1. No category

TEEMA: Kunnallisvaalit 2012
3
■
2012 JHL – Julkisten ja hyvinvointialojen liitto
at sa
m
e
te aaleis
n
:
JHL nallisv
kun
a
3 ● 2012
2
TEEMA
3 2012 JHL – Julkisten ja hyvinvointialojen liitto
■
at
a
teemaaleiss
n
:
JHL nallisv
kun
SISÄLTÖ:
Toimitsijalta
Toimialajohtaja
Päivi Niemi-Laine……. 15
Kentältä
Yhdistys 121:n
puheenjohtaja
Riikka Aalto…………… 27
AKT1203_taitto.indd 1
29.8.2012 9:34:04
JHL:n tavoitteet kunnallisvaaleissa................... 6
Tuota ILOA Vanhusten viikolla ............................ 13
Viira –projekti tuotti tulosta Vaasassa.........16
Aktiv på svenska s.
28–31
Ulkoistaminen ei ole varmaa säästöä.............20
JHL:s valteman
Din kommun,
ditt jobb............................... 28
Kolumn av
Rune Takamaa.................. 31
aktiivi
4/2012
Lehti ilmestyy joulukuussa 2012
Strategiasta käytäntöön.
akt iivi
aktiivi
Julkaisija
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto
JHL
ISSN 1795-7354
Levikki 10 500
Päätoimittaja
Kauko Ala-Nikula
Aktiv på svenska
Marina Wiik
Katuosoite
Sörnäisten rantatie 23
Postiosoite
PL 101
00531 Helsinki
Puhelin
010 77031 (vaihde)
Faksi
010 7703410
Sähköposti
etunimi.sukunimi@jhl.fi
Taitto
Forssa Print, Anita Ukkonen
Kannen kuva:
Saija Heinonen
Paino
Forssa Print, Forssa
2012
Vaikuttajaksi
valtuustoon
toimitukselta
3
■ ■ Aktiivi-lehdessä esitellään JHL.n kuntavaalitavoitteita,
valtuutettujen ja ehdokkaiden mielipiteitä sekä kuntien isoja
haasteita.
Kunnanvaltuustoissa on perinteisesti ollut runsaasti JHL:n
jäseniä. Se on luonnollista, koska JHL on Suomen ja myös
kuntakentän suurin ammattiliitto.
Palvelujen sisällön, henkilöstön osaamisen ja ajatusten hyvä
tuntemus on iso voima eikä paha painolasti, kuten ilkeät kielet
vaalien alla usein väittävät.
Ehdolle asettuminen on kuntalaisen perusoikeus. Sitä rajaa
kuntakonsernin työntekijöiden osalta vain johtava tai siihen
rinnasteinen tehtävä ja valtion työntekijöiden osalta tilanne, jossa
virkamies hoitaa kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä.
Puolustakaamme rohkeasti kaikkien vaalikelpoisten
kuntalaisten oikeutta olla ehdolla kunnallisvaaleissa. Suomessa
kunnan tehtävät ovat laajat. Kunta tuottaa kaikki tärkeimmät
hyvinvointipalvelut ja infrastruktuurin, ja niitä hyödyntävät kaikki
kuntalaiset ja elinkeinoelämä tasapuolisesti.
Valtuustoon pyritään vaikuttajiksi. JHL haluaa nostaa
kuntavaaleissa esille oman työn merkityksen. Se on meidän
tehtävämme ja tuntuu siltä, että joudumme tekemään sitä joskus
muidenkin puolesta.
Emme vähättele yksityisiä palveluja ja osaamista. Kuntatyö ja
oma osaamispääoma on kuitenkin se selkäranka, jonka ympärille
hyvät ja kestävät kuntapalvelut rakentuvat. Jos kuntatyön vahva
asema menetetään, ovat seuraukset kuntalaisille kalliita.
Valtuustotyössä puolueryhmillä ja keskeisillä poliitikoilla on
suuri vaikutusvalta. Mutta myös uudet valtuutetut voivat vaikuttaa
omalla aktiivisuudellaan, osaamisellaan ja päättäväisyydellään.
Valtuutetuilla on oikeuksia ja niitä tulee käyttää.
Tiedonjano, avoin suhde julkisuuteen sekä kyky tehdä
yhteistyötä yli puoluerajojen omien tavoitteiden saavuttamiseksi
ovat vaikuttavan valtuutetun ominaisuuksia, ja ne ominaisuudet
näkyvät myös vaalien lopputuloksessa.
Menestystä vaalityöhön.
Kauko Ala-Nikula
Päätoimittaja
441 612
Painotuote
aktiivi
4
Pääsopijajärjestöt haastavat
Lempäälän työtuomioistuimeen
Kunnallinen
luottamustoimi
kiinnostaa joka
kolmatta
■ Kolmannes suomalaisista olisi
kiinnostunut kunnallisen luottamustehtävän hoitamisesta, jos
tehtävää tarjottaisiin heille. Lähes
70 prosenttia Kuntaliiton kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei
edes harkitsisi kunnalliseen luottamustehtävään ryhtymistä.
Alle 50-vuotiaiden joukossa luottamustehtävän vastaanottamista
harkitsisi kyselyn mukaan lähes
puolet. Kaikkein kielteisimmin
luottamustehtävän hoitamiseen suhtautuvat yli 70-vuotiaat
vastaajat.
Myös koulutus vaikutti vastaajien mielipiteisiin: ylemmän
korkeakoulututkinnon suorittaneiden kiinnostus luottamustehtävien hoitoa kohtaan on keskimääräistä korkeampaa. Muita
myönteisemmin asiaan suhtautuvat myös johtavassa asemassa
olevat, muita parempituloiset ja
lapsiperheet.
Kyselyn mukaan vihreiden,
kokoomuksen, RKP:n ja perussuomalaisten edustajat suhtautuvat luottamustehtäviin hieman
muita myönteisemmin. Kielteisimmin suhtautuivat kristillisdemokraattien, demareiden ja keskustan kannattajat.
Kuntaliiton kysely toteutettiin 40 kunnassa ja siihen vastasi
11 000 henkilöä.
akt iivi
■ Kunta-alan pääsopijajärjestöt aikovat viedä Lempäälän
kunnan parin vuoden takaisen lomautuskiistan työtuomioistuimen ratkaistavaksi. JHL on yksi haastehakemusta valmistelevista järjestöistä.
Lempäälän kunta lomautti vuonna 2010 lähes koko henkilöstönsä 1.4.-6.4. väliseksi ajaksi. Lomautus ajoittui pääsiäisen
aikaan ja sisälsi pitkänperjantain ja toisen pääsiäispäivän eli
lomautusjaksoon sisältyi vain kaksi tavallista työpäivää. Käytännössä siis työnantaja leikkasi palkkoja kuudelta päivältä,
mutta työtä vähennettiin vain kahdelta päivältä.
Työntekijäjärjestöt pitävät Lempäälän menettelyä työehtosopimuksen vastaisena, sillä lomauttamisen tulisi johtaa paitsi
palkan myös työnteon vähenemiseen samassa suhteessa.
Lempäälän kunnan ja järjestöjen lomautuskiistaa on yritetty ratkaista sekä paikallis- että keskusneuvotteluissa, mutta
yksimielisyyttä ei ole löytynyt. Seuraavaksi erimielisyyttä ratkotaan työtuomioistuimessa.
Asia on työntekijöiden kannalta merkittävä, ja työtuomioistuimen päätöksellä ennakkoratkaisun luonne, sillä se voi
linjata työnantajien toimia jatkossa, sanoo JHL:n neuvottelupäällikkö Jouko Launonen.
Pääsopijajärjestöjen kanne saataneen valmiiksi tämän syksyn aikana. Pääsopijajärjestöihin kuuluvat Kunta-alan Unioni
(JHL ja Jyty), Juko, KTN ja TNJ (Super).
Työkyvyttömyydestä kunnille
kahden miljardin lasku vuosittain
■ Kunta-alan työntekijöiden sairauslomista ja työkyvyttömyydestä aiheutuu kunnille noin kahden miljardin euron lasku
vuodessa. Kevan (ent. Kuntien eläkevakuutus) arvio perustuu
suurimpien kaupunkien työkyvyttömyysmenoihin.
Henkilöstön työkyvyttömyydestä johtuvat välittömät kustannukset ovat suurimmissa kaupungeissa keskimäärin 6,7
prosenttia palkkamenoista. Kun huomioon otetaan myös välilliset menot, nousee työkyvyttömyyden kokonaiskustannus
13,6 prosenttiin palkkapotista.
Työkyvyttömyyden välittömiä menoeriä ovat sairauspoissaolo-, tapaturma- ja eläkekustannukset, noin miljardi euroa
vuodessa koko kunta-alalla. Toinen miljardi kuluu välillisiin
kustannuksiin, esimerkiksi poissaolojen hallinnointiin, sijaisten palkkaamiseen ja ylitöihin sekä tuottavuuden alenemiseen
ja palvelutuotannon heikkenemiseen.
Erityisesti pitkät sairauslomat tulevat kuntatyönantajille
kalliiksi. Yli 60 päivää vuoden aikana sairastaneita on kuntatyöpaikoilla keskimäärin kahdeksan prosenttia henkilökunnasta ja heidän osuutensa sairauspoissaolojen kokonaismenoista on lähes kolmannes.
5
Työuupumus
vanhentaa
Kirjat: Hyvinvoinnin
läpimurto
■ Vakava-asteinen työperäinen
uupumus nopeuttaa elimistön
vanhenemista. Tulos käy ilmi
Työterveyslaitoksen ja Helsingin
yliopiston yhteisestä tutkimuksesta, johon osallistui yli 3 000
suomalaista.
Vanhenemista tapahtuu,
kun solun perintöaineksen
sisältävien kromosomien päät,
telomeerit, lyhenevät. Tähän
mennessä solutason muutoksia
on havaittu pitkään jatkuvan
yksityiselämän kuormituksen,
esimerkiksi sairaan lapsen
hoitamisen, seurauksena.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa
todettiin ensimmäistä kertaa,
että työkuormituksen aiheuttama psyykkinen rasitus liittyy
telomeerien lyhenemiseen ja
siten elimistön ennenaikaiseen
vanhenemiseen.
Terveys 2000-tutkimuksen
mukaan vakava-asteista työuupumusta esiintyy noin 2,5
prosentilla palkansaajista, lieväasteista työuupumusta on
todettu jopa 25 prosentilla
työntekijöistä.
■ Historiantutkija Päivi Uljas on tutkinut aiemmissa teoksissaan suomalaisen sosiaaliturvan syntyä ja siihen vaikuttaneita
tekijöitä, etenkin ay-liikkeen roolia lapsilisiä ja muita sosiaalietuuksia parannettaessa. Sama teema jatkuu ja syvenee hänen väitöstutkimuksessaan Hyvinvointivaltion läpimurto.
Väitöskirja hyväksyttiin Helsingin yliopistossa helmikuussa 2012, ja se on ehtinyt
jo kolmanteen painokseen Into Kustannus Oy:n
julkaisemana.
Kirjan alaotsikko kuuluu: Pienviljelyhegemonian
rapautumisen, kansalaisliikehdinnän ja poliittisen
murroksen keskinäiset suhteet suomalaisessa yhteiskunnassa 1950-luvun loppuvuosina. Kirjassaan Uljas
onkin selvittänyt ansiokkaasti ammattiosastojen
ruohonjuuritason toimintaa, jäsenten mielipiteenmuodostusta ja poliittista
aktivoitumista 50-luvulta
aina 70-luvulle.
Kirjoittaja esittää uuden
tulkinnan Suomen poliittisesti villistä 50-luvusta. Uhkana oli joko paluu 30-luvun
yövartijavaltioon, tiukkaan luokkayhteiskuntaan ja köyhäinapuun tai sen vaihtoehtona sosiaalivakuutuksiin perustuva,
sosiaalisen nousun ja tasa-arvon mahdollistava hyvinvointiyhteiskunta. Pienviljelyn käyminen kannattamattomaksi,
väestön siirtyminen kaupunkeihin sekä palkkatyöläisyyden
yleistyminen käänsivät vaa’an lopulta nykyisenlaisen työttömyys- ja sosiaaliturvan puolelle.
Päivi Uljas on 60-luvun kasvatti, Suomen Elintarviketyöläisten liiton entinen toimitsija ja kansalaisaktiivi, josta on
kuoriutunut myös oivallinen historiantutkija. Hänen aiemmat
kirjansa ovat Taistelu sosiaaliturvasta (Like Kustannus Oy
2005) ja Kun Suomi punastui (Into Kustannus Oy 2008). (UP)
Päivi Uljas: Hyvinvointivaltion läpimurto.
Into Kustannus Oy 2012. Väitöskirjatutkimus 2012. 314 s.
aktiivi
6
TEEMA: Kuntavaalit 2012
JHL:n tavoitteet kunnallisvaaleissa:
Oma kunta, oma työ
Kuntakenttää uudistetaan nyt perusteellisesti.
Muutoksen katveeseen jää tuskin yksikään kunta.
Nekin, jotka täyttävät vahvan peruskunnan
kriteerit, ovat tavalla tai toisella mukana
vahvojen alueiden rakentamisessa.
■ JHL on ottanut vaaliteemakseen Oma kunta, oma työ. Sillä
liitto korostaa kunnan oman
palvelutuotannon vakauttavaa,
tulevaisuutta turvaavaa ja myönteistä vaikutusta muutoksessa.
Kerromme, että myös liitoksista
syntyvä uusi kunta on oma kunta
asukkailleen ja työntekijöilleen.
Se myös tuntuu omalta, jos se
tuottaa hyviä julkisia palveluja
kaikille.
Miksi kannattaa pitää kiinni
hyvistä julkisista palveluista ja
kehittää niitä nyt, kun koko julkinen talous on tiukoilla, muualla Euroopassa jopa kriisissä?
Juuri tuon kriisin vuoksi. Kriisi
tavoittelee meitäkin, vanavedessään epätasa-arvoinen, kova ja
tulevaisuuden eväänsä syönyt
yhteiskunta.
Kerromme ehdokkaille ja
äänestäjille, että hyvät julkiset
palvelut pitävät yhteiskunnan
eheänä. Ne lisäävät turvallisuutta
ja tulevaisuuden uskoa. Ne estävät syrjäytymistä. Ne tukevat
elinkeinoelämää ja työllisyyttä.
Ne vahvistavat kestävää kehitystä. Ja päinvastoin kuin joskus väitetään, ne kannustavat
yritteliäisyyteen ja myönteiseen
riskinottoon. Siihen, jonka tuloksilla korvataan Nokian ja muiden
suurten yritysten kuihtumisen
jättämiä aukkoja työllisyydessä ja
akt iivi
toimeentulossa.
Kerromme myös, että suurin
osa palveluista kannattaa tehdä
kunnan omana työnä. Oma työ
on kestävää, vakaata ja joustavaa.
Oma henkilöstö on helpompi
sitouttaa palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Oma työ on
avointa ja helposti valvottavissa.
Se on kullanarvoinen ominaisuus
taistelussa harmaata taloutta vastaan. Harmaa talous rikollisineen
pesiytyy nopeasti pirstottuihin
palveluketjuihin, joiden alihankintaviidakosta kellään ei enää
ole kokonaiskuvaa. Oma työ
vahvistaa paikallisuutta ja jättää
verorahoja omaan kuntaan. Yritykset vievät tuottonsa sijoittajille; se on niiden tehtävä. Joskus
rahat katoavat veroparatiiseihin.
Kun kunnan oman työn tuloksellisuutta, parempi laatu yhdistettynä parempaan tulokseen parannetaan, hyöty jää kunnalle.
Sen asukkaille ja työntekijöille.
Parempana elämänä, parempina
palveluina, parempina työpaikkoina. Aidosti tuloksellisuutta
voidaan parantaa tekemällä asiat
fiksummin, hyödyntämällä tietotekniikkaa ja ottamalla koko
henkilökunnan osaaminen ja
ideat käyttöön.
Kaiken kaikkiaan, oma työ
on kokonaistaloudellista. Lyhytnäköinen yksityistäminen pi-
kasäästöjen toivossa vie yleensä
ojasta allikkoon. Laatu ei vastaakaan odotettua, hinta osoittautuu
kalliimmaksi kuin oma työ ja kilpailutuksen hallinnointi vie aikaa
ja rahaa. Moni kunta on tämän
jo kokenutkin ja palauttanut yksityistettyjä palveluita omaksi
työksi.
Ostopalveluilla on tärkeä
paikkansa. Ne täydentävät kunnan omaa palvelutuotantoa. Ja
kun palveluja ostetaan kolmannelta sektorilta ja paikallisilta
yrityksiltä, tuetaan tervettä paikallisuutta ja pidetään osaaminen lähellä.
Vaadimme, että kilpailutus
sisältää sosiaaliset kriteerit ja samat laatuvaatimukset kuin omalle työlle. Työehtoja ei saa polkea.
Myös kunnan itsensä pitää voida
osallistua kilpailutuksiin.
Haluamme ehdokkaiden
ymmärtävän, että kunnan talous
voi olla terve vain, jos kunnan
oma palvelutuotanto on laajaa
ja vahvaa. Silloin on kilpailukin
tervettä. Jos kunnan oma tuotanto rapautuu ja hiipuu, kenttä jää
avoimeksi monopolisoitumiselle.
Suuret yritykset valtaavat markkinat halvoin hinnoin, ostavat
sitten pienyrittäjiä pois ja lopulta nostavat hinnat pilviin, kun
todellista kilpailua ei enää ole.
Tämä koskee väkirikkaiden alueiden vauraita ja pärjäileviä osia.
Haja-asutusalueet ja kaupunkien
köyhimmät alueet voivat kärsiä
palvelutuottajakadosta, kuten
Ruotsissa on jo käynyt.
Ennen kaikkea haluamme
nostaa esiin jäsentemme arvon
ja osaamisen kuntien muutok-
7
sessa. Ilman riittävää joukkoa
osaavia ammattilaisia ei mikään
palvelu toimi hyvin. Tuo osaaminen on otettava täyteen käyttöön
hyvänä yhteistoimintana. Henkilöstö on pidettävä mukana muu-
tosta muokkaamassa ja palveluja
kehittämässä koko ajan, kaikki
henkilöstöryhmät tasaveroisesti.
Tuija Zapasnik,
viestintäpäällikkö, JHL
aktiivi
8
TEEMA: Kuntavaalit 2012
JHL tuo kuntavaaleissa esiin oman työn merkitystä
JHL:n toimet
kunnallisvaaleissa
■ Kunnallisvaalit 2012 ovat JHL:n toiminnalle
erityisen tärkeät. Kuntapalveluiden tuottamisen
tavat ja rakenteet ovat historiallisen suuressa murroksessa. Valtaosalle JHL:läisistä kunta on myös
työnantaja.
Lisätietoja vaalien järjestelyistä ja vaalimateriaaleista saa aluetoimistoista.
Vaalien aikataulu
-Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012
- Ennakkoäänestys kotimaassa 17.- 23.10.2012
- Ennakkoäänestys ulkomailla 17.- 20.10.2012
- Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 27.9.2012
- Ehdokashakemukset jätettävä viimeistään tiistaina
18.9.2012 ennen klo 16
Liiton tuki ehdokkaille
Liitto ei rahallisesti tue kuntavaaliehdokkaita, mutta tuottaa ehdokkaiden ja yhdistysten käyttöön
liiton kannat ja JHL:läisten näkyvyyttä tukevia
materiaaleja. Kaikkiin ehdokkaisiin suhtaudutaan
tasapuolisesti.
Motiivi-lehti ei julkaise kuntavaali-mainoksia,
vaan vaaleista kerrotaan yleisemmin.
Liiton kuntavaalien palvelut ja
tuotteet yhdistyksille
Liiton kuntavaalien nettisivusto www.hyvinvointivaalit.fi on avattu. Sivustolla esitellään JHL:läiset
ehdokkaat ja sieltä ehdokkaat ja yhdistykset voivat
ladata myös liiton tuottamaa vaalimateriaalia.
JHL:läiset kunvavaaliehdokkaat voivat ladata
kuvansa ja tietonsa sivulle 19. syyskuuta alkaen. Toimi nopeasti niin saat parhaan hyödyn sivustosta.
Vaalimateriaali
JHL:n tuottama kuntavaalimateriaali jaetaan aluetoimistojen kautta ehdokkaille ja yhdistyksille.
Ehdokkaat ja yhdistykset voivat kysyä ja tilata ko.
materiaalia suoraan omasta aluetoimistostaan.
akt iivi
Tarjolla oleva materiaali
- Pieni jakoesite: ”Oma kunta. Oma työ.”
JHL:n kuntavaalitavoitteet pähkinänkuoressa
- Luottokorttikokoinen suurennuslasi muistoksi tapaamisesta.
- JHL:n oranssi huivi ehdokkaalle ( näkyvyyttä
tapahtumissa ulkotiloissa jne)
- Aluetoimistolla on käytössä/lainattavissa oranssi
JHL-teltta tori- ym. tapahtumiin.
- JHL toimittaa kuntavaaleja koskevia valmiita
tiedotteita, taustamateriaaleja ja gallup-tuloksia ja yhdistysten ja ehdokkaiden käyttöön viimeis tään lokakuun alkupuolella. Seuraa hyvinvointi vaalit.fi –sivustoa ja yhdistyskirjettä.
Vaaliseminaareja
Aluetoimistot järjestävät yhdistyksille/ehdokkaille
vaalitilaisuuksia tai pitävät ehdokkaisiin muuten
yhteyttä.
Isompia kuntavaaliseminaareja JHL järjestää seuraavasti (kts. takasivun mainos):
- to 4.10 Tampereella
- pe 5.10. Turussa
- ti 9.10. Lahdessa
- to 11.10. Oulussa
- ke 17.10 Mikkelissä
- to 18.10. Helsingissä.
Liiton kuntavaaliteemat esille
JHL on liikkeellä positiivisella mielellä. Tuomme
vahvasti esiin hyvinvointipalvelujen tärkeyden ja
kunnallisen työn merkityksen OMA KUNTA. OMA
TYÖ. –teemalla, hyvin toimivia ostopalveluja tai kolmannen sektorin palveluja vähättelemättä.
Kunnallisvaalien aluskeskustelu on JHL:lle iso
mahdollisuus vaikuttaa tuleviin päättäjiin ja myös
kuntalaisiin. Iloisilla tempauksilla saamme kuntalaiset ja tiedotusvälineet kiinnostumaan kuntatyöstä ja
teemme samalla koko liittoa tunnetuksi.
Työntekijät ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita. Nyt on paikka tuoda esille esimerkiksi paik-
9
kakunnan tiedotusvälineissä kuntatyötä ja
kuntatyön tekijöitä.
JHL kannattaa tuloksellisuuden eli tuottavuuden ja vaikuttavuuden yhtäaikaista parantamista,
mutta ei työntekijöiden palkkoja tai työehtoja polkemalla. Parhaiten tuloksellisuutta ja palveluja parannetaan edistämällä osaamista, työn hallintaa ja
työhyvinvointia.
Suunnittele hyvissä ajoin
Tärkeää on, että yhdistys, yhteisjärjestö ja ehdokas
itse suunnittelevat omat kuntavaalitavoitteet ja toimet hyvissä ajoin. Samalla kannattaa miettiä, miten
JHL ja ehdokas näkyy työpaikalla, miten lähestytään kuntalaisia, miten päättäjiä ja miten julkista
sanaa.
Keskustelut ja näkyminen työpaikalla sekä muu
julkinen aktiivisuus ovat tärkeitä omien ajatusten
tunnetuksi tekemisessä. (Tutustu JHL:n Voimaa
viestinnästä –oppaaseen liiton nettisivuilla).
Lue lisää kuntavaaleista:
www.hyvinvointivaalit.fi
Hyödynnä Kuntaliiton
palvelut
Kuntaliiton tuottamalla www.kuntavaalit.fi
sivustolla on omat aineistonsa äänestäjälle,
ehdokkaalle, kunnalle ja medialle.
– Kuntavaalit.fi -verkkopalvelu kokoaa
kuntavaalien keskeisiä sisältöjä ja
kysymyksiä.
Sivuilta löytyy mm. Ehdokkaan oma alue,
johon on koottu ehdokastyötä tukevia
aineistoja, mm. Kuntalehti, tietopaketteja
ehdokkaille, KuntaNavigaattori Plus
-tilastokarttapalvelu, joka visualisoi
kuntakohtaista tilastotietoa ja
Kuntapäättäjä-tablettisovellus.
Hyödynnä tietoja omassa taustatiedon
keruussasi.
aktiivi
10
TEEMA: Kuntavaalit 2012
Talouteen voi vaikuttaa
kunhan vähän osaa ja on rohkea
Kunnissa päätöksenteko ja sitä edeltävä
asioiden valmistelu
on tarkoin säädeltyä.
Tämä koskee myös
kunnan taloudenhoitoa. Tämä ei tarkoita
sitä, että kunnan talouteen ei voi vaikuttaa.
tulee olla riittäviä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Talousarvion laadinta, hyväksyminen ja toteuttaminen ovat
keskeinen osa kunnan talouden
hoitoa. Taloudenhoito ja siihen
vaikuttaminen ovat jatkuvaa
toimintaa. Pohdittaessa yhdistyksen vaikutusmahdollisuuksia
kunnan talouden hoitoon voi-
■ Vaikutusmahdollisuudet ovat
aina olemassa. Niiden hyväksikäyttö edellyttää talouden perusasioiden tuntemista, yhteyksien
rakentamista päättäjiin ja taloudesta vastaaviin viranhaltijoihin
ja halua vaikuttaa. Pelkästään
ei-vaihtoehto ei toimi, tarvittaessa on esitettävä oma vaihtoehtoinen ehdotus yhdistyksen taholta.
Tämä tulee selvimmin esille kunnan taloudellisen tilanteen vaikeutuessa, kun vaihtoehtoisten
säästökeinojen etsiminen tulee
ajankohtaiseksi.
Talouden perusteet määritellään talousarviossa ja – suunnitelmassa, jotka normaalisti
ovat sama asiakirja. Valtuusto
hyväksyy talousarvion vuoden
loppuun mennessä. Tämän jälkeen toimielimet vahvistavat yksityiskohtaisemmat talousarvion
käyttösuunnitelmat. Talousarvion
osalta ylin päätösvalta on vaaleilla valitulla valtuustolla. Valtuusto
voi siirtää valtaansa lautakunnille
ja edelleen viranhaltijoille.
Talousarvio sisältää määrärahojen ja tuloarvioiden lisäksi
kunnan kehittämisen keskeiset
tavoitteet ja keinot tavoitteiden
saavuttamiseksi. Määrärahojen
• Toiminnan arviointi, tilinpäätös,
käyttösuunnitelmien vahvistaminen
Kunnan tulorahoituksen riittävyyden ja rahoitusaseman kehityksen kannalta tärkein asiakirja on tilinpäätös. Tällöin on tunnettava siihen sisältyvät tunnusluvut pääpiirteissään. Mikäli halutaan vaikuttaa oman työyhteisön talousarvion yksityiskohtiin, on vaikutettava lautakunnan työhön
sen vahvistaessa talousarvion käyttösuunnitelmaa.
akt iivi
daan käyttää vaikkapa seuraavaa
ryhmittelyä. Toiminta voidaan
ajallisesti jakaa neljään osaan
vuosineljänneksittäin. Jaottelua
havainnollistetaan alla käytännön esimerkeillä.
Toiminnan arviointi, tilinpäätös, käyttösuunnitelmien
vahvistaminen
• Talousarvion laadintaohjeet, kehysten laadinta
Jos halutaan vaikuttaa talousarvioperusteisiin; keskeisten tuloperusteiden
arviointiin ja niistä johdettaviin määrärahakehyksiin, on tarpeen seurata
tarkoin talousarvion laadintaohjeiden valmistelua.
• Lautakunnat laativat oman ehdotuksensa
Lautakunnat ottavat kantaa siihen, miten määrärahat jakautuvat annetun
talousarviokehyksen sisällä esim. päivähoidon ja vanhustenhuollon kesken.
Tämä vaihe on tärkeä määrärahojen kohdentamisen kannalta. Yhdistyksen
on tarpeen pohtia hyvissä ajoin jäsenistön kannalta tärkeitä painopisteitä
ja saattaa ne lautakuntien tietoon
• Talousarvion tasapainotus, lopullinen ehdotus,
talousarvion hyväksyntä
Kuntien yhteistoimintaa ohjaava laki edellyttää, että henkilöstölle annetaan kerran vuodessa talouskatsaus. Lisäksi laissa todetaan, että mikäli
talousarvioehdotus todennäköisesti johtaa irtisanomisiin tai lomautuksiin
ennen lopullista talousarvioehdotusta näitä toimenpiteitä on käsiteltävä
yhteistoimintamenettelyssä. Mikäli lopullinen talousarvioehdotus yhdistyksen mielestä edellyttää muutoksia, tällöin muutosehdotukset on saatettava kunnanhallituksen ja – valtuuston tietoon.
Yhdistyksen kannalta erityisen tärkeätä on seurata talousarvion sitä
osaa, joka koskee kunnan palveluksessa olevaa henkilöstöä. Tällöin tulee
kiinnittää huomiota henkilöstömäärärahojen yleisen riittävyyden lisäksi
erityisesti seuraaviin asioihin; turvaako talousarvio riittävän henkilös-
11
Neljännes kunnista
palautti palveluja
omaksi työksi
tömäärän kunnan tehtävien hoitamiseksi, turvaako talousarvio
henkilöstön jaksamisen ja ammattitaidon säilymisen ja erityisesti
turvaako talousarvio palvelujen
tuottamisen omana työnä.
Yhdistyksen on huolehdittava
toimijoiden kannustamisesta
koulutukseen riittävän taloustiedon saamiseksi. Sitä on saatavilla
Raseborg-opiston ja aluetoimistojen järjestämänä. Myös yhdistyskohtainen koulutus on mahdollista samoin verkossa tapahtuva koulutus. Meneillään oleva
suuri kuntarakenteen uudistus
lisää tarvetta tuntea kunnan talouden perusteet. Jos ei muusta
syystä, niin vaikkapa siksi ettei
erehdytä luulemaan, että suurempi kunta tuottaa palvelut aina
halvemmalla.
Neljännes kunnista
ja kuntayhtymistä on
ottanut ulkoistettuja
palveluja takaisin
omaksi toiminnakseen.
Kunnan omaksi
toiminnaksi
palauttamisen syiksi
kuntajohto kertoo
kustannukset tai
palvelun laadun.
■ Vaikka palveluja on palautettu
omaksi toiminnaksi, kuntajohto
arvioi pitkällä aikavälillä kuntatyöntekijöiden määrän vähentyvän. Kuntajohto arvioi työntekijöiden vähenevän reilulla 40
000 työntekijällä nykyisestä 430
000 työntekijästä vuoteen 2020
mennessä.
Suurin syy kunnallisen
henkilöstön vähenemiseen ei
ole palvelujen ulkoistaminen.
Kuntajohto näkee rakennemuutoksien ainakin jossain määrin
vähentävän henkilöstön tarvetta
(90 prosenttia vastaajista). Myös
eläkepoistuma vähentää työntekijöiden määrää. Noin puolet
niistä kunnista, joissa henkilöstömäärän arvioitiin vähenevän,
syyksi kerrottiin ulkoistaminen
tai palvelujen yhtiöittäminen.
Tulokset ilmenevät Kevan
toimintaympäristötutkimuksesta,
jossa kaupungin- ja kunnanjohtajilta sekä kaupunkien ja kuntien talous- ja rahoitusjohdolta
sekä kuntayhtymien johdolta
kysyttiin näkemyksiä henkilöstön
määrästä ja palvelujen tuottamistavoista. Maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 41 prosenttia kuntajohdosta.
Hannu Kanerva,
aluetoimitsija, JHL Pirkanmaa
Omaksi tuotannoksi palauttamisen
syinä kustannukset ja laatutekijät
■ Kaiken kaikkiaan noin puolet kunnista ja kuntayhtymistä on joko
pohtinut ulkoistettujen palvelujen ”kunnallistamista” tai palauttanut
niitä omaksi tuotannoksi.
Mitä suurempi kunta tai kuntayhtymä on kyseessä, sitä yleisempää
palvelujen omaksi toiminnaksi ottaminen tai sen suunnittelu on. Suurimmista kunnista peräti kolmannes hoitaa itse sellaisia palveluja, joita
ne ovat aiemmin ostaneet yksityisiltä palvelutuottajilta, ja asiaa on vähintään pohdittu 60 prosentissa suurimmista kunnista.
Syitä palvelujen ja toimintojen palauttamiseen kunnalliseksi toiminnaksi on useampia; useimmiten kuitenkin mainitaan pettyminen
laatuun tai hintaan.
Suurin osa kuntajohdosta katsoo, että eläkepoistuma antaa mahdollisuuden henkilöstömäärän vähentämiseen. Eläkepoistuman
arvellaan myös jonkin verran antavan mahdollisuuksia palvelujen
ulkoistamiselle.
aktiivi
UUSI ETU
ammattiliitt
ojen
jäsenille.
Kodinhoitoapua
toipilaalle
Käytä hyödyksesi Turvan uusi etu! Nyt sinulla on ammattiliiton jäsenenä mahdollisuus saada korvausta
myös tapaturman jälkeisen toipilasajan aikana käytetyistä kodinhoitopalveluista. Haluamme näin helpottaa
arkesi sujumista toipumisen aikana.
kohtaisia aikuisen tapaturmavakuutuksia. Korvauksen
enimmäismäärä on 500 € yhdestä tapaturmasta.
Jos joudut sairaalahoitoon vähintään vuorokaudeksi
korvattavan tapaturman vuoksi, voit saada korvausta
sairaalasta kotiutumisen jälkeen käyttämistäsi kodinhoitopalveluista. Ammattiliiton jäsenenä olet oikeutettu etuun, jos sinulla on Turvassa kotivakuutus ja henkilökohtainen tapaturmavakuutus.
• kaupassa tai muilla asioilla käyntiin
• lemmikkieläinten päivittäiseen hoitoon
• tavalliseen viikkosiivoukseen
• pyykinpesuun
• nurmikonleikkuuseen
• puiden pilkkomiseen
• lumitöiden tekemiseen
Etu koskee 1.6.2008 tai sen jälkeen otettuja henkilö-
Mihin kodinhoitoapua voi käyttää?
Kodinhoitoetua voi käyttää esim.
JHL:n jäsenenä saat etuja myös Tapiola Pankin pankkipalveluista. Lue lisää eduistasi turva.fi/jhl
Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5109 ma–pe 8–18 sekä osoitteessa www.turva.fi
13
TEEMA: Kuntavaalit 2012
Yhdistykset haastetaan
ILOA ja Aikaa –tempauksiin
vanhustyön tukemiseksi
omalla paikkakunnalla
Kaikki JHL:n yhdistykset
ja aktiivit, teidät haastetaan
mukaan vanhustyön tukemiseen Vanhusten viikolla
8.-14. lokakuuta (vko 41).
■ JHL:n tämän vuoden ammatillinen kärkihanke on vanhustyön
kehittäminen. Tarkoituksemme
on vanhuspalvelun teemavuotena tuoda vanhuspalveluihin uutta ja iloista tekemisen meininkiä.
Mitä haaste pitää sisällään
Yhdistykset, joko yksin, yhdessä
tai yhteistyössä JHL:n aluetoimistojen kanssa, miettikää miten
voitte ilahduttaa vanhuksia ja
samalla keventää hetkellisesti
vanhuspalvelua työkseen tekevien työtä.
Onko se
• vierailu vanhainkodissa
• tapaamista
• lukemista
• syöttämistä
• siivoamista vai
• päiväkahvit
• kulttuuriesitys...
Miksi haastekampanja
Tänä vuonna vanhuspalvelu on
tapetilla. Eduskunta käsittelee
ja säätää Suomelle vanhuspalvelulain, joka toivottavasti luo
hyvät puitteet vanhuspalveluiden
kehittämiselle.
JHL haluaa että vanhustyötä
kehitetään kokonaisvaltaisesti,
niin laitoshoitoa kuin kotipalveluja. Vanhustyön tarpeet kasvavat
ja koko henkilöstön työpanosta
tarvitaan hyvien vanhuslähtöis-
ten palvelujen kehittämiseksi.
Tiedämme kuitenkin, että
laki on vasta alku. Laitetaan ILO
kiertämään – annetaan aikaa ja
tukea vanhustyölle ja vanhustyön
tekijöille!
Kampanjatuotteita
Kampanjaa osallistuvat yhdistykset/aktiivit voivat kysyä ja tilata
aluetoimistosta vanhustyöpaikoille jaettavaksi
• ILOA ja Aikaa – lehteä
• rintanappeja
• julisteita
• pehmonalleja
Lisäksi toimitamme yhdistyksille
ja aluetoimistoille ennen kampanjaviikkoa valmiita tiedotepohjia alueen viestintävälineille
toimitettavaksi.
Paikalliset tempaukset voivat
saada hyvin julkisuutta. JHL:n
yhdistyksillä on oiva tilaisuus
tutustua vanhustyön tekijöihin ja
työpaikkoihin ja tuoda samalla
esille myös JHL:n yhdistyksen
toimintaa.
Kerro myös yhdistyksen työpaikkakäyntien suunnittelemista
ja kokemuksista aluetoimistolle.
Kokoamme listaa vierailukohteista JHL:n nettisivuille.
Lue lisää kampanjasta JHL:n
nettisivuilta ILOA ja Aikaa
–bannerin alta tai osallistu
keskusteluun vanhustyöstä
Facebookissa www.facebook.
com/IloaJaAikaa!
sessa (ent. Pirkka-halli).
Aamupäivän ohjelmassa
pj. Vappu Taipale, psykiatri Claes
Andersson ja hallitusneuvos Päivi
Voutilainen pohtivat ikääntymisen vaikutuksia työelämässä ja
vanhusten tarvitsemia palveluja. Iltapäivän ohjelmassa Työn
Ilosta puhuu TTL Tiina Koivisto
ja työpaikkojen hyviä ideoita ja käytäntöjä ruotivat JHL:n
työelämäkehittäjät.
Tutustu JHL:n jäsenille ilmaisen seminaaripäivän ohjelmaan
liiton nettisivuilta.
Päivillä julkistetaan JHL:n
vuoden hoitaja ja palkitaan iloisimpia vanhustyöpaikkoja.
ILOA ja Aikaa seminaari
Vuoden päätapahtuma ILOA ja
Aikaa seminaari on pe 28.9. Hyvä
Ikä messujen yhteydessä Tampereen messu- ja urheilukeskukaktiivi
14
TEEMA: Kuntavaalit 2012
JHL on kuntapäättäjille
melko tuttu
Kuudellekymmenelle
prosentille kuntapäättäjistä tai päättäjiksi pyrkivistä JHL ei
ole kovin tuttu järjestö.
Viidelle prosentille JHL
on tuiki tuntematon.
Hieman yli puolet
kuntapäättäjistä tuntee
JHL:n nimeltä. Hyvin
JHL:n tuntee 40
prosenttia.
■ JHL tilasi Aula Research
Oy:ltä kyselytutkimuksen, jossa
kysyttiin kunnanvaltuutettujen
ja kunnallisvaaliehdokkaiden
näkemyksiä kuntapalveluiden
tulevaisuudesta sekä asenteita
palveluiden ulkoistamiseen ja
järjestämistapoihin. Samassa yhteydessä kohderyhmältä kysyttiin
myös kuinka hyvin he tuntevat
JHL:n järjestönä. Tutkimukseen
vastasi 1633 kuntavaikuttajaa
ympäri Suomen.
Kyselyn keskeisiä tuloksia
julkaistaan muutamassa erässä
kuntavaalien alla. Tarkoituksena
on nostaa JHL:lle tärkeitä aiheita keskusteluun vaalikentillä.
Tiedotteet löytyvät aikanaan
hyvinvointivaalit.fi –sivustolta.
Tässä jutussa esitellään lähinnä
JHL:läisiä toimijoita kiinnostava
tulos liiton tunnettuisuudesta
kuntapäättäjien keskuudessa.
Kyselyn tuloksiin JHL:n
tunnettuisuudesta voidaan suhtautua hieman kaksijakoisesti.
Toisaalta on ihan hyvä tulos, että
vain 5 prosenttia kuntapäättä-
akt iivi
jistä ilmoitti JHL:n olleen heille
entuudestaan perin tuntematon
järjestö. Tämähän tarkoittaa, että
95 prosenttia vastaajista tiesi
JHL:n olemassaolosta jo ennen
kyselyä. Mutta onko se, että yli
puolet vastaajista ilmoitti tunnistavansa JHL:n ainoastaan nimeltä, riittävä tai tyydyttävä tulos? 40
prosenttia vastaajista arveli tuntevansa JHL:n hyvin, ja näistäkin
joka neljäs oli itse JHL:n jäsen.
Vain Vasemmistoliiton ja
SDP:n kannattajien enemmistö –
noin kaksi kolmasosaa - ilmoitti
tuntevansa JHL:n järjestönä hyvin. Muiden puolueiden kannattajista alle kolmasosa totesi tuntevansa JHL:n hyvin. Tuntemattomin JHL on RKP:läisille, joista
reilu viidennes ei entuudestaan
tuntenut JHL:ää lainkaan. Myös
perussuomalaisten keskuudessa
oli runsaasti (17 %) niitä, jotka
eivät JHL:ää entuudestaan tunte-
neet ollenkaan.
Alueellisesti tarkasteltuna
JHL tunnetaan parhaiten pohjoiskarjalaisten ja pirkanmaalaisten kuntapäättäjien keskuudessa. Näillä alueilla JHL:n hyvin
tuntevien osuus lähentelee 50
prosenttia. Täysin tuntemattomana JHL on pysytellyt useimmin
pohjalaisten ja keskipohjalaisten
päättäjien keskuudessa.
Johtopäätöksenä tutkimuksesta voitaneen vetää, että JHL
on varsin hyvin onnistunut tuomaan nimensä tietoisuuteen
kuntapäättäjien keskuudessa.
Reilusti työsarkaa on kuitenkin
vielä siinä, että liiton tavoitteet
ja toiminta saatetaan laajemmin
tutuksi kuntapäättäjille. Tämä
on varteenotettava haaste niin
paikalliselle kuin keskustasonkin
toiminnalle.
Pertti Mäkelä,
tutkija, JHL
a
toimitsijalta
PÄIVI NIEMI-LAINE
TOIMIALAJOHTAJA, JHL
15
Palvelualoite on
aloite yksityistämiseen
■ ■ Palvelujen yksityistämiskeinoihin on tullut uusi väline – palvelualoite. Palvelualoite on rantautunut Suomeen Ruotsista jo vuonna
2010, silloin tästä välineestä käytettiin nimeä palveluhaaste. Palvelualoite (utmanarrätt) on Ruotsin kuntasektorilla käytössä oleva toimintamalli, jota kokoomus teki tunnetuksi jo vuoden 2010
eduskuntavaaleissa.
Mistä palvelualoitteessa sitten on kyse? Siinä kunta vapaaehtoisesti ilmoittaa altistavansa haluamansa osan omasta palvelutuotannostaan ulkopuolisten yrittäjien tarjouksille ja lupaa järjestää varsinaisen tarjouskilpailun, jos haastaja näyttäisi tekevän kunnan palvelut
halvemmalla tai parempilaatuisina. Entä sitten, jos kunta ei laitakaan
kilpailutukseen sovittua viipaletta palveluista? Jos palvelualoite otetaan kunnissa käyttöön, on ennen käyttöönottoa tarpeen säätää laki,
jotta pelisäännöt olisivat kaikille toimijoille selvät. Jos palvelualoite
otettaisiin käyttöön laajasti, on kunnan hinnoiteltava ja tuotteistettava
palvelunsa siten, että niitä voidaan verrata markkinoiden tarjoamiin
palveluihin.
Palvelualoitemallin seurauksena kunnat ovat Ruotsissa joutuneet
jatkuvaan kilpailutusprosessiin, jossa yritykset innokkaina hakevat uusia markkinoita. Jos kunta ei osaa kilpailuttamista ja hankinnan vaativuutta, joudutaan ongelmiin. Yritykset tulevat palvelualoitteen avulla
sisään alhaisella hinnalla, mutta nostavat pian hintojaan. Tällä hetkellä
ostopalvelujen hintakehitys on korkeampaa kuin kunnan omassa tuotannossa. Ongelmaksi on myös muodostunut sopimusten purkaminen
niin meillä kuin Ruotsissa. Palvelutuottajasta eroon pääseminen on
osoittautunut hankalaksi, koska yksityisen sopimusten laatijoina ovat
huippujuristit, jotka ovat erikoistuneet sopimusmaailman nippeleihin.
Kuntapalvelujen yksityistäminen ei ole oikea suunta kuntatalouden tasapainottamisessa. JHL:n ja myös Kevan viimeisimmän selvityksen mukaan useat kunnat ovat ottaneet yksityistettyjä palveluja
takaisin omaksi työkseen, koska kustannukset ovat karanneet käsistä
ja laatu heikentynyt.
Palvelualoitteen tarinassa on monia aukkoja. Helsingin kaupunki tekee parhaillaan selvitystä palvelualoitteen hyvistä ja huonoista
puolista. Toistaiseksi palvelualoitteesta ei ole olemassa mitään muuta
selvitystä Suomessa tai Ruotsissa. Palvelualoite on yksityistämisen
voimakasta edistämistä. Suomessa olisikin kilpailutuksissa hyvä lisätä
sosiaalisen kriteeristön käyttöönottoa hankinnoissa.
Poliittisesti palvelualoite jakaa mielipiteitä niin Ruotsissa kuin Suomessa. Mikäli palvelualoitetta otetaan käyttöön, voisi yksi hankintaehto olla työllisyyden ylläpito ja hoito kuten Tanskassa. Tanskalaisaloitteen mukaan sosiaali- ja terveystoimessa kilpailun voittanut yksityinen
velvoitetaan työllistämään tietyn määrän kunnan osoittamia vaikeasti
työllistettäviä. Aloitteen tekijät velvoitetaan siis syömään koko pullan,
ei vain rusinoita.
aktiivi
16
TEEMA: Kuntavaalit 2012
Viira-projekti selkeytti
Tuottavuuden pyöreä
pöytä myönsi Vaasan
kaupungin Ikäkeskuksen viriketoiminnan
yksikölle tuottavuus
-kunniamaininnan maaliskuussa 2012.
■ Tunnustukseen johti viriketoiminnan asiakassegmentointi- ja
tuotteistusprojekti Viiran onnistunut toteuttaminen. Tuottavuuden pyöreä pöytä totesi, että
Viira-projekti oli nostanut yksikön
tuottavuutta ja työhyvinvointia
merkittävällä tavalla.
Ainutlaatuinen
viriketoimintamalli
Vaasan Ikäkeskuksen virketoiminta on iäkkäille kaupunkilaisille suunnattua ennaltaehkäisevää,
tavoitteellista, kuntouttavaa ja
akt iivi
omatoimisuutta tukevaa toimintaa, joka tähtää toimintakyvyn
ylläpitämiseen ja ikäihmisten
verkostoitumiseen. Vaasassa viriketoiminta on järjestetty muusta
Suomesta poiketen keskitetysti. Ikäkeskuksen viriketoiminta
tarjoaa sekä laitoshoidossa oleville että kotona tai palvelukeskuksissa asuville ikäihmisille
erilaisia kädentaito-, askartelu-,
musiikki-, peli-, visailu-, muistinvirkistys-, keskustelu-, taide- ja
kulttuuriryhmiä.
Toimintaa toteuttavat yhdeksän viriketoiminnan ohjaajaa
vastaavan viriketoiminnan ohjaajan johdolla. Viriketoiminta on
viety sinne, missä asiakkaat ovat:
laitoshoidon osastoille ja palvelukeskuksiin sekä korttelikerhoihin.
Toimintaa järjestetään eri puolilla
kaupunkia, jotta myös kotona
asuvat asiakkaat pääsisivät hel-
Torstai-iltapäivällä Vaasan kaupunginsairaalassa kokoontuu peliryhmä
Herttareeti.Tänään Leila Peura pyörittää bingoa.
posti mukaan toimintaan.
– Toimintapisteitä on toistakymmentä ja jatkossa niiden
määrä vain kasvaa, kun pyrimme viemään toiminnan kentälle
yhä lähemmäs asiakkaita, sanoo
vastaava viriketoiminnan ohjaaja
Laura Pasma. – Viime vuonna
meillä oli yli 12 000 asiakaskontaktia ja asiakkaiden määrä
todennäköisesti kasvaa väestön
ikääntyessä.
Selkeyttä toimintaan
Kasvaneet asiakasmäärät, useat
toimintapisteet, hyvin heterogeeniset toimintaryhmät ja pitkälti
kunkin ohjaajan oman aktiivisuuden varaan jäänyt ryhmien
17
työtehtäviä
toiminnan suunnittelu olivat
lisänneet ohjaajien työn kuormittavuutta ja kiireen tuntua. Tämän
takia viriketoiminnassa päädyttiin
aloittamaan asiakassegmentointija tuotteistusprojekti Viira.
Viiran suunnittelu alkoi vuonna 2010 ja projekti päättyi syksyllä
2011. Viiran aikana viriketoiminnan henkilöstö mietti yhdessä,
mitkä ovat toiminnan tavoitteet ja
kohderyhmät ja kuinka toiminta
käytännössä toteutetaan. Samalla asiakkaat jaettiin yhtenäisiin
segmentteihin ja mietittiin, mitkä
toiminnan osa-alueet sopivat kullekin asiakassegmentille.
Tämä työn tuloksena jokainen
Ikäkeskuksen viriketoiminnan
yksittäinen toiminto – esimerkiksi
tietyn kaupunginosan korttelikerho – purettiin auki ja dokumentoitiin, mitä kaikkea sen suunnitteluun ja järjestämiseen kuuluu.
Näin saatiin dokumentoitua
kaikki viriketoiminnan tuotteet ja
niihin kuuluvat työvaiheet.
– Viiran tuloksena oma työm-
me tuli näkyvämmäksi sekä itselle
että muille. Tuotteistuksen jälkeen
näkee paremmin, mitä kaikkea
työhön kuuluu ja osaa itsekin arvostaa omaa työtään enemmän,
kertoo viriketoiminnan ohjaaja
Mira Sparf.
Hänen työparinsa Leila
Peura on samaa mieltä. – Nyt,
kun kaikkien ryhmien sisällöt ja
työvaiheet on kirjattu ylös, myös
sijaisena toimiminen on helpompaa, hän lisää.
Sopivia virikkeitä oikeille
asiakasryhmille
Tuotteistuksen yhteydessä mietittiin myös, mille kohderyhmälle viriketoiminnan tuotteet on
tarkoitettu eli millaiset asiakkaat
saavat kustakin ryhmästä parhaan
hyödyn. Aiempaa homogeenisemmissa ryhmissä toiminta sujuu osallistujien kannalta paremmin ja tehokkaammin.
– Meillä on tavoitteena saada tuotteemme asiakassegmenteittäin kaupungin koko koti- ja
Mira Sparf avustaa kaupunginsairaalan Herttareeti-ryhmän bingon pelaajia.Tässä ryhmässä pelejä pelataan oikealla asenteella ilman otsaryppyjä.
laitoshoidon henkilöstön tietoisuuteen, jotta he osaavat ohjata
asiakkaamme sellaisiin ryhmiin,
joissa toiminta on heidän toimintakyvylleen mitoitettua, Pasma
toteaa.
Viriketoiminnan asiakkaat
näkevät kehittämisen tuomat tulokset parhaiten lisääntyneenä
toimintana, sillä Viiran jälkeen
tehty työajan seuranta osoitti,
että ohjaajien suoran asiakastyön
osuus nousi lähes 30 prosenttiyksikköä edellisen vuoden seurantatulokseen verrattuna.
Intoa omaan työhön
Viira on esimerkki mainiosti onnistuneesta kehitysprojektista.
Sen tuloksiin ovat tyytyväisiä niin
asiakkaat, työntekijät kuin heidän
työnantajansakin.
– Olemassa olevien toimintojen tuotteistusprosessi on saanut
aikaan innostusta myös uusiin
tuotteisiin ja niiden kehittämiseen, Sparf iloitsee.
Hyvä esimerkki uusista tuotteista on kaupunginsairaalaan
psykogeriatrisen osaston yhteen
potilashuoneeseen rakennettu
aistihuone, jonne hoitajatkin mielellään piipahtavat päivän aikana.
Onnistunut tuotteistus ja
asiakassegmentointi tukevat viriketoiminnan ohjaajien työtä, joka
on hyvin itsenäistä ja asiakaslähtöistä ja jossa täytyy laittaa itsensä
likoon. Ohjaajat eivät koe, että
tuotteistus rajoittaisi mitenkään
heidän työnsä itsenäisyyttä tai
luovuutta.
– Edelleenkin tässä työssä
paras työkalu on työntekijän oma
persoona, sosiaalisesti pöllö oma
itsensä, Peura naurahtaa.
Teksti: Johanna Haveri
Kuvat: Pekka Mäkynen
aktiivi
18
TEEMA: Kuntavaalit 2012
Ja vaalien jälkeen alkaa
työ
Petteri Oksa kehottaa tutustumaan
perusasioihin. Missä vaiheessa mistäkin asiasta päätetään.
Kun kunnallisvaalit on
käyty, on aika kääriä
hihat ja alkaa työhön.
Vaalien alla voi kuka
tahansa huudella lähes
mitä tahansa, mutta
seuraavan neljän vuoden aikana nähdään,
kuka vaikuttaa tosissaan. Vaikuttamisen
paikkoja on niin valtuustotyöhön valituilla
kuin eri lautakunnissakin. JHL:läisen näkemyksen on syytä tulla
esiin alkavalla haasteellisella kaudella.
■ Kunnallinen vaikuttaminen
vaatii osaamista, pitää tietää koska ja missä asioihin voi parhaiten
vaikuttaa. Yksi pääsääntö on se,
että jos asia tulee yllätyksenä valtuuston kokouksessa, on vaikuttamisen kanssa myöhässä. Lisäksi pitää muistaa, että vaikuttamiseen tarvitaan tietoa, verkostoja
ja näkymistä.
Opi perusasiat
Ensimmäinen läksy on luonnollisesti varmistaa, että tiedät, miten
oman kunnan päätöksenteko
toimii. Missä ja kuka valmistelee
mitkä asiat ja mihin elimiin ne
lähetetään käsiteltäväksi. Mitkä asiat ovat suoraan kunnan
omassa päätöksentekovallassa ja
mitä päätetään yhdessä muiden
akt iivi
kanssa ja mitä tulee annettuna
esimerkiksi valtiovallalta.
Jos jokin vaikuttaa perusteissa vaikealta, kannattaa kysyä
apua. Oma puolue ja kokeneet
vaikuttajat sekä ainakin osa
virkamiehistä kunnassa auttaa
varmasti mielellään. Pitää tietää,
miten asiat toimivat, jotta niitä
voi tosissaan yrittää muuttaa.
Suhteet kuntoon
Jokaisella kunnallispolitiikassa
toimivalla on taatusti omia yhteyksiään ja kanaviaan, joiden
kautta tulee tietoa ja joihin välitetään tietoa. Vaalien jälkeen pitääkin varmistaa, että sinut tunnetaan ja tiedetään oleellisissa
paikoissa – siis niissä, jotka ovat
sinulle vaikuttajana tärkeitä.
Näitä paikkoja on ainakin
JHL yhdistyksineen, luottamusmiehineen ja toimistoineen. Sinuun tullaan vaalien jälkeen olemaan yhteydessä ja kyselemään
lautakuntapaikoista jne. Vastata
kannattaa ja vaikka yhteydenotto viipyisikin, niin kannattaa
laittaa ao. asioista viestiä omalle
aluetoimistolle menemään. Jotta
liiton yhteiskunnallinen edunvalvonta voi toimia, meidän pitää
tietää, missä kaikkialla jäsenet
vaikuttavat.
Liitosta saat lisäksi vaikuttamiseen tarvittavaa taustatietoa
esimerkiksi julkisten palveluiden
tuottamisen tavoista ja kustannuksista. Samalla tavalla toimivat suhteet kannattaa varmistaa
omaan puolueeseen, itselleen
tärkeisiin kansalaisjärjestöihin,
19
muihin keskeisiin poliitikkoihin
ja paikallisiin viestivälineisiin.
Kun sinut tunnetaan ja tiedetään, et jää tietoa vaille ja kumppanuuksia vaikuttamiseen on
helpompi solmia.
Ajoitus, ajoitus ja ajoitus
Asioihin pitää päästä kiinni silloin, kun ne ovat vielä valmisteluvaiheessa. Siksi suhteet myös
virkamiehiin ja muissa elimissä
toimiviin poliitikkoihin ovat tärkeitä. Oman aktiivisuuden lisäksi
se on ainoa keinoa saada ajoissa
tieto käynnistymässä olevista
hankkeista.
Kun asiat ovat vielä valmisteilla, voidaan niihin pyrkiä vaikuttamaan kansalaiskeskustelun,
erilaisten tutkimusten ja perustelujen, lausuntojen tai vaikkapa
mielenilmausten avulla. JHL
kuulee mielellään valmisteluvaiheessa olevista työntekijöihin
liittyvistä asioista. Jos uhkaavasta
kehityksestä kuullaan ajoissa, on
se helpompi pysäyttää.
Jos se ei näy, sitä ei ole
olemassa…
Kunnallispolitiikassa tehdään
paljon hyviä asioita, joista ei koskaan kuulla missään julkisuudessa. Voidaan kuitenkin sanoa, että
mitä suuremmiksi ja useampaa
ihmistä koskevaksi päätökset
ja vaikuttamisenpaikat kasvavat, sen suurempi merkitys on
myös julkisuudella ja asioiden
näkymisellä.
Jos päättäjiä laajemmat piirit
eivät kuule suunnitteilla olevista
muutoksista, ei myöskään synny
kansalaismielipiteen painetta.
Hyvillä perusteluilla ja vakuuttavalla esiintymiselle voi vaikuttaa
siihen, mihin suuntaan tuollainen paine mahdollisesti syntyy.
Paikallisilla viestimillä ja niissä
esitetyillä mielipiteillä voi olla
suuri rooli päätöksenteossa. Siksi
kannattaa varmistaa, että tuntee
näiden tekijät ja pystyy kommunikoimaan heidän kanssaan. Asioiden ja tekemisen pitää näkyä.
Ja taas kannattaa muistaa,
että mitä suuremmaksi mittaluokka kasvaa työntekijöitä koskevissa asioissa, niin liitto eri toimijatasoineen on niistä varmasti
kiinnostunut ja apuna julkisuuttakin haettaessa.
Laita viestisi kuulumaan ja
muutos liikkeelle, myös ja ennen
kaikkea vaalien jälkeen.
Petteri Oksa
Järjestötoimitsija, JHL
Kilpailu Suomen
julkisen sektorin
parhaista käytännöistä
Suomen julkisen sektorin parhaiden käytäntöjen valintaan on
mahdollisuus osallistua tammikuun 2013 loppuun mennessä.
Parhaita käytäntöjä on valittu kahden vuoden välein vuodesta
2000 alkaen.
Hakuprosessiin voivat osallistua kaikki julkisen sektorin
organisaatiot, osastot, yksiköt ja projektit kaikilta hallinnon
aloilta ja tasoilta. Kaikki valintaprosessiin osallistuvat saavat
myös palautetta hakemuksestaan oman kehittämistyönsä
tueksi. Kilpailun järjestävät valtiovarainministeriö ja Suomen
Kuntaliitto.
Osallistua voi toimittamalla ohjeiden mukaisen hakemuksen
valtiovarainministeriöön 31. tammikuuta 2013 klo 12.00
mennessä.
Kilpailun kriteeristö ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta
www.vm.fi/CAF.
aktiivi
20
Teema: Epätyypilliset työt
TEEMA: Kuntavaalit 2012
Ulkoistaminen ei ole
varma säästökeino
Ulkoistaminen tarkoittaa oman työn siirtämistä
ulkopuolisen yrityksen tehtäväksi. Kun kunta
ulkoistaa palveluitaan, se ryhtyy tilaamaan
ulkopuolisilta alihankkijoilta samoja töitä,
joita kunta aikaisemmin hoiti oman
henkilökuntansa voimin.
Jorma Peussa muistuttaa, että
ulkoistettu palvelu on tiukasti
määritelty ja sopimuksen
ulkopuoliset työt laskutetaan
erikseen.
■ Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä alihankintoihin siirtyminen on vaikeaa
ja vaatii paljon suunnittelua. Alihankintoihin siirryttäessä täytyy
laatia hankintasopimus kunnan
ja palveluita tuottavan yrityksen
välillä. Tähän hankintasopimukseen kirjataan yksityiskohtaisesti
kaikki työt, jotka kunta haluaa
ostaa ja joiden hoitamiseen ulkopuolinen yritys sitoutuu. Samaan
sopimukseen pitää kirjata tarkasti hinnat, jotka yritys kunnalta
veloittaa.
Alihankintana teetetty palvelu ei ole koskaan sama asia
kuin aikaisemmin tehty oman
henkilökunnan työ. Ulkoistaminen pudottaa aina jotain pois.
Alihankkija tekee ainoastaan ne
työt, jotka on kirjattu palveluhankintasopimukseen eikä yhtään enempää. Jos tilaaja haluaa
jotain ylimääräistä, siitä on neuvoteltava erikseen ja siitä veloitetaan erikseen.
Ajatukset on käännettävä
tulevaisuuteen
Jos kunta tai joku muu organisaatio suunnittelee töiden ulkoistamista, sen on mietittävä
tarkkaan millaista palvelukokonaisuutta se haluaa tulevaisuudessa kansalaisille tarjota.
akt iivi
Ulkoistamisella on hyvät onnistumisen edellytykset vain silloin,
kun kyseessä on selvästi muista
erillään oleva tulosyksikkö, jonka
tuottamat palvelut muodostavat helposti nähtävän itsenäisen
kokonaisuuden.
Suuressa teollisuuslaitoksessa esimerkiksi työpaikkaruokala
on usein ulkoistettu sen vuoksi,
koska työpaikkaruokalan pitämisen on selvästi erillään tehtaan
muusta tuotannosta. Jos tehdas
muuttaa liiketoimintastrategiaansa ja lähtee keskittymään
aivan uudenlaisten tuotteiden
valmistamiseen, se ei vaikuta
työpaikkaruokalan asemaan ja
merkitykseen tehtaan käytännön toiminnassa. Teollisuuslaitoksen johto perustelee työpaikkaruokailun ulkoistamista
sanomalla, että näin yritys voi
keskittyä ydinosaamiseensa ja
antaa ravintolayrityksen keskittyä
omaan toimialaansa. Järjestely
voi toimia hyvin jos ruuan laatu
on korkealla, palvelut ovat saatavilla oikeaan aikaan ja hinnat
ovat molempien osapuolten mielestä kohdallaan.
Julkisella sektorilla asia on
monimutkaisempi kuin teollisuudessa. Kunnalliset palvelut
muodostavat ketjuja, joissa jokainen palanen on tiiviisti sidoksissa muihin palvelutuotannon
palasiin. Yksin asuvan vanhuksen
luona saattaa vierailla samana
päivänä kotipalvelu, kotisairaanhoito ja moni muukin ammattilainen. Vanhuksen saamaa palvelukokonaisuutta ei voi toimivasti
jakaa useille yrityksille, joista
jokainen käy hoitamassa oman
21
pienen osansa tietämättä mitä
muut tekevät.
Ostaja määrää rahankäytöstä
Jos kunta ulkoistaa palveluitaan,
se ei saa antaa ulkopuolisille yrityksille päätösvaltaa siitä, mitä
veronmaksajilta kerätyillä rahoilla tehdään. Kunnan täytyy itse
määrätä minkä sisältöiset palvelut se tilaa ulkopuolisilta yrityksiltä. Palvelun laatu, saatavuus
ja toimintavarmuus kärsivät, jos
kunta antaa alihankkijoilleen
vapaat kädet suunnitella mitä
palveluita tuotetaan ja miten.
Ulkoistettujen palveluiden
hallinnointi
Kun kunta tuottaa palveluita
oman henkilökuntansa voimin,
työnjohto- ja palauteketjut toimivat normaalisti kuten työelämässä
yleensä. Työnjohto antaa työmääräyksiä ja henkilöstö raportoi esimiehille työkohteiden tilanteesta.
Näin tieto kulkee kahteen suuntaan ja johto voi tarpeen tullen
lähettää työvoimaa siihen kohteeseen, jossa sitä eniten tarvitaan.
Työntekijät ovat tällaisessa järjestelmässä hyvin selvillä työnantajansa organisaatiosta, vastuunjaosta ja työtehtävistä.
Tilanne muuttuu toiseksi,
jos kunnan järjestämisvastuulla
olevia töitä tekee ulkopuolinen
yritys. Kunnan esimiesportaalla
ei ole työnjohto-oikeutta ulkopuolisen yrityksen henkilöstöön,
vaan työmääräysten on tultava
firman omilta esimiehiltä.
Kunnalle palveluita myyvän
yrityksen työntekijät ovat sitoutuneet oman työnantajansa arvoihin ja tulostavoitteisiin, mutta
kunnan päämäärät eivät ole
heille ensisijaisia. Heillä on läheisempi vastuu omalle työnantajalleen, kuin palvelun tilaajalle eli
kunnalle. Ulkopuolisen yrityksen henkilöstö ei myöskään ole
välttämättä aina selvillä kunnan
organisaatiosta ja vastuunjaosta
ja sen vuoksi he tuntevat kunnan
palvelukokonaisuudesta vain sen
pienen osan, joka on ulkoistettu
heidän hoidettavakseen.
Oman henkilöstön voimin
tuotetuista palveluista kunta
päättää itse, mutta ulkopuolisia
yrityksiä käytettäessä kunta on
riippuvainen yritysten kyvystä
ja mahdollisuuksista hoitaa työt
siten, kuin kunta on ne tilannut.
Kilpailuttaminen
Laki julkisista hankinnoista määrää, miten kunnat hankkivat palveluita ulkopuolisilta yrityksiltä.
Laki ei velvoita kuntia käyttämään ostopalveluita, vaan antaa
kuntien päättää itse, miten palvelut tuotetaan.
Kilpailuttaminen alkaa tarjouspyynnöllä. Siinä kunta ilmoittaa julkisesti mitä palveluita se
haluaa ostaa, ja pyytää yrityksiä
lähettämään tarjouksensa. Kunta
voi pyytää myös omalta yksiköltään kustannuslaskelman, mitä
palvelu maksaisi kunnan omana
työnä. Jos tällainen kunnan oman
yksikön laskelma on mukana
kilpailuttamisessa, sitä on lain
mukaan kohdeltava tasapuolisesti
ulkopuolisiin tarjoajiin nähden.
Jorma Peussa
Sopimustoimitsija, JHL
Luottamushenkilöllä hyvä
mahdollisuus tiedonhankintaan
■ Kunnallisen luottamushenkilön tietojensaantioikeus on julkisuuslaissa kaikkia koskevaa tietojensaantioikeutta laajempi. Kuntalain 43 §:n
mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada
kunnan viranomaisilta tietoja sekä nähtäväkseen
asiakirjoja, joita luottamushenkilö toimessaan
pitää tarpeellisena, jollei salassapitoa koskevista
säännöksistä muuta johdu. Säännöksellä varmistetaan luottamushenkilön oikeus saada toimensa
hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Lähtökohtana on,
että valtuutettu itse arvioi tiedontarpeensa.
Sen sijaan luottamushenkilö ei voi vaatia
koonteja, yhteenvetoja tai selvityksiä. Tietojensaantioikeus ulottuu julkisiin ja "ei vielä julkisiin
asiakirjoihin". Sanamuotonsa mukaan kuntalain
43 § ei velvoita antamaan esim. kopioita tai tulosteita; nähtäväksi antaminen riittänee.
Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus ei
ulotu kunnan tytäryhteisöihin, koska nämä eivät
ole kuntalain 43 §:ssä tarkoitettuja kunnan viranomaisia. Lähde: kunnat.net
aktiivi
22
TEEMA: Kuntavaalit 2012
JHL-yhdistys voi vaik
Yhdistyksen pitää olla ennen kaikkea selvillä mitä
kunnassa suunnitellaan. Tärkeintä tiedonhankinnassa on
oma aktiivisuus ja valppaus, sillä yhdistykselle tullaan
harvoin kertomaan, mitä merkittävää on tulossa. Asioiden
seuraaminen vie aikaa ja vaatii asiantuntemusta.
■ Monet ulkoistamishankkeet
vievät kaikkine valmisteluineen
useita vuosia, ja joskus asiat
saavat yllättäviä käänteitä. Kannattaa selvittää mitä milläkin
hankkeella oikeasti tavoitellaan,
ja tarvittaessa pitää uskaltaa kyseenalaistaa koko uudistuksen
tarkoituksenmukaisuus.
Kannattaa luoda toimivat
välit ja säännöllinen tiedonkulku
henkilöihin, jotka ovat mukana
kunnan strategiatyössä. Paras
vaihtoehto olisi, jos yhdistys saisi
oman edustajansa työryhmään,
joka valmistelee kunnan palvelustrategiaa ja päättää ulkoistamisen periaatteista.
Vaikuttaminen on taitolaji ja
vaatii suhteita
Kunnallisilla päättäjillä ja asioiden valmistelijoilla ei läheskään
aina ole selvää kuvaa eikä syvällistä tietoa siitä, mitä kunnallisen
palvelun korvaaminen ostopalveluilla merkitsee. Yksi JHL-yhdistyksen tehtävä on tämä tiedon
levittäminen. Poliittinen päätös
muovautuu usein sen mukaan,
mikä taho on onnistunut parhaiten vaikuttamaan päättäjiin.
Aluksi kannattaa tehdä kaikille selväksi kunnan oman työn
todellinen sisältö. Jos omaa työtä
verrataan yritysten tarjouksiin,
pitää olla käytettävissä tarkka
kuvaus oman työn sisällöstä. Tätä
varten laaditaan lista mitä kaikkea omassa yksikössä tällä hetakt iivi
kellä tehdään omin voimin. Myös
niin sanottu näkymätön työ pitää
tuoda esille. Näkymätön työ tarkoittaa niitä arkipäiväisiä tehtäviä, joita on totuttu automaattisesti hoitamaan varsinaisten perustehtävien ohella. Esimerkiksi
koulun laitoshuoltohenkilöstö on
saattanut omien töidensä ohella
hoitaa kaikki koulun viherkasvit ilman että siitä on virallisesti
sovittu missään. Jos siivous ostetaan ulkopuoliselta yritykseltä,
saattaa paljastua että viherkasvien hoito ei kuulu siivoussopimukseen. Aiempiin kunnallisiin
töihin kuuluneet näkymättömät työt jäävät alihankkijalta
tekemättä.
Yhdistyksen kannattaa nostaa keskusteluun millaisilla kilpailuvalteilla kukin ulkopuolinen
palveluntarjoaja lähtee tavoittelemaan kunnallisia töitä. Erityisesti on syytä korostaa, että ulkopuolisten alihankkijoiden suurin
kilpailuetu on yleensä työvoiman
hinta. Työvoimakustannuksilla
kilpaileminen iskee kipeimmin matalapalkkaisiin aloihin
eli kaikkein naisvaltaisimpiin
ammatteihin.
Omasta tuotannosta luopumisesta saatu todellinen säästö
pitää laskea kaikkine kerrannaisvaikutuksineen. Yleensä tehdään
se virhe, että lasketaan yhteen
kaikki palvelun tuottamisesta
aiheutuneet kustannukset ja ilmoitetaan tämän summan olevan kokonaisuudessaan kunnalle
koituvaa säästöä.
Tarjouspyyntö on kilpailuttamisen tärkein asiakirja
Kilpailuttamisen suurimmaksi
kompastuskiveksi on usein osoit-
23
uttaa ulkoistamiseen
Esimerkki edullisuusvertailun ongelmasta: Kuvitellaan, että
kunta suunnittelee lakkauttavansa ruuanvalmistuskeittiön, jossa
työskentelee neljä henkilöä. Suunnitelman yhteydessä esitetään
laskelma, jossa on selvitetty neljän hengen palkat sivukuluineen,
raaka-ainekustannukset, tilavuokrat, sähkö, vesi, puhelin,
hallinnolliset kulut, lainojen lyhennykset, korot, poistot jne.
Näin on saatu laskettua yhteen keittiön kaikki toimintamenot
ja pääomakustannukset. Jos keittiö lakkautetaan, kunnalle
jäävät vielä senkin jälkeen maksettaviksi tiloista aiheutuvat
kustannukset, hallinnolliset kulut, lainojen lyhennykset, korot
ja poistot jne. Säästöä syntyy vain irtisanottavan henkilöstön
palkoista, raaka-aineista ja muista käyttömenoista.
Ulkopuoliselta ostettava korvaava palvelu pitää saada
hankittua halvemmalla, kuin oman työn palkkamenot, raakaainekustannukset ja muut käyttömenot yhteensä. Vasta silloin
hanke tuo laskennallista säästöä. Tämän rahallisen todistelun
jälkeen on vielä selvitettävä sisältääkö ulkopuoliselta ostettu työ
kaiken saman, mitä tähän asti on tehty itse ja ovatko palvelun
laatu, saatavuus ja toimintavarmuus vähintään samaa tasoa,
kuin omassa työssä. Vasta sitten hankkeen voidaan sanoa olevan
kunnalle kokonaistaloudellisesti edullinen, jos ulkopuolinen
pystyy tuottamaan paremman palvelupaketin halvemmalla,
kuin oman työn palkkakustannusten, raaka-aineiden ja muiden
käyttömenoja yhteissumma.
tautunut tarjouspyynnön laadinta. Tässä yhteydessä ei ole aina
osattu täyttää kaikkia lainsäädännön velvoitteita, eikä käyttää
kaikkia sen tarjoamia mahdollisuuksia. Kun kunta kilpailuttaa
palveluita, sen on julkaistava
julkinen tarjouspyyntö, josta käy
ilmi mitä kunta haluaa ostaa.
Tarjouspyynnössä pitää tarkasti
kertoa millaista palvelupakettia
kunta haluaa ja millaisilla laatuvaatimuksilla. Tarjouspyynnöstä
on käytävä ilmi, mitä liiteasiakirjoja tarjokkaiden on laitettava
mukaan omaan tarjoukseensa.
Tärkeimpiä liitteitä ovat todisteet tarjokkaan osaamisesta ja
resursseista.
Tarjouspyynnöstä on käytävä
ilmi millaisilla perusteilla lopullinen palvelutuottaja valitaan.
Jos ratkaisuperustetta ei ilmoituksessa sanota, kilpailuttamisen
voittaa halvimman tarjouksen
tekijä. Silloin ei voi enää vedota
siihen, että joku toinen tarjokas
olisi tuottanut parempaa laatua.
Laki julkisista hankinnoista antaa
kunnille mahdollisuuden ilmoittaa, millä perusteella voittava
tarjous valitaan. Nämä perusteet
on ilmoitettava kuitenkin jo tarjouspyynnössä. Myöhemmin ei
valintakriteerejä voi vaihtaa.
Palvelutuottajan vaihtamisesta syntyviä kustannuksia sanotaan transaktiokustannuksiksi.
Kun palveluntuottajaa vaihdetaan, eletään pitkä välivaihe, jon-
ka aikana uusi taloon tullut yritys
ajaa sisään omaa tuotantoaan
ja opettelee toimimaan uudessa
ympäristössä. Käynnistyminen
voi olla vaivaloista ja hankaluuksista aiheuttaa kustannuksia.
Laki julkisista hankinnoista
ei hyväksy näennäiskilpailuttamista. Kunta ei voi julkaista
tarjouspyyntöä vain kerätäkseen
yrityksiltä tarjouksia saadakseen
selville alalla vallitsevan yleisen
hintatason. Prosessin pitää olla
alusta loppuun syrjimätön ja
kaiken takana pitää olla halu kehittää kunnan palveluita ja löytää
palveluiden tuottamiseksi paras
vaihtoehto. Kilpailuttaminen ei
itsessään ole mikään kehittämishanke, vaan se on ainoastaan
tapa löytää työlle tekijä. Järkevä
lähtökohta kilpailuttamiselle on,
että kunta tietää millaista palvelua se haluaa kansalaisille tarjota,
ja kilpailuttamisella selvitetään
löytyykö kokonaisedullisin tekijä omasta organisaatiosta vai
ulkopuolelta.
Yhteys liittoon
Yhdistyksen kannattaa ottaa yhteyttä JHL:n aluetoimistoon tai
keskustoimistoon heti kun ensimmäiset merkit ulkoistamisen
valmistelusta ilmaantuvat. Liiton
toimistoissa kaivataan jatkuvasti
tietoa millaisia ulkoistamishankkeita on meneillään eri puolilla
maata. Liiton toimistot pyrkivät
antamaan kaikkea mahdollista
asiantuntija-apua ulkoistamishankkeisiin vaikuttamisessa.
Jorma Peussa
Sopimustoimitsija, JHL
aktiivi
24
TEEMA: Kuntavaalit 2012
JHL:n keskustelu Porin Suomi Areenalla
Kuntien tulevaisuus
niiden omissa käsissä
Porin Suomi-Areenalla keskusteltiin kuntien uudistumiskyvystä JHL:n kuntapaneelissa.Kuntaministeri Henna Virkkunen ja kaupunginjohtaja Kari
Nenonen korostivat kuntien rakenteen uudistamista. Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko
puolusti kuntayhteistyötä ja JHL:n puheenjohtaja
Jarkko Eloranta muistutti kuntien ja kuntatyöntekijöiden olleen mukana muutoksessa jo pitkään.
■ Puheenjohtaja Jarkko Elorannan mielestä kunnat ovat osoittaneet suurta uudistumiskykyä.
– Kuntatalouden kokonaisuus
on pysynyt suurin piirtein samana 1970-luvulta tähän päivään,
vaikka koko ajan on tullut uusia
tehtäviä. On kehitetty tuloksellisuutta ja paljon riippuu siitä, mitä
tehtäviä tehdään ja millä tavalla,
kuinka paljon kunnat ja kuntatyön tekijät itse pääsevät vaikuttamaan kehitykseen.
akt iivi
Kuntarakenne ensin
Kuntaministeri Henna Virkkunen korosti tarvetta kuntakoon
suurentamiseen.
– Ajattelen, että kunnan koon
pitää olla sellainen, että se pystyy
hoitamaan kunnan pääasialliset
tehtävät itse. Nyt suurin osa kunnista ei siihen pysty ja siksi kunnat ovat joutuneet luomaan kovin
monimutkaisia organisaatioita,
joissa vastuu ja valta hämärtyy.
– Nythän meillä on verotuk-
sessa isot erot niin, että toisessa
kunnassa saattaa olla viisi prosenttiyksikköä isompi veroäyri ja
sen on iso summa, koska suomalaiset maksavat kuntaveroa enemmän kuin valtion tuloveroa. Viime
vuonna suomalaiset maksoi 15
miljardia kuntaveroa ja 5 miljardia
valtion tuloveroa.
Kaupunginjohtaja Kari Nenonen kannatti kuntarakenteen
muutosta, minkä jälkeen katsotaan ylikunnallisesti tehtävät työt.
– Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos on päätynyt siihen, että jos
haluttaisiin sosiaali- ja terveydenhuolto kokonaan yksiin käsiin niin se edellyttäisi vähintään
200 000 asukkaan väestöpohjaa.
Näitä olisivat siis Helsinki, Espoo,
Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu.
– Kyse on siitä miten muut
kunnat hoitavat kokonaisuuden.
Me tarvitsemme vahvempia pai-
25
JHL:n kuntapaneeli ei ollut valmis raakkaamaan palveluja vaan
parantamaan tuloksellisuutta ja työn tuottavuutta mm. tietotekniikkaa
hyväksi käyttäen.Vas. Kari Nenonen, Annika Saarikko, Jarkko Eloranta
ja Henna Virkkunen. Juontajana Tuomas Enbuske.
kallisia yksiköitä, jotta erot eivät
pääse liian suuriksi. Kuntien vastuu rahoituspohjasta tulee kasvamaan. Palvelut voidaan hoitaa
nykyistä vahvemmalla kuntarakenteella ja sen jälkeen raskaimmat ja vaativimmat palvelut kuntien yhteistoiminnalla.
Keskustan varapuheenjohtaja
Annika Saarikko korosti kuntien
yhteistyötä.
– En ole hallituksen pienisuuri -kunta logiikkaa ymmärtänyt, kun tehtyjen uudistusten vaikutuksia ei oikein tiedetä. Esim.
5-vuoden turva on vielä kesken
eikä kuntien talouksien kehitystä
yhdistymisten jälkeen tiedetä. Ja
PARAS-hankkeessa päätettiin,
että yksi malli on kuntien yhteistyö. Se mitä Henna Virkkunen
kutsuu monimutkaiseksi hallintorakenteeksi niin me kutsumme
yhteistyöksi. Ei Helsinkikään yksinään pysty järjestämään kaikkia
palveluja.
Viiden vuoden turva sai
kannatuksen
Jarkko Elorannan mukaan kunnissa kamppaillaan enemmän
siitä, miten riittää työntekijöitä.
–Luulen, että tiettyä perusturvallisuutta ihmiset haluaa ja
odottaa, mihin suuntaan ollaan
menossa. Työntekijöiden kannalta
keskeistä on, että on kuntia joilla
on mahdollisuus pitää ihmisiä
töissä ja tarjota palveluja ja että ne
ovat taloudellisesti niin vahvoja,
että ne kykenevät maksamaan
myös kohtuullisia palkkoja. Eli
Viiden vuoden irtisanomissuoja
antanut turvaa muutoksissa
■ Kunta- ja palvelurakenneuudistusta säätävään puitelakiin
(laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 9.2.2007/169)
sisältyy määräys taloudellisia
ja tuotannollisia irtisanomisperusteita koskevasta viiden
vuoden irtisanomissuojasta. Irtisanomissuoja koskee kunnan
tai kuntayhtymän palveluksessa
olevia työsopimussuhteisia työntekijöitä ja viranhaltijoita, joiden
työnantaja vaihtuu välittömästi
puitelain (5 ja 6 §:n) tarkoittamien yhteistoiminta-alueiden tai
laajaa väestöpohjaa koskevien
palvelujen järjestelyn yhteydessä. Myös kuntaliitoksiin liittyy
vastaava viiden vuoden erityinen
irtisanomissuoja.
Työntekijöiden ja viranhaltijoiden viiden vuoden irtisanomissuojaan liittyy lisäedellytys.
Mikäli kysymyksessä olevan
palvelujen uudelleenjärjestelyn seurauksena työntekijän tai
viranhaltijan työ vähenee olennaisesti tai loppuu kokonaan,
on työntekijällä ja viranhaltijalla
viiden vuoden irtisanomissuoja
vain sillä edellytyksellä, että hän
suostuu ottamaan vastaan muuta
työnantajan tarjoamaa työtä.
Irtisanomissuoja koskee kaikkien niiden kuntien henkilöstöä,
jotka ovat mukana työnantajavaihdosta tarkoittavassa kuntajaon muutoksessa. Puitelain mukainen irtisanomissuoja koskee
kaikkia palveluiden järjestelyiden
kohteena olevaa henkilöstöä.
Ei ongelmia
Viiden vuoden irtisanomissuoja
on antanut henkilöstölle turvaa
kunta-alan muutostilanteissa.
tarjoamaan sellaisia työpaikkoja,
joissa ihmiset viihtyvät ja joissa
he myös pystyvät kehittämään
itseään.
Myös kuntaministeri Virkkunen kuittasi 5-vuoden turvan
– Tosiasiassa vaikka 5-vuoden
turvaa paljon kritisoidaan niin ei
se missään ole suuria ongelmia
aiheuttanut, koska eläköityminen
on niin suurta. Joka kolmas työntekijä jää eläkkeelle kahdeksan
vuoden aikana.
– Mutta paras hyöty yhdistämisestä saadaan, kun reilusti
uusitaan organisaatio ja palvelujärjestelmä, silloin kaikki saavat
palkkaa oikeista tehtävistä.
Kauko Ala-Nikula
Irtisanomissuoja ei ole aiheuttanut myöskään työnantajalle ongelmia. Kuntasektorilla
työskentelevien työntekijöiden
ikärakenteesta johtuva runsas
eläköityminen on varmistanut
sen, että työntekijöitä ei ole ollut liikaa tarjolla olevaan työhön
nähden. Kuntatyönantajien on
päinvastoin katsottava hyötyneen, kun työntekijöiden osaaminen ja kokemus ovat jääneet
kuntaorganisaatioiden käyttöön.
Ilman irtisanomissuojaturvaa osa
kuntatyöntekijöistä olisi hyvin
todennäköisesti siirtynyt toisille
työmarkkinoille epävarmuutta
pakoon.
Myös nykyisen hallituksen
hallitusohjelmassa on sovittu
siitä, että hyväksi ja tarpeelliseksi
koettu viiden vuoden irtisanomissuojasäännös on mukana
myös lähitulevaisuudessa säädettävässä kuntarakennelaissa.
Keijo Karhumaa
Lakimies, JHL
aktiivi
26
TEEMA: Kuntavaalit 2012
Tutkimus JHL:n opiskelijajäsenistä
JHL:n opiskelijajäsenyys on
vasta löyhää tunnustelua
JHL:n opiskelijajäsenet
suhtautuvat liiton jäsenyyteensä vielä melko
kevyesti, eivätkä he halua sitoutua opintojensa
aikana tiiviisti mihinkään liittoon.
■ Valtaosa JHL:n opiskelijajäsenistä kuuluu useaan liittoon
ja vertailee niiden tarjoamia jäsenpalveluita lopullista liiton valintaa silmälläpitäen. Ay-liikettä
pidetään kuitenkin tarpeellisena
ja suurin osa opiskelijoista suosittelisi jäsenyyttä muillekin opiskelijoille, osoittaa Pertti Paajasen
JHL:n opiskelijajäsenyyttä selvittänyt tutkimus.
Opiskelijoiden liittymismotiiveina korostuvat jäsenyyden
maksuttomuus ja liiton tarjoama turva jo opiskeluvaiheessa.
Opiskelijat arvostavat liitolta
saamaansa tietoa, joka valmentaa työelämään ja tulevaan
ammattiin. Tutkimuksesta käy
selville, että yhteiskunnalliset
asiat ja liiton työelämää koskevat
tavoitteet kiinnostavat opiskelijoita, mutta puoluepolitiikka
ei ole heitä erityisesti innostava
vaikuttamisväylä.
Konkreettisia
kevyitä tehtäviä
Yleinen vieraantuminen yhteiskunnallisista liikkeistä ja niihin
sitoutumisen löyhyys näkyy myös
ammattiliittojen opiskelijajäsenyyksissä. Suurelle osalle opiskelijoista JHL:n jäsenyys on lyhytaikainen, keskimäärin vain 1,5
akt iivi
vuotta, eikä jäsenyyteen kohdistu
suuria odotuksia. Innokkaimmat
opiskelijajäsenet tuntevat kuitenkin vetoa yhteiskunnallisiin
asioihin ja suhtautuvat tavoitteellisesti tulevaisuuteensa. Eniten
kiinnostusta ja aktiivisuutta liiton
toimintaa kohtaan osoittivat ammattikorkeakoulujen opiskelijat,
jotka ilmoittivat olevansa muita
ryhmiä halukkaampia ottamaan
vastuuta ja tehtäviä hoitaakseen
ay-liikkeessä.
Tarjolla olevista tehtävistä
eniten opiskelijoita kiinnostavat
tapahtumien järjestäminen ja kevyet, konkreettiset tehtävät. Yhdistystoiminnan näkökulmasta
tulevaisuus näyttää haastavalta,
sillä perinteiset järjestötehtävät
eivät juuri kiinnosta. Opiskelijatoiminnan kehittämistarpeena
koettiin tapahtumien saaminen
lähelle oppilaitosta ja omaa arkea, sillä JHL:n valtakunnallinen
opiskelijayhdistys jää kyselyyn
vastanneille vieraaksi.
Tiiviimmät suhteet
oppilaskuntiin
JHL:n opiskelijat pitävät liiton
toimintaa arvossa, mutta tätä nykyä enintään joka viides opiskelija jää maksavaksi jäseneksi ammattiin valmistuttuaan. Jäseneksi
kiinnittymisen astetta tulisi pystyä parantamaan, sillä samaan
aikaan liiton maksavien jäsenten
määrä pienenee eläköitymisten
myötä.
Kehittämisideoiksi Paajanen tarjoaa mm. oppilaskuntien
kanssa tehtävän työn tiivistämistä – ay-liikkeen tulee olla
vahvasti läsnä siellä, mihin opis-
Kirjoittaja Pertti Paajanen
Jäsenyksikön vastaava, JHL
kelijoiden elämä keskittyy. Koska
jäsenyys on lyhyt, tulisi uusiin
jäseniin panostaa voimakkaasti.
Liiton tulisi myös kehittää
opiskelijoiden kanssa uusia, opiskelijoiden lähtökohdista rakentuvia vaikuttamisväyliä. Samoin
JHL:n yhdistysten tulisi löytää
alan oppilaitokset ja opiskelijat
läheisiksi yhteistyökumppaneikseen – näin tieto liikkuisi työelämästä opiskelijoille ja samalla
opiskelijoiden tuoreet toiveet
välittyisivät JHL-aktiiveille yhdistystoiminnan kehittämiseen.
Askelmerkkejä ammattiliittoon:
opiskelijoiden kokemuksia jäsenyydestään Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa JHL:ssä. Pertti Paajanen
(YAMK), Humanistinen ammattikorkeakoulu 6/2012.
k
kentältä
RIIKKA AALTO
JHL 121:N PUHEENJOHTAJA
EDUSTAJISTON JÄSEN
HELSINKI
27
Luottamusta herättävää
ay-työtä
■ Terveiset IFLA 2012:sta eli kansainvälisestä kirjastokonferenssista,
joka järjestettiin tänä vuonna Helsingissä elokuun puolessa välissä. Konferenssi oli järjestyksessä jo 78. Viikon verran saimme nauttia
kansainvälisestä tunnelmasta pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Itse
päätapahtuma pidettiin Helsingin Messukeskuksessa. Konferenssissa
vieraili ennätykselliset 4 000 kävijää 120 maasta. Oli siinä kirjastotätiä
ja -setää poikineen!
JHL osallistui tapahtumaan osana Minervaa, joka on kirjastoalan
aatteellisten ja ammatillisten järjestöjen yhteistyöryhmä. Pidin Minervan puolesta esityksen, joka kertoi itse ryhmästä ja sen tavoitteista
sekä yleensä ay-liikkeestä Suomessa. Kuulijoina oli pieni mutta sitäkin
aktiivisempi joukko, jonka kanssa oli erittäin mielenkiintoista verrata
eri maiden ay-toimintaa ja -liikettä. Avainasiaksi nousi luottamus ayliikkeeseen ja sen toimijoihin.
Yhdysvaltalaisten kollegojen kanssa käydyssä keskustelussa tuli
ilmi, että heillä paikallistasolla (vrt. meidän paikallisyhdistyksemme)
homma saattoi vielä toimia suhteellisen asiallisesti mutta liittotasolla
toiminta on erittäin korruptoitunutta. Ihan vanhaa Jimmy Hoffa -tyyliä. Ei ihme, jos on luottamus kortilla.
Kovasti todistelin heille suomalaisen ay-toiminnan läpinäkyvyyttä
ja avoimuutta. Rehtiä meininkiä alhaalta ylös ja ylhäältä alas. Onhan
Suomi maailman vähiten korruptoitunut maa. Hmm, siis vähiten – ei
korruptiosta vapaa. Tässä kohtaa luottamukseni alkoi horjua ja ryhdyin
ihan tosissani pohtimaan asiaa.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten luottamus poliitikkoihin on
pahasti romahtanut. Enää joka kymmenes suomalainen luottaa politiikkoihin. Näin kuntavaalien alla on erittäin tärkeää huomioida tämä.
Emmehän me kaikki ay-aktiivit ole poliitikkoja mutta ay-poliitikkoja
olemme. Viime edustajistovaaleissa äänestysprosentti oli hädin tuskin
40 %. Kuntavaaleissa onneksi se tulee olemaan parempi, mutta tuskin
siinäkään mihinkään ennätyslukemiin päästään.
Mistä tämä luottamuspula oikein johtuu? Unohdetaanko jäsen
oman edun tai aseman tavoittelun takia? Luottamus toiseen ay-aktiiviin pitäisi olla itsestään selvää, ja vertaistukea tulisi olla aina saatavilla. Peräänkuuluttaisin myös liiton konkreettista tukea yhdistyksille.
Toivoisin, että höpötys ”miten kaikki lähtee yhdistyksistä” loppuisi.
Aktiivien määrä hiipuu vuosi vuodelta, ja tuo vähenevä porukka painii
yhä vaativampien haasteiden edessä. Uusien ay-aktiivien mukaan ottamiseen tulisi panostaa ihan kokonaisvaltaisesti.
Pitkän porvarivallan tuloksena ulkoistamisen peikko vaanii alalla
kuin alalla. Tuloksellisuus on toistaiseksi tarkoittanut pelkästään työpaikkojen vähentämistä. Panosten kovetessa meidän tulisi oikeasti
ryhdistäytyä ja koota rivimme. Jättäkäämme siis pelit niihin neuvottelupöytiin työnantajan kanssa ja tehdään ihan oikeasti yhdessä avointa,
rehellistä ja luottamusta herättävää ay-työtä.
Muistakaa äänestää kunnallisvaaleissa sitä luotettavaa JHL:läistä.
Luottamuksellisin terveisin
RIIKKA AALTO
aktiivi
aktiv
28
Förbundet för den offentliga sektorn
och välfärdsområdena JHL
JHL:s valteman Din kommun,
ditt jobb
Kommunsektorn genomgår just nu en
grundlig förnyelse. Ingen kommun ser ut att
komma undan. Även de
som uppfyller kriterierna för en stark grundkommun är på ett eller
annat sätt med i bygget
av starka regioner.
■ JHL:s valtema är Din kommun, ditt jobb. Med det vill förbundet betona att en kommunal
serviceproduktion har en stabiliserande verkan; den erbjuder
skydd inför framtiden och har
positiv inverkan i förändringsprocesser. Vi berättar att också
en ny kommun som föds genom
sammanslagningar är en egen
kommun för sina invånare och
arbetstagare. Den känns egen
om den producerar god offentlig
service till alla.
Varför lönar det sig att hålla fast vid offentliga tjänster och
utveckla dem just nu när hela
den offentliga ekonomin är ansträngd, på andra håll i Europa till
och med i kris? Just på grund av
krisen ifråga. Krisen är också ute
efter oss, med ett ojämlikt och
hårt samhälle som ätit upp sina
framtida resurser i kölvattnet.
Vi berättar för våra kandidater och röstare att goda offentliga
tjänster håller samhället på fötter.
De ökar tryggheten och framtidstron. De förebygger marginalisering. De stöder näringslivet
och sysselsättningen. De stärker
den hållbara utvecklingen. Och –
tvärtom vad som ibland påstås –
uppmuntrar de till företagsamhet
och positiv risktagning.
Vi berättar också att det lönakt iivi
ar sig att producera en stor del av
tjänsterna i egen regi. Det egna
jobbet är hållbart, stabilt och
flexibelt. Det är enklare att engagera den egna personalen i en
långsiktig utveckling av de tjänster som erbjuds. Det egna jobbet
är öppet och lätt att övervaka, vilket är guld värt i kampen mot grå
ekonomi. Den gråa ekonomin
med kriminella i släptåg tar sig
lätt in i fragmentariska service-
kedjor, vars djungel av underleverantörer ingen har en helhetsbild av. Det egna jobbet stärker
lokalsamhället och lämnar kvar
skattepengar i den egna kommunen. Företag för sina vinster till
placerare; det är deras uppgift.
Ibland försvinner pengarna till
skatteparadis. Om produktiveteten för kommunens eget arbete
ökar, gynnar det kommunens
invånare och arbetstagare i form
29
av bättre liv, bättre service, bättre
arbetsplatser.
Summa summarum är eget
jobb totalekonomiskt. Kortsiktiga
privatiseringar i hopp om snabba
inbesparingar för oftast bara ur
askan i elden. Kvaliteten motsvarar inte förväntningarna, priset
visar sig vara högre än det egna
arbetet och kokurrenssättningens administrativa del sväljer tid
och pengar. Många kommuner
har redan upplevt detta och tagit
tillbaka privatiserade tjänster i
egen regi.
Köptjänster har en viktig
funktion. De kompletterar kommunens egen serviceproduktion.
Och då man köper service från
tredje sektorn och lokala företag,
stöder man ett sunt lokalsamhäl-
le och håller kvar kunnandet på
nära håll.
Vi kräver att konkurrensutsättning innehåller sociala kriterier och samma kvalitetskrav som
det egna arbetet. Man får inte
pruta på arbetsvillkoren. Även
kommunen själv ska kunna delta
i konkorrensutsättningar.
Vi vill att kandidaterna ska
inse att kommunens ekonomi
kan vara sund endast om den
egna serviceproduktionen är omfattande och stark. Då är också
konkurrensen sund. Om kommunens egen produktion avtar
och vittrar sönder, blir fältet fritt
för monopolisering. Stora företag
tar över marknaden med billiga
priser, köper ut småföretagare
och höjer slutligen priserna till
skyarna i brist på verklig konkurrens. Det här gäller folkrika
områdens välbärgade delar, som
klarar sig bra. Glesbygden och
städernas fattiga områden kan
lida av bortfall av serviceproducenter, vilket vi redan sett inträffa
i Sverige.
Framför allt vill vi lyfta fram
våra medlemmars värde och
kunnande i kommunförändringar. Utan en tillräckligt stor
grupp kunniga yrkesmänniskor
fungerar ingen service bra. Det
kunnande som finns måste användas till fullo i god samarbetsanda. Personalen måste engageras i förändringsprocessen och
vid utvecklingen av tjänster. Alla
personalgrupper ska vara jämbördigt representerade.
Förordning om fem års
uppsägningsskydd
■ Ramlagen som hör ihop med
Kommun- och servicestrukturreformen (lagen om kommun
och servicestrukturreformen
9.2.2007/169) innehåller bestämmelser om ekonomiska
och produktionsmässiga uppsägningsvillkor vid femårigt
uppsägningsskydd.
Uppsägningskyddet gäller
kommunens eller samkommunens arbetstagare eller tjänsteinnehavare. Det träder i kraft då
arbetsgivaren byts omedelbart i
samband med organisering av
service på samarbetsområden
eller på områden med större
befolkningsunderlag enligt vad
som nämns i ramlagen. Även vid
kommunsammanslagningar gäller femårigt uppsägningsskydd.
Det finns ett villkor för att
arbetstagarna och tjänsteinnehavare ska få del av uppsägningsskyddet. Ifall arbetstagarens
eller tjänsteinnehavarens arbete
minskar eller upphör helt vid
omorganisering av service, har
han tillgång till femårigt uppsägningsskydd bara ifall han går
med på att ta emot annat arbete
som arbetsgivaren erbjuder.
Det femåriga uppsägningsskyddet har gett personalen
trygghet vid förändringar inom
kommunsektorn. Uppsägningsskyddet har inte heller orsakat
problem för arbetsgivaren. På
grund av åldersstrukturen hos
dem som arbetar inom kommunsektorn, har en riklig pensionering garanterat att det inte
funnits för många arbetstagare i
förhållande till arbetsmängden.
De kommunala arbetsgivarna
kan tvärtom anses ha gynnats av
att arbetstagarnas kunnande och
erfarenhet har stannat kvar i de
kommunala organisationerna.
Utan uppsägningsskydd hade en
del av kommunarbetarna sannolikt flytt undan osäkerheten till
andra arbetsmarknader.
Också i den nuvarande regeringens regeringsprogram
har man kommit överens om
att den nyttiga förordningen
om fem års uppsägningsskydd
finns med även i den kommande
kommunstrukturlagen.
Keijo Karhumaa
Jurist, JHL
aktiivi
30
TEMA: Kommunalval 2012
Det går att påverka ekonomin
om man kan och vågar lite
Beslutsfattandet och beredningen av ärenden
är noggrant reglerad i
kommunerna. Samma
gäller för skötseln av
kommunens ekonomi.
■ Det betyder ändå inte att man
inte kan påverka den kommunala ekonomin. Det finns alltid
påverkningsmöjligheter. Att använda sig av dem förutsätter kännedom om ekonomiska grundbegrepp, etablering av kontakter
till beslutsfattare och tjänsteinnehavare som ansvarar för ekonomin samt vilja att påverka. Enbart
nej-alternativet fungerar inte; vid
behov ska man kunna presentera
ett eget alternativt förslag å föreningens vägnar. Det här framgår
tydligare då den ekonomiska situationen i kommunen försvåras
och sökandet efter alternativa
sparmöjligheter aktualiseras.
Grunderna för ekonomin fastställs i budgeten och ekonomiplanen, som normalt består av
samma dokument. Fullmäktige
godkänner budgeten före utgången av året, varefter de olika organen bekräftar mera detaljerade
dispositionsplaner av budgeten.
Fullmäktige som valts vid val har
högsta bestämmanderätt över
budgeten. Fullmäktige kan överföra sin makt till nämnder och
vidare till tjänsteinnehavare.
Budgeten innehåller vid sidan av
anslag och inkomstbudget även
de mest centrala målen för att utveckla kommunen och metoderna för att uppnå dessa. Anslagen
ska vara tillräckliga för att uppsakt iivi
tällda mål ska kunna uppnås.
Budgetens uppgörande, godkännande och genomförände är
en central del av kommunens
ekonomiskötsel och sker kontinuerligt. När man funderar
över föreningens påverkningsmöjligheter vid skötseln av den
kommunala ekonomin kan man
använda sig av till exempel följande gruppering. Verksamheten
kan tidsmässigt delas in i fyra
delar eller kvartal. Grupperingen
åskådliggörs nedan med hjälp av
praktiska exempel.
• Evaluering av verksamheten, bokslut, fastställande av
dispositionsplan
Med tanke på kommunens inkomstfinansiering och utvecklingen av den
finansiella ställningen är bokslutet det viktigaste dokumentet. Det är viktigt
att känna till nyckeltalen i stora drag. Ifall man vill inverka på detaljerna i
den egna arbetsgemenskapens budget, måste man påverka nämndens arbete
då den befäster budgetens dispositionsplan.
• Anvisningar för uppgörande av budget, utformningen av
ramarna
Om man vill inverka på budgetens grunder, bedömningen av de centrala
inkomstgrunderna och de anslagsramar som härleds från dem, bör man
noggrant följa med beredningen av budgeten.
• Nämnderna gör upp ett eget förslag
Nämnderna tar ställning till hur anslagen fördelas mellan till exempel dagvård och äldreomsorg inom de givna budgetramarna. Den här fasen påverkar fördelningen av anslagen. Föreningen bör i god tid reflektera över tyngdpunkter som är viktiga för medlemmarnas del och informera nämnderna
om dem.
• Budgetens balansering, slutligt förslag, godkännande av
budgeten
Lagen som styr det kommunala samarbetet förutsätter att personalen får en
ekonomisk översikt en gång om året. Dessutom konstateras att ifall budgetförslaget med stor sannolikhet leder till uppsägningar eller permitteringar
innan det slutgiltiga budgetförslaget, måste dessa åtgärder behandlas genom
samarbetsförfarande. Ifall det slutliga budgetförslaget enligt föreningen förutsätter förändringar, måste förändringsförslaget tillkännages kommunstyrelsen och -fullmäktige.
För föreningens del är det speciellt viktigt att följa med den del av budgeten
som gäller personalen i kommunens tjänst. Uppmärksamhet bör, vid sidan
av personalanslagens allmänna tillräcklighet, fästas vid följande: garanterar budgeten en tillräcklig personalmängd för att kommunens uppgifter ska
Rune Takamaa
Regionchef
Regionkontoren, Södra
Finlands regionkontor
Det spelar roll
kunna skötas, garanterar budgeten
vidhållandet av personalens ork
och yrkeskunskap och speciellt om
budgeten garanterar produktionen
av service som eget arbete.
Föreningen måste se till att de
aktiva uppmuntras utbilda sig för
at få en tillräcklig kunskap om
ekonomiska frågor. Utbildning
ordnas i Raseborginstitutets och
regionkontorens regi. Det finns
även möjlighet till föreningsspecifik utbildning och kursverksamhet via nätet. Den pågående
kommunreformen ökar behovet av att känna till grunderna i kommunal ekonomi. Om
inte annars, så för att man inte
av misstag ska tro att en större
kommun alltid producerar tjänster billigare.
Hannu Kanerva,
till svenska Marina Wiik
■ ■ Detta år kan benämnas ett valens år. Vi har redan röstat
i presidentavalet och förbundsvalet och ännu återstår kommunalvalet. Den officiella röstningsdagen är söndagen den 28
oktober.
Väljarna har visat att ingenting är givet innan samtliga röster är räknade. Presidentvalet var intressant och det blev en förändring. Förändringar skedde det också i förbundsvalet.
Det sker förändringar, men varför och hur? Hur kan
du medverka till att förbättra eller förändra någonting i din
kommun?
Har du tankar och idéer så ska du föra fram dem. Det bästa
sättet att få dina åsikter hörda är att ställa upp i valet. Om du
inte är uppställd denna gång så har du din chans om fyra år. Du
kan inleda valarbetet redan nu genom att sätta in dig i ärenden och diskutera med dem som nu är uppställda och senare
med dem som blir invalda. Det är det näst bästa sättet att väcka
diskussion och påverka besluten, det bästa är ju att själv bli
beslutsfattare.
De kommunala utmaningarna är stora idag och man måste
hitta de bästa serviceformerna för kommuninvånare. Ett alternativ är samarbete med grannkommuner eller sammanslagning
av dem. Administreringen och beslutsfattandet är klarare om
man slår ihop kommuner. Då finns det bara en linjeorganisation samt beslutsfattare. Om sammanslagningen känns övermäktig och man vill bevara kommunens namn och vapen, är
samarbetet ett måste.
När verksamhet och service planeras ska fokus ligga på
verksamhetens ändamålsenlighet samt kontinuitet, inte enbart på kostnaderna för verksamhetsåret. Vilken och hurdan
verksamhet kommunen ska ha i framtiden är den fråga som
kommer först. Produktionens organisation är den andra frågan
på agendan: Ska kommunen producera själv eller köper man
service utifrån? Det har visat sig att det bästa resultatet, ur både
kommuninvånarens och beslutsfattarens synvinkel, fås genom
egen produktion. Då kan verksamheten ledas flexibelt och utan
organisatoriska gränser, som skapar alltid friktion och onödiga
kostnader.
Det viktigaste är ändå din åsikt. Vad tycker du ska göras och
hur borde framtiden i din kommun se ut? Om du vill kan du
påverka det som debatteras kring valet och efter det. Under den
kommande perioden fattas stora beslut och samtidigt bestäms
riktlinjerna för framtiden i de olika kommunerna. Kom fram
med dina åsikter, de är värdefulla! Personer som känner till
verksamheten behövs också bland beslutsfattare eller åtminstone som rådgivare för dessa.
Valet avgör den framtida utvecklingen också i din kommun.
aktiivi
blickpunkt
31
32