Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnitelmaluonnos 5.11.2014
Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnitelmaluonnos 5.11.2014 Sisällys Johdanto .......................................................................................................................................................................... 2 Kyläsuunnitelman toteutus ............................................................................................................................................. 2 Alueen historia ................................................................................................................................................................ 2 Alue ja sen asukkaat ....................................................................................................................................................... 3 Sijainti ......................................................................................................................................................................... 3 Alue Uudenmaanliiton maakuntakaavassa ja kaupungin suunnitelmissa ................................................................... 4 Kaavoitus .................................................................................................................................................................... 4 Asukasmäärä ja ikäjakauma ........................................................................................................................................ 5 Kyläkyselyyn vastanneiden taustatietoja .................................................................................................................... 7 Toiminta ja palvelut ........................................................................................................................................................ 8 Karstun koulu ............................................................................................................................................................. 8 Karstu-Karkaliseura ry................................................................................................................................................ 8 Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä ............................................................................................................ 9 Muut seurat ja yhdistykset ........................................................................................................................................ 10 Elinkeinot.................................................................................................................................................................. 10 Julkisia palveluita ..................................................................................................................................................... 12 Palvelut kyläkyselyssä .............................................................................................................................................. 13 Tiedonkulku .............................................................................................................................................................. 16 Ympäristö ja maisema .................................................................................................................................................. 18 Luontopolut .............................................................................................................................................................. 21 Tiet ja liikenne .......................................................................................................................................................... 22 Julkinen liikenne ....................................................................................................................................................... 24 Vesi- ja jätehuolto sekä energia-asiat ....................................................................................................................... 24 Kylämme vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat puntarissa .......................................................................... 26 Visio Karstu – Karkali – Talpela vuonna 2035............................................................................................................. 28 Suunnitellut toimenpiteet .............................................................................................................................................. 30 Miten osallistua? ........................................................................................................................................................... 33 Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Johdanto Karstu-Karkaliseura ry:n tarkoituksena on edistää kyläläisten yhteistoimintaa sekä ylläpitää ja kehittää maaseudun kulttuuriperinnettä. Seura järjestää asukkaillensa tapahtumia tansseista puurojuhliin ja pitopäivällisistä elokuvailtoihin. Seuran riveissä on useasti mietitty pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän ja asukkaiden mielipiteitä sekä toiveita kartoittavan kyläsuunnitelman laatimista. Suunnitelma on kirjallinen yhteenveto alueen nykytilasta ja toimenpiteistä, joilla alueen viihtyvyyttä voidaan jatkossa parantaa. Valmiiksi pohdittu ja laadittu toimenpidelista madaltaa kynnystä tarttua toimeen ja toivottavasti houkuttelee uusia tekijöitä mukaan toteuttamaan hankkeita. Kyläsuunnitelmia on tehty paljon muun muassa Pohjois- ja Keski-Suomessa. Jatkossa kyläsuunnitelma saattaa myös Etelä-Suomessa olla yksi ulkopuolisen rahoituksen myöntämisen ehto. Kyläsuunnitelman tekoon päätettiin ryhtyä loppukesällä 2013 Lohjan kylät ry:n hallinnoiman Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen tuella. Kyläsuunnitelman toteutus Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnittelun aloittamisesta tiedotettiin alueen asukkaille jakamalla ilmoituksia postilaatikoihin syksyllä 2013. Kyläsuunnittelun aloitustilaisuutta mainostettiin myös alueen ilmoitustauluilla ja seuran verkkosivuilla osoitteessa www.karstukarkaliseura.fi. Ensimmäiseen kaikille alueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille avoimeen kyläsuunnitteluiltaan 19.9.2013 saapui 32 kyläläistä. Tilaisuudessa pohdittiin alueen vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia (ks. SWOT-analyysi luvussa xxx) sekä listattiin ideoita ja toiveita alueen kehittämiseksi. Illan päätteeksi kasassa oli roppakaupalla ajatuksia alueen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä 7 henkinen työryhmä viemään suunnitelmaa eteenpäin (Risto Murto, Veli-Matti Tuomi, Keijo Pihlström, Soili Sinervä-Laine / Mika Laine, Eija Terävä, Jaana Lehmusvaara-Hjelm, Jenna Härmä). Työryhmä selvitti asukkaiden mielipiteitä laajemmin 1.6 – 31.7.2014 avoinna olleella kyläkyselyllä. Kyselyn paperiversiota jaettiin asukkaiden postilaatikoihin ja lisäksi kyselyyn oli mahdollista vastata Karstu-Karkaliseuran nettisivuilla. Kyselyitä jaettiin yhteensä 400 kappaletta ja vastauksia saatiin 97. Näin laskettuna vastausprosentiksi muodostui 24. Kyläkyselyn vastauksista koostettu raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Karstu-Karkaliseuran verkkosivuilla. Lähes valmis kyläsuunnitelma oli asukkaiden kommentoitavana Karstu-Karkaliseuran verkkosivuilla 5.11 – 20.11.2014. Alueen historia Joenpellosta, Karstun Hemmilästä ja Talpelasta on löydetty todisteita kivikautisesta asutuksesta ajalta 6500 – 1500 ennen ajanlaskumme alkua. Karstun kylä on syntynyt asumisen kannalta suotuisaan paikkaan. Ennen vuonna 1746 aloitettua isojakoa Karstun kylän talot sijaitsivat lähellä Karstunlahden rantaa, nykyisen uimarannan pohjoispuolella. Isojaon jälkeen tiivis ryhmäkylä purettiin ja talot siirrettiin nykyisiin paikkoihin. Isojaossa olivat mukana Joenpellon, Hemmilän ja Pohjolan ratsutilat sekä Sepän, Mikkolan, Nikun ja Heikan tilat. Myöhemmin rakennettujen talojen sijaintiin on vaikuttanut Lohja–Sammatti-maantie. Alue on jo pitkään ollut mökkiläisten suosiossa. Erityisesti Karkalinniemessä on paljon vanhoja huviloita. Monia vapaa-ajan asuntoja käytetään ympäri vuoden. Varsinainen kylätie Karstulle syntyi 1840-luvulla. Aluksi kuljettiin lossilla Hiidensalmen yli, mutta se oli vaarallista ja hidasta etenkin syysmyrskyillä. Hiidensalmen sillan rakentaminen vuonna 1870 helpotti huomattavasti matkantekoa. Talvisin kuljettiin pitkin jääteitä, jotka nopeuttivat matkaamista. Niinpä Lohjan keskustasta Karstulle kulki talvitie vielä 1900-luvun alussa. Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Säännöllisen laivaliikenteen aloittaminen Lohjanjärvellä tapahtui 1890-luvulla. Karstun laivayhtymä omisti oman Stella nimisen laivan vuosina 1919 – 1929. Se liikennöi neljänä päivänä viikossa Karstun ja Lohjankylän väliä. Laiva poikkesi matkalla Sammatin, Karjalohjan, Torholan, Skraatilan ja Lylyisten laitureihin. Matkustajien lisäksi se kuljetti rahtia ja vei maitoa kirkonkylään. Matkustajaliikenne loppui vuonna 1922, kun Karstulle menevää tietä oli parannettu ja oikaistu. Elämä alueella on muutenkin muuttanut muotoaan. Nummen Valkerpyyjärvestä alkunsa saava Kertunjoki virtaa Karstun läpi ja siinä olevaan koskeen on jo 1700-luvulla Kustaa III aikana rakennettu ensimmäinen mylly. 1920- luvulla myllyyn rakennettiin sähkölaitos, josta Karstun kylä sai valaistukseen tarvittavan sähkön. Sähköä jaettiin aamuin illoin muutama tunti kerralla. Valtakunnan sähköverkkoon Karstulla tehtiin kytkennät vuonna 1940. Karstun koulu aloitti toimintansa vuonna 1897 Pohjolan talon yläkerrassa ja varsinainen koulurakennus valmistui kesällä 1906. Kahden opettajan koulu sijaitsee Karstuntien varrella kylän keskustassa. Koulurakennuksia on kaksi, niin sanottu alakoulu ja yläkoulu sekä myöhemmin vuonna 1996 rakennettu erillinen liikuntahalli. Lisäksi koulun pihalla on pieni urheilukenttä, jota jäädytetään luistinkentäksi talvisin. Karstu on ollut perinteistä maatalousvaltaista aluetta viime vuosikymmeniin asti, mutta sittemmin rakennemuutos on ollut rajua. Ennen itsenäisyyttä alueella oli 15 maatilaa sekä joukko torppia. Torpparivapautus ja eräät tilajaot nostivat tilaluvun kaksinkertaiseksi jo ennen sotia, mutta pienensivät tilakokoa. Sotien jälkeen Karstulle muodostettiin useita maanhankintatiloja ja jaettiin kolme tilaa. Moni tila on lopettanut tänä päivänä aktiivisen viljelyn. Nykyisin suurin osa kylän työssäkäyvistä työskentelee lähialueen taajamissa tai pääkaupunkiseudulla. Rakennemuutos on vaikuttanut myös siihen, että kylästä ovat kadonneet perinteiset palvelut. Posti sekä kaksi kauppaliikettä lakkautettiin jo 1980-luvulla. Samoin linja-autoliikenteen vuorot ovat vähentyneet. Toisaalta 2010-luvulla alueen läpi rakennettiin vesi- ja viemärilinja, joka mahdollistaa kaupungin kunnallistekniikkaan liittymisen. Lisäksi koulun ympäristön alue on saanut katuvalot. Alue ja sen asukkaat Sijainti Karkalin, Karstun ja Talpelan kyläalue sijaitsee noin 10 kilometriä luoteeseen Lohjan keskustasta Lohjalta Sammattin kulkevan Karstuntien (tien numero 1070) varrella Lohjanjärven ja Hormajärven tuntumassa. Karkalinniemi on pitkälle Lohjanjärvelle koillisesta lounaaseen päin työntyvä noin 12 kilometriä pitkä kapeahko niemi, joka jakautuu keskiosasta vielä kahtia itse Karkalinniemeen ja Suurniemeen Karkalin risteyksen jälkeen Lohja-Sammattitien eli Karstuntien molemmin puolin levittäytyy Karstun kylä. Talpela puolestaan sijoittuu Karstuntien ja uuden Helsinki-Turku moottoritien E18 välille. Vuonna 2009 valmistuneen Roution moottoritieliittymän ansiosta matka alueelta pääkaupunkiseudulle kestää noin 45 minuuttia. Kilometrejä Helsingin keskustaan kertyy noin 70. KARTTA ALUEESTA Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Alue Uudenmaanliiton maakuntakaavassa ja kaupungin suunnitelmissa Uudenmaanliiton toisen vaiheen maakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa 20.3.2013 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014) Karstun kylä on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kyläksi. ”Merkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelutavoitteena on haja-asutusluonteisen lisärakentamisen ohjaaminen kyläalueille, edellytysten luominen palveluiden säilymiselle ja yhteisen vesihuollon järjestämiselle sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen. Merkinnän mukaiset kylät muodostavat kokonaisuutena maakunnallisen kyläverkoston” (http://www.uudenmaanliitto.fi/files/6100/2005_MKkaavamerk_vahv.pdf) Lisäksi Karstu on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Karkalinniemeen on merkitty luonnonsuojelualueita sekä Natura 2000 verkostoon kuuluvia tai ehdotettuja alueita. Karkalinniemen sekä Talpelan alueilla on huomioitu arvokkaat harjualueet tai muut geologiset muodostumat. Karstun ja Talpelan läpi on merkitty kulkemaan ulkoilureitti. Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 14.5.2014 maankäytön rakennemallin 2013 – 37. Se kuvaa maankäytön tavoitetilaa ja kehitystä Lohjalla ko. vuosina. Lohjan kasvustrategian vision mukaan Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä ja sujuvan arjen kaupunki pääkaupungin lähellä. Maankäytön rakenne tukee kasvustrategian kärkihankkeita, jotka ovat 1) Kasvava Lohja taajamarata Lohjalle, 2) Tasapainoinen talous, 3) Hyvät peruspalvelut, 4) Laadukas ympäristö ja 5) Toimiva tietoyhteiskunta. Kyseessä on hyvin yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Rakennemalli perustuu maankäytön vyöhykkeisiin, joita on useita. Kullekin vyöhykkeelle on esitetty suositeltava maankäyttö, suunnittelun reunaehtoja, ohjauskeinot ja alueen kehityksestä kertovia mittareita. Kyläsuunnitelma-alueemme kuuluu Lohjanjärven Sininen Lohja -vyöhykkeeseen ja sen kylät Lohjansaari ja Karstu ovat ns. Siniset kylät. Niissä suositeltava maankäyttö on kylämäinen asuminen, joka käsittää mm. kakkosasumisen, maaseutuelinkeinot, matkailun ja vapaa-ajan palvelut, lähiruuan tuottaminen ja kylätalot tapaamispaikkoina sekä mahdollisuuden muuttaa vapaa-ajan asunto pysyväksi asunnoksi. Rakennemalli sisältää myös Espoon ja Salon välisen ESA -radan maastokäytävän, joka kulkee Talpelan alueen reunassa. Karstun kylä on myös merkitty merkittäväksi kulttuuri- tai /ja luonnonmaiseman muodostamaksi kokonaisuudeksi. Maankäytön kehityskuvasta saa lisätietoja kaupungin verkkosivuilta osoitteesta Kaavoitus ja rakentaminen tai suoraan; http://www.lohja.fi/default.asp?kieli=246&id_sivu=337&alasivu=337 Kaavoitus Karstu-Karkali-Talpelan kyläalueella ei ole kaupungin toimesta laadittu vahvistettuja yleis- eikä asemakaavoja. Alueella on seitsemän yksityistä ranta-asemakaavaa, jossa pääpaino on loma-asutuksen suunnittelussa. Ne ovat Kaukomaan, Metsälän, Lahdennummen, Haavaslahden, Takatalvian, Isotalon ja Horman ranta-asemakaavat. Lohjan kunta on laatinut vuonna 1992 koko silloista Lohjan kuntaa koskevan yleiskaavan, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi, mutta sitä ei lähetty valtionviranomaiselle vahvistettavaksi. Se ei siis ole juridisesti sitova vaan ohjeellinen kaava. Lisäksi Lohjan kunta aikoinaan laati useita kyläosayleiskaavoja, jotka kuitenkin kaikki jäivät myös vahvistamatta. Myös Karstun kylälle oli laadittu kyläkaava, joka olisi mahdollistanut useita uusia rakennuspaikkoja kylälle. Lohjan kunnan ja kaupungin yhdistyttyä maaseutujen kyläkaavoitukset lopetettiin ja kaavoituksessa keskityttiin vain Lohjan keskustan kehittämiseen. Vahvistettujen kaavojen puute tarkoittaa sitä, että kaikki uusi lisärakentaminen kyläsuunnitelman alueelle Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi tarvitsee Lohjan kaupungin kaavoitustoimen poikkeamislupakäsittelyn ja ranta-alueella sen käsittelee Uudenmaan ELY-keskus. Uudenmaan ELY-keskuksella on valitusoikeus kunnan tekemiin poikkeamislupapäätöksiin. Koska valtakunnalliset maankäytön tavoitteet lähtevät siitä, että kaikki uusi rakentaminen tulisi perustua kaavoitukseen, on lupien saaminen vaikeaa. Tämä rajoittaa tällä hetkellä eniten uudisrakentamista. Kyläosayleiskaavan laatimisen aloittamista tulee kiirehtiä, sillä vahvistettu yleiskaava mahdollistaa suoraan rakennuslupien myöntämisen. Kyläkyselyn perusteella maankäytön kehittämisessä tulisi panostaa eniten luonnon- ja maisemanhoitoon, maatalouden turvaamiseen sekä yhdyskuntatekniikan parantamiseen. Lisäksi halutaan kehittää myös yritystoimintaa ja panostaa alueen matkailupalveluihin ja nähtävyyksiin. Myös rakennuslupien saannin helpottamista toivottiin ja samoin oikeusvaikutteisen kaavan laatimista. Toisaalta tonttitarjontaan oltiin melko tyytyväisiä. Rakennuslupien saamisen helpottamisen edellytyksenä on vahvistettu kaava, joka haja-asutusalueella on yleensä osayleiskaava tai rantojen yksityismailla ranta-asemakaava. 26. Kuinka paljon mielestänne kylien maankäytön kehittämisessä tulisi panostaa seuraaviin asioihin? Vastaajien määrä: 88 1 = ei lainkaan 5 = erittäin paljon Asukasmäärä ja ikäjakauma Lohjan kaupungin tilastoaluerajat ja Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnitelma-alueen rajat poikkeavat toisistaan joiltakin osin. Kaupungin tietojen pohjalta työryhmä arvioi, että alueella asui vuonna 2012 noin 500 ihmistä. Asukasmäärä on kohonnut vuodesta 2000 noin 20 henkilöllä. Samalla yli 65-vuotiaiden määrä Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi alueella on kasvanut 70 henkilöstä lähes sataan. Asukasmäärä ja asukkaiden ikäjakauma vuonna 2012: Ikä Asukasmäärä 0 – 18 v 122 19 – 39 v 101 40 – 64 v 198 yli 65 v 98 Yhteensä 519 Kaupungin tietojen mukaan suurin ikäryhmä alueella ovat 40 – 64-vuotiaat. Heidän osuutensa painottui myös kyläkyselyvastauksissa. Kyläkyselyyn vastanneiden ikäjakauma (N=95) Suurin osa kyläkyselyyn vastanneista piti nykyistä asukasmäärää hyvänä tai toivoi lisää asukkaita. Vain harva oli uusien asukkaiden saapumista vastaan. Väkimäärän kasvua kannattavat perustelivat kantaansa alueen vireyden sekä palveluiden paranemisella ja erityisesti koulun säilymisellä. Moni toivotti erityisesti lapsiperheet tervetulleiksi alueelle. Toisaalta nähtiin, että rauhallisuus ja väljyys ovat olleet alun perin syitä muuttaa alueelle ja niiden toivottiin säilyvän. 16. Toivotteko alueelle lisää... Vastaajien määrä: 95 Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Kyläkyselyyn vastanneiden taustatietoja Kyselyyn vastanneista suurin osa asui Karstulla, reilu kolmannes Karkalissa, yksi vastaaja Talpelassa ja muutama näiden kylien ulkopuolella. Naiset vastasivat kyselyyn hieman miehiä aktiivisemmin. Vajaa kolmannes vastaajista ovat alueella vapaa-ajan asukkaina. Ylivoimainen enemmistö vastaajista oli asunut alueella yli 3 vuotta ja yli puolet yli 10 vuotta. Yli puolet vastanneista asui yhden tai kahden henkilön talouksissa. Hienoinen enemmistö, 52 vastaajaa 96 vastaajasta ei osallistu minkään alueella toimivan yhdistyksen toimintaan. Suurin osa yhdistyksessä toimivista toimivat Karstu-Karkaliseurassa. Kyselyn mukaan vastanneista (n 92 kpl) yli 80 % antoi alueelle yleisarvosanaksi hyvä tai erinomainen. Huonoksi kylää ei arvioinut kukaan. Asukkaiden tyytyväisyys alueeseen heijastuu myös muissa vastauksissa Suuria muutoksia ei haluttu eli perusasiat ovat kunnossa. Vastauksissa esiin noussut huoli kohdistuu palveluiden vähentämiseen, kuten kyläkoulun kohtaloon, ympäristön nykytilan säilyttämiseen sekä viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseen. Kyläaluetta pidettiin kauniina ja rauhallisena ja sijainniltaan hyvänä. Kylän toimintaa pidettiin yleisesti varsin aktiivisena, josta Karstu-Karkaliseura sai kiitosta. Myös kylän yhteisöllisyyttä kehuttiin. Sitaatteja laatikoihin yms: Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi - mukava ja sopiva paikka asua Viihdymme Karstulla erinomaisesti viihdyn hyvin ja työpaikkakin lähellä Maalla, mutta lähellä keskuksia kyläyhteisö on elinvoimainen rauhallinen, hyvä sijainti, kuin asuisi mökillä lasten koulu lähellä, mukavia ihmisiä, järvi lähellä, oikea maalaismaisema Maaseudun rauha, mutta palvelut riittävän lähellä Kaunista seutua, mukava yhteisö Toiminta ja palvelut Karstun koulu Karstun koulu kuuluu Anttilan yläkoulualueeseen, jonne oppilaat siirtyvät alakoulun käytyään. Karstun koulussa ovat luokat 1 – 6 lk ja se on kaksiopettajainen ja siellä on myös koulunkäyntiavustaja. Lukukautena 2014 – 2015 oppilaita on xxx kpl ja luokat on jaettu kahteen ryhmään 1 – 3a lk ja 3b – 6 lk. Rehtori on yhteinen Roution ja Hiiden koulujen kanssa. Koulussa käy myös erityisopettaja kaksi kertaa viikossa. Tukimuotoina on jokaiselle suunnattu tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Koulu on profiloitunut ympäristökasvatusta ja erilaisuuden hyväksymistä korostavaksi kouluksi. Karstun koulun toimintamalliin sisältyy teemapäiviä, aihekokonaisuuksia ja yhteistyötä Hiiden ja Roution koulujen kanssa. Opetusta annetaan kahdessa eri koulurakennuksessa. Lisäksi on erillinen liikuntahalli ja pihalla pieni urheilukenttä. Karstu-Karkaliseura ry Seuran tarkoituksena on edistää alueen yhteistoimintaa kotiseudun hyväksi, edistää kotien keskinäistä yhteistoimintaa ja ihmisten välistä kanssakäymistä sekä ylläpitää ja kehittää maaseudun kulttuuriperinnettä mm. opastamalla jäseniä maiseman- ja ympäristönhoitoon. Karstu-Karkaliseura ry aloitti toimintansa 1.1.1995, jolloin kyläläiset päättivät viisaasti yhdistää kylässä toimivat seurat samaan yhdistykseen. Kyläläiset huomasivat, että samat ihmiset istuivat useimpien yhdistysten hallituksissa ja joutuivat pitämään useita eri kirjanpitoja. Yhdistymällä säästettiin yhteisiä voimavaroja ja luotiin vankka perusta kylän yhteisöllisyydelle ja toimintojen jatkuvuudelle. Kylällä toimivat seuraavat yhdistykset tai järjestöt yhdistettiin Karstu-Karkaliseuraan: Karstun Pienviljelijäinyhdistys ry, Lohjan Karstun Nuorisoseura ry, Lohjan Urheilijoiden alajaosto Niemenpojat ja Karstun alueen kylätoimikunta. Samassa yhteydessä Karstun Seurantalo siirtyi Karstu-Karkaliseuran omistukseen. Uuden seuran hallinto järjestettiin siten, että perustettiin viisi jaostoa (katso takakannesta), jotka toimivat omalla vastuualueellaan. Jaostoilla voi olla useita jäseniä, yleensä kolmesta viiteen. Jaostojen puheenjohtajat muodostavat pääosin seuran johtokunnan. Muutama vuosi sitten seuran hallintoon liittyi myös Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä, joka muodostaa oman jaoston. Näin koulun ja kyläyhdistyksen yhteistyö tiivistyi osaksi kylän kokonaisuutta. Tämä on koettu hyvin tärkeäksi ja toimivaksi. Seuralla on omat nettisivut www.karstukarkaliseura.fi ja seura on myös Facebookissa. Lista seuran järjestämistä perinteisistä tapahtumista löytyy tämän suunnitelman lopusta. Karstu-Karkaliseura omistamaa ja vuokraa 1900-luvun alussa rakennettua Karstun seurantaloa. Talo käsittää Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi juhlasalin näyttämöineen, tilavan tarjoilutilan ja hyvin varustetun keittiön sekä saniteettitilat. Seurantaloon mahtuu noin 120 henkilöä. Lisäksi seuralla on oma viljanlajittelija, jota alueen maanviljelijät käyttävät. Kyläkyselyn perusteella asukkaat pitävät yhteisöllisyyden kehittämistä tärkeänä. Parhaimmiksi keinoiksi vastaajat valitsivat kyläjuhlien ja -tapahtumien tai vuosittaisen kyläpäivän järjestäminen. Tärkeäksi koettiin myös uusien asukkaiden kutsuminen mukaan kylän toimintaan. 17. Millä keinoin yhteisöllisyyttä voitaisiin parantaa kylällänne? Vastaajien määrä: 93 Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä toimii osana Karstu-Karkaliseuraa. Pähkinän toiminta on kuitenkin varsin itsenäistä ja sillä on oma hallinto. Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinän toiminta on varsin virkeää ja aktiivista, mikä on noin 40 oppilaan koulussa erinomainen asia. Vanhempainyhdistys pitää kokouksia useasti lukuvuoden aikana ja näissä kokouksissa pääasiallisina teemoina ovat koulun oppilaiden hyvinvointi, yhteisten tilaisuuksien järjestämisen yhdessä koulun opettajien ja oppilaiden kanssa sekä tarvittaessa opettajien ja oppilaiden taloudellinen tukeminen koulun järjestämien tapahtumien ja opetusmateriaalien kustannuksissa. Karstun koulun opettajat, oppilaat ja Pähkinä suunnittelevat ja toteuttavat Karstu-Karkalin Sanomat -lehden joka kevät. Lohjan koulujen vanhempainyhdistyksen (LOKOVA ry.) toiminnassa Pähkinä on myös aktiivisesti mukana. Kyseisen yhdistyksen jäsenenä Karstun koulun vanhempainyhdistys pääsee osallistumaan koko Lohjan perusopetuksen palveluverkkoon kuuluvien koulujen vanhempainyhdistysten yhteistyöhön. Tämän yhteistyön myötä Pähkinä myös pysyy ns. ajan hermolla kulloinkin meneillään olevissa keskusteluissa. Lisäksi koulumme ja sen elinvoimaisuus saavat ansaittua näkyvyyttä sekä kuuluvuutta muiden koulujen keskuudessa ja viranomaisverkostossa. Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Vanhempainyhdistys Pähkinä tekee tiivistä yhteistyötä Karstu-Karkaliseuran kanssa ja Pähkinä on samalla yksi ko. seuran jaostoista. Koulun ja koko kyläyhteisön yhteistyö onkin peruspilari sille avoimelle keskustelulle, jonka pyrkimyksenä on säilyttää koulu osana Lohjan perusopetuksen palveluverkkoa. Tavoitteena on edesauttaa kylän ja sen lähiympäristön alakouluikäisten lasten lähikoulun ja laadukkaan opetuksen jatkuvuutta tulevaisuudessakin. Pähkinän edustajistoa on myös mukana tämän seuran johtokunnassa. Kyläkyselyssä 84 vastaajaa 85:stä vastaajasta piti Karstun koulua tarpeellisena eli jokseenkin kaikki haluavat säilyttää koulun. Sitaatteja: - Lapsemme ovat käyneet Karstun koulua ja olemme olleet todella tyytyväisiä! Kyläkoulun takia tänne aikoinaan muutettiinkin Muut seurat ja yhdistykset Kyläsuunnitelman alueella toimii lisäksi Metsästysseura Horma ry. Lisäksi alueella toimii pieni paikallinen harrasteurheiluseura Karkalin Kiila ry. Muita varsinaisia yhdistyksiä ei ole. Karstun kylän alueelle on perustettu pari vuotta sitten Lahdennummen-Karstun vesiosuuskunta, jonka tarkoituksena on saada osa kylän kiinteistöistä liitettyä kylän läpi kulkevan runkoputken kautta kaupungin vesihuollon piiriin. Näiden lisäksi alueella on useita vesialueiden osakaskuntia, jotka päättävät vesialueiden kalastukseen ja vesistön hoitoon liittyvistä asioista. Niistä merkittävimmät ja suurimmat ovat Lylyisten, Outamo-Varolan, Torhola-Skraatilan, Suurniemen, Lohjantaipaleen ja Kaukolan sekä Hormajärven puolella Jantoniemen osakaskunnat. Osakaskunnilla on myös oikeus myydä kalastuslupia. Lisäksi on yksityisiä järjestäytymättömiä vesialueiden omistajia mm. Karstunlahdella, Hormajärvellä ja muuallakin kyläalueen vesialueilla. Yksityisteiden tiehoitokuntia on myös useita. Elinkeinot Karstu-Karkaliseura on yrittänyt kerätä tietoa alueen yritystoiminnasta, mutta tietojen kerääminen on osoittautunut haasteelliseksi ja on vielä kesken. Alueen palveluluettelo on tarkoitus laittaa seuran nettisivuille. Karstu-Karkali-Talpelan kyläalue on perinteistä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Maa- ja metsätalous on ollut kyläläisten pääelinkeino, mutta rakennemuutoksen takia maatalous on keskittymässä yhä suurempiin yksiköihin. Yhä useammalla maa- ja metsätalousyrittäjällä on myös jokin muu pää- tai sivutoimi. Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Toimivat tilat ovat pääsääntöisesti viljatiloja. Alueella on yksi maidontuotantotila. Suunnitelma-alueella on yksi Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä ratsastuskoulu Marskun talli (entinen Hetan talli). Toimintaa siellä on ollut jo kymmeniä vuosia Hetan talli- nimellä. Talli tarjoaa ratsastustunteja, kursseja, kesäleirejä sekä täysihoitotallipaikkoja. Lisäksi Lammenmäen tila tarjoaa ratsastustunteja ja Hemmilän sekä Huhtniemen tiloilla on hevosille talli- ja laidunpaikkoja. Kylällä on lisäksi joitakin yksityisiä harrastehevosia. Alueella tuotetaan myös rehuja yksityisille myytäväksi. Uusia maatalouteen liittyviä toimintamuotoja ovat lampaanlihan tuotanto, juuston valmistus, hunajatuotanto sekä alkava viininviljely. Kyseisiä lähiruoka -tuotteita saa myös ostaa suoraan tuottajilta. Kylällä on myös pitkät perinteet omenan viljelyyn. Suurniemen tilalla on nykyaikainen suuri omenatarha. Sen sijaan Skraatilassa aikoinaan ollut suhteellinen suuri hedelmätarhatoiminta loppui 1980-luvulla ja ruusunviljely vuonna 2007. Maatilamatkailua ja elämystoimintaa alueella tarjoaa Pohjolan Elämyskylä. Tarjolla on mm. savusauna, saunatupa, kylpytynnyri, kota ja laavu sekä majoitusta vanhassa hirsitalossa ja Lohjanjärven rantamökeissä. Uutena palveluna ovat erilaiset juhlatilaisuudet tanssilavoineen ja pitopöytineen. Muita vuokramökkejä on alueella saatavissa mm. Suurniemen tilalla. Lisäksi alueen yrittäjät tarjoavat ainakin kone- ja rakennusurakointia, polttopuiden myyntiä, pitopalvelua, hieronta ja koiran trimmaus -palveluita. Alueella toimii myös autokorjaamo ja -maalaamo. Kyläsuunnitelman alueella ei ole koskaan ollut raskasta tai suurta teollisuutta. Suurin ja merkittävin työnantaja on Helsingin kaupungin Outamon lastenkoti. Se tarjoaa sijaishuollon palveluita ensisijaisesti peruskoulun yläasteikäisille helsinkiläisille lapsille. Outamossa on Helsingin kaupungin opetusviraston ylläpitämä koulu. Kyläkyselyssä, koulun lehden ilmoitusmyynnin yhteydessä tai verkkosivuille lisättäväksi yhteystietonsa jättäneitä yrityksiä on listattu taulukkoon alla. Mikäli asut tai yrityksesi toimii alueella ja haluat oman yrityksesi mukaan kyläsuunnitelman seuraavaan päivitykseen ja näkyville Karstu-Karkaliseuran verkkosivuille, ilmoita yrityksesi yhteystiedot Risto Murrolle (risto.murto@lohja.fi). Alhon sora Autorousku Edustussiivous Agency Cleaning Eilan Juhlapalvelu Event Partners Oy Mainosneliö Hieroja Marjo Salmela JesDesign Jottamoinen Karkalin Kiinteistöpalvelu hiekkaa ja maa-aineksia?? autokorjaamo Siivouspalvelua yrityksille vai kaikille?? pitopalvelu Mainospalvelua muuta+? hierontaa ATK-tuki, taittotyöt taidekäsityöt erilaisia maanrakennustöitä ja pihasuunnittelua Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Karstun Seurantalo Kiinteistövälitys Riitta Lauri LKV Ky Kivaset Kukkulan Hieronta & Hyvinvointi Pohjolan Elämystila Sammatin Maanrakennus Suomen Hoivakoira T:mi Leila Kouvonen TiiperoTaapero TMP Sähkö Oy Virkkalan jättipeltivarasto All-Material Ky juhla- ja kokoustiloja vuokralle Kiinteistöjen myyntipalvelua?? erilaisia maanrakennustöitä ja pihasuunnittelua hierontaa ja hyvinvointia majoitus- ja elämyspalveluita erilaisia maanrakennustöitä ja pihasuunnittelua Mitä? Mitä? Lasten vaatteita ja tarvikkeita? Sähkötöitä ja -suunniteomia?? Peltitarvikkeita?? Miltei kolmannes kyläkyselyyn vastanneista työssäkäyvistä käy töissä Lohjan alueella. Hieman vajaa kolmannes vastaajista työskentelee pääkaupunkiseudulla ja 7 henkilöä teki töitä kotonaan tai alueella. Jossain muualla ansionsa hankki 12 vastannutta. Vajaa kolmannes työssäkäyvistä vastaajista pystyi tekemään etätöitä halutessaan, toinen vajaa kolmannes silloin tällöin ja reilulla kolmanneksella vastaajista ei ollut mahdollisuuksia etätyöhön. Vastaajien työpaikkojen sijainnit (N=66) Julkisia palveluita Hiiden opisto Hiiden opisto järjestää lukukaudella 2014 – 2015 Karstun koulun liikuntasalissa jooga- ja jumppakurssit. Julkinen liikenne Ks. kpl x Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Karstun koulun liikuntasali ja pallokenttä Koulun liikuntasalista on mahdollista vuokrata vuoro omaan käyttöön Lohjan Liikuntakeskus OY:stä, joka vastaa Lohjan kaupungin liikuntapalveluista (p. 019 369 1803). Lisäksi koulun pihalla on pieni hiekkakenttä maaleineen. Karstun uimaranta ja pelikenttä Karstun rannassa on kaupungin ylläpitämä pienehkö uimaranta, jossa on hiekkaranta, uimalaituri, pukukoppi, pelikenttä, puusee ja pöytä-penkkiryhmä. Uimarannan viereen Karstunlahden perukan puolelle voi rantautua veneellä, mutta ranta on matala eikä veneille ole laituria. Lisäksi Karkalin luonnonpuistossa on yksi uimapaikka, jossa ei ole palvelurakenteita lukuun ottamatta pöytä-tuoliryhmää. Kirjastoauto Kyläalueella käy joka toinen viikko kirjastoauto. Se pysähtyy parillisina viikkoina tiistaisin Karstun koulun pihassa (Karstuntie 1145), Kokkolahden tien tienhaarassa (Karkalintie 583) ja Skraatilassa Karkalintie 484. Kutsutaksipalvelu Kaupungilla on uusi kutsutaksipalvelu vanhan Sammatin kunnan alueella asuville. Osa Karstun kylää ulottui myös Sammatin puolelle. Niiden, jotka asuvat Sammatin rajalla ja haluavat taksikyytiä, kannattaa varmistaa kuljettajilta ovatko he myös oikeutettuja kutsutaksikyytiin. Vanhat kutsutaksipalvelut mm. Karkaliin on kaikki lopettu. Palvelut kyläkyselyssä Kyläkyselyssä selvitettiin asukkaiden kiinnostusta palveluihin ja erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Vastauksia hyödynnettiin suunnitelman toimenpidelistaa laadittaessa. Kyläkyselyssä kysyttiin asukkaiden tarpeita erilaisille palveluille ja toisaalta kiinnostusta tarjota palvelua muille asukkaille. Eniten käyttäjiä löytyi kerran vuodessa ilmestyvälle kylälehdelle, kaatopaikkatavaroiden yhteiskuljetukselle, kulttuuripalveluille, retkille ja matkoille, koneurakoinnille sekä lähiruokapiirille. Kysyttyjä palveluita tarjoamaan ilmoittauduttiin myös ahkerasti. Kylätalkkarin tehtävistä oli kiinnostunut 10 henkilöä. Kimppakyytejä, vanhusten ja muiden apua tarvitsevien kotipalveluita sekä taitojen vaihtoa tarjosi kutakin kahdeksan henkilöä. Avoimissa vastauksissa kimppakoneista toivottiin muun muassa silppuria ja raivaussahaa. Yhteistilauksista kiinnostivat sähkö ja lähiruoka. Tarvetta ja tarjontaa löytyi myös talo- ja lemmikkivahdeille. Palveluiden tarjoamisesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Risto Murtoon (risto.murto@lohja.fi) lisätäkseen tietonsa seuran verkkosivuille. Alueelle on perustetaan Facebook-ryhmä palveluiden, tuotteiden ja kimppakyytien tarjoamiseen. Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi 19. Käyttäisittekö tai olisitteko kiinnostuneet tarjoamaan seuraavia palveluja? Vastaajien määrä: 94 Liikuntamahdollisuuksien kehittämisessä eniten kannatusta saivat ulkoilupolut, hiihtoladut, kyläkävelyt, kuntosali sekä jumpat. Avoimissa vastauksissa ehdotettiin sauvakävelyretkiä, sulkapallokenttää, endurorataa ja ohjattuja kuntopiirejä. Olemassa olevia liikuntamahdollisuuksia on esitelty kyläsuunnitelmassa mm. seuran toimintaa, Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi alueen palveluita ja ulkoilupolkuja käsittelevissä kappaleissa. Kehitysehdotuksia on otettu mukaan toimenpidelistalle. 20. Jos alueen liikuntamahdollisuuksia kehitettäisiin, mihin seuraavista osallistuisitte tai mitä seuraavista käyttäisitte? Vastaajien määrä: 89 Myös Seurantalolla tai koululla järjestettävä toiminta herätti kiinnostusta. Ehdottomasti suosituin vaihtoehto kyläkyselyssä olivat kirpputori, myyjäiset tai huutokauppa. Kannatusta saivat myös tavaroiden vaihtopiste, kädentaitokurssit sekä aikuisten kahvilaillat. Avoimissa vastauksissa toivottiin pienkonehuoltokursseja, historialuentoja ja veneenlaskupaikkaa. Mahdollisuuksia näiden ja muiden vaihtoehtojen järjestämiseen selvitellään. Tervetuloa mukaan järjestämään itsellesi tärkeää aktiviteettia! Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi 21. Arvioisitteko osallistuvanne, mikäli Seurantalolla tai koululla järjestettäisiin... Vastaajien määrä: 83 Tiedonkulku Perinteisesti Karstu-Karkaliseura on ilmoittanut toiminnoistaan toukokuun lopulla joka talouteen jaettavalla tiedotteella, Länsi-Uusimaa lehden järjestöpalstan ilmoituksilla, omilla nettisivuillaan (www.karstukarkaliseura.fi) sekä kylällä olevilla ilmoitustauluilla. Vaihtelevin määrin tapahtumista on ilmoitettu myös ilmaisjakelulehdissä Iltalohjassa ja Ykköslohjassa. Parina viime vuonna on tapahtumista kerrottu Karstun koulun koululaisten tekemässä lehdessä, Karstun Sanomissa, jota on jaettu ilmaiseksi joka talouteen. Lisäksi lehteä on ollut myynnissä mm. Rajaportin Siwassa. Tiedonkulun parantamiseksi Karstu-Karkaliseura on myös avannut oman Facebook-ryhmän, joka löytyy seuran nimellä. Ryhmän toivotaan palvelevan asukkaita niin tiedon saamisessa kuin jakamisessa. Facebook-ryhmässä jäsenet voivat vaikkapa kysellä lenkkiseuraa tai ilmoittaa kimppakyydeistä. Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Kyläkyselyn mukaan (96 vastausta) kyläläiset tavoittaa parhaiten tienvarsi-ilmoituksilla (46 %), sähköpostilla (46 %), Seuran tapahtumatiedotteella (40 %) ja Facebookissa (25%). Ilmoitustaulujen värikkäät mainokset Karstuntie (Lohja-Sammattitien) varrella keräävät kiitosta myös ohiajavilta henkilöiltä. 13. Miten teidät tavoittaa parhaiten kun tiedotetaan kylän tapahtumista? Vastaajien määrä: 96 Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Ympäristö ja maisema Upeita kallioita ja viljavia peltoaukeita Suurmaisemassa kyläalue jakautuu kahteen osaan. Lounaasta-koilliseen ulottuvaan pääasiassa kallioiseen metsäiseen niemeen, joka työntyy pitkälle Lohjanjärvelle. Karstunlahden pohjoispuoli ja Talpelan alue ovat puolestaan kylien viljavinta peltoaluetta. Toisaalta leimaa-antavana piirteenä on vesistöjen runsaudesta johtuva ranta-alueiden huomattavan suuri osuus. Jo nämä seikat tekevät kyläalueesta monipuolisen kokonaisuuden, mikä näkyy vaihtelevina pinnanmuotoina, monina korkeine mäkinä, jyrkkinä kallioseinäminä, sokkeloisina lahtina ja avarina peltomaisemina, joita halkaisevat joki- ja purouomat ja joita ympäröivät vehreät metsämaat. Otolliset luonnon lähtökohdat Pinnanmuotojen monipuolisuuden lisäksi kyläaluetta rikastuttaa vielä poikkeuksellisen otolliset maa- ja kallioperän laadut ja ilmasto-olosuhteet Lohjanjärven syleilyssä. Alueen kalkkipitoinen kallioperä ja rehevä maaperä tarjoavat varsin hyvät edellytykset viljaville pelloille ja luonnon rehevyydelle. Kyläalue onkin luontonsa puolesta yksi Lohjan arvokkaimmista alueista ellei jopa arvokkain. Tämä tulee hyödyntää kyläyhteisön voimavarana ja miettiä miten se palvelisi asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämää, jotta kyläyhteisömme pysyisi myös jatkossa houkuttelevana ja elinvoimaisena alueena. Toisaalta hyödyntämisen ja kasvun haasteena on miten säilyttää arvokas pääoma sitä heikentämättä tai tuhoamatta väärillä toimenpiteillä. Kyläyhteisön kaikkein merkittävimmät luontoarvot ovat jalopuu- ja pähkinälehdot sekä kalkkipitoiset kallioalueet ja niiden reunaosat. Tähän ryhmään kuuluu ennen kaikkea Karkalin luonnonpuisto ja Torholan luolan ympäristön jalopuulehdot ja kalkkipitoiset kalliot. Kalkkikallioiden helmiä on luonnonsuojelulailla rauhoitetut Selkäsaaret ja Kirkkovuori. Unohtaa ei saa alueen lukuisia hienoja pähkinäpensaslehtoja, joista suurin osa on yksityismailla. Monet maanomistajat ovat niitä iloksemme vapaaehtoisesti jo rauhoittaneet luonnonsuojelualueeksi. Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Korkeita kallioita ja jylhiä jyrkänteitä Oman arvokkaan luontokokonaisuuden muodostavat alueen valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet. Ne tarjoavat hienoja luontoelämyksiä monipuolisine putkilokasvi-, sammal- ja jäkälälajeineen. Kallioiden välimaastot ovat erinomaisia sienimetsiä. Alueella on monia korkeita kallioita, joista korkein on Kaijolan Pumminmäki. Se kohoaa n. 70 m Lohjanjärven vedenpinnan tasosta ulottuen aina 102,2 m korkeudelle merenpinnasta. Unohtaa ei saa Karstunlahden upeata Linnamäkeä. Sen arvellaan olevan muinainen linnavuori. Nimi viittaa rautakauden loppupuolelle 8oo – 1200 jKr, jolloin mäet ja vuoret olivat asukkaiden vartiointi- ja piilopaikkoja rauhattomina aikoina. Talvisodan aikana Linnamäki toimi ilmahälytyspaikkana. Kun vihollisen sotakoneet lensivät alueen ylitse, vapaaehtoiset karstulaiset ilmoittivat ilmavalvontakeskukseen lentokoneiden suunnan. Linnavuorelta on löytynyt merkkejä kalliomaalauksista, joista on enää jäljellä vai punertava läiskä kallion kyljessä. Kallion ylikaltevat jyrkänteet luovat haasteita nykyisin suositulle kalliokiipeilylle. Alueella on myös arvokasta kasvillisuutta. Korkeat kalliot tarjoavat kulkijoille hienoja maisemaelämyksiä. Usealta kallionlaelta näkyy Lohjan keskiajan kivikirkko tai Karjalohjan kirkko, tai Virkkalan vesitorni ja teollisuuden rakenteet. Metsäiset kallioalueet ovat mäyrän, ketun, ilveksen ja sorkkaeläinten sekä jylhyyttä arvostavien lintujen kuten huuhkajan ja korpin valtakuntaa. Vaalikaamme rinnakkaiseloa niiden kanssa. Kyläalueen erikoisuuksia – monet luolamuodostumat Myös mannerliikunnot ja jääkausi ovat jättäneet poikkeuksellisen monia erilaisia jälkiä kylän luontoon. Monelle nämä saattavat olla tuiki tuntemattomia. On harvinaista, että näin suppealta alalta löytyy varsin kattava valikoima kallioperän eri muodostumista. Tämä mahdollistaa hienoja geologisia ja geomorfologisia retkiä alueella. Jääkauden ajan virtaavan veden aikaansaannoksista tunnetuin on Suomen suurimpiin luoliin kuuluva Torholan luola ja Talpelan upeat hiidenkirnut. Unohtaa ei saa Patamäen hiidenkirnuja ja sen sileäksi hioutuneita kallioita puhumattakaan monien muiden kallioiden kauniisti hietuneita kallioseinämiä, joista ehkä upein ja suurin löytyy Pumminmäen kallion juurelta. Luonnollisesti monien kallioiden pinnassa näkyy jäämassan painosta aiheutuneita jään kulkusuuntaisia uria tai vastasivulle rikkoutuneita kalliolohkareita. Vähemmän tunnettuja ovat Kaijolan Pietarin luolat ja Karstun suoran päässä olevat kalliohalkeamaluolat. Pietarin luolat ovat syntyneet useiden suurten siirtolohkareiden muodostamasta luolastoista. Siirtolohkareiden väliin jää kapeita käytäviä tai pieniä katoksia, jotka antavat luolamaisen tunnelman. Miksi juuri siihen paikkaan on kasautunut normaaleja enemmän suuria siirtolohkareita? Näky on suorastaan häkellyttävä. Sen on myös huomannut mäyrä, joka asustelee luolan ympäristössä. Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Karstun suoran päässä oleva kallio on mannerliikuntojen tai mannerjään painosta halkeillut kapeiksi vakomaisiksi käytäviksi. Osaa käytäviä peittää kattona suuret kivipaasit. Tunnelma on kuin luolastossa liikkuisi. Varsin erikoinen ja hieno luolasto. Alueella liikkuminen onkin erittäin vaarallista. Kylän nuoret pojat ovat käyneet aikojen saatossa paikalla salaa kiipeilemässä, kun kylillä on kerrottu, ettei luolastolle ollut menemistä. Vaikka kylän alueella on runsaasti Lohjanjärven rantaviivaa, niin sieltä jokseenkin puuttuvat Lohjanjärven laskun seurauksena syntyneet tyypilliset laajat ja upeat tervaleppälehdot. Tämä johtuu siitä, että kyläalueemme rannat ovat pääosin kivikko- ja kalliorantoja. Pienialaisia rannan tervaleppälehtoja löytyy ainakin Talpelanlahden, Varolanlahden, Outamojärven, Pitkäperänlahden, Karstunlahden ja Karkalin luonnonpuiston rannoilta. Paikoin on kyllä hienosti näkyvillä vanhat Lohjanjärven rantaterassit. Oman lisänsä kyläalueen luontoon tuovat sen monet pienet lammet, joita on yhteensä 10 kpl. Eräät niistä, kuten molemmat Myllylammet ja Kaitalampi ovat lähes erämaaluontoisia lampia. Etenkin lampien nevareunustot ovat luonnonsuojelullisesti yksi lampien parhaista luontokohteista. Sopivia pesäpaikkoja löytyy siis sekä vesilinnuille että rannan pensastoissa eläville linnuille. Lampien arvot ja niiden tuoma rikkaus unohtuu helposti muiden luontoarvojen joukkoon. Unohtaa ei myöskään saa alueen läpi kulkevaa Karstunjokea ja sen haaraa Kertunjokea. Etenkin Karstunjoen loppuosa on jokiluontoa parhaimmillaan paikoin kanjonimaisine kiemurtelevine mutkineen. Joessa on ollut mylly ja entisajan tapojen mukaan ei kannettu huolta kalojen kulkuteistä ja jokiluonnon monimuotoisuudesta. Pato muodostaakin kaloille kulkuesteen. Voisiko siihen joskus saada kalojen kulkutien? Se jää nähtäväksi. Kyläalueen rajalla on kirkkaasta ja lähdepitoisesta kylmästä vedestään tunnettu, Hormajärvestä Outamojärveen laskeva Hormajoki. Sitä on soraistettu taimenen ja rapujen kutupaikoiksi. Myös Hiukoonlammen laskupuro tuo oman lisänsä kylän luonnon monimuotoisuuteen. Vähän perinnemaisemia – vaalikaa vanhoja perinteitä Huolimatta laajoista peltomaisemista kyläalueellamme on yllättävän vähän vanhan maatalouden luomia perinnemaisemia, luonnonniittyjä ja rantalaitumia. Ilmeisesti karjataloudesta on jo varhain luovuttu ja entiset laidunmaat on raivattu pelloiksi tai istutettu metsiksi. Osa on myös luontaisesti kasvanut umpeen ja pensoittunut. Vain muutamia pienialaisia ketoja ja rantaniittyjä on otettu hoidon piiriin. Osaa hoidetaan viikatteella niittäen kuten Karkalin luonnonpuiston entisen pihapiirin niittyaluetta. Karstunlahden pieni rantaniitty ja kallionalusketo ovat puolestaan lammaslaitumena. Jossain päin saattaa olla ihmisten ylläpitämiä omia pihapiirin niittyjä ja ketoja. Luonnon monimuotoisuuden kannalta olisi tärkeää, että niitä otetaan enemmän hoitoon. Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Lukuisia luonnonsuojelualueita Kyläalueen luontoarvot on huomattu myös valtion taholta. Alueella on monia eri luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluu yksi kohde, rantojensuojeluohjelmaan kaksi kohdetta, vanhojen metsien suojeluohjelmaan kolme kohdetta ja Natura 2000 -ohjelmaan kahdeksan kohdetta. Lisäksi valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita on peräti xx kohdetta, jotka ovat varsin laajoja kokonaisuuksia. Sen sijaan arvokkaita perinnemaisemakohteita on vain x kpl, ja nekin ovat varsin pienialaisia. Luonnonsuojelulailla rauhoitettuja suojeltavia luontotyyppejä on xx kpl ja ne ovat kaikki pähkinäpensaslehtoja. Myös monet maanomistajat ovat iloksemme rauhoittaneet arvokkaita luontokohteita vapaaehtoisesti suojeltavaksi. Tätä varten on METSO -ohjelma, jonka kautta maanomistaja saa korvausta suojelun aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Pääosa suolelualueista sijoittuu Karkalinniemelle, sen tyvellä on paljon suojeltuja kallioalueita, keskellä lehtoluontoa ja sokerina kärjessä Karkalin luonnonpuisto. Yksityismaille perustettuja luonnonsuojelualueita on xx kohdetta. Yksi tervaleppä on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi Skraatilassa. Lisäksi alueella on monia metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden lukumääristä ja sijainnista ei ole saatavilla yleistä tietoa. Kyläalueella on kymmeniä uhanalaisiksi luokiteltujen eliölajien elinpaikkoja (katso kartta ja taulukko). Osa niistä on erityisestä suojeltavia lajeja, joiden maamme ainoat tai harvat elinpaikat osuvat kyläyhteisön alueelle. Löytyypä täältä erikoisuutena maaomistajan rauhoittama Suomen ainoan luontaisen harsomataran kasvupaikka. Myös maamme kauneimpiin ja harvinaisimpiin orkideoihin kuuluvalla punavalkulla on alueella useitakin kasvupaikkoja. Yksi niistä on ehkä punavalkun kaikkein runsain esiintymä. Uhanalaisten lajien suuri määrä on myös osoitus, että kyläsyhteisön alueen luonnon vaalimisella on merkitystä koko Suomen eliölajien suojelulle. Luontopolut Kyläsuunnitelman alueella on kolme virallista merkittyä luontopolkua. Karkalin luonnonpuistossa on laajimmat polkuverkostot. Reittien pituudet vaihtelevat 0,5 - 6 km. Hanski-Hakin luontopolun (n. 2 km) varrella on muutamia rastitauluja ja pöytä-penkkiryhmiä. Pysäköintipaikan lähtöpisteessä on info-taulu, kuivakäymälä ja pöytä-penkkiryhmä. Muita palveluja ei ole. Torholan luolan luontopolku on n. 1 km mittainen ja luolan sisäänkäynnin luona on info-taulu. Karkalintien varressa on pysäköintipaikka, josta lähtee merkattu polku luolalle. Muita palveluja siellä ei ole. Lisäksi Talviassa on luontopolku Talvian hiidenkirnuille, jonne opastus johdattaa Talpelantieltä. Pysäköintipaikalla on info-taulu, josta on matkaa hiidenkirnuille n. 400 m. Muita palveluja siellä ei ole. Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Kaikista luontopoluista löytyy lisätietoa esimerkiksi Lohjan kaupungin nettisivuilta. Kyläsuunnitelma-alueella on lukuisia muitakin hienoja luontokohteita, mutta niille ei ole maanomistajien kanssa ohjattuja reittejä. Jokamiehenoikeudella saa maastossa liikkua itsenäisesti. Kyläkyselyn mukaan toivottiin lisää merkattuja luontoreittejä. Niiden perustamiset on otettu mukaan toimenpiteisiin. Tiet ja liikenne Karstun kylän läpi kulkevaa Karstuntietä voi kuvata vain yhdellä sanalla: vaarallinen. Tien nopeusrajoitus on yleisesti 60 km/tunnissa, Karstun koulun kohdalla 50 km/tunnissa. Lähes koko matka Paloniemeltä Karstulle on merkitty ohituskiellolla. Tie on kapea, mutkainen, mäkinen, paikoin huonokuntoinen ja sallii vain rajallisen näkyvyyden. Tiessä ei ole minkäänlaista kohtaa jalankulkijoille tai pyöräilijöille, koska piennarta ei ole ollenkaan. Talvella yläasteikäiset ja sitä vanhemmat joutuvat kävelemään ajoradalla mennessään bussipysäkille (kuva 1). Mitä teet jos vastaan tulee lumiaura ja samaan aikaan auto myös toisesta suunnasta? Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Talvella tietä käyttävät pääasiassa Karstulla, Karkalissa, Talpelassa ja tien 1070 varressa asuvat. Kesällä tien käyttöä lisäävät merkittävästi osin mökkiläiset, mutta myös polkupyöräilijät ja moottoripyöräilijät sekä erilaisten harrasteajoneuvojen käyttäjät. Reitti on erään motoristin mukaan Etelä-Suomen suosituin moottoripyöräreitti. Suosituksi tien tekee juuri ne ominaisuudet, jotka siitä tekevät vaarallisen. Moottoripyöräilijät vastoin kaikkia oletuksia lisäävät omaa nopeuttaan kyseisellä tiellä. Tiellä ajetaan yleisesti ylinopeutta, ja ohitetaan vaikka on ohituskielto (kuva 2). Tiellä on sattunut monia jopa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, mutta se ei ole vähentänyt liikennettä eikä parantanut ajotottumuksia. Myöskään tien ylläpitäjän toimesta ei ole tehty mitään uudistuksia tien turvallisuuden parantamiseksi. Tietä on tosin peruskorjattu ja mutkien reunoja täytetty. Reuna-alueet on lunastettu tie-alueeksi maanomistajilta 2000-luvulla. Tiellä on useita kauriiden vakioylityspaikkoja ja vuosittain on monia läheltä piti -tilanteita, toisinaan sattuu yhteentörmäyksiä. Hirvi on tiellä harvinaisempi näky, mutta joukkoon mahtuu niitäkin. Kyläkyselyn mukaan liikenneturvallisuus on alueen suurin kehittämiskohta turvallisuuden osalta. Kyläsuunnitelmassa on toivottu Karkalintien päällystämisen jatkamista Torholaan asti, sillä tie on huonossa kunnossa ja liikennettä paljon. Lisäksi ikäihmisten ja yksinäisten henkilöiden auttaminen koetaan tärkeäksi turvallisuustekijäksi. Tien turvallisuuteen asukkaat voivat vaikuttaa ainakin omalta osaltaan omia ajonopeuksiaan säätelemällä. Jokainen voi myös tehdä osansa alueen ikäihmisten ja muiden apua tarvitsevien arkielämän helpottamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. 27. Mitkä turvallisuuteen liittyvät asiat tarvitsisivat mielestänne kehittämistä kylässänne? Vastaajien määrä: 89 Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Julkinen liikenne Ainoa julkinen kulkuväline Karstulla on linja-auto, jolla voi matkustaa joko Sammatin/Karjalohjan suuntaan tai Lohjan keskustan/Helsingin suuntaan. Ensimmäinen vuoro Lohjan keskustaan on aamulla perillä klo 7:40. Aamupäivän aikana menee yhteensä neljä vuoroa Lohjan keskustaan. Iltapäivällä toiseen suuntaan menee yhteensä kuusi vuoroa, joista viimeinen on perillä Karstulla klo 19:57. Matka-aika Karstulta Lohjan keskustaan linja-autolla kestää noin 30 minuuttia. Aamun ainoa suora yhteys Helsinkiin on perillä klo 8:55. Seuraava suora yhteys on perillä Helsingissä klo 12:10. Iltapäivällä on yksi suora yhteys Helsinkiin. Näiden matka-aika n. 1h 50 min. Kaikki muut bussiyhteydet Helsinkiin edellyttävät vaihtoa joko Lohjan keskustassa tai Nummelassa. Suoria yhteyksiä Helsingistä Karstulle on arkisin aamupäivällä kaksi vuoroa, iltapäivällä yksi vuoro. Viimeinen suora bussiyhteys Helsingistä Karstulle lähtee klo 18:30. Matkojen kestoajat noin 1h 30 min. Sammatin ja Karjalohjan suuntaan menee arkiaamuisin kolme vuoroa. Myöhempiä vuoroja Sammattiin ja Karjalohjalle on yhteensä seitsemän. Kimppakyytiä naapureille voi tarjota muun muassa seuran Facebook-sivuilla. Vesi- ja jätehuolto sekä energia-asiat Lohjalla jätehuollon hoitaa Länsi-Uudellamaalla toimiva jätehuoltoyhtiö Rosk'n Roll Oy Ab, joka on kuntien omistama yhtiö. Yhtiö ylläpitää kyläsuunnitelma-alueella yhtä yleistä hyötyjätteiden lajittelupistettä ns. ekopistettä Karstun koulun pihassa. Siellä kerätään uusiokäyttöön kelpaavaa paperia, kartonkia, pakkauslasia ja pienmetallia. Lisäksi siellä on kotitalouksien talousjätteille tarkoitettu jätepiste, jota saavat käyttää vain ne kotitaloudet, jotka ovat liittyneet kyseisen jätepisteen käyttäjiksi. Toinen talousjätteiden jätepiste sijaitsee Talpelassa, osoitteessa Talpelantie 360. Useilla kotitalouksilla on kiinteistöllään oma keruuastia, jonka tyhjentää sopimuksen mukaan jätealan yrittäjä. Lisäksi Rosk’n Rollin Joonas- ja Romulus -jäteautot kiertävät pari kertaa vuodessa keräämässä asukkaiden vaarallisia jätteitä ja metalliromua. Lähimmälle Munkkaan jäteasemalle voi viedä kaikenlaista sekajätettä ja kierrätykseen kelpaavaa jätettä, osan myös ilmaiseksi. Katso tarkemmat ohjeet ja neuvot Rosk`n Rollin verkkosivuilta: http://www.rosknroll.fi/palvelut/jatteiden_vastaanotto/ Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Kyläkyselyn perusteella enemmistö vastaajista on tyytyväisiä kierrätyspisteiden määrään. Vastaajien määrä: 94 Kyselyn perusteella kiinnostusta energia-asioiden kehittämiseen ja yhteishankintoihin on olemassa. Avoimien vastausten perusteella esimerkiksi ilmalämpöpumppujen yhteishankinnat voisivat olla mahdollisia. Aiheesta pyritään järjestämään tilaisuus Seurantalolla. 38. Olisitteko kiinnostunut energia-asioiden... Vastaajien määrä: 88 Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Kylämme vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat puntarissa Kyläläisten yhteisöllisyys Värikkäät esitteet Karstu-Karkalin kylän ilmoitustaululla kertovat kylämme tapahtumista ja tilaisuuksista. Kyläyhteisömme elää ja toimii: Karstu-Karkaliseura kerää kyläläisiä yhteen luontoretkille, luennoille ja Karstun Seurantalon tilaisuuksiin. Karstu-Karkaliseuran alajaosto Vanhempainyhdistys Pähkinä kartuttaa omalla toiminnallaan koululaisten luokkaretkikassaa ja auttaa uusien opetusvälineiden hankinnassa Karstun kyläkoulua. Uuden kyläläisen on helppo tehdä tuttavuutta muihin kylän asukkaisiin osallistumalla näihin Karstu-Karkaliseuran yhteisiin tilaisuuksiin. Sukupolvenvaihdosta ja uusia kasvoja on kuitenkin kaivattu seuran toimintaan pidemmän aikaa. Myös seuran toiminnasta pois jäävien tilalle tulisi saada uusia toimijoita. Rakentaminen ja liikenneyhteydet Karstu-Karkalin-Talpelan kylä houkuttelee uusia asukkaita hyvinvoivan kyläyhteisön, luonnonrauhan, turvallisen kyläkoulun ja sijaintinsa puolesta. Kun tänne rakentaa kodin tai hankkii kesäasunnon, tietää saavansa yksityisyyttä ja rauhaa niin paljon kuin haluaa. Lohjan kaupunki palveluineen on 15 – 30 minuutin matkan päässä ja Karstuntien lähistöllä asuvat pääsevät kätevästi kulkemaan myös linja-autolla. Asioilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Ensinnäkin tonttien tai rakennusluvan saaminen on vaikeaa vahvistettujen kaavojen puutteen vuoksi. Toiseksi linja-autoliikennettä voi hyödyntää ainoastaan Karstuntien läheisyydessä asuvat perheet. Kauempana asuvien on turvauduttava henkilöautoon. Jos työssäkäyviä on useita, voi joutua hankkimaan useita autoja, jotta arkielämä olisi sujuvaa. Kimppakyytien organisoimiinen alueella olisi tarpeellista. Kesäkautena rohkeimmat kyläläiset matkaavat Lohjalle polkupyörillä tai mopoilla – mutkitteleva tie ja kevyen liikenteen väylän puutuminen tekevät matkanteosta riskialtista ja vaarallista. Karstu-Karkali asuinympäristönä Monimuotoinen luonto, järven tai muun vesistön läheisyys, luonnonrauha ja kiireettömyys ovat Karstu-Karkalin-Talpelan asukkaiden elämässä toteutuneita haaveita. Lapsiperheitä hemmotellaan kodinomaisella kyläkoululla, jossa lapsuus jatkuu luontevasti oppien ja leikkien. Karstun koulun ja kyläyhteisön yhteisissä kevät- ja joulujuhlissa kaikki lapset saavat esiintyä. Katsomossa hurraavat äidit, isät, mummot ja vaarit. Luonnonläheisyys myös koettelee toisinaan kyläläisten voimavaroja ja kärsivällisyyttä. Myrskyjen kaatamat puut ja runsas lumi katkovat sähkölinjoja ja sähkökatkokset voivat kestää useita tunteja, tai jopa useita päiviä. Sähkön puuttuminen merkitsee monelle myös vedenjakelun ja lämmityksen keskeytymistä. Kyläläisten yhteishenkeä -’kodinturvajoukkoja’- ja auttamishalukkuutta tarvittaisiinkin erityisesti tällaisista poikkeusoloista selviytymisessä. Karstu-Karkaliseuran kokoama palveluluettelo kertoo, että Karstu-Karkali-Talpela alueelle sijoittuu eri alojen yritystoimintaa. Osa palveluista myös tarjotaan paikan päällä, mikä on kyläläisille etu. Ostamalla läheltä edesautamme lisäksi palveluiden pysymistä kylällä. Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Kylämme vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia punnittiin kyläsuunnitteluillassa 19.9.2013. Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Visio Karstu – Karkali – Talpela vuonna 2035 Alueen tavoitettavuus Karstu-Karkalin tavoittaa parhaiten ajamalla Lohjalta Sammatin suuntaan vanhaa luonnonihmeiden Karstuntietä. Tervetuloa luonnonihmeiden tielle, hiljennä vauhtisi ja keskity ihailemaan Lohjan alueen järvimaisemia, pähkinäpensaslehtoja, kalliojyrkänteitä, hienoja hedelmätarhoja, hyvin hoidettuja pihapiirejä, laiduntavia eläimiä ja nauti luonnon rauhasta. Kyläläisten iloisuutta ja ystävällisyyttä eri tapahtumissa Perinteeksi muodostuneet tapahtumat mm. tanssit, retket, kyläkävelyt, pitolounaat ja liikuntakerhot ovat saaneet seurakseen uusia toiminnan muotoja kuten elämystapahtumat, luomuherkutteluhetket ja näköalareitit. Uusia tapahtumia ideoidaan koko ajan. Tapahtumissa todella viihdytään ja nautitaan. Luonnon rauhaa ja upeita maisemia kaikille Esimerkki tulevaisuuden visiosta Karstun kylätalolla ja koululla on kokoontuu kesäleirejä, joissa ohjelmaan kuuluu luonnosta haettavien ideoiden, luonnon eliöiden ja maisemien kuvaaminen sekä näiden välittäminen välittömästi maailmanlaajuiselle verkostolle. Leirin ideana on saada maisemia ja lähiluontoa uusien virtuaalisten visuaalisten elinvoimasovellutusten taustakuviksi. Leirin osallistujien yksi olennainen tavoite fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen. Leiriläiset ovat vuokranneet nimellisestä maksusta sotuveneen tai kanootin Karstu-Karkaliseuran veneenvuokrauspisteestä maksamalla sen nettirahalla veneeseen kiinnitettyyn lukkomaksuautomaattiin. Politiikan muutos ja poistuvat kuntarajat Elinvoimainen ja yhteisöllinen Karstu-Karkali, jossa lähidemokratian toteutuminen on toteutunut ja päätöksen teko on siirtynyt lähidemokratiayhteisölle, joka koostuu kyläalueen asukkaista. Yhteisöllä on myös taloudellista päätösvaltaa koska osa aluemäärärahoista kanavoidaan suoraan paikalliselle yhteisölle, joka päättää itse kyläalueella toteutettavista toimenpiteistä ja maankäytön suunnittelusta. Tulevaisuudessa on yksi iso talousalue jota voidaan kutsua Magnus ( Laaja, latina ) kaupungiksi joka käsittä koko uudenmaan lääniin kuuluvat kunnat. Liikenne ja kevyt liikenne Asukkaat liikkuvat keskuksiin kevytliikenteen raideversiolla, joka kiertää koko Lohjanjärven (pallorata) keräten asukkaita laajalta alueelta. Raideyhteys kulkee moottoritien yllä tai alla ja se on liitetty pääkaupunkiseudun raideliikenneverkkoon. Matka Lohjalta Helsingin keskustaan vie 15 min. Kevytliikuntaväylä kiertää perinteikkään Lohjanjärven, jonka varrella toteutuvat monenlaiset matkailu- ja nähtävyyspalvelut aina majoituksesta kotieläinpuistoihin ja levähdyspaikkoihin. Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Egoloogiset ympäristöratkaisut / yhdyskuntajätteet. Asukkaat ovat siirtyneet muovin käytöstä ekologisempiin vaihtoehtoihin. mm. puu ja paperi pakkausmateriaaleina korvaa muovin. Valtaosa tarvikkeista kasvatetaan itse tai hankitaan suoraan lähitiloilta. Lähikaupasta saa muoveihin pakkaamattomia elintarvikkeita ns. irtotavara käsite tulee jälleen tutuksi myös elintarvikkeissa. Muovin polttaminen energiana lakkaa vähitellen ja siirrytään kierrätettäviin tai uusiutuviin ratkaisuihin. Vesivessat ovat kiellettyjä. Karstu-Karkalin asukas on siirtynyt kuivakäymälöihin, joissa tuotos siirtyy ilman raskaita menetelmiä jälleen kasvisten tuotantoraaka-aineiksi lähipelloille. Karstu-Karkali luontoa säästävää asumista ja elinvoimaa kaikille Rakentaminen perustuu nykyistä rakennuskantaa säilyttävään rakennusmuotoon. Lähtökohtana on omatoimisen rakentamisen sekä kädentaitojen elävöittäminen uudis- ja saneerausrakentamisessa. Vanhat rakennuspaikat on saneerattu huolella ja taidolla sekä pihapiirit hivelevät katsojan silmää. Karstu-Karkalin alue on yksi merkittävistä lähiruuan tuottamisalueista sekä omatoimisen virkistys- ja harrastustoiminnan luonnonkehdoista sekä maatilamatkailun ja harrastustoiminnan alueista. Monimuotoinen yksityisyrittäjyys on kantavavoima alueella. Luontoa säästäen alueella asukkaat tuottavat oman sähkönsä ja lämpönsä omilla aurinko-, maa- ja hakelämpö-, biokompostointi- ja kalliomaalämpöjärjestelmillään. Karstu – Karkalin aurinkoiset rinteet ja kalliot soveltuvat erinomaisesti luonnonmukaiseen energiatuotantoon. Asumisen hegemonia: Tietoisuus raaka-aineiden riittämättömyydestä maapallolla tuo arvostusta pitkäkestoisia raaka-aineita kohtaa, jotka ovat hyödynnettävissä aina uudelleen ja uudelleen. Karstu-Karkalin alueen elintarvikkeet ovat tuotettu ekologisessa tasapainossa luonnon kanssa. Asukkaat nauttivat tasapainoisesta puhtaasta luonnosta ja lähipalveluiden tuottamista laatupalveluista sekä rennoista yhteisöllisistä aktiviteeteistä. Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Suunnitellut toimenpiteet Kylällä toteutettavissa olevat toimenpiteet: Toiminta ja palvelut Tavoite Toimenpiteet Kuka tekee Kimppakoneiden hankinta / Yhteishankintaringin perustaminen Hankittavien laitteiden valinta (esim. silppuri, klapikone, omenapuristin), vuokrausjärjestelmän luominen Teemailtojen järjestäminen Seurantalolla tai koululla Facebook-ryhmä kimppakyydeille, myydään, ostetaan ja lahjoitetaan -ilmoituksille (tavarat, palvelut, marjat yms. ylijäämätuotanto) Aikapankkitoiminnan kartoittaminen Uusien jäsenten hankkiminen mukaan seuran toimintaan Säännöllisen kohtaamispaikan järjestäminen Lähiruoka Oman alueen tuotteiden käytön lisääminen, lähiruokaringin perustaminen Milloin Millä rahalla Karstu-Karkal iseuran johtokunta 2015 Seura hankkii laitteet, kuluja tasataan vuokratuloilla Mm. Hyvinvointi-ilta Alueen historiailta Viini ja juusto-ilta Karstu-Karkal iseura / etsitään järjestäjiä ja esittelijöitä Talkoovoimin Facebook-ryhmän luominen, sivuista tiedottaminen Karstu-Karkal iseura / Jenna Härmä 1–2 iltaa/ vuosi, aloitus kevät 2015 Syksy 2014 Selvitetään mahdollisuuksia toiminnan aloittamiselle ”Nuorten grilli-ilta” Seurantalolla Karstu-Karkal iseura Selvitetään kiinnostusta aikuisten kahvilailloille tai juttutuvalle Seurantalolla Lähiruokaillan järjestäminen Seurantalolla, käytäntöjen selvittäminen Myyjäisten/kirppisten lisääminen Toinen päivämäärä alueen myyjäisille syksyn lisäksi Järven kalojen hyötykäyttö ”Kalastusilta”: vinkkejä kalastukseen, verkkojen punontaan, ongintaan yms. Karstu-Karkal iseura / Jenna ja Jukka Härmä Etsitään vetäjää Karstu-Karkal iseura / Jenna Härmä: etsitään asiasta kiinnostuneita mukaan suunnitteluun! Karstu-Karkal iseura, koti- ja ympäristöjaos Ilmainen Ilmainen Kevät 2015 Buffettimyynti kattamaan kulut Heti vetäjän löydytt yä Kevät 2015 Buffetti Kesäku u ja elo-syy skuu Talkoovoimin Kesä 2015 Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Lapset ja koulu Karstun yhteisen rannan kehittäminen Ympäristö, ulkoilu ja liikunta Järven kalojen hyötykäyttö Kalastuslupia myyvien tahojen selvittäminen ja lisääminen seuran verkkosivuille Karstu-Karkal iseura Lastenhoitorinki, perhekerho tms. Mahdollisuuksien ja lapsiperheiden kiinnostuksen kartoitus Lapsiperheet, yhteydenotot Soili Sinervä-Laine Tapaamispaikka lapsiperheille: Leikkipaikan rakentaminen esimerkiksi Karstun rantaan Yhteydenotto kaupungin kiinteistö- ja koulutoimeen Vanhempainy hdistys Pähkinä, lapsiperheet Talkoot Rannan kunnossapito ja raivaus, leikkipaikan ja beach volley -kentän rakentamisen selvittäminen Selvitys ja toimenpiteet tarvittaessa Koti- ja ympäristöjaos /seuran johtokunta Talkoot, materiaalien kartoitus kyläläisten ylijäämistä Uusien venepaikkojen kartoitus Selvitys ja toimenpiteet tarvittaessa Seuran johtokunta Traileripaikan rakentaminen rantaan Selvitetään mahdollisuuksia ja materiaaleja, toteutus talkoilla Yleisen tietoisuuden ja esim. yhteishankintojen selvittäminen Mahdollisten reittien selvittely, keskustelut maanomistajien kanssa Energiaillan järjestäminen Seurantalolla Selvitetään mahdollisuuksia ulkoilureiteille, hiihtoladulle, näköalapaikalle ja ratsastusreiteille Eri harrastusten esittely Selvitetään kiinnostusta ja ohjaajia eri lajien esittelyiltoihin Talviolympialaiset Tiedottamine n Talkoot Karstu-Karkal iseura Risto Murto, Jenna Härmä Käynni stetään selvitys työ heti Liikuntajaos / etsitään ohjaajia alueen sisältä ja ulkoa Liikuntajaos Mahdol lisesti syksy 2016 Suunnit telun käynnis täminen heti Karstu-Karkaliseuran verkkosivujen uudistaminen, tapahtumakalenterin luominen Työryhmän perustaminen, sivujen sisällön suunnittelu ja toteutus Karstu-Karkal iseuran johtokunta Sähköpostilistan kartoittaminen Selvitetään mahdollisuuksia ja etsitään ylläpitäjää Selvitetään mahdollisuutta ATK-koulutukseen Karstu-Karkal iseuran johtokunta Seuran sivujen ja Facebookin käytön lisääminen Talkoot, selvitetään mahdollisuuks ia hakea ulkopuolista rahoitusta Buffetti Mahdolliset kulut: Karstu-Karkali seura Maksuton 2015 2016 Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Ulkopuolisten tahojen apua vaativat toimenpiteet Tavoite Kaavoitus Toiminta ja palvelut Kuka tekee Milloin Millä rahalla Osayleiskaava Karstulle, Karkaliin ja Talpelaan Aktiivinen yhteydenpito kaupunkiin Lohjan kaupunki, Karstu-Karka liseura aktiivinen asiassa Tavoitteena kaavoituksen käynnistäminen 2016 aikana Kaupungi n kaavoitus ohjelmall a Tiedon lisääminen osayleiskaavan vaikutuksista ja maanomistajien kiinnostuksen kartoitus Kaavailta Seurantalolla Karstu-Karka liseura Kevät 2015 Talkoilla Kyläkoulun säilyttäminen Oppilaaksiottoalueen tarkistaminen, koulun valitsemisen mahdollistaminen Karstu-Karka liseura ja Pähkinä aktiivisia asiassa Aina kun asia ajankohtainen Kaupungi n strategiaa n koulun säilyttämi nenminen Hiiden opiston kurssien järjestäminen Kartoitetaan kiinnostusta ja mahdollisuuksia toivoa kursseja alueelle Etsitään vetäjiä eri kädentaitoilloille tai kursseille Karstu-Karka liseura Kevyen liikenteen väylä tai pientareen leventäminen Karstuntiellä Yhteydenotto ELY-keskukseen Karstu-Karka liseura aktiivinen asiassa Kyläportin rakentaminen Perustetaan työryhmä suunnittelemaan portti ja järjestämään talkoot Seurantalon risteyksen näkyvyyden parantaminen Selvitetään mahdollisuuksia pysyvän varoitusmerkin tms. asentamiseen Kädentaitoiltoja- tai kursseja Liikenne ja turvallisu us Toimenpiteet Etsitään vetäjiä Talkoot, sponsorit ? Karstu-Karka liseura aktiivinen asiassa Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Miten osallistua? Jotta tapahtumat saadaan järjestettyä ja uusia toimenpiteitä toteutettua, tarvitaan mukaan väkeä toimimaan alueemme hyväksi. Osallistua voi pienellä panoksella eikä toimintaan tarvitse sitoutua loppuelämäksi. Tapahtumissa tarvitaan monenlaisia talkoolaisia tapahtumien suunnitteluun ja niiden käytännön toteuttamiseen. Tarvitaan luennoitsijoita, retkien vetäjiä, uusien toimintapaikkojen rakentajia, ympäristön siistijöitä, seuran nettisivujen ja Facebook-sivustojen ylläpitäjiä, ilmoitusten laatijoita, lipunmyyjiä, järjestyksen valvojia, kahvittajia, siivoojia jne. Seuramme on varsin aktiivinen ja kyläkyselyn mukaan uusia toimintamuotoja kaivataan ja toivotaan. Niiden toteuttaminen vaatii aina myös tekijöitä. Tulemalla mukaan toimintaan luot samalla uusia tuttavuuksia kylämme asukkaisiin ja tutustut lähiympäristöön. Voit myös osallistua juuri sinua kiinnostavan uuden toiminnan aloittamiseen. Näin saat suoraan hyötyä vaivannäöstäsi. Yhdessä tekeminen on taloudellisesti halvempaa ja lisää alueemme yhteisöllisyyttä. Toisia auttamalla varmaan itsekin saa tarvittaessa kyläläisiltä apua omiin tarpeisiinsa. Tule siis mukaan kyläyhteisömme toimintaan ja parantamaan alueemme palveluja ja viihtyvyyttä. Seuran yhteystiedot löytyvät takakannesta. Esimerkiksi seuraavien Karstu-Karkaliseuran järjestämiin tapahtumien järjestelyihin on mahdollista osallistua vaikka pienelläkin panoksella: Tapahtuma Pilkkikisat Kyläkävely Seurantalon pihatalkoot Pitopäivälliset Latotanssit? Kaamostanssit Iltamat Maalaismyyjäiset/Kirpputori Ajankohta Yhteystaho Maaliskuu Koti- ja ympäristöjaos Huhtikuu Koti- ja ympäristöjaos Huhtikuu Koti- ja ympäristöjaos Heinäkuu Pitojaos Elokuu Huvijaos Lokakuu Huvijaos Heinäkuu Huvi- ja pitojaos Kesäkuu ja elo-syyskuu Koti- ja ympäristöjaos Joulurauhan Julistus Jalka- ja pesäpalloa Karstun rannassa/koululla Sählyä ja jumppaa senioreille ja lapsille Koulun liikuntasalissa Teemailtoja seuratalolla/koululla Joulukuu Koti- ja ympäristöjaos Kesä-elokuu Liikuntajaos Syys-toukokuu Liikuntajaos 1-2 kpl/vuosi Seuran johtokunta Suunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa, mutta viimeistään vuonna 2017. Tervetuloa mukaan tekemään alueesta entistä ehompi! Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi Takasivulle: Karstu-Karkaliseura ry www.karstukarkaliseura.fi Karstu-Karkaliseuran johtokunnan jäsenet vuonna 2014: Johtokunnan puheenjohtaja: Antero Härmä, 050 5816490 Varapuheenjohtaja, Veli.Matti Tuomi, puh Huvijaoksen puheenjohtaja ja rahastonhoitaja Pirjo Savolainen, 041 4360226 Pähkinän puheenjohtaja: Mikko Niemi, puh ?? Koti- ja ympäristöjaoksen puheenjohtaja: Risto Murto, 044 2016070 Liikuntajaoksen puheenjohtaja: Manne Kosonen (netissä ilmeisesti vanha tieto, eikö tämä ole muuttunut?) Maatalousjaoksen puheenjohtaja: Eero Savelainen, 050 5909454 Pitojaoksen puheenjohtaja: Eila Hietaharju, 050 3090739 Sihteeri Säde Sormunen , 050 0934522 Seurantalon vuokraus Pirkko Härmä puh Ota rohkeasti yhteyttä - tervetuloa mukaan toimintaan! Mahdollisia poimintoja: - Kaupungin hälinä häiritsi, stressi taso laski tänne muutettuamme - Jos matkailuun halutaan sijoittaa, niin kevyen liikenteen väylä Karstuntien varrelle olisi ehdoton. Upeaa järveä saisi ihailla polkupyörän selästä pitkiä matkoja, mutta nyt ei tulisi mieleenkään fillaroida Karstuntiellä, koska se on hengenvaarallista. - Halutaan asua rauhallisella maaseudulla oikeassa maalaismaisemassa eikä missään tiheällä asuntoalueella. Toimiva kyläkoulu oli myös yksi peruste miksi tänne muutettiin. Järvi, marja- ja sienimetsät lähellä ja mukavia ihmisiä. Kaikki hyvin, kunhan koulu vain säilyisi! - Olen muuttanut eläkkeelle jäätyämme Helsingistä vanhaan vapaa-ajanasuntoomme, jossa olen käynyt pikkuvauvasta lähtien - Olen ympärivuotinen loma-asukas, Karkalissa Karstunlahden rannalla on loistavat maisemat, naapurissa luonnonsuojelualue, mainiot sienestys ja marjastusmaastot, Lohjanjärvessa hyvä ja monipuolinen kalakanta, palvelut kohtuullisen matkan päässä. Olen erittäin tyytyväinen. - - Toivottavasti täällä nyt asuvat lapset ja nuoret haluavat asua täällä pysyvästi, ettei alue kuihdu ja jää vain vanhemmille sukupolville hoidettavaksi. Joten paljon tekemistä myös nuorille pitäisi olla. Esim. leffa-ja tanssi-iltoja Seuraintalolla ja liikuntatapahtumia (joita jo onkin järjestetty). Koska työpaikkoja ei alueella juuri ole, olisi tärkeää, että täältä pääsee sujuvasti joukkoliikennettä käyttäen Lohjan keskustaan ja sieltä Helsinkiin tai missä työpaikka sitten onkaan. Tällä hetkellä on pakko omistaa oma auto, että täältä pääsee töihin. Jos työaika alkaa Lohjan keskustassa klo 07:00, ei se joukkoliikennettä käyttämällä Karstulta onnistu tällä hetkellä. Tämä vaikuttaa siihen missä porukka aikoo asua. Jos ei täältä pääse sujuvasti töihin, ei täällä voi asua. Melkoisen vaikeaa sanoa, kun en ole edes päässyt tutustumaan naapurustoon ja ihmisiin. Rohkeasti olen mennyt itse "tyrkylle" ja käsipäivää sanomaan, jotta pääsisi edes alkuun. Jos olisin itse vaikuttamassa, toivoisin kyläseuran toivottavan uudet asukkaat tervetulleeksi. Se auttaisi alkuun ja tutustumaan uuteen kotipaikkaa, kylään ja sen kulttuuriin, käytäntöihin ja sujuvaan arjen aloittamiseen.... Tämä kysely on erittäin hyvä, joskin suureen osaan en osaa vastata, kun en tunne vielä kylää tarpeeksi. Kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi
© Copyright 2025