suhteille jne. 34 Toki myös yksinään voi meloa yhden tai useamman päiväetapin. Reitillä on muutamia hankalia koskia Tornionjoen alaosassa, mutta jos omat taidot tai uskallus ei niiden laskemiseen riitä, järjestäjät tarjoavat mahdollisuuden nousta huoltoauton kyytiin ja ylittää kosket maitse. Kukkolankoski lasketaan Pohjolan Safareiden oppaan johdolla kumiveneellä – joka on sinänsä jo kokemus ja jokainen saa myös tuntuman koskiin. 1.7. lähtö iltapäivä saapuminen keskiyön aikaan Pello, Lempeän Suvanto, www.lempeansuvanto.com 2.7. Svanstein, Ruotsi, Svanstein Gård, www.svanstein.eu 3.7. Ylitornio, Hotelli Helenan Kievari, www.helenankievari.com Niuron Mökit, puh. 0400-930403 Korpikylä, Ruotsi, Harjugården, www.harjugården.se 5.7. Maali Tornio Majoitus: Kukkolaforsen, Haparanda 28.6.Muonio, Harrinivan Lomakeskus, www.harriniva.fi 29.6.Kihlangi, Ruotsi,Kihlangi Camping, puh. +46702002266 30.6.Kolari, Lappean Loma, www.kylmamaatours.fi Keskiyön auringon melonta Arvottavat palkinnot MSC 2014 osallistujille Kevät viikonloppumajoitus Harrinivan Lomakylässä Muoniossa kahdelle, 2hh pe-su, Kylmämaa Tours, Kolari, 2 vrk kalastuspaketti pe-su 2 hlö:lle, huonemajoitus 2hh,paketti sisältää 1 veneen ja moottorin.(ei sis. kalastuslupia) Lahjakortti käytettävä ajalla 18.7. – 31.8.2014. Lempeän Suvanto, Pello, majoituspaketti kahdelle, 2 vrk, 2hh, käytettävä lokakuu 2014 mennessä Svanstein Gård, Svanstein Ruotsi, Yllätystuotepaketti Hotelli Helenan Kievari, Ylitornio, majoituspaketti kahdelle, 2 vrk, 2hh,sis.aamiainen Kukkolaforsen, Haparanda, majoitus mökissä, 1-4 hlöä, 1 vrk. Pikkulahden Luontopalvelut Ky, Merimelontakurssi Raahessa Ilmoittautuminen: www.midnightsuncanoeing.eu FAZER SHOP RANUA Makeismyymälämme palvelee päivittäin Godisbutiken öppen dagligen The Sweet Shop open daily 1.9.-31.5. klo 10.00-17.00 / 10 a.m.-5 p.m. 1.6.-31.8. klo 9.00-19.00 / 9 a.m.-7 p.m. Fazer Shop Ranua Eläinpuiston linna, Rovaniementie 29 Tervetuloa! Välkommen! Welcome! 29.6. – 5.7.2014 295 kilometrin jokiseikkailu vailla vertaa! MSC on viikon mittainen, ainutlaatuinen melontaretki Suomen ja Ruotsin rajalla, Muonion- ja Tornionjoella. Tule nauttimaan kesästä ja keskiyön auringosta Euroopan pisimmälle vapaana virtaavalle lohijoelle. MSC - melontaseikkailusi 2014! Katso lisää ja ilmoittaudu: www.midnightsuncanoeing.eu M A T K A I L U lehti 2 • 2014 35 Keski-Suomi pullollaan tapahtumia K eskisuomalainen matkailu- ja kulttuuriväki löi hynttyyt yhteen. Tuloksena on monipuolinen kattaus Keskiuomalaista tapahtumatarjontaa. Mukana on runsaasti kulttuuritarjontaa sekä laaja kirjo majoitusvaihtoehtoja kylpylöistä leirintäalueisiin. Teatterikesä on monipuolinen. Kattauksesta löytyy rockia, maalaiskomediaa sekä kiertäviä esityksiä. Lavoille nousee paikallisia ja vierailevia tähtiä. Aploodi-Teatterissa nähdään kesällä laaja vierailuesitysten tarjonta toukokuusta lokakuulle saakka. Lavalle nousevat mm. Martti Suosalo, Ilkka Heiskanen, Erkki Saarela sekä Mikko Nousiainen. Teatterin omaa tuotantoa edustaa Kätkäläinen, jonka päärooleissa ovat Jouni Salo ja Anneli Karppinen. Laajavuoren Kesäteatterissa esitetään unohtumatonta draamakomediaa Kvartetti. Komedia kertoo neljästä taiteilijoiden vanhainkodissa asuvasta oopperalaulajasta ja heidän ystävyydestään. Rooleissa Esko Roine, Heikki Nousiainen, Liisamaija Laaksonen ja Tuija Vuolle. Teatteri Eurooppa Neljän hurja musikaali vie katsojat tielle, jossa soi jenkkirock Springsteenistä ZZ Topiin. Esityspaikkana on Kankaan tehdasteatteri. Huoltoasema keskellä "ei mitään" pysäyttää erilaisia ihmisiä. Jollain on unelmia, toisella salaisuuksia. Tien varteen poikenneita ihmisiä kuitenkin yhdistää matka kohti rakkautta. Ränssin kievarin kesäteatterissa nähdään Heikki Luoman käsikirjoittama Kaikki mulle heti. Kantaesitys on elämänmakuinen maalaiskomedia oikeudesta ja kohtuudesta Avopuoliso on toiminut viimeiset kolme vuotta miehensä omaishoitajana. Edesmenneen lapset kokoontuvat surutaloon keskustelemaan sivistyneesti omaisuuden jaosta. Mielensäpahoittaja ja poika -esitykset kiertävät maakuntaa. Tuomas Kyrön kirjoituksiin pohjautuvaan tragikomediaan on helppo samaistua. Kaikki tuntevat ainakin yhden jäärän, jonka maailmankuvaa ei mikään muuta. Esitykset Muuramessa Aploodi-Areenalla, Saarijärven Wanhan Pappilan pihassa ja Kannonkoskella Vuoskosken kesäteatterissa. Koko laaja teatteri- ja muu tapahtuma ja matkailutarjonta löytyy helposti internetistä sivuilta www.gokeskisuomi.fi Tunteellinen Kvartetti kertoo siitä, mikä jokaisella on joskus edessä. Neljän oopperalaulajan ystävyys vanhainkodissa rakentaa hurmaavan komedian. Aploodi-Teatterin kausi 2014 Melomista • Esitykset 8.–9.5. klo 19 Aivastus • Esitykset 16.–17.5. klo 19 Mysteerio Buffo • Esitys 23.5. klo 19 Ilta Emmin kanssa • Esitys 24.5. klo 19 Mielensäpahoittaja ja poika • Esitykset 24.–27.6. klo 19 ja 28.6. klo 14 / 19 Huovisen erikoiset • Esitykset 6.–7.8. klo 19 Mitä sais olla? • Esitykset 13.–16.8. klo 19 Pallo Hukassa -konsertti, Karstulan mieslaulajat • Esitykset 13.9. klo 14 ja 19 Naurua kolmannella - huumorilaulukonsertti • Esitykset 3.–4.10. klo 19 Peruslippu 28€ • eläk. 25 € • Op. koulul./ 4-15v 20€ Näytöslippu ja menu 44,00€/hlö Kätkäläinen Ensi-ilta 12.6., esitykset 17.6.–30.7. Esimerkkipaketti ryhmille (min. 20 hlö) Kätkäläiseen 39,00 € (sis. näytöslippu ja menu) Maukas teatteribuffet on katettuna 2 h ajan ennen esitystä. Varaa liput, ruokailu ja väliaikatarjoilut teatterin myyntipalvelusta: Aploodi-teatteri / Riihivuoren toimisto: Riihivuorentie 313, 40950 Muurame p. 010 423 1250 • info@riihivuori.fi Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min, matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. 36 RIIHI VUORI Hyvän tekemisen huippu! Ilmajoen Ooppera-areenalle mahtuu 1300 katsojaa. Kekkosta ja tulista tangoa Ilmajoella Ilmajoen musiikkijuhlille odotetaan tänä kesänä noin 11000 kävijää. Ryhmämatkojen myynti on ollut viime vuosina selvässä nousussa. Musiikki soi Pohjanmaalla 5.-15. kesäkuuta. I lmajoen musiikkijuhlilla on ollut tapana esittää uusi ooppera joka toinen vuosi. Vuosi sitten kantaesitettiin Lasse Lehtisen kirjoittama Kekkonen. Neuvostoliiton luottomiehestä kertovan oopperan on säveltänyt Uljas Pulkkis ja pääroolissa laulaa Jyrki Anttila. - Kekkonen oli viime kesänä menestys, sanoo juhlien toiminnanjohtaja Sari Hanka. Tänä vuonna Kekkonen esitetään kuusi kertaa. Tavoitteena on myydä oopperakatsomon 1300 paikasta ainakin 70 prosenttia. Busseja tulee joka suunnasta Ilmajoen musiikkijuhlat on onnistunut paketoimaan ryhmämatkat houkutteleviksi ja se näkyy myynnissä. - Viime vuonna ryhmämatkojen osuus oli jo 40 prosenttia myydyistä lipuista, iloitsee toiminnanjohtaja Satu Hanka. Viime kesänä juhla-alueella oli parhaimmillaan kymmeniä busseja kaikkialta maasta. Jopa 70 prosenttia Ilmajoen musiikkivierasta tulee oman maakunnan ulkopuolelta. Lassi Lähteenmäki Satuoopperassa kokkaillaan Lasten ohjelmaa on nyt rikastettu satuoopperalla. Hopeinen lusikka kertoo italialaisesta kokkikilpailusta. Tuloksena syntyy monikerroksinen unelmaleivos, johon tarvitaan kaikkien erikoistaitoja. Tähän lapsiperheiden iltaan 11. kesäkuuta on kaikille vapaa pääsy. Ilmajoen musiikkijuhlilla järjestetään ensi kesänä myös mielenkiintoisia konsertteja. Toiminnanjohtaja Sari Hanka odottelee kovasti Johanna Förstin ja Juha Uusitalon kohtaamista 7. kesäkuuta. Uusitalo liikkuu oopperapiireissä, Johanna löytää itsensä yleensä jazzin sykkeestä. Nyt nämä erilaiset mestarit tuodaan ooppera-areenalle samaan konserttiin. Kauhava Big Band säestää. Tulisten tenorien konsertti on myynyt ennakkoon hyvin. Ikivihreitä säveliä esittävät 13. kesäkuuta ooppera-areenalla Tomi Metsäketo, Pentti Hietanen ja Jyrki Anttila. Seuraavana päivänä areenalle nousee Club For Five. Ilmajoen Musiikkijuhlat 5.–15.6.2014 KEKKONEN OOPPERA SUURMIEHESTÄ Konsertteja Kekkosen ohella Ohjelmaa koko perheelle, katso konserttiohjelmisto verkkosivuiltamme! Esitykset: 6.–8.6. ja 13.–15.6. Taiteellinen toteutus: Sävellys: Uljas Pulkkis Libretto: Lasse Lehtinen Ohjaus: Vilppu Kiljunen Kekkonen: Jyrki Anttila Liput: 62/57 € www.musiikkijuhlat.fi Puh. (06) 424 2900 M A T K A I L U lehti 2 • 2014 37 Hiljainen kansa juhlii Teksti Aino Rimppi, kuvat Suomussalmen matkailutoimisto Suomussalmella on juhlakesä, sillä tilataideteos Hiljainen kansa täyttää vuosia. Uudet näyttelyt 9.5.2014 alkaen • Kun Suomi putos puusta - vai putosiko? • Susi, saha ja GPS • Vuosirenkaita • Bioenergiaa ja innovaatioita • Yhtä Juhlaa: Suomen Taiteilijaseura 150 vuotta 2 1994–2014 38 www.lusto.fi p. 015 345 100 PUNKAHARJU H iljainen kansa täyttää 20 vuotta! Hiljainen kansa löytyy Suomussalmelta, valtatie viiden viereltä noin 30 kilometriä keskustasta pohjoiseen. Kansa seisoo paikoillaan vuodet ympäriinsä, keväisin ja syksyisin kansa vain saa uuden lookin ja tukka taiteillaan uusimman trendin mukaisiksi. Hiljainen kansa on taiteilija Reijo Kelan suunnittelema ja suomussalmelaisen yrityksen Kuutamokeikat toteuttama tilateos. Tilateos on maataidetta. Hiljainen kanssa on osa maisemaa, pään ja hiusten koostumus sammaleesta, suovillasta ja muusta ympäriltä löytyvästä materiasta. Joskus kansalaisten tukka jopa kasvaa kesän aikana vyötärölle asti tai tukan väri pysyy vihreänä hyvinkin pitkään. Niin kävi viime kesänä, jolloin Kainuun suunnalla satoi ennätyksellisen paljon. Kun vaatteet ovat kuivia, ne heiluvat tuulessa – näyttää kuin hahmot eläisivät. Joka kevät ristirimojen ylle puetaan uudet kesävaatteet ja kootaan uusi tukka. Syksyisin niiden päälle kannetaan lisää vaatteita, talvea varten. Ritva Huttunen Kuutamokeikoista myös vahvistaa, että välillä myös joudutaan vaihtamaan noiden 700 -800 hiljaisen kansalaisen kehon materiaali. - Kun osteoporoosi vaivaa, siis kun ristirimat lahoavat, ne vaihdetaan uusiin. Tai kun rastatukka alkaa harveta, sitä muotoillaan. Suomussalmella on nuorten työpaja, jonne tulee lahjoituksina vaatteita ympäri Suomen ja muista maistakin, mm. Ranskasta asti. Talkoopäivänä saa tulla mukaan! Pellon laidalla on Niittykahvila ja uusi Nittytupa, jossa keitellään kahvia ja paistetaan lättyjä. Se on juhlapäivä. Silloin idean isällä, suomalaisella tanssijalla, koreografilla, performanssitaiteilija Reijo Kelalla on pellon laidalla myös ikioma näyttelynsä. Kuka tietää, vaikka hän esittäisi Hiljaisen kansan ympärillä silloin jonkun performanssiteoksen? Hiljaisen kansan 20-vuotissyntymäpäiviä juhlitaan 5. kesäkuuta, pellolla talkoiden merkeissä. Suomusalmella panostetaan sotamatkailuun Teksti Raatteen Portti ja Aino Rimppi, kuvat Raatteen Portti Raatteen Portti on paikka, jossa kunnioitetaan sodan kummankin osapuolen muistoa ja muistutetaan siitä, kuinka tärkeää on ylläpitää rauhaa. Ensi kesänä Raatteen Portti on entistä laajempi. suineen ja juoksuhautoineen sekä muistomerkkejä. Ympäristössä on kaksi luontopolkua laavuineen. Raatteen Portissa on myös Lottakanttiini, joka tarjoaa matkailijoille munkkikahvit ja mahdollisuuden nauttia lounas. Kanttiinista löytyy kirjallisuutta ja monipuolinen matkamuistovalikoima. www.raatteenportti.fi R aatteentien talvisodan aikaiset taistelut ovat tuttuja niin Suomessa kuin ulkomailla, ja Raatteen Portin talvisotanäyttely on ainoita kohteita, joka sijaitsee Suomessa autenttisella taistelupaikalla. Muistomerkki on perustettu vuonna 1992, ja kävijöitä alueella on tähän päivään mennessä arvioitu olleen puoli miljoonaa. Rakennuksen vieressä sijaitsee laaja kivikenttä, jonka 17 000 kiveä muistuttaa uhreista, jotka sodassa rajan kummallakin puolella menettivät henkensä. Keskellä kenttää on pysähdyttävä muistomerkki: Avara syli. Muistomerkissä yli 105 vaskikelloa helisee tuulessa ja kertoo talvisodan päivistä. Muistomerkki ja kivikenttä on rakennettu yhteistyössä Venäjän kanssa ja se valmistui vuonna 2003. Näyttely uudistuu ja laajenee Vanha talvisotanäyttely on palvellut 21 vuotta. Kesään 2014 mennessä näyttelytila laajenee 200 neliön verran, filmihuoneen esitys uusitaan ja näyttely kootaan uudelleen nykyaikaisin apuvälinein vanhaa sisältöä unohtamatta. Uudessa talvisotanäyttelyssä kerrotaan siitä, minkälaisista oloista Suomussalmella sotaan lähdettiin ja millaista sodankäynti oli. Se kertoo myös puna-armeijan kohtalonhetkistä ja siitä, miten kylmyys vaikutti sodan etenemiseen. Näyttely havainnollistaa rintamaoloja, pakkasen purevuutta, sotapropagandaa, ja se ottaa huomioon myös suomussalmelaisten olosuhteet sodan jälkeen. Raatteen Portin lähistöllä näkyy edelleen jälkiä tulituksen runtelemasta metsästä ja venäläisten sotilaiden kaivamista poteroista. Raatteentien varrella on entisöity puolustuslinja kor- M A T K A I L U lehti 2 • 2014 39 Vain parasta Tampere-talon vieraille T ampere-talo on noussut lyhyessä ajassa yhdeksi Suomen kovatasoisimmista klassisen musiikin keskuksista. Tampereen oma filharmoninen orkesteri on nauttinut suurta suosiota, kun elokuussa 2013 aloittanut ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali lähti toteuttamaan visiotaan Tampere Filharmoniasta Suomen parhaana bändinä. Myös kevään 2014 kansainvälinen vierailija, Lontoon sinfoniaorkesteri, nosti Tampere-talon mainetta. Konsertti myi hetkessä lähes loppuun. Tulevana syksynä pelataan yhä kovemmilla panoksilla. 8.10. lavalle nousee todellinen legenda sopraano Kiri Te Kanawa. Yli 50-vuotisen uran tehnyt Te Kanawa hurmaa yhä jokaisen kuulijan upealla äänellään sekä loistavilla tulkinnoillaan. Te Kanawan pianistina konsertissa toimii Gary Matthewman, joka on yksi Iso-Britannian tämän hetken suosituimmista muusikoista. Konsertti tulee olemaan harvinaista herkkua, sillä Te Kanawa on ilmoittanut vähentävänsä esiintymisiään täytettyään 70 vuotta. Toki Tampere-talossa pääsee nauttimaan muunkinlaisesta viihteestä, sillä tapahtumia on tulevalle kaudelle tulossa taas satoja. Kevyemmän musiikin huippunimiä ovat Elvis Costel- Elvis Costello on viihdyttänyt yleisöjä jo vuosikymmeniä. Uran huippuhetkistä voi nauttia nyt Tampereella. Kuva: Andy Gotts 40 lo sekä Hugh Masekela, ja huippusuosion saavuttanut Havuja perkele! -revyy jatkaa syksyllä 2014 kahdeksalla esityksellä. Keväällä 2015 Tampere-talossa nähdään Giuseppe Verdin Nabucco-ooppera, jonka ohjaa arvostettu Vilppu Kiljunen. 25.9. Elvis Costello 8.10. Kiri Te Kanawa 20.10. Hugh Masekela 1.11.–29.11. Havuja perkele! -revyy 14.2.2015 Verdi: Nabucco Upea Kiri Te Kanawa harvinaisessa konsertissa Tamperetalossa 8.10. Ke 8.10. klo 19 Iso sali Kiri Te Kanawa Pianisti Gary Matthewman Liput alk. 85/65/55 € Ennen konserttia Ruokagalleria 30 € ja viinitasting 30 € Ma 20.10. klo 19 Iso sali Hugh Masekela Afrobeatin ja jazzin legenda maailmankiertueella Liput alk. 45/35 € Havuja perkele! Suomen urheilun nousu ja uho Supersuosittu revyy uusintana yleisön pyynnöstä Esitykset Pienessä salissa La 1. 11. klo 19.30 La 8.11. klo 19.30 Pe 14.11. klo 19.30 La 15.11. klo 16 ja 19.30 Pe 28.11. klo 19.30 La 29.11. klo 16.00 ja 19.30 Liput alk. 30 €, eläkel. 27 € Pikkujoulubuffet 35 €/hlö Tampere-talon Lipputoimisto 0600 94500 (1,40 €/min+pvm) www.tampere-talo.fi Lippupisteen palvelumaksu 1,5 €-3,5 €/lippu M A T K A I L U lehti 2 • 2014 41 Keisarillista loistoa Joensuun taidemuseossa Joensuun taidemuseo Onni tarjoaa kesäkaudella ainutkertaisen mahdollisuuden uppoutua keskelle 1800-lukulaista keisarillista loistoa. Museon kesänäyttely Nikolai I – poika, isä ja keisari esittelee Joensuun kaupungin 1848 perustaneen keisarin elämää aina nuoruusvuosista hallitsijaksi asti Pavlovskin palatsimuseon upeiden aarteiden avulla. K otona lämmin ja rakastava, mutta hallitsijana tiukan sotilaallinen Nikolai I toimi Venäjän keisarina ja Suomen suuriruhtinaana 1825-1855. Hän oli kauneuden ystävä ja ihaili suuresti muun muassa Engelin Helsingin arkkitehtuurisuunnitelmia. Nikolai I avusti myös pääkaupungin yliopistohanketta ja tuki köyhiä kansalaisia. Hallitsijakautensa aikana Nikolai I vieraili Suomen puolella Helsingissä ja rannikon kaupungeissa, mutta vuonna 1848 perustamassaan Joensuussa hän ei koskaan ehtinyt käymään. Perustajan mukaan nimettiin kuitenkin yksi kaupungin kauniista valtakaduista Nikolainkaduksi. Nyt ympyrä viimeinkin sulkeutuu, sillä Joensuun taidemuseo sijaitsee nykyään Kirkkokatuna tunnetun, entisen Nikolainkadun varrella. ONNI JOENSUUN TAIDEMUSEO Kirkkokatu 23, p. 013 337 5388 www.joensuuntaidemuseo.fi NIКOLAI I POIкA, ISÄ JA кEISARI 15.5.–14.9. 2014 Joensuun kaupungin 1848 perustaneen Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan elämästä kertova näyttely. Avoinna: ti, to–su 10–16, ke 10–20. Pääsymaksut: 3–7 euroa F. Kruger: Keisari Nikolai I, 1852 © State Museum-Preserve ”Pavlovsk”, Saint-Petersburg 42 Schedrin: Näkymä Pavlovskin puistosta 1801 Poika, isä ja keisari Näyttelyssä esitellään Nikolain elämää niin keisariperheessä kuin hallitsijana Pavlovskin palatsimuseosta lainassa olevien upeiden taideteosten ja esineiden avulla. Esillä on lukuisia maalauksia, miniatyyritöitä, astiastoja ja koriste-esineitä. Taiteilijat ovat ikuistaneet keisariperheen lisäksi palatsien makuu-, kylpy- ja työhuoneita, loisteliaita puistoja, kruunajaisia ja matkoja sekä 1800-luvun Pietaria. Runsaasti oheisohjelmaa Kesänäyttely Nikolai I – poika, isä ja keisari on esillä Joensuun taidemuseo Onnissa 15.5.-14.9. Näyttelyn aikana järjestetään myös runsaasti eri-ikäisille museovieraille suunnattua oheisohjelmaa. Luvassa on muun muassa opastuksia, teematyöpajoja sekä esitelmiä. Oheisohjelma ja muut erikoistapahtumat löytyvät taidemuseon nettisivuilta. Joensuun taidemuseon ajankohtaisia uutisia voi seurata myös museon Facebookissa ja Twitterissä. Opastuksia on saatavilla ryhmille myös tilauksesta. Näyttelyn yhteydessä esitetään lisäksi YLE Kulttuurin tuottama filmi ”Keisareittemme jäljillä: Nikolai I”. Noin tunnin kestävä ohjelma keskittyy Nikolaihin hallitsijana suomalaisten näkökulmasta. Nikolai I – poika, isä ja keisari 15.5.-14.9.2014 Joensuun taidemuseo Onni, Kirkkokatu 23, 80100 Joensuu Avoinna: ti, to-su 10-16, ke 10-20 puh. 013 337 5388, www.joensuuntaidemuseo.fi Aulanko, Hämeen helmi V uonna 1965 avattiin Rantasipi-ketjun ensimmäinen hotelli, jonka lomailijat ja erityisesti perheet ottivat pian omakseen. Muutaman vuoden kuluttua avattiin Suomen ensimmäinen kokoushotelli, Rantasipi Joutsenlampi. Useiden vuosien ajan Rantasipi-ketju tunnettiin suosittuna korpihotelliketjuna, jonka pääasiakasryhmät olivat loma- ja kokousasiakkaat. Vähitellen Rantasipi-hotelleja alkoi nousta myös kaupunkeihin, kunnes 1997 Rantasipi päätettiin palauttaa takaisin juurilleen – eli kauniiseen suomalaiseen maisemaan, lähelle luontoa. Rantasipi-hotellit ja -kylpylät tarjoavat vierailleen rentouttavan irtioton arjesta. Rantasipissä nautit hyvästä palvelusta, ylellisestä hemmottelusta ja hotelliloman helppoudesta – unohtamatta yksilöllisten kohteiden monipuolisia liikunta- ja vapaa-ajanmahdollisuuksia. Rantasipi Aulanko on kulttuurihistoriallinen kylpylähotelli Aulangon luonnonpuistossa, golfkenttien äärellä. Vuonna 1938 valmistunut funkkishotelli on kylpyläosan ja monitoimihallin valmistuttua myös monipuolinen hyvinvointikeskus, jossa tekemistä ja kokemista riittää. Viime vuosisadan alun porvariston hillitty juhlacharmi on vähitellen vaihtunut itsestään huolehtiviin kuntolomailijoihin ja svingejään hioviin golfaajiin. PALJON ENEMMÄN KUIN KYLPYLÄ Kylpylä ja keilahalli avoinna: Maanantaista perjantaihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10-21 Lauantaisin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10-22 Sunnuntaisin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10-20 Kylpylän hinnat: (Ykkösbonus- tai Plussa-kortilla/ilman) Eläkeläinen / opiskelija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 € Lapsi 4-14v . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 / 13 € Aikuinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 / 18 € RANTASIPI AULANGON KYLPYLÄ Aulangonkuja 1 B, 13210 Hämeenlinna Puh: (03) 658 8188 aulanko.kylpyla@restel.fi M A T K A I L U lehti 2 • 2014 43 Kirkko Soi jälleen Sysmässä Kirkko Soi -tapahtuma Sysmän keskiaikaisessa kirkossa kuuluu suomalaiseen kulttuurikesään. Ensi kesänä IX Kirkko Soi -tapahtumassa kuullaan mm. mezzosopraano Monica Groopin kansainvälistä ääntä. kin, jo 1300-luvulla, kertoo Kirkko Soi -tapahtuman perustaja, kesäsysmäläinen Reijo Ikonen, joka yhdessä kanttori Jaak Lutsin kanssa oivalsi vanhan, kauniin kirkon kesäisen hyötykäytön. Teksti Aino Rimppi S ysmä on ihmisläheinen kunta Päijänteen rannalla”, vakuutetaan nettisivuilla, ja Sysmästä löytyy myös Hyvien Ihmisten Tori. Heinolasta pohjoisen suuntaan viitisenkymmentä kilometriä, Päijänteen rannalla, sijaitsee Sysmä, Suvisoiton ja kartanokulttuurin kunta, josta muuten on syntyisin myös tangolaulajamme Olavi Virta. Sysmän kulttuuriperintö juontaa kauas historiaan. Kunta on 767-vuotias, asukkaita 4300 ja vapaa-ajan asukkaita 3720. Luonto hallitsee, liikuntareitit ja Päijänne vetävät ihmisiä puoleensa, muutaman viimeisen vuosikymmenen ajan myös korkeakulttuuri. Ensimmäinen asuinpaikkalöytö Sysmästä ajoittuu 500-luvulle, ensimmäinen maininta kirkkopitäjänä löytyy vuodelta 1442. Tosin Sysmän kirkon paikalla on ollut kirkko aikaisemmin- Lauluyhtye Lumen Valo 44 IX Kirkko Soi Tenorissimon Lasse Riutamaa ja Reijo Ikonen. Kuva Studio Sette. Keskiaikainen, valkoiseksi kalkittu kirkko on noussut paikalle 1520. Kirkon suojeluspyhimys on Pyhä Olavi. Kymmenisen vuotta sitten oopperalaulaja Reijo Ikonen ja kanttori Jaak Luts juttelivat kirkon mahdollisesta kesäkäytöstä ja oivalsivat Pyhän Olavin kauniille pyhätölle uuden tehtävän: olla miljöönä kesäiselle Kirkko Soi -tapahtumalle. - Kirkko on omiaan musiikkitapahtumalle. Keskiaikainen kivikirkko antaa oikeat puitteet länsimaiseen kirkkomusiikkiin keskiajalta nykypäivään, kertoo Reijo Ikonen, Kirkko Soi -tapahtumaa pidetään yllä paikallisin talkoovoimin, jolloin ohjelmahinnat ovat edulliset. Mukana ovat tukemassa myös osa pai- kallisia yrityksiä, pankki ja kunta. Aluksi tapahtuma oli yksipäivänen ja konserttejakin oli vain kaksi, nyt tapahtuma on venytetty kaksi- kolmepäiväiseksi. Esiintyjiäkin on useampia. Mukana on ollut maamme taiteilijoiden kärkijoukkoa Esa Ruuttusesta Kalevi Kivinimeen. Viime kesänä tapahtumassa lauloi mm. Jorma Hynninen. Vuonna 2005 aloitettu Kirkko Soi -tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa Sysmän kulttuurikesässä. Ensi kesänä yleisö saa nauttia mezzosopraano Monica Groopin laulua ja renessanssiajan musiikkia esittävän vocal ensemble -Lumen Valon sointia. Niin ikään esiintyvät kahden tenorin kokoonpano Tenorissimo – jossa laulaa myös Kirkko Soi -idean isä Reijo Ikonen – mm. Mauno Kuusiston jalan jäljillä ja Sibelius Akatemiasta valmistunut kirkkomuusikko Mikko Helenius bandoneonin kanssa – harmonikansukuinen soitin – argentiinalaisen musiikin tahtiin. Kesällä 2015 kauniin pyhätön esiintyjäksi on buukattu sopraano Soile Isokoski. IX Kirkko Soi Sysmässä -tapahtuman ajankohta on 1. -2.8.2014. http://kirkko-soi.fi/index.html Monica Groop (1958) on mezzosopraano, ja Suomen merkittävimpiä oopperalaulajia. Ammatillinen debyytti tapahtui Suomen Kansallisoopperassa 1987, kansainvälinen läpimurto Lontoon Covent Gardenissa (Wagnerin Ring), Baijerin valtionoopperassa, Tukholman kuninkaallisessa oopperassa. Lauluyhtye Lumen Valo on yksi suomalaisen vanhan musiikin kantava voima. Ensiesityksestään vuonna 1993 lähtien yhtye on profiloitunut säestyksettömän renessanssimusiikin esittäjäksi ja edelläkävijäksi. Vuosien varrella kahdeksasta laulajasta koostuva Lumen Valo on laajentanut ohjelmistoaan kattamaan myös keskiajan, barokin ja oman aikamme musiikkia. Mikko Helenius on laulunopettaja. Hän on soittanut tangoyhtyeissä useissa maissa argentiinalaisten laulajien kanssa, toiminut pääkaupunkiseudun seurakunnissa mm. kanttorina ja improvisaattorina. Musiikin säveltäminen ja sovittaminen kuuluvat hänen alaansa. Monica Groop IX Kirkko Soi 1.-2.8.2014 Sysmän kirkossa Liput ovelta ja lippupalvelusta www.lippupalvelu.fi Liput toimituskuluineen 22,50 € Ryhmät: Raija Hänninen raija.hanninen@sysma.fi 03-84310 / 044-713 4511 Pe 1.8. klo 19.00 LUMEN VALO - Vocal ensemble 22,50€ Pe 1.8. klo 21.00 TENORISSIMO - “Argentiinalainen ilta Musiikillinen buffet-illallinen, Ravintola Kivilinna Tenorit Lasse Riutamaa ja Reijo Ikonen, Mikko Helenius, bandoneon 40,00€ Buffet-illalisen varaukset: Ravintola KIVILINNA 050 565 0800 La 2.8. klo 18.00 “Oi muistatko vielä sen virren” Vapaa pääsy Yhteislaulutilaisuus, laulattajana Petri Tervo, Jaak Luts, piano La 2.8. klo 19.00 MONICA GROOP, mezzosopraano Kiril Kozlovsky , piano 22,50€ La 2.8. klo 21.00 TENORISSIMO -“Mauno Kuusiston jalanjäljillä” 40,00€ Musiikillinen buffet-illallinen, Ravintola Kivilinna Tenorit Lasse Riutamaa ja Reijo Ikonen, Jaak Luts, piano, Ulla-Stina Ikonen, harppu Buffet-illalisen varaukset: Ravintola KIVILINNA 050 565 0800 www.kirkko-soi.fi www.ravintolakivilinna.fi Wanha Paja on Puttipajan suurmyymälä Jyväskylän Vaajakoskella kanavan varrella, mistä löytyy ihania Vaajakoskella käsintehtyjä kynttilöitä, valloittavia sisustus-ja kattausideoita, pörröinen nallemaailma, Korvatunturin taikaa huokuva joulumaailma. Puttipajalla on myös laaja Outlet-osasto, missä voi tehdä mielenkiintoisia löytöjä mm.kynttiläkassi täynnä Outletkynttilää 30 € Wanhan Pajan valikoimasta löytyy myös upeita kotimaisia käsityö-ja designtuotteita eri valmistajilta. Tule poikkeamaan! Avoinna joka päivä Naissaarentie 1, VAAJAKOSKI 020 779 8682, www.puttipaja.fi, wanhapaja@puttipaja.fi, 4-tien varrella M A T K A I L U lehti 2 • 2014 45 Taidekeskus Purnun kesänäyttely kysyy Mistä tulet? - Where are you from? - Varifrån kommer du? Taidekeskus Purnu tuo kesänäyttelyynsä kotimaisten taiteilijoiden lisäksi myös neljä kansainvälistä taiteilijaa. Kaksi taiteilijoista on Ruotsista, toiset kaksi Venäjältä. Teksti Aino Rimppi, R kuvat Purnun Taidekeskus ja Heli Hoffrén uotsista Peter Johansson/ Barbro Westling edustaa kuvanveistoa ja heidän työnsä on suuri tilateos. Tilateoksen metalliset, hiotut ympyrät ikään kuin leikkivät valolla. Venäläisistä taiteilijoista Sergei Bratkov edustaa valokuvaa – näytteillä videoesitys. Toinen venäläinen on kuvanveistäjä Ivan Gorshkov. Suomalaisia taiteilijoita on 14. Tunnetuin lienee kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä, jonka vasikat käyskentelevät ensi kesän Purnun ruohikolla. Muut kuvanveistäjät ovat Jouni Airaksinen Kuopiosta, Kaija Kontulainen ja Riku Riippa – Kälviältä kumpikin – ja Tiina Laasonen Seinäjoelta. Taidemaalareita edustaa mm. Heli Hoffrén Tampereelta – helihoffren.net. Purnun näyttelyn kuraattori, taiteilija Marja Kolu kertoo Hoffrénin töiden olevan pienimuotoista grafiikkaa, joka kuvastaa näyttelyn sisältöä. - Heli Hoffrén on uudenpolven taiteilija, savolaistaustainen, jolla on raikas oma maailma ja omintakeinen tyyli, kuten Juho Rissasella aikoinaan. Lisäksi mukana ovat taidemaalarit, Kerttu Horila Raumalta – myös keraamikko, Tiina Kivinen Espoosta, Riik- Heli Hoffrén: Lightly yours - Yksinäinen Aimo Tukiainen suunnitteli Sallan kirkkoon alttaritaulun, jonka kipsimalli koristaa Purnun Riihen sisäseinää. 46 ka Lenkkeri Mäntästä, Kiba Lumberg Sipoosta, Caroline Pipping Maarianhaminasta, Henry Wuorila-Stenberg Helsingistä ja taidegraafikko Kirsi Neuvonen Jyväskylästä. Purnussa on luonnollisesti esillä myös Taidekeskuksen perustajan Aimo Tukiaisen omia töitä, kuten mm. pronssista valettu Marskin patsaan pienoismalli. Purnun kesänäyttely on avoinna klo 11 - 18 joka päivä 15.6. - 11.8.2014 välisen ajan. Ryhmille tilauksesta 21.5. alkaen 31.8.2014 saakka. Maanantaisin savusauna lipun hintaan miehet klo 13 - 15, naiset klo 15 -17. Rönnin huvikeskus Rönnin huvikeskus Orivedellä tarjoaa jälleen ensi kesänä kattavan ohjelman tanssiinkutsuista teatteriin. R önnin huvikeskuksen ”vanha isäntä lähtee nyt viettämään leppoisia eläkepäiviä” kertoo Oriveden kaupungin markkinointisihteeri Pirjo Luukko. Ruoriin astuu nuorempaa voimaa. Ensi kesän ohjelmasta voi kuitenkin päätellä, että entinen rivakka meno jatkuu ja tarjontaa on edelleen kosolti kesän jokaiselle viikolle. Kesän ohjelmatarjonta Rönnillä on tunnetusti runsas. Juhannusaattona tanssilavan puolella viihdyttävät Paula Koivuniemi, Kinojake ja Christa Huikko Band. Heinäkuussa tanssit ovat ohjelmassa myös keskiviikkoisin – torstaisin lomalaiset tapailevat toisiaan lisäksi päivätansseissa. Kesän aikana Rönnillä viihdyttävät mm. Matti&Teppo, Janne Tulkki ja 36-vuotias rock-yhtye Popeda. Rönnin kesäteatterissa esitetään ensi kesänä Sirkku Peltolan teos Suomen Hevonen. Ohjaaja on Jarmo Skön. Näytelmä kertoo Suomen maaseudusta ja maataloudesta 2000-luvulla. Merkillinen uusiperhe asuu vanhassa sukutalossa ja Vanha Äite päättää asiat. Tyttären perhe on hajonnut ja pysyy silti yhdessä, lapset värittävät näyttämöä, jonne piipahtaa myös ”Kirsikaija kakstoista vee ja vielä mettemmältä”. Luonnollisesti mukana on myös hevosia ja lihapullia, eikä nettisivuiltakaan vältytä, nykyaikaa kun eletään. Vintiltä vain löytyy paha yllätys. Oriveden Suven tapahtumat Rönnin huvikeskus 10.5.-13.9. Taidekeskus Purnu 15.6.-10.8. Oriveden Opiston kesä 2.6.-31.8. Rönnin Kesäteatteri 26.6.-9.8. Suvi Design 11.-13.7. Reikäreuna-elokuvafestivaali 3.-7.9. Kymmenes Reikäreuna Reikäreuna on poikkitaiteellinen elokuvafestivaali, jossa nähdään elokuvien lisäksi myös kuvataidetta ja kuullaan musiikkia. Reikäreunaa juhlitaan kymmenennen kerran 3.-7.9.2014 Orivedellä. R eikäreuna festivaalin nimenä juontaa filmin perforoinnista. Filmin reuna on rei’itetty, että se liikkuisi tasaisesti filmiprojektorissa ja -kamerassa. Oriveden festivaalissa elokuvat pyritään näyttämään filmiltä. Paljon muutakin on nyt luvassa, sillä lyhytelokuvia on mahdollista katsella kylpytynnyrissä. Festivaalin taidenäyttelyssäkin voi käyskennellä kylpypyyhkeeseen kietoutuneena ja musiikkikeikalle voi lähteä vaikka suoraan saunasta. Hienon mahdollisuuden festivaali tarjoaa niille, jotka haluavat jutella juuri näkemästään elokuvasta sen ohjaajan kanssa – kahvikupin äärellä. Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa toteutetut alle 30 minuutin elokuvat – 31.5.14 mennessä. Vuoden 2012 ensimmäisen palkinnon sai Jari Kokko dokumentillaan Rakastan sinua kyyneliin. Elokuva kertoi Putin-nuorten suuruudenhullusta telttaleiristä. M A T K A I L U lehti 2 • 2014 47 Ruoveden kesätapahtumat 2014 1.5. Ruoveden mieskuoron 50-vuotisjuhlakonsertti Yhteiskoulun Oivansalissa klo 13. Juhlassa esitetään 20 laulua ja oheisohjelmaa peilaten kuoron historiaa kehityksen saatossa. Solisteina konsertissa toimivat bassobaritoni Jukka Romu, sekä kuoron omista laulajista tenori Hannu Herranen sekä basso Juhani Lahtinen. Kuoroa johtaa filosofian maisteri Marjaana Martin. Säestäjänä toimii Päivi Naupert. Tilaisuuden juontavat Maija ja Harri Tastula. Kahvitarjoilu. 1.5. MLL:n ja Ruoveden seurakunnan yhteinen vapputapahtuma 18.5. Hyvinkään oratoriokuoron konsertti Sofia Magdalenan kirkossa klo 16.00. Johtajana Matti Heroja, Ritva Viitala-Aaltio piano. Osia tunnetuista oratorioista mm. Mozartin Requiem ja Haydnin Luominen. Järj. Ruoveden kunta ja seurakunta 14.6. Mannisen taistelun muistomerkin 80-vuotismuistojuhla Väärinmajassa klo 12. Aluksi seppeleenlasku muistomerkillä, sen jälkeen ruokailu ja pääjuhlauhla Tapiolassa, juhlapuhujana kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö. Järj. Ruoveden ja Ylihärmän reserviläisjärjestöt, Maa- ja kotitalousseura 14.6. Kirkko-ooppera Tuhlaajapoika Sofia Magdalenan kirkossa klo 18. Musiikki ja libretto Pentti Tynkkynen, ohjaus Jukka Saarman. Autere-opiston ja Virtain kansalaisopiston yksinlauluryhmien oppilaat. Järj. Ruoveden seurakunta 25.-29.6. Musiikkia! Ruovesi Virroilla vieraisilla. Ke 25.6. klo 19.00 Virtain kirkko. Bach, Mozart, Schulhoff, Brahms Aminoff, Haapaniemi, Vänskä, Keefe, Kamu, Tuhkanen, Nuñes-Garcés, Peltonen, Uimonen Keveästi leveästi.Torstai 26.6. klo 19.00 Ruoveden Sofia Magdalenan kirkko Poulenc, Grieg, Brahms, HummelAminoff, Haapaniemi, Vänskä, Vartio, Maskuniitty, Michiels, Spinette, Keefe, Tuhkanen, Nuñes-Garcés, Peltonen, Uimonen Hum-Hum-Hummel Perjantai 27.6. klo 19.00 Pekkalan kartanon talli Dvorák, Brahms, Saint- 48 Saëns, Ligeti, Hummel Aminoff, Haapaniemi, Vänskä, Vartio, Maskuniitty, Michiels, Spinette, Keefe, Tuhkanen, Nuñes-Garcés, Uimonen; Länsiö Undine Lauantai 28.6. klo 16.00 Pekkalan kartanon talli Reinecke: Undine – Merenneidon ja ritarin myrskyisä rakkaustarina Aminoff, Rumpunen, Häggblom Kesäillan pilkettä Lauantai 28.6. klo 18.00 Pekkalan kartanon talli Poulenc, Štšedrin, Schönberg, Castelnuovo-Tedesco, Juon, Janácek, Strauss Haapaniemi, Vänskä, Vartio, Maskuniitty, Michiels, Spinette, Keefe, Kamu, Moog, Nuñes-Garcés, Peltonen, Uimonen; Länsiö Lähteellä Sunnuntai 29.6. klo 16.00 Ruoveden Sofia Magdalenan kirkko Messiaen, Schubert, Mozart, Virtaperko (kantaesitys), Spohr Tepponen, Aminoff, Haapaniemi, Vänskä, Vartio, Maskuniitty, Spinette, Keefe, Kamu, Moog, Tuhkanen, Nuñes-Garcés, Peltonen, Uimonen Liput kaikkiin Musiikkia! Ruovesi -konsertteihin www.lippu.fi Lisätiedot: www.musiikkiaruovesi.fi 31.6. 31. Murolesoutu Muroleen kanavalla. Retkisarjan lähtö klo 11.30, kirkkoveneiden ja kilpasarjan lähtö klo 12. Ohjelmassa myös arpajaiset, muurinpohjalettuja, makkaraa, kahvia ym. Järj. Muroleen kylät ry. 4.7. Tuokio tuvassa klo 18.00 Ritoniemen kartanon tuparakennuksessa Runeberg-aiheista ohjelmaa, puhujana Sampsa Heinonen. Järj. kulttuuritoimi 5.7. Pohjankylän markkinat ja heinäpaalinkannon SM-kisat klo 10-14 Kauko-Pohjan nuorisoseurantalon kentällä. Heinäpaalinkannon SM-kisat. Sarjat: miehet, naiset, nuoret ja harraste +45 -vuotiaille, uutuus: oma sarja lapsille! Ei kisamaksua, hyvät palkinnot! Ohjelmallinen markkinatori, musiikkia, ohjelmaa lapsille: onginta, onnenruletti, pomppulinna ja Heinäpeikko. Alueella myös markkinakahvio, kisa-pub ja peräkonttikirppis. Tapahtumaan vapaa pääsy! Tiedustelut, paikkavaraukset ja kisaan ilmoittautumiset: Sanna Viitanen 050-5301685 tai sanna.viitanen@heinapaali.fi Pohjankylän markkinat. 5.7. Pihlajalahden kesäkonsertti klo 20.00 Nuorisoseurantalolla Pihlajalahden viihdeorkesteri johtajana JukkaLinkola Petri Juutilainen, Bisterit, solistina Johanna Försti. Lopuksi tanssia Pihlajalahden orkesterin tahdissa! Järj. Pihlajalahden nuorisoseura 11.-13.7. Noitakäräjät Noitakäräjien avajaiset pe 11.7. klo 18 Viljamakasiinissa Käräjäviikonlopun avaus, kumppaniyhteisön esittäytyminen, sivistysosaston tervehdys ja elokuva Lieran Tuomio. Ohjelmallinen markkinatori la 12.7 klo 9-14. Käräjäkulkuessa 120-vuotias VPK esittelee kalustoaan. Lastenkonsertti klo 11.00 Sointulassa, musiikista vastaa Putkimiehet-orkesteri. Torilla vieraana Tohtori Kiminkinen. Vuoden Noidan julkistaminen ja muuta perinteistä ohjelmaa. Toriohjelman juontaa Jyrki Liikka. Toripaikat taina.saarenketo@ruovesi.fi tai 044 7871 332. Klo 14.00 Levähdä ja hiljenny -konsertti Ruoveden kirkossa, esiintyjinä oopperalaulaja Esa Aapro, basso ja Merja Aapro, urut. Klo 14.30 Tapani Kiminkisen luento ja Ruoveden mökkiläisneuvoston kokous Laurinsalissa. Su 13.7. klo 9 Aamuhartaus Laivarannassa, klo 10 messu kirkossa. Messun jälkeen ohjelmallinen kirkkokahvitilaisuus Sointulassa. Noitakäräjät järjestää Ruoveden Noitakäräjät ry. yhteistyökumppaneineen. Maat, metsät, tehtaat vie 1950-luvulle M onet vielä muistavat, kuinka Suomi toipui sodasta, vaurastui ja alkoi myös hitaasti uudistua. Maaseudulle raivattiin pientiloja, joet täyttyivät keväisin tukkilau- toista ja tehtaita laajennettiin, jotta sotakorvaukset saatiin ajallaan maksettua. Lapsia oli kaikkialla. Maat, metsät, tehtaat on näyttely pitkästä 1950-luvusta. Aikakautta leimasivat jälleenrakennus, puute, kova työnteko ja säädyllinen elämä. Pitkä vuosikymmen alkoi sotien päättymisestä ja jatkui aina 1960-luvun murroksiin saakka. Näyttelyssä käsitellään suomalaisen yhteiskunnan muutosta arjen, kodin, koulunkäynnin ja työnteon näkökulmista ja käännetään myös nostalgian taakse jääviä puolia näkyville. Näyttelyssä voi ihastella kotitalouksien avuksi tullutta pulsaattoripesukonetta tai Valmet 20-traktoria, joka suunniteltiin kotimaiseksi työjuhdaksi pelloille ja metsiin. Tutustua voi myös metsätyöläisten käsiä täristäneeseen moottorisahaan tai 1950-luvun oppikirjoihin. Lapset voivat kavuta leikkiautoon ja muistelunurkassa kävijät pääsevät kertomaan omia muistojaan. Näyttelyn nimi kuvaa sekä aikakautta että näyttelyn tehneitä museoita. Suomen Maatalousmuseo Sarka, Lusto – Suomen Metsämuseo ja Työväenmuseo Werstas ovat toteuttaneet kiertonäyttelyn yhdessä Onnen maa? -tutkimushankkeen kanssa. Näyttely on avoinna Suomen maatalousmuseo Sarkassa 22.4.15.11.2014. (Vuonna 2015 näyttely on esillä Lustossa) K e s ä R u o ve d e l l ä 1950-luku oli suurten lapsikatraiden aikaa. Kuvan siilinjärveläisessä perheessä oli yhteensä kahdeksan lasta. Kuva: Erkki Miettinen / Suomen maatalousmuseo Sarka 1961 1960 1959 1958 1957 1956 1955 1954 1953 1952 1951 1950 1949 1948 1947 1946 1945 1944 1943 1942 24.5. Äksöniä! Ruovesi -messut Koulukeskuksessa klo 11-15. Tule tutustumaan paikalliseen palvelu– ja harrastetarjontaan! 18.6. Yhteislauluilta Viljamakasiinissa. 25.-29.6. Musiikkia! Ruovesi Lähteellä-konsertti su 29.6. klo 16 Ruoveden kirkossa Liput 30/25€. Katso koko ohjelma www.musiikkiaruovesi.fi 25.6. Asunta-ilta Heikki Asunta 110v-juhlavuoden kunniaksi Viljamakasiinissa klo 18.00. Runoa, proosaa ja musiikkia. 4.7. Tuokio tuvassa klo 18.00 Ritoniemen kartanon tuparakennuksessa, puhujana Sampsa Heinonen 5.7. Ruoveden teatteri: Liika Viisas ensi-ilta klo 19.00 Esitykset 8.7.-27.7. ti, ke, to klo 19.00, su klo 16.00 11.-13.7. Noitakäräjät Ohjelmallinen markkinatori la 12.7 klo 9-15. Toriohjelman juontaa Alivaltiosihteeristä tuttu Jyrki Liikka. Torilla vieraana Tohtori Kiminkinen! Lastenkonsertti klo 11. Toripaikat 044 7871 332 Kotiseutumuseo avoinna 23.6.-9.8. ti-la klo 11-17. Muuna aikana 044 7871 332 Taidenäyttelyt Viljamakasiinissa ja kirjastossa touko-elokuussa Matkailuinfo Viljamakasiinissa, Ruovedentie 5 2.6.-31.8. joka päivä klo 11-18 044 7871 388 Tapahtumakalenteri osoitteessa WWW.RUOVESI.FI M A T K A I L U lehti 2 • 2014 49 Klassikkoja kaikenikäisille ja kotimaista komediaa L appeenrannan kaupunginteatterissa koko perhettä viihdyttää onnistuneesti nykyaikaistettu, energinen ja koreografisesti huikea seikkailumusikaali Peter Pan, jonka ohjauksesta vastaa nuoren polven kyky Lija Fischer ja koreografiasta tanssitaiteen kuumanimi Sonya Lindfors. Ylistävän vastaanoton saanut musikaali lumoaa Lappeenrannassa myös syksyllä. Syyskuussa ensi-iltansa saa Ingmar Bergmanin klassikko Fanny ja Alexander. Näytelmä Ekdahlin teatterisuvusta kertoo yhteisön hajoamisesta, teatterin hylkäämisestä ja totuuden etsimisestä, mutta ennen kaikkea se on tarina selviytymisestä ja perheen voimasta. Suurten tunteiden draaman Maria Jotuni: Tohvelisankarin rouva. Kuva Aki Loponen. Lappeenrannan kaupunginteatteri OHJELMISTOSSA SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ Maria Jotuni TOHVELISANKARIN ROUVA Sovitus ja ohjaus Jari Juutinen Barrie - Holmberg - Linkola - Virtanen PETER PAN Seikkailumusikaalin ohjaus Lija Fischer, koreografia Sonya Lindfors Helena Anttonen WOLKOFFIN TALOSSA Paikallisen sukutarinan viimeinen esitys 17.5. Arto Paasilinna - Kristian Smeds JÄNIKSEN VUOSI Sovitus ja ohjaus Jari Juutinen TULOSSA SYKSYLLÄ INGMAR BERGMAN FANNY JA ALEXANDER Ensi-ilta 13.9. - Ohjaus Essi Räisänen Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä NELJÄS TIE eli Suomen tasavallan nousu ja tuho Ensi-ilta 25.10. - Sovitus ja ohjaus Jari Juutinen liput 10 - 28 € lipunmyynti puh. 05 616 2290 lippupiste puh. 0600 900 900 50 teatteri@lappeenranta.fi www.lappeenrannanteatteri.fi ohjaa Essi Räisänen. Näyttämösovituksesta ja suomennoksesta vastaa Seija Holma. Syksyn toinen ensi-ilta nähdään lokakuun 25. päivä. Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän kirjoittama Neljäs tie eli Suomen tasavallan nousu ja tuho pyyhkii pölyt kansakunnan kaapin päältä. Komedia on historiallisten dokumenttien, hämmentävien käänteiden sekä laulun ja soiton siivittämä hillitön ilveily, jonka sovittaa ja ohjaa Jari Juutinen. Ohjelmistossa jatkavat Maria Jotunin Tohvelisankarin rouva, Arto Paasilinnan kirjoittama ja Kristian Smedsin dramatisoima Jäniksen vuosi ja pienellä näyttämöllä Liisa Sofia Pöntisen tähdittämä Sad Songs from the Heart of Europe, joiden ohjauksien takana on Jari Juutinen. Samoin pienellä näyttämöllä jatkuu sosiaalinen tragikomedia Mielipuolen päiväkirja. Tämä Gogolin klassikkomonologi tuotetaan yhteistyössä Mustan ja Valkoisen Teatterin kanssa (ohjaus Kamran Shahmardan). Tragikoominen teksti yhdistettynä Jarno Kolehmaisen valloittavaan tulkintaan todellisuudentajunsa menettävästä miehestä on mieleenpainuva elämys. KULTTUURINAUTINTOJA & KYLPYLÄN LÄMPÖÄ KESÄTEATTERIPAKETTI 1 vrk Junamatkustajat äänestivät suosikkinsa pohjoisessa V R järjesti marras-joulukuussa nettisivuillaan toisen kerran äänestyksen, jossa asiakkaat saivat kertoa omat suosikkinsa neljässä kilpailusarjassa: paras kohde, paras aktiviteetti, paras ravintola sekä uutena kategoriana paras majoitus. - Äänestys tapahtui verkossa olevalla kampanjasivulla ja kunkin sarjan parhaat keräsivät yhteensä ääniä lähes 30 000, kertoo kumppanuuspäällikkö Kari Lehtipuu. Parasta pohjoisessa -kilpailun lomakohdesarjan voittajaksi matkustajat äänestivät Levin, joka on Suomen suurin hiihtokeskus ja ympärivuotinen elämyskeskus. Kakkostilan saavutti Ylläs ja kolmanneksi sijoittui Inari-Saariselkä. Aktiviteeteista suosituimmaksi nousivat Levin rinteet, Pyhä-Luoston kansallispuisto sekä Rovaniemen Arctic SnowHotelin Lumisauna. Junamatkustajien mielestä pohjoisen parhaat ravintolat olivat Levin Hullu Poro Areena, Jääravintola Arctic SnowHotel Rovaniemellä sekä Ylläksen Elämänluukku. Ensimmäistä kertaa kisatussa majoitus-sarjassa menestyivät Levin Alppitalot, Hotelli Hullu Poro sekä Arctic SnowHotelin Lumihotelli. Mukana äänestyksessä oli lähes 100 kohdetta ja ääniä annettiin yhteensä noin 75000. ”Arto Niemisen käsikirjoittamaa ja Timo Rissasen ohjaamaa rakkausmusikaalikomediaa kuljettavat eteenpäin Paula Koivuniemen rakastetut laulut.” Hinta sisältää: majoituksen 2 hh, sisäänpääsyn 97€ alk. 2 hh/hlö Kylpylä Taikametsään, runsaan buffet-aamiaisen sekä lipun Teatteri Imatran kesäteatteriesitykseen Imatrankoskella. La 5.7. klo 10-15 Perhepäivä ja sotilasajoneuvojen kokoontumisajot, ajonäytökset klo 10.30, 12.30, 13.30 ja 14.30 lisäksi muuta ohjelmaa lapsille ja aikuisille. La 2.8. klo 10-15 esittelyssä militariaharrastuksia Vaihtuvat näyttelyt 1.5.2014 alk.: Kylpylä • Spa Kysy lisää: Imatran Kylpylä Myyntipalvelu puh. 020 7100 502 tai myynti@imatrankylpyla.fi Lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Hinnat sis. alv 24% - Marskin nyrkki iskee! - Panssaritaistelut Karjalan kannaksella 1944 Rautaa Jänkhällä - Panssarit Lapin sodassa Jääkäriliike 100 v - Kapteeni Albert Räsänen - ”panssarijääkäri” Suurtaisteluiden näyttämö - Ilmakuvia Tali-Ihantalasta 1944 MAAILMANHARVINAISUUDET TURVAAN - PELASTUSOPERAATIO ON KÄYNNISTETTY 1.1.2014 Tavoitteena on sääsuoja rinteessä oleville vaunuille POHA 2020/2013/3247, KERÄYSTILI: FI91 4260 0010 1752 29 keräys voimassa 2014-2015 koko maassa Ahvenanmaata lukuunottamatta M A T K A I L U lehti 2 • 2014 51 Ilosofit Heikki Hela, Puntti Valtonen, Mikko Rantaniva, Sari Siikander ja Kaisa Mattila suoraan Hakaniemen ilo-opistosta. Uusi Iloinen Teatteri lähtee kiertueelle U usi Iloinen Teatteri räväyttää ILOSOFIAN OPPITUNTI -uutuusrevyyllänsä Hakaniemen Arenanäyttämöllä Helsingissä 19.4. Näytöksiä on yhteensä 35 kappaletta ja esitysaikaa on jatkettu yleisön pyynnöstä kesäkuun ensimmäiselle viikolle asti. Helsingin esitysten jälkeen UIT lähtee maakuntakiertueelle, joka käsittää yhden esityksen Tampere-talossa (8.6.), kaksi esitystä Kuopion jäähallissa (10.-11.6.) ja viisi esitystä Härmän PowerParkissa Pohjanmaalla (13.-15.6.). Mikä vetää maakuntiin, teatterinjohtaja Timo Kärkkäinen? - Helsinkiläisiä olemme viihdyttäneet jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Onhan se nyt reilua, että viemme nauruterapiaa myös muualle Suomeen. - Lisäksi meillä on hyviä kokemuksia kahdelta aikaisemmalta kesältä PowerParkista, Kärkkäinen kertoo.Revyyssä on mukana Suomen tähtinäyttelijöiden ykköskaarti; Heikki Hela, Kaisa Mattila, Puntti Valtonen, Sari Siikander ja Mikko Rantaniva. Revyyn ohjauksesta ja koreografioista vastaa Reija Wäre. 9-miehistä Jean S. -orkesteria luotsaa kapellimestari Antti Paavilainen. Lisäk- Naurulähettiläs Timo Kärksi mukana on nelihenkinen käinen tuo revyynsä maatanssiryhmä. www.uit.fi kuntiin. 52 SuperPop! ja MuNA Serlachius-museot palaa juurilleen Uuden museorakennuksen ja näyttelyidensä myötä Serlachius-museot palaa tosiasiassa juurilleen. Taidesäätiön vuonna 1933 perustanut vuorineuvos Gösta Serlachius keräsi omana aikanaan nykytaidetta ja hankki teoksia sen ajan avantgardistisilta tekijöiltä. Serlachius-museot haluaa jatkossa tehdä nykytaiteilijoiden, kuraattoreiden ja tutkijoiden kanssa syvempiä ja pitkäkestoisempia yhteistyöprojekteja. Serlachius-museoiden uudet tilat mahdollistavat myös Göstan oman kokoelman esittelemisen entistä perinpohjaisemmin. S uperPop! ja MuNA, Ahtila ja Sakkinen paaluttavat Serlachius-museoiden uutta linjaa. Serlachius-museot ottaa uuden paviljongin myötä uuden suunnan myös näyttelytoiminnassaan. Kesäkuun 14. päivänä yleisölle avattavassa taidemuseo Göstan paviljongissa on esillä kolme eri näyttelyä. Vanhan kartanon puolella esitellään tuttuun tapaan Suomen kultakauden taidetta säätiön omista kokoelmista. Paviljongin suurimpaan näyttelytilaan kuraattori Timo Valjakka kokoaa pop-taidetta laajasti käsittelevän teemanäyttelyn SuperPop! Pop-taiteen klassikot Andy Warholilta, Roy Lichtensteinilta ja James Rosenquistiltä saavat rinnalleen tuon ajan suomalaisten pop-taiteilijoiden teoksia sekä nykytaidetta. Näyttelyyn tulee noin 130 teosta 23 taiteilijalta. Taiteilija Riiko Sakkinen luo paviljonkiin kuvitteellisen museon, Museum of No Artin. Jotain kuitenkin puuttuu: tässä museossa ei ole lainkaan taidetta. Hieno näyttelykatalogi esittelee kyllä MuNA:n fiktiivisen johtokunnan, kuraattorin, sponsorit ja museokaupan tuotteita. - MuNA on dystooppinen museo, jossa taiteella ei ole merkitystä. MuNA:ssa tärkeintä ovat raha, valta, brändi ja kävijämäärät, Sakkinen kertoo. Syntiä ja draaman ekologiaa Eija-Liisa Ahtila valmistaa Göstan paviljonkiin nelikanavaisen liikkuvan kuvan installaation ekologisesta tarinankertomisesta ja pyrkimyksestä dialogiin toisten elollisten organismien kanssa. Ihmisroolissa nähdään näyttelijä Kati Outinen. Ahtila on Suomen tämän hetken kiistatta tunnetuin nykytaiteilija maailmalla. Hänen taiteestaan julkaistaan näyttelyn yhteydessä ensimmäinen suomenkielinen monografia. Kirjan on kirjoittanut Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen ja sen kustantaa Suomalainen Kirjallisuuden Seura. TAIDEKAUPUNGISSA koet enemmän LÄHDE LÄHIMATKALLE TAIDEAARTEIDEN JA ELÄMYSTEN KESKELLE! Serlachius-museot XVI Mäntän Musiikkijuhlat Gustaf-museossa tarinoita ja draamaa metsäjätin entisessä pääkonttorissa. Paperiperkele -päänäyttelyssä suomalaisen metsäteollisuuden uranuurtajan kauppaneuvos G. A. Serlachiuksen tarina. Taidokkaasta pianomusiikista ja nuorista pianistilahjakkuuksista tunnettu festivaali 6.–10.8.2014. www.mantanmusiikkijuhlat.fi Taidemuseo Gösta laajenee. 14.6.2014 avataan historiallisen kartanon kupeessa mittava laajennus, Suomen kaikkien aikojen suurimman arkkitehtikilpailun tuotos. Tulevissa näyttelyissä esillä suomalaisen kultakauden merkkiteosten lisäksi laaja katselmus nykytaidetta. www.serlachius.fi 15.6.–31.8.2014. Mäntän kuvataideviikot tarjoaa joka vuosi uuden ja raikkaan näkymän suomalaiseen nykytaiteeseen. Taidekeskus Honkahovi Kirkon hienot ranskalais-romanttiset urut soivat elokuun tapahtumassa. www.mantta-vilppulansrk.fi Upeassa funkismiljöössä järjestetään useita taidenäyttelyitä ja konsertteja. www.klubin.fi Mäntän Klubi Hotelli-Ravintola Mäntän Klubi tarjoaa monipuolisia ohjelma- ja kulttuuripalveluita. Valmiina pakettina mm. kalastus- ja konserttiohjelmat. www.klubin.fi Taidekaupunki-info XIX Mäntän kuvataideviikot Mäntän kuvataideviikot on koettava! www.mantankuvataideviikot.fi Mäntän urkuviikko Majoitu Majoitusta mökeistä ja caravanalueesta kuninkaalliseen hotellihuoneeseen. Shoppaile Taidekaupungin kaupat ja putiikit tarjoavat mainiot puitteet ostoksille. Seppälän puistotie 2, Mänttä p. (03) 4888 555, matkailu@manttavilppula.fi www.taidekaupunki.fi tunti vain Tampereelt a Jyväskylästä& M A T K A I L U lehti 2 • 2014 53 Tampereen matkamessut on monen teeman kokonaisuus Tampere jatkaa kiinnostavien messutapahtumien niputtamista yhteen. Kaksi vuotta sitten Kotimaan Matkailuun liitettiin puutarha-, kirja- ja viinimessut. Nyt viikkoa ennen pääsiäistä sama kokonaisuus uusitaan moottoripyörillä lisättynä Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa. K aksi vuotta sitten monen näyttelyn Supermessuiksi rakennettu tapahtuma keräsi 26 000 kävijää. Se rohkaisi järjestäjiä ja nyt sama järjestetään entistä runsaampana. Viidessä messutapahtumassa on 250 esiintyjää ja 450 näytteilleasettajaa. Vastaavanlaajuista messutapahtumaa ei ole Tampereella ennen koettu. Kaikkiin messutapahtumiin pääsee yhdellä ja samalla lipulla 11.-13. huhtikuuta. Satakunta ja Kokkola näyttävästi esillä Monet kotimaan matkailukohteet ja tapahtumat esittäytyvät huhtikuussa Tampereen kotimaan matkailumessuilla myös tapahtumalavalla. Päivittäin esitetään Satakuntaa laulun ja teatteri-ilmaisun voimin. Lavalla piipahtavat mm. Kokemäen Kolli ja Kutilan Manta. Tarinamatkoja Kokkolan historiaan tehdään myös päivittäin ohjelmalavalla. Avajaispäivänä 11. huhtikuuta esitellään Seinäjoen kaupunginteatterin ohjelmistoa Marko Maunukselan johdolla sekä poimitaan lähimatkailukohteita Pirkanmaalta. Lauantaina ohjelmistoaan esittelevät lavalla mm. Tampereen kaupunginteatteri, Samppalinnan kesäteatteri, Tanssiteatteri MD ja Ypäjän musiikkiteatteri. Sunnuntaina esille pääsevät Uusi Iloinen Teatteri, Kesäillan valssi valkeakoskelaiseen tapaan ja kesäteatteri Seelentakuset Ikaalisista. Aku Hirviniemen ja Janne Katajan Show esitetään sunnuntaina kello 12 ja 15. Kotimaan Matkailumessut järjestetään Tampereella nyt kuudetta kertaa. Lassi Lähteenmäki. Matkailun, viinin, puutarhan, kirjan ja moottoripyörien muodostama Supermessut 11.-13.4. on nyt laajempi kuin kaksi vuotta sitten. 54 Merkillisen reilu. Varaosat kaikkiin matkailu- ja perävaunuihin Laaja tuotevalikoima kattaa kaikki varaosat, joita matkailu- ja perävaunut tarvitsevat. Esim. jarrutorni sisältää tavallisimmat jarrukenkämallit sekä jarrujen ja vetoaisan osia, kuten pyöränlaakereita, jousisarjoja, napasuojuksia, napatiivisteitä, pyöränpultteja, aisan vaimentimia, kuulakytkimiä ja jarruvaijereita. Valikoima sisältää myös tavallisimmat kaasujousi- ja päätykappalemallit. www.valeryd.fi Tuotteet löytyvät ainutlaatuisella Internet-hakukoneellamme helposti ja nopeasti. Tuotteita voidaan hakea syöttämällä jarrun tunnistemerkintä esim. EU Protocol No, nimike, tuotenumero tai mitat. Paikkakuntasi jälleenmyyjän löydät: fixus.fi Vetokoukut lähes jokaiseen automerkkiin Tyyppihyväksytyt (94/20/EC) Westfalia- ja Monoflex -vetokoukut sopivat täydellisesti Suomen teillä liikkuviin henkilö- ja pakettiautoihin. Ne vetävät turvallisesti kaiken pyörillä kulkevan kuorman aina peräkärryistä asuntovaunuihin. Westfalia- ja Monoflex-vetokoukut asennetaan aina auton omiin, valmistajan määräämiin kiinnityspisteisiin ja niillä on auton iän kattava katkeamattomuustakuu. Westfalia- ja Monoflex-vetokoukut ovat alkuperäislaatuisia huipputuotteita, jotka myös autonvalmistajat ovat hyväksyneet ensiasennukseen. Westfalia- ja Monoflexvetokoukut yhdessä automerkkikohtaisen sähkösarjan kanssa takaavat parhaan mahdollisen lopputuloksen ja huolettoman vetämisen kaikissa olosuhteissa. Paras tyrmäys vetopulmiin... OIKEA KOUKKU! Valikoimassamme satoja laatumerkkejä. Katso lisää osoitteesta: fixus.fi matkailulehti_01_2014.indd 1 10.2.2014 8.59 M A T K A I L U lehti 2 • 2014 55 Persoonallinen ja lämminhenkinen putiikkihotelli V illa on lämminhenkinen hotelli täynnä persoonallista luonnetta ja tunnelmaa. Hotelli sijaitsee Tampereen historiallisella Tullin alueelle, Osuuskauppa Voiman vuonna 1926 rakennuttamassa upeassa viljamakasiinissa. Punatiilinen viljamakasiini heräsi Villan myötä uuteen kukoistukseen vuonna 1991. Vanha alkuperäinen punatiili ja tehdasmiljöön rosoisuus on edelleen nähtävissä hotellin sisätiloissa. Villa uudistettiin täysin vuonna 2011. Saneerauksen myötä Tampereen hotellitarjonta täydentyi modernilla putiikkihotellilla, jossa korostuvat lämpöisellä tavalla omaleimaisuus ja yksilöllisyys. Villa tarjoaa ainutlaatuiset puitteet levähdykseen ja rentoutumiseen niin liike- kuin vapaa-ajan matkustajien tarpeisiin. Hotellissa yhdistyvät viihtyisä ympäristö, aidot tamperelaiset elämykset, rauhallinen tunnelma sekä sydämellinen palvelu ja huolenpito. Villassa on yksi maailman upeimmista sisustusratkaisuista, sillä hotelli VILLA ORIGINAL BY SOKOS HOTELS sijoittui parhaiden joukkoon kansainvälisessä Interior Design Awards 2011 -kilpailussa. Villasta löytyy muun muassa hurmaavia design-kalusteita kuten Kola-tuoleja sekä klassisia Eames-keinutuoleja. Lisäksi sisustamisessa on hotellin nimeä kunnioittaen käytetty tekstiilien osalta ainoastaan aitoa villaa. Vierailun yhteydessä vieraat saattavat törmätä jopa suloiseen lampaaseen, jonka kuvia on käytetty hotellihuoneiden seinien somistamisessa. Villa tekee tiiviistä yhteistyötä paikallisen, vapaaehtoisen vanhustyön keskuksen Mummon Kammarin kanssa. Huoneiden kodikkuutta lisää entisestään Mummonkammarilaisten kutomat lämpöiset torkkupeitot sekä hääparien pakettiin kuuluvat uniikit villasukat. Tervetuloa rentoutumaan ja ihastumaan tunnelmalliseen Villaan! 56 Liput: 044-346 8000 tai liput@taaborinkesateatteri.fi www.taaborinkesateatteri.fi Liput: 040-415 6269, info@kirjurin.fi, www.kirjurin.fi Arkisin Lauantaisin klo klo KESÄ–HEINÄKUUN Arkisin Lauantaisin Sunnuntaisin klo klo klo 9.00–17.30 9.00–14.00 9.00–19.00 9.00–15.00 12.00–15.00 Voit tilata kengät myös postitse. www.alina.fi Alinenkatu 36, Uusikaupunki. Puh. 02 844 3553 M A T K A I L U lehti 2 • 2014 57 Hyvän tuulen Kilpisjärvi Emmin kauden avausharri. S uomen luoteisin kolkka, Enontekiön käsivarsi, on äärimmäisyyksien kohtauspaikka. Maaliskuussa arktinen Käsivarsi on nimensä veroinen. Myrskytuulien ansiosta kylämme on saanut lempinimen ”Hyvän tuulen Kilpisjärvi”, parhaimmillaan (tai pahimmillaan) tuulennopeus puuskissa ylsi yli 40 sekuntimetrin nopeuksiin, eli hirmumyrskylukemiin (yli 32 m/s). Tie Norjaan on ollut tänä keväänä pariin otteeseen poikki huonojen olosuhteiden vuoksi. Lunta tulee niin että laiskimpia kolaajia alkaa kyllästyttää: Virallisen mittauksen mukaan lumen määrä on käynyt jo 160 sentissä ja lunta tulee päivittäin lisää. Tänä keväänä hiihtokelit jatkuvat pitkälle. Olemme saaneet myös nauttia monista aurinkoisista kevätpäivistä ja parhaat kelit ovat vielä edessäpäin. Eräs Kilpisjärven pitkäaikainen asukas tuumasi: ”Täällä Kilpisjärvellä on kaikkea mitä ihminen tarvitsee. Kunnon vuodenajat, hyvä tuuli, poroja, rautuja, riekkoja, lämmin yösija, erikoisia tapahtumia, mahtavat maisemat ja mukavia ihmisiä.” Lomakeskus Kilpisjärvellä Mökki- ja huoneistomajoitus • Ravintola • Kokoustilat ja rantasauna • Kota ja tunturicatering • Caravan-alue Puhelin 0400 396 684 tundrea.fi 58 Lähde matkalle valtamer ten yli Rauma Festivossa Viisipäiväinen kamarimusiikkifestivaali yhdistää musiikkia vanhalta ja uusilta mantereilta mukaansa tempaaviksi kokonaisuuksiksi ennakkoluulottomuutta juhlien estradinaan Rauman Vanhan kaupungin ja lähiseudun ainutlaatuiset konserttipaikat. R aumalla jo 30 vuotta järjestetyn festivaalin taiteellisena johtajana toimii viulisti ja kapellimestari Jan Söderblom. Viime kesänä hän toi Raumalle taiteilijan jokaisesta Itämeren maasta. Elokuussa 2014 suunnataan valtamerten yli: taiteilijat ovat maailmanmatkaajia ja ohjelmassa on musiikkia viideltä mantereelta. – Teeman pohjalta yleisölle tarjotaan sisääntuloväylä tutkiskeluun ja musiikillisiin elämyksiin. Festivon päänäyttämöllä, entisessä rukoushuoneessa Posellissa, on varmasti vuosien saatossa lähetetty lukemattomia toiveita liittyen turvalliseen kotiinpaluuseen valtamereltä. Teema toivottaakin festivaalivieraan tähyilemään horisontissa siintävää maata, maalailee Söderblom. Konsertit, iltapäivämatineat, esitelmät ja tori- ja kahvilasoitot sekä yllätyskonsertit yleisöltä yleensä suljetuissa yksityispihoissa tuovat musiikin ja kansainväliset huipputaiteilijat kaikkien kaupunkilaisten ja vierailijoiden ulottuville. – Päivittäin kuultavissa ilmaiskonserteissa on lapsillakin hyvä mahdollisuus päästä kuulemaan ja kokemaan, millaista kama- Bachin musiikkiin erikoistunut pianisti Angela Hewitt soittaa resitaalin to 7.8. Posellissa ja esiintyy Pori Sinfonietan solistina Rauma-salissa pe 8.8. Kuva: Bernd Eberle Rauma Festivon taiteellinen johtaja Jan Söderblom esiintyy festivaalissa myös viulistina. Kuva:Tanja Ahola Rauma Festivossa pääset kurkistamaan myös Vanhan Rauman umpipihoille ilmaiskonserteissa. Kuva: Nils Nyman rimusiikki on, muistuttaa festivaalin toiminnanjohtaja Anna Grundström. Elokuussa Raumalle saapuvat muun muassa pianonsoiton supertähti Angela Hewitt, basso Mika Kares, kapellimestari Hannu Lintu sekä cembalisti Assi Karttunen yhdessä kitaristi Rody van Gemertin kanssa. Rauma Festivo 5.-9.8.201 www.raumanfestivo.fi Koe elokuisen Vanhan Rauman ainutlaatuinen miljöö Rauma Festivon konserteissa Teemana valtamerten ylitys: kamarimusiikkia idästä ja lännestä. Taiteilijoina mm. pianistit Olli Mustonen ja Angela Hewitt, Jousia-kvartetti ja basso Mika Kares. Pyydä taRjous Ryhmälle: inFo@RaumanFestiVo.Fi www.RaumanFestiVo.Fi M A T K A I L U lehti 2 • 2014 59 Encanto Festival 24.5.-14.6., Helsinki Sanoin sen sävelin Barokksolistene, johtajanaan Bjarte Eike. Konsertti Kapsäkissä 10.6.2014 E ncanto Music tuo Helsinkiin taitavia kamarimuusikoita eri puolilta maailmaa. Konserttien ja tarinoiden rajapinta sekä kansainvälisten taiteilijoiden yhteistyö tuottaa syvää kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Hupia ja hauskaa on luvassa maailmaa ahkerasti kiertävän Barokksolistene-ryhmän The Early Joke and Alehouse –konsertissa 10.6. tai luutisti-säveltäjä Andreas Arendin kokoa- massa melodramaattisessa hurvittelukonsertissa 14.6. Esitys perustuu Rabelaisin 1500-luvulla kirjoittamaan teokseen ”Suuren Gargantuan hirmuinen elämä”. Latinoilta 24.5. puolestaan takaa melodian ja rytmin huumaa runojen ja herkkuruoan kera. Klassisesta triokonsertista vastaa Wau! Tero Latvalan liidauksessa. www.encanto.fi Bjarte Eike, Barokksolistene-ryhmän johtaja 60 Kehräämö on tunnelmallinen kohtaus- ja tapahtumapaikka Forssassa. Tehdashistoriaa ja luontoa Forssan seudun kesässä Koskematon luonto ja tehdaskulttuuri mahtuvan mainiosti samaan pakettiin, kun tekee kesäretken Forssan seudulle. 200 vuotta sitten syntyneen Axel Wahrenin luoma tehdasmiljöö tarjoaa hyvät puitteet monille elämyksille ja tapahtumille. F orssan seutu on siitä harvinainen, että pienelle alueelle mahtuu kaksikin kansallispuistoa. Torronsuon puisto on Länsi-Suomen runsaslintuisin keidassuo. Liesjärven kansallispuistossa Tammelan ylänkömaalla löytyy järeää metsää, soita ja järviluontoa. - Uutuutena on, että kaksi luontomatkailuyrittäjää järjestää tänä kautena kaikille avoimia ohjattuja aktiviteetteja. Ohjelmassa on mm. teemoitettuja melonta- ja patikointiretkiä sekä villiyrttihortoiluja, esittelee matkailusihteeri Mari Noromies Forssan Seudun Kehittämiskeskuksesta. Hämeen luontokeskus on Härkätien varressa Letkussa. Sieltä löytyy opastusta ja hyvät luontopolut maastoon. Pidemmän luontokierroksen jälkeen samoilijaa saattaa kiinnostaa Liesjärven kylän Keppana Kellari. Siellä on juomava- likoimassa 1400 eri alkoholimerkkiä mm. 280 eri sorttista olutta. Pyöreitä teollisuusvuosia Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta Forssan tehdasyhdyskunnan perustajan Axel Wilhelm Wahrenin syntymästä. Pitkä tekstiiliteollisuushistoria näkyy Forssassa monin tavoin. Wahreniin liittyviä tapahtumia on luvassa vuoden mittaan. Uudistettu Forssan museo on aktiivisesti mukana mm. torstaisin järjestettävillä kehräämön ehtootoreilla. Myös elokuun lopussa pidettävä Art Häme näkyy ja kuuluu kehräämön miljöössä. - Kehräämö on hieno kokonaisuus eri kohteineen, palveluineen ja tapahtumineen, tiivistää matkailusihteeri Mari Noromies. Yksi lomareissun hupi voisi olla vaikkapa junareissu Jokioisten ja Humppilan välillä. Tämä museojuna liikennöi kesäsunnuntaisin. Forssan seudun kiinnostavat matkailukohteet ovat lähellä toisiaan, joten yhden päivän aikana ehtii moneen paikkaan, muistuttaa Noromies: - Esimerkiksi Ypäjän musiikkiteatteri on vallan upea ja korkealaatuinen. Forssa sijoittuu Suomeen mainiosti. Seudulta on sujuva yhteys Helsinkiin, Turkuun, Poriin, Hämeenlinnaan ja Tampereelle. www.fskk.fi www.forssa.fi www.jokioinen.fi www.humppila.fi www.tammela.fi www.ypaja.fi Mainio viikinkisauna löytyy Humppilasta. Lassi Lähteenmäki M A T K A I L U lehti 2 • 2014 61 Laanilan legendaarinen Savottakahvila toiminut 25 vuotta S aariselän kupeella Laanilassa toimiva Savottakahvila on tullut vuosikymmenten varrella tutuksi tuhansille suomalaisille ja ulkomaalaisille vierailijoille, joista moni muistaa paikan maukkaat keitot ja herkulliset paikan päällä tehdyt kahvileivonnaiset. Kahvila henkilöityy voimakkaasti sen pitäjään Kaisa Särkelään, joka aloitti sen emäntänä ja yrittäjänä maaliskuun alussa 1989. Hän on luonut paikkaan sekä perinteistä että nykyisyydestä ammentavan hienon maanläheisen hengen, jolle on vaikea löytää vertailukohtaa läheltä tai kauempaakaan. Nimensä mukaisesti Savottakahvila ammentaa henkeensä metsätyön perinteestä ja tarjoaa sitä vierailleen niin esineiden kuin kuvienkin välityksellä. Paikalla voi ihmetellä mm. kymmeniä kiloja painavaa moottorisahaa ja kummastella millaiset voimamiehet tarvittiin sitä metsässä liikuttelemaan. Kevyemmällä puolella löytyy kauniita taidokkaan käsityötaiteen koruja – lähiseudun kullasta tehtyinä tietenkin. Laanilahan oli – ja on edelleen – Lapin kullankaivannan tärkeimpiä alueita. Viettääpä Kaisa itsekin kullankaivuussa monta viikkoa kesässä, eikä ole raaka-aine arvokkaisiin koruihin päässyt loppumaan. Kultateema onkin metsätyön ohella vahvasti esillä Kaisan emännöimässä Savottakahvilassa. Kun nykyihmiset kohtaavat paljolti Facebookissa ym. virtuaaliverkoissa, Lapissa puhutaan väärteistä ja väärtiverkoista. Niillä tarkoitetaan ihmisiä, joiden välille on syntynyt molemmin puolin mukavasti tuttavallinen ja aikaa kestävä luottamus – sellainen tykästyminen että keskustelua on helppo jatkaa vaikka vuosienkin päästä kun asia niin vaatii tai sopivasti kohdataan. Savottakahvilan erityispiirteisiin kuuluu väärtihenkisyys. Lapissa ei ole tapana laajemmin laverrella omista tai kavereiden väärtisuhteista, joten todettakoon tämä asia tässä vain yleisellä tasolla. Kiireetön, rehevä juttutuokio talon emännän kanssa jää usein muistoihin pitkäksi aikaa – monesti mukaan lähtee muutakin. Voi hyvin ymmärtää että Åke Lindman valitsi Savottapihan rakennuksineen mieli hyvin Lapin kullan kimallus –elokuvansa tukikohdaksi. Aidot erämaasta siirretyt savottakämpät hankittiin ja tontti vuokrattiin 1980-luvun alkupuolella Lapin matkailuyhdistyksen toimesta sen pitkäaikaisen ja legendaarisen puheenjohtajan, metsänhoitaja Martti Hanhivaaran varmaotteisessa ohjauksessa. Hän toimi ansiokkaasti myös Kultala-Säätiön asiamiehenä. Kävipä itse tasavallan presidentti Urho Kekkonenkin juhlistamassa lähistöllä sijaitsevan kultamiesten kylän ennallistettua käyttöönottoa. Ja Kaisa on tehnyt mielityötään kahvilanpitäjänä, ateriaemäntänä ja majoittajana olipa asiakkaana tavallinen hiihtäjä, presidentti tai perässähiihtäjä, kuntoilija, kullankaivaja, kiireetön eläkeläinen, eturivin näyttelijä tai vaikka elämän taiteilijaa. Kai R. Lehtisen esiintyessä kumppaneineen Savottakahvilan juhlaviikolla nyt maaliskuun alussa kävi ilmi että paikka oli hänellekin tuttu jo yli 20 vuoden takaa – ja tietenkin väärtejä Kaisan kanssa. Eikä tarvinnut Kaisan isommalti maskeerata tai harjoitella siirtyessään elokuvaan kultamiesten ruokalan pitäjäksi. Tarinat ovat tärkeitä myös nykyajan turismissa. Niiden spontaani rikkaus tulee helposti esiin Savottakahvilassa. Kun sen pitkäaikainen emäntä osaa vielä poikkeuksellisen elävän kertomisen taidon, on kerronnassa usein reilusti mausteita. Asioita – niin menneitä, olevia kuin tuleviakin – tarkastellaan pohjoisen tapaan rempseästi, turhia kursailematta ja kuvia kumartelematta. Ja kuulijoilta löytyy hersyvää vastakaikuja ja arvostusta, naistenpäivän Kemijoen jäällä Rovaniemen keskustassa koettiin 20.-23.3.14 jotain täysin uutta. Noin 1200 uimaria 34 maasta kisaili tilavassa avannossa. Tukijoukkoineen he toivat värikästä ja iloista vaihtelua myös kaupungin katukuvaan. 62 ruusujakin myös Arkadianmäelle valituilta edusmiehiltä. Savottakahvila sijaitsee siis keskellä Lapin nykyisiäkin kultamaita, sen ympäristössä on kymmeniä edelleen aktiivisia valtauksia. Valtakunnan pääreitti E75 kulkee näköetäisyydellä, Saariselän keskuskylään on 4 km. Naapurina on Piispankiven levähdyspaikka, sodanajan desanttien raukkamaisesta lapsiin, piispaan ja muihin siviileihin kohdistuneesta tihutyöstä kertova infotaulu ja muistomerkki. Metsähallituksen luontopalveluiden linjaama polku johdattelee luonnollisempiin asioihin, joita mahtavasti tarjoilee edessä oleva UKK:lle, antaumukselliselle Lapin-kävijälle omistettu kansallispuisto. Kaiken kaikkiaan paikka on yllättävän monipuolisesti kiinnostava – kunhan osaa ottaa siihen elävän otteen. Apua myös tähän löytyy paikan päältä, Savottakahvilasta. Lapin matkailuyhdistys ry. kiittää ja onnittelee Kaisa Särkelää erittäin hienosti toteutetusta yrittäjyydestä monien Lapin arvokkaiden asioiden ja hienojen ominaispiirteiden esiin tuonnissa ja ylläpidossa. Kiitokset myös pitkästä ja hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Rohkaiskoon tämä rikkaasti omintakeinen esimerkki myös monia uusia yrittäjiä etsimään ja löytämään omaa osaamistaan hyödyntävä toimintatyylinsä – sellainen jossa sekä tekijä itse että vierailijat viihtyvät hy- Kaisa Särkelä on pitänyt Savottakahvilaa v. 1989 lähtien. vin! Näin palvellaan myös Lapin ja Suomen matkailua sekä laajemminkin huolenpitoa ihmisten hyvinvoinnista. Seppo Aho, Lapin matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Matkailumessut meillä ja muualla T ässä lähestyy kolmannet matkailumessut joihin otan osaa tänä talvena. Kotimaan matkailumessuista Tampereella en vielä tiedä mitään mutta kahdet on jo takana nimittäin Helsinki ja Tallinna. Messujen anti minusta on Suomessa vähentynyt vuosien varrella melkoisesti. Itsekin mukana olleena monilla mesuilla jo viime vuosituhannen puolelta alkaen ja seurannut tilannetta huolestuneena samoin monia pienyrittäjiä kuunnelleena jotka ovat samoilla linjoilla. Ennen meillä oli mahdollisuus olla mukana ns. Suomen osastolla omanäköisellä, pienellä tai suurella näkyvyydellä mutta se on vuosien saatossa kadonnut ja kaikki esittelijät ahdistettu samaan halliin sekaisin. Suomen osasto oli selkeä osoitus ylläpitää ja edistää Suomalaista matkailua jonne myös ulkomaalaiset osasivat tulla vertailemaan tuotteita ja mahdollisuuksia mitä meillä on heille tarjottavana. Tämän ajan messuilla on mahdollisimman epäselvää löytää sekamelskasta kohteita joista olisi kiinnostunut. Tänä vuonna tutustuin mesuihin ja seurailin menoa, niin tuli mieleen ikään kuin että messut näyttävät aina enemmän ja enemmän mainostoimistojen kilpailukentältä kuka loistaa parhaiten mutta ei erotu kuitenkaan, on samanlaista tiskiä, verhoa, ständiä jne. kaikki omanäköisyys on poistunut, ollaan vain siellä ostetun pöydän takana persoonattomasti ja anteeksi, hieman väkisin oloisella ilmeellä. Toinen ja varmasti suurin merkitys on sillä että messupaikkojen hinnat ovat vuosien saatossa nousseet aivan tolkuttomasti ja loitontuneet pien yrittäjien saavuttamattomiin, ahneus järjestäjillä on vain lisääntynyt joten tätä menoa mesut kuihtuvat ja kuihtuvat. Näistä kah- desta seikasta johtuen messut ovat latistuneet yli puoleen siitä mitä ne parhaimmillaan olivat. Pitää vielä sanoa että muutamat suomalaiset osastot olivat todella hyviä ja laadukkaita. Tallinnan matkamessut olivat helmikuussa ja sinne piti päästä koska Viro kiinnostaa matkailullisesti ja sieltä saa aina uutta ideaan, eikä se pettänyt nytkään. Päähallin täytti sielläkin ulkomaat ja isot laivayhtiöt mutta sielläkin oli nähtävissä persoonallisia ratkaisuita ja mukavaa meininkiä. Suomi vain loisti poissa olollaan jota suuresti ihmeteltiin, oli vain yksi pien yrittäjä uskaltautunut mukaan eli se siitä Suomen matkailun edistämisestä Virossa. Se mikä ilahdutti oli Eestin oman maan esittely toisessa hallissa, se ei jättänyt kylmäksi ketään joka siellä kävi. Oli yksilöllisyyttä ja panostusta oma näköisyyttä kohteensa esittelyyn ja julkituomiseen, voi kyselyiden lomassa osallistumisia erilaisiin kilpailuihin oli maistiaisia monessa paikassa ja iloista tekemisen meininkiä kaikilla osastoilla niin että siellä vierähti 6 tunnin rupeamasta yli puolet ajasta. Sai paljon ideoita myös kotiin viemiseksi. Lisäksi kolmas halli oli täytetty erilaisilla lapsille suunnatuilla teemoilla, tapahtumilla ja pienillä kilpailuilla ja lasten iloiset äänet kaikuivat mukavasti hallin katossa. Hallissa oli vielä lisäksi pienimuotoinen tori erilaisten herkkujen ostoon. Yläkerran kahvilasta sai edullista ruokaa että jaksoi nauttia matkamessuista kunnolla. Kotimaan matkamessut Tampereella, ovat vielä tulevaisuutta mutta odotan niitä innolla ja sinne pääsyä sekä mukana oloa, kommentit seuraavassa lehdessä. Taisto Kainulainen Matkailuyrittäjä Imatralta. M A T K A I L U lehti 2 • 2014 63 Karjalasta kajahtaa.. Teksti ja kuvat Taisto Kainulainen M atkailussa Imatran seudulla alkaa kova kesän odotus tällaisen poikkeustalven jälkeen joka ei oikein talviharrastuksia suosinut, monet kelkat ja reet odottivat kyytiläisiä, turhaan, mutta luonnolle ei mitään mahda vaan sopeudutaan vaikka hammasta purren. Jäätä oli sen veran että Saimaalla ja Vuoksella pilkintä onnistui suhteellisen hyvin ja Saimaalla retkiluisteluun oli hyvät edellytykset mutta kausi jäi lyhyeksi. Imatralla oli jemmassa viimevuotista lunta ja niillä tehtiin hiihtolatu jossa pääsi sivakoimaan kun muuten luonnonlumitilanne oli aika kehno. Talvi alkaa olla ohi vaikkakin tätä kirjoittaessa lunta tulee taivaan täydeltä (20.3) ja sitä alkaa olla jo parikymmentä senttiä. mutta viikonlopulla on jo suojaa luvassa. Venäläisten matkailu Suomeen notkahti vuoden vaihteen jälkeen ja nyt tämä Krimin tilanne ei sitä yhtään helpota, ruplan kurssi kävi jo tämän hetken pohja noteerauksessa ollen alimmillaan siten että venäläisen matkailijan piti maksaan Eurosta yli 50 ruplaa kun reilu vuosi sitten se oli alle 40 ruplaa. Se hillitsee tavallisen matkailijan menohaluja melkoisesti vaikka ruoka onkin suhteellisen halpaa venäjään verrattuna. niin muu ostaminen saattaa jäädä vähemmälle. Kääntöpuolena toisaalta on että suomalaisten bensan haku on edullisempaa kuin milloinkaan. Toivotaan tilanteen rauhoittumista ja palautumista normaaliin koska matkailuun on Etelä-Karjalassa panostettu melkoisesti ja suuret investoinnit odottavat käyttäjiä. Kotimaan matkailun odotetaan tulevana suvena nousevan tai ainakin kestävän ennallaan joten toivotaan laman tai paremminkin taantuman pikkuhiljaa taittuvan ja omalta osaltaan lisäävän matkailuintoa. Imatran ja Lappeenrannan seudulla odotetaan nuorten jääkiekon MM- kampailuita huhtikuussa ja se näkyy hetkellisesti majoitustilastoissa. Karjalaisten kesäpäivät kesäkuussa täyttää seuraavan kerran alueen hotellit täyteen ja iloinen puheensorina kaduilla ja juhlapaikoilla kuuluu tapaamisten iloon. Suomen kuuluisin moottoriurheilutapahtuma Imatran ajot herätellään henkiin muistojen ajon merkeissä elokuun alussa. Sitä ennen Vuoksen kalastuspuiston valloittaa Harley Davidson moottoripyörien kokoontuminen ja ulkoilma konsertti heinäkuun puolenvälin paikkeilla. Pärinöiden jälkeen Jääski päivät Imatralla elokuussa piristävät loppukesän ilmettä samoin kuin Imatra päiväkin jossa on tapahtumaa kerrakseen. Vuoksen kalastuspuiston Leirintäalue jatkaa juuri tällä hetkellä ainoana alueena Imatralla mutta toista suunnitellaan ns. Ukonniemen alueelle, V U O K S E N KALASTUSPUISTO • www.vuoksenkalastuspuisto.com • • • • Kahvila-Ravintola ”Wanha Virvelistä” herkulliset kala-ateriat Lohiallas • Kalasavustamo Camping • Tilaussauna Maisemaristeilyt Vuokselle 23.6.–22.8. Kotiseutu- ja luontoretket Karjalan kannakselle Kotipolku 4, 55120 IMATRA • 054 323 123, 0400 655848 KARJALAINEN KOTITALO “Hiljan Piha” Tule tutustumaan vanhan maalaistalon pihapiiriin ja eläimiin osoitteeseen Kotipolku 1 Avoinna 24.6.–24.8. klo 11–17, ma ja pe suljettu, muuten tilauksesta. (muuten tilauksesta) 64 kerkeääkö kesäksi saa nähdä. Kalastuspuiston ravintola Wanha Virveli houkuttelee kalaisilla ruuilla koko kesän ja valttina on oma lohiallas josta saa takuulla tuoretta lohta syötäväksi paikan päällä tai vietäväksi savustettuna kotiin, useana iltana kesässä, terassilla laulellaan yhteisin voimin Karjalaisella iloisuudella ja vietetään laatuaikaa iloisten ihmisten parissa. Suomen suurin vesi voimalaitos saa lisätehoa massiivisella korjaustyöllä joka toteutetaan ns. kolmosturbiinin osalta kesällä 2014 ja neloskoneen osalta 2015. Töiden jälkeen koko voimalan teho on 192 MW, tällä hetkellä sen ollessa 178 MW. Koneet on pyörineet yhtäjaksoisesti yli 80 vuotta joten melko varmatoimisia ovat olleet. Koskinäytökset alkavat juhannukselta kestäen aina elokuulle saakka. Kalastusmatkailun odotetaan lisäävän suosiotaan. Imatran seudulla on useimpia yrityksiä tullut mukaan palveluita tuottamaan. Vuoksella herätellään henkiin vanhaa palvelua joka oli voimissaan reilut sata vuotta sitten silloisen urheilukalastajien piirissä ja antoi samalla alueen kalastusoppaille lisä tienestiä . Opastettu suotu-uistelu on palvelun nimi ja tarkoittaa sitä että kalastaja joka haluaa keskittyä vain siihen itse tapahtumaan vuokraa soutuveneen ja oppaan joka soutaa kalastajan pyyntipaikoille ja huolehtii hänestä kaikin puolin jolloin nautinto kalastukseen jää asiakkaalle. Tämä palvelu on on tarkoitettu kaikille jotka eivät halua tai pysty soutamaan mutta haluavat vesille vaikkapa lintuja katselemaan tai nauttimaan muuten maisemista., soutuopas on silloin paikallaan. Veneenä on upea pitkä uusi puuvene jossa on mukavat istuimet ja siihen on helppo nousta. Tätä palvelu lanseerataan tulevilla Vuoksen keväisillä kalamarkkinoilla toukokuun kolmantena viikon loppuna. Kalamarkkinat ovat kevään suurin tapahtuma Imatralla kooten laadukkaita tuotteiden myyjiä 40-50 välillä ja yleisöodotukset ovat n.5-7000 henkilöä. Markkinoilla on paljon oheisohjelmaa kalan ympärillä. Laadukas tapahtuma moneen makuun jonne kannatta tulla ostamaan, nauttimaan ja maistelemaan monipuolisia tuotteita. Risteilykesä Imatralla jatkuu entisten ja uusin voimin Saimaalle ja Vuoksella . Vuoksen Lautturi Oy huolehtii Vuoksen maistamaristeilystä jo alkavan 23 risteilykesän kokemuksella hyväksi havaitulla mallilla jossa keskikesää viedään läpi päivittäisillä maisema risteilyillä lähtöpaikkana Vuoksen kalastuspuisto ja täydennetään tilausristeilyillä koko kesän asiakkaiden tarpeiden mukaan. Karjalainen kotitalo Hiljan piha herää elävänä pihapiirinä heti kesäkuun alussa jolloin siellä on useampana ilta pienimuotoinen kesäteatteri esitys jossa yleisö seuraa esitystä piknik muodossa. Juhannuksen jälkeen pihapiirisissä alkaa olla kaikki ajatellut eläimet kasassa ja matkalaisten ihailtavana kiireettömässä ympäristössä vanhojen rakennusten ajattomassa miljöössä, tuvasta saattaa saada vaikkapa Karjanpaistia piirakoiden kera. Tervetuloa Imatralle, matkailun alkukotiin nauttimaan Karjalaisesta vieraanvaraisuudesta ja iloisuudesta. Imatran Matkailuyhdistys ry Yhdistyksen kevätkokous pe. 25.4. klo 18.00 Kalastuspuistossa. Kokouksen jälkeen ravintoneuvoja Eija Pirkka puhuu ravitsemuksesta matkailullisesta näkökulmasta. Kahvitarjoilu. Savonlinnan oopperamatkalle 11.7. ja Haminan Tattoon matkalle 2.8. on enää muutamia paikkoja vapaana. Tied/ilmoitt, mahdollisimman pian Marja-Terttu Vilkolle p. 050 3034009. Matka Riikaan 28.8. - 1.9. Tämän vuoden ulkomaan matkamme suuntautuu Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Kaupunki sijaitsee Daugava-joen suulla, Itämeren Riianlahden rannalla. Riialla on vanha ja rikas historia- ja kulttuuriperintö. Riika on vuonna 2014 EU:n kulttuuripääkaupunki. Oppaana matkallamme on Viron matkoilta tuttu Riina Tamsalu.Majoitumme Avalon Hotel Rigaan, joka on tasokas hotelli Riian vanhassa kaupungissa lähellä tuomiokirkkoa ja oopperataloa. Alustava matkaohjelma: Torstai. Aamulla n. klo 5.30 lähtö Imatralta ryhmän omalla bussilla Helsinkiin. Laiva lähtee Länsisatamasta klo 10.30. Laivalla syömme aamiaisen. Riina-opas on ryhmäämme vastassa Tallinnassa. Bussilla kohti Latviaa ja Riikaa, jonne Tallinnasta matkaa noin 300 km. Tauko Viron ja Latvian rajalla. Riiassa majoittuminen Hotelli Avaloniin ja illallinen hotellilla Perjantai. Aamiainen hotellilla. Kiertoajelu ja -kävely Riiassa, jonka aikana nähdään kaupungin tärkeimmät nähtävyydet ja kaunis vanha kaupunki. Kierroksen aikana tutustutaan myös kuuluisaan Tuomiokirkkoon, lounas vanhassa kaupungissa Kilimanjaro-ravintolassa. Lauantai. Aamiainen hotellilla. Retki maaseudulle, Riian ul- kopuolelle, Rundaleen. Rundalen upean barokkilinnan on suunnitellut maailmankuulu arkkitehti, Bartolomeo Rastrelli, jonka käsialaa ovat myös Pietarin kauneimmat palatsit. Loistelias linna on suunniteltu 1700-luvulla ja sitä on pidetty aikoinaan Kuurinmaan pienois-Versailles’na. Retken aikana lounas Siina Avei-ravintolassa. Sunnuntai. Aamiainen hotellilla, Retki Jurmalaan ja sen jälkeen illallinen Lidossa. Maanantai. Aamiainen hotellilla. Hieman vapaata aikaa ja bussilla kohti Tallinnaa. Keittolounas Tallink Express hotellissa. Matkan hinta jäsenille 499 e ja ei jäsenille 549 e. Vastuullisena matkanjärjestäjänä MatkaVekka Oy. Ilmoitt. 18.6. mennessä Marja Lankiselle marja.lankinen@ pp1.inet.fi tai p. 040 5740433. Suomen Pankin rahamuseo Kiehtova retki rahan maailmaan Avoinna ti–pe 11–17 la–su 11–16 Snellmaninkatu 2 puh. 010 19 5702 www.rahamuseo.fi M A T K A I L U lehti 2 • 2014 65 Turun Seudun Matkailijat ry 12-15.6.2014 neljän päivän matka Viron Tartoon Torstai-aamuna matkaamme kohti Helsinkiä ja Viking-Linen laivalla Tallinnaan, josta matka jatkuu ”omalla bussilla” Tartoon. Tartossa yövymme pienessä kodikkaassa ”Villa Margarethissa”, joka on kokonaan varattumeidän käyttöön silloin. Voi vaikka tupsutohveleissa ja yöpaidassa tulla aamupalalle! Tarton ympäristössä tutustumme moniin mielenkiintoisiin kohteisiin esim. kasvitieteelliseen puutarhaan, hiekkakiviluoliin, keramiikkapajaan, Seton museotaloon ja Nunnaluostariin. Lisäksi käymme Viron vanhimmassa oluttehtaassa; A. Le Coq -nimeltään. Ehkä joku kartanokin jää matkamme varrelle…Hotellissa on kahden ja kolmen hengen huoneita. Suomalainen bussi on mukana koko matkan ajan sekä opas ja tulkki. Lähtö Turusta klo 8.00, Pai- mion Neste 8.30. Hinta: puolihoidolla 450 e/hlö/ 2hh. sis. kaikki bussimatkat, opastukset ja laivamatkat Vikingillä. Paluumatkalla laivalla ”Buffet” ruokailu. Tied./ilm. p. 0408610 389 Terje Suominen tai 050-5711303 Torsti Rekola tai matkailu@matkailulehti.fi PS. Varaa nyt, varmistat mukanaolosi. La 2.8.14 Kesäillan Valssi, Valkeakoskealla. Kesän suosittu musiikkinäytelmä päivänäytöksenä Valkeakosken teatterissa. Rooleissa mm. Matti Esko ja Meiju Suvas, Ilkka Koivula. Tied./ilm. p. 050 5711303 Torsti Rekola. Kaikkiin tapahtumiin ovat tervetulleita myös ”ei-jäsenet”. Tervetuloa mukavaan joukkoon näkemään ja kokemaan. Uusi ravintolalaiva m/s Aava Helsinkiin keväällä 2014 S trömma Finland tuo Helsingin saaristovesille uuden tilausristeilyjä tekevän aluksen, joka tarjoaa mahdollisuuden yli 200 hengen merellisiin tilaisuuksiin. Strömma Kanavalaivat brändin alla seilaava klassinen saaristolaiva m/s Aava on rakennettu vuonna1965 Norjassa, jossa se toimi ensimmäiset 20 vuotta. Tämän jälkeen laiva siirtyi Ruotsiin ja nyt, perusteellisen kunnostuksen jälkeen, se on tulossa Suomeen. Laivan sisustus uudistetaan täysin, 60-lukua kunnioittaen ja unohtamatta nykyaikaista tekniik- 66 kaa. Sisustussuunnittelusta vastaa suomalainen Jaakko Puro, Puroplan Oy. Laivan viihtyisä iso salonki mahdollistaa jopa yli 100 hengen buffet- tai À la carte -ruokailun, mikä tekee laivasta varteenotettavan vaihtoehdon erilaisille yritystapahtumille sekä yksityisille tilaisuuksille kuten syntymäpäiville tai hääjuhlille. Laivasta löytyy myös pienempi tunnelmallinen salonki sekä idyllinen keulabaari. Uuden laivan ruokalistoilla on niin suomalaista saaristolaiseksotiikkaa kuin kansainvälisiä makuja. Hyvä ruoka tehdään hyvistä aineksista. Laivan ravintoloitsija tilaa esimerkiksi saaristolaisleivän suoraan pienleipomoilta ja ravut Helsingin vanhoilta rapukauppiailta. Strömma Finland tuottaa tekemistä, elämyksiä ja viihdettä vapaa-aikaan, tapahtumiin ja kokouksiin Helsingissä. Kiertoajelut busseilla ja laivoilla, opaspalvelut sekä charterkuljetukset maalla ja merellä ovat toiminnan keskeinen painopiste. Strömma Finlandin julkaisee Helsinki This Week -kaupunkiopasta. Helsinki Card -kaupunkikortti avaa ovet tärkeimpiin nähtävyyksiin, antaa rajoittamattoman matkustusoikeuden joukkoliikennevälineissä ja sisältää lukuisia muita etuja. Strömma Finland on osa Strömma-ryhmää, joka toimii myös Tukholmassa, Göteborgissa, Malmössä, Hemavanissa, Kööpenhaminassa ja Oslossa. www.stromma.fi Yli 60.000 tuotetta saman katon alta! Nivala, Alahärmä Raahe, Iisalmi, Kiiminki, Kokkola Alahärmä, ,Iisalmi, Kokkola, Kiiminki, Liminka, Muhos, Pietarsaari, Raahe, Saarijärvi, Pori ja Vaasa Muhos Kokkola Siilinjärvi www.HHnet.fi www.facebook.com/halpahalli M A T K A I L U lehti 2 • 2014 67 Info-puh. 0600 30006 (1,78 e/min + pvm) Find us on Facebook Badge Liput 16–32 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä CMYK / .ai Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille lippupalvelu.fi Ter vetuloa koko perhe yhdessä! www.sirkusfinlandia.fi 12.4. 13.4. 15.4. 16.4. 17.–18.4. 19.4. 20.–21.4. 22.–24.4. 25.4. 26.–28.4. 29.4. 1.5. 2.5. 3.–4.5. 5.5. 6.5. 7.5. 8.5. 9.5. 10.5. 12.5. 13.5. 14.5. 15.5. 16.5. 17.5. 18.5. 19.5. 20.5. 21.–23.5. 24.5. 25.5. 26.5. 27.5. 29.5. 30.5. 1.6. 3.–8.6. 9.6. 10.6. 11.6. 13.6. 14.6. 15.6. 16.6. 17.6. 18.6. 19.6. 21.6. 22.6. 23.–26.6. 27.6. 28.6. 29.6. 30.6. 68 TAMMISAARI KARJAA KARKKILA FORSSA HÄMEENLINNA TURENKI RIIHIMÄKI KOTKA HAMINA KOUVOLA INKEROINEN HEINOLA NASTOLA LAHTI JÄMSÄ MÄNTTÄ KEURUU VIRRAT JALASJÄRVI LAPUA ALAJÄRVI ALAVUS ÄHTÄRI SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI SUONENJOKI PIEKSÄMÄKI VARKAUS LEPPÄVIRTA KUOPIO SIILINJÄRVI IISALMI KIURUVESI KAJAANI JÄÄLI KEMI TORNIO ROVANIEMI KITTILÄ SODANKYLÄ IVALO KEMIJÄRVI KUUSAMO ÄMMÄNSAARI SOTKAMO NURMES LIEKSA ILOMANTSI TOHMAJÄRVI OUTOKUMPU JOENSUU KITEE KERIMÄKI SAVONLINNA PARIKKALA 13.00 ja 17.00 17.00 18.30 15.30 ja 18.30 To 18.30, Pe 13.00 ja 17.00 17.00 Su 17.00, Ma 13.00 ja 17.00 Ti–Ke 18.30, To 15.30 ja 18.30 15.30 ja 18.30 La–Su 17.00, Ma 18.30 18.30 13.00 ja 17.00 18.30 La 17.00, Su 13.00 ja 17.00 18.30 18.30 18.30 18.30 18.30 17.00 18.30 18.30 18.30 18.30 18.30 17.00 17.00 18.30 18.30 Ke–To 18.30, Pe 15.30 ja 18.30 14.00 ja 18.00 17.00 18.30 18.30 17.00 18.30 13.00 ja 17.00 Ti–To 18.00, Pe–Su 17.00 18.30 18.30 18.30 18.30 17.00 17.00 18.30 18.30 18.30 18.30 17.00 17.00 Ma–Ti 19.00, Ke–To 16.00 ja 19.00 19.00 18.00 18.00 19.00 UUSI OHJELMA 1.7. 2.–3.7. 4.7. 5.–6.7. 7.–10.7. 11.7. 12.7. 13.7. 14.7. 15.7. 16.7. 17.7. 18.7. 19.7. Liput toimituskuluineen alkaen 18,50 € IMATRA 19.00 LAPPEENRANTA Ke 19.00, To 16.00 ja 19.00 SAVITAIPALE 19.00 MIKKELI La 18.00, Su 14.00 ja 18.00 JYVÄSKYLÄ Ma–Ti 19.00, Ke–To 16.00 ja 19.00 VIITASAARI 19.00 PIHTIPUDAS 18.00 NIVALA 18.00 YLIVIESKA 19.00 KALAJOKI 19.00 OULAINEN 19.00 MUHOS 19.00 II 19.00 HAUKIPUDAS 17.00 OULU, 20.–27.7. KAUKOVAINIO Su–Pe 19.00, La–Su 14.00 ja 18.00 28.7. RAAHE 18.30 29.–30.7. KOKKOLA 18.30 31.7. PIETARSAARI 15.30 ja18.30 1.8. KAUHAVA 18.30 2.–3.8. SEINÄJOKI La 17.00, Su 13.00 ja 17.00 4.–7.8. VAASA-VASA Ma–Ti 18.30, Ke–To 15.30 ja 18.30 8.8. KURIKKA 18.30 9.8. KRISTIINANKAUPUNKI 17.00 11.8. RAUMA 18.30 12.8. EURA 18.30 13.8. HARJAVALTA 18.30 14.–17.8. PORI To–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00 18.8. UUSIKAUPUNKI 18.30 19.8. LIETO 18.30 20.–24.8. TURKU Ke–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00 25.–26.8. SALO 18.30 27.8. LOIMAA 18.30 28.8. HUITTINEN 18.30 29.8. SASTAMALA 15.30 ja 18.30 30.8. HÄMEENKYRÖ 17.00 31.8. YLÖJÄRVI 13.00 ja 17.00 1.9. NOKIA 15.30 ja 18.30 2.9. PIRKKALA 18.30 3.–7.9. TAMPERE Ke–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00 8.9. KANGASALA 15.30 ja 18.30 9.9. VALKEAKOSKI 18.30 10.9. HYVINKÄÄ 18.30 11.9. JÄRVENPÄÄ 15.30 ja 18.30 12.9. MÄNTSÄLÄ 18.30 13.–14.9. PORVOO La 17.00, Su 13.00 ja 17.00 15.9. SIPOO 18.30 16.9. KERAVA 18.30 17.9. TUUSULA 18.30 18.9. KLAUKKALA 15.30 ja 18.30 19.9. KAUNIAINEN 15.30 ja 18.30 21.9. LOHJA 13.00 ja 17.00 23.9. NUMMELA 15.30 ja 18.30 24.9. KIRKKONUMMI 15.30 ja 18.30 26.9.–2.11. HELSINKI Ti–Pe 18.30, La–Su 13.00 ja 17.00 Aikataulu saattaa muuttua. Tarkista netistä.
© Copyright 2024