Oras Investin vuosikertomus 2010 (pdf 4.3 MB)
Vuosikertomus Me kehitämme yrityksiämme aktiivisella hallitustyöskentelyllä yhteistyössä toimivan johdon kanssa. Päämääränämme on luoda pitkäaikaista, kestävää arvonnousua. Sisältö Oras Invest lyhyesti ............................................................................1 Toimitusjohtajan katsaus.................................................................2 Strategia ja tavoitteet.........................................................................4 Tunnusluvut 2010 ...............................................................................4 Omistusyritykset Oras . ............................................................................................................6 Uponor ......................................................................................................7 Tikkurila .....................................................................................................8 Kemira ........................................................................................................9 Hallintoperiaatteet ..........................................................................10 Hallitus ....................................................................................................11 Tilinpäätös 2010 Hallituksen toimintakertomus .................................................13 Konsernin laaja tuloslaskelma ..................................................20 Konsernitase .......................................................................................21 Konsernin rahavirtalaskelma .....................................................22 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista .....23 Tilintarkastuskertomus .................................................................60 Oras Invest lyhyesti Perheyritys Oras Investillä on yli 65 vuoden perinteet teollisessa yrittäjyydessä. Nykyiset teolliset omistukset ovat Oraksessa, Uponorissa, Tikkurilassa ja Kemirassa. Vuoden 2010 lopussa Oras Investin nettovarallisuus oli 653 miljoonaa euroa. Oras Invest keskittää omistuksensa sellaisiin teollisiin yrityksiin, joissa sillä on huomattavaa toimialan tuntemusta ja joiden liiketoiminnassa se näkee kehitysmahdollisuuksia. Oras Investin arvot Omistajuus rehellisyyttä, avoimuutta, vastuuntuntoa, työn ja yrittämisen kunnioittamista sekä reilua peliä.” Elinvoimaisuus Sitoutuneisuus Kestävyys Oras Invest vuosikertomus 2010 “…On itseisarvo ja elämäntapa. Omistajuus edellyttää 1 Toimitusjohtajan katsaus Lisää arvoa Oras Invest vuosikertomus 2010 Viime vuodet ovat haastaneet yritystensä kehittämiseen ja arvon kasvattamiseen sitoutuneen teollisen omistajan. Kaikissa Oras Investin yrityksissä, niin kokonaan omistamassamme Oraksessa kuin pörssiyhtiössä Uponor, Tikkurila ja Kemira on jäntevöitetty strategisia linjauksia ja työ niiden täsmentämiseksi jatkuu. Yhtiöissä on viety määrätietoisesti läpi merkittäviä muutoksia sekä sopeuduttu muuttuviin markkinoihin. Kaikissa neljässä yhtiössä on vedetty läpi omat tiukat strategiaprosessinsa. Niiden päättäväinen toteutus on vaatinut paljon työtä, joka on onnistunut. Yritysten johtoa ja henkilöstöä on tästä kiittäminen. Kun Yhdysvalloista kohta kolme vuotta sitten käynnistyneen rahoituskriisin vaikutukset laajenivat reaalitalouteen, yritysten oli asemoitava itsensä uudelleen. Ne, jotka ovat jääneet odottamaan vanhojen aikojen paluuta, odottavat turhaan. Tämä tiedetään kaikissa omistamissamme yhtiöissä. Ne ovat tarttuneet muutostöihinsä päättäväisesti: rakenteita on uudistettu, kannattavuutta parannettu ja taseita vahvistettu. Kaikki ovat olennaisesti omavaraisempia kuin kaksi vuotta sitten. Uusiutuneina ja vahvistuneina yritykset ovat kyenneet sopeutumaan markkinoiden muutoksiin ja tarttumaan kysynnän hitaaseen elpymiseen. 2 Aktiivinen hallitustyö Oras Invest edistää yritystensä arvon kasvua osallistumalla aktiivisesti niiden hallitustyöskentelyyn. Tässä onnistuminen on kaikkien osakkeenomistajien ja sidosryhmien etu. Teemme tätä työtä yli suhdannevaihtelujen pitkällä tähtäyksellä rakentaen ja vahvistaen yritysten tulevaisuuden edellytyksiä. Yhtiöiden hallitusten tärkeimpiä tehtäviä on johdon valinta, sen tukeminen sekä oikean strategian määrittely ja työstäminen yhdessä johdon kanssa. Kaikissa Oras Investin omistamissa yrityksissä hallituksen ja johdon yhteistyö on aktiivista samalla kun roolit pidetään selvinä. Voidaksemme vaikuttaa pörssiyhtiöiden kehittämiseen pyrimme niissä suurimmaksi tai riittävän merkittäväksi teolliseksi omistajaksi. Tämä on ollut linjamme jo alun toistakymmentä “ Kaikkien yritys temme liikevaihdot kasvoivat ja tulokset paranivat. ” vuotta. Omistuksemme lisääminen Kemirassa runsaaseen 18 ja Tikkurilassa 18 prosenttiin kertomusvuoden lopulla on täsmälleen tämän linjauksen mukainen. Samalla pidämme tärkeänä sitä, että osakkeen vaihdettavuus ja vaihto ovat hyvät. Pörssiyhtiön hallituksessa ymmärrämme vastuumme: työtä tehdään kaikkien osakkeenomistajien hyväksi. Hyvä kokonaisuus Kokonaan omistamamme Oras tuo teolliseen rakenteeseemme syvyyttä ja kiinteyttää pitkäjänteisen omistuksen otettamme. Se on perheyhtiö, jonka kehitys kuvastaa yli 65 vuoden teollista traditiotamme: yhtiön tuottojen pääosa on jatkuvasti investoitu teollisiin laajennuksiin samalla kun on pidetty huolta siitä, että Oras pystyy kehittymään. Oras Investin teollinen portfolio on kiintoisa ja tulevaisuuden mahdollisuuksien kannalta lupaava kokonaisuus. Puhtaan veden ja sen saatavuuden merkitys kasvaa maailmassa varmasti. ”Water for Value” sopii hyvin tunnukseksemme, kun kehitämme yhtiöitä ja luomme hyvinvointia yhteiskunnassa. Kemiran tavoitteena on olla johtava vesikemian yhtiö ja se on vahvasti matkalla kohti tavoitettaan. Uponorin ja Oraksen tuotteiden ja järjestelmien kautta veden tehokas, ekonominen ja ekologinen siirto, käyttö ja kierrätys yhdistyvät moderniin ja kiristyvien ympäristövaatimusten mukaiseen rakentamiseen. Siinä Kemirasta kertomusvuoden keväällä itsenäiseksi pörssiyhtiöksi irrotetulla Tikkurilalla on oma tärkeä asemansa. Kaikki paransivat Oraksen, Uponorin, Tikkurilan ja Kemiran yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi kertomusvuonna 3,6 miljardiin euroon, ja ne työllistivät kaikkiaan 13 500 ihmistä maailmanlaajuisesti. Kaikkien tulokset paranivat. Niin Kemiran kuin Tikkurilankin osakkeiden markkina-arvot kasvoivat, kun taas Uponorin markkina-arvo hieman väheni. Oras Investin omistusten markkina-arvo oli vuoden lopussa yhteensä 880 miljoonaa euroa, missä on kasvua vuotta aiemmasta 707 miljoonasta 24 prosenttia. Markkina-arvoon sisältyy Kemiralta osinkona saatuja Tikkurilan osakkeita 102 miljoonan euron arvosta. Lisäksi markkinoilta ostettiin uusia Tikkurilan osakkeita 22,6 miljoonalla ja Kemiran osakkeita 24,9 miljoonalla “ Uusi vuosi on alkanut lupaavasti, näkymät ovat suotuisat. ” Kyky muutoksiin Yritysten muutokset, parannukset ja tulokset vahvistavat luottamustamme nykyiseen yritysportfolioomme. Hyvin vaativissa oloissa onnistuneet toimenpiteet ovat parantaneet yritysten kykyä menestyä muuttuvilla markkinoilla sekä käyttää muutokset ja tärkeät kehitys trendit hyödykseen. Nykyinen rakenteemme on hyvä, siinä on strategisia yhteyksiä ja yritysten yhteisiä rajapintoja. Vastuu ympäristöstä, alan johtava hygieniaosaaminen ja -teknologia sekä energiatehokkuus ja puhtaan veden taloudellisuus ovat ominaisia tuotekehityksellemme ja uusille teknologisille oivalluksille. Omistuksessamme on hyvin lupaavaa tulevaisuuden potentiaalia, ja jatkamme sitoutuneesti yritysten pitkän tähtäyksen arvon kasvattamista tällä rakenteella. Uusi vuosi on alkanut lupaavasti, näkymät ovat suotuisat. On kuitenkin mahdollista, että maailmantalouden mullistukset jatkuvat, ja lähes varmaa, että entiseen kuosiinsa markkinat eivät palaa. Tähän olemme varautuneet. Kai- kissa yhtiöissä on vahvistettu perusedellytykset, ja niissä ymmärretään jatkuvan muuttumisen merkitys. Kiitän kaikkia tähän työhön osallistuneita hyvästä suorituksesta ja liikekumppaneitamme vahvistuneesta luottamuksesta. ❚ Helmikuussa 2010 Jari Paasikivi Oras Invest vuosikertomus 2010 eurolla. Vuonna 2010 Oras Invest ansaitsi omistuksistaan osinkoa yhteensä 125 miljoonaa euroa, josta suurin osa tuli Tikkurila Oyj:n osakkeina. Oras Investin voitto kertomusvuodelta oli 60,3 miljoonaa euroa (49,8 miljoonaa euroa vuonna 2009). Osakkeenomistajan kokonaistuotto (total shareholder return, TSR) oli 29 prosenttia (106). Yhtiön nettovarallisuus (net asset value, NAV) kasvoi 653 miljoonaan euroon (507). 3 Strategia ja tavoitteet Arvon luominen Oras Invest on perheyhtiö ja teollinen omistaja. Kehitämme omistamiamme yrityksiä aktiivisen hallitustyöskentelyn kautta yritysten johdon kanssa päämääränä luoda kestävää, pitkän aikavälin arvonnousua. Strategia Olennainen osa arvon luomisessa on hyvä omistusrakenne. Tavoitteenamme on olla suurin omistaja listatuissa yrityksissämme ja enemmistöomistaja listaamattomissa yrityksissä. Tämä tarjoaa meille mahdollisuuden omistustemme aktiiviseen ja rakentavaan kehittämiseen pitkällä aikavälillä sekä omistustemme arvon nostamiseen. Me saatamme myös hankkia erisuuruisia osuuksia ei-ydinyrityksistä, joilla on potentiaalia kehittyä ydinyrityksiksi tulevaisuudessa. Hyvä hallintotapa on luontainen osa yritystämme ja kiinnitämme suurta huomiota hyvään hallitustyöskentelyyn. Yritysten jatkuva uudistaminen aktiivisen hallitustyöskentelyn kautta yhteistyössä yritysten johdon kanssa turvaa pitkän aikavälin arvonnousun. Pitkän aikavälin tavoitteet Nettovarallisuuden kasvu ja osinkotuotot luovat omistuksen kokonaisarvon. Oras Invest tähtää omistajien kokonaistuottoon, joka on enemmän kuin pääomakustannukset suhdannekierron aikana. Avainluvut 2010 Tilikauden tulos Oma pääoma Koko pääoma Oma pääoma/koko pääoma 60,3 399,9 634,9 63 % milj. euroa (49,8 milj. euroa) Nettovarallisuus (NAV)* 653 Oras Invest vuosikertomus 2010 milj. euroa (507 milj. euroa) 4 milj. euroa (340,6 milj. euroa) milj. euroa (552,2milj. euroa) (62 %) Omistajan kokonaistuotto (TSR) Velkojen suhde markkinaarvoisiin sijoituksiin 29 % 27 % (106 %) 3 vuoden vuotuinen tuotto 4 % (30 %) * NAV = Uponorin, Tikkurilan ja Kemiran markkinaarvo 31.12.2010 + Oraksen EBITDA × 8 – nettovelat Oras Investin omistukset 100 % Vuodesta 1945 23 % Vuodesta 1999 18 % Vuodesta 2010 18 % Vuodesta 2007 Arvoa vedestä Vedestä on tullut niukka luonnonvara, jota ei voida pitää enää itsestään selvyytenä. Oras Investin omistukset työskentelevät edistääkseen maailman vesivarojen kestävää hyödyntämistä. Uponor Asuin- ja liikerakennusten lämmitys- ja putkijärjestelmien toimittajana Uponor huomioi kestävän kehityksen kaikessa toiminnassaan, sillä rakennusten energiatehokkuudella ja elinkaarella on merkittävä vaikutus ympäristölle. Uponorin vesikiertoiset lattialämmitysjärjestelmät auttavat säästämään energiaa, ja Uponorin käyttövesiputkistojen kautta kulkeva vesi säilyy puhtaana. Uponor tarjoaa myös yhdyskuntateknisiä järjestelmiä, joilla voidaan pienentää puhtaan veden hävikkiä tai varjella pohjavesiä pilaantumasta. Vuodesta 1995 Uponor on ollut mukana Stockholm Water Foundation -säätiössä. Sen tavoitteena on edistää maapallon vesiympäristöjen tutkimusta ja kehittämistä. Tikkurila Yhtenä Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan johtavana maaliyhtiönä Tikkurila auttaa kuluttajia, ammattilaisia ja teollisuutta tekemään kestäviä valintoja tarjoamalla käyttäjäystävällisiä ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja pintojen suojaamiseen ja kaunistamiseen. Yhtiön yritysvastuuohjelma kattaa tuotteiden koko elinkaaren kaikista hankinnoista loppukäyttäjälle annettavaan tukeen. Tikkurilan koko tuotannosta vesiohenteisten maalien osuus on yli 70 %. Kemira Kansainvälisen kemian yhtiö Kemiran keskeisimpiä asiakkaita ovat runsaasti vettä kuluttavat teollisuudenalat. Kemira tarjoaa veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään asiakkaiden energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta. Kemiran visiona on olla johtava vesikemian yhtiö, ja jo yli 75 % Kemiran noin 2 miljardin euron liikevaihdosta tulee vesikemiasta. Oras Invest vuosikertomus 2010 Oras Talotekniikan vesijärjestelmiin kuuluvien tuotteiden valmistajana Oraksen toiminta keskittyy veden ympärille. Oras on kunnioittanut vettä ja luontoa toimintansa alusta alkaen ja yhdistänyt alan edelläkävijänä nykyteknologian ekologisuuteen. Yrityksen tehtävänä on käyttäjäystävällisten, vettä ja energiaa säästävien tuotteiden kehitys, valmistaminen ja markkinointi. 5 Omistusyritykset www.oras.com Oras kehittää, valmistaa ja markkinoi käyttäjäystävällisiä, vettä ja energiaa säästäviä talotekniikan vesijärjestelmiin kuuluvia tuotteita Oras on merkittävä keittiö- ja kylpyhuonehanojen kehittäjä, valmistaja ja markkinoija. Yhtiön perustamisesta vuodesta 1945 alkaen Oras on tuonut markkinoille korkealaatuisia designtuotteita, joissa hyödynnetään käyttäjäystävällisyyttä parantavia teknisiä ratkaisuja. Jokainen teknologinen yksityiskohta tuotteissamme on suunniteltu edistämään veden ja energian tehokasta käyttöä. Kosketusvapaat hanat Oras esitteli Euroopan LVI-markkinoille jo 1990-luvulla. Oraksen visiona on tulla elektronisten hanamarkkinoiden todelliseksi omistajaksi Euroopassa. Vuosi 2010 lyhyesti Oras-konsernin liikevaihto nousi 7,4 prosenttia 132,5 (123,4) miljoonaan euroon. Pohjois-Euroopassa kehitys oli odotettua nopeampaa, vastaavasti Itä-Euroopan toipuminen oli selvästi heikompaa. Liikevoitto oli edellisen vuoden tasolla huolimatta kohdistetuista kasvupanostuksista, resurssien lisäyksestä sekä merkittävästi Oras-konsernin liikevaihdon kehitys 2006–2010 Oras Invest vuosikertomus 2010 150 6 120 90 kohonneista raaka-ainekustannuksista, ollen 18,8 miljoonaa euroa ja 14,2 prosenttia liikevaihdosta (18,9M€ ja 15,3 %). Elektronisten tuotteiden voimakas kehittäminen jatkui ja markkinointia keskitettiin Oraksen keihäänkärjeksi valitun, käyttäjäystävällisen, vettä ja energiaa säästävän sekä hygieniatasoa merkittävästi parantavan tuoteryhmän hyväksi. Tammikuussa esiteltiin erityisesti kotitalouksille suunnattu kosketusvapaa Oras Cubista, jonka vastaanotto päämarkkinoillamme oli ilahduttava. Yhteistyömme italialaisen muotoilutalo Alessin kanssa siirtyi uudelle tasolle. Keväällä uudistettu kumppanuussopimus tähtää pitkäjänteiseen tutkimukseen ja uutta teknologiaa hyödyntävien keittiö- ja kylpyhuonehanojen kehittämiseen. Sopimuksen julkistuksen yhteydessä julkistimme uuden elektronisen tuotteen Il Bagno Alessi One -sarjaan. Uusi Oras Natura -suihku sai markkinoilla hyvän vastaanoton tarjoten helpon ja toimivan ratkaisun veden- säästöön. Veden kulutus puolittuu hyvin yksinkertaisesti painamalla suihkussa olevaa ekonappia. Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi tuotekehitys- ja markkinointiprosessi uudelleenorganisoitiin yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta markkinoiden kehittäminen toteutuu suunnitelmien mukaisesti. Näkymät Markkinan käännyttyä uudelleen kasvuun on aika panostaa yhä voimakkaammin ja rohkeammin käyttäjäystävällisten, vettä ja energiaa säästävien ratkaisujen läpimurtoon markkinoilla. Suurin potentiaali on kotitalouksissa, joissa Oraksen teknologialla saavutetaan turvallinen ja ekologinen tapa päivittäiseen vedestä nauttimiseen. Vuonna 2011 tullaankin esittelemään kotitalouksille suunnattuja, uusia toiminnallisia ominaisuuksia sisältäviä elektronisia tuotteita. Oras 2015 -strategiasuunnitelma on saanut hyvän alun ja sen kokonaisvaltainen toteuttaminen jatkuu alkaneella tilikaudella. Oraksen organisaatio on nyt resurs soitu saavuttamaan pitkän aikavälin tavoitteemme. Tuotekehitys- ja markkinointipanostukset suunnataan päättäväisesti keihäänkärkituotteiston vahvistamiseen ja valituille maantieteellisille markkinoille. ❚ Oras lyhyesti Oras Invest Oy:n omistus Oras Oy:ssä 31.12.2010 • • • • • • • • Liikevaihto: 132,5 milj. euroa Liikevoitto: 18,8 milj. euroa Henkilöstö keskimäärin: 978 Puheenjohtaja: Jukka Paasikivi • Toimitusjohtaja: Pekka Kuusniemi Vuodesta 1945 Osuus osakepääomasta: 100 % (Oras Oy) Osuus äänimäärästä: 100 % (Oras Oy) Omistuksen markkina-arvo: 188 milj. euroa* 60 * laskettu kaavalla EBITDA x 8 – nettovelka 30 0 Milj. euroa 06 07 08 09 10 www.uponor.com Uponorin ratkaisut lisäävät asumisen mukavuutta ja säästävät kustannuksia ja energiaa. Niitä on myös helppo hallita ja ylläpitää. Uponorin teknisesti edistykselliset kokonaisratkaisut – niin sisäilmasto-, käyttövesi- kuin yhdyskuntateknisetkin järjestelmät – sopivat sekä uudis- että korjausrakentamiseen pientaloista aina laajoihin rakennusprojekteihin asti. Yhteenveto vuodesta 2010 Markkinatilanne oli Uponorin asiakassegmenteissä edelleen haastava vuonna 2010, mutta vuoden jälkipuoliskolla markkinat alkoivat piristyä etenkin Pohjoismaissa ja joissakin Keski- ja ItäEuroopan maissa. Länsi- ja Etelä-Euroopan markkinoilla ei toipumista juurikaan havaittu. Kanadan suotuisasta markkinatilanteesta huolimatta Pohjois-Amerikan koko vuoden kehitys jäi epätyydyttäväksi, kun Yhdysvalloissa alkuvuonna orastanut kysynnän piristyminen hiipui kesään tultaessa. Yleisestä taloustilanteesta johtuen huomiota kiinnitettiin edelleen toiminnan tehostamiseen ja taloudellisen liikkumavapauden turvaamiseen. Euroopan talotekniikkayksiköissä käytössä oleva toiminnanohjausjärjestelmä ulotettiin vuoden lopulla myös yhdyskuntatekniseen liiketoimintaan. Myös hankkeita kasvun nopeuttamiseksi käynnistettiin ja kumppanuusyhteistyötä rakennusalan erilaisten ammattilaisten kanssa tiivistettiin. Yksi näkyvimpiä tuoteuutuuksia oli ainutlaatuinen energiaa säästävä lämmityksen ja jäähdytyksen digitaalinen ohjausjärjestelmä. Uponorin jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto nousi 749,2 (2009: 734,1) miljoonaan euroon; parhaiten kehittyi yhtiön pääliiketoimintasegmentti Talotekniikka - Eurooppa. Jatkuvien toimintojen liikevoitto nousi 52,4 (41,2) miljoonaan euroon. Kannattavuus eli liikevoittoprosentti koheni 7,0 (5,6) prosenttiin. Suurimpien osakkeenomistajien jakautuminen Uponorissa Uponor lyhyesti 31.12.2010 • • • • • Liikevaihto: 749,2 milj. euroa* Liikevoitto: 52,4 milj. euroa* Henkilöstö keskimäärin: 3 219 Puheenjohtaja: Jari Paasikivi Toimitusjohtaja: Jyri Luomakoski * jatkuvat toiminnot Oras Invest Oy 22,6 % Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 7,1 % Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3,7 % Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola 1,9 % Sigrid Juselius Stiftelse 1,1 % Muut 63,6 % Uponorin tuotejärjestelmien markkinaosuudet kehittyivät pääosin myönteisesti vuonna 2010. Kysyntää vauhdittivat muun muassa uudet tuoteratkaisut ja tuotetarjonnan laajennukset. Lämmitys- ja viilennysjärjestelmät erityisesti hyötyivät siitä, että sekä ammattilaiset että kuluttajat haluavat nyt entistä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Näkymät Rakennusmarkkinoiden taantuman arvellaan saavuttaneen pohjansa ja markkinoiden odotetaan hitaasti elpyvän vuodesta 2011 alkaen. Kysynnän kasvu ja markkinoiden vakaus riippuu kuitenkin merkittävästi yleisen taloustilanteen kehittymisestä. Uponorin liikevaihdon orgaanisen kasvun ennustetaan kiihtyvän vuoden 2010 tasolta ja liikevoiton arvioidaan paranevan viime vuoden raportoidusta liikevoitosta. Konsernin käyttöomaisuusinvestointien määrän ei odoteta ylittävän poistojen määrää, ja tehokkaan nettokäyttöpääoman hallinnan avulla konsernin rahavirran odotetaan säilyvän hyvänä. ❚ Oras Invest Oy:n omistus Uponorissa 31.12.2010 • Vuodesta 1999 • Osuus osakepääomasta: 22,6 % (Uponor Oyj) • Osuus äänimäärästä: 22,7 % (Uponor Oyj) • Omistuksen markkina-arvo: 229 milj. euroa Oras Invest vuosikertomus 2010 Uponor on kansainvälinen markkinajohtaja rakennusten sisäilmastoratkaisuissa ja putkijärjestelmissä 7 Omistusyritykset www.tikkurilagroup.com/fi Tikkurila tarjoaa kuluttajille, ammattilaisille ja teollisuudelle käyttäjäystävällisiä ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja pintojen suojaamiseen ja kaunistamiseen. Kiinnostus kodin sisustamiseen ja kunnostamiseen lisääntyy. Tikkurila on johtava kauppa- ja rakennusmaaliyhtiö Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä ja yksi alan johtavista yhtiöistä Baltian maissa ja Puolassa. Tikkurilan tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoaan erityisesti Venäjän markkinoilla, mutta myös sen lähialueilla, kuten ValkoVenäjällä, Ukrainassa, muissa IVY-maissa sekä Keskisen Itä-Euroopan maissa. Tällä hetkellä Tikkurilan liikevaihdosta puolet tulee kehittyneiltä ja puolet kehittyviltä markkinoilta. Merkittävä osa Tikkurilan tuotekehitystoiminnasta liittyy liuotinohenteisten maalien korvaamiseen vesiohenteisilla tai vähän liuotteita sisältävillä tuotteilla. Vesiohenteisten maalien kehitys on ollut erityisen aktiivista Skandinaviassa, missä Tikkurilan vuonna 2010 myymistä kauppa- ja rakennusmaaleista 98 prosenttia oli vesiohenteisia. Tikkurila listautui pörssiin vuonna 2010. Tikkurilan entinen emoyhtiö Kemira Oyj jakoi Tikkurila Oyj:n osakkeita osinkona osakkeenomistajilleen maaliskuussa 2010, ja julkinen kaupankäynti Tikkurila Oyj:n osakkeilla alkoi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 26.3.2010. Taloudellinen kehitys vuonna 2010 Tikkurilan toiminta-alueen taloudet elpyivät vuoden 2010 aikana. Tikkurilan keskeisten markkinoiden, Venäjän, Ruotsin, Suomen ja Puolan, bruttokansantuotteet kasvoivat, minkä lisäksi asuinrakentaminen piristyi etenkin Pohjoismaissa, mutta myös Venäjällä loppuvuoden aikana. Tikkurilan liikevaihto kasvoi 11 prosenttia korkeampien myyntimäärien ja valuuttakurssien ansiosta. Kauppa- ja rakennusmaalit tuovat Oras Invest vuosikertomus 2010 Suurimpien osakkeenomistajien jakautuminen Tikkurilassa Tikkurila lyhyesti 31.12.2010 Oras Invest Oy 18,1 % Kemira Oyj 14,0 % Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 9,4 % Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 8,6 % Mandatum Henkivakuutus-osakeyhtiö 8 Muut 3,1 % 46,8 % • Liikevaihto: 588,6 miljoonaa euroa • Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä: 59,7 miljoonaa euroa • Henkilöstö keskimäärin: 3 703 • Hallituksen puheenjohtaja: Jari Paasikivi • Toimitusjohtaja: Erkki Järvinen Tikkurilan liikevaihdosta 84 prosenttia ja teollisuusmaalit 16 prosenttia. Tikkurilan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 19 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja konserni saavutti keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetetun 10 prosentin liikevoittotason. Lisäksi velkaantumisaste laski selvästi ja sidotun pääoman tuotto parani. Suurimpaan kasvuun ylsivät Tikkurilan strategisista liiketoimintayksiköistä East ja Scandinavia, joiden myyntimäärät kasvoivat selvästi ja liikevoitot nousivat liki kolmanneksella edellisestä vuodesta. Vuoden merkittävimmät haasteet liittyivät raaka-aineiden hintakehitykseen ja saatavuuteen. Tulevaisuuden näkymät Tikkurila arvioi tilikauden 2011 liikevaihdon kasvun ylittävän konsernin päämarkkina-alueiden keskimääräisen bruttokansantuotteen kasvun. Nousevista raaka-ainekustannuksista huolimatta Tikkurila arvioi liikevoittoprosentin säilyvän vuoden 2010 tasolla. Arviot perustuvat oletukselle, että valuuttakurssit säilyvät vuoden 2010 lopun tasolla ja että Tikkurilan toiminta-alueen talouksien kasvun asteittainen vahvistuminen jatkuu. Lisäksi arviot perustuvat Tikkurilan nykyiseen liiketoimintarakenteeseen. ❚ Oras Invest Oy:n omistus Tikkurilassa 31.12.2010 • • • • Vuodesta 2010 Osuus osakepääomasta: 18,1 % Osuus äänimäärästä: 18,1 % Omistuksen markkina-arvo: 131,6 miljoonaa euroa www.kemira.fi www.vesijalanjalki.fi Kemira tarjoaa veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään asiakkaiden energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta. Kemiran visiona on olla johtava vesikemian yhtiö. Kemira Oyj:n hallitus ehdottaa 22.3.2011 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan 0,48 euron osakekohtainen osinko eli yhteensä noin 73 miljoonaa euroa. Tiivistelmä vuoden 2010 tuloksesta Vuonna 2010 Kemira jatkoi toiminnallisen tehokkuuden parantamista ja toteutti menestyksekkäästi vesikemiaan keskittyvää strategiaansa joka käynnistettiin vuonna 2008. Vuonna 2010 keskityttiin pääasiassa parantamaan kannattavuutta entisestään ja vahvistamaan kassavirtaa ja tasetta. Vahvempi tase tuo joustavuutta Kemiran strategian toteutukseen ja mahdollistaa tulevaisuuden kasvun sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Vuonna 2010 Kemira onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan 10 % kysynnän elpyessä monessa Kemiran asiakasteollisuudessa. Samaan aikaan kannattavuus parani huomattavasti, tase vahvistui ja kassavirta oli vahva. Yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumista oli maaliliiketoiminnan eli Tikkurilan listautuminen Helsingin pörssiin. Parantuneen rahoitusaseman lisäksi, Tikkurilan irtautuminen yhdessä yritysmyyntien kanssa terävöitti Kemiran profiilia vesikemian yhtiönä. Vuonna 2010, yli 75 % Kemiran liikevaihdosta tuli vesikemiasta. Vesitutkimuksen huippuosaamiskeskuksen (Centre of Water Efficiency Excellence, SWEET) perustaminen yhdessä VTT:n kanssa oli merkittävä strateginen sijoitus ja tulee tarjoamaan tärkeän alustan orgaanisen kasvun tuottamiseksi uusilla ja olemassa olevilla asiakasteollisuudenaloilla. Kemira vahvisti asemaansa myös nopeasti kasvavilla kehittyvillä markkinoilla Kiinassa ja Intiassa. Kemiran Suurimpien osakkeenomistajien jakautuminen Kemirassa 31.12.2010 Kemira lyhyesti • • • • Liikevaihto: 2 160,9 miljoonaa euroa Liikevoitto: 156,1 miljoonaa euroa Henkilöstö keskimäärin: 5 608 Hallituksen puheenjohtaja: Pekka Paasikivi • Toimitusjohtaja: Harri Kerminen Oras Invest Oy 18,2 % Solidium Oy 16,7 % Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 9,8 % Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 5,2 % Kemira Oyj Muut 2,3 % 47,8 % vahva taloudellinen asema mahdollistaa lisäinvestoinnit, joilla se varmistaa tulevaisuuden kasvun vesiliiketoiminnassa, sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Näkymät Kemiran visiona on olla johtava vesikemian yhtiö. Kemira keskittyy edelleen kannattavuuden parantamiseen ja positiivisen rahavirran vahvistamiseen. Yhtiö aikoo myös tehdä investointeja varmistaakseen kasvun jatkumisen vedenkäsittelyalalla. Kasvun lähtökohtana ovat kasvavat vesikemikaalimarkkinat ja Kemiran vahva osaaminen veden laadun ja määrän hallinnassa. Syvenevä vesipula, tiukentuva lainsäädäntö ja asiakkaiden oman toiminnan tehostamistarpeet antavat Kemiralle mahdollisuuksia uusien vesisovellusten kehittämiseen, sekä uusille että nykyisille asiakkaille. Kemira odottaa vuonna 2010 nähdyn myyntimäärien kasvun jatkuvan vuonna 2011 ja Kemiran liikevaihdon odotetaan olevan jonkin verran korkeampi vuonna 2011 kuin vuonna 2010. Kemiran liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä odotetaan olevan vuonna 2011 korkeampi kuin vuonna 2010, huolimatta nousevista raaka-ainehinnoista. ❚ Oras Invest Oy:n omistus Kemirassa 31.12.2010 • • • • Vuodesta 2007 Osuus osakepääomasta: 18,2 % Osuus äänimäärästä: 18,2 % Omistuksen markkina-arvo: 331 miljoonaa euroa Oras Invest vuosikertomus 2010 Kemira on kansainvälinen kemian yhtiö, jonka liikevaihto on noin 2 miljardia euroa. Sen keskeisiä asiakkaita ovat runsaasti vettä kuluttavat teollisuudenalat. 9 Hallinto Hallintoperiaatteet Oras Invest Oy on Suomessa rekisteröity yksityinen osakeyhtiö. Se noudattaa toiminnassaan hyvää hallintotapaa, joka pohjautuu Suomen osakeyhtiölakiin ja yhtiön yhtiöjärjestykseen. Oras Invest Oy on Oras Invest konsernin emoyhtiö. Siinä ominaisuudessa se vastaa konsernin toiminnan kehittämisestä ja hoitaa konsernin taloudellisen raportoinnin sekä antaa tukea konserniyhtiöille talous-, laki- ja hallintoasioissa. Konserni muodostuu useista itsenäisistä alakonserneista ja erillisistä yhtiöistä. Alakonsernien ja yksittäisten yhtiöiden toimintaa koskevat päätökset tehdään näiden yhtiöiden päättävissä elimissä. Oras Invest toteuttaa omistajuuttaan tytär- ja osakkuusyhtiöissä hallituksensa näiden päättäviin elimiin vuosittain valitsemien edustajien kautta. Oras Invest vuosikertomus 2010 Yhtiökokous Oras Investin ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää mm. seuraavista asioista: • yhtiöjärjestyksen muuttamisesta • tilinpäätöksen vahvistamisesta • osingonjaosta • hallituksen jäsenten valinnasta ja heidän palkkioistaan • yhtiön tilintarkastajan valinnasta ja tilintarkastajan palkkiosta. 10 Hallitus Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa hallitus. Hallituk sen tärkein tehtävä on ohjata yhtiön toimintoja tavalla, joka pitkällä aikavälillä varmistaa voiton tuottamisen osakkeenomistajille ottaen samalla huomioon eri sidosryhmien odotukset. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan yhden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa sen yhtiökokouksen päättyessä, jossa heidät valitaan, ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Maaliskuun 2010 varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen kuusi jäsentä: Pekka Paasikiven, Ulla Litzénin, Annika Paasikiven, Eerik Paasikiven, Kaj Paasi kiven ja Vesa Puttosen. Toimitusjohtaja Hallitus valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja suunnittelee ja johtaa yhtiön toimintaa sekä vastaa yhtiön operatiivisesta hallinnosta hallituksen ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Toimitusjohtajan velvollisuus on huolehtia yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Palkat ja palkkiot Yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten palkkiot vuodeksi kerrallaan. Hallitus päättää toimitusjohtajan palkasta ja muista eduista sekä vahvistaa muun johdon palkat, kannustimet ja edut. Valvontajärjestelmät Oras Investin tilintarkastajina ovat Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tapani Kulmala, ja KHT Pekka Luoma. Tilintarkastajat antavat yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen vuositilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan yhtiön johdolle ja hallitukselle. ❚ Hallitus Kaj Paasikivi • Annika Paasikivi • Vesa Puttonen • Pekka Paasikivi • EERIK Paasikivi • Ulla Litzén Pekka Paasikivi Hallituksen puheenjohtaja Synt. 1944, insinööri Luottamustehtävät: • Hallituksen puheenjohtaja, Kemira, vuodesta 2007 • Hallituksen puheenjohtaja, Oras Invest, vuodesta 2004 • Hallituksen jäsen, Liikesivistysrahasto, vuodesta 2003 • Hallituksen jäsen, Alfa Laval, vuodesta 2006 • Hallituksen jäsen, Boliden, vuodesta 2005 • Hallituksen jäsen, Atlas Copco, vuodesta 1999 • Hallituksen jäsen, SKF, vuodesta 1998 Kaj Paasikivi Synt. 1968, B.Sc. (Business Administration Woodbury University), MBA (Helsinki School of Economics) Luottamustehtäviä: • Hallituksen jäsen, Oras Invest, vuodesta 2010 • Hallituksen puheenjohtaja, NextStone, vuodesta 2007 • Hallituksen jäsen, Oras, vuodesta 2006 Vesa Puttonen Synt. 1966, KTT Luottamustehtävät: • Hallituksen puheenjohtaja, Taaleritehdas, omaisuuden hoito, vuodesta 2010 • Hallituksen jäsen, Rocla, vuodesta 2007 • Hallituksen jäsen, Oras Invest, vuodesta 2006 Ulla Litzén Synt. 1956, KTM, MBA (Massachusetts Institute of Technology) Luottamustehtävät: • Hallituksen jäsen, Husqvarna AB, vuodesta 2010 • Hallituksen jäsen, NCC, vuodesta 2008 • Hallituksen jäsen, Oras Invest, vuodesta 2006 Annika Paasikivi Synt. 1975, BA International Business (EBS London), MSc Global Politics (University of Southhampton) Luottamustehtäviä: • Hallituksen jäsen, Finow, vuodesta 2007 • Hallituksen jäsen, Oras Invest, vuodesta 2004 Eerik Paasikivi Synt. 1983, Kauppatieteen yo Luottamustehtäviä: • Hallituksen jäsen, Oras Invest, vuodesta 2010 • Hallituksen jäsen, Erkki Paasikiven säätiö vuodesta 2008, varapuheenjohtaja vuodesta 2010 • Hallituksen puheenjohtaja, Wate , 2007 Johto Toimitusjohtaja Jari Paasikivi Synt. 1954, KTM • Hallituksen puheenjohtaja, Tikkurila, vuodesta 2010 • Hallituksen puheenjohtaja, Uponor, vuodesta 2008 Talousjohtaja Tuula Ylhäinen Synt. 1955, KTM Oras Invest vuosikertomus 2010 Hallituksen jäsenet 11 Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2010 Hallituksen toimintakertomus 2010............................................13 Siirtyminen kansainväliseen Konsernin laaja tuloslaskelma..........................................................20 IFRS-tilinpäätöskäytäntöön...............................................................44 Konsernin tase...........................................................................................21 Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS.........................................................48 Konsernin rahavirtalaskelma............................................................22 Emoyhtiön tase, FAS..............................................................................49 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista............23 Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS................................................50 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS......................................24 Emoyhtiön liitetiedot, FAS..................................................................51 Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot, FAS..............................52 Emoyhtiön taseen liitetiedot, FAS.................................................54 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista...............................58 Tasekirjan allekirjoitukset....................................................................59 Oras Invest Annual report 2010 Tilintarkastuskertomus .......................................................................60 12 Hallituksen toimintakertomus 2010 Konsernirakenne Oras Invest -konserniin kuuluvat emoyhtiö Oras Invest Oy:n lisäksi 100 prosenttisesti omistettu Oras Oy ja osakkuusyhtiö Uponor Oyj (22,6 %). Lisäksi Oras Investillä on merkittävä omistusosuus Kemira Oyj:ssä (18,2 %) ja Tikkurila Oyj:ssä (18,1 %). Oras-konserni on Oras Invest-konsernin alakonserni. Oraskonserni koostuu 100 prosenttisesti omistetuista yhtiöistä kuudessa Euroopan maassa, emoyhtiönään Oras Oy. Oras Invest-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu IFRSperiaatteiden (International Financial Standards) mukaisesti. Emoyhtiö Oras Invest Oy:n tilinpäätös on tehty suomalaisten laskentaperiaatteiden (FAS) mukaisesti. saatujen osinkojen yhteissumma oli 7,0 miljoonaa euroa (5,2). Oras Oy jakoi osinkoina 7,0 miljoonaa euroa. Lisäksi Oras Oy antoi konserniavustusta 7,2 miljoonaa euroa. Emoyhtiön tilikauden tulos oli 60,3 miljoonaa euroa (49,8). Taloudellinen asema ja rahoitus Oras Invest Oy:n likvidit rahavarat olivat 31.12.2010 6,8 miljoonaa euroa (9,6). Taseen loppusumma oli 634,9 miljoonaa euroa (552,2). Oma pääoma oli 399,9 miljoonaa euroa (340,6) ja maksetut osingot 1,0 miljoona euroa. Vuoden 2010 päättyessä Oras Invest Oy:n lainasumma oli yhteensä 233,5 miljoonaa euroa, josta 97 miljoonaa euroa on bullet-tyyppistä lainaa ja loput tasalyhenteistä. Velkojen suhde markkina-arvoisiin sijoituksiin oli 27 % (30 %). Oras Invest -konsernin taloudellinen asema ja rahoitus Oras Invest -konsernin tilinpäätökseen on yhdistelty Oraskonserni alakonsernina (omistusosuus 100 %) ja osakkuusyhtiö Uponor Oyj pääomaosuus-menetelmällä. Strategiset omistukset Kemira Oyj:ssä ja Tikkurila Oyj:ssä on arvostettu markkina-arvoon. Oras-konserni laatii oman konsernitilinpäätöksensä. Tilinpäätös on saatavissa Oras Oy:n pääkonttorista. Nettovarallisuus (Net Asset Value, NAV) oli vuoden 2010 lopussa 653 miljoonaa euroa (507). Nettovarallisuuteen luetaan Uponorin, Tikkurilan ja Kemiran omistusten markkinaarvot sekä Oras-konsernin arvo laskettuna kaavalla EBITDA*8 – nettovelat. Omistajan kokonaistuotto (Total Shareholder Return, TSR) tilikaudelta oli 29 % (106 %). Oras Invest -konsernin likvidit rahavarat olivat 31.12.2010 18,7 miljoonaa euroa (29,7). Taseen loppusumma oli 664,7 miljoonaa euroa (480,2) ja oma pääoma 375,7 miljoonaa euroa (210,4). Muutokset teollisissa omistuksissa Oras Invest Oy:n liikevaihto ja tulos Tuotekehitys, ympäristö ja työturvallisuus Oras Invest Oy jatkoi patenttimaksujen perimistä Oras Oy:ltä. Patenttimaksut perustuvat kunkin patentin käyttöarvoon. Vuositasolla tästä kertyi liikevaihtoa 1,4 miljoonaa euroa (1,4). Emoyhtiön liikevaihto oli tilikaudella 1,7 miljoonaa euroa (1,6). Oras Invest Oy:n osinkotuotot olivat tilikauden aikana 124,7 miljoonaa euroa, josta 102,4 miljoonaa euroa saatiin Tikkurila Oyj:n osakkeina. Vuoden 2010 aikana Uponor Oyj jakoi osinkoa 0,50 euroa osakkeelta, jolloin Oras Investin osuus Uponorin osingoista oli 8,3 miljoonaa euroa (14,8). Kemira Oyj maksoi osinkoa 0,27 euroa osakkeelta, jolloin Kemiralta Oras Invest Oy on teollinen omistaja, eikä yhtiöllä ole tuotekehitys- tai ympäristötoimintoja. Teollisten omistusten toiminnot on esitetty osana ao. yhtiöiden tilinpäätöksiä. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia. Oras Invest Annual report 2010 Maaliskuussa 2010 Tikkurila Oyj:n osakkeet jaettiin osinkoina Kemira Oyj:n osakkeenomistajille. Oras Invest Oy sai 6.483.404 Tikkurila Oyj:n osaketta osana Tikkurilan irtautumista Kemirasta. Marraskuussa Oras Invest hankki markkinoilta 900.000 Tikkurila Oyj:n osaketta. Kemiran ja Tikkurilan osakkeita ostettiin myös Finow Oy:ltä, Nextstone Oy:ltä ja Wate Oy:ltä. Näissä transaktioissa Oras Invest hankki 2.344.595 Kemira Oyj:n osaketta ja 586.148 Tikkurila Oyj:n osaketta. Näiden hankintojen jälkeen Oras Invest on Kemira Oyj:n, Uponor Oyj:n ja Tikkurila Oyj:n suurin omistaja. Kemira Oyj:n, Uponor Oyj:n ja Tikkurila Oyj:n osakkeet on arvostettu emoyhtiön tilinpäätöksessä hankintamenoon (ks. liitetieto sivulla 51). Tikkurila Oyj:n ja Kemira Oyj:n uudelleenjärjestelyjen yhteydessä Kemira Oyj:n osakkeiden arvosta tehtiin 64,5 miljoonan euron suuruinen arvon alennus. 13 Tilinpäätös 2010 Näkymät vuodelle 2011 Talouden toipumisen odotetaan jatkuvan, mutta markkinoiden välillä kehitys saattaa vaihdella. Raaka-aineiden hinnat tulevat säilymään korkealla tasolla, ja tämä aiheuttaa paineita omistetuille yhtiöille. Oras Investin maksuvalmiuden odotetaan säilyvän hyvänä. Riskit Oras Investin pääasialliset riskit liittyvät sen pitkäaikaisiin omistuksiin. Koska omistuksissa on kyse huomattavista sijoituksista, jotka keskittyvät tiettyihin teollisuudenaloihin, saattavat muuttuvat markkinaolosuhteet vaikuttaa omistettujen yritysten kannattavuuteen. Tikkurila Oyj:stä tuli neljäs teollinen sijoitus, ja tämä pienentää teollisuudenaloihin liittyvää riskiä. Oras Investin omistukset ovat yhtiöissä, joiden kotivaluutta on euro. Tästä syystä Oras Investin valuuttariskit ovat välillisiä, ja muodostuvat omistettujen yhtiöiden kansainvälisten operaatioiden kautta. Muuttuvat olosuhteet rahoitusmarkkinoilla saattavat johtaa siihen, että uutta rahoitusta ei ole saatavilla tai sen lainanhoitokustannukset kasvavat. Korkoriskit on katettu johdannaissopimuksilla. Oras-konsernin normaaliin toimintaan liittyvät teolliset vahinkoriskit ja tuotevastuu on katettu vakuutuksilla. Oras Invest Oy:ssä tai Oras-konsernissa ei ole meneillään riita-asioita, joista voisi syntyä mainittavia korvausvastuita. Oras Invest Oy:ssä ja Oras Oy:ssä on toimitettu verotarkastus vuosilta 2004–2007. Yhtiöt ovat valittaneet verotuspäätöksestä, ja prosessi on vielä meneillään. Oras Invest -konsernin tase sisältää varauksen, joka kattaa veroriskin. ORAS INVEST OY TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 2010 1,7 2009 1,6 2008 1,7 Liikevoitto milj. euroa 0,2 0,3 0,6 Tilikauden tulos milj. euroa 60,3 49,8 36,9 Oma pääoma milj. euroa 399,9 340,6 297,8 Koko pääoma milj. euroa 634,9 552,2 531,0 Oma pääoma/koko pääoma % 63,0 61,7 56,1 3 3 3 –2,8 –3,5 12,7 Oras Invest Annual report 2010 Henkilöstö keskimäärin 14 Kassavirta milj. euroa Osakkeet Yhtiön hallitus, johto ja tilintarkastajat Oras Invest Oy:n osakepääoma jakautuu seuraavasti: Hallitus: Pekka Paasikivi (puheenjohtaja), Ulla Litzén, Annika Paasikivi, Eerik Paasikivi, Kaj Paasikivi ja Vesa Puttonen Toimitusjohtaja: Jari Paasikivi Tilintarkastajat: KHT Pekka Luoma (Ernst & Young Oy) and Ernst & Young Oy päävastuullisena tarkastajanaan KHT Tapani Kulmala A osakkeet (1 ääni/osake) 2010 2009 217 350 217 350 Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Voittoa koskevat toimenpiteet Oras Invest Annual report 2010 Hallitus esittää, että Oras Invest Oy jakaa päättyneeltä tilikaudelta osinkoa 6,90 euroa / osake ja yhteensä 1 499 715 euroa. Loppuosa tilikauden voitosta jätetään voittovaroihin. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. 15 Tilinpäätös 2010 ORAS KONSERNI • • • • Liikevaihto 132,5 milj. euroa (2009: 123,4) Omavaraisuusaste 46,5 % (45,4 %) Tarkistetun strategian täytäntöönpano aloitettiin Positiivinen kehitys keskeisillä markkinoilla ja tuoteryhmissä • Työturvallisuus-prosessin kehittämistä jatkettiin Tilikauden myynti oli odotuksia parempi, ja kasvu kohdistui kaikkiin strategisesti tärkeisiin tuoteryhmiin. Näihin myös keskitettiin markkinointitoimenpiteet yhtiön strategian mukaisesti. Useiden Euroopan valtioiden tukitoimista johtuen markkinat olivat projektivetoisia. Tämä kasvatti elektronisten ja muiden vettä ja energiaa säästävien hanojen myyntiä, mutta johti myös hintakilpailuun ja alempiin katetasoihin. Uudet kosketusvapaat tuotteet, Oras Cubista ja Alessi One, kasvattivat olennaisesti elektronisten hanojen myyntiä. Huhtikuussa Oras lanseerasi uuden Natura-suihkusarjan, jossa on edistyksellinen vedensäästötoiminto. Uusien tuotelanseerauksien lisäksi tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyi venttiilimodulin edelleen kehittämiseen ja eri sovelluksiin kotitalouksia varten. Konsernin tavoitteet vuoteen 2015 asti esiteltiin henkilöstölle. Tilikaudelle suunnitellut strategiset toimenpiteet toteutettiin. Näistä tärkein oli päätös Norjan toimitusketjun muutoksista. Oma myyntitoiminta Italiassa lopetettiin, ja resurssit kohdistettiin muiden markkinoiden kehittämiseen. Liikevoitto sisältää 1,4 miljoonaa euroa rakenteellisiin muutoksiin liittyviä kertaluonteisia kustannuksia. Oras Invest Annual report 2010 ORAS KONSERNI TUNNUSLUVUT 16 Liikevaihto milj. euroa Liikevoitto milj. euroa Tilikauden tulos milj. euroa Oma pääoma milj. euroa Koko pääoma milj. euroa Oma pääoma/koko pääoma % Henkilöstö keskimäärin Oras 2015 strategian mukaisesti avainalueille rekrytoitiin useita keskeisiä resursseja. Myös järjestelmällinen koko henkilöstön kehittäminen aloitettiin. Työturvallisuuden positiivinen kehitys jatkui. Suomen ja Puolan tuotantoyksiköt saivat OHSAS 18001 -sertifikaatin, täydentämään laatu- ja ympäristösertifiointeja. Konsernin liikevoitto oli 18,8 milj. euroa (18,9), ja liikevoitto-prosentti 14,2 (15,3). Tilikauden tulos oli 5,7 milj. euroa (8,2). Tilikauden 2010 tulos sisältää 7,2 milj. euroa konserniavustusta Oras Invest Oy:lle (8,5). 2010 IFRS 2009 IFRS 2008 FAS 132,5 18,8 5,7 42,3 90,9 46,5 978 123,4 18,9 8,2 43,1 95,0 45,4 1,033 145,2 20,7 5,7 57,6 111,4 51,7 1,129 Oras Oy:n hallitus esittää, että yhtiö jakaa päättyneeltä tilikaudelta osinkoa 5,5 milj. euroa ja loput voitosta jätetään voittovaroihin. • Vuonna 2011 liikevaihdon kasvun arvioidaan kiihtyvän ja liikevoiton paranevan • Liikevaihto 749,2 (2009: 734,1) milj. euroa • Liikevoitto 52,4 (41,2) milj. euroa • Yhtiön osakekohtainen tulos 0,34 (0,16) euroa Talonrakennusmarkkinoiden kysynnässä tapahtui vuonna 2010 selvä muutos edellisvuoteen verrattuna, ja kysyntä lähti osassa markkinoita – kuten suuressa osin Pohjoismaita – jo vilkkaaseen kasvuun. Keski-Euroopan markkinoilla vallitsi pääsääntöisesti myönteinen vire. Lounaisen Euroopan alueella elettiin laskevan kokonaiskysynnän tilanteessa, kun taas muilla isoilla markkinoilla kuten Brittein saarilla, Italiassa ja Ranskassa, kysynnän laskun arvioidaan saavuttaneen taitekohdan vuoden 2010 aikana. Pohjois-Amerikan markkinoilla kasvua ei nähty. Taantuman aikana toteutettujen leikkausohjelmien jälkeen Uponor käynnisti erilaisia hankkeita, joilla pyritään viemään eteenpäin strategiassa määriteltyjä kasvuohjelmia. Yhtiö jatkoi edelleen myös toimitusketjun kehitystä ja organisaation toiminnan tehostamista. Uponorin jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2010 nousi 749,2 (2009: 734,1) miljoonaan euroon. Talotekniikka – Euroopan liikevaihto kasvoi voimakkaasti PohjoisEuroopassa ja supistui Keski-Euroopassa. Pohjois-Amerikan liikevaihto kasvoi euroissa mitattuna. Yhdyskuntatekniikan liikevaihto laski vaikeiden talvi- ja kilpailuolosuhteiden seurauksena. Jatkuvien toimintojen liikevoitto oli 52,4 (41,2) miljoonaa euroa. Kannattavuus eli liikevoittoprosentti nousi 7,0 (5,6) prosenttiin liikevaihdosta. Liikevoitto parani merkittävästi Talotekniikka - Euroopassa liikevaihdon kasvun myötä. Liikevoittoa onnistuttiin kasvattamaan voimakkaimmin Pohjois-Euroopassa mutta myös lounaisen Euroopan sekä Itä-Euroopan ja kansainvälisen viennin yksiköt paransivat tuloksiaan. Toimitusketjun tehostaminen vaikutti liikevoittoon myönteisesti. Talotekniikka - PohjoisAmerikan liikevoitto supistui. Osasyynä oli se, että keväällä kysynnän piristyessä käynnistettiin markkinointitoimia, jotka osoittautuivat ennenaikaisiksi markkinoiden heiketessä uudelleen kesän ja syksyn aikana. Yhdyskuntatekniikan liikevoitto putosi voimakkaasti ja jäi vain niukasti positiiviseksi liikevaihdon laskun ja kovan hintakilpailun seurauksena. Myös raaka-ainehintojen vertailukautta selvästi epäsuotuisampi kehitys rasitti yhdyskuntatekniikan kannattavuutta. Konsernin osakekohtainen tulos oli 0,34 (0,16) euroa, kun se jatkuvien liiketoimintojen osalta oli 0,37 (0,24) euroa. Oma pääoma osaketta kohti oli 3,45 (3,53) euroa. Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 49,2 (78,8) milj. euroa ja rahavirta ennen rahoitusta 35,6 (60,6) milj. euroa. Toipuminen taantumasta on alkanut suurin alueellisin eroin. Tarkasteltaessa kansainvälisiä markkinoita kokonaisuutena myönteisen kehityksen arvioidaan jatkuvan vuoden 2011 aikana. Uponorin rakennemuutos- ja kehitysohjelmat on pääsääntöisesti saatu valmiiksi ja yhtiössä on käynnistetty kasvuun tähtääviä toimia. Nämä koskevat niin tarjonnan kehittämistä, uusien ja uudenlaisten kumppanuuksien solmimista kuin myös toiminnan ulottamista uusille alueille, kuten Aasiaan. UPONOR TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa Liikevoitto* milj. euroa Tilikauden tulos milj. euroa Oma pääoma milj. euroa Koko pääoma milj. euroa Oma pääoma/koko pääoma % Henkilöstö keskimäärin *) jatkuvat liiketoiminnot 2010 2009 2008 749,2 52,4 24,7 252,1 497,2 50,8 3 219 734,1 41,2 11,5 258,0 498,6 51,7 3 426 949,2 51,2 72,5 305,6 594,9 51,4 4 211 Oras Invest Annual report 2010 UPONOR KONSERNI Hallitus esittää, että osinkona jaetaan 0,55 euroa/osake, yhteensä 40,2 milj. euroa. 17 Tilinpäätös 2010 TIKKURILA KONSERNI • • • • • Liikevaihto 588,6 milj. euroa (2009: 530,2) Liikevoitto (EBIT) 60,8 milj. euroa (47,7) Rahavirrat investointien jälkeen 51,4 milj. euroa (45,3) Nettovelkaantumisaste 41,4 prosenttia (90,0) Osakekohtainen tulos 0,83 euroa (0,63) Vuosi 2010 oli hyvä vuosi Tikkurilalle. Kaupankäynti Tikkurilan osakkeella Nasdaq OMX Helsingissä alkoi 26.3.2010. Tikkurilan liikevaihto nousi ja liikevoitto parani selvästi. Tikkurilalle keskeisten markkinoiden taloudet elpyivät. Merkittävimmät haasteet liittyivät raaka-aineiden hintakehitykseen ja saatavuuteen. Liikevaihto kasvoi korkeampien myyntimäärien sekä valuuttakurssimuutosten ansiosta. Vuoden 2010 liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 59,7 miljoonaa euroa (50,2). Liikevoittoprosentti ylitti keskipitkän aikavälin tavoitteen mukaisesti 10 prosentin tason. Ottaen huomioon raaka-aineisiin liittyvät kustannuspaineet parantunut kannattavuustaso oli hyvä saavutus. Saavutuksia tukivat keskeisten markkinoiden talouksien elpyminen, Tikkurilan vahva tuote- ja palvelutarjonta sekä toiminnan tehostuminen. Rahavirrat investointien jälkeen olivat 51,4 miljoonaa euroa (45,3). Nettovelkaantumisaste laski selvästi 41,4 prosenttiin (90,0) samalla kun sidotun pääoman tuotto (ROCE) parani 19,2 prosenttiin (15,7). Tikkurilan rahoitusasema ja maksuvalmius säilyivät hyvinä. Tikkurila tarjoaa kuluttajille, ammattilaisille ja teollisuudelle käyttäjäystävällisiä ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja pintojen suojaamiseen ja kaunistamiseen. Tikkurila on vahva alueellinen toimija, jonka tavoitteena on olla johtava maaliyhtiö Pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa, mukaan lukien Venäjä. Väriä elämääsi Tikkurilasta. Vuodesta 1862 toiminut Tikkurila on johtava kauppa- ja rakennusmaaliyhtiö Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä sekä yksi johtavista Baltian maissa ja Puolassa. Tikkurilalla on myös vahva markkina-asema monissa muissa Itä-Euroopan maissa ja Venäjän lähialueilla. Tikkurilan tavoitteena on kasvaa kannattavasti. Tätä tavoitetta tukevat neljä strategista toiminnan aluetta: asiakaskeskeisyys, maantieteellinen fokus, vahvat brändit ja yksi yhtenäinen Tikkurila. Oras Invest Annual report 2010 Tikkurila TUNNUSLUVUT 18 Liikevaihto milj. euroa Liikevoitto milj. euroa Tilikauden tulos milj. euroa Oma pääoma milj. euroa Koko pääoma milj. euroa Oma pääoma/koko pääoma % Henkilöstö keskimäärin Hallitus esittää, että osinkona jaetaan 0,70 euroa/osake, yhteensä 30,9 milj. euroa. 2010 2009 2008 588,6 60,8 36,5 190,0 462,3 41,1 3 703 530,2 47,7 27,8 143,9 403,1 35,7 3 757 648,1 58,8 36,7 86,7 427,8 20,3 4 027 • Liikevaihto 2010: 2 160,9 milj. euroa (2009: 1 969,9 milj. euroa). • Liikevoitto 156,1 milj. euroa (109,7). • Investointien jälkeinen rahavirta 168,6 milj. euroa (202,2). • Velkaantuneisuus 39 % (53 %). • Tulos/osake jatkuvista toiminnoista oli 0,73 euroa (0,40). Vuonna 2010 Kemira jatkoi toiminnallisen tehokkuuden parantamista ja toteutti menestyksekkäästi vesikemiaan keskittyvää strategiaansa joka käynnistettiin vuonna 2008. Vuonna 2010 keskityttiin pääasiassa parantamaan kannattavuutta entisestään ja vahvistamaan kassavirtaa ja tasetta. Vahvempi tase tuo joustavuutta Kemiran strategian toteutukseen ja mahdollistaa tulevaisuuden kasvun sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Kemira-konsernin liikevaihto kasvoi 10 % 2 160,9 miljoonaan euroon (1 969,9) kysynnän elvyttyä suurimmissa asiakasteollisuuksissa eli paperiteollisuudessa, öljy- ja kaasuteollisuudessa sekä kaivosteollisuudessa. Korkeampi kysyntä nosti myyntimääriä 8 % ja yhdessä myyntihintojen vaikutuksen kanssa kasvatti orgaanista liikevaihtoa 5 %. Valuuttakurssimuutosten vaikutus paransi liikevaihtoa 5 %. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 30 % ja oli 162,3 miljoonaa euroa (124,9). Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 7,5 %:iin (6,3 %). Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä paranemista tuki 8 % korkeammat myyntivolyymit. Muuttuvat kustannukset laskivat ja tällä oli noin 25 % positiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä vuonna 2010. Muuttuviin kustannuksiin vaikutti vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla raaka-ainekustannukset, jotka olivat alemmat kuin vuoden 2009 vastaavalla ajanjaksolla. Kemiran kansainvälisen kustannussäästöohjelman vuotuinen säästötavoite on noin 60 miljoonaa euroa. Säästöt toteutuivat odotettua nopeammin, sillä kaikki säästötavoitteet saavutettiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Säästötoimenpiteiden kokonaisvaikutus tullaan näkemään vuodesta 2011 eteenpäin. Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2010 laski 133,1 miljoonaan euroon (287,8) ja rahavirta investointien jälkeen laski 168,6 miljoonaan euroon (202,2). Korkeampi nettokäyttöpääoma ja kasvaneet bruttoinvestoinnit kumosivat korkeamman käyttökatteen positiivisen vaikutuksen. Nettokäyttöpääoman osuus liikevaihdosta kutistui kuitenkin 11,4 %:iin (14,5 %). Vahvan rahavirran ansiosta tase vahvistui edelleen ja velkaantuneisuus laski 39 %:iin (31.12.2009: 53 %), mikä on selvästi Kemiran alle 60 %:n tavoitetasolla. Kemiran visiona on olla johtava vesikemian yhtiö. Kemira keskittyy edelleen kannattavuuden parantamiseen ja positiivisen rahavirran vahvistamiseen. Yhtiö aikoo myös tehdä investointeja varmistaakseen kasvun jatkumisen vedenkäsittelyalalla. Kasvun lähtökohtana ovat kasvavat vesikemikaalimarkkinat ja Kemiran vahva osaaminen veden laadun ja määrän hallinnassa. Syvenevä vesipula, tiukentuva lainsäädäntö ja asiakkaiden oman toiminnan tehostamistarpeet antavat Kemiralle mahdollisuuksia uusien vesisovellusten kehittämiseen sekä uusille että nykyisille asiakkaille. Panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on keskeinen osa Kemiran strategiaa. Kemiran tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteenä on uusien innovatiivisten teknologioiden kehittäminen ja kaupallistaminen sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti. KEMIRA TUNNUSLUVUT Liikevaihto* milj. euroa Liikevoitto* milj. euroa Tilikauden tulos* milj. euroa Oma pääoma milj. euroa Koko pääoma milj. euroa Oma pääoma/koko pääoma % Henkilöstö keskimäärin *) jatkuvat liiketoiminnot 2009 ja 2010. 2008 tunnusluvuissa koko Kemira. Hallitus esittää, että osinkona jaetaan 0,48 euroa / osake, yhteensä 72,8 milj. euroa. 2010 2009 2008 2 160,9 156,1 115,9 1 365,8 2 543,7 53,8 5 608 1 969,9 109,7 57,7 1 268,8 2 816,7 45,1 8 843 2 832,7 74,0 1,8 976,0 2 859,7 34,1 9 954 Oras Invest Annual report 2010 KEMIRA KONSERNI 19 Tilinpäätös 2010 Konsernin laaja tuloslaskelma (ifrs) (EUR 1 ,000) Liikevaihto Valmiiden ja kesk. tuotteiden varastojen muutos Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liitetieto 1.1.–31.12.2010 1.1.–31.12.2009 2 132 461 402 285 123 363 –884 373 42 706 37 696 4 149 29 632 39 482 35 112 4 184 24 868 18 965 19 206 102 090 5 726 556 2 692 126 781 22 454 –5 367 –2 928 121 414 19 526 43 044 1 317 465 –32 44 794 111 765 657 1 003 113 425 166 208 132 951 3 4 5 Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 6 Voitto ennen veroja Tuloverot Tilikauden voitto 7 Muut laajan tuloksen erät Voitot ja tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista Osuus osakkuusyhtiön laajan tuloksen eristä Muuntoerot Tilikauden muut laajan tuloksen erät Muut laajan tuloksen erät yhteensä Oras Invest Annual report 2010 Tilikauden laaja tulos 20 Konsernin tase (IFRS) Liitetieto 31.12.2010 31.12.2009 Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Osuudet osakkuusyhtiöissä Myytävissä olevat rahoitusvarat Laskennalliset verosaamiset 8 9 11 12 13 1 355 24 611 102 462 462 756 2 779 593 963 1 261 24 929 103 824 269 771 2 724 402 509 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahamarkkinasijoitukset Rahavarat 14 15 16 17 19 875 32 169 8 409 10 323 70 776 17 753 28 718 7 736 21 975 76 182 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 18 (EUR 1 ,000) VARAT Varat yhteensä 1 490 664 739 480 181 Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Muuntoerot Käyvän arvon rahasto Kertyneet voittovarat 19 19 19 19 19 6 521 20 294 7 416 153 379 188 046 375 656 6 521 20 329 4 090 111 878 67 628 210 446 Velat Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Varaukset Eläkevelvoitteet Laskennalliset verovelat 22 21 20 13 222 582 409 1 110 1 905 226 006 227 658 384 1 158 1 638 230 838 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Lyhytaikaiset korolliset velat Varaukset Eläkevelvoitteet 23 22 21 20 33 093 29 076 897 11 63 077 32 325 6 501 0 71 38 897 Velat yhteensä 289 083 269 735 Oma pääoma ja velat yhteensä 664 739 480 181 Oras Invest Annual report 2010 OMA PÄÄOMA JA VELAT 21 Tilinpäätös 2010 Konsernin rahavirtalaskelma (ifrs) 1.1.–31.12.2010 1.1.–31.12.2009 126 781 22 454 4 149 –468 –117 974 7 988 2 560 –33 1 052 –123 23 932 4 184 1 279 –25 459 9 767 12 158 –59 372 52 24 748 Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(–)/vähennys(+) Vaihto-omaisuuden lisäys(–)/vähennys(+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(–)/vähennys(+) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja –3 595 –2 122 876 19 091 374 2 762 –241 27 643 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta –8 387 465 15 314 –3 970 22 513 –13 271 513 20 062 –1 414 33 533 1 846 –3 592 –48 019 –260 –50 025 113 –2 613 –34 167 12 266 131 –177 –24 447 24 000 –6 501 –1 000 16 499 –25 365 –6 955 –32 320 –11 013 –23 234 29 700 172 18 515 53 693 759 29 700 (EUR 1 ,000) Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) ennen veroja Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot Muutokset rahoitusinstrumenteissa Rahoitustuotot Rahoituskulut Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Realisoitumattomat kurssierot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Oras Invest Annual report 2010 Investointien rahavirta Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Muiden pitkäaikaisten saamisten muutos Tuotekehitysinvestoinnit Investointien rahavirta 22 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (–) Rahavarat tilikauden alussa Valuuttakurssien muutosten vaikutus Rahavarat tilikauden lopussa (EUR 1 000) 2010 Oma pääoma 1.1.2010 Tilikauden laaja tulos Maksetut osingot Kurssausmuutoksesta johtuvat erot Oma pääoma 31.12.2010 (EUR 1 000) 2009 Oma pääoma 1.1.2009 Tilikauden laaja tulos Maksetut osingot Siirrot omassa pääomassa Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman Ylikurssipääoman rahasto rahasto Muut rahastot Muuntoerot Käyvän arvon rahasto Kertyneet voittovarat Yhteensä 4 090 3 326 111 878 41 501 67 628 210 446 121 381 166 208 –1 000 –1 000 6 521 12 884 6 100 1 345 6 521 12 884 6 100 –35 1 310 7 416 153 379 37 2 188 046 375 656 Sijoitetun vapaan oman Ylikurssipääoman rahasto rahasto Muut rahastot Muuntoerot Käyvän arvon rahasto Kertyneet voittovarat Yhteensä 1 345 2 545 1 495 0 111 878 55 071 84 466 19 578 132 951 –6 955 –6 955 –50 0 –16 –16 67 628 210 446 Osakepääoma 6 521 12 884 6 100 50 Muuntoerot Oma pääoma 31.12.2009 6 521 12 884 6 100 1 345 4 090 111 878 Oras Invest Annual report 2010 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS) 23 Tilinpäätös 2010 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, ifrs 1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernin perustiedot Oras Invest-konserni on kansainvälisesti toimiva teollisuuskonserni. Konsernin emoyhtiö on Oras Invest Oy, jonka kotipaikka on Rauma. Sen osoite on PL 40 / Isometsäntie 2, 26101 Rauma, Suomi. Yritys ei ole listautunut pörssiin. Oras Invest Oy:n y-tunnus on 1908260-8. Oras Invest Oy:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 23.3.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Oras Invest-konserniin kuuluu emoyhtiö Oras Invest Oy:n lisäksi sataprosenttisesti omistettu Oras-konserni sekä osakkuusyhtiö Uponor Oyj (22,6 %). Oras-konserni on keskittynyt käyttäjäystävällisten sekä vettä ja energiaa säästävien saniteettituotteiden kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin. Oras-konsernin pääkonttori ja suurin valmistuslaitos sijaitsevat Raumalla. Muut valmistusyksiköt sijaitsevat Puolassa ja Norjassa. Myyntikonttoreita on Pohjoismaissa, useissa Keski-Euroopan maissa sekä Itä-Euroopassa. Oras Invest Annual report 2010 Laadintaperiaatteet 24 Konsernitilinpäätös 1.1.2010–31.12.2010 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassa olevia IAS- ja IFRS- standardeja sekä niiden SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina (tEUR). Ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei seuraavissa laadintaperiaatteissa ole toisin mainittu. Tämä on Oras Invest-konsernin ensimmäinen julkaistu IFRS:n mukainen tilinpäätös. IFRS:hin siirtymäpäivä on 1.1.2009. IFRS -siirtymässä on aiemman Suomen kirjanpitokäytännön mukaiset laskenta-, arvostus- ja konsolidointiperiaatteet muutettu IFRS:n mukaisiksi. Vuoden 2009 vertailutiedot on muutettu vastaamaan näitä muutoksia. IFRS -standardien käyttöönotosta johtuvat erot on esitetty liitetietojen kohdassa Siirtyminen kansainväliseen IFRS -tilinpäätöskäytäntöön. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti joudutaan tekemään arvioita ja olettamuksia. Nämä vaikuttavat varojen ja velkojen määrään taseessa, vastuusitoumusten esittämiseen tilinpäätöksessä sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen käsitykseen, joten on mahdollista, että toteutumat poikkeavat näistä arvoista. Konsernitilinpäätöksen laadintamenetelmä Tytäryhtiöt Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Oras Invest Oy:n lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on omistuksensa perusteella suoraan tai yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa yli puolet äänivallasta. Tytäryhtiöiksi katsotaan kaikki ne yhtiöt, joiden osakekannan äänimäärästä Oras Invest Oy omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai joissa sillä muuten on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on laadittu samalle raportointijaksolle yhtenäisillä laadintaperiaatteilla kuin emoyhtiön ja konsernin tilinpäätös. Vuoden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt on otettu mukaan siitä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Myydyt yhtiöt ovat mukana tuloslaskelmassa siihen saakka, kunnes määräysvalta lakkaa. Keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Sen mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä, ja se osa hankintahinnasta (hankintamenosta), joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta on liikearvoa. IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS -siirtymispäivää (1.1.2009) aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS -periaatteiden mukaisiksi. Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, sisäiset katteet, saamiset, velat, ja konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Mikäli arvonalentumista kirjataan, ei realisoitumattomia tappioita eliminoida. Osakkuusyhtiöt Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa konsernilla on 20–50 % äänimäärästä tai joissa konserni käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa. Osuudet osakkuusyhtiöissä on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistuksen mukaisesti ja esitetään tuloslaskelmas- sa erikseen. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappiosta ylittää sen kirjanpitoarvon, osuutta ei yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen. Hankitun yhtiön nettovarallisuus arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä, ja se osa hankintahinnasta, joka ylittää hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon, on liikearvoa. Osakkuusyhtiöön liittyvä liikearvo sisältyy investoinnin kirjanpitoarvoon, eikä siitä ole tehty poistoja eikä sitä ole testattu erikseen arvonalentumisen varalta. Pääomaosuusmenetelmän käyttöönoton jälkeen on tutkittava, löytyykö merkkejä osakkuusyhtiösijoituksen arvonalentumisesta. Mikäli näin on, arvonalentuminen lasketaan osakkuusyhtiön kirjanpitoarvon ja sen kerrytettävissä olevan rahamäärän erotuksena. Arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelman kohtaan ”osuus konserniyhtiön tuloksesta”. Myytävissä olevat pitkäaikaiset varat ja lopetettavat toiminnot Valuuttamääräiset erät Tuloutusperiaatteet Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, mikä on konsernin emoyrityksen toimintavaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksien valuuttamääräiset erät muunnetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Normaaliin liiketoimintaan liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja ostojen oikaisuina, kun taas rahoitukseen liittyvät kurssierot esitetään rahoituksen kurssieroissa. Konsernitilinpäätöksessä euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kuukauden keskikurssin mukaan. Aiempina tilikausina konsernin euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmien muuntamiseen on käytetty vuoden keskikurssia. Kurssaustavan muutos on tehty 1.1.2010 ja vertailutiedot ovat muutettu noudattamaan kuukauden keskikurssin mukaista kurssausta. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Tästä aiheutunut muuntoero sekä tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta aiheutuneet muut muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Olennaisten pääomapalautusten yhteydessä realisoituneet muuntoerot tuloutetaan tuloslaskelman kurssieroissa. Historialliset muuntoerot on sisällytetty taseeseen kertyneisiin muuntoeroihin. Oras Invest-konsernissa ulkomaisista liiketoiminnoista sekä osakkuusyhtiön laajan tuloksen eristä johtuvat muuntoerot on kirjattu laajan tuloslaskelman eriin. Taseen oman pääoman erä muuntoerot koostuu kyseisistä eristä. Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle sovittujen toimitusehtojen mukaisesti eikä konsernilla enää ole tuotteiden hallintaoikeutta tai todellista määräysvaltaa. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Liikevaihtona esitetään myyntituotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla sekä valuuttamääräisten myyntien kurssieroilla. Myytävissä olevat pitkäaikaiset varat ja lopetettaviin toimintoihin liittyvät varat muodostuvat sinä hetkenä, kun yksittäisellä suunnitelmalla päätetään lopettaa erillinen merkittävä liiketoimintayksikkö, jonka varat, velat ja taloudellinen tulos voidaan erottaa toiminnallisesti ja rahoituksellisesti. Myytävissä olevat pitkäaikaiset varat esitetään omalla rivillään konsernin taseessa. Lopetettavien toimintojen tulos esitetään omana rivinään konsernin tuloslaskelmassa. Myytävissä olevat pitkäaikaiset varat ja lopetettavat toiminnot esitetään kirjanpitoarvossaan tai markkina-arvossaan, mikäli se on kirjanpitoarvoa alempi. Kyseisistä varoista on lopetettu poistojen kirjaaminen hetkenä, jona ne on määritetty myytävissä oleviksi pitkäaikaisiksi varoiksi tai lopetettaviksi toiminnoiksi. Tutkimusmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolla ne syntyvät. Konsernin tuloslaskelmassa ne sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Tuotekehityskulut kirjataan kuluksi, elleivät IAS 38:n mukaiset aktivointikriteerit täyty. Tuotekehityskustannukset aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi, siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka liittyvät tuotekehitysprojektin valmiiksi saattamiseen. Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on kymmenen vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluiksi. Eläkejärjestelyt Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä. Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspoh- Oras Invest Annual report 2010 Tutkimus- ja tuotekehitys 25 Tilinpäätös 2010 jaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia. Niissä eläkemaksut suoritetaan vakuutusyhtiöille, minkä jälkeen konsernilla ei ole enää oikeudellista eikä tosiasiallista maksuvelvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuva omaisuuserä tai velka saadaan vähentämällä etuuspohjaisen järjestelyn velvoitteen nykyarvosta takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot ja kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä eläkejärjestelyyn kuuluvat varat, jotka on arvostettu käypään arvoon. Näin saatu omaisuuserä tai velka on merkitty taseeseen. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyn velvoitteen määrät perustuvat vakuutusmatemaatikkojen laskelmiin. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona valtion velkasitoumusten korkoa. Velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia. Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä kirjataan käyttäen ns. putkimenetelmää, mikä tarkoittaa, että vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan vain siltä osin, kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: kymmenen prosenttia eläkevelvoitteesta tai kymmenen prosenttia varojen käyvästä arvosta. Jos vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan, ne kirjataan tulosvaikutteisesti henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen lisäksi konsernissa on muita pitkäaikaisia työsuhde-etuja, kuten palvelusvuosipalkkio ja kertamaksuinen bonus eläkkeelle jäätäessä. Aineettomat hyödykkeet Vieraan pääoman menot Aineettomat hyödykkeet Rakennukset Rakennelmat Koneet ja kalustot Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin lasketaan tavaramerkit, patentit, aktivoidut kehittämismenot ja ohjelmistojen lisenssit. Aineeton käyttöomaisuus on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla taloudellisen vaikutusajan kuluessa sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Konserniyhtiöiden aineellinen käyttöomaisuus on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa, josta on vähennetty kertyneet poistot sekä mahdolliset arvonalennukset. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluiksi niiden syntymishetkellä. Kooltaan merkittävien uudistus- ja perusparannushankkeiden menot kirjataan taseeseen silloin, kun on todennäköistä, että yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Käyttöomaisuuden luovutuksista, myynneistä tai käytöstä poistamisista johtuvat voitot ja tappiot lasketaan myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena. Myyntivoitot esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja myyntitappiot liiketoiminnan muina kuluina. Käyttöomaisuuden poistot Käyttöomaisuus esitetään taseessa arvostettuna hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat käyttöomaisuusryhmittäin ovat seuraavat: 4–10 vuotta 15–25 vuotta 10 vuotta 4–10 vuotta Oras Invest Annual report 2010 Tuloverot 26 Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikausien tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, jotka perustuvat kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettuun verotettavaan tuloon, sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut, samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassaolevia verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti on käytettävissä tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan. Julkiset avustukset Valtiolta tai muilta tahoilta saadut avustukset kirjataan tilikauden tuloslaskelmaan kulunoikaisuksi. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan taseeseen vähentämään niiden hankintamenoa. Arvonalentumiset Omaisuuserien arvoa arvioidaan jatkuvasti mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuneilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan Vuokrasopimukset Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista. Nämä esitetään taseessa aineellisina käyttöomaisuushyödykkeinä arvostettuna joko vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Oras Investkonsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksia. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina kuin rahoitusleasingsopimuksina. Näiden perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on vaihto-omaisuushyödykkeestä myytäessä saatava hinta vähennettynä myyntikustannuksilla. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää muuttuvien kulujen lisäksi niille kohdistetun osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista. Varaukset Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, josta vapautuminen todennäköisesti edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa oikeudellisen menetyksen, ja tämän velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä mm. toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, oikeudenkäynteihin ja takuukustannuksiin. Varausten muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa ko. kulujen ryhmään. Rahat ja pankkisaamiset Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Konsernin rahavirtalaskelmassa rahavarat sisältävät myös lyhytaikaiset sijoitukset rahastoihin, jotka on taseessa luokiteltu rahamarkkinasijoituksiksi. Rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja, jotka on arvostettu käypään arvoon. Johdannaissopimukset, joihin suojauslaskentaa ei sovelleta, on arvostettu tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Käypä arvo on määritetty käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja tai arvioitujen tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvoa. Käyvän arvon muutokset sekä realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät. Myynti- ja muut saamiset Myynti- ja muut saamiset sisältävät myyntisaamisia sekä muita saamisia ja ne ovat arvostettu hankintamenoon. Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäiseen laskun summaan. Mikäli on olemassa perusteltu näyttö siitä, että konserni ei saa kaikkia myyntisaamisiaan takaisin kirjataan arvonalennus. Perustelluiksi näytöiksi huomioidaan velallisen taloudelliset vaikeudet, velallisen konkurssi ja maksujen huomattava myöhästyminen. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat pitävät pääosin sisällään sijoituksia pörssinoteerattuihin yhtiöihin. Alkuperäisen arvostamisen jälkeen myytävissä olevat rahavarat arvostetaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Markkina-arvon muutokset kirjataan laajaan tulokseen käyvän arvon rahastoon. Kun myytävissä olevat rahoitusvarat myydään, käyvän arvon kumulatiivinen muutos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan yhdessä realisoituneiden myyntivoittojen ja -tappioiden kanssa. Käyvän arvon kumulatiivinen muutos siirretään myös tuloslaskelmaan, kun varoista tehdään arvonalennuskirjaus. Oras Invest Annual report 2010 kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvoissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Mahdollista liikearvosta tehtävää arvonalentumista ei peruta. Liikearvosta arvioidaan arvonalentumiskirjauksen tarve vuosittain tilinpäätöstä laadittaessa. 31.12.2010 tehdyt arvonalentumistestaukset eivät paljastaneet arvonalentumisten kirjaamistarvetta. Testauksessa käytetty diskonttauskorko (WACC) oli 8 %. 27 Tilinpäätös 2010 Muut kuin pörssiyhtiö sijoitukset, jotka on luokiteltu myytävissä oleviin rahoitusvaroihin, on arvostettu hankintahintaan. Rahoitusvelat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat arvostetaan käypään arvoon. Tämä ryhmä pitää sisällään johdannaisia, joihin suojauslaskentaa ei sovelleta ja joiden arvo on negatiivinen. Muut rahoitusvelat ovat arvostettu käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Liiketoimesta johtuvat menot sisältyvät alkuperäiseen rahoitusvelan arvoon. Muut rahoitusvelat sisältävät sekä pitkä- että lyhytaikaisia korollisia velkoja sekä osto- ja muita velkoja. Maksettavat osingot Konsernin maksamat osingot kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon yhtiökokouksessaan. Uuden ja uudistetun IFRS -normiston soveltaminen Konserni on soveltanut seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja 1.1.2010 alkaen: • IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual improvements), käytetään lähinnä kausiin, mitkä ovat alkaneet 1.1.2010 tai sen jälkeen. Näillä parannuksilla ei ollut erityistä merkitystä raportoituihin lukuihin. Tilikaudella 2011 konsernissa tulee sovellettavaksi seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja IASB:n tulkinnat. Käyttöönottoaikataulu riippuu standardien voimaantulopäivistä. • IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä, voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. • IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual improvements, toukokuu 2010), käytetään lähinnä kausiin, mitkä ovat alkaneet 1.7.2011 tai sen jälkeen. Konsernin olettamuksen mukaan parannusten vaikutus vaihtelee standardeittain, mutta niillä ei ole erityistä merkitystä raportoituihin lukuihin. Oras Invest Annual report 2010 On ennakoitu, että uusilla ja uudistetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole materiaalista vaikutusta raportoituihin lukuihin 2010 tai tulevina vuosina. 28 Tuloslaskelman liitetiedot 2010 2009 132 461 132 461 123 363 123 363 136 38 111 285 27 238 108 373 30 953 3 870 226 2 647 37 696 28 410 3 913 207 2 582 35 112 Henkilömäärä Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella 981 1 036 Henkilömäärä 31.12. toimihenkilöt työntekijät Yhteensä 306 679 985 319 672 991 39 88 184 819 2 984 35 4 149 42 65 192 786 3 063 36 4 184 (EUR 1,000) 2. LIIKEVAIHTO Hyödykkeiden myynti Yhteensä 3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Käyttöomaisuuden myyntivoitot Vuokratuotot Muut liiketoiminnan tuotot Yhteensä 4. TYÖSUHDE-ETUUDET JA HENKILÖMÄÄRÄ Palkat ja palkkiot Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt Muut henkilösivukulut Yhteensä 5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet Aktivoidut kehittämismenot Muut aineettomat hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Oras Invest Annual report 2010 Konserni ei ole kirjannut arvonalentumisia tilikausien 2010 tai 2009 aikana. 29 Tilinpäätös 2010 Tuloslaskelman liitetiedot (EUR 1,000) 2010 2009 25 109 441 548 123 468 34 5 177 601 1 052 6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot Osinkotuotot Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista Korkotuotot Valuuttakurssivoitot Rahoitusomaisuuden käyvän arvon muutokset Muut rahoitustuotot Yhteensä Rahoituskulut Korkokulut Rahoitusomaisuuden käyvän arvon muutokset Valuuttakurssitappiot Muut rahoituskulut Yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 110 605 8 155 4 908 11 772 188 172 8 515 9 737 1 279 41 159 11 216 102 090 556 3 057 2 057 253 5 367 2 858 104 –34 2 928 126 781 32 963 –131 807 –30 615 2 057 286 5 367 22 454 5 838 –62 3 702 –1 243 –5 216 104 –195 2 928 4,23 % 13,04 % Muut rahoitustuotot 2009 sisältävät kertatuottoa osakkeiden myynnistä yhteensä 4 908 tEUR. 7. TULOVEROT Oras Invest Annual report 2010 Tuloverot kuluvalta ja edellisiltä vuosilta Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot Yhteensä 30 Verokannan täsmäytys Tulos ennen veroja Vero laskettuna Suomen verokannalla (26%) Ulkomaisten yhtiöiden verokantojen vaikutus veroihin Vähennyskelvottomat kulut Verovapaat tuotot Verovapaat osingot Edellisten tilikausien verot Muut erät Yhteensä Efektiivinen verokanta % Oras Oy:ssä ja Oras Invest Oy:ssä on käynnissä verotarkastus koskien vuosia 2004–2007. Yhtiöt ovat saaneet verotarkastuskertomuksen, mutta prosessi on edelleen kesken.Varaus veroriskistä näytetään vuonna 2010 rivillä aikaisempien tilikausien verot. Taseen liitetiedot 2010 Hankintameno 1.1. Muuntoerot Lisäykset Vähennykset Muut muutokset Hankintameno 31.12. Aineettomat oikeudet 1 128 32 Muut pitkävaikutteiset menot 1 856 2 112 –2 1 160 1 968 943 1 467 2 184 Tuotekehityskulut Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 770 60 104 157 60 934 –60 157 Yhteensä 3 814 2 405 –2 0 4 219 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Muuntoerot Tilikauden poistot Arvonalentumiset Kumulatiiviset poistot vähennyksistä ja muutoksista Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 982 1 651 231 0 2 864 Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 31.12. 185 178 389 317 627 703 60 157 1 261 1 355 Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Tuotekehityskulut Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Yhteensä 570 84 12 1 998 –1 323 116 60 1 128 –464 1 856 84 770 –84 60 1 741 –2 192 78 2009 Hankintameno 1.1. Muuntoerot Lisäykset Vähennykset Muut muutokset Hankintameno 31.12. 39 143 2 553 2 311 0 88 –2 1 116 –2 3 768 –1 511 0 –464 3 814 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Muuntoerot Tilikauden poistot Arvonalentumiset Kumulatiiviset poistot vähennyksistä ja muutoksista Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 943 1 467 143 0 2 553 Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 31.12. 215 185 257 389 492 627 84 60 1 048 1 261 901 42 2 720 –2 299 0 65 –464 –464 Oras Invest Annual report 2010 8. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 31 Tilinpäätös 2010 9. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET 2010 Hankintameno 1.1. Muuntoerot Lisäykset Vähennykset Muut muutokset Hankintameno 31.12. Maaalue 2009 Oras Invest Annual report 2010 Hankintameno 1.1. Muuntoerot Lisäykset Vähennykset Muut muutokset Hankintameno 31.12. Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Muuntoerot Tilikauden poistot Arvonalentumiset Kumulatiiviset poistot vähennyksistä ja muutoksista Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 31.12. Koneet ja kalusto 612 12 19 179 293 97 624 19 569 67 175 695 2 559 –1 751 291 68 969 10 220 135 819 52 795 584 2 984 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Muuntoerot Tilikauden poistot Arvonalentumiset Kumulatiiviset poistot vähennyksistä ja muutoksista Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 31.12. Rakennukset ja rakennelmat Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut 2 986 291 2 299 1 117 2 986 –291 1 117 Yhteensä 90 243 1 000 3 773 –1 751 0 93 265 65 314 719 3 838 0 35 –1 217 –1 217 11 174 55 146 2 334 0 68 654 612 624 8 959 8 395 14 380 13 823 687 652 291 1 117 24 929 24 611 Maaalue Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut Yhteensä 2 981 1 4 1 356 3 291 2 986 –1 359 291 2 263 1 072 6 22 773 304 100 –466 612 –3 998 19 179 63 598 1 024 1 846 –652 1 359 67 175 91 780 1 338 2 241 –652 –4 464 90 243 12 198 211 785 49 269 992 3 062 –2 974 –528 0 10 220 52 795 2 299 0 65 314 1 072 612 10 575 8 959 14 329 14 380 718 687 1 356 291 28 050 24 929 63 730 1 203 3 883 0 36 –3 502 Muut muutokset maa-alueessa (466 tEUR) ja rakennuksissa (1 024 tEUR) sisältävät siirron myytävänä oleviin omaisuuseriin. 32 10. RAHOITUSVAROJEN JA VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN Tase-erä MyytävisLainat ja sä olevat muut rahoitussaamiset varat Tase-erien Lainat ja kirjanmuut velat pitoarvot Käyvät arvot yhteensä IFRS 7 Käyvän arvon hierarkia taso 309 462 447 309 462 447 309 462 447 1 32 169 462 756 32 169 217 8 192 0 503 334 32 169 217 8 192 503 334 222 582 222 582 222 582 Pitkäaikaiset varat Muut sijoitukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset ja muut saamiset Johdannaissopimukset Rahamarkkinasijoitukset Arvostusryhmä yhteensä 217 8 192 8 409 32 169 Pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset korolliset velat Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset korolliset velat Johdannaissopimukset Ostovelat ja muut velat Arvostusryhmä yhteensä Arvot 31.12.2009 Tase-erä 29 076 5 680 5 680 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat instrumentit 0 11 7 725 7 736 Tase-erien Lainat ja kirjanmuut velat pitoarvot Käyvät arvot yhteensä 310 269 461 310 269 461 310 269461 1 28 718 269 771 28 718 11 7 725 0 306 225 28 718 11 7 725 306 225 227 658 227 658 227 658 28 718 6 501 6 391 6 391 2 IFRS 7 Käyvän arvon hierarkia taso Pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset korolliset velat Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset korolliset velat Johdannaissopimukset Ostovelat ja muut velat Arvostusryhmä yhteensä 29 076 5 680 27 413 284 751 MyytävisLainat ja sä olevat muut rahoitussaamiset varat Pitkäaikaiset varat Muut sijoitukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset ja muut saamiset Johdannaissopimukset Rahamarkkinasijoitukset Arvostusryhmä yhteensä 0 29 076 5 680 27 413 27 413 279 071 284 751 2 2 0 0 6 501 6 391 25 934 25 934 260 093 266 484 6 501 6 391 25 934 266 484 Käyvän arvon hierarkia taso Taso 1: Instrumentin arvo perustuu vastaavan varan tai velan noteerattuun markkinahintaan. Taso 2: Instrumentin arvo sisältää myös muut kuin varan tai velan noteeratun markkinahinnan joko suoraan tai epäsuorasti käyttäen arvostustekniikoita. 2 2 2 Oras Invest Annual report 2010 Arvot 31.12.2010 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat instrumentit 33 Tilinpäätös 2010 (EUR 1,000) 11. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ Kirjanpitoarvo 1.1. Osuus tuloksesta Saadut osingot Osuus muista laajan tuloksen eristä Vähennykset Kirjanpitoarvo 31.12. 2010 2009 103 824 5 607 –8 286 1 317 122 987 2 605 –14 851 657 –7 574 103 824 102 462 Konsernin osakkuusyritykset ja niiden varat, velat, liikevaihto ja tilikauden tulos Uponor Oyj Kiinteistö Oy Kaivopuiston Teknologiakylä Varat Velat Liikevaihto Tilikauden tulos Omistusosuus (%) 497 200 3 713 245 100 3 209 749 200 631 24 700 1 22 70 40 Uponorin markkina-arvo on 13,84 euroa osakkeelta, yhteensä 229 353 tEUR. 2010 269 771 4 149 938 12. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT Kirjanpitoarvo 1.1. Muuntoerot Lisäykset Vähennykset Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset Kirjanpitoarvo 31.12. 43 043 462 756 2009 123 313 8 34 686 –4 111 768 269 771 Oras Invest Annual report 2010 Myytävissä oleviin rahavaroihin sisältyy seuraavat Oras Invest Oy:n strategiset investoinnit: 34 Yhtiö Omistusosuus Markkina-arvo 2010 Markkkina-arvo 2009 Kemira Tikkurila 18,20 % 18,07 % 330 855 131 577 269 450 Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät lisäksi muita osakkeita, jotka on kirjattu hankintahintaan, koska niiden käypää arvoa ei ole mahdollista määrittää luotettavasti. Yhteensä näiden osakkeiden arvo on 309 tEUR. 2010 31.12.2009 Muuntoerot Kirjattu tuloslaskelmaan 31.12.2010 –107 181 34 –39 –30 –28 11 1 524 484 218 391 127 35 2 779 1 519 223 101 62 1 905 Laskennalliset verosaamiset Investoinnit rahoitusinstrumentteihin Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Eläkevelvoitteet Sisäiset voitot Varaukset Muut väliaikaiset erot Yhteensä 1 631 277 174 430 150 62 2 724 Laskennalliset verovelat Poistoero Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Investoinnit rahoitusinstrumentteihin Muut väliaikaiset erot Yhteensä 1 371 178 75 14 1 638 4 4 144 45 26 48 263 Laskennalliset verovelat ja -saamiset 31.12. 1 086 40 –252 874 31.12.2008 Muuntoerot Kirjattu tuloslaskelmaan 31.12.2009 387 –21 –29 –123 27 –214 27 1 631 277 174 430 150 62 2 724 1 371 178 75 14 1 638 1 086 2009 26 10 7 1 44 Laskennalliset verosaamiset Investoinnit rahoitusinstrumentteihin Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Eläkevelvoitteet Sisäiset voitot Varaukset Muut väliaikaiset erot Yhteensä 1 244 254 201 553 122 275 2 649 Laskennalliset verovelat Poistoero Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Investoinnit rahoitusinstrumentteihin Muut väliaikaiset erot Yhteensä 1 082 149 2 411 1 644 1 1 288 29 73 –397 –7 Laskennalliset verovelat ja -saamiset 31.12. 1 005 47 34 44 2 1 1 48 Konsernilla on 31.12.2010 vahvistettuja tappioita verotuksessa 4 900 tEUR. Laskennallisia veroja ei näistä ole kirjattu, koska on epävarmaa voidaanko näitä tappioita hyödyntää. Oras Invest Annual report 2010 13. LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET 35 Tilinpäätös 2010 (EUR 1,000) 14. VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Yhteensä 2010 2009 7 865 6 043 5 967 19 875 6 586 5 281 5 886 17 753 30 978 400 791 32 169 26 724 822 1 172 28 718 18 1 732 40 791 423 44 231 350 124 1 172 8 192 217 8 409 7 725 11 7 736 10 323 10 323 21 975 21 975 0 0 0 466 1 024 1 490 Varastot on arvostettu alimpaan nettorealisointiarvoon. Varaston arvo sisältää alaskirjausvarauksen 1 485 (600) tEUR. Varaston alaskirjauksia on purettu yhteensä 418 (155) tEUR. 15. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Siirtosaamiset Henkilöstökulut Tuloverot Korkosaamiset Ennakkomaksut Muut erät Yhteensä 16. RAHAMARKKINASIJOITUKSET Rahamarkkinasijoitukset Johdannaissopimukset Yhteensä 17. RAHAVARAT Rahat ja pankkisaamiset Yhteensä 18. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT Oras Invest Annual report 2010 Maa-alue Rakennukset ja rakennelmat Yhteensä 36 Konsernin Saksan yhtiön Oras GmbH & Co KG Armaturen omistama rakennus ja maa-alue on luokiteltu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi 1.1.2009 alkaen. Kiinteistö myytiin heinäkuussa 2010. 19. OMA PÄÄOMA 217 350 6 520 500 EUR 30 EUR Osakemäärä Osakepääoma Osakkeiden nimellisarvo Yhtiössä on yksi osakesarja. Jokaisella osakkeella on yksi ääni. Osakemäärässä ja osakepääomassa ei ole tapahtunut muutoksia tilikauden tai vertailukauden aikana. Yhtiöllä ei ole omistuksessaan sen omia osakkeita. Osingot Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut osinkoa jaettavaksi 6,9 euroa osakkeelta vuodelta 2010, yhteensä 1 499 715 euroa. Osinkoa jaettiin 4.6 euroa osakkeelta vuonna 2010 tilikauden 2009 tuloksesta, yhteensä 999 810 euroa. Muut rahastot Muut rahastot ovat lähinnä rahastoja, jotka on perustettu yhtiökokouksen päätöksellä tai perustuvat lain vaatimukseen. Muuntoerot Muuntoerot ovat syntyneet ulkomaan valuutan määräisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta euromääräisiksi. 20. ELÄKEVELVOITTEET (EUR 1,000) 2010 2009 Pitkäaikaiset työsuhde-etuudet Eläkkeet - etuuspohjaiset järjestelyt Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet Yhteensä 227 883 1 110 456 702 1 158 Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Eläkkeet - etuuspohjaiset järjestelyt Muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Yhteensä 11 11 0 71 71 1 121 1 229 Eläkevelvoitteet yhteensä Oras Invest Annual report 2010 Konsernilla on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olojen, käytäntöjen ja lakien mukaisesti. Konsernissa on käytössä maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkkeet perustuvat joko vakuutusmatemaatikon laskelmiin tai todellisiin maksuihin vakuutusyhtiölle. Eläke-edut perustuvat yleensä työvuosien määrään ja palkkoihin. Konsernitaseessa olevat eläkevelvoitteet tulevat Norjan ja Puolan yhtiöistä. Suomessa eläkkeet hoidetaan TyEL-järjestelmällä, joka on maksu perusteinen eläkejärjestely. 37 Tilinpäätös 2010 (EUR 1,000) 2010 2009 Taseen etuuspohjainen eläkevelka Velvoitteiden nykyarvo Kurssierot Varojen käypä arvo Rahastoitu arvo Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (–) Taseen eläkevelka 1 186 –65 0 1 121 0 1 121 1 229 –102 0 1 127 102 1 229 55 55 0 116 70 58 0 79 226 207 1 127 91 54 55 –109 –258 161 1 121 1 217 –102 65 58 –156 0 –11 56 1 127 1 121 0 1 121 1 229 0 1 229 3,2 %–5,5 % 0,0 % 3,6 %–4,0 % 3,0 %–3,6 % 4,4 %–5,8 % 0,0 % 2,0 %–4,3 % 2,0 %–4,0 % Tulosvaikutteisesti kirjattu etuuspohjainen eläkekulu Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot Korkomenot Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto Vakuutusmatemaattiset voitot (–) ja tappiot (+) Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta Tuloslaskelman kulut (+) ja tuotot (–) Velvoitteen nykyarvon muutokset Velvoite tilikauden alussa Kurssierot Työsuoritukseen perustuvat menot Korkomenot Maksetut edut Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) ja voitot (–) Muut eläkevelvoitteet Velvoite tilikauden lopussa Määrät taseessa Etuuspohjainen eläkevelka Etuuspohjainen eläkesaaminen Nettomääräinen velka (+) tai saaminen (–) Oras Invest Annual report 2010 Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset Diskonttauskorko Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto Tuleva palkankorotusoletus Tuleva eläkkeenkorotusoletus 38 Norjan eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen katsotaan kattavan maksut vakuutusyhtiölle. Varat ovat vakuutusyhtiön vastuulla ja osa vakuutusyhtiön sijoitusomaisuutta. Varojen jakautumista ryhmittäin ei ole mahdollista saada. Eläkejärjestelyt Puolassa tulkitaan muiksi pitkäaikaisiksi työsuhde-etuuksiksi. Velvoitteet ovat täysin rahastoimattomia, eikä eläkevastuita ole kirjattu taseeseen. 21. VARAUKSET Takuuvaraus Luottotappiovaraus Uudelleenjärjestelyvaraus Muut varaukset Varaukset 1.1. Muuntoerot Käytetyt varaukset Lisäykset tilikaudella Puretut varaukset Varaukset 31.12. 347 17 –3 5 28 0 9 6 897 366 34 897 Pitkäaikaiset varaukset Lyhytaikaiset varaukset Varaukset 31.12. 366 34 366 34 2010 (EUR 1,000) 897 897 9 9 Yhteensä 384 17 –3 908 0 1 306 9 409 897 1 306 Muut varaukset Yhteensä Uudelleenjärjestelyvaraus sisältää Norjan tuotantotoimintojen lopettamispäätökseen liittyviä kertakustannuksia. Uudelleenjärjestelyvaraus Takuuvaraus Luottotappiovaraus Varaukset 1.1. Muuntoerot Käytetyt varaukset Lisäykset tilikaudella Puretut varaukset Varaukset 31.12. 307 38 28 5 –3 347 28 0 9 Pitkäaikaiset varaukset Lyhytaikaiset varaukset Varaukset 31.12. 347 28 0 9 347 28 0 9 (EUR 1,000) 23 –23 9 358 38 –23 14 –3 384 384 0 384 Oras Invest Annual report 2010 2009 39 Tilinpäätös 2010 2010 2009 Pitkäaikaiset korolliset velat Lainat rahoituslaitoksilta Lainat lähipiiriltä Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 203 382 19 200 222 582 227 658 Lyhytaikaiset korolliset velat Lainat rahoituslaitoksilta Lainat lähipiiriltä Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä 24 276 4 800 29 076 6 501 Lyhytaikaiset Ostovelat Siirtovelat Johdannaissopimukset Muut velat Yhteensä 6 948 13 990 5 680 6 475 33 093 6 172 14 403 6 391 5 359 32 325 Siirtovelat Henkilöstökulut Tuloverot Asiakasyhteistyö Korot Ennakkomaksut Muut erät Yhteensä 6 100 2 538 3 130 1 308 58 856 13 990 5 840 2 363 2 428 1 356 890 1 526 14 403 297 337 634 213 199 412 746 1 251 97 2 094 1 140 1 481 4 2 625 (EUR 1,000) 22. KOROLLISET VELAT 227 658 6 501 23. OSTOVELAT JA MUUT VELAT 24. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT Tilintarkastus Muut palvelut Yhteensä Oras Invest Annual report 2010 25. MUUT VUOKRAT 40 Vuokrasopimusten mukaan maksettaviksi tulevat vuokrat Vuoden kuluessa Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua Yhteensä 2010 2009 252 36 416 704 252 31 405 688 Rahalaitoslainat 227 658 234 159 Annetut takaukset Annetut kiinnitykset Pantattujen osakkeiden markkina-arvo Yhteensä 21 205 13 106 471 093 505 404 21 205 13 106 463 146 497 457 950 950 1 034 1 034 507 058 499 179 (EUR 1,000) 26. VASTUUSITOUMUKSET Omasta puolesta Oras Invest-konsernin puolesta annetut vakuudet Annetut kiinteistökiinnitykset Pankkitakauksen vastatakaus (Sveitsi) Muut pantit Yhteensä Muiden puolesta Annetut takaukset Yhteensä Vastuusitoumukset yhteensä 27. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Rahoitusriskien hallinnan tarkoituksena on minimoida taloudellisista markkinoista johtuvat epäsuotuisat vaikutukset konserniin sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Translaatioriski syntyy, kun euroalueen ulkopuolisen tytäryhtiön varat ja velat muunnetaan emoyhtiön raportointi valuuttaan. Translaatioriskillä on vaikutusta konsernin tulokseen ja tunnuslukuihin. Valuuttariski Korkoriski ja maksuvalmiusriski Konserni altistuu valuuttariskille sen kansainvälisten toimintojen seurauksena. Näitä seuraa mm. valuuttamääräisistä myyntisaamisista ja ostoveloista, konsernin sisäisistä tapahtumista, valuuttamääräisestä rahoituksesta, talletuksista sekä valuuttamääräisistä pankkisaatavista. Oras Invest-konsernin päälaskutusvaluutat euron lisäksi ovat Tanskan kruunu (DKK), Puolan zloty (PLN), Ruotsin kruunu (SEK) ja Norjan kruunu (NOK). Suurimmat valuuttariskit johtuvatkin juuri Puolan zlotyn, Ruotsin kruunun ja Norjan kruunun vaihteluista. Oras Invest-konserni seuraa valuuttojen muutoksia ja riskejä. Konserni ei käytä johdannaisinstrumentteja valuuttariskiltä suojautumiseen. Oras Invest-konserni altistuu korkojen vaihtelulle, koska konsernilla on vaihtuvakorkoisia velkoja. Korkoriskiä pyritään hallitsemaan korkojohdannaissopimuksilla, joiden tarkoituksena on muuntaa vaihtuvakorkoisia velkoja kiinteäkorkoisiksi tietyillä korkojaksoilla. Korkojohdannaisten käypä arvo on laskettu tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvosta. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Konserni ei sovella suojauslaskentaa johdannaisinstrumentteihin. Oras Invest Annual report 2010 Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä tai osakkeita 41 Tilinpäätös 2010 Pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset korkoineen 31.12.2010 ovat seuraavat: Lainat rahoituslaitoksilta 2011 34 811 Johdannaisten korkomaksut 31.12.2010 ovat seuraavat: Johdannaisinstrumentti 2011 3 968 2012 51 490 2013 112 179 2014 26 039 2015 42 196 2012 2 842 2013 133 2014 2015 Luotto- ja vastapuoliriski Vastapuoliriski toteutuu, mikäli vastapuoli ei kykene täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Vähentääkseen vastapuoliriskiä konserni seuraa kassavarojaan ja tekee sopimuksia ainoastaan osapuolten kanssa, jotka täyttävät konsernin määritelmän Myyntisaamisten ikääntyminen Erääntymättömät ja alle 30 päivää myöhässä olevat Erääntyneet 31–60 päivää Erääntyneet 61–90 päivää Erääntyneet yli 90 päivää Yhteensä luotettavista osapuolista. Konsernissa on kirjattu luottotappioita 37 tEUR (88 tEUR 2009). Maksimi vastapuoliriski on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo 31.12.2010. 2010 23 166 7 648 29 135 30 978 2009 20 805 5 373 65 481 26 724 Hintariski Oras Invest Annual report 2010 Konserni altistuu raaka-aineiden kuten kuparin, messingin ja sähkön hintariskille. Oras Invest-konserni on solminut vuosille 2010–2013 johdannaissopimuksia suojautuakseen sähkön markkinahinnan 42 muutoksia vastaan. Sähköjohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Konserni ei sovella suojauslaskentaa sähköjohdannaisiin. 28. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin johto (hallitus, toimitusjohtaja ja Oras konsernin johtoryhmä), tytäryritykset ja osakkuusyritykset. Oras Invest Oy:llä on lainoja seuraavilta omistajien yhtiöiltä: Yhtiö Lainasumma, tEUR Finow Oy NextStone Oy Wate Oy 8 000 8 000 8 000 Konsernin ja lähipiirin välillä ei ole muita tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia tapahtumia vuosina 2009 ja 2010. (EUR 1,000) Hallituksen palkkiot Hallitus ja toimitusjohtaja Johtoryhmän palkkiot Oras Konsernin johtoryhmä 2010 2009 366 359 1 078 1 031 Konsernin omistusosuus Oras Invest Oy:n omistusosuus 29. TYTÄRYHTIÖT JA OSAKKUUSYRITYKSET 31.12.2010 Tytäryhtiöt Oras Invest Oy:n omistamat Oras Oy Oras Oy:n omistamat Oras GmbH & Co KG Armaturen Oras Armatur AS Oras Armatur A/S Oras N.V. Oras Olesno Sp. z o.o. Oras International Oy Kotipaikka Rauma Suomi 100 100 Iserlohn Leksvik Fredericia Herk-de-Stad Olesno Rauma Saksa Norja Tanska Belgia Puola Suomi 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Helsinki Suomi 22,6 22,6 Rauma Suomi 40 Oras Invest Oy:n omistamat Uponor Oyj Oras Oy:n omistamat KiOy Kaivopuiston Teknologiakylä Oras Invest Annual report 2010 Osakkuusyritykset 43 Tilinpäätös 2010 Siirtyminen kansainväliseen ifrs-tilinpäätöskäytäntöön Tämä on Oras Invest-konsernin ensimmäinen IFRS-periaatteiden mukaisesti laadittu tilinpäätös. Ennen IFRS-periaatteiden käyttöönottoa Oras Invest-konsernin tilinpäätökset ovat perustuneet suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön (FAS). Siirtyminen IFRS-tilinpäätökseen on muuttanut tilinpäätöslaskelmia, liitetietoja sekä laatimisperiaatteita verrattuna aikaisempiin tilinpäätöksiin. Keskeiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on kuvattu sivulla 24 (liitetieto 1). Näitä on sovel- lettu 31.12.2010 tilinpäätökseen vertailulukuihin 31.12.2009 sekä avaavaan IFRS-taseeseen 1.1.2009. Jäljempänä esitetyt täsmäytyslaskelmat ja selostukset kuvaavat IFRS-tilinpäätöksen eroja verrattunasuomalaiseen tilinpäätösnormistoon (FAS) vuodelta 2009 sekä IFRS-standardeihin siirtymispäivältä 1.1.2009 IFRS 1 standardin mukaan. Jokainen IFRS-oikaisu on kuvattu kohdassa ”Olennaisimmat IFRS-vaikutukset”. AVAAVA TASE 1.1.2009 (EUR 1,000) Liitetieto FAS 31.12.2008 IFRSoikaisu IFRS 1.1.2009 472 28 050 117 576 336 269 1 356 483 723 575 1 047 28 050 122 987 123 443 2 649 278 176 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Osuudet osakkuusyrityksissä Myytävissä olevat rahoitusvarat Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahamarkkinasijoitukset Rahavarat 2 6 5 7 1 4,5 5 Varat yhteensä 18 459 22 885 5 411 –212 826 1 293 –205 547 1 529 53 713 95 057 41 178 –41 196 1 511 19 988 22 885 41 178 12 517 96 568 578 780 –204 036 374 744 294 004 –209 539 84 465 234 269 334 915 1 001 236 519 28 161 549 738 234 269 362 1 076 1 550 237 257 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oras Invest Annual report 2010 Oma pääoma 44 Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Varaukset Eläkevelvoitteet Laskennalliset verovelat Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Lyhytaikaiset korolliset velat Eläkevelvoitteet Oma pääoma ja velat yhteensä 10 10 7 4 22 682 25 480 95 48 257 4 765 4 765 27 447 25 480 95 53 022 578 780 –204 036 374 744 Tase 31.12.2009 (EUR 1,000) Liitetieto FAS 31.12.2009 IFRSoikaisu IFRS 31.12.2009 573 26 272 90 976 370 823 1 040 489 684 688 –1 343 12 848 –101 052 1 684 –87 175 1 261 24 929 103 824 269 771 2 724 402 509 29 422 75 893 7 736 –7 447 289 17 753 28 718 7 736 21 975 76 182 0 1 490 1 490 565 577 –85 396 480 181 302 560 –92 114 210 446 189 256 445 227 658 384 1 158 1 638 230 838 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Osuudet osakkuusyrityksissä Myytävissä olevat rahoitusvarat Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahamarkkinasijoitukset Rahavarat Myytävänä olevat omaisuuserät 2 3 6 5 7 4, 5 5 3 Varat yhteensä 17 753 28 718 Oma pääoma Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Varaukset Eläkevelvoitteet Laskennalliset verovelat Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Lyhytaikaiset korolliset velat Lyhytaikaiset eläkevelvoitteet Oma pääoma ja velat yhteensä 10 7 4 227 658 384 969 1 382 230 393 26 052 6 501 71 32 624 6 273 6 273 32 325 6 501 71 38 897 565 577 –85 396 480 181 Oras Invest Annual report 2010 OMA PÄÄOMA JA VELAT 45 Tilinpäätös 2010 OMAN PÄÄOMAN TÄSMÄYTYSLASKELMA Liitetieto FAS:n mukainen oma pääoma Vaikutukset IFRS:in siirtymisestä IAS 38: Tuotekehityskustannusten aktivointi IAS 39: Osakesijoitusten ja rahastojen arvostus markkina-arvoon IAS 2: Varaston arvostus IAS 19: Eläkevakuutus IFRS 5: Poistot liittyen myytävänä olevaan omaisuuserään IAS 36: Poistot liikearvosta IAS 39: Johdannaiset IAS 1: Muut laajan tuloksen erät: osuus osakkuusyhtiön laajan tuloksen eristä IAS 12: Laskennalliset verot Osakkuusyhtiön varaston arvon korjaus Muut erät IFRS-oikaisut yhteensä Oras Invest Annual report 2010 Oma pääoma IFRS:n mukaan 46 2 5 1 10 3 6 4 8 7 10 10 1.1.2009 31.12.2009 294 004 302 560 575 –212 844 1 529 –161 688 –100 775 6 096 –4 765 744 –685 –28 –189 147 12 192 –6 262 657 1 428 –209 539 –92 114 84 465 210 446 TILIKAUDEN TULOKSEN TÄSMÄYTYSLASKELMA Liitetieto 1.1. – 31.12.2010 15 246 Tilikauden tulos FAS:n mukaan IAS 2: Varaston arvostus IAS 38: Tuotekehityskustannusten aktivointi IFRS 5: Poistot liittyen myytävänä olevaan omaisuuserään IAS 39: Osakesijoitusten ja rahastojen arvostus markkina-arvoon IAS 12: Laskennalliset verot IAS 39: Johdannaiset IAS 36: Poistot liikearvosta Muut erät IFRS-oikaisut yhteensä 1 2 3 5 7 4 6 10 –1 529 112 147 300 680 –1 497 6 096 28 4 337 Muutokset laskentaperiaatteissa 11 –57 19 526 Tilikauden tulos IFRS:n mukaan IAS 1: Muut laajan tuloksen erät: muuntoero IAS 1, IAS 39: Muut laajan tuloksen erät: voitot ja tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista IAS 1: Muut laajan tuloksen erät: osuus osakkuusyhtiön laajan tuloksen eristä Tilikauden laaja tulos IFRS:n mukaan 9 5 8 1 003 111 765 657 113 425 132 951 1. Varaston arvostusperiaatteet FAS:n ja IFRS:n välillä eroavat alkusaldoissa 1.1.2009. Aikaisemman tilinpäätöskäytännön (FAS) mukainen saldo ei sisältänyt tuotannon yleiskuluja (IAS 2). Oras Invest -konserni on muuttanut FAS:n arvostamisperiaatteita vuoden 2009 aikana vastaamaan IAS 2:n vaatimuksia. Varaston arvostamisessa 31.12.2009 ei näin ollen ollut enää eroja laskentaperiaatteiden välillä. 2. Tuotekehityskulut on aktivoitu taseeseen IAS 38 mukaisesti. Jokaista tuotekehitysprojektia seurataan erikseen ja aktivoidaan, kun ennakkoon määritellyt kriteerit täyttyvät. Aktivoinnilla on vaikutusta aineettomiin hyödykkeisiin, henkilöstökuluihin, muihin liiketoiminnan kuluihin ja poistoihin. 3.IFRS:n mukaan hyödyke, joka on päätetty asettaa myyntiin on luokiteltu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi ja poistot on lopetettu myyntiin asettamishetkellä. Oras Invest -konserni on luokitellut Saksan yhtiön Oras GmbH&Co Ky Armaturen omistaman rakennuksen ja maa-alueen tähän ryhmään 31.12.2009. 4. Oras Invest -konsernin johdannaissijoitukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi varoiksi tai veloiksi IAS 39 mukaisesti. Konsernissa ei ole sovellettu suojauslaskentaa. Käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan. 5.Investoinnit osakkeisiin ja rahastoihin on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi instrumenteiksi (rahamarkkinasijoitus) IAS 39 mukaisesti. Käyvän arvon muutokset on esitettytuloslaskelmassa luonteensa mukaisesti. 6. IAS 36 mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja. Oras Invest -konsernilla on liikearvoa sijoituksesta osakkuusyhtiö Uponor Oy:öön. FAS:n mukaisesti siirtymispäivän jälkeen tehdyt poistot liikearvosta on kumottu avaavassa taseessa 1.1.2009. 7. Laskennalliset verosaamiset ja velat on kirjattu kaikista väliaikaisista eroista ja veronalaisista IFRS-oikaisuista IAS 12 standardin mukaisesti. 8. Oras Invest -konsernin laajan tuloksen erissä esitetään IAS 1 mukaisesti osakkuusyhtiön laajan tuloksen erät. 9. Muuntoerot on siirretty muihin laajan tuloslaskelman eriin IAS 1:n mukaisesti. 10.Muut muutokset pitävät sisällään eroja eläkevakuutusten ja varausten kirjauskäytännöissä. Siirtymässä on myös tehty joitakin uudelleenluokitteluja. 11.Oras Invest -konserni on 1.1.2010 siirtynyt käyttämään kuukauden keskikurssia euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmien muuntamisessa euroon. Aiemmin on ollut käytössä vuoden keskikurssi. Vertailuvuosi 2009 on muunnettu kuukauden keskikurssiin. Oras Invest Annual report 2010 Olennaisimmat IFRS-vaikutukset 47 Tilinpäätös 2010 Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) 1.1. – 31.12.2010 1.1. – 31.12.2009 1 650 1 1 600 0 Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut 778 49 630 677 65 537 Liikevoitto 194 321 Rahoitustuotot ja -kulut 52 861 41 053 Voitto ennen satunnaisia eriä 53 055 41 374 7 200 8 500 60 255 49 874 (EUR 1,000) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Satunnaiset erät +/– Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 48 Tilinpäätössiirrot Tuloverot Oras Invest Annual report 2010 Tilikauden voitto 48 –1 –82 60 254 49 840 Emoyhtiön tase (fas) (EUR 1,000) 31.12.2010 31.12.2009 100 434 21 942 605 461 627 937 128 316 21 942 520 048 542 434 204 6 794 6 998 238 9 566 9 804 634 935 552 238 6 521 333 085 60 254 399 860 6 521 284 245 49 840 340 606 209 950 25 125 235 075 209 500 2 132 211 632 634 935 552 238 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Osuudet konserniyrityksissä Muut sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä Oma pääoma Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Vieras pääoma Pitkäaikainen Lyhytaikainen Vastattavaa yhteensä Oras Invest Annual report 2010 VASTATTAVAA 49 Tilinpäätös 2010 Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS) 1.1.–31.12.2010 1.1– 31.12.2009 53 055 41 374 49 37 –52 861 65 –16 –41 053 12 280 382 4 8 1 171 –7 292 1 546 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot –7 559 358 22 296 –12 394 56 45 145 56 Liiketoiminnan rahavirta ( A ) 15 387 34 409 –139 (EUR 1,000) Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Rahoitustuotot ja -kulut Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(–)/vähennys(+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(–)/vähennys(+) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Pääomalainasaamisten takaisinmaksu Luovutustulot muista sijoituksista –48 019 –23 18 –34 167 131 12 266 Investointien rahavirta ( B ) –48 158 –21 775 Oras Invest Annual report 2010 Rahoituksen rahavirta 50 Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Saatu konserniavustus Maksetut osingot 24 000 7 000 –1 000 –18 750 9 600 –6 955 Rahoituksen rahavirta ( C ) 30 000 –16 105 Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys (+) / vähennys (–) –2 771 –3 471 9 566 6 795 13 037 9 566 Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Emoyhtiön liitetiedot (FAS) 1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Eläkemenojen jaksotus Oras Invest Oy on emoyhtiönä Oras Invest -konsernissa, joka sisältää alakonsernina Oras konsernin. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta ARVOSTUSPERIAATTEET Pysyvien vastaavien arvostus Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla, jotka on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella. Uponor Oyj:n ja Tikkurila Oyj:n osakkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoonsa perustuen vastaisiin tulonodotuksiin. Kemiran osakkeiden alkuperäiseen hankintamenoon on tehty 64,5 miljoonan euron arvonalennus Tikkurilan irtauduttua Kemirasta. Kemiran osakkeet on arvostettu tilinpäätöksessä markkina-arvoon 31.12.2010. Suunnitelman mukaiset poistoajat Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalustot Yhtiön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuutusyhtiössä. Lisäksi ennen vuotta 1981 aloittaneille toimihenkilöille on järjestetty lisäeläketurva vakuutusyhtiö Mandatum Life:ssa. 4–10 vuotta 4–10 vuotta Oras Invest Oy:n rahalaitoslainoihin kohdistuu korkoriski, joka johtuu markkinakorkojen heilahtelujen vaikutuksesta vaihtuvakorkoisten lainojen tuleviin korkorahavirtoihin. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on alentaa tai poistaa markkinakorkojen heilahtelujen vaikutus yhtiön tulokseen ja kassavirtaan. Tätä tarkoitusta varten on tehty koron- vaihtosopimuksia, joilla vaihdetaan yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi tai koronmääräytymiskautta pidennetään. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Yhtiö soveltaa johdannaissopimuksiin rahavirran suojauslaskentaa. Korkojohdannaisten kertyneet voitot tai tappiot kirjataan suojattavan erän oikaisuksi tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolla suojauksen kohteesta aiheutuva vaikutus kirjataan tuloslaskelmaan. Avointen sopimusten realisoitumattomat ja kirjaamattomat käyvät arvot ilman kertyneitä korkoja on esitetty sivulla 45 kohdassa annetut vakuudet/ koronvaihtosopimukset. Rahoitusomaisuuden arvostus Oras Invest Annual report 2010 Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankinta menoon tai sitä alempaan markkina-arvoon. 51 Tilinpäätös 2010 Tuloslaskelman liitetiedot (FAS) 2010 2009 1 650 1 650 1 600 1 600 1 1 0 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä 647 108 23 778 583 63 31 677 Johdon palkat ja palkkiot Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot 366 359 Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin Henkilökunnan keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana 3 3 Henkilökunnan lukumäärä 31.12. Toimihenkilöitä Työntekijöitä Yhteensä 3 0 3 3 0 3 54 77 131 27 84 111 28 16 5 49 33 28 4 65 (EUR 1,000) 2. LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN EU-maat Yhteensä 3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Muut Yhteensä 4. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 5. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT Tilintarkastus Muut palvelut tilintarkastajalta Yhteensä 6. POISTOT JA ARVONALENNUKSET Oras Invest Annual report 2010 Poistot Aineettomat oikeudet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä 52 (EUR 1,000) 2010 2009 7 000 117 734 25 100 20 045 4 908 18 50 50 121 Rahoitustuotot Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä Osinkotuotot muilta Muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista Korkotuotot Muut rahoitustuotot Yhteensä Rahoituskulut Korkokulut Muut rahoituskulut Arvonalentumiset Yhteensä Rahoitustuotot ja kulut yhteensä 8. SATUNNAISET ERÄT Konserniavustus Yhteensä 9. TULOVEROT Tuloverot satunnaisista eristä Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Yhteensä 128 124 862 –7 512 –64 489 –72 001 –9 047 –5 –16 –9 068 52 861 41 053 7 200 7 200 8 500 8 500 –1 872 1 871 –1 –2 210 2 128 –82 Oras Invest Annual report 2010 7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 53 Tilinpäätös 2010 Taseen liitetiedot (FAS) 10. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET 2010 Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Muut muutokset Hankintameno 31.12. Aineelliset Ennakko- hyödykkeet maksut yhteensä 981 981 39 184 234 0 139 981 981 39 184 234 139 853 28 853 28 133 16 8 5 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet yhteensä 457 139 0 0 596 1 438 139 0 0 1 577 141 21 0 994 49 0 0 0 881 881 0 149 13 0 162 1 043 Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 31.12. 128 100 128 100 39 39 51 35 226 221 0 139 316 434 444 534 Aineelliset Ennakko- hyödykkeet maksut yhteensä Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet yhteensä 481 23 –47 0 457 1 462 23 –47 0 1 438 108 33 0 929 65 0 0 0 Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Muut muutokset Hankintameno 31.12. Oras Invest Annual report 2010 Maaalue Muut aineelliset Koneet ja hyödykkalusto keet Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Tilikauden poistot Arvonalentumiset Kumulatiiviset poistot vähennyksistä ja muutoksista Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 2009 54 Aineet- Aineettomat tomat oikeudet oikeudet yhteensä Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Tilikauden poistot Arvonalentumiset Kumulatiiviset poistot vähennyksistä ja muutoksista Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 31.12. Aineet- Aineettomat tomat oikeudet oikeudet yhteensä Maaalue Muut aineelliset Koneet ja hyödykkalusto keet 981 981 39 208 23 –47 234 981 981 39 184 234 821 32 821 32 104 29 4 4 0 853 853 0 133 8 0 141 994 160 128 160 128 39 39 104 51 230 226 0 0 373 316 533 444 (EUR 1,000) 11. OSUUDET KONSERNIYRITYKSISSÄ Osuudet konserniyrityksissä 1.1. Osuudet konserniyrityksissä 31.12. 2009 21 942 21 942 21 942 21 942 149 430 157 003 –7 573 149 430 Omistusosuus Omistusosuus (%) (osakkeiden määrä) Osuudet osakkuusyrityksissä Uponor Oyj 1.1. Vähennykset Uponor Oyj 31.12. Muut sijoitukset Kemira Oyj 1.1. Lisäykset Arvonmuutokset Kemira Oyj 31.12. Tikkurila 1.1. Lisäykset Tikkurila Oyj 31.12. Muut sijoitukset 1.1. Vähennykset Muut sijoitukset 31.12. Osuudet osakkuusyrityksissä ja muut sijoitukset yhteensä 22,6 % 18,2 % 18,1 % 16 571 780 149 430 28 278 217 370 515 24 865 –64 525 330 855 7 969 552 0 125 073 125 073 103 335 829 34 686 370 515 103 108 –5 103 605 461 520 048 Oras Invest Annual report 2010 12. MUUT SIJOITUKSET 2010 55 Tilinpäätös 2010 (EUR 1,000) 2010 2009 13. LYHYTAIKAISET SAAMISET Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset 200 Saamiset muilta Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 1 3 204 4 234 238 6 521 6 521 6 521 6 521 Edellisten tilikausien voitto 1.1. Osingonjako Edellisten tilikausien korjaus Edellisten tilikausien voitto 31.12. Tilikauden voitto 334 085 –1 000 333 085 60 254 291 237 –6 956 –36 284 245 49 840 Oma pääoma yhteensä 31.12. 399 860 340 606 LASKELMA JAKOKELPOISESTA OMASTA PÄÄOMASTA Edellisten tilikausien voitto 31.12. Tilikauden voitto Yhteensä 31.12. 333 085 60 254 393 339 284 245 49 840 334 085 190 750 19 200 209 950 209 500 14. OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1.1. Osakepääoma 31.12. 15. VIERAS PÄÄOMA Oras Invest Annual report 2010 Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Muut lainat Yhteensä 56 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat konserniyhtiöille Velat muille kuin konserniyrityksille Rahoituslaitoslainojen lyhennykset Muiden lainojen lyhennykset Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat Yhteensä Vieras pääoma yhteensä 209 500 36 18 750 4 800 101 40 1 434 25 125 2 84 2 010 2 132 235 075 211 632 2010 2009 11 11 1 1 Rahalaitoslainat 209 500 209 500 Pantattujen osakkeiden markkina-arvo Yhteensä 471 093 471 093 463 146 463 146 950 1 034 Yhteensä 472 054 464 181 Koronvaihtosopimukset: Käypä arvo Kohde-etuuden arvo –5 576 209 500 –6 273 209 500 (EUR 1,000) 16. MUUT LIITETIEDOT ANNETUT VAKUUDET Muut omasta puolesta annetut vakuudet Muut pantit Yhteensä Muut vastuusitoumukset Annetut takaukset muiden puolesta Oras Invest Annual report 2010 Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä tai osakkeita 57 Tilinpäätös 2010 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista KIRJANPITOKIRJAT Päivä- ja pääkirjat CD-levyllä Reskontraerittelyt ATK-listoina TOSITELAJIT Ostolaskut CD-levyllä Myyntilaskut paperitositteina Muistiotositteet paperitositteina Kassatositteet Oras Invest Annual report 2010 – myyntilaskujen suoritukset – ostolaskujen suoritukset – muut kassatositteet 58 paperitositteina paperitositteina paperitositteina Tasekirjan allekirjoitukset Helsinki, 23. maaliskuuta 2011 Jari Paasikivi Toimitusjohtaja Pekka Paasikivi Hallituksen puheenjohtaja Kaj Paasikivi Vesa Puttonen Annika Paasikivi Ulla Litzén Oras Invest Annual report 2010 Eerik Paasikivi 59 Tilinpäätös 2010 Tilintarkastuskertomus Oras Invest Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Oras Invest Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Oras Invest Annual report 2010 Tilintarkastajan velvollisuudet 60 Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsinki, 23. maaliskuuta 2011 Pekka Luoma, KHT Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Tapani Kulmala, KHT Graafinen suunnittelu ja taitto: Kreab Gavin Anderson Kuvat: Tomi Parkkonen Kuvien taideteokset: Erkki Paasikivi, kirjasta Metalli ja vesi (1988). Alkuperäiset valokuvat Pentti M. Valmunen A.R.P.S Paino: Nykypaino, Helsinki 2011 Oras Invest Oy Fabianinkatu 14 A, 4. krs 00100 Helsinki Puhelin 010 2868 100 Toimitusjohtaja Jari Paasikivi Puhelin 0500 530 375 Hallituksen sihteeri ja talousjohtaja Tuula Ylhäinen Puhelin 050 555 7535 Johdon assistentti Susanne Cronstedt Puhelin 040 350 5402 www.orasinvest.fi
© Copyright 2025