Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa
Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa Ari Karppinen Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A Publication of Turku School of Economics, Pori Unit TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU PORIN YKSIKKÖ Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa Julkaisusarja A Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa Karppinen, Ari Vähäsantanen, Saku Julkaisusarja A – Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Nro A41/2012 ISSN 1799-7070 ISBN 978-952-249-199-2 toukokuu 2012 *Kiitämme Hanna Suontaustaa korvaamattomasta tietoteknisestä avusta. Tutkimukseen mahdollisesti jääneet virheet ovat luonnollisesti vain kirjoittajien vastuulla. Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 2 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Selvityksen tilaajana on toiminut Satakunnan Opin Ovi -hanke. Selvitys on toteutettu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä alkuvuodesta 2012. Copyright © Ari Karppinen, Saku Vähäsantanen Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Porin yksikkö ISSN 1799-7070 ISBN 978-952-249-199-2 Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 3 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö TIIVISTELMÄ Taustaa, tarkoitus ja tavoitteet Euroopan komission Eurooppa 2020 -strategia perustuu kolmeen ydinprioriteettiin: älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Prioriteetit ovat toisiaan vahvistavia ja keskeisessä osassa on koulutukseen panostaminen. Kahdessa prioriteetissa nostetaan erityisesti esiin elinikäinen oppiminen tulevan talouskasvun yhtenä tekijänä Euroopassa. (KOM 2010). Elinikäinen oppiminen ja siihen liittyvät tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (TNO-palvelut) ovat keskeisessä asemassa, koska globalisaatiosta syntyvä rakennemuutos ja väestön ikääntyminen edellyttävät entistä merkittävämpää panostusta työ- ja koulutusmarkkinoiden joustavuutta lisäävään ennakoivaan toimintaan. Myös Suomen kansallisessa Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisohjelmassa (VM 2011, 45–46) nostetaan elinikäisen oppimisen tukeminen keskeisesti esille pyrittäessä tuottavuuden ja työllisyyden parantamiseen siten, että osaaminen ja ammattitaito vastaavat yhä paremmin työmarkkinoiden tarpeita. Aktiivinen elinikäisen oppimisen tukeminen näkyy aikuisopiskelun TNO-palveluiden kehittämisessä. Konkreettisena osoituksena elinikäisen oppimisen aktiivisesta tukemisesta Suomessa on pääosin ELY-keskusten hallinnoimat ja Manner-Suomen ESR-ohjelmaan liittyvät alueelliset Opin Ovi -hankkeet ja niitä palvelevat valtakunnalliset projektit. Osaohjelmien toteuttamisaika on 2008–2013. Satakunnan Opin Ovi -hanketta toteutetaan 1.8.2009– 31.7.2012. Kansainvälisellä tasolla Euroopan unionin elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto (ELGPN) edistää EU:n jäsenmaiden ja muutamien muiden maiden (jäseniä 29) välistä yhteistyötä elinikäisen ohjauksen kehittämisessä perustuen EU:n päätöslauselmiin elinikäisestä ohjauksesta. Tämän työn tarkoituksena on arvioida aikuisopiskelun ohjauksen merkitystä yleisellä tasolla sekä erityisesti Satakunnassa. Tässä ei tehdä evaluaatiota Satakunnan Opin Ovi hankkeesta, vaikkakin hankkeella on merkittävä rooli siinä, millaiseksi aikuisopiskelun TNO-palvelut nähdään muotoutuneen konkreettisesti Satakunnassa talvella 2012. Käsillä olevan selvityksen pyrkimyksenä on edelleen löytää suuntaviivoja sille, kuinka aikuisopiskelun ohjauksen järjestelmää tulisi kehittää Satakunnassa, jotta alueellisesti voitaisiin entistä paremmin vastata Euroopan unionin, Suomen ja alueellisiin kasvutavoitteisiin sekä voitaisiin yksilötasolla vaikuttaa entistä paremmin koettuun hyvinvointiin. Tämän selvityksen perustavoitteita on kolme. Ensiksikin tavoitteena on selvittää, millaisena nähdään aikuiskoulutuksen ohjauksen merkitys yksilö-, yritys- ja aluetasoilla Satakunnassa nyt ja tulevaisuudessa aikuiskoulutusta tarjoavien organisaatioiden johdon sekä näiden organisaatioiden keskeisten sidosryhmien näkökulmasta. Toisena perustavoitteena on tehdä katsaus aikuisopiskelun ohjauksen vaikuttavuutta ja merkittävyyttä tarkastelevaan – erityisesti taloudellisia tekijöitä korostavaan – kansalliseen ja kansainväliseen tieteelliseen kirjallisuuteen ja keskeisiin elinikäistä oppimista ja aikuiskoulutuksen ohjausta käsitteleviin kansainvälisiin strategioihin. On luonnollista, että aluetasolla (s.o. Satakunta) tällaisia empiirisiä, tutkimusperusteisia tarkasteluita ei ole olemassa. Kolmanneksi tutkimuksessa pyritään hahmottamaan kansainvälisten ja alueellisten tilastojen avulla elinikäisen oppimisen tarpeen ja siihen liittyen TNOpalvelujen potentiaalisen kysynnän kehitystä. Aineistot, menetelmät ja rajaukset Tutkimuksen empiirisen osan tutkimusaineisto muodostuu yhtäältä tutkimuksen yhteydessä kerätystä kyselyaineistosta. Toiseksi tutkimuksessa kootaan maa- ja aluetason tilastollinen Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 4 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö aineisto olemassa olevien kansainvälisten ja alueellisten (Satakunta) tilastojen pohjalta koskien erityisesti elinikäisen oppimisen tarvetta ja aikuisopiskelun ohjauksen potentiaalisen kysynnän kehitystä. Kolmanneksi tutkimukseen on kerätty kooste koulutusta, elinikäistä oppimista ja aikuiskoulutuksen ohjausta tarkastelevasta talousteoreettisesta ja empiirisestä kirjallisuudesta sekä aiheeseen liittyvistä strategia- ja toimintapolitiikkaasiakirjoista. Tutkimuksessa tehdyn kyselyn osalta kysymyksessä on kokonaistutkimus eli kysymyslomake lähetettiin koko perusjoukolle (N = 176). Perusjoukon kohdehenkilöt ovat Satakunnassa aikuiskoulutusta tuottavien organisaatioiden ja siihen liittyvien sidosryhmäorganisaatioiden johtohenkilöt ja asiantuntijat. Kyselyn perusjoukko määriteltiin tutkijoiden ja Satakunnan Opin Ovi -hankkeen projektiryhmän yhteistyönä (ks. liite 6). Aineisto kerättiin sähköisenä Webropol-kyselynä maaliskuussa 2012. Kyselylomake sisälsi pelkästään avoimia kysymyksiä, joista yksi oli taustamuuttujakysymys (vastaajan organisaatio) ja muut (6) aikuisopiskelun ohjauksen sisältöä ja merkitystä yksilö-, yritys- ja aluetalouden menestyksen tasolla tarkastelevaa sekä ohjaustoiminnan tilaa ja tulevaisuuden näkymiä koskevaa kysymystä. Avoimiin kysymyksiin päädyttiin, koska kyselyn kohdejoukko oli rajattu ja aikuisopiskelun ohjauksen merkityksen estimointi määrällisen tutkimuksen menetelmin tai tarkoin – esimerkiksi keskinäisiin vertailuihin perustuvin väittämin – todettiin ongelmallisiksi. Lisäksi avoimien kysymysten avulla arveltiin olevan paremmat mahdollisuudet saada aikuisopiskelun ohjauksen kehittämisideoita verrattuna suljettuihin kysymyksiin. Vastauksia saatiin 30, joista 2/3 oli koulutusorganisaatioilta (liite 5). Kokonaisvastausprosentti oli siten 17. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadulliselle tutkimukselle tyypillistä sisällönanalyysiä perustuen pääosin induktiiviseen, aineistolähtöiseen päättelyyn. Ainoastaan tarkasteltaessa Satakunnan aikuiskoulutuksen ohjauksen aluetaloudellista merkitystä käytettiin sisällönanalyysia induktiivisen ja deduktiivisen päättelyn kombinaatiota eli talousteoriaperusteista päättelyä. Teoriaperusta tässä yhteydessä saatiin tehdyn kansainvälisen tutkimuskirjallisuuskatsauksen pohjalta. Tulokset Tutkimukset ja strategiat Aikuisopiskeluun liittyvien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO-palvelut) tarve ja merkitys ovat kasvaneet ja niillä nähdään yhä selkeämmin myös strategista ulottuvuutta niin EU-tasolla, OECD:ssä kuin Suomessakin (KOM 2010, VM 2011, Cedefop 2011, 2012b, OECD 2012b). Euroopan unionin uusi kasvustrategia – Eurooppa 2020 – edellyttää elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien hyödyntämistä ja aikuisopiskelun ohjauksella voidaan tehostaa näihin tavoitteisiin pääsemistä. Talouskasvun teoriat (growth theory) ovat jo vuosikymmenten ajan korostaneet, että koulutus ja siten osaamiseen panostaminen yleensäkin ovat keskeisiä uusille innovaatioille, tuottavuuden kasvulle, korkeammalle talouskasvulle ja lopulta taloudelliselle hyvinvoinnille. Viimeaikaiset tutkimukset korostavat, että henkisen pääoman kumuloitumiseen perustuva kasvu on kestävämpää ja osallistavampaa kuin perinteinen fyysisiin investointeihin ja ekstensiiviseen raaka-ainekäyttöön perustuva talouskasvu. Lisäksi koulutukseen ja resurssiohjaukseen perustuva kasvu mahdollistaa joustavasti lisäkoulutuksen tai ammatinvaihtoon tähtäävän koulutuksen hankkimisen tehden taloudesta ja työmarkkinoista helpommin muuttuneisiin olosuhteisiin reagoivaa verrattuna perinteiseen toimialaperusteiseen kasvuun. Pyrittäessä etsimään taloudellisia perusteita sille, miksi koulutusta halutaan, niin koulutuksen taloustieteessä (economics of education) on korostettu pääosin kahta tekijää: yhtäältä koulutuksen yksityistaloudellinen rahoitustuotto kasvaa koulutusasteen mukaan ja useissa tutkimuksissa on todettu, että korkea-asteen koulutuksen tuotto ylittää selvästi rahoitusmarkkinoiden sijoitustuoton ja toisaalta koulutus antaa eräänlaisen vakuutuksen Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 5 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö työttömyyden varalta. Viime mainittu voidaan helposti nähdä tarkasteltaessa maiden työllisyyttä koulutustason mukaan myös taantumaolosuhteissa (ks. kuvio 6). Tutkimusten mukaan koulutuksella on yksityistaloudellisten tuottojen lisäksi hyötyä myös laajemmin yhteiskunnassa (ns. ulkoisvaikutuksia muillekin kuin koulutuksen hankkineelle itselleen) ja siten koulutuksen hankkimisen tukeminen on erityisesti myös julkisen sektorin tehtävä, jos halutaan tavoitella koulutukseen ja osaamiseen perustuvaa talouskasvua. Erityisesti käsillä olevan tutkimuksen näkökulmasta koulutuksen ulkoisvaikutusten vuoksi aikuiskoulutuksen ohjauksella on parhaimmillaan aluetalouden kasvua lisäävä merkittävä periaatteellinen tehtävä. Tarkasteltaessa erityisesti taloustieteellisiä empiirisiä tutkimuksia elinikäisen oppimisen merkityksestä yksilötason mikroaineistoilla, tutkimustulokset ovat selvästi edellisiä ristiriitaisempia. On tutkimuksia, joissa tuloksena saadaan, että tietyissä tapauksissa koulutuksen väliaikaisesti keskeyttäneet ja ohjaustoimin tutkintonsa loppuunsaattaneet eivät koskaan saavuta samaa palkkatasoa kuin normaalisti tutkinnon läpäisseet. Toisaalta eräässä tutkimuksessa esitettiin, että tarkasteltaessa aikuisopiskelun ohjaustoimien piirissä olleiden tutkinnon suorittamisessa viivästyneiden palkkatasoa, niin tuntiansiotaso kasvoi keskimäärin 20 % tarkastelun kohteena olevalla kymmenvuotisperiodilla. Lisäksi eräässä tutkimuksessa, jossa huomioitiin elinikäisen oppimisen vaikutus aikuiskoulutukseen osallistuneiden työmarkkina-asemaan (parempi työllistyvyys) havaittiin, että heidän elinkaaripalkkansa oli suurempi (työttömyysjaksot vähenivät). Toisessa tutkimuksessa saatiin tulos, että elinikäinen oppiminen nostaa todennäköisyyttä työllistyä niiden joukossa, jotka ovat alun perin työttömiä tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Useat tutkimukset tarkastelevat myös elinikäisen oppimisen ei-taloudellisia kannustimia. Keskeiset löydökset ovat, että aikuisoppiminen vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä, vaikuttaa terveydentilaan positiivisesti, parantaa perheen ja lasten asemaa pitkällä aikavälillä, lisää onnellisuutta ja lisäkoulutuksen hankkiminen lisää edelleen lisäkoulutuksen hankkimista ja siten jatkuvaa aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista. Aikuiskoulutuksen ohjauksen vaikuttavuutta voidaan tutkia tapauskohtaisesti. Tässä ei ole tehty katsausta tällaisiin evaluaatiotutkimuksiin, koska niiden tulosten yleistettävyys on em. tutkimuksia vähäisempää ja koska tässä ei ole ollut tarkoitus evaluoida esim. Satakunnan Opin Ovi -hanketta. Sen sijaan tutkimuksessa referoidaan lyhyesti Cedefopin (2011) selvitystä, jossa on tarkasteltu elinikäisen oppimisen ohjauksen (lifelong guidance) tilannetta ja tulevaisuutta Euroopassa. Keskeisiä kehityskohteita Eurooppa-tasolla, joissa kuitenkin on jo osittain edistytty, ovat (a) aikuisopiskelun ohjauksen koordinaatio ja yhteistyö, (b) aikuisohjauksen laadunvarmistus, (c) aikuisohjauksen saatavuuden turvaaminen ja (d) uraohjauksen hallintataitojen kehittäminen. Viimekädessä edistyminen näillä osa-alueilla riippuu paikallisista toimenpiteistä. Käsillä olevan tutkimuksen kyselyaineiston analyysi paljastaa osin edellä esitetyn kaltaisia aikuiskoulutuksen ohjauksen kehittämistarpeita myös Satakunnan osalta. Tilastot ja TNO-palveluiden kysyntäpotentiaalin kehitys Suomessa ja Satakunnassa Suomessa väestö vanhenee (ikärakenne-ennuste) tehtyjen arvioiden perusteella nopeasti verrattuna EU 25 -maihin vuoteen 2030 mennessä (yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 3. suurin) ja väestöllinen huoltosuhde (työikäisten osuus väestöstä) Suomessa tulee olemaan ylivoimaisesti kaikkein heikoin 25 vertailumaasta. Siten työikäisten osaamisen kasvattaminen, työllisyysasteen nostaminen, työurien pidentäminen (pudokkaitten vähentäminen ja ikääntyneiden työhön osallistuminen) ja työperäisen maahanmuuton lisääminen ovat Suomen tulevan kilpailukyvyn keskeiset osa-alueet. Kaikissa näissä elinikäisellä oppimisella ja aikuisopiskelun ohjauksella tulee olemaan avainrooli. Tällä Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 6 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö hetkellä (2010) Suomessa ulkomaalaisten osuus kokonaistyövoimasta on 8. pienin ja koulutuksensa keskeyttäneiden määrä on 10. pienin EU27-maista ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden työllisyys on vasta 15. suurin verrattuna OECD-maihin. Elinikäisen oppimisen tarve ja aikuisopiskelun ohjauksen kysyntäpotentiaali on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna suuri. Samalla Suomessa korkeakoulutettujen osallistuminen elinikäiseen oppimiseen on jo nyt (2010) kehittyneistä EU-maista kaikkein suurin ja kaikkien 25−54-vuotiaiden osallistuminen aikuiskoulutukseen on 3. suurin OECD-maista. OECD-maita koskevan aineiston perusteella tehty regressioanalyysimme osoittaa (kuviot 7 ja 8), että maiden työllisyysasteen ja aikuiskoulutuksen osallistumisen välillä on vahva positiivinen, epälineaarinen riippuvuus. Satakunnassa elinikäisen oppimisen tarve ja näin ollen aikuiskoulutuksen ohjauksen potentiaalinen kysyntä on hyvin samanlaista kuin maassa keskimäärin. Toimialarakenne- ja siten osaamistarpeet muuttuvat jatkuvasti. Satakunnan toimialarakenteen ollessa monipuolinen ja hyvin samankaltainen koko maan työpaikkojen toimialarakenteen kanssa perinteisen tutkintokoulutuksen alueellisen osuvuuden puutteet voidaan helpommin korjata kuin maakunnissa, jotka ovat erikoistuneet joillekin tietyille toimialoille: pyritään parantamaan työvoiman alueellista liikkuvuutta (koko maan tutkintokoulutus tukee myös Satakunnan koulutustarpeita) ja siihen liittyen tehostamaan aikuisopiskelun ohjaukseen panostamista. Tällainen alueellisesti räätälöity koulutus voi toimia myös houkuttimena työperäiseen alueelle muuttoon Satakunnassa (kotimaasta tai ulkomailta) sekä parantaa alueella toimivien yritysten ja organisaatioiden kilpailukykyä parantamalla osaavan työvoiman jatkuvaa saatavuutta. Koulutusrakenteen muuttuminen (s.o. korkea-asteen koulutettuja entistä enemmän ja peruskoulutuksen suorittaneita entistä vähemmän) tulee luultavasti lisäämään elinikäistä oppimista ja sen ohjaustarvetta. Korkeammin koulutetut yleensä osallistuvat enemmän aikuiskoulutukseen ja yliopistokeskusta ollaan kehittämässä erityisesti alueellisena aikuiskoulutuksen koordinaatio- ja resurssikeskuksena. Satakunnan väestön ikääntymisen, pysyvän (vuoteen 2040 saakka) demografisen työvoiman tarjontavajeen ja joidenkin alojen (esim. SOTE) suuren eläköitymisvauhdin ja työnkysynnän odotettavissa olevan lisäyksen johdosta aikuiskoulutukselta odotetaan yhä parempaa vaikuttavuutta, joten aikuisopiskelun ohjauksen potentiaalinen tarve siten tulee kasvamaan Satakunnassa. Erityisesti rakennetyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä nopeasti toteutetulla ja yksilöllisesti reagoivalla aikuisopiskelun ohjauksella voidaan saavuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia taloudellisia vaikutuksia, puhumattakaan yksilötason ei-taloudellisista vaikutuksista. Satakunnassa nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytyneiden osuus 15−29-vuotiaiden ikäluokassa on Suomen maakunnista suurimpia. Yhden pysyvästi syrjäytyneen nuoren yhteiskunnalliseksi kustannukseksi on arvioitu miljoona euroa ennen kuin syrjäytynyt saavuttaa 60 vuotta. Kyselyn tulokset Vastanneiden kokonaiskäsitys aikuisopiskelun ohjauksen sisällöstä noudattaa hyvin yleistä käsitystä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista (TNO-palvelut, ks. Cedefop 2004), vaikkakaan vastauksissa ei korostu se, että ohjauksessa olisi kyse nimenomaan aikuisoppijalle suunnatut TNO-palvelut. Yksilötasolla TNO-palveluilla nähtiin hyvin kattavasti olevan merkittävää vaikutusta. Vain yhdessä vastauksessa todettiin, että elämänhallinta ja aikuisopiskelu lähtevät yksilöstä itsestään, eikä TNO-palveluilla ole juurikaan merkitystä. Ohjauksella yksilötasolla haluttiin vaikuttaa ennen muuta halukkuuteen hakea aikuiskoulutukseen ja tukea elinikäistä oppimista. Ohjauksen vaikuttavuus nähtiin riippuvan ennen muuta Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 7 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö ohjauksen laadusta ja pääosin ohjattavien odotettiin itse aktiivisesti hakeutuvan ohjauksen piiriin. Yksittäisen yrityksen tasolla TNO-palveluilla arveltiin hyödyttävän yrityksiä laajaalaisesti (kuudella osa-alueella) ja keskeisin niistä nähtiin olevan yrityksen kilpailukyvyn paraneminen. Tosin vastauksissa pohdittiin enemmän koulutuksen vaikutusta yleisesti yritysten kannalta kuin erityisesti aikuisopiskelun ohjauksen vaikuttavuutta. Vastauksista ei juuri tullut ilmi, millainen yhteys tai vaikutuskanava aikuisopiskelun ohjauksella/koulutuksella ja vastauksessa mainituilla mahdollisilla hyötyvaikutuksilla yrityksen kannalta olisi. Verrattuna yksilötason vaikutuksiin yritystason vastauksissa oli lukumääräisesti enemmän sellaisia vastauksia, joissa TNOpalveluiden vaikutukset nähtiin pieninä tai olemattomina. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnan talouden kannalta nähtiin vähintäänkin suurena – hyvin suuressa osassa vastauksia erittäin suurena. Useissa vastauksissa korostui opiskelun ohjauksen tulevaisuuteen suuntautuva/pidemmän aikavälin/ennalta ehkäisyn vaikutus. Ohjauksen vaikutusta alueellisiin kasvu- ja kilpailukykytekijöihin korostettiin lähes poikkeuksetta vastauksissa. Jos työmarkkinoiden toiminnan paraneminen (työnkysynnän ja -tarjonnan kohtaannon paraneminen) lasketaan kasvutekijäksi, kuten hyvin voitaisiin tehdä, niin ohjauksen merkitystä kasvutekijänäkökulmasta pidetään erittäin tärkeinä Satakunnan kaltaiselle osaamistaloudelle. Varsin useassa vastauksessa korostuu myös aikuisopiskelun ohjauksen rooli rakennemuutoksen hallinnassa. Vaikutus on kahdenlainen: ensiksikin onnistunut aikuisopiskelun ohjaus vaatii entistä parempaa tiedollista pohjaa alueen rakenne- ja osaamistarpeiden muutoksista sekä odotettavissa olevien globaalien (tuotantorakenteiden muutos ja liiketoimintaprosessin muuttuminen ja niiden vaatima osaamismuutos) ja kansallisten haasteiden (väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen) vaikutuksista, jolloin aikuisopiskeluun hakeutuja voi paremman informaation valossa tehdä koulutusvalintoja. Toisaalta sama informaatio voi onnistuessaan auttaa parantamaan ohjaajien toimintaa ja parantamaan siten aikuisohjauksen tehokkuutta/vaikuttavuutta. Syrjäytymisen ehkäisy nähtiin useissa vastauksissa aikuisopiskelun ohjauksen keskeiseksi aluetalouden menestymistä takaavaksi tekijäksi. Arvioita TNO-palveluiden nykytilasta Satakunnassa voidaan kuvata seuraavasti: onnistuneeksi mainittiin tyypillisesti ohjaus, jonka antaa organisaatiossa jokin nimetty henkilö ja ohjaus sisältää henkilökohtaisen aktiivisen ja monipuolisen, erityisesti tietoperustaisen ohjauksen henkilölle, joka itse aktiivisesti hakee ohjausta. Kokonaisaineistosta kuitenkin heijastui jonkinasteinen epäyhtenäisyys tai hajanaisuus ohjauksen toteutuksen suhteen. Arvioista koskien TNO-palveluiden tulevaisuutta Satakunnassa korostui erityisesti verkostomaisen yhteistyön tiivistämisen tulevaisuusmalli. Kuitenkin jonkinlaisena aikuisohjauksen ”ongelmana” nähtiin myös koordinaation tai asiakaslähtöisesti ajatellen ”yhden luukun” periaatteen toteutumattomuus (ks. myös edellinen kohta). Johtopäätökset Elinikäinen oppiminen on nousemassa keskeiseksi strategiseksi keinoksi, jonka avulla voidaan tavoitella älykästä, kestävää ja osallistavaa taloudellista menestystä. Koulutuksen ja elinikäisen oppimisen positiiviset talousvaikutukset korostuvat useissa talousteoreettisissa ja empiirisissä, usein ekonometrisissä tutkimuksissa, kuten myös tehdyn kyselyn vastauksissa. Useat kansainväliset strategia-asiakirjat korostavat elinikäisen oppimisen merkitystä tulevan talouskasvun ja työmarkkinoiden joustavamman toiminnan yhteydessä. Työ- ja koulutuspolkujen epälineaarisuuden (ammatillinen ja koulutuksellinen Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 8 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö liikkuvuus lisääntyy) odotetaan kasvavan ja siten perinteinen, useamman vuoden tutkintokoulutus on haasteiden edessä ja tarvitaan jatkuvaa elinikäistä oppimista. Keskeinen operatiivinen keino tehostaa elinikäistä oppimista on aktiiviset aikuisopiskelun TNOpalvelut. Yhdessäkään tehdyn kyselyn vastauksista ei mainittu alueellisia TNO-palveluita kansainvälisten tai kansallisten strategioiden toteuttajina. Parhaimmillaan palvelut voivat asiakasnäkökulmasta oleellisesti vähentää sitä epävarmuutta, joka aikuisopiskelua harkitseva kohtaa vaihtaessaan ammattia, hankkiessaan koulutuksen avulla uudenlaista osaamista, päättäessään jatkaa keskeytyneitä opintoja tai vaikkapa tullessaan alueelle – jopa vieraaseen kulttuuriin. Epävarmuus liittyy monenlaisiin tiedollisiin asioihin (alueellisten työmarkkinoiden tulevaisuus, työuraa ja osaamista koskevat tiedot ja vaikkapa aikuisopiskelun rahoittaminen), rohkaisuun ja kannustukseen sekä elämänhallintaan yleensä. Satakunnassa on kyselyn perusteella selkeä tahtotila, jossa TNO-palveluiden edellä kuvatun kaltainen sisältö ja merkitys tunnistetaan erityisesti yksilö- ja aluetalouden menestyksen tasoilla. Toisaalta konkreettinen TNO-palveluiden kehittäminen näyttäisi kaipaavan jonkinasteista aluetason koordinaatiota, selkeämpää vastuutusta ja verkostomaista toteuttamista. Konkreettisesti alueellisen aikuisoppimisen strategian toteuttamiseksi tarvittaisiin alueellista toimenpideohjelmaa TNO-palvelujen kokonaiskehittämisestä. Avainsanat: Aikuisopiskelun ohjaus, elinikäinen oppiminen, TNO-palvelut, koulutus, alueellinen merkitys, Satakunta Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 9 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Sisällys TIIVISTELMÄ ................................................................................................................... 4 KUVIOLUETTELO ......................................................................................................... 12 TAULUKKOLUETTELO ................................................................................................ 13 LAATIKKOLUETTELO ................................................................................................. 14 1. JOHDANTO ................................................................................................................. 15 1.1. Taustaa ................................................................................................................... 15 1.2. Tutkimusasetelma, tavoitteet ja rajaukset .............................................................. 15 1.3. Tutkimuksen eteneminen ....................................................................................... 20 2. TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT ............................................................... 21 2.1. Keskeiset käsitteet .................................................................................................. 21 2.2. Elinikäinen oppiminen ja aikuisopiskelun ohjaus kansainvälisten tilastojen ja strategia-asiakirjojen valossa ........................................................................................ 24 3. ELINIKÄISEN OPPIMISEN TALOUDELLINEN MERKITYS TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA ............................................................................................................... 33 3.1. Koulutuksen taloudelliset vaikutukset ................................................................... 33 3.2. Elinikäisen oppimisen taloudelliset vaikutukset .................................................... 38 4. AIKUISOPISKELUN OHJAUKSEN MERKITYS JA ELINIKÄISEN OHJAUKSEN TILANNE EUROOPASSA .............................................................................................. 44 5. POTENTIAALISET AIKUISKOULUTUSMARKKINAT SATAKUNNASSA ....... 47 5.1. Työpaikkojen toimialarakenteen muutos ............................................................... 47 5.2. Osaamistarpeiden ja koulutusrakenteen muutos ja ennakointi Satakunnassa........ 49 5.3. Satakunnan väestöennuste 2008–2040 ikäluokittain ............................................. 54 5.4. Aikuiskoulutuksen ”erityisryhmien” kehitys Satakunnassa .................................. 58 6. TUTKIMUKSEN KYSELYOSION AINEISTOT JA MENETELMÄT ..................... 68 6.1. Aineiston keruumenetelmät ja edustavuus............................................................. 68 Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 10 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö 6.2. Analyysimenetelmä................................................................................................ 71 6.3. Tulosten luotettavuuden arviointi .......................................................................... 76 7. KYSELYN TULOKSET ............................................................................................. 79 7.1. Aikuisopiskelun ohjauksen sisältö ......................................................................... 79 7.2. Aikuiskoulutuksen ohjauksen merkitys yksilön kannalta ...................................... 80 7.3. Aikuisopiskelun ohjauksen yritystason merkitys ................................................... 82 7.4. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys aluetaloudellisen menestyksen näkökulmasta Satakunnassa ................................................................................................................. 84 7.5. Aikuiskoulutuksen ohjauksen toteutumisen nykytila Satakunnassa ...................... 86 7.6. Aikuisopiskelun ohjauksen tulevaisuuden näkökulmia ......................................... 92 8. JOHTOPÄÄTÖKSET............................................................................................... 95 LÄHTEET....................................................................................................................... 104 Liite 1. Kyselylomake ..................................................................................................... 110 Liite 2. Aineiston luokittelu sisällönanalyyttisesti koskien aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia yksilötasolla ohjattavan näkökulmasta Satakunnassa ................................. 112 Liite 3. Aineiston luokittelu sisällönanalyyttisesti koskien aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia yksittäisen yrityksen näkökulmasta Satakunnassa ....................................... 118 Liite 4. Aineiston luokittelu sisällönanalyyttisesti koskien aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia Satakunnan aluetalouden menestyksen kannalta......................................... 124 Liite 5. Kyselyyn vastanneiden organisaatioiden nimet (vastaajan ilmoitus)................. 127 Liite 6. Perusjoukon määrittäminen: Aikuisopiskelun projektiryhmä – Satakunnan Opin Ovi................................................................................................................................... 128 TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PORIN YKSIKÖN JULKAISUT..................... 129 Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 11 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Tutkimusasetelma: kyselyn tutkimuskysymykset (punainen väri) ja tarkastellut taloustieteelliset vaikutuskanavat (sininen kehysväri) .....17 Kuvio 2. EU25-maiden ikärakenne 2030....................................................................27 Kuvio 3. Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus maan kokonaistyövoimasta (%, vasen akseli) ja osuuden kasvu 2005−2010 (%, oikea akseli) ......................28 Kuvio 4. Koulutuksensa keskeyttäneiden1 osuus 18−24 vuotiaista EU-maissa 2010 (%) …………………………………………………………………30 Kuvio 5. Osallistuminen elinikäiseen oppimiseen2 25−64-vuotiaiden ikäluokassa eräissä EU-maissa (18) vuonna 2010, (% koko ikäluokasta, joilla vastaava koulutus) ...............................................................................31 Kuvio 6. Työllisten osuus (%) 25–64-vuotiaista koulutusasteen mukaan OECD maissa (ml. Brasilia), 2009 ..................................................................37 Kuvio 7. Aikuiskoulutukseen osallistumisaste ja työllisyysaste 25–54-vuotiaiden ikäluokassa eräissä OECD-maissa vuonna 2007, % ikäluokasta ........39 Kuvio 8. Aikuiskoulutukseen osallistumisen ja työllisyysasteen välinen suhde eräissä OECD-maissa (ks. kuvio 7) vuonna 2007 (logaritminen sovite) ........40 Kuvio 9. Satakunnan työpaikkojen toimialarakenne vuosina 1997–2009 (parittomat vuodet) .................................................................................................48 Kuvio 10. Kaikkien toimialojen työllisten jakauma koulutusasteittain Satakunnassa v. 2001 …………………………………………………………………50 Kuvio 11. Kaikkien toimialojen työllisten jakauma koulutusasteittain Satakunnassa v. 2009 …………………………………………………………………51 Kuvio 12. Väestöennuste ikäluokittain 2008–2040 Satakunnassa ja maassa keskimäärin .........................................................................................55 Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 12 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Kuvio 13. Demografisen työvoiman tarjontavajeen kehitys Satakunnassa: D = (15– 24-vuotiaat/55–64-vuotiaat) ................................................................56 Kuvio 14. Satakunnan alueelle ja Suomeen suuntautuvan bruttomuuton kehitys vuosittain (ind. 1987=100) ..................................................................59 Kuvio 15. Satakuntaan suuntautuva ulkomainen ja kotimainen bruttomuutto 1987– 2011 (lukumäärät) ...............................................................................60 Kuvio 16. Avoimet työpaikat 1990–2011 ja työttömät 1993–2010 Satakunnassa .....61 Kuvio 17. Rakenteellinen työttömyys 1990–2011 Satakunnassa ...............................63 Kuvio 18. Nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytyneisyys maakunnittain ja väestöllisen viiteryhmän mukaan (kantaväestö, vieraskieliset) vuonna 2010 ........65 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Keskeistä aikuisopiskelun ohjaukseen ja käsillä olevaan selvitykseen liittyvää käsitteistöä .............................................................................21 Taulukko 2. Yli 55-vuotiaiden työntekijöiden osuus (%) toimialoittain Satakunnassa 2008 …………………………………………………………………57 Taulukko 3. Kysymyslomakkeiden saajien ja vastaajien jakaantuminen organisaatioluokittain ..........................................................................71 Taulukko 4. Aineiston luokittelu sisällönanalyyttisesti koskien aikuisopiskelun ohjauksen käsitettä ..............................................................................73 Taulukko 5. Aikuiskoulutuksen ohjauksen nykytila Satakunnassa: aineistoluokittelu .. ………………………………………………………………………..87 Taulukko 6. Tulokset ja johtopäätökset vastanneiden näkemyksistä aikuiskoulutuksen ohjauksen nykytilasta Satakunnassa: oman organisaation näkökulma …………………………………………………………………90 Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 13 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Taulukko 7. Aikuisopiskelun ohjauksen kehittämissuunnat Satakunnassa ................92 Taulukko 8. Tutkimuksen keskeiset tulokset tutkimuskysymyksittäin ......................98 Taulukko 9. Induktiivisen päättelyn mukainen sisällönanalyysi: aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia yksilötasolla ohjattavan näkökulmasta Satakunnassa .....................................................................................112 Taulukko 10. Induktiivisen päättelyn mukainen sisällönanalyysi: aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia yritystasolla Satakunnassa ............................118 Taulukko 11. Aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia Satakunnan aluetaloudellisen menestyksen kannalta ........................................................................124 LAATIKKOLUETTELO Laatikko 1. Tulokset I: Aikuisopiskelun ohjauksen käsitteen sisältö .........................79 Laatikko 2. Tulokset II: Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys yksilötasolla ohjattavan näkökulmasta .......................................................................................82 Laatikko 3. Tulokset III: Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys yksittäisen yrityksen näkökulmasta Satakunnassa ................................................................84 Laatikko 4. Tulokset IV: Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnan aluetalouden menestyksen kannalta ....................................................85 Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 14 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa EU:n uudistettu kasvustrategia vuoteen 2020 korostaa elinikäisen oppimisen keskeistä merkitystä (KOM 2010). Strategiassa korostetaan, että Euroopan tulee vastata globaaliin kilpailukykyhaasteeseen, ei pelkästään korkean koulutustason, vaan ennen muuta joustavien koulutus- sekä työurien avulla. Tämä korostuu entisestään tulevaisuudessa väestön ikääntyessä ja globalisaation muokatessa talouden rakenteita jatkuvan, usein kiihtyvän muutoksen periaatteella. Pelkästään perinteinen tutkintokoulutusjärjestelmä ei enää kykene reagoimaan näihin muutostarpeisiin ja aikuisopiskelun ohjauksen rooli tulee olemaan näiden tavoitteiden konkreettisen saavuttamisen näkökulmasta kasvavassa merkityksessä. Onnistuneelta, aidosti päätöksenteon epävarmuutta vähentävältä ohjaukselta edellytetään jonkinlaista globaalin talouskehityksen tuntemusta tulevan alueellisen kehityksen taustamuuttujana, mutta ennen kaikkea se edellyttää alueellisesti erikoistuneiden työ- ja koulutusmarkkinoiden muutosten ennakointia. Tällainen aikuisopiskelun ohjausta palveleva tieto, neuvonta ja ohjaus (TNO) olisi syytä olla ohjausta tarvitsevan asiakkaan ja ohjausta antavan näkökulmista koko alueellisen aikuisohjausverkoston käytössä. Tällaisen toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi on samanaikaisesti kyettävä sovittamaan yhteen koulutuksen kysyjien yksilölliset tarpeet alueen nykyisiin ja tuleviin työvoimatarpeisiin. Satakunnassa on kehitetty aikuisopiskelun ohjausta erityisesti Satakunnan Opin Ovi -hankkeen avulla ja pyrkimyksenä on edelleen kehittää tehokas ja asiakaslähtöinen aikuisopiskelun ohjauksen alueellinen järjestelmä. 1.2. Tutkimusasetelma, tavoitteet ja rajaukset Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida laaja-alaisesti aikuisopiskelun ohjauksen merkitystä Satakunnassa. Tavoitteena on ensiksikin selvittää sitä, millaisena Satakunnan Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 15 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö aikuisopiskelun ohjausorganisaatioiden johto ja keskeiset sidosryhmät näkevät ohjauksen merkityksen yleisesti ja oman alueensa tulevan menestyksen kannalta. Viimemainitussa keskitytään erityisesti ohjaukseen koko satakuntalaisen toisen ja korkea-asteen koulutusjärjestelmän näkökulmasta. Toiseksi hankkeen tavoitteena on luoda katsaus koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja aikuisopiskelun ohjauksen taloustieteelliseen kirjallisuuteen ja aiheeseen liittyviin kansainvälisiin strategia-asiakirjoihin (EU-taso ja OECD-taso). Viimemainitut edustavat pidemmän aikavälin kansainvälistä tahtotilaa elinikäisen oppimisen ja aikuisopiskelun ohjauksen suhteen ja parhaimmillaan tämä perustuu tutkittuun tietoon (ensin mainittu). Kolmanneksi tutkimuksen tavoitteena on arvioida kansainvälisiin ja Satakunnan aluetta koskeviin kansallisiin tilastoihin perustuen elinikäisen oppimisen tarvetta ja aikuisopiskelun ohjauksen potentiaalisen kysynnän kehitystä aiemman kehityksen ja odotettavissa olevan tulevan kehityksen perusteella. Konkreettisesti käsillä olevan tutkimuksen asetelma on kuvattu kuviossa 1. Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 16 VAIKUTUSTASOT ELINIKÄINEN OPPIMINEN 1. ALUEELLINEN TNO-PALVELUJÄRJESTELMÄ J Alue 3. Yksilötaso Oppimishalukkuus ja -kyky Elämäntilanne 4. Yritystaso Oppimisen ominaisuudet Alue YKSILÖ NEUVONTA työelämäsuhde NEUVONTA OHJAUS NEUVONTA OHJAUS Koulutus, työvoimaOHJAUS kokemus varat OHJAUS elämänhallinta taidot, kyvyt, tavoitteet osaaminen 2 Organisaatio 1 Organisaatio 2 YKSILÖ Organisaatio 3 Organisaatio n, n = aikuisohjausta antavien organisaatioiden lukumäärä 6. TOIMINNOT HUOMENNA Yksilölliset perusominaisuudet1 YMPÄRISTÖ TIEDONTyö- ja koulutusVÄLITYS TIEDONmahdollisuudet VÄLITYS TIEDONKvalifikaatioVÄLITYS TIEDON- vaatimukset sosiaalinen VÄLITYS toimeentulo verkosto NEUVONTA 5. TOIMINNOT TÄNÄÄN YMPÄRISTÖ Yleinen taloustilanne työmarkkinoiden kehitys koulutusmahdollisuudet rahoitusmahdollisuudet 2. Talous: aluetalous/Satakunta TNO-TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 1 Tyypillisiä oppimishalukkuuteen ja -kykyyn liittyviä yksilöllisiä perusominaisuuksia ovat esimerkiksi lahjakkuus, motivaatio, ahkeruus, sosiaalinen kompetenssi ja aikuisopiskelun tapauksessa erityisesti ikä. On huomattava, että kullakin ominaisuudella on runsaasti erilaisia ulottuvuuksia ja perusominaisuudet ovat keskenään riippuvia. Näin ollen elinikäisen oppimisen kvalifikaatiot (s.o. oppimisen tehokkuus ja taso sekä soveltuvuus työelämän tai aluetalouden tarpeisiin) ovat kontekstuaalisia – erityisesti tarkasteltaessa niitä vaikutustasoilla 2. ja 3. kuviossa 1. 2 Oppimisen ominaisuudet liittyvät aikuisen oppijan yleensä mielekkääksi kokemiin oppimiskriteereihin. Jonanssen (1995) erottaa seitsemän oppimisen ominaisuutta (konstruktiivisuus, aktiivisuus, yhteistoiminnallisuus, intentionaalisuus, kontekstuaalisuus, keskustelu- ja vuorovaikutteisuus sekä reflektiivisyys). Lisäksi Nevgi ja Tirri (2001) ovat liittäneet näiden lisäksi keskeiseksi ominaisuudeksi opettajan (tai tässä yhteydessä ohjaajan) palautteen ja tuen. Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia ominaisuuksia, vaan ne ovat toisiinsa liittyneitä. Lähteet: OHJUS-projekti (2002, 9: TNO-palvelutoimintojen kuvaus); Haukioja-Karppinen-Kaivo-oja (2012a: Elinikäinen oppiminen) Kuvio 1. Tutkimusasetelma: kyselyn tutkimuskysymykset (punainen väri) ja tarkastellut taloustieteelliset vaikutuskanavat (sininen kehysväri) Tutkimuksen tutkimuskysymyksiin. tavoitteet Tässä voidaan jakaa tutkimuskysymykset useisiin on konkreettisiin esitetty kolmijakoisen tutkimustavoitteen mukaan. Ensiksikin tutkimuksessa haetaan empiirisen kyselyaineiston avulla vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin. 1. Mitä on aikuisopiskelun ohjaus? 2. Millainen merkitys aikuisopiskelun ohjauksella on ohjattavan näkökulmasta Satakunnassa? 3. Millainen merkitys aikuisopiskelun ohjauksella on satakuntalaisen yrityksen näkökulmasta? 4. Millainen merkitys aikuisohjauksella on Satakunnan aluetalouden näkökulmasta? 5. Kuinka aikuisopiskelun ohjaus toteutuu nykyisin? 6. Miten aikuisopiskelun ohjausta tulisi toteuttaa jatkossa satakuntalaisten aikuisopiskelun ohjaukseen liittyvien organisaatioiden näkökulmasta? Selvityksen validiteetin ”varmistamiseksi” (pätevyyden) tutkimuksessa tutkimuskysymykset paloiteltiin erillisiin vaikutustasoihin (s.o. tutkimuskysymykset 2–4) sekä pyrittiin myös hakemaan näkemystä siitä, mitä aikuisopiskelun ohjauksella kukin ymmärtää (1). Lähtökohtaisesti TNO-palvelukäsitteen moniulotteisuus ja sen vaikutukset suoraan ja elinikäisen oppimisen kautta saattavat aiheuttaa systemaattista harhaa vastauksiin ja ne ovat haasteita validien tulosten näkökulmasta. Tutkimuskysymyksen 5−6 avulla pyritään löytämään näkemys satakuntalaisen aikuisohjausjärjestelmän nykytilasta ja haetaan keskeisiä kehittämiskohteita. Toiseksi selvityksessä haetaan teoreettisten ja empiiristen tutkimusten ja kansainvälistä tahtotilaa ilmaisevien strategia-asiakirjojen perusteella vastausta elinikäisen oppimisen ja siihen liittyen aikuisopiskelun ohjauksen taloudellisesta merkityksestä yleisesti. Käytännössä haetaan vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 7. Millainen merkitys aikuisopiskelun koulutuksella, ohjauksella on elinikäisellä oppimisella (alue)taloudellisen kasvun ja ja työmarkkinoiden kohtaannon tasoilla sekä yksilötasolla talousteoreettisen kirjallisuuden perusteella? © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö 8. Millainen merkitys em. on empiirisen taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella? 9. Millaisen roolin nähdään olevan elinikäisellä oppimisella ja siihen liittyen aikuisopiskelun ohjauksella kansainvälisen ja kansallisen yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta – erityisesti EU-politiikan tasolla − perustuen tehtyihin strategia-asiakirjoihin? Kolmanneksi tutkimuksessa haetaan vastausta kansainvälisten ja Satakuntaa koskevien alueellisten tilastojen avulla seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 10. Millainen on kansainvälisiin tilastoihin ja maavertailuihin perustuen elinikäisen oppimisen ja aikuisopiskelun ohjauksen kysyntäpotentiaali eli periaatteellinen tarve Suomessa? 11. Millainen on Suomea ja Satakuntaa koskevien aluetilastojen valossa elinikäisen oppimisen tarve ja aikuisopiskelun kysyntäpotentiaali Satakunnassa? Tilastojen valinnat ja tulkinnat tarkasteluista on tehty pääosin talousteoriaperusteisesti. Tilastot on esitetty kuvioin ja taulukoin (ks. kuvio- ja taulukkoluettelo). Selvityksen keskeiset rajaukset tutkimustavoitteittain voidaan pelkistää seuraaviin kohtiin: Empiiristä aineistoa ei kerätä suoraan yrityksiltä tai ohjattavilta, vaikka TNO-palvelut kohdistuvat juuri näihin ryhmiin. Tämä olisi erillisen tutkimuksen aihe ja se sisältäisi merkittävämmin asiakastyytyväisyysselvityksen ulottuvuuden. Käytetään vain laadullisen tutkimuksen menetelmiä kyselyn osalta, koska aikuisopiskelun ohjauksen merkityksen, tilanteen ja kehitysnäkymien arvioiminen muutoin kuin avoimin kysymyksin on epätarkoituksenmukaista. Selvityksessä painotetaan kirjallisuuskatsauksen yhteydessä elinikäisen oppimisen (alue)taloudellisia vaikutuksia. Tässä yhteydessä ei siis tarkastella tieteellistä kirjallisuutta, joka fokusoituu aikuisopiskelun ohjauksen aikaansaamiin yksilötason – usein psykologisiin ja sosiaalisiin – Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 19 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö vaikutuksiin. (Ei myöskään aktiivisen kansalaisen – ei-syrjäytymisen – eitaloudellisiin vaikutuksiin.) Tutkimuksen tilastomateriaali perustuu vain julkisesti saatavissa oleviin tilastoihin. Paria poikkeusta lukuun ottamatta (kuvio 8: yksinkertainen puolilogaritminen regressio ja kuvio 17: rakenteellinen työttömyys Satakunnassa) kuviot ja taulukot on pyritty pitämään yksiulotteisina luettavuuden helpottamiseksi. 1.3. Tutkimuksen eteneminen Kartoituksen varsinainen tekstiosio esittelee ensin lyhyesti aikuisopiskelun ohjaukseen liittyviä käsitteitä (luku 2.1). Luvussa 2.2 tarkastellaan kansainvälisten tilastojen valossa elinikäisen oppimisen tarvetta ja aikuisopiskelun ohjauksen potentiaalista kysyntää Suomessa vertaamalla kehitystä ja tilannetta kansainvälisesti kehitystasoltaan Suomen verrokkimaihin. Luvussa 3 esitellään kansainvälisiä tutkimuksia, jotka liittyvät koulutuksen ja elinikäisen oppimisen ja aikuisoppimisen ohjauksen taloudellisiin vaikutuksiin. Luvussa 4 tarkastellaan erityisesti aikuisopiskelun ohjauksen nykyistä tilannetta ja kehityskohteita Euroopassa tehtyjen, uusien selvityksen perusteella. Luvussa 5 tehdään tilastoperusteinen katsaus potentiaalisen aikuiskoulutusmarkkinoiden kehitykseen Satakunnassa. Luvussa 6 on esitetty empiirisen kyselyosion aineistot ja menetelmät. Luvussa 7 on esitelty kyselyosion tulokset. Lopuksi luvussa 8 esitetään johtopäätökset. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 20 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö 2. TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1. Keskeiset käsitteet Tässä selvityksessä keskitytään aikuisopiskelun ohjauksen merkitykseen. Keskeiset käsitteet liittyvät siihen, mitä on aikuisopiskelu, mitä on sen ohjaaminen sekä millaista merkitystä pyritään arvioimaan ja millaisin menetelmin? Taulukkoon 1 on koottu tämän selvityksen kannalta keskeiset käsitteet ja kuvattu muutamia aikuiskoulutuksen ohjaukseen liitettäviä käsitteitä. Ne perustuvat pääosin Cedefop:n vuonna 2004 ja 2008 julkaisemaan eurooppalaiseen koulutuksen ja opetuksen politiikan terminologiaa koskevaan julkaisuun. Jatkossa luvut 2.2–4. pyrkivät arvioimaan aikuiskoulutuksen ohjauksen merkitystä tilastojen ja tutkimusten valossa ja luvut 6 ja 7 kerätyn kyselyaineiston perusteella. Taulukko 1. Keskeistä aikuisopiskelun ohjaukseen ja käsillä olevaan selvitykseen liittyvää käsitteistöä Käsite Sisältö Lähde Läheiset käsitteet Aikuiskoulutus (adult education) Yleinen tai ammatillinen koulutus, joka tarjotaan aikuisille (yleensä) peruskoulutustason jälkeen ammatillisessa tai henkilökohtaisessa tarkoituksessa. Koulutukseen sisältyy yleensä avoin yliopisto (henkilökohtainen kiinnostus) tai koulutus, jolla täydennetään perustaitoja, joita koulutettavalla ei ole aiemmassa koulutuksessa (liittyy usein koulutuksen keskeyttämisiin tai vanhentuneiden tietojen päivittämiseen ja täydennyskoulutukseen) Cedefop (2004) perustuen Euroopan koulutussäätiön 1997 määrityksiin (European Training Foundation, ETF) Elinikäinen oppiminen, täydennyskoulutus, perusopintojen täydentäminen, aikuisoppiminen Aikuisopiskelu (adult learning) Muodollinen eli virallinen, epämuodollinen (informal) tai vapaamuotoinen (nonformal) opiskelu, joka tapahtuu aikuisiällä (yleensä) peruskoulutustason jälkeen. Sisällöllisesti liittyy aikuiskoulutukseen, mutta sisältää myös oppimisen työssä, kotona tai vapaa-aikana (informal) ja se ei ole organisoitua ja tavoitteellista, vaan se on oppijan näkökulmasta tahatonta. Sisältää myös vapaamuotoisen (nonformal) opiskelun, joka perustuu tarkoitukselliseen omaehtoiseen opiskeluun, mutta jolla ei ole muodollisia oppimistavoitteita, opiskeluaikaa tai oppimista tukevia toimia. Cedefop (2008) Aikuiskoulutus, virallinen opiskelu, epämuodolnen opiskelu, vapaamuotoinen opiskelu, elinikäinen opiskelu Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 21 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Käsite Sisältö Lähde Läheiset käsitteet Aikuisopiskelun teoria (Adult Learning Theory) Andragogy (adult learning theory) on teoria, joka perustuu joukkoon olettamuksia siitä, kuinka aikuinen oppii (verrattuna lapsiin ja nuoriin). Siinä käytetään enemmän ongelmakeskeisen ja vertaisoppimisen lähestymistapoja ja tasaarvoisuutta opiskelijan ja opettajan välillä. Aikuisoppimisen 6 periaatetta: Aikuiset ovat sisäisesti motivoituneita ja itseohjautuvia Aikuiset tuovat elämänkokemuksensa ja tietonsa oppimiskokemuksiin Aikuiset ovat tavoiteorientoituvia Aikuiset ovat relevanssiorientoituneita Aikuiset ovat käytännöllisiä Aikuiset opiskelijat haluavat olla arvostettuja Knowles, M. (1970, 1973, 1980, 1984) Pedogogiikka, Aikuisopiskelun lähtökohdat Ammatillinen liikkuvuus (occupational mobility) Yksilön kyky muuttaa ja omaksua uusi ammatillinen ympäristö. Tämä voi tapahtua saman organisaation sisällä siirtymisenä uusiin tehtäviin tai organisaatioiden välillä. Cedefop (2004) Ammatillinen brutto/nettoliikkuvuus Ammattia vaihtaneiden kokonaislukumäärä kahden mittauskerran välillä kuvaa bruttoliikkuvuutta. (Bruttoliikkuvuus ei kuitenkaan mittaa työmarkkina-aseman välillä tapahtunutta muutosta eli esimerkiksi siirtymistä jostakin ammatista työttömäksi.) Nettoliikkuvuus mittaa ammattirakenteessa tapahtunutta muutosta kahden mittauskerran välillä. Se kuvastaa ammatillista rakennemuutosta pienimmillään. Aho, Virjo, Koponen (2009) Koulutusliikkuvuus, työpaikkaliikkuvuus, ammattiryhmäliikkuvuus Ammatillinen liikkuvuus Elinikäinen oppiminen Tarkoittaa opiskelua läpi elämän. Parantaa tietoja, taitoja, osaamista, kyvykkyyttä ja pätevyyttä henkilökohtaisista, yhteiskunnallista tai ammatillisista näkökulmista. Cedefop (2004) Aikuisopiskelu, aikuiskoulutus, täydennyskoulutus Keskeyttäminen (dropout) On vetäytyminen koulutuksesta ennen sen päättymistä. Liittyy usein koulupudokkaisiin (early school leavers) ja niihin, jotka eivät ole läpäisseet loppukoetta tai vastaavaa. Ohlsson (1994) Koulupudokkaat Koulutuspolku (education path) Joukko toisiinsa liittyneitä koulutusohjelmia, joita tarjoavat koulut, (täydennys)koulutuskeskukset, korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Niiden pyrkimyksenä on helpottaa ihmisten edistymistä joko ammatissaan tai ammattien välistä siirtymistä. Euroopan komissio (2006) Koulutusjakso Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 22 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Käsite Sisältö Lähde Läheiset käsitteet Tietoneuvonta- ja ohjauspalvelut (TNO) (information, advice and guidance/ counselling (IAC, suom. TNO) Valikoima toimintoja, jotka auttavat yksilöitä tekemään koulutuksellisia, ammatillisia ja henkilökohtaisia päätöksiä ja ne pystytään toteuttamaan ennen ja jälkeen, kun ne menevät työmarkkinoille. Tyypillisesti ohjaus sisältää mm. henkilökohtaisen ja urakehityksen tarkastelun ja koulutuksellisen opastuksen, työelämän ja elämänhallinnan arvioinnin, informaation opiskelusta ja työmarkkinamahdollisuuksista, vertaisja kouluttajakuulemiset, valmistautumisopastuksen työnhakuun. Tyypillisesti ohjausta annetaan kouluissa, koulutuskeskuksissa, työvoimapalveluissa, työpaikoilla ja erilaisissa yhteisöissä, vaikkapa verkoissa. Cedefop (2004) Tietopalvelut, neuvontapalvelut, uraohjaus Työllistyvyys (employability) Yhdistelmä tekijöitä, jotka edesauttavat yksilöitä pääsemään työllisiksi, pysymään työllisinä ja kehittymään urallaan. Työllistyvyys riippuu henkilökohtaisista ominaisuuksista (ml. ammatilliset tiedot ja taidot), kuinka nämä ominaisuudet esitellään työmarkkinoilla, ympäristöllisistä ja yhteiskunnallisista konteksteista (millaisia insentiivejä ja mahdollisuuksia on luoto tietojen ja taitojen päivittämiseen) sekä taloudellisesta kontekstista (rakennemuutos ja suhdanteet). Scottish executive (2007); The institute for Employment Studies (2007) Elinikäinen oppiminen, ammatillinen liikkuvuus Täydennyskoulutus (continuing education) On koulutusta peruskoulutuksen jälkeen tai toimittaessa työelämässä. Pyrkimyksenä on parantaa tai päivittää tietoja ja taitoja, hankkia uusia taitoja uran vaihtoon tai uudelleenkoulutukseen tai jatkaa henkilökohtaista ja ammatillista kehittämistä. Cepefop (2004) Aikuiskoulutus, elinikäinen oppiminen Uraohjaus (Career guidance) Uraohjaus viittaa palveluihin ja toimintoihin, joiden tarkoituksena on auttaa yksilöitä missä tahansa iässä ja elämäntilanteessa tekemään koulutuksellisia ja ammatillisia päätöksiä ja auttaa hallitsemaan uraansa. Palveluja voidaan antaa kouluissa, yliopistoissa, lukioissa, koulutusinstituuteissa, julkisissa työvoimapalveluissa, työpaikoilla, vapaaehtoissektorissa ja yksityisellä sektorilla (etujärjestöt). Palveluja voidaan antaa yksilöllisesti, ryhmässä, face-toface-kontakteissa tai etäpalveluna (esim. sosiaalinen media). Sisältö on samanlainen kuin TNO-palveluissa. OECD (2004a) TNO-palvelut Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 23 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Käsite Sisältö Lähde Läheiset käsitteet Yhteiskunnallinen osallisuus (social inclusion) On yksilöiden tai ryhmien integroimista yhteiskuntaan kansalaisina tai erilaisten julkisten sosiaaliverkostojen jäseninä. Yhteiskunnallinen osallisuus tapahtuu ennen muuta työmarkkinoiden ja tulonjaon tasaamisen kautta. Tällä on erityismerkitys tiettyihin erityisryhmiin kohdistuvan ohjauksen yhteydessä: maahanmuuttajat, vammaiset, koulunsa keskeyttäneet. Cedefop (2004) Syrjäytyminen, eritysryhmien aikuisopiskelun ohjaus 2.2. Elinikäinen oppiminen ja aikuisopiskelun ohjaus kansainvälisten tilastojen ja strategia-asiakirjojen valossa Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop, European Centre for the Development of Vocational Training) määrittää elinikäisen ohjauksen (lifelong guidance) keskeisiksi kohderyhmiksi1: Nuoret Aikuiset Työlliset/työttömät Opiskelijat Ikääntyneet Erityisryhmät: maahanmuuttajat, vammaiset ja etniset vähemmistöt Toisaalta OECD (2004a) jaottelee uraohjauksen (career guidance2) kohderyhmät seuraavasti: Uraohjauspalvelut nuorille o urakoulutus ja -ohjaus kouluissa o uraohjaus syrjäytymisriskissä oleville nuorille o urapalvelut korkeakouluissa 1 Tutkimuksen verkkoversiossa on mahdollisuus päästä Cedefopin keräämiin lähteisiin ctrl+click toiminnolla luettelon aihe aktivoimalla (osoitteet testattu 4/2012). 2 Uraohjaukseen kuuluu OECD:n määritelmän mukaan myös muut kuin koulutukselliset palvelut ja toiminnot (mm. ammatilliset ja työvälityspalvelut). Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 24 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Uraohjauspalvelut aikuisille o työttömille aikuisille o työllisille aikuisille o ikääntyneille. Käsillä olevassa selvityksessä keskitytään nimenomaisesti aikuisopiskeluun liittyviin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin (TNO-palvelut). Vaikka TNO-palvelut voidaan nähdä normaaleina toiminnallisina ulottuvuuksina koulutusorganisaatioiden, työnvälitysorganisaatioiden sekä etujärjestöjen (elinkeinoelämä- ja työntekijäjärjestöt) toiminnassa, niin aikuiskoulutustoimintojen tarve ja merkitys ovat kasvaneet ja niillä nähdään yhä selkeämmin myös strategista ulottuvuutta (KOM 2010, OKM 2011a, Cedefop 2011). Tämä johtuu sekä itse koulutusjärjestelmissä tapahtuneista muutoksista sekä laajemminkin yhteiskunnassa ja maailmantaloudessa tapahtuneista muutoksista. Työ- ja koulutusurien epälineaarisuuden lisääntyminen, koulutuspolkujen monimuotoistuminen (so. koulutuksellisten umpiperien välttäminen) ja osaamisen erikoistumistarpeen sekä yksilöllisten tarpeiden yhteensovittaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy osaamiseen perustuvassa potentiaalista tarvetta. taloudessa ovat lisänneet TNO-palveluiden Tarkastellaan seuraavassa elinikäisen oppimisen ja TNO- palveluiden kasvuun, väestön ikääntymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä strategisia vaikutuksia kansainvälisten tilastojen, strategisten politiikkapyrkimysten ja talousteorian perusteella. Euroopan unionin uusi kasvustrategia – Eurooppa 2020 – tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun (KOM 2010). Näistä kolmesta toisiaan täydentävästä kasvuprioriteetista älykäs kasvu perustuu erityisesti työmarkkinakohtaannon parantamiseen (s.o. aktuaalisen työllisyysasteen nostamiseen) ja jatkokouluttautumiseen kannustamiseen. Molemmat edellyttävät elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien hyödyntämistä ja aikuisopiskelun ohjauksella voidaan tehostaa näihin tavoitteisiin pääsemistä. Myös osallistavan kasvun prioriteetti korostaa elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien hyödyntämistä, kun pyritään parempien työpaikkojen luomiseen ikääntyville, pyritään investoimaan osaamiseen ja koulutukseen niin, että autetaan kaikenikäisiä ennakoimaan tulevaa ja hallitsemaan muutoksia sekä pyritään ehkäisemään Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 25 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö syrjäytymistä. Osallistava kasvu tavoittelee sellaisten yhteiskunnallisten olojen aikaansaamista, jossa mahdollisemman moni kansalainen ja alue voi nauttia kasvun hedelmistä. Myös tässä yhteydessä aktiiviset aikuisopiskelun TNO-palvelut ovat oleellisessa roolissa pyrittäessä saavuttamaan osallistavan kasvun tavoitteita. Cedefop (2011, 15−16) esittää, että useissa EU-komission viimeaikaisissa asiakirjoissa ja tutkimuksissa korostetaan työmarkkinoiden joustavuuden merkitystä keskeisenä tekijänä globaalin kilpailukyvyn kannalta. Talouden rakenteet ovat jatkuvassa muutoksessa ja EU-maissa tarvitaan jatkuvaa uudenlaiseen osaamiseen panostamista kaikissa ikäluokissa. Nykyinen koulutusjärjestelmä ei kaikilta osin pysty reagoimaan tällaisiin uusiin työmarkkinahaasteisiin, jossa tarvitaan jatkuvasti ennakoivaa toimintaa, jotta ammatillista, koulutuksellista ja alueellista liikkuvuutta voidaan lisätä. Tämän lisäksi Suomi on demografisesti vielä muutaman vuosikymmenen ajan tilanteessa, jossa työmarkkinoille tuleva 10-vuotisikäkohortti on pienempi kuin työmarkkinoilta poistuva 10-vuotisikakohortti. Yhtenä ensimmäisistä EU-maista Suomessa tällainen demografinen työvoiman tarjontavajeaikakausi alkoi vuonna 2003. Tuolloin yli 65-vuotiaiden osuus väestöstämme oli 12. suurin EU25 maista. (esim. Tilastokeskus 2005). Vaikka talouden rakenteet pysyisivät muuttumattomina, niin pidemmällä aikavälillä Suomea uhkaa väestön ikääntyminen (ks. kuvio 2), huoltosuhteen heikkeneminen ja työvoimapula. Näissä olosuhteissa työllisyysasteen nostaminen ja työmarkkinakohtaannon parantaminen ovat oleellisessa asemassa, mutta myös työperäinen maahanmuutto on yksi keskeisimpiä keinoja, jolla voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin. Kaikissa näissä tavoitteissa aikuisväestön TNO-palvelut tulevat olemaan entistäkin tärkeämmässä asemassa. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 26 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Lähde: Eurostat, New Cronos ja Tilastokeskus Kuvio 2. EU25-maiden ikärakenne 2030 Kuviosta 3 voidaan nähdä, että ulkomaalaisten työntekijöiden osuus kokonaistyövoimasta Suomessa on kansainvälisesti vertaillen vielä varsin pieni (8. pienin EU27-maasta, pl. Romania). Edellä todettiin, että samalla kotimaisen työvoiman demografinen tarjontavaje kasvaa tulevaisuudessa, mikä luo painetta ulkomaisen työvoiman kasvattamiselle. Kuviosta 3 voimme edelleen nähdä, että vuosien 2005−2010 välillä ulkomaisen työvoiman määrä on ollut voimakkaassa kasvussa Suomessa (10:nneksi nopeinta EU27-maista, pl. Romania). Johtopäätöksenä voidaan esittää, että koska ulkomaalaiset ovat yksi keskeinen TNO-palvelujen kohderyhmä, niin palveluiden tarve Suomen kaltaisen demografisen profiilin omaavassa ja osaamiseen perustuvassa maassa tulee kasvamaan. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 27 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Lähde: Eurostat 2012 Kuvio 3. Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus maan kokonaistyövoimasta (%, vasen akseli) ja osuuden kasvu 2005−2010 (%, oikea akseli) Aikuiskoulutettavan näkökulmasta – erityisesti silloin, kun kyseessä on alan tai ammatin vaihto tai keskeytyneiden opintojen uudelleenkäynnistäminen – kouluttautumispäätös on pitkäaikainen sitoumus ja se sisältää merkittävissä määrin epävarmuustekijöitä. Cedefop (2011, 17) esittää, että tällaisen päätöksen yhteydessä aikuisopiskelun aktiivinen ohjaus on oleellisessa roolissa, koska sen avulla autetaan opiskelijaa tekemään hyvin informoituja päätöksiä, jotka parhaimmillaan perustuvat ennakoituihin työvoimatarpeisiin ja olemassa olevien koulutusmahdollisuuksien laajaalaiseen ja syvälliseen esittelyyn ja samalla voidaan ottaa huomioon koulutukseen hakeutuvan elämäntilanne. Cedefop (2011, 17–18) mukaan tämä asettaa merkittäviä tiedollisia ja taidollisia vaatimuksia tehokkaalle aikuiskoulutuksen ohjauspalvelujen tuottajille tai tuottajien verkostolle. Vaikka konkreettiset työvoimatarpeet ja koulutuksen tarjonta ovat paikallisia, niin enenevissä määrin aluetalouksien rakennemuutosta ohjaa globaalin kilpailun paineet. Edelleen todetaan, että EU:ssa ei ole vielä onnistuttu Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 28 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu tekemään koherenttia ja Porin yksikkö kokonaisvaltaista aikuiskoulutuksen ohjausjärjestelmää. Keskeisiksi syiksi tällaiselle puutteelle mainitaan koordinaation puute eri toimijoiden kesken sekä merkittävä analyyttisen tiedon tarve tuloksellisen TNO-palvelutoiminnan edellytyksenä (ks. tarkemmin luku 4). Yhtenä keskeisenä pyrkimyksenä EU:n vuoden 2008 päätöslauselmassa kuitenkin mainitaan, että aikuisopiskelun ohjaus tulisi kytkeä yhä tiiviimmin yhteen elinikäisen oppimisen strategioiden kanssa (Cedefop 2011, 18). EU- ja muiden kehittyneiden maiden tuleva talouskasvu on ankkuroitu tietointensiivisiin ja korkean arvonlisäyksen tuottaviin taloustoimiin (Europa 2020 flagship initiative on ’innovation union’). Cedofopin (2012a) laskelmat perustuen Eurostatin tilastoihin osoittavat, että 38,5 % EU-maiden kokonaistyöllisyydestä vuonna 2010 tulee tietointensiivisestä palvelusektorista (knowledge-intensive services, KIS)3. Puolet tästä tietointensiivisestä työllisyydestä (41 miljoonaa työntekijää) kohdistuu korkea-asteisesti koulutettuihin ja työllisyys kokonaisuudessaan tietointensiivisissä palveluissa on kasvanut nopeammin kuin työllisyys keskimäärin EU:ssa vuosien 2008 ja 2010 välillä. Suomessa tietointensiivisissä palveluissa työskentelee hieman yli 42 % työllisistä eli yli EU27-maiden keskiarvon, joskin tämä osuus on ollut laskeva vuosien 2008 ja 2010 välillä, kuten myös seitsemässä muussa EU27-maassa (Alankomaat, Bulgaria, Italia, Kreikka, Latvia, Liettua ja Viro). Luultavasti nykyinen murros elektroniikka- ja sähköteknisten tuotteiden valmistuksessa Suomessa edelleen pienentää KIS-työllisyysosuuttamme tai ainakin se lisää korkeasti koulutetun työvoiman ammatillista liikkuvuutta ja aikuisväestön TNO-palvelujen tarvetta. 3 Tietointensiiviset palvelut on muodostettu Cedefopin (2012a) laskelmissa siten, että on poimittu Euroopan unionin taloudellisen aktiviteetin (NACE, The Statistical Classification of Economic Activities in the European Community, Rev. 2) luokituksen 2 numerotasolla ne toiminnot, joissa korkean koulutustason työntekijöiden osuus on merkittävin. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 29 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Koulutuksensa keskeyttäneiksi Eurostatin tilastoissa lasketaan ne 18−24 -vuotiaat, joilla on (1) korkeintaan koulutusluokituksen alemman tason koulutus (ISCED 0−3a) ja (2) he eivät ole olleet koulutuksessa tai opetuksen piirissä neljän edellisen viikon aikana. 1 Lähde: Eurostat 2012a ja Cedefop 2012a Kuvio 4. Koulutuksensa keskeyttäneiden1 osuus 18−24 vuotiaista EU-maissa 2010 (%) Yksi keskeinen kohderyhmä, jolle TNO-palveluja tarjotaan, on alhaisen koulutustason tai koulutuksensa keskeyttäneiden ryhmä. Eurooppa 2020 kasvustrategiassa mainitaan, että tavoitteena on laskea keskimääräinen koulutuksen keskeyttäneiden määrä 18−24-vuotiaista EU27-maissa keskimäärin alle 10 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Suomen vastaava kansallinen tavoite on 8 % (Eurostat 2012a, KOM 2010). Vuonna 2010 tämä prosentti EU27-tasolla on 14. Suomikin ylittää (10,3 %) vielä selvästi tavoitearvonsa. (Kuvio 4). Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 30 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Kuviossa 5 kuvataan elinikäiseen oppimiseen osallistuneiden osuuksia työikäisen aikuisväestön (25−64-vuotiaat) keskuudessa taustakoulutuksen (ISCED-koulutusluokitus) mukaan ryhmiteltynä eräissä EU-maissa ja EU27-maissa keskimäärin. Maat on kuviossa 5 järjestetty nousevaan järjestykseen sen mukaan, kuinka suuri osa korkeammin koulutettujen ikäkohortista on osallistunut elinikäisen oppimisen mukaiseen koulutukseen. Oikeanpuoleinen luku kertoo elinikäisen oppimisen (muodolliseen tai epämuodolliseen koulutukseen osallistuminen) koko 25−64ikäluokassa kaikilla koulutustasoilla (ISCED 0−6). 2 Aineisto on Cedefop (European Centre for the Development of Vocational Training) koostamaa 16.3.2012, ja se pohjimmiltaan perustuu EU:n työvoimatutkimukseen (EU Labour Force Survey). Kyselytutkimuksessa on kartoitettu osallistumista lisäkoulutukseen tai lisäopetuksen saamista neljän kyselyä edeltävän viikon aikana. Cedefop 2012b on lisäksi arvioinut alemman koulutustason (ISCED 0−2) elinikäistä oppimista vuonna 2008. Ainoastaan Tanskassa ja Ruotsissa osallistumisaste on kasvanut 2008−2010 selvästi ja muissa maissa se on ollut vuosina 2008 ja 2010 lähes samalla tasolla. Tässä lasketut elinikäisen oppimisen indikaattorit eivät ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia maiden välillä (esim. Ranska), koska kansallisten työvoimatutkimusten toteuttamisessa on jonkin verran eroa. EU27 keskiarvon on arvioinut Eurostat. 1 Lähde:Eurostat 2012b ja Cedefop 2012b Kuvio 5. Osallistuminen elinikäiseen oppimiseen2 25−64-vuotiaiden ikäluokassa eräissä EU-maissa (18) vuonna 2010, (% koko ikäluokasta, joilla vastaava koulutus) Kuviosta 5 voimme havaita seuraavaa: Suomessa ylemmän keskiasteen, korkea-asteen (ammattikorkeakoulut ja yliopistojen perustutkinnot) ja tutkijakoulutuksen saaneiden (ISCED 3−6) 25–64 vuotiaiden osallistumisaste elinikäiseen oppimiseen on kaikkien korkein vertailluista 18 EU-maasta vuonna 2010. Suomessa kaikkien koulutustasojen elinikäinen oppiminen (23 %) on yli 2,5kertaa yleisempää kuin EU27-maissa (9,1 %) keskimäärin. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 31 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Suomessa kaikkien koulutustasojen elinikäinen oppiminen vertailluista EU-maista on kolmanneksi yleisintä heti Tanskan (32,8 %) ja Ruotsin (24,5 %) jälkeen. Sekä Tanskassa että Ruotsissa matalan koulutustason (ISCED 0−2: esiaste, perusaste ja alempi keskiaste) omaavien osallistuminen elinikäiseen oppimiseen on huomattavasti yleisempää kuin Suomessa – Tanskassa yli kolme kertaa yleisempää kuin Suomessa 2010. Useissa suurissa EU-maissa (Saksa, Ranska, Italia) elinikäinen oppiminen on varsin vähäistä – selvästi alle EU27 -maiden keskiarvon ja keskimäärin yli 3,6 kertaa harvinaisempaa kuin Suomessa. Yleisenä johtopäätöksenä luvun 2.2 perusteella voidaan esittää, että väestön ikääntymisen ja globalisaation aikaansaaman nopeutuvan rakenne- ja osaamistarpeiden muutoksen seurauksena elinikäisen oppimisen merkitys tulevana kilpailukykytekijänä tulee Suomen kaltaisissa maissa korostumaan. Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen ammatillista liikkuvuutta parantamalla edellyttää paitsi paikallisten työ- ja koulutusmarkkinoiden entistä parempaa ja ennakoivampaa tuntemusta, myös globaalin talouden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen huomioonottamista samanaikaisesti koulutettavien yksilöllisten tarpeiden yhteensovittamisen kanssa. Aktiivinen, onnistunut aikuisopiskelun ohjaus edellyttää merkittäviä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia, jossa yhteistyö alueellisten aikuiskoulutuksen ohjausorganisaatioiden kanssa voi oleellisesti parantaa toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Elinikäisen oppimisen ja TNOpalvelujen lisäämisen tavoite on korostunut myös EU:n keskeisissä kasvuun ja syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävissä strategisissa pyrkimyksissä. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 32 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö 3. ELINIKÄISEN OPPIMISEN TALOUDELLINEN MERKITYS TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA 3.1. Koulutuksen taloudelliset vaikutukset Osaamiseen perustuvassa taloudessa elinikäinen oppiminen voidaan nähdä yhtenä pitkäaikaisena inhimillisen pääoman kasautumisen muotona. Toinen keskeinen osaamisen kasautumisen muoto on perinteinen tutkintoon tähtäävä opiskelu kaikilla koulutusasteilla. Tarkastellaan tässä aluksi koulutuksen taloudellisten vaikutusten tutkimuksia (economics of education, growth theory) yleisesti, ja sen jälkeen erityisesti elinikäisen oppimiseen liittyvää taloudellisia vaikutuksia tutkivaa kansainvälistä kirjallisuutta sekä aikuisopiskelun ohjauksen merkitystä tarkastelevia tutkimuksia. Korkeampi koulutustaso merkitsee onnistuneempaa innovaatiotoimintaa ja parempaa talouden dynaamista tehokkuutta, jotka edelleen johtavat tuottavuuden kasvuun, nopeampaan talouskasvuun, kansantalouden parempaa kilpailukykyyn globaalitaloudessa sekä korkeampaan taloudelliseen hyvinvointiin (ks. Lucas 1988, OECD 2000; McMahon 2004; Leitch 2006; KOM 2010; Oreopoulos & Salvanes 2011; Haukioja, Karppinen & Kaivoja 2012b). Koulutukseen perustuvaa osaamista on pidetty ja pidetään edelleen yleisesti myös useissa käytännön strategioissa ja politiikkaohjelmissa keskeisimpänä resurssiperusteisena tekijänä, jolla kehittyneiden maiden pärjääminen tiukentuvassa kansainvälisessä kilpailussa voidaan turvata. Konkreettisina esimerkkeinä tästä ovat EU:n ns. Lissabonin strategia vuodelta 2000, jossa tähtäin oli vuodessa 2010, ja erityisesti nykyinen Eurooppa 2020 kasvustrategia (KOM 2010). McMahon (2004, 255) esittää empiirisiin tutkimuksiin perustuen, että luultavasti koulutuksen dynaamiset, pidemmän aikavälin resurssiperustaan (s.o. osaamiseen) syntyvät kestävän kasvun vaikutukset ovat merkittäviä, monitasoisia ja viiveet ovat pitkiä (ks. myös De la Fuente 2011). Koulutus vaikuttaa jatkuvasti talouden kehitykseen ja on usein edellytys sille, että voidaan siirtyä uudelle, korkeammalle kehitystasolle. Lisäksi koulutuksen aikaansaama osaamisperusteinen talouskasvu on myös ekologisesti kestävämmällä perustalla verrattuna perinteiseen ekstensiiviseen resurssien käyttöön perustuvaan kasvuun (esim. McMahon 2004, EU 2011a ja 2011b). Erityisesti Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 33 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö ammatillisen lisäkoulutuksen tarvetta osaamistaloudessa on usein perusteltu sillä, että yksinkertaisesti teknologisen muutoksen johdosta ammatilliset tiedot ja taidot vanhenevat kiihtyvää tahtia, mikä vaatii jatkuvaa päivittämistä, jotta työmarkkinoilla voidaan pysyä työllisenä (OECD 2004b). Useat empiiriset koulutuksen taloudellisten vaikutusten tutkimukset pohjautuvat minceriläiseen näkökulmaan, jossa koulutus nähdään ”puhtaana” yksityistaloudellisena investointina (alkaen Mincer 1974). Dickson & Harmon (2011) esittävät, että minceriläisen tutkimuksen tradition mukaan on tehty merkittävästi empiiristä tutkimusta viime vuosina, erityisesti koskien korkeakoulutuksen tuottoja. Tutkimukset osoittavat, että koulutuksen rahoituksellinen tuotto ylittää merkittävästä puhtaista sijoitusinstrumenteista saatavan rahoituksellisen tuoton. Tämän perusteella on vaadittu, että perustutkintokoulutus korkeimpien yksityisten tuottojen koulutuksessa (s.o. yliopistokoulutus) tulisi olla maksullista. (ks. lähemmin viimeaikaisesta keskustelusta Haukioja et al. (2012b). Leigh & Gill (1997), Jacobsen, Lalonde & Sullivan (2005), Dearden, McGranahan & Sianesi (2004), De-Coulon & Vignoles (2008) ovat tutkineet erityisesti ammatillisen ja alemman koulutustason tuottoja. Edellä korostuu nimenomaan koulutuksen rahoitukselliset tuottovaikutukset. Näihin empiirisiin tuottolaskelmiin itsessään liittyy useita monitulkintaisia menetelmällisiä ratkaisuja, jotka vaikeuttavat tulosten vertailuja. Lisäksi yleensä koulutuksen rahoitustuottolaskelmat perustuvat olettamukseen, että koulutus luo korkeamman palkkatason ja laskelmissa ei ole useinkaan huomioitu epävarmuuden vaikutuksia. Näiden olettamusten ja mallispesifikaatioiden huomioiminen voi muuttaa tuottolaskelmien vaikuttavuustulkintoja merkittävästi (ks. lähemmin Haukioja et al. 2012b). Lisäksi Aspin, Chapman, Hatton ja Sawano (2001) korostavat laajempia yksityisiä ja julkisia koulutuksen hyötyjä. Tyypillisesti ne näkyvät esimerkiksi koulutusvuosien positiivisena korrelaationa terveydentilan ja luottamuskokemuksen suhteen ja negatiivisena korrelaationa avioerojen ja lasten ruumiillisen kurittamisen suhteen (s.o. vanhemmuudessa epäonnistuminen). Koulutus voi vaikuttaa myös suoraan preferensseihin, kuten tulevaisuuden korkeampaan arvostukseen päätöksissä. (ks. katsaus koulutuksen ei-taloudellisten vaikutusten kirjallisuuteen Oreopoulos & Salvanes 2011, Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 34 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö 165–170). Näitä ei luonnollisestikaan ole huomioitu perinteisissä koulutuksen rahoitustuottolaskelmissa. Näiden huomioiminen on menetelmällisesti huomattavasti haastavampaa kuin laskennallisten palkkataso-odotuksiin perustuvien tuottolaskelmien tekeminen. Tästä huolimatta McMahon (2004, 244) on esittänyt useisiin empiirisiin tutkimuksiin perustuen, että korkeamman tason koulutuksessa yhteiskunnalliset tuotot OECD-maissa ovat lähes 20 % huomioitaessa siis myös koulutuksen markkinattomat, ei yksityistaloudelliset tuotot. Arviossa konventionaaliset rahoitukselliset yhteiskunnalliset tuotot, jotka siis eivät ota huomioon ulkoisvaikutuksia (s.o. koulutuksesta hyötyvät myös muut kuin koulutettava ja ilman, että siitä tarvitsee maksaa), ovat korkea-asteen koulutuksessa noin 8,5 %. Luultavasti Suomen kaltaisessa maassa, jossa lähtökohtaisesti korkeakoulutuksen rahoitukselliset tuotot ovat OECD-maiden keskiarvoa korkeammalla tasolla, korkeakoulutuksen ulkoisvaikutukset huomioivat yhteiskunnalliset tuotot ovat 20 %:a korkeammalla tasolla. Tälle tasolle ei päästäne ilman voimallista julkista panostusta (ks. Haukioja et al. 2012b). Vaikka edellä esitetyt tulokset koskevat ennen muuta koulutuksen tuottoja ylipäätään, niin elinikäinen oppiminen sikäli, kun se johtaa palkkataso- ja ulkoisvaikutuksiin saa aikaan samantyyppisiä vaikutuksia. Usein koulutus ja siihen liittyen elinikäinen oppiminen voidaan nähdä eräänlaisena yksilötason vakuutuksena työmarkkinoilla menestymiselle ja pysymiselle ja samalla se merkitsee riskittömämpää palkkatulovirtaa myös silloin, kun taloudessa menee yleisesti heikommin (OECD 2012a). Kuviossa 6 on kuvattu tätä koulutustasojen ”vakuutusominaisuutta” OECD-maissa vuonna 2009, jolloin useat kehittyneet maat olivat taantumassa. Kuviosta 6, jossa maat on järjestetty korkea-asteen koulutettujen työllisyysosuuksien mukaan alenevaan järjestykseen, voimme huomata seuraavaa: Kaikissa OECD-maissa korkeampi koulutusaste merkitsee parempaa työllistyvyyttä. Ainoastaan viidessä tarkastelluista 35 kehittyneestä maasta korkea-asteen suorittaneiden työmarkkinakohtaanto on alle 80 % ja vastaavasti yhdessäkään maassa alimman koulutustason henkilöiden vastaava kohtaanto Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 35 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö ei yllä 80 %:iin ja keskimmäisessä luokassakin vain 9 maassa 80 %:n raja ylittyy. Koulutuksen ”työllisyysvakuutusvaikutus” (s.o. ero ylimmän ja alimman koulutusasteen suorittaneiden työllisyyden välillä on suuri) on merkittävä (≥ OECD-maiden keskiarvo, 28 %-yksikköä) 15 maassa. Työllisyysvakuutusvaikutus on erityisen merkittävä (≥ 35 %-yksikköä) seuraavissa maissa: Slovakia (53), Puola (44); Unkari (41), Tsekki (40), Israel (38), Belgia (36), Viro (35) ja Slovenia (35) Suomessa korkea-asteen koulutuksen saaneiden työmarkkinakohtaanto työllisyysasteella mitaten on 25–64-vuotiaiden ikäluokassa 15. paras vertailluista 35 maasta ja koulutusasteiden työttömyysvakuutusvaikutus on OECD-maiden keskiarvon suuruinen, 28 % yksikköä. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 36 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Kuvio 6. Työllisten osuus (%) 25–64-vuotiaista koulutusasteen mukaan OECD -maissa (ml. Brasilia), 2009 Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 37 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö 3.2. Elinikäisen oppimisen taloudelliset vaikutukset Useissa maissa julkisen sektorin (hallituksen) tavoitteena on rohkaista elinikäistä oppimista, koska sen ajatellaan parantavan tuottavuutta osaamistason nousun seurauksena, ja työmarkkinoiden kohtaantoa koulutukseen osallistuvien paremman työllistyvyyden seurauksena. Tämän lisäksi elinikäisellä oppimisella ajatellaan olevan muita ei-taloudellisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, esimerkiksi osallisuuden (eisyrjäytymisen) kasvaminen. West (2012) esittää tuoreessa katsauksessaan koskien elinikäistä oppimista ja EU-politiikkaa, että EU-tasolla ensimmäisen kerran selvästi mainittiin koulutus ja erityisesti elinikäinen oppiminen (lifelong learning) taloudellisen kasvun tekijänä EUkomission valkoisessa paperissa (1993a). Tämä ns. the ’Delors’ White Paper4 koski kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Vuonna 1993 ilmestyi myös EU-komission työpaperi (EU komissio 1993b) koskien koulutusta ja harjoittelua (education and training (lyhyt muotoinen koulutus) E&T), jossa ensimmäisen kerran selvästi odotetaan uusia innovaatioita ja EU-tason yhteistyötä, jolla pyritään parantamaan E&T-laatua ja sille asetetaan korkeammat tavoitteet ja standardit. Vuonna 1997 ilmestyi Euroopan työllisyysstrategia, joka oli ensimmäinen ilmentymä tähän suuntaan. Vuoteen 2000 eli Lissabonin strategiaan saakka tosin ”training” käsitettiin enemmän työmarkkinoiden harjoitteluksi/valmennukseksi osana aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. Vasta Lissabonin kommunikean mukaan training nähtiin laajemmin eli se nähtiin räätälöitynä koulutuksena erilaisissa elämäntilanteissa oleville kohderyhmille: 4 OECD ja Unesco olivat tätä ennen nostaneet elinikäisen oppimisen agendalleen kasvun ja kehityksen tekijänä (West 2012, 10). Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 38 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Tämän jälkeen Eurooppa 2020 -strategiassaan EU-komissio (KOM 2010) asettaa selviä määrällisiä tavoitteita elinikäiselle oppimiselle. Koulunsa keskeyttäneiden määrä täytyy saada pudotettua keskimäärin alle 10 %:iin (ks. kuvio 4) ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus täytyy saada nousemaan vähintään 40 %:iin (30−34-vuotiaista). Kansalliset tavoitteet voivat olla tätäkin tiukemmat. Elinikäisellä oppimisella on perinteiseen lineaariseen koulutus-työura-polkuun verrattuna se erityispiirre, että elinikäinen oppiminen tähtää työmarkkinoiden joustavuuden lisääntymiseen pyrkimällä parantamaan työmarkkinakohtaantoa eli työn kysynnän ja -tarjonnan kohtaamista nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuvioissa 7 ja 8 on kuvattu eräiden OECD-maiden työllisyysasteiden ja aikuiskoulutukseen osallistumisen välistä yhteyttä. Tarkasteluissa on rajattu ulkopuolelle työvoimasta poissiirtyvä 10-vuotisikäkohortti, koska maiden väliset erot eläköitymisjärjestelmien suhteen ovat institutionaalisesti varsin erilaisia. Lähde: OECD, 2012b Kuvio 7. Aikuiskoulutukseen osallistumisaste ja työllisyysaste 25–54-vuotiaiden ikäluokassa eräissä OECD-maissa vuonna 2007, % ikäluokasta Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 39 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Kuviossa 7 maat Porin yksikkö on järjestetty alenevaan suuruusjärjestykseen aikuiskoulutukseen osallistumisen suhteen 25−54-vuotiaiden ikäluokassa. Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että maiden väliset erot aikuiskoulutukseen osallistumisen suhteen ovat merkittävät. Kun Ruotsissa, Uudessa-Seelannissa ja Suomessa ikäluokasta osallistuu aikuiskoulutukseen 60−78 %, niin Italiassa, Puolassa, Kreikassa ja Unkarissa vain 10−25 %. Maiden välisessä kokonaistyöllisyysasteessa ei ole läheskään saman suuruusluokan vaihtelua (keskipoikkeama lähes neljä kertaa pienempi). Näyttäisi siis siltä, että erot aikuiskoulutukseen osallistumisessa tarkastelluissa maissa eivät johtaisi merkittävästi parempaan työllisyysasteeseen (vrt. perinteisen koulutuksen ”työttömyysvakuutusvaikutus”, kuvio 6). Kuviossa 8 on kuitenkin tarkastelu tarkemmin tätä aikuiskoulutukseen osallistumisen ja kokonaistyöllisyysasteen vaihteluiden välistä suhdetta. Tarkasteluvuodeksi on valittu nykyistä talouskriisiä edeltävä ”normaali” taloudellinen tilanne 2007, jotta lamasta aiheutuvat kysyntäperusteiset työllisyysvaihtelut eivät vaikuttaisi haittaavasti em. muuttujasuhteisiin. Aineistolähde: OECD 2012b Kuvio 8. Aikuiskoulutukseen osallistumisen ja työllisyysasteen välinen suhde eräissä OECD-maissa (ks. kuvio 7) vuonna 2007 (logaritminen sovite) Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 40 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Kuviosta 8 näemme, että vaihtelu aikuiskoulutukseen osallistumisessa 25–54vuotiaiden ikäluokassa selittää hieman yli puolet tarkastelujen maiden työllisyysasteen vaihtelusta, kun käytämme puolilogaritmoitua mallia. Muuttujien suhde on siis positiivinen ja ei-lineaarinen. Toisin sanoen aikuiskoulutukseen panostaminen nostaa maan työllisyysastetta, mutta maissa, joissa aikuiskoulutukseen osallistuminen on suurta, työllisyysasteen kasvuvaikutus on pienempi. Aikuisopiskelun ohjauksen näkökulmasta tästä voidaan esittää muutamia, osin vastakkaisia päätelmiä5: aikuisopiskelun ohjaus saattaa olla työmarkkinoiden kohtaantotavoitteen näkökulmasta tehottomampaa maissa, joissa työllisyysaste on jo muutoinkin korkealla tasolla, maissa, joissa kokonaistyöllisyysaste on onnistuttu pitämään erityisen korkealla tasolla, on panostettu aikuiskoulutukseen (ks. myös McKenzie & Wurzburg 1997; Jenkins, Vignoles, Wolf & Galindo-Rueda 2002; Dorsett, Lui &Weale 2010), tai tehokkaan aikuisopiskeluohjausjärjestelmän puuttumisen vuoksi (ks. Cedefop 2011) korkean työllisyysasteen maissa aikuiskoulutuksella on enemmän henkilökohtaisia tai muita vaikutuksia (eivät näy työllisyysasteessa, mutta kylläkin muussa hyvinvoinnissa) kuin työmarkkinakohtaantoa edelleen parantavia vaikutuksia. Näistä näkökulmista aikuisopiskelun ohjausjärjestelmän (tehokkaasti toimivan verkoston) kehittäminen paitsi maa-, mutta ennen muuta aluetasolla, olisi ensiarvoisen tärkeää. Keskeinen teoreettinen hypoteesi esittää − johon myös useat elinikäisen oppimisen strategiat nojaavat − elinikäisen oppimisen taloudellisten vaikutusten perustuvan siihen, että sen avulla ajatellaan ensiksikin tuottavuuden ja talouskasvun paranevan, kun osaamistaso nousee. Toiseksi elinikäisen oppimisen ajatellaan parantavan 5 Päätelmät ovat vain suuntaa-antavia. On syytä pitää mielessä muutama varauma. Ensiksikin syy- ja seuraussuhde maatasolla ei välttämättä ole todellisuudessa siten, kuin tässä on tulkittu eli aikuiskoulutuksen osallistumisasteen seurauksena työmarkkinakohtaanto paranee eli työllisyysaste kasvaa. Maatason aineistossa kausaalisuus voi olla myös niin, että korkean työllisyysasteen maassa ihmiset herkemmin osallistuvat aikuiskoulutukseen, vaikkapa sen vuoksi, että he kokevat suurempaa yhteiskunnallista osallisuutta (social inclusion). Toiseksi tehdyssä regressiossa on vain 27 havaintoa, joskin maat ovat globaalisti katsottuna varsin samanlaisia kehittyneitä maita. Kolmanneksi muuttujat ovat vain vuodelta 2007, joskin muuttujat (aikuiskoulutukseen osallistumisaste ja työllisyysaste) ovat varsin vähän vuosittain vaihtelevia ja 2007 vuosi oli viimeisen vuosi ennen nykyistä maailmanlaajuista finanssikriisiä ja sitä seurannutta kehittyneiden maiden talouskriisiä ja julkisen sektorin rahoituskriisiä Euroopassa. Näin näillä häiriötekijöillä ei ole vaikutusta analyysissä. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 41 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö työmarkkinoiden toimintaa: tekee ne joustavaksi, kun ammatillinen liikkuvuus lisääntyy ja parantaa ilman ammatillista liikkuvuuttakin työvoiman jatkuvaa työllistyvyyttä. Kuitenkin esimerkiksi Light (1995) esittää yhdysvaltalaisen aineiston perusteella, Egerton & Parry (2001) Iso-Britannian aineistolla ja Holmlund, Liu & Skans (2008) ruotsalaisella aineistolla, että koulutuksen keskeytyminen tai viivästyminen merkitsee pysyvää kokonaisansioiden alenemista verrattuna niihin, joilla tätä ei ole tapahtunut. Toisin tulkiten esimerkiksi aikuisohjauksen avulla saavutettu tutkinnon loppuunsaattaminen ei ole kompensoinut näiden tutkimusten mukaan ansiomenetyksiä. Toisaalta Ferrer & Menendez (2009) osoittavat kanadalaiseen aineistoon perustuen, että tutkinto-opiskelijat, joiden opinnot jostakin syystä viivästyvät kurovat elinkaaritulossa kiinni niiden opiskelijoiden elinkaaritulon, joilla viivästymistä ei tapahtunut. Edellä esitetyissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ole suoraan verrattu opintonsa keskeyttäneiden ja viivästäneiden ansiotasoja eli niiden koulupudokkaitten ansiotasoja, jotka osallistuvat elinikäiseen oppimiseen ja eivät syrjäydy ja niiden, jotka syrjäytyvät. Tällä tavoin voitaisiin paremmin arvioida aikuisopiskelun ohjauksen taloudellista vaikuttavuutta. Kuitenkin tähän tutkimusasetelmaongelmaan osittain vastaten ja tuloksiltaan edellisestä poiketen Blanden, Buscha, Sturgis & Urwin (2010) esittävät, että elinikäisellä oppimisella on merkittävä positiivinen vaikutus sekä miesten että naisten ansioihin ja sosiaaliseen asemaan. He arvioivat, että elinikäiseen oppimiseen osallistuminen kasvatti tuntiansioita noin 20 % tutkitulla kymmenvuotisperiodilla. Blanden et al. (2010) aineisto perustui Iso-Britannian kotitaloustiedusteluun. Toisekseen em. tutkimuksissa ei ole arvioitu elinikäisen tuottavuus- ja työmarkkinoiden joustavuusvaikutuksia. Edellä olleet empiiriset tutkimukset tarkastelivat elinikäisen oppimisen (jos se liittyi tutkinto-opiskelun jatkamiseen, pl. Blanden et al. 2010) palkkatulovaikutuksia yksilötason aineistojen pohjalta (mikroaineisto). Toinen puoli elinikäisen oppimisen yksilötason hyvinvointivaikutuksista on sen mahdollisesti tuoma parempi suoja työttömyyttä vastaan (ks. edellä ”vakuutusominaisuus työttömyyttä vastaan”). Aggregaatti- eli maatasolla tämä näkyy mahdollisesti korkeampana työllisyysasteena (ks. kuviot 7 ja 8 edellä). Dorsett et al. (2010) ovat tutkineet elinikäisen oppimisen vaikutuksia työllisyyteen Iso-Britannissa. Paneeliaineiston (aikaulottuvuus 1991–2008 ja poikittaisulottuvuutena kotitaloustiedustelu, jossa 5000 kotitaloutta ja n. 10000 yksilöä) Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 42 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö perusteella he havaitsivat, että miehille (tutkittu vain miehiä), jotka osallistuivat elinikäiseen oppimiseen siten, oppiminen paransi heidän koulutustasoaan, paransi heidän työmarkkina-asemaansa niin, että sillä oli oleellista vaikutusta koulutuksen kokonaistuottoon (”elinkaaripalkkaan”) korkeamman ja jatkuvan työllistyvyyden vuoksi. Jenkins et al. (2002) havaitsivat, että henkilöt, jotka olivat työmarkkinoiden ulkopuolella, työllistyivät todennäköisemmin ottaessaan osaa elinikäiseen koulutukseen. Edellä on tarkastelu empiirisiä tutkimuksia, joissa on analysoitu elinikäisen oppimisen vaikutuksia (elinkaari)palkkaan tai työllistymiseen mikroaineistojen (yksilötaso) perusteella. Lähestymistavan perusteella voidaan tehdä lähinnä päätelmiä siitä, onko elinikäinen oppiminen kannattavaa yksilön kannalta. Tutkimuksissa ei ole juurikaan tarkasteltu elinikäisen oppimisen ei-taloudellisia kannustimia yksilön kannalta (pl. Blanden et al. 2010 ja sosiaalinen asema). Näiden vaikutusten esiintuominen kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin ja siten paremmin yleistettynä on varsin epävarmaa. Kuitenkin esimerkiksi Sabates (2008) esittää, että elinikäinen oppiminen vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä, koska työllistyvyyden paraneminen lisää säännöllisiä palkkatuloja, aikuisoppimisella on vaikutusta terveyden paranemiseen, aikuiskoulutus parantaa paitsi koulutukseen osallistuvien itsensä hyvinvointia niin myös perheenjäsenten, erityisesti lasten asemaa. Saisana ja Cartwright (2007) ovat tutkineet elinikäisen oppimisen vaikutuksia onnellisuuteen. Jenkins et al. (2002) saivat tuloksen, että jos henkilö otti osaa elinikäiseen koulutukseen, johti se usein lisäopiskeluun. Siten elinikäisen opiskelun kautta voidaan paitsi ehkäistä syrjäytymistä, niin voidaan parantaa yhteiskunnallista osallisuutta eli aktiivista kansalaisuutta. Lopuksi on syytä todeta, että yksikään edellisistä tutkimuksista ei yksilötason aineistosta huolimatta tarkastellut elinikäisen oppimisen vaikutuksia maan sisällä alueellisesti. Tietääksemme tällaisia tilastoihin perustuvia (ei kyselyihin perustuvia) tutkimuksia ei ole tehty. Alueelliset tekijät luultavasti kuitenkin vaikuttavat elinikäisen oppimisen aikaansaamaan työllistyvyyteen, koska alueet poikkeavat toisistaan elinkeinorakenteen ja osaamistarpeiden sekä koulutusmahdollisuuksien suhteen. Näiden yhteensovittamisessa saattaa olla alueellisia eroja. Tämä antaa myös alueellisen haasteen onnistuneelle aikuiskoulutuksen ohjaukselle. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 43 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö 4. AIKUISOPISKELUN OHJAUKSEN MERKITYS JA ELINIKÄISEN OHJAUKSEN TILANNE EUROOPASSA Aikuisopiskelun ohjaus (TNO) sisältää valikon aktiivisia toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle. Aikuisohjauksen toimenpiteiden taloudellisen merkityksen tai vaikuttavuuden tutkiminen empiirisesti kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin on haasteellista. Koska aikuiskoulutuksen ohjauksessa on perimmältään kyse koulutuspolitiikan tai jonkun ohjelman toteuttamisesta, niin vaikuttavuusarviot voidaan esittää evaluaatiotutkimuksen menetelmin. Usein evaluaatiotutkimuksen menetelmät ovat laadullisia tai TNO-palveluja arvioidaan asiakas(tyytyväisyys)kyselyjen perusteella. Tulosten yleistettävyys muuhun kuin tarkastelun kohteena olevaan projektiin tai hankkeeseen on rajoittunutta. Tässä selvityksessä ei esitellä erilaisten aikuiskoulutus- tai elinikäisen oppimisen ohjaushankkeiden evaluaatiotutkimuksia. Eikä tämän selvityksen tarkoituksena ole ollut evaluoida esimerkiksi Satakunnan Opin Ovi -hanketta. Sen sijaan hankkeen tarkoituksena on ollut arvioida elinikäisen oppimisen taloudellisia vaikutuksia yleisesti tehtyjen tutkimusten perusteella (edellä) sekä koota yhteen satakuntalaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden, aluekehitys- ja työvoimaorganisaatioiden (ml. suurimmat kaupungit) sekä etujärjestöjen edustajien näkemykset aikuiskoulutuksen ohjauksen merkityksestä Satakunnassa (luvut 6 ja 7). Sen sijaan Cedefop (2011) on tehnyt yhteenvedon elinikäisen ohjauksen (lifelong guidance) palvelujen ja järjestelmien tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä Euroopassa. Tämä on eräänlainen kokonaisevaluaatio aikuisohjauksesta. Selvityksessä tehdään seuraavat löydökset koskien neljää osa-aluetta: 1. Aikuisohjauksen koordinaatio ja yhteistyö o Euroopan unionin neuvoston päätöslaskelma vuodelta 2008 (Council of the European Union 2008) käsittelee aikuisohjauspolitiikan ja yhteistyön rohkaisemista kansallisella, alueellisella ja sidosryhmätasolla. Jäsenvaltiot ovat edistyneet aikuisohjauksen roolin vahvistamisessa omissa elinikäisen oppimisen ja työllisyyden strategioissaan. Myös useiden maiden aikuiskoulutuksen ohjauksen suunnittelun, palvelujen jakamisen ja Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 44 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö kehittämisen (lakisääteiset) uudistukset korostavat aikuisohjaustoimijoiden yhteistyötä sekä palvelujen asiakaslähtöisyyttä. o Kaikissa jäsenmaissa ohjausfoorumeita on tai perustettu vastaavia tai perusteilla kansallisia koordinaatiomekanismeja, joilla parannetaan sektoreiden välistä ja moniammatillista verkostoperusteista ohjausyhteistyötä sekä parannetaan toimenpiteiden ja strategioiden välistä koordinaatiota. Lisäksi kansalliset toimijat ovat rohkaisseet alueellisia aikuisohjaustoimijoita kehittämään yhteistyötä yli sektoreiden ja hallinnollisten aluerajojen. Alueellisten toimijoiden yhtenä tarkoituksena on tehdä aikuisohjauslähtöisiä päätöksentekoprosesseihin. aloitteita politiikka- Yhteistyöverkostojen ja luomista tukee kansainvälisesti Euroopan elinikäisen ohjauksen toimenpideverkosto (ELGPN-verkosto, European Lifelong Guidance Policy Network). Kokonaisvaltainen aikuisohjauksen verkosto kuitenkin vielä puuttuu. 2. Aikuisohjauksen laadunvarmistus o Edellä mainitun laadunvarmistusta päätöslauselman yksi aikuisohjauksessa. painopiste Cedefop (2011) koskee esittää päätelmänään, että jäsenvaltiot ovat keskustelleet laadun käsitteestä ohjauksen yhteydessä. Sen suhteen ei ole päästy ratkaisuun Cedefopin raportin ilmestyessä, joskin maiden välinen yhteistyö yhteisen Euroopan tason vertailuasiakirjan muodostamiseksi voisi johtaa yhteiseen ohjauksen laadun käsitteeseen. o Lisäksi jäsenvaltiot ovat parantaneet evidenssiperustaa, jolla he arvioivat aikuisohjauksen yksilöllisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Laajempi evidenssipohja ohjauksen eri toimintatapojen tuloksista ja niiden vaikutuksista auttaa edelleen kansallisia päätöksentekijöitä suuntaamaan voimavaroja ohjauksen laatuun ja tuleviin ohjaustoimenpiteisiin. Monissa maissa ohjauksen (koulutus ja työllisyys) käytännön toteuttajien ammatillinen kehittäminen on ollut ohjauksen kehittämisen keskeisenä kohteena. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 45 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö 3. Aikuisohjauksen saatavuus o Cedefop (2011) havaitsi, että aikuisohjauksen saatavuudessa kaikille kansalaisille on jäsenvaltioissa edistytty. Siltikin edelleen aikuisohjauksen antaminen vaihtelee merkittävästi maittain, sektoreittain, hallinnonaloittain ja toimijoiden kesken. Keskeisenä huomiona on, että useissa maissa on laajennettu aikuisohjauksen loppukäyttäjäystävällisesti tietopalveluja kustannustehokkaasti online-palveluiksi verkkoon. ja Sektoreiden välinen yhteistyö yhtenäisen ohjauksen web-sovellusten kehittämisessä on edistynyt. Cedefopin mukaan on myös onnistuttu yksilöllistämään aikuisohjauspalveluja, jotta asiakkaat voivat turvallisemmin mielin (epävarmuus vähenee ja rohkaiseva tuki lisääntyy) tehdä omasta näkökulmastaan merkittäviä päätöksiä aikuisopiskeluun ryhtymisestä ja urasuunnittelustaan. 4. Urakehityksen hallintataidot o Yksi Euroopan kehittämiseen unionin tähtäävän neuvoston (2008) päätöslauselman elinikäisen ohjauksen painopistealueista koskee urakehityksen hallintataitoja. Tätä ei ole Cedefopin analyysin mukaan täysin ymmärretty eri maissa. Usein urakehityksen hallintaa jäsenmaissa pidetään elinikäisenä ja erityisen itseohjautuvana prosessina, jota voidaan tukea TNO-palveluilla. Käytännössä uranhallintataidot (koulutus ja elinikäinen oppiminen) tulevat esiin ”curriculumeissa” ja muissa toimissa. Cedefopin mukaan työssä olevat aikuiset tarvitsevat uranhallintataidoissa paljon kehittämistä ja myös huomiota työnantajien, työvoimaviranomaisten ja sosiaalisten kumppaneiden taholta koko Euroopassa. Työttömien osalta on valtava ero siinä, millä aktiivisuusasteella työvoimahallinnon palvelut onnistuvat integroimaan työttömiä työelämään takaisin. Tässä tärkeänä tekijänä ovat kaikille helposti saatava ja kattava (alueellinen) työmarkkinainformaatio. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 46 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Eurooppalaisen aikuiskoulutuksen ohjauksen verkoston (ELGPN) lisäksi aikuisopiskelun ohjauksen kansainvälistä yhteistyötä edistää ICCDPP (International Centre for Career Development and Public Policy). Keskus on maailmanlaajuinen ja se pyrkii verkkosivuillaan (http://www.iccdpp.org/Aboutus/tabid/80/Default.aspx) ja vuosittaisten kansainvälisten symposiumien järjestämisen avulla levittämään tietämystä aikuisopiskelun ohjauksen käytännöistä ja kehittämispyrkimyksistä. Kansainvälinen koulutuksen ja ammatillisen ohjauksen järjestö (IAEVG, International Association for the Educational and Vocational Guidance) tuottaa merkittävästi koulutukseen ja ohjaukseen liittyvää tutkimus- ja kehittämistietoa (http://www.iaevg.org/iaevg/index.cfm?lang=2) ja yhdistys julkaisee ammatillista aikuisohjaukseen keskittävää journal-julkaisua säännöllisesti (International Journal for Educational and Vocational Guidance (IJEVG)). 5. POTENTIAALISET AIKUISKOULUTUSMARKKINAT SATAKUNNASSA 5.1. Työpaikkojen toimialarakenteen muutos Satakunnan työpaikkojen toimialarakenteessa on havaittavissa runsaan kymmenen vuoden aikana, vuosina 1997–2009, jonkin verran muutoksia (kuvio 9). Jos nämä muutokset jatkuvat – kuten arvattavaa on – niin uudenlaisia osaamistarpeita syntyy. Olemassa olevan työvoiman pitäisi jatkuvasti kyetä vastaamaan tähän rakennemuutokseen. Tämä omalta osaltaan kasvattaa elinikäisenoppimisen tarvetta ja siten kasvattaa potentiaalista kysyntää aikuisopiskelun ohjaukselle. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 47 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Kuvio 9. Satakunnan työpaikkojen toimialarakenne vuosina 1997–2009 (parittomat vuodet) Palveluiden osuus on muuttunut selvimmin, sillä se on kasvanut noin kahdeksan prosenttiyksikköä. Osa kasvusta selittynee teollisuuden tukipalveluiden ulkoistuksilla, mikä selittää osan myös jalostuksen työpaikkojen osuuden neljän prosenttiyksikön pudotuksesta. Jalostukseen kuuluu teollisuuden lisäksi myös rakentaminen sekä sähkö-, energia- ja vesihuolto, joiden työpaikkojen määrä on kuitenkin kasvanut selvästi nopeammin kuin palveluissa keskimäärin vuosina 1997–2009. Siten jalostuksen siivun supistuminen on johtunut teollisuudesta. Alkutuotannon vähäinen osuus on edelleen laskenut selvästi. Työpaikkojen toimialarakenteen muutos asettaa joka tapauksessa haasteita myös työllisten henkilöiden osaamiselle, sillä maakunnan tukijaloilla, teollisuudessa ja palveluissa, myös sisäinen toimialajako muuttuu vähitellen ajan myötä, ja työtehtävät ja osaamistarpeet vaihtuvat myös toimialojen sisällä. Satakunnan ilmeisenä kilpailuetuna tuleviin toimialamuutoksiin sopeutumisessa on se, että sen talouden toimialarakenne on monipuolinen ja varsin samankaltainen koko maan työpaikkojen toimialarakenteen kanssa (ks. Satamittari 2012). Koulutuksen ja aikuiskoulutuksen ohjauksen näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että koulutus eri tasoillaan on syytä pitää monipuolisena, jotta osaavan työvoiman saatavuus omasta Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 48 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö maakunnasta on turvattua. Toisaalta se merkitsee sitä, että vähäinen riippuvuus yksittäisistä toimialoista (esim. elektroniikka- ja sähköteknisten tuotteiden valmistus, kaivannaisteollisuus, paperiteollisuus) antaa erikoistuneita alueita paremman suojan globaalitalouden muutoksia (kysyntä- ja tarjontamuutokset) vastaan. Kolmanneksi Satakunta on monipuolisen alueellisen toimialarakenteen vuoksi potentiaalisesti alue, jolla on hyvät edellytykset ylimaakunnalliseen työvoiman liikkuvuuteen. Kuviossa 15 (luvussa 5.4) selvästi nähdään, että bruttomuutto Satakuntaan on 1990-luvun alun lamavuosista lähtien ollut voimakkaasti kasvavaa (lähes kaksinkertaistunut ollen 2011 noin 4000 henkilö). Tämä lisää alueellisten työmarkkinoiden joustavuutta, joka on keskeinen kilpailukykytekijä esimerkiksi EU:n uudistetussa kasvustrategiassa (ks. KOM 2010). Koulutuksen ennakoinnin mielessä tämä merkitsee sitä, että vaikka maakunnan oma koulutustarjonta ei täysin vastaisi maakunnan tarpeita, niin muissa maakunnissa tapahtuva koulutus palvelee keskimäärin hyvin myös Satakunnan elinkeinoelämän tarpeita6. Tietysti tämä liikkuvuuspotentiaali on kahdensuuntainen. 5.2. Osaamistarpeiden ja koulutusrakenteen muutos ja ennakointi Satakunnassa Edellä kuvattu toimialojen välinen työpaikkarakennemuutos ei tietystikään kuvasta sitä muutosta, joka on odotettavissa osaamis- ja koulutustarpeissa toimialojen sisällä ja liiketoimintaprosessien pilkkoutuessa globaalin kilpailun paineessa jopa yritysten sisällä. Koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja aikuisopiskelun ohjauksen näkökulmasta tällaiset lisääntyvät, osin uudenlaiset muutospaineet, kasvattavat tulevaisuudessa niiden kysyntää ja tarvetta. 6 Se, että tullaanko käytännössä Satakuntaan töihin, riippuu lopulta maakunnan houkuttelevuudesta asuinja työssäoloalueena. Satakunnan maakunnan monipuolinen ja koko Suomen työpaikkojen toimialarakennetta muistuttava toimialarakenne antaa kuitenkin alueen yrityksille hyvät lähtökohdat suojautua osaavan työvoiman ei-saatavuusriskiä vastaan. Useissa tehdyissä tutkimuksissa osaavan työvoiman saatavuus on nähty keskeisenä maakunnan taloudellisen kilpailukyvyn elementtinä. (Vähäsantanen, Karppinen & Laamanen 2007, Karppinen 2008, 2009 ja 2010). Kuviossa 15 jäljempänä on kuvattu maakuntaan suuntautuvan bruttomuuton kehitystä. Bruttomuutto kuvastaa paremmin tyypillisesti käytetyn nettomuuttokäsitteen sijasta alueelle tapahtuvaa liikkuvuuspotentiaalia. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 49 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Satakunnassa työllisten henkilöiden koulutusjakauma on nyt muuttunut jonkin verran verrattaessa vuosia 2001 ja 2009 (kuviot 10 ja 11). Vain perusasteen suorittaneiden osuus on supistunut selvästi, kahdeksisen prosenttiyksikköä. Keskiasteen ammatillisen koulutuksen saaneiden osuus on noussut kolmisen prosenttiyksikköä. Alemman korkeakouluasteen osuus on kohonnut selvästi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän noustua selvästi (7 % → 11 %). Ylemmän korkeakoulututkinnon osuus on myös noussut hieman. Alimman korkeakouluasteen osuus on pienentynyt johtuen entisen opistoasteen koulutuksen loppumisesta. Tutkijakoulutuksen saaneiden osuus on pysynyt lähes ennallaan. Jos koulutusrakenteen muutos pysyy tulevaisuudessakin samankaltaisena, niin aikuiskoulutuksen ohjauksen potentiaalinen tarve tulee kasvamaan Satakunnassa. Ensiksikin odotettavaa on, jos Satakunnan kehitys on samansuuntaista koko maan kanssa, että korkea-asteen koulutuksen saaneiden aikuiskoulutushalukkuus on suurempaa kuin peruskoulutuksen saaneiden ja jos korkea-asteen koulutuksen saaneiden lukumäärä edelleen kasvaa, niin elinikäisen oppimisen tarvetta on aiempaa enemmän. Toiseksi muuntokoulutus Satakunnan korkea-asteen koulutuksen sisällä tullee lisääntymään7. Kuvio 10. Kaikkien toimialojen työllisten jakauma koulutusasteittain Satakunnassa v. 2001 7 Yliopistojen rakenteelliseen kehittämisen tähtäämät suunnitelmat toteavat, että yliopistokeskuksia tulee kehittää erityisesti alueensa aikuiskoulutuksen koordinaatio- ja resurssikeskuksina. Tämä tietänee entistä selkeämpää työnjakoa ja toisaalta tiiviimpää yhteistyötä Satakunnan korkeakoululaitoksen sisällä niin aikuisopetuksessa kuin muuntokoulutuksessa. Mitä luultavimmin myös uudenlaisia alueelliseen tarpeeseen räätälöityjä maisteriohjelma- ja täydennyskoulutusta tullaan tarvitsemaan ja kehittämään. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 50 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Kuvio 11. Kaikkien toimialojen työllisten jakauma koulutusasteittain Satakunnassa v. 2009 Alueellisten koulutusrakenteiden pitäisi ennakoivasti heijastaa tulevia ammattirakenteiden ja osaamistarpeiden muutoksia. OKM:n tuoreessa selvityksessä vuodelta 2011b on esitetty katsaus koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä sekä ennakoinnista koskien vuotta 2010. Selvityksessä todetaan, että koulutus- ja osaamistarpeiden yhteensovittamisessa ollaan vasta aluillaan koko maankin tasolla ja keskeisessä roolissa on onnistunut ennakointi. Aluenäkökulmasta tämä merkitsee selvityksen mukaan sitä, että tulisi kehittää maakuntien liittojen johdolla tehtävän alueennakoinnin resursseja, osaamista ja ennen kaikkia monipuolistaa yhteistyötä. Viimemainittu merkitsee monipuolista yhteistyötä sidosryhmien kanssa alueella, korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien kanssa, maakunnallisilla yhteistoimintaalueilla ja korkeakoulujen muodostaman alueellisen yhteistyön alueilla sekä alueellisen ja valtakunnallisen ennakointitoiminnan yhteensovittamisessa. Erityisesti raportissa mainitaan, että aikuiskoulutuksen ennakointia tulee kehittää niin, että saadaan kokonaisnäkemys maatasolla. Tarvittaessa tietoja täydennetään johonkin aikuiskoulutuksen osa-alueeseen kohdistuvilla ennakointimenetelmillä. Satakunnassa ja Porin seudulla tapahtuvaa ennakointitoimintaa ovat kartoittaneet Karppinen & Vähäsantanen (2011). Yritys- ja elinkeinotoimintaan suoraan kytkeytyvien Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 51 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö satakuntalaisten organisaatioiden (”ennakointivastaavat”) haastatteluun perustuvan kokonaistutkimuksen (koko perusjoukko) perusteella Karppinen & Vähäsantanen esittivät keskeisinä löydöksinään, että: ennakointi oli laajalti käytössä, sitä pidettiin tärkeänä lähes poikkeuksetta, ja suhteellisesti eniten alueellista ennakointitoimintaa tehtiin koulutusennakoinnin suhteen8; organisaatioiden ennakointitavat ja käsitys ennakoinnin sisällöstä olivat varsin kirjavia (korostettiin kuitenkin tiedonhankinnan tärkeyttä ennakoinnin perustana), eikä ennakointia valtaosaltaan ollut vastuutettu tai peräti viety päätöksenteon tasolle; kvantitatiivisia ennakointimenetelmiä ei juurikaan käytetty, mutta ennakoinnin tyypilliset toiminnalliset piirteet oli laajalti omaksuttu; ennakointia tehtiin pääosin yhteistyössä (verkostomaisesti), jossa tyyppiseksi piirteeksi löydettiin laajan alueellisen toimintaverkoston käyttö, jos ennakointitarve oli ei-spesifinen ja toiminnallinen sekä laadullisiin johtopäätöksiin tähtäävää; jos ennakointi perustui spesifiseen ennakointitarpeeseen – tyypillisesti tilanteessa, jossa organisaatiolla oli spesifi toiminnan kohde – ennakoinnissa käytettiin ylialueellista (kansallista ja kansainvälistä) tiedonhankintaa (tutkimuksia); kartoitukseen osallistuneista organisaatioista haastatteluiden perusteella selkeästi eniten pyrittiin käyttämään kvantitatiivisia ennakointimenetelmiä Satakuntaliitossa ja Satakunnan ELY-keskuksessa. Ensin mainitussa ennakointiosaamisen yhteistyö oli selkeästi ylialueellista (valtakunnallista ja lakiin perustuvaa), mutta haastatteluvaiheessa ei ilmennyt niiden systemaattista käyttöä organisaation päätöksenteossa aleellisesti. Toiseksi kvantitatiivisen, alueellisen tausta-aineiston käytössä 8 Sittemmin Satakunnassa on käynnistämässä (2012) laajaan alueelliseen yhteistyöhön perustuvia koulutusennakoinnin kehittämishankkeita (koordinaattorina WinNova), joiden tähtäimenä on eriasteisten koulutusten ennakointi alueella ja valtakunnallisen aikuisopiskelun ennakointimallin kehittäminen. Odotettavissa olevilla tuloksilla lienee omalta osaltaan käyttöä tiedollisena lähteenä myös aikuisopiskelun ohjauksen kehittämisessä Satakunnassa. Aikuisopiskelun ohjaus on kuitenkin lähtökohtaisesti asiakas eli ohjattavalähtöistä. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 52 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö ennakointityövälineenä oli selkeästi edennyt organisaatioista ELY-keskus ja WinNova, joista viimemainitussa oli myös selkeät suunnitelmat ennakointitiedon käyttämisestä koulutussuunnittelun päätöksenteon apuvälineenä. Prizztechin eräiden toimintojen osalta oli edetty kaikkein systemaattisimmin ennakoinnin jatkuvassa käyttämisessä päätöksenteossa. Prizztechin ja Posekin rooli näkyi selkeästi ennakointitiedon välittämisessä hyvin runsaina Satakunnan yhteistyöverkostokontakteina korkeakoulusektorissa – Satakunnan erityisesti alueella. Turun kauppakorkeakoulussa – tuotettiin runsaasti ennakoinnissa tarvittavaa kvantitatiivista, alueellista tilasto- ja tutkimustietoa ja niitä sanottiin myös hyödynnettävän runsaasti. Muutoin näiden koulutusorganisaatioiden omassa toiminnassa ennakointitiedon soveltaminen oli toiminnallisesti hajautettu käytännön opetussuunnitelman ja opetuksen toteuttamisen tasoille. Karppisen & Vähäsantasen (2011) tutkimuksessa ei erityisesti kartoitettu koulutus- ja/tai osaamistarve-ennakointia puhumattakaan erityisesti aikuiskoulutuksen ennakointia. Näkökulmana oli kartoittaa organisaatioiden omaa ennakointinäkemystä mahdollisemman laaja-alaisesti. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että perinteisen tutkintoon johtavan koulutuksen näkökulmasta alueellisten koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi on tärkeää. Elinikäisen oppimisen, aikuiskoulutuksen ja aikuisopiskelun ohjauksen näkökulmasta olisi tärkeää, että niiden avulla voidaan joustavasti ja nopeasti vastata muuttuneisiin osaamis- ja koulutustarpeisiin niin yritysten kuin ohjattavien näkökulmasta. Alueellisesti räätälöityä aikuiskoulutusta voidaan käyttää myös alueellisen liikkuvuuden lisäämiseksi ja työperäisen alueelle (Satakuntaan) tapahtuvan muuttoliikkeen vauhdittamiseksi ja näin tulevan, osaavan työvoiman turvaamiseksi. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 53 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö 5.3. Satakunnan väestöennuste 2008–2040 ikäluokittain Myös väestörakenteen muutos luo haasteita maakunnan koulutusjärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin yli 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan selvästi seuraavan parinkymmenen vuoden aikana (kuvio 12). Samalla erityisesti Satakunnassa työikäisten, 25–64-vuotiaiden määrä tulee supistumaan. Alle 24vuotiaidenkin ikäluokka laskee vähän. Koska väestöllinen huoltosuhde tulee kasvamaan merkittävästi, niin koulutusjärjestelmältä vaaditaan entistä parempaa osuvuutta ja tehokkuutta, sillä niukkoja resursseja on kyettävä hyödyntämään entistä paremmin. Elinikäinen oppiminen ja aikuisopiskelun ohjaus tulevat todennäköisesti olemaan jatkossa entistä merkittävämmässä asemassa. Tilastokeskuksen väestökehitykseen väestöennuste muuttoliikkeessä, perustuu syntyvyydessä muutaman ja edellisen vuoden kuolleisuudessa. Mikäli kehityskulku pysyy samana, tulee väestökehitys olemaan kuvion 12 kaltainen. Ennuste uusitaan kolmen vuoden välein, ja tänä vuonna ilmestyy seuraava. Kuvion 12 ennuste on laadittu vuonna 2008. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 54 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Aineistolähde: Tilastokeskus Kuvio 12. Väestöennuste ikäluokittain 2008–2040 Satakunnassa ja maassa keskimäärin Demografinen työvoiman tarjontavaje tulee olemaan lähivuosina huomattava Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen pohjalta laskettuna (kuvio 13). Käytännössä se merkitsee sitä, että työmarkkinoille tulevat ikäluokat (15–24-vuotiaat) ovat pienempiä kuin sieltä poistuvat (55–64-vuotiaat), eli niiden osamäärä (D = 15–24-vuotiaat/55–64vuotiaat) kunakin vuonna on alle yksi. Vaje on syntynyt 2000-luvun alussa eikä se vielä ole sitovaa, mutta se on luonteeltaan jatkuvaa ja Satakunnan tapauksessa varsin merkittävää (vuoteen 2026 saakka vuosittain yli 20 % eli joka viides vuosi työvoimasta poistuu edellisen 55−64-vuotiaiden lukumäärä työntekijöitä (ceteris paribus)). Tämä merkitsee osaltaan elinikäisen oppimisen tarpeen ja aikuiskoulutuksen ja -ohjauksen potentiaalisen kysynnän kasvamista. Tämä syntyy kahta kautta. Ensiksikin aina vuoteen 2040 saakka jatkuvaksi ennakoitu demografinen työvoiman tarjontavaje saattaa merkitä merkittävää alueelle muuttoa, joko kotimaasta tai ulkomailta (ks. luku 5.4). Toiseksi tarjontavajeen hoitaminen ilman merkittävää alueelle muuttoa edellyttää alueellisilta Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 55 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu työmarkkinoilta aiempaan Porin yksikkö parempaa kohtaantoa tai osaamisen voimaperäistä kasvattamista. Kuvio 13. Demografisen työvoiman tarjontavajeen kehitys Satakunnassa: D = (15–24vuotiaat/55–64-vuotiaat) Tarkasteltaessa toimialoittaista eläköitymistä Satakunnassa (yli 55-vuotiaat työntekijät, taulukko 2) havaitaan yli 55-vuotiaiden osuuden olevan runsaan viidenneksen. Lisäksi toimialakohtainen vaihtelu on suurta. Nopeasti eläköityville aloille tarvitaan perinteistä ja täydennyskoulutusta lisää, mikäli työvoiman tarve pysyy vähintään entisenä. Sen lisäksi ammatillinen liikkuvuus (mm. muuntokoulutus) on avainasemassa eläköityvillä aloilla. Näillä aloilla syntyy todennäköisesti tarvetta aikuiskoulutukselle ja sen ohjaukselle, jotta vähenevän työvoiman haasteeseen pystytään vastaamaan entistä paremmin. Satakunnassa keskimääräistä ripeämmin eläköityviä aloja ovat maa- ja metsätalous, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, kuljetus ja varastointi, rahoitusja vakuutustoiminta, kiinteistöala, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, julkishallinto, koulutus sekä SOTE-alat. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 56 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Taulukko 2. Yli 55-vuotiaiden työntekijöiden osuus (%) toimialoittain Satakunnassa 2008 Satakunta 31.12.2008 Kaikki toimialat yhteensä A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta Yli 55-vuotiaiden osuus 20,9 % 29,1 % 16,9 % 20,1 % 24,3 % 18,5 % 19,2 % 16,2 % 21,5 % 14,7 % 14,2 % 25,9 % 34,0 % 24,1 % 16,5 % 22,7 % 23,6 % 22,4 % 18,7 % 25,3 % Lähde: Tilastokeskus 2012 Satakunnan arvonlisäyksestä nykyään huomattava osa tulee vientisektorista (s.o. teollisuus ja Satakunta maakuntana ovat noin 1,5 kertaa vientiriippuvampaa kuin maa kokonaisuudessaan), jonka tulonmuodostuksen kehitys on tulevan hyvinvointimme rahoituksen kannalta edelleen keskeistä. Kun huomioimme samanaikaisesti em. demografisen työvoiman tarjontavajeen kehityksen Satakunnassa (alueellinen, potentiaalinen kokonaistyövoima supistuu merkittävästi tulevina vuosina, ceteris paribus, kuvio 13), ja kun huomioidaan taulukossa 2 oleva eli alueellisilla palvelu- ja eiteollisuusaloilla on merkittävin eläköitymisvauhti ja siten tuleva työvoimatarve, niin elinikäisellä oppimisella ja aikuiskoulutuksen ohjauksella tulee olemaan erittäin tärkeä ja samalla haastava tehtävä. Liiallinen koulutus eläköityville palvelualoille saattaa johtaa osaavan työvoiman saatavuusongelmiin julkisten palvelujen rahoituksen ja koko Satakunnan taloudellisen menestyksen kannalta tärkeällä vientisektorilla. Pelkästään Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 57 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu tämän yhtälön ratkaiseminen Porin yksikkö vaatisi nopeaa ja konkreettista panostamista aikuiskoulutuksen ohjausjärjestelmän kehittämiseen Satakunnassa. 5.4. Aikuiskoulutuksen ”erityisryhmien” kehitys Satakunnassa Alueelle tulevat Aikuiskoulutuksen ja niin muodoin aikuisopiskelun ohjauksen tarve ei useinkaan ole väestön ikäryhmittäin tasaisesti jakaantunut. Tyypillisesti voidaan löytää joitakin erityisryhmiä, joissa aikuisopiskelun ohjauksen tarve on potentiaalisesti muita suurempi. Tällaisia ovat tyypillisesti alueelle muuttaneet tai potentiaaliset muuttujat, joilla voi olla esimerkiksi erityisiä tiedollisia tarpeita alueen työvoima- ja ammattitarpeista. Erityisesti ulkomailta Satakuntaan muuttavilla voi olla merkittävissä määrin muita väestöryhmiä enemmän TNO-palveluiden tarvetta. Kuviossa 14 on kuvattu kotimaasta ja ulkomailta tapahtuvan bruttomuuton kehitystä Satakunnassa ja koko maassa vuosina 1987–2011. Bruttomuutto siis kuvastaa alueelle tulevien kokonaismäärää – ei sieltä poistuvia − ja siten potentiaalisia TNO-palveluiden tarvitsijoita. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 58 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Lähde: Tilastokeskus Kuvio 14. Satakunnan alueelle ja Suomeen suuntautuvan bruttomuuton kehitys vuosittain (ind. 1987=100) Kuviosta 14 voidaan nähdä, että maahan muuttaneiden määrän kasvu suhteessa perusvuoteen (1987 = 100) on merkittävästi suurempi tarkastelujakson aikana verratessa maan sisällä (tässä maakuntien välillä) tapahtuvaan liikkuvuuteen. Koko maassa maahanmuutto on kolminkertaistanut ja Satakunnassa kaksinkertaistunut 1987–2011 samalla, kun maakuntaan tulevien määrä on 1,5-kertaistunut. Satakunnassa erityisesti 2000-luvun jälkimmäisellä puoliskolla bruttomaahanmuutto on trendinomaisesti kasvanut. Potentiaalinen kysyntä aikuisopiskelun ohjaukselle on siis kasvussa. Kuviossa 14 on kuvattu vain muuttujien muutosta eikä absoluuttisia määriä. Kuviosta 15 voidaan helposti nähdä, että alueellinen bruttoliikkuvuus maan sisältä Satakuntaan on kokoluokaltaan merkittävästi suurempaa kuin maahanmuutto ulkomailta (vuonna 2011 8 kertaa suurempi). Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 59 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Lähde: Tilastokeskus Kuvio 15. Satakuntaan suuntautuva ulkomainen ja kotimainen bruttomuutto 1987–2011 (lukumäärät) Työttömät, rakennetyöttömyys ja yritykset Toinen selkeä erityisryhmä, jotka ovat potentiaalisten, aikuisille suunnattujen TNOpalveluiden tarvitsijoita, ovat alueen työttömät. Kuviosta 16 voimme nähdä, että 1990luvun alun lamasta lähtien (1993) työttömien määrä Satakunnassa on laskenut aina vuoteen 2008 saakka ja vuonna 2010 työttömiä oli Satakunnassa puolet vähemmän kuin lamavuosina (1993 ja 1994 > 25 000). Aikuisopiskelun näkökulmasta potentiaalisten ohjattavien lukumäärä työttömien kohderyhmässä on laskenut. Mutta samalla voidaan todeta, että työttömyyden äkillinen heikkeneminen saattaisi lisätä aikuisopiskelun ohjaustarvetta nopeastikin. Satakunnan alueen yritysten näkökulmasta aikuiskoulutuksen potentiaalisen tarpeen kehitystä voidaan kuvata avoimien työpaikkojen lukumäärän kehittymisellä. Kuviosta 16 selvästi voimme havaita, että avoimien työpaikkojen määrä trendinomaisesti kasvanut vuodesta 1993 vuoteen 2007 (6-kertaistunut). Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 60 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Lähde: Satakunnan ELY-keskus Kuvio 16. Avoimet työpaikat 1990–2011 ja työttömät 1993–2010 Satakunnassa Tarkasteltaessa kuvion 16 yhteydessä molempia aikasarjoja yhdessä nähdään luonnollinen vastasyklisyys eli avoimien työpaikkojen vähetessä työttömyysaste kasvaa ja päinvastoin. Tulkittaessa vastasyklisyys aikuisopiskelun ohjauksen näkökulmasta se merkitsee, että lama- ja taantumaolosuhteissa aikuisopiskelun ohjauksen kysyntäpotentiaali kasvaa erityisesti työttömien ryhmässä ja noususuhdanteessa sekä normaalin kasvun olosuhteissa vastaava ohjauksen kysyntäpotentiaali kasvaa yritysten suunnassa. Edellä olleet tarkastelut eivät kuitenkaan ”paljasta” millään lailla työttömyyden pysyvyyttä ja rakenteellisia muutoksia Satakunnan aluetaloudessa. Aikuisopiskelun aktiivisen ohjauksen näkökulmasta tulkiten sen mahdollisesti aikaansaama pitkäaikaistyöttömyyden vähentyminen ja ennaltaehkäisy (proaktiivisuus) voivat olla syrjäytymisen ehkäisyn, aktiivisen kansalaisuuden ja alueellisen eheyden säilyttämisen Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 61 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö suhteen oleellisessa asemassa. Usein koko maatason toimet tässä suhteessa kohdistuvat työttömyyden aikaansaamien taloudellisten seurausten yksilötason hoitamiseen (työttömyys- ja muu sosiaaliturvajärjestelmä). Kuviossa 17 on tarkastelu rakenteellisen työttömyyden kehitystä Satakunnassa 1990-luvun lamaa edeltävästä vuodesta 1990 aina vuoteen 2011 saakka. Vuotta 1990 voidaan pitää viimeisenä tasapainoisten työmarkkinoiden vuotena (s.o. ei ole rakenteellista työttömyyttä) ennen lamaa ja siksi se on hyvä vertailuvuosi. Työttömyyden ajatellaan muuttuneen erityisesti rakenteelliseksi, jos samalla avoimien työpaikkojen määrällä pitkäaikaistyöttömien lukumäärä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet) on aluetaloudessa pidemmällä aikavälillä kasvanut. Rakennetyöttömyys on luonteeltaan varsin pysyvää – ainakin verrattuna talouden luontaisiin kysynnän vaihteluihin liittyvään suhdannetyöttömyyteen. Kuten kuviosta 17 selvästi havaitsemme, niin 1990-luvun alun lamassa pitkäaikaistyöttömyys 15-kertaistui viidessä vuodessa (1995). Vuonna 2002 eli reilut kymmenen vuotta laman alun jälkeen rakennetyöttömyys Satakunnassa oli vieläkin selkeää: samalla noin 2000 avoimen työpaikan määrällä kuin vuonna 1990 pitkäaikaistyöttömiä oli vielä 9-kertainen määrä vuonna 2002. Vielä vuonna 2009 lähes samalla vuoden 1990 avoimien työpaikkojen määrällä pitkäaikaistyöttömyys oli moninkertainen. Vaikka pitkäaikaistyöttömyyttä on onnistuttu vähentämään merkittävästi vuosien 1995 ja 2011 välillä, niin työttömyys on selkeästi muuttunut pysyväluonteisemmin rakenteelliseksi. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 62 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Aineistolähde: Satakunnan ELY-keskus Kuvio 17. Rakenteellinen työttömyys 1990–2011 Satakunnassa Aikuisopiskelun ohjauksen näkökulmasta voidaan esittää useita tulkintoja. Elinikäisellä oppimisella ja aikuiskoulutuksen ohjauksella on onnistuessaan merkittävä ennaltaehkäisevä rooli, mutta myös työttömyyden, lomautusten ja äkillisten irtisanomisten seurauksia sekä rakenteellista työttömyyttä korjaava rooli. Keskiössä ovat henkilökohtainen ”välittömän puuttumisen” ohjaus. Työttömyyden pitkittyessä työttömän syrjäytyminen työmarkkinoilta uhkaa jäädä pysyväksi. Tällainen syrjäytymisvaara on Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 63 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö olemassa vaikka työttömyys alun perin olisi suhdanneluonteista eikä rakenteellista.9 Toiseksi sikäli kun rakennetyöttömyys johtuu alueellisen elinkeinorakenteen ja osaamistarpeiden todellisesta muutoksesta, niin tarvitaan tietoa tästä ”aidosta” rakennemuutoksesta sekä rohkaisua uudelleenkouluttautumiseen. Kaiken kaikkiaan jotta alueellisesti voitaisiin entistä joustavammin sopeutua kiihtyvään rakennemuutokseen ja pienentää pitkäaikaistyöttömyyden aikaansaamia yksilötason ja yhteiskunnallisen tason kustannuksia Satakunnassa, niin aikuisopiskelun ohjaus on tässä suhteessa yksi keskeisistä omaehtoisesti toteutettavissa olevista toimenpiteistä maakunnassamme. Syrjäytyneet Eräs aikuiskoulutuksen ohjauksen selkeä kohderyhmä on syrjäytyneet nuoret ja nuoret aikuiset (15–29-vuotiaat). Syrjäytyneellä yleensä tarkoitetaan henkilöä, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja joka ei opiskele eikä käy töissä. Myrskylä (2012a) on arvioinut, että vuonna 2010 syrjäytyneitä nuoria aikuisia on 51 300 eli noin 5 % 15–29vuotiaista. Yli 30 000 (32 500) kuuluu syrjäytyneiden kovaan ytimeen eli he eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. Myrskylä (2012a) esittää, että ensisijainen keino ehkäistä syrjäytymistä ja vähentää sitä on koulutus ja mitä kauemmin nuori on syrjäytynyt, niin sitä todennäköisemmin hän ei hanki lisäkoulutusta eikä työllisty. Tässäkin siis aktiivisilla ja nopeasti aloitetuilla aikuiskoulutuksen ohjaustoimilla 9 Tässä yhteydessä taloustieteessä puhutaan yleisesti ns. hystereesi-ilmiöstä. Aiemmin ajateltiin, että lyhyen tähtäimen suhdanteiden vaihteluista johtuvasta työttömyydestä ei tarvitse olla taloudellisen kasvun ja työmarkkinoiden pidemmän aikavälin toiminnan kannalta huolissaan, koska laskusuhdannetta, taantumaa ja lamaa seuraa kuitenkin nousu- ja korkeasuhdanne. (Tässä mielessä myös aikuisopiskelun ohjaus olisi vain turhaa resurssien hukkaamista.) Hystereesi-ilmiö kuitenkin selittää sitä, että talouden lyhyen tähtäimen muutoksilla (tässä tapauksessa suhdannetyöttömyydellä) voi ollakin pidemmän aikavälin pysyviä rakenteellisia seuraamuksia, joilla on vaikutusta tulevaan talouskasvuun ja työmarkkinoiden toimintaan. Tätä selitetään yksinkertaistaen siten, että työttömyyden pitkittyessä osaaminen ja työhalukkuus rapautuvat (työn tarjontavaikutus) ja/tai toisaalta, jos uusi kasvu saadaankin aikaiseksi uudenlaisella osaamisella/toimialoilla kuin ennen suhdanneluonteiseksi luultua taantumaa, niin entisenlaista osaamista ei enää tarvitakaan (työn kysyntävaikutus). Varsin kattava (17 OECD-maata koskeva) tuore empiirinen tutkimus esittää, että varsin useissa maissa tämä hystereesi-vaikutus on löydettävissä, mutta erityisen selvä ja voimakas se on ollut Suomen, Itävallan, Islannin, Italian, Japanin ja Ruotsin kansantalouksissa (Gustavsson & Österholm 2010). Maakuntatasolla tätä ei ole tutkittu, mutta tällainen hystereesi-ilmiö voi olla myös Satakunnan rakenteellisen työttömyyden taustalla (ks. kuvio 17). (Tässä hystereesi-mielessä tulkiten aikuisopiskelun ohjauksen merkitys saattaa olla varsin keskeinen työttömyyden pitkittymisen ehkäisemisessä ja sen vaikuttavuus saattaa olla huomattavasti suurempi kuin pelkästään sen konkreettiset tulokset osoittavat.) Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 64 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu on oleellinen merkitys Porin yksikkö syrjäytymisen ehkäisemisessä. Viimeaikaisesta nuorten syrjäytymiskeskustelusta huolimatta ikäluokan syrjäytyminen ei ole nyt korkeimmillaan. 1990-luvun alun laman aikaan nuorten syrjäytyminen noin 9 %. Ikäluokka 15–29-vuotiaat on Suomessa kooltaan noin miljoona, joista 60 000 on vieraskielitaustaisia ja loput 940 000 kantaväestöön kuuluvia vuonna 2009. Tässä ikäluokassa syrjäytyneisyys ei ole tasaisesti jakautunut ja se vaihtelee jonkin verran alueittain. Myrskylä (2012a, 4−6 ja 2012b) on laskenut, että jopa neljännes syrjäytyneistä nuorista on maahanmuuttajataustaisia. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista syrjäytyneenä oli joka kolmas ja vastaavasti kantaväestön piirissä joka kahdeksas. Osa maahanmuuttajien syrjäytymisestä poistuu siten, että henkilöitä poistuu maasta, mutta edellä kuvatun kasvavan ulkomailta tulevan muuton (kuvio 15), esitetyn pysyvän demografisen työvoiman tarjontavajeen (kuvio 13) ja toimialoittaisen nopean eläköitymisen olosuhteissa (taulukko 2), olisi tärkeää, että lisättäisiin aktiivisia toimia työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen onnistumiseksi. Onnistuneessa kotouttamisessa aikuiskoulutus ja siihen liittyen ohjaus ovat oleellisessa asemassa. Lähde: Myrskylä 2012b/Tilastokeskus Kuvio 18. Nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytyneisyys maakunnittain ja väestöllisen viiteryhmän mukaan (kantaväestö, vieraskieliset) vuonna 2010 Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 65 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Kuviossa 18 on tarkasteltu nuorten syrjäytymistä alueittain (maakunnittain) ja syrjäytyneen väestöllisen viiteryhmän mukaan (kantaväestö, vieraskieliset) vuonna 2010 (Myrskylä 2012b). Kuviossa maakunnat on ryhmitetty kantaväestön syrjäytymisen mukaan alenevaan suuruusjärjestykseen. Kuviosta nähdään, että ero kantaväestön ja vieraskielisen väestön syrjäytymisessä (osuus taustaryhmän ikäluokasta) on erittäin suuri. Keskimäärin syrjäytyneiden osuussuhde näiden viiteryhmien välillä on 5,5-kertainen ja suurimmillaan se on Kainuussa jopa 8,5-kertainen ja Pohjanmaalla 8,3-kertainen. Vastaavasti syrjäytyneisyyserot kantaväestön ja vieraskielisten välillä ovat pienimmät Päijät-Hämeessä (3,5), Kanta-Hämeessä (3,8) ja Etelä-Karjalassa (3,9). Viimemainittujen suhteellisen tasaista syrjäytymistä tosin näyttäisi selittävän osin kantaväestön suhteellisesti korkea syrjäytyneisyys. Satakunta on kantaväestön syrjäytymisessä heikoimpien maakuntien joukossa (5.) tosin maakuntien erot kantaväestön nuorten syrjäytymisosuuksissa ovat varsin pieniä. Siten onnistuneilla koulutuksellisilla toimenpiteillä ja siihen liittyen aktiivisilla TNO-palveluiden kehittämisellä olisi nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmasta Satakunnassa tilaus ja jonkinasteinen kiire. Nuorten syrjäytymisen inhimilliset kustannukset ovat luonnollisesti merkittävät ja vaihtelevat yksilöittäin. Syrjäytyneen yksilötason taloudellisia kustannuksia voidaan arvioida menetettyinä ansioina, mutta ne eivät kovin hyvin kuvasta muita, ei-taloudellisia menetyksiä. Siksi niitä on vaikea, jollei mahdoton mitata ja siten vertailla. Syrjäytyneen yhteiskunnallisia kustannuksia on niin ikään vaikeaa tarkasti mitata, mutta niitä voidaan pyrkiä arvottamaan rahallisesti. Luonnollisesti nuorten syrjäytymisen yhteiskunnalliset kustannukset vaihtelevat suuresti sen mukaan missä maassa ja alueella syrjäytyneet ovat ja millaiset ovat syrjäytymisen alueelliset seurannaisilmiöt. Tämän vuoksi tässä ei tarkastella ulkomaisia nuorten syrjäytymisen yhteiskunnallisten vaikutusten kustannuksista tehtyjä tutkimuksia. Ensiksikin nuorten syrjäytymisestä tulee välittömiä kustannuksia veronmaksajille siitä, että syrjäytymistä yritetään ehkäistä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on vuonna 2007 kartoittanut useilla hallinnonaloilla ja projekteissa tehtyjen nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävien toimenpiteiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja kustannuksia. Kertomuksessa todetaan, että ehkäisytoimien vaikuttavuutta ei ole juurikaan tutkittu, eikä syrjäytymisen taloudellisia kokonaisvaikutuksia. Kaikesta huolimatta Valtiontalouden Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 66 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö tarkastusvirasto päätyy arvioon, että pysyvästi syrjäytyneen nuoren yhteiskunnalliset kustannukset ovat noin miljoona euroa ennen kuin hän on täyttänyt 60 vuotta. Myrskylän (2012a) mukaan Suomessa vuonna 2010 syrjäytyneiden kovassa ytimessä (peruskoulun jälkeen eivät ole koulutuksessa, harjoittelussa tai työnhakijoina) on noin 32 500 15–29vuotiasta. Mikäli näistä kaikki syrjäytyisivät pysyvästi (eikä uusia tulisi tai poistuisi), niin nykyisten syrjäytyneiden yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset olisivat Valtiontarkastusviraston viitearvion mukaan laskettuna 32,5 miljardia euroa seuraavien 30–45-vuoden aikana. Toiseksi todelliset yhteiskunnalliset kustannukset riippuvat syrjäytymisen muista seurausvaikutuksista yhteiskunnassa, kuten menetetyt tulot ja verot, menetetty tuotanto, mahdollisen rikollisuuden lisääntymisen kustannukset ja sen ehkäisytoimet jne. Luultavammin jokainen prosenttiyksikkö nuorten työttömyysasteen vähentämisessä tai osallistumisasteen lisäämisessä (koulutus ja harjoittelu) saavat aikaan merkittävät yhteiskunnalliset tuotot. Toimenpiteet nuorten työllisyyden ja koulutuksen osallistumisen lisäämiseksi – kuten TNO-palvelut – ovat luultavammin yhteiskunnallisesti katsoen erittäin tuottoisia. Kuitenkin, kuten Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa todetaan, tällaisia syrjäytymisen yhteiskunnallisia kokonaiskustannuksia Suomessa ei ole arvioitu. Luonnollisesti maakuntatasolla, kuten Satakunnassa, tällaisia syrjäytymisen yhteiskunnallisia vaikutuksia ei ole myöskään arvioitu. Käsillä olevan tutkimuksen empiirisessä osassa arvioidaan aikuisopiskelun ohjauksen merkitystä Satakunnassa asiantuntijoille ja aikuiskoulutusorganisaatioiden johdolle suunnatun kyselyn avulla. Luonnollisesti tällaisessa kyselyssä ei saada kvantitatiivisia arvioita koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja aikuisopiskelun ohjauksen yhteiskunnallisesta tai yksilötason merkityksestä. Kysely paljastaa parhaimmillaan aikuisopiskelun ohjauksen merkitysarvioita laadullisesti: ei merkitystä – paljon merkitystä. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 67 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö 6. TUTKIMUKSEN KYSELYOSION AINEISTOT JA MENETELMÄT 6.1. Aineiston keruumenetelmät ja edustavuus Aineisto kerättiin Webropol-kyselynä maaliskuussa 2012 (7.3.2012–30.3.2012). Kyselyssä oli pelkästään avoimia kysymyksiä (7 kpl, ks. liite 1). Kysymysten määrä haluttiin rajoittaa mahdollisemman vähäiseen, jotta vastausprosenttia voitaisiin saada mahdollisemman suureksi ja siten tutkimuksen luotettavuutta varmistettua (ks. jäljempänä). Yksi kysymys liittyi taustamuuttujiin (vastaajan organisaatio), kolmessa kysyttiin aikuisopiskelun ohjauksen alueellisesta vaikuttavuudesta Satakunnassa, kahdessa kysyttiin aikuisohjauksen organisoinnista ja yhdessä pyydettiin mielipiteitä aikuisopiskelun ohjauksen käsitteestä. Avoimien kysymysten käyttöön päädyttiin lähinnä kahdesta syystä. Ensiksikin selvityksessä haluttiin mahdollisemman laaja-alaisesti kartoittaa haastateltavien näkemyksiä aikuiskoulutuksen ohjauksen vaikuttavuudesta tai merkityksestä Satakunnassa ja aikuiskoulutuksen ohjauksen toteutumisesta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista. Avoimet kysymykset oli tältä osin jaoteltu kuitenkin niin, että kysyttiin erikseen yksilö-, yritys- ja aluetalouden menestyksen tason merkityksestä ja aikuiskoulutuksen ohjauksen käytännön organisoimisesta kysyttiin erikseen mielipiteitä nykytilanteesta ja tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksista. Kaiken kaikkiaan kysymykset koskivat vain siis kolmea aihetta: aikuisopiskelun ohjauksen käsitteellistä sisältöä, sen vaikuttavuutta Satakunnassa ja toimintaa (nyt ja tulevaisuudessa). Toinen keskeinen syy avoimien kysymysten käyttöön oli puhtaasti tutkimuslähtöinen. Olemassa olevien tutkimusten perusteella ei voitu tarkkaan tietää a priori, mitkä olisivat mahdolliset vaikuttavuusvaihtoehdot aikuisopiskelun ohjauksen suhteen. Kuten aiemmin tämän tutkimuksen luvussa 3 käy ilmi, niin suurelta osin jo pelkästään taloudellisiin vaikutuksiin keskittyvät kansainväliset empiiriset tutkimukset tarkastelivat joko yleisesti koulutuksen talouskasvuvaikutuksia tai elinikäisen oppimisen taloudellisia vaikutuksia aikuisohjauksen piirissä olevan oppijan näkökulmasta. Empiiristen tutkimusten tulokset sekä vaikuttavuuden että vaikutuskanavien suhteen eivät ole yksiselitteisiä. Edelleen aikuisopiskelun ohjaus määritettiin lähinnä aktiivisena keinona edesauttaa elinikäistä oppimista ja siten sen vaikuttavuus on oleellisilta osin tapauskohtaista, ja erityisesti ohjauksen vaikuttavuutta on vaikea erottaa elinikäisen oppimisen vaikuttavuudesta. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 68 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Avoimien kysymysten käyttöön selvityksemme yhteydessä liittyy kuitenkin omat haasteensa. Ensiksikin aikuisopiskelun ohjaus -käsitteen sisältö itsessään ei välttämättä ole yhteneväinen vastaavien kesken. Tämä oli myös a priori odotettavissa, koska mitään yksikäsitteistä ja empiirisen tutkimuksen kannalta riittävän operationaalista määritelmää aikuisopiskelun ohjauksen -käsitteestä ei ollut alan tutkijoiden tai käytännön aikuisopiskelun ohjauksesta vastaavien kesken. Tämä saattaa heijastua myös vaikuttavuus- ja organisointivastausten näkökulmissa ja siten ne voivat heijastua vastausten suurena vaihteluna. Ongelman voittamiseksi kyselyyn liitettiin saatetekstiksi lyhyt kuvaus otsikolla Mitä on aikuisopiskelun ohjaus? Alla on lainaus kyselyn saatetekstistä. ”Mitä on aikuisopiskelun ohjaus? Aikuisohjauksella tarkoitetaan tässä kaikkia aikuisopiskeluun liittyvää tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluita (TNO-palvelut), joita tehdään perus- ja lukioasteen koulutuksen jälkeen (ml. aikuislukio) kaikilla koulutusasteilla ja -muodoissa sekä työ- ja elinkeinohallinnon ja elinkeinojärjestöjen tarjoamina. Käytännössä alueellinen aikuisohjaus parantaa palvelujen saatavuutta ja kysyntälähtöisyyttä. Onnistunut aikuisopiskelun ohjaus tehostaa aikuisohjausta antavien organisaatioiden koulutustoimintaa. Se voidaan toteuttaa verkostomaisesti. Koulutukseen liittyvän aikuisohjauksen keskeisenä yhteiskunnallisena tarkoituksena on parantaa alueellisten työ- ja koulutusmarkkinoiden toimintaa. Globalisaation synnyttämä jatkuva rakennemuutos- ja osaamistarpeiden kasvu sekä väestön nopea ikääntyminen antavat entistäkin suuremman kilpailukykymerkityksen joustavasti toimiville ja elinikäiseen oppimiseen perustuville alueellisille työ- ja koulutusmarkkinoille (EU 2010, ”Eurooppa strategia 2020”). Samalla onnistunut, voimaannuttava ohjaus yksilötasolla lisää hyvinvointia, parantaa opintoihin ohjautumisen ja oppimisen edellytyksiä sekä tukee siten aktiivista kansalaisuutta. Yksittäisen yrityksen näkökulmasta aikuisohjaus vähentää riittävän ja osaavan työvoiman alueelliseen saatavuuteen liittyvää epävarmuutta.” Toiseksi kyselyssä kysyttiin aluksi (kysymys kaksi) erikseen vastaajilta omaa mielipidettä siitä, mitä aikuisopiskelun ohjauksella tarkoitetaan. Saatetekstin ja tämän määrittelykysymyksen yhteisvaikutuksena pyrittiin helpottamaan vastaajien mielipiteen muodostumista varsinaisista vaikuttavuus- ja organisointikysymyksistä. Lisäksi kysymysten yhteydessä selvennettiin rajausta muutaman mahdollisemman neutraalin ilmaisun avulla. Ongelmana oli tietysti mahdollisesti liiallinen mielipideohjaus. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 69 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Tutkimuksen empiirinen osa pyrittiin toteuttamaan kokonaistutkimuksena. Toisin sanoen ei suoritettu otantaa perusjoukosta, vaan kysely lähetettiin kaikille perusjoukon jäsenille. Perusjoukko määritettiin tutkijoiden ja Satakunnan Opin Ovi -hankkeen yhteistyönä. Webropol-kysely lähettiin 176:lle tutkimusongelman mukaiseen kohderyhmään kuuluvalle henkilölle. Saatekirjeessä korostettiin henkilökohtaista vastaamista. Maantieteellisesti henkilöiden organisaatiot jakaantuivat koko Satakuntaan. Organisaatioluokittain kysymyslomakkeen saajat jakaantuivat taulukon 2 mukaisesti. Taulukosta 3 voidaan päätellä ensiksikin, että sähköiseen kyselyyn vastattiin varsin kohtuullisesti – joka kuudes vastasi (kokonaisvastausprosentti on 17 %). Kaiken kaikkiaan vastaajia on riittävästi laadullisin tutkimusmenetelmin tehtävään analyysiin, joskin kokonaistutkimuksen näkökulmasta edustavuus voisi olla parempi. Tarvittaessa kysely voidaan toistaa vastaamattomien keskuudessa. Toiseksi vastaajista 2/3 on koulutusorganisaatioiden edustajia ja jos kuntien koulutoimenjohtajat lasketaan myös koulutusorganisaatioihin, niin 80 % vastaajista edustaa toiminnallisesti koulutussektoria. Neljännes (5) koulutusorganisaatioista vastanneista edustaa korkea-asteen koulutusta tarjoavia yksiköitä. Kolmanneksi taulukosta 3 nähdään, että elinkeinoelämän ja työntekijöiden etujärjestöjen vastauksia ei saatu. Kokonaistutkimuksen edustavuuden ex post arvioimiseksi (jos jätämme etujärjestöt perusjoukosta huomiotta, jotka eivät varsinaisesti osallistu aikuiskoulutuksen ohjaukseen) niin vastanneiden organisaatioluokkien suhteen kokonaisvastausprosentti nousee 25 %:iin. Organisaatioluokkien sisäiset vastausprosentit ovat seuraavat: A = 27 %, B = 19 %, C = 22 % ja D = 3 % (ks. luokat taulukosta 3). Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että tutkimuksessa on varsin hyvin edustettuina koulutusorganisaatiot (A), kuntien koulutustoiminnan johto (B) sekä julkisen sektorin työvoimapalvelut (C). Sen sijaan kehittämisyhtiöiden ja etujärjestöjen vastauksia ei (juurikaan) ole. Tässä tutkimuksessa ei analysoida tutkimustuloksia organisaatioluokittain. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 70 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Taulukko 3. Kysymyslomakkeiden organisaatioluokittain saajien Pääluokka Alaluokka Koulutusorganisaatiot Aikuislukiot ja -linjat (ml. iltalinja) Ammatillinen koulutus ja oppisopimuskeskus Korkeakoulut ja yliopistot (ml. kesäyliopisto) Kansalais- ja työväenopistot sekä kansanopistot YHTEENSÄ Koulutoimenjohtajat YHTEENSÄ ELY-keskus ja seudulliset työvoimapalvelukeskukset TE-toimistot KELA YHTEENSÄ Alueelliset kehittämisyhtiöt Yrittäjäjärjestöt, yrityspalvelut ja kauppakamarit YHTEENSÄ Ammattiliittojen paikallisjärjestöt YHTEENSÄ Aikuiskoulutuksen asiantuntijat ja ohjausryhmän jäsenet1 YHTEENSÄ A. Kunnat B. Julkisen sektorin työvoimahallinto ja perusturva C. Kehittäjäorganisaatiot ja elinkeinoelämän etujärjestöt D. Työntekijäjärjestöt E. Muut F. ja vastaajien jakaantuminen Organisaatioiden lkm (%)1 4 (3 %) Kyselyn saaneiden lkm (%)1 4 (2 %) 6 (5%) 37 (21 %) 11 (9 %) 16 (9 %) 13 (11 %) 17 (10 %) 34 21 21 3 (28 %) (17 %) (17 %) (2 %) 74 21 21 6 (42 %) (12 %) (12 %) (3 %) 4 1 8 3 32 (3 %) (1 %) (7 %) (2 %) (26 %) 14 2 22 5 32 (8 %) (1 %) (2 %) (3 %) (18 %) 35 8 (29 %) (7 %) 37 9 8 16 (7 %) (13 %) 9 13 16 (13 %) 122 (100 %) Vastanneiden lkm (%)1 20 (67 %) 4 (13 %) 5 (17 %) (21 %) (5 %) 1 (3 %) (5 %) (7 %) 0 (0 %) 13 (7 %) 176 (100 %) -3 30 (100 %) 17 % YHTEENSÄ (kaikki) KOKONAISVASTAUSPROSENTTI 1 Prosenttiosuus kuvaa osuutta kokonaismäärästä. 2 Kyselyn saaneiden osalta laskettu vain henkilöt, jotka eivät ole kuuluneet yhteenkään edellisistä luokista 3 Sisältyvät edellisiin organisaatioluokkiin. 6.2. Analyysimenetelmä Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysia perustuen aineistolähtöiseen induktiiviseen päättelyyn. Raportoimme myös alakategorioiden frekvenssejä (kvantitatiivinen sisällönanalyysi). Aineistolähtöisyyteen päädyttiin, koska ei ole olemassa selkeää teoreettista mallia aikuisopiskelun ohjauksen analysoimiseksi. Kuitenkin aikuisopiskelun ohjauksen taloudellisia vaikutuksia tarkasteltaessa ei käytetä puhdasta aineistolähtöistä tarkastelua, vaan teoria- ja aineistolähtöisyyden välimaastoon sijoittuvaa teoriasidonnaista lähestymistapaa, ns. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 71 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö abduktiivista päättelyä (ks. Eskola 2001, Tuomi ja Sarajärvi 2002, 99). Tällaiselle menettelylle löytyvät perusteet tehdyistä taloustiedelähtöisistä tutkimuksista, joita aiemmin tämänkin tutkimuksen yhteydessä esiteltiin. Ennen muuta analysoidaan aineistoa heijastaen sitä koulutuksen taloustieteen tutkimuksiin ja elinikäisen oppimisen tutkimuksiin. Analyysiyksikkö vaihteli tutkimuskysymyksittäin. Kun pyrittiin löytämään näkemyksiä aikuisohjauksen alueelliselle vaikutukselle ja aikuisohjaustoiminnan kehittämiselle (kysymykset 3−7) analyysiyksiköksi valittiin pääsääntöisesti useamman lauseen muodostama ajatuskokonaisuus, mutta myös yksittäiset lauseet – ei siis yksittäisiä sanoja. Tämä johtui siitä, että merkityksen ja toiminnan kehittämisen hahmottamiseen tarvitaan laajempaa analyysiyksikköä. Toiseksi tarkasteltaessa kysymystä aikuisopiskelun ohjauksen sisällöllisestä määrittelystä (kysymys 2) pääasiallinen analyysiyksikkö oli yksittäiset sanat. Haastattelut purkaminen tehtiin pääosin manuaalisesti ja sisällönanalyysin tarkistuksiin käytettiin myös Webropol-ohjelman Data Mining -ominaisuutta. Vastaukset koodattiin kysymyksittäin kaikkien vastaajien osalta seuraavasti: kysymys nro (Kn, n = 2−7), analyysiyksikkö (sana = 1, lause = 2 ja asiakokonaisuus = 3). Esimerkiksi K11a2 tarkoittaa kysymyksen 1 (ks. liite 1) sanan perusteella tehtyä luokittelua alakategoriaan 2. Alakategoriat muodostuvat kysymyksittäin vastausaineiston perusteella ja vaikuttavuuskysymysten osalta myös teoriasidonnaisesti. Pääkategoriat määräytyvät kysymyksittäin tutkimustavoitteiden mukaisesti. Taulukossa 4 on kuvattu esimerkinomaisesti kysymyksen 2 (Mitä aikuisopiskelijan ohjauksella mielestänne tarkoitetaan?) sisällönanalyysin ryhmittely. Lisäksi taulukkoon 4 on laskettu alakategorioiden frekvenssit (fq) ja analyysiyksikköjen suhteelliset frekvenssit (fqr). Nuolet osoittavat esimerkinomaisesti taulukon lukusuuntaa ja alakategoriakäsitteiden muodostumista aineistolähtöisesti. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 72 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Taulukko 4. Aineiston luokittelu sisällönanalyyttisesti koskien aikuisopiskelun ohjauksen käsitettä Taulukon lukusuunta Pääkategoria Alakategoria 2 fq ”Aikuisopiskelun ohjauksen sisältö” 46 käsite 1. Toiminnallinen kohde (mitä ohjataan?) Alakategoria 1 Koodaus fg käsite 13 Uraohjaus ja joustavat opintopolut K12 3 Henkilöhtainen motivointi ja tukeminen K12 7% (2) 9 Tiedottaminen opintosisällöistä K11 K12 7% (2) 4 Opintojen rahoitustiedottaminen K11 K12 20 % (6) 9 Opiskelutavoista informointi Aikaisemmin opitun kartoitus K11 3% (1) K11 13 % (4) Työnhaun opastaminen Ohjaajan oman toiminnan ohjaus K11 3% (1) 3% (1) 3 4 1 K12 K11 K11 K12 Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Esimerkki aineistossa olevasta tekstistä Karppinen ja Vähäsantanen fqr (%)/ (lkm) 17 % (5kpl) 13 % (4) 27 % (8) Esimerkkejä aineistosta ”joustavien opintopolkujen ohjaus elämäntilanteiden muuttuessa”, ”opastamista eri vaiheissa”, ”elinikäinen oppiminen” ”kannustamista ammatinvaihtoon realiteetin huomioiden”, ”voidaan vaikuttaa työvoimapulasta kärsiville aloille hakeutumisen” ”motivointia, kannustamista, ja opiskeluvaihtoehtojen kartoittamista”. ”lisäja uudelleenkoulutuksen hankkiminen” ”urasuunittelua”, ”löytämään sellaisen koulutuksen, joka johtaa haluttuun tutkintoon tai pätevyyteen.” ”henkilökohtaistamismääräyksen mukaiset asiat”, ”oppijan itsetunnon tukemista” ”opetustarjonnan esittely”, ”Saatavissa olevat koulutusmahdollisuudet”, ”kohderyhmän tietoisuutta opiskelupaikoista” ”Opiskelun tiedonlähteistä kertovaa” ”Avustetaan opiskelujen sisällön ja ainevalintojen suunnittelua” ”saatavissa olevat rahoitusmahdollisuudet” ”opiskelutavat”, ”omien oppimisen esteiden tunnistaminen”, oppimisvälineiden, materiaalien ja tukijärjestelmien käyttöönoton hyödyntäminen”, ”verkostoitumisessa auttaminen”, ”oppimisen tukijärjestelmissä auttaminen” 73 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pääkategoria Alakategoria 2 fq käsite Porin yksikkö Alakategoria 1 fg käsite Koodaus K11 7% (2) K12 3% (1) 3% (1) 13 % (4) K11 K11 3% (1) K11 3% (1) 3% (1) 3% (1) K11 K12 2. Prosessi (miten ohjataan?) K12 3% (1) 6 Moniammatillisuus K11 17 % (5) 28 Vuorovaikutteisuus K11 K12 43 % (13) K11 33 % (10) K11 3% (1) 7% (2) K11 K12 Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys fqr (%)/ (lkm) 10 % (3) K11 K12 34 Esimerkki aineistossa olevasta tekstistä Karppinen ja Vähäsantanen Esimerkkejä aineistosta ”opiskelumuoto: ilta-, päivä-, monimuoto-, oppisopimus-, työvoimakoulutus” ”toisen asteen jälkeen tapahtuvaa ohjausta”, ”oppilaitoksissa annettava opinto-ohjaus” ”Aikaisemmin opitun kartoitusta” ”Luki- ja matikkatestit sekä osaamisen kartoitus” ”opastaminen työnhaussa”, ”opastamiseen valmistumisen lähestyessä” ”oman organisaation sisällä motivoida työntekijöitä oppimaan ja toimimaan osana oppivaa organisaatiota” ”TNO-palveluita aikuisille, jotka ovat niistä kiinnostuneita” ”opittavien käsitteiden ja teorioiden selventäminen” ”Laadun parantamista potentiaalisten asiakkaiden näjökulmasta” ”reflektiivisten ja verkkopedogisten valmiuksien ylläpitäminen” ”monimenetelmäinen ja moniportainen”, ”eri ammattihenkilön suorittamaa” ”informointi ja neuvonta”, ”kaikki ohjaus, neuvonta ja tiedotus”, ”aikuisopiskelun käyttöön tarvittavia tietopalveluita” ”yksilöllinen ohjaus”, ”juuri hänelle sopivalla tavalla”, ”lisätään kohderyhmän tietoisuutta”, ”ohjattava otetaan todesta ja kuunnellaan” ”systemaattisin väliajoin” ”suunnitellaan yhdessä (opiskelijan kanssa) realistinen toteuttamissuunnitelma”, ”avustetaan omaehtoisessa suunnittelussa ja opastamista opiskelijan omaehtoiseen 74 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pääkategoria Alakategoria 2 fq käsite Porin yksikkö Alakategoria 1 fg käsite Koodaus Esimerkki aineistossa olevasta tekstistä K12 3 % (1) 3 % (1) 3 % (1) 47 % (14) K12 K12 34 3. Kohderyhmä (kenelle toiminta suunnataan ja milloin?) 10 Opiskelijaksi hakeneet K11 K12 14 Opiskelijaksi tulleet Yritykset tai muut asiakkaat Työelämään hakevat K11 3 7 K11 K11 K11 K11 1 4. Toiminnan subjekti (kuka ohjaa?) 1 Oppilaitos K11 fqr (%)/ (lkm) 7% (2) 3% (1) 23 % (7) 13 % (4) 20 % (6) 3% (1) Esimerkkejä aineistosta suunnitteluun” ”pyritään välttämään koulutusslangia” ”vaatii ohjaajalta peliin laittamista” ”Avustamista aikaisemman opitun kartoituksessa” ”opiskelijaksi tulleiden”, ”koulutuksen aikaista”, ”opiskelija osaa toimia opiskelijayhteisössään” ”opintoja suunniteltaessa” ”eri kohderyhmille”, ”asiakkaiden neuvontaa” ”yrityksille ja yksilöille” ”koulutukseen valmistavaa”, ”hakeutumisvaiheessa”, ”jatkoon työelämään”, ”valmistumisen yhteydessä” ”aikuisille tarkoitettuja”, ”tehdään perus- ja lukioasteen koulutuksen jälkeen”. ”oppilaitoksen antamaa” Kysymyksen 2 pääkategoria on aikuisopiskelun ohjauksen käsitteellinen sisältö. Vastausten perusteella se voidaan jakaa neljään pääalakategoriaan (taulukko 4: alakategoria 2): 1. 2. 3. 4. Aikuisopiskelun toiminnallinen kohde (mitä ohjataan?) Aikuisopiskelun yleinen prosessi (miten ohjataan?) Kohderyhmä (kenelle ohjaus suuntautuu?) Ohjauksen subjekti (kuka ohjaa?) Tätä ennen vastaukset on koodattu ja jaoteltu 15 alakategoriaan. Esimerkeistä on laskettu suhteelliset frekvenssit (suhteessa vastaajien kokonaismäärään) ja alakategorioista on laskettu frekvenssit. Varsinaiset tulokset taulukosta 4 on esitetty luvussa 7. Tulokset on tiivistetty pääkategorian suhteen. Samoin muiden tutkimusten kysymysten mukaiset Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 75 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö analyysit on esitetty luvussa 7. Muiden kysymysten (3−7) vastaavat sisällönanalyysit on esitetty liitteissä 2−5. 6.3. Tulosten luotettavuuden arviointi Kartoituksessa esitettävien tulosten luotettavuuteen liittyy periaatteessa samat rajoitukset kuin laadulliseen tutkimukseen yleensäkin. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arviointiin ei ole olemassa samanlaisia yleisesti hyväksyttyjä luotettavuuden arviointikriteerejä kuin määrällisessä tutkimuksessa. Tästä huolimatta lähtökohtaisesti voidaan todeta, että ensiksikin laadullisen tutkimuksen avulla voidaan syventää tietämystä tutkimuskysymyksistä, joita on vaikea tai mahdoton mitata määrällisesti. Toisaalta laadullisen tutkimuksen menetelmin saadaan yleensäkin vähemmän yleistettäviä tutkimustuloksia. Tässäkin esitettävät kyselytulokset koskevat vain vastaajien näkemyksiä kysytyistä asioista. Seuraavassa luvussa esitettävien tulosten luotettavuutta arvioidaan tässä neljän eri kategorian suhteen: (1) tutkijat, (2) aineiston kerääminen ja (3) sen analysointi sekä (4) tulosten ja johtopäätösten esittäminen. Laadulliseen tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa lähtökohtaisesti määrällisin menetelmin tehtyjä tutkimuksia enemmän tutkijan omat tulkinnat. Jos tutkijoita on enemmän, mahdolliset tutkijoiden tulkinnalliset ristiriidat tai painotuserot voivat vaikuttaa tuloksiin. Viimemainitun luotettavuusongelman voittamiseksi ja ajankäytön tehostamiseksi päädyttiin kartoituksen toteuttamisessa mahdollisemman selkeään työnjakoon. Karppinen teki varsinaisen analyysin ja Vähäsantanen osallistui Satakuntaa koskevan tilastokatsauksen laadintaan ja kommentoi muutoin analyysia ja tekstiä. Karppisen roolina tutkimuksessa oli tutkimusmenetelmien valinta, tutkimuskirjallisuuden ja tilastojen koostaminen, tutkimuksen toteutuksen suunnittelu sekä sisällönanalyysin varsinainen tekeminen ja raportointi10. Tulosten 10 Karppinen on toiminut kansantaloustieteen vastuuopettajana viidessä eri suomalaisessa yliopistossa 1990-luvun alusta lähtien. Käsillä olevan tutkimuksen näkökulmasta useat luennoiduista opintojaksoista sisältävät kasvuteorian (growth theory) ja koulutuksen taloustieteen (economics of education) sekä aluetaloustieteen (regional economics and policy) mallien ja laajan aluepolitiikan esittelyn. Karppinen on lisäksi tehnyt lukuisan määrän tutkimuksia sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin. Vähäsantasella on usean vuoden kokemus erityisesti Satakuntaan liittyvien tilastojen hyödyntämisessä seurantatarkoituksissa. Lisäksi hän osallistunut useisiin Satakunnan aluetalouteen liittyviin tutkimuksiin suurelta osin yhdessä Karppisen kanssa (ks. tarkemmin http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=0&id=5 ja tämän tutkimuksen viimeiset sivut: Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisut). Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 76 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö tarkistaminen suoritettiin yhdessä ja tuloksista, mahdollisine virheineen, vastaamme luonnollisesti yhdessä. Aineiston keräämisen merkittävimmät luotettavuusongelmat liittyvät pääosin kahteen seikkaan. Ensiksi kuinka onnistuttiin löytämään a priori tutkimustavoitteen kannalta kaikki keskeiset tutkimuksen kohdehenkilöt, koska pyrkimyksenä oli koko perusjoukon tutkiminen. Tämän luotettavuusongelman voittamiseksi tehtiin tiivistä yhteistyötä Satakunnan Opin Ovi -hankkeen kanssa (projektiryhmä, liite 6). Projektiryhmä määritteli pääosin kyselyn organisaatiot ja kohdehenkilöt. Oman luotettavuusongelmansa kokonaistutkimuksen osalta muodosti se, että kaikkia a priori listan asiantuntijoilta ei saatu vastauksia. Kokonaisvastausprosentti oli 17 % ja jos tarkastellaan vain aikuisopiskelun ohjauksen osallistuvia organisaatioita, niin kokonaisvastaprosentti nousi 25 %:iin. Sisällönanalyysimenetelmään liittyy omat, yleisesti tunnetut luotettavuusongelmansa. Tässä tarkastelussa erityisesti menetelmän luotettavuudelle asettaa haasteita aikuisopiskelun ja sen ohjauksen monitahoisuus. Sisällön analyysiluokkien (ala- ja pääkategoriat) löytäminen ja eri tahoilta kerättyjen vertailtavissa olevien analyysiyksiköiden (tässä erityisesti useiden lauseiden sisällöllinen kokonaisuus ja yksittäiset lauseet) tarkka yhdistäminen näihin luokkiin on aina tulkinnanvarainen tehtävä. Tämän vuoksi tutkimuksessa vain toinen (Karppinen) analysoi aineiston ja toiseksi ei asetettu minkäänlaisia etukäteisrajoitteita siitä, mitä on aikuisopiskelun ohjaus. Haastateltavien annettiin se itse tulkita, kuten myös sen vaikutus alueellisesti, yritystasolla ja yksilöllisesti ja aikuisopiskelun ohjauksen nykytila ja kehitysnäkymät. Toiseksi induktiivisen sisällönanalyysin pääkategoriat ”varmistettiin” kahdella erillisellä menetettelytavalla. Peruskategorisointi tehtiin manuaalisesti ja tarkistukset Data Mining työkalulla. Analyysiyksikön muuttaminen (sana-lause-asiakokonaisuus) ei juurikaan muuttanut kategoriointia. Yleinen kehikko analyysille ja niin muodoin teemoittaisille kysymysaiheille määritettiin kuitenkin alan tieteellisen kirjallisuuden perusteella (ks. kuvio 1), jotta tutkimustavoitteisiin voitaisiin vastata. Toisaalta aikuisopiskelun ohjaustoiminnan määrittelemättömyys merkitsee tulosten luotettavuuden suhteen sitä, että aikuisopiskelun ohjauksen vaikuttavuuden tuloksia suhteessa johonkin teoreettiseen malliin ei voida tämän tarkastelun yhteydessä esittää. Tämän vuoksi käytettiin pääosin aineistolähtöistä induktiivista päättelyä, joskin aluetaloudellisten vaikutusten osalta tuloksia analysoitiin talousteorialähtöisesti abduktiivisen analyysin avulla. Tutkimustulosten esittelemisessä ja johtopäätösten johtamisessa on pyritty tavanomaiseen laadullisen sisällönanalyysitutkimuksen raportointiin pyrkien minimaaliseen tutkijoiden omaan tulkintaan. Tämän vuoksi tutkimuksessa on laajalti Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 77 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö raportoitu lainauksia vastaajien teksteistä (lähdettä ja organisaatiota paljastamatta.) ja sisällönanalyysin kategorisointia puhtaan induktiivisen aineistolähtöisen analyysin yhteydessä on tehty myös frekvenssianalyysin perusteella. Tulokset ja johtopäätökset ovat kuitenkin ehdollisia sille, kuinka hyvin analyysien kategorisoinnissa on lopulta onnistuttu. Samalla on kuitenkin pidetty mielessä kartoituksen perustavoite eli aikuisopiskelun ohjauksen merkityksen näkökulma. Tämä tietysti hieman kaventaa aineistosta saatavaa näkökulmaa. Esimerkiksi tutkimuksessa ei ole erityisesti analysoitu elinikäisen oppimisen vaikutusta. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 78 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö 7. KYSELYN TULOKSET Luvussa 7 kootaan yhteen sisällönanalyysillä saadut tulokset. Luvut 7.1–7.6 on jaoteltu tutkimuskysymyksittäin. Luku 7.1 koskee kyselyn perusteella saatuja tuloksia koskien aikuisopiskelun ohjauksen käsitettä. Tätä vastaava sisällönanalyysi on esitetty taulukossa 4 luvussa 7. Luvut 7.2–7.4 sisältävät tulokset koskien aikuisopiskelun ohjauksen yksilötason, yritystason ja taloudellisen menestyksen vaikutuksia Satakunnassa. Luvut 7.5–7.6 tarkastelevat aikuisopiskelun organisaationnäkökulmasta (luku ohjauksen 7.5) nykytilaa ja arvioijan näkemyksiä oman Satakunnan aikuisohjausjärjestelmän tulevaisuudesta (luku 7.6). Näitä koskevat taulukkoa 4 mukailevat sisällönanalyysit on esitetty tarkemmin liitteissä 2–4. 7.1. Aikuisopiskelun ohjauksen sisältö Seuraavassa on tulkittu sisällönanalyysin menetelmällä taulukon 4 mukaisesti analysoituja aineistoja. Laatikko 1. Tulokset I: Aikuisopiskelun ohjauksen käsitteen sisältö Kun tarkastellaan kokoaineistoa, niin kokonaiskäsitys aikuisopiskelun ohjauksen sisällöstä on varsin kattava. Tästä voidaan päätellä, että aineistosta esiin nousevat kokonaisvaikutukset ovat suhteellisen luotettavasti tyypillisiä TNO-palveluita koskevaa. Kun verrataan aineistosta syntyvää aikuiskoulutuksen ohjauksen käsitteen kokonaisnäkemystä Cedefopin (2004) määritelmään TNO-palveluista (ks. taulukko 1 edellä), niin käsitykset ovat varsin yhteneväiset. Tietysti puhtaassa ”teoreettisessa” määritelmässä ei ole samalla tavalla konkretiaa kuin on empiirisessä aineistossa toimintojen suhteen. Ehkäpä merkittävämpänä painotuserona voidaan kuitenkin nähdä se, että aineiston perusteella ei erityisesti painotu aikuisille suunnattu opetuksen ja oppimisen ohjaus (frekvenssi 6 ja suhteellinen frekvenssi 20 %). Erityisesti vastaajien käsitys siitä, mitä ohjataan TNO-palveluissa (alakategoria 2) on varsin monipuolinen (alakategoria 1). Samalla vain yhdessä vastauksessa määriteltiin kuka ohjausta antaa. Tämä saattaa johtua siitä, että vastaajat ovat arvioineet aikuisopiskelun ohjauskäsitettä oman organisaation tai toiminnan näkökulmasta ja siten he ovat pitäneet ohjaussubjektin määrittelemistä tarpeettomana. Tulkittaessa saatuja tuloksia frekvenssien suhteen voidaan taulukon 4 perusteella havaita, että aikuisopiskelun ohjauksen sisällön suhteen painottuvat uraohjaus ja joustavat opintopolut, tiedottaminen opintosisällöistä ja opiskelutavoista informointi. Selkeästi sekä tiedottaminen, neuvonta ja aktiivinen ohjaus ovat TNO:n toiminnallisena kohteena. Tulkittaessa aineiston perusteella käsityksiä aikuisopiskelun ohjauksen prosessista (miten ohjaudutaan) ja kenelle ohjausta annetaan, niin havaitaan, että vuorovaikutteisuus ja opiskelijaksi hakeutuneiden ja koulutuksessa olevien neuvonta korostuvat. Tämä lienee kuitenkin seurausta siitä, että aineistossa koulutusorganisaatioissa toimivien vastaukset ovat merkittävässä enemmistössä. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 79 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö 7.2. Aikuiskoulutuksen ohjauksen merkitys yksilön kannalta Sisällönanalyysimenetelmällä ja induktiivisen aineistolähtöisen päättelyn perusteella voidaan tehdä seuraavat laatikossa 2 olevat keskeiset päätelmät aikuiskoulutuksen ohjauksen yksilötason merkityksestä Satakunnassa (pääkategoria, aineistoluokittelu liitteessä 2). Aikuisopiskelun ohjauksen yksilötason vaikutusten pääkategorian alle voitiin luokitella 3:een tason 2 alakategoriaa (alakategoria 2): (i) mihin asioihin ohjaus vaikuttaa yksilötasolla, (ii) mitkä ovat vaikutuskanavat (mistä vaikutus riippuu tai miten vaikutus syntyy) ja (iii) keihin ohjauksella on vaikutusta (vaikutuskohderyhmä)? Kullekin 2 tason alakategorialle oli sitä ennen aineistosta löytynyt alakategoria 1, joihin aineisto luokiteltiin. Esimerkiksi Toiminnallinen kohde (alakategoria 2, luokka (i)) alakategorian 1 tason luokat olivat: Ohjaus toiminnalliseksi kohteeksi nähtiin, että sillä vaikutettiin halukkuuteen hakea aikuiskoulutukseen ja se yhdistettiin elinikäiseen oppimiseen, Ammatinvalintaan, Opiskelumotivaation ja opiskelujen etenemiseen, Itsetuntemukseen ja Elämänhallintaan. Vastaavasti aikuisopiskelun ohjauksen yksilötason vaikutuskanava eli ohjauksen vaikuttavuuden riippuvuus (Alakategoria 2, luokka (ii)) muodostui seuraavista alakategorioista: vaikutus on elämäntilanneriippuva, Ohjauksen laatu- ja sisältöriippuva, Ohjauksen riittävyysriippuva, Onnistumisen kokemuksista riippuva, Merkityksen tiedostamisesta riippuva ja Ulkoisista tekijöistä riippuva. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 80 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Alakategorian 2 luokka (iii) (Keneen ohjaus vaikuttaa yksilötasolla?) muodostui seuraavista ohjauksen kohderyhmistä, joita aineiston perusteella löydettiin: Opiskelijaksi hakeutuvat Opiskelijana olevat Ammatinvaihtajat Koulutusalaa vaihtavat tai uudelleenkouluttautuvat Lisäkoulutusta hakevat (samalla alalla) Syrjäytymisvaarassa olevat ja pudokkaat Työttömät ja työttömyysuhan alaiset Irtisanotut ja lomautetut sekä Maahanmuuttajat. Huomattakoon, että esimerkiksi viimemainitut luokitukset eivät välttämättä käsitteellisesti ole toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi ammatinvaihtajissa voi olla koulutukseen hakeutuvia. Luokitus ryhmään on valittu aineistoon kirjoitetun tekstin perusteella. Valtaosaltaan analyysiyksikkönä tässä alakategoriassa 2 ja luokassa (iii) on sana (ks. koodaus liitteessä 2 ja koodauksen selitykset taulukon 4 yhteydessä edellä). Alakategorian tasolla 2 luokissa (i) ja (ii) pääasiallinen analyysiyksikkö on ollut lause tai asiayhteys (ks. liite 2). Lisäksi liitteen 2 taulukkoon on kerätty arvioita vastaajien antamista arvioista aikuisopiskelun ohjauksen vaikuttavuuden merkitysluokasta tapauksista, joissa se on erikseen mainittu. Tässä yhteydessä merkitys on dikotomisoitu vain kahteen luokkaan: (1) merkitys nähtiin hyvin suurena ja (0) merkitystä pidettiin vähäisenä, olemattomana tai joistakin muista tekijöistä riippuvana ensisijaisesti. Tätäkin on tulkittu laatikossa 2 jäljempänä. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 81 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Laatikko 2. Tulokset II: Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys yksilötasolla ohjattavan näkökulmasta Aineiston perusteella aikuisopiskelun ohjauksella nähdään haluttavan vaikuttaa ennen muuta halukkuuteen hakea aikuiskoulutukseen ja elinikäisen oppimisen tukemiseen (suhteellinen frekvenssi eli vastausten määrä, jossa tätä korostetaan vastaajien kokonaismäärästä, fqr = 57 %) sekä vaikutetaan ennen muuta opiskelumotivaatioon ja opiskelujen etenemiseen fqr = 37 %) että elämänhallintaan ylipäätään (37 %). Koska samaisia asioita mainittiin kysymyksen asettelun yhteydessä ja tulokset voisivat olla siksi ”vääristyneitä”, niin ensisijaisena analyysiyksikkönä tässä käytettiin lausetta (ei yksittäistä sanaa). Ehkäpä yllättäen vain viidessä vastauksessa puhuttiin ohjauksen yksilötason keskeisenä vaikutustasona yksilöllisen kokonaistilanteen kartoitusta, jossa pyritään huomioimaan perhetilanne, motivaatiot, koulutuksen sisällöt ja rahoitustilanne samanaikaisesti. Kun vastaukset kategorisoitiin ohjauksen keskeisiin vaikutuskanaviin tai riippuvuuksiin, niin selvästi nähtiin, että ohjauksen yksilötason vaikutukset riippuvat pääosin kahdesta seikasta: yhtäältä ohjattavan elämäntilanteesta ja toisaalta ohjauksen laadusta ja sisällöstä. Erityisesti viimemainitussa kategoriassa oli paljon mielipiteitä ja ne jakaantuivat varsin erilaisiin vaikutuskanaviin. Yhdessä ääripäässä pidettiin tärkeänä opintojen sisällöllistä ohjausta, ja toisessa korostettiin luottamuksellista ohjausilmapiiriä ohjattavan ja ohjaajan välillä. Osassa vastauksista korostuivat ohjauksen laatutekijöinä runsas tietosisältö koulutuksista tai taloudellisesta ympäristöstä ja tiedon aktiivisen välittämisen tärkeys. Muutamassa vastauksessa korostettiin nimenomaan aktiivisen ohjauksen roolia laatukysymyksenä perustellen sitä sillä, että usein oletetaan aikuisten olevan itseohjautuvia ja automaattisesti kysyvän ongelmien kohdattaessa. Ohjauksen kohderyhmäksi nähtiin useimmiten opiskelijaksi hakeutuva. Reilusti yli puolet vastauksista (fqr = 57 %) voidaan jaotella jollakin tapaa liittyväksi tilanteeseen, jossa ohjauksen pääasiallinen kohderyhmä yksilötason vaikutusten osalta oli koulutukseen enemmän tai vähemmän omaehtoisesti hakeutuva (opiskelijaksi hakeutuva, ammatinvaihtaja, koulutusalaa vaihtavat ja uudelleenkoulutus, lisäkoulutus omalla alalla). Ehkäpä yllättäen aikuisopiskelun ohjauksen kohderyhmäksi ohjattavan tasolla mainittiin syrjäytymisvaarassa olevat ja koulupudokkaat. Työttömät ja työttömyysuhanalaiset, irtisanotut ja lomautetut sekä maahanmuuttajat mainittiin vain hyvin harvoissa vastauksissa. Siinä tietysti voi olla se, että vastausten antaneiden perusjoukon taustaorganisaatiot ovat koulutuspainotteisesti valikoituneet. Yhdessäkään vastauksessa ei korostettu tiettyjen erityisryhmien (pl. maahanmuuttajat), kuten vammaisten tarvetta aikuiskoulutuksen ohjaukseen. Kun koko aineiston perusteella yritetään hahmottaa sitä, millaisen merkityksen vastanneet ovat antaneet aikuisopiskelun ohjaukselle yksilötasolla, niin selvästi havaitaan, että merkitystä pidetään valtaosaltaan oleellisena ohjattavien kannalta (ks. liite 2 taulukon loppuosa). Vain yhdessä vastauksessa korostettiin, että aikuisopiskelu ja elämänhallinta lähtee jokaisesta itsestään ja ohjauksella siihen ei voi juurikaan vaikuttaa. Toisessa vastauksessa eroteltiin aikuisopiskelun ohjauksen merkityksen erilaisuus riippuen ohjattavan taustakoulutuksesta: ”akateemisesti koulutettavat ovat itseohjautuvia” ja eivät siten juurikaan hyödy aikuisohjauksesta. 7.3. Aikuisopiskelun ohjauksen yritystason merkitys Tarkasteltaessa aikuisopiskelun ohjauksen merkitystä satakuntalaisen yksittäisen yrityksen näkökulmasta (liite 3, taulukko 10) alakategoriaksi tasolla 2 määräytyivät aineistosta seuraavat kolme aluetta: Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 82 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu i. Porin yksikkö Mikä hyöty yritykselle on aikuisopiskelun ohjauksesta? Käsitetasolla sama voidaan ilmaista: ohjauksen toiminnallinen kohde yritystasolla. ii. Vaikutuskanava tai kysymysmuodossa ilmaistuna, mistä seikoista aikuisohjauksen yritysvaikutus riippuu? iii. Millaiset yritykset nähtiin sellaiseksi, jotka hyötyvät aikuisopiskelun ohjauksesta? Alakategoria (2(i)) (s.o. hyöty yrityksille) muodostui kuudesta alemman tason alakategoriasta (1): informaation välitys yrityksille, koulutukseen kannustaminen, erityisesti muutostilanteisiin sopeuduttaessa, yrityksen oman koulutuksen päällekkäisyyden välttäminen, koulutuksen räätälöinti yritykselle, osaamisen puutteiden ”paikkaaminen” ja uudenlainen osaaminen, ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Vastaavasti alakategoria 2(ii) (s.o. vaikutuskanavat) muodostui 3 alakategoriatason 1 vaikutuskanavasta: yhteistyö ja vuorovaikutuskanava koulutuksen tarjoajan ja yritysten kesken, koulutuksen tarjontainformaation välittäminen yrityksille, ja koulutuksen räätälöinti yrityksen taholta. Vaikutuskanavat muodostuivat hyvin samantyyppisiksi kuin mitä nähtiin olevan yritysten hyöty aikuisopiskelun ohjauksesta. Tämä johtunee ensiksikin siitä, että ohjauksen vaikutukset yrityksille nähtiin osin varsin suorina (esim. koulutuksen räätälöinti ja tiedonvälittäminen yrityksille), jolloin erilaisten välitysmekanismien löytyminen ei aineistosta paljastunut. Toiseksi vastauksista erottui erityisen selkeästi se, että verrattuna yksilötason vaikutuksiin vastaajat olivat pohtineet ylipäätään koulutuksen merkitystä yritysten kannalta, eikä selkeästi aikuisopiskelun ohjauksen merkitystä yksittäisen yrityksen näkökulmasta. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 83 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Edelleen tarkasteltaessa erilaisia yrityksiä, jotka vastausten perusteella hyötyvät aikuisopiskelun ohjauksesta (2(iii)) yritykset jakaantuivat niihin, joiden liiketoiminnalle osaamispääoma oli tärkeä, niihin joilla oli tarve vaikuttaa aikuiskoulutuksen markkinoihin (koulutuksen tarjontaan ja kysyntään) sekä vastauksissa pohdittiin yrityksen kokoluokan merkitystä (pienyritykset). Tosin yritysten omaisuuksista oli kokonaisuudessaan keskusteltu vain neljässä vastauksessa. Laatikko 3. Tulokset III: Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys yksittäisen yrityksen näkökulmasta Satakunnassa Kyselyn perusteella yritykset hyötyvät aikuiskoulutuksen ohjauksesta useammalla tavalla (6). Selkeimmät hyötyvaikutukset nähtiin syntyvän kilpailukyvyn kautta – tosin vaikutus on hieman epävarma – koska useat olivat arvioineet pelkästään koulutuksen, ei nimenomaisesti aikuisopiskelun ohjauksen, yritysvaikutuksia. Merkittävän paljon yrityshyötyvaikutuksia nähtiin myös yrityksille räätälöidyn koulutuksen vuoksi, muutostilanteisiin sopeuduttaessa, Osaamisen puutteita ”paikattaessa” sekä koulutustiedon välityksen kautta. Valtaosa vastaajista keskittyi nimenomaan näihin yrityshyötyvaikutuksiin (vaikutusfrekvenssi 55). Aikuisohjauksen vaikutusmekanismeja löytyi bruttomäärältään vain 20 (fq), joten niiden pohtiminen vastauksissa oli jäänyt vähemmälle. Luultavasti tämä johtuu siitä, että vaikutuskanavat yrityshyötyihin on nähty joko hyvin suorina (informaation välitys, räätälöinti) tai hyötyvaikutuksissa on pohdittu runsaasti myös koulutuksen yleisiä hyötyvaikutuksia yrityksen kannalta. Keskeinen vaikutusmekanismi on kuitenkin selkeä: 15 (50 %) vastauksessa korostettiin yrityskouluttajayhteistyön ja vuorovaikutuksen tärkeyttä, jotta aikuisopiskelun ohjaus hyödyttää yrityksiä. Joissakin vastauksissa korostettiin, että vuorovaikutus pitäisi ulottua myös yritysjohdon konsultointiin ja motivointiin. Vastauksista ilmeni, että vastaajat toisaalta eivät olleet esittäneet samassa määrin voimakkaan positiivista vaikusta aikuisopiskelun ohjauksesta yritysten näkökulmasta kuin, mitä oli esitetty yksilötason vaikutusten yhteydessä. Toisaalta löytyi selvästi enemmän vastauksia, joissa arveltiin, että vaikutukset ovat pieniä tai olemattomia tai niitä oli vaikea arvioida. 7.4. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys aluetaloudellisen menestyksen näkökulmasta Satakunnassa Kun tarkastellaan aikuisopiskelun ohjauksen merkitystä aluetalouden menestyksen näkökulmasta, niin faktuaalisten vaikutusten tunnistaminen, puhumattakaan niiden suuruuden arvioimisesta vaikeutuu edelleen – verrattuna esimerkiksi yritystason vaikutuksiin. Kuten luvun 3 kirjallisuuskatsauksessamme esitimme, niin kvantitatiivisin menetelmin tehdyt yleisiin johtopäätöksiin pyrkivät tutkimukset ovat yleensä tarkastelleet koulutuksen ja elinikäisen oppimisen taloudellisia vaikutuksia joko koulutukseen Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 84 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö osallistuvan tai koko (alue)talouden näkökulmista yleisesti. Ensin mainittu on yleisempi näkökulma empiirisen tutkimuksen osalta. Niinpä aikuiskoulutuksen ohjauksen merkitystä on vaikea erottaa koulutuksen vaikutuksista ylipäätään ja erityisesti elinikäisen oppimisen taloudellisista vaikutuksista. Koska yhtään tutkimusta tai evaluaatiota (esim. koskien Satakunnan Opin Ovi hanketta) ei ole tehty aikuiskoulutuksen ohjauksesta nimenomaan Satakunnassa, niin vastaajien tutkimusperusteinen mielipiteenmuodostus on ollut mahdotonta. Tämä lienee syytä pitää mielessä tulkittaessa vastaajien näkemyksiä aluetaloudellisen menestyksen näkökulmasta. Niinpä tässäkin yritetään arvioida enemmän sitä, nähdäänkö aikuisopiskelu ja sen ohjaus sekä elinikäinen oppiminen ylipäätään merkittävänä Satakunnan aluetalouden tulevan menestyksen kannalta. Toisaalta voidaan arvioida haastateltavien arvokkaan kokemusperäisen tiedon valossa normatiivisesti sitä, tulisiko aikuisopiskelun ohjauksen olla enemmän vaikuttavampaa. Tähän kysymykseen palaamme tosin tutkimuskysymysten 6 ja 7 yhteydessä. Tietysti tätä aikuisopiskelun ohjauksen merkittävyyttä Satakunnassa voidaan heijastaa siihen, kuinka painokkaasti OECD:n ja EU:n kasvustrategioissa ja kansallisissa toteuttamissuunnitelmissa korostetaan koulutusta ja jatkuvaa oppimista tulevan taloudellisen kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä. Laatikko 4. Tulokset IV: Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnan aluetalouden menestyksen kannalta Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnan talouden kannalta nähtiin vähintäänkin suurena – hyvin suuressa osassa erittäin suurena. Useissa vastauksissa korostui koulutuksen ohjauksen tulevaisuuteen suuntautuva/pidemmän aikavälin/ennaltaehkäisyn vaikutus. Vain yhdessä vastauksessa todettiin, että ei ole kovin suurta vaikutusta. Kasvu- ja kilpailukykytekijät korostettiin lähes poikkeuksetta vastauksissa. Jos työmarkkinoiden toiminnan paraneminen (työnkysynnän ja -tarjonnan kohtaannon paraneminen) lasketaan kasvutekijäksi, kuten voitaisiin tehdä, niin kasvutekijöitä pidetään erittäin tärkeinä Satakunnan kaltaiselle osaamistaloudelle. Syrjäytymisen ehkäisy nähtiin useissa vastauksissa aikuisopiskelun ohjauksen keskeiseksi aluetalouden menestymistä takaavaksi tekijäksi. Oltiin huolissaan paitsi nuorten niin myös iäkkäimpien syrjääntymisuhasta, jo syrjäytyneiden kalleudesta suhteessa ennaltaehkäisyyn (s.o. aikuisopiskelun ohjaus). Mutta yhdessäkään vastauksessa ei mainittu erityisryhmiä, erityisesti työperäistä maahanmuuttoa tai siitä syntyvää syrjäytymistä/alueellisen eheytymisen rapautumisen riskiä tai onnistuneen maahan muuton kilpailuvaikutuksia työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Varsin useassa vastauksessa korostuu aikuisopiskelun ohjauksen rooli rakennemuutoksen hallinnassa (fqr = 17 %). Vaikutus on kahdenlainen: ensiksikin onnistunut aikuisohjaus vaatii entistä parempaa tiedollista pohjaa alueen rakenne- ja osaamistarpeiden muutoksista sekä odotettavissa olevien globaalien (tuotantorakenteiden muutos ja liiketoimintaprosessin Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 85 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö muuttuminen ja niiden vaatima osaamismuutos) ja kansallisten haasteiden (väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen) vaikutuksista, jolloin aikuisopiskeluun hakeutuja voi paremman informaation valossa tehdä koulutusvalintoja. Toisaalta sama informaatio voi onnistuessaan auttaa parantamaan aikuisohjauksen tehokkuutta/vaikuttavuutta. Suhteelliselta frekvenssiltään 23 % vastaajista mainitsi, joko suoraan tai asiayhteyteen liittyen, että onnistunut aikuisohjaus parantaa omalta osaltaan alueellista huoltosuhdetta ja julkisen sektorin rahoitusasemaa paremman kasvun ja työllisyyden sekä pidempien työurien kasvattaessa paikallisverotuloja (tulo-, kiinteistö- ja yhteisöverot). Kun verrataan kyselymme tuloksia aiempiin kansainvälisiin koulutus- ja elinikäisen oppimisen kansainvälisiin tutkimuksiin ja olemassa oleviin strategia-asiakirjoihin, voidaan tehdä johtopäätökset, että yhtäältä tutkimuksissa korostuneet tekijät ja tässä esiinnousseet tekijät ovat varsin samansuuntaisia (ks. luku 2 ja 3). Tämä saattaa heijastaa sitä, että vastaajat ovat arvioineet enemmän koulutuksen ja elinikäisen oppimisen aluetaloudellisia vaikutuksia. Yhdessäkään vastauksessa ei toisaalta pohdittu sitä, että aktiivinen aikuiskoulutuksen ohjaus on yhdenlainen alueellinen politiikkatoimenpide, jolla elinikäistä oppimista halutaan tehostaa Eurooppa 2020 kasvustrategian mukaisesti. Aikuisohjauksen keskeinen rooli tämän EU-politiikan toteuttajana ei tullut esille. Kuten edellä jo keskusteltiin, niin aikuiskoulutuksen ohjauksen aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnissa mielipidekyselyn avulla on syytä olla jonkin verran varovainen. Aluetaloudellinen menestys ei ole selkeästi määriteltävä käsite, siihen vaikuttavat tekijät ovat moninainen joukko muuttujia ja yhdenkään muuttujan empiiristä vaikutusta Satakunnan tasolla ei tutkimuksellisesti tunneta. Niinpä kyselytutkimustamme täytyy tulkita sen menetelmällisten ja lähtökohtaisten rajoitteiden valossa: tuloksena on alueellisten asiantuntijoiden ja vastuuhenkilöiden näkemys aikuisohjauksen merkityksestä Satakunnan aluetalouden kannalta. 7.5. Aikuiskoulutuksen ohjauksen toteutumisen nykytila Satakunnassa Hahmotettaessa aikuisopiskelun ohjauksen nykytilaa Satakunnassa vastaajien oman organisaation näkökulmasta analyysissamme on haluttu kiinnittää huomiota ensisijaisesti organisaatiokohtaisiin toiminnan tavoitteisiin, toimintamalleihin ja -tapoihin sekä ohjaustoiminnan ja sen kehittämisen vastuutukseen. Alla olevassa taulukossa 5 on vastaukset luokiteltu aineistomatriisiksi vastaajan ilmoittaman näkemyksen mukaan skaalalla hyvää – ei laatuarviota – kehitettävää. Taulukon tekstit ovat suoria lainauksia annetuista vastauksista kirjoitusvirheineen, joskin erisnimet on korvattu yleisimmillä ilmauksilla (suluissa). Joissakin kohdin jotkin lauseet esiintyvät useammassa matriisin solussa, jotta näin ryhmittelyn asiayhteysperusta saadaan paremmin esille. Taulukon 5 avulla paitsi tuotetaan varsinaiset tulokset (ks. tulostaulukko 6), niin siitä voivat aikuiskoulutuksen ohjaamisesta kiinnostuneet löytää konkreettisia, käytössä olevia aikuisohjauksen toimintatapoja. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 86 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Taulukko 5. Aikuiskoulutuksen ohjauksen nykytila Satakunnassa: aineistoluokittelu Prosessi Tavoitteet Hyvää (3) ”(Ammatillisessa oppilaitoksessamme) opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasaarvoa. Tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Huomiota kiinnitetään erityisesti niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia.” Ei mielipidettä oman toiminnan onnistumisesta Kehitettävää (1) ”Tavoitteena on antaa hakemutumisvaiheen ohjausta koko ao. sanan merkityksessä.” (1) ”Organisaatiossamme ei ole erityisesti mietitty eikä organisoitu ohjausta”. (14) ”Puhelimitse otetaan yhteyttä silloin, kun opinnot ovat jostain syystä jääneet kesken kauan sitten, silloin kerromme, mitä meillä on tarjolla.” (9) ”Pääkampuksella toimii käsitykseni mukaan erilliset opinto-ohjaaja, mutta etäyksikkönä näiden palveluiden hyödyntäminen on vaikeampaa” ”Nykyisin ohjausta antavat sekä vastuuopettajat ( ammattierikoisammattitutkintojen osalta), opinto-ohjaaja, opintosihteeri, aikuiskoulutusvastaava, ap.rehtori, rehtori. Yhteydenotot tulevat joko suoraan sähköpostiin, että puhelimitse että ammattiopiston yleisellä sähköpostiosoitteella. Harvoin kukaan kävelee suoraan yksikköön kysymään koulutuksesta.” ”kurssien suunnittelua ja kurssipalautteen hyödyntämistä tulee vielä tehostaa.” ”Varsinaisia numeerisia tavoitteita ei ole mutta jokainen yksittäinen ohjaustilanne pitää tietysti olla laadukas.” Toteutus toimintamallit ja -tavat ”Strategiset tavoitteet ovat olemassa.” (15) ”(organisaatiomme) .. aikuiskoulutuksen järjestäjä ja siksi aikuisohjaus kuuluu jokapäiväiseen työhön. Ohjaus toimii oman arviomme mukaan nytkin hyvin. Aikuisohjausta kehitetään koulutuskuntayhtymässä koko ajan. Mukana oleminen mm. Opin Ovi -hankkeessa tuottaa lisää osaamista ohjaustoimintaan.” ”Toimintatavoissa on yksikkökohtaisia eroja, joihin vaikuttaa mm. toimintahistoria ja aikuisopiskelijoiden määrä ko. yksiköissä. Yhteydenoton saatuani ohjaan eteenpäin omassa yksikössä, (oppilaitoksemme) muihin yksiköihin tai alueen muihin toimijoihin tai otan ohjattavan omiin käsiini. Toiminta on riippuvainen yhteydenoton sisällöstä ja tavoitteesta ja siitä tuleeko yhteydenotto organissation sisältä (opiskelija tai tutkinnon suorittaja) vai ulkopuolelta (hakeutumisvaiheen ohjaus tms.)” ”Erittäin hyvin. Motivoituneille henkilöille on erittäin hyvin tarjolla opiskelupaikkojen hakemiseen liittyvää tietoa. Henkilökohtaista neuvontaa on tarjolla hyvinkin lyhyellä odotusajalla.” “Toteutuu riittävän hyvin” ”Tarpeen mukaan ohjaamme alakohtaisille ohjaajille. Organisaatiossani on useilla eripituisia ohjauskoulutuksia ja kahdella opintoohjaajan osaaminen.” ”Tiedotuksessa pyrimme asiakaslähtöisyyteen ja täsmätiedotukseen kohderyhmittäin.” Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys ”Kansalaisopistoissa ei ole mahdollisuutta erityisesti panostaa ohjaukseen, mutta sitä tekevät kaikki vakinaiset työntekijät. Ohjaamme opiskelijoita myös löytämään muiden oppilaitosten tarjonnasta heille sopivaa opetusta.” ”Jos joku ottaa yhteyttä ohjauksen tarpeesta, menemme jojko yritykseen tai puhumme asiasta eri viestintävälineillä.” ”Ohjaamme lähinnä asiakkaat TE-toimiston Karppinen ja Vähäsantanen ”Tällä hetkellä tämä asia (aikuisohjaus) on meillä kehitteillä. Avoimen yliopiston osalta tämä on jo toiminut, mutta kokonaisuutta aletaan juuri kehittää”. ”Meillä ei ole varsinaisesti koulutusta eikä resursseja varsinaiseen opintoohjaukseen, jos sillä tarkoitetaan koko koulutustarjontaa.” ”Te-toimistossa on pienehkö joukko asiaan paneutuneita työntekijöitä, jotka tapaavat näitä potentiaalisia aikuisopiskelijoita sekä siinä vaiheessa kun ovat jääneet työttömiksi että työelämässä vielä olevia työn/ammatinvaihtoa suunnittelevia ihmisiä. Kun olemme päässeet asiakkaiden kanssa suunnitelmissa siihen vaiheeseen, että koulutusala on selvillä, haemme ohjauskumppaneita alueen oppilaitoksista joko 87 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Prosessi Porin yksikkö Hyvää ”Koulutuspalvelujen profilointi on ohjauksen näkökulmasta myös tärkeää- palvelutuotteet pitää pystyä tunnistamaan nopeasti.” ”Kurssitarjonnasta tiedottaminen toimii aika hyvin.” ”Mitä lähempänä konkretiaa, sitä merkittävämpi rooli onnistuneella ohjauksella on”. ”Näissä tilanteissa hyödynnän omia kansallisia ja kansainvälisiä verkostojani ja ohjaan alaisen näiden mahdollisuuksien äärelle” ”opettajatutorointia on tehostettu eli aikuisopiskelijan on mahdollista saada entistä enemmän sekä ryhmässä että yksilöllisesti opintojen ohjausta.” ” Asiakkailta saadut vinkit ja toiveet otetaan huomioon palveluvalikoiman suuntaamisessa minkä alan koulutusta hankitaan, millaisia hankkeita rahoitetaan jne.” ”Tavoitteena on antaa hakemutumisvaiheen ohjausta koko ao. sanan merkityksessä. Saamani palautteen perusteella näin myös tapahtuu. Aikuisohjausta annetaan sekä yksilölle että nykyisin entistä enemmän myös koko organisaatiolle esim. täydennyskoultuksen/lisäkoulutuksen kautta.” ”Te-toimistossa on pienehkö joukko asiaan paneutuneita työntekijöitä, jotka tapaavat näitä potentiaalisia aikuisopiskelijoita sekä siinä vaiheessa kun ovat jääneet työttömiksi että työelämässä vielä olevia työn/ammatinvaihtoa suunnittelevia ihmisiä. Kun olemme päässeet asiakkaiden kanssa suunnitelmissa siihen vaiheeseen, että koulutusala on selvillä, haemme ohjauskumppaneita alueen oppilaitoksista joko nuorisoasteen opoista tai koulutusvastaavista/opettajista..” Mielestäni melko hyvin. Toimipaikasta löytyy vastuutetut henkilöt niin tutkintokoulutuksen kuin muun koulutuksen osalta. (Oppilaitoksemme) koko valtakunnallinen verkosto palvelee myös satakuntalaisia.” Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Ei mielipidettä oman toiminnan onnistumisesta Kehitettävää palvelujen piiriin.” nuorisoasteen opoista tai koulutusvastaavista/opettajista: näkökulmastamme olisi hyvä, jos oppilaitoksissa olisi aikuisten ohjaukseen perehtyneitä työntekijöitä, jotka "ottavat kopin" näistä opiskelijoista. Tarpeen olisi myös lisäresurssit; työelämässä ja työttöminä on paljon ihmisiä, jotka eivät lähde liikkeelle, koska tukea ja ohjausta on liian vähän saatavissa ja ohjautuminen palveluihin on paljon tuurista kiinni?” ” Toimimme resurssiemme puitteissa osallistuen aina tällaiseen toimintaan, kun se on mahdollista. ”Tarvittaessa neuvomme ja ohjaamme oikean henkilön luokse. Toki autamme opistomme kurssitarjontaan liittyvissä asioissa.” ”TEtoimistossa toimii koulutus- ja tietopalvelu jota hoitaa 1 virkailija” ”Kun asiakkaat ottavat yhteyttä, ohjausja neuvonta kuuluvat meillä jokaisen tehtäväkuvaan.” ”Aikuisopiskelijan ohjaus toteutuu yrityksessämme säännösten mukaisesti hakeutumis-vaiheen toimista alkaen.” ”...yliopisto ja opiskelta-vat asiat enemmän teoreettisia ja useaan kontekstiin sovellettavia, näin että ohjauksella ei ole talouden kehityksen kannalta aivan yhtä suurta merkitystä kuin esimerkiksi ammatillisis-sa oppilaitoksissa.” “Ei konkreettista kokemusta yksikössäni” “Opiskelijat ottavat suoraan yhteyttä omaan vastuuopettajaansa ohjausta kaivatessaan ja vastuuopettaja voi sitten tilanteesta riippuen ohjata myös ohjaavalle opettajalle.” ”Opinto-ohjaaja on käynyt pitämässä "luentoja" paikallisessa Työvoimatoimistossa ja itse olen käynyt (paikallisessa ammattioppilaitoksessa) kertomassa maahanmuuttajille iltalinjan toiminnasta. Kansalaiopiston ohjelmalehtisessä on yksi varattu meille, siitä näkyvät lähinnä maahanmuuttajille suunnatut kurssit.” ”Valmentavan koulutuksen opetusta ja ohjausta Karppinen ja Vähäsantanen ”Mielestäni aikuisohjaus on hajallaan eri toimijoiden välillä ja kokonaiskuvaa voi olla vaikea hahmottaa. Eri koulutustoimijat pyrkivät kuitenkin ensi sijaisesti edistämään edustamansa tahon kautta tapahtuvaa opiskelua ja hamuamaan opiskelijoita oman toimintansa piiriin. Emme toimi suoranaisesti aikuisopiskelun ohjaajina, joten tällaisia suoria yhteydenottoja ei tule. Mikäli tulisi, pyrkisimme kartoittamaan kysyjän tarpeet ensin mahdollisimman pitkälle ja ohjaamaan häntä sen jälkeen mielestämme oikeimpaan mahdolliseen suuntaan.” ”Iltalinja pyrkii mainostamaan itseään lehti-ilmoituksilla, mutta muunlaista mainosta meidän on tosi vaikeaa saada ylittämään uutiskynnystä”, ”Suuria vaihteluja: toiset yritykset ja yksilöt ovat erittäin valveutuneita ja perillä mahdollisuuksista, mutta on myös paljon niitä, joilla on hyvin vähän jos ollenkaan tietoa aikuisopiskelun vaihtoehdoista ja rahoituksesta” ”Yksilötasolla ohjausta ei kovin paljoa ole kansalaisopistotoiminnan luonteesta johtuen - opistossa ei ole ammattiin valmistavaa koulutusta eikä juurikaan opintosuorituksia keräävää koulutusta. Syrjäytymisvaarassa olevien ja maahanmuuttajien osalta kurssitarjontaa ja yksilötason 88 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Prosessi Vastuutus toiminta ja kehittäminen Porin yksikkö Hyvää (2) ”Organisaation henkilökunnasta suuri osa tuntee opiskelijat => koko henkilökunta ohjaa => "pudokkaat" huomataan nopeasti.” ”Käytännössä opiskelua edeltävän ohjauksen kannalta merkitsevää on, kysytäänkö ensisijaisesti tutkintoopiskelun vaihtoehtoja (jolloin opintotoimisto hoitaa pitkälti asiaa) vai täydennyskoulutustyyppisiä opiskelumahdollisuuksia (jolloin täydennyskoulutuskeskus hoitaa). Opiskelun aikaisessa ohjauksessa on sitten opettajillakin enemmän roolia.” Ei mielipidettä oman toiminnan onnistumisesta Kehitettävää voidaan yhdistää ammatilliseen koulutukseen tarpeen mukaan. Lisäksi toteutetaan erillisiä ohjaavia koulutuksia, jotka sinällään valmentavat ammatilliseen koulutukseen tai suoraan työelämään. Varsinaisia opinto-ohjaajia ei aikuiskoulutuksessa ole, mutta kylläkin opintoohjaajan pätevyyden omaavia opettajia koko joukko.” ohjausta kehittää.” (6) ”Rehtori ja kukin opettaja ohjaa oman alansa opiskelijoita.” (0) tulee lähiaikoina ”Omassa oppilaitoksessani ohjaustoiminta on vastuutettu erityisesti yksikön opintotoimistossa toimiville opetussuunnittelijoille”. ”Opiskelijat ottavat suoraan yhteyttä omaan vastuuopettajaansa ohjausta kaivatessaan ja vastuuopettaja voi sitten tilanteesta riippuen ohjata myös ohjaavalle opettajalle.” ”Aikuisohjaus on koulutusaloilla ammatillisen opettajan vastuulla omassa ryhmässään” ” Nykyisin ohjausta antavat sekä vastuuopettajat ( ammattierikoisammattitutkintojen osalta), opinto-ohjaaja, opintosihteeri, aikuiskoulutusvastaava, ap.rehtori, rehtori.” ”Te-toimistossa on pienehkö joukko asiaan paneutuneita työntekijöitä, jotka tapaavat näitä potentiaalisia aikuisopiskelijoita sekä siinä vaiheessa kun ovat jääneet työttömiksi että työelämässä vielä olevia työn/ammatinvaihtoa suunnittelevia ihmisiä.” Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 89 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Taulukkoon 6 olemme koonneet keskeiset johtopäätökset taulukon 5 mukaan luokitellusta aineistosta. Taulukko 6. Tulokset ja johtopäätökset vastanneiden näkemyksistä aikuiskoulutuksen ohjauksen nykytilasta Satakunnassa: oman organisaation näkökulma Prosessi Tavoitteet Toteutus toimintamallit ja -tavat Tulokset ja johtopäätökset luokitellusta aineistosta Vain kahdessa kohtaa (fqr = 7 % vastaajista) aineistossa mainitaan organisaation asettamista aikuiskoulutuksen ohjauksen tavoitteista ja aikuisohjauksen tavoitteista on maininta viidessä kohtaa (fqr = 17 %). Näistäkin yksi koskee enemminkin kehittämismielipidettä. Vastauksista ei tosin tule selkeästi esiin, että kyseessä olisi erityisesti aikuisohjaus, vaan yleensäkin tavoite näyttäisi oleva oppilaiden opintoohjauksessa. Siltä osin, kun on kyse keskeyttäjien auttamisesta, työllistymisen ja jatko-opintojen edistämisestä tavallisen opinto-ohjauksen ja aikuisopiskelun ohjauksen tavoitteet limittyvät. Johtopäätöksenä voidaan esittää, että aikuisopiskelun ohjausta ei nähdä merkittävissä määrin tavoitteellisena toimintana Satakunnassa annettujen vastausten perusteella. Aikuisohjauksen toteuttamistapoja kuvataan varsin laaja-alaisesti – 29 vastauksessa toteutustapoja pidettiin hyvänä tai niiden laatua ei vastauksissa arvioitu. Yhdeksässä kohtaa esitettiin kehittämistarpeita. HYVÄKSI KOETUT TOIMINTATAVAT -vastaustyhmä: OHJAUSTOIMENPITEIDEN LUONNE: 8/15 hyväksi toimintatavaksi mainituista kohdista koskee selkeästi henkilökohtaista opintojen ohjausta, ja näistä peräti viidessä (5/15) mainitaan, että ohjaustoiminnan tukena käytetään oman organisaation ulkopuolista asiantuntemusta − yritysasiakkaat koulutuksen suuntaamisessa tai oman organisaation ulkopuolisena ohjauspalvelun tuottajana, 2/15:ssa onnistuneeksi koetusta ohjauksesta mainitaan tiedottaminen, 3/15:ssa ei mainita varsinaista organisaation toimintatapaa, mutta koetaan se hyvänä. HYVÄKSI KOETUT TOIMINTATAVAT -vastaustyhmä ja EI MAININTAA TOIMINTATAVAN LAADUSTA -vastausryhmä: KUKA ANTAA? 10/29 vastauksesta näissä luokista mainitsi, että organisaatiossa on joku nimetty, joka toteuttaa ohjausta, 4/29 vastauksessa mainittiin erityisesti, että ohjaus kuuluu koko organisaation vastuulle, 15/29 vastauksessa ei mainittu toimenpiteiden toteuttajista MITEN ANNETAAN, AKTIIVISUUS? 8/29 maininnasta on sellaisia, jossa organisaatiossa annetaan proaktiivisesti ohjaustoimintaa. Proaktiivisuus on määritelty, joko aktiivisena yhteydenottona ohjattavien suuntaan, satsaamisena ohjaajien koulutukseen tai koulutuksen antamista esim. asiakasyrityksille ohjaamistoiminnassa, 17/29 vastauksesta kerrotaan aktiivisesta ohjaustoiminnasta, jos joku ottaa yhteyttä ja 4/29 ei ole mainintaa ohjaustoiminnan sisällöstä Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 90 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Prosessi Vastuutus toiminta ja kehittäminen Porin yksikkö Tulokset ja johtopäätökset luokitellusta aineistosta KENELLE AIKUISOHJAUSTA ANNETAAN? Lähes kaikissa vastauksissa mainitaan opiskelija, mutta vain harvoissa korostetaan, että kyseessä on nimenomaan aikuisopiskelun ohjaus. TOTEUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEET 3/9 mainitaan, että kehittämistarpeena olisi aikuisohjauksen yhteistyö, joko alueellisesti tai ylialueellisesti emo-organisaation suuntaan, 2/9 mainitaan resurssipula kehittämisen esteenä, 2/9 mainitaan yleinen kehittämistarve 2/9 mainitaan tiedottaminen kehittämistarpeet 1/9 mainitaan aikuisohjauksen kehittämistarpeeksi erityisryhmät (maahanmuuttajat) Johtopäätöksenä (1) voidaan esittää, että niissä vastauksissa, joissa aikuiskoulutuksen ohjaus koettiin toteutukseltaan hyväksi, ohjaus kuvattiin merkittäviltä osin nimenomaan henkilökohtaisena ohjauksena (vrt. TNO). Johtopäätöksenä (2) puolessa aikuisopiskelun ohjauksen hyviksi tai eilaatuominaisuuksia sisältävistä vastauksista ei mainittu ohjauksen toteuttajaa, joka saattaa olla indikaatio aikuiskoulutuksen ohjauksen koetusta vähämerkityksellisyydestä – ei tiedetä – tai vastaaja ei sitä tiennyt. Johtopäätös (3): valtaosassa aikuisohjauksen kuvauksista toimintaa voidaan kuitenkin luonnehtia vähintäänkin reagoivaksi (aktiivikseksi) eli ohjausta pyritään antamaan, jos sitä kysytään, joka saattaa olla indikaatio (re)aktiivisesta toiminnasta tai kyselytutkimukselle tyypillisestä positiivisuusharhasta (vrt. johtopäätös 2). Johtopäätös (4): Vastauksissa, joissa nähtiin kehittämistarpeita (vain 9), korostui aikuisohjauksen yhteistyön kehittämistarve (ks. myös taulukko 6). Reilussa neljänneksessä vastauksista (8) mainitaan aikuisopiskelun ohjauksen vastuutuksesta organisaatiossa. Yhdessäkään vastauksessa ei mainittu vastuutusta kehittämiskohteena. Johtopäätöksenä voidaan esittää, että joko vastuutusta ei pidetä aikuisohjauksen toteuttamisen ja kehittämisen kannalta tärkeänä tai sen ajatellaan sisältyvän organisaatioiden työntekijöiden ”normaaliin” toimintaan. Aikuisopiskelun ohjauksen kokonaiskehittämisen näkökulmasta tämä saattaa olla ongelmallista. Aineistolähde: Taulukko 4 Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 91 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö 7.6. Aikuisopiskelun ohjauksen tulevaisuuden näkökulmia Aineistomme viimeinen kysymys kokosi näkemyksiä aikuisopiskelun ohjauksen toteutuksesta tulevaisuudessa Satakunnassa. Osin tätä tarkasteltiin osin jo taulukoiden 5 ja 6 yhteydessä, mutta kehitystarpeita-luokan alla olevat asiat keskittyivät enemmän toimenpiteisiin. Kysymyslomakkeemme kysymys 7 oli seuraava: 7. Kuvatkaa lyhyesti organisaationne näkökulmasta, kuinka aikuisohjaus mielestänne tulisi toteuttaa tulevaisuudessa Satakunnassa (esim. luoda satakuntalainen aikuisohjausverkosto vai pitäisikö luoda erillinen Satakunnan aikuisopiskelun ohjauksen yksikkö)? Kysymys pyrkii hahmottamaan enemmän pidemmän aikavälin strategisia tai organisatorisen kehittämisen mielipiteitä. Kysymysten kohderyhmä huomioon ottaen tällaiseen arviointiin on hyvät mahdollisuudet. Taulukko 7. Aikuisopiskelun ohjauksen kehittämissuunnat Satakunnassa Ei kehitettävää, tai ei kantaa Verkosto ja/tai yhteistyö Erillinen aikuiskoulutuksen palveluyksikkö 5 19 4 Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Muu rakenteellinen ja strateginen sekä toiminnallinen kehittäminen ”koulutuksen järjestäjäkohtainen ohjaus ... verkoston tukemana” ”Voiko organisoida paikallisen ELYkeskuksen kautta” ”Ohjaukseen (sekä määrään että laatuun taitoihin) tulee panostaa koulutusorganisaatioissa erityisen paljon, jotta vaativa aikuisohjattava saa todella pätevää ja asiantuntevaa täsmäohjausta opintoihin hakeutuessaan ja koulutuksen tai tutkinnonsuorituksen aikana.” ”Vastaavasti kosketuspintaa yrityksissä tulisi nostaa myös esiin, yritysten johdon ja hr:n sekä ohjauksen kohtaantoon tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota, jotta Kehittämisen mielipiteitä ”Olen enemmän verkoston kannalla, sillä aluepoliittisesti erillinen yksikkö on alueellisesti hankalampi toteuttaa. Etäisyys voi joskus olla esteenä ja opiskelun aloittaminen samoin. Toisaalta esim. työvoimahallinnon yksiköitä voisi paremmin hyödyntää myös tästä näkökulmasta. Sinnehän hakeutuvat juuri ne jotka haluavat vaihtaa alaa, ovat työttömyysuhan alaisia, työttömiä jne. Toisaalta työssäkäyviä alanvaihtajia voi olla hankala motivoida työvoimatoimistoon kyselemään aikuiskoulutuksesta, sillä työkkärit mielletään helposti hieman negatiivisiksi paikoiksi.” ”Aikuisohjausverkosto on hyvä, mutta kaikilla ei ole nettiä tai jostain syystä arastelevat sen käyttämistä.” ”Aikuisopiskelun ohjauksen yksikköä kannattaisi kokeilla, koska kokemuksesta väitän, että vanhemmat ihmiset haluavat henkilökohtaista ohjausta. Jos tällä on vaikutusta muuttotappioon, jota Satakunnassa tällä hetkellä on, niin se on paikkansa ansainnut.” ”Nykyinen malli missä jokainen toimija itsenäisesti ja sidosryhmiä hyödyntäen toimii varmasti jatkossakin moitteettomasti.” Karppinen ja Vähäsantanen 92 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Ei kehitettävää, tai ei kantaa Verkosto ja/tai yhteistyö Erillinen aikuiskoulutuksen palveluyksikkö Porin yksikkö Muu rakenteellinen ja strateginen sekä toiminnallinen kehittäminen julkisten koulutuspalvelujen tarjonta aidosti kykenisi alueella vastaamaan yritysten tarpeisiin.” ”keskitetyn koulutusinformaation luominen ja oppilaitoksiin opettajatutorointijärjestelmien vakiinnuttaminen ja opintojen ohjauksen laadun ja palvelualttiuden lisääminen oppilaitoksissa.” Kehittämisen mielipiteitä ”En näe järkevänä erillisen yksikön luomista vaan kannatan jo olemassa olevan aikuisohjausverkoston vahvistamista.” ”Verkostoituminen ja verkoston toimivuuden takaaminen olisi tärkeää ja välttämätöntä. Aikuisohjausverkosto olisi yksikköä parempi vaihtoehto laaja-alaisuutensa, joustavuutensa ja muutoksissa mukana pysymisen takia. Verkostoon tulisi kuulua kaikki koulutusta tarjoavat tahot ja sen vetovastuu ja koordinointi pitäisi järjestää pysyväksi työtehtäväksi. ”Mitä eroa? Pääasia, että asiakkaat ja palvelu kohtaavat.” ”On hyödyllistä, että opiskelua edeltävää ohjausta tekevät tietäisivät toisistansa ja myös eri koulutusorganisaatioiden päätuotteista. Eri organisaatioiden verkkopalveluita tulee kehittää siten, että hakeutujan itsepalvelu pelaisi ja toisaalta hakeutujaa ohjauksellisesti palvelevat henkilöt olisi entistäkin helpompi löytää. TE-toimistojen ohjaushenkilöiden työtä tulisi tukea sopivin tietoiskuin tms. Täysin erillisen yksikön toimivuudesta voi olla epäileväinen; sellaistakin on 90-luvulla kokeiltu, mutta tämä aika on nettipalveluiden aikaa.” ”Yhteistyön vahvistaminen tällä saralla on mielestäni olennaista. Siihen, olisiko verkosto riittävä vastaus tähän, on vaikea ottaa kantaa. Erillinen ohjausyksikkö ei saisi kuitenkaan olla liian raskas organisaatio ja sen tulisi toimia "puolueettomalla" maaperällä. Yksilön kannalta olennaista on ohjauksen tavoitettavuus ja lähestyttävyys.” ”näkökulmat koulutusmaailmasta ja te-toimiston näkökulmasta +työelämästä ovat toisiaan täydentäviä ja voisivat parhaiten hyödyttää aikuisopiskelijaa.” ”Lisäksi toivoisin Satakuntaan omaa aikuisohjauksen yksikköä. Hakeutumisvaiheen lisäksi opintojen / valmistavan koultuksen aikainen ohjaus pitäisi saada paremmin toimivaksi. Tuki ja ohjaus esim. erityisohjaamisessa jää liian usein vain toiveeksi.” ”Koska toimijoiden rooli vaihtelee opiskeluun liittyvien asioiden eri vaiheissa, olisi verkostomainen toimintatapa ehkä kaikkein paras. Toisaalta esim. TE-toimiston toimistoverkon supistuminen saattaa aiheuttaa paineita muunkinlaisten toimintojen luomiselle.” ”Erillisessä yksikössä syrjäseudut saattavat jäädä paitsioon.” ”Aikanaan jo vuonna 2003 Noste-ohjelman yhteydessä pohdittiin Satakunnassa yhteistä hakevan toiminnan pistettä eli yhden luukun periaatetta. Nyt on 10 vuotta kulunut, mutta edelleen tuntuu, että tämäntyyppinen periaate voi olla vaikea toteuttaa.” Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 93 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Ei kehitettävää, tai ei kantaa Verkosto ja/tai yhteistyö Erillinen aikuiskoulutuksen palveluyksikkö Porin yksikkö Muu rakenteellinen ja strateginen sekä toiminnallinen kehittäminen Kehittämisen mielipiteitä ”Tieto koulutuspalveluista muuttuu tiuhaan ja oikean tiedon lähteille ohjaaminen on haastavaa. Ohjauksen kanavatkin (välineet) elävät kokoajan muutoksessa.” ”Kyllä jonkinlaista koordinoivaa yksikköä tarvittaisiin. Olisiko se mahdollista toteuttaa Satakorkean puitteissa.” ”Pidän erittäin tärkeänä koulutuksen ennekointityötä, joka toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa oppilaitosten.” Taulukosta 7 voimme havaita, että mielipiteissä korostui erityisesti verkostomaisen yhteistyön tiivistämisen tulevaisuusmalli satakuntalaisen aikuisohjausjärjestelmän kehittämisessä. Kuitenkin jonkinlaisena aikuisohjauksen ”ongelmana” nähtiin myös koordinaation tai asiakaslähtöisesti ajatellen ”yhden luukun” periaatteen toteutumattomuus. Tällainen hajanaisuus oli pääteltävissä myös taulukon 6 perusteella. Lisäksi useassa mielipiteessä korostettiin, että oleellisessa roolissa on sellaiseen laadukkaaseen ohjaustoimintaan panostaminen, joka kykenee joustavasti sopeutumaan uudenlaisiin koulutustarpeisiin. Johtopäätöksenä voidaan esittää, että henkilökohtainen, asiakaslähtöinen ohjaus aikuiskoulutettavat sisältäviä, ja ennakointitiedon rohkaistuisivat mutta tekemään välttämättömiä lisääminen merkittävissä ovat tärkeitä, määrin kouluttautumispäätöksiä ja jotta epävarmuutta säilyttäisivät opiskelumotivaationsa. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 94 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu 8. Porin yksikkö JOHTOPÄÄTÖKSET Elinikäinen oppiminen on noussut Euroopan unionin uuden älykkään, kestävän ja osallistavan kasvustrategian (Eurooppa 2020 − KOM 2010) keskiöön. Se mainitaan suoraan sekä älykkään että osallistavan kasvun strategisena painopisteenä ja kestävään kasvuun se liittyy välillisesti. Osaamiseen ja koulutukseen perustuva kasvu on kestävämpää kuin perinteinen ekstensiivinen luonnonvarojen hyödyntämiseen tai fyysisiin investointeihin perustuva kasvu. kiinnitetty huomiota elinikäiseen Samoin OECD:ssa on enenevissä määrin oppimiseen keinona parantaa työ- ja koulutusmarkkinoiden joustavuutta ja näin turvata kehittyneiden maiden taloudellinen kilpailukyky alati kiristyvän globaalin kilpailun ja pysyvän rakennemuutoksen olosuhteissa (OECD 2012a, 2012b). Viime vuosina on ryhdytty tekemään laajalla rintamalla sekä teoreettisia että empiirisiä taloustieteellisiä tutkimuksia, joissa on pyritty arvioimaan elinikäisen oppimisen taloudellisia vaikutuksia. Aikuisopiskelun ohjaus nähdään keskeisenä keinona, jolla elinikäisen oppimisen tavoitteiden toteutumiseen voidaan aktiivisesti vaikuttaa. Euroopan unionin koulutuksen kehittämistä koskevat raportit (EU 2011a, 2011b) korostavat Unionin laajuisen, maakohtaisten ja alueellisten aikuiskoulutusstrategioiden ja aikuiskoulutuksen ohjauksen laadinnan ja toteuttamisen tärkeyttä. Tällainen strategiatyö on meneillään myös Satakuntaa koskien (Satakunnan Opin Ovi 2012). Aikuisopiskelun ohjauksen vaikutustutkimus on vasta alkuvaiheessaan. Koska ohjaustoiminta on useinkin osa koulutus- ja muiden organisaatioiden normaalia toimintaa tai konkreettisten aikuisohjausjärjestelmien kehittäminen on unionimaissa useinkin ohjelmaperusteista, niin niiden vaikutukset ovat alueellisia ja alueesta riippuen vaikutukset voivat olla varsin erilaisia. Ohjelmaperusteisessa aikuiskoulutuksen kehittämisessä vaikutusarviot täytyy luonnollisesti tehdä evaluaatiotutkimuksen menetelmin ja tällöin vaikutukset ovat alueellisuuden lisäksi projektispesifisiä. Tässä tutkimuksessa ei ole tehty evaluaatiota koskien erityisesti Satakunnan Opin Ovi -hanketta. Sen sijaan tämän tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena on ollut arvioida aikuiskoulutuksen ohjauksen merkitystä Satakunnassa yleisesti. Erityisinä näkökulmina ovat olleet merkitykset yksilötasolla (ohjattavien näkökulmasta), yritystasolla ja aluetalouden tasolla. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 95 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Käsillä olevassa tutkimuksessa on kolme keskeistä tavoitetta. Tavoitteet voidaan muotoilla seuraavien kysymysten muotoon: (1) Mitkä ovat olemassa olevan taloustieteellisen tutkimuksen keskeiset tulokset ja eräiden keskeisten kansainvälisten organisaatioiden näkemykset koskien koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen ohjauksen taloudellista merkitystä? (2) Millaiset ovat elinikäisen oppimisen ja siten aikuiskoulutuksen ohjauksen potentiaaliset markkinat Suomessa kansainvälisten tilastojen ja toisaalta Satakunnassa suomalaisten aluetilastojen valossa? (3) Millainen merkitys aikuisopiskelun ohjauksella on Satakunnassa? Tutkimuksessa tehdään muutama näkökulmaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvä rajaus ja valinta. Ensiksikin tässä ei arvioida Satakuntaa koskevan tilastollisen aineiston perusteella tyypillisin ekonometrisen tutkimuksen keinoin koulutuksen, elinikäisen ohjauksen ja aikuiskoulutuksen ohjauksen aluetaloudellista merkitystä. Eikä ohjauksen vaikuttavuutta Satakunnassa tarkastella tyypillisen koulutusinvestointituottolaskelmien perusteella. Tutkimuksessa kuitenkin luodaan laajahko katsaus tällaiseen kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen ja kansainvälisten organisaatioiden (lähinnä EU, OECD, Cedefop) tavoitteisiin ja toimenpidesuosituksiin koskien elinikäistä oppimista ja aikuiskoulutuksen ohjausta. Tutkimuskatsaus koskee pelkästään taloustieteellistä kirjallisuutta. Muiden tieteenalojen (muu yhteiskuntatieteellinen, kuten sosiologinen, kasvatustieteellinen tai vaikkapa psykologinen) tutkimuksia ei tarkastella. Luultavasti on olemassa merkittävissä määrin muita kuin taloustieteellisiä tutkimuksia, joissa tarkastellaan opinto-ohjauksen vaikutuksia oppilaiden syrjäytymiseen. itsetuntoon, Taloustieteellisten oppimiseen, tutkimusten elämänhallintaan tuloksia ja tai vaikkapa kansainvälisten organisaatioiden näkemyksiä pohditaan Satakunnan aikuiskoulutuksen ohjauksen, elinikäisen oppimisen ja koulutuksen taloudellisen merkityksen näkökulmasta. Toiseksi kansainväliset koulutustilastot eivät sisällä aineistoja aikuiskoulutuksen ohjauksesta eikä elinikäisen oppimisen tilastoja ole kattavasti saatavilla. Tässä tutkimuksessa on esitetty laajahko OECD- ja EU-maita koskeva vertailu koskien potentiaalisia koulutus- ja elinikäisen oppimisen ”markkinoita”. Ennen muuta on Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 96 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö keskitytty aikuiskoulutuksen ja -opiskelun potentiaalisen kysynnän vertailuun. Aineistot on koottu pääosin OECD:n ja Eurostatin tilastoista. Samoin aluetasolla − koskien siis Satakuntaa – aikuiskoulutuksen ja -opiskelun ohjauksen (tarjonta)tilastoja ei ole olemassa. Samoin kuin kansainvälisten tilastojen yhteydessä Satakunnan maakuntatasolla on pyritty kuvaamaan elinikäisen oppimisen ja aikuisopiskelun ohjauksen potentiaalista kysyntää. Erityisesti huomiota kiinnitetään väestörakenne-ennusteisiin, alueelliseen toimialarakennemuutokseen, koulutus- ja ammattirakenteiden muutoksiin Satakunnassa sekä tiettyjen aikuisopiskelun potentiaalisten yrityisryhmien kehitykseen (alueelle tulevat, työttömät, lomautetut ja rakennetyöttömyys, uutta työtä kysyvät yritykset, syrjäytyneet). Kehitystä on edelleen soveltuvin osin verrattu vastaavaan kehityksen koko maahan tasolla. Tilastolliset analyysit ovat pääosin Tilastokeskuksen tuottamista tilastoista koostettuja. Kolmanneksi aikuiskoulutuksen ohjauksen merkitystä Satakunnassa arvioidaan kyselytutkimuksen perusteella. Kysely on suunnattu pelkästään alueella koulutusta tuottavien organisaatioiden ja siihen liittyvien sidosryhmäorganisaatioiden johdolle ja asiantuntijoille. Aikuiskoulutukseen liittyvät olemassa olevat tai potentiaaliset asiakasyritykset sekä aikuisohjauksen kohteena olevat tai potentiaaliset ihmiset on jätetty tutkimuksen perusjoukon ulkopuolelle. Näiden näkemykset tulevat esiin siten vain välillisesti kyselyyn vastanneiden perusjoukon näkemysten kautta. Rajaus tehtiin, jotta voitiin otantatutkimuksen sijaan pyrkiä kokonaistutkimukseen eli koko perusjoukko oli kyselyn kohteena. Perusjoukko (N = 176) määritettiin yhteistyössä Satakunnan aikuiskoulutusasiantuntijoiden (Satakunnan Opin Ovi -hankkeen projektiryhmä, liite 6) ja tutkijoiden yhteistyönä talvella 2012. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2012 Webropol-kyselynä. Kysymyslomakkeessa oli 7 kysymystä, joista 6 avointa kysymystä ja yksi taustamuuttujakysymys (vastaajan organisaatio). Vastaukset (n = 30) annettiin siten nimettöminä. Tutkimuksessa ei myöskään raportoida organisaatioiden nimiä liittyneenä yksittäisiin mielipiteisiin. Analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysia. Kysymyksiä analysoidaan pääosin induktiivisen päättelyn mukaan aineistolähtöisesti. Ainoastaan tarkasteltaessa Satakunnan aikuiskoulutuksen ohjauksen aluetaloudellista merkitystä käytetään sisällönanalyysia induktiivisen ja deduktiivisen päättelyn kombinaatiota eli talousteoriaperusteista Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 97 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu päättelyä. Teoriaperusta tässä Porin yksikkö yhteydessä saadaan tehdyn kansainvälisen tutkimuskirjallisuuskatsauksen pohjalta. Analyysit tehdään tutkimuskysymyksittäin koko aineistosta. Sisällön analyysin pääkategoriat muodostettiin pääosin kahden alakategorian avulla, kun aluksi ”raaka-aineisto” oli koodattu. Analyysiyksiköitä käytettiin kolmella tasolla eli sana, lause ja asiayhteys. Käytännössä valtaosa luokittelusta tehtiin käyttäen analyysiyksikkönä lausetta/lauseita. Kaikki sisällönanalyysin yhteydessä luokitellut aineistot löytyvät joko varsinaisesta tekstistä ja liitteinä. Tässä yhteydessä käytetään runsaasti konkreettisia anonyymejä esimerkkejä ja lainauksia vastaajien mielipiteistä. Keskeiset tutkimustulokset on esitetty tutkimuskysymyksittäin taulukossa 8. Tuloksiin perustuvat keskeiset johtopäätökset on esitetty taulukon jälkeen. Taulukko 8. Tutkimuksen keskeiset tulokset tutkimuskysymyksittäin Tutkimuskysymys (1) Mitkä ovat olemassa olevan taloustieteellisen tutkimuksen keskeiset tulokset ja eräiden keskeisten kansainvälisten organisaatioiden näkemykset koskien koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen ohjauksen taloudellista merkitystä? Tulokset Aikuisopiskeluun liittyvien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNOpalvelut) tarve ja merkitys ovat kasvaneet ja niillä nähdään yhä selkeämmin myös strategista ulottuvuutta niin EU-tasolla, OECD:ssä kuin Suomessakin (KOM 2010, VM 2011, Cedefop 2011, 2012b, OECD 2012b). Euroopan unionin uusi kasvustrategia – Eurooppa 2020 – edellyttää elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien hyödyntämistä ja aikuisopiskelun ohjauksella voidaan tehostaa näihin tavoitteisiin pääsemistä. Talouskasvun teoriat (growth theory) ovat jo vuosikymmenten ajan korostaneet, että koulutus ja siten osaamiseen panostaminen yleensäkin ovat keskeisiä uusille innovaatioille, tuottavuuden kasvulle, korkeammalle talouskasvulle ja lopulta taloudelliselle hyvinvoinnille. Viimeaikaiset tutkimukset korostavat, että henkisen pääoman kumuloitumiseen perustuva kasvu on kestävämpää ja osallistavampaa kuin perinteinen fyysisiin investointeihin ja ekstensiiviseen raaka-ainekäyttöön perustuva talouskasvu. Lisäksi koulutukseen perustuva resurssiohjaukseen perustuva kasvu mahdollistaa joustavasti lisäkoulutuksen tai ammatinvaihtoon tähtäävän koulutuksen hankkimisen tehden taloudesta ja työmarkkinoista helpommin muuttuneisiin olosuhteisiin reagoivaa verrattuna perinteiseen toimialaperusteiseen kasvuun. Pyrittäessä etsimään taloudellisia perusteita sille, miksi koulutusta halutaan, niin koulutuksen taloustieteessä (economics of education) on korostettu pääosin kahta tekijää: yhtäältä koulutuksen yksityistaloudellinen rahoitustuotto kasvaa koulutusasteen mukaan ja useissa tutkimuksissa on todettu, että korkea-asteen koulutuksen tuotto ylittää selvästi rahoitusmarkkinoiden sijoitustuoton ja toisaalta koulutus antaa eräänlaisen vakuutuksen työttömyyden varalta. Viime mainittu voidaan helposti nähdä tarkasteltaessa maiden työllisyyttä koulutustason mukaan myös taantumaolosuhteissa (ks. kuvio 6). Tutkimusten mukaan koulutuksella on yksityistaloudellisten tuottojen lisäksi hyötyä myös laajemmin yhteiskunnassa (ns. ulkoisvaikutuksia muillekin kuin koulutuksen hankkineelle itselleen) ja siten koulutuksen hankkimisen tukeminen on erityisesti myös julkisen sektorin tehtävä, jos halutaan tavoitella koulutukseen ja osaamiseen perustuvaa talouskasvua. Erityisesti käsillä olevan tutkimuksen näkökulmasta koulutuksen ulkoisvaikutusten vuoksi aikuiskoulutuksen ohjauksella on parhaimmillaan Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 98 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkimuskysymys Porin yksikkö Tulokset aluetalouden kasvua lisäävä merkittävä periaatteellinen tehtävä. Tarkasteltaessa erityisesti taloustieteellisiä empiirisiä tutkimuksia elinikäisen oppimisen merkityksestä yksilötason mikroaineistoilla, tutkimustulokset ovat selvästi edellisiä ristiriitaisempia. On tutkimuksia, joissa tuloksena saadaan, että tietyissä tapauksissa koulutuksen väliaikaisesti keskeyttäneet ja ohjaustoimin tutkintonsa loppuunsaattaneet eivät koskaan saavuta samaa palkkatasoa kuin normaalisti tutkinnon läpäisseet. Toisaalta eräässä tutkimuksessa esitettiin, että tarkasteltaessa aikuisopiskelun ohjaustoimien piirissä olleiden tutkinnon suorittamisessa viivästyneiden palkkatasoa, niin tuntiansiotaso kasvoi keskimäärin 20 % tarkastelun kohteena olevalla kymmenvuotisperiodilla. Lisäksi eräässä tutkimuksessa, jossa huomioitiin elinikäisen oppimisen vaikutus aikuiskoulutukseen osallistuneiden työmarkkina-asemaan (parempi työllistyvyys) havaittiin, että heidän elinkaaripalkkansa oli suurempi (työttömyysjaksot vähenivät). Toisessa tutkimuksessa saatiin tulos, että elinikäinen oppiminen nostaa todennäköisyyttä työllistyä niiden joukossa, jotka ovat alun perin työttömiä tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Useat tutkimukset tarkastelevat myös elinikäisen oppimisen ei-taloudellisia kannustimia. Keskeiset löydökset ovat, että aikuisoppiminen vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä, vaikuttaa terveydentilaan positiivisesti, parantaa perheen ja lasten asemaa pitkällä aikavälillä, lisää onnellisuutta ja lisäkoulutuksen hankkiminen lisää edelleen lisäkoulutuksen hankkimista ja siten aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista. (2) Millaiset ovat elinikäisen oppimisen ja siten aikuiskoulutuksen ohjauksen potentiaaliset markkinat Suomessa kansainvälisten tilastojen ja toisaalta Satakunnassa suomalaisten aluetilastojen valossa? Aikuiskoulutuksen ohjauksen vaikuttavuutta voidaan tutkia tapauskohtaisesti. Tässä ei ole tehty katsausta tällaisiin evaluaatiotutkimuksiin, koska niiden tulosten yleistettävyys on em. tutkimuksia vähäisempää ja koska tässä ei ole ollut tarkoitus evaluoida esim. Satakunnan Opin Ovi -hanketta. Sen sijaan tutkimuksessa referoidaan lyhyesti Cedefopin (2011) selvitystä, jossa on tarkasteltu elinikäisen oppimisen ohjauksen (lifelong guidance) tilannetta ja tulevaisuutta Euroopassa. Keskeisiä kehityskohteita, joissa kuitenkin on jo osittain edistytty, ovat (a) aikuiskoulutuksen ohjauksen koordinaatio ja yhteistyö, (b) aikuisohjauksen laadunvarmistus, (c) aikuisohjauksen saatavuuden turvaaminen ja (d) uraohjauksen hallintataitojen kehittäminen. Viimekädessä edistyminen näillä osa-alueilla riippuu paikallisista toimenpiteistä. Käsillä olevan tutkimuksen kyselyaineiston analyysi paljastaa osin edellä esitetyn kaltaisia aikuiskoulutuksen ohjauksen kehittämistarpeita myös Satakunnan osalta. (ks. alta tutkimuskysymyksen 3 tulokset). Väestö vanhenee (ikärakenne-ennuste) tehtyjen arvioiden perusteella Suomessa nopeasti verrattuna EU 25 -maihin vuoteen 2030 mennessä (yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 3. suurin) ja väestöllinen huoltosuhde (työikäisten osuus väestöstä) Suomessa tulee olemaan ylivoimaisesti kaikkein heikoin 25 vertailumaasta (Eurostat, New Cronos ja Tilastokeskus). Siten työikäisten osaamisen kasvattaminen, työllisyysasteen nostaminen, työurien pidentäminen (pudokkaitten vähentäminen ja ikääntyneiden työhön osallistuminen) ja työperäisen maahanmuuton lisääminen ovat Suomen tulevan kilpailukyvyn keskeiset osa-alueet. Kaikissa näissä elinikäisellä oppimisella ja aikuiskoulutuksen ohjauksella tulee olemaan avainrooli. Tällä hetkellä (2010) Suomessa ulkomaalaisten osuus kokonaistyövoimasta on 8. pienin ja koulutuksensa keskeyttäneiden määrä on 10. pienin EU27-maista ja korkeaasteen koulutuksen saaneiden työllisyys on vasta 15. suurin verrattuna OECDmaihin. Elinikäisen oppimisen tarve ja aikuisopiskelun ohjauksen kysyntäpotentiaali on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna suuri. Samalla Suomessa korkeakoulutettujen osallistuminen elinikäiseen oppimiseen on jo nyt (2010) kehittyneistä EU-maista kaikkein suurin ja kaikkien 25−54-vuotiaiden Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 99 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkimuskysymys (3) Millainen merkitys aikuisopiskelun ohjauksella on Satakunnassa? (kyselun tulokset) Porin yksikkö Tulokset osallistuminen aikuiskoulutukseen on 3. suurin OECD-maista. OECD-maita koskevan aineiston perusteella tehty regressioanalyysimme osoittaa (kuviot 7 ja 8), että maiden työllisyysasteen ja aikuiskoulutuksen osallistumisen välillä on vahva positiivinen riippuvuus. Satakunnassa elinikäisen oppimisen tarve ja näin ollen aikuiskoulutuksen ohjauksen potentiaalinen kysyntä on hyvin samanlaista kuin maassa keskimäärin. Koulutusrakenteen muuttuminen (s.o. korkea-asteen koulutettuja entistä enemmän ja peruskoulutuksen omaavia entistä vähemmän) tulee luultavasti lisäämään elinikäistä oppimista ja sen ohjaustarvetta. Korkeammin koulutetut yleensä osallistuvat enemmän aikuiskoulutukseen ja yliopistokeskusta ollaan kehittämässä erityisesti alueellisena aikuiskoulutuksen koordinaatio- ja resurssikeskuksena. Toimialarakenteen muuttuminen ja globalisaation tiivistymisen seurauksena odotettavissa oleva kiihtyvä rakennemuutos lisää uudenlaista koulutus- ja osaamistarvetta ja siten ohjaustarvetta. Satakunnan epäedullinen väestörakenteen kehitys ja demografisen työvoiman tarjontavajeen merkittävä ja pitkään jatkuva (2000luvun alusta ainakin vuoteen 2040 saakka) epäedullinen kehitys edellyttävät entistä parempaa tuottavuutta ja työmarkkinoiden hyvän kohtaannon jatkuvaa säilyttämistä. Molemmissa elinikäisellä oppimisella ja aikuiskoulutuksen ohjauksella on oleellinen rooli. Hyvin koordinoidun aikuiskoulutuksen ohjauksen alueellisen järjestelmän luominen tullee nousemaan entistä keskeisempään asemaan, kun samanaikaisesti huomioidaan nopeasti eläköityvien palvelualojen lisätyövoimatarve suhteessa nykyiseen, merkittävä demografinen työvoiman tarjontavaje (kokonaistyövoima vähenee Satakunnassa, ceteris paribus) ja se, että Satakunnan taloudellisesta menestyksestä ja julkisten palvelujen rahoituksesta merkittävissä määrin vastaava vientisektori samanaikaisesti tarvitsee osaavaa koulutettua työvoimaa. Jos koulutusta suunnataan epäoptimaalisesti, seuraukset voivat olla vakavia. Erityisesti rakennetyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä nopeasti toteutetulla ja yksilöllisesti reagoivalla aikuisopiskelun ohjauksella voidaan saavuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia taloudellisia vaikutuksia, puhumattakaan yksilötason ei-taloudellisista vaikutuksista. Satakunnassa nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytyneiden osuus 15−29-vuotiaiden ikäluokassa on Suomen maakunnista suurimpia. Yhden pysyvästi syrjäytyneen nuoren yhteiskunnalliseksi kustannukseksi on arvioitu miljoona euroa ennen kuin syrjäytynyt saavuttaa 60 vuotta. Normaalissa taloudellisissa oloissa uutta työtä tarjoavien yritysten (avoimet työpaikat) aikuisopiskelun ohjauspalvelujen (erityisesti tietopalvelut) tarve on yleensä merkittävä, kuten myös mahdollisten lomautusten ja äkillisten irtisanomisten yhteydessä. Satakunta on 2012 suhteellisen normaalissa taloudellisessa tilanteessa työttömyyden suhteen. Vastanneiden kokonaiskäsitys aikuisopiskelun ohjauksesta noudattaa hyvin yleistä käsitystä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista (TNO-palvelut, ks. Cedefop 2004 ja taulukko 1 tässä tutkimuksessa), vaikkakaan vastauksissa ei korostu se, että ohjauksessa olisi kyse nimenomaan aikuisopiskelijoille suunnatut TNO-palvelut. Yksilötasolla TNO-palveluilla nähtiin hyvin kattavasti olevan merkittävää vaikutusta. Vain yhdessä vastauksessa todettiin, että elämänhallinta ja aikuisopiskelu lähtevät yksilöstä itsestään, eikä TNO-palveluilla ole juurikaan merkitystä. Ohjauksella yksilötasolla haluttiin vaikuttaa ennen muuta halukkuuteen hakea aikuiskoulutukseen ja tukea elinikäistä oppimista. Ohjauksen vaikuttavuus nähtiin riippuvan ennen muuta ohjauksen laadusta ja pääosin ohjattavien odotettiin itse aktiivisesti hakeutuvan ohjauksen piiriin. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 100 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkimuskysymys Porin yksikkö Tulokset Yksittäisen yrityksen tasolla TNO-palveluilla arveltiin hyödyttävän yrityksiä laaja-alaisesti (kuudella osa-alueella) ja keskeisin niistä nähtiin olevan yrityksen kilpailukyvyn paraneminen. Tosin vastauksissa pohdittiin enemmän koulutuksen vaikutusta yleisesti yritysten kannalta kuin erityisesti aikuisohjauksen neuvonnan vaikuttavuutta. Vastauksissa ei juurikaan tullut ilmi, millainen yhteys tai vaikutuskanava aikuisopiskelun ohjauksella/koulutuksella ja vastauksessa mainituilla mahdollisella hyötyvaikutuksilla yrityksen kannalta olisi. Verrattuna yksilötason vaikutuksiin yritystason vastauksissa oli lukumääräisesti enemmän sellaisia vastauksia, joissa TNO-palveluiden vaikutukset nähtiin pieninä tai olemattomina. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnan talouden kannalta nähtiin vähintäänkin suurena – hyvin suuressa osassa vastauksia erittäin suurena. Useissa vastauksissa korostui koulutuksen ohjauksen tulevaisuuteen suuntautuva/pidemmän aikavälin/ennaltaehkäisyn vaikutus. Kasvu- ja kilpailukykytekijoitä korostettiin lähes poikkeuksetta vastauksissa. Jos työmarkkinoiden toiminnan paraneminen (työnkysynnän ja -tarjonnan kohtaannon paraneminen) lasketaan kasvutekijäksi, kuten voitaisiin tehdä, niin kasvutekijöitä pidetään erittäin tärkeinä Satakunnan kaltaiselle osaamistaloudelle. Varsin useassa vastauksessa korostuu aikuisopiskelun ohjauksen rooli rakennemuutoksen hallinnassa. Vaikutus on kahdenlainen: ensiksikin onnistunut aikuisohjaus vaatii entistä parempaa tiedollista pohjaa alueen rakenne- ja osaamistarpeiden muutoksista sekä odotettavissa olevien globaalien (tuotantorakenteiden muutos ja liiketoimintaprosessin muuttuminen ja niiden vaatima osaamismuutos) ja kansallisten haasteiden (väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen) vaikutuksista, jolloin aikuisopiskeluun hakeutuja voi paremman informaation valossa tehdä koulutusvalintoja. Toisaalta sama informaatio voi onnistuessaan auttaa parantamaan aikuisohjauksen tehokkuutta/vaikuttavuutta. Syrjäytymisen ehkäisy nähtiin useissa vastauksissa aikuisopiskelun ohjauksen keskeiseksi aluetalouden menestymistä takaavaksi tekijäksi. Arvioita TNO-palveluiden nykytilasta Satakunnassa voidaan kuvata seuraavasti: onnistuneeksi mainittiin tyypillisesti ohjaus, jonka antaa organisaatiossa jokin nimetty henkilö ja ohjaus sisältää henkilökohtaisen aktiivisen ja monipuolisen, erityisesti tietoperustaisen ohjauksen henkilölle, joka itse aktiivisesti hakee ohjausta. Kokonaisaineistosta kuitenkin heijastui jonkinasteinen epäyhtenäisyys ohjauksen toteutuksen suhteen. Arvioista TNO-palveluiden tulevaisuudesta Satakunnassa korostui erityisesti verkostomaisen yhteistyön tiivistämisen tulevaisuusmalli. Kuitenkin jonkinlaisena aikuisohjauksen ”ongelmana” nähtiin myös koordinaation tai asiakaslähtöisesti ajatellen ”yhden luukun” periaatteen toteutumattomuus (ks. myös edellinen kohta). Johtopäätökset tutkimuksesta voidaan koota seuraavasti: Yleisenä johtopäätöksenä luvun 2 perusteella voidaan esittää, että väestön ikääntymisen ja globalisaation aikaansaaman nopeutuvan rakenne- ja osaamistarpeiden muutoksen seurauksena elinikäisen oppimisen merkitys tulevana kilpailukykytekijänä tulee Suomen kaltaisissa maissa korostumaan. Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen ammatillista liikkuvuutta parantamalla Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 101 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö edellyttää paitsi paikallisten työ- ja koulutusmarkkinoiden entistä parempaa ja ennakoivampaa tuntemusta, myös globaalin talouden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen huomioonottamista samanaikaisesti koulutettavien yksilöllisten tarpeiden yhteensovittamisen kanssa. Aktiivinen, onnistunut aikuisopiskelun ohjaus edellyttää merkittäviä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia, jossa yhteistyö alueellisten aikuiskoulutuksen ohjausorganisaatioiden kanssa voi oleellisesti parantaa toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Elinikäisen oppimisen ja TNO-palvelujen lisäämisen tavoite on korostunut myös EU:n keskeisissä kasvuun ja syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävissä strategisissa pyrkimyksissä (KOM 2010). Myös kansainväliset ja Satakuntaa koskevat tilastot osoittavat, että elinikäisen oppimisen tarve ja TNO-palvelujen kysyntäpotentiaali ovat kasvamassa Satakunnassa. EU-komission pyrkimyksenä on luoda toimivien paikallisten TNOpalvelujen järjestelmä tulevaisuudessa. Tämä kehitystyö on aluillaan ja eri jäsenmaat ja niiden alueet ovat eri vaiheessa tässä kehitystyössä (Cedefop 2011, 2012b). Suomi ja Satakunta ovat tässä kehityksessä hyvässä vauhdissa, mutta tässä tutkimuksessa tehtyjen kyselyjen perusteella Satakunnassa ei ole vielä kehitetty selkeää asiakaslähtöistä TNO-palvelujen järjestelmää. Koordinoitu verkostomainen järjestelmä näyttäisi kyselyjen perusteella halutuimmalta. Aluekehittämisen näkökulmasta TNO-palvelujen ja alueellisen TNO- palvelujärjestelmän kehittämistoiveet olivat kyselyssä varsin vähäisiä, mikä saattaa indikoida sitä, että vaikka TNO-palvelun merkitys tunnistetaan erityisesti Satakunnan tulevan aluetalouden menestyksen ja yksilön tasoilla, niin kehittämisen koordinaatiossa ja organisaatiokohtaisessa vastuutuksessa voisi olla kehittämisen varaa. Ollaan siis tilanteessa, että on selkeä tahtotila TNO-palvelujen kehittämiselle, mutta ei ole vielä konkreettista alueellista toimenpideohjelmaa TNO-palvelujen kokonaiskehittämisestä. Strategiatasolla aikuiskoulutuksen ohjauksessa Satakunnassa on jo edetty (Satakunnan Opin Ovi 2012). TNOpalvelujen aikuiskoulutuksessa on sikälikin tärkeää, että enenevissä määrin EU:ssa pyritään vanhahtavasta ohjelma- ja toimialakohtaisesta aluekehittämisestä kohden osaamisresurssipohjaista Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys kehittämistä. Osaamisresurssipohjainen Karppinen ja Vähäsantanen 102 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö kehittäminen luo paremmat edellytykset älykkääseen, kestävään ja osallistavaan talouskasvuun. Elinikäistä oppimista tukevat TNO-palvelut yhdessä perinteisen tutkintolähtöisen koulutusjärjestelmän kehittämisen kannalta ovat tällaisessa aluekehittämisessä avainasemassa. Seuraavassa vaiheessa olisi aluksi tärkeää selvittää, millaisia aikuiskoulutuksen ohjauspalveluita ja TNO-palvelujärjestelmää tarvittaisiin sisällöllisesti. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 103 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö LÄHTEET Aho, S., Virjo, I. & Koponen, H. 2009. Ammatillinen liikkuvuus Suomessa 1989−2007. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja No 5/2009. Aspin, D., Chapman, J., Hatton, M & Sawano Y. 2001. International Handbook of Lifelong Learning. Kluwer Academic Publisher. Blanden, J., Buscha, F., Sturgis, P. & Urwin, P. 2010. Measuring the Returns to Lifelong Learning, CEE Discussion Papers 0110, Centre for the Economics of Education, LSE. Cedefop. 2012a. Towards a knowledge based service economy? Cedefop: Statistics & Indicators: Latest Trends. Saatavilla http://www.cedefop.europa.eu/EN/articles/19212.aspx, luettu 10.4.2012. Cedefop. 2012b. Lifelong Learning for adults with low level of education: any recent progress? Cedefop: Statistics & Indicators: Latest Trends. Saatavilla http://www.cedefop.europa.eu/EN/articles/19739.aspx. Luettu 10.4.2012. Cedefop. 2011. Lifelong guidance across Europe: reviewing policy progress and future prospects. Cedefop: Working paper No 11/2011. Cedefop. 2008. Terminology of European education and training policy. A selection of 100 key terms. Luxembourg: Office of Official Publications of the European Communities. Cedefop 2004. Terminology of vocational training policy – A multilingual glossary for an enlarged Europe. Tissot, P. (toim.). Luxemburg: Publications Office. Council of the European Union. 2008. Resolution of the Council and of the Representatives of Governments of the Member States, meeting within the Voiuncil of 21 November 2008 on better integrating lifelong guidance into lifelong strategies. Official Journal of the European Union, C319, 13.12.2008. Saatavilla http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2008:319:0004:0007:EN:PDF. Luettu 20.4.2012. Dearden, L., McGranahan, L.& Sianesi, B. 2004. An In-depth Analysis of the Returns to National Vocational Qualifications Obtained at Level 2. Centre for the Economics of Education Discussion Paper No 46. De-Coulon, A. & Vignoles, A. 2008. An Analysis of the Benefits of NVQ 2 Qualifications acquired at age 26−34. Centre for the Economics of Education Discussion Paper No 106. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 104 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö De la Fuente, A. 2011. Human capital and productivity. BBVA Research Working Paper, No 11/03. Dickson, M. & Harmon, C. 2011. Economic returns to education: What We Know, What We Don’t Know, and Where We Are Going – Some brief Pointers. Economics of Education Review 30(6), 1118–1122. Dorsett, R, Lui, S. & Weale, M. 2010. Economic Benefits of Lifelong Learning. LLAKES (Centre for Learning and Life Changes in Knowledge Economies and Societies) Research Paper No 13. Egerton, M. & Menendez, A. 2001. Lifelong Debt: Rates of Return of Lifelong Learning. Higher Education Quarterly 55, 4–27. Eskola J. 2001. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen tutkimuksen analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa Juhani Aaltola & Raine Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 133–157. EU. 2011a. Communication from the Commission the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and Committee of the Regions. Supporting growth and jobs – an agenda for the modernization of Europe’s higher education systems. Brussels, 20.9.2011, COM(2011) 567 final. EU. 2011b. On recent developments in European high educations systems. Commission Working Document. Brussels, 20.9.2011, SEC(2011) 1063 final. Euroopan komissio. 2006. European credit system for vocational education and training, (ECVET) - A System for transfer, accumulation and regognition of learning outcomes in Europe. Staff Working Document. SEC (2006) 1431. Brussels. Euroopan komissio. 1993a. Growth, competitiveness, employment: the challenges and the ways forward into the 21st century, COM (93) 700. Euroopan komissio. 1993b. Commission Working Paper: Guidelines for Community Action in the Field of Education and Training, COM (93) 183. Eurostat. 2012a. Education and Training Statistics: Educational attainment, outcomes and returns of education http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/education/data/main_tables Eurostat. 2012b. Education and Training Statistics: Lifelong learning http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/education/data/main_tables Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 105 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Ferrer, A.M. & Menendez, A. 2009. The Returns to Flexible Postsecondary Education: The Effect of Delaying School. Canadian Labor Market and Skill Researchers Network, Working Paper No. 2. Saatavilla http://www.clsrn.econ.ubc.ca/workingpapers/CLSRN%20Working%20Paper%20no .%2017%20-%20Ferrer-Menendez.pdf. Luettu 14.4.2012. Gustavsson, M. & Österholm, P. 2010. The presence of unemployment hysteresis in the OECD: what can we learn from out-of-sample forecasts? Empirical economics 2010; 38 (June): 779-792. Haukioja, T., Karppinen, A. & Kaivo-oja, J. 2012a. Paljonko on motivaatiosi? Yliopistojen sisäänoton monikriteerinen arviointikehikko. Tiedepolitiikka 2/2012. (julkaisematon, pyydetty käsikirjoitus). Haukioja, T., Karppinen, A. & Kaivo-oja, J. 2012b. Maksuttoman yliopistokoulutuksen hyvinvointivaikutukset: Oikeudenmukaisuus ja dynaaminen tehokkuus. Tiedepolitiikka 56−68, No 1/2012. Holmlund, B., Liu, O. & Skans, O. 2008. Mind the Gap? Estimating the Effects of Postponing Higher Education. Oxford Economic Papers 60, 683−710. Jacobsen, L. Lalonde, R. & Sullivan, D. 2005. The Returns to community colloge schooling for displaced workers. Journal of Econometrics, Vol. 125, 271−304. Jenkins, A., Vignoles, A., Wolf, A. & Galindo-Rueda, F. 2002. The Determinants and Effects of Lifelong Learning. CEE (Centre for Economics and Education, London School of Economics. Jonanssen, D. H. 1995. Supporting Communities of Learners with Technology: A Vision for Integrating Technology with Learning in Schools. Educational Technology 35 (4). Karppinen, A. 2010. Satakuntalainen tytäryhtiötalous. Osa 2 Suurimpien ulkomaalaisomisteisten yritysten taloudellinen menestys ja alueellinen sitoutuminen. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A, Nro A33/2010. Karppinen, A. 2009. Satakuntalainen tytäryhtiötalous. Osa 1 Aluetaloudellinen tarkastelu. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A, Nro A31/2009. Karppinen, A. 2008. Aluetaloudet globaalin kilpailukyvyn ytimessä – entäpä Satakunta? Satakunnan talous: nykytila ja lähiajan näkymät. Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, nro 11, kesäkuu 2008, s. 5–6, ISSN-L 1798–7784. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 106 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Karppinen, A. & Vähäsantanen, S. 2011. Porin seudun elinkeinotoiminnan kehittämistä palvelevan alueellisen ennakointitoiminnan kartoitus. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A, Nro A37/2011. (verkkoversio) KOM. 2010. Eurooppa 2020. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia. Komission tiedonanto. KOM(2010) 2020 lopullinen. Knowles, M.S. 1984. Andragogy in Action. San Francisco: Jossey-Bass Knowles, M.S. 1980. The modern practice of adult education. New York: Cambridge, The Adult Education Company. Knowles, M.S. 1973. The adult learner: A neglected species. Houston: Gulf Publishing Company. Revised Edition 1990. Knowles, M.S. 1970. The Modern Practice of Adult Education: Andragogy versus Pedagogy. New York: Association Press. Leigh, D.E. & Gill, A.M. 1997. Labor Market Returns to Community Colleges. The Journal of Human Resources, Vol. 32, No 2. 334−353. Leitch Review of Skills. 2006. Skills in the UK: the long term challenge – Final Report, December. Lucas, R. 1988. On the Mechanics of Economic Development. Journal of Monetary Economics 22(1), 3–42. Light, A. 1995. The Effect of Interrupted Learning on Wages. Journal of Human Resources 30, 472–502. McKenzie, P. and Wurzburg, G. 1997. Lifelong learning and employability. The OECD Observer Jan. 1997: 13−17. McMahon, W.W. 2004. The social and external benefits of education. Teoksessa Johnes, G. & Johnes, J. (toim.). International Handbook of Educational Economics, 211– 259. Cheltenham, UK: Edward Elgar Publishing Limited. Mincer, J. 1974. Schooling, experience, and earnings. New York. NBER Press. Myrskylä, P. 2012a. Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret. EVA analyysi, No 19. 1.2.2012. Myrskylä, P. 2012b. Syrjäytyneiden nuorten ja nuorten aikuisten osuus maakunnittain. Saatavilla http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajanuorilla_yli_viisinkertainen_syrjaytymisriski/60 21551. luettu 7.5.2012. Nevgi, K. ja Tirri, K. 2001. Oppimista edistävät ja estävät tekijät verkko-opiskelussa. Vedet-projekti. Teoksessa Sallila, P. & Kalli P. (toim.) Verkot ja teknologia aikuisopiskelun tukena. Aikuiskasvatuksen 42. vuosikirja. Helsinki: Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 107 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö OECD. 2012a. Education Indicators in Focus. January (01/2012). Saatavilla http://www.oecd.org/dataoecd/35/44/49471658.pdf. Luettu 18.4.2012. OECD. 2012b. Lifelong Learning and Employment rates. Saatavilla http://www.oecdilibrary.org/economics/oecd-economic-surveys-hungary-2012/lifelong-learningand-employment-rates_eco_surveys-hun-2012-graph43-en. Luettu 18.4.2012. OECD. 2011. Education at Glance. OECD. 2004a. Career Guidance, a Handbook for Policy Makers. OECD/European Communities. OECD. 2004b. Policy Brief: Lifelong learning. Paris: OECD. OECD. 2000. Where are the resources for lifelong learning? Paris: OECD. OHJUS. 2002. OHJUS – Ohjaus- ja neuvontapalvelut työhallinnossa. OHJUS-projektin raportti. Työministeriö. Ohlsson, S. 1994. Declarative and prodedural knowledge. Teoksessa The International encyclopedia of education, vol. 3. Oxford: Pergamon. OKM. 2011a. Elinikäisen oppimisen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15. OKM. 2011b. Selvitys koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä sekä ennakoinnin tilasta ja kehittämistarpeista 2010. Opetus ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:11. Oreopoulos, P. & Salvanes, K.G. 2011. Priceless: The Nonpecuniary Benefits of Schooling. Journal of Economic Perspectives 25(1), 159–184. Sabates, R. 2008. The impact of lifelong learning on poverty reduction. IFLL Public Value Paper, No 1/2008. Saisana, M. & Cartwright, F. 2007. Measuring Lifelong Learning and its impact on Happiness – The Canadian paradigm. International Conference on Policies for Happiness, Siena 14−17 June 2007. Satakunnan Opin Ovi. 2012. Satojen koulutusten Satakunta. Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategia 2012−2015. Luonnos 2012. Satamittari. 2012. Sähköinen Satakunnan, sen seutukuntien ja kuntien tilastollisen seurannan ja alueeseen liittyvän tutkimuksen portaali. Saatavilla http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=0&id=2. Luettu 7.5.2012. Scottsh executive. 2007. What is employability? Saatavilla http://www.scotland.gov.uk/Topics/Education/Employability. Luettu 17.4.2012. The Institute for Employment Studies (IES). 2007. The Evaluation of Year 2 of the Skills Coaching Trials and Skills Passports. Final Report in association with Institute for Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 108 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Employment. Saatavilla http://www.employmentstudies.co.uk/pdflibrary/lsc_070230.pdf. Luettu 17.4.2012. The Institute for employment studies. 1999. Employability and employers: the missing piece of the jigsaw. Saatavilla http://www.employment-studies.co.uk./summary/ Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). 2007. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Toiminnantarkastuskertomus 146/2007. VM. 2011. Eurooppa 2020 -strategia. Suomen kansallinen ohjelma. Valtiovarainministeriön julkaisuja: Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset, 14 a/2011. Vähäsantanen S., Karppinen A. ja Laamanen J.-P. 2007. Satakunnan alueelliset kilpailukykyresurssit ja yritysten kilpailukyky. Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. Julkaisusarja A, nro A18/2007. West, J. 2012. The Evolution of the European Union Policies on Vocational Education and Policies. LLAKES (Centre for Learning and Life Changes in Knowledge Economies and Societies) Research Paper No 34. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 109 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Liite 1. Kyselylomake Arvoisa vastaanottaja! Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö tekee Satakunnan Opin Ovi hankkeen toimeksiannosta tutkimusta aiheesta: Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa. Tutkimuksen keskeinen osa on tämä kysely. Se on suunnattu kattavasti aikuisopiskelun ohjaukseen liittyvien julkisen sektorin organisaatioiden ja elinkeinoelämän järjestöjen johtohenkilöille Satakunnassa. Toivoisimme, että antaisitte omalta osaltanne arvokkaan panoksen kartoituksen toteuttamiseksi. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja raportoidaan anonyymisti. Vastaaminen (5 kysymystä) vie aikaa noin kymmenen minuuttia. Tutkimusraportti julkaistaan tutkimuksen tekijäorganisaation julkaisusarjassa A keväällä 2012. Koosteraportti toimitetaan kaikille vastanneille. Mitä on aikuisopiskelun ohjaus? Aikuisohjauksella tarkoitetaan tässä kaikkia aikuisopiskeluun liittyvää tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluita (TNO-palvelut), joita tehdään perus- ja lukioasteen koulutuksen jälkeen (ml. aikuislukio) kaikilla koulutusasteilla ja -muodoissa sekä työ- ja elinkeinohallinnon ja elinkeinojärjestöjen tarjoamina. Käytännössä alueellinen aikuisohjaus parantaa palvelujen saatavuutta ja kysyntälähtöisyyttä. Onnistunut aikuisopiskelun ohjaus tehostaa aikuisohjausta antavien organisaatioiden koulutustoimintaa. Se voidaan toteuttaa verkostomaisesti. Koulutukseen liittyvän aikuisohjauksen keskeisenä yhteiskunnallisena tarkoituksena on parantaa alueellisten työ- ja koulutusmarkkinoiden toimintaa. Globalisaation synnyttämä jatkuva rakennemuutos- ja osaamistarpeiden kasvu sekä väestön nopea ikääntyminen antavat entistäkin suuremman kilpailukykymerkityksen joustavasti toimiville ja elinikäiseen oppimiseen perustuville alueellisille työ- ja koulutusmarkkinoille (EU 2010, ”Eurooppa strategia 2020”). Samalla onnistunut, voimaannuttava ohjaus yksilötasolla lisää hyvinvointia, parantaa opintoihin ohjautumisen ja oppimisen edellytyksiä sekä tukee siten aktiivista kansalaisuutta. Yksittäisen yrityksen näkökulmasta aikuisohjaus vähentää riittävän ja osaavan työvoiman alueelliseen saatavuuteen liittyvää epävarmuutta. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 110 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Kysymykset: 1. Edustamanne organisaation nimi: 2. Millainen merkitys aikuisopiskelun ohjauksella mielestänne on yksilötasolla ohjattavan näkökulmasta Satakunnassa (esim. halukkuuteen hakea aikuiskoulutukseen, (uuden) ammatinvalintaan, opiskelumotivaatioon, elinikäiseen oppimiseen, itsetuntemukseen tai vaikkapa elämänhallintaan)? 3. Millainen merkitys aikuisopiskelun ohjauksella mielestänne on yksittäisten yritysten näkökulmasta Satakunnassa (esim. tietämykseen aikuiskoulutus mahdollisuuksista alueella ja mahdollisten osaamisvajeiden ennakoinnista tai vaikkapa yritysten kilpailukyvyn kannalta)? 4. Millainen merkitys aikuisopiskelun ohjauksella mielestänne on Satakunnan aluetalouden menestyksen kannalta yleisesti (esim. työllistyvyys, ammatillinen liikkuvuus, työurien jatkuminen, osaavan työvoiman saatavuus, alueellinen eheys, syrjäytymisen ehkäisy)? 5. Kuvatkaa lyhyesti organisaationne näkökulmasta, kuinka aikuisohjaus mielestänne a. toteutuu nykyisin (esim. tavoitteet, sitoutuminen, vastuutus ja seuranta) ja b. tulisi toteuttaa tulevaisuudessa (esim. satakuntalainen aikuisohjausverkosto)? SUURET KIITOKSET VAIVANNÄÖSTÄNNE! Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 111 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Liite 2. Aineiston luokittelu sisällönanalyyttisesti koskien aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia yksilötasolla ohjattavan näkökulmasta Satakunnassa Taulukko 9. Induktiivisen päättelyn mukainen sisällönanalyysi: aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia yksilötasolla ohjattavan näkökulmasta Satakunnassa Pääkategoria Aikuisopiskelun ohjauksen vaikutus yksilötasolla Satakunnassa Alakategoria 2 Alakategoria 1 fq fq 56 Käsite Toiminnallinen kohde (mihin ohjaus vaikuttaa yksilötasolla?) Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Koodaus käsite Esimerkki aineistosta fqr 17 Halukkuus hakea aikuiskoulutukseen ja elinikäinen oppiminen K22 (%)/ lkm 57 % 3 Ammatinvalintaan K22 10 % 11 Opiskelumotivaatioon ja opiskelujen etenemiseen K22 37 % 5 Itsetuntemukseen K21 17 % Karppinen ja Vähäsantanen ”miten henkilö kokee elinikäisen oppimisen omalla kohdallaan”, ”vaikuttaa halukkuuteen hakea koulutukseen”, ”ohjaus vaikuttaa motivaatioon koko elämän aikana”, ”elinikäinen oppiminen harrastusluonteisena ja lisä- ja täydennyskoulutuksen antajana”, ”rakenteet ovat tulevaisuudessa dynaamisempia ja se edellyyttää dynamisuutta profesionaaliselta toiminnalta ... tuo elinkiäisen oppimisen vaateen” ”ammatinvalintaa työuran eri vaiheilla” ”monipuolisen (opinto)tarjonnan esittely”, ”aluksi on motivointia ja rohkaisua”, ”ohjauksella merkitys, jotta pysytään opiskeluaikatauluissa eikä tulisi keskeyttämisiä”, ”pidetään yllä opiskelumotivaatiota ”, ”voimauttaa kulkemaan kohti asetettuja tavoitteita” ”Itsetuntoa kohottava vaikutus”, ”lisää 112 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pääkategoria Porin yksikkö Alakategoria 2 Alakategoria 1 fq fq Käsite Koodaus käsite Esimerkki aineistosta fqr (%)/ lkm 32 Vaikutuskanava Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys 11 Elämänhallintaan K22 K23 37 % 4 Työuran suunnitteluun K22 13 % 5 Koulutukseen osallistumisen yksilöllisen kokonaistilanteen kartoitus (perhe, rahoitusmahdollis uudet, koulutuksen sisällöt, motivaatiot) K22 K23 17 % 12 Elämäntilanne- K22 K23 40 % Karppinen ja Vähäsantanen itsetuntemusta” ”Elämänhallinta lähtee yksilöstä itsestään ...”, ”mahdollisuus vaikuttaa yksilön tulevaisuuteen ja elämänhallintaan”, ”ohjaus johtaa mielekkääseen opiskeluun, työhön ja mielekkääseen elämään”, ”sosiaalista toimintaa” ”työuran nivelvaiheissa ohjaus vähentäisi s-lomia, työttömyyttä, opintojen keskeyttämistä ja siten pidentäisi työraa”, ”tietoa koulutus- ja työllistumismahdollisuuksista” ”Koulutuksen aikana saatetaan kaivata perheen, mahdollisen työn ja opiskelun yhteensovittamista ja koulutuksen aikaisen taloudellisen toimeentulon järjestämistä”, ”elämää ei ohjauksella voi hallita, mutta arjesta selviytymistä helpottaa”, henkilökohtaisella ohjauksella on vaikutusta yksilöllisten tavoitteiden ja mahdollisuuksien tunnistamiseen, niiden erittelyyn, valintaan ja saavuttamiseen” ”ohjaus vaikuttaa eri 113 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pääkategoria Porin yksikkö Alakategoria 2 Alakategoria 1 fq fq Käsite Koodaus käsite Esimerkki aineistosta fqr (%)/ lkm (miten vaikutus syntyy, mistä se riippuu?) riippuva 13 Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Ohjauksen laatu ja sisältö K22 Karppinen ja Vähäsantanen 43 % tavoin riippuen opiskelijan elämäntilanteesta”, ”syrjäytyneen ohjauksessa voi olla riippuvuuksista vieroitusta”, riippuu yksilöstä itsestään”, ”tarvitsee paljon tukea ja ohjausta, koska ammatinvaihdossa kyse suurista ratkaisuista ohjattavan elämän kannalta”, ”aikuisille saattaa olla korkeakynnys lähteä opiskelemaan, koska edellisistä opinnoista kulunut paljon aikaa”, ”ohjauksen merkittävyyden kokeminen on yksilöllistä”, ”akateeminen aikuisopiskelija on itseohjautuva” ”huonolla tai puutteellinen ohjauksella voidaan kadottaa nuo kaikki ikuisiksi ajoiksi (nuo kaikki viittaa ohjauksen toiminnallisiin kohteisiin; ”ohjauksella voi tukea muutosta”, ”monimuotosovellukset, opiskeluaikainen ohjaus verkossa”, ”tehdään realistinen opintosuunnitelma”, ”luottamuksellinen ilmapiiri ohjauksessa”, ”verkossa tapahtuvalla ohjauksella saadaan 114 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pääkategoria Porin yksikkö Alakategoria 2 Alakategoria 1 fq fq Käsite Koodaus käsite Esimerkki aineistosta fqr (%)/ lkm Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys 1 Ohjauksen riittävyys K12 3% 1 Onnistumisen kokemukset K12 3% 2 Merkityksen tiedostaminen K12 7% 3 Ulkoiset tekijät (tietoisuuden lisääminen talouden muutoksista ) K13 10 % Karppinen ja Vähäsantanen yhtä merkittäviä ”tuloksia” kuin kasvokkain”, ”hahmotetaan tilanne ja vaihtoehdot, jolloin vaikuttavuutta”,”jous tavat sisällöt”, ”oikea-aikaisuudella ja sisälöllä suuri merkitys”, ”oltava aktiivista: liiaksi luotamme aiukuisten itseohjautuvuuteen ja että tarvittaessa kysytään”, olisi oltava käytössä kattava alueellinen tietovaranto ja sähköinen neuvonta”, ”korostuu tiedotus ja neuvonta”, ”tiedottaminen koulutuksen tarjonnasta ja koulutuksen tasosta”, ”ohjauksen oltava hyvin organisoitu” ”tarve ohjaukseen olisi huomattavasti suurempi kuin mitä on tarjolla” ”itsetuntoa kohottava vaikutus, jota onnistumisen kokeminen entisestään lisää” ”suuri merkitys, joka tiedostetaankin”, ”Monesti asiakkaat eivät ole edes osanneet ajatella opiskelua” ”kunta- ja palvelurakenteet muutuvat ... se antaa vaateen elinikäiselle oppimiselle”, ”oikean koulutusalan ja sitä kautta työpaikan 115 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pääkategoria Porin yksikkö Alakategoria 2 Alakategoria 1 fq fq Käsite Koodaus käsite Esimerkki aineistosta fqr (%)/ lkm 28 Keneen on vaikutusta? 9 Opiskelijaksi hakeutuva K21 K22 30 % 6 Opiskelijana oleva K21 K22 20 % 4 Ammatinvaihtajat K22 13 % 2 Koulutusalaa vaihtavat ja uudelleen koulutus Lisäkoulutusta haluavat omalla alalla Syrjäytymisvaarassa olevat ja pudokkaat K21 7% K21 7% K21 7% 1 Työttömät ja työttömyysuhan alaisille K21 3% 1 Irtisanotut ja lomautetut K21 3% 1 Maahanmuuttajat K21 3% Vaikutuksen merkittävyys ++ hyvin suuri K21 K22 ++, ++, ++, ++, ++, 2 2 Ohjauksen vaikuttavuuden koettu merkitys yksilötasolla Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen löytyminen on tärkeää oman hyvinvoinnin näkökulmasta” ”ohjauksella merkitystä hakemisessa ...” ”aikuisopiskelijaksi hakeutuvalla korkea kynnys ...” ...”valmistumiseen”, ”rajaton kampusopiskelu, ohjaus verkossa”, ”jotta opiskelijat pysyvät aikataulussa.” ”terveydellisistä syistä ammattia vaihtavat”, merkitys suuri, jos kyseessä ammatin/alan vaihto”, ”ohjauksella suuri merkitys työuran nivelvaiheessa” ”Lomautettujen ja irtisanottujen uudelleenkoulutus” ” lisä- ja täydennyskoulutuksen antajana” ”varsinkin syrjäytymisvaarassa oleville merkitys voi olla hyvinkin suuri”; ”pudokkaille ohjauksella suuri merkitys” ”suuri merkitys työttömille ja työttömyysuhan alla oleville” ”lomautetuille ja irtisanotuille suuri merkitys” ”maahanmuuttajille suuri merkitys” ”..syrjäytymisvaarassa oleville”, ”työttömille tai sen uhassa oleville, 116 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pääkategoria Porin yksikkö Alakategoria 2 Alakategoria 1 fq fq Käsite Koodaus käsite Esimerkki aineistosta fqr (%)/ lkm 5*++ ++, ++, ++, ++, ++, ++, ++, ++, ++, ++, ++, ++, ++, 5*++ Vaikutuksen merkittävyys + pieni tai olematon Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys K22 Karppinen ja Vähäsantanen +, +, + terveyssyistä ammattia vaihtavat ja maahanmuuttajat”, ”lomautettujen ja irtisanottujen on tärkeää saada tietoa uudelleen kouluttautumisen mahdollisuuksista”, ”työuran nivelvaiheessa vähentäisi monia negatiivisia asioita” ”lähtee yksilöstä itsestään ja sitä ei ohjauksella paljon auteta”, ”jonkin verran merkitystä”, akateemisesti koulutetut itse ohjautuvia” 117 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Liite 3. Aineiston luokittelu sisällönanalyyttisesti koskien aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia yksittäisen yrityksen näkökulmasta Satakunnassa Taulukko 10. Induktiivisen päättelyn mukainen sisällönanalyysi: aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia yritystasolla Satakunnassa Pääkategoria Aikuisopiskelun ohjauksen vaikutus yritystasolla Satakunnassa Koodaus Alakategoria 2 Alakategoria 1 fq Käsite fq käsite 55 Toiminnallinen kohde (mikä hyöty yritystasolla?) 9 Informaation välitys yritykselle K32 fqr (%)/ lkm 30 % 10 Koulutukseen kannustaminen, erityisesti muutostilanteisiin sopeuduttaessa K32 33 % Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen Esimerkki aineistosta ”koulutuslaitoksissa ollaan askeleen edellä yrityksistä mihin suuntaan työelämä kehittyy”, ”tietämys aikuiskoulutusmahdo llisuuksista on ikävä kyllä paikoitellen kirjavaa”, ”yrityksillä on käytössään mahdollisemman ajantasainen ja helposti lähestyttävä tieto maakunnan koulutuksista”, ”informaatio tulevaista koulutustrendeistä”, ”millä tavoin yritykset voivat mahdollisemman helposti paikata osaamisvajeitaan”, ”suurempi tietämys koulutustarjonnasta, koulutusmuodoista ja organisoinnista lisäisi yritysten kiinnostusta työntekijöiden kouluttamiseen”, ”aikuisohjaus toimii parhaimmillaan välittäjänä” , ”tiedonvälitys alueellista trendeistä” ”opiskelun ohjaus jouduttaa uuden oppimista ja nopeuttaa yrityksen selviämistä muutoksista”, ”oppisopimuskoulutu s, työn ohella 118 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pääkategoria Porin yksikkö Alakategoria 2 Alakategoria 1 fq fq Käsite Koodaus Esimerkki aineistosta fqr (%)/ lkm käsite opiskelu, lomautusten aikana”, ”iäkkäämmän” työvoimapotentiaalin hyödyntäminen”, ”löytää erilaisia kehityspolkuja kohti yrityksessä tarvittavaa osaamista”, ”joustavampi tehtävistä toiseen ja organisaatiosta toiseen siirtyminen”, globaalitaloudessa nopeat muutokset,, joihin sopeuduttava” Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys 2 Yrityksen oman koulutuksen päällekkäisyyksien välttäminen K32 7% 12 Koulutuksen räätälöinti yrityksille K31 K32 40 % Karppinen ja Vähäsantanen ”ettei yritys kehittäisi omaa kallista koulutustarjontaa”, ”koulutuksen räätälöinti yrityksen tarpeisiin” ”täydennys- ja lisäkoulutuksen räätälöinti yrityksille”, ”Täydennys- ja lisäkoulutus yrityksille”, ”Opinnäytetyöt yrityksille”, ”yrityskohtaiset harjoittelut” , ”aikuiskoulutuksen ennakoinnissa pitäisi jatkuvasti kysyä yritysten näkemyksiä ja tarpeita”, ”löydettävä yrityksen omalle henkilöstölle sopivat koulutusmahdollisuu det ja rahoitusmuodot”, ”yrityskohtaistamisen haaste ohjauksessa kohdistuu yritysjohtoon ja 119 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pääkategoria Porin yksikkö Alakategoria 2 Alakategoria 1 fq fq Käsite Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Koodaus Esimerkki aineistosta fqr (%)/ lkm käsite 9 Osaamisen puutteiden ”paikkaaminen” ja uudenlainen osaaminen K32 30 % 13 Yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen K31 K32 43 % Karppinen ja Vähäsantanen yksilöihin”, ”yritysjohdon näkemykset esiin esim. kehityskeskusteluissa ” ”yrityksissä tiedetään millaista osaamista puuttuu tai katoaa jatkossa”, ”uusien osaajien rekrytoiminen”, ”yritysten ja kouluttajien osaamista vaihdetaan”, ”osaamisvajeiden paikkaaminen”, ”tarvitaan uudenlaista osaamista, jotta tuottavuus paranee, kun eläköityvien tilalle ei palkata uutta henkilöstöä.” ”työpaikkaoppimisen tuoksi koulutusta”, ”osaamisvajeet ja motivointi mahdollistuvat”, ”osaamitarpoeiden kartoitus”, ”osaamisvajeiden ennakointi”, ”oikeanlaisella koulutuksella kilpailukykyä voidaan parantaa”, ”mitä koulutetumpi henkilökunta, niin sitä kilpailukykyisempi”, ”yritysten tulisi nähdä henkilöstö kaikkein tärkeimpänä voimavarana kilpailukykynsä kannalta”, yrityksen kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta jatkuva 120 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pääkategoria Porin yksikkö Alakategoria 2 Alakategoria 1 fq fq 20 Käsite Vaikutuskanava (miten vaikutus syntyy, mistä vaikutus riippuu?) Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys 15 Koodaus fqr (%)/ lkm käsite Yhteistyö ja vuorovaikutus koskien koulutuksen yleistä tarvetta (kouluttajat-yritys) Esimerkki aineistosta K31 K32, K33 Karppinen ja Vähäsantanen 50 % koulutus on tarpeen”, ”sopivan ja ammattitaitoisen työvoiman saanti edellyttää koulutuksen hyvää ohjausta”, ”ohjataan henkilöitä kouluttautumaan aloille, joissa on tulevaisuudessa työvoimapulaa”, ”ennakointityökalujen hyödyntäminen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta tärkeää yrityksille.” ”globaalitaloudesa henkilöstö on tärkein kilpailuetu” ”yhteishankintakoulu tus”, ”yritysten ennakointitieto ohjaa aikuiskoulutuksen tarjontaa ja kysyntää”, eri organisaatiot hyötyisivät suunnattomasti ... kunhan yhteistyö saataisiin polkaistua käyntiin”, ”uusien osaajien rekrytoiminen”, ”yritysten ja kouluttajien yhteistyö osaamisen vaihdossa on tärkeää”, ”työelämästä kouluttajaksi ja kouluttajista työelämään tutustumiseksi”, ”koulutuksen ja työelämän yhteistyö keskeistä”, ”tehokas tiedonkulku oppilaitosten ja yritysten välillä 121 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pääkategoria Porin yksikkö Alakategoria 2 Alakategoria 1 fq fq 4 Käsite Millaiset yritykset ohjaukseen liittyviä? fqr (%)/ lkm käsite ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi”, ”aikuiskoulutuksen ennakoinnissa pitäisi jatkuvasti kysyä yritysten näkemyksiä ja tarpeita”, ”osaamisvajeiden ennakointi”, aikuiskoulutuksen ohjauksessa tulisi olla osaamista yrityksen henkilöstön osaamistarpeiden kartoituksiin ja johdon neuvontaan”, ”yrityksille olisi tärkeää tietää koulutusmahdollisuuksista”, ”verkon välityksellä tai jalkauttavalla ohjaustyöllä” ”mahdollisuus osin räätälöidä koulutusta yrityksen tarpeisiin”, Informaation välitys yrityksille koulutusmahdollisuuksista K32 10 % 2 Koulutuksen räätälöinti yrityksille (koulutuksen tarjonnan suora ohjaus) Osaamispääomasta hyötyvät yritykset Aikuiskoulutusta ohjaavat yritykset (tarjontaan vaikuttaminen) Aikuiskoulutuksen kysyntään vaikuttaminen Yrityksen kokoluokka Olennaiset positiivinen merkitys K32 7% K31 3% K31 3% K31 3% ”vaikutetaan hakijoihin” K31 3% ”pienyritykset” ++, ++, ++, ++ ”olennainen merkitys, jota ei välttämättä pienyrityksissä tiedosteta”, ”merkitys yrityksille on suuri”, ”pitkällä tähtäimellä 1 1 1 Vaikutusta vaikea Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Esimerkki aineistosta 3 1 Vaikutuksen merkitysarvio Koodaus Karppinen ja Vähäsantanen +, ”osaamispääoman kehittäminen suotuisaan suuntaan” ”erikoisalojen yritykset” 122 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pääkategoria Porin yksikkö Alakategoria 2 Alakategoria 1 fq fq Käsite Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Koodaus Esimerkki aineistosta käsite fqr (%)/ lkm arvioida tai vähäinen +, +, + Karppinen ja Vähäsantanen pieni merkitys, jos alalla pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta” ”ei kovinkaan paljon”, ”ei välttämättä suuren suuri”, näkyy ennen muuta yksilö- ja aluetasolla” 123 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Liite 4. Aineiston luokittelu sisällönanalyyttisesti koskien aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia Satakunnan aluetalouden menestyksen kannalta Taulukko 11. Aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia Satakunnan aluetaloudellisen menestyksen kannalta Pääkategoria Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys aluetaloudellisen menestykse n kannalta Satakunnassa Alakategoria 2 Alakategoria 1 fq fq 36 12 Käsite Kasvu- ja kilpailukykytekijät Työmarkkinoiden kohtaantotekijät Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Koodaus käsite Esimerkki aineistosta fqr (%)/ lkm 80 % 24 Alueellisen osaamispääoman kasvu K42 K43 12 Työllistyvyys K42 K43 50 % 6 Työnkysyntä ja tarjonta K42 20 % Karppinen ja Vähäsantanen ”parantaa osaavan työvoiman saatavuutta”, ”kasvattaa yritysten toimintaedellytyksiä Satakunnassa”, ”parantaa satakuntalaisten yritysten kilpailukykyä”, ”osaamispääoman kasvu”, ”laaja vaikutus maakunnallisesti”, ”Tulevaisuuden alojen tarpeisiin työvoimaa”, ”työurien jatkuminen”, ”alueen osaamistarpeisin vastaaminen. Enemmän johtamiskysymys kuin ohjauskysymys.” ”työllisyys omassa maakunnassa paranee”, ”satakuntalaiset hakeutuvat omaan maakunnan käyttöön”, ”työurien jatkuvuus (työmarkkinakelpois uuden säilyttäminen)”,”työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevan työllistyvyys” ”työelämäyhteyksien kehittäminen”, ”työelämän tarpeet kohtaavat”, ”työttömyyden vähentäminen” 124 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pääkategoria Porin yksikkö Alakategoria 2 Alakategoria 1 fq fq Käsite Koodaus käsite Esimerkki aineistosta fqr 5 Ammatillinen liikkuvuus K42 (%)/ lkm 17 % 1 Alueellinen liikkuvuus/pysyvyys K42 3% 1 Toimialaongelmat 1 Koulutukselliset pullonkaulat K42 3% 10 Syrjäytymisen ehkäisy 10 Pudokkaiden (koulutus- ja työmarkkinat) ja eritysryhmien integroiminen sekä itsensä kehittäminen K41 K42 33 % 5 Rakennemuutokseen ja epävarmuuden lisääntymiseen vastaaminen 5 Lisätään ennakoivaa tietoa aikuisohjauksessa K41 K42 17 % 7 Julkisen aluetalouden kestävyys 7 K42 K43 23 % Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen ”ammatillinen liikkuvuus lisääntyy”, ”pysytään maakunnassa paremmin, ei tarvitse hakea koulutusta muualta” ”oppilaitokset eivät kykene tuottamaan tarpeeksi esim. SOTE -osaajia.” ”syrjäytymisen ehkäisyllä suuri merkitys”, ”alueellisen eheyden säilyttäminen”, ”täydennyskoulutus, esimerkiksi kielten opiskelu”, ”nuorena syrjäytynyt maksaa miljoona euroa”, ”pitkäaikaistyöttömy yden vähentäminen, ”yli 50-vuotiaiden työttömyys kasvussa”, ”syrjäytymisen ennaltaehkäisy” ”ennakointitiedon lisääminen”, ”kun yrityksillä ja ihmisillä tietoa enemmän, niin näkyy aluetalouden kehityksessä”, ”globaalin talouden äkilliset muutokset vaativat tietoon perustuvaa joustavuutta koulutus- ja työmarkkinoilta”, ”voidaan ”korjata” edellisten vuosikymmenten koulutustarpeiden ennakointivirheitä”, ”kun satakuntalaiset pysyvät maakunnassa, niin 125 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pääkategoria Porin yksikkö Alakategoria 2 Alakategoria 1 fq fq Käsite Koodaus käsite Esimerkki aineistosta fqr (%)/ lkm 6 Osaaminen itse aikuisohjauksessa 6 Vaikutuksen merkitys 20 Suuri vaikutus K41 67 % (++) 4 Pieni tai olematon vaikutus tai vaikea arvioida K41 13 % (+) Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys 20 % Karppinen ja Vähäsantanen verotulot kasvavat”, ”työurien jatkuminen” ”Satakunnassa on hyviä aikuisohjauksen tuottajia”, ”hyvin hoidettuna merkityksellinen”, ”ohjaus maksaa paljon vähemmän kuin syrjäytyneen kuntoutus tai tukeminen”, ”kun aikuisohjauksessa pienet resurssit, niin vaikutukset jäävät pieneksi, koska ihmiset eivät osaa itse poimia oleellista tietoa”, ”aikuiskoulutusongel mia joillakin aloilla (SOTE) ja oppilaitosten koulutuksen määrälliset puutteet vaikutusten rajoitteena”, ”aikuisohjauksen vaikutus on vaatimaton nimenomaan Satakunnassa ja sen pitäisi olla merkittävämpi”, ”koulutusresurssit oikeisiin kohteisiin”. ”erittäin suuri merkitys”, ”suuri merkitys”, ”keskeinen merkitys” ”Pienehkö merkitys”, ”Ei kovin paljon”, ”En osaa sanoa”, ”voisi olla suurempi” 126 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Liite 5. Kyselyyn vastanneiden organisaatioiden nimet (vastaajan ilmoitus) Vastaajien määrä: 30 - Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Porin seudun kansalaisopisto Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Satakunnan koulutuskuntayhtymä Rauman lukion iltalinja Sataedu, Satakunnan ammattiopisto Suomen Ilmailuopisto Oy Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy Prizztech Oy Satakunnan koulutuskuntayhtymä Te-toimisto Satakunnan koulutuskuntayhtymä, Satakunnan ammattiopisto, Harjavallan yksikkö Rauman kansalaisopisto TE-toimisto Satakunnan ammattikorkeakoulu, täydennyskoulutuskeskus Nakkilan kunta Länsirannikon Koulutus Oy Winnova Porin kaupunki/työllisyysyksikkö Luvian kunta Huittisten seudun kansalaisopisto Porin seudun TE- toimisto Satakunnan ELY-keskus Eurajoen kristillinen opisto Länsirannikon koulutus Oy WinNova Kankaanpään opisto Ulvilan kaupunki Opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto TaY, Porin yksikkö. Harjavallan kaupunki/sivistystoimi Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 127 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Liite 6. Perusjoukon määrittäminen: Aikuisopiskelun projektiryhmä – Satakunnan Opin Ovi Henkilö Ari Tabell Raija Vilponen Liisa Sarasoja Elina Harju-Vahekoski Anneli Salminen Ulla-Maija Heino Satu Uusi-Uola Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Organisaatio SATAEDU/Satakunnan Aikuiskoulutuskeskus SATAEDU WinNova WinNova Satakunnan Oppisopimuskeskus Satakunnan Oppisopimuskeskus Satakunnan Oppisopimuskeskus Karppinen ja Vähäsantanen 128 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PORIN YKSIKÖN JULKAISUT Julkaisusarja A Julkaisusarja B Tutkimukset Työraportit ja tekniset raportit Julkaisusarja C Julkaisusarja D Opetusmateriaali Muut julkaisut Julkaisusarja E Verkkojulkaisut Julkaisusarja A Turun kauppakorkeakoulu. Porin yksikkö ISSN 1459-1332 Nro 1/2002 Hookana Heli, Naisyrittäjyys Satakunnassa: Miksi aloitan? Miksi jatkan? Miksi lopetan? Nro 2/2002 Westman Riikka, Sosiaali- ja terveysalan palveluyritykset osana Satakunnan hyvinvointiklusteria: yritysten toimintaedellytykset ja kriittiset menestystekijät taloudelliset Nro 3/2003 Isolähteenmäki Timo, Satakunnan yrityspalvelujen palveluaukkoselvitys Nro 4/2003 Satopää Rauno, Suomalainen hyvä tilintarkastustapa pienyritysten tarkastuksissa - odotukset, sääntely, käytäntö Nro 5/2004 Poijärvi-Miikkulainen Jytta, Porin yliopistokeskuksen alueellinen vaikuttavuus Nro 6/2004 Poijärvi-Miikkulainen Jytta, Ammattikorkeakoulut alueellisena toimijana selvitys Hämeen, Kemi-Tornion, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Lahden ja Satakunnan ammattikorkeakouluista Nro 7/2004 Länsiluoto Aapo, Macroeconomic Environment Analysis Methods in Finnish Public Companies Nro 8/2004 Mattila Eevaleena, Hyvinvointialan yksityinen palvelujärjestelmä Satakunnassa – Sosiaalija terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Nro 9/2005 Rantala Heikki, Villilän elokuvakeskuksen alueelliset vaikutukset – esiselvitys Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 129 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Nro 10/2005 Mattila Porin yksikkö Eevaleena, Yrittäjyysmotivaatiota Satakunnassa Nro 11/2005 YRITTÄJYYTEEN tukevat ja ASKEL edistävät KERRALLAAN tekijät – hyvinvointialalla Väkiparta Maria, Satakunta – yksityisten sosiaalipalvelujen kehto vai hauta? Toimintaympäristön asettamat rajoitteet Nro 12/2006 Vähäsantanen Saku, Karppinen Ari, Laamanen Jani-Petri, Pernell Jenita, Aalto-Setälä Ville, Porin yliopistokeskuksen toiminnan kehitys ja aluetaloudelliset vaikutukset Nro 13/2006 Hookana Heli (toim.), Satakuntalaisten yritysten taloudelliset toimintaedellytykset ja kriittiset menestystekijät 2000-luvun alussa; tietojenkäsittelypalvelut, meritekninen teollisuus, automaatioala, mainospalvelut, vaate- ja kenkäkauppa Nro 14/2006 Hookana Heli (toim.), Satakuntalaisten yritysten taloudelliset toimintaedellytykset ja kriittiset menestystekijät – terveydenhuoltopalvelut, kodinkoneliikkeet, metallituotteiden valmistus, puutuoteteollisuus Nro 15/2006 Tevameri Terhi, Matriisiorganisaatiorakenne ja johtamisen haasteet terveydenhuollon organisaatiossa - Mission Possible? Nro 16/2006 Laitinen Katja, Ennakointi ja aluekehittäminen Satakunnassa – tiedonhallinnan lähtökohtia Nro 17/2007 Kaivo-oja Jari ja Laitinen Katja, Alueellisen ennakoinnin haasteet ja toimintamallit – Case SataEnnakointi Nro 18/2007 Vähäsantanen Saku, Karppinen Ari, Laamanen Jani-Petri, Satakunnan alueelliset kilpailukykyresurssit ja yritysten kilpailukyky Nro 19/2007 Isoviita Eevaleena, Ahokas Ira, Kaivo-oja Jari, Laitinen Katja, SATAKUNTA – HYVINVOINTIPALVELUJEN KEHITTÄMISEN MALLIMAAKUNTA 2030. Näkemyksiä hyvinvointialan toimintaympäristön haasteista ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä Nro 20/2007 Laine Pertti, Osaamisen johtaminen ja HRD – tarua vai totta? Kuvaus viiden case-organisaation henkilöstön kehittämisen käytännöistä Nro 21/2007 Hookana Heli (toim.), HALLITTU YLIKUNNALLINEN JOHTAMINEN JA OMISTAJUUS? – Case Satakunnan pelastuslaitos Nro 22/2007 Heinilä Mari, Palo- ja pelastustoimen johtaminen, organisointi ja kehittyminen – Haastattelututkimus laitosten johdolle syksyllä 2007 Nro 23/2007 Isoviita Eevaleena (toim.), Korkeakouluyhteistyössä liikettä hyvinvointialalle – TuKKK, TaY, SAMK, Diak Länsi Nro 24/2008 Hookana Heli (toim.), Satakuntalaisten yritysten taloudelliset toimintaedelletykset ja kriittiset menestystekijät – tavaraliikenne, tilitoimistot, lääkäripalveluyritykset, metallituotteiden valmistus ja puutarhaala Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 130 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Nro 25/2008 Karppinen Ari, Oikarinen Elias, Olkiluoto 3 – ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen taloudelliset vaikutukset Nro 26/2008 Mäkitalo-Keinonen Tiina, Arenius Pia, Liikala Sari, Käyttäjät ja yritykset innovaatioyhteistyössä Nro 27/2009 Hookana Heli (toim.), Satakuntalaisten yritysten taloudelliset toimintaedellytykset ja kriittiset menestystekijät – majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut, isännöinti- ja kiinteistönhoitoala, kulttuuriala ja muut luovat alat, liikuntapalveluyritykset ja moottoriajoneuvojen kauppa Nro 28/2009 Sirkemaa Seppo & Toivonen Janina, Tietohallinto: kohti kumppanuutta taloushallinnon tietojärjestelmäratkaisuissa Nro 29/2009 Laamanen Jani-Petri, Saari Salla, Kuntatalouden tilan arviointi ja mittarit – sovelluskohteena Satakunnan kuntien talous 1998 - 2007 Nro 30/2009 Häyry Mattias, Alueellisten pelastuslaitosten taloushallinnon ja -raportoinnin asiakastyytyväisyys Nro 31/2009 Karppinen Ari, Satakuntalainen tytäryhtiötalous. Osa 1. Aluetaloudellinen tarkastelu Nro 32/2010 Sirkemaa Seppo, Väestöliikkeitä Satakunnassa: näkemyksiä muuttuvista rakenteista Nro 33/2010 Karppinen Ari, Satakuntalainen tytäryhtiötalous Osa 2. Suurimpien ulkomaalaisomisteisten yritysten taloudellinen menestys ja alueellinen sitoutuminen Nro 34/2010 Karppinen Ari, Oikarinen Elias, Talouden rakennemuutos- ja lähtökohtatietoepävarmuus panos-tuotoslaskelmissa Case: Olkiluoto 3 – Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Nro 35/2010 Määttälä Jaana, Kustannuslaskennan nykytila, erityisesti henkilöstöresurssien kohdentaminen pelastustoimessa -esiselvitys Nro 36/2010 Seppä Outi, Salonen Maiju, Ilomäki Marjaana, Tuominen Anu, Isoviita Eevaleena, Poimintoja Satakunnan hyvinvointiklusterista Nro 37/2011 Karppinen Ari, Vähäsantanen Saku, Porin seudun elinkeinotoiminnan kehittämistä palvelevan alueellisen ennakointitoiminnan kartoitus (verkkoversio) Julkaisusarja A Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ISSN 1799-7070 Nro 38/2011 Karppinen Ari, Vähäsantanen Saku, Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 (verkkoversio) Nro 39/2011 Lepistö Tanja, Vähäsantanen Saku, Karppinen Ari, Satakunnan musiikkiopistojen toiminnan aluetaloudelliset vaikutukset (verkkoversio) Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 131 © Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Nro 40/2011 Hytti Ulla, Nieminen Lenita, Toiminnallinen ja taidelähtöinen yrittäjävalmennus. Elämys – Oman johtajuuden ja liiketoiminnan kehittäminen elämyksellisten menetelmien avulla (verkkoversio) Nro 41/2012 Karppinen Ari, Vähäsantanen Saku, Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa (verkkoversio) Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö PL 170 (Pohjoisranta 11 A) 28101 PORI p. (02) 333 51 www.tse.utu.fi/pori ISSN 1799-7070 ISBN 978-952-249-199-2 Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 132 Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisu Publication of Turku School of Economics, Pori Unit Sarja/Serie A41:2012 ISSN 1799-7070 ISBN 978-952-249-199-2
© Copyright 2024