Lue lehti - Metsälehti
VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VEROILMOITUKSEN 16. TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2014 • 9 € • WWW.METSALEHTI.FI METSÄLEHTI MAKASIINI 1/2014 19 KYSYMYSTÄ MYRSKYPUISTA METSÄNHOIDON PERUSTEET KASVUVOIMA LÄHTEE MAASTA METSÄNOMISTAJA TEEMA: METSÄVEROTUS TAVOITTEENA KOVA TUOTTO HISTORIA Toisenlainen savotta Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla SUURI VERONUMERO Uudet lait voimaan • Syystaimet maistuvat myyrille • Miten metsäristikko syntyy? 2220_.indd 1 8.1.2014 15.30 www.metsakustannus.fi Metsäkirjojen ale on käynnissä Toimi heti! Alennuskirjoja on rajoitettu määrä. Katso kaikki alekirjamme ja tee tilaus osoitteessa: www.metsakirjakauppa.fi Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus 2221_.indd 2 Metsäkirjakauppa 8.1.2014 15.31 SISÄLLYS KIMMO BRANDT LAURI SELIN 15 20 50 METSÄLEHTI MAKASIINI 4 PÄÄKIRJOITUS: Ryske jatkuu 6 METSÄNOMISTAJA: Lakeuksilla ei levätä 12 UUTISET: Vuosirytmi sekaisin 14 Uudet lait voimaan 30 32 33 Ahkeroi verovapaasti Alvit takaisin Hankala saunamökki 34 RAHAPUU: Opetuksen ongelmat OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 15 METSÄTYYPPI: MIKÄ ON HAUSKIN METSÄSANA? Erkki Vuokila on laatinut ristikoita Metsälehteen jo liki 40 vuotta. 16 MARKKINAT: Rauhallisesti liikkeelle 18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Männyt runkohinnalla 19 VERKOSTA: Puun hinta vuonna 2014 TEEMA: METSÄVEROTUS 20 NÄIN SE SUJUU Metsälehden ohjeilla veroilmoitus täyttyy helposti. 19 kysymystä myrskypuista 39 PIKATESTI: Pureva nostokoukku NRO 1/ 1 16.1.2014 48 TUOTEUUTUUDET: Pystykarsijan avuksi 50 TUKISTA MITTAA Lauri Selin lähti 50-luvulla Kanadaan metsätöihin. 57 KOLUMNI: Cascade – uusi kirosana 58 LUHTA: Sydäntalven valo 62 TAPIONPÖYDÄLTÄ: 40 METSÄNHOIDON PERUSTEET: Kasvu lähtee maasta Runebergintorttu talkkunasta 64 KÄSIN TEHTY: Tulta käävästä 42 TUTKIMUS: Syystaimet maistuvat myyrille 69 LUKIJOILTA: Lisätieto verotuksesta tarpeen 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tärkein työkalu huoltoon 70 MAKASIINIKRYPTO 44 METSÄPERINTÖ: 72 PILKKEET: 46 KYSY POIS: Haittaako vaihteen 74 TUOTE & TEKIJÄ: 7 kohdan veroremontti vääntyminen? Elämää syvässä varjossa Silmälasit viilusta MAKASIINI 1 • 2014 2222_.indd 3 3 9.1.2014 17.58 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 31549800 Telefax 09 31549879 E-mail: etunimi.sukunimi@ metsalehti.fi www.metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS Päätoimittaja AD Toimitussihteerit ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Toimittajat Ryske jatkuu M etsäveroilmoituksen teko lähestyy, joten kohta on aika järjestää kuitit. Työtä tositteiden ja lomakkeiden parissa on kaikkein eniten niillä, jotka ovat olleet ahkeria myös metsässä. Kun bensaa palaa, kuitteja kertyy. Toimeliaisuutta olisi voinut olla enemmänkin, sillä viime vuosina metsien hoitotöissä on ollut tavallista hiljaisempaa. Yksi syy siihen on, että vuosituhannen lopulta lähtien uudistushakkuita on tehty tavallista vähemmän. Toisaalta hoitorästejä on selitetty metsänomistajien ikääntymisellä ja kaupungistumisella. Joka tapauksessa ryteiköt ovat lisääntyneet. Metsäntutkimuslaitoksen viime syksynä julkistamat inventointitulokset osoittivat, että harvennuksen tarpeessa on lähes 1,6 miljoonaa hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä. Pirkanmaalla kokeiltiin, voisiko asialle tehdä jotain. Metsäkeskuksen johdolla ja alueen metsäväen yhteistyöllä käynnistettiin vuonna 2009 Ryskettä metsiin -projekti. Vuodenvaihteessa päättynyt hanke ylitti odotukset. Neuvontatilaisuuksia ja käytännön töihin opastavia kursseja järjestettiin yli 200 ja niihin osallistui lähes 7000 metsänomistajaa. Määrä on melkein kaksi kertaa enemmän kuin järjestäjät olivat asettaneet tavoitteeksi. Viidessä vuodessa myös nuorten metsien hoitorästit alkoivat purkautua. Vuodesta 2009 alkaen taimikonhoidon hehtaarimäärät kasvoivat parilla tuhannella hehtaarilla vuodessa. Ensiharvennukset lisääntyivät melkein 40 prosenttia. Rahaa projektiin kului vajaat puoli mil- 4 2223_.indd 4 MAKASIINI 1 • 2014 joonaa euroa, josta valtaosa oli Pirkanmaan ely-keskuksen kanavoimaa EU-rahaa. Investointi tuotti aluetalouteen melkoisen summan euroja. Vaikuttavuusarviossa todetaan, että pelkästään yhteisomistustiloille tehdyt tilakäynnit poikivat hoito- ja hakkuutöitä 3,8 miljoonan arvosta. Kaikkiaan Ryskettä metsiin -projektin arvioidaan aiheuttaneen jopa 7,8 miljoonan arvoisen piristysruiskeen Pirkanmaalle. Esimerkki todistaa, että metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsiensä hoidosta. Perinteiselle neuvonnalle on edelleen tilausta, sillä kaikkea ei opi tietokoneelta. Myös Metsälehti on perustettu aikanaan metsäneuvonnan työvälineeksi. Viime vuonna lehti täytti 80 vuotta, ja edelleen jatkamme samoissa merkeissä. Tässä numerossa aloitamme uuden metsänhoidon perusteita avaavan juttusarjan. Sen ensimmäisen osa sivuilla 40–41 käsittelee kasvupaikkoja. Eliisa Kallioniemi p. 09 31549802 040 516 4000 Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p. 09 31549808 0400 581 108 Jussi Collin p. 09 31549803 Eero Sala p. 09 31549804 Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 09 31549807 Tiia Puukila p. 09 31549806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 31549805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 31549870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 31549845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 31549809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 09 31549841 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 31549849 040 7231613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 31549847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 31549848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 31549840 Katja Raninen p. 09 31549842 Ansa Seppälä p. 09 31549843 Ulla Ylikangas p. 09 31549844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KAIKKI KESTOTILAAJAT saavat tämän numeron mukana toimittaja Hannu Jauhiaisen kirjoittaman Metsäverokirjan. Maanantaina 3. helmikuuta avautuu Metsälehden veroneuvontapuhelin. Sähköpostilla kysymyksiä voi lähettää Hannu Jauhiaiselle jo nyt. ISSN Painopaikka Paperit 0355-0893 Makasiinin levikki: 36084 (lt/12) Forssa Print 2013 G-print 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 Kannen kuva LAURI SELIN 9.1.2014 18.33 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. TAMMIKUUSSA ssa Emäsalo dustalla e ella e n lu o a o s Porv irkisty v in n e d is hka ta. Varlaxud a 5.1. ruu aikat in ta n u n oli sun grillausp uotio- ja ijoita, kalasKaikki n il o kuynnä: ulk olivat tä ongareita ja valo ä. b tu e ente ss tajia, lin saasti liik n ru li o ilkotti. vaajia ieman p h in k o k Aurin en Ku v a S a 2224_.indd 5 mi Heis kan 9.1.2014 18.04 METSÄNOMISTAJA Pohjanmaalla joutuu puntaroimaan, tuottaako metsämaa paremmin peltona. Taustan parin hehtaarin uudistusalue muuttuu isännän omalla kaivurilla pelloksi. ”Enimmillään peltohehtaarista on maksettu täällä 23000 euroa”, Västi kertoo. 6 2225_.indd 6 MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.06 LAKEUKSILLA EI LEVÄTÄ Ylistarolainen Kimmo Västi viljelee maata, hoitaa metsiä ja myy suomalaista metsäkoneosaamista maailmalle. Tekee siis juuri niitä töitä, joita itse pitää tärkeinä. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 2225_.indd 7 9.1.2014 18.06 METSÄNOMISTAJA K immo Västi, 37, siemailee aamukahvia suojeluskuntalogolla varustetusta mukistaan. Kofeiini tulee tarpeeseen, sillä vain muutama tunti aiemmin mies on palannut työmatkalta Puolasta. ”Kävimme neuvottelemassa kaupoista parin mahdollisen asiakkaan kanssa. Matkasta jäi hyvä fiilis”, Västi kertoo. Päätyönään hän myy metsäkoneita Logsetin palkkalistoilla muun muassa Baltian maihin ja Puolaan. Siinä sivussa mies hoitaa kotitilansa neljääkymmentä pelto- ja sataaviittäkymmentä metsähehtaaria. Kohtalaista kovempi työmäärä ei hirvitä. ”Pohjanmaalla on totuttu ajattelemaan, ettei ole mies eikä mikään, jos ei tee kellon ympäri töitä. On mukana omaa kilpailuviettiäkin. Kun on kakarana nujunnut puolialasti painimatolla, niin ei enää tarvitse niin ujostella”, mies kuittaa ja kääntää suupielensä duudsonimaiseen virneeseen. ”Totta puhuen saan tehdä nyt juuri sellaisia töitä, jotka itse koen tärkeiksi.” Tavoitteena tuplata tilakoko Kuulijalle ei jää epäselväksi, että ollaan aivan Etelä-Pohjanmaan sydämessä Ylistarossa, joka on nykyään osa Seinäjokea. Keittiön ikkunasta avautuu näkymä Jääskänjoen kylän pelloille ja metsäsaarekkeisiin. Kimmo Västi kehitti metsätalousinsinööritutkinnon opinnäytetyönä tuhkanrakeistimen. Omalla kaivinkoneella hoituvat maanmuokkaus- ja ojitustyöt. Viisivuotias Urho Vaara Verneri Västi on tottunut kaivurikuski. Urho-poika on viisi- ja Elle-tytär kolmivuotias. Omalla valtakaudellaan Västi on kasvattanut tilan metsäpinta-alaa, tällä hetkellä metsähehtaarit koostu- ”METSÄSSÄ PITÄISI TOIMIA KUTEN MAATALOUDESSA, ELI OTETAAN TULEVA ISÄNTÄ JO 5-VUOTIAANA OPPIIN TRAKTORIN KOPPIIN.” Parin sadan metrin päässä pellolla liikehtii verkkaisesti viisikymmenpäinen teeriparvi. Se ei saa isännältä juuri huomiota osakseen. ”Teeriä näillä lakeuksilla on ollut aina hyvin, monesti ne istuvat pihapuissa. Sorsan saaminen saaliiksi on nykyisin paljon vaikeampaa kuin teeren.” Kotitilaansa Västi on isännöinyt vuodesta 2006 lähtien. Hän on sukunsa neljäs mies talon ohjaksissa. Seuraavakin sukupolvi varttuu hyvää vauhtia: isän syliin kavunnut 8 2225_.indd 8 Ylistaro vat kolmestatoista erillisestä tilasta. ”Seuraan myytäviä kohteita aktiivisesti, mutta tilojen hinnat ovat vuoden 2007 puunhintapiikin jälkeen karanneet käsistä. Jos oman tilan rajalta tulisi palsta myyntiin, niin asiaa voisi harkita.” Maausko elää siis lakeuksilla edelleen lujana. ”Faarin ja isän perintönä tavoitteenani on tuplata tilan pinta-ala. Se ei ole itseisarvo, vaan kaikessa kehittyvässä yritystoiminnassa pitää asettaa tavoitteita”, sanoo mies mahtai- lematta. Pohjanmaalla myytävät metsätilat kiinnostavat sijoittajien lisäksi myös maanviljelijöitä. Kalleimmillaan peltohehtaarista on maksettu 23000 euroa, joten metsän raivaaminen pelloksi voi kannattaa. Kilometrin pitkä ja kaksikymmentä metriä leveä tila ei ole Ylistarossa harvinaisuus. Niinpä metsäpinta-alan järkevä kasvattaminen ei ole tilarakenteenkaan takia helppoa. ”Uutta isojakoa tänne ei kannata yrittää. Jokainen meistä pitää jääräpäisesti kiinni esi-isien pelto- ja metsätilkuista, mutta jollain keppi-porkkanamenetelmällä asiaa pitäisi edistää. Yksi keino olisi naapuritilalle tarjottava etuosto-oikeus.” Ylistaron metsätilojen joukossa on paljon myös niitä, jotka ovat jääneet hoitamatta esimerkiksi perikunnan omistuksessa. Arvokkaan pääoman riutuminen oman onnensa nojassa kismittää. ”Metsässä pitäisi toimia kuten maataloudessa, eli otetaan tuleva isäntä jo 5-vuotiaana oppiin traktorin koppiin. Vanhan isännän tehtäviin kuuluu ampua hulluimpia ideoita alas kiikkustuolista käsin.” Oppia ulkomailta Tilojen pirstaloituminen on Västin mielestä iso ongelma paitsi yksittäisen metsänomistajan myös koko metsäalan kannattavuuden kannalta. ”Olen nähnyt, miten Venäjän puolelle hakataan aukkoja, jotka ovat kooltaan 20 kilometriä kanttiinsa. Siihen verrattuna kotimaan metsätalous on piperrystä. Pienen tila- ja kuviokoon vuoksi metsäkoneiden aika kuluu lavetin päällä.” Uudesta metsälaista saattaisi tulla pidemmän aikavälin apu kotimaan tilanteeseen. ”Se mahdollistaa kuviokoon kasvattamisen, kun uudistamisläpimitat poistuvat. On muutenkin hyvä, että vapaus hyödyntää omaa metsää taloudellisesti lisääntyy. Onhan järjetöntä, että voit omistaa satojen tuhansien arvoisen metsätilan, muttet tiukan paikan tullen saa sieltä irti senttiäkään rahaa.” Västi arvelee, että suomalaisilla olisi metsätaloudessa muutenkin paljon opittavaa ulkomailta. MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.06 Kimmo Västin metsästä löytyy 11 hehtaarin laajuinen visakoivikko. Kuivien oksien katkominen rungoista on suorastaan hypnoottista hommaa, jossa on kulunut ilta jos toinenkin. 2225_.indd 9 9.1.2014 18.06 METSÄNOMISTAJA ”Meillä on totuttu vakuuttelemaan, että olemme metsätalouden mallimaa, mutta ei se enää ole aina näin. Meillä osataan metsästatistiikka, mutta moni muu maa osaa tehdä metsistä rahaa.” Esimerkiksi Baltian maissa yrittäjyyteen suhtaudutaan eri tavalla. ”Metsäalan yrittäjiksi ei ole ajau- ”MINUN LASKUPÄÄLLÄNI LYHEMPI KIERTOAIKA TARKOITTAA PAREMPAA TULOSTA.” duttu vaikka maatalouden sivutoimena, vaan ensin on otettu laskin käteen ja tutkittu, onko tämä tuottavaa. En yllättyisi, jos Baltian maista alkaisi rantautua koneyrittäjiä Suomeen.” Paukut tuottaville maille Omissa metsissään Kimmo Västi on perinteisten linjojen mies. Metsät hoidetaan ja harvennetaan tehok- 10 2225_.indd 10 kaasti mielessä vain yksi tavoite. ”Pyrin saamaan metsistä mahdollisimman kovan taloudellisen tuoton. Se on yleensä eri asia kuin puuntuoton maksimointi.” Tavoitteessa onnistuminen edellyttää metsien tilan aktiivista seurantaa sekä hakkuiden ja hoitotöiden tekemistä mieluiten liian aikaisin kuin liian myöhään. ”Minun laskupäälläni lyhempi kiertoaika tarkoittaa parempaa tulosta.” Rivien välistä on helppo tulkita, ettei mies varsinaisesti lukeudu luonnonsuojelijoihin. Jos jokin kuvio on järkevä tehdä pelloksi tai myydä turvesuoksi, niin silloin näin toimitaan. ”En vastusta suojelua, jos metsässä on suojelemisen arvoinen kohde, mutta suojelua ei pidä tehdä suojelun itsensä takia.” Miehen Ylistarossa ja Ilmajoella sijaitsevissa metsissä maapohjat vaihtelevat karusta avosuosta reheviin lehtomaisiin kankaisiin. Puhelin on nykyään Kimmo Västin tärkeimpiä työkaluja niin metsänomistajana kuin Logsetin konemyyjänäkin. Järeä energiakuitu on myyty pystykaupalla EPM Metsälle. ”Metsänhoidossa paukut kannattaa laittaa reheville maille, joilla on kasvupotentiaalia. Niiden puuston kehitykseen on mahdollista omin toimin vaikuttaa, mutta jos maapohja on karu, ei taikatemppuja ole tehtävissä.” Poikkeukseksi Västi lukee sopivissa kohteissa turvemaametsien tuhkalannoituksen. Siitä on myös omaa kokemusta. Västi haki isänsä kanssa tuhkaa suoraan voimalaitokselta ja levitti sitä kasteltuna neljän hehtaarin harvennusalueelle. Tuhkaa tuli 21 tonnia hehtaarille. ”Vähän hätäännyinkin, että kuoleeko puusto moisesta lastista ja soitin Metlaan. Sieltä rauhoiteltiin, että ovat hekin kokeilleet isoja määriä ilman ongelmia. Tänä päivänä alueella on tuuheammat männyn latvukset kuin olen missään nähnyt.” Oma kaivinkone kannattaa Metsäalaa Västi on päntännyt perusteellisesti. Hän suoritti ensin Ähtärin Tuomarniemellä metsäalan pe- MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.06 rustutkinnon, luki sen jälkeen Kullaalla metsäteknikoksi ja palasi sieltä Tuomarniemelle opiskelemaan insinööriksi. Mutta vaikka takana on kahdeksan vuotta metsäkoulua, ei ammattilaisen silmä aina toimi omassa metsässä toivotulla tavalla. ”Metsänomistajalla pitää olla sisäänrakennettu vietti käydä tarkkailemassa oman metsänsä tilaa. Mutta yhtä tärkeää on aika ajoin tehdä tilakäynti toisen ammattilaisen kanssa, sillä omalle metsälle tulee tavallaan sokeaksi.” Sukupolvenvaihdoksen ja perheenlisäyksen takia Västin oma aika ei nykyisin riitä metsätöihin, vaan työt on teetetty pääasiassa ostopalveluna. Poikkeuksena ovat maanmuokkaukset ja ojitukset, joita varten hän hankki oman kaivinkoneen. ”Mättäät tulee rakennettua liiankin huolellisesti, mutta kaivuri on ollut mielestäni kannattava investointi.” Kahvimuki kielii peripohjalaisesta isänmaallisuudesta. Kunnostusojituksiin tarvetta on löytynyt huomattavasti useammin kuin metsäsuunnitelmassa on esitetty. ”Kolmenkymmenen vuoden oji- tusväli on yleensä liian pitkä, eivätkä alkuperäiset ojat ole aina edes toimineet suunnitellusti.” Vuosittainen hakkuusuunnite Västin metsissä on reilut viisisataa kuutiometriä ja painopiste on harvennuksissa. Puukaupoissa ratkaisevin tekijä on yleensä katkonta. Viime aikoina puut on ostanut useimmin EPM Metsä, joka hankkii puuta muun muassa Mylly & Korpi Oy:n sahalle Lapualle. ”He ottavat pikkutukin tarkasti talteen ja puu käy kaupaksi myös hankintana. Testaamme toisinaan Logsetin koneita metsässäni, joten hankintapuuta kertyy sitä kautta.” Vaikka Västin palo sahan kahvoihin on kova, pystyy omista metsistä nauttimaan nykytilanteessakin. ”Metsän kasvattaminen on kiehtovaa puuhaa ja omien päätösten vaikutusta tulokseen on mukava seurata. Sama pätee myös viljanviljelyyn. Nämä ovat töitä, joilla on oikeasti merkitystä.” Siirtymällä e-laskuun säästät aikaa ja vaivaa. Maksa Metsälehden tilaus kätevästi e-laskulla. Voit maksaa Metsälehden tilausmaksun vaivattomasti e-laskuna omassa verkkopankissasi tai ottaa laskun vastaan NetPostin kautta. E-laskun sisältö ja maksuehdot ovat samanlaiset kuin paperisen laskun. Lisätietoja saat omasta pankistasi. Voit ohjata laskusi myös NetPostin sähköiseen postilaatikkoon. Se on Postin tarjoama, maksuton palvelu. Palvelun saat käyttöösi Postin nettisivuilta: www.posti.fi/netposti MAKASIINI 1 • 2014 2225_.indd 11 11 9.1.2014 18.06 UUTISET Rytmi sekaisin Leuto ja sateinen alkutalvi jarrutti puunkorjuuta, työllisti metsureita ja tarjosi otolliset olot tuholaisille. Paikoin kasvukin käynnistyi. TIIA PUUKILA JOULUKUUN loppupuoli ja tammikuun alkupuoli olivat maan etelä- ja keskiosissa poikkeuksellisen leutoja. Vuorokauden keskilämpötila kipusi yli viiden plusasteen joulupäivänä niinkin pohjoisessa kuin Kruunupyyssä ja Kokkolassa. Vasta vuodenvaihde tiputti lukemat alle viiteen asteeseen kautta maan. ”Näin leutoa nykyilmastossa on pari kolme kertaa sadassa vuodessa”, kertoo meteorologi Henriikka Simola Ilmatieteenlaitokselta. Perämereltä Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä myös vesisadetta piisasi joulukuussa tavanomaista enemmän. Monin paikoin pohjaveden pinta on korkealla, vesi virtaa metsämailla ja routa on pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta kateissa. ”Ajankohdan keskiarvoon verrattuna routaa on huomattavasti vähemmän. Etelä- ja Kes- ki-Suomessa sitä ei juuri joulukuun lopussa ollut, kun tavallisesti sen syvyys tähän aikaan on ollut 10–20 senttiä”, sanoo hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta. Vaikka pakkaset kiristyivät tammikuun puolivälissä, välitöntä helpotusta tilanteeseen ei ole luvassa. ”Kostea maaperä vaatii yli viikon kovan pakkasjakson routaantuakseen”, Orvomaa muistuttaa. Talvileimikot korjaamatta Kostea ja lämmin alkutalvi on ajanut puunkorjuun kovien maiden kohteille. Talvileimikot ovat odottaneet korjaajaansa, ja puun kaukokuljetuksia on jarruttanut sateiden pehmentävät sivutiet. ”Maat kestävät huonommin kuin kesällä. Osa koneketjuista on jo pantu seisomaan, osa vielä sinnittelee”, kuvailee Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Mikko Harju tammikuun alkua. Tilanne on ollut sama lukuisten muidenkin yhdistysten alueilla. Talven pituus, lumisuus ja pakkaset ratkaisevat, ehditäänkö kaikkia talvileimikoita hakata tämän talven aikana. Uusille talviharvennuksille ei ole kysyntää, mutta kesäkorjuukohteista saatetaan keväämmällä käydä kiivasta kauppaa. Monin paikoin kovan maan kohteet on jouduttu hakkaamaan lähes yhdettömiin. Energiapuuvarannot puolestaan ovat lämpimän alkutalven aikana kuluneet tavanomaista hitaammin, mikä voi hillitä energiapuunkysyntää tulevalle lämmityskaudelle. Maanmuokkausta tammikuussa Tavanomaista leudommalla ja lumettomalla säällä on kääntöpuolensa. Pohjois-Suomea lukuun ottamatta ennakkoraivuu, taimikonhoito, ojitukset ja teiden rakentaminen ovat jatkuneet vuodenvaihteen yli. Lyhyesti 12 2227_.indd 12 Pirkanmaalla ryskyi onnistuneesti Metsäntutkimuslaitos hakee kasvinjalostajanoikeuksia kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, jonka nimeksi on ehdotettu Punahilkkaa. Prosessi kestää 2–3 vuotta. Kasvinjalostajanoikeudet antavat mahdollisuuden päättää lajikkeen kaupallisesta käytöstä. Metla ei ole aikaisemmin hakenut kasvinjalostusoikeuksia. Punahilkka on saanut nimensä ulkomuotonsa perusteella. Lajike sopii hyvin viherrakentamiseen Suomen ankarissa oloissa. Pirkanmaan Ryskettä metsiin -hankkeen 234 koulutustilaisuuteen osallistui 7000 metsänomistajaa. Näin 130 tilaisuuden ja 3600 osallistujan tavoite ylitettiin lähes kaksinkertaisesti. Opiskelija Tommi Kivimäen arvioinnin mukaan taimikonhoitomäärät saatiin nousuun. ”Vuotuinen työmäärä on lisääntynyt noin 2000 hehtaaria. Tukkisaanto kasvaa noin satatuhatta kuutiota, mikä lisää kantorahatuloja noin neljä miljoonaa euroa.” TEIJO NIKKANEN Metla hakee oikeuksia Punahilkkaan MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.07 ”Metsänhoitotyöt ovat täydessä käynnissä, maatakin on muokattu vielä tammikuun toisella viikolla. Metsureiden mahdollinen lomautus jää lyhyeksi”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Juha Laitinen. P-G WICKSTRÖM / KUVALIITERI.FI Silmut turvonneet Metsissä leuto alkutalvi on sotkenut paikoin puiden vuosirytmiä. Lämmin sateinen sää on saanut puiden silmut turpoamaan ja jopa kasvamaan. Kova pakkanen palelluttaa ennen aikojaan kasvuun lähteneitä silmuja. Havupuilla tämä aiheuttaa kasvutappioita, mutta lehtipuilla tilanne on hankalampi. ”Jos lehtipuun kaikki silmut paleltuvat, puu voi kuolla tai ainakaan sen lehdet eivät puhkea keväällä ajallaan. Hätäillä ei kannata, mutta ellei lehtiä tule heinäkuun loppuun mennessä, ei niitä tule seuraavanakaan keväänä”, sanoo professori Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitokselta. Kasvuun lähteneet silmut saattavat maistua myös myyrille, sillä niissä suoja-aineita, kuten pihkaa, on vähemmän. Lämmin sää on kuitenkin tarjonnut runsaasti muutakin ravintoa vahvistuvalle myyräkannalle. ”Saa nähdä, vähentääkö leuto sää metsämyyrien latvasyöntiä. Jos lumi ei ole haittana ja vihreää itua on saatavilla, se voi hillitä peltomyyrätuhoja. Talven aikana ehtii kuitenkin tapahtua kaikennäköistä”, arvioi professori Heikki Henttonen Metlasta. Metlan varttunut tutkija Antti Pouttu ennakoi talven olevan suosiollinen tuhohyönteisille. Nyrkkisääntönä pidetään, että vasta parinkymmenen asteen pakkaset karsivat hyönteiskantaa. Karikkeessa, jossa kaarnakuoriaisetkin talvehtivat, lämpötila harvoin tippuu näin alas, mikäli lumi suojaa maata. Lumettoman talven jatkuminen toisi helpotusta myös hirvituhoihin. ”Jos talvi tulee myöhään ja on vähäluminen, hirvet siirtyvät talvilaitumille myöhemmin eivätkä tuhot keskity samalla tavalla tiettyihin taimikoihin”, kertoo vanhempi tutkija Juho Matala Metlasta. Lammaspaimenen pestit taas haussa Naismetsästäjien määrä kasvaa Metsähallitus hakee lammaspaimenia myös ensi kesäksi Kolin, Isojärven ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen sekä Närängän maisemiin. Ensi kesän lammaspaimenviikot ovat varattavissa maanantaihin 20. tammikuuta kello 12 asti osoitteessa www.luontoon.fi. Paimenviikot ovat maksullisia. Paimenet arvotaan helmikuun aikana. Aikaisempina vuosina läheskään kaikkia halukkaita ei ole onnistanut. Metsästyskortin lunastaneiden naisten määrä kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia. Kortin maksoi 19 311 naista. Miehet ovat edelleen metsästäjien ylivoimainen enemmistö. Metsästyskortin lunasti 289079 miestä, eli suunnilleen sama määrä kuin edellisvuonna. Yhteensä metsästyskortteja lunastettiin 308390 kappaletta, 203 enemmän kuin vuonna 2012. Kortin saaminen edellyttää, että hakija on suorittanut metsästäjätutkinnon. Koko laki kansallispuistoista on niin sairas, että uudet hankkeet pitäisi ehdottomasti jäädyttää.” VELI-MARKUS HALONEN, METSÄSTYS JA KALASTUS 1/2014. ”Bioöljy ja puusta tai muusta biomassasta tehty kaasu, vaikkapa metaani, saattavatkin nousta varsinaisiksi menestystuotteiksi jopa ennen puudieseliä.” PÄÄTOIMITTAJA TAGE FREDRIKSSON, BIOENERGIA 1/2014. ”Tämä osoitti, että pienilläkin resursseilla saadaan isoja asioita aikaan. Lisäksi tästä tuli itselle valtavan hyvä mieli.” UPM:N VIESTINTÄJOHTAJA PIRKKO HARRELA METSÄYHTIÖIDEN JALKAUTUMISESTA KOULUIHIN, KAUPPALEHTI 23.12.2013. 112 Metsämaalla kasvavan puuston keskitilavuus on nykyään 112 kuutiometriä hehtaarilla, kun se 40 vuotta sitten oli vain 75 kuutiometriä. MAKASIINI 1 • 2014 2227_.indd 13 13 9.1.2014 18.07 UUTISET Uusi aika alkaa Metsälakiin tehtiin viime hetken muutoksia, kirjanpainaja laittoi metsätuholain uusiksi ja metsänhoitomaksu kerätään vielä kerran. Siinä Arkadianmäen uutiset alkaneelle metsävuodelle. MIKKO HÄYRYNEN METSÄLAKI ja metsätuholaki astuivat voimaan vuoden vaihteessa. Metsälehti esittelee metsälain keskeisen sisällön helmikuun Makasiinissa. Maa- ja metsätalousvaliokunta teki metsälakiin kaksi loppusuoran muutosta. Uudistamisvelvoitteen täyttävän taimikon vähimmäispituus nostettiin puoleen metriin ja luontokohteiden taloudellisen haitan sietokynnys laskettiin kolmeen tuhanteen euroon. Vaihtoehtoisesti haitansiedon raja on neljä prosenttia markkinakelpoisen puuston arvosta. Haitansietoa tarkastellaan tilakohtaisesti, kun aiemmin katsottiin metsänomistajan saman kunnan alueella olevia tiloja. Haittarajan ylittyminen oikeuttaa poikkeuslupaan tai ympäristötukeen. Kolme vyöhykettä Laki metsätuhojen torjunnasta korvaa aiemman, ötökkälakina tunnetun lain metsän hyönteisja sienituhojen torjunnasta. Laki koskee kaikkea havupuutavaraa, jonka tyviläpimitta ylittää kymmenen senttiä, energiapuu mukaan luettuna. Laki velvoittaa, että tuore havupuutavara pitää kuljettaa pois hakkuupaikalta ja välivarastolta tiettyihin määräaikoihin mennessä. Uutta on, että maa on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen aiemman kahden sijasta. Aluejako on nyt A, B ja C. A-alue kattaa Salpausselän eteläpuolisen osan 14 2228_.indd 14 C eli kirjanpainajatuhojen pahimman esiintymisalueen. Määräaikoja on kuusen osalta aikaistettu A-alueella kahdella viikolla ja maan keskiosissa viikolla. Uutta on, että kesäaikana A-alueella kaadettu kuusipuutavara pitää viedä pois kuukauden sisällä. Männyn aikarajoja ei ole muutettu. Poisviemisvelvoitteen rajat ovat nyt kuutiometrejä hehtaarilla entisten kappalemäärien ja prosenttiosuuksien sijasta. Raja on kuusella kymmenen ja männyllä 20 kuutiometriä, ja velvoite koskee ylimenevää osuutta. B A Laki koskee myös kantoja Metsälain kymppipykälän lakikohteilla poisviemisvelvoitetta ei ole, mutta vahingoittuneista puista on ilmoitettava metsäkeskukselle. Metsänomistajalla on korvausvastuu, jos näiltä alueilta leviää tuho toisen metsään. Naapurihaitan korvausvelvollisuuden raja on hehtaarikohtaisesti 20 kuutiometriä kuollutta puuta tai yli kymmenen kuutiometrin kasvun väheneminen enintään viiden vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriö tarkentaa asetuksella poiskuljettamisen vaihtoehtoja. Mahdollisuus varastoida puut tietyn vähimmäisetäisyyden päähän riskialttiista metsiköstä poistuu kuusen osalta, koska kirjanpainajat pystyvät lentämään useita kilometrejä. Juurikääpäriskin vuoksi laki säätää nyt myös kantojen nostosta. Nostetut kannot pitää kuljettaa pois nostoajankohdasta riippuen 2–2,5 vuodessa. Kuusipuutavara ja vahingoittuneet kuuset on kuljetettava pois ➔ A-alueella viimeistään 15. heinäkuuta (vanha laki: 1.8.) ➔ B-alueella viimeistään 24. heinäkuuta (vanha laki: 1.8.) ➔ C-alueella viimeistään 15. elokuuta Mäntypuutavara ja vahingoittuneet männyt on kuljetettava pois ➔ A-alueella viimeistään 1. heinäkuuta ➔ B-alueella viimeistään 1. heinäkuuta ➔ C-alueella viimeistään 15. heinäkuuta Mh-maksu vielä kerran Metsänhoitoyhdistyslain muutokset astuvat voimaan kaksiportaisesti siten, että metsänhoitomaksu poistui tämän vuoden alussa. Yhdistysten isot muutokset alkavat vuoden 2015 alusta, jolloin toimialue- ja liiketoiminta- rajoitukset poistuvat. Metsänhoitomaksu kuitenkin kerätään vielä kerran, sillä vuoden 2013 maksu maksetaan ensi syksyn veronkannon yhteydessä. Yhdistykset saavat ne käyttöönsä vuoden kuluttua. Vuodelta 2014 metsänhoitomaksua ei enää kerätä. MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.08 METSÄTY YPPI Puukaupan nousu tuli aikaisin Yleistalouden nousukaudesta on nyt merkkejä, kovin kasvu puukaupassa nähtiin jo viime vuonna. euron kurssia ylhäällä, mikä vaikeuttaa vientiä euroalueen ulkopuolelle. Onneksi Aasia vetää puutuotteita.” Liikkuuko puu? MIKKO HÄYRYNEN ”PUUKAUPPA sujui viime vuonna huomattavasti paremmin kuin yleistaloustilanteen perusteella olisi voinut odottaa”, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen sanoo. Yksityismetsien puukauppamäärät kasvoivat viime vuonna noin viidenneksellä 31,8 miljoonaan kuutiometriin. Yhtä vilkasta kauppa oli edellisen kerran vuonna 2010. Järvinen arvioi, että vaikka puukauppa kävisi tänäkin vuonna hyvin, niin määrät pysyvät viime vuoden tasolla. Isoin kysymysmerkki on Eurooppa. Jos Euroopan talous lähtee vetämään paremmin ja rakentaminen kasvuun, se tekee hyvää myös puutuoteteollisuudelle ja pakkauskartongille. Talousnousun pysyvyyttä on kuitenkin vaikea arvioida ja maittain on isoja eroja. ”Saksan vahva talous pitää Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo näkee, että edellytykset hyvälle puumarkkinavuodelle ovat olemassa. Hänen mukaansa kyse on kotimaan toimista, sillä sahausmääriä voidaan kasvattaa merkittävästi, mikäli puuta voidaan hankkia kilpailukykyisin kustannuksin. ”Kysymys tiivistyy siihen, onko markkinaosapuolilla riittävä yhteinen näkemys siitä, miten puuta saadaan liikkeelle järkevillä ehdoilla”, Salo toteaa. Metsäteollisuus yrittää sähköistä kauppapaikkaa raakapuulle nyt tosissaan. ”Tämä vuosi näyttää, onnistuuko kauppapaikka markkinaosapuolten yhteisenä ponnistuksena.” MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat kehittäneet Puumarkkinat.fi-palvelun, joka on lähinnä tapa tarjota puuta myytäväksi. Met- 1 656 säteollisuus haluaa laajemman palvelun, jossa voidaan edetä kaupantekoon saakka. Kuvio Ötököistä miljoonakorvaukset Kirjanpainajatuhot näkyvät vakuutusyhtiöiden ja -yhdistysten maksamissa metsätuhokorvauksissa. 734 Hyönteistuhokorvaus 1000 € 500 400 300 200 100 0 38 2003 74 56 65 81 2004 2005 2006 2007 Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2013 KUKA: Metsänhoitaja Erkki Vuokila, 56 MITÄ: Johtaa perustamaansa Sanaris Oy:tä, joka tekee ristikoita noin sataan julkaisuun. Seitsemän työntekijää ja kymmeniä avustajia. MITEN: Ura alkoi harrastuksesta. Valmistuessaan metsänhoitajaksi 1986 oli elättänyt perheensä ristikonteolla jo muutaman vuoden. 138 128 119 2008 2009 2010 2011 2012 Mikä on hauskin metsäsana? Helsinkiläinen Erkki Vuokila on laatinut sanaristikkoja Metsälehteen liki 40 vuotta. Työ innostaa aina vain. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVA KIMMO BRANDT/COM.PIC 1 Miten ristikkoja laaditaan? Yleisin tapa on se, että otetaan kuvat, kehitetään niiden ympärille avainsanat ja rakennetaan siitä eteenpäin. Liikkeelle voi myös lähteä aivan toisesta ristikon kulmasta. Tai asetella mukavia, pitkiä sanoja ristikkäin ja jatkaa siitä. 2 Miten syntyy metsäristikko? Tehdään lehden henkeen sopiva työ, jossa käsitellään metsäaiheita. Metsälehteen laadin ristikot itse, koska olen alan ihminen, mutta en suuntaa niitä asiantuntijoille vaan tavallisille lukijoille. Vuodenaikaa huomioin jonkin verran, ja kuvat tietysti vaikuttavat ristikon sisältöön. 3 Minkälainen on hyvä ristikkosana? Sellainen, joka on useimmille tuttu. Metsä on parempi kuin sen ennen vanhaan usein käytetty synonyymi outa, vaikka outa on helpompi sijoittaa ruudukkoon. Laatijalle helppo ristikkosana ei siis aina miellytä ratkojaa. 4 Mistä metsään liittyvästä sanasta pidät erityisesti? Sanotaan vaikka että sembramännystä, koska siinä on kiva rakenne ja vierasperäinen kirjain mukana. 5 Kauanko yhden ristikon tekeminen kestää? Yhdestä tunnista kahteen päivään. Riippuu siitä, millä tekniikalla tekee. Itse nautin, kun saan tehdä hitaasti – miettiä pitkän, rauhallisen rupeaman. Helmikuussa tulee 43 vuotta siitä, kun ensimmäinen ristikkoni julkaistiin. Pidän työstä yhä, mutta nykyisin firman pyörittämiseen menee turhan paljon aikaa. MAKASIINI 1 • 2014 2228_.indd 15 15 9.1.2014 18.08 MARKKINAT Rauhallisesti liikkeelle Metsälakiuudistus toi uusia vaihtoehtoja hakkuisiin. Vielä ei mahdollisuuksia ole juuri hyödynnetty. SUURTA RYNTÄYSTÄ uusien hakkuumenetelmien pariin ei näytä tapahtuneen. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että tammikuun alku on melko hiljaista puukaupassa. Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Vaario kertoo, että uuden metsälain suomista mahdollisuuksista on jonkin verran kyselty. Suurin osa metsänomistajista näyttää kuitenkin olevan tyytyväisiä vanhan mallin mukaiseen metsänhoitoon. ”Onhan meillä aikaisemminkin voitu korjata puuta esimerkiksi kesämökkien läheisyydestä ilman avohakkuuta, jos siihen on ollut tarvetta”, Vaario kertoo. ”Tämäkin talvi osoittaa, että kovin suurta tarvetta ei ole lisätä erimallisten harvennushakkuiden määrää. Korjuuvaurioita ja lahovikoja syntyy jo nykyisinkin aivan tarpeeksi.” Vapaus tuo haasteita Vaarion mukaan uuden lain tuoma vapaus on metsänomistajien kannalta myös haastava. Etenkin pienten puunostajien kanssa on syytä sopia kauppakirjassa tarkkaan, mitä ja miten harvennushakkuita tehdään. Jos harvennustavasta ja pohjapinta-aloista ei ole mainintaa, saattaa sahapuuta haluava ostaja kerätä metsän parhaat tukkipuut. Jäljelle jäävä metsän kuva ei välttämättä vastaa sitä, mikä on ollut metsänomistajan tarkoitus. 16 2229_.indd 16 MIKKO HÄYRYNEN HANNU JAUHIAINEN Tämän kasvatusmetsän voisi uuden lain mukaan jo hakata. ”Uuden lain aikana metsänomistajalla on kovin vähän mahdollisuuksia valittaa hakkuutavasta. Ostajahan voi perustella hakkuutaan jatkuvan kasvatuksen teoreetikkojen laskelmilla”, sanoo Vaario. Kauppakirjaan pitää hänen mukaansa kirjata hakkuutapa, esimerkiksi ylä- tai alaharvennus, sekä jäävän puuston pohjapinta-ala. Jos metsänomistaja haluaa jatkuvan kasvatuksen hakkuun, niin siitäkin on hyvä sopia. Metsälaki sallii nyt uudistushakkuun ilman puuston järeyteen ja ikään liittyviä rajoituksia. Vaario ei usko, että tässäkään suhteessa tapahtuu suur- ta muutosta. Uuden lain ensimmäisiä soveltajia lienevät lähinnä omatoimiset hankintahakkaajat, jotka voivat tehdä pienimuotoista puunkorjuuta, Vaario arvioi. Syksy näyttää suunnan Toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksestä kertoo kuulleensa vuoden ensimmäisellä viikolla yhdestä tapauksesta, jossa päätehakkuuseen oli menossa muutama vuosi sitten harvennettu metsä. Sitä ei vielä viime vuonna olisi voinut päätehakata. ”Alkuvuosi on yleensä täällä hiljaista. Luultavaa on, että uu- den metsälain suomat mahdollisuudet tulevat enemmän esille vasta kesän ja syksyn aikana”, kertoo Orajärvi. Vähätuottoisiksi jääneiden ojitusalueiden päätehakkuita Orajärvi ennustaa tulevan enemmänkin. Sellaisia alueita on Rovaniemellä runsaasti, niitä ei uuden lainsäädännön mukaan enää tarvitse uudistaa. Kitukasvuisten ojitusalueiden hakkuumahdollisuuksista on yhdistykselle tullut jo jonkin verran kyselyjä. Myös paljon puhuttu eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu saattaa kiinnostaa joitakin metsänomistajia. Menetelmä on kuitenkin haasteellinen Lapin olosuhteissa. ”Maaperän taimettuminen on ilman muokkausta huonoa. Mutta jos joku haluaa näin metsiään käsitellä, niin se mahdollisuus on nyt olemassa”, toteaa Orajärvi. Jos Lapin metsät uudistuisivat jatkuvalla kasvatuksella, niin takavuosien satojen tuhansien hehtaarien vajaatuottoisten metsien määrä ei olisi syntynyt. Kaadettujen tukkipuiden tilallehan olisi kasvanut uusia. Kainuussa rauhallista Mitään suurta rynnistystä aiempaa nuorempien metsien päätehakkuisiin ei ole havaittu myöskään Suomussalmella. Ylä-Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Paavilainen ei usko, että tämäntyyppisiä leimikoita tulee kovin paljoa jatkossakaan. Suomussalmellakin on vajaatuottoisia ojitusalueita, mutta huono energiapuun kysyntä rajoittaa näiden alueiden hakkuita, vaikka siihen nyt olisi mahdollisuus. Paavilainen kertoo, että soiden laiteilla on jo nyt tehty ylispuuhakkuun luonteisia hakkuita, jos siihen on ollut tarvetta. MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.03 Raakapuun kantohinnat joulukuussa viikolla 52 Koko maa Viikko-ostojen määrä ▲ nousussa Tukkipuu ▼ laskussa Kuitupuu kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,39 ▲ 56,01 ▲ 40,17 ▼ 15,72 ▼ 17,44 ▲ 15,76 ▲ Uudistushakkuu 57,04 ▲ 56,98 ▲ 41,62 ▲ 17,39 ▼ 18,52 ▲ 17,64 ▲ Harvennushakkuu 49,47 ▲ 48,18 ▼ 37,29 ▼ 14,36 ▼ 15,01 ▼ 14,22 ▼ Ensiharvennus 46,13 ▲ 46,38 ▲ 31,38 ▼ 14,37 ▼ 14,98 ▲ 13,79 ▼ Tukkipuu mänty 2013 1,75 mänty Etelä-Suomi 2012 Miljoonaa m3 2,0 1,5 1,25 1,0 0,75 0,5 Kuitupuu kuusi koivu mänty kuusi koivu 0,25 0 Kaikki yhteensä 56,31 ▼ 56,74 ▼ 38,59 ▲ 15,51 ▼ 17,84 ▼ 15,66 ▲ Uudistushakkuu 57,77 ▼ 57,63 ▼ 39,80 ▲ 16,48 ▼ 18,86 ▼ 17,00 ▼ Harvennushakkuu 50,41 ▲ 49,30 ▼ 36,91 ▲ 14,79 ▼ 15,74 ▼ 14,33 ▼ Ensiharvennus 46,25 ▼ 45,81 ▼ ... 14,52 ▲ 15,02 ▲ 14,24 ▲ mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu 70 Mäntytukki 60 Kuusitukki 50 Koivutukki Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 55,21 ▼ 56,88 ▲ 38,26 ▼ 15,39 ▼ 17,55 ▲ 15,64 ▲ Uudistushakkuu 57,81 ▼ 58,17 ▲ 40,54 ▲ 17,33 ▲ 19,04 ▲ 17,89 ▲ Harvennushakkuu 48,58 ▼ 48,76 ▼ 36,77 ▼ 14,18 ▼ 15,15 ▼ 14,27 ▼ - 47,65 ▲ - 14,68 ▼ 15,16 ▲ 14,50 ▲ Ensiharvennus Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,15 ▼ 54,71 ▼ 40,60 ▼ 14,89 ▼ 16,20 ▼ 14,96 ▼ Uudistushakkuu 56,52 ▼ 55,86 ▼ 42,20 ▼ 16,98 ▼ 17,47 ▲ 17,45 ▲ Harvennushakkuu 51,99 ▲ 45,68 ▼ - 14,02 ▼ Ensiharvennus 45,54 ▼ 45,75 ▼ - 13,47 ▼ 13,58 ▲ 12,51 ▼ Kymi-Savo Tukkipuu 13,84 ▼ 14,28 ▼ 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kantohintojen kehitys Euroa m3 80 40 Kuusikuitu 30 Mäntykuitu 20 Koivukuitu 10 0 1/ 3 2012 5 7 9 11 1/ 3 2013 5 7 9 11 Puutavaralajien kantohintaindeksit 120 Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu 115 Mäntytukki Kaikki yhteensä 56,48 ▲ 55,98 ▲ 42,12 ▲ 15,56 ▲ 17,32 ▲ 15,87 ▲ 110 Kuusitukki Uudistushakkuu 57,84 ▲ 56,92 ▲ 43,26 ▲ 16,77 ▲ 18,26 ▲ 17,48 ▲ 105 Harvennushakkuu 50,64 ▼ 48,22 ▲ 37,84 ▲ 14,85 ▼ 15,00 ▼ 14,49 ▼ 100 Ensiharvennus 46,37 ▲ 46,12 ▲ 34,65 ▲ 14,36 ▲ 15,33 ▲ 13,75 ▲ 95 Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu Mäntykuitu Koivukuitu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu 85 55,33 ▼ 54,87 ▼ ... 17,18 ▲ 18,06 ▲ 16,81 ▲ 80 Uudistushakkuu 56,84 ▼ 55,52 ▼ ... 18,83 ▼ 18,64 ▲ 18,39 ▲ Harvennushakkuu 45,67 ▼ ... ... 14,47 ▼ 14,93 ▼ 14,43 ▼ Ensiharvennus 46,36 ▲ 46,20 ▼ - 15,22 ▼ ... 14,69 ▲ mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,25 ▼ 52,91 ▼ - 15,93 ▼ - 16,06 ▲ Uudistushakkuu 53,83 ▼ 53,39 ▼ - 17,86 ▼ - 18,04 ▲ Harvennushakkuu - - - - - - Ensiharvennus - - - - - - mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 47,15 ▲ 46,04 ▲ - 15,22 ▲ - 14,17 ▲ Uudistushakkuu 48,59 ▲ 47,03 ▼ - 17,25 ▲ - 15,82 ▲ Harvennushakkuu - - - - - - Ensiharvennus - - - 13,32 ▼ - - Lappi Kuusikuitu 90 Kaikki yhteensä Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Koivutukki 11/ 1/ 3 5 7 2012 2013 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 9 11 Kuitupuu Tukkipuu Kuitupuu Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. MAKASIINI 1 • 2014 2229_.indd 17 17 9.1.2014 18.03 MARKKINAT Kuukauden puukauppa Männyt myytiin runkohinnalla HANNU JAUHIAINEN KAINUULAISEN kuolinpesän osakkaat tarvitsivat rahaa perintöverojen maksuun, minkä vuoksi tehtiin puukaupat. Pesä jätti leimikon teon ja puukauppojen hoitamisen paikallisen metsänhoitoyhdistyksen huoleksi. Leimikkoon koottiin kiireelliset ylispuukohteet sekä sopiva määrä päätehakkuukuvioita. Siemenpuiden poistoa mukaan tuli 4,6 hehtaaria ja avohakkuuta 7 hehtaaria. Leimikko sijaitsi kokonaisuudessaan kuivalla kangasmaalla ja olisi ollut kesäkorjuukelpoinen. Metsänomistajien rahantarpeen vuoksi hakkuut tehtiin kuitenkin heti kaupan teon jälkeen, korjuu saatiin päätökseen alkuvuodesta. Yhdistys pyysi tarjoukset leimikosta neljältä ostajalta, kahdelta tuli tarjous. Kummassakin tarjouksessa osa puusta oli hinnoiteltu joko kokonaan tai osittain runkohinnalla. Koko ainespuuosan runkohinta tarkoittaa sitä, että kaikilla puusta saatavilla puutavaralajeilla on sama hinta. Kuitupuuosan runkohinta taas tarkoittaa, että kuitu- PUUKAUPPA KAINUUSSA Puutavaralaji m3 €/m3 1054 47,70 Kuusitukki 24 48,00 Kuusityvitukki 12 53,00 Kuusisahakuitu 65 22,00 Koivukuitu 32 14,00 1187 54015 Mäntyainespuu Yhteensä puu ja pikkutukki ovat hinnoiteltu samaksi, sahakuiduksi. Ostaja voi näin katkoa puutavaran haluamiinsa mittoihin. Kahdesta tasaväkisestä tarjouksesta toinen oli laskennallisesti hieman parempi ja kaupat tehtiin tämän ostajan kanssa. Kaupassa mäntyainespuulla oli runkohinta. Kuusikuitu sisälsi myös pikkutukit ja hinnoittelu oli sen mukainen. Mäntyainespuusta maksettiin 47,70 euroa, kun kilpailevassa tarjouksessa mäntytukin hinta oli 54,50 ja mäntykuitupuun (sahakuidun) 23,50 euroa kuutiometriltä. Uudistusalat viljellään ensi kesänä. Pääasiallinen menetelmä on äestys ja konekylvö. Osa alueesta mätästetään ja istutetaan männylle. Vientikatsaus Myönteisissä merkeissä KUIDUTTAVAN metsäteollisuuden kannalta alkanut vuosi ei näytä ollenkaan huonolta. Kaikki muu on nosteessa paitsi painopaperit, yleistalouden kohentuminen loiventanee niidenkin alamäkeä. Markkinasellun kysyntää nostaa etenkin se, että ensikuitu korvaa kierrätyskuitua pehmo- ja hygieniapapereissa. Valkoisesta kierrätyskuidusta on niukkuutta, koska sen kertymä supistuu. Myös tuotanto kasvaa, sillä Brasiliassa käynnistyi vuoden vaihteessa Suzanon 1,5 miljoonan tonnin lehtipuusellutehdas. Kevätkaudella käynnistyvät Stora Enson ja Araucon tehdas Uruguayssa ja japanilaisen Ojin tehdas Kiinassa. Liikatuotannon uhkaa hälventää se, että kapasiteettia poistuu vanhimmasta päästä. Marokossa on suljettu 240 000 tonnin tehdas. Laitoksia on myös käännetty liukosellulle, jota käytetään lähinnä tekstiiliteollisuudessa ja jonka 18 2230_.indd 18 STORA ENSO MIKKO HÄYRYNEN Pitkäkuituisen markkinasellun tuotanto kasvaa uusien tehtaiden myötä. Stora Enson ja brasilialaisen Aracruzin yhteinen Veracelin tehdas käynnistyi jo 2005. kysyntä kasvaa paperimassoja nopeammin. Markkinoita sotkee Kiina määräämä rangaistustulli etelä- ja pohjoisamerikkalaiselle liukosellulle, tulli koskee kaikkia muita paitsi yhtä kiinalaisomistuksessa olevaa tehdasta. Osa liukosellun tuotannosta käännettäneen takaisin paperimassalle, mikä yhdessä uuden sellukapasiteetin kanssa lisää hintojen laskun riskiä. Talouskasvu tarkoittaa enemmän kaupankäyntiä, mainontaa ja pakkaamista, mikä loiventaa painopapereiden kysynnän laskua teollisuusmaissa ja lisää kartonkien kulutusta. Työllisyyden paraneminen näkyy toimistopapereiden kysynnässä. Suuret mediatapahtumat lisäävät paperin menekkiä edelleen, vaikka laimeammin kuin ennen tiedonvälityksen digitalisoitumista. Tälle vuodelle osuvat talviolympialaiset ja maailman toiseksi seuratuin urheilutapahtuma, jalkapallon MM-kilpailut. Euroopassa on silti ylikapasiteettia, jota voidaan purkaa sei- sokeilla, sulkemisilla tai viennillä euroalueen ulkopuolelle. Vienti ei euron nykykurssilla onnistu ja viennin supistuminen muuttuu suoraan ylikapasiteetiksi. Paperitehtailijoiden on kohdistettava kiinteät kustannukset pienentyneille tuotantomäärille ja tonnikohtainen kustannusrasite kasvaa. Parhaillaan käytävissä paperin hintaneuvotteluissa korotustavoitteet ovat 30–50 dollaria tonnilta. Jonkinlaisia korotuksia saataneen lävitse, mutta tuskin tavoitellun suuruisia. MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.09 METSALEHTI.FI Keskustelua Puun hinta vuonna 2014 Verkkokeskustelijat arvioivat, miten puun hinta kehittyy. ”Tällä hetkellä puun hinta on ’ei myy’ -tasolla. Kun 60 euron raja puhkeaa havutukkien osalta, on trendi kääntynyt nousuun. Nousu kannattaa sitten hyödyntää. Vakavarainen ja hyvän maksuvalmiuden omaava metsänomistaja voi itse määrätä milloin kaupat tehdään.” METSÄNVARTIJA ”Täytyy entiset myydyt leimikot saada hakkuutettua, katsotaan kesän tullen hintasuhdanteita. Yllättävän hyvin metsäteollisuus on selvinnyt taantumasta, sahatkin laulavat ja puu liikkuu.” METSÄKUPSA ”Tällaisina aikoina on korostunut investointien positiivinen vaikutus metsätalouteen. Voin rehellisesti sanoa olevani tällä hetkellä tyytyväinen.” mennä rikki. Sanoohan ne, että tuhat mottia on sellainen rajapyykki, mutta kyllä jokaisen motin sen päällekin pitää vaikuttaa.” KORPITUVAN TANELI PUUN TAKAA ”Millainen vaikutus leimikon koolla on kantohintaan? Noin 3000 kuution yhtenäinen päätehakkuuleimikko, metsäautotie tulee ihan viereen ja pohja kestää mennä vaikka huomenna.” PUU-UKKO ”Jos jostain niin tuosta leimikosta pitäisi saada korkeita yksikköhintoja. Kai tuossa pitää jo 70 euroa ”Itse en usko 70 euron kantohintaan tällä hetkellä. Jos viitsii nähdä vaivaa ja tutustua sahaajien tuloksiin, niin voi helposti huomata, kuinka hirveän kapea kate tukista jää.” ja pitkään hyvin sujuneen syyskelin antaman raaka-aineen kertymän vuoksi.” JEES H-VALTA ”Ihan hyvä, jos maksaisivat tuon 70 ekee tukista. Useimmilla 60 tekee tiukkaa. Idässä tuontipuu on halvempaa tehtaan portilla kuin kotimainen. Ikävä kyllä.” RÖÖRI-ROOPE Gallup Kaipaako metsäverotus uudistamista? 100 80 Lukijan kuva Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. 42 60 40 SAMMELI ”Sammeli on oikeassa ja otaksunkin, että kevään hinta taitaa taaplata alavireessä juuri huonon talven jättämien leimikoiden KYLLÄ % EI 58% 20 0 Verkossa nyt Suomen lämpöyrittäjien tiedot ja kuulumiset yhdessä osoitteessa. WWW.LAMPOYRITTAJAT.FI Metsäntutkimuslaitoksen metsätilastot ovat vuoden alusta lähtien olleet ilmaisia. WWW.METLA.FI/METINFO/TILASTO JÄTKÄNKYNTTILÄSTÄ NOUSI HAAMU ”Snellmannihan se siinä taitaa olla. Taisi olla aikoinaan myös tehokas metsäriitelijä, joten ei ihme, jos hiukan vielä pölkyissä haamuilee.” HEMPUTTAJA Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen palvelussa voi seurata pannoitettujen susien liikkeitä. PANTASEURANTA.RKTL.FI MAKASIINI 1 • 2014 2231_.indd 19 19 9.1.2014 18.10 TEEMA: METSÄVEROTUS NÄIN SE SUJUU Kuinka metsävähennys lasketaan? Kannattaako tehdä menovaraus? Entä miten moottorisahan hankintakulut vähennetään? Seuraavilta sivuilta löytyy vastaukset näihin ja moniin muihin verokysymyksiin sekä perusteelliset ohjeet metsäveroilmoituksen täyttämiseen. HANNU JAUHIAINEN 20 2282_.indd 20 MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.12 SHUTTERSTOCK MAKASIINI 1 • 2014 2282_.indd 21 21 9.1.2014 18.12 TEEMA: METSÄVEROTUS Matti Metsänen Tammentie 10 11000 Tammilahti Hankintakauppoina ilmoitetaan kaikki ne kaupat, joissa puut on myyty tienvarteen toimitettuna. Tammilahti xxxxxx-xxxx 100 20200 23800 3600 1622 540 14122 Hankintakaupan työn arvo kirjataan vähennykseksi, jos puut820 on korjattu itse. 1412 Jos aikaisempina vuosina tehtyjä varauksia tuloutetaan, ne merkitään tähän. 730 1370 328 1042 1622 1360 15534 2910 Metsätalouden kalustoon kuuluvien koneiden menojen ja poistojen yksityiskäytön osuus kirjataan tähän tuloksi. 121 3640 328 121 4157 22 2282_.indd 22 9.1.2014 18.12 etsäverolomake ei ole viime vuodesta muuttunut. Lomakkeen yläreunassa näkyvät verovelvollisen henkilötiedot. Oikeaan reunaan, ruutuihin 601 ja 602, on merkitty puolisoiden omistusosuudet, jos metsää omistetaan yhdessä tai erikseen. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Tällaiselle lomakkeelle laitetaan ruksi ruutuun 600. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan puolisoiden kesken omistusosuuk- JOS HANKINTAKAUPAN PUUT ON KORJANNUT VIERAS URAKOITSIJA, OMAN TYÖN ARVOA EI VÄHENNETÄ. sien suhteessa samaan tapaan kuin yhtymässä. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. Jos metsää omistetaan yhdessä, kyse on yhtymästä. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. tulot, joiden korjuukulut metsänomistaja on itse maksanut. Tällaisia kauppoja ovat esimerkiksi ne, joissa metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on korjannut puut metsänomistajan lukuun. Puun myyntitulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Puun ostajien perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Niitä ei siis tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. 2. Hankintatyön arvo Hankintatyön arvo ilmoitetaan sekä hankintakaupoista (kohta 2.1) että polttopuu- ja joulupuukaupoista (2.3). Työn arvon laskemiseen löytyy ohjeet hankintatyötä koskevassa jutusta sivulta 30. Jos hankintakaupan puut on korjannut vieras urakoitsija, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu, oman työn arvoa ei vähennetä, koska sitä ei ole. Korjuun kulut vähennetään metsätalouden menoina. Jos hankintapuut on korjattu jo edellisenä vuonna ja työn arvo on jäänyt niin sanotusti uinumaan, se vähennetään nyt kaupan arvosta. 3. Korvaukset Vakuutus- ja hirvivahinkokorvaukset ovat myös verollista tuloa. Ne ilmoitetaan kohdissa 3.1. ja 3.2. Vakuutuskorvaukset ilmoitetaan täysimääräisinä, eikä perittyä ennakkoa vähennetä korvaussummasta. Ennakon verottaja ottaa huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Kohtaan 3.3. merkitään kaikki kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran perusteella saadut valtion tuet. Jos tuki on ohjattu hankkeen toteuttajalle, tukea ei kirjata metsänomistajan veroilmoitukseen. Kulut vähennetään metsätalouden menoina. 1. Puutavaran myyntitulot Verolomakkeen kohtaan 1. merkitään pysty-, hankinta-, poltto- ja joulupuukauppojen tulot. Jos hankintapuut on myyty ns. käteiskaupalla, nämä tulot rinnastetaan hankintakauppoihin. Hankintakaupan tulona ilmoitetaan myös sellaisten puukauppojen Lue ohjeet Ennen veroilmoituksen tekoa kannattaa lukea huolella Verohallinnon omat 2C-verolomakkeen täyttöohjeet. Sieltä selviävät kaikki perusasiat. Kun sen jälkeen lukee vielä nämä ohjeet, veroilmoituksen teon pitäisi onnistua ilman suurempia ongelmia. Verokysymyksiä Hakkuutähteiden verotus Metsänhoitoyhdistys korjasi hakkuutähteet päätehakkuualalta hankintapalveluna. Ilmoitanko tämän tulon verotuksessa pystykauppana vai hankintakauppana? Jos ostaja on maksanut hakkuutähteistä korvauksen metsänomistajalle ja metsänhoitoyhdistys on puolestaan laskuttanut korjuun kulut, kaupan tulo kirjataan hankintakaupaksi ja kulut vähennetään metsätalouden menoina. Jos taas yhdistys on maksanut metsänomistajalle vain nettotulon, siis korjuumenojen ja kaupan arvon erotuksen, se kirjataan pystykaupan tuloksi. Jos yhdistyksen laskussa on eroteltu kaupan tulo ja korjuumenot, tulo kirjataan hankintakaupan tuloksi ja kulut metsätalouden menoiksi. Yleensä yhdistyksen korjuupalvelun kautta myyty puu kirjataan hankintakaupan tuloksi. Tienteon kulut Minulla on kaksi pientä hanketta, tien kunnostus hinnaltaan noin 200 euroa ja kunnostusojitus noin 200 euroa. Voinko vähentää molemmat poistot kerralla, jos molempien hankkeiden kulut ovat alle 200 euroa? Vai täytyykö ne laskea yhteen ja vähentää 400 eurosta 15 prosentin vuosipoistoin? Metsäverotuksessa poistoja tehdään hanke- tai laitekohtaisesti. Tie- ja ojitushankkeet ovat siten itsenäisiä verovähennysyksiköitä. Jos hankkeen poistamaton hankintameno jää alle 200 euron, sen voi seuraavana vuonna vähentää kokonaan. Jos kustannus on alun perinkin alle 200 euroa, kuten kysyjän tapauksessa, kummatkin kulut vähennetään normaalina vuosimenona. MAKASIINI 1 • 2014 2282_.indd 23 23 9.1.2014 18.12 TEEMA: METSÄVEROTUS 4. Tulolähdesiirrot Kohdassa 4. ilmoitetaan erilaiset tulolähdesiirrot. Niitä syntyy, kun omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön. Maataloudessa ja elinkeinotoiminnassa vastaava puuston arvo on vähennyskelpoinen meno. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. Metsänomistaja voi käyttää verovapaasti polttopuuta oman asunnon ja kesämökin lämmitykseen. Sen sijaan oman kesämökin rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo on verotettavaa tuloa. Jos puuta jalostetaan pienimuotoisesti sahatavaraksi, sen myyntitulo on maatalouden tuloa. Metsätalouteen tuloutetaan vain kantohinta, kulut vähennetään maatalouden verotuksessa. 5.1. Metsävähennys Kohtaan 5.1. merkitään metsävähennys. Se voi olla enintään 60 prosenttia verolomakkeen kohtien 1–4 yhteenlasketusta tulosta, joista on vähennetty hankintatyön arvo. Metsävähennyksiä voidaan tehdä vastikkeellisesti vuonna 1993 tai sen jälkeen hankittujen metsäkiinteistöjen pääomatuloista. Metsävähennyksestä tehdään selvitys 2C-lomakkeen taustapuolelle. Puukaupan tulojen lisäksi metsävähennyskelpoista tuloa ovat vahin- Kuitit ojennukseen gonkorvaukset sekä tulolähdesiirrot. Koska kemeratuet ovat nyt verollisia, ne ovat myös metsävähennyskelpoisia tuloja. Metsävähennyksen minimimäärä on 1500 euroa. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2500 euron pääomatulot, sillä tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Näitä tuloja ei oteta huomioon metsävähennystä laskettaessa. Esimerkki Pystykaupat 20200 € Hankintakaupat (3600–1622) 1978 € Hirvivahinkokorvaukset 540 € Kemeratuet 820 € Yhteensä 23538 € josta 60% metsävähennys 14122 € 5.2–3. Meno- ja tuhovaraus Meno- ja tuhovarauksella siirretään verovuonna saatuja tuloja ja vahingonkorvauksia tuleville vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Varausten tekeminen ei ole välttämätöntä. Kulut saa verotuksessa edukseen yleensä alijäämähyvityksen kautta, vaikka tuloja tai varauksia ei olisikaan. Kuolinpesien kannattaa tehdä mahdolliset varaukset. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aika- Ennen veroilmoituksen täyttämistä kannattaa laittaa kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvitykset järjestykseen. Kuitit numeroidaan aikajärjestyksessä. Arvonlisäverovelvolliset kirjaavat niistä nettokulun metsäverotukseen ja alv:t arvonlisäverotukseen. Jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, kulut vähennetään metsäverotuksessa bruttosummasta eli arvonlisäveroineen. 24 2282_.indd 24 VANHAT MENO- JA TUHOVARAUKSET ON TARKISTETTAVA VUODEN 2012 VEROLOMAKKEELTA JA NIIDEN ARVOT SIIRRETÄÄN VUODEN 2013 VEROTUKSEEN. na pääomatuloista, mutta varauksia purkamalla kuluja saa varmemmin katettua. Jos viime vuonna on tullut paljon puukauppatuloja, menovarauksella voi pienentää jäännösverojen määrää. Puukaupan ennakko ei yleensä riitä kattamaan tuloista aiheutuvia veroja, joten niitä on maksettava lisää, ellei ole muita pääomatulojen merkittäviä vähennyksiä tai ansiotuloverotuksen osalta tulevaa veronpalautusta. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia 2C-lomakkeella ilmoitettujen kohtien 1–4 tulojen yhteismäärästä. Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä metsävähennys. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. Esimerkki Metsätalouden tulot 23538 € Metsävähennys 14122 € Jäljelle jäävä tulo 9416 € Josta 15 % menovaraus 1412 € (Kun vähennykset tehdään täysimääräisinä, menovaraus on aina 10 prosenttia metsävähennyksen määrästä) Selvityksiä tarpeen mukaan Veroilmoituksen täyttöohjeessa on pitkä lista erilaisista muistiinpanoihin liitettävistä selvityksistä. Yleensä pärjätään niillä tositteilla, joita puun ostajilta, metsäkeskukselta tai metsänhoitoyhdistyksiltä on saatu. Tarkempia selvityksiä voidaan tehdä tarpeen mukaan. Veroilmoituksen liitteeksi ei tarvitse eikä pidäkään laittaa minkäänlaisia selvityksiä. Kaikki tositteet ja selvitykset tallennetaan omaan arkistoon. Niitä toimitetaan verottajalle vain pyydettäessä. MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.12 6. Muut pääomatulot Muina pääomatuloina ilmoitetaan kohdassa 6.1. tuloutettavat varaukset. Tähän kirjataan meno- ja tuhovarauksen määrä, kun se tuloutetaan. Varausten käyttöön on aikaa Etelä-Suomessa neljä vuotta ja muualla kuusi vuotta. Varausta voidaan tulouttaa vapaamuotoisesti. Käytännöllisintä on tulouttaa varausta sen verran, että metsätalouden tulos menee nollille. Yleensä tuloja on satunnaisesti, mutta menoja on joka vuosi. Esimerkki Tulot Menot Varausta tuloutetaan 0 euroa 800 euroa 800 euroa Jos vuonna 2012 on tehty varausta 2000 euroa ja siitä tuloutetaan nyt 800 euroa, se merkitään kohtaan 6.1. Jäljelle jäävän vuoden 2012 varauksen määrä, 1200 euroa, kirjataan 2C-lomakkeen taustapuolelle ruutuun 641, vuoden 2012 jäljellä oleva varaus. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voidaan tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Menovarausta ei ole pakko purkaa, vaikka metsätalouden tulos olisikin alijäämäinen. Metsänomistajalla voi olla muita pääomatuloja, joilla metsätalouden alijäämä tulee katetuksi. Määräaikojen päätyttyä viimeisenä vuonna puretaan kaikki jäljellä olevat kyseisen vuoden varaukset. 6.2. Muut tulot Kohtaan 6.2. voidaan kirjata ne metsästä saadut pääomatulot, joita ei edellisissä kohdissa ole ilmoitettu. Tällaisia tuloja ovat muun muassa metsäyhtiöiden maksamat korvaukset metsätien, ajouran tai varastointipaikan käytöstä. Nämä tulot voidaan ilmoittaa myös kohdassa 3.2. Hirvivahinkokorvaukset. Silloin nämä tulot ovat mukana menovarauksen ja metsävähennyksen laskennassa. 7. Vuosimenot Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosime- noina tai poistoina. Vuosimenot jaetaan palkkaus- ja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Metsätalouden kuluista tehdään muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. 7.1. Palkkausmenot Vierasta työvoimaa palkataan nykyisin melko harvoin suoraan metsätöihin, joten palkkausmenoja ei ole usein vähennettäväksi. Yrittäjämetsurin ja yhdistyksen urakoiman työn kustannukset vähennetään muina menoina. Yhtymä tai kuolinpesä voi maksaa osakkaalleen palkkaa. Vähennyskelpoista on myös omalle, verovuonna vähintään 15 vuotta täyttäneelle lapselle maksettu palkka. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, ne kirjataan palkkausmenoiksi. 7.2. Matkakulut Matkakuluja syntyy lähes jokaiselle metsänomistajalle, joka jollakin tapaa hoitaa metsiään. Vähennyskelpoisia ovat kaikki ne matkat, jotka liittyvät metsätalouteen. Matkoista tehdään muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys. Joka matkasta pitää tietää päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. Omassa metsässä tulee yleensä tehdä jotain metsätyötä, jotta matka olisi vähennyskelpoinen. Matka voi olla vähennyskelpoinen, vaikka mitään näkyvää ei metsässä saataisi aikaan. Syynä voi olla tulevien hakkuukohteiden selvitys, hirvituhojen kartoitus tai jokin muu vastaava syy. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voidaan tehdä myös päivärahavähennys. Vähennys on vähintään 6 tunnin matkoista 12 euroa ja vähintään 10 tunnin matkoista 24 euroa. Päivärahakelpoinen matka on esimerkiksi käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. Jos päiväraha kirjataan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä myös matkan alkamis- ja päättymisaika. Ojalinjojen puut Minulla on kunnostusojitushanke. Vanhat ojalinjat täytyy ensin aukaista. Ojalinjojen aukaisu moottorisahatyönä on vähennyskelpoinen. Mutta jos teen ojalinjojen puut polttopuiksi omaan käyttöön, ovatko ojalinjojen aukaisun kulut edelleen vähennyskelpoisia? Puuston korjuun kulut ovat siltä osin vähennyskelpoisia, kun ne liittyvät ojalinjojen aukaisuun. Jos puut menevät omaan käyttöön, niiden korjuun kulut eivät ole karsimisen ja kuljetuksen osalta vähennyskelpoisia. Matkakulujen kirjaaminen Vaatiiko matkakulujen vähentäminen ajopäiväkirjan pitämistä, vai riittäväkö kilometrit ja päivämäärät, joina metsätilalla on käynyt? Ajopäiväkirjalla tarkoitetaan yleensä sitä, että jonkin ajoneuvon kaikki ajot kirjataan ylös. Ajopäiväkirjaa on pidettävä ajoneuvoista, jotka kuuluvat metsätalouden kalustoon. Muiden kulkuvälineiden osalta riittää, että metsätalouden matkoista on riittävän yksityiskohtainen luettelo. Kunkin matkan kohdalle kirjataan matkan päivämäärä, ajoreitti ja matkan syy, esimerkiksi puukaupan teko. Jos matkasta tehdään päivärahavähennys, myös matkustusajan tulee näkyä kirjanpidossa. Jos lyhyen matkan päästä käydään tekemässä usein samaa työtä, matkoja voi yhdistää. Silloin kirjataan ylös matkan aihe, kilometrimäärä ja käyntikerrat. Esimerkkikirjaus: Koti–metsäpalsta–koti, 12 kilometriä, taimikonhoitoa 15 kertaa ajalla 1.–28.7.2013, yhteensä 180 kilometriä. Jos verottaja haluaa tarkistaa matkakulut, oman kirjanpidon perusteluja voi silloin tarkentaa yksityiskohtaisemmaksi. MAKASIINI 1 • 2014 2282_.indd 25 25 9.1.2014 18.12 TEEMA: METSÄVEROTUS Matti Metsänen xxxxxx-xxxx xxxxxx-xxxx 100 70 Hankintatöistä kirjataan 2C-lomakkeelle vain yhteenveto. Jos työn tekijöitä on useita, tehty työ eritellään tekijöittäin. 1622 1622 Jos metsänomistajalla on useita tiloja, vain metsävähennyskelpoisten tilojen tulojen yhteissumma ilmoitetaan tässä. 64000 23538 12000 14122 26122 52000 Metsävähennyspohjan arvo merkitään tähän, vaikka metsävähennystä ei käytettäisikään. Vanhat varaukset poimitaan vuoden 2012 verolomakkeelta ja kirjataan asianomaisten vuosien kohdalle niiltä osin, joilta niitä ei tulouteta. Matti Metsänen 20.01.2014 400 600 1412 0300200100 Matti Metsänen 26 2282_.indd 26 9.1.2014 18.12 POISTOINA VÄHENNETTÄVÄLLÄ KONEELLA VOI OLLA YKSITYISKÄYTTÖÄ, JOS SEN OSUUS ON ALLE PUOLET. TÄMÄ OSUUS EI OLE VÄHENNYSKELPOISTA. Metsänomistajan kulkuväline on tavallisesti oma auto. Sen kuluina vähennetään 0,25 euroa kilometriltä. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä, kulut vähennetään todellisten kulujen mukaan. 7.3. Muut vuosimenot Tähän ryhmään kuuluu suurin osa metsätalouden menoista. Vähennyskelpoisia ovat kaikki ne kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta. Tavanomaisia vuosimenoja ovat muun muassa metsänhoitomaksu, Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottori- ja raivaussahan bensakulut. Pienkoneiden, kuten raivaus- ja moottorisahojen, hankintakulut voidaan vähentää vuosimenoina. Menojen kuitit kannattaa numeroida ja kirjata muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. Jos kuittia ei ole, laaditaan tarpeellinen selvitys menon aiheesta, esimerkiksi puhelinkuluista. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. Poistot Poistoina vähennetään moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot. Koneiden ja laitteiden poistoprosentti on 25. Kunnostusojitus- sekä tientekokulut vähennetään 15 prosentin vuosipoistoin. Metsätalouden rakennusten poistoprosentti on 10. Kalustosta tehdään muistiinpanoihin erillinen selvitys ja vain yhteenveto kirjataan 2C-lomakkeelle. Lomakkeella on kohdat edellisen vuoden menojäännökselle (kohta 8), verovuoden hankinnoille (9) sekä luovutuksille (10). Kohtaan 11. kirjataan viime vuoden poisto ja kohtaan 12. menojäännös vuoden lopussa. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. Tyypillinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. Myös mönkijä tai moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. Metsätalouden käytössä olevan koneen käytöstä kannattaa pitää päiväkirjaa, josta selviää sen ajot. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, ajopäiväkirjan perusteella poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot kannattaa tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Tämä on selvin menettely myös verottajan kannalta. Yksityiskäytön osuus on helpointa vähentää tuntikustannuksina. Metsätalouden rakennuksen liittäminen verotukseen pitää perustella hyvin. Metsätalouskäytössä voi olla polttopuuvarasto, konesuoja tai huoltorakennus. Arvokkaampi rakennus vaatii hyvät perustelut. Rakennuksenkin osalta tulee ottaa huomioon mahdollinen vapaa-ajan käyttö. Kunnostusojitusta ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Vähäiset lanaus-, sorastus- ja muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Esimerkki Koneen hankintahinta Alv Nettohinta Vuosipoisto 25 % Menojäännös 6200 € 1200 € 5000 € 1250 € 3750 € Kuolinvuoden veroilmoitus Metsänomistaja on kuollut 30.12. Pitääkö tehdä kaksi veroilmoitusta, yksi metsänomistajan ja toinen kuolinpesän nimiin? Verovuoden aikana kuolleen henkilön verotus toimitetaan niin kuin hän olisi elänyt vuoden loppuun. Kahta veroilmoitusta ei siis tarvita. Jos omaisuutta ei jaeta, veroilmoitus tehdään kuolinpesän nimissä vasta seuraavana vuonna. Vakuutuksen vähennys Saako tapaturmavakuutuksen maksun vähentää verotuksessa? Metsäverotuksessa voi vähentää Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Myel-vakuutukseen kuuluvan pakollisen Mata-tapaturmavakuutuksen. Myös samaan järjestelmään kuuluva vapaa-ajan tapaturmavakuutus on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen. Muiden yhtiöiden vapaa-ajan tapaturmavakuutuksien maksuja ei verotuskäytännössä ole hyväksytty metsätalouden menoiksi. Sähkölinjan puut Sähköverkkoyhtiö hakkasi maalleni sähkölinja-aukon ja korjasi puut tienvarteen. Myin sen jälkeen puut. Ovatko puut hankintakauppapuuta ja tulo verovapaata, koska määrä on alle 125 kuutiota? Puunmyyntitulo ilmoitetaan hankintakauppana. Kaupan arvosta ei kuitenkaan vähennetä hankintatyön arvoa, koska sitä ei ole syntynyt. Puuthan on korjannut vieras urakoitsija. Hankintatyötä koskeva verovapaus koskee vain ansiotuloksi katsottavaa työn arvoa 125 kuutiometrin rajaan saakka. Puun myyntihinta on aina verollista. MAKASIINI 1 • 2014 2282_.indd 27 27 9.1.2014 18.12 TEEMA: METSÄVEROTUS METSÄVÄHENNYS KOSKETTAA TOISTAISEKSI VAIN PIENTÄ OSAA METSÄNOMISTAJISTA. 13. Siirrettävät menot Kohtaan 13. merkitään maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Tällaisia ovat esimerkiksi maataloustraktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. Jos puutavaralajikohtaista erittelyä ei tehdä, konekustannuksena voidaan käyttää 3,88 euroa kuutiometriltä. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti. 14. Muun toiminnan menot Kohtiin 14.1. ja 14.2. merkitään metsätalouden koneilla tehdyn maatalouden tai elinkeinotoiminnan työn kustannukset. Ne kirjataan vastaavasti maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotukseen. Jos metsätalouden kalustoon kuuluvia koneita ja laitteita on käytetty yksityistaloudessa, esimerkiksi omien polttopuiden ajamiseen, yksityiskäytön osuus kirjataan kohtaan 14.3. Tähän kohtaan merkitään esimerkiksi moottorikelkan ja mönkijän yksityiskäytön osuuden kulut. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan yksityiskäytön kulut pitää laskea todellisten kulujen mukaan käyttöpäiväkirjan perusteella. Kohdan 14. menot kirjataan 2C-lomakkeelle plusmerkkisinä eli ikään kuin tuloina, koska ne on toisaalla jo kirjattu vähennykseksi tai meno-osuus on vähennyskelvotonta yksityiskäyttöä. 15. Metsätalouden pääomatulo Kohtaan 15. merkitään lomakkeen yläosan tulojen perusteella laskettu metsätalouden pääomatulojen ja menojen erotus, jos tuloja on ollut menoja enemmän. 16. Tappiollinen pääomatulo Jos kulut ovat tuloja suuremmat, metsätalouden tappiollinen tulos eli alijäämä merkitään kohtaan 16. Verottaja vähentää alijäämän verovelvollisen mahdollisista muista pääomatuloista. Jos niitä ei 28 2282_.indd 28 ole, verovelvollinen saa alijäämän hyödykseen tuloverotuksessa alijäämähyvityksen kautta. Alijäämä kirjautuu tappioksi, jos sitä ei edellä kuvatulla tavalla pystytä vähentämään. II Selvitys hankintatyöstä Lomakkeen 2C taustapuolelle tehdään tarkentavia selvityksiä lomakkeen etuosan kirjauksista. Ensimmäisenä on selvitys hankintatyöstä. Lomakkeelle kirjataan vain yhteenveto muistiinpanoihin tehdystä laskelmasta. Työn arvo vähennetään hankintakaupan arvosta. Jos hankintapuuta kertyy yli 125 kuutiometriä, työn arvosta lasketaan ansiotulona verotettava osuus verottajan ohjeiden mukaan. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Jos verovelvollisella on eri kunnissa metsäkiinteistöjä, ne ovat yleensä eri maatiloja. Pelkkä metsätilakin on tässä mielessä maatila. Saman kunnan alueella olevat metsät kuuluvat yleensä samaan maatilaan. Kunkin maatilan hankintatöiden yhteenvetolaskelma kirjataan omalle rivilleen – tekijöiden mukaan eriteltynä – jos työn tekijöitä on useita. Tarvittaessa käytetään liitelomaketta töiden arvojen selvittämiseen. Jos 2C-lomakkeella ilmoitetun hankintatyön yhteinen puumäärä jää alle 125 kuution, maatilakohtaista erittelyä ei tarvita. III Metsävähennys Kohtaan III tehdään laskelma metsävähennyksestä ja sen käytöstä. Met- sävähennyskohta koskettaa vain niitä metsänomistajia, joilla on vuonna 1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti hankittuja metsäkiinteistöjä. Laskelmat kiinteistöjen hankintahinnoista ja metsävähennyspohjien arvoista tehdään muistiinpanoihin. Kohtaan 18. kirjataan metsävähennyspohjan arvo, joka on 60 prosenttia vuoden lopussa omistuksessa olevien metsävähennyskelpoisten kiinteistöjen hankintahinnasta. Kohtaan 19. kirjataan aikaisempina vuosina käytetyn metsävähennyksen määrä. Jos vuosina 2009–2013 myytyjen metsäkiinteistöjen luovutusvoittoon on lisätty metsävähennystä, kirjataan käytetyn metsävähennyksen määrä kohtaan 20. Kun metsävähennyspohjasta (kohta 18) vähennetään käytetty metsävähennys (19), josta on ensin vähennetty mahdollinen luovutusvoittoverolaskennassa käytetty metsävähennys (20), saadaan selville edelleen käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä (21). Luovutusvoittoon lisätty metsävähennys siis tavallaan palautuu käytettävissä olevaan metsävähennykseen. Kohta 20. koskettaa toistaiseksi vain harvoja metsänomistajia. Metsävähennyskelpoisten tulojen määrä merkitään kohtaan 22. Näitä tuloja ovat veroilmoituksen kohtiin 1–4 metsävähennyskelpoisilta metsäkiinteistöiltä kertyneet tulot. Tulojen erittely tehdään tarvittaessa muistiinpanoihin, jos niitä on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta tiloilta. Tehtävän metsävähennyksen (koh- Jos ei ole tuloja Tee sähköisesti Jos verovuoden aikana ei ole ollut metsätalouden tuloja eikä menoja, metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa. Useimmilla metsänomistajilla on ainakin metsänhoitomaksu ilmoitettavana vähennykseksi. Metsäveroilmoituksen, kuten myös arvonlisäverotuksen kausiveroilmoituksen voi tehdä sähköisesti. Tarvittavat ohjeet löytyvät verohallinnon nettisivuilta osoitteesta www.vero.fi/ilmoitaverkossa. Netti-ilmoitusten tekoa selvitetään tarkemmin Metsälehden numerossa 2. MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.12 ta 23) määrä on enintään 60 prosenttia verovuoden metsävähennyskelpoisista tuloista. Vähennyksen on kuitenkin oltava vähintään 1500 euroa. Kohtaan 24. merkitään vielä käytetyn metsävähennyksen määrä aikaisemmat käytöt mukaan lukien. Sekä käytetyn metsävähennyksen että luovutusvoittoihin lisätyn metsävähennyksen määrä lasketaan joka vuosi ottaen huomioon kaikki aikaisemmat vähennykset. Jos metsävähennystä ei ole käytetty eikä käytetä nytkään, metsävähennyspohjan arvo merkitään kuitenkin kohtaan 18. Näin se pysyy muistissa. Metsävähennys on metsänomistajakohtainen. Jos metsänomistajalla on useita metsävähennyskelpoisia tiloja, niiden metsävähennyspohjat lasketaan yhteen. Tätä yhteistä metsävähennyspohjaa voidaan sen jälkeen hyödyntää metsävähennyskelpoisilta tiloilta tulevilta tuloista tehtävän metsävähennyksenä. Koska puolisot tekevät usein yhteisen metsäveroilmoituksen, tällöin metsävähennys on tavallaan 2C-veroilmoituskohtainen. Molempien puolisoiden metsät käsitellään silloin yhtenä kokonaisuutena. Metsänomistajakohtaisuus nopeuttaa metsävähennysten tekoa silloin, kun metsänomistajalla on useita tiloja ja osalta hakkuutuloja on tiedossa ehkä vasta vuosikymmenten päästä. Esimerkki Tilan hinta 50000 € Varainsiirtovero 2000 € Kaupanvahvistajan palkkio 112 € Lainhuudatusmaksu 107 € Lohkominen 2560 € Matkakulut 151 € Hankintahinta 54930 € Metsävähennyspohja 60% 32 958 € IV Tulouttamattomat varaukset Aikaisempina vuosina tehdyt ja myös viime vuoden verotukseen tehdyt meno- ja tuhovaraukset merkitään tekovuoden vuosilukujen kohdalle. Jos jonkin vuoden varausta tuloutetaan, merkitään jäljelle jäävä osuus asianomaiseen sarakkeeseen. Kysy metsäverotuksesta Metsäverotukseen liittyvissä asioissa voit soittaa Metsälehden veroneuvontaan. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Veroneuvoja voit kysellä toimittaja Hannu Jauhiaiselta, puhelin 0400 150 910 maanantaisin 3.2., 10.2. ja 17.2. sekä tiistaina 25.2. Metsälehden tilaajat voivat lähettää kysymyksensä myös sähköpostilla osoitteeseen hannu. jauhiainen@metsalehti.fi. Sähköpostikysymyksiä voi lähettää tammi-helmikuun aikana ja tarvittaessa muulloinkin. Metsäverotukseen liittyviä kommentteja ja kokemuksia voi lähettää samaan osoitteeseen. Jos varauksen tekovuotta ei näy lomakkeella, sen vuoden varaus on nyt tuloutettava kokonaan. Etelä-Suomessa vuoden 2009 ja Pohjois-Suomessa vuoden 2007 varaukset on nyt viimeistään tuloutettava, eli ne merkitään lomakkeen etupuolen kohtaan 6.1. Kaikki vielä voimaan jäävät vanhat varaukset siirretään vuoden 2012 verolomakkeelta vuoden 2013 lomakkeelle. Korot Metsätalouden korot näkyvät pankin ilmoituksen mukaan esitäytetyssä veroilmoituksessa, joka postitetaan huhtikuussa. Sinne kirjataan myös vanhojen metsänparannuslainojen korot. Tarkista tiedot Veroilmoituksen teon jälkeen kannattaa tarkistaa vielä kaikki laskelmat, esimerkiksi se, että metsävähennys on tehty oikein ja menovaraus oikeasta tulosta. Metsäveroilmoitukseen ei tarvitse, eikä pidäkään liittää mitään selvityksiä tai kuitteja. Ne arkistoidaan. Kirjanpitoa voidaan tarvita, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Tiekulujen vähennys Millaisia vähennyksiä voin tehdä, kun teetän metsään tien tulevaisuuden hakkuita varten? Jos metsätie on rakennettu sellaiseksi, että liikkuminen on mahdollista ympäri vuoden, tientekokulut vähennetään 15 prosentin vuosipoistoin. Poistojen teko aloitetaan tien valmistumisvuonna. Jos kyseessä on ojamaista tehty tilustie, jolle on ajettu soraa, niin tekokustannukset voi vähentää vuosimenoina. Tarkkaa ohjetta siitä, millaisen tien kulut vähennetään poistoina ja millaisen vuosimenoina, ei ole. Kuntan verotus Olen myynyt aukolta kunttaa. Merkitäänkö tämä verotuksessa maatalouden tuloksi? Kuntan eli maan pintakerroksen myynnistä ei ole verosäädöksissä mainintaa. Kuntta voidaan rinnastaa jäkälään, jolloin sen myyntitulo on maatalouden tuloa. Mönkijän poistot Mönkijän verotus muuttuu ilmeisesti niin, että kulut voidaan vähentää tuntien mukaan eikä mönkijää voida enää vähentää poistoina. Miten menetellään jo poistomenettelyssä olevan mönkijän kanssa? Mönkijän verotuskohtelussa ei ole tapahtunut olennaista muutosta, vaikka sellaisia uutisia oli viime vuonna joissakin lehdissä. Jos mönkijällä on riittävästi metsäkäyttöä, se voidaan liittää metsätalouden kalustoon ja hankintahinta vähennetään vuosipoistoin. Jos mönkijä on kirjattu metsätalouden kalustoon, poistot tehdään entisen käytännön mukaan. Vuosittain on vähennettävä mahdollinen yksityiskäytön osuus metsätalouden menoista. Verohallinnon ohjeissa suositellaan käyttämään 14 euron tuntikustannusta vähennysperusteena silloin, kun mönkijän metsäkäyttö on vähäistä. MAKASIINI 1 • 2014 2282_.indd 29 29 9.1.2014 18.12 TEEMA: METSÄVEROTUS AHKEROI VEROVAPAASTI Hankintatyössä metsänomistaja kaataa ja ajaa myyntiin menevät puut itse. HANNU JAUHIAINEN H ankintakauppa ja hankintatyö ovat kaksi eri asiaa. Metsäverotuksessa hankintatyötä on metsänomistajan itsensä tai hänen perheenjäsenensä tekemä puunkorjuutyö. Hankintakaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta. Hankintatyön arvo vähennetään hankintakaupan arvosta. Työn arvo on ansiotuloa, mutta sitä verotetaan vain 125 kuutiometrin määrän ylittävältä osalta. Hankintatyön arvo voidaan laskea Verohallinnon ohjetaksojen perusteella. Ne on laskettu olettaen, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Jos puutavara valmistetaan tai ajetaan muulla tavalla, hankintatyön yksikkötaksat voi laskea itse. Periaate on, että työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Konekustannuksia ei laskelmassa oteta huomioon. Kuljetustaksan voi laskea itse, jos puut on esimerkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönkijällä. Ajon ajankulua voi verrata puun tekoon. Pienkoneilla puunajoon menee helposti vähintään sama aika kuin puun tekoonkin. Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä. Klapitkin hankintaa Myös myyntiin menevien polttopuiden teko on hankintatyötä. Jos puu- 30 2282_.indd 30 ta tehdään tehokkaalla klapikoneella suuria määriä, kannattaa työn arvo laskea itse. Hankintapuut saatetaan joskus toimittaa sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. Maantieajo voidaan katsoa hankintatyöksi siltä osin, kun se tehdään metsätalouden koneilla, joten maantieajollekin voidaan laskea tulosta vähennettävä arvo. Onhan puukin arvokkaampaa sahalle toimitettuna kuin vain tienvarteen kuljetettuna. Sen sijaan polttopuiden vienti asiakkaille henkilöautolla ei ole hankintatyötä. Sen ajon osalta voidaan vähentää toki normaalit auton kilometrikulut. Kuka voi tehdä? Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. Jos joku muu korjaa puuta, kyse ei ole hankintatyöstä, eikä työn laskennallista arvoa voi vähentää verotuksessa. Työtä verotta Hankintana voi korjata puuta verovapaasti 125 kuutiometriin saakka. Ylimenevän osan hankintatyön arvo on ansiotuloa, joka lisätään työn tekijän palkka- tai eläketuloihin. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli yleensä eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Yksi henkilö voi tehdä useamman LASKELMA HANKINTATYÖN ARVOSTA Puutavaralaji Määrä m3 Työn arvo €/m3 Valmistus Leimikko 1 Leimikko 2 Hankintatyön arvo € Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntytukki 30 7,00 - 210,00 - Mäntykuitu 10 14,00 10,00 140,00 100,00 Koivukuitu 50 11,39 8,00 569,50 400,00 Mäntykuitu 10 12,31 8,00 123,10 80,00 Yhteensä valmistus 100 m3 ja kuljetus 70 m3 Hankintatyön arvo valmistus 1042,60 ja kuljetus 580,00, yhteensä 1622,60 euroa LEIMIKKO 1. Metsänomistaja Metsänen on korjannut hankintana myrskyn kaatamia mäntyjä. Koska tuulenkaatojen korjaaminen on normaalia työläämpää, valmistuksen työn arvoksi on laskettu hieman normaalia korkeampi taksa. Maataloustraktoriurakoitsija on kuljettanut tukit tienvarteen, joten niiden ajon osalta ei synny hankintatyön arvoa. Kuitupuut Metsänen on ajanut itse mönkijällä ja työn arvoksi on laskettu 10 euroa kuutiometriltä. LEIMIKKO 2. Toinen leimikko on ollut normaalia ensiharvennusta ja valmistuksen taksoina on käytetty Verohallinnon ohjelukuja. Puut Metsänen on ajanut mönkijällä ja kuljetuksen työn arvoksi on laskettu 8 euroa kuutiometriltä. MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.12 sata kuutiometriä vuodessa verovapaasti samankin kunnan alueella, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Maatilan käsitteen arviointi on viime vuosina vaihdellut. Verottaja on saattanut tulkita samaksi maatilaksi myös eri kunnissa sijaitsevia kiinteistöjä, etenkin jos ne sijaitsevat lähekkäin ja puut korjataan samalla kalustolla. Jos hankinta- tai siihen rinnastettavan käteiskaupan puut korjaa urakoitsija, kyse ei ole hankintatyöstä. Korjuukustannukset ovat silloinkin vähennyskelpoisia, mutta vasta metsätalouden menot kohdassa. Kun tekijöitä on monta Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, siitä tehdään yhteenvetolaskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Mikäli työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituk- sessa tekijöittäin, tarvittaessa ajo erikseen. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, eli osa puusta on ajatettu vieraalla, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja kertoimet verolomakkeen ohjeen mukaisesti puumäärän ylittäessä 125 kuutiometriä. Kun tekijöitä on useita, verovapaus on maatilakohtainen. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat tehdä yhteisesti vain 125 kuutiota verovapaasti. Jos vain teon määrä ylittää 125 kuutiometriä, mutta kuljetuksen määrä jää sen alle, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Hankintatyön tekijät voivat esimerkiksi yhtymässä olla eri perheistä. Työn arvo uinumaan Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen vuoden veroilmoitukseen, jolloin työt on tehty. Hankintapuiden mittaus- tai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. Koska hankintatyöt kirjataan tehdyksi tekovuonna, työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät välttämättä satu samalle vuodelle. Tästä aiheutuu lisävaivaa veroilmoituksen teossa. Jos kaupasta ei ole saatu tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan, jolloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Tällöin se merkitään vain 2C-lomakkeen taustapuolelle, jossa on yhteenveto tehdyistä hankintatöistä. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Jos loppuvuoden aikana päättyneen savotan puiden mittaus tehdään vasta veroilmoituksen jättämisen jälkeen, hankintatyön arvoa joudutaan korjaamaan jälkikäteen. Verottajalle lähetetään silloin uusi laskelma mittauksen valmistuttua. kuten haluat. Mobiilisti 1.1.2014 alkaen. www.metsalehti.fi/mobiili MAKASIINI 1 • 2014 2282_.indd 31 31 9.1.2014 18.12 TEEMA: METSÄVEROTUS JOTAIN TAKAISIN Arvonlisäverollisen on tehtävä kausiveroilmoitus joka vuosi. HANNU JAUHIAINEN M aa- ja metsätalouden harjoittajat voivat olla alkutuottajina arvonlisäverovelvollisia. Jos vuosittaiset myynnit ovat yli 8500 euroa, alv-velvollisuus on pakollista. Muutkin voivat vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Käytännössä kaikkien aktiivisesti metsätaloutta harjoittavien kannattaa olla arvonlisäverovelvollisia: näin he saavat maksamiensa palveluiden ja tuotteiden arvonlisäverot palautuksena takaisin. Maksupäivä helmikuussa Kausiveroilmoitus on lähetetty arvonlisäverovelvollisille metsänomistajille yhdessä 2C-lomakkeen ja sen täyttöohjeiden kanssa. Kausiveroilmoituksen alussa on verovelvollisen nimi ja Y-tunnus, tämän puuttuessa henkilötunnus. Muut tiedot kootaan kausiveroilmoituksen vasemmanpuoleiseen osioon, jonka otsikko on Arvonlisäveron tiedot. Puukaupoissa arvonlisäveron maksaa ostaja. Jos arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja myy polttopuita tai urakointipalveluja, hänen on laskutettava myös arvonlisävero. Myyntien arvonlisäverot tilitetään valtiolle. Puukaupoista, klapien myynnistä ja korjuupalvelujen myynnistä kertyneet arvonlisäverot kirjataan kohtaan Vero kotimaan myynnistä verokannoittain. Yleensä metsänomistajalla on myynneistä vain 24 prosen- 32 2282_.indd 32 tin arvonlisäveroja, ne kirjataan kohtaan 301. Metsätalouden kulujen arvonlisäverojen yhteissumma merkitään lomakkeen kohtaan 307 Kohdekauden vähennettävä vero. Näiden summien erotus tulee kohtaan 308. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. Jos taas arvonlisäveroja jää maksettavaksi, ne on maksettava verottajan tilille viimeistään 28.2.2014. Mukana tulevasta maksuohjeesta löytyy kolmen pankin tilinumerot sekä niiden alta henkilökohtainen viitenumero. Maksettava alv voidaan maksaa minkä tahansa pankin tilille. Viitenumero ohjaa maksun verovelvollisen verotilille. Vain yksi ilmoitus Kausiveroilmoitus on tehtävä, vaikka metsänomistajalla ei olisikaan ollut mitään arvonlisäverollista toimintaa. Silloin laitetaan vuosiluku 2013 ruutuun 055. Lisäksi lomake on allekirjoitettava, jos se lähetetään paperisena. Paperisen kausiveroilmoituksen voi palauttaa samassa kuoressa 2C-lomakkeen kanssa. Kausiveroilmoituslomakkeen voi täyttää sähköisesti Verohallinnon Verotilipalvelussa, osoite www.vero.fi/ verotili. Alkutuottajana metsänomistaja tekee vain yhden kausiveroilmoituksen. Maatalouden sekä mahdollisten erillisinä verotettavien metsätilojen arvonlisäverot lasketaan yhteen. Samoin menetellään puolisoiden tilojen kanssa. Jos metsänomistaja on muun toiminnan vuoksi velvollinen tekemään kausiveroilmoituksen kuukausittain tai neljännesvuosittain, on se tehtävä samoin myös metsätalouden osalta. Puukaupoista saadut arvonlisäverot kirjataan tähän. × 5712 Metsätalouden menojen arvonlisäverot merkitään tähän. 650 5062 Tähän tulee maksettavien ja vähennettävien arvonlisäverojen erotus. MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.12 Hankala saunamökki Koneiden ja rakennusten käyttötarkoitus metsätaloudessa on perusteltava hyvin, jotta niiden kuluja voidaan vähentää metsäverotuksessa. HANNU JAUHIAINEN M etsäverotuksen ohjeisiin on tullut joitakin tarkennuksia. Ohjeet löytyvät Verohallinnon alkuvuodesta julkaisemista yhtenäistämisohjeista. Ne koskevat verovuotta 2013. Metsätalouden rakennuksien osalta ongelmana on vapaa-ajan käytön ja metsätalouskäytön erottaminen. Verohallinnon uusissa yhtenäistämisohjeissa todetaan, että rakennus katsotaan metsätalouden rakennukseksi vain, jos sen pääasiallinen käyttötarkoitus on metsätaloudessa. Ohjeissa todetaan myös, että metsänomistajan asumiseen tai vapaa-ajan viettoon käytettävät rakennukset eivät ole metsätalouden rakennuksia siinäkään tapauksessa, että niissä majoituttaisiin metsätöiden yhteydessä. Ohjeistus ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että metsänomistajalla on esimerkiksi pelkästään metsätalouden käyttöön rakennettu saunamökki. Ongelma on siinä, miten metsänomistaja todistaa, että rakennuksella ei ole vapaa-ajan käyttöä. ”Sen todistamista voi vaikeuttaa esimerkiksi se, että mökki on vesistön äärellä”, ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta kertoo. Erilaisten huoltorakennusten vähennyskelvollisuudesta käydään luultavasti lähivuosina vääntöä hallinto-oikeuksissa, jolloin asiaan saadaan jonkinlaisia oikeuden näkemyksiä. Tämä olisi Pilhjertankin mukaan toivottavaa, sillä nykyiset säädökset ovat hyvin yleisluontoiset. Monelle kaukaisella metsäpalstalla ahkerasti töitä tekevälle vaatimatonkin asumus on tarpeellinen. Peseytymismahdollisuus on myös välttämätön hikisen työpäivän jälkeen. Pieni saunamökki olisi silloin perusteltavissa metsätalouden rakennukseksi. Mönkijäkin perusteltava Vuosi sitten jonkin verran keskustelua aiheuttanut mönkijöiden ja moottorikelkkojen kohtelu on säilynyt ohjeissa ennallaan. Nämä laitteet voidaan liittää metsätalouden kalustoon silloin, kun siihen on riittävät perusteet, Pihljerta toteaa. Jos metsätalouskäyttö jää vähäiseksi, mönkijän ja moottorikelkan kulut voidaan vähentää tuntikustannuksina, 14 euroa tunti. Tällöin ei tehdä muita vähennyksiä. Metsävähennyksestä tarkemmin Verohallinto julkaisi uuden ohjeistuksen metsävähennyksestä viime vuoden lopulla. Siinä selkiytettiin monia säädösten puutteen vuoksi epäselviksi jääneitä asioita. Sellaisen alueen, jota ei enää vuoden lopulla omista, puunmyyntitulosta voi tehdä metsävähennyksen. Edellytyksenä on, että metsänomistajalla on edelleen omistuksessa metsävähennyskelpoista metsää. Jos eri tavoin hankittuja metsäkiinteistöjä yhdistetään samalle rekisterinumerolle, metsävähennyksiä voi tehdä vain metsävähennyskelpoisen tilan alueelta tulevista tuloista. Jos aviopuolisot hankkivat tilan siten, että toinen perii osan tilasta ja toinen ostaa loppuosan, metsävähennyskelpoista on kaikki tilan alueelta tuleva pääomatulo. Jos metsäkiinteistö ostetaan ja myydään saman vuoden aikana, se ei ole mukana metsävähennyslaskelmissa. Tällaisen tilan luovutusvoittoon ei myöskään lisätä käytettyä metsävähennystä. Ostettua tilakokonaisuutta on siten mahdollista järkeistää saman vuoden aikana myymällä osia siitä pois ilman metsävähennyslisäystä luovutusvoittoon. Verovuosi 2014 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Syyskuu Lokakuu Joulukuu Metsätalouden verolomakkeet tulevat postissa. Muistiinpanoja varten laadittavien selvitysten teko kannattaa aloittaa. Suurimmalla osalla metsänomistajista veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on 28.2. Arvonlisäverolliset metsänomistajat tekevät lisäksi kausiveroilmoituksen 28.2. mennessä. Palautettavien arvonlisäverojen maksaminen alkaa. Se voi kestää veroilmoituksen käsittelyajankohdasta riippuen myöhään kesään. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat voivat jättää metsäveroilmoituksensa muiden tuloveroilmoitustensa kanssa 2.4. mennessä. Esitäytetyt veroilmoitukset postitetaan verovelvollisille. Ne metsänomistajat, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, voivat jättää metsäveroilmoituksensa esitäytetyn veroilmoituksensa mukana. Sen viimeinen jättöaika on joko 7.5. tai 15.5. Verotuspäätöksiä aletaan postittaa. Kiinteistöverot maksettava. Viimeiset verotuspäätökset tulevat postissa. Vuoden 2013 verotus päättyy 31.10. Veronpalautukset maksuun. Jäännösverojen ensimmäinen erä maksettava. Metsänhoitomaksu (vuoden 2013) maksettava. MAKASIINI 1 • 2014 2282_.indd 33 33 9.1.2014 18.13 RAHAPUU Opetuksen ongelmat M T oisella asteella, eli tutummin metsuri- ja metsäkoneenkuljettajakoulutuksessa, suuri haaste on opiskelijoiden ikä. Osaa heistä ei peruskoulun teoreettisuus ole kiinnostanut ja siinä iässä ollaan muutenkin vähän vilkkaita. Ei siis riitä, että tarjoamme oppilaitoksissa sirpaleittain tietoa. Kun kysytään nuorilta metsäkoneenkuljettajilta ja metsureilta, mitkä ovat tärkeimmät edellytykset työssä menestymiselle, aivan kärkeen sijoittuvat luotettavuus, päätöksentekokyky ja vastuunottokyky. Tavoite on siis kirkas. Jotta pääsemme tavoitteeseen, meidän täytyy keskittyä nuoren kokonaisvaltaiseen ammattiin kasvattamiseen sirpaletiedon jakamisen sijaan. Loistavaa, tällaisilla kavereilla töitä riittää, kaikki haluavat heidät töihin. Metsänhoitajien ja metsätalousinsinöörien koulutuksen haasteet ovat osittain samankaltaisia. Kenel- 34 2293_.indd 34 lekään ei liene yllätys, että nuorilta metsänhoitajilta ja metsätalousinsinööreiltä kysyttäessä tärkeimpiä edellytyksiä työssä menestymiseen ovat luotettavuus, kyky itsenäiseen työskentelyyn, taito suunnitella ja hallita omaa ajankäyttöä, organisointi- ja koordinointitaidot. Jos metsureiden ja metsäkoneenkuljettajien koulutuksen ongelmana on sirpaletiedon jakaminen opetuksessa, korkeakoulutuksessa ongelma on vielä vaikeampi. Sitä voidaan kutsua oppilaan ohjauksen ongelmaksi, mutta minä näen sen ensisijaisesti kouluttajien välisen yhteistyön puutteeksi: Jokainen touhuaa oman aineensa kanssa. Se viivyttää opintoja pahasti ja johtaa myös tarpeettomiin opintojen keskeyttämisiin. Myös korkeakoulujen pitäisi ottaa enemmän vastuuta ammattiin kasvamisesta. Y liopistojen ja ammattikorkeakoulujen pitäisi pohtia myös keskinäistä työnjakoaan. Nyt yliopistot ja kaikki ammattikorkeakoulut ovat ylpeitä omasta osaamisestaan ja koulutuksestaan. Todellisuudessa on saattanut käydä niin, että yliopistot yrittävät opettaa sekä käytännön asioita että tieteellistä osaamista ja kehittämistä. Lopputulos on, että kummassakaan ei olla hyviä. Ammattikorkeakoulut haluavat olla tieteellisempiä ja laajempia moniosaajia, mihin edellytykset riittävät. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä osaamista ja resursseja voisi käyttää nykyistä tehokkaammin. O petuksen järjestäjillä on suuret valtuudet päättää metsäalan koulutuksesta täysin itsenäisesti. Sen seurauksena koulutuksen määrällinen ja alueellinen jakautuminen ei toteudu kunnolla. Samalla opetuksen laadun seuranta on heikkoa. Sehän tarkoittaa sitä, että koulutuksessa on resursseja vielä tuhlattavaksi asti. Nyt on valmistunut laajoja tutkimus- ja kehittämishankkeita. Eiköhän tällä kertaa oteta ehdotukset käyttöön, eikä haudata niitä historian arkistokaappiin. Tsemppiä opettajille, tehdään koulutuksesta vielä parempaa. Loistavaa, tällaisilla kavereilla töitä riittää, kaikki haluavat heidät töihin. KIMMO BRANDT / COM.PIC etsäalan koulutus on Suomessa kansainvälisesti katsottuna laadukasta. Ehkäpä se johtuu alan suuresta merkityksestä taloudellemme. Metsäalan korkeakoulutus alkoi Evolla yli 150 vuotta sitten, ja se on myöhemmin jakaantunut metsänhoitaja- ja metsätalousinsinöörikoulutukseksi. Metsureiden koulutus alkoi reilut 50 vuotta sitten. Metsäalan koulutuksesta on viime vuoden aikana valmistunut useita tutkimus- ja kehittämishankkeita. Niistä saadaan eväitä koulutuksen kehittämiseksi yhä paremmaksi. Huippuosaaminen on kaikkien etu – alan ammattilaisten, metsänomistajien, metsäteollisuuden, koneyrittäjien, luonnon, opettajien ja oppilaitosten. Ai niin, tietysti myös yhteiskunta hyötyy. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.14 MIKKO RIIKILÄ OMA METSÄ PIKATESTI Pureva nostokoukku sivu 39 METSÄNHOIDON PERUSTEET Kasvuvoima riippuu maasta sivu 40 TUTKIMUS Myyrät suosivat syystaimia sivu 42 ALLAKKA Tärkein työkalu huoltoon sivu 43 METSÄPERINTÖ Reilu peli sukupolvenvaihdoksiin sivu 44 KYSY POIS Haittaako vaihteen vääntyminen? sivu 46 2294_.indd 35 MALTTI ON VALTTIA Myrskypuiden korjuu on vaarallista työtä sivu 36 8.1.2014 15.32 19 METSÄNHOITO KYSYMYSTÄ MYRSKYPUISTA Kun myrsky iskee metsään, on maltti valttia. Selvitä ensin tuhojen laajuus ja suosi koneellista korjuuta mahdollisuuksien mukaan. TEKSTI TIIA PUUKILAKUVA MIKKO RIIKILÄ 1 Mitä teen, jos myrsky iskee? Jos myrskytuuli kaataa puita nurin, metsänomistajan on hyvä pitää kaksi asiaa mielessä: maltti ja turvallisuus. Ensimmäisenä ei pidä tarttua moottorisahaan vaan selvittää rauhassa, kuinka laajasta tuhosta on kyse. Kun metsätilan käy tarkastamassa paikan päällä näkee, pitääkö puita kerätä talteen, miten pahasti ne ovat kaatuneet ja tarvitaanko ulkopuolista apua. 2 Minkälainen on tyypillinen myrskytuho? Laaja-alaiset myrskytuhot ovat harvinaisempia. Tavallisesti tuuli kaataa pieniä määriä puita sieltä täältä. Aukkojen reunoilta kellistyy puita vuosittain, vaikkei merkittäviä myrskyjä olisikaan ollut. Enemmän tuhoja tulee, kun tuuli yltää puuskissa myrskylukemiin eli yli kah- 36 2289_.indd 36 teenkymmeneen metriin sekunnissa. Yleensä puut kaatuvat juurineen. Puiden katkeaminen keskeltä aiheutuu usein syöksyvirtauksista, joissa tuuli puhaltaa ylhäältä alaspäin. 3 Minkälaiset metsät ovat alteimpia myrskytuhoille? Myrskytuhojen tarkastuksessa erityishuomiota kannattaa kiinnittää vastikään harvennettuihin metsiin. Ne totuttelevat uuteen väljempään kasvatusasentoon ja ovat siksi muutaman vuoden tavanomaista herkempiä koville tuulille. Myös avohakkuukuvioihin, teihin ja ranta-alueisiin rajoittuvat metsät sekä harjujen laet ovat alttiita myrskytuhoille. Pinnallisen juuriston takia kuuset kaatuvat mäntyjä herkemmin, mutta kova myrskytuuli tai puuska kaataa puun kuin puun. 4 Mistä saa tarkempaa tietoa tuhoalueista? Metsänhoitoyhdistysten, metsäyhtiöiden ja metsäkeskuksen metsäasiantuntijat kiertävät alueensa metsiä myrskyn jälkeen. Yleiskuva pahimmista myrskytuhoalueista hahmottuu yhden, kahden viikon kuluessa myrskystä. Tämän jälkeen metsänomistaja voi tiedustella paikallisilta metsäalan toimijoilta, minne päin tuhot ovat metsätilan sijaintikunnassa keskittyneet. Tarkemmat tilakohtaiset tuhot selviävät kuitenkin vasta maastoon jalkautumalla. 5 Kuinka nopeasti myrskytuhot pitää tarkastaa? Tarkastusaikataulu riippuu myrskyn ajankohdasta. Kesämyrskyjen aiheuttamat tuhot tulee tarkastaa mahdollisimman pian. Kesällä puu pilaantuu nopeammin. Esimerkiksi kesän alussa kaatuneen puun taloudellinen arvo laskee merkittävästi, jos puuta ei korjata talteen syksyyn mennessä. Lämpimään vuodenaikaan metsiin jätetyt tuulenkaadot tarjoavat myös tuhohyönteisille, kuten kaarnakuoriaisille, oivan lisääntymispaikan. Syksymmällä ja talviaikaan kaatuneiden myrskypuiden tarkastuksessa ei ole samanlainen hoppu kuin kesällä. Talviaikaan kaatunut puu säilyttää arvonsa kevääseen asti, ja tuholaisetkin parveilevat vasta ilmojen lämmettyä. Tuhojen tarkastuksessa ei silti kannata vitkutella. Omalle puukauppakumppanille tai metsänhoitoyhdistykselle kannattaa ilmoittaa tuhoista mahdollisimman pian, jotta tuulenkaatojen korjuu saadaan suunniteltua hyvissä ajoin. Jos metsäänsä on ottanut myrskytuhot korvaavan metsävakuutuksen, myös vakuutus- MAKASIINI 1 • 2014 8.1.2014 15.34 Ensisijaisesti myrskypuiden korjuu kannattaa jättää koneiden tehtäväksi. Mikäli hakkuista on kokemusta, eivätkä myrskypuut ole pahasti sikin sokin toistensa lomassa, voi omatoimistakin korjuuta harkita. yhtiöön tulee tehdä tarvittaessa vahinkoilmoitus. 6 Keneltä saa apua, jos ei itse pääse metsään? 7 Voiko tuulenkaadot jättää metsiin? Metsätilallisia kannustetaan tarkastamaan mahdolliset myrskytuhot ensisijaisesti itse, mutta apuakin saa. Tuhojen kartoittamisesta voi sopia paikallisen metsäammattilaisen kanssa. Metsiin jäävät myrskypuut altistavat lähimetsät hyön- teis- ja sienituhoille. Laki metsän sieni- ja hyönteistuhojen torjunnasta asettaa rajat, paljonko tuulenkaatoja on luvallista jättää korjaamatta vaarantamatta ympäröiviä metsiä. Lakirajat koskevat ainoastaan ainespuun mitat täyttävää kuusta ja mäntyä. Muille puulajeille ei ole korjuuvelvoitetta. Vuoden alusta voimaan astuneen uuden metsätuholain mukaan taimikkovaiheen ohittaneita tyviläpimitaltaan yli 10-senttisistä kuusia ei saisi jäädä hehtaarille kymmentä kuutiota enempää. Männiköis- sä myrskypuut tulee korjata, jos niitä on yli kaksikymmentä kuutiota hehtaarilla. Rungoiksi muutettuna lakiraja ylittyy, jos kuusia on kaatunut kymmenestä kahteenkymmeneen ja mäntyjä kahdestakymmenestä neljäänkymmeneen runkoa hehtaarilla puiden järeydestä riippuen. Lakirajan ylittävä osuus on korjattava pois. 8 Mihin mennessä puut pitää kuljettaa pois metsistä? Uudessa metsätuholaissa Suomi jaetaan kolmeen alueeseen: Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomeen. Kullakin alueella on oma takarajansa myrskypuiden poisviennille. Kuusipuutavara on korjattava metsästä Etelä-Suomessa 15. heinäkuuta, Keski-Suomessa 24. heinäkuuta ja Pohjois-Suomessa 15. elokuuta mennessä. Mäntypuutavara on puolestaan huolehdittava pois Etelä- ja Keski-Suomessa 1. heinäkuuta ja Pohjois-Suomessa 15. heinäkuuta mennessä. Jos poiskuljetus ei määräaikoihin mennessä onnistu, MAKASIINI 1 • 2014 2289_.indd 37 37 8.1.2014 15.34 METSÄNHOITO YKSI ASIA ON KUITENKIN MUISTETTAVA: YKSIN MYRSKYSAVOTTAAN EI OLE ASIAA EDES AMMATTIMETSURILLA. ei ole asiaa edes ammattimetsurilla, matkassa on oltava vähintään toinen asiantunteva apuri. 11 Kenen vastuulla ovat sähkölinjoille kaatuneet puut? Kaikki sähkölinjat ovat sähköyhtiöiden vastuulla. Sähkölinjoille kaatuneita puita ei saa mennä itse korjaamaan vaan niistä tehdään ilmoitus sähköyhtiöön. Puiden kaato sähkölinjoilta vaatii erityisosaamista. 12 vaihtoehtoina on muun muassa puutavaran peittely tai kuoriminen. 9 Minkälainen puu on riski kaatajalleen? Myrskypuiden korjuu on vaarallista touhua ja ensisijaisesti se kannattaa jättää koneilla tehtäväksi. Toistensa päälle limittäin kaatuneet lengollaan olevat puut ovat jännittyneitä ja katketessaan arvaamattomia, kokemattoman ei pidä mennä niitä moottorisahan kanssa pätkimään. Myös rungosta katkenneet puut ovat riski kaatajalle, sillä latvattoman puun kaatosuuntaa voi olla vaikeaa ennakoida. Kaatuneen puun juurakotkin voivat kaatuessaan aiheuttaa vaaratilanteita, kun niistä katkaistaan runko irti. 10 Voiko myrskypuita korjata itse? Mikäli hankintahakkuu on entuudestaan tuttua hommaa eivätkä myrskypuut ole pahasti sikin sokin toistensa lomassa, voi omatoimistakin korjuuta harkita. Monesti hajalleen sinne tänne kaatuneita puita ei välttämättä päästä koneella korjaamaan. Tällöin osaavat naapurit voivat yhdistää voimansa. Yksi asia on kuitenkin muistettava: yksin myrskysavottaan 38 2289_.indd 38 Pitääkö myrskypuiden korjuusta tehdä metsänkäyttöilmoitus? Kyllä. Metsäkeskukselle on ilmoitettava etukäteen myrskypuiden korjuusta. Metsänomistaja voi tehdä metsänkäyttöilmoituksen itse, mutta tavallisesti myrskypuiden kaupasta huolehtivat metsäammattilaiset laativat ja toimittavat sen metsäkeskukselle. Uusi metsälaki edellyttää, että metsänkäyttöilmoitus tehdään kymmenen päivää ennen hakkuiden aloittamista. Jos myrskytuhoja on tietyllä alueella paljon ja korjuulla on kiire, metsäkeskus voi tapauskohtaisesti joustaa metsänkäyttöilmoituksen aikarajasta. 13 Vaikuttavatko myrskyt puun hintaan? Yleensä tuulenkaatopuista saa keskimäärin 15–20 prosenttia vähemmän puunmyyntituloja kuin normaalihakkuista. Tuloja painavat alas puun laadun heikkeneminen ja pirstaloituminen, puiden jääminen metsään sekä korjuukustannusten nousu. 14 Kuinka paljon myrskypuiden korjuu maksaa? Myrskypuiden korjuussa avustavat metsänhoitoyhdistykset, metsäfirmat sekä koneyrittäjät. Korjuukustannukset vaihtelevat kohteittain. Keskimäärin myrskypuun korjuu on 20– 60 prosenttia tavanomaista kalliimpaa. Yksittäisten hajakaatojen korjuussa kustannukset voivat nousta jopa puusta maksettavaa hintaa korkeammiksi. Jos myrskytuhoja on vain pieni määrä, niiden korjuu kannattaa yhdistää muihin lähialueiden hakkuisiin. Pienissä korjuuerissä kaupaksi menoa voi auttaa myös puutavaralajien laitto samaan pinoon tai, mikäli kalustoa löytyy, puiden kuljettaminen sopivaan paikkaan vilkkaammin liikennöidyn tien varteen. 15 Mitä metsävakuutus korvaa? Vakuutusyhtiöt ovat asettaneet myrskytuhoille korvauskaton, jonka se enimmillään maksaa tuulenkaadoista kuutiolta. Laajakaan vakuutus ei näin ollen välttämättä korvaa kaikkia myrskyn aiheuttamia menetyksiä. Tavallisesti metsänomistaja saa vakuutusta ottaessaan valita, minkä annetuista enimmäiskorvausmääristä hän ottaa. Korvauskattovaihtoehdot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Metsänhoitoyhdistyksille viime myrskyistä karttuneiden tietojen mukaan 15–20 euron suuruinen enimmäiskorvauskatto on kattanut lähes kaikki myrskyjen aiheuttamat menetykset. 16 tukea? Saako myrskyn kaataman metsän uudistamiseen Jos myrskytuhoalue joudutaan metsittämään viljelemällä, siihen saa valtiolta kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea. Kemeratuen edellytyksenä on, että uudistamisala on vähintään puoli hehtaaria. Tukea ei myönnetä tuhoutuneille siemen- tai suojuspuualoille. Kemeralakia uudistetaan parhaillaan ja myrskyalojen uudistamiseen myönnettäviin tukiin voi tulla muutoksia. Nykyinen laki on voimassa aikakin vuoden 2014 loppuun. 17 Kuka korvaa, jos myrskypuista leviää ötökkätuho naapuriin? Maanomistaja tai puutavaran omistaja on korvausvelvollinen, jos toisen metsänomistajan mailta kuolee puustoa yli kaksikymmentä kuutiota hehtaarilta tai puuston kasvu vähenee kymmenen kuutiota hehtaarilta enintään viiden vuoden ajan. 18 kanssa? Miten menetellään suojelualueiden myrskypuiden Metsätuholaki ei ole voimassa luonnonsuojelulain mukaisilla suojelualueilla. Jos luonnonsuojelulain mukaisesti suojellulta alueelta leviää metsätuhoja, vahingonkorvaus lankeaa valtiolle. Korvausta haetaan tällöin alueellisen metsäkeskuksen kautta ympäristöministeriöltä. Jos suojelusta on sovittu metsäkeskuksen kanssa eli kyseessä on ympäristötukialue, on metsälaki ja metsätuholaki voimassa ja maanomistaja on korvausvelvollinen mahdollisesta tuhon leviämisestä. Samoin on laita metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohdalla. 19 Voiko myrskytuhoja ennaltaehkäistä? Myrskytuhoja voi jonkin verran välttää hyvällä oikein ajoitetulla metsien hoidolla. Kun taimikot hoitaa ja metsät harventaa ajallaan, puusto ei pääse riukuuntumaan ja kestää paremmin tuulta. Pitkään tiheänä kasvanut kerralla harvaksi hakattu metsä lakoontuu herkästi myrskyssä. Juttua varten haastateltiin varavalmiuspäällikkö Anders Wikbergiä ja valmiuspäällikkö Yrjö Niskasta metsäkeskukselta, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasasta sekä Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolaa. MAKASIINI 1 • 2014 8.1.2014 15.34 PIKATESTI Uudenlaisen kiinnikkeen ansiosta pinotavarasakset voi kiinnittää varustevyölle helposti. Nostokoukussa on samanlainen kiinnike. Nostokoukun muotoilu parantaa kasauksen sujuvuutta ja turvallisuutta. Pureva ote design-koukulla Hieno muotoilu ei välttämättä tee työkalusta huonoa, ei ainakaan Fiskarsin WoodXpert-koukusta. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ T ämän vuoden alussa kauppoihin tullut Fiskarsin WoodXpert-tuoteperhe sisältää kattavan valikoiman metsätyövälineitä. Hakkuutöihin on tarjolla varustevyötä, pinotavarasaksia ja nostokoukkua sekä pokaraa, jota esimerkiksi Saksassa metsurit käyttävät yleisesti nostokoukun sijasta. WoodXpert-nostokoukku on kehitetty yhteistyössä suomalaisten ja saksalaisten metsurien kanssa. Koukun muotoilu on omintakeinen. Kärki kääntyy väkäsen lailla yläviistoon. Ratkaisu tuntui fiksuilta. Ylöspäin käyristyvä kärki painuu purevasti pöllin kylkeen, eikä ote puusta lipsu. Tämä parantaa sekä kasauksen sujuvuutta että turvallisuutta. Lisäpitoa on saatu työstämällä + Koukun ylöspäin kääntyvä kärki takaa pitävän otteen puusta – Kahva vaikutti ahtaalta, kun koukkuun tarttui sivulta koukun varsiosa sahalaitaiseksi, mikä estää koukkujen varassa lepäävää pölliä pyörähtämästä sijoiltaan. WoodXpert-koukun kahva on avoin – ei siis lenkkimäinen, kuten muissa koukuissa. Ensi alkuun kahvan tyviosan kaarre tuntui ahtaalta, kun koukkuun tarttui sivusuunnasta. Nopeasti erilaisen kahvan käyttöön kuitenkin tottui. Vyöhön kiinni Koukun mukana tuleva kotelo on rakenteeltaan tukevaa muovia. Koukku asettuu koteloon tanakasti. Myös pinotavarasakset pysyivät jämäkästi kotelossaan, ja ne sai irti takertelematta. Uutta on koukun ja saksien kahvaosan tyvelle lisätty, jousella lukittava kiinnitysraksi, jolla työvälineen voi ripustaa suoraan varustevyön lenkkiin. Varustevyö kiinnittyy tarralla, mikä vaikutti ainakin ensituntumalta toimivalta ratkaisulta. Vyöhön voi kiinnittää kaksi koukku- tai saksikoteloa. Lisäksi vyössä on erillisiä lenkkejä esimerkiksi saksien tai mittanauhan ripustamista varten. WoodXpert-nostokoukun verollinen suositushinta on 35 euroa. Aivan halvimmasta päästä se siis ei ole, tosin kotelo tulee samaan hintaan. Varustevyön hinta on 25 euroa, eli merkittävästi alempi kuin ammattikäyttöön tarkoitettujen vöiden. Ominaisuuksiltaan se sopii omatoimisen metsänomistajan tarpeisiin hyvin. MAKASIINI 1 • 2014 2290_.indd 39 39 8.1.2014 15.35 METSÄNHOIDON PERUSTEET Tärkeimmät kasvupaikat Lehtomaisella kankaalla kasvu on parasta. Tuore kangas – esimerkiksi mustikkatyyppi, MT ➔ Opaskasveja: metsätähti, oravanmarja, metsäalvejuuri, riidenlieko, metsäkerrossammal, mustikka. ➔ Parhaiten menestyvät puulajit: kuusi, mänty Lehtomainen kangas – esimerkiksi käenkaali-mustikkatyyppi, OMT ➔ Opaskasveja: käenkaali (Etelä-Suomi), ruohokannukka (Pohjois-Suomi) metsäkurjenpolvi, metsäimarre, kielo, lillukka. ➔ Parhaiten menestyvät puulajit: kuusi, rauduskoivu Tuoreella kankaalla parhaiten menestyvät männyt ja kuuset. KASVUVOIMA LÄ H Kasvupaikka ratkaisee, kuinka puu kasvaa. Karulla kankaalla ahkerinkaan puuntuottaja ei yllä lähellekään lehtomaisen kankaan kuutiokasvuja. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT ERKKI OKSANEN/METLA M etsien luokitus on käsiteviidakko, joka hämää ja jolla myös hämätään esimerkiksi eri maiden suojelupinta-aloja vertailtaessa. Kummallisin käsitteistä on metsätalousmaa. Suomen maapinta-alasta (30,4 miljoonaa hehtaaria) metsätalousmaaksi luokitellaan 26,2 miljoonaa hehtaaria. Tästä yli neljännes ei sovellu tai on rajattu puuntuo- 40 2295_.indd 40 tannon ulkopuolelle. ”Oikean” kasvullisen metsämaan lisäksi metsätalousmaaksi näet luetaan puuttomat tunturiylängöt, joutomaat ja vähäpuiset suot eli kitumaat sekä suojellut metsät. Kasvullisella metsämaalla puusto kasvaa kiertoajassa vähintään kuution vuodessa. Kitumaalla vuosikasvu on 0,1–1 kuutiota hehtaarilla. Metsä- ja kitumaita on Suomessa yhteensä noin 22,8 miljoonaa hehtaaria. Tästä noin 20 miljoonaa hehtaaria on puuntuotannon käytössä. Kansainvälinen metsien määritelmä poikkeaa meikäläisestä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO määrittää metsäksi alueen, jossa puiden latvukset peittävät vähintään kymmenen prosenttia maa-alasta. Kolmannes meikäläistä kitumaista ei yllä tämän riman yli. 30 senttiä. Esimerkiksi kuivuneet ojitusalueet kuuluvat tähän joukkoon. Kivennäismailla suokasvit peittävät alle 75 prosenttia maa-alasta. Kivennäismaa luokitellaan soistuneeksi, kun suokasvien osuus on 25–75 prosenttia, mutta turvekerroksen paksuus alle 30 senttiä. Turve- tai kivennäismaa Kasvit kertovat kasvuvoiman Puuntuotannon metsät jaetaan kivennäis- ja turvemaiksi pintakasvillisuuden ja humuskerroksen paksuuden perusteella. Turvemailla suokasvillisuus, tyypillisesti rahkasammaleet, kattavat yli 75 prosenttia maasta. Turvemaita ovat myös kasvupaikat, joilla turvetta on yli Metsänomistajalle kiinnostavin tieto on kasvupaikan kyky tuottaa puuta. Tätä varten on kehitetty kasvupaikkatyyppiluokitus. Kasvupaikan puuntuotoskyky riippuu maan ravinteisuudesta. Sitä ei luotettavasti pystytä toteamaan maa-analyysein, MAKASIINI 1 • 2014 8.1.2014 15.36 Kuiva kangas – esimerkiksi kanervatyyppi, CT ➔ Opaskasveja: Kanerva, puolukka, variksenmarja, sianpuolukka, jäkäliä runsaasti. ➔ Parhaiten menestyvät puulajit: vain mänty Kuivahkolta kankaalta löytyy puolukkaa ja kanervaa. Kuivahko kangas – esimerkiksi puolukkatyyppi, VT ➔ Opaskasveja: kanerva, vanamo, variksenmarja (erityisesti Pohjois-Suomi), puolukka, kanerva. ➔ Parhaiten menestyvät puulajit: mänty Kuivalla kankaalla pärjää vain mänty. Ä HTEE MAASTA vaan se määritellään epäsuorasti metsäkasvillisuuden tai määräikäisen puuston pituuden perusteella. Erot kasvupaikkojen välillä ovat merkittäviä. Esimerkiksi keskituotos lehtomaisella kankaalla Keski-Suomessa on nelinkertainen kuivan kankaan tuotokseen verrattuna. Suomessa kasvupaikat luokitellaan metsäkasvillisuuden mukaan. Perustana on sata vuotta sitten kehitetty metsätyyppiteoria. Sen mukaan ravinteisuudeltaan samankaltaisille maille muodostuu ajan myötä samanlainen kasviyhteisö. Metsätyyppiteoria ei ole kiistaton eikä ongelmaton. Taimikoissa ja nuorissa metsissä – saati hakkuualoilla – kasvu- TUOTOSTIETOJA PUULAJEITTAIN KESKI-SUOMEN ALUEELTA Tuotos puutavaralajeittain Kiertoaika vuotta* tukkia, m3 Kokonaistuotos m3 ** kuitua, m3 Tuotos/vuosi m3/vuosi Kuusi OMT 65 360 161 520 8,0 Kuusi MT 70 263 147 410 5,9 Mänty VT 90 163 141 300 3,4 Mänty CT 110 108 128 240 2,1 Lämpösumma 1100 d.d., korkeus 130 m merenpinnasta. *Kiertoajat on pyöristetty lähimpään 5 jaolliseen lukuun.**Kokonaistuotos pyöristetty lähimpään 10-lukuun. paikkojen määrittely pintakasvillisuuden perusteella on vaikeaa. Myös vallitseva puulaji vaikuttaa pintakasvillisuuden rakenteeseen. Tärkeimmät kasvupaikkatyypit ovat kuiva, kuivahko, tuore ja lehtomainen kangas. Kivennäismaat ja ojitetut turvemaat luokitellaan tällä jaolla. Maan eri osissa ravinteisuudeltaan samanarvoisille kasvupaikoille muodostuu erilainen kasviyhteisö, joten kasvupaikkatyyppien opaskasvit ja niiden mukaan nimetyt metsätyypit vaihtelevat. Esimerkiksi Ruotsissa kasvupaikat luokitellaan satavuotiaan puuston valtapituuden mukaan. Luokitus voidaan tehdä mittauksin. Nuorempien metsien pituudet voidaan muuntaa vastaamaan sadan vuoden valtapituusluokkia. Yläharvennetuissa ja harsituissa metsissä sekä esimerkiksi kuivien kangasmaiden kuusikoissa valtapituusluokitus kuvaa huonosti kasvupaikkaa. MAKASIINI 1 • 2014 2295_.indd 41 41 8.1.2014 15.36 BERND HAYNOLD TUTKITTUA ERKKI OKSANEN / METLA Metaani hidastaa ilmastomuutosta Jos tänä vuonna aikoo istuttaa kuusentaimia, se kannattaa tehdä jo keväällä. Syystaimet ovat peltomyyrälle erityisen mieluisia. Syystaimet ovat myyrien herkkua EERO SALA TERO SIVULA PELTOMYYRÄT suosivat syksyllä istutettuja taimia. Sen sijaan luontaisesti syntyneet taimet eivät ole myyrien mieleen. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat selvittivät, miten luontaisesti syntyneiden ja istutettujen kuusentaimien ravinne- ja puolustusyhdistepitoisuudet sekä istutusajankohta vaikuttavat taimien riskiin joutua myyrien tuhoamiksi. Selvisi, että myyrät syövät selvästi mieluiten syksyllä istutettuja kuusentaimia. Tutkimuksessa niistä myyrävaurioita kärsi 70 prosenttia. Keväällä istutetuista taimista myyrävaurioita kärsi 40 prosenttia ja luontaisesti syntyneistä taimista vain 20 prosenttia. Syyksi ilmeni, että myyrien suosimissa, syksyllä istutetuissa taimissa oli korkeammat typpipitoisuudet kuin muissa taimiryhmissä. Niissä oli myös vähiten stilbeeni-puolustusyhdisteitä. 2245_.indd 42 Tutkimuskohteena oli peltomyyrä, mutta Metlan tutkija Otso Huitu sanoo, että tuloksen voi ulottaa myös metsämyyrään. ”Pieniä eroja voi toki olla. Joka tapauksessa peltomyyrät aiheuttavat 70–90 prosenttia nuorten taimikoiden myyrätuhoista.” Istuta tänä vuonna ajoissa Tutkimuksen perusteella myöhäistä istutusajankohtaa kannattaa välttää myyrähuippuvuosina. Myös taimien typpilannoituksen vähentäminen taimitarhoilla voi leikata kuusentaimien myyrätuhoriskiä ratkaisevasti. ”Seuraava myyrähuippu on eteläiseen Suomeen tulossa jo ensi syksynä, joten tämän vuoden taimet kannattaa istuttaa hyvissä ajoin”, Huitu toteaa. Pohjois-Suomeen myyrähuippu on näillä näkymin luvassa ensi vuonna. Yli miljoona kilometriä jahdissa Valtion mailla kulkeneet pienriistan metsästäjät kävelivät pelkästään viime vuonna luonnossa yli miljoona kilometriä, selviää Metsähallituksen saalispalautteista. Yhden jahtipäivän aikana käveltiin keskimäärän yhdeksän kilometriä. Jokaista saatua kanalintua kohden metsästäjät saivat kävellä 28,5 kilometriä. Metsähallitus julkaisee ensi keväänä tarkempia tietoja eränkäynnin terveysvaikutuksesta ja niiden arvosta. Kasvihuonekaasuna tunnetulla metaanilla on myös ilmastomuutosta hidastava vaikutus. Tuoreen tutkimuksen mukaan soiden sammalpeite estää metaanin pääsyä ilmakehään. Rahkasammalien sisällä viihtyvät bakteerit hapettavat suon syvyyksistä kumpuavaa metaania, ja vapautuva hiilidioksidi kiihdyttää sammalten kasvua. Turvevarantojen kasvu puolestaan hidastaa hiilidioksidin lisääntymistä ja näin myös ilmastomuutosta. Metsäfaktat taas yksissä kansissa Metsätilastollinen vuosikirja 2013 on ilmestynyt. Vuosikirjan pääpaino on perinteiseen tapaan metsävarojen, metsien hoidon, puumarkkinoiden ja metsäteollisuuden ulkomaankaupan seurannalla. Vuosikirjan tietoja käytetään paitsi tutkimukseen myös metsä- ja koko luonnonvarapolitiikan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Metsätilastollista vuosikirjaa on julkaistu 1960-luvun lopulta lähtien. Kuusentaimet kestävät tulvan Kuusentaimet eivät hätkähdä lopputalven tulvia ja korkealle nousseita pohjavesiä. Vaikka pohjaveden pinnannousu aiheuttaa juurille hapen puutetta, se ei heikennä taimien kasvua jatkossa. ”Kuusen taimet toipuvat hyvin lyhytaikaisesta, lepotilan aikana esiintyneestä tulvastressistä”, Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksessa todetaan. Uudelle tiedolle puiden tulvakestävyydestä on käyttöä, koska talvisateiden ja kevättulvien on ennustettu lisääntyvän tulevaisuudessa. 8.1.2014 16.14 METSÄLÄISEN ALLAKKA Tärkein työkalu huoltoon K M etsätyö on raskasta, totta, ja vaatii voimaa, ei ihan niinkään. Meikäläisen luuviulun voimat ovat aina riittäneet. Sen tekee, minkä jaksaa. Kyllä työ tekijäänsä opettaa ja tuo aikaa myöten tarvittavat voimatkin. Tekniikat kannattaa opetella, niin työkalujen käytön kuin oman vartalonkin. Aikanaan metsäpomona ollessani näin monesti, kun yksi met- suri heilui ja hosui kuin heinämies, kun taas viereisen palstan kaveri liikkui ja työskenteli harkitusti ja sai paljon enemmän motteja pinoon. Ketteryys on se, mitä tarvitaan. Joustavuus, venyvyys ja notkeus ovat ketteryyttä. Kyllä jokaisen lihaksia alkaa jumittaa, kun päivästä toiseen raataa rankasti. Tai istua könöttää luonnottomassa asennossa näyttöpäätteen äärellä. Ehdotan joka päivälle taukojumppaa ja tuokiovenyttelyä. Kahvia ryystäessäkin voi venyttää pohjelihasta, lapaluita sopii pyöritellä vaikka puhelun aikana. Päivässä on kymmeniä pikku hetkiä, jolloin voi tehdä jonkun pienen voimisteluliikkeen. Illalla venytellään hiukan pidempään. Kerran pari viikossa voisi käydä venyttelevässä voimistelussa tai muussa notkeutta palauttavassa harrastuksessa. Katsohan pikkulasta, kuinka notkea hän on. Katso itseäsi, miten kankea olet – mihin kadotit sen lapsuutesi vetreyden? Se ei kadonnut itsestään, et vain pitänyt siitä huolta. säännöllisesti lihashuollossa. Miksi siis metsässä raataja, pitkien päivien sankari, ei kävisi hieronnassa edes kerran kuukaudessa? Se aika ja raha, joka hoitohetkeen kuluu, tulee parissa päivässä takaisin lisääntyneenä – tai ainakin ennallaan säilyneenä – työtehona. Jokaisella hoitajalla on oma käsialansa, kokeile vaikka muutamaa, niin löydät itsellesi parhaimmat hoidot. Huolehdi itsestäsi - voimistele - venyttele - hoidata T asapainon hallinta ja nivelten liikkuvuus estävät nyrjähdyksiä ja kompurointia. Ojat ovat kapeampia ja risut matalammalla, kun töppönen nousee. Työssä tulee tulosta, kun tekijä ei ole nokallaan joka mättäässä. Hikiliikuntaa tulee metsässä runsaasti, kunto nousee itsestään. Jotkut jaksavat vielä vapaahetkinään heittää hiihto- ja juoksulenkkiä, jotka lisäävät kuntoa ja hellivät ylävartaloa. Nuoret ihmiset, jotka pelaavat mestaritasolla kiekko- ja pallopelejä muutaman tunnin päivässä, käyvät JETTA SIROLA yllä on päällys- ja alusvaatteita testattu. Samoin työkaluja. Päivä- ja viikkokunnostus on opetettu. Se seikka, joka kuitenkin eniten metsätyötulokseen vaikuttaa, näkyy peilistä. Juuri nyt, kun valoisa aika on lyhyt, eikä mikään metsällinen tehtävä kaadu päälle, on sopiva aika huoltaa omaa itseä. Metsätyöinnostuksen, pikku pöhköyden ja varmasti myös ahneuden takia meikäläinen on häärännyt lähes päivittäin metsissä neljättäkymmenettä vuotta. Silti luulen olevani hyvässä kunnossa – ei ainakaan särje eikä kolota, enkä popsi pillereitä. Päänuppi lienee siihen syy, olkoon se sitten terve tahi sairas. Joka tapauksessa työ on aina vain mielekästä ja mukavaa. Vaikka hiki lentää, se tuo oivallisen jälkiolotilan ehtoopuhteella. Uni tulee hyvin, aamuun asti nukutaan ja päivärytmi on vakiintunut. Aamupöydässä ei jurpi, kun lysti päivä on taas edessä. Jossakin syvällä on se vietti, joka metsään ja luontoon kutsuu. Asioita lukemalla ja seuraamalla vietti vahvistuu, eivätkä omat pikku kokeilut ole sitä koskaan heikentäneet. Metsässä tulee valmista, kun sinne menee ja siellä viihtyy. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. MAKASIINI 1 • 2014 2286_.indd 43 43 8.1.2014 15.38 METSÄPERINTÖ 7 KOHDAN VEROREMONTTI Ymmärrettävä, yksinkertainen ja tasapuolinen verojärjestelmä olisi varma tapa saada vauhtia metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. Seuraavassa esitellään Väinö Sikasen ehdotus uudeksi veromalliksi. TEKSTI MIKKO RIIKILÄASIANTUNTIJA VÄINÖ SIKANEN M aa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan metsäverotuksen uudistamista. Tavoitteeksi on asetettu muun muassa sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikasenkin mielestä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia koskeva verosäädöksiä tulisi yksinkertaistaa. Nykyinen verotuskäytäntö on liian vaikeaselkoinen, joten veroseuraamuksista epätietoiset metsänomistajat lykkäävät sukupolvenvaihdoksia. ”Nykykäytäntö muodostuu Verohallinnon tulkinnoista ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä, joita molempia tulee alati uusia. Jopa asiantuntijoilla on vaikeuksia pysyä niistä kärryillä”, Sikanen toteaa. Samalla nykytilanne tarjoaa loputtomasti keinoja verosuunnitteluun. ”Tämä on erittäin epäreilua. Tavalliset metsänomistajaperheet maksavat veroja, koska he eivät tunne verotuksen koukeroita eikä osaavaa apua verosuunnitteluun ole aina saatavilla.” Seitsemän kohdan lista Sikasen mukaan sukupolvenvaihdoksiin voitaisiin aika vähäisillä tarkennuksilla luoda järjestelmä, jonka normaalijärjellä varustettu metsänomistaja ymmärtää ja osaa ennakoida veroseuraamukset. Seuraavassa esitellään Sikasen seitsemän kohdan remonttilista verotukseen. Hän korostaa, että etuudet pitäisi rajata koskemaan vain tapauksia, joissa tila siirretään jakamattomana lähisukulaisille. 1 Sisarusten lapset pitäisi sukupolvenvaihdoksissa lukea lähisukulaisiksi, jotta metsä voitaisiin myydä heille ilman myyjälle koituvaa luovutusvoittoveroa. Tämä helpottaisi lapsettomien metsänomistajien sukupolvenvaihdoksia. ”Nykyisin heidän on myytävä metsänsä luovutusvoittoveron välttämiseksi ensin sisaruksille, jotka sitten myyvät sen edelleen lapsilleen. Lopputulos olisi sama, mutta menettely yksinkertaistuisi”, Sikanen selvittää. 2 Kaupalla tehtävät sukupolvenvaihdokset vapautettaisiin varainsiirtoverosta. Samalla metsävähennysoikeus poistettaisiin lähisukulaisten metsäkaupoista. Liki 200000 euron ero Seuraava vertailu havainnollistaa nykytilanteen epäreiluutta. “Suunnittelija-Sutisten” esimerkki on todellinen, asiantuntijan avulla verosuunniteltu metsätilan sukupolvenvaihdos Etelä-Savossa. Vertailun vuoksi esittelemme myös ”Tavalliset Tammiset” -vaihtoehdon, jossa vaihdosta ei erityisemmin suunniteltu. Sutisilla on kaksi lasta ja kuusi lastenlasta. Aluksi vanhemmat jakoivat tilan kahdeksi sadan hehtaarin tilaksi. Sen jälkeen lapset ostivat tilat yhdessä. 44 2292_.indd 44 Kauppahintana (532000 euroa) käytettiin 75,1 prosenttia käyvästä arvosta, joten lahjaveroa ei mene. Samalla neljännes tilasta siirtyi veroitta. Varainsiirtoveroa ostajat maksoivat 21280 euroa. Kauppahinnan he kuittaavat hakkuutuloilla 13 vuodessa. Uudet omistajat saavat kauppahinnasta laskettavan metsävähennyksen. Se alentaa heidän 13 vuodessa maksamiaan puun myyntiveroja 78310 euroa. Sen jälkeen omistajat jakavat omistamansa tilat. Jako tulkitaan vastikkeelliseksi, joten siitä menee varainsiirtoveroa 14000 euroa. Vastineeksi he saavat uudet metsävähennykset, jotka säästävät puunmyyntiveroja 51570 euroa. Järjestelyiden ansiosta lapset maksavat noin 20 vuoden ajan puunmyyntituloistaan vain 12 prosentin veroa. Kauppahinta voidaan pääosin palauttaa veroitta. Yhteensä ”Suunnittelija-Sutisten” lapset maksavat 200 hehtaarin metsästä tulevien 20 vuoden kuluessa varainsiirto- ja puunmyyntiveroja 131000 euroa. Puun- myyntituloiksi oletetaan 800000 euroa. ”Tavalliset Tammiset” tekevät kuten moni metsäneuvoja tänäkin päivänä opastaa ja lahjoittavat tilan lapsilleen. He maksavat lahjaveroa 82240 euroa. Lahjasta ei voi tehdä metsävähennystä, joten 20 vuoden aikana he maksavat puunmyyntiveroa 240000 euroa. Yhteensä ”Tavallisten Tammisten” lapset maksavat veroa seuraavien 20 vuoden aikana 322240 euroa. Se on liki 200000 euroa enemmän kuin Suunnittelija-Sutiset. MAKASIINI 1 • 2014 8.1.2014 15.39 Tämä lopettaisi puhtaasti verosuunnittelun vuoksi tehdyt tilakaupat. Myös tilan edelleen luovuttaminen helpottuisi, kun vanhat metsävähennykset eivät kasvattaisi luovutusvoittoveroa. ”Järjestely olisi selkeä ja verotuksellisesti edullinen. Kauppa voidaan ilman lahjaveroa tehdä 75,1 prosentilla tilan käyvästä arvosta. Näin neljännes tilan arvosta siirtyisi verovapaasti. Samalla neljän prosentin varainsiirtovero jäisi pois. Metsätilakauppoja tehtäisiin vain, kun vanha polvi tarvitsee rahaa elämiseensä.” 3 Tilojen lahjoittamista perillisille edistettäisiin alentamalla tilan arvoa lahjaverotuksessa 50 prosenttia. Samalla lahjaverolle annettaisiin esimerkiksi 3–5 vuoden maksuaika, jotta jatkajat voivat maksaa sen hakkuutuloilla. ”Lahjoitus olisi helposti ymmärrettävä tapa sukupolvenvaihdokseen. Tilan arvoa alentamalla se tehtäisiin houkuttelevaksi. Verottajakin saa osansa ja metsät siirtyisivät nuoremmille sukupolville, mikä tehostaisi metsätaloutta.” Sikanen ehdottaa järjestelyyn lisäksi viiden vuoden siirtymäsäännöstä. Viiden vuoden ajan tilan arvon alennus koskisi kaikkia. Sen jälkeen alennuksen saisi vain, jos tilan lahjoittajat ovat alle 75-vuotiaita. 4 Myös lahjaluontoiset kaupat vapautettaisiin varainsiirtoverosta eikä kauppahinnasta saisi metsävähennystä. Toisaalta lahjana tulevan osan arvoa alennettaisiin 50 prosenttia. ”Tämä olisi helppo ratkaisu tilanteissa, joissa vanha polvi haluaa osan metsän arvosta kauppahintana elinkustannustensa kattamiseen.” 5 Metsänomistajilla olisi oikeus valita, käytetäänkö tilan käyvän arvon määrityksessä metsäsuunnitelmaa vai verottajan ohjeessa määriteltyjä maakunnittaisia metsien keskimääräisiä hintoja. Nykyisin suunnitelman tiedot on lain mukaan annettava verottajalle. ”Fiksut osaavat jättää suunnitelmat päivittämättä tai salaavat ne verottajalta. Va- lintamahdollisuus turvaisi metsänomistajien tasavertaisen kohtelun.” 6 Osayleiskaava-alueilla metsämaan arvo on määriteltävä maan käyttötavan mukaan. Jos rantarakentamiseen kaavoitettu alue on metsätalouskäytössä, se hinnoitellaan omistajavaihdoksissa metsämaana, eikä tonttiarvoja lisätä käypään arvoon. ”Osayleiskaavoja laaditaan vaihtelevasti eri kunnissa. Näin ollen metsänomistajat joutuvat nykyisin eriarvoiseen asemaan verotuksessa.” 7 Lahja- ja perintöverolain 55 ja 56 pykälän mukaiset sukupolvenvaihdosten veroetuudet on rajoitettava aitojen maatilojen käyttöön. Nykyisen tulkinnan mukaan alle viisi hehtaaria peltoa muuttaa satojenkin hehtaarien metsätilan maatilaksi, mikä tuo satojen tuhansien eurojen verosäästöt. Niinpä sijoittajametsänomistajat ostelevat peltotilkkuja verosuunnittelun vuoksi. ”Oikeasti siinä ei ole mitään järkeä”, Sikanen toteaa. MAKASIINI 1 • 2014 2292_.indd 45 45 8.1.2014 15.39 LUKIJOIDEN KYSYMYKSET KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Asuntovaunusta kalustovaja Voiko vanhan asuntovaunun parkkeerata omaan metsäänsä pysyvästi kalustovajaksi? Onko sillä merkitystä, että paikka on lähellä lammen rantaa? Maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 126 a säädetään toimenpideluvanvaraiseksi asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (liikuteltava laite). Tämän pykälän mukaan asuntovaunun pysyvä parkkeeraaminen mainitsemaanne käyttöön vaatii toimenpideluvan. Edellä mainitun pykälän mukaan kunta voi rakennusjärjestyksessään määrätä, että toimenpidelupaa ei kunnassa tai sen osassa tarvita, jos toimenpidettä voidaan pitää vähäisenä. Todennäköisesti toimenpidelupa on tässä tapauksessa kuitenkin haettava, oli aiottu säilytyspaikka lähellä lammen rantaa tai ei. Asia kannattaa varmistaa ottamalla yhteyttä omaan kuntaan. KATI HEPOKORPI KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammatti- ja aikuisopistossa. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. LAKIASIAT Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. LUONTO Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. 46 2288_.indd 46 Haittaako vaihteen vääntyminen? Jonseredin kulmavaihde vääntyi jostain syystä niin, että vasemmalla puolella terä on noin kolme senttiä ylempänä kuin oikealla puolella. En saanut väännettyä sitä takaisin enkä keksinyt, mitä ruuveja olisi pitänyt löysätä. Raivuri pelaa kuitenkin normaalisti ja huomasin, että terän kallistus oli oikeastaan hyvä ahtaissa paikoissa, kun oli poistettava oikein lähellä selvästi pienempää jätettävää puuta. Näki tarkemmin, missä terän reuna menee. Kysymys kuuluu, onko tuosta pidemmän päälle haittaa sahalle? Kulmavaihde kääntyy yleisimmin vetoakselin pyörimissuuntaan, kuten kysyjänkin tapauksessa on käynyt. Kulmavaihteessa on kiristysruuvit, joilla se kiristetään vetoakselin suojaputkeen. Kiristysruuveja on kaksi kappaletta. Kirjoitin ohjeet kulmavaihteen kiertymisestä Makasiinissa 1/2013. Vetoakselin suojaputki ei kierry akselinsa ympäri, joissakin tapauksissa se voi vääntyä tai katketa kytkimen puolelta. Kulmavaihteen kääntäminen työskentelyn kannalta on joskus jopa suositeltavaa. Kysyjä olikin huomannut jo ainakin yhden työtä helpottavan tekijän. Jos työskennellään ns. yksipuoleisesti ja sahataan pienehköjä puita – kantoläpimitta alle 5 senttimetriä – silloin sahaa kallistetaan kahvoilla pääosin yhteen suuntaan. Tässä tapauksessa sahaustyön ergonomian kannalta voi harkita kulmavaihteen kääntämistä kallelleen. Näin saadaan käsivarsille ja hartioille luonnollinen asento. Kulmavaihteen kallistamisesta ei ole haittaa sahalle, jos kulmavaihde on muuten paikoillaan. Suosittelen kuitenkin opettelemaan työskentelyä nopeuttavan kaatotekniikan, jossa hyödynnetään terän työntävää ja vetävää puolta. LEO SAASTAMOINEN Pitäisikö lannoittaa? Aikaistettu koivikon ensiharvennus antoi kuvan kuusille valoa, muutaman vuoden kuluttua luvassa on uusi harvennus. Kuusentaimet ovat kovin leveitä. Miten mahtavat lähteä kasvuun? Auttaisiko boorilannoitus? Noin kolmen hehtaarin laajuinen metsä sijaitsee yli 200 metriä merenpinnasta. Poistuma oli noin 30 kiintokuutiota hehtaarilla. Kuvan kuuset ovat hyväkuntoisia ja niiden pituuskasvu reagoi voimakkaasti harvennukseen. Taimien sateenvarjomaisuus johtuu aiemmasta valon puutteesta, mutta se paranee pituuskasvun lisääntyessä. Kaksivaiheinen harvennus varjelee taimia äkilliseltä valoshokilta. Boorilannoituksesta ei ole hyötyä, mikäli taimissa ei näy latvakasvainten kuivumista eikä haaralatvaisuutta. Boorinpuute vaivaa yleensä Itä-Suomen kaskettuja laidunmaita, joiden ongelmia pahen- MAKASIINI 1 • 2014 8.1.2014 15.39 Aikaistettu koivikon ensiharvennus toi kuusentaimille valoa. taa typpeä sitova leppä. Kyseessä ei ole pelkästään boorin vähäisyys, vaan typen suhteellinen ylitarjonta. Mikäli koivikon nykytiheys on 1000 rungon paikkeilla, pudottaisin sen harvennuksessa noin puoleen. Seuraava käsittely olisi kuusikon ensiharvennus, jossa valtaosa rauduskoivuista poistettaisiin tukkina. Hieskoivua ei kannata kasvattaa kuusen kustannuksella. Kaksijaksoisen koivu-kuusimetsän kasvatus on korjuun ajoituksen, voimakkuuden ja teknisen toteuttamisen kannalta taitolaji. Tutkimusten mukaan rauduskoivun kasvu ja varhaiset hakkuutulot ylittävät kuusen kasvutappion kaksinkertaisesti, kun korko on mukana laskelmissa. Onnistunutta istutuskuusikkoa ei kannata päästää perkauksesta tinkimällä sekametsäksi. Tällä hirvellä on normaalit silmät ja ruskeita täpliä turkissa. Tällaisia hyvin vaaleita muotoja, joiden pigmenttituotto on vähäistä, kutsutaan leukistisiksi. Leukismi on ilmiönä albinismia monipuolisempi. Siinä väriaineita synnyttäviä soluja kehittyy vähemmän kuin normaalisti. Jos värisolut puuttuvat tyystin, eläin on kokonaan vaalea. Lievimmillään vaaleata väriä on vain laikuittain. Silmän väri ei ole riippuvainen ihon värisoluista, joten täysin leukistisenkin eläimen silmät ovat normaalin väriset. Leukismia voivat aiheuttaa poikkeamat useissa eri geeneissä, joten sen periytyminen on vaihtelevaa ja riippuu siitä, onko poikkeaman aiheuttava geeni väistyvä vai vallitseva. Osittainen leukismi on paljon albinismia yleisempää. Kotieläimillä leukismi on usein jopa rotutuntomerkki, esimerkiksi Hereford-naudan valkoinen naama ja porsaanpunaiset sikarodut (muun muassa Yorkshire- ja pohjoismaiset maatiaissiat). Hirvitutkija Tuire Nygren arvioi, että Suomessa on kymmeniä valkoisia hirviä. Siihen nähden niitä nähdään merkillisen vähän. Se osoittaa, miten hyvin hirvi osaa kätkeytyä metsän peittoon! SEPPO VUOKKO Miten hallintooikeuden osasta voidaan luopua? Viime Metsälehti Makasiinissa (8/2013) kerrottiin hallinto-oikeuden lahjoittamisesta kahdessa vaiheessa. Millä tavalla osasta luopuminen kirjataan sopimukseen? On mahdollista luopua murtolukuosasta hallintaoikeutta, jonka määrä ilmoitetaan luopumissopimuksessa. Aika pysyy entisenä. Sopimus ja yhtymäselvitys (verolomake 36) toimitetaan verottajalle. Luopumissopimus ei tarvitse vahvistusta, vain allekirjoitukset ja todistajat. Malli kysytystä kohdasta: Mikkelin kaupungin Vuolingon kylässä sijaitseva Metsälä niminen tila RN:o 5:15, Kiinteistötunnus: 491-411-5-15 Luovutus koskee puolta (1/2) 25. huhtikuuta 1999 luopujan lahjakirjalla pidättämästä hallintaoikeudesta edellä mainittuun kiinteistöön. Hallintaoikeus luovutuksen kohteeseen siirtyy luovutuksen saajalle tämän sopimuksen allekirjoituksella. Luovutuksen saajalla on omistusoikeus kiinteistöön, jota luovutettu hallintaoikeus koskee. VÄINÖ SIKANEN KANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki KARI MIELIKÄINEN Mistä hirven valkoisuus johtuu? Juha Valste ehti jo marraskuussa vastata tätä samaa hirveä koskevaan kysymykseen (Suomen Luonto 9/2013), joten käytän hyväkseni hänen kokoamiaan tietoja. Albinistinen on eläin, joka on menettänyt kokonaan kykynsä tuottaa melaniinia, tummaa väriainetta. Sen silmät ovat punaiset, iho punainen ja höyhen- tai karvapeite valkoinen. Albinismin aiheuttava geenivirhe on väistyvä, joten valkoisen eläimen on täytynyt saada geeni molemmilta vanhemmiltaan. ANTTI TERÄVÄ Antti Terävä kohtasi syksyllä Lounais-Suomessa valkoisen hirven. Kuinka harvinaisia ne ovat Suomen luonnossa? Mistä albiino-ilmiö johtuu? Valkoisia hirviä näkee harvoin, vaikka niitä on Suomessa kymmenittäin. MAKASIINI 1 • 2014 2288_.indd 47 47 8.1.2014 15.39 TUOTEUUTUUKSIA Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Apua tulentekoon Syttis-sytykepallot on valmistettu Tuupovaarassa kotimaisesta puukutterista ja parafiinistä. Sytykepallon luvataan palavan noin 15 minuuttia. Kuuden sytykkeen rasia maksaa 3,50 euroa. WWW.SYTTIS.NET Kelkkailijan turvakenkä Pystykarsijan apuväline Sievin uudenlaisessa turvakengässä on jalan mukaan muovautuva nilkkasuoja ja pakkasellakin joustavana säilyvä pohja. Kengät käyvät esimerkiksi moottorikelkalla puuta ajavan jalkineiksi. Suositushinta 175 euroa. Kun lunta joskus vielä tulee, silloin TSL 227 Escape CAMO -lumikengillä pääsee kätevästi vaikka pystykarsimaan. Hinta 180 euroa. WWW.SIEVI.COM Puutöihin Dewalt DWE357 -puukkosaha on saanut palkinnon muotoilustaan. Saha sopii monenlaisiin puutöihin. Hinta 285 euroa. WWW.UITTOKALUSTO.FI WWW.DEWALT.FI Lämpökäsineet pakkasille Oululainen Nevercold International on kehitellyt litiumakuilla toimivat Vermont-lämpökäsineet. Ne sopivat talvisiin harrastuksiin, kuten moottorikelkkailuun tai metsätöihin. Suositushinta 220 euroa. WWW.NEVERCOLD.NET Hirven torjuntaan Männyn taimen latvukseen asennettava Ecopulp Trico -latvasuoja pitää hirvet loitolla. Suoja on valmistettu kierrätyskartongista ja se sisältää Trico-hirvikarkotetta. Hinta 55 senttiä kappaleelta. WWW.ECOPULP.FI 48 2298_.indd 48 MAKASIINI 1 • 2014 8.1.2014 15.41 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö julistavat haettavaksi apurahoja tieteellistä tutkimustyötä varten. OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön apurahat Apurahoihin on varattu 1 000 000 euroa, ja ne on tarkoitettu taloustieteellisiin tutkimuksiin ja jatko-opintoihin. Etusijalle asetetaan osuuspankkitoimintaa sekä rahoitusalaa laajemmin koskevat tutkimukset. Apurahaa voi hakea a. henkilökohtaiseen tutkimukseen b. tutkimusryhmän toiminnan rahoittamiseen c. päätoimiseen post doc -tutkimukseen ja d. päätoimiseen jatko-opiskeluun. Apurahan saajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Tutkimusryhmälle myönnettävällä apurahalla katetaan aputyövoiman palkkaus- ja muita tutkimuskuluja. Siihen mahdollisesti sisältyvistä henkilökohtaisista apurahoista tulee jokaisesta tehdä oma hakemuksensa. Vuotuinen enintään 65 000 euron post doc –apuraha on tarkoitettu hiljattain väitelleille. Se maksetaan laitokselle, joka ottaa apurahan saajan työsuhteeseen, mihin hakijan tulee saada hakemukseen liitettävä laitoksen suostumus. Jatko-opiskeluun myönnettävän apurahan enimmäismäärä on 25 000 euroa vuodessa. Apurahat myönnetään vuodeksi kerrallaan, mutta menestyneitä tutkimusryhmiä, post doc -tutkijoita ja jatko-opiskelijoita voidaan rahoittaa useamman vuoden ajan. 2297_.indd 49 OP_apuraha_230x297_Metsä lehti.indd 1 Kyösti Haatajan säätiön apurahat Apurahoihin on varattu 100 000 euroa. Ne on tarkoitettu maaseudun elinoloja ja elinkeinotoimintaa käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkimukset voivat olla taloudellisia, sosiaalisia tai oikeudellisia. Etusijalla ovat tutkimukset, jotka liittyvät rahoitusalaan tai osuustoimintaan. Lähetetyt hakemukset voidaan käsitellä molempien säätiöiden tieteellisissä toimikunnissa, jos se on hakijan edun mukaista. Apurahojen saajilta edellytetään kirjallinen tutkimusraportti ja lyhennelmä tuloksista. Suurien apurahojen/tutkimushankkeiden osalta hakijan edellytetään omistautuvan päätoimisesti tutkimukseen. Apurahan saajan tulee ilmoittaa apurahastaan Melalle, jos työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja vuotuinen tulo on vähintään 3.652,00 euroa. Hakemukset laaditaan säätiöiden kotisivuilla internet-osoitteessa www.tutkimusapurahat.fi löytyvällä hakujärjestelmällä tai hakulomakkeella, joita saa postitse alla olevasta osoitteesta. Apurahojen hakuaika päättyy helmikuun 10. päivänä 2014 klo 16.15. Sen jälkeen hakemuksia ei voi täydentää eikä myöhästyneitä hakemuksia voida ottaa huomioon. OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön ja Kyösti Haatajan säätiön hallitus Tarja Aho PL 308, 00101 Helsinki 8.1.2014 15.42 1/3/14 4:47 PM HISTORIA TUKISTA MITTAA Nuori metsänhoitaja Lauri Selin lähti Kanadaan metsätöihin 1950-luvulla. Ura alkoi tukkisavotalla talvipakkasilla. T TEKSTI JA KUVAT LAURI SELIN öihin tuloni uudelle mantereelle 1950-luvun puolivälissä vauhdittui, kun jo kolmas sahatukkien apumittaaja Wesmak Lumber Companyn metsätyömaalla Pohjois-Ontariossa oli lähtenyt lomille eikä palannut. Tämän vuoksi päämittaaja jäi toimettomaksi. Lain mukaan tukkien läpimitta oli otettava niiden pienemmästä päästä. Sitä varten tarvittiin kaksi mittaajaa, koska tukit kaadon ja hevosvedon jälkeen päätyivät miehenkorkuisiin pinoihin, joissa pienempiä päitä sojotti molemmin puolin. Työmaa olisi pysähtynyt apumittaajan lähdön takia muutamassa päivässä, sillä palkanmaksut oli sidottu mittaustuloksiin. Apu oli kuitenkin tulossa vauhdilla. Asioiden tilaan kyllästyneet sahanomistajat Oskari Mäki ja Oliver Korpela olivat hankkineet uuden apumittaajan isiensä kotimaasta, Suomesta. Olinhan alan ammattimies ja perheineni jo majoittumassa heidän Island Laken tukkilaiskyläänsä. maasta. Matkat sujuivat ongelmitta sahan toisen omistajan yksimoottorisella lentokoneella. Vanhan ja vähän ränsistyneen koneen käynnistys otti aikansa, ja lisää kului, ennen kuin mittari oli kohonnut tarvittavaan lämpöön. Sen lisäksi matkustajan puoleinen ovi kieltäytyi lukkiutumasta. Turhiin sulkemisyrityksiin väsynyt ohjaaja tiuskaisi, että kyllä se pysyy kiinni, kunhan päästään nousuun ja saadaan vauhti päälle! Niin kävikin. Heti ilmaannousun Hudsoninlahti KANADA Westree Quebec Ottawa Toronto Vauhdilla työmaalle Tuskin olimme asettuneet aloillemme, kun uutta miestä jo vietiin työmaalle. Kylä sijaitsi lyhyehkön lentomatkan päässä metsätyö- 50 2268_.indd 50 Yhdysvallat Tarkkaa työtä satoi tai paistoi. MAKASIINI 1 • 2014 8.1.2014 15.48 MAKASIINI 1 • 2014 2268_.indd 51 51 8.1.2014 15.48 HISTORIA TUOLLA JUMALAN SELÄN TAKANA KUKAAN EI NÄYTTÄNYT VIIHTYVÄN. Westree, Ontario pääkatu Asuinparakin sisäänkäynti jälkeen ylitimme Kanadan Pacific-rautatien ja pian sen jä lkeen Kanadan kansallisen rautatien Westreen aseman kohdalla. Kohta oltiin laskeutumassa Wesmakin sahan eteen. Ajomatkalla sahalta uudelle työmaalle ajurilta loppuivat tupakat. Pysä hdyimme ostamaan sikaareja Shiningtreen kylän sekatavarakaupasta, ja pian olimme perillä. Metsätyömaan majapaikaksi osoittautui pari vuosikymmentä tyhjänä seisoneen kultakaivoksen miehistöparakki. Sieltä löytyi myös kanadanranskalainen päämittaaja, joka kaksin jäätyämme kaivoi sänkynsä alta vajaan pullon Seagram-viskiä ja aineen laatua kehuttuaan kysäisi, haluaisinko maistaa. Halusinhan minä, ja ennen kuin pullon pohja oli löytynyt ja sikaarit poltettu, olimme jo hyvä ystäviä. Näin mittaustyömme pääsi vaivattomaan alkuun, mutta pitkään se ei kestänyt. Tuolla jumalan selän takana kukaan ei näyttänyt viihtyvän. Kaverillenikin tuli koti-ikävä ja hän lähti North Bayn kaupunkiin, mistä ei palannut. Jäin odottelemaan seuraajaa yhä kylmenevässä parakissa, missä lämpöä riitti vain vaatimattoman puukamiinan lähellä. Kokkikin nukkui yönsä hitaasti jäähtyvän jättiläishellan kannella. Minä katselin ikkunani umpeen jäätymistä makuusäkkini lämmöstä. Kylmyyden keskellä Aika seinäkalenterissa on pysähtynyt vuoteen 1939. 52 2268_.indd 52 Lopulta pä ä mittaajan seuraaja ilmestyi, mutta hä nkää n ei viihtynyt pitkää n tuon ikuisen kylmyyden keskellä. Hammassärkyä valittaen hän lähti lääkärille eikä tullut takaisin. Siinä vaiheessa vastuu mittauksesta jä i kokonaan minulle. Kaverikseni löytyi juuri Suomesta saapunut Kalle, joka oli urakkasopimuksen valvojan Eelis Salon sukulainen. Kallea ei jätetty yöksi tuohon kylmyyteemme, vaan Eelis kyyditsi Kallen joka aamu sahalta työmaalle. Syynä oli ehkä myös höyhentäytteisten makuusä kkien kallis hinta. Minun sä kkini oli työnantajani hyväntahtoinen tilapäislahja. MAKASIINI 1 • 2014 8.1.2014 15.48 Urakkasopimuksen valvoja, ikuisesti vieraanvarainen Eelis Salo. Jos meillä parakissa oli kylmä, niin ajohevosilla se vasta oli jotain – ne viettivät yönsä erämaan havukatoksissa ohuen huopapeitteen alla. Konehevoset eli moottorijuonturit tekivät vasta tuloaan, joskin puskutraktoreita oli jo käytössä. Pokasahat ja justeerit sentään olivat historiaa, jokaisella kaatomiehellä oli oma moottorisahansa. Uuden vastuuni takasi naapurihuoneessa majaileva Ontarion maakuntahallituksen virallinen mittaaja Wilhelm Knapp, joka oli katsonut ammattitaitoni riittäväksi ja saanut urakoitsijan sen hyväksymään. Apuna oli myös omat vakuutteluni kokemuksestani tukkimittaajana Suomessa, jossa olin työskennellyt Saxen-yrityksen palveluksessa. Omistajat puolestaan olivat ylen tyytyväisiä, koska uuden mittaajan palkka oli vain puolet edeltäjien tienestistä. Urakoitsijakseen Korpela & Mäki olivat löytäneet kanadanranskalaisen mister Valiquetten Thessalonan kaupungista Isojen järvien rannoilta. Hänellä oli Québecin maakunnan ranskaa puhuvien kaatomies- ten lisäksi tarvittava kalusto hevosineen ja rekkoineen sekä puskutraktori. Kaadettava puusto oli yli-ikäistä valkomäntyä (Pinus strobus), joka oli osittain kuolemassa pystyyn. Kaadanta ja hevosjuonto työmaalla seuraili normaaleja latuja, mutta ajojen hankaluutta lisäsi heikko jäätilanne. Järveä ylittävä talvitie petti kerran, ja puoliksi uponnut rekka saatiin vain vaivoin takaisin ylös. Näin kävi, vaikka jään vahvuutta päivittäin paranneltiin aurauksella ja vesityksellä. MAKASIINI 1 • 2014 2268_.indd 53 53 8.1.2014 15.48 HISTORIA Kallen kanssa päivää paistattamassa. Lauri Selin vas. Lumimyrsky viivytti Siinä talvi meni lumimyrskyineen ja jääsateineen. Tukit tulivat kuitenkin mitattua ja ajettua sahalle ennen kelirikkoa, ja uusi mittamies pääsi vihdoin palaamaan perheensä seuraan Island Laken tukkikylään. Matkalla odotti yllätys, kun vuosisadan lumimyrsky oli juuri lopettanut riehuntansa. Westreen rautatieasemalla ilmoitettiin, että kerran vuorokaudessa itään päin menevä matkustajajuna oli kaksi tuntia myöhässä. Kun juna lopulta ilmestyi, niin se 54 2268_.indd 54 ei pysähtynytkään vaan porhalsi täydellä vauhdilla ohitse. Tapahtunutta päivitellessäni asemapäällikkö huomautti, että ohittanut juna oli ollut edellisen päivän jäännös. Se oli juuttunut preerialla lumeen ja yritti ajaa kiinni aikatauluaan, kyllä se tämän päivän junakin sieltä tulee. Muutaman tunnin kuluttua olinkin Sudburin kaivoskaupungin rautatieristeyksessä, missä nuo kaksi mantereen ylittävää rautatietä sivusivat toisiaan. Siellä olisi ol- lut pakko yöpyä, mutta työnantajani oli ystävällisesti pannut veljensä Oiva Korpelan lennättämään minut kotijärven jäälle. Vielä viralliseen oppiin Maakuntahallituksen mies Willy Knapp oli ollut huolissaan perheellisen siirtolaisen toimeentulosta ja ehdottanut minulle virallisen mittaajan lisenssin hankkimista. Sen saisin läpäistyäni kirjallisen tutkinnon kuukauden kurssin päätteeksi Ontarion Metsähallituksen Dorsetin metsäkoulussa. MAKASIINI 1 • 2014 8.1.2014 15.48 OPPILASJOUKOSSA OLI MYÖS KAKSI SAKSAN ROMMELIN AFRIKANARMEIJAN ERÄMAAKETTUA. Kouluun saattoi anoa, jos omasi aikaisempaa mittauskokemusta, ja minullahan oli. Niinpä eräänä huhtikuisena päivänä olin Dorsetin sisäoppilaitoksessa muutaman kymmenen samanlaisen joukossa. Suuri osa oli toisen maailmansodan veteraaneja Euroopan ja Kanadan armeijoista. Sellainen oli ollut Willy Knappkin, joka Kanadan jalkavaäen rivimiehenä oli ollut puskemassa saksalaismarsalkka Kesselringin sakkia pohjoiseen pitkin Italian saapasta. Oppilasjoukossa oli myös kaksi Saksan Rommelin Afrikan-armeijan erämaakettua, jotka vähäpuheisina eivät kertoneet paljoakaan menneistä kokemuksistaan. Syynä oli ehkä myös heikko kielitaito. Itse olin oppinut englannin velkarahoilla jo talvella 1952 Lontoossa. Tosin sieltä saadun korostuksen takia minua pidettiin usein skottina. Opetus kurssilla ei jättänyt aikaa sivuharrastuksiin, sillä illat kuluivat luentojen sulattelussa ja sääntöjen opettelussa. Lisäksi oli opeteltava käyttämään metrin pituista mittaussauvaa. Sen varteen kaivetuista numeroista saattoi suoraan lukea lahojen ja muiden puutteiden kuutiojalkavähennykset. Tavoitteena mittauksessa oli tukin sahauskelpoinen nettosisältö. Se takasi, ettei ostajan tarvinnut maksaa tyhjästä. Siitä piti huolen Ontario Log Rule -käsikirja, joka määritteli mittauksen tarkasti. Sen mukaan sahatun tukin pienemmän pään läpimitta oli mitattava kuoren alta puolen tuuman luokissa niillä tukeilla, joiden läpimitta oli 4–20 tuumaa. Yli 20 tuuman tukit voitiin mitata täyden tuuman luokituksella. Vikavähennykset saattoivat olla sisäisiä tai ulkonaisia: tärkeimpiä olivat ydin-, yleis-, kanto- ja maamätä, tuulen halkeama, palovahinko ja käyryys. Pääsyynä tällaiseen tarkkuuteen oli eräiden puulajien korkea käyttöarvo. Etelä-Ontarion arvokkaat lehtipuut – tammet, saarnet, pyökit, vaahterat, lehmukset ja keltakoivut – olivat kärjessä, mutta Lahdesta Kanadaan Amerikansuomalainen Lauri Selin valmistui ylioppilaaksi Lahden lyseosta vuonna 1947 ja metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1951, minkä jälkeen hän muutti Kanadaan. Työskenneltyään vuosikymmenen ajan Kanadan metsäteollisuusyhtiöiden palveluksessa hänen viimeinen työnantajansa, silloinen Georgia-Pacific Corporation, siirsi hänet vuonna 1969 koillisrannikon metsäomistustensa päämetsänhoitajaksi. Työalueita olivat Mainen osavaltio ja Kanadan New Brunswickin maakunta. Tästä toimesta Selin jäi eläkkeelle kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Nykyisin 90-vuotias veteraani asuu puolisonsa kanssa Yhdysvalloissa Massachusettsin osavaltiossa. Suomalaisia Kanadassa oli 1950-luvulla 40000, usein samoille alueille asettuneina. Pystyyn kuolevaa puustoa. Konetta tankataan kotiinlentoon. MAKASIINI 1 • 2014 2268_.indd 55 55 8.1.2014 15.48 HISTORIA KOSKISUVANNOSTA KÄYTIIN VETÄMÄSSÄ HAUKEA NIIN ETTÄ KÄSI VÄSYI. Kotona oli jo odoteltu. valkomänty ei jäänyt paljon jälkeen. Mittaustapa ei suosinut kaato- ja ajomiehiä. He joutuivat käsittelemään tukit sellaisenaan, mutta palkka tuli vain niiden nettosisällöstä. Pinoustapa taas vaikeutti mittaajien työtä. Tukit kasattiin kuormausta varten miehenkorkuisiin pinoihin, joiden pituus saattoi venyä kymmeniin metreihin. Pinous tehtiin köysisiirrolla, mikä sellaisenaan oli tekijöiden ammattitaidon mestarinäyte mutta mittaajien painajainen. Sen takia aikaa hukkaantui tukkien päiden naputteluun, millä varmistettiin, että jokainen tukki tuli mitatuksi sen pienemmästä päästä. Loppututkinto kesti kokonaisen päivän. Sen jälkeen kurssilaiset lähtivät koteihinsa, useimmat autoillaan, mutta vähäosaiset saivat matkata linjurissa rautatielle. Elämää tukkilaiskylässä Kurssilta kotiuduttuani minut hätisteltiin vaihteeksi hakkuualueille männyntaimien istutukseen. Istutuksen jälkeen jäi aikaa muun muas- 56 2268_.indd 56 Marjatan ja Puron Veikon kalamatkan saalista on vaikea vähätellä. sa kalastukseen. Siihen innosti uuden metsätien raivaus ennen saavuttamattomalle joelle, jonka koskemattomasta koskisuvannosta käytiin vetä mässä haukea niin, että käsi väsyi. Pikkuhiljaa uusi hakkuukausi pääsi alkuun, ja lisenssin saaneena olin pian taas mittarina. Nyt töistä oli vastuussa suomenruotsalainen Max Lindberg. Muistan, kuinka hän yhdessä Talli-Eemelin hevosten kanssa taisteli päivästä toiseen mustien kärpästen laumoja vastaan. Max oli ollut hommassaan jo vuosia. Kaikki kävi häneltä kätevästi, kun apuna oli vielä yhtiön konttoripahasessa työskentelevä puoliso Hili. Muuten elämä tuossa kylässä kulki hiljaista latuaan, kohokohtana olivat lähinnä viikonloppujen ostosmatkat Chapleaun pikkukaupunkiin. Vieraanvarainen lähinaapurimme Rantalan Topi vaimoineen otti meidät autottomat aina mukaansa. Paluumatkalla saimme yleensä kuulla Marjatan riivilöintiä Topin juomatavoista. Ankarana oluen ystävä nä tä mä pysä htyi maistelemaan panimoiden tuotteita heti kaupungin jätettyään. Hän vastasi vaimonsa motkotukseen vain, ettei ratsupoliiseilta riitä aikaa kaikkien korpiteiden vahtimiseen. Tosin eipä siellä muunlaisia teitä ollutkaan. Tuolle kaikelle tuli loppu, kun yhtiön Kormakin sahan ja tukkitöiden hoitaja Rauni Virtanen, entinen Suomen poliisi, tuli erää nä pä ivä nä tiellä vastaan. Kuultuaan, että minulla oli kokemusta sahahommistakin, hän yltyi valittelemaan huonoja kokemuksiaan edellisestä sahanhoitajastaan. Tämä sai omistajien kaukaisena sukulaisena pitää työpaikkansa vaikka ajeli humalassa ympä ri kylää kuusi pä ivää viikossa. Virtanen kysä isi kuin ohimennen, olisinko kiinnostunut vaihtamaan työtä, ja olinhan minä. Pari viikkoa myöhemmin asuin jo perheeni kanssa Kormakissa. Poismuuttavan sahanhoitajan kotikaluston ostin neljällä sadalla taalalla. MAKASIINI 1 • 2014 8.1.2014 15.48 KOLUMNI Cascade – uusi kirosana? T K aikessa hiljaisuudessa Brysselissä on valmisteltu EU:n metsästrategiaa. Strategia on sisällöltään kohtuullinen. Muutamia ihmeellisyyksiä mukaan on silti livahtanut. Metsänomistajien kannattaa painaa mieleensä termi cascade-periaate. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi, että puulle säädettäisiin käytön hierarkia. Pahimmillaan EU määrittelisi, minne metsänomistaja saa puunsa myydä käytettäväksi. Metsästrategian lisäksi periaatetta on ujutettu moneen muuhunkin EU-tason ohjelmaan ja luonnokseen. EU:n mukaan biotaloutta ei siis rakennetakaan uusilla uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvilla innovaatioilla vaan raaka-aineiden käytön ohjauksella. Suomen tulevaisuus perustuu uusiutuvien luonnonvarojen käytön lisääntymiseen. Metsävaroja maassamme riittää niin perinteisen metsäteollisuuden kuin uusien puun käyttäjien tarpeisiin. Puun käytön rajoittamista cascade-periaatteella tulee torjua kaikin keinoin. On aivan selvää, että rajoitukset hidastaisivat uusien innovaatioiden syntyä, fossiilista polttoaineista luopumista ja kurjistaisivat edelleen maamme kauppatasetta. Puun energiakäyttö on ajateltu hierarkiassa kaikkein alimmaksi. Voi vain ihmetellä, miten ilmaston muutosta hillittäessä tulee edes mieleen puun energiakäytön vaikeuttaminen. Tosiasiassa ilmaston kannalta puun energiakäytön pitäisi olla tärkeimpiä tavoiteltavia asioita. Sen sijaan, että puun käyttäjät haluavat entistä halvempaa raaka-ainetta, olisi syytä panostaa puun käytön lisäämiseen ja kykyyn kilpailla raaka-aineesta. Metsänomistajat ovat osoittaneet, että markkinoilta löytyy vuosittain tarvittava määrä puuta. Kilpailu puumarkkinoilla ruokkii tehokkuutta ja mahdollistaa metsänomistajien investoinnit metsiinsä. Näin puuta on käytettävissä myös tulevaisuudessa. Hätä ei tietenkään ole tämän näköinen. Jos EU hankaloittaa puun energiakäyttöä, voimme aina myydä puumme vaikka Kiinaan. Siellä ovat tulevaisuudessa loputtomat markkinat. Mieluummin toki käyttäisimme puumme kotimaassa. Puun käytön tärkeysjärjestystä voimme minun puolestani ryhtyä miettimään heti, kun nykykäyttö on kasvanut 20 miljoonaa kuutiometriä. Ennen sitä puhe on turhaa, koska puuta riittää kaikille. Ilmaiseksi sitä ei kuitenkaan saa, eikä sitä voi varata. Puuta saa rahalla – metsäomistajilta. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Sieltä pirtistä voi kuulua: kaskare nuata mettävirmoja. V oi vain kuvitella metsänomistajan kommentteja, jos puut jäävät tulevaisuudessa myymättä näiden suunnitelmien takia. Isännän suusta ei tulekaan tuttuja p****leitä tai h****ttejä. Voimasanana tulee cascade. Paitsi Pohjanmaalla, jossa ei tunneta reetä. Sieltä pirtistä voi kuulua: kaskare nuata mettävirmoja. KIMMO BRANDT / COM.PIC ulkaa heti kertomaan, kun metsästä loppuu puu! Huoli on turha, vaikka hokema siitä, että puuta ei saa polttaa, on siirtynyt kotimaasta Brysselin kabinetteihin. Tietyt ainespuun käyttäjät haluaisivat varata metsissä kasvavan puun itselleen – jos sitä vaikka joskus tarvittaisiin. Tällä hetkellähän puuta on metsissä huomattavasti enemmän kuin sitä käytetään. Kotimaassa muutamia vuosia sitten lähes huvittavat mittasuhteet saanut kinastelu siitä, mihin puuta saa käyttää, on lähestulkoon loppunut. Markkinat ovat toimineet hyvin ja puun käyttäjät ovat saaneet puunsa. Ehkäpä jopa liian hyvin. Kuitupuun ostoissa on selvää valikoivuutta. Junat ja autot puskevat jälleen puuta rajan takaa ja kotimaan puu uhkaa jäädä metsiin. Mahdollisuus käyttää puuta muuallakin kuin perinteisessä metsäteollisuudessa on pelastanut niin metsänomistajien puun myyntimahdollisuudet kuin hyvän metsänhoidon toteuttamisen. Valitettavasti välillä saamme edelleen lukea lehdistä, että kuitupuuta käyttävä teollisuus haluaisi varata puut itselleen. MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen johtaja. MAKASIINI 1 • 2014 2284_.indd 57 57 8.1.2014 15.49 LUHTA SYDÄNTALVEN VALO Säiden oikkujen seurauksena talvisydän voi olla musta tai valkoinen, säihkyvä tai masentava. Uhkeimpaan lumipukuunsa metsät pukeutuvat vasta helmikuun alussa. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 58 2283_.indd 58 MAKASIINI 1 • 2014 8.1.2014 15.50 Tykkylumi kuorruttaa lakimetsän mielikuvituksellisiin peikonhahmoihin. Horisonttiin kipuava aurinko punaa puut mutta jättää hangen siniseksi. MAKASIINI 1 • 2014 2283_.indd 59 59 8.1.2014 15.51 LUHTA P itkät metsäsukset uppoavat melkein niin syvälle kuin valkoista pulveria riittää. Hikoan kiivetessä, vaikka työnnän rätti kerrallaan kaikki ylimääräiset vaatteet reppuuni. Vaaran laella maailma muuttuu hetkessä. Lakimetsä on harvaa ja matalaa ja alan pysyä kovettuneen lumen päällä. Tuulen vuoksi puen uudelleen kaiken riisumani ja enemmänkin. Päivä on puolessa. Täällä ylhäällä aurinko kipuaa juuri ja juuri näkyviin ja punaa hangesta kohoavat pinnat. Lakimetsän puut eivät näytä puilta laisinkaan vaan muhkeilta muumeilta ja muilta sen lajin peikoilta. Kuten yleensäkin Koillismaalla, pakkasilman kosteus on marraskuusta asti tiivistynyt vaarakuusiin ja kasvattanut niiden ympärille yhä paksumman jäähuurteisen kuorrutuksen, tykyn. Tykky ei siis ole samaa kuin sataneen lumen taakka, sillä tykkyä ei tuulien tuiverruskaan pudota. Hetkeä myöhemmin aurinko jo laskee, puiden punaisuus sammuu, mutta taivas värjäytyy marjapuuromaiseen punaan. Sen jälkeen taivaanrajasta nousee vähä vähältä tummempi sininen lohko. Se on pakkasilmassa näkyvä maapallon varjo, joka tuntia myöhemmin peittää täysin iltaruskon vastakkaisen taivaanpuoliskon. Mietin pohjoista valoa. Vaikka vaaramaisema näyttää hetken värikkäältä, kirkkaat perusvärit puuttuvat. Jos olisin kuvataiteilija, sekoittaisin talvitaulujen paletin sinisiin, keltaisiin ja punaisiin reilulla sudilla valkoista väriä. Komein talvi helmikuussa Kaamoksella tarkoitetaan vuoden pimeintä aikaa ja pohjoisessa Lapissa myös talvisydäntä, jolloin aurinko ei lainkaan nouse horisontin yläpuolelle. Sana kaamos on alun perin saamentaustainen, mutta nykyään sitä käytetään yleiskielessä pääkaupungissa asti. Mielikuvat Suomen luonnon kaamosnäkymistä syntyvät nykyisin valo- ja elokuvien kautta. Tässä mielessä hienoin kaamosmaiseman aika on tosiasiallisesti kaamoksen jo mentyä 60 2283_.indd 60 Iltapäivällä taivas värjäytyy aniliiniksi, mutta taivaanrajasta nousee yhä ylemmäksi tummansininen, ilmakehässä näkyvä maapallon varjo. Käsivarren tuntureilla aurinko pysyy piilossa puolitoista kuukautta. Pakkaspäivän kaamosmaisema on sininen, mutta etelän kajastus muotoilee tuulien tuivertamaa hankea. VALOKUVAAMISEN JA TALVISÄIDEN NÄKÖKULMASTA EN VOI YHTYÄ HOKEMAAN, ETTEI VENÄJÄLTÄ TULE SUOMEEN MITÄÄN HYVÄÄ. tammi-helmikuussa. Jos haluaa nähdä hiihtoladun varrella satumaisinta sydäntalven metsää, Rukan tai Syötteen hiihtokeskuksiin ehtii vieläkin. Pakkastalvina aurinko alkaa sulattaa puiden tykkyä repaleiseksi vasta helmikuun viimeisinä päivinä. Talvisäät oikkuilevat: Pari talvea sitten puut kantoivat aitoa tykkylunta aivan eteläisimmän Suomen harjuilla ja kukkuloilla. Tänä jouluna puolet valtakuntaa vietti mustan joulun. Oulun tai Kemin korkeudella lumeton sadetuhruinen talvisydän on yksiselitteisesti masentavaa. Käytännössä päivä ei valkene ollenkaan ja lamppujenkin valo hukkuu märkänä kiiltävään pimeään. Syy kelien vaihteluun on yksin- MAKASIINI 1 • 2014 8.1.2014 15.51 Tunturiaavan telttailijalla jää aikaa nukkumiseen, sillä päivänvaloa riittää neljästä viiteen tuntiin ja loppu on yötä. Pilvetöntä on paljon useammin kuin etelässä, revontulia liehuu likimain joka ilta. kertainen. Atlantilta vyöryy talvella märkiä ja lämpimiä matalapaineita, idästä ja kaakosta puolestaan mantereista kuivaa pakkasilmaa, joka joskus pysyttelee Suomen yllä koko talven. Valokuvaamisen ja talvisäiden näkökulmasta en voi yhtyä hokemaan, ettei Venäjältä tule Suomeen mitään hyvää. Kun aurinko ei nouse Se oikea kaamos vallitsee aivan pohjoisimmassa Lapissa. Aurinko on kadoksissa marraskuun lopulta tammikuun puoliväliin. Tästä ei kuitenkaan aivan automaattisesti seuraa, että pohjoisessa olisi pimeämpää. Kaamosretkistä tuntureille muistan paremmin valon kuin pimeän. Vaikka pimein aika on keskimäärin myös vuoden pilvisintä aikaa, tunturien maassa oikea taivas näyttäytyy useammin. Maiseman avoimuus ja puhtaanvalkoinen lumipeite lisäävät valon määrää. Pilvettöminä päivinä keskipäivällä on huikean sinistä ja taivaalla hehkuu keltaisia, punaisia ja violetteja pastellivärejä. Kuutamoiltoina näkee hyvin puuhastella ilman lamppua, ja yhdeksän tai kymmenen aikaan illalla syttyvät revontulet. Utsjoki ja Enontekiö hipovat pohjoista revontulivyöhykettä, joten jonkinlaiset pohjanpalot liehuvat melkein joka ilta. Siltikin tuntuu ihmeelliseltä, että muutamat päiväaktiiviset linnut selviävät omin avuin elävinä tuollaisissa oloissa. Kiirunan taktiikkana on hakeutua kaikkein karuimpiin tuntureitten lakikivikkoihin, joita myrskytuulet pyyhkivät lumettomiksi. Pohjoisimpien metsien lapintiainen ja kuukkeli puolestaan kätkevät jo elokuusta asti hyönteisiä ja marjoja elinpiirinsä naavatupsuihin ja kaarnankoloihin kylmän ja hyvin lyhyen päivän varalle. MAKASIINI 1 • 2014 2283_.indd 61 61 8.1.2014 15.51 TAPIONPÖYDÄLTÄ MAISTUISIKO TALK K TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARJA GRÖNROOS Tuoreilla marjoilla höystetty talkkuna on kuitupitoista superruokaa. Talkkunajauhot sopivat myös alkutalven runebergintorttuun. Vuoden ensimmäisinä viikkoina herkutellaan runebergintortuilla. Korvaamalla vehnäjauhot talkkunalla ja lisäämällä taikinaan vadelmia, saadaan torttuihin uutta makua. 62 2287_.indd 62 MAKASIINI 1 • 2014 8.1.2014 15.53 K KUNARUUNEPERI? V anha perinneruoka talkkuna sopii sellaisenaan välipalaksi marjojen ja piimän, viilin tai muiden maitotuotteiden kera, mutta se käy myös pääruokien lisukkeeksi keitettynä. Leivonnaisissa talkkunajauhoilla voi korvata osan vehnäjauhoista, esimerkiksi runebergintortuissa, piirakka- tai sämpylätaikinoissa. Talkkunaa on tehty erilaisista aineksista: muun muassa kaurasta, ohrasta ja rukiista – harvemmin vehnästä – sekä herneistä ja pavuista. Talkkunan valmistus kestää monta päivää. Ensin ainekset liotetaan ja keitetään padassa kypsiksi, sitten ne valutetaan siivilän läpi ja kuivataan uunissa tai riihessä, jolloin niihin tulee mieto savun maku. Kun ne ovat kuivaneet, ne viedään myllyyn jauhettavaksi. Talkkuna tehdään kokojyväviljasta, joten se on kuitupitoista ja sisältää lisäksi kivennäisaineita ja vitamiineja. 100 grammaa talkkunaa sisältää hiilihydraatteja 72 grammaa, ravintokuituja 26 grammaa, proteiinia 13 grammaa ja rasvaa 6 grammaa. Kaura- ja ohratalkkuna sisältävät lisäksi betaglukaania, jonka on todettu alentavan kolesterolia. Paimentolaisten pikaruoka Suomessa talkkunaa syödään kaikkialla muualla paitsi ruotsinkielisillä rannikkoalueilla ja Lapissa. Hämeessä ja Varsinais-Suomen itäosissa talkkunaa kutsutaan piapoksi tai piepoksi. Herrasväen pöydässä talkkunaa ei nähty, vaan se on ollut rahvaan kesäruokaa ja talonpojan juhlaruokaa. Syksyllä sadonkorjuujuhlan eli kekrin aikaan miehet kulkivat talosta taloon ja huusivat, ”annetaanko talakkunaa vai kuajetaanko uuni”. No, talkkunaa he tietysti saivat. Sitä syötiin myös Tapanin päivänä seremoniallisena ruokana ennen tapaninajoa. Talkkuna on tullut Suomeen idäs- tä, jossa se on ollut ikivanha keskiaasialaisten paimentolaiskansojen pikaruoka. Nimi tulee venäjän sanasta tolokno. Venäjällä talkkuna on ollut paastonajan ruokaa ja sotilaiden kenttämuonaa. Suomessa tehtiin kypsennetyistä talkkunajauhoista ja vedestä tai piimästä kylmää tahdasta eli pepua. Se on ollut nopea eväsruoka, ns. kouratalkkuna, jota voitiin syödä pellolla suoraan kädestä. Kun talkkunajauhot keitettiin, saatiin puurontapaista keittotalkkunaa eli muttia. Runoilijan leivos Tarinan mukaan runebergintortun keksi kansallisrunoilija J.L. Runebergin (1804–1877) vaimo Fredrika, joka loihti makeannälkäiselle miehelleen jotain hyvää niistä aineksista, mitä hänellä oli. Hän teki vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista omenahillolla ja sokerikuorrutuksella koristeltuja leivonnaisia. Korppujauhoja siksi, että nuukana emäntänä hän käytti kaikki leivänmurut. Fredrikan reseptivihkosesta löytyy Runebergin leivos, mutta se poikkeaa nykypäivän runebergintortusta. Todennäköisesti tortun kehitti porvoolainen sokerileipuri Lars Henrik Astenius, joka alkoi 1840-luvulla valmistaa sylinterinmuotoisia torttuja. Runeberg oli hyvin mieltynyt näihin leivonnaisiin ja hänellä oli tapana nauttia niitä aamiaisella punssin kera. Asteniuksen leipomuksia alettiin kutsua runebergintortuiksi. Helsinkiläinen leipomo Ekberg alkoi tehdä näitä kansallisrunoilijan herkkuja ja mainosti niitä jo vuonna 1865 eli runoilijan elinaikana. Runebergintorttureseptejä on monenlaisia: yhteistä niille on korppujauho, manteli, vadelmahillo ja sokerivesikuorrutus. Talkkunaruuneperit on mukailtu näistä resepteistä. TALKKUNARUUNEPERIT 2 MUNAA 2 DL TUMMA SOKERIA 2 DL ÖLJYÄ 1,5 DL TALKKUNAJAUHOA 0,5 DL MANTELIJAUHOA 3 TL VANILLIINISOKERIA 3 TL LEIVINJAUHETTA 2 DL VADELMIA PÄÄLLE ROMMIA VADELMAHILLOA TOMUSOKERIA Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää munat, sokeri ja öljy. Jaa taikina muffinivuokiin (noin 20 vuokaa) kahden lusikan avulla. Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia. Ota kypsät leivonnaiset uunista ja kostuta rommilla. Laita leivonnaisten päälle nokare vadelmahilloa ja sen ympärille sokerivesikuorrutus. KOLMEN MARJAN TALKKUNAHYVE 1 DL MUSTIKKAA 1 DL VADELMAA 1 DL PUOLUKKAA 1 RKL HUNAJAA (SEKOITA MARJAT JA HUNAJA) 1 DL RAHKAA 1 DL KUOHUKERMAA 1 TL VANILLIINISOKERIA 1 RKL HUNAJAA 0,5 DL TALKKUNAJAUHOA Vatkaa kerma. Lisää muut ainekset ja sekoita. Laita kulhoon vuorotellen marjoja ja kermarahkaseosta. Koristele marjoilla ja vihreillä lehdillä. Talkkunasta ja metsämarjoista saa raikkaita ja terveellisiä jälkiruokia. MAKASIINI 1 • 2014 2287_.indd 63 63 8.1.2014 15.53 KÄSIN TEHTY TULTA KÄÄVÄSTÄ Kun nuotio sytytetään perinteiseen tapaan, tarvitaan tulusraudan ja ukonkiven lisäksi taulaa. Sitä saa koivun kyljessä kasvavasta taulakäävästä. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA K äävät palavat eri tavalla kuin puu – ne kytevät ilman liekkejä. Kytevä kääpä ei myöskään sammu helposti. Koska tulenteko oli entisaikaan vaikeampaa kuin nykyään, tarvittiin kääpiä sekä tulen sytyttämiseen että sen säilyttämiseen. Taulakäävästä valmistettu pehmeä ja huokoinen taula syttyy jo pienestä tulusraudan ja ukonkiven iskemästä kipinästä. Taulan käyttö tulen sytyttämiseen on ollut tunnettua koko pohjoisen Euraasian metsäalueella. Myös Pohjois-Amerikan intiaanit tunsivat taulan käytön. Vanhimmat löydöt, jotka kertovat taulan käytöstä tulen sytyttämiseen, ovat kivikaudelta noin 10 000 vuoden takaa. Koivun sieni Yleisin suurikokoinen kääpä, johon metsässä voi törmätä, on taulakääpä. Se lahottaa lähinnä koivua. Taulakääpiä löytää sekä elävistä koivuista että kuolleista pökkelöistä. Kun pökkelön lahoaminen etenee, taulakääpä menettää valtansa toisille kääpälajeille. 2285_.indd 64 Taulan valmistamiseen käytetään tuoreita kääpiä, joiden alapinta on vaaleahko. Kuolleet taulakäävät ovat mustuneet tummiksi ja niissä on madonreikiä. Niiden oma lahoaminen on jo alkanut. Taulakääpä kantaa vanhaa käyttötarkoitustaan jo nimessään. Sana taula on lainattu meille balttilaisista kielistä. Nykyisin latviassa dagla merkitsee palamista. Suomessa ei koivuissa kasvavista taulakäävistä ole ollut pahemmin pulaa. Keski-Euroopassa kääpiä käytettiin enemmän kuin mitä luonto pystyi tarjoamaan. Niinpä taulakääpiä on viljelty pyökkejä kaulaamalla. Sienitieteilijöiden mukaan nämä vanhat taulakäävän viljelyalueet näkyvät yhä käävän levinneisyyskartoissa. Vaikka meillä taulakääpää ei liene koskaan varsinaisesti viljelty, on kääpien keräämiseen ja taulan valmistamiseen erikoistuneita ammattilaisia ollut. Tällainen on esimerkiksi Aleksis Kiven seitsemässä veljeksessä kuvailtu Taula-Matti. Hän keräsi metsistä taulakääpien lisäksi myös pakurikääpiä. 8.1.2014 15.55 Tulen siirto vaikeinta Tulen sytyttäminen on monivaiheinen tapahtuma, joka vaatii keskittymistä. Tulusraudalla eli karkulla lyödään piikiveä vasten, jolloin syntyy kipinöitä. Jos kipinän saa osumaan iskukohdan vieressä pideltävään taulaan, alkaa taula kyteä. Taulaa puhaltelemalla kytevä alue kasvaa. Hehkuva taula pannaan katajankuoresta ja tuohesta tehdyn sytykerullan sisään, johon puhaltamalla tuli siirtyy taulasta katajankuoreen. Palavalla sytykerullalla saakin sitten jo nuotioon tai uuninpesään tulen. Tulen teossa hankalinta on yleensä saada tuli siirtymään materiaalista toiseen. Kipinöitä on helppo saada aikaiseksi, mutta kipinän tarttuminen taulaan on jo vaikeampaa. Jos taula syttyy, se kyllä kytee hyvin, mutta tulta voi olla vastaavasti vaikea saada siirretyksi katajankuoreen. Taulan hallittu palaminen kytemällä on tuonut taulalle tulen sytyttämisen lisäksi toisenkin käyttötarkoituksen. Saamelaiset ovat parantaneet erilaisia kipuja taulaamalla. Kekomainen taulanpala asetettiin kipukohtaan tai sen läheisyyteen ja se sytytettiin palamaan. Palava taula aiheutti ihoon pienen palohaavan. Uskottiin, että kipu pääsi tämän haavan kautta ulos ihmisestä. Taulatut ihmiset ovat kertoneet, että kipu yleensä myös hellitti. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että palavan taulan aiheuttama ärsytys aktivoi ihmisen oman kivunlievitysmekanismin. Samalla taulaaminen johtaa ihmisen huomion pois alkuperäisestä kivusta. Sillä on siis sekä fyysinen että psyykkinen vaikutus. TULUSRAUTA Tulusrauta eli karkku valmistetaan hiiliteräksestä, jotta se kipinöi kunnolla. Myös oikeanlainen karkaisu on tärkeää. Useat sepät myyvät tulusrautoja ja niitä myydään esimerkiksi Kansallismuseon museokaupassa. UKONKIVI ELI KVARTSI Suomessakin esiintyvä kvartsi on kemiallisesti samaa piidioksidia kuin piikivi. Se tosin säröilee enemmän kuin piikivi. Kvartsi sopii silti tulen sytytykseen, mistä se lienee saanut myös suomalaisen nimensä ukonkivi. PIIKIVI Piikivi on kovaa kiveä, johon muodostuu teräviä särmiä. Siihen iskettynä tulusraudasta irtoaa helposti kipinöitä. Suomessa piikiveä ei esiinny, esihistoriallisena aikana piikivi olikin kauppatavaraa. Nykyihminen voi poimia piikiviä mukaansa esimerkiksi Keski-Euroopan matkalla tai etsiä niitä purjelaivojen vanhoilta painolastin purkupaikoilta. Tulen säilyttäjä Taulan tavoin myös kokonainen kääpä palaa kytemällä. Tämän ominaisuuden vuoksi käävät sopivat tulen sytyttämisen lisäksi myös tulen säilyttämiseen. Kun tulen teko oli ennen vaikeampaa kuin nykyisin, syntyi tarve säilyttää tulta. Tulen säilyttämiseen kääpää käytetään sellaisenaan, ilman taulan erottamista ja muokkaamista. Hiillokseen asetettu ja tuhkalla peitelty kääpä kyti hitaasti ja säilytti siten tulen sisässään vaikka seuraavaan päivään. Tähän tarkoitukseen on tiettävästi käytetty toista kääpälajia, arinakääpää. Saamelaiset ovat myös karkottaneet kytevästä käävästä nousevan savun avulla räkkää eli hyttysiä ja mäkäräisiä. Kytevää kääpää voitiin pitää sisällä tuvassa tai kädessä ulkona liikuttaessa. VALMISTA TAULAA Kunnolla muokattu taula muistuttaa säämiskänahkaa: se on pehmeää, taipuisaa ja huokoista. SYTYKE Hyvä sytyke tulen siirtoon taulasta nuotioon on kuivilla katajankuorilla täytetty tuohirulla. MAKASIINI 1 • 2014 2285_.indd 65 65 8.1.2014 15.55 KÄSIN TEHTY 1 2 3 4 5 6 Taulakääpä Kun taulakäävän halkaisee, näkyy, että suurin osa kääpää on pillistöä. Taula valmistetaan käävän mallosta, jota on yleensä melko ohut kerros heti käävän kovan kuoren alla. Malto on vaaleanruskeaa huopamaista ainetta. Käävässä on myös karkeampaa ainetta oleva ydin, jonka sisälle tuohi kaartuu. Ydin on murenevaa ainetta eikä kelpaa taulan valmistamiseen. 1 Käävästä kuoritaan puukolla kova kuori, jonka alta paljastuu pehmeä ja vaaleanruskea malto. Taula valmistetaan mallosta. 2 Kuorimisen jälkeen käävästä erotetaan pillistö. Pillistön erottaminen on helpompaa, jos käävän jakaa pienemmiksi paloiksi. Pillit ovat varsin tiukasti kiinni, eikä haittaa vaikka pieniä paloja pillistöä jäisikin maltoon kiinni. Ne irtoavat myöhemmin 66 2285_.indd 66 taulaa muokattaessa. 3 Mallon kappaleita pehmitetään pari vuorokautta vedessä, johon on sekoitettu joko koivuntuhkaa tai tavallista ruokasoodaa. 4 Liotettu taula nuijitaan litteiksi parin millimetrin paksuisiksi levyiksi. Nuijimiseen sopii puunkappale tai tavallinen vasara. Kun levyt kuivataan, niitä on hyvä välillä notkistaa käsissä, jotta ne eivät kuivu koviksi koppuroiksi. 5 Taulasta repäistään noin kynnen kokoinen pala sytyttämistä varten. Repäistäessä taulaan syntyy karvainen ja pehmeä reuna, johon kipinä tarttuu erityisen hyvin. Taulanpalaa pidetään piikiven ylä- tai alapuolella, niin että taulan reuna on mahdollisimman lähellä särmää, josta kipinät lentävät. Piikiveä ja taulaa pidellään toisella kädellä ja toisella isketään karkkua kiven särmään. Karkun pitkä suora pinta kulkee koko matkaltaan piikiven särmää pitkin iskun aikana, jolloin kipinöitä syntyy mahdollisimman paljon. 6 Kun taulankappale on syttynyt kytemään, se pannaan tuohirullan sisällä olevien katajankuorten sekaan. Rullan sisään puhaltamalla tuli siirtyy katajankuoriin. MAKASIINI 1 • 2014 8.1.2014 15.55 LUKIJALTA Lisätietoa verotuksesta tarvitaan JYRKI KETOLA ARVIOI kaavailtua metsäverotuksen siirtämistä pääomatuloverotuksesta elinkeinoverotuksen piiriin Metsälehti Makasiinissa (8/2013). Hän kiinnitti huomiota elinkeinoverotuksen monimutkaisuuden mahdollisesti mukanaan tuomaan verosuunnitteluun tai ”verokikkailuun” sekä niihin puumarkkinoilla tapahtuviin häiriöihin, jotka aiheutuvat verojärjestelmämuutokseen liittyvistä odotuksista. Lisäksi Ketola epäilee ajatusta, että elinkeinotoiminnallinen metsätalous välttämättä johtaisi suurempien metsätilojen syntyyn. Näiden mahdollisten vaikutusten lisäksi olisi ensiarvoisen tähdellistä tietää, miten ylipäätään elinkeinomuotoinen verotus vaikuttaisi metsänomistajien puunmyyntihalukkuuteen ja metsätalouden kannattavuuteen. Nykyjärjestelmä hillitsee kauppaa Nykymuotoisessa puun myyntitulojen verotuksessa voidaan nähdä se piirre – eräänlainen piilovaikutus – että järjestelmä ei ole puuntar- jontavaikutuksiltaan neutraali. Neutraalisuusvaje vaikuttaa puunmyynnistä pidättäytymisen suuntaan. Pääomatuloverotus houkuttelee näin metsänomistajat tuottamaan korvauksetta tietyn ylimääräisen määrän hakkuukypsiin metsiin liittyviä julkishyödykkeitä. Ensi kuulemalta tämä on hyvä uutinen ei-metsänomistajille – siis suomalaisten enemmistölle. Saavathan he ilman panostusta lisähyötyjä esimerkiksi metsiin liittyvien virkistyshyötyjen muodossa. Mutta asialla on myös nurja puolensa. Myös metsää omistamattomat kärsivät niistä kansantaloudellisista menetyksistä, jotka aiheutuvat siitä, että verotus vinouttaa kansallisen pääomavarannon jakautumista eri varallisuusmuotojen välillä. Luonnollisesti metsänomistajat ovat suurimpia menettäjiä, koska verotus heikentää metsätalouden kannattavuutta. Elinkeinoveromallin kohdalla vaikuttaa nopeasti arvioituna siltä, ettei se korjaisi edellä kuvattua nykyverotukseen piiloutuvaa neutraalisuusvajetta. Tämä siksi, ettei elinkeinoverotukseen liity sellaisia piirteitä, jotka epäneutraalisuuden poistaisivat. Elinkeinoverotukseen liittyvät ja sen sallimat moninaiset jaot ansiotulojen ja pääomatulojen välillä sekä yhteisverokannan, pääomatuloveroasteen ja ansiotulojen marginaaliveroasteen välillä vaikeuttavat arvioita veroreformin puunmyyntivaikutuksista. Samoin on laita yhtiöverotuksen velan ja oman pääoman epäsymmetriseen kohteluun liittyen. Mikäli elinkeinoverotus suosii poikkeamia optimaalisesta puunmyyntien ajoituksesta, tällä olisi ilmeisesti metsätalouden kannattavuutta lisäheikentävä vaikutus. viitataan myös tämän lehden edellisen numeron pääkirjoituksessa. Metsäverotutkimuksen tulisi luonnollisesti lähteä puhtaalta pöydältä, ilman ennakkolinjauksia. Sen olisi hyvä kattaa myös sukupolvenvaihdoskysymys sekä sen selvittäminen, miten eri tekijät ja järjestelmät todella vaikuttavat tilakokoon metsätaloudessa, koska emme tunne tarpeeksi tätäkään kysymystä. Metsäverotus on merkitykseltään keskeisimpiä julkisen vallan ohjauskeinoja metsätaloudessa. Siitä tehtävät ratkaisut vaikuttavat syvällisesti ja pitkään koko metsäalan tulevaisuuteen. Poliittisten päätöksentekijöiden on hyvä saada asiasta mahdollisimman kattava kokonaisnäkemys ja tehdä päätöksensä metsäverotuksesta parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon perustuen. Tätä parasta mahdollista tutkimustietoa ei meillä vielä ole, mutta se on mahdollista saada aikaan. Tutkimustieto puuttuu Tutkijan viesti päätöksentekokoneistolle on varsin yksinkertainen: Koska nykyverotukseen sisältyy joitakin negatiivisia piirteitä, ja koska emme tiedä vaihtoehtoisten järjestelmien kaikkia moniulotteisia vaikutuksia, tulisi metsäverotuksen selvittämiseksi lanseerata pikaisesti riittävän hyvin ja laadukkaasti resursoitu tutkimushanke. Tähän JUSSI UUSIVUORI PROFESSORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS KYSY METSÄLAISTA HELMIKUUN Metsälehti Makasiinin teemana on uusi metsälaki. Kysy lain sisällöstä tai kommentoi sitä. Julkaisemme kiinnostavimmat kysymykset ja kommentit seuraavassa numerossa. Kysymyksiä voit lähettää joko osoitteella Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai internetin välityksellä. Linkki lukijakyselyyn löytyy Metsälehden verkkosivuilta (www.metsalehti.fi) etusivun oikeasta laidasta. Klikkaa lausetta ”Vastaa kyselyyn”. Kerro samalla, mistä lehden artikkelista pidit eniten. Kaikki viimeistään 3. helmikuuta mennessä tulleet kysymykset ja kommentit osallistuvat arvontaan. Palkintona on tällä kertaa reppujakkara, joka sopii hyvin niin pilkkikuin metsäretkille. METSÄNOMISTAJA VIIME NUMERON suosituin juttu oli metsäyrittäjä Tapio HoTOIMINNAN vin haastatteMIES lu ”Toiminnan mies”. Palkinnoksi arvotut raivausveitset olemme lähettäneet Reijo Hallikaiselle, Paula Laineelle, Mika Ollitervolle ja Ilpo Vuoriselle. Kiitos kaikille palautetta lähettäneille! Kun on perso työlle ja tietää mitä tekee, voi metsään sijoittaa ilman suurta omaa pääomaa. Kysykää vaikka 27-vuotiaalta Tapio Hovilta. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKIKUVAT SEPPO SAMULI 6 MAKASIINI 8 • 2013 MAKASIINI 8 • 2013 MAKASIINI 1 • 2014 2296_.indd 67 67 9.1.2014 18.16 7 PALVELUKSEEN HALUTAAN Haemme metsäosastolle HANKINTAESIMIESTÄ Westas Groupin tytäryhtiöt Westas Pihlava ja Westas Raunio tuottavat vuodessa noin 340 000 m3 kuusi- ja mäntysahatavaraa. Westas Goup ostaa ja käyttää vuosittain yhteensä lähes miljoona kuutiota puuta. Konsernin liikevaihto on noin 90 miljoona euroa, josta lähes 80 % tulee viennistä. Yli 130 henkeä työllistävä Westas Oy on myös merkittävä bioenergiatoimija Länsi-Suomen alueella. Konsernin pääkonttori sijaitsee Koskella, josta käsin toimivat hallinto-, myynti- sekä puunhankintaorganisaatiot. Tehtävänäsi on vastata omalla alueellasi sahojemme raaka-ainehankinnasta ja puun korjuusta sekä kaukokuljetuksesta. Yksityisen puunhankintaorganisaation toimintatapa antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja vaihtelevaa työhön. Konsernin pääkonttori sekä puunhankintaorganisaatio sijaitsevat Koskella, avoimen tehtävän sijoituspaikka on Kankaanpää tai Jämijärvi. Edellytämme hakijoilta metsäalan koulutusta ja aiempaa kokemusta puun osto- ja korjuutehtävistä. Sovit joukkoomme, jos olet oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, kehittämishaluinen ja ripeä otteissasi. Hakemukset palkkatoivomuksineen tulee lähettää sähköpostitse 29.1.2014 mennessä osoitteella juha.maki@westas.fi. Lisätietoja tehtävästä: metsäpäällikkö Juha Mäki +358 44 7440129 tai juha.maki@westas.fi Hakevuori 2x120 Makasiini_Makasiini 2.1.2014 10.01 Sivu 1 Hakevuori Oy on vahvasti kasvava metsä- ja metsäenergiaalan yritys. Hankimme energiapuuta oman yrityksemme käyttöön sekä välitämme tukki- ja kuitupuuta teollisuuden tarpeisiin. Työllistämme n. 50 henkilöä ympärivuotisesti eri metsäalan tehtävissä. Nyt olemme vahvistamassa joukkojamme yhdellä puukaupan ammattilaisella. PUUKAUPAN AMMATTILAINEN tartu tilaisuuteen ja tule mukaan työskentelemään voimakkaasti kasvavaan ja kehittyvään metsäalan yritykseemme. Odotamme sinulta soveltuvaa koulutusta sekä kokemusta puunosto- ja korjuutehtävistä. Omaathan myös kiinnostuksen metsäenergiaa kohtaan. Luonteestasi olet ulospäin suuntautunut, joustava sekä omaat hyvät vuorovaikutustaidot. Työalueesi sijoittuu itäiselle Uudellemaalle. Työsuhde on koe-ajan jälkeen vakituinen. Tarjoamme sinulle monipuolisen, haasteellisen sekä vastuullisen työnkuvan ja kehitystä tukevan työilmapiirin. Työtehtäviisi kuuluvat puunosto ja - korjuu sekä omista kohteistasi kuljetuksen organisointi. MHY Haukivuori 2x100 Makasiini_92mm 8.1.2014 11.23 Sivu 1 HAUKIVUORI Mhy Haukivuori toimii Mikkelin kaupungissa, entisen Haukivuoren kunnan alueella. Palveluksessamme on 3 vakituista toimihenkilöä. Palvelukseen halutaan METSÄTOIMIHENKILÖ Työtehtäviin kuuluu toimistotöiden (kuten kirjanpito ja palkanlaskenta) lisäksi metsäneuvojan työtehtäviä. Työaika jakautuu puoliksi molempien töiden kesken. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukainen. Kirjalliset hakemukset tulee toimittaa 22.1. mennessä osoitteella Haukivuoren metsänhoitoyhdistys, Keskustie 54, 51600 Haukivuori tai sähköpostitse veli.manninen@mhy.fi Lisätietoja antaa hallituksen puheenjohtaja Mika Nykänen puh. 0500 156687 tai toiminnanjohtaja Veli Manninen puh. 0500 156115. Lähetä hakemuksesi tehtävään palkkatoivomuksineen 31.1.2014 mennessä: markku.eskelinen@hakevuori.fi, tai Hakevuori Oy PL 3, 07231 Monninkylä. Lisätietoja tehtävästä: Markku Eskelinen P. 0400-952 377 Ark. Klo 13–14:00. 68 2261_.indd 68 MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.17 MHY Karstula 2x90 Makasiini_92mm 3.1.2014 12.26 Sivu 1 PALVELUKSEEN HALUTAAN Koskisen konsernin puunhankinnasta huolehtiva Koskitukki Oy hankkii puuta n. 2 miljoonaa kuutiota vuodessa. Suomen tehtaiden lisäksi Koskisen Oy omistaa Vologdan alueella Sheksnassa koivusahan (OOO Koskisilva) ja hankkii puuta Venäjältä hallitsemiltaan vuokraalueilta. Konsernissa on lähes 1000 työntekijää. Haemme joukkoomme puunhankinnan ammattilaista KARSTULA-KYYJÄRVI Metsänhoitoyhdistys Karstula-Kyyjärvi toimii Karstulan ja Kyyjärven kuntien alueella. Jäseninä on noin 1800 metsänomistajaa ja heillä on noin 70 000 hehtaaria metsää. Toimihenkilöitä on seitsemän. Haemme aluevastuullista METSÄNEUVOJAA Arvostamme alan tuntemusta, metsäalan koulutusta, oma-aloitteellisuutta, markkinointi- ja yhteistyötaitoja sekä korjuupalveluosaamista. Hakemukset palkkatoivomuksineen 30.1. mennessä sähköpostilla juha.jokinen@mhy.fi Lisätietoja pj. Toivo Poikonen puh. 0500-907696 tai tj. Juha Jokinen puh. 0400-358587 Venäjälle. MYYDÄÄN Vastuullasi on oman hakkuutoiminnan suunnittelu ja työnjohto sekä muut puunhankinnan ja metsänhoidon toimenpiteet Venäjällä. KLAPISÄKIT Tehtävä edellyttää sujuvaa englannin ja venäjän kielen taitoa. Arvostamme työkokemusta vastaavista tehtävistä sekä metsäalan koulutusta. Lisätietoja tehtävästä antaa metsäpäällikkö Jussi Joensuu p. 0400 301133. Lähetä hakemuksesi, CV ja palkkatoivomuksesi sähköpostilla jussi.joensuu@koskitukki.fi 31.1.2014 mennessä. POLTTOPUILLE Isot ja pienet Heti varastosta Kattavin mallisto Edullisesti netistä www.klapisäkki.fi 14500 Iittala, 040-9310300 Ilmoita Metsälehti Makasiinissa Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 847 jarmo.rautapuro@ metsakustannus.fi www.koskitukki.fi Erinomaisuuden voi saavuttaa vain omistautumalla täydellisesti asialleen. Koskisen on omistautunut puulle. Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti.fi MAKASIINI 1 • 2014 2261_.indd 69 69 9.1.2014 18.17 KRYPTO 70 2262_.indd 70 Nimi Postinumero Lähiosoite IBAN-tilinumero Postitoimipaikka BIC-koodi MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.18 Metsäkustannus maksaa postimaksun MERKKIPÄIVIÄ 70 VUOTTA 20.1. Esa Kuusimaa, Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Tornio 26.1. Bernt Colerus, metsänhoitaja, Raasepori Pohjois-Savon alueyksikön paikkatietoasiantuntija, Kuopio (matkoilla) 30.1. Jorma Vaara, Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Tervola 60 VUOTTA 29.1. Esa Innanen, Otso Metsäpalvelut, Kaakkois-Suomen Savonlinnan alueen metsäpalveluesimies, Savonlinna (matkoilla) Merkkipäiväpalsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi 50 VUOTTA 25.1. Marjut Pirinen, Suomen metsäkeskus, Julkisten palvelujen Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 Soidinkuja 4 00003 VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys + Tilaan Metsälehden / 2014 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk NIMITYKSIÄ Kuninkaallinen metsäakatemia Metsäntutkimuslaitoksen professori Antti Asikainen ja Induforin konsultti Anders Portin on valittu Ruotsin kuninkaallisen metsäja maatalousakatemian (KSLA) metsäosastoon. Kaikkiaan uusia edustajia valittiin kymmenen. Kuninkaallinen akatemia edistää maa- ja metsätaloutta, ja sen metsäosasto käsittelee metsien hoitoon ja hyödyntämiseen sekä metsäteollisuuteen liittyviä kysymyksiä. Vastavalitut metsäosaston jäsenet vastaanottavat nimityskirjeensä 28. tammikuuta Tukholmassa akatemian juhlakokouksessa, jossa ovat mukana myös kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia. Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 31549840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi MAKASIINIKRYPTO 1 Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 30.1. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 1”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Ristikko löytyy myös osoitteesta Makasiinikrypto 8, oikea ratkaisu www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot makasiinikryptosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Tommi Lauri, Karijoki, Maila Lämsä, Valtimo ja Tapio Uusikartano, Pyhäranta. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos / 2014 – / 201 Lehden saajan osoite SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA PÄIVÄYS 2262_.indd 71 ETUNIMI ALLEKIRJOITUSPUHELIN 9.1.2014 18.18 PILKKEITÄ Lusto täyttää 20 vuotta Elämää syvässä varjossa TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN LAHOLIMISAMMAL ei silmille hypi, vaan se on varta vasten etsittävä. Sitä varten on samottava vanhaan ja kostean metsään, jossa maassa makaa lahoavia runkoja. Kyllä laholimisammal kasvaa humuksellakin, mutta se on helpompi löytää lahopuulta. Siinä sen litteitä, tiiviisti alustaansa vasten painuneita versoja on helppo tarkastella. Limisammalella on selvä ominainen hajunsa. Se varoittanee syöjiä kelvottomasta ravinnosta. Maksasammalet on yksi vanhimmista kasviryhmistä, joten niillä on ollut aikaa kehittää hyviä torjuntakeinoja syöjiään vastaan. Ilmeisesti maksasammalilla on melkoinen arsenaali kemiallisia aseita, joskin niitä on vasta vähän tutkittu. Huumeveikotkin ovat jo 72 2263_.indd 72 löytäneet maksasammalista oman suosikkinsa – se ei kuitenkaan ole laholimisammal. Lehdet ovat ohuita, läpikuultavia, vain yhden solukerroksen paksuisia. Oikeastaan maksasammalilla ei ole lehtiä, vaan ne ovat sekovarren suomumaisia tai siipimäisiä laajentumia. Johtosolukkoa ei ole, vaan kasvi ottaa veden ja ravinteet suoraan pinnan läpi. Useimmilla maksasammalilla on lehdissään öljypisaroita, jotka näkyvät mikroskoopissa hohtavina helminä. Ne voivat olla vararavintoa tai sisältää sammalensyöjiä karkottavia aineita. Professori Jouko Rikkinen esitti jo parikymmentä vuotta sitten ajatuksen, että öljypisarat toimivat linsseinä, jotka ohjaavat valon viherhiukkasiin. Ajatus on looginen, sillä suuri osa maksasammalista kasvaa laholovisammalen tapaan syvässä varjossa. LUSTO Kasvupaikan lisäksi hyvä laholimisammalen tuntomerkki on, että lehtien muoto vaihtelee: osa lehdistä on pyöreähköjä ja melkein ehytkärkisiä, osa selvästi lovipäisiä. SUOMEN Metsämuseo Lusto aloittaa juhlavuotensa hyvässä myötätuulessa. Viime vuonna kävijämäärä kasvoi 18 prosenttia edellisvuodesta. Museoon tutustui 34182 vierailijaa, joista joka viides oli ulkomaalainen. Metsämuseota suunniteltiin pitkään, ja useat paikkakunnat kilpailijat sen sijainnista. Lopulta metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus päätettiin pystyttää Punkaharjulle. Luston suunnitteli arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Pyöreän rakennuksen runko tehtiin betonista, mikä herätti aikanaan runsaasti keskustelua. Luston vihkiäisiä vietettiin kesäkuussa 1994. 20-vuotisjuhlanäyttely ”Kun Suomi putos puusta – vai putosiko?” avataan 9. toukokuuta. Nähtävänä on silloin myös kolme muuta erikoisnäyttelyä: Luston rakennuksesta kertova valokuvanäyttely, Suomen Taiteilijaseuran 150-vuotisnäyttely sekä bioenergiaa ja innovaatioita esittelevä näyttely. Parhaillaan Lustossa on meneillään huoltotauko. Museo avaa ovensa taas 1. helmikuuta. Silloin ehtii vielä käydä katsomassa Pentti Väänäsen metsätyöaiheisia valokuvia, jotka ovat esillä maaliskuun loppuun asti. Luston laajennusosa otettiin näyttelykäyttöön 2008. Konehallissa voi nähdä myös kävelevän metsäkoneen. MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.19 MARGARETHA LINDHOLM ENSI NUMEROSSA TEEMA KAIKKI METSÄLAISTA Uusi laki tuo metsänomistajille vapauksia ja vastuuta. SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 27. HELMIKUUTA. Seuraava Metsälehti ilmestyy 30. tammikuuta. MAKASIINI 1 • 2014 2264_.indd 73 73 9.1.2014 18.19 TUOTE & TEKIJÄ Matti Hänninen tietää, että kerroksittain tehty puinen rakenne säilyttää hyvin muotonsa ja taipuu silmälasikehyksiksi. SILMÄLASIT VIILUSTA Tamperelainen Matti Hänninen taivuttaa silmälasikehyksiä puuviilusta. Vaihtoehtoja löytyy peräti neljätuhatta. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT EMIL BOBYREV ”KAIKKI alkoi loppuvuonna 2008. En löytänyt itselleni sopivia silmälasikehyksiä ja mietin, pitääkö ne tehdä itse. Olin valmistunut puusepäksi ja tunsin puun materiaalina, joten puiset kehykset tuntuivat luontevalta vaihtoehdolta. Oikein työstettynä puu on kevyt, kestävä ja ihoa vasten lämmin materiaali. Mutta jos olisin tuntenut muita materiaaleja, en olisi valinnut puuta. Muo- 74 2265_.indd 74 vi- tai metallikehysten teko olisi paljon helpompaa. prosenttia urakasta, viilaamista ja viimeistelyä riittää. OLEMME nyt valmistaneet ja myyneet puisia kehyksiä puolitoista vuotta. Ne valmistuvat käsityönä Tampereen keskustassa sijaitsevassa verstaassa. Minä suunnittelen ja vastaan tuotannosta ja toinen osakas, Lehtisen Laura, hoitaa markkinoinnin. Nykyään minua avustaa verstaalla myös Mäkisen Torsti. Viikossa valmistuu 10–20 kehykset. Käytämme kehyksissä pääasiassa koivuviilua. Rakenne syntyy aina koivusta. Myös pintaviilu on tavallisesti koivua, mutta erikoisempiakin puita löytyy, kuten Valkeakoskella kasvanutta pihlajaa ja itätamperelaista visakoivua. Puuviilut liimataan yhteen, taivutetaan kaarevaksi ja leikataan tietokoneohjatulla jyrsimellä kehysaihioksi. Tämän jälkeen meillä on vielä jäljellä 85 MUUTAMA viikko sitten valmistuivat ensimmäiset kehykset, jotka ovat mielestäni niin hyvät kuin puiset kehykset vain voivat olla. Siihen vaadittiin viisi vuotta harjoitusta. Aikaisemminkin kehysten rakenne on ollut napakka, joustava ja kevyt, mutta tällä kertaa saimme toteutettua myös optikkojen toiveet. Muutimme kehyksen kaarta ja geometriaa siten, että se on helpompi linssittää. Kehystemme hinnat lähtevät 460 eurosta ylöspäin. Kun kaikki mallit, koot ja värit lasketaan yhteen, kehysvaihtoehtojen määrä nousee neljään tuhanteen. Luulen, että olemme maailman pienin kehysvalmistaja, jolla on näin suuri valikoima.” Lisätietoja www.kraakraa.fi. Kevyimmän kuuden gramman kehyksen paino on kaksi kolmasosaa kevyimmän hiilikuitukehyksen painosta. MAKASIINI 1 • 2014 9.1.2014 18.20 H AU TT AA ! EN J A T K U VA T IL SÄLE D M ET S KANN A Kestotilaus kannattaa Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä • • • • • • • • • ja -arkistoa netissä. osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille. voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä. saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen. Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 2266_.indd 75 8.1.2014 15.56 Daddy Finland 100 000 SUOMALAISTA ON OIKEASSA: Tieto lisää tuottavuutta. Miten? Lue lisää: www.otso.fi Peto metsässä. OTSO on metsäpalveluiden hyväntuulinen uudistaja, jonka historia, juuret ja osaaminen ovat syvällä suomalaisessa metsämaassa. Tehtävämme on saada sinut yllättymään siitä, miten helppoa, nautinnollista ja tuottavaa metsän omistaminen oikeasti onkaan. 2267_.indd 76 8.1.2014 16.35
© Copyright 2024