1. No category

Kalojen elämää alkuvuodesta
Etelässä vedet jäätyvät keskimäärin joulukuussa, jolloin myös pilkkiminen käynnistyy. Ensin jäätyvät pienet
lammet ja järvet, sitten merellä sisälahdet ja jokisuistot, mitä matalampi, sitä nopeammin.
Kannattaa seurata muiden jäällä kulkijoiden aktivoitumista ja aloittaa kausi vasta, kun jää on vähintään 10
senttistä. Virtapaikat, pohjalähteet, laitureiden ympäristöt ja kaislikot voivat pettää edelleen. Kelluttava vaatetus tai liivi, jäänaskalit ja heittoköysi ovat perusvarusteita. Reppu kannattaa pakata kelluttavasti, eli tarvikkeet
pusseihin ja sitä on syytä pitää vain toisella olalla, tai vetää ahkiossa.
Retkiluistelu on oiva tapa tutustua oman alueen pienvesistöihin, mutta vaatii omat turvaniksinsä. Kannattaa
ehdottomasti liittyä johonkin seuraan, tai porukkaan, eikä lähteä koskaan yksin ensijäille.
Pilkkipaikat löytyvät usein sieltä, missä on muita jo kairan kanssa poraamassa, rohkeasti vain katsomaan
pilkinuittomallia ja kyselemään vinkkejä ja saalistietoja. Pilkkijät ovat keskimääräistä sosiaalisempia kalastajia ja useat jakavat mielellään tietoa vasta-alkajille. Näköyhteys muihin jäällä olijoihin lisää myös turvallisuudentunnetta kaikilla läsnäolijoille. Apu on lähellä.
Pinnan alla kalan elintoiminnot hidastuvat, vaihtolämpöisenä eläimenä mm. kylmä vesi, valon väheneminen
ja lämpötilan lasku saa kalan aineenvaihdunnan hidastumaan ja se voi ajoittain horrostaa pitkäänkin ja syödä
harvoin. Tunnetusti ensijäät, sekä valon lisääntyessä keväällä ovatkin parasta pilkkiaikaa.
Kevätkutuiset kalat, kuten Ahven, Hauki ja särkikalat kasvattavat mätiä ja maitia syksyllä tankatun vararavinnon turvin, joten ne eivät ole pulassa vaikka syövätkin harvoin, energian kulutuskin on minimissä.
Hauet ovat merenlahdissa ja jokisuistoissa kerääntyneet matalaan, toisin kuin veljensä ja siskonsa järvissä,
mitkä talvehtivat pääasiassa syvemmällä.
Ahvenet parveutuvat karikoille, penkoille ja kasvustovyöhykkeisiin, useimmiten nauhamaisena muodostelmana.
Kuhat löytyvät sisälahdista, penkoilta ja joesta, suuri osa kaloista hakeutuu alle kolmen metrin veteen, jotkut
jopa alle metriin.
Ahvenella syöntijaksot ovat lyhyitä ja keskittyvät valoisimpaan aikaan päivästä. Kun jään päälle tulee lunta,
vedenalainen maailma pimenee, horrostaminen syvenee ja syöntihalukkuus pienenee entisestään.
Pienet pilkit kuten mormuska ja syöteistä surviaissääsken toukka saavat kuitenkin hymyn naamalle ja pilkkireppuun täytettä.
Kuha ja hauki aktivoituvat ajoittain valoisimman ajan lisäksi myös hämärässä. Tasapainopilkki ja pystypilkki
värikoukulla toimii yleensä ja lisäsyöttinä voi olla kalanpala, tai kärpäsentoukka. Tasapainoista “raitapaita”
Nils-master on yleensä varmin, pystyistä Hopeasiipi.
Made on mielenkiintoinen ja maukas petokala, mikä asuu syvänteissä, kylmässä vedessä ja tulee matalaan
ainoastaan tammi-helmikuussa kuteakseen. Tyypillisiä paikkoja ovat jokien ja purojen suistot, merenlahdet ja
karikot. Ennen kutua pystypilkki, iso yksihaara-koukku ja kalanpala syöttinä saa sen iskemään raivokkaasti.
Kun kutu alkaa, kannattaa siirtyä “ryöstöpilkkiin”, minkä yläpuolelle laitetaan esim. silakka hajun vuoksi.
Mateen näkökyky on heikko ja hajuaisti onkin saalistuksen apu kylkiviivan lisäksi.
Paras aika on yleensä iltahämärästä kymmenen uutisiin.
Jos saat saaliiksi esim Särkeä, Norssia, tai muuta vähemmän arvostettua kalaa, kannattaa maistaa, yllätys
on positiivinen. Särki graavattuna tai maustekalana on Siian veroinen, Norssi pienenä lohikalana, saa voissa
paistettuna suun messingille :)
t. Petri
Tammi
1
Helmi
2
Maalis
3
Huhti
4
Touko
5
Kesä
6
Heinä
7
Elo
8
Syys
9
Loka
10
Marras
11
Jään alta kalastus 1-3 kk
Ahven
Pilkki
Hauki
Pilkki
Kiiski
Pilkki
Kuha
Pilkki
Pilkki
Lusikka
Pilkki
Pilkki
12 kk
Jerkki
Pilkki
12 kk
Pilkki
9 kk
Pilkki
12 kk
Onki
Jigi ja uistelu
Täky
Jigi
Pilkki
2 kk
Kutu 12°- - 17°
Onki
5 kk
2 kk
Uistin ja perho
Uistin ja perho
Kutu 14°- - - 18°
Salakka
Pilkki
Siika
12 kk
Vaelluss. Kutu 5°-2°
Kutu 8° Litka
Sorva
Pilkki
Särki
Onki
4 kk
Kutu 10° Onki
12 kk
Onki
12 kk
Kutu 12° Onki
12 kk
Turpa
Onki
Huhti
10
Litka
12 kk
Kutu 5°-8°
Maalis
10
Kutu
5 kk
Kutu 12° Onki
Säyne
Helmi
6
12 kk
Onki
Pohjaonki
Silakka
Tammi
5
Litka
Kutu
Meritaimen
Lajeja / kk
Jigi
Vaappu Lippa
Jigi Kutu 14°
Onki
Pilkki
Lippa
Kutu
Lahna
Made
Kutu 7° Jerkki
Kutu 5°- - - - - -- - - - -18°
Pilkki
Kuore
Jään alta Aktiivi-kk
Kutu 6-8° Litka/Jigi
Täky
Joulu
12
Touko
12
Kesä
9
Heinä
7
Elo
7
Syys
7
Loka
7
Marras
6
Joulu
4