Tästä - Aslemetals

VUOSIKATSAUS 2011
VUOSIKATSAUS 2011
Sisällysluettelo
Aslemetals Oy lyhyesti . ......................................... 3
Julkaisija
Toimitusjohtajan katsaus ....................................... 4
Aslemetals Oy
PL 17
26101 Rauma
puh.02 838 011
fax 02 838 0290
www.aslemetals.fi
Kaaron konepajan katsaus ..................................... 6
Lapijoen konepajan katsaus ................................... 9
Laatupäällikön katsaus . ...................................... 10
Työsuojelupäällikön katsaus . ............................... 12
Työturvallisuus – IF, Kari-Pekka Hakala ................ 13
Toimenkuvaesittelyt
Lapijoki / varasto, kuljetus, työkaluvarasto . ........... 14
Hallinto ............................................................. 15
Kaaro / taivutus .................................................. 15
Alihankkijan haastattelu – Ermail Oy .................... 16
Alihankkijan haastattelu – KPP-huolto .................. 17
Toimitusneuvosto
Pasi Lehtinen
Inka Lehtinen
Niina Jäpölä
Kati Iiskala
Kuvat
Aslemetals Oy
Kesätyöntekijä Lauri Kattilakosken
kurkistuksia ....................................................... 18
Ulkoasu ja taitto
Hallituksen puheenjohtajan katsaus ..................... 19
Eura Print Oy
Hallituksen jäsenen haastattelu
– Mikko Toivonen ............................................... 20
Paino
Ansiomerkkijuhla, syntymäpäivät, eläkkeelle ......... 22
Eura Print Oy
Yritys lyhyesti
Aslemetals Oy on keskisuuri metalliteollisuuden alihankintayritys, jonka päätuotteita ovat
teollisuuden teräs- ja putkistorakenteet. Aslemetals valmistaa lisäksi muotistoja betoniteollisuuden tarpeisiin.
Toimimme tällä hetkellä kahdessa toimipisteessä: Kaaron konepajalla Raumalla sekä
Lapijoen konepajalla Eurajoella.
Asiakkaamme vaihtelevat pienistä paikallisista yrityksistä suuriin kansainvälisiin asiakkaisiin. Palvelemme muun muassa voimalaitos-, kemian-, laiva-, metalli- ja betoniteollisuuden tarpeita Suomessa sekä ympäri maailman.
Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme huomioiden asiakkaidemme ja ympäristön asettamat vaatimukset. Toimintaamme ohjaa ISO 9001, ISO 14001, ISO 3834-2
vaatimukset täyttävä sertifioitu toimintajärjestelmä.
MISSIO
VISIO
Tuotamme tuotteita ja palveluita
asiakkaan ehdoilla, omia
vahvuuksia hyödyntäen
Haluamme olla
metalliteollisuudessa tunnettu ja
luotettava kumppani, jolle
haasteet ja kehitystoimet ovat
mahdollisuuksia tuottaa
lisäarvoa asiakkaalle
STRATEGIA
Viemme toimintaamme eteenpäin
panostamalla jatkuvaan tuotanto- ja
valmistusmenetelmien kehittämiseen.
Yhteistyössä asiakkaiden kanssa haemme
tehokkaita ratkaisuja kannattavalle ja
kasvavalle toiminnalle.
Tuomme yhä voimakkaammin esille osaamista
ja vahvuuksiamme voidaksemme kasvattaa
asiakaskuntaamme ja näin taata toiminnan
joustavuuden ja jatkuvuuden
myös tulevaisuudessa.
ARVOT
Asiakashyödyn tuottaminen
Joustavat ja tarkat toimitukset
Pitkäjänteinen ja kehittyvä
toiminta
Hyvä työpaikka
3
Toimitusjohtajan
katsaus
4
Aslemetalsin liiketoiminnan aloittamisesta tuli viime
vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Toiminta on alkanut
vuonna 1961. Yhtiö on virallisesti rekisteröity Kaupparekisteriin 19.4.1963. Puoleen vuosisataan on
mahtunut määrätietoisten panostusten ja toiminnan
jatkuvan kehittämisen kautta suurten onnistumisten
lisäksi myös vastoinkäymisiä sekä vaikeita ajanjaksoja, mutta kuten Niilo, yhtiön perustaja, on usein
sanonut ”marssi jatkuu”.
Aslemetalsin kaltaisten pk-yritysten liiketoiminnassa
maailmantalouden kriisi ja sitä seurannut rakennemuutos ovat selvästi näkyvissä. Suurimpien konepajojen
elpymistä ovat helpottaneet kevyempi kustannusrakenne osan tuotannosta tullessa halvemman kustannustason maista sekä palveluliiketoiminta, joka ei ole
yhtä herkkää suhdanteille kuin puhtaasti tuotantoon
perustuva liiketoiminta.
Juhlistimme tätä saavutettua merkkipaalua tässä
vaiheessa yhdessä henkilöstön kanssa yhdistetyssä
joulu- ja ansiomerkkijuhlassa, jossa samalla lanseerattiin yrityksen uudistettu logo. Muistellessamme
Aslemetalsin historiaa viisikymmentä vuotta taaksepäin korostui selvästi, että yrittäminen ja yrityksen
johtaminen on ammatti, kutsumus ja elämäntapa,
jossa yritysjohdolla on oltava vahvat tunnesiteet yritykseensä. Näiden ominaisuuksien myötä Aslemetalsin perustajalle, Niilo Lehtiselle, luovutettiin Keskuskauppakamarin rautainen ansiomerkki tunnustuksena
huomattavasta aktiivisuudesta ja toiminnasta vuonna
1961 perustamansa yrityksen toiminnassa seuraavin
perusteluin: ”Yrityksen 50-vuotisen historian aikana Niilo Lehtinen on osoittanut merkittävää sitoutumista yrittäjyyteen, läpivienyt vaativia projektikokonaisuuksia sekä toiminut merkittävänä työllistäjänä
Rauman seudulla.”
Vuoden 2011 liikevaihto nousi noin 16 % edelliseen
vuoteen verrattuna tilikauden tuloksen pysyessä samalla tasolla.
Niilo Lehtinen on aina ollut yrittäjänä tinkimätön
alansa ammattiosaaja.
Henkilöstö
Vuosi 2011 Aslemetalsilla
Vuosien 2008 lopun ja 2009 aikana alkaneen taantuman vaikutuksia ennustettiin monien optimistien
mukaan lyhyiksi mutta oikeammiksi osoittautuivat
ennusteet hitaasta talouden toipumisesta. Suomen
vienti on edelleen ongelmissa euroalueen talouskriisin ja globaalin taantuman jälkimaininkien johdosta.
Talous
Teräsrakennetuotannon työt pääsivät asetettuihin
tavoitteisiin, mutta putkisto- ja moduulituotannon
toiminnallinen tulos jäi miinukselle. Liiketoiminnan
muiden tuottojen ja teräsrakennepuolen positiivisen
työn tuloksen ansiosta yhtiön kokonaistulos jäi lievästi
plussalle. Putkisto- ja moduulituotannon tuloksen ja
toiminnan kehittämisessä avainasemassa on tuotantoketjun tehokkuuden ja johdonmukaisuuden kehittäminen. Tuotantoketjun jokaisen osa-alueen pitää toimia katkoitta, jotta saadaan kokonaisuus toimivaksi.
Tähän tullaan entisestään panostamaan vuonna 2012
nykyisen toiminnan ollessa kestämätöntä pidemmällä
aikajänteellä.
Aslemetalsin palveluksessa vuoden lopussa oli yhteensä 82 henkilöä. Kokonaisvahvuuteen ei vuoden
aikana tullut suuria muutoksia. Vuoden aikana eläkkeelle jäi neljä henkilöä.
Viimeaikainen yhtiön strategia on ollut taata koko
henkilöstölle luotettava ja vakinainen työpaikka. Hetkelliset kuormitushuiput pyritään tasaamaan yhteistyökumppanien kanssa sekä ulkopuolisin resurssein.
Kaikkien kannalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää,
että yhtiön avaintoiminnot ovat yhtiöllä itsellään.
Päteviä henkilöitä tullaan tarpeen mukaan palkkaamaan huomioon ottaen yhtiön ydinliiketoiminnan
tarpeet.
Kansantalouden kokonaistyöllisyyden osalta on selvää, että suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän
työvoimapula on edessä. Tästä johtuen kansantaloudellisesti työssäoloaikojen pidentäminen on välttämätön tosiasia ja tulee jatkumaan keskusteluissa lähitulevaisuudessakin. Aslemetals seuraa tätä keskustelua
ja valmistautuu tarvittaviin muutoksiin.
Investoinnit
Kuluneen vuoden aikana merkittävin investointi tehtiin Kaaron konepajalle hankkimalla ilmastointi- ja
kärynpoistojärjestelmä HYMY Systeemi, joka on syrjäyttävään ilmanvaihtoon perustuva, hitsaavan teollisuuden tilojen perusilmanvaihto- ja lämmön talteenottojärjestelmä. Kaarolle aiemmin määräajaksi hankittujen Zehnder-ilmanpuhdistimien sopimuskautta
jatkettiin, koska ilmanlaadun on todettu parantuneen
näiden johdosta.
Kaarolle on lisäksi alkuvuonna hankittu 10 tn pyörityspöytä. Kaarolle on lisäksi mietinnässä 16 tn siltanosturin hankinta.
Lisäksi tutkitaan ja haetaan ratkaisua Lapijoen tuottavuuden parantamiseksi muokkaamalla kokonaan
uutta konepajajärjestystä. Tähän liittyen uusien putkentaivutuslaitteiden hankintaa harkitaan.
Olkiluodon telakalle on menossa vesijohto ja erillinen oma
viemärijärjestelmä. Tämän lisäksi vuoden aikana on toteutettu normaaleja kunnossapito- ja korvausinvestointeja.
Kaikki investointiehdotukset edellyttävät perusteluita
ja suurempiin mahdollisesti toteutettaviin hankintoihin vaikuttavat suurelta osin aina myös tilausnäkymät. Käytäntö on osoittanut, että monet investoinnit
voivat olla nopeastikin tehtäviä ja muokattavissa –
”mitään ei ole kiveen hakattu”.
Osallistumislisä kuukausittain
ja vuosittain maksettavaksi
Aslemetals on muuttanut vuoden 2012 alusta lähtien
neljä vuotta sitten käyttöönotetun osallistumislisän
maksuperustetta kaksi portaiseksi, mikä toivottavasti
myös osaltaan parantaa kannattavuutta ja on kaikille
osapuolille tasapuolinen. Osallistumislisää maksetaan
kuukausittain sekä vuosittain määriteltyjen perusteiden ja laskutavan mukaisesti.
Näkymät vuoteen 2012
Tuottavuus on vielä vuonna 2008 alkaneen taloustaantumaa edeltäneen tason alapuolella. Kilpailukykyä ja kannattavuutta rasittavat materiaalien, hyödykkeiden ja palkkojen korotukset.
Liikevaihdollinen tavoite kuluvalla tilikaudella on vähintäänkin sama kuin vuonna 2011. Tähän päästäksemme Aslemetalsilla on kehitteillä uusia toimintamalleja sekä liiketoiminnan painopistealueita, jotka
auttavat pääsemään tavoitteisiin. Myös täysin uusia
ratkaisuja tuotantoon tutkitaan esimerkiksi hankkimalla uutta konekantaa.
Sisäisten kehitystoimenpiteiden lisäksi meidän tulee jatkuvasti seurata mihin suuntaan markkinat
ovat kääntymässä. Muutokset asiakkaidemme liiketoiminnassa vaikuttavat väistämättä myös meihin ja
siksi reagointikykymme muutosten edessä tulee olla
joustavaa ja ripeää.
Tilauskannan vaihtelevuus, ja näin ollen myös liikevaihdon muutokset suuntaan ja toiseen, voivat olla
alihankintatöissä huomattaviakin. Meidän pitää huomioida tämä seikka ja myös suhteuttaa kustannukset
sen mukaisesti.
Yrityksen joustavuus onnistuu vain, mikäli sen päävoimavara eli ihmiset ovat joustavia. Onnistunut joustavuus on aina molemminpuolista; kun henkilöstö
joustaa, myös yritys joustaa. Yksittäisen työntekijän
näkökulmasta tämä merkitsee esimerkiksi työajoissa
joustamista, jolloin molemminpuolisesti sovitaan
”sisään teon” periodista ja näin ansaituista vapaista.
Yksittäisen henkilön työpanosta ja joustavuutta koko
yrityksen liiketoiminnan jatkuvuudelle ei näissä olosuhteissa tule väheksyä. Yrityksellä sekä sen yksittäisellä työntekijällä tulee olla yhteinen ymmärrys tulevaisuuden tavoitteesta. Näkisin, että yksittäisten strategisten painopistealueiden ja investointipäätösten
takana on lopulta yhteinen tavoitteemme: yrityksen
toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Jatkuvuuden
varmistaminen nykyisessä pitkään jatkuneessa epävarmassa taloudessa vaatii joustavuutta ja valmiutta
olla uudistuskykyinen.
Kiitän kaikkia aslelaisia ja yhteistyökumppaneitamme yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana.
Raumalla maaliskuussa 2012
Pasi Lehtinen
toimitusjohtaja
5
Kaaron konepajan johtaja
Iiro Lehtinen
Taas on tullut aika kiittää kuluneesta vuodesta ja
pistää tapahtumat paperille. Vuodessa 2011 oli taas
enemmän tekemisen meininkiä muutaman hiukan
hiljaisemman vuoden jälkeen. Erityisesti ensimmäinen vuosipuolikas oli työntäyteinen ja tarjosi meille
täystyöllisyyden. Valitettavasti lomautuksiin jouduttiin
turvautumaan loppuvuonna heikentyneen tilauskannan vuoksi. Vauhdilla käyntiin lähteneestä vuodesta
huolimatta Kaaron konepajan resurssit olivat vajaakäytöllä koko vuotta katsoen.
Kustannustehokkuutta ja työviihtyvyyttä parantamaan
tarkoitetut ilmanpuhdistus- ja lämmityslaitteistot
saatiin onnistuneesti vietyä läpi tuotantotiloihimme.
Yhteistyössä paikallisen oppilaitoksen ja tekniikanopiskelijoiden perustamien yritysten (Jarwigroup Oy
ja Tmi Altatec) kanssa toteutimme Kaaron kiinteistön
sähkökeskusten kuvien päivittämisen.
6
Tulevaisuus näyttää, voisiko sanoa sumuiselta, mutta
oikein navigoimalla, turvallisesti rantoja pitkin, ottamalla uudet haasteet mahdollisuuksina ja pitämällä
vanhat hyväksi todetut opit mielessä, tulemme menestymään myös seuraavat 50 vuotta.
Tuottavuuden jatkuva parantaminen, sairaslomien
vähentäminen, työtapaturmien poistaminen sekä ylpeys omasta työstä ovat yksittäisiä tekijöitä, mutta
joiden yhteisvaikutus näkyy kilpailukyvyssä, joka nykyään mitataan kansainvälisesti.
Haluan kiittää asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja
erityisesti työntekijöitä niin tuotannossa kuin toimistossa.
Metso Minerals
Pertti Nuutinen, tuotepäällikkö
Toimitimme vuonna 2011 lähes 400 toimitusta. Pääsimmekin viime vuonna päätuoteryhmissä taantumaa
edeltävälle vuoden 2008 tasolle.
Alkuvuosi oli kuormitukseltaan työntäyteinen. Vastasimme kuitenkin kaikkiin asiakkaan tarpeisiin ja toimitusketju osoitti että kapasiteettia löytyy vielä enemmän. Vuoden viimeinen vuosipuolikas oli odotusten
vastaisesti hieman hiljaisempi, erityisesti syyskuusta
marraskuuhun oli rauhallisempaa. Joulukuussa kysyntä alkoi palautua, joten odotamme tuotteiden menekin pysyvän alkuvuoden ajan vakaana.
Vuotta hallitsivat tuotteiden konstruktiomuutokset,
joiden taustalla ovat työkoneiden tiukkenevat päästönormit. Samoin teimme vuoden aikana muutamia
uusia prototyyppejä. Asiakas onkin uudistamassa mallistoaan laajasti, ja tämä tulee aiheuttamaan muutoksia tuoteryhmissä.
Sarjatuotannossa toimitusvarmuutemme oli viime
vuonna 98 prosenttia. Vakavampia laatupoikkeamia
ei esiintynyt, ja yhtenä keskeisenä ajatuksena on, että
parannettavaa löytyy aina. Hoidamme toimitusketjun
kokonaisvaltaisesti ja räätälöimme sen asiakkaillemme sopivaksi. Tarjoamme muun muassa varastointipalveluja ja teemme tuotteita myös asiakkaiden ennusteiden mukaisesti. Tällöin raskaiden kokoonpanojen kotiinkutsut voivat hoitua viikon toimitusajalla.
Jos laatuvirheitä on tapahtunut, on vasteaikamme ollut
yleisesti alle 36 tuntia. Sopeudumme myös asiakkaan
viime hetken toimitus- ja tuotemuutoksiin ja pidämme minkä lupaamme. Uskommekin näiden asioiden
kiinnostavan asiakkaita myös jatkossa.
Vuosi 2012 tulee aiheuttamaan omia haasteitaan
markkinatilanteen osalta. Samalla kuitenkin kehitämme toimintaamme laaja alaisesti ja odotammekin
toimenpiteiden synnyttävän uusia mahdollisuuksia
tulevaisuudessa.
7
Projektitoimitukset
Altti Renfors, tuotepäällikkö
Menneestä vuodesta todettakoon jälleen, että tehtiin
hyvin erilaisia töitä, joita toimitettiin useille eri asiakkaille. Suurta osaa tehdyistä töistä näytteli leikkausja taivutustyöt, mutta varsinkin alkuvuosi oli kiireinen johtuen osaltaan telakalle toimitettavien esivalmisteiden aikatauluista. Tarjouksia jätettiin paljon,
joista suuri osa oli budjettiluonteisia, asiakkaiden
tämän vuoden investointeihin liittyen. Tämä antaa
sellaisen kuvan, että töitä maailmalla olisi, mutta
asiakkaat harkitsevat uusia investointeja pidempään.
Projektiluonteisia ”avaimet käteen” toimituksia tehtiin myös joitain, ja tunnusomaista näille toimituksille on, että asiakas saa koko paketin suunnittelusta
ja mallintamisesta alkaen pihaan toimitettuna. Tuot-
8
teiden 3D-mallintaminen näyttää, miltä lopullinen
kappale tulee näyttämään ja näin helpottaa päätöksenteossa. Etenkin tämän kaltaisissa kokonaistoimituksissa pyrimme tuntemaan sekä ymmärtämään
asiakkaan tarpeet, ja näin tuomaan asiakkaalle lisähyötyä valmistuksen näkökulmasta.
Tähän alkaneeseen vuoteen 2012 on myös juuri hankittu Kaarolle uusi pyörityspöytä, joka osaltaan auttaa etenkin pyörähdyskappaleiden, mutta muidenkin
käänneltävien kappaleiden, hitsauksessa. Pöydän
nostokapasiteetti on 10 tonnia, mikä mahdollistaa
myös melko suurten kappaleiden käsittelyn.
Lapijoen konepajan johtaja
Mika Jäpölä
Vuosi 2011 alkoi odottavissa tunnelmissa. Alkavalle
vuodelle oli tiedossa useita isompia projekteja, joihin
liittyi paljon haasteita: nopeita toimitusaikoja, tiukkoja laatuvaatimuksia ja uusia asiakkaita. Vuoden aikana tehtiin apukattiloiden varustelua, raakaöljykoneikkoja, kattilavesikoneikkoja, yli 230 polttoaineen
ja voiteluaineen käsittelykoneikkoa, rakennettiin merivientikelpoisia separaattori-kontteja sekä asennettiin taavetteja telakalla.
Vuoden 2011 projekteille oli tyypillistä normaalia
tiukemmat laatuvaatimukset, jotka aiheuttivat työtä
niin tuotannossa kuin myös toimistossa. Esimerkkinä tästä ovat materiaalien ja hitsausten täydellinen
jäljitettävyys sekä erilaiset työvaihekohtaiset tarkastukset ja niiden dokumentointi. Toinen vuoden aikana
useasti esille noussut teema oli erilaiset muutokset
niin työn sisällössä kuin myös aikatauluissa. Erilaisten muutosten hallinta on osa päivittäistä työtämme,
eikä sitä voida myöskään jatkossa välttää. Joustavuus
ja asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen ja niiden täyttäminen ovat yhä tärkeämmässä roolissa.
tavoiteaikoihin ja niiden seurantaan on alkuvuoden
aikana kiinnitetty enenevässä määrin huomiota. Tiedämme, että tavoitteet ovat tiukkoja, mutta myös
asiakkaiden hintapaineet ovat kovia. Asiakkaat odottavat, että toimittajat pyrkivät löytämään ratkaisuja
hinnankorotuspaineisiin myös omasta tuotannosta.
On pyrittävä etsimään keinoja, joilla voidaan lyhentää työhön käytettyä aikaa. Alkuvuoden 2012 tsemppaus sisäisten poikkeamien tekemisessä on ollut todella positiivinen asia. Epäkohtien systemaattisella
tunnistamisella voidaan kehittää juuri niitä asioita,
jotka aiheuttavat haittaa päivittäisessä toiminnassa.
Tätä kautta on mahdollisuus löytää syitä sille, miksi ja mihin ylimääräistä aikaa kuluu ja etsiä yhdessä
ratkaisuja siihen, miten asioita voitaisiin tehdä toisin. Tätä kautta on mahdollisuus vähentää käytettäviä työtunteja ja vaikuttaa näin suoraan myös työn
tuottavuuteen.
Haluan toivottaa kaikille positiivista alkavaa vuotta
– etsitään yhdessä ratkaisuja, joilla viedään asioita
eteenpäin ja saadaan kehitystä aikaiseksi.
Työn tuottavuudesta on puhuttu paljon, mutta asia
on edelleenkin hyvin ajankohtainen. Työkohtaisiin
9
Laatupäällikön katsaus
Niina Jäpölä
Alkuvuodesta 2011 mietittiin uudelleen yrityksen
laatutavoitteita ja pyrittiin asettamaan niille selkeämmät ja konkreettisemmat tavoitteet. Poikkeamien
osalta tavoitteena on panostaa aiempaa enemmän
omaan sisäiseen poikkeamavalvontaan ja pyrkiä havaitsemaan poikkeamat ennen kuin ne lähtevät ovesta
maailmalle. Syksyllä päätettiinkin lanseerata uusi sisäisten poikkeamien kampanja, jonka tavoitteena on
saavuttaa vuoden 2012 aikana vähintään 100 kirjattua sisäistä poikkeamaa. Sisäisten poikkeamien määrät lähtivätkin kiitettävästi nousuun loppuvuodesta.
Toivottavasti sama kehitys jatkuu edelleen. Poikkeamien kirjaamisen lisäksi tavoitteena on kuluvan vuoden aikana löytää uusia tehokkaampia tapoja myös
hyödyntää ja jakaa poikkeamista saatavaa arvokasta
tietoa ja välttää näin virheiden uusiutuminen.
10
Sisäinen kehitys palvelee niin asiakkaitamme kuin
omaa toimintaamme. Poikkeamien lisäksi myös sisäiset auditoinnit ovat hyvä tapa löytää kehitettävää
omasta toiminnasta. Normaalin työn tiimellyksessä
ei useinkaan ole aikaa miettiä toimintatapojen järkevyyttä tai huomata toiminnan poikkeamista sovitusta.
Vuoden aikana pidettiin auditointisuunnitelman mukaan neljä sisäistä auditointia aihealueina teräs- ja
levyrakenteet, tukitoiminnot, Metson tuotanto sekä
lakisääteiset vaatimukset. Lieviä poikkeamia kirjattiin yhteensä 10 ja kommentteja ja kehitysehdotuksia
12. Sisäisten auditointien kuten ei poikkeamienkaan
tarkoituksena ole kaivella moitittavaa kenenkään toiminnasta, vaan pyrkiä tuomaan esille mahdollisuuksia
kehittää asioita eteenpäin. Omalle työlle ja toimintatavoille tulee herkästi sokeaksi ja ulkopuolisen näkökulma voi auttaa asioiden erilaisessa tarkastelussa.
Omien auditointiemme lisäksi myös DNV kävi vuoden
aikana auditoimassa meitä kahdesti, ensin helmikuussa ja vielä myöhemmin joulukuussa. Joulukuun
auditointi oli ISO 14001, ISO 9001 ja ISO 3834-2
uudelleensertifiointiauditointi. Molemmissa auditoinneissa toiminnan mittarit nousivat kehitystarpeissa selkeästi esille ja tämän kanssa onkin pyritty tekemään
vuoden aikana töitä. Mittareiden tulisi olla toimintaa
tukevia, ja niiden tulisi tuottaa luotettavaa tietoa toiminnasta päätöksenteon tueksi.
Ympäristöpuolella merkittävä uudistus oli Olkiluodon
telakalle syksyllä myönnetty ympäristölupa. Lupa on
edellytys telakkatoiminnan jatkamiselle Olkiluodossa
ja näin tärkeä askel valmistauduttaessa telakan vuokra-
sopimuksen päättymiseen. Lupa asettaa toiminnalle
tiettyjä seurantavelvollisuuksia, joista sovittiin yhdessä
seurantaviranomaisten kanssa loppuvuodesta.
Kaaron konepajalla investoitiin menneenä syksynä
uuteen lämmön talteen ottavaan ilmastointiin. Valittu
Hymy-ilmastointijärjestelmä on suunniteltu hyödyntämään tuotantokoneista ja -laitteista syntyvä hukkalämpö lämmön talteenoton avulla. Lisäksi järjestelmään on rakennettu sähköinen suodatinkennosto,
joka puhdistaa poistoilman ennen sen ulospuhaltamista ja vähentää näin ympäristön hiukkaspäästöjä.
Poistoilma korvataan järjestelmässä ulkoa johdettavalla raikkaalla korvausilmalla, joka lämmitetään
poistoilmasta talteen otetulla energialla.
Lapijoella on pyritty vastaavasti pienentämään lämmitysenergian kulutusta mm. lämpötilan viikonloppu- ja
yöpudotuksilla, joilla on nähty olevan selkeä vaikutus lämmitystarpeeseen. Jatkossakin tullaan kiinnit-
tämään yhä enemmän huomiota kokonaisenergiankulutukseen. Aslemetals on sitoutunut teollisuuden
Energiatehokkuussopimuksen kautta vähentämään
omaa energiankulutustaan 9 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä.
Energiatehokkuussopimukseen sitoutuminen oli myös
yksi tärkeä lähtökohta käynnistettäessä loppuvuodesta ympäristöohjelman päivittämistä vuosille 2012–
2014. Ympäristöohjelma laaditaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan, minkä jälkeen toiminnan ympäristönäkökohdat tulee tarkastaa uudelleen ja määrittää
tavoitteet tärkeimmille näkökohdille. Ohjelman päivittämiseen osallistuu henkilöstöä kummastakin toimipisteestä. Tavoitteena on, että näkemystä saadaan
niin tuotannosta kuin toimihenkilöidenkin puolelta.
Yhteistyö ja eri näkökulmien huomioiminen onkin se
perusta, jolle kaikki kehitys tulisi rakentaa.
11
Työsuojelupäällikön katsaus
Jari Pitkänen
Vähintään kolmen päivän sairauspoissaoloon johtaneita työtapaturmia tapahtui Aslemetalsilla 11 kappaletta vuonna 2011. Ikävä kyllä se merkitsi kasvua
edelliseen vuoteen. Tehtyjen työtuntien määrä samalla jaksolla kasvoi noin 14%. Lieväksi tapaturmaksi
luokiteltuja, enintään kahden poissaolopäivän tapahtumia kirjattiin kuusi kappaletta. Työtapaturmista
kertyi poissaolopäiviä yhteensä 70 ja työmatkatapaturmista 153. Muista syistä kuin tapaturmista aiheutuneista sairaslomista kertyi poissaolopäiviä 546 ja
näin ollen sairaslomaprosentiksi tuli 3,33%. Tämän
tuloksen saavuttamisen sivukuluina käytettiin myös
noin 32 tonnia hitsauslisäaineita.
Tapaturmien ennaltaehkäisevään toimintaan liittyen
läheltä piti -tilanteiden tunnistamiseen ja raportoinnin aktivoimiseksi otettiin 2010 vuoden puolella käyttöön kannustejärjestelmä. Mikäli vuosikolmanneksen aikana raportoidaan 12 läheltä piti -tilannetta,
arvotaan raportin täyttäneiden kesken elokuvaliput.
Lisäksi, jos koko vuoden aikana raportteja jätetään
vähintään 36 kappaletta, arvotaan raportin täyttäneiden kesken illalliskortti kahdelle hengelle. Vuoden
2011 ensimmäisen kolmanneksen aikana arvontaraja ylittyi ensimmäisen kerran ja työsuojelutoimikunnan kokouksen yhteydessä arvottiin vilpittömän
puolueettomissa olosuhteissa voittajaksi Olli Airevuo.
Loppuvuonna raporttien määrä valitettavasti pieneni
ja vuoden kokonaistulokseksi tuli 22 kirjattua läheltä
piti -tapausta.
Muutaman vuoden investointitaantuman jälkeen
Kaarolle tuotantotiloihin asennettiin vuoden 2010
lopulla Zehnderin suodatinlaitteita sisäilman laadun
12
parantamiseksi. Suodattimien puhdistuskapasiteetti
osoittautui käytännössä hieman huonommaksi, kuin
mitä laitetoimittajan laskelmissa oli todettu. Suodatinelementtien vaihtoväliä on jouduttu lyhentämään
suunnitellusta ja käyttämään huippuimureita tuuletusapuna. Suodattimien aiheuttama ilmankierto on
kuitenkin auttanut tasoittamaan hallin lämpötilaeroja
ja nostamaan hieman hallin keskilämpötilaa talvikauden aikana vähentyneen tuuletustarpeen ansiosta.
Kaaron tuotannon sisäilmaston kehittämistä jatkettiin
2011 vuoden lopulla asennetulla ja käyttöönotetulla
Hymy-ilmastoinnilla. Kyseinen järjestelmä perustuu
korvaavaan ilmankiertoon. Sisään tuleva ilmavirta ohjataan seiniä pitkin alas lattialle, josta lämpimämpi
ilma kohoaa ylös hallin kattoon vieden samalla mukanaan ilmassa leijuvia epäpuhtauksia. Hallin katosta ilma johdetaan lämmönvaihtimen ja suodattimien
kautta ulos. Poistoilmasta talteen otettu lämpö käytetään korvausilman lämmitykseen. Ellei talteen otettu
lämpö riitä korvausilman lämmittämiseen, lämmitystä
avustetaan sähkövastuksilla. Lapijoella vastaavia sisäilmaston kehitystoimia on toteutettu laajentamalla hitsaamoon alun perin asennettujen Nedermannin
ilmasuodatinyksiköiden reviiriä suurimpaan osaan
mustan puolen hallia.
Viime kesän alussa Lapijoen tuotannosta ehdotettiin
kevyempien kesätyöasujen hankkimista puhtaalla
puolella työskentelyyn vaihtoehdoksi kokohaalareille.
Ratkaisuna tarjottiin mahdollisuutta hankkia työasuksi t-paidan ja housujen yhdistelmä omakustanteisesti,
noudattaen annettuja ohjeita muun muassa asukokonaisuuden värien suhteen. Tähän tarjoukseen tarttui
muutamia työntekijöitä.
Vuoden lopulla valittiin
työsuojeluhenkilöt seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Työsuojeluvaltuutettuna jatkaa Ville Peltonen, Marko Salonen
nousi ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja toiseksi varavaltuutetuksi tuli
Toivo Mäenpää. Muina
työnsuojelutoimikunnan
jäseninä jatkavat Heikki
Mäkilä ja Niina Jäpölä.
Lämpökuvaus paransi
tehtaiden turvallisuutta
Aslemetalsin tehtaat lämpökuvattiin alkuvuonna
2011. Infrapunakameralla tehdyt sähkökeskusten
kuvaukset paljastivat korjauskohteita tehtaiden sähköturvallisuudessa. Havaitut kohteet laitettiin kuntoon
ja samalla sähkökeskusten kuvat päivitettiin ajan
tasalle. Tuloksena on turvallisempi yritys, josta on
karsittu välittömät sähköpalon riskit.
Sähkökeskusten palot ovat yleistyneet suomalaisissa
yrityksissä. Sähköön liittyvät tulipalot ovatkin vahinkotilastojen mukaan yrityksen merkittävin riski. Sähkökeskusten lämpökuvauksissa havaitaan yleensä aina
löysiä liitoksia ja niistä johtuvaa ylikuumentumista.
Näin kävi myös Aslemetalsin tehtailla, jotka päätettiin
lämpökuvata helmikuussa 2011 vahinkovakuutusyhtiö
Ifin suosituksesta.
– Lämpökuvaus tehdään infrapunakameralla, jonka
avulla huomataan poikkeamat sähkökeskusten ja -laitteiden lämpötiloissa. Kuvausta täydennetään sähköteknisillä mittauksilla. Joskus viat vaativat suurempaa remonttia, kun taas joissakin tapauksissa hyvin
yksinkertaiset toimenpiteet voivat estää vakavan tulipalon. Pelkkä liitoksen kiristäminen saattaa tuolloin
riittää. Olennaista on huomata sähköviat ennen kuin
ne ehtivät aiheuttaa vahinkoa, turvallisuusasiantuntija
Jussi Lehtonen Ifistä kertoo.
Aslemetalsilla kuvaukset paljastivat puutteita vikavirtasuojissa sekä muutamia löysiä liitoksia, jotka
olivat päässeet kuumentumaan. Samalla, kun vikavirtasuojat ja liitokset laitettiin kuntoon, Aslemetals
palkkasi neljä sähkötekniikan opiskelijaa päivittämään sähkökeskusten kuvat ja piirtämään ne sähköiseen muotoon.
– Aslemetalsin kiinteistöjä on laajennettu useaan otteeseen, ja vanhimmat kiinteistön osat ovat 1960luvulta. Halusimme selvittää sähkökeskusten kunnon
ja parantaa työympäristömme turvallisuutta. Olin
kuullut, että lämpökuvausta käytetään koneiden kunnon
tarkastuksessa, mutta sähkökeskusten lämpökuvaus
oli minulle uutta, Aslemetalsin Kaaron konepajan
johtaja Iiro Lehtinen sanoo.
Hetkellinenkin ylikuumentuminen saattaa vioittaa
laitteita tai sähkökeskusta esimerkiksi sulattamalla
johtoja. Vakavimmillaan ylikuumentuminen johtaa
tulipaloon. Palosta tai sähkökeskuksen vaurioitumi-
sesta seuraa aina hankaluuksia yrityksen toiminnalle,
minkä lisäksi tulipalo saattaa vaarantaa ihmishenkiä.
- Lämpökuvaukset paransivat konkreettisesti tehtaidemme turvallisuutta. Avoin kommunikointi ja hyvä
yhteistyö Ifin kanssa mahdollisti sen, että sähkökeskusten toiminta saatiin kuntoon ennen kuin vahinkoja
ehti syntyä, Iiro Lehtinen toteaa.
Aslemetals sai lämpökuvauksia varten Ifiltä investointitukea, joka kattoi puolet kuvausten kustannuksista.
Kari-Pekka Hakala
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy
13
Teksti: Jussi Hietikko
Toimenkuvia
Aslemetalsin
toimipisteissä
Lapijoen konepaja
– varasto, kuljetus ja työkaluvarasto
Aurinko jatkaa vielä uniaan, kun Mika Salminen jo
avaa Aslemetalsin Lapijoen konepajan porttia. Näin
hän tekee aina arkisin puoli seitsemältä. Hän tai toinen
varastomies Anssi Lähdemäki. He myös sulkevat
portin viimeisinä iltapäivällä noin neljän aikaan.
15 vuotta Aslemetalsilla työskennelleen Mika Salmisen työpiste on liikkuvaa lajia, sillä hän vastaa siitä,
että tavara liikkuu kitkatta paikasta toiseen. Nytkin
Renault-kuorma-auto on lastattu ja lähtövalmiina Ermailin suuntaan, jossa lastina olevat moduulin osat
maalataan. Sen jälkeen Salminen kääntää ratin Kaaron konepajan suuntaan.
– Ehkä nykyisin tulee oltua hieman enemmän varastohommissa kuin ennen, mutta pääosin ajan autoa,
Salminen kuvailee työpäiväänsä.
14
työkaveriakin. Keväällä Lapijoen varastotiimiin liittyy
Satu Heinonen Kaaron konepajalta.
– Tosi mielelläni lähden varastohommiin Lapijoelle.
Työpäivän sisältö muuttuu, mutta se on vaan hyvä
juttu, Satu Heinonen miettii.
Työnsä haastavimpana puolena Anssi Lähdemäki kokee sen, että hänen täytyy olla koko ajan jyvällä siitä,
mitä Lapijoen konepajan hallissa milloinkin on.
– Liikenteessä on aina omat haasteensa. Jos jotain
haluaisi työssä muuttaa, peruuttaisin talven kokonaan, naurahtaa Salminen.
Kuusi vuotta sitten Aslemetalsin palvelukseen tullut
Anssi Lähdemäki taas vastaa siitä, että Salmisen kuljettamat tavarat löytävät oikean paikkansa Lapijoen konepajalla. Hän ottaa vastaan tavarat, päivittää ne tietojärjestelmään ja tarvittaessa vie suoraan asentajille.
– Hyllyssä suurin osa tavaroista ei ehdi olla kuin muutaman tunnin. Sekin kyllä riippuu paljon päivästä,
Lähdemäki pohtii.
Salmisen ja Lähdemäen mukaan kiireisimpinä päivinä ei ehdi kuin pyörähtää konepajan uusituissa
ruokalatiloissa, kun taas toisina päivinä ehtii auttaa
Kuvassa vasemmalta Anssi Lähdemäki kuljetuksista,
Mika Salminen ja työkaluvarastosta Pekka Salonen.
Taloushallinto
Aslemetalsin taloushallinto ei voi toteuttaa Mika Salmisen toivetta talven peruuttamisesta, mutta moneen
muuhun toisessa kerroksessa toimiva hallinto pystyy.
Sen tehtävänä on huolehtia taloudellisten resurssien
hallinnoinnista sekä tuottaa johdolle talouteen liittyvää tietoa päätöksentekoa ja toiminnan ohjausta varten. Tämän lisäksi taloushallinto vastaa lakisääteisten
velvoitteiden täyttämisestä.
Aslemetalsin kirjanpitoa ylläpitää talouspäällikkö
Pirkko Rantala, joka hoitaa myös arvonlisäveron valvontailmoitukset ja työnantajailmoitukset. Kirjanpitoalalla 38 vuotta työskennellyt Rantala tuli Aslemetalsin palvelukseen vuonna 1998.
Palkanlaskija Piia Anttila ohjailee Aslemetalsin rahavirtaa, johon kuuluu palkkojen lisäksi laskutus, saatavien valvonta ja kustannusseuranta.
– Päivittäiset tehtävät eivät poikkea kovinkaan paljon
toisistaan. Tässä on paljon toistuvia tehtäviä, jotka
täytyy hoitaa. Numerot pitävät meidät kiireisinä ja
tietokoneen ääressä, Pirkko Rantala ja Piia Anttila
kertovat kuin yhdestä suusta.
Laatupäällikkö Niina Jäpölä nousee tietokoneen äärestä esimerkiksi silloin, kun hän käy tuotannon puolella keskustelemassa tehdyistä poikkeamista. Laatupäällikön tehtäviä ovat muun muassa ympäristöasioiden raportointi viranomaisille, toimintajärjestelmän
päivittäminen ja sen noudattamisen valvominen.
– Toimituksiimme kohdistuu tiukat laatuvaatimukset,
Jäpölä kuvailee.
Aslemetalsin johdon sihteeri Kati Iiskalan työpäivä
elää ja muuttuu tilanteen mukaan. Hän hoitaa muun
muassa sisäistä tiedotusta ja hankintaa, valmistelee
esitteitä, vuosikertomuksia ja yhtiön muita painotuotteita, päivittää nettisivuja ja laatii yhteenvetoja sekä
aikatauluja toimitusjohtaja Pasi Lehtiselle. Iiskalan
kädenjälki näkyy myös Lapijoella hallinnon tiloissa,
jonka sisustukseen hän on päässyt vaikuttamaan.
– Työni on hyvin vaihtelevaa, ja pystyn suunnittelemalla vaikuttamaan työpäiväni rytmiin melko paljon,
Kati Iiskala kertoo.
Kaaron konepaja – taivutus
Lapijoen konepajan hallinnon edustavista tiloista on
reilun kymmenen kilometrin matka Kaaron konepajalle, jonne on keskittynyt Aslemetalsin teräsrakennetuotanto. Taivutus- eli särmäystiimin kokenein jäsen on Harri Viertonen, joka on työskennellyt Kaarolla 17 vuotta.
– Taivutamme tarkkojen piirrustusten mukaan metallilevyä. Millinkään virhettä ei oikein voi tehdä, Viertonen kertoo taivuttamistyöstä.
– Työ vaatii eniten tarkkuutta ja keskittymiskykyä,
Tuukka Näkki lisää.
Tuukka Näkki tuli Aslemetalsille vuonna 2005, kuten Lasse Teinirantakin. Teinirannan mielestä työn
paras puoli on työporukka, johon jokainen voi luottaa
kiireen yllättäessä.
– Aina voi kysyä apua muilta.
Taivutustiimin tuorein jäsen Jani Lönblad on työskennellyt vuokratyöfirman listoilla viime kesästä lähtien.
Hän on pannut merkille saman auttamiskulttuurin
kuin Teinirantakin.
Vaikka taivutustiimin työ on täysin erilaista kuin
varastomiesten tai taloushallinnon työntekijöiden,
kaikkia kolmea osastoa yhdistää kuitenkin yksi asia,
jonka Tuukka Näkki kiteyttää yhdeksi lauseeksi.
– Niin hyvin tehdään hommat täällä pajalla, ettei tarvitse viedä töitä kotiin.
15
Kumppaniesittely
Ermail Oy
Hiekkapuhallusta ja ruiskumaalausta
Ermail Oy on vuonna 1989 perustettu perheyritys,
joka on erilaisten teräsrakenteiden pintakäsittelyyn
erikoistunut alihankintayritys Eurajoella.
Tuotantotilat noin 5 hehtaarin tontilla käsittävät yhteensä 3000 m2 hallitilat, joissa sijaitsevat esikäsittely-, puhallus- maalaus- ja pakkaustilat.
Pintakäsittelyprosessissa tuote suihkupuhdistetaan,
jonka jälkeen maalataan asiakkaan kanssa sovitun
mukaisesti ja viimeisenä työvaiheena kuivatus ja
pakkaus. Ermail työllistää tällä hetkellä 12 henkilöä.
16
Ermail Oy on vuodesta 1990 lähtien vastannut suurimmaksi osaksi Aslemetalsin valmistamien teräskappaleiden pintakäsittelystä.
”Ensimmäiset Aslemetalsille pintäkäsitellyt kappaleet olivat Olkiluodon telakalla valmistetut lohkot.
Mainitsemisen arvoisia pintakäsittelytöitä ovat myös
Aslemetalsin Merivoimille valmistamat kolme miinalauttaa Pansio, Porkkala ja Pyhäranta, joiden runkojen pintäkäsittelyt Ermail toteutti”, muistelevat Jussi
Seikkula ja Marko Jalonen. Viime vuosina pintakäsittelyä on suoritettu muun muassa koneikkoihin ja
murskainten runkoihin.
”Kaksikymmentäkaksi vuotta kestänyt yhteistyö Ermailin ja Aslemetalsin välillä on hyvä esimerkki onnistuneesta kumppanuuden rakentamisesta”, kiteyttää Jussi Seikkula.
Kumppaniesittely
Teollisuuden KPP Oy
Aslemetals Oy ja Teollisuuden KPP Oy aloittivat yhteistyön kuluvan vuoden alussa. Teollisuuden KPP Oy
tuottaa tuotantokoneiden ja -laitteiden mekaanisia-,
sähkö-, automaatio- sekä nosturikunnossapitopalveluja. Yhtiöllä on useita toimipaikkoja, ja yksi niistä
sijaitsee Raumalla.
Yhteyshenkilönä toimii huoltopäällikkö Toni Puikko.
Toni kertoo, että sopimuksen myötä KPP otti huoltaakseen Aslemetalsin kahden konepajan ja telakan
silta- ja puominosturit sekä nosto-ovet. Tonilla on 12
vuoden kokemus huoltotoiminnasta ja KPP:n palveluksessa hän on toiminut vuoden.
Aslemetalsilla on tuotantotiloissaan lähes 20 siltanosturia, useita kymmeniä puominostimia sekä toistakymmentä koneellista nosto-ovea. Näille kaikille
tehdään vuosittain huollot ja määräaikaistarkastukset
säädösten mukaan. Säännöllisellä huollolla vältetään
vikojen syntymistä ja saadaan pidettyä laitteet turvallisina käyttäjille.
Perusteelliset määräaikaistarkastukset hoituvat myös
KPP:n kautta. Teollisuuden KPP Oy on osa Maintpartner Group Oy:tä.
17
Kesätyöntekijä Lauri Kattilakosken
kurkistuksia
Heippa hei! Sain suuren kunnian julkaista yhden kirjoituksistani Aslemetalsin vuosikatsauksessa. Kirjoittelen
täältä Evijärveltä, pikku paikkakunnalta Pohjanmaalta.
Muutama vuosi sitten olin parisen viikkoa työharjoittelussa Aslella yhdessä siskoni Hannan kanssa. Sen jälkeen olen ehtinyt käymään lukion loppuun, olemaan
elektroniikka-liikkeessä myyjänä, toimittajana ja tällä
hetkellä ollaan pienessä koulussa opettajan sijaisena.
Tämä kyseinen juttu on julkaistu paikallislehti Järviseudun Sanomissa 9.11.2011. Kannattaa etsiä netistä kyseinen lehti, sillä se on vielä tällä hetkellä Suomen suuri
levikkisin viikoittainen paikallislehti.
Tyytymättömyys on maailman palkka
Lapsi katsoo maailmaa lapsen silmin. Hän ihailee aikuisia. Aikuisia, jotka ovat vahvoja, rohkeita, tekevät päätöksiä, pitävät huolta. Lapsi ihailee elokuvan sankareita, sarjakuvien prinsessoita. Ihailu on tervettä ja kuuluu
lapsen kehitykseen. Vaikka lapsi ei pystykään olemaan
aikuinen tai sankari, on hän silti tyytyväinen elämäänsä.
Päivät pitkät saa juosta ja leikkiä milloin missäkin. Tässä
tapauksessa tietenkin puhun perheistä, joissa kaikki on
hyvin. Yhtä kaikki, lapsi on tyytyväinen itseensä ja ympärillä vellovaan maailmaan.
Aikuiselle maailma näyttää taas aivan erilaiselta. Laskut,
työ, taantuma ja perhe tuntuvat taakalta selässä. Huolimatta näistä kaikista huolista, voisivat ihmiset olla tyytyväisiä elämäänsä. Eikö totta? Mutta eihän nyt suinkaan.
Kaikilla muilla menee paremmin, kaikki muut tienaavat
enemmän, kaikilla muilla on parempi auto ja niin edelleen. Koko elämä on ihan surkeaa!
Mikä ihmisiä oikein vaivaa? Kukaan ei tunnu näkevän
mitä hyvää omassa elämässä on. Ehei! Iltaisin katsellaan ikkunasta naapurin pihaan ja katsellaan kateellisina naapurin uutta Mersua. Huokaillaan hiljaa toivoen,
että kunpa meilläkin olisi tuollainen. Omassa pihassa
kiiltelee vanha Nissan, joka toimii ja kulkee ihan hyvin.
Autokin on kuitenkin vain väline, jolla päästään paikasta
A paikkaan B ja takaisin. Ei nähdä elämän hyviä puolia.
On sentään auto.
18
Välillä tuntuu, että elämän tyytymättömyys tulee kateudesta. Ihastellaan aina naapurin autoa, taloa, pihaa,
kukkapenkkiä, lähes kaikkea, mitä toisen pihasta löytyy.
Haluttaisiin astua naapurin saappaisiin, jotta elämä olisi
jälleen mallillaan. Arvatkaapas vain mitä? Eipä sittenkään olisi. Taas olisivat asiat huonosti ja elämä lyö päähän. Kummallista, mutta ihminen on harvoin mihinkään
tyytyväinen. Senhän huomaa jo vuodenajoissa. Kesällä
toivotaan talvea, talvella kesää. On liian kuuma, liian kylmä, syksy on liian sateinen, kevät liian kuiva.
Luojan kiitos, että nyt julkaistiin Suomen verotulot. Voidaan olla vahingoniloisia siitä, kuinka naapuri saikaan vähemmän tuloja kuin itse. Sen jälkeen tyytymättömyys iskee katsottaessa kunnanjohtajan tuloja. Silloin haukutaan
kavereiden kesken, kuinka sille maksetaan liikaa rahaa.
Ei huomioida, että itse ollaan töissä paikallislehdessä,
jossa vastuu on vähän pienempi kuin kunnanjohtajalla.
Monesti juuri raha-asiat tuovat tyytymättömyyttä. Ei saada tarpeeksi palkkaa, johtaja on täysi ”piip”. Poliitikot
huutavat laman tulevan, jolloin joku keksii: ”He, mennään lakkoon”. Valitettavasti kaikki eivät varmaan ymmärrä mitä taantuma merkitsee. En sano, ettei saisi lakkoilla, jos siihen on syytä. Mutta onko todella joka kerta
jokin hyvä syy lakkoilla? Enpä oikein usko.
Nykymaailma vielä asettaa lisäpaineita ihmiselle. Pitäisi liikkua puoli tuntia päivässä koko viikon ajan, hiilihydraatteja ei saisi syödä ja kevyt levitteet aiheuttavat
syöpää. Lisää rasvaa pöytään vain! Ulkoilmassa pitäisi
vaikka vain istua puolitoista tuntia riippumatta säästä.
Jos yrittää tehdä kuten kaikki sanovat, saattaa huomata
nopeasti yhden seikan: Eihän minulla ole aikaa tähän
kaikkeen! Silloin iskee tyytymättömyys omaan elämään,
kun ei voi elää niin kuin pitäisi.
Nyt kaikki lukijat ajattelevat, että kirjoittaja luulee olevansa pyhimys. En suinkaan! Iltaisin ihailen autoja netistä, koska en omista ensimmäistäkään. Katselen jumppavideoita ja ajattelen, että pitäisi alkaa käydä salilla
ja kasvattaa iso hauis. Katson verotulot naureskellen ja
kiroillen. Ihailen kateellisena, miten joku tekee taikatemppuja niin hienosti. Päätän itsekin harjoitella, mutta
kyllästyn, kun en onnistu.
Tahdon kuitenkin nähdä niitä hyviä puolia elämässäni.
On katto pään päällä, ruokaa, vettä, työpaikka ja hyvä
terveys. Kliseisiä onnistumisen mittareita, mutta jokaiselle ne ovat tärkeitä. Sitähän sanotaan, ettei ihminen
ymmärrä, mitä kaikkea hänellä on ennen kuin menettää
sen. Tähän loppuun voisi vielä kirjoittaa Hectorin kappaleesta muutaman sanan: ”Niin kuinka siis voit edes
väittää sä että yksinäinen oot. Jos halki kaupunkimme
kuljet ilman, että silmäs suljet, huomaat, että sentään
lähes onnellinen oot”.
Ei muuta kuin mahdottoman
hyvää kesää ja loppu vuotta!
Lauri Kattilakoski
Uudistu tai näivety
Aslemetals elää muutosvaihetta. Kyseessä on osittain pakollinen muutosvaihe, johon sekä Aslemetalsin
oma liiketoimintaympäristö että maailmantalouden
muutokset ovat ajaneet. Osuva sanonta ”Uudistu tai
näivety” on yksinkertainen ja karu totuus nykymaailmaan yrityksen haasteista. Uskon, että suurin osa
yritysmaailman haasteista on lopulta johdettavissa
tähän yksinkertaiseen, mutta ei niinkään helposti
toteutettavissa olevaan totuuteen.
Näivettymistä tapahtuu kaikkialla; sitä on sinun työtehtävissäsi, sitä on yrityksen rakenteissa ja toimintatavoissa, sitä on yrityksen johdossa ja sitä on koko
yhteiskunnassamme. Näivettyminen on osittain normaalia. Jatkuvaa muutosta ja asioiden kyseenalaistamista on mahdotonta pitää yllä kaikilla tasoilla ja
kaikkialla. Siitä seuraisi kaaos ilman rutinoituneita
toimintatapoja ja pyöriä keksittäisiin aina uudestaan
ja uudestaan.
Paljonko sitten yritys saa näivettyä? Ei yhtään. Miksikö? Kun näivettymistä esiintyy joka tapauksessa ja
vaikka siitä yritetään jatkuvasti päästä eroon, siitä
huolimatta sitä esiintyy. On siis parempi pyrkiä hallitusti jatkuvaan kehitykseen, jotta näivettyminen ei
pääse valtaamaan yritystä missään vaiheessa totaalisesti. ”Uudistu tai näivety” –ajatusta tulisi siis ylläpitää kaiken aikaa, niin kuin Aslemetalsilla on pyritty
ylläpitämäänkin, mutta tällä hetkellä uudistustarve
on noussut entistä voimakkaammin esiin. Tämän johdosta uudistustoimenpiteitä on jo aloitettu, ja niitä
tullaan tekemään lisää.
Yksi uudistuksista oli hallitustyöskentelyn jäntevöittäminen. Mikko Toivonen on toiminut Aslemetalsin
hallituksen jäsenenä alkusyksystä 2011 lähtien ja on
uudistanut osittain näivettyneen hallitustyöskentelyn
uudelle tasolle. Lisäksi Aslemetalsin strategisia painopistealueita uudistetaan; osaa olemassa olevista
painopisteistä vahvistetaan ja kehitetään edelleen
yhä voimakkaammin, ja osa painopisteistä on täysin uusia. On muistettava, että strategisten linjausten lisäksi tärkeää on itse toiminnan kehittäminen.
Aslemetalsin liiketoiminnan ydin on tuotanto ja siitä
syntyvät tuotteet, joiden tulee täyttää vaaditut laatukriteerit, olla hintatasoltaan kilpailukykyisiä ja tuottaa
sitä nimenomaista lisäarvoa asiakkaalle. Kaikki Aslemetalsilla suoritettavat uudistukset ja kehitysprojektit pyrkivät lopulta tähän yhteen ja samaan: tuotteen
lisäarvon kasvattamiseen asiakkaalle. Kun tuotantomme on tehokasta ja aikataulussa ja uloslähtevät
tuotteet oikealla laatutasolla, meillä on mahdollisuus
pärjätä myös globaalissa kilpailussa.
Kannustan kaikkia kyseenalaistamaan omia toimintatapojaan ja tuomaan kehitysideoita esiin joko kertomalla niistä esimiehelle tai kirjoittamalla ideoita
aloitelaatikkoon.
Isot asiat kasvavat pienistä asioista ja pienet asiat
kasvavat tehdyistä asioista.
Terveisin,
Inka Lehtinen
19
Uusia näkemyksiä
hallitukseen uuden jäsenen myötä
”Pitää osata kyseenalaistaa rakentavasti ja herätellä erilaisia vaihtoehtoja”, näin vastaa Mikko Toivonen, Aslemetalsin
uusi hallituksen jäsen kysyttäessä hallituksen jäsenen tärkeimmistä tehtävistä. Liiketoiminnan muuttuessa yhä haasteellisemmaksi Aslemetalsilla koettiin tarvetta jäntevämpään
hallitustyöskentelyyn. Perheyrityksen hallituksessa ulkopuolinen jäsen tuo paitsi arvokkaita näkemyksiä myös muuttaa
koko ryhmän dynamiikkaa. Perheyrityksen hallituksen ongelmana on usein myös yhtiön liiallinen läheisyys, jolloin
”metsää ei nähdä puilta”. Kyseenalaistaminen ja asioiden
tutkiminen uusista perspektiiveistä ovat merkittäviä lisäarvoja Aslemetalsin hallitustyöskentelylle ja sitä kautta koko
yhtiön tulevaisuudelle.
Mikko Toivonen valittiin Aslemetalsin hallituksen jäseneksi
18.5.2011.
Mikko Toivosen tausta
Mikko Toivonen toimii tällä hetkellä Narvi Oy:n viennistä
vastaavana, vastuualueenaan globaali vienti. Hän asustelee
perheensä kanssa Rauman Lapissa, ja hänellä on yksi poika.
Ennen työuransa alkua Mikko hankki yo-merkonomin tutkintonsa Rauman kauppaopiston laskentatoimen linjalta. Koulun jälkeen hänelle tarjottiin töitä esimerkiksi isännöitsijänä
ja konttorikoneiden myyjänä, mutta hän päätyi lopulta töihin
Turun postiin. Postikonttoreissa työskennellessään Mikko
seuraili aktiivisesti avoimia työpaikkoja, kävi haastatteluissa ja pohti erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja.
20
Mikon kotiseudulla, silloisessa Lappi TL:ssä, avautui paikka paalujen kärkiä valmistavassa yrityksessä, Leimet Oy:ssä.
Niinpä Mikko päätyi postikonttoreista metalliteollisuuden
pariin aluksi toimisto- ja taloushallinnontöihin, myöhemmin
vientimyynnin pariin ja siitä toimitusjohtajaksi. Kaiken kaikkiaan Mikko Toivonen työskenteli 27 vuotta Leimet Oy:ssä ja
omaakin vankan kokemuksen metalliteollisuudesta. Haastattelimme Mikkoa muutamista päivän polttavista kysymyksistä:
Mitkä ovat mielestäsi Suomen konepajojen
suurimmat haasteet nyt ja tulevaisuudessa?
Suomalainen insinööritaito on korkealle arvostettua
maailmalla, mutta tämä vahvuus taitaa osoittautua toisinaan myös heikkoudeksi. Suomalaisten intohimo tekniikkaan, nippeleihin ja nappuloihin on omanlaisensa
heikkous. Asiakasta kiinnostaa viime kädessä se, mitä
lisäarvoa tuote tuottaa asiakkaalle. Suomalaisilla olisi
paljon opittavaa esimerkiksi amerikkalaisten myyntitaidoista. He todella osaavat myydä ja markkinoida.
On myös huomioitava, että hintakilpailusta on tullut
yhä merkittävämpi asia myynnin saralla. Suomalaiset
konepajat pystyvät kuitenkin laadulla ja luotettavuudella, perisuomalaisilla arvoilla, pärjäämään asiakaskumppanuuksissa.
Mitkä ovat mielestäsi Aslen vahvuudet
sekä haasteet tiukasti kilpailuilla markkinoilla?
Vahvuuksina on mielestäni työn tehokkuus, asiakkaan
tarpeiden ymmärtäminen, korkea laatutaso ja toiminnan jatkuva kehittäminen, vaikka näiden asioiden
ylläpitäminen ja näihin panostaminen on toisinaan
haastavaa. Vahvuutena pidän myös perheyrittäjyyttä,
joka tuo mukanaan jatkuvuuden liiketoiminnassa.
Yhtenä tulevaisuuden haasteena tulee varmasti olemaan ammattitaitoisen työvoiman löytäminen. Koko
Suomen konepajateollisuudella on haasteena, miten
nuoret saadaan kiinnostumaan konepajatyöstä. Konepajatyön maine on osittain jäänyt muutaman vuosikymmenen päähän, mutta konepajalla työskentely
ei ole enää niin likaista, meluisaa ja raskasta, mitä
se joskus oli.
Millaisena yleisesti näet Suomen nuorison
yhteiskunnan tulevaisuutta ja työmarkkinoita
ajatellen?
Ainahan nuoriso on näyttänyt vanhempien silmissä
enemmän tai vähemmän huonolta. 1950-luvun nahkatakkiajan nuoriso tai 70-luvun hippiliikkeen nuoret eivät varmasti vakuuttaneet sen ajan vanhempia,
mutta ihan hyvinhän näidenkin aikakausien nuoret
ovat Suomea eteenpäin rakentaneet.
Yleisesti ottaen oma asennoituminen ja kotoa saatu
arvomaailma, kuten työn arvostaminen, ovat ratkaisevia asioita. Paljon myös puhutaan yhteiskunnasta
syrjäytymisestä, mikä on mielestäni vakava asia ja
johon tulisi puuttua edistäen koko yhteiskunnan hyvinvointia tulevaisuudessa.
Mitä puuhailet vapaa-ajallasi?
Pitkän ajan kuluttua on taas valokuvaus alkanut kiinnostamaan. Olin vastikään poikani ja kummityttöni kanssa kehittämässä mustavalkokuvia pimiössäni
ja hämmennys oli suuri, kun kuva vain ilmestyi paperille ”itsestään”. Kyllähän se aina samalla tavalla
itseäkin hämmästyttää, ehkäpä siinä onkin osittain
valokuvauksen hohto.
Valokuvausta olen jo pidempään harrastanut, mutta
niin kuin harrastukset yleensä, myös tämäkin vaatii
aikaa, ja toisinaan tuppaa ajankäyttö vain kulumaan
muualle.
Millaisena koet hallitustehtävän
ulkopuolisen jäsenen roolissa?
Hallitus tehtävänä on luottamustehtävä, mutta ei iäisyystehtävä. Toimintaympäristöt ja haasteet muuttuvat, ja siten myös hallituksen pitää olla muuntautumiskykyinen pysyäkseen dynaamisena lisäarvon
tuottajana. Mielestäni hallitusjäsenyys on muutaman
vuoden projekti etenkin silloin, kun on kyseessä ulkopuolinen hallituksen jäsen. Jos on yli 10 vuotta
toiminut hallituksen jäsenenä, on kaikki annettava
jo annettu ja tulee suoda tilaa uusille ajatuksille ja
näkemyksille.
Mitä terveisiä haluaisit lähettää
aslelaisille vuodelle 2012?
Aslemetals on muutosten ja uuden löytämisen tiellä.
Kaikkien pitää tehdä parhaansa, jotta tässä muutostilanteessa ja uusien linjojen saavuttamisessa onnistutaan. Kukaan ei yksinään saa paljon aikaiseksi, yhdessä saamme merkittävästi enemmän.
21
Aslemetalsin toiminnan
aloittamisesta 50 vuotta
Aslemetalsin liiketoiminta alkoi 31.10.1961, jota henkilökunnan kanssa
kokoonnuimme juhlistamaan yhdistetyssä ansiomerkki- ja joulujuhlan merkeissä.
22
Keskuskauppakamarin myöntämä
rautainen ansiomerkki luovutettiin
yhtiön perustaja Niilo Lehtiselle:
Tunnustuksena
pitkäaikaisesta ja määrätietoisesta
yrittäjyydestä sekä ansiokkaasta
ja sitoutuneesta elämäntyöstä
Aslemetals Oy:n
kehittämiseksi ja johtamiseksi
sekä perheyrityksen
jatkuvuuden turvaamiseksit.
Henkilökunnan
syntymäpäivät 2011
60 vuotta
Aslemetals O
y
Onnittelee!
Juusela Arja
Haapaniemi Veikko
Lainio Olavi
Vahander Lassi
Viitanen Jari
Eläkkeelle siirtyneitä 2011
Kaarolta:
Byrkland Heino
Helin Jouni
Numminen Jukka
Lapijoelta:
Korkola Taisto
Venno Markku
Aslemetals
toivottaa
leppoisia
eläkepäiviä!
www.aslemetals.fi