Ummeljoen Sos.dem. Työväenyhdistys ry. TYÖVÄENTALO 100 VUOTTA 1912 - 2012 18.8.2012 Pertti Leppänen Yleistä Anjalankosken Sos.dem. Kunnallisjärjestö ry:n 100 v historian kirjasessa vuodelta 2006 mainitaan, että järjestön toimialueella on ollut vuodesta 1899 lukien yhdeksän työväentaloa, joista vain Ummeljoen työväentalo on tällä hetkellä toiminnassa. Ummeljoen Sos.dem. Työväenyhdistyksen perustamisen vaiheista on kerrottu yhdistyksen 100-vuotishistoriikissa tarkemmin. Yhdistyksen eri toimikunnat selvittivät toimitilojen tarpeellisuutta ja eri vaihtoehtoja. Jo varsin nopeasti tuli esille oman toimitilan aikaansaaminen. Talvella vuonna 1907 oli ryhdytty todellisiin toimiin rakennuksenpaikan selvittämiseksi, rahoituksen järjestämiseksi ja rakennustoimikunnan asettamiseksi. Veteraanijäseneksi tulleen Nestori Tyllisen muistitiedon mukaan (nauhoitus vuodelta 1960) seuraavat henkilöt olivat perustamassa yhdistystä: Matti Laakso, Kalle Taimi, Robert Weck, Eemil Katajala, Juho Nivell ja Albert Löfberg, Nestori Tyllinen ja muurari Ulenius, jotka kaikki olivat myös talon perustamisen puuhamiehiä. Keväällä laskettiin perustus ja silloin olivat myös ensimmäiset talkoot oman talon aikaansaamiseksi. Talo valmistui monien eri vaiheiden jälkeen vuonna 1912. Yhdistyksen 100-vuotisjuhlan yhteydessä useilta tahoilta kyseltiin onko yhdistys taloa varten vai talo yhdistystä varten. Kysymystä ei voi näin asettaa, koska yhdistyksen perustamisen yhteydessä jo keskusteltiin oman toimitalon aikaansaamisesta. Yhdistyksellä on ollut perustamisesta lähtien aatteellista, sivistyksellistä ja muuta harrastustoimintaa, joka ei olisi ollut mahdollista ilman rakennusta. 2 Työväentalon historian kokoamisessa lähdeaineistona on käytetty yhdistyksen 100-vuotishistoriikkiä sekä kokouksista kertynyttä aineistoa. Talon historiikkiin on poimittu erilaisia mainintoja aiheiden käsittelystä kuvaamaan historian eri vaiheita toiminnoista sekä talosta. Talon tekniset tiedot Ummeljoen Työväenyhdistyksen talo sijaitsee Ummeljoen rakennuskaavan korttelissa 5088, Yv, II tontilla Rientola 17:25 pintaalaltaan noin 2000 m2 osoitteessa Työväentalontie 16 46810 Ummeljoki. Tilalla sijaitsee puolitoistakerroksinen kerrosalaltaan 320 m2 suuruinen työväentalo, jonka laajennusosa vuodelta 1982 on noin 110 m2 Työväentalon yhteydessä olevalle vuokratontille on vuonna 1952 valmistunut tanssilava. Kotisivusto www.ummeljoentyovaentalo.fi Tapahtumia vuosien varrelta Työväenyhdistyksen historiassa on ollut vaiherikkaita vuosia ja monia ahkeria osallistujia yhteisiin rientoihin ja niiden suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdistyksen asiakirjoista lähinnä pöytäkirjoista muodostuneen aineiston perustella asioista on kuitenkin päätetty yksituumaisesti muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Pöytäkirjoihin useinkaan ei ole kirjoitettu asiasta kovin yksityiskohtaisesti, vaan on keskusteltu asiasta ja myöhemmin ilmenee, että asia on saatettu toteutukseen keskustelun mukaisesti. 3 Yhdistyksen asioita käsiteltiin ns. normaalin järjestyksen mukaisesti johtokunnassa, yleisessä kokouksessa sekä sääntömääräisissä kokouksissa. Poimintoja vuosien varrelta; lähinnä pöytäkirjamerkintöjä: Johtokunta 13.2.1927: Järjestyksenpitoa kovennettava Johtokunta 10.4.1927: Arpajaiset rakennusvelan lyhentämiseksi Johtokunta 20.5.1928: Salin muuri puretaan ja laitetaan uusi Johtokunta 17.6.1928: Otettiin esille sähkövalojen järjestely Johtokunta 16.11.1928: Otettiin keskusteltavaksi yhdistyksen vuokrasopimuksella omistaman tonttimaan omaksi ostamiskysymys. Kokous harkittuaan asiaa päätti ostaa noin 2000 neliömetriä Sakari Juurelan omistamasta tilasta. Kauppaehdoista ja allekirjoittajista päätettiin samalla. Ostettava tontti lohkottiin tilaksi Rientola 17:25. Vuoden 1920 loppupuolella alkoi jäsenistön keskuudessa ilmetä suuntariitoja kuulumisesta eri puoluesuuntaukseen. Vuonna 1929 yhdistyksen johtokunnan mennessä vuosikokoukseen havaitsivat he kokoussalin olevan täynnä yhdistykseen kuulumattomia henkilöitä. Pian saatiin kuulla huhuja, että laittomasti valittu johtokunta aikoi myydä toimitalon. Tarmokkaalla toiminnalla, uusia kokouksia pitämällä hankkeet saatiin estetyksi ja yhdistystoiminta sääntömääräiseen toimintaan. Kansalaissodan jälkimainingeissa toimitalo oli takavarikoitu valtiolle ja saksalaiset ja suojeluskuntalaiset majailivat talolla. Ikkunat ja ovien lukot oli särjetty, ravintolan ja näyttämön kalusto oli tuhottu, arvokas kirjasto ja arkisto hävitetty. Samanaikaisesti alkoi kylällä kierrellä huhuja, että pankki olisi sanonut toimitalon lainan irti sillä perusteella, että toinen takaajista oli kuollut. Tämä osoittautuikin todeksi. Pankki laittoi uloshakupaperit maaherralle 4 esittäen suojeluskunnan olevan talon oikeutettu perijä, sen suoritettua pankille jäljellä olevan 2.200 markkaa. Samanaikaisesti yhdistyksen edustajat; toimeliaat naiset alkoivat rahaasioiden järjestelyt. Tarvittava summa oli saatu velan eräpäivään mennessä kokoon ja velkakirja saatiin lunastetuksi ja toimitalo säilytetyksi yhdistyksen omistuksessa. Toimintakertomuksessa vuodelta 1931 mainitaan yhdistyksen uudesta perustamisesta. Kun edellisellä vuosikymmenellä moninaisten vaiheiden seurauksena, yhdistys oli toisten toimesta laittomasti lakkautettu. Oikeiden asiakirjojen perusteella uudelleen perustaminen kävi vaivattomasti. Johtokunnan kokouksessa 27.9.1932 päätettiin järjestää valistusiltamat. Tämä osoittaa yhdistyksen monipuolisen toiminnan vakiintuneen edellisen vuosikymmenen vaikeuksien jälkeen. Sääntömääräisissä kokouksissa poikkeuksetta valittiin huvitoimikunta, jonka tehtävänä oli toiminnan järjestäminen sekä varojen kerääminen toiminnan kustannusten kattamiseksi. Toinen vakituinen päätös oli naistoimikunnan nimeäminen lähinnä ravintolatoimintaa varten. Johtokunta käsitteli 16.10.1932 taloasiaa ja päätettiin laitattaa talon keittiöön hella Johtokunta 8.12.1932: Päätettiin toimeenpanna arpajaiset 1933 aikana näyttämön välineiden hankkimiseksi Johtokunta 26.3.1933: Hyväksyttiin Ummeljoen Sos.dem. Työväenyhdistyksen Orkesterin säännöt Vuosikokouksessa 23.2.1941: Keskusteltiin talomme korjauttamisesta etupäässä vesikaton uusimisesta 5 Sota-aikana työväentalo oli puolustuslaitoksen käytössä. Johtokunta 26.11.1944: Hyväksyttiin toimitalomme vastaanotetuksi. Luovutus tapahtui marraskuun 24 päivänä. Päätettiin sotilasmajoituksesta saatavilla rahoilla lyhentää Anjalan Säästöpankissa olevaa yhdistyksemme velkaa 3.000,00 markalla. Päätettiin palkata ammattimies korjaamaan akkunoiden lasit sekä tekemään kaikki muut tarpeelliset korjaukset. Siivous ym. töihin otetaan 2 naista. Johtokunta 5.11.1945: Päätettiin laittaa talolle johtavan tien varrelle kaksi ulkolamppua. Johtokunta 17.3.1950: Keskusteltiin tanssipaviljongin rakennusasiasta. Päätettiin kääntyä rakennusmestari Oiva Virtasen puoleen. Johtokunta 22.5.1950: Hyväksyi tanssilavan paikasta vuokrasopimuksen Lassilan perikunnan kanssa viiden vuoden ajaksi, jonka jälkeen vuokraaja saa sen haltuunsa. Tanssilavan tontti on edelleen vuokralla. Johtokunta 6.6.1950: Päätettiin aloittaa lavan rakennustyöt 8.6.1950 talkootyönä. 6 Reinonpäivätanssit oli syyskesäinen tapahtuma vuosien ajan. Tanssit saivat alkunsa, kun Reino Hurme, Reino Lassila ja Reino Anttalainen hakivat 16.7.1950 lupaa pitää tanssit ja kun vuokraa ei peritty. Johtokunta 18.1.1951: Vihkiäistilaisuuksissa pitää järjestysmiehillä olla järjestysmiesnauha käsivarressa järjestyksenpitoa varten. Johtokunta 13.4.1951: haetaan rakennustyöryhmiä saattamaan lavan rakennustyöt valmiiksi. Johtokunta 26.2.1952: Korjataan ravintolan keittiö. Elokuussa 1952 vuokrattiin lavaa. Samalla kertaa nyt vietetään lavan 60-vuotisjuhlaa. Johtokunta 27.8.1952: Toimitalon katto päätettiin uusia. Yleinen kokous 23.4.1956: Keskusteltiin toimitalon laajennuskysymyksestä. Yleinen kokous 24.2.1957: Keskusteltiin toimitalon laajennus- ja korjauskysymyksistä ja päätettiin esittää johtokunnalle tämän ryhtymistä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Yleinen kokous 28.2.1960: Valittiin uusi toimikunta toimitalon rakennustoimikunnaksi. Johtokunta 7.3.1966: Nimismiehen tarkastus merkittiin tiedoksi ja talon todettiin olevan käyttökunnossa. Johtokunta 26.8.1968: Talon kunnostustöitä päätettiin aloittaa talkootöinä. Johtokunta 25.11.1969: Talon sisätilojen korjausmaalaustöitä pidettiin välttämättöminä tulevana keväänä. Johtokunta 2.11.1971: Työväentalon lattian kunnostustalkoot päätettiin pitää 13.11. kello 9.00 alkaen. Johtokunta 6.7.1972: Todettiin juhlasalin näyttämön yläosan painuneen ja päätettiin kääntyä kunnan rakennusmestarin puoleen. 7 Johtokunta 25.4.1975: Toimitalon kunnostustalkoot pidetään seuraavana sunnuntaina. Johtokunnan kokouksia pidettiin liike- ja asuintalon kerhohuoneessa. Kuukausikokous 16.3.1979: Työväentalon peruskorjaus- ja laajennussuunnitelmista nähtiin yksityiskohtaiset ja tarkat piirustukset sekä kustannusarvio. Kokouksen osanottajat olivat suunnitelmille myötämielisiä. Suunnitelmat ja kustannusarviot on laatinut Jouko Mänttäri. Yleinen kokous 28.1.1981: Päätös rakennusluvan hakemisesta. Päätettiin, että laajennukselle haetaan rakennuslupa heti, kun saadaan tarvittavat paperit kuntoon. Johtokunta 26.10.1980: Yhdistys on saanut 20.000 markkaa avustusta Opetusministeriöltä työväentalon korjauksiin. Opetusministeriön avustus on tullut mahdolliseksi, kun valtionosuussäännöksiä on valtion toimesta muutettu siten, että työväentalojen korjauksiin ja kunnostuksiin voidaan hakea ja saada valtion rahaa. Tämä on toteutunut lähinnä kansanedustaja Olli Helmisen uutteran muutostyön seurauksena, asiaa koskevien määräysten tarkistamisessa. Samalla kertaa nyt vietetään peruskorjauksen 30 v juhlaa. Johtokunta 24.8.1983: Merkittiin, että Opetusministeriö on myöntänyt avustusta 70.000 markkaa. Yleinen kokous 22.5.1984: Päätettiin ottaa 20.000 markkaa lainaa. Johtokunta 27.9.1985: Päätettiin tehdä anomus Opetusministeriölle 80.000 markkaa rakennustöiden loppuunsaattamiseksi. Johtokunta 8.8.1986: Hyväksyttiin juhlasalin värit. Johtokunta 10.8.1987: Haettiin kaupungilta 5.000 mk ylläpitokustannuksiin. 8 Johtokunta 14.1.1991: Päätettiin yksimielisesti vuokrata Seurakunnalle käyttöoikeus anomuksen mukaisesti ajalle 1.2. - 31.5.1991. Johtokunta 17.8.1994: Ulkomaalaus aloitetaan syyskuussa ja jatketaan keväällä. Johtokunta 19.9.1994: R ja H Lassila ilmoittivat, etteivät voi myydä tanssilavan maapohjaa, mutta tekevät paperin, että jos he joutuvat myymään; on maapohja yhdistyksen. Johtokunta 12.2.1998: Kaupungilta on saatu avustusta 8.000 markkaa talon kunnostukseen. Viimeisen vuosikymmenen aikana yhdistyksen kuukausikokouksissa on vakioasiana ollut ”taloasiat”, jossa on käsitelty talon hoitoon ja ylläpitoon ja kunnostukseen liittyvät ns. tarkoituksenmukaiset hankinnat ja uudistamiset sekä talkoilla toteutettavat työt. 9 Työväentalolla säilytyksessä olevaa Vuosien varrella työväentalolle on kertynyt oman toiminnan kalustoa ja välineistöä runsain mitoin. Työväenyhdistys on saanut URS`IN – mitalin 28.8.2005 ansioituneesta järjestötyöstä. Rafael Paasio-mitalin myöntämistä koskevasta kunniakirjasta on jäljennös seuraavien henkilöiden osalta: Emil Viherkoski 6.9.1979 Aino Forsström 15.10.1981 Reino Lassila 1.7.1987 Oiva Peltola 15.8.1995 Heikki Eerola 28.2.2002 Eero Hovi 27.6.2005 Ville Salonen 8.6.2006 Tuula Eerola 2.2.2009 Lisäksi on valokuvasuurennukset veteraanipoliitikoista Emil Rinne ja Nestori Tyllinen. Presidenteistä Mauno Koivistosta, Martti Ahtisaaresta ja Tarja Halosesta on myös valokuvasuurennokset. Lisäksi työväentalon suojissa on Ummeljoen Korpi-Veikkojen, Myllykosken Toverien ja Liikkalan Vauhdin urheilu ym. palkintomateriaalia. Lisäksi on säilytyksessä Sippolan ja Inkeroisten Työväenyhdistysten luovuttamaa kokous yms. materiaalia. 10 Harvinaisuuksia Tavanomaisesta toiminnasta kertyneen aineiston lisäksi työväentalolla on eräitä harvinaisuuksia, jotka ovat toiminnan erityisessä suojeluksessa. Työväentalolla on säilytyksessä Ummeljoen Sos.dem. Työväenyhdistys ry:n ensimmäinen lippu. Toisena harvinaisuutena ovat näyttämön kulissit. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun koulutusohjelmaan kuuluvana on toteutettu kulissimaalauksen restaurointi. Hanna Räsänen on vastannut seminaarityöstä alkaen 2008 ja varsinaiset restaurointityöt on nyt saatu päätökseen. Seminaarityöstä on laadittu 31 sivua käsittävä raportti runsaine valokuvaliitteineen. Seminaarityön johdannon mukaan ”Seminaarityön aiheena on Ummeljoen työväentalon näyttämökulissien restaurointi. Koivikko aiheinen sivukulissi on osa forssalaisen O. Jousisen 1922 maalaamaa järvi- ja metsäaiheista lavastekokonaisuutta. Kokonaisuuteen kuuluu yksi suuri kaksipuolinen taustakulissi, kuusi pienempää sivukulissia ja kaksi kattoon ripustettua kangaskappaa. Kulissit on maalattu liimamaalilla pellavakankaalle.” Työväentalojen Liitto Työväenyhdistys on liittynyt Työväentalojenliiton jäseneksi työväentalojen kaikenpuolisen edunvalvonnan turvaamiseksi. 11 Kustannusten kattaminen Työväentalon ja yhdistyksen toiminnasta aiheutuvien kulujen kattamisessa vuosien saatossa on ollut moninaisia vaiheita. Muutamia poimintoja talousnumeroina: Vuosi Taseen loppusumma Kiint.korj. voitto/tappio 1968 15.609,13 250,00 + 356,96 1976 13.174,69 8.726,99 + 858,91 1982 189.106,77 22.342,41 + 18.380,12 1983 211.435,75 25.843,71 + 12.826,79 1984 238.676,82 63.792,47 + 10.450,72 1985 227.730,81 25.965,93 - 2.155,65 1999 244.078,30 17.707,30 - 5.512,20 1983 opetusministeriön avustusta 35.000,00 1984 opetusministeriön avustusta 35.000,00 Vuosina 1981 – 1984 järjestettiin kesäaikana tansseja lähes joka viikonvaihde, josta toiminnasta yhdistyksen tulot muodostuivat lähes pääsääntöisesti. Työväentalon suojelutilanne Työväentalo ja tanssilava on inventoitu ja luokiteltu arvokkaaksi osaksi alueen rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä (tutkija Timo Lievonen ”Kymenlaakson rakennuskulttuuri” vuodelta 1992) 12 Kokonaisuus on Kymenlaakson kulttuuriympäristön toimenpideohjelman Anjalankosken kohde 31 ja kuuluu toimenpideryhmään B. Suojelutontoimenpiteet: Rakennushistoriansa ja ympäristön kannalta merkittävä rakennus, jonka säilyttäminen tulee turvata kaavaratkaisuin. Seutukaavassa keinona voidaan käyttää aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä alueen kulttuuriympäristön säilyttämiseksi. Rakennusjärjestyksessä rakennukseen tulee kohdistaa säilyttämisen turvaamia määräyksiä Rakennuksen varjelemiseen tähtäävistä toimenpiteistä neuvotellaan omistajan kanssa yhteisesti sopien. Erityisesti kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävillä alueilla rakennuksia ei saa purkaa, että ympäristön ainutlaatuisuus säilyisi. Korjaus ja hoito: Rakennusten korjaukset ja lisärakentaminen tulee suunnitella niin, että ne tukevat alueen kulttuurihistorian ja maiseman säilymistä. Rakennuksen arvokkaiden osien korjauksissa tulee turvata rakennuksen arvon säilyminen. Anjalankosken yleiskaavan yhteydessä laaditussa ” Anjalankosken kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet” vuodelta 2001, työväentalo ja tanssilava on myös todettu arvokkaaksi osaksi kulttuuri ja rakennusperintöä ja paikallisesti arvokkaaksi. Nykyisessä asemakaavassa, joka on vahvistettu 1981, työväentalolla ei ole suojelumerkintää. (kortteli 5088, Yv, II) Kun kaavaa tarkistetaan kyseiseltä kohdalta, suojelumerkintä selvitetään. 13 Tulevaisuuden näkymiä Talon tulevaisuuden näkymät ovat luonnollisesti vahvasti kahdensuuntaiset. Toisaalta on näköpiirissä työväentaloon kohdistuva myönteisen ilmapiirin lisääntyminen. Tällä hetkellä on vuoden 2012 kesäviikonvaihteet varattu erilaisia tilaisuuksia varten. Toisaalta on näköpiirissä kiinteistön korjaukseen ja huoltoon liittyvien kustannusten kohoaminen, joten kustannusten kattamiseen tarvitaan entistä enemmän varoja. Julkisyhteisöjen mahdollisuudet myöntää avustuksia korjauskustannuksiin ovat rajalliset. Lopuksi Kiitos kaikille talkoolaisille vuosien saatossa, sekä toiminnassa ahkerasti mukana oleville yhdistyksen jäsenille. Erityinen kiitos kuuluu antaa ansiokkaille talkoolaisille Emännälle Tuula Eerolalle ja Isännälle Heikki Eerolalle sekä Maija-Liisa ja Oiva Peltolalle. Lähteet: Yhdistyksen historia vuodelta 2005 Yhdistyksen sääntömääräisten kokousten pöytäkirjat Yhdistyksen kuukausikokousten pöytäkirjat Yhdistyksen johtokunnan pöytäkirjat Yhdistyksen tilinpäätökset ja toimintakertomukset 14 Liite 1 Työväentalon talonmiehiä: - 1.4.1959 Reino Hurme 3.8.1959 - 28.2.1960 Veikko Siitarinen 21.11.1960 - 21.11.1966 Pauli Pylkkänen 16.5.1967 - 29.12.1967 Veikko Siitarinen 29.12.1967 - 30.5.1970 Aarne Venäläinen 1.10.1970 - 30.6.1973 Onni Mäntykivi 1.7.1973 - 19.9.1974 Aarne Taskinen 20.9.1974 - 30.9.1976 Seppo Jussila 1.12.1976 - 31.12.1979 Yrjö Ilosaari 1.1.1980 - 31.8.1981 Veikko Korjus 1.11.1981 - 28.2.1982 Juha Väkevä 1.3.1983 - 30.7.1983 Vesa Löytty 1.11.1984 - 30.8.1991 Marja-Riitta Eerola (nyk. Mahlio) 1991 - 2004 Jari Pyötsiä 2004 - 2009 Jorma Lemponen 2009 - Jussi Ripattila 15