GASUMIN VUOSI 2013
Gasumin vuosi 2013 Biokaasun asema vahvistuu tuotantoa lisäämällä Uudet LNG-hankkeet turvaavat luonnonkaasun asemaa Investoinneilla kohti kasvua ja uusia markkinoita Luonnonkaasun käytön laajentam isella kohti kestävän kehityksen ratkaisuja ja puhtaampaa huomista. sisällys Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 Gasum vuonna 2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Toimitusjohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Gasumin strategiset teemat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Luonnonkaasun arvoketju . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Mitä on luonnonkaasu? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Liiketoiminta-alueet Energiakauppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Valitse biokaasu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Energiapalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Siirtopalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Finngulf LNG . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 18 20 24 26 Kestävä kehitys Kohti puhtaampaa huomista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Vuoden gasumlainen esittelyssä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Energiamarkkinoiden tulevaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Energia-ala kiinnostaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Innovaatiokilpailun voittajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maakaasua Suomessa 40 vuotta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 32 34 37 39 40 Gasumin johtoryhmä ja hallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 Tiivistelmä toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Gasum on vuonna 1994 perustettu suomalainen luonnonkaasujen osaaja, joka palvelee monipuolisesti suomalaisten energiantuotantoa, asumista ja teollisuutta sekä tarjoaa ympäristöratkaisun liikenteelle. Konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 1 147,5 miljoonaa euroa. Gasumin kolme liiketoimintayksikköä olivat vuoden 2014 alun organisaatiomallin muutokseen saakka energiakauppa, energiapalvelut ja siirtoliiketoiminta. Tämä raportti pohjautuu kyseiseen vuoden 2013 malliin. Yhtiössä työskentelee 260 osaajaa yhdeksällä toimipaikalla maakaasuverkoston alueella. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle. LNG:n tuonti ja biokaasun tuotanto monipuolistavat luonnonkaasujen käyttöä. Gasumin kestävillä ratkaisuilla tavoitellaan puhtaampaa lähiympäristöä, Itämerta ja ilmastoa. Kestävä kehitys ja yritysvastuu ovat kytkettyinä tiiviisti liiketoimintastrategiaan. Gasumin vuosi 2013 Julkaisija Gasum Oy PL 21, Miestentie 1 02151 Espoo Päätoimittaja Olga Väisänen olga.vaisanen@gasum.fi Toimitus ja taitto Miltton Oy Kuvat Heidi Strengell iStockphoto Shutterstock Vantaan Energia Gasum Oy Miltton Oy Painos 2 500 kpl Painopaikka Lönnberg Helsinki Paperi Kansi Munken Lynx 240 g, sisäsivut Munken Lynx 120 g Osoitelähde Gasumin asiakas- ja sidosryhmärekisteri Tietoja Gasumin 2013 raportoinnista Tämä julkaisu esittelee Gasumin vuoden 2013 sekä tiivistetyn hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Painettu vuosikertomus on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Gasumin tilinpäätös on julkaistu kokonaisuudessaan suomeksi ja englanniksi. Suomenkielisen tilinpäätöksen löydät osoitteesta: www.gasum.fi/Yritystietoa/ Gasum-lyhyesti/Avainluvut/. Vuosikertomuksen lisäksi Gasumin yritysvastuuraportti on luettavissa huhtikuussa 2014 pdf-muodossa suomeksi ja englanniksi. Suomenkielisen yritys vastuuraportin löydät osoitteesta: www.gasum.fi/Vastuullisuus/Yritys vastuu/. pääkirjoitus Hyvällä energialla eteenpäin Jos kuvailisin Gasumin vuotta 2013 muutamalla sanalla, voisin todeta sen olleen vahva jatko jo aloitetuille hankkeillemme sekä pohja uudelle, rohkealle kehitykselle – kestävää huomista tukien. Vuosikertomuksemme on jälleen helposti lähestyttävä lehtimäinen katsaus liiketoimintoihimme sekä vuoden kohokohtiin ja edistysaskeleisiin. Katsauksemme henkii kulunutta vuotta niin asiakaslähtöisen ajattelun kuin oman vankan asiantuntemuksemme kautta. Tapaat sivuilla gasumlaisia, joiden ansiosta kaasuala Suomessa on kehittynyt kuluneenakin vuonna entistä turvallisempaan ja ympäristöä huomioivampaan suuntaan. Kulunut vuosi vahvisti biokaasun asemaa uusien investointien kautta ja loi pohjaa LNG:n aseman vahvistamiselle. Vuosi ennakoi myös muutosta, niin meille gasumlaisille kuin pohjoismaisille energiamarkkinoille. Gasumista tuli vuoden 2014 alussa Pohjoismaiden suurin LNG-toimija ostettuamme enemmistöosuuden norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta. Tavoitteenamme on taata LNG:n kattavat markkinat ja jakelu Pohjoismaissa, joiden avulla voimme vaikuttaa jatkossakin kaasun luotettavuuteen energianlähteenä ja tarjota mahdollisuuden rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Oma roolini Gasumilla jatkuu vuonna 2014 yhä kokonaisvaltaisemmin markkinoinnin ja viestinnän parissa uuden työnkuvani myötä. Tunnen itseni etuoikeutetuksi tehdessäni mielenkiintoista työtä meitä jokaista koskettavien energia-alan haasteiden parissa – yhdessä hyvän porukan kanssa. Viihtyisiä lukuhetkiä vuoden 2013 parissa – suunnataan katseet samalla tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Olga Väisänen viestintä- ja markkinointipäällikkö Ga su m i n v u os i 20 1 3 1 Gasum vuoNNA 2013 Gasumin kulunut vuosi oli värikäs yhdistelmä eri sidosryhmien parissa tehtyä työtä ja strategiaa tukevien hankkeiden eteenpäin viemistä. Gasumin vuosi 2013 antaa hyvän pohjan uudelle kasvulle ja entistä laajemmalle kansainväliselle yhteistyölle vuonna 2014. 17 UUTTA GASUMLAISTA VUONNA 2013 Konkareita ja uusia tulokkaita Vuoden 2013 aikana Gasumilla aloitti yhteensä 17 uutta työntekijää. Samaan aikaan yhä useampi gasumlainen on tehnyt luonnonkaasun parissa 20, jopa 30 vuoden pituisen uran. Hyvä esimerkki työssään viihtyvästä, sitoutuneesta työntekijästä on vuoden gasumlaiseksi valittu työ suojeluteknikko Ari Laurila. Lue lisää henkilöstöasioista sivuilta 32–33. Gasum tutuksi Gasumin tunnettuutta lisättiin vuonna 2013 erilaisten markkinointikampanjoiden avulla. Kampanjoista erityistä huomiota saivat Köökki-ruokalehden jakelu sekä Bensaa biokaasun hinnalla -tempaus. Köökki-ruokalahden Gasum toteutti yhdessä Bonnier Publicationin kanssa syksyllä 2013. Lehti jaettiin kaikkiin Helsingin kaasuliesitalouksiin sekä Divaani-lehden tilaajille. Kasvisruokareseptejä sekä keittiöja kaasuliesitietoutta sisältäneen lehden kaunis ulkoasu ja kiinnostava sisältö keräsivät paljon kehuja lukijoilta, ja 2 Ga su m i n v u os i 20 1 3 lehden konseptia kiiteltiin poikkeuk sellisen onnistuneena sisältömarkkinoinnin toteutuksena. Myös Lohjalla järjestetty Bensaa biokaasun hinnalla ylitti kaikki sille asetetut odotukset. Tempauksen viesti – biokaasu on paitsi edullista, kotimaista ja puhdasta, mutta myös uusiutuvaa energiaa – tavoitti ansaitun median kautta noin 32 miljoonaa median kuluttajaa. Tempauksen kommentointi sosiaalisessa mediassa oli vilkasta, ja esimerkiksi Ilta-Sanomissa tapahtumaaamun kuvia jakoi yli 2 500 ihmistä. Lue lisää tankkaustempauksesta sivulta 23. Biokaasun tuotekehittely vauhdissa Liikenteen puhtaimpana polttoaineena tunnettu biokaasu on ollut kaasuautoilijoiden saatavilla parin vuoden ajan. Gasum on jo pidemmän aikaa tehnyt panostuksia, jotta täysin kotimaisesta ja uusiutuvasta biokaasusta saataisiin vaihtoehtoinen kaasutuote myös muille asiakasryhmille. Nyt odotetaan innolla Gasumin ja LABIO Oy:n yhteishankkeena Lahteen valmistuvan tuotanto- ja jalostus laitoksen käyttöönottoa. Lue lisää biokaasusta sivuilta 18–19. avainluvut 2013 2012 2013 liikevaihto 1 281,8 1 147,5 Milj. euroa Milj. euroa liikevoitto 62,4 Milj. euroa 36,8 Milj. euroa taseen loppusumma 836,2 768,6 Milj. euroa Milj. euroa investoinnit LNG-hankkeet etenivät Kohti kestävämpää huomista Gasum investoi ympäristöystävällisiin, Suomen kaasuinfrastruktuuria parantaviin ratkaisuihin. Merkittäviä hankkeita on aloitettu liittyen muun muassa nesteytettyyn maakaasuun, LNG:hen. Vuoden 2013 aikana edistettiin sekä suurta tuontiterminaalia Suomeen ajavaa Finngulf LNG -hanketta että Suomen ja Viron välisen merenalaisen Balticconnector-putken rakentamista. Kun Suomen ja koko Euroopan tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöistään leijonanosa vuoteen 2050 mennessä, pitää kestäviä päätöksiä tehdä jo nyt. Vähähiilistä yhteiskuntaa tavoiteltaessa kaasun roolin energianlähteenä on kasvettava – ja kasvuvaraa Suomesta löytyy reippaasti. Mahdollisuudet luonnonkaasujen laajemmalle käytölle ovat olemassa, mutta niitä voidaan hyödyntää tehokkaasti vasta kun kilpailukyky on varmistettu. Lue lisää LNG-hankkeista sivuilta 26–27. 20,5 Milj. euroa 21,4 Milj. euroa omavaraisuusaste 48,6 prosenttia 52,3 prosenttia Lue lisää tulevaisuuden näkymistä sivuilta 34–36. henkilöstömäärä Muutos on mahdollisuus Kaasumarkkinoiden rakenteen muutos on näkynyt kuluneen vuoden aikana erityisen selvästi. Kaasun hintakilpailukyky sen perinteisellä käyttöalueella yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa on ollut huono, ja tulevaisuudessa sitä saatetaankin käyttää yhä enemmän lisä- ja huippuenergiana. Samaan aikaan Gasumille ja muille alan toimijoille on kuitenkin syntymässä aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia erilaisten innovaatioiden myötä. Joustavuus ja ratkaisujen monimuotoisuus antavat kaasulle entistä vahvemman aseman. 259 273 maksetut verot 14,9 Milj. euroa 7,0 Milj. euroa maakaasun myynti 35,0 TWh 33,2 TWh Lue lisää yritysvastuun ja strategian johtajan sari siitosen ajatuksista sivulta 36. Ga su m i n v u os i 20 1 3 3 Toimitusjohtajan katsaus Investoinneilla kohti kasvua Vuonna 2013 Gasum edisti määrätietoisesti strategiaansa ja valmistautui tulevaisuuden haasteisiin. Yhtiön kasvu haetaan tulevina vuosina nesteytetystä maakaasusta eli LNG:stä. 4 Ga su m i n v u os i 20 1 3 Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen listaa innostuneesti vuonna 2013 saavutettuja tavoitteita. “Gasumin tunnettuus suomalaisten keskuudessa kasvoi tutkitusti. Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailu oli tärkeä panostus tulevaan. Henkilöstöresursseja vahvistettiin vuoden aikana, ja Gasumin työnantajakuva säilyi hyvänä.” Aikaansaava toimintatapa on yksi yhtiön strategisista päämääristä, ja tyytyväinen henkilöstö on siinä avainasemassa. “Työssään viihtyvä henkilöstö vie yritystä eteenpäin. Yritys ei voi olla innovatiivinen, ellei henkilökunta ole aidosti ylpeä työstään.” "Haluamme kiittää asiakkaitamme hyvästä yhteistyöstä ja kehittää jatkossa entistä asiakaslähtöisempiä ratkaisuja. Tavoitteemme tulevaisuudelle on tarjota kilpailukykyistä polttoainetta, joka vastaa niin ympäristön kuin asiakkaidemmekin vaatimuksiin." LNG-hankkeet turvaavat luonnonkaasun asemaa Gasumin haasteena on ollut viime vuosina maakaasun heikko hintakil pailukyky. “Luonnonkaasun kulutuksen volyymit laskivat hieman vuonna 2013. Tämä liittyy erityisesti kivihiilen ja päästöoikeuksien edulliseen hintaan. Kun kaasun käyttöä lisätään PohjoisAmerikassa, hiiltä on Euroopan markkinoilla saatavilla halpaan hintaan.” Lammisen mielestä luonnonkaasulla on jatkossakin vakiintunut asema Suomen energiamarkkinoilla. Gasum tuo venäläistä kaasua Suomeen ja yhteistyö Gazpromin kanssa on aina sujunut mallikkaasti, kaasun toimitusvarmuus on hyvä vuodesta toiseen. “Kaasun energiatehokkuus on hyvä. Luonnonkaasu täydentää uusiutuvaa energiaa, sillä kaasu on hyvä säätö polttoaine. Maakaasun asema muita fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisempänä tulisi huomioida ilmastostrategioissa. Erityisesti kaasun nesteytetty muoto, LNG, tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vähentää liikenteen päästöjä maalla ja merellä.” LNG-rintamalla mentiin loppuvuodesta eteenpäin, kun Manga LNG -hanke Torniossa pääsi vauhtiin ja alkuvuonna Gasum toteutti valmisteilla olleen Skangass-yrityskaupan. Nesteytetyn maakaasun käytön odotetaan kasvavan erityisesti teollisuuden ja merenkulun polttoaineena myös kaasuverkoston ulkopuolella. “Tulevina vuosina Gasumilla on merkittävät kasvutavoitteet, ja kasvu tulee etenkin LNG:stä.” Biokaasua tankkiin Vuonna 2014 Gasum tuo biokaasun liikenneasiakkaiden lisäksi tarjolle myös Gasumin muille asiakasryhmille, sillä biokaasun tuotantomäärät ovat viime vuosina kasvaneet uusien tuotanto laitosten myötä. “Biokaasun tärkeimpänä kohderyhmänä ovat edelleen liikenneasiakkaat. Kaasuautoilu on ollut hyvin esillä vuoden 2013 aikana. Täyden potentiaalin löytäminen vaatii meiltä vielä lisätyötä. Henkilöautoilijoiden lisäksi haluamme varmistaa biokaasun aseman myös joukkoliikenteen puolella.” LNG:tä hyvään hintaan “Tavoitteenamme on saada LNG Suomen markkinoille nopeasti ja hyvään hintaan. Ensimmäisenä valmistuu kaasuverkoston ulkopuolista off-grid-markkinaa palveleva Porin Tahkoluodon terminaali. Satamasta LNG:tä voi kuljettaa rekoilla laajalle alueelle Länsi-Suomessa.” Gasumin tavoitteena on, että Tahkoluodon terminaalin kaupallinen toiminta käynnistyy vuonna 2016. Siihen asti tarjontaa tuo Gasumin oma LNG:n tuotantolaitos Porvoossa. LNG on tärkeässä osassa myös Gasumin tutkimus-, kehitys- ja innovointityössä. Myös kesällä 2013 ratkenneen Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun voitti ratkaisu, joka helpottaa jo olemassa olevien laivojen siirtymistä LNG:n käyttöön. “Kaasurahastomme jakaa apurahoja tutkimukseen ja olemme mukana monessa tutkimushankkeessa. LNG- ja biokaasuratkaisujen lisäksi selvitämme, miten kaasuverkostoa voisi hyödyntää vielä paremmin. Pidämme näin huolen siitä, että luonnonkaasu on jatkossakin luomassa puhtaampaa huomista.” Kiitos yhteisistä vuosista Pitkä 1990-luvun alussa alkanut urani maakaasun parissa on tulossa päätökseen. Aloittaessani Gasumilla yrityksen perustamisvuonna 1994, ja sen jälkeen toimitusjohtajana vuonna 1996, maakaasubisnes nojasi puhtaasti putkikaasuun ja sen toimittamiseen suurille laitoksille. Vuosien varrella ala on muuttunut vakaasta ja ennakoitavasta vähitellen yhä monimuotoisemmaksi. Juuri nyt markkinarakenteen muutos näkyy erityisen vahvasti. Toisaalta kaasun hintakilpailukyky sen perinteisellä käyttöalueella yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa on ollut huono, mutta samanaikaisesti nesteytetylle maakaasulle on avautumassa merkittä- viä uusia käyttömahdollisuuksia merenkulun polttoaineena. Gasumille ja myös muille maakaasualan toimijoille on syntymässä uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa. Haluan kiittää kaikkia teitä työtovereita, yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja ystäviä yhteisistä vuosista. Haluan myös kiittää hyvästä ja pitkästä yhteistyöstä venäläistä kaasuntoimittajaa. Toivon seuraajalleni Johanna Lammiselle menestystä muutosten läpiviemiseen sekä jokaisen gasumlaisen tukea uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisessä. Antero Jännes Gasumin toimitusjohtaja 1996–2014 Ga su m i n v u os i 20 1 3 5 Gasumin Strategiset teemat Luonnonkaasut auttavat merkittävästi Suomen kansallisten päästötavoitteiden saavuttamisessa. Strateginen päämäärämme on luoda luonnonkaasulle, maa- ja biokaasulle, Kaasumielikuva Tavoitteena on parantaa luonnonkaasun tunnettuutta ja kertoa, miten luonnonkaasu ratkaisut edistävät Suomen ilmasto- ja energiatavoitteita. Kaasumielikuvan rakentaminen ja edunvalvonnassa onnistuminen ovat keskeisiä edellytyksiä Gasumin strategian toteutumiselle. Jos kaasua ja Gasumia ei tunneta riittävästi, on toimintaedellytyksiä vaikea puolustaa. Gasum seuraa säännöllisesti yritys kuvaansa ja näkyvyyttään eri medioissa. suotuisa markkinaympäristö. Luonnonkaasu mukaan 2050-tiekarttaan Gasum haluaa omalta osaltaan huolehtia luonnonkaasuratkaisujen huomioimisesta kansallisissa strategioissa. Suomen hallitus hyväksyi kansallisen ilmasto- ja energiastrategian päivityksen maaliskuussa 2013. Strategiatyön valmistuttua alettiin laatia Suomen tiekarttaa kohti vuotta 2050 keinoista, joilla kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin. Tiekarttakeskustelun pohjaksi Gasum teetti riippumattomalla asiantuntijayrityksellä Gaia Consultingilla selvityksen kaasun roolista osana kestävää suomalaista energiataloutta ja esitteli selvityksen tuloksia keskeisille sidosryhmille. Lue lisää energiaratkaisujen tulevais uudesta sivuilta 34–37. 6 Ga su m i n v u os i 20 1 3 Kestävä huominen Kilpailukyky ja verkostot Aikaansaava toimintatapa Tavoitteena on kehittää ja tarjota Tavoitteena on muuttaa Suomen Tavoitteena on yhtiön asiakkaiden käyttöön kestävän nykyiset eristyneet kaasumarkki- kehittäminen luotettavasta kehityksen mukaiset luonnonkaa- nat avoimiksi kaasu- ja energia- polttoaineen toimittajasta sun hyödyntämistavat markkinoiksi, joissa Gasum toimii asiakaslähtöiseksi monipuolisesti. kilpailukykyisenä luonnonkaasu ratkaisujen myyjäksi. Gasumin tarjoamia kestävän huomisen ratkaisuja ovat esimerkiksi biokaasu ja uusiutuvien energiamuotojen yhdistäminen maakaasulla tuotettuun kiinteistöjen lämmitykseen. Biokaasun käytön edistämiseksi Gasum käynnisti uuden tuotantolaitoksen rakentamisen ja kehitti biokaasusertifikaatteja yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa. lue lisää sivuilta 18–19. Innovaatiokilpailusta uutta yritystoimintaa Vuonna 2013 Gasum julkisti tulokset Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailusta, jossa jaettiin 100 000 euroa uusien luonnonkaasuinnovaatioiden kehittämiseen. Voittajajoukkue on jo edennyt ratkaisunsa kaupallistamisessa. Gasum on mukana CLEENissä, joka on ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) sekä useissa eurooppalaisissa ja kansainvälisissä kaasualan tutkimusjärjestöissä. lue lisää innovaatiokilpailun voittajista sivulta 39. ratkaisujen toimittajana. Vuonna 2013 Gasumin investoinnit olivat yhteensä 21,4 miljoonaa euroa. Yhtiön tavoitteena on tarjota teollisuuden sekä maaja meriliikenteen asiakkaille Suomessa ja pohjoisen Itämeren alueella tehokas ja turvallinen LNG-infrastruktuuri. Vuonna 2013 Gasum panosti asiaa koskeviin pohjaselvityksiin, tutkimuksiin ja asiantuntevan projektiorganisaation luomiseen. Suomi ja Baltia yhteistyössä Suomen ja Baltian maiden kaasumarkkinoita ei ole vielä liitetty Euroopan unionin yhteisiin markkinoihin. Maiden kaasunsiirtoyhtiöt tekevät yhteistyötä integraation edistämiseksi. Gasumin siirtoportaaliverkkosivusto kehitettiin palvelemaan tulevaisuuden tiedonvaihtotarpeita. lue lisää sivuilta 26–27. Gasumin tietojärjestelmää uudistettiin perusteellisesti vuonna 2013. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa muun muassa mobiililaitteiden käytön kunnossapitotöiden kirjaamisessa sekä entistäkin tarkemman kustannusseurannan ja varastokirjanpidon. Gasum parantaa valmiuttaan reagoida nopeasti muuttuvan maailman asettamiin vaatimuksiin. Uudet liiketoiminnot ja tuotteet sekä merkittävät investointihankkeet edellyttävät henkilöstön jatkuvaa kouluttautumista ja onnistuneita rekrytointeja. Gasum-konsernin henkilöstömäärä kasvoi viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 gasumlaisten koulu tuksen painopisteenä oli uuden toiminnanohjausjärjestelmän ja siihen liittyvien uusien prosessien opiskelu ja käyttöönotto. Henkilöstökysely toiminnan kehittämisen pohjana Gasumin henkilöstö viihtyy työssään: sairauspoissaoloja on vähän ja työurat ovat pitkiä. Vuonna 2013 Gasumilla toteutettiin Parempi Työyhteisö -henki löstökysely. Gasumilla sekä tulokset että vastausprosentti olivat suhteessa verrokkiaineistoon erinomaiset. Kyselyn tulokset käsiteltiin johtoryhmässä ja purettiin toimipistekohtaisesti. Ga su m i n v u os i 20 1 3 7 Luonnonkaasun Arvoketju Monipuolinen luonnonkaasu sopii hyvin polttoaineeksi niin suureen voimalaitokseen kuin yksittäiseen kaasulieteen tai -autoon. Ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointi on lähtökohtana Gasumin tuodessa kaasua asiakkailleen ja varmistaessa tulevaisuuden kaasuratkaisut. KESTÄVÄ TUOTANTO JA LOGISTIIKKA Luonnonkaasujen, niin maa- kuin biokaasunkin, putkilogistiikka on tehokasta, taloudellista ja ympäristöystävällistä verrattuna esimerkiksi kiinteiden polttoaineiden rekkakuljetuksiin. Putkia suunniteltaessa ja rakennettaessa huomioidaan ympäristövaikutukset. Gasum hankkii kaiken maakaasun pitkäaikaisilla hankintasopimuksilla Venäjältä. Biokaasu tuotetaan Suomessa mädättämällä. Kaasuputkea kunnostettaessa putki voidaan joutua tyhjentämään kaasusta, jolloin syntyy metaanipäästöjä. Hiilidioksidipäästöjä taas syntyy putkiverkostoa operoitaessa, jolloin käytetään kompressoreja. Näitä ympäristövaikutuksia pyritään pienentämään huolellisella huollolla ja käytön suunnittelulla. Maa- ja biokaasua on mahdollista kuljettaa myös nestemäisessä muodossa kaasuverkoston ulkopuolelle. Viimeaikainen liuskekaasuvarojen hyödyntäminen on muuttanut käsitystä maailman maakaasuvaroista. Liuskekaasun tuotannossa kuluu huomattavat määrät vettä, ja tuotannon ympäristöongelmien vähentämiseksi kehitetäänkin jatkuvasti uutta teknologiaa. Vaikka liuskekaasua ei tuodakaan Suomeen, on sen kasvanut tarjonta jo heijastunut Euroopan ja Suomen energiamarkkinoihin. Kun liuskekaasu 8 Ga su m i n v u os i 20 1 3 on osin korvannut kivihiilen käyttöä Yhdysvalloissa, on halpaa kivihiiltä tuotu Eurooppaan. Tämä on vähentänyt kaasun kysyntää. ASIAKASLÄHTÖISET KAASURATKAISUT Luonnonkaasu on monipuolinen polttoaine. Lähes puolet Suomeen tuotavasta maakaasusta käytetään polttoaineena yhdyskuntien voimalaitoksissa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Kotitaloudet käyttävät maakaasua lämmityksessä ja kaasuliesissä. Luonnonkaasu soveltuu myös maa- ja meriliikenteen polttoaineeksi. Kaasun etu polttoaineena on sen helppo säädettävyys ja puhdas palaminen, kaasusta ei synny hiukkaspäästöjä. Biokaasu on hiilidioksidineutraalia, maakaasun CO2-päästöt taas ovat selkeästi pienemmät kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Kaasua ei myöskään tarvitse varastoida käyttöpisteessä, vaan se toimitetaan putkea pitkin aina tarpeen mukaan. YHTEISKUNNAN TARPEET JA SIDOSRYHMIEN ODOTUKSET Luonnonkaasulla voi olla merkittävä rooli niin Suomen kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa, Euroopan unionin tavoitteissa kuin kansainvälisesti ilmastomuutoksen haasteita ratkaistaessa. Tämän vuoksi poliittiseen päätöksentekoon tarvitaan oikeaa ja luotettavaa tietoa luonnonkaasumarkkinoista. Poliittinen ohjaus vaikuttaa myös luonnonkaasuasiakkaiden ratkaisuihin. Gasum panostaa avoimeen tiedonkulkuun kaasuputken vaikutuspiirissä ja tuotantolaitosten naapurustossa, tiedottamista valvotaan myös viranomaisten taholta. Luonnonkaasun käyttöedellytykset kehittyvät vain, jos teknologian kehitystyö on taattu. Tutkimustyön resurssit onkin turvattava yliopistoissa ja muissa tutkimuslaitoksissa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. kestävä huominen Lisäarvoa asiakkaille, omistajille ja muille sidosryhmille Henkilöstön hyvinvointi ja tasaarvoinen kohtelu Kumppanuuksien avulla uutta liiketoimintaa Ei onnettomuuksia, työtapaturmia eikä keskeytyksiä kaasun toimituksissa Gasumin yritysvastuu Luonnonkaasun tuotannon ja käytön ympäristö vaikutusten tarkkailu ja vähentäminen Kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus Investoinnit puhtaaseen teknologiaan Tutkimus, kehitys ja innovointi Toimitusvarmuus Avoimuus Luotettavaa tietoa luonnonkaasusta sidosryhmille Varma toimitus & huolto Kaasu Suomessa käyttö Ympäristö ja turvallisuus Turvallinen kaasun käyttö ja ympäristön huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa siirto ja jakelu LNG tuotanto, hankinta ja myynti Ga su m i n v u os i 20 1 3 9 mitä on luonnonkaasu? Luonnonkaasulla tarkoitetaan maa- ja biokaasua. Maakaasu ja jalostettu biokaasu ovat kemialliselta koostumukseltaan samaa ainetta, metaania. Luonnonkaasu sopii sähköntuotantoon, teollisuuden prosesseihin ja rakennusten lämmitykseen sekä maa- ja meriliikenteen polttoaineeksi. Maakaasu – vähäpäästöinen ja riittoisa Maakaasu on luonnonlähteistä sellaisenaan tai öljyntuotannon yhteydessä erotettavissa oleva kaasumainen kevyt hiilivety. Väritön ja myrkytön maakaasu on lähes puolet ilmaa kevyempää. Maakaasua saadaan poraamalla maan uumenista tai vesisärötysmenetelmällä huokoisista maakerroksista. Maakaasulla saavutetaan hyvä hyötysuhde. Sen tehollinen lämpöarvo on 10 kWh/m3, mikä vastaa lämpöarvoltaan yhtä litraa kevyttä polttoöljyä. Maakaasu on vähäpäästöistä. Sen poltosta syntyy vähemmän hiilidioksidia kuin muista fossiilisista polttoaineista. Maakaasu ei 1 0 Ga su m i n v u os i 20 1 3 sisällä myöskään rikkiä, pienhiukkasia tai raskasmetalleja. Suomessa tällä hetkellä käytettävä maakaasu tuodaan putkiverkkoa pitkin Venäjältä Länsi-Siperian maakaasukentiltä Imatran vastaanottoasemalle. Siellä maahan tuotavan kaasun määrä mitataan ja sen laatua tarkkaillaan, minkä jälkeen se siirretään asiakkaille siirto- ja jakeluverkoston kautta. Suurimmat maakaasuvarannot maailmassa sijaitsevat Iranissa, Venäjällä, Qatarissa, Yhdysvalloissa ja Saudi-Arabiassa. Maapallon todennetut maakaasuvarannot olivat BP:n vuoden 2013 energiakatsauksen mukaan 187,3 biljoonaa kuutiometriä. LNG – nesteytetty maakaasu Nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä (Liquefied Natural Gas) saadaan jäähdyttämällä maakaasua -162 ˚C lämpötilassa. Sen tilavuus jää nestemäisenä kuudessadasosaan normaaliolotilassa olevan kaasun tilavuudesta. Gasumilla on Porvoon Kilpilahdessa nesteytyslaitos, josta LNG:tä toimitetaan rekoilla asiakkaille kaasuverkon ulkopuolelle. Maakaasua nesteytetään myös kaasun tuottajamaissa, joista LNG:tä kuljetetaan tankkerialuksilla kohdemaihin tai eurooppalaisiin isoihin keskusterminaaleihin, joista se myydään edelleen käyttäjämaihin pienemmissä erissä. Suomessa ei vielä ole maakaasun vastaanottoterminaaleja. LNG on hajutonta, mautonta ja myrkytöntä eikä se sisällä rikkiä, pienhiukkasia tai raskasmetalleja. LNG:n purku- ja varastointiteknologia on turvallista. Maailmalla terminaaleja on ollut jo parin vuosikymmenen ajan, eikä terminaaleissa ole sattunut vakavia onnettomuuksia. Maailman suurimmat LNG:n tuottajat ja viejät ovat Qatar, Malesia, Nigeria ja Indonesia. Merkittävimmät LNG:n ostajamaat ovat Japani, Etelä-Korea, Espanja, Intia ja Kiina. Maakaasun poltosta syntyy vähemmän hiilidioksidia kuin muista fossiilisista polttoaineista. Biokaasu – kotimaista energiaa Biokaasu on kotimainen, uusiutuva biopolttoaine ja energianlähde, joka syntyy orgaanisesta materiaalista hajottamalla. Raakabiokaasun koostumus vaihtelee tuotantomenetelmästä ja käytettävistä raaka-aineista riippuen. Biokaasun raaka-aineita ovat teollisuuden ja yhdyskuntien orgaaniset jätteet, maatalouden sivuvirrat kuten karjan lanta tai ylijäämäkasvit, tai kiinteä biomassa kuten metsähake. Metsähakkeesta biokaasu valmistetaan kaasuttamalla. Raakakaasun lämpöarvo on noin 5,0–5,5 kWh/m3. Gasumin maakaasuverkkoon syötettävä biokaasu jalostetaan täysin maakaasua vastaavaksi. Sen tehollinen lämpöarvo on siis noin 10 kWh/m3. Käytössä biokaasu soveltuu kaikkiin samoihin kohteisiin kuin maakaasu. Tällä hetkellä sitä käytetään Suomessa sähkön- ja lämmöntuotannossa ja ajoneuvojen polttoaineena. Tulevaisuudessa biokaasua käytettäneen myös esimerkiksi teollisuuden energianlähteenä sekä kotitalouksien lämmityspolttoaineena. Myös biokaasua voidaan nesteyttää. Tällöin puhutaan nesteytetystä biokaasusta, LBG (Liquid Biogas). Luonnonkaasun hinta Maakaasuenergian hinta perustuu maahantuodun maakaasun hintaan. Hinta on sidottu raskaan polttoöljyn ja maahantuodun hiilen hintaan sekä kotimarkkinoiden energianhintaindeksiin. Hinta perustuu vertailupolttoaineiden kuuden kuukauden keskiarvoon ja se tarkistetaan kuukausittain. Energian hinnan lisäksi maakaasusta laskutetaan sen siirtohinta. Liikennepolttoaineista maakaasu on edullisin ja biokaasu on uusiutuvista markkinoiden edullisin. Luonnonkaasun vertailuhinnat 95 E -bensiiniin ovat: biokaasu 0,963 €/l ja maakaasu 0,899 €/l (maaliskuu 2014). liuskekaasu Liuskekaasu on syvälle saviliuske kerrostumien väliin varastoitunutta maakaasua. Liuskekaasuvarannoista on tiedetty jo pitkään, mutta sen poraamiseen on onnistuttu kehittämään taloudellisesti kannattavaa teknologiaa vasta viime vuosina. Liuskekaasua hyödynnetään erityisesti Yhdysvalloissa, ja tämä on vaikuttanut myös globaaleihin energiamarkkinoihin ja välillisesti kivihiilen hintaan. Euroopassa liuskekaasuvaroja arvioidaan löytyvän muun muassa Puolasta ja Saksasta. Liuskekaasun osuuden koko kaasun tuotannosta arvioidaan olevan 21 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Euroopan unionin komissio julkisti tammikuussa 2014 suuntaviivat liuskekaasun hyödyntämiseen. Komissio kehottaa jäsenmaita muun muassa selvittämään veden, ilman ja maaperän tilan ennen tuotannon käynnistämistä, jotta toiminnan vaikutuksia voidaan oikeasti arvioida. Suomen maaperästä ei löydy liuskekaasuesiintymiä, eikä Suomeen ole toistaiseksi tuotu tällä menetelmällä tuotettua kaasua. Luonnonkaasun tehollinen lämpöarvo Ga su m i n v u os i 20 1 3 11 12 Ga su m i n v u os i 20 1 3 liiketoiminta-alueet Gasum toimi vuonna 2013 kolmella toisiaan tukevalla liiketoiminta-alueella, jotka edistivät luonnonkaasuratkaisujen myyntiä eri asiakassegmenteissä. Ga su m i n v u os i 20 1 3 13 energiakauppa Luonnonkaasua monipuoliseen käyttöön Maakaasun myynti vuonna 2013 väheni viisi prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Biokaasun syöttö Gasumin verkkoon sen sijaan kasvoi merkittävästi. Nesteytetyn maakaasun (LNG) markkinoiden kehittämiseksi Gasum etsi uusia kumppanuuksia ja edisti merenkulkua ja alueellista teollisuutta palvelevien LNG-terminaalien toteuttamista. Energiakauppa Gasumin rooli • • • • maakaasun hankinta ja myynti biokaasun tuotanto LNG energiakaupan palvelut Vuonna 2013 • Gasumin verkkoon syötettiin biokaasua vuonna 2013 yhteensä 31 721 MWh, eli lähes seitsenkertainen määrä edelliseen vuoteen (4 513 MWh) verrattuna. 14 Ga su m i n v u os i 20 1 3 Maakaasun myynti laski edellisvuodesta noin viisi prosenttia. Vaikka maakaasun hinta oli loivassa laskusuunnassa koko vuoden 2013, päästökaupassa ja sähkömarkkinoilla vallinnut alhainen hintataso heikensi maakaasun kilpailukykyä erityisesti kivihiileen nähden. Maakaasun osuus teollisuuden prosessikäytössä on kuitenkin kasvussa. Biokaasun asema vahvistui Biokaasun syöttö Gasumin verkkoon moninkertaistui vuonna 2013, kun loppuvuodesta 2012 Gasumin verkkoon liitetty biokaasun tuotantolaitos Espoon Suomenojalla, HSY:n jäteveden puhdistuslaitoksella, oli käytössä koko vuoden. Tuotantomäärät mahdollistavat jo biokaasun tarjoamisen muihinkin asiakaskohteisiin liikennekäyttömäärien kasvaessa maltillisemmin. Markkinointia on tarkoitus kohdentaa sekä yksityisille kuluttajille että teolliseen tuotantoon sellaisille tuotteille, joiden brändiä uusiutuva kotimainen polttoaine parhaiten tukee. Tukkuasiakkaiden tarpeita vastaavia määriä biokaasua voidaan tuottaa tulevaisuudessa metsäteollisuuden ylijäämäpuuta kaasuttamalla. Gasum on kehittänyt biokaasulle sertifikaattia Hollannin, Saksan ja Tanskan mallin mukaisesti. Vastaava sertifikaatti on kehitteillä myös Ruotsissa. Sertifikaatti mahdollistaa biokaasun ympäristöhyötyjen hyödyntämisen tehokkaammin ja laajemmin. Maakaasun kuukausikäyttö (TWh) 5 4 3 2 2012 joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis 0 helmi 1 tammi LNG:n läpimurto lähellä LNG kiinnostaa teollisuutta ja meriliikennettä, mutta markkinoiden kehittymistä hidastaa LNG:n ja nestekaasun erilainen verokohtelu. Nyt LNG:tä on ollut käytössä jo muun muassa rajavartiolaitoksen LNG-aluksella marraskuusta 2013 lähtien. Monikäyttöistä ulkovartiolaivaa käytetään rajaturvallisuustehtävien ohella meripelastukseen sekä ympäristöturvallisuuden tehtäviin. LNG tulee markkinoille laajemmin, kun ensimmäiset LNG-tuontiterminaalit valmistuvat – Gasumin arvion mukaan vuonna 2016. Nämä kokoluokaltaan noin 30 000 kuutiometrin varastosäiliöt ja jakeluterminaalit palvelisivat paikallista teollisuutta ja merenkulkua. Myöhemmin LNG:tä voidaan mahdollisesti toimittaa myös Suomen ja Baltian maiden yhteisiin tarpeisiin suunnitellusta suuren kokoluokan LNG-terminaalista. 2013 (Yhteensä 33,2 TWh) Maakaasun käyttö Suomessa (TWh) 50 40 30 20 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2005 2006 2003 2004 2001 2002 1999 Kaukolämpö ja yhteistuotantosähkö Teollisuus Erillinen sähköntuotanto 2000 1998 1997 1996 1995 1994 1992 1993 0 1991 10 1990 Luonnonkaasun monipuolisuus Kansainvälisesti arvioidaan, että maakaasu sopii ominaisuuksiltaan erinomaisesti täydentämään uusiutuvilla energiamuodoilla tapahtuvaa tuotantoa, jossa tuotanto vaihtelee olosuhteiden mukaan. Gasumin tavoitteena on kehittää kaasun hankintaa ja markkinamekanismeja tulevaisuuden energiamarkkinoiden tarpeita varten. Yhdistetyllä sähkön- ja kaukolämmöntuotannolla on edelleen vahva sija Suomen energiamarkkinoilla. Teollisuudessa maakaasun rooli polttoaineen ohella raaka-aineena tullee kasvamaan. Muu käyttö Ennuste Maakaasun myynnin jakautuminen tuotteittain 2013 Vuosituote 76 % (76 %) Kuukausituote 14 % (11 %) Pienkulutustariffi* 1 % (1 %) Lisäkaasu, Gasum Plussa ja jälkimarkkinakauppa 9 % (12 %) *Pienkulutustariffi sisältää Gasumin oman kulutuksen Ga su m i n v u os i 20 1 3 15 energiakauppa Yrityskaupan myötä Sähköntuotanto energialähteittäin 2013 Kaukolämmön tuotanto energialähteittäin 2013 Gasum pystyy ratkaisevasti kasvattamaan LNG-liike toimintaansa ja on nyt Pohjoismaiden suurin LNG-jakelija. Maakaasu 10 % (9 %) Ydinvoima 33 % (33 %) Vesivoima 19 % (25 %) Puu ja muu bio 17 % (15 %) Hiili 15 % (10 %) Turve 5 % (6 %) Muut* 2 % (2 %) Öljy 0 % (1 %) *Tuulivoima ja muu ei-biopohjainen Maakaasu 26 % (28 %) Puu ja muu bio 29 % (23 %) Hiili 26 % (25 %) Turve 13 % (17 %) Muut* 4 % (3 %) Öljy 2 % (4 %) Ydinvoima 0 % (0 %) Vesivoima 0 % (0 %) *Tuulivoima ja muu ei-biopohjainen Gasum suunnannäyttäjänä LNG-markkinoilla Björn Ahlnäs johtaja Työhistoria Björn aloitti mittavan Gasum-uransa 1984 silloisen Neste Oy:n Neste Engineering -osaston ryhmäpäällikkönä. Sittemmin hän vastasi pitkään maakaasun myynnistä ja markkinoinnista sekä 2007 alkaen uusista kehittyvistä liiketoiminnoista (LNG, biokaasu ja liikenne). Björn jäi eläkkeelle 28.2.2014 oltuaan gasumlainen 30 vuotta. Koulutus diplomi-insinööri 16 Ga su m i n v u os i 20 1 3 Oma urani Gasumilla sai erittäin mieluisan loppuhuipentuman nyt 2014 saadessani olla mukana todistamassa Gasumin ja norjalaisen Skangassin yhteistyön sinetöintiä. On hienoa nähdä, miten pitkään kestänyt neuvotteluprosessi saatiin siihen pisteeseen, että lopputulos oli hyväksyttävissä molempien osapuolten taholla. Yrityskaupan myötä Gasum pystyy ratkaisevasti kasvattamaan LNG-liiketoimintaansa ja on nyt Pohjoismaiden suurin LNG-jakelija. Suunnitelmat Skangass-yrityskaupasta aloitettiin jo silloin, kun EU-lainsäädäntö näytti vahvasti merkkejä siitä, että muun muassa merenkulun päästösäädökset tulevat kiristymään. Kauppa ei silti ollut riskitön; LNG-markkinat olivat vielä kehitysvaiheessa ja Skangassin Risavikan tuotantolaitos vasta käynnistysvaiheessa. Näimme molemmat kuitenkin paljon potentiaalia Gasumin ja Skangassin yhteistyössä, täydennämme toisiamme niin maantieteellisesti kuin osaamisenkin puitteissa. Yhdistetyillä voimavaroilla voimme rakentaa kustannustehokkaan ja logistisesti vahvan yhteispohjoismaisen LNGjakeluyhtiön, jolla on sekä omaa tuotantoa että hankintaa isoilta LNG-tuottajilta. Vuonna 2012 Viking Grace -aluksen tuoma julkisuus LNGpolttoaineelle oli myös tärkeä askel hakiessamme näkyvyyttä meriliikenteen polttoainekysymyksiin. Meneillään olevat Finngulf- ja Balticconnector-hankkeet tukevat mielestäni hyvin Skangassin ja Gasumin yhteistyötä. Tämän kaupan myötä panostamme vahvasti LNG-markkinoiden ja -jakeluinfrastruktuurin kasvattamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Laajat LNG-markkinat luovat hyvän taloudellisen pohjan isoille tuontiterminaaleille. Yrityskauppa tukee myös liiketoimintamme muita, pienemmillä askelilla kehittyviä osa-alueita, kuten biokaasua ja kaasun liikennekäyttöä sekä tietysti myös perusliiketoimintaamme kaasuverkon puolella. Olen todella iloinen yrityskaupan menestyksekkäästä loppuun viemisestä. Kaupan kautta Gasumista tulee merkittävä alueellinen LNG-toimija, ja yritys pystyy näin kasvattamaan liiketoimintaansa tulevaisuudessa. Case Investointi ilmastoon Vantaan Energia saa tänä vuonna jätevoimalan, jonka yhteyteen rakennettu kaasuturbiinilaitos lisää sen energiatehokkuutta. Vantaan ratkaisu on Suomessa ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Suomen suurimpiin kaupunkienergiayhtiöihin kuuluva Vantaan Energia Oy tuottaa ja myy sähköä ja kaukolämpöä, ja tarjoaa maakaasua teollisuuden tarpeisiin. Tähän asti merkittävä osa tuotannosta on tapahtunut Martinlaakson voimalaitoksessa, joka käyttää pääpolttoaineina maakaasua ja kivihiiltä. Vuodesta 2011 lähtien Itä-Vantaan Långmossebergeniin on rakennettu uutta jätevoimalaa, jonka on määrä valmistua vuoden 2014 lopulla. Laitos tuottaa sähköä 600 GWh ja lämpöä 920 GWh vuodessa. Polttoaineena käytetään syntypaikkalajiteltua sekajätettä ja maakaasua, jolla lisätään voimalan energiatehokkuutta. ”Jätevoimalan yhteyteen on rakennettu kaasuturbiinilaitos, jonka tehtävänä on jätekattilan höyryjen tulistaminen ja sitä kautta voimalan hyötysuhteen ja sähköntuotannon parantaminen. Kyse on ainutlaatuisesta ratkaisusta: vain Espanjan Bilbaossa on vastaavanlainen, mutta sekin tuottaa vain sähköä eikä juurikaan kaukolämpöä”, Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen kertoo. Vantaan Energian kokonaispäästöt vähenevät noin 20 prosenttia nykyisestä. Energialaitokset ovat asiakassegmenttinä tärkeä Gasumille. Kokonaisvolyymin laskusta huolimatta maakaasun kokonaismyynnistä yli puolet menee energialaitosten käyttöä ja jälleenmyyntiä varten. Gasumin energian tukkukaupan liiketoimintayksikön päällikkö Ossi Savolainen uskoo että tulevaisuudessa ne tulevat käyttämään maakaasua yhä enemmän Vantaan jätevoimalan tavoin lisä- ja huippuenergiana. Enemmän energiaa, vähemmän päästöjä Jätevoimala on noin 300 miljoonan euron investointi – suurin yli 100-vuotiaan Vantaan Energian historiassa. Se tulee korvaamaan yhden Martinlaakson voimalaitoksen yksikön ja vastaa samalla Vantaan kasvavaan energiantarpeeseen. Lisäksi se tukee Vantaan Energian ilmastotavoitteita: jätevoimalan ansiosta hiilen käyttö lämmön- ja sähköntuotannossa vähenee Vantaalla jopa kolmanneksen ja yhtiön kokonaispäästöt vähenevät noin 20 prosenttia nykyisestä. ”Voimalan koekäyttö on jo alkanut. Tällä hetkellä täällä poltetaan kaasua, ja pian myös jätettä. Myöhemmin teemme huolellisen koeajon, jossa koko voimalan toiminta testataan. Uskon, että saamme laitoksen käyttöön jo alkusyksystä”, Vantaan Energian Martinlaakson voimalan käyttöpäällikkö Kalle Patomeri sanoo. Ga su m i n v u os i 20 1 3 17 energiakauppa Valitse biokaasu Gasumin tankkausasemilla asiakkaat ovat jo parin vuoden ajan voineet valita biokaasun autonsa polttoaineeksi. Biokaasun tuotantomäärät kasvavat lähiaikoina uusien hankkeiden valmistuessa, joten Gasum tuo biokaasun nyt myös muiden asiakkaidensa valittavaksi. ”Viime vuosien panostuksemme biokaasuhankkeisiin alkavat nyt näkyä. Seuraava iso askel on Gasumin ja LABIO Oy:n yhteishankkeena Lahteen valmistuva Suomen suurin biokaasua valmistava tuotanto- ja jalostuslaitos, joka aloittaa biokaasun syötön verkkoon”, Gasumin biokaasuliiketoiminnan kehityspäällikkö Jani Arala kertoo. Jos Gasumin asiakas haluaa siirtyä biokaasuun, muutoksesta ei tule ylimääräisiä investointikustannuksia. Käytäntö toimii sopimusmuutoksella hieman vastaavasti kuin sähkösopimuksessa: asiakas ostaa Gasumilta osuuden tuotetusta biokaasusta, vaikka kaasuputkessa asiakkaalle virtaakin maakaasun ja biokaasun seosta. Joustavuutta lisää, että asiakas voi valita sopimukseensa joko puhdasta biokaasua tai maa- ja biokaasun seosta toivomillaan osuuksilla. Biokaasussa on potentiaalia Biokaasu on kotimainen, uusiutuva ja lähes täysin päästötön polttoaine, jonka raaka-aineiksi sopivat teollisuuden ja yhdyskuntien orgaaniset jätteet, maatalouden sivuvirrat kuten karjan lanta tai ylijäämäkasvit, tai kiinteä biomassa kuten metsähake. Biokaasun koko tuotantopotentiaaliksi on Suomessa arvioitu 14 TWh nykyisestä luonnonkaasun käyttömäärästä. Pelkästään biokaasuksi soveltuvan Gasumin biokaasuprojektit ja yhteistyökumppanit Yhteistyökumppanit 1) KSS Energia ja Kymen Bioenergia 2) Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) 3) LABIO Oy (entinen Kujalan Komposti Oy) 4) Biovakka 18 Ga su m i n v u os i 20 1 3 5) Biovakka 6) Joutsan Ekokaasu 7) MetsäFibre ja Helsingin Energia 8) KSS Energia metsähakkuujätteen määräksi on arvioitu 8 TWh vuodessa. Yrityksille siirtyminen biokaasuun on vastuullinen valinta, jota myös asiakkaat arvostavat. ”Kuluttajat peräänkuuluttavat tänä päivänä vastuullista tuotantoa. Biokaasun avulla yrityksen tuotteen voi esimerkiksi brändätä täysin kotimaiseksi, kun myös sen valmistuksessa käytetyn energian lähteenä on kotimainen ja uusiutuva biokaasu. Esimerkiksi ravintola, joka valmistaa ruokansa kotimaisella biokaasulla, voi tehdä todellista lähiruokaa. Kustannukset eivät siitä juurikaan kasva”, Jani Arala kertoo. Biokaasusertifikaatit • Gasum on luonut biokaasun myyntiin sertifikaattijärjestelmän. Sertifikaatti tehostaa kaupankäyntiä yhdistämällä tuotannon loppukäyttäjän tarpeisiin. Järjestelmä on parhaillaan testattavana omassa käytössä, mutta avataan asiakkaille lähitulevaisuudessa. • Biokaasusertifikaattijärjestelmässä erotetaan toisistaan biokaasun fyysinen toimitus ja ympäristö ominaisuus. Sen avulla voidaan myös todistaa biokaasun tuotannon alkuperä. • Sertifikaatti on voimassa 18 kuukautta biokaasun tuotantokuukaudesta. • Biokaasusertifikaateilla asiakas voi joustavasti käyttää biokaasua: asiakas voi ostaa sertifikaatit etukäteen ja käyttää ne todellisen tarpeen mukaan jonain toisena ajankohtana. • Sertifikaatteja myönnetään vain biokaasulle, joka syötetään maakaasuverkkoon tai vastaavat laatukriteerit täyttävälle nestey tetylle biokaasulle. Lahdesta biokaasun suunnannäyttäjä Gasum ja biohajoavia materiaaleja Lahden kompostointilaitoksessa käsittelevä LABIO Oy rakentavat Lahden Kujalaan Suomen suurimman biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksen. Laitoksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2013 ja sen on määrä valmistua heinäkuussa 2014, jolloin reaktorit otetaan koekäyttöön. ”Olemme aiemmin käsitelleet biohajoavaa ainesta muun muassa kasvualustoiksi tai maanviljelykseen lannoitteeksi. Uuden biokaasulaitoksen myötä toimintamme muuttuu entistä ympäristöystävällisemmäksi, kun materiaalissa oleva energia otetaan käyttöön. Odotuksemme ovat korkealla; panostamme siihen, että tekniikka toimii alusta lähtien ja pääsemme aloittamaan biokaasun tuotannon pikaisesti”, LABIOn toimitusjohtaja Ari Savolainen sanoo. Biokaasun tuotantoon volyymia Kokonaisinvestoinnit ovat yhteensä noin 17 miljoonaa euroa, josta työ- ja elinkeino Case ministeriön investointituki kattaa kolmanneksen. Laitos tulee tuottamaan jopa 50 GWh biokaasua vuodessa, mikä tekee siitä toistaiseksi Suomen suurimman biokaasua valmistavan tuotanto- ja jalostuslaitoksen. Tuotanto riittäisi kattamaan esimerkiksi koko Lahden seudun kaupunkiliikenteen bussien polttoainetarpeen. ”Yhteistyöhanke LABIOn kanssa on meille merkittävä edistysaskel tavoitteessamme kasvattaa biokaasun osuutta liiketoiminnassamme ja tulla Suomen johtavaksi biokaasun tarjoajaksi”, Gasumin biokaasuliiketoimintayksikön päällikkö Pasi Torri kertoo. Yhteistyöhankkeessa LABIO vastaa raaka-aineen eli orgaanisen jätteen hankinnasta ja sen mädättämisestä biokaasuksi. Gasum puolestaan jalostaa raakakaasun koostumukseltaan maakaasua vastaavaksi, vähintään 95-prosenttiseksi metaaniksi, ja huolehtii lopputuotteen syöttämisestä kaasuverkostoon sekä kaasun myynnistä ja toimittamisesta asiakkaille. Energiakaupan pulssilla Satu Raikaslehto liiketoimintayksikön päällikkö, energiakaupan palvelut Työhistoria Satu on työskennellyt maakaasualalla 25 vuoden ajan, mm. it-, hankinta- ja liiketoiminnan suunnittelijana. 2000-luvulla Satu on ollut mukana mm. Kaasupörssissä ja kehittänyt hintariskienhallintaa asiakkaille. Satu toimi yli 10 vuoden ajan Gasumin edustajana kansainvälisessä Eurogasin tilastotyöryhmässä. Hänet valittiin ryhmän ensimmäiseksi nais puheenjohtajaksi vuonna 2011. Koulutus diplomi-insinööri Vedän neljän hengen energiakaupan palvelut-yksikköä. Tiimiini kuuluu kaksi tuotepäällikköä, markkinaanalyytikko ja raporttisuunnittelija. Tarjoamme energiakaupan hintasuojauspalveluita, raporttipalveluita ja indeksiennusteita, joiden avulla asiakkaamme saavat tietoa maakaasun hintaan vaikuttavista asioista ja voivat suojautua hinnan heilahteluilta. Kehitämme uusia tuotteita ja palveluita, kun havaitsemme aidon tarpeen. Esimerkiksi vuoden 2013 aikana edistimme Gasumin biokaasusertifikaattihanketta, joka vastaa sähkön alkuperätakuujärjestelmää. Viime syksystä lähtien olemme myös kiihtyvällä tahdilla valmistautuneet EU:n EMIR-asetukseen, joka koskee johdannaisten raportointia kauppatietotojärjestelmään. Raportointivelvollisuus astui voimaan helmikuussa, tarjoamme asiakkaille tähän liittyvää neuvontaa ja palvelua. Gasum ja EMIR-asetus • Gasum tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden kiinnittää maakaasun hinnasta osan tai koko hinnan (Hintasuojauspalvelu). Gasum suojaa vastaavasti oman riskinsä OTC-johdannaisilla markkinoilla. • Kaikista edellä mainituista kaupoista tulee raportoida 12.2.2014 alkaen EMIRasetuksen mukaisesti EU:n hyväksymiin kauppatietorekistereihin. Raportointivelvoite koskee 16.8.2012 voimassa olleita tai sen jälkeen tehtyjä sopimuksia. • Gasum raportoi omien sopimustensa lisäksi tehdyt kaupat myös asiakkaiden puolesta. Säännösten mukaan toimija voi ulkoistaa raportoinnin vastapuolelle, mutta vastuu raportoinnin oikeellisuudesta jää aina raportointivelvolliselle. Ga su m i n v u os i 20 1 3 19 energiapalvelut Vahvaa liiketoiminnan kasvua Energiapalvelut haluaa parantaa kaasun käyttöedellytyksiä tarjoamalla monipuolisesti ratkaisuja asiakasryhmille nykyisellä ja uusilla toiminta-alueilla. LNG ja biokaasu tarjoavat mahdollisuuden kasvattaa markkinoita kokonaan uusilla alueilla, myös putkijakeluverkostojen ulkopuolella. Gasum myy kaasua kotitalousasiakkaille ja yrityksille muun muassa Helsingissä, Kotkassa, Porvoossa, Lohjalla ja Vihdissä. Myyntiä vähensi vuonna 2013 sekä talouden taantuma, joka siirsi asiakkaiden investointeja, että poikkeuksellisen lämmin vuosi. Kaasun myynti kehittyi hyvin uusimmalla jakelualueella Vihdin Nummelassa, kun taas Kymenlaaksossa markkinatilanne oli erittäin haastava. Uusiutuvia lämpöratkaisuja Energiapalvelujen tuotevalikoimaan kuuluvat myös asunto-osakeyhtiöiden lämmitysratkaisut ja energian, höyryn ja lämmön tuotanto yrityksien tarpeisiin sekä tähän liittyvät laitteet ja kokonaisratkaisujen suunnittelu. Kaasun etuja ovat energiatehokkuus ja vähäiset huoltotarpeet. Energiapalvelut Gasumin rooli • luonnonkaasuratkaisut • liikennepalvelut • laitteiden myynti Vuonna 2013 • Gasum keskittyi kaasua ja uusiutuvaa energiaa yhdistävien ratkaisujen kehittämiseen. 20 Ga su m i n v u os i 20 1 3 Myös kaasulaitteiden ja lämmitysratkaisujen myynti kärsi talouden taantumasta. Lisäksi poliittinen ohjaus on viime vuosina suosinut puupolttoaineisiin pohjautuvia ratkaisuja. Maalämmön ja luonnonkaasun yhdistelmä on ekologinen ja energiatehokas lämpöratkaisu. Gasum on tuonut markkinoille kaasua ja uusiutuvaa energiaa, kuten maalämpöä ja aurinkoenergiaa, yhdistäviä tuotteita ja ratkaisuja. Maalämpöä ja kaasua hyödyntävä pilottikohde on suun- nitteilla Sundetiin Kirkkonummelle. Jatkossa myös uusiutuva, kotimainen biokaasu täydentää lämmityspolttoainevalikoimaa. Kaasuautoilun mahdollisuudet monipuolistuvat Kaasun liikennekäytössä vuonna 2013 panostettiin erityisesti biokaasuvaihto ehdon markkinointiin. Noin 20 prosenttia yksityisautoilijoista valitsikin tankatessaan biokaasun. Julkisen liikenteen osalta ongelmat vanhenevan kaluston ja sen huollon kanssa vähensivät kiinnostusta kaasubusseihin pääkaupunkiseudulla. Vaasassa kaupunki puolestaan halusi kilpailuttaa osan joukkoliikenteen linjoista vain kaasuun perustuen. » Case Lämmitystekniikan priimus Sariolan koulu Kangasalan kunnassa sai huippuluokan lämmitysjärjestelmän, kun yhteistyökumppanit Gasum ja ServPro korvasivat vanhan öljylämmityksen kaasukondenssikattiloilla. Uusi tekniikka säästää energiaa, luontoa ja tilaa. Sariolan koulun öljypolttimesta ja -kattilasta koostuva lämmitysjärjestelmä oli jo päässyt huonoon kuntoon, kun kiinteistöön alettiin suunnitella uutta ratkaisua alkuvuodesta 2013. Päätöstä korvata järjestelmä kahdella kondenssikattilalla ei tarvinnut kauaa harkita: Kondenssikattilan nerokkuus perustuu palamisessa syntyvien savukaasujen talteenottoon ja niiden sisältämän energian hyödyntämiseen lämmityksessä. Siten kondenssikattilan hyötysuhde nousee yli 100 prosentin, ja vuotuiset energiansäästöt voivat olla jopa 30 prosenttia vanhaan keskuslämmityskattilaan verrattuna. Muutostöitä varten tehtiin tarkat suunnitelmat ja aikataulut. ServPro toimi urakoitsijana vastaten vanhan järjestelmän raivaamisesta ja Gasumin toimittamien uusien laitteiden asennuksista. Käyttöönoton Gasum ja ServPro suorittivat yhdessä heinäkuun puolivälissä, minkä jälkeen ServPro on huolehtinut laitteiden valvonnasta ja toiminut teknisenä tukena. ”ServPro on ollut partnerimme jo usean vuoden ajan. Saumattoman yhteistyön tuloksena yhteiset projektimme sujuvat vaivattomasti ja asiakas saa laadukkaan ja toimivan kokonaistoimi- tuksen”, Gasumin tuoteryhmäpäällikkö Harri Mielonen kehuu. Maalämmön ja luonnonkaasun lyömätön yhdistelmä Automaatio vapauttaa kädet Pienen kaasun kulutuksen ja sitä myötä puhtaamman lähi-ilman lisäksi kondenssikattilan hyötyjä ovat muun muassa investointisäästöt sekä nykyaikainen ohjausautomatiikka. Viime aikoina kehittynyt automatiikka mullistaakin lämmityskeskuksia: ”Ohjaukset on mahdollista tehdä suoraan kattilasta ja automaatio säätää tehoa itse kulloisenkin lämmitystarpeen mukaan. Jatkossa myös esimerkiksi uusiutuvan aurinkoenergian liittäminen kondenssikattilan rinnalle on helppoa joustavan automatiikan myötä”, Mielonen kertoo. Hän uskoo, että tällaiset hybridijärjestelmät eli energianlähteiden ja tekniikoiden yhdistelmät, ovat yhä suositumpia tulevaisuudessa. Myös ServPron aluepäällikkö Ari Aalo uskoo kondenssikattilan yleistymiseen sen ylivertaisen tehokkuuden ja kätevyyden ansiosta: ”Suosittelen lämpimästi Sariolan koulussa tehtyjä muutostöitä kaasu putkien varrella olevien kuntien kiinteistöihin.” Sundetin ranta Kirkkonummella on edistyksellisten ja ennakkoluulottomien energiaratkaisujen edelläkävijäalue. Keväällä 2013 EKE-Rakennus Oy ja Gasum tekivät sopimuksen alueelle rakennettavasta kaukolämpötuotannon järjestelmästä, jossa hyödynnetään maalämpöä. Ratkaisu on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Maalämmön ja luonnonkaasun yhdistelmä on ekologinen, energiatehokas ja hinnaltaan kilpailukykyinen kaukolämpöratkaisu. Alhaisten hiilidioksidipäästöjen lisäksi se pitää myös alueen lähi-ilman puhtaana, sillä kummankaan energianlähteen käytöstä ei synny lainkaan rikki- tai hiukkaspäästöjä. WarmaGeo-järjestelmää rakennetaan parhaillaan ja lämmitys aloitetaan kevään 2014 aikana. Asukkaat pääsevät muuttamaan uuteen kohteeseen tulevana jouluna. Ga su m i n v u os i 20 1 3 21 energiapalvelut Gasum otti käyttöön uudet tankkaus asemat Helsingin Hermannissa ja Lohjalla Tytyrissä. Forssassa otettiin käyttöön Envor Biotechin biokaasun tankkausasema marraskuussa. Joutsan Ekokaasu Oy:n biokaasun tankkausaseman rakennustyöt käynnistyivät kesällä 2013, ja asema valmistui keväällä 2014. Vuoden 2013 aikana Suomen markkinoille saatiin uusi kaasuautomalli, Volkswagenin eco up!. Tehdasvalmisteisten kaasuautomallien tarjontaa täydentävät jälkiasennukset, joissa bensiinikäyttöisiin autoihin asennetaan kaasun käytön mahdollistavat lisälaitteet sekä kaasusäiliö. Kaasuautoja myös tuodaan esimerkiksi Ruotsista, jossa jälkimarkkinoilta löytyy jo kattavasti autotarjontaa. Gasum arvioi, että vuoden 2013 lopussa kaasuautoja oli Suomessa liikenteessä yhteensä noin 1 600, joista 40 oli pääkaupunkiseudun kaasubusseja. Kaasuautojen tankkausasemat Suomessa maaliskuussa 2014 Gasumin tankkausasema Avataan Gasumin tankkausasema 2014 Muun toimijan tankkausasema Avataan muun toimijan tankkausasema 2 2 Ga su m i n v u os i 20 1 3 Case Lähes 500 autoilijaa tankkasi bensaa biokaasun hinnalla Marraskuun 2013 lopussa nähtiin Lohjalla, Tytyrin ABC GrilliMarket -asemalla jo aamuvarhaisella satojen metrien autojono. Autot oli Lohjalle houkutellut Gasumin Bensaa biokaasun hinnalla -tempaus, jolla kiinnitettiin autoilijoiden huomio siihen, että biokaasu on paitsi edullista, kotimaista ja puhdasta, se on myös uusiutuvaa energiaa. Yhteensä Lohjan ABC:llä tankkasi bensaa biokaasun hinnalla, eli lähes puoleen hintaan, yhden lauantaiaamupäivän aikana 479 autoilijaa. Odotus palkittiin Tunnelma Lohjalla pysyi koko ajan korkealla noin tunnin jonotusajasta huolimatta, sillä Gasumin henkilökunta – joka myös hoiti autojen tankkauksen – tarjosi autoilijoille suklaata, jääraappoja sekä luettavaksi iltapäivälehtiä ja infopaketteja kaasuautoilusta. Kiinnostusta autoilijoiden joukossa herätti etenkin se, etteivät kaasuautot juuri eroa bensa-autoista: teho- tai kiihdytyseroja ei ole. Kuskit kertoivat myös arvostavansa sitä, että biokaasun tuottaminen suomalaisten jätteistä ruokkii kotimaista työllisyyttä. Gasumin viestintä- ja markkinointipäällikkö Olga Väisänen oli tyytyväinen Lohjan tempauksen jälkeen. ”Hienoa oli, että moni autoilija ryhtyi tempauksen ansiosta selvästi ajattelemaan: Miksi en tankkaisi aina näin edullisesti, ja vielä puhdasta kotimaista polttoainetta?" Yhden lauantaiaamun aikana bensaa tankkasi biokaasun hinnalla yhteensä 479 autoilijaa. Ga su m i n v u os i 20 1 3 23 siirtopalvelut Energia liikkeellä Gasumin siirtoverkoston pituus vuoden 2013 lopussa oli 1 286 kilometriä. Verkoston ja toiminnan kehittämisen painopisteenä oli Suomen energiamarkkinoiden palvelemisen ohella valmistautuminen kaasun hankinnan monipuolistumiseen ja Euroopan unionin siirtoverkko-operaattoreille asettamiin vaatimuksiin. Kaasuputket sijaitsevat 1–2 metrin syvyydessä maan alla. Verkostoon kuuluu lisäksi venttiili- ja kompressoriasemia sekä paineenvähennysasemia, joiden kautta kaasu luovutetaan asiakkaiden verkkoon. Verkoston toimintaa ja Gasumin 17 kaasutankkausasemaa, jakeluverkkoja, biokaasun syöttölaitoksia sekä Gasum energiapalveluiden lämmöntuotantokohteita ja Porvoon LNG-tuotantolaitosta valvotaan Kouvolan keskusvalvomosta vuorokauden ympäri. Biokaasun laatua seurataan tarkasti Gasumin verkostoon on liitetty kaksi biokaasun syöttöpistettä, toinen Kouvolan Mäkikylässä ja toinen Espoon Suomen ojalla. Verkossa voidaan siirtää vain biokaasua, joka vastaa ominaisuuksiltaan maakaasun siirtoverkostoon syötettävän kaasun koostumusvaatimuksia. Näin ollen biokaasun määrää ja laatua seurataan tarkasti. Biokaasun jalostusprosessiin kuuluu epäpuhtauksien poistaminen ja metaanipitoisuuden nostaminen. Verkoston biokaasutasetta seurataan tiiviisti, jotta siirtopalvelut Gasumin rooli • kaasuverkon kehitys ja ylläpito • biokaasun jalostus • Finngulf LNG -hanke Vuonna 2013 • Finngulf ja Balticconnector -hankkeissa tehtiin 2013 ensimmäiset julkisten hankintojen kumppanuuspäätökset. 24 Ga su m i n v u os i 20 1 3 asiakkaille tarjolla olevan ja toimitetun biokaasun määrä on selvillä. Matkalla kohti EU:n kaasuverkkoa Suomen ja Baltian maiden verkkooperaattoreiden yhteistyö on keskeisessä roolissa, kun nämä maat pyritään liittämään EU:n kaasuverkkoon. Vuonna 2013 Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan verkko-operaattorit tilasivat konsulttitutkimuksen, jossa selvitettiin maiden välisen kaasuinfrastruktuurin yhteisiä kehittämistarpeita. Selvityksessä tarkasteltiin muun muassa alueen LNG-terminaalihankkeita ja Latvian kaasuvarastojen hyödyntämistä. Gasum teki vuonna 2013 yhteistyösopimuksen virolaisen siirtoverkko-operaattorin EG Võrguteenus AS:n kanssa Balticconnector -hankkeen kehittämisestä yhteistyössä ja tätä yhteistyötä syvennettiin vuoden 2014 alussa tehdyllä jatkosopimuksella. Gasum on myös osakkaana Liettuassa toimintansa vuonna 2013 aloittaneessa kaasupörssiyhtiössä GET Balticissa. Kaasupörssin toiminnan käynnistämistä on selvitetty myös Virossa. Vaikka Suomen kaasunsiirtoverkolla ei vielä ole yhteyttä Euroopan unionin yhteiseen verkkoon, Suomen tulee noudattaa kaasumarkkinoita koskevaa EU-sääntelyä osittain. Siirtojärjestelmän operaattorina (TSO, Transmission System Operator) Gasum osallistuu alan eurooppalaisten yhteistyöjärjestöjen toimintaan ja pyrkii tuomaan Suomen markkinoiden käyttöön alan parhaat käytännöt. Turvallisuus edelleen huipputasoa Kaasun toimitusvarmuus vuonna 2013 oli hyvällä tasolla, kuten se on ollut jo useiden vuosien ajan. Myös työturvallisuus vaativissa kunnossapitotöissä oli hyvä, eikä rakennustyömailla sattunut onnettomuuksia. Korkean turvallisuus- ja toimitusvarmuustason säilyttäminen on keskeinen Gasumin liiketoiminnan kehittämis edellytys. Gasum haluaa olla eurooppalaisessa alan vertailussa huipputasolla. Poikkeustilanteiden varalta Gasum harjoittelee vuosittain yhteistoimintaa viranomaisten kanssa. Siirtoverkosto Suomessa Siirtoportaali on tietopaketti kaasun korkeapaineisesta siirtoverkostosta Anni Nuppunen kehitysinsinööri Työhistoria Valmistumisen jälkeen Anni työskenteli Lappeenrannan Energialla. Anni aloitti Gasumilla 2009. Koulutus energiatekniikan diplomi-insinööri Gasum avasi vuoden 2014 alussa Siirtoportaali-sivuston. Minun antoisa tehtäväni oli kerätä kasaan sivuilla oleva tieto Gasumin muiden asiantuntijoiden avustuksella. Siirtoportaali-sivuilta löytyy pähkinänkuoressa oleellinen tieto Suomen kaasun korkeapaineisesta siirtoverkostosta. Suosittelen sivuja kaikille, jotka haluavat saada nopealla katsauksella informaatiota muun muassa Gasumin siirtopalveluista ja niiden hinnoittelusta, kaasun siirtoon, käyttöön ja verkostoon liittymiseen sovellettavista ehdoista, kaasun koostumuksesta sekä maakaasumarkkinoihin liittyvästä lainsäädännöstä. Siirtoportaali-sivujen avaamisen taustalla on Euroopan Parlamentin ja Neuvoston antama asetus (EY) N:o 715 / 2009, joka koskee maakaasun siirtoverkkoihin pääsyä koskevia edellytyksiä. Asetuksessa on määritelty tiedot, jotka kaikkien eurooppalaisten maakaasun siirtoverkoston operaattoreiden tulee julkaista yleisön saataville maksutta ja ilman rekisteröitymistä, esimerkiksi verkkosivuilla. Lähtökohtana avoin tiedon jakaminen Maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EY) N:o 2009/73 on Suomelle määritetty erityisasema eristyneen markkina-alueen takia: Suomella on vain yksi pääasiallinen kaasun toimittaja, ja Suomesta on yhteys ainoastaan Venäjän kaasuverkkoon. Tämän niin sanotun derogaation takia Suomen ei vielä tarvitsisi julkaista asetuksessa 715/2009 määriteltyjä tietoja. Derogaatiosta huolimatta Gasum pyrkii kuitenkin julkaisemaan mahdollisimman paljon tietojaan vapaaehtoisesti. Kun Suomen kaasuverkko yhdistyy muun Euroopan kaasuverkkoon, tulee derogaatio poistumaan, ja Suomen on ryhdyttävä noudattamaan annettuja asetuksia sekä muiden Euroopan maiden kanssa harmonisoituja verkkosääntöjä kaikessa laajuudessaan. Ga su m i n v u os i 20 1 3 25 siirtopalvelut Finngulf LNG etsii ratkaisua nesteytetyn maakaasun tuonnille Gasumin merkittävimpiin strategisiin hankkeisiin kuuluu suunnitelma LNG:n tuontiterminaalin sekä Suomen ja Viron välisen kaasuputken rakentamisesta. Finngulf LNG -hanke eteni vuonna 2013 monin tavoin. Suomen ja Baltian yhteistyö Tavoitteena yhteiset kaasumarkkinat • Suomen ja Baltian maiden kaasu verkostoja ei ole liitetty toisiinsa eikä EU-alueen verkkoon. • Gasum pyrkii tiiviiseen yhteistyöhön Baltian maiden kanssa, ja tavoitteena on kaasumarkkinoiden avautuminen myös Suomessa vuosikymmenen lopulla. • Kehyksen Itämeren alueen yhteistyöhankkeille muodostaa EU-komission käynnistämä Itämeren alueen energiayhteyssuunnitelma Baltic Energy Market Interconnection Plan (BEMIP). • Suunnitelmaan kuuluvat muun muassa Suomenlahden LNG-terminaali, Suomen, Baltian maiden sekä Liettuan ja Puolan välisten kaasunsiirtoyhteyksien parantaminen, Balticconnector-putki Suomenlahden poikki ja Latvian kaasuvaraston kapasiteetin laajentaminen. • Pidemmän aikavälin realistinen tavoite on Suomen ja Baltian maiden yhteinen markkina-alue ja kaasupörssiin perustuva markkinapaikka. 26 Ga su m i n v u os i 20 1 3 Toukokuussa 2013 julkaistussa Finngulf LNG -hankkeen YVA-selostuksessa tarkasteltiin nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalin sijoittumista Porvoon Tolkkisiin tai Inkoon Joddböleen. YVA-selostuksessa ei löytynyt esteitä terminaalin rakentamiselle, ja Uudenmaan ELY-keskus totesi syyskuussa 2013 antamassaan lausunnossa YVA-selostuksen olevan asianmukaisesti tehty. YVA ry valitsi Finngulf LNG:n YVA:n vuoden 2013 parhaaksi YVA:ksi. Inkoossa LNG-terminaalin sijoituspaikka tarkentui joulukuussa 2013 Fjusön alueelle. Sijainti edellyttää normaalia YVA-prosessia, joka toteutetaan vuoden 2014 aikana. YVAan sisältyy myös tarkennuksia 22 kilometrin pituisen Inkoo–Siuntio-maakaasuputken YVA:aan. Tämä putki yhdistää terminaalialueen Suomen maakaasuverkostoon. Myös suunnitelma Suomen ja Viron kaasuverkostot yhdistävästä Balticconnectorputkesta eteni vuoden 2013 aikana. Suunni tellulla reitillä tehtiin loppuvuodesta 2013 merenpohjatutkimuksia. Kahden valtion alueella sijaitseva Balticconnector edellyttää omaa YVA-prosessia, joka toteutetaan vuoden 2014 aikana yhtä aikaa Suomessa ja Virossa. EU-tuki ratkaisee hankkeen Sekä Suomi että Viro tavoittelevat Euroopan unionilta investointitukea omalle LNG- tuontiterminaalilleen. EU:n lokakuussa 2013 julkaisemalle tukikelpoisten hankkeiden PCI-listalle (Projects of Common Interest) pääsivät toisilleen vaihtoehtoisina sekä Suomen että Viron hankkeet. Päätös merkitsi, että molemmat hankkeet voivat seuraavaksi hakea investointitukea alkuvuonna 2014 käynnistyvässä CEF-prosessissa (Connecting Europe Facility), jossa mukana ovat koko EU:n kaasu- ja sähköinfrahankkeet. Gasum tekee investointeja Suomen kaasuinfrastruktuurin kehittämiseksi Gasumin keskeisillä kasvualueilla ja kehittää suomalaista energiainfrastruktuuria ympäristöystävällisin ratkaisuin. Suunniteltujen Finngulf- ja Balticconnectorhankkeiden osalta Gasum jatkaa selvityk siä eri toteutusvaihtoehdoista ja niiden kannattavuuksista erillisellä aikataululla. Suomen ja Viron hallitukset sekä Gasum Oy ja virolaiset yhtiöt AS EG Võrguteenus ja AS Alexela Energia allekirjoittivat helmikuussa 2014 kaksi asiakirjaa, joiden pohjalta jatketaan Suomenlahden rannalle rakennettavan LNG-terminaalin sekä Suomen ja Baltian maakaasuverkostojen yhdistävän putken selvittämistä. Tämä on myönteinen askel mahdollisen kompromissiratkaisun selvittämiseksi jo kevään 2014 aikana. Itämeren alueen energiayhteyssuunnitelma Finngulf LNG -terminaali, toteutus vuosina 2016–2019 Balticconnector-yhdysputki Suomen ja 2. Viron välillä, toteutus vuosina 2017–2019 Inˇcukalns-kaasuvarasto Latviassa, 3. toteutus vuosina 2014–2025 Liettua–Puola-yhdysputki “GIPL”, 4. toteutus vuosina 2016–2018 1. Lähde: ENTSOG, Gas Regional Investment Plan -raportti (GRIP) 2014 Parhain keinoin kohti toteutusta Timo Kallio projektijohtaja Finngulf LNGja Balticconnector-hankkeissa Työhistoria Timo on työskennellyt aiemmin mm. Fennovoiman rakentamisjohtajana sekä Teollisuuden Voima Oy:n, Espoon kaupungin ja Fortum Engineering Oy:n palveluksessa. Timo aloitti Gasumilla toukokuussa 2013. Koulutus diplomi-insinööri Aloitin toukokuussa 2013 projekti johtajana Finngulf LNG- ja Baltic connector-hankkeissa. Siirryin Gasumille Fennovoima Oy:n rakentamisjohtajan tehtävistä, joten suurten kokonaisuuksien luotsaaminen on minulle tuttua työsarkaa. Loppuvuosi 2013 kului muun muassa YVA-arviointien, teknisen suunnittelun, hankkeen toteutuksen suunnittelussa ja lupa-asioiden parissa sekä Inkoon että Porvoon hankevaihtoehdoissa. Projektin julkisissa hankinnoissa tehtiin myös ensimmäiset valinnat, kun projektinjohdon kumppaniksi (Project Management Office) valittiin Neste Jacobs Oy ja Sweco. Tammikuussa 2014 Neste Jacobsin ja Swecon kymmenhenkinen porukka aloitti työnsä Gasumin Espoon pääkont- torilla samassa kerroksessa Gasumin oman LNG-väen kanssa. Avoimena uusille toteutusmalleille Uusiakaan vaihtoehtoja ei hankkeessa vierasteta: esimerkiksi projektiallianssimalli, jossa tilaaja, suunnittelijat ja toteuttajat muodostavat yhteisen organisaation, on ollut esillä yhtenä vaihtoehtona. Tällöin kaikki osapuolet vastaavat suunnittelusta ja rakentamisesta, ja myös riskit jaetaan yhteisesti. EU-tukiasiassa Suomi etsii yhä kompromissia Viron kanssa. Kaikkien osapuolten kannalta tärkeintä on, että LNG:n tuonti saadaan pohjoisen Itämeren alueella sujuvasti käyntiin. Gasumin tavoitteena on etsiä omalta osaltaan tähän parhaat ratkaisut. Ga su m i n v u os i 20 1 3 27 28 Ga su m i n v u os i 20 1 3 kestävä kehitys Gasum selvittää luonnonkaasun tuotanto- ja käyttöketjun ympäristövaikutuksia. Ga su m i n v u os i 20 1 3 29 Kohti puhtaampaa huomista Kestävä kehitys ja yritysvastuu halutaan Gasumilla kytkeä tiiviisti liiketoimintastrategiaan. Gasumille keskeisiä yritysvastuun teemoja ovat avoimuus, toimitusvarmuus, ympäristö ja turvallisuus sekä kaasun nykykäyttö ja tulevaisuus. Gasumin kestävillä ratkaisuilla tavoitellaan puhtaampaa lähiympäristöä, puhtaampaa Itämerta ja puhtaampaa ilmastoa. Gasum pyrkii lisäämään biokaasun tuotantoa ja hankintaa sekä selvittämään kaasunhankinnan hajauttamista ja kaasun käyttömahdollisuuksien lisäämistä nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin avulla. Gasum palkitsee henkilöstöä työturvallisuuden ylläpidosta ja kestävään huomiseen tähtäävistä hankkeista. Järjestelmällisyyttä ja vastuullisen toiminnan sitoumuksia Gasumilla on sertifioitu toimintajärjestelmä, johon sisältyy laatu- ja ympäristöjärjestelmän ohella myös turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Gasum on mukana teollisuuden energiatehokkuussopimuksessa, valtakunnalliseen työtapaturmaohjelmaan kuuluvassa Nolla tapaturmaa -foorumissa ja Kemianteollisuus ry:n Responsible Care 30 Ga su m i n v u os i 20 1 3 -ohjelmassa. Gasum on liittynyt Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta Itämeren tilan parantamiseen sitoutuneiden organisaatioiden joukkoon sekä elinkeinoelämän ja Helsingin kaupungin Ilmastokumppanit-verkostoon. Neljä olennaista yritysvastuun teemaa Analyysien perusteella Gasumin tärkeimmät vastuullisuuden painopistealueet ovat avoimuus, toimitusvarmuus, ympäristö ja turvallisuus sekä kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus. Gasum haluaa toiminnassaan noudattaa avoimuuden ja tasapuolisuuden periaatetta. Rakennushankkeista laissa säädettyjen, sidosryhmien kuulemista koskevien vähimmäisvaatimuksien ohella Gasum panostaa hankeviestintään verkkosivuillaan. Gasum käy avointa vuoropuhelua poliittisten päättäjien, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Vuonna 2013 Gasum oli Gasumin kestävillä ratkaisuilla tavoitellaan puhtaampaa lähiympäristöä, puhtaampaa Itämerta ja puhtaampaa ilmastoa. mukana muun muassa Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategiaa valmistelleessa työryhmässä. Gasum on yksi tulevaisuuden poliittisille päättäjille suunnatun Arkadia-ohjelman yhteistyökumppaneista. Gasum suuntaa kannatus- ja tukivaransa keskitetysti muutamiin suurempiin valtakunnallisiin kohteisiin, jotka ovat hyvämaineisia ja Gasumin imagoon sopivia. Gasum ei tue poliittisia puolueita tai ehdokkaita raha- tai muilla lahjoituksilla. Vuonna 2013 suurimmat Gasumin tuen saajat olivat Lux Musicae -festivaali ja Pelastakaa Lapset ry. CO2 -oletuspäästökerroin (t/TJ) 120 Gasumin kasvihuonekaasupäästöt päästölähteittäin 2013 100 80 60 40 Turve (jyrsinturve) Kivihiili Moottoribensiini Biokaasu 0 LNG 20 Maakaasu Lähtökohtana varma ja turvallinen tulevaisuus Kaasun toimitusvarmuus oli hyvällä tasolla vuonna 2013. Toimitusvarmuuteen kuuluvat muun muassa kaasun hankintalähteiden lisääminen, kaasuverkoston riittävän toimintakyvyn varmistaminen ja poikkeustilanteisiin varautuminen. Syyskuussa Gasum harjoitteli viranomaisten kanssa Hyvinkäällä LNG-rekan poikkeustilannetta. Työturvallisuustavoitteena Gasumilla on nolla työtapaturmaa, mikä ei toteu tunut vuonna 2013. Ympäristötavoitteiden osalta Gasumin kasvihuonekaasupäästöjen määrä ei lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna. Tavoitteena on aktiivinen päästöjen vähentäminen. Kaasun nykyisen ja tulevaisuuden käytön kehittämisessä on nesteytetyllä maakaasulla eli LNG:llä merkittävä rooli. Lähivuosina LNG edistää myös puhtaampaa meriliikennettä Itä merellä. Siirto- ja jakelujärjestelmän metaanipäästöt 49 % (45 %) Kompressoriasemien CO2 -päästöt 19 % (23 %) Paineenvähennysasemien CO2 -päästöt 6 % (6 %) Maakaasun omakäyttö, CO2 -päästöt 1 % (1 %) Lämpölaitosten CO2 -päästöt 25 % (25 %) Lähde: Tilastokeskus, polttoaineluokitus 2013 Gasumin siirtojärjestelmän metaanipäästöt (t) Metaanipäästöt siirretystä maakaasumäärästä (%) 1 200 0,020 1 000 0,015 800 600 0,010 400 0,005 200 0,000 0 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Tavoitteena nolla tapaturmaa Jarmo Aho työsuojelupäällikkö Työhistoria Jarmo on työskennellyt käyttöpäällikkönä vuoteen 2005 saakka ja sen jälkeen turvallisuuteen ja valmiusasioihin liittyvissä tehtävissä. Jarmo aloitti Gasumilla 1987. Koulutus insinööri Gasumilla minun ja koko HSEQ-osaston (Health, Safety, Environment, Quality) yhtenä tehtävänä on edistää henkilökuntamme työturvallisuutta. Vuonna 2010 otimme tässä työssä tärkeän askeleen, kun ryhdyimme käyttämään Gasumin uutta turvallisuushavaintojärjestelmää (TAVA). Gasumilla koko henkilökunta käyttää TAVAa. Järjestelmään kirjataan kaikki turvallisuus- ja ympäristöhavainnot, kuten liukkaat ja pimeät ulkoalueet, kaasuputkistolla tehtävät työt, liikennekäyttäytyminen, ajoneuvojen kunto tai ulkoinen turvallisuus. TAVA välittää havainnot esimiehille, joilla on 14 päivää aikaa vastata havaintoon ja tarttua epäkohtiin. Vaaratilanteet ja tapaturmat tutkitaan. Järjestelmä on avoin ja jokainen gasumlainen voi seurata havaintojen käsittelyä. Viime vuonna TAVAan kirjattiin peräti 886 havaintoa. Tilastot kertovat parannuksista Tavoitteemme on, ettei gasumlaisille sattuisi yhtään työtapaturmaa. Vuonna 2013 tavoite oli lähellä; Gasumin henkilökunnalle sattui vain kaksi poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Vuonna 2010 työtapaturmia oli vielä yhdeksän. Tilastot osoittavat, että työtapaturmat ja niiden vakavuusasteet ovat vähentyneet huomattavasti vain muutamassa vuodessa. Tästä saamme kiittää valpasta henkilökuntaamme. Heidän huomionsa ovat johtaneet moniin korjaaviin toimenpiteisiin. Jatkossa aiomme laajentaa TAVAn käyttöä dynaamiseen riskien arviointiin. Sen ansiosta jokaiselle työntekijälle voidaan osoittaa entistä tarkemmin heidän työhönsä liittyvät haitta- ja vaaratekijät. Ga su m i n v u os i 20 1 3 31 kestävä kehitys Turvallista työpäivää Raati kuvaili vuoden 2013 gasumlaiseksi valittua työsuojeluteknikko Ari Laurilaa työhön sitoutuneeksi ja pidetyksi työkaveriksi, jolla on vahva turvallisuusosaaminen. Onkin selvää, että Laurila nauttii työstään. Alan tuntemus alkoi vuoden gasumlaisella kehittyä jo ennen kuin Ari Laurila aloitti varsinaisen uransa vuonna 1989 silloisessa Neste Oy Maakaasussa. Hän oli viettänyt muutaman kesän Kouvolan kunnossapito-osastolla linjantarkastustehtävissä merkintäpaaluja korjaten. Armeijan jälkeen tuntui luontevalta jatkaa samaisella kunnossapito-osastolla kaasuputkien pinnoitteiden huoltotehtävissä. Nykyisessä pestissään työsuojelu teknikkona Laurila vastaa tapaturmien ja vaaratilanteiden ilmoitusjärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä sekä työturvallisuusriskien kartoittamisesta. Tavallinen työpäivä pitää sisällään muun muassa TAVA-järjestelmään tulleiden turvallisuushavaintojen tutkimista ja luokittelua sekä ohjeistusja koulutustehtäviä. Laurila osallistuu myös Terveystalon tekemiin kohdennettuihin työpaikkaselvityksiin. Kehitys palkitsee Kun kiertää työssään koko Gasumin verkoston alueella aina Imatralta Lohjalle, tuntee organisaation ja sen työntekijät melkoisen hyvin: ”Tunnen gasumlaisia lukuisan määrän. Kasvoista väitän tunnistavani jokaisen, sillä olen tehnyt kaikille henkilökortin. Mahtavat työkaverit ovat yksi työni parhaista puolista”, Laurila sanoo. Riskien arvioinnissa pitääkin olla perillä koko konsernin henkilöstöstä ja toiminnoista – se tuo sopivasti haastetta rooliin. Erityisen palkitsevaa työssä on löytää hankaliinkin tilanteisiin joka kerta ratkaisu. ”Saan onnistumisen tunteita siitä, kun turvallisuushavainto johtaa parempaan tekemiseen ja työympäristöön. Työvuosieni aikana tapaturmat ovat vähentyneet Gasumilla ja uuden ilmoitusjärjestelmän myötä työturvallisuutta koskevien asioiden käsittely ja raportointi on tehostunut. Tavoitteena on nolla tapaturmaa.” Pitkästä urastaan huolimatta Laurilalla on intoa kehittyä alalla. Hän toivoo vielä monia hyviä työvuosia mielenkiintoisten työtehtävien parissa. Lähtökohtana osaava ja sitoutunut henkilöstö Nina Perttula henkilöstöpäällikkö Työhistoria Nina aloitti osastosihteerinä Gasumilla 1994. Nina on toiminut Gasumilla erilaisissa tehtävissä 20 vuoden ajan. Nina organisoi joka vuosi Gasumin mittavan kesätyöntekijärekrytoinnin. Koulutus markkinointimerkonomi 32 Ga su m i n v u os i 20 1 3 Vastaan kolmen hengen tiimini kanssa Gasumin henkilöstöasioista. Huolehdimme hyvinvointi-, työsuhdeja palkka-asioista sekä rekrytoinnista – kaikesta, mitä työntekijällä tulee uransa aikana vastaan. Gasumin henkilöstöhallinnon kulmakiviä ovat muun muassa aktiivisuus, varhainen välittäminen ja aikaansaava toimintatapa. Tavoitteenamme on huolehtia osaltamme, että Gasumilla on vastuullinen, osaava ja dynaaminen henkilöstö. Näiden asioiden eteen teemme tiivistä yhteistyötä koko henkilöstön, esimiesten ja työ terveyshuollon kanssa. Onnistumisistamme kertovat vähäiset sairauspoissaolot sekä se, että työurat ovat Gasumilla pitkiä ja henkilöstö eläköityy terveenä. Selkeitä parannuksia töissä jaksamisessa Työterveyslaitoksen operoimassa henkilöstötyytyväisyyskyselyssä paitsi vastausprosenttimme myös tuloksemme suhteessa verrokkiaineistoon olivat erinomaiset. Parannusta vuosien 2011 ja 2013 välillä oli tapahtunut erityisesti esimiestyössä sekä terveyteen, työkykyyn ja stressinhallintaan liittyvillä osa-alueilla. Olemme tuloksista todella iloisia ja haluamme pitää ne vähintään yhtä hyvinä jatkossakin. Vuosi 2013 oli tiimissämme hieman poikkeuksellinen toiminnanohjausjärjestelmään liittyneen hankkeen vuoksi, ja tiivis työ sen ympärillä jatkuu myös tänä vuonna. Uusien työkalujen omaksuminen ja toimintatapojen muuttaminen vie aina aikansa, ja järjestelmän täysimittainen käyttöönotto tulee varmasti pitämään meidät kiireisinä myös vuonna 2014. Ari Laurila työsuojeluteknikko Työhistoria Ari aloitti turvallisuusvalvojana turvallisuusosastolla 1.9.2008. Sitä ennen hän oli töissä kunnossapidossa. Ari on ollut Gasumilla vuodesta 1989. Muuta Ari harrastaa moottoripyöräilyä ja on mukana Gasumin Metaanimotoristien toiminnassa. Mahtavat työkaverit ovat yksi työni parhaista puolista. Ga su m i n v u os i 20 1 3 33 Älykästä energiaa oikeilla päätöksillä Vuoteen 2050 Euroopan ja samalla Suomen tulisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 80—95 prosenttia. Kaasun käytön tulisi myös huomattavasti lisääntyä. Entäs jos tulevaisuudessa voisikin hypätä bussiin, joka kulkee kotikaupungin omista jätteistä tuotetulla energialla tai tankata auton kaasulla missä päin Suomea tahansa? 3 4 Ga su m i n v u os i 20 1 3 Biokaasuautojen päästövähennykset bensiinin käyttöön verrattuna Euroopan energiantarpeen ja päästösäädösten yhteensovittaminen on 2050 ilmastotiekartan keskiössä. Jotta vähähiilinen yhteiskunta muuttuisi seuraavien reilun 30 vuoden aikana todellisuudeksi, on kaasun roolin energianlähteenä kasvettava. Siinä, missä muu Eurooppa tuottaa viidenneksen energiastaan kaasulla, on Suomessa kaasun osuus vain 10 prosenttia. Luonnonkaasujen käytön laajentamiselle on maassamme erinomaiset mahdollisuudet jo valmiina, mutta päätöksenteko ei ole tukenut kaasu järjestelmämme laajentamista. Suomi on keskittynyt viime vuosina yhä enemmän ydin- ja tuulivoiman suosimiseen. Nämä energiamuodot eivät kuitenkaan sulje pois kaasua tulevaisuuden siltana hiilineutraaliin yhteiskuntaan – päinvastoin. Kaasu jokaisen ulottuville Luonnonkaasua voidaan Suomessa hyödyntää tehokkaasti, mikäli kilpailukyky on varmistettu. LNGterminaalipäätökset ovat avainasemassa tarjoamassa teollisuudelle kilpailukykyisen polttoaineen ja varmuuden kaasun saannista vaihtoehtoisista lähteistä. Päätöksenteon tulisikin keskittyä kaasujärjestelmän ylläpitoon kokonaisuutena, joka palvelee niin teollisuutta kuin kotitalouksiakin. Näin ollen kustannukset jakautuisivat myös tasaisesti suurelle käyttäjäkunnalle. Jotta kaasu saataisiin paremmin käyttäjien ulottuville, on LNG:n jalansijaa vahvistettava. Nesteytetyn maakaasun vienti kaasunjakeluverkoston ulkopuolelle voi moninkertaistaa maakaasun potentiaalin. Kaasun vähäpäästöisyyttä ja monipuolisuutta on hyödynnettävä entistä tehokkaammin, jotta kunnianhimoisista päästötavoitteista tulisi todellisuutta. Biokaasun ohella myös maakaasu voi ratkaisevasti edesauttaa uusiutuvan energian käyttöä. Aurinko- ja tuulivoiman avulla tuotettu energia voidaan saada käyttöön myös pilvisenä tai tyynenä päivänä, jos kaasujärjestelmää hyödynnetään energian varastointiin myöhempää käyttöä varten. » Ga su m i n v u os i 20 1 3 35 kestävä kehitys Energiaa läheltä Jos ruokakulttuurimme suosii luomua ja lähituotantoa, miksei samaa voisi soveltaa myös energiaan? Edellytykset uusiutuvalle, paikalliselle bioenergialle ovat jo olemassa. Tuotannoltaan biokaasu voi nousta yhdeksi merkittävimpiä kotimaisia energianlähteitä. Tulevaisuuden visio energiantuotannosta voi hyvin näyttää niinkin idealistiselta, että valaisemme kotejamme biojätteisiin heitettyjen banaaninkuorten avulla. Biokaasun etuja ovat raaka-aineiden käytön monipuolisuus aina kotitalousjätteistä hakkuutähteisiin, mahdollisuus hyödyntää olemassa olevaa kaasuverkostoa ja samalla vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Biokaasu sopii loistavasti niin joukkoliikenteen kuin teollisuudenkin polttoaineeksi, eikä vaadi lisäinvestointeja käytön vaihtuessa maakaasusta biokaasuun. Jotta meillä olisi mahdollisuuksia 2050 asetettuihin ilmastotavoitteisiin, tarvitsee kaasu reilun pelikentän muiden energianlähteiden kanssa. Uudet, ympäristöystävälliset luonnonkaasuratkaisut ovat enemmän käden ulottuvilla kuin koskaan, tarvitaan vain oikeaa tietoa ja päätöksiä tulevaisuuden energiantarpeiden ja ilmastotavoitteiden yhdistämiseksi. Kaasun joustavuus ja ratkaisujen monimuotoisuus antavat kaasulle entistä vahvemman aseman. Innovoinnilla lähemmäs tavoitteita Sari Siitonen johtaja, strategia ja yritysvastuu Työhistoria Sari työskenteli ennen Gasumia Pöyryllä ja Aalto-yliopistossa. Syksystä 2008 Sari on ollut gasumlainen, hän toimi teknologiapäällikkönä tammikuuhun 2014 asti. Koulutus tekniikan tohtori ja MBA 36 Ga su m i n v u os i 20 1 3 Suomenojan biokaasulaitos on mielestäni hyvä esimerkki biokaasun yhteensopivuudesta jo olemassa olevaan kaasuinfrastruktuuriin ja kaasun käyttömuotoihin. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) Suomenojan jätevedenpuhdistamo käsittelee 310 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista ja Kirkkonummelta. Prosessissa tuotetaan jätevesilietteistä mädättämällä biokaasua, joka jalostetaan, puhdistetaan ja syötetään kaasuverkkoon. Kyseisellä kaasulla liikkuvat saman seudun bussit – ratkaisu on paikallinen ja resurssitehokas. Etenkin liikenteessä kaasun käyttö tuo huomattavia etuja. Hiukkaspäästöt pienentyvät ja biokaasuautoissa päästään yhtä pieniin hiilidioksidipäästöihin kuin tuulivoimasähköllä kulkevissa sähköautoissa. Bensiinin käyttöön nähden päästövähennykset ovat 97 prosenttia – mikä on huima saavutus. Vuodelle 2050 asetetut päästö tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia, mutta onneksi uusia teknologioita syntyy jatkuvasti. Etenkin liuskekaasun käytön kasvu on herättänyt mielenkiintoa kaasua kohtaan ja sysännyt kehitystä eteenpäin. Vedylläkin on rooli kaasun käytön yhteydessä ja vety- ja maakaasujärjestelmät linkittyvät toisiinsa. Jo tällä hetkellä Suomessa tuotetaan öljynjalostuksen yhteydessä merkittäviä määriä vetyä maakaasusta. Lisäksi pieniä määriä vetyä voitaisiin siirtää maakaasuverkostossa käyttökohteisiin. Juurikin kaasun joustavuus ja ratkaisujen monimuotoisuus antavat kaasulle entistä vahvemman aseman. energia-ala kiinnostaa Opiskelijoiden kiinnostus energia-alaan on kiitettävää niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Energia-asiat koetaan tulevaisuuden polttavaksi kysymykseksi, jonka parista löytyy nuorille tärkeitä haasteita ja mahdollisuuksia. Kysyimme neljältä Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen opiskelijalta seuraavat kysymykset: 1. Miksi opiskelet energia-alaa? 2. Miten globaaliin energiantarpeeseen tulisi mielestäsi vastata? 3. Millaista potentiaalia näet luonnonkaasujen käytössä? 4. Millaisia ovat mielestäsi kestävän huomisen energiaratkaisut? NIMI: Luiz Guilherme Garcia Greca IKÄ: 22 KOTIMAA: Brasilia NIMI: Imran Asghar IKÄ: 30 KOTIMAA: Pakistan 1) Minua kiinnostaa, kuinka energiamarkkinat toimivat monitieteellisesti ja miten energia-ala ja talouselämä vaikuttavat toisiinsa. Energia-alan opiskelu auttaa minua toimimaan ympäristöystävällisemmin – mitä ikinä ryhdynkään tulevaisuudessa tekemään. 2) Uskon, että voimme vastata kasvavaan energiantarpeeseen ainoastaan käyttämällä energiaa nykyistä tehokkaammin ja joustavammin. Meidän on käytettävä vähemmän energiaa per henkilö ja kehitettävä uusia tapoja tuottaa energiaa. 3) Luonnonkaasut ovat hyvä tapa vähentää päästöjä ja vastata energiantarpeeseen. Kaasua on helppo kuljettaa, se on puhdasta, tehokasta ja sen käyttö sopeutuu monia muita energianlähteitä helpommin käyttötarpeen vaihteluihin. 4) Hukkaenergian määrää voimme pienentää panostamalla maailmanlaajuiseen valistukseen. Ihmiset voivat tehdä viisaita, energiaa säästäviä päätöksiä vain, jos heillä on tarpeeksi tietoa ongelmista. 1) Energia on ihmiskunnan suurin haaste: tarve kasvaa samaa tahtia maapallon väkiluvun kanssa. Onkin tärkeää tutkia kaikkia energianlähteitä tasapuolisesti, ja pohtia niiden hyviä ja huonoja puolia. 2) Meidän pitäisi tehdä pitkän tähtäimen suunnitelma ympäristöä säästävien energiaratkaisujen lisäämiseksi. Nykyiset energian lähteet ovat kulumassa loppuun, joten on hyvin tärkeää etsiä uusia, ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja kuten aurinko- ja tuuli energia. Energian hinta on tietysti yksi tärkeä tekijä tässä työssä. 3) Mielestäni luonnonkaasut ovat hyvin varteenotettava, ympäristöystävällinen energianlähde, johon monet maat jo luottavat. Kaasu tulee kuitenkin joskus loppumaan, joten työ vaihtoehtoisten energianlähteiden löytämiseksi on tärkeää. 4) Uusiutuvat energianlähteet, kuten biopolttoaineet sekä aurinko- ja tuulienergia ovat ratkaisevan tärkeitä kestävän huomisen kannalta. NIMI: Dmitry Buiskikh IKÄ: 28 KOTIMAA: Venäjä NIMI: Gourav Khullar IKÄ: 21 KOTIMAA: Intia 1) Energia-ala muodostaa pohjan kaikille aloille, alan tunte minen on tärkeää. Huomasin jo opintojeni alussa, että tämä on minun alani. 2) Vastaus on teknologiassa. Itse uskon esimerkiksi aurinko energiaan, jossa piilee hyödyntämätöntä potentiaalia. Kehittämällä energiaa säästäviä ratkaisuja, voimme hyödyntää paremmin myös jo olemassa olevia energianlähteitä. 3) Luonnonkaasut ovat yksi näistä jo olemassa olevista, hyvistä energianlähteistä. Parasta kaasussa on se, että se on ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi öljy. Uskon, että kaasun merkitys energianlähteenä tulevaisuudessa kasvaa ja voi olla, että kaasu korvaa öljyn kokonaan. 4) Toivon etenkin, että kehitettäisiin tehokkaita tapoja varastoida energiaa. Tämä helpottaisi aurinko- ja tuuli energian hyödyntämistä niin kotitalouksissa kuin teolli suudessakin. 1) Pääaineeni on taloustieteet, mutta halusin lukea energia-alaa sivuaineenani. Kotimaani Intia haluaa omavaraiseksi energiantuotannossa, mutta on vasta alussa tällä tiellä. Olikin hienoa tulla Suomeen katsomaan, millaisia päätöksiä täällä tehdään energia-asioissa. 2) Aurinkoenergian käytössä on vielä valtavasti kehitettävää, ja enemmän mahdollisuuksia kuin kukaan ehkä ymmärtää. On myös hyvä pohtia, miten saamme ihmiset säästämään energiaa. Tarvitaanko siihen lakeja, ja jos näin, niin millaisia? 3) Näen luonnonkaasut välimuotona uusiutuvan ja uusiutumattoman energian välillä, vaikka luonnonkaasuvarat eivät kestäkään loputtomiin. Ne voivat kuitenkin toimia ponnahduslautana uusiutuvan energian käytön lisäämiselle. 4) Yritysmaailmassa olisi tärkeää löytää balanssi voiton tavoittelun ja ympäristönsuojelun välillä. Suomessa tähän pyritään jo monilla aloilla. Ihmiset ovat valveutuneita, ja ympäristöasiat ovat tärkeä osa yritysten imagoa. Ga su m i n v u os i 20 1 3 37 kestävä kehitys Kestävän kehityksen kemiaa Case Gasum on mukana kansainvälisessä Responsible Care -ohjelmassa, joka on kemianteollisuuden pitkäikäisin ja tunnustetuin vapaaehtoinen kestävää kehitystä tukeva ohjelma. Suomessa ohjelma on toiminut jo 20 vuoden ajan ja mukana on yli 100 yritystä, yhteensä jopa 20 000 henkilöä, kemianteollisuuden eri toimialoilta. Alussa pääpaino oli tuotannon päästöjen vähentämisessä, missä onkin saavutettu merkittäviä tuloksia. 2010-luvulla tavoitteiden keskiöön ovat nousseet luonnonvarojen kestävä käyttö, energia- ja materiaalitehokas sekä turvallinen tuotanto ja hyvinvoiva henkilöstö, vastuu tuotteesta koko elinkaaren ajan sekä avoin sidosryhmäyhteistyö. Vastuullisuustyön tuloksia seurataan indikaattoreilla, jotka kattavat kemianteollisuuden koko toimintakentän. Kestävässä kehityksessä tärkeässä roolissa ovat kemian alan innovaatiot, joilla luonnonvaroja voidaan hyödyntää tehokkaammin ja joilla voidaan luoda myös uutta liiketoimintaa. Kemian ratkaisut esimerkiksi bio-, mineraali- ja vesitalouteen ovat tässä keskeisessä roolissa. Jotta energiatehokkuuden haastavat tavoitteet saavutettaisiin, ohjelman puitteissa on perustettu vuoden 2013 aikana kemian yritysten vapaaehtoisia kummiverkostoja. Responsible Care -ohjelmaa koordinoi Suomessa Kemianteollisuus ry. Edunvalvontajärjestö vietti 70-vuotisjuhlaansa syyskuussa 2013. Kestävässä kehityksessä tärkeässä roolissa ovat kemian alan innovaatiot, joilla voidaan luoda uutta liiketoimintaa. 38 Ga su m i n v u os i 20 1 3 Innovaatiokilpailun voittajat Tapio Pitkäranta (vas.), Antti Bergholm ja Valtteri Maja. Case Ympäristöratkaisuja Itämeren liikenteeseen Gasumin Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailu ratkesi kesäkuussa 2013. Voittajajoukkue perusti yrityksen viemään ideaansa eteenpäin ja LNGinside Technologies Oy:n liiketoiminta on jo lähtenyt vauhdilla käyntiin. Sen ideoimassa kokonaisratkaisussa nesteytetty maakaasu tuo Itämeren laivoille keinon sopeutua rikkidirektiivin vaatimuksiin. Itämeren alueella astuu vuoden 2015 alussa voimaan EU:n rikkidirektiivi. Se tarkoittaa, että laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden tulee laskea enintään yhdestä prosentista alle 0,1 prosenttiin. ”Aikaa muutokseen on vajaa vuosi, mutta valmistautuminen laahaa Suomessa vielä jälkijunassa. Harva laivanomistaja on löytänyt ratkaisun, joka estäisi kustannusten nousun”, Antti Bergholm LNGinside-yhtiöstä kertoo. Itämerellä liikkuu noin 2 000 laivaa, ja Suomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia kulkee laivoilla. Asian laajuus herätti Bergholmin, Valtteri Majan ja Tapio Pitkärannan pohtimaan rikkidirektiiviin sopeutumisen vaihtoehtoja. Siirtyminen raskaasta polttoöljystä vähärikkiseen dieseliin nostaa polttoainekuluja 50 prosenttia. Laivojen rikkipesuritkaan eivät ratkaise ongelmaa, sillä ne soveltuvat korkeintaan joka kolmanteen alukseen. Nesteytetty maakaasu LNG sen sijaan vaikutti houkuttelevalta valinnalta. ”LNG:n hintataso on muodostumassa erittäin kilpailukykyiseksi. Myös Yhdysvaltojen liuskekaasubuumin on ennustettu laskevan LNG:n hintoja maailmanlaajuisesti.” LNGinsiden ratkaisu on LNG:n syöttömoduuli, joka sopii mahdollisimman moneen laivaan. Ratkaisussa hyväksytään se, että nykyiset laivat joutuvat joka tapauksessa koviin haasteisiin rikkidirektiivin edessä. Lähtökohtana ovat matalammat investointikustannukset ja laivan elinkaaren loppuajan haittojen minimointi. Myös muunnostyö itse laivassa on nopea. ”Tämä on siis eräänlainen karvalakkiversio”, Bergholm muotoilee. Haasteena LNG-infrastruktuuri LNG on Itämeren puhtain polttoaine, jolla voidaan parantaa ilmanlaatua satamissa ja rannikoilla. Se ei sisällä lainkaan rikkiä, eikä siitä synny hiukkaspäästöjä. Raskasta polttoöljyä korvatessaan LNG mahdollistaa myös kasvihuonekaasupäästöjen alentamisen. Jotta LNG olisi toimiva vaihtoehto Itämerellä, tarvitaan satamiin mahdollisuus LNG:n tankkaamiseen eli bunkraukseen. ”Tämä ei toki tapahdu hetkessä.” LNGinside uskoo kuitenkin asiaansa. Kolmen perustajan lisäksi yritykseen on jo palkattu lisävoimia, ja henkilöresursseja etsitään jatkossakin lisää. Ga su m i n v u os i 20 1 3 39 Gasum – 40 vuotta maakaasua Suomessa Suomalaisen maakaasukaupan nelikymmenvuotinen historia on edennyt tempoilevuudestaan huolimatta lähes suunnitelmatalouden lailla kymmenvuotisissa sykleissä. Katse tulevaan Case Kohti älykkäämpää kaupunkirakentamista 1974 2013 Muutosten kynnyksellä Kuvassa Reino Lankinen keskusvalvomossa 1974 ja vuoroteknikko Jyri Tommila maakaasuverkoston keskusvalvomossa 2013. Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa maakaasun hankintasopimuksen vuonna 1971, ja verkosto rakennettiin seuraavien vuosien aikana Neste Oy:n operointiin. Vain yksi asia on säilynyt 40 vuoden aikana: riippuvaisuus yhdestä kaasuntoimittajasta. Gasum on panostanut vahvasti pohjoismaiseen yhteistyöhön 2014 vuoden alussa sekä Baltian maiden yhteistyöhön vuoden 2013 aikana. 4 0 Ga su m i n v u os i 20 1 3 Yhtiön nimeen sisältyy symboliikkaa idänkaupan vanhojen perinteiden mukaisesti: Gasum-nimi sisältää kaksi venäjänkielistä sanaa ”gaz” (kaasu) ja ”um” (järki). Älykäs kaupunki -ajattelu perustuu elinympäristön tarkastelemiseen kokonaisuutena, jossa huomioidaan paitsi rakentaminen, ympäristö ja asukkaat myös liikkuminen, tietoliikenne ja energiantuotanto kestävällä tavalla. Tällaisen aluerakentamisen taustalla on tehokkuuden ja viihtyisyyden lisäksi avoin tiedonkulku, verkostoituminen ja kansalaisten osallistaminen elinympäristöjen kehittämiseen. Osana älykkäämmän kaupunkirakentamisen kehitystyötä Gasum tuo energianäkökulman mukaan rakennushankkeisiin ja suunnittelee uusia luonnonkaasupohjaisia energiajärjestelmiä liikenteeseen, tuotantopuolelle ja tilankäyttöön. Visioina ovat esimerkiksi biokaasulla toimiva kaupunkiliikenne, jätteitä hyödyntävä hajautettu sähkön- ja lämmöntuotanto sekä viherhuoneet, jotka toimisivat paikallisten biokaasuratkaisujen tukena. Ekologisuus ja älykkäät ratkaisut ovat olleet Helsingin Kalasataman aluesuunnittelun ytimessä alusta lähtien, ja kaupunginosa tulee toimimaan monien uusien ratkaisujen ja pienten pilottihankkeiden koekenttänä. Myös Gasum aikoo osallistua Kalasataman kehittämiseen, jotta fiksummat energiaratkaisut saataisiin kokeilujen jälkeen käyttöön myös laajemmin. Edelläkävijäalueelle ulottuu myös Gasumin historia, sillä kivenheiton päässä, Suvilahdessa ja Sörnäisissä alkoi 1900-luvun alussa Helsingin kaasulaitostoiminta. Tästä muistuttaa Suvilahden pyöreä kaasukello, joka toimii nykyisin kulttuurikeskuksena ja maamerkkinä. Kaasusektorin synty Kaasuverkoston laajentuessa ja kulutuksen monipuolistuessa maakaasu vakiinnutti vähitellen asemansa 80-luvulla osana suomalaista energiakenttää. Putkisto kattaa nykyään KaakkoisSuomen, pääkaupunkiseudun ja Pirkanmaan. 1987 2013 2013 1970 1991 2003 2014 Kaasuverkon varrella Vuonna 2011 perustettiin Gasum Tekniikka Oy vastaamaan keskitetysti kunnossapitotoiminnoista. Kasvavassa, kehittyvässä ja monipuolistuvassa tehtäväkentässä tekniikkapalveluiden järjestäminen turvallisesti, kustannustehokkaasti ja sovitulla laatutasolla on kaikkien Gasumin asiakkaiden etujen mukaista. Palkittu Gasetti Gasumin asiakaslehti Gasetti valittiin vuoden parhaaksi asiakaslehdeksi ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n järjes tämässä Asiakas- ja henkilöstölehtipäivän Lehtikatsauksessa marraskuussa 2013. Kokonaisuus arvioitiin mukaansatempaavaksi. Lehti sai kiitosta muun muassa raikkaasta yleisilmeestä ja journalistisesta lähestymistavasta sisällössään. Ga su m i n v u os i 20 1 3 41 Gasum-konsernin johtoryhmä 1.2.2014 Johanna Lamminen Antero Jännes Christer Paltschik s. 1966 varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtaja 1.3.2014 alkaen tekniikan lisensiaatti, MBA s. 1954 toimitusjohtaja 28.2.2014 asti diplomi-insinööri, energianeuvos s. 1949 johtaja, yhteiskuntasuhteet, viestintä ja markkinointi diplomi-insinööri Gasumin palveluksessa vuodesta 2013 Gasumin palveluksessa vuodesta 1994, kaasu liiketoiminnassa vuodesta 1989 Gasumin palveluksessa vuodesta 1994, kaasuliike toiminnassa vuodesta 1988 hallituksen jäsen 2.9.2013 alkaen hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen varapuheenjohtaja 1.5.2013 alkaen Ari Suomilammi Jarko Alanko Kristiina Vuori s. 1962 johtaja, siirtopalvelut KTM, MBA, Ins. s. 1965 johtaja, energiapalvelut diplomi-insinööri Gasumin palveluksessa vuodesta 1994, kaasuliiketoiminnassa vuodesta 1989 Gasumin palveluksessa vuodesta 1995 s. 1970 johtaja, lakiasiat, sääntely ja henkilöstöasiat varatuomari Gasumin palveluksessa vuodesta 2005 hallituksen jäsen hallituksen jäsen Sari Siitonen Aleksei Novitsky Björn Ahlnäs s. 1969 johtaja, strategia ja yritysvastuu tekniikan tohtori, MBA s. 1969 johtaja, energiakauppa KTM s. 1953 johtaja 28.2.2014 asti diplomi-insinööri Gasumin palveluksessa vuodesta 2004 Gasumin palveluksessa vuodesta 1994, kaasu liiketoiminnassa vuodesta 1984 Gasumin palveluksessa vuodesta 2008 hallituksen jäsen hallituksen vara puheenjohtaja ja jäsen 1.5.2013 asti Gasumin hallintoneuvosto Puheenjohtaja: Jorma Eloranta, Varapuheenjohtaja: Jarmo Väisänen, Omistajaohjausosasto, Valtioneuvoston kanslia Jäsenet: Rainer Link, E.ON Ruhrgas Global Commodities SE; Matthias Kohlenbach, E.ON Ruhrgas International GmbH; Timo Karttinen, Fortum Oyj; Seppo Aho, Fortum Oyj; Pavel Oderov, OAO Gazprom; Igor Lipskiy, OAO Gazprom 42 Ga su m i n v u os i 20 1 3 Gasumin omistusosuudet maaliskuussa 2014 Gasumilla on neljä omistajaa: Fortum Heat and Gas Oy (31 %), OAO Gazprom (25 %), Suomen valtio (24 %) ja E.ON Ruhrgas International GmbH (20 %). Tiivistelmä Gasumin toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä 2013 Gasum Oy:n hallituksen toimintakertomus lyhyesti . . . . . . . 44 Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46–47 Rahoituslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 Eriytetty tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 Eriytetty tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 Tunnuslukujen laskentakaavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Ga su m i n v u os i 20 1 3 43 tiivistelmä tilinpäätöksestä Gasum Oy:n hallituksen toimintakertomus lyhyesti Gasum-konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 1 147,5 miljoonaa euroa ja liikevoitto 36,8 miljoonaa euroa eli 3,2 prosenttia liikevaihdosta. Gasum Oy:n voitonjakokelpoiset varat ovat 45 001 871,24 euroa, josta tilikauden voitto on 17 951 407,56 euroa. Osinkoa jaetaan 0,338 euroa/osake eli yhteensä 17 914 000,34 euroa. Maakaasun myynti vuonna 2013 väheni 5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Myynti vuonna 2013 oli yhteensä 33,2 TWh. Maakaasun myyntiin vaikutti säiden lisäksi heikko hintakilpailukyky. Päästökaupassa ja sähkömarkkinoilla vallinnut alhainen hintataso heikensi maakaasun hintakilpailukykyä erityisesti kivihiileen nähden vuoden 2013 aikana, vaikka maakaasun hinta oli loivassa laskusuunnassa koko vuoden. Osaltaan markkinatilanteeseen vaikutti vuoden 2011 energiaverouudistus, jossa maakaasun verotusta päätettiin korottaa kolmessa portaassa. Toinen veronkorotus tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Valtion vuoden 2013 budjetin yhteydessä hyväksyttiin energiaverotuksen muutos, jossa energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvan lämmityspolttoaineiden veron painopistettä siirrettiin hiilidioksidiveroon. Suomen hallitus päivitti maaliskuussa 2013 kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Strategiassa maakaasulla on edelleen selkeä rooli Suomen energiantuotannossa. Strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että 10 prosenttia maakaasun käytöstä korvataan puupohjaisella biokaasulla. Maakaasun hankinnan monipuolistaminen sekä putkiyhteyden luominen EU-alueen yhteisiin energiaverkkoihin Baltian maiden kautta Suomeen nähdään myös hyvin keskeisenä tavoitteena. Siirtopalvelut Kaasun toimitusvarmuus vuonna 2013 oli hyvällä tasolla. Siirtoverkostossa toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiamäärästä oli 0,00265 prosenttia. Gasum käynnisti vuonna 2013 verkoston valvontajärjestelmän uusimisen, joka otetaan käyttöön vuoden 2014 lopulla. Uudella järjestelmällä Gasum pystyy vastaamaan seuraavien 15 vuoden ajan siirtopalvelujen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Siirtoverkko-operaattorin roolissa 4 4 Ga su m i n v u os i 20 1 3 Gasumille kuuluu myös kaasujärjestelmän kehittämisvelvoite. Suomen hallituksen linjauksen mukaisesti Gasum selvittää mahdollisuutta kehittää siirtoverkostoa rakentamalla Suomeen LNG-terminaali Finngulf LNG -hankkeessa. Balticconnector-hankkeessa selvitetään mahdollisuutta yhdistää Suomen ja Viron kaasuverkostot toisiinsa Suomenlahden poikki rakennettavalla putkiyhteydellä. Vuoden 2013 alussa Gasum ja Viron siirtoverkkooperaattori EG Võrguteenus allekirjoittivat aiesopimuksen Balticconnector-hankkeen yhteisestä kehittämistyöstä. Finngulf LNG- ja Balticconnector-hankkeet ovat Euroopan unionin komission lokakuussa 2013 julkistamalla Projects of Common Interest (PCI) -listalla, jotka ovat hyväksyttyjä EU:n rahallisen tuen hakemiseen sekä nopeutettuun lupakäsittelyyn. Energiakauppa Maakaasun tukkumyynti väheni 5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Maakaasun myynti pohjautuu Gasumin ja venäläisen Gazpromin tytäryhtiön Gazprom Exportin väliseen pitkäaikaiseen hankintasopimukseen ja maakaasun toimitusvarmuus on aina ollut hyvällä tasolla. Vuonna 2013 Gasum panosti vahvasti LNG-liiketoiminnan kehittämiseen. Outokumpu Oyj, Ruukki Metals Oy, Gasum Oy ja EPV Energia Oy perustivat joulukuussa Manga LNG Oy -nimisen kehitysyhtiön. Yhtiön tarkoituksena on rakentaa Tornion Röyttään LNG-tuontiterminaali ja luoda sen ympärille tehokas logistiikkaketju. Gasumin biokaasun tarjonta parani merkittävästi vuonna 2013. Gasumin verkkoon syötettiin biokaasua vuonna 2013 yhteensä 31 721 MWh, eli lähes seitsenkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Gasumin ja LABIO Oy:n Suomen suurimman biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksen rakentaminen käynnistyi Lahdessa keväällä 2013. Laitos tuottaa biokaasua Päijät-Hämeen jätteistä ja sen arvioidaan olevan valmiina tuotantoon heinäkuussa 2014. Energiapalvelut Gasum Paikallisjakelu Oy:n jakeluverkkoon vuonna 2013 rakennettiin uutta putkilinjaa yhteensä 7 kilometriä, verkoston kokonaispituus on nyt 563 kilometriä. Gasum Energiapalvelut Oy:n jälleenmyydyn maakaasun myynti vuonna 2013 oli 50,7 miljoonaa kuutiota. Liikennepalveluissa panostettiin edelleen biokaasun markkinointiin kaasuautojen polttoaineeksi. Vuonna 2013 liikenteen asiakkaiden määrä kasvoi 27 prosenttia. Luonnonkaasun myynti Gasumin julkisilla tankkausasemilla kasvoi edellisvuodesta 22 prosenttia. Biokaasun osuus Gasumin julkisten tankkausasemien vuosimyynnistä oli noin 30 prosenttia. Kaasupörssi Oy Gasumin tytäryhtiö Kaasupörssi Oy on internetissä toimiva markkinapaikka maa kaasun jälkimarkkinoita ja Gasumin lyhyen kaupan tuotteita varten. Kaasupörssin kaupankäynnin kokonaisvaihto oli 2 035 GWh, joka oli 23 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Volyymi vastasi 6,1 prosentin osuutta koko maakaasun käytöstä, kun edeltävänä vuonna osuus oli 7,5 prosenttia. Kauppoja toteutui vuoden aikana yhteensä 101 000 kpl. Tulevaisuuden näkymät Gasum jatkaa strategiansa mukaisesti kaasumarkkinoiden ja kaasuun perustuvan liiketoimintaportfolion kehittämistä. Yhtiön tavoitteena on monipuolistaa maakaasun käyttöä ja hankintalähteitä sekä olla johtava Suomen biokaasumarkkinoiden toimija. Yhtiö miettii myös toiminta-alueensa laajentamista Itämeren ympärillä. Gasum panostaa vahvasti uusiin tuotteisiin, mm. nesteytettyyn maakaasuun, maa- ja meriliikenteen polttoaineisiin, sekä uusiin teknologioihin, kuten puupohjaiseen biokaasuun (bio-SNG, synthetic natural gas). Gasum edistää yhteistyöhankkeita Baltian maiden kaasumarkkinoiden kanssa. Gasum ostaa vuoden 2014 aikana enemmistön (51 %) norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta. Yrityskauppa on osa Gasumin yllämainittua strategiaa, jonka tavoitteena on parantaa kilpailukykyisen nesteytetyn maakaasun (LNG) saatavuutta Suomessa. Skangass täydentää Gasumin LNG-tarjonnan toimitusvarmuutta uusien terminaalien ja tankkerien myötä sekä mahdollistaa kaasuinfrastruktuurin nopean kehityksen pohjoisen Itämeren alueella. Tuloslaskelma Milj. euroa Konserni Emoyhtiö 2013 2012 2013 2012 Liikevaihto (1) 1 147 1 282 1 134 1 267 Liiketoiminnan muut tuotot (2) 1 1 1 1 Materiaalit ja palvelut (3) -1 040 -1 150 -1 039 -1 148 17 16 9 8 Eläkekulut 5 5 4 3 Muut henkilösivukulut 1 1 0 0 -23 -21 -13 -12 -30 -30 -27 -28 Liiketoiminnan muut kulut -19 -19 -23 -24 Liikevoitto 37 62 33 56 -6 -5 -6 -5 -6 -5 -5 -5 31 57 27 51 - - 2 3 31 57 30 54 (8) - - -6 -11 (9) 2 -14 -6 -11 33 43 18 33 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot (4) Henkilöstösivukulut Poistot ja arvonalentumiset (6) Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut (7) Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille Voitto ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot (7) Konserniavustus Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden voitto Ga su m i n v u os i 20 1 3 45 tiivistelmä tilinpäätöksestä Tase Milj. euroa Konserni Emoyhtiö 2013 2012 2013 2012 Muut pitkävaikutteiset menot 9 9 7 7 Konserniliikearvo 1 1 - - 10 10 7 7 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat oikeudet ja hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet (10) (10) Maa-ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset 7 7 7 7 439 454 399 415 45 49 40 43 7 7 7 7 27 18 27 17 525 534 480 489 (11) Osuudet saman konsernin yrityksissä - - 7 7 Saamiset saman konsernin yrityksiltä - - 8 9 Osuudet osakkuusyritysyhtiöistä 2 2 3 3 Muut osakkeet ja osuudet 1 0 1 0 3 3 19 20 92 10 91 9 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus (12) Saamiset (13) Pitkäaikaiset Muut saamiset 1 53 0 53 1 53 0 53 173 Lyhytaikaiset 127 181 121 Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä Myyntisaamiset 0 0 7 9 Muut saamiset 2 31 2 31 Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset 4 6 Ga su m i n v u os i 20 1 3 4 2 4 2 133 214 134 216 5 13 4 10 769 836 736 803 Milj. euroa Konserni Emoyhtiö 2013 2012 2013 2012 Osakepääoma 178 178 178 178 Edellisten tilikausien voitto 190 186 27 34 33 43 18 33 402 407 223 245 - - 191 185 45 54 - - Lainat rahoituslaitoksilta 93 140 93 140 Muut pitkäaikaiset velat 0 2 0 0 93 142 93 140 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA (14) Tilikauden voitto TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero LASKENNALLINEN VEROVELKA (16) VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat (17) (18) 71 57 71 57 102 110 102 109 0 0 4 3 51 62 50 61 4 5 2 3 229 234 229 233 769 836 736 803 Ga su m i n v u os i 20 1 3 47 tiivistelmä tilinpäätöksestä Rahoituslaskelma Milj. euroa Konserni Emoyhtiö 2013 2012 2013 2012 1 189 1 203 1 175 1 189 0 1 0 1 -1 091 -1 174 -1 084 -1 167 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 99 30 91 23 - Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -5 -5 -5 -5 - Maksetut verot -7 -15 -7 -15 Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä 87 10 79 3 Liiketoiminnan rahavirta (A) 87 10 79 3 -21 -21 -19 -16 1 0 0 0 Liiketoiminnan rahavirta + Myynnistä saadut maksut + Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut - Maksut liiketoiminnan kuluista Investointien rahavirta - Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin + Aineellisten ja aineettomian hyödykkeiden luovutusvoitot - Investoinnit muihin sijoituksiin 0 0 0 -1 - Myönnetyt lainat 0 0 0 -2 + Lainasaamisten takaisinmaksut Investointien rahavirta (B) 0 0 1 0 -21 -21 -17 -18 Rahoituksen rahavirta 4 8 + Oman pääoman korotus + Lyhytaikaisten lainojen nostot 2 0 0 0 14 0 14 - 0 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0 -1 0 0 -/+ Lyhytaikaisten velkojen lisäys/vähennys 0 0 1 1 + Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 15 0 15 - Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -48 0 -47 0 -/+ Pitkäaikaisten saamisten lisäys/vähennys -1 0 1 0 -/+ Rahoituksen satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) 0 0 3 2 - Maksetut osingot ja muu voitonjako -40 -32 -40 -32 Rahoituksen rahavirta (C) -74 -18 -68 -13 Rahavarojen muutos (A+B+C) -7 -29 -6 -28 Rahavarat tilikauden alussa 13 42 10 39 Rahavarat tilikauden lopussa 5 13 4 10 -7 -29 -6 -28 Ga su m i n v u os i 20 1 3 Eriytetty tuloslaskelma 1 000 euroa Verkkoliiketoiminta Myyntiliiketoiminta Muu liiketoiminta 2013 2012 2013 2012 2013 2012 Liikevaihto 226 806 239 900 899 220 1 019 767 8 612 7 828 Muut tuotot 359 394 74 35 194 244 -157 144 -150 574 -876 996 -997 373 -4 734 -536 -7 478 -6 649 -3 848 -3 401 -2 088 -1 902 -25 547 -26 240 -47 -52 -1 356 -1 553 Liiketoiminnan muut kulut -16 288 -16 984 -4 702 -4 310 -2 374 -2 460 Liikevoitto 20 709 39 847 13 701 14 666 -1 745 1 620 752 1 029 -5 705 -5 618 -456 -450 21 461 40 876 7 996 9 048 -2 201 1 170 0 0 2 469 3 159 0 0 21 461 40 876 10 465 12 207 -2 201 1 170 -5 900 -10 000 0 0 0 -650 Tuloverot -3 835 -7 601 -2 579 -3 005 543 -128 Tilikauden voitto 11 725 23 275 7 886 9 202 -1 659 392 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Voitto ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot Konserniavustus Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) Ga su m i n v u os i 20 1 3 49 tiivistelmä tilinpäätöksestä Eriytetty tase 1 000 euroa Verkkoliiketoiminta Myyntiliiketoiminta Muu liiketoiminta 2013 2012 2013 2012 2013 2012 6 658 6 263 399 361 307 223 457 333 469 927 465 330 21 850 18 661 367 367 15 955 16 797 2 936 2 715 6 299 6 406 84 327 84 327 351 546 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset 85 50 140 80 258 38 Lyhytaikaiset 20 950 53 350 111 366 131 679 1 718 737 2 549 7 403 1 665 2 711 0 313 494 241 543 765 214 316 236 285 27 421 23 233 182 879 211 169 40 216 32 332 186 1 845 188 715 182 815 0 0 1 895 1 895 911 73 214 84 141 55 009 7 901 11 911 Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA TILINPÄÄTÖSSIIRT. KERTYMÄ Kertynyt poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen 50 Ga su m i n v u os i 20 1 3 121 736 76 567 89 958 148 944 17 439 7 583 494 241 543 765 214 316 236 285 27 421 23 233 Tunnuslukujen laskentakaavat Liikevoitto % = Liikevoitto Liikevaihto × 100 Quick ratio (QR) = Rahat ja saamiset (Lyhytaikainen vieras pääoma – saadut ennakkomaksut) × 100 Oman pääoman tuotto (ROE) % = (Liikevoitto/tappio – verot) (Oma pääoma keskimäärin) × 100 Omavaraisuusaste % = (Oma pääoma + varaukset) (Taseen loppusumma) × 100 Velkaantumisaste (gearing) % = Korolliset nettovelat Oma pääoma × 100 Sijoitetun pääoman tuotto verojen jälkeen (RONA) % = (Tulos ennen satunnaiseriä + korko- ja muut rahoituskulut − verot) Sijoitettu pääoma keskimäärin × 100 Ga su m i n v u os i 20 1 3 51 Valitse puhtaampi energiaratkaisu. Valitse luonnonkaasu. Luonnonkaasu tarjoaa modernin energiaratkaisun tämän päivän ympäristötietoisille yrityksille. Uusiutuvasta Gasum-biokaasusta, puhtaasti palavasta maakaasusta sekä nesteytetystä maakaasusta (LNG) rakentuu perusta tulevaisuuden ratkaisulle, joka on kilpailukykyinen jo tänään. Katso lisää gasum.fi Bio maa lng
© Copyright 2024