1. No category

Salpa-Jukola 2011
Loppuraportti
1
Julkaisija
Vehkalahden Veikot ry
Salpa-Jukola 2011
Kansikuva
Aapo Laiho
Painopaikka
Painokotka Oy, Kotka
2
SISÄLLYSLUETTELO
1 KILPAILUNJOHTAJAN KATSAUS
9
1.1 Viestin hakeminen
1.2 Visio, missio, arvot ja tavoitteet
1.3 Organisaatio
1.4 Talkooväki ja rekrytointi
1.5 Tapahtuman toteutus
1.6 TV- ja areenatuotanto
1.7 Yhteenveto
2 AREENATUOTANTO
9
9
10
11
11
12
12
13
2.1 Tehtävät ja organisaatio
2.2 Osa-alueet ja talkoolaisten määrät
2.3 Yhteenveto
13
13
14
3 KENRAALIHARJOITUS
15
4 TOIMISTOVALIOKUNTA
16
4.1 Jukola-toimisto
16
4.2 Info
20
4.1.1 Yleistä
4.1.2 Tilat ja varustus
4.1.3 Henkilöstö
4.1.4 Toiminta
4.1.5 Erityisiä huomioita
4.2.1 Yleistä
4.2.2 Tehtävät
4.2.3 Työvuorot
4.2.4 Erityisiä huomioita
16
16
17
18
19
20
20
22
22
4.3 Joukkuemateriaali
22
4.4 Emit-kilpailukortit
25
4.5 Toimitsijat
27
4.3.1 Toimitilat
4.3.2 Toimitsijat ja työvuorot
4.3.3 Joukkuemateriaalin jako
4.3.4 Joukkuemateriaalin sisältö
4.3.5 Palautuskarttojen jako
4.3.6 Ennakkotalkoot
4.4.1 Yleistä
4.4.2 Vuokratut Emit-kilpailukortit
4.4.3 Emit-kilpailukorttien vuokraus
4.4.4 Toimitsijat, koulutus ja toiminta
4.4.5 Erityisiä huomioita
4.5.1 Talkoolaisten rekrytointi
4.5.2 Talkootietokanta
4.5.3 Toimitsijamateriaali
4.5.4 Talkoolaisten huolto ja henki
4.5.5 Tiedottaminen
4.6 Toimitsijainfo
4.7 Kutsuvierasinfo
4.7.1 Yleistä
3
22
23
23
24
24
25
25
26
26
26
27
27
28
29
29
30
30
31
31
4.7.2 Kutsuvierasinfon toiminta
4.7.3 Kutsuvieraiden määrät
4.7.4 Erityisiä huomioita
4.8 Majoitus
4.9 Ohjelmat
4.8.1 Majoitusryhmä ja sen toiminta
4.8.2 Ulkopuolinen majoitus
4.8.3 Lattiamajoitus
4.8.4 Muu majoitus kilpailukeskuksessa
4.8.5 Erityisiä huomioita
4.9.1 Yleistä
4.9.2 Juhlalava ja Jukola-portti
4.9.3 Ohjelmat Salpa-Jukolassa
4.10 Lasten maailma
4.10.1 Peuhula
4.10.2 Lasten toimintarata
4.10.3 Nuorten suunnistus
5 KILPAILUVALIOKUNTA
5.1 Yleistä
5.2 Emit-nollaus
5.3 Lähdöt
5.4 Vaihdot
5.5 Maali
5.6 Tulostaulu
31
32
32
32
32
33
34
34
35
35
35
36
38
41
41
42
43
44
5.3.1 Lähtöhenkilöstö ja tehtävät
5.3.2 Lähtöpaikan rakenteet
5.3.3 Toiminta lähtöpaikalla ja lähdöt
5.3.4 Varustautuminen poikkeaviin sääilmiöihin
5.3.5 Yhteislähdöt
5.3.6 Lähtöjärjestelyjen uudistaminen
5.3.7 Purkaminen
5.4.1 Vaihtoalueen rakenteet
5.4.2 Vaihtohenkilöstö ja tehtävät
5.4.3 Erityisiä huomioita
5.5.1 Yleistä
5.5.2 Maalihenkilöstö ja tehtävät
5.5.3 Henkilöstön koulutus
5.5.4 Rakentaminen ja purku
5.5.5 Havaintoja maalin toiminnasta
5.5.6 Parannettavaa
5.6.1 Tehtävät
5.6.2 Organisaatio
5.6.3 Valmistelut
5.6.4 Kilpailun aikainen toiminta
5.6.5 Parannettavaa
5.7 ADT-toiminnot
5.8 Kilpailurakenteet
44
45
47
47
47
47
48
49
49
49
50
50
50
51
52
52
52
53
53
54
55
55
55
56
56
57
57
57
57
6 KENTTÄVALIOKUNTA
59
6.1 Liikenne ja pysäköinti
6.1.1 Liikenneryhmä ja sen toiminta
6.1.2 VT7 -liikenteenohjaus
6.1.3 Henkilöautopysäköinti
6.1.4 VIP/Media -pysäköinti
6.1.5 Linja-autopysäköinti
4
59
59
60
60
61
61
6.1.6 Matkailuajoneuvopysäköinti
6.1.7 Rahastus
6.1.8 Opastus
6.1.9 Ajoluvat
62
63
63
63
6.2 Kilpailukeskuksen rakentaminen ja rakenteet
64
6.3 Kenttämajoitus ja tuulisuojat
6.4 Sähköistys
6.5 Vesi ja viemäröinti
6.6 Opastus
6.7 Erityisiä huomioita
65
66
67
67
67
6.2.1 Yleistä
6.2.2 Rakentaminen
7 HUOLTOVALIOKUNTA
64
65
68
7.1 Tehtävät ja toiminta-ajatus
7.2 Jätehuolto
68
68
7.3 Kiinteistöt
7.4 Kuljetukset
71
72
7.2.1 Yleistä
7.2.2 Aikataulu
7.2.3 Toimitsijat
7.2.4 Erityisiä huomioita hyvin toimineista asioista
7.2.5 Erityisiä huomioita ja parannusehdotuksia
7.4.1 Henkilökuljetukset
7.4.2 Materiaalikuljetukset
68
69
69
70
70
72
74
7.5 Pesu- ja saunatoiminnot
76
7.6 Ympäristö
78
8 RAVINTOLAVALIOKUNTA
79
7.5.1 Yleistä
7.5.2 Erityisiä huomioita
8.1 Yleistä
8.2 Pääravintola
8.3 Kahvila
8.4 Grillit
8.5 Toimitsijaravintola
8.6 Jäätelönmyynti
8.7 Mallasrasti
8.8 Kutsuvierasruokailu
8.9 Mediakeskus
8.10 Ruokien menekki
8.11 Lopuksi
76
77
79
80
81
82
82
83
83
84
85
85
86
9 TURVALLISUUSVALIOKUNTA
87
9.1 Yleistä
9.2 Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma
9.3 Pelastus
9.4 Ensiapu
9.4.1 Yleistä
9.4.2 Ensiapupisteet
9.4.3 Pääensiavun varustus
9.4.4 Ajoneuvot
9.4.5 Hoitohenkilökunnan työvuorot
5
87
87
87
89
89
90
91
92
93
9.4.6 Viestintä
9.4.7 Potilaiden hoidon periaatteet
9.4.8 Potilasmäärät ja vammaprofiilit
9.4.9 Erityisiä huomioita
9.5 Järjestyksen valvonta ja vartiointi
9.6 Viestiliikenne
9.7 Yhteenveto
10 KARTTA- JA RATAVALIOKUNTA
93
94
94
95
95
96
96
97
10.1 Ratasuunnittelu
97
10.2 Karttojen käsittely
104
10.3 Juomapaikat
105
10.4 Rastit
10.5 Rastivalvonta ja TV:n varoitus
109
110
10.1.1 Yleistä
97
10.1.2 Tavoitteita
98
10.1.3 Huomioon otettavat asiat
98
10.1.4 Jukolan viestin ratasuunnittelu
98
10.1.5 Venlojen viestin ratasuunnittelu
98
10.1.6 Jukolan viestin hajonnat
99
10.1.7 Venlojen viestin hajonnat
99
10.1.8 Ratamestarin toiminta kilpailun aikana (Venlat) 99
10.1.9 Ratamestarin toiminta kilpailun aikana (Jukola) 100
10.1.10 Karttojen painatus
100
10.1.11 Mallikartta lähtöalueelle
100
10.1.12 Mediakartat ja selostajien ohjeistaminen
100
10.1.13 Rastipisteiden varustaminen
ja maastonauhoitukset
101
10.1.14 Rastipisteiden purku
102
10.1.15 Muuta huomioitavaa
102
10.1.16 Harjoitukset
103
10.1.17 Mallisuunnistus
103
10.1.18 Lasten toimintarata
103
10.1.19 Erään rastivalvojan toiminta
kilpailuviikonlopun aikana
103
10.2.1 Tilat, materiaalit ja työvoima
104
10.2.2 Kilpailukarttojen järjestely, pussitus ja lajittelu 104
10.2.3 Palautuskarttojen käsittely
105
10.3.1 Juomapaikat ja niiden toiminta
10.3.2 Ohjeita juomapaikkojen toimitsijoille
10.3.3 Malli juomapaikkakohtaisesta muistiosta
10.5.1 Ennakko-ohjeet
10.5.2 Rastitarkastus
11 IT-VALIOKUNTA
11.1 Yleistä
105
107
108
110
110
112
11.1.1 Tehtävät
11.1.2 Organisaatio
11.1.3 Toimitsijarekrytointi
11.1.4 Toimintojen suunnittelu ja valmistelu
11.1.5 Hankinnat
11.1.6 Harjoitusympäristö
11.1.7 Järjestelmä kilpailukeskuksessa
11.1.8 Toteutunut aikataulu
11.2 Kilpailukeskusalueen lähiverkko
11.2.1 Internet-yhteys ja verkon komponentit
6
112
112
112
113
114
114
114
115
115
115
115
11.2.2 Tietokoneiden hallinta
11.2.3 Ohjelmistoasennukset
116
116
11.3 Tulospalveluverkko
117
11.4 Emit-toiminta
119
11.5 Itkumuuri
121
11.3.1 Verkon rakenne ja hallinta
11.3.2 Käytetyt ohjelmat ja konfiguraatiot
11.3.3 Tiedostot
11.4.1 Toimitilat
11.4.2 Kalusto
11.4.3 Henkilöstö
11.4.4 Kenraaliharjoitus
11.4.5 Toiminta kilpailun aikana
11.4.6 Yhteislähdöt
11.4.7 Poikkeustilanteet
11.4.8 Erityisiä huomioita
11.5.1 Tehtävät sekä toimitilat ja kalusto
11.5.2 Kontaktit
11.5.3 Henkilöstö ja koulutus
11.5.4 Toiminta kilpailun aikana
117
118
118
119
119
120
120
120
121
121
121
121
122
122
123
11.6 Vaihto- ja maalikopit
123
11.7 Online-rastit
125
11.8 Tulostukset
132
11.9 Portti- ja puomikoneet
11.10 Online-palvelimet
133
134
11.11 Median atk-tuki
135
11.12 Internet-sivut
136
11.6.1 Tehtävä ja henkilöstö
11.6.2 Toimitilat
11.6.3 Vaihtoleimaus
11.6.4 Maalileimaus
11.6.5 Online-kohteiden varmistaminen
11.6.6 Alge Timingin näyttötaulut
11.7.1 Yleistä
11.7.2 Leimasinten hankinta
11.7.3 Leimasimet
11.7.4 Johdotus, suunnitelma
11.7.5 Rastipukit
11.7.6 SJBoxit, sijoitus
11.7.7 Akut
11.7.8 Testaus
11.7.9 Akkujen vienti
11.7.10 Kilpailun aikainen toiminta, varmistus
11.7.11 Toiminta maastokontilla
11.7.12 Rastien purku ja leimasinten lähetys
11.7.13 Puolustusvoimien tekemät johdotukset
11.7.14 Erityisiä huomioita
11.8.1 Tilat
11.8.2 Kalusto
11.8.3 Henkilöstö
11.8.4 Toimintatapa
11.8.5 Erityisiä huomioita
11.10.1 Palvelimet
11.10.2 Valvonta kilpailun aikana
11.11.1 Tekniikka
11.11.2 Median tuki
7
123
124
124
124
124
125
125
126
126
127
127
127
128
128
129
129
130
130
131
131
132
132
132
132
133
134
134
135
135
12 VIESTINTÄVALIOKUNTA
137
12.1 Tehtävät ja tavoitteet
12.2 Ulkoinen tiedottaminen
12.3 Tiedottaminen kilpailun aikana
12.4 Internet-sivut
12.5 Intranet
12.6 Mediakeskus
137
138
138
139
140
140
12.7 TV ja radio
12.8 Kisalehdet
144
144
12.6.1 Median akkreditointi
12.6.2 Mediakeskuksen varustelu
12.6.3 Mediakeskuksen toiminta
12.6.4 Median ohjelma
12.6.5 Median kuvausjärjestelyt
13 TALOUSVALIOKUNTA
140
141
141
142
143
145
13.1 Toiminta-ajatus
13.2 Tehtävät ja vastuualueet
13.3 Rahahuolto
13.3.1 Yleistä
13.3.2 Rahahuollon prosessi
13.3.3 Pohjakassat
13.3.4 Koulutus
13.3.5 Rahankeräys
13.3.6 Erityisiä huomioita
14 MARKKINOINTIVALIOKUNTA
145
145
146
146
146
147
148
148
149
150
14.1 Markkinointiryhmä ja tehtävät
14.2 Sopimukset
150
151
14.3 Jukola-kauppa
14.4 Muut kauppapaikat
14.5 Palkinnot
14.6 Kutsuvieraat, VIP-rasti
14.7 Erityisiä huomioita
151
153
154
154
155
14.2.1 Yhteistyösopimustasot
14.2.2 Osuusisännät
14.2.3 Muut kumppanit
14.2.4 Hankinnat
15 LOPPURAPORTIN LIITTEET
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Liite 7
Liite 8
Liite 9
Liite 10
Liite 11
Liite 12
Liite 13
Liite 14
151
151
151
151
156
Talkoolaisten sijoittuminen eri tehtäviin valiokunnittain
Talkoolaisten paperinen ilmoittautumislomake
Talkoolaisten toimitsijakortti
Lähdön ja vaihdon työvuorolistat
Lista ensiaputarvikkeista
Ensiavun Jukola-hoitokaavake
Venlojen ja Jukolan viestien aikataulut
Kilpailukeskusalueen lähiverkko: kytkimet ja kaapeloinnit
Tulospalvelun tietokoneet
IT:Verkkokaavio
Jukola-kaupan tuotteet ja hinnasto sekä myynti ja myyntimäärät
Salpa-Jukolan järjestelyiden aikataulu
Kilpailukeskuksen asemakaavapiirrokset (1:4000, 1:2000)
Tiivistelmä Puolustusvoimien raportista
8
1 KILPAILUNJOHTAJAN KATSAUS
Salpa-Jukola 2011 on ohi
Markku Seppä
Kuva: Kirsi Lauri/RUK
Salpa-Jukola 2011 Harjun oppimiskeskuksen upeissa maisemissa on ohitse. Mielestäni onnistuimme järjestelyissä
erinomaisesti. Kiitokset maanomistajille, yhteistyökumppaneille, eri viranomaistahoille, kilpailijoille, huoltajille, yleisölle,
taustajärjestöille, valvojille, talkoolaisille sekä koko Kymenlaakson seutukunnalle. Teimme yhdessä hienon tapahtuman
upeissa Harjun oppimiskeskuksen maisemissa.
1.1 VIESTIN HAKEMINEN
Vehkalahden Veikkojen johtokunta teki vuonna 2004 päätöksen, että seuran täyttäessä vuonna 2011 sata vuotta,
juhlavuotta voitaisiin juhlistaa Jukolan viestillä. Pienellä työryhmällä kartoitettiin mahdolliset sopivat maastot ja
kilpailukeskukset. Päädyimme Luomakankaan alueeseen Kannusjärjellä, jonka pohjalta tehtiin tarvittava anomus
Jukolan johtoryhmälle, joka kävi alkukesästä 2005 tutustumassa alueeseen. Syksyllä 2005 saimme ilmoituksen, että
kaikki muu on järjestyksessä lukuunottamatta itse kilpailukeskusta, joka oli suunniteltu usean hehtaarin suuruiseen
sorakuoppaan.
Teimme uuden aluekartoituksen, jonka tuloksena päädyimme Harjun oppimiskeskuksen alueeseen. Harjun
oppimiskeskuksen kanssa oli jo sovittu SM-yösuunnistuksen järjestelyistä. Harjun oppimiskeskukselle sopi mainiosti SMkilpailun vaihtaminen Jukolan viestiin. Teimme uuden hakuprosessin käyttäen kilpailun työnimenä ”Salpa-Jukola”.
Jukolan johtoryhmä kävi katsastamassa uuden alueen. Hakuprosessi tuotti tuloksen ja syksyllä 2006 meille myönnettiin
viestin järjestelyoikeus.
1.2 VISIO, MISSIO, ARVOT JA TAVOITTEET
Visio:
Olemme maailman paras suunnistustapahtuma.
Missio:
• Järjestämme niin kilpailullisesti kuin muiltakin osin onnistuneen suunnistustapahtuman.
• Tarjoamme voitosta kilvoitteleville riittävän vaikeat radat.
• Annamme muulle suurelle suunnistajajoukolle mahdollisuuden kokea onnistumisen nautinto.
Arvot:
• Ympäristön ja luonnon kunnioitus
• Tunnelmallisuus upeassa miljöössä Jukolan perinteitä arvostaen
• Toimintojen sujuvuus, täsmällisyys ja sitoumuksissa pysyminen
• Kansainvälisyys
• Talkooväen ystävällisyys ja palvealttius.
9
Strategiset tavoitteet:
• Tarjota vaativan kilpailun lisäksi kaikille houkutteleva kilpailupaikka
• Luoda eri tahojen välille hyvä yhdessä tekemisen henki
• Noudattaa kestävän kehityksen periaatteita
• Tuoda esille maakunnan moninaisuus ja mahdollisuudet markkinoimalla valtakunnallisesti alueen
palveluja, yrityselämää, luontoa ja historiallisia arvoja
• Saada aikaan taloudellista tuottoa niin alueen talouselämälle kuin kilpailun järjestäjälle.
1.3 ORGANISAATIO
Organisaatio rakentui jo hakuvaiheen organisaation pohjalle. Vehkalahden Veikkojen johtokunta nimesi
järjestelytoimikunnan projektiorganisaatioksi ja antoi mm. allekirjoitusoikeudet järjestelytoimikunnan johdolle Jukolaan
liittyvissä asioissa. Organisaation rungon muodostivat jo Vehka-Jukolassa 1992 johtotehtävissä olleet kokeneet henkilöt,
jota täydennettiin nuoremmilla ja osaavilla henkilöillä. Organisaatio oli perinteinen. Henkilövalinnat olivat mielestäni
erittäin onnistuneita. Organisaatiossa oli koko ajan erinomainen ja positiivinen henki. Organisaatio oli sitoutunutta ja
kukaan ei heittänyt ”pyyhettä kehään” kesken järjestelyjen.
Organisaatiossa pitää olla operatiivista johtamiskykyä. Haasteiden ja ongelmien edessä pitää toimia ja tehdä itsenäisesti
nopeitakin päätöksiä. Henkilöilla pitää olla kokemusta käytännön johtamisesta joko työelämässä tai aikaisemmissa
tapahtumissa. Jukola-viikonloppu ei ole oikea paikka opetella johtamista.
Syyskuussa 2010 perustettiin työvaliokunta, johon kuuluivat kilpailun johtaja ja varajohtaja, pääsihteeri, talouspäällikkö,
työvoimapäällikkö, kenttäpäällikkö sekä markkinointivaliokunnan varapuheenjohtaja. Kilpailun johtaminen tapahtui
käytännössä suurelta osin työvaliokunnan kautta ja sen johdolla. Työvaliokunta kokoontui syksyllä 2010 keskimäärin
kerran kuussa, tammi-maaliskuun 2011 aikana 1 -2 kertaa kuukaudessa (aina ennen järjestelytoimikunnan kokousta) ja
huhtikuun alusta lähtien viikottain. Työvaliokunnan tärkeimmät tehtävät olivat asioiden koordinointi, järjestelyiden
etenemisen seuranta, valiokuntien ohjeistus tarvittaessa, perusteiden valmistelu valiokunnille sekä toimintavastuu
akuuteissa tilanteissa. Työvaliokunta koettiin erittäin tärkeäksi. Salpa-Jukolan järjestelytoimikunta kokoontui
kuukausittain ja sen kokoonapano yhteystietoineen on esitetty alla.
Tehtävä/vastuu
Nimi
Puhelin
Sähköposti
Kilpailunjohtaja
Markku Seppä
044-2166034
markkuseppa@hotmail.com
Kilpailun varajohtaja
Marko Koskiaho
050-3395704
marko.koskiaho@mil.fi
Pääsihteeri
Salla Töyrylä
044-3284175
salla.lehto@kymp.net
Tekninen asiantuntija
Seppo Kuikko
040-5650064
seppo.kuikko@haminetti.net
Kilpailuvaliokunta
Timo Väisänen
040-8434738
timok.vaisanen@gmail.com
Kenttävaliokunta
Hannu Kuikko
0400-655363
hannu.kuikko@hamjets.fi
Huoltovaliokunta
Mika Anttila
040-5871716
mika.anttila1@gmail.com
Ravintolavaliokunta
Maija-Liisa Forsell
050-5831720
maikku.forsell@hotmail.com
IT-valiokunta
Timo Harju
044-7028344
timoharju@kymp.net
Kartta- ja ratavaliokunta
Jorma Sipilä
040-8653554
jore.sipila@luukku.com
Talousvaliokunta
Raimo Hänninen
0400-610260
raimo.hanninen@pp.inet.fi
Markkinointivaliokunta
Raimo Summanen
040-5063558
raimo.summanen@storaenso.com
Viestintävaliokunta
Kari Makkonen
0400-755535
kari.makkonen@kotka.fi
Turvallisuusvaliokunta
Pekka Rämä
040-5842140
kaihdinlinkki@co.inet.fi
Työvoimapäällikkö
Juha Kytömäki
040-5158588
juha.kytomaki@pp.inet.fi
Haminan kaupunki
Matti Filppu
040-5899852
matti.filppu@hamina.fi
Harjun oppimiskeskus
Raimo Kuokka
044-5260740
raimo.kuokka@kymp.net
Harjun oppimiskeskus
Esa Punkkinen
040-5774494
punkkinen@harjunopk.fi
10
Virolahden kunta
Jukka Salmi
050-3892151
jukka.salmi@virolahti.fi
Ympäristöpäällikkö
Kirsi Leiri
040-7558719
kirsi.leiri@hamina.fi
Jukolan Johtoryhmä
Reimo Uljas
0400-787223
reimo.uljas@jukola.com
Kilpailun valvoja
Heikki Peltola
050-5113957
heikki.peltola@jukola.com
Reserviupseerikoulu
Veli-Matti Hartikainen
0299433160
veli-matti.hartikainen@mil.fi
Ratavalvoja
Vesa Vainio
040-7030323
vesa.vainio@pp.nic.fi
1.4 TALKOOVÄKI JA REKRYTOINTI
Talkooväen osalta teimme periaatteellisen päätöksen, että pyrimme tulemaan toimeen omalla väellä ja emme tee
muiden seurojen ja yhdistysten kanssa rahallisia sopimuksia talkootyöstä. Teimme muutaman ns. vastavuoroisuus
sopimuksen. Talkooväen rekrytoinnista vastasi työvoimapäällikkö. Talkooväkeä rekrytoitiin kyläosastokierroksilla ja
vastaavilla toimilla.
Talkooväen rekrytointi ei sujunut aivan suunnitelmien mukaisesti. Ihmiset kyllä ilmoittivat sangen halukkaasti tulevansa
talkoolaiseksi, mutta jättivät ilomoittautumisensa aivan viime hetkiin. Olimme huhti-toukokuulla itsekin hieman
huolestuneita ja Jukolan johtoryhmäkin kiinnitti asiaan huomiota. Talkoolaisia oli lopulta kuitenkin yli 1700. Kun loppu on
hyvin, niin kaikki on hyvin. Talkoolaisia oli varmasti riittävästi, mutta olivatko he kaikki juuri oikeilla paikoilla jäi ainakin
minulle hieman arvoitukseksi. Talkoolaisille pidettiin kevään 2011 aikana kaksi infotilaisuutta, joissa oli erittäin runsas
osanotto. Infotilaisuuksiin oli liitetty eri valiokuntien koulutusta. Tilaisuudet vastasivat erinomaisesti tarkoitustaan.
1.5 TAPAHTUMAN TOTEUTUS
Yli viiden vuoden urakka onnistui kokonaisuutena hyvin. Kun kysymyksessä on noin 40 000 ihmisen tapahtuma, hyvästä
suunnittelusta ja asioihin paneutumisesta huolimatta kaikki ei kuitenkaan mene aina suunnitelmien mukaan. Järjestäjälle
sattuu aina mokia, joista tulee palautetta ja jopa kovaakin kritiikkiä. Osa kritiikistä on ihan asiallista, mutta osa on kyllä
ihan asiatonta, eikä perustu muuhun kuin vain haluun valittaa kaikesta.
Meillä oli, uskallan väittää, yksi upemmista ellei upein kilpailukeskus, mitä Jukolan viesteissä on ollut. Opaspaalu
keskipisteenä 500 metrin säteen sisäpuolelle mahtui 90% kilpailun keskeisimmistä toiminnoista. Yleisöllä oli erinomaiset
mahdollisuudet seurata kilpailua.
Yhteistyö Puolustusvoimien kanssa sujui erinomaisesti. Reserviupseerikoulu ja Viestirykmentti hoitivat vastuunsa
erinomaisesti. Ilman Puolustusvoimien antamaa tukea Jukolan viestin järjetäminen ei olisi mahdollista. Harjun
oppimiskeskuksen kanssa yhteistyö sujui myöskin loistavasti. Heiltä saatiin runsaasti tukea niin rakentamis- kuin
purkuvaiheessa.
Meillä ei ollut ongelmia eri viranomaistahojen kanssa. Heiltä saatiin tarvittavat luvat ja päätökset jo varhaisessa
vaiheessa ja perjantaina 17.6. pidetyssä tarkastuksessa todettiin, että kaikki asiat ovat kunnossa.
Suurena onnistumisena pidän sitä, että meillä ei sattunut yhtään tapaturmaa rakentamis- ja purkuvaiveessa eikä yhtään
vakavaa loukkantumista tai sairaskohtausta itse kilpailun aikana. Kilpaileskuksen rakentaminen ja purku sujui
mallikkaasti. Kaiken rakentamisen alueilla meillä oli mukana erinomaisia ammattimiehiä hyvällä talkoohengellä.
Olimme panostaneet Kytäjä-Jukolan kokemusten perusteella kuljetuksiin ja ravintolaan. Muutama seura joutui
odottamaan liiankin kauan bussinsa tuloa. Paluukuljetuksissa oli laivolle lähtijöille annettu etuoikeus, josta olisi tullut
tiedottaa. Jos noin kahden tunnin sisällä pitää lastauttaa lähes 100 bussia, niiden lastaamiseen menee reilusti yli kaksi
tuntia. Joukossa on myös jo hieman virvokkeita nauttineita joukkueita, joiden koheltaminen myöskin viivästyttää muiden
lähtöä. Huolimatta pienistä viiveistä, totesin viimeisen bussin lähteneen noin klo 15.00, joten ei tässä nyt niin suuria
11
viiveitä kuitenkaan ollut. Ravintolapalvelujen osalta kritiikkiä tuli jonotuksista, maidon ja pehmeän leivän puuttumisesta.
Meillä oli yli 20 erilaista ruokapistettä. Ruoka ei loppunut. Pääravintolan ruokatarjoilu olisi tullut aloittaa aikaisemmin.
1.6 TV- JA AREENATUOTANTO
Venlojen ja Jukolan viestit tulivat suorina lähetyksinä YLE TV 2 -kanavan kautta sekä Venlojen viesti jälkilähetyksenä ja
Jukolan viesti suorana lähetyksenä radiosta. Television katsojamäärät olivat huomattavasti suuremmat kuin aiempina
vuosina. TV- ja areenatuotannosta vastasi Kruuva Oy. Yhteistoiminta sujui mainiosti niin Yleisradion kuin Kruuvankin
kanssa. TV- ja areenatuotanto on järjestäjälle suurin yksittäinen kuluerä. Salpa-Jukolassa kustannukset olivat lähes
150 000 euroa!
Kuva 1. Kisastudio.
1.7 YHTEENVETO
Venlojen viestiin ilmoittautui 1082 ja Jukolan viestiin 1501 joukkuetta. Yhteensä ilmoittauneita kilpaijoita oli 14 835.
Venlojen viestiin lähti 1046 ja Jukolan viestiin 1478 joukkuetta. Emme päässet aivan Kytäjä-Jukolan lukemiin, mutta
olemme todella tyytyväisiin osanottajamääriin. Kilpailullisesti tapahtuma onnistui erinomaisesti. Pienen miinuksen
aiheuttaa Jukolan viestissä ilmennyt hajontavirhe.
Jukolan viesti on vaativa ja haastava urakka, joka tehdään yli 95 % talkootyönä. Ilman yhteistyökumppaneita
tapahtuman järjestäminen on mahdotonta. Puolustusvoimat on tärkein ja ratkaisevin pääyhteistyökumppani. Talkoolaiset
tekevät Jukolan viestin. Ilman heidän panostaan ei todellakaan tapahtuisi mitään. Hyväntuulisuus ja ystävällisyys
viestivät hyvästä yhteishengestä. Kiitokset kuuluvat kaikille talkoolaiselle.
Alueen maanomistajat ansaitsevat oman kiitoksensa, sillä eihän ilman heidän suostumustaan kilpailun järjestäminen olisi
ollut edes mahdollista. Heidän taholtaan ei ole tullut yhtään kielteistä kannanottoa, vaan he ovat olleet erittäin tyytyväisiä
saamastaan hyvästä huomioimisesta ja kohtelusta. TV- ja areenatuotannon kustannukset nousevat vuosi vuodelta.
Tulevien kilpailun järjestäjien tulisi käydä rakentavaa keskustelua Suunnistusliiton kanssa mahdollisesta kustannusten
jakamisesta.
Salpa-Jukola antoi oivan näytön 100 vuotta vanhan Vehkalahden Veikkojen hyvähenkisestä yhteistyöstä ja
talkoohengestä. Toivottavasti seuramme pystyy hyödyntämään Salpa-Jukolan tuoman nosteen ja saamme jatkossakin
nauttia urheilijoidemme menestyksestä. Salpa-Jukola 2011 järjestelytoimikunnan projekti päättyy Valio-Jukolan
kokoukseen. Jukola viesti on instituutio ja brändi-tuote, jonka perinteitä toimme mainiosti esille Salpa-Jukolassa. Tulevat
järjestäjät vaalikaa ja kehittäkää edelleen Jukolan perinteitä.
Haminassa 10.8.2011
Kilpailunjohtaja Markku Seppä
12
2 AREENATUOTANTO
Seppo Kuikko
2.1 TEHTÄVÄT JA ORGANISAATIO
Salpa-Jukolan areenatuotannon tehtävänä oli tuottaa kuva televisioon ja kilpailukeskuksen videotauluille sekä vastata
kenttäkuulutuksesta kilpailukeskukseen ja kisaradioon. Salpa-Jukolan areenatuotanto oli oma kokonaisuus, jolla oli
rajapintoja useisiin valiokuntiin. Areenatuotannon kokonaisuutta koordinoi järjestäjien puolelta Seppo Kuikko.
Valiokuntavastuut areenatuotannolle:
 IT: tulospalvelu ja GPS-seuranta
 Kartta ja rata: kuvausrastit ja radion selostusrastit
 Viestintä: YLE:n toimittajien avustaminen ja kisastudio sekä areenakuulutus
 Markkinointi: mainokset videotauluille
 Kenttä: tarvittavat rakenteet (kuvauslavat kilpailukeskukseen ja maastoon sekä kisastudio).
2.2 OSA-ALUEET JA TALKOOLAISTEN MÄÄRÄT
TV-tuotanto
Tuotanto ostettiin Kruuva Oy:ltä. Kruuva Oy:ltä ostettuun kokonaisuuteen sisältyivät myös areenan äänentoiston
tekninen toteutus, kaksi jättiscreeniä, GPS-seurannan laitteet, kisakuulutuksen ns. ykkösketju sekä kenttäkuulutuksen
radiointi kisaradioon. Kruuva Oy:llä työskenteli TV-tuotannossa n. 50 henkilöä.
TV-tuotannon sopimuksen mukaisia talkoolaisia oli kilpailukeskuksen alueella seuraavasti:
 ulkolähetysautossa 2 henkilöä, varoittaja ja aikataulun ylläpitäjä
 kuuluttamossa kaksi kuuluttajaa (ns. kakkosketju) sekä musiikinhoitaja ja kuulutuksen koordinoija
 kisastudiossa yksi henkilö vieraiden vastaanottajana
 kenttätoimittajan ja puomitoimittajan avustajina kolme henkilöä.
GPS-seuranta
GPS-laitteiden jakamisesta ja pois ottamisesta vastasi Otto Hartikaisen johtama ryhmä, jossa oli yhteensä 15
talkoolaista (pääosa naisia). Laitteiden jakaminen tapahtui kilpailijoiden sisään-/uloslukuteltan yhteyteen rajatussa ja
erotetussa teltan osassa, mikä toimi hyvin. Ulostuloväylällä pitää olla tarkka valvoja, jotta laitteet saadaan pois. Telttaan
pitää varata kuivatusnarut ja sateisella säällä jonkinlainen kuivatuspuhallin olisi myös hyvä. Laitteet toimitti Pekka Varis,
joka myös koulutti jakelun vastuuhenkilön laitteiden käsittelyyn (lataus, käynnistäminen ja kantoliiviin asetus). Laitteet
toimivat koko kisan ajan.
Kuvausrastien varoittajat
Varoittajien tehtävänä oli varoittaa kuvausrastia edeltävältä rastilta tai etumaastosta kärjen lähestymisestä.
Viestiyhteyksiin käytettiin radiopuhelimia, jotka toimitti EP Sound Service. Maastovaroittajien ryhmää johti Kai-Asser
Skog. Varoittajia oli yhteensä kuusi paria, jotka liikkuivat ratamestarien laatiman aikataulun mukaisesti.
Kuvausrastit
Kuvausrasteja oli yhteensä 12 ja sähkö tehtiin aggregaateilla. Kuvaa tuotettiin Venlojen viestissä 6 rastilta ja Jukolan
viestissä 11 rastilta. Jokaiselle kuvausrastille oli nimetty vastuuhenkilö, rastivahtimestari, eli yhteensä 12 henkilöä.
Rastivahtimestarin tehtävänä oli varmistaa sähkön syötön toimivuus sekä avustaa kameramiestä mm. kuvauspaikan
vaihdossa. Vaihtoja oli tällä kertaa ainoastaan kaksi. Lisäksi kuvausrasteilla oli kaksi henkilöä, joiden tehtävänä oli
varmistaa tarvittaessa online-yhteys radiopuhelimella.
Kuvausrastien ennakkovalmistelut aloitettiin jo marraskuussa 2010, jolloin käytiin tuottaja/ohjaaja Markku Mäkäräisen ja
kuvausrastit määrittäneen Jorma Sipilän kanssa kaikki suunnitellut rastit läpi ja katsottiin alustavasti kameran ja
13
aggregaatin paikka sekä tarvittavien sähköjohtojen määrät. Lopullinen em. paikkojen määritys tehtiin toukokuun 2011
alkupuolella. Tällöin merkittiin rastille kameran paikka, aggregaatin paikka sekä valokuidun ja parikaapelin päät. Mukana
oli myös kuvausrastien kaapeliyhteyksistä vastannut Juhani Jatila Viestirykmentistä apulaisineen. Aggregaatit vietiin
maastoon ja rastit rakennettiin kilpailuviikonlopun perjantaina iltapäivällä rastivahtimestarien ja kuvaajien toimesta.
Sähkökaapeleita löytyi riittävästi rastivahtimestareilta. Aggregaattien kuljetukseen tarvittiin muutamalla rastilla mönkijää.
Myös kaapeliyhteyksien toimivuus testattiin ja kaikki toimivat myös kilpailun aikana.
Radion oppaat
Yleisradion suoraa lähetystä avustamassa oli kaksi henkilöä. He toimivat oppaina ja avustajina maaston
selostusrasteilla.
Kenttäkuulutus
Kenttäkuulutus koostui kahdesta kuulutusketjusta ja heitä avustavista henkilöistä. Kilpailun aikaisen kuulutuksen järjesti
Kruuva Oy. Kuuluttajina olivat Antti Örn ja Linus Hoffman sekä asiantuntijakommentaattorina Harri Koski. Lisäksi myös
Tero Föhr oli ajoittain kommentaattorina. Järjestäjien asettamina kuuluttajina toimivat Hannu Myllärinen ja Jouni Penttilä.
He kuuluttivat ennen kilpailua tarvitut kuulutukset sekä lähdöt ja jatkoivat sunnuntaina kisan loppuun. Lisäksi he
avustivat pääkuuluttajia. Kuuluttamossa oli vielä Anton Laamanen musiikista vastaavana ja Onni Rinne
kuulutusavustajana. Kuulutuksen miehitys oli riittävä ja kuuluttajat olivat kielitaitoisia ammattilaisia.
Maastokuvan selostamista haittasi hieman TV-monitorin puuttuminen kuuluttamosta, joten kuuluttajat joutuivat
selostamaan videotaululta ja se oli vähän kaukana näkyvyyden kannalta. Kuuluttamoon olisi myös hyvä olla
kulunvalvonta.
2.3 YHTEENVETO
Areenatuotannon lähtökohdaksi otettiin Kytäjä-Jukolan kokemukset ja yhteistyömallit. Lopullinen sopimus tuotantoyhtiön
kanssa allekirjoitettiin 8.2.2011. Rajapintakeskusteluja jouduttiin käymään valiokuntien kanssa, etenkin henkilöiden
rekrytoinnista ja tehtävien vastuualueista. Asioiden hoito voisi olla selkeämpää, jos areenatuotanto olisi oma valiokunta
ja muilta valiokunnilta tarvittava tuki saataisiin ”tilaaja-tuottaja” mallilla. Yhteyksien testaaminen olisi hyvä tehdä jo
kisaviikon torstaina. Tällöin jäisi aikaa paremmin tehdä mahdolliset korjaukset. Nyt onneksi kaikki toimi. Kaiken kaikkiaan
areenatuotanto onnistui Salpa-Jukolassa ilmeisen hyvin.
Kuva 2. Kuuluttamo. (Kuva: Mikko-Pekka Purho)
14
3 KENRAALIHARJOITUS
Seppo Kuikko
Salpa-Jukolan kilpailutoimintojen kenraaliharjoitus pidettiin keskiviikkona 15.6.2011. Harjoitukseen osallistui 165
Reserviupseerikoulun oppilasta ja 15 järjestävän seuran junioria. Harjoitus toteutettiin 3-osuuksisena viestinä ja
joukkueita oli 60. Hajontana toimivat kolme rataa ja ratojen pituudet n.1,7 km. Harjoitus oli RUK:n oppilaille
suunnistuskoulutustapahtuma, joten radat olivat oikeat suunnistusradat, tosin helpohkot. Varsinaisen kilpailun rasteista
käytettiin lähestymisrastia, jolta oli online-yhteys. Nopeimmat selvittivät radan n.15 minuutissa, mutta myös yli puolen
tunnin aikoja oli.
Kenraaliharjoituksen johti Seppo Kuikko ja radat suunnitteli pääratamestari Jorma Sipilä. Kartta tulostettiin A3-paperille
mittakaavaan 1:5000. Harjoitukseen tilattiin viivakoodilla varustetut kilpailunumerot (1-5, 21-25, 51-55, 101-105, 201205, 331-335, 521-525, 761-765, 881-885,1051-1055,1351-1355,1401-1405).
Harjoiteltavat asiat olivat:
 kilpailijoiden sisään luku, emit-kilpailukortin tarkastus ja nollaus
 lähtöön ryhmittyminen, kartan ottaminen ja lähtö
 vaihtoon ja maaliin tulo, oikean karsinan valinta, leimaus, kartan luovutus, seuraavan kartan ottaminen
telineestä, vaihdon suoritus, vaihtoalueelta/maalista ulos tulo, emit-kilpailukortin tarkistusluku
 em. toimintoihin liittyvät kuulutukset, etenkin lähdön kuulutus .
Ongelmatilanteita oli seuraavasti:
 muutama toimimaton emit-kilpailukortti sisään luvussa
 jokunen väärällä rastilla leimaus
 harjoiteltiin myös varakartan antaminen.
Kenraaliharjoitus onnistui hyvin ja se palveli toimipaikkojen testauksena ja toimitsijoiden koulutustilaisuutena.
Kuvat 3 - 4. Kenraaliharjoituksen lähtö (Kuvat: Kirsi Lauri/RUK ja Aapo Laiho).
15
4 TOIMISTOVALIOKUNTA
Vastuuhenkilöt
Pääsihteeri
Info
Työvoima
Toimitsijainfo
Joukkuemateriaali
Majoitus
Kutsuvierasinfo
Emit-kilpailukortit
Lasten maailma
Ohjelmat
Salla Töyrylä
Eeva-Kaarina Lonka
Juha Kytömäki
Sanna Pyykki
Annika Takanen
Helena Kauppila
Anne Pernu
Suvi Pelkonen
Anniina Heikkinen
Maisa Föhr
Heli Väisänen
Siru Ahopelto
044-3284175
040-7297523
040-5158588
040-5090651
040-5271666
040-7661002
040-5459749
040-8406859
050-3852453
040-5815187
0400-914089
040-5192375
salla.lehto@kymp.net
eeta@kymp.net
juha.kytomaki@pp.inet.fi
sanna.pyykki@kymp.net
annika.takanen@kymp.net
helena.kauppila@haminetti.fi
anne.pernu@hamina.fi
suvia.pelkonen@luukku.com
anniina.heikkinen@dynea.com
maisafohr@gmail.com
vande@suomi24.fi
siru.ahopelto@gmail.com
4.1 JUKOLA-TOIMISTO
Salla Töyrylä
4.1.1 Yleistä
Salpa-Jukolan toimisto vastasi ensisijaisesti kilpailijoiden palvelusta; mm. ilmoittautumisten vastaanotto, lisäpalveluiden
varaukset, maksujen seuranta, joukkuekirjeiden toimittaminen ja joukkuemateriaalin tekeminen, majoituspaikkatietojen
välitys, harjoituskarttojen tulostus ja myynti/postitus/laskutus, tiedusteluihin vastaaminen, viisumianomusten kutsujen
tekeminen. Toimisto osallistui myös osallistuja- ja yleisömarkkinointiin sekä talkoolaisten rekrytointiin (mm. lehtiilmoitukset ja -kirjoitukset, messut, tapahtumat) yhteistyössä viestintä- ja markkinointivaliokunnan sekä
työvoimapäällikön kanssa. Pääsihteeri toimi lisäksi järjestelytoimikunnan ja työvaliokunnan sihteerinä.
Jukola-toimisto oli avoinna 1.10.2010 alkaen; loka-joulukuun ajan klo 9 - 15 ja tammikuun alusta alkaen klo 9 - 16.
Jukolan viestin jälkeen toimisto oli avoinna työtehtävien ja tarpeiden mukaisesti. Aukioloaikoja määritteli rakennuksen
ulko-ovien aukioloaika, klo 9 - 16.30. Maanantaina 13.6.2011 toimisto oli avoinna myös kilpailukeskuksessa, jossa
pääsihteeri työskenteli kilpailua edeltävän viikon ajan. Haminassa toimisto oli avoinna torstaihin 16.6. asti.
4.1.2 Tilat ja varustus
Salpa-Jukolan toimisto (valmiiksi kalustettu, valmiit tietoliikenneyhteydet) sijaitsi Haminan keskustassa, samoissa tiloissa
mm. Haminan matkailun ja tapahtumatuotannon sekä erään matkatoimiston kanssa. Toimiston sijainti oli erinomainen ja
se, että samoissa tiloissa työskenteli muita matkailu- ja tapahtumaorganisaattoreita helpotti pääsihteerin työskentelyä
monella tapaa. Toimistotilana aluksi oli yksi rakennuksen konttorihuone (n. 20 m²), joka toimi koko ajan pääsihteerin
toimistona. Toimistosihteerin aloitettua työnsä saimme käyttöömme toisen, pienemmän tilan, jossa pyrittiin ensisijaisesti
palvelemaan kilpailijoita ja talkoolaisia. Lisäksi käytössämme oli tarvittaessa kaikille yhteinen kokoustila, jossa pidettiin
erilaisia palavereita ja työvaliokunnan kokouksia sekä tehtiin mm. suuret postitukset. Varastotilaa toimistossa oli
rajallisesti, mutta se riitti toimiston tarpeisiin hyvin, koska muuhun työskentelyyn (esim. talkoolaisiin liittyvät toiminnot) ja
varastointiin käytettiin seurantalo Vehkalinnaa.
Toimistotilat pysyivät kohtuullisen rauhallisina koko ajan, koska esimerkiksi talkoolaisten palvelu (mm.
toimitsijamateriaalin jako) oli keskitetty seurantalo Vehkalinnaan. Ainoastaan viimeisinä viikkoina ennen Jukolaa
toimistossa asioi runsaasti sekä harjoituskarttojen ostajia että organisaation väkeä, mistä syystä varmuudella rauhallista
16
työskentelyaikaa oli aamulla ennen kello 9:ää. Myös koko rakennuksen aukioloaika, klo 9 - 16.30 rajasi myös Jukolatoimiston aukioloaikaa, jolloin aukioloajan ulkopuolella tilat olivat varmuudella rauhalliset. Ovikoodilla tilat olivat kuitenkin
tarvittaessa käytössämme aukioloajan ulkopuolella. Toimistotilan rauhallisuudesta johtuen työaikaa pystyttiin käyttämään
tehokkaasti.
Sekä pääsihteerillä että toimistosihteerillä oli käytössään kannettavat tietokoneet. Pääsihteerin toimistossa oli lisäksi
värikopiokone/lasertulostin/skanneri ja toisessa huoneessa mustavalkotulostin. Lisäksi toimistossa oli käytössä
laminointikone (A4 ja A3), leikkuri, kirjevaaka, silppuri ja dymo-kirjoitin. Toimistolla oli käytössään yksi matkapuhelin, joka
toimi sekä pääsihteerin että toimiston puhelimena; kahden numeron käyttö saattaisi helpottaa puhelimeen vastaamisen
jakamista pääsihteerin ja toimistosihteerin kesken. Kutsuvierastoiminnoille hankittiin oma matkapuhelin kutsujen
lähettämisen jälkeen. Kyseinen puhelin toimi sekä ennen kilpailuviikonloppua kutsuvieraiden ilmoittautumis- ja
tiedustelupuhelimena että kilpailuviikonlopun aikana kutsuvierasinfon puhelimena. Kilpailuviikonloppuna
toimistovaliokunta sai käyttöönsä lisäksi 4 matkapuhelinta; Infolle, majoitusinfolle, lasten maailmalle ja toimitsijainfolle
kullekin omansa.
Lisäksi organisaatiolla oli käytössään postilokero, joka sijaitsi n. 200 m päässä Jukola-toimistolta. Lähtevä posti vietiin
pääsääntöisesti suoraan Postiin, joka sijaitsi n. 300 m päässä toimistosta. Hinnoittelupalvelua käytettiin ainoastaan 1.
joukkuekirjeen postituksessa, mutta muut postitukset hoidettiin postimerkein.
4.1.3 Henkilöstö
Pääsihteerin tehtävät alkoivat talkoovoimin loppusyksystä 2009, jolloin tehtävässä aloitti Mia Saarilaakso. Virolahden
kunta hänen työnantajanaan antoi maaliskuun 2010 alusta lähtien hänen käyttää yhden päivän työviikossa Jukolan
tehtävien hoitamiseen. Kesällä 2010 alettiin tehdä pääsihteerin vaihdosta ja pääsihteerin aloittaessa päätoimisena
1.9.2010, jatkoi tehtävässä Salla Töyrylä. Pääsihteeri toimi päätoimisena 13 kuukauden ajan, 1.9.2010 – 30.9.2011.
Jukola-toimistoon palkattiin toimistosihteeri 10.1. - 30.6.2011 väliseksi ajaksi. Hänen työsopimusta oli mahdollisuus
jatkaa tarvittaessa vielä heinäkuuksi, mutta siihen ei katsottu olleen tarvetta. Toimistosihteeri työskenteli tammihelmikuun puolipäiväisesti, 2 - 3 pv/vko ja maalis-kesäkuun kokopäiväisesti. Toimistosihteerillä ei ollut itsellään
suunnistustaustaa ja Jukolan viestissä hän oli ennen tätä ollut katsojana mukana kerran. Hänen taustansa ja
koulutuksensa perusteella keskeisimmiksi toimistosihteerin tehtäviksi määrittelimme markkinointiryhmän avustamisen
(mm. sopimuskoosteiden tekeminen ja markkinointikirjeiden lähettäminen) sekä kutsuvierastoimintoihin osallistuminen
(mm. kutsujen ja kirjeiden postitus ja ilmoittautumisten vastaanotto). Lisäksi hän avusti mm. majoituspaikkoja koskevissa
yhteydenotoissa.
Näiden henkilöiden lisäksi Jukola-toimistoon saatiin työharjoittelija huhti-kesäkuun väliseksi ajaksi. Hän avusti
pääasiassa markkinointi- ja talousvaliokuntia, mm. Kisalehti 2:n tekemisessä ja mainoslaskutuksissa.
Toimiston varsinainen henkilöstö oli varsin pieni, mutta sekä toimistosihteerin että työharjoittelijan työajan suhteen
pysyttiin sopimusten mukaisessa työajassa, työpäivän ollessa yleensä klo 8 - 16 (työharjoittelijalla lyhyempi).
Työvoimapäällikön suuri panos talkoolaistoimintojen vastaavana vähensi toimiston kuormitusta ja rauhoitti merkittävällä
tavalla toimistotiloja. Toisaalta taas kutsuvierastoimintojen osalta toimiston panos ja vastuu oli varsin suuri, mikä
kuormitti toimistoa nimenomaan touko-kesäkuun aikana. Varsinainen kilpailijoiden palvelu jäi täysin pääsihteerin
vastuulle työnjaollisista syistä, mikä venytti keväällä työpäiviä jopa 14 tuntisiksi.
Pääsihteerin työn kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että toimistossa työskentelisi vahvan suunnistustaustan ja Jukolatietämyksen omaava henkilö, joka voisi ottaa vastuuta esim. tiedusteluihin vastaamisesta kiireisimpinä kuukausina,
jolloin puhelin soi tauotta. Etu olisi myös se, että toimistoon kevääksi töihin tuleva henkilö olisi mahdollisuuksia mukaan
ollut Jukola-projektissa jollakin tapaa mukana jo aikaisemmin ja siten tietäisi kokonaisuudesta ja suunnitelmista
mahdollisimman paljon.
17
4.1.4 Toiminta
Merkittävimmät pääsihteerin toiminnot syyskuun 2010 ja syyskuun 2011 välisenä aikana:

Syys-joulukuu 2010
o Jukola-kokouksen järjestäminen
o Toimintasuunnitelman valmiiksi saattaminen
o Esi-Jukola ja harjoitusleirin järjestäminen 24.-26.9.
o Harjoituskarttojen myynti ja toimittaminen
o Toimisto avattiin 1.10.
o Talkoolaisten rekrytointitilaisuuksien järjestäminen ja mukanaolo
o Kilpailukutsun tekeminen (julkaistiin joulukuun alussa)
o Erikoispostileima-anomus (toimitettiin 16.11.)
o Ilmoittautumisjärjestelmä avattiin 8.12.
o 1. joukkuekirjeen tekeminen (postitus 20.12.)
o Toimistosihteerin rekrytointia

Tammikuu 2011
o Matkamessut 20.-23.1.
o Kilpailu- ja Näin toimitaan Salpa-Jukolassa -ohjeiden tekeminen alkoi
o Käsiohjelman tekeminen alkoi
o Majoitustelttavarausten vastaanotto alkoi

Helmikuu 2011
o Ilmoittautumisiin ja maksuihin liittyvät työt lisääntyivät merkittävästi
o Erilaiset tiedustelut lisääntyivät (erit. majoitustiedustelut)

Maaliskuu 2011
o Ennakkoilmoittautuminen päättyi 1.3. (ilmoittautuneita V 727 / J 1005)
o Talkooinfo 6.3.
o Kunto- ja retkimessut 11.-13.3.
o Ohjeet valmistuivat ja lähetettiin käännettäväksi (julkaistiin 27.5.)
o 1. toimistovaliokunnan koulutus 27.3.
o Kutsuvieraslistojen kokoaminen ja kutsun suunnittelu (postitus 28.4.)

Huhtikuu 2011
o Harjoituskarttojen myynti ja toimitus aloitettiin viikolla 16
o Kilpailunumeroiden suunnittelu alkoi
o P-lippujen ja ajolupien suunnittelu ja tilaaminen
o Viisumianomusten kutsujen tekeminen alkoi

Toukokuu 2011
o Normaali-ilmoittautuminen päättyi 17.5. (ilmoittautuneita V 1065 / J 1474)
o Harjoitusleirin järjestäminen 6.-8.5.
o Kilpailunumeroiden tilaaminen
o Käsiohjelma valmistui, painoon 4.6.
o Teltta-alueiden ja majoitustelttojen sekä tuulisuojien jako
o 2. joukkuekirjeen tekeminen (postitus 1.6.)
o Kutsuvieraiden 2. postituksen suunnittelu (postitus 23.5. alk.)
o Suunnistajapankki avattiin 24.5.
o Talkooinfo 26.5.
o Infojen koulutus 29.5.
18

Kesäkuu 2011
o Jälki-ilmoittautuminen päättyi 10.6. (ilmoittautuneita V 1082 / J 1501)
o Toimisto avattiin ja pääsihteeri siirtyi kilpailukeskukseen
o Kenraaliharjoitus 15.6.

Heinä-syyskuu 2011
o Loppuraportin tekeminen aloitettiin heinäkuussa
o Maanomistajien ja yhteistyökumppaneiden kiitoskirjeiden teko ja postitus
o Talkoojuhlan suunnitteluun osallistuminen
o Loppuraportti valmistui elokuun loppuun mennessä, jonka jälkeen sitä enää hiottiin
o Jukola-kokoukseen valmistautuminen
4.1.5 Erityisiä huomioita





Toimiston hyvä sijainti ja rauhalliset tilat ovat ehdottoman tärkeitä, missä seurantalon käyttö oli avainasemassa.
Postilokeron ja postipalveluiden läheinen sijainti helpottavat toimiston ajankäyttöä.
Jukolan jälkeistä työtä helpotti suuresti se, että Haminan Poliisi otti hoitaakseen kaikki löytötavarat.
Käyttämämme uusi systeemi (kts. Kilpailukutsu) majoitustelttojen varauksessa todettiin hyväksi ja toimivaksi.
Toimistosihteerin työsuhteen alkaminen jo tammikuussa antoi mahdollisuuden hyödyntää häntä tarvittaessa
myös muilla sektoreilla (toimistossa silloin ei vielä kiirettä/avun tarvetta).
 Jukola-toimiston tila kilpailukeskuksessa kilpailua edeltävällä viikolla tulisi rauhoittaa talkoolaisilta; meillä se
sijaitsi erillään, omassa huoneessaan Maneesirakennuksessa, mutta veti puoleensa sekä talkoolaisia että
ylimääräisiä alueella liikkujia.
 Yhteistyösopimukset tulisi laatia riittävän tarkoin, jotta erilaisten saatavien suhteen (majoitus, ruokailu,
pysäköinti, ajoluvat jne.) olisi yksiselitteisempää toimia ja esim. postittaa ko. liput etukäteen.
 Kysymys-palsta ei ainakaan tällaisenaan toimi; on helpompi soittaa asiaansa heti kuin kirjoittaa ko. palstalle ja
odottaa vastausta. Tosin ohjeet vaikuttavat olleen hyvät, koska niihin liittyviä tiedusteluita/kyselyitä ei juuri tullut.
 Ulkomaisten maksujen maksajan tunnustaminen ja niiden tallentaminen ilmoittautumisjärjestelmään on varsin
työlästä, ja yhteydenottoja pankkiin tehtiin runsaasti (pankissa tietty virkailija, jonka kanssa yhteistyö sujui).
 Suomalaiset yritys- ja työpaikkajoukkueet pyysivät usein erillistä laskua osanottomaksusta, mikä työllisti sekä
pääsihteeriä että talouspäällikköä, koska järjestelmässä ei ole suoraa mahdollista laskutukseen (voisiko tällaista
kehittää?).
 Maksumuistutusten lähettäminen ja maksujen selvittely on varsin työlästä, koska lukuisissa tapauksissa ei
huomioitu maksun korotuspäiviä ja toisinaan ei käytetty seuran viitenumeroa.
 Alaikäisten juoksijoiden kontrollointi on vaikeaa; nyt tuli yhdestä alaikäisestä Venlasta palautetta, mihin ei
kuitenkaan puututtu.
 Naisten osallistumista molempiin viesteihin on vaikea valvoa; nyt tällaisia tapauksia oli paljon (jopa kuuluttaja
niitä hehkutti), ja kyselyjä mahdollisesta sanktiosta tuli etukäteen. Tilanteisiin ei kuitenkaan puututtu, mutta
tulevaisuudessa olisi ehkä tarpeen muuttaa sääntöjä tai ainakin ohjeistaa kuulutusta ja televisiota olemaan
tuomatta esiin tällaisia jo Venlojen viestissä menestyneitä ja Jukolan viestiin urakoimaan lähdössä olevia naisia.
 Yhteistyö mainostoimiston tmv. kanssa helpottaisi pääsihteerin työtä suuresti; nyt erilaisten painotuotteiden ja
mainosten suunnittelu jouduttiin tuotekohtaisesti pohtimaan ja tekijä etsimään/tekemään itse.
 Ajolupien jako olisi hyvä suunnitella tarkoin etukäteen ja mahdollisimman paljon ajolupia (mm. myynti-, huoltoja vapaa-ajoluvat) jakaa jo etukäteen. Myös valiokuntien olisi hyvä ottaa haltuunsa jo ennen kilpailuviikonloppua
tarvitsemansa ajoluvat
 GPS-seurantajoukkueiden pysäköinti ja mahdolliset erikoispysäköintiluvat olisi hyvä suunnitella etukäteen ja
tiedottaa toimintatavasta seuroja.
19
4.2 INFO
Eeva-Kaarina Lonka
4.2.1 Yleistä
Salpa-Jukolan Infossa hoidettiin yleisinfon ja majoitus-infon tehtävät sekä joukkuemateriaalinjako ja emit-korttien
vuokraus. Info sijaitsi keskeisellä paikalla Kauppakadun varrella, heinäladossa, johon oli rakennettu 21 m pitkä
palvelutiski. Infon palvelutiski jaettiin niin, että joukkuemateriaalin jako tapahtui toisessa päässä tiskiä ja muu Info
toisessa. Myös vuokratuille emit-korteille sekä majoitus-infolle oli varattu omat osansa palvelutiskistä. Tiskin taakse
takaseinälle oli rakennettu pöytä, joka toimi Infon tarvikkeiden säilytyspaikkana; mm. kopiokone/tulostin sekä laitteiden
latauspisteet sijoitettiin tälle pöydälle. Lisäksi Infossa oli neljä erillistä pöytää ja tuoleja, neljä tietokonetta, kassakone,
maksupääte ja rahan tunnistamislaite sekä iso taulu-TV. Info oli paikkana hyvä ja tilat olivat toimivat.
Infon eri toimipisteet oli eroteltu selkeästi opaskylteillä. Yleis-infolla, joukkuemateriaalilla, emit-korttien vuokrauksella
sekä majoitus-infolla oli omat vastuuhenkilöt, jotka vastasivat toiminnoistaan. Infon ulkoasuun kiinnitettiin huomiota
somistuksella; palvelutiskillä oli vihreä, vedenkestävä, peittävä pöytäliina, pöydällä oli ruukuissa mustikanvarpuja ja
tupasvillaa sekä kiviä ruukkujen vierellä.
Infossa oli käytössä kaksi INFO -kansiota, jotka sisälsivät kaiken toimitsijoiden tarvitseman tärkeän tiedon; mm.
kilpailuohjeet eri kielillä, Näin toimitaan Salpa-Jukolassa -ohjeen eri kielillä, Jukolan organisaation puhelinluettelon jne.
Tähän kansioon lisättiin ja päivitettiin myös uusia ohjeita ja asioita, joita Infon toimitsijoiden tuli tietää. Lisäksi oli kaksi
muuta kansiota, joissa oli suunnistussanastoa eri kielillä (englanti, ruotsi, venäjä, norja, saksa, ranska ja espanja).
Sanalistoja lähettiin etukäteen luettavaksi Infon toimitsijoille, jotta niistä olisi ollut enemmin hyötyä.
Infon eri toimipisteiden vastuuhenkilöillä oli käytössään myös radiopuhelimet, jotta yhteydenotot, kommunikointi ja
asioiden hoitaminen helpottui.
Meillä oli Infossa hyvä henki ja hyvä porukka toimitsijoina; kaikki olivat oikeasti kiinnostuneita palvelemaan asiakkaita,
osasivat tehtävänsä, olivat opetelleet asioita sekä lukeneet ohjeita etukäteen (monet olivat ensikertalaisia Jukolassa).
Kuva 5. Infon palvelutiski.
4.2.2 Tehtävät
Infon henkilöstö koostui palvelualttiista sekä kielitaitoisista henkilöistä (yhteensä 30 henkilöä), jotka palvelivat kaikkia
asiakkaita mahdollisimman hyvin. Henkilökuntaa koulutettiin tehtäviinsä kevään aikana kaksi kertaa, maalis- ja
20
toukokuussa, lisäksi muutamat henkilöt saivat henkilökohtaista koulutusta, koska eivät pystyneet osallistumaan yhteisiin
koulutuksiin. Lisäksi järjestettiin kaksi kertaa kassakoulutusta. Kenraaliharjoituksessa kerrattiin ja opeteltiin tehtäviä sekä
tutustuttiin kilpailukeskukseen. Lisäksi kaikille lähetettiin sähköpostitse ohjeita ja koulutusmateriaalia luettavaksi ja
opeteltavaksi.
Infon tehtäviin kuuluivat:














Harjoitus -mahdollisuuksien esittely sekä harjoitus- ja mallisuunnistuskarttojen myynti;
harjoitus- ja mallisuunnistuskarttojen vaihtoehdot sekä aluekartta olivat nähtävänä Infon seinällä
→ Karttoja myytiin perjantaina ja lauantaina yhteensä 834 kpl.
Harjoitus- ja mallisuunnistusradan Emit-purku MTR-laitteella
→ Suunnistajat käyttivät tätä palvelua hyvin vähän.
Käsiohjelman ja Kisalehden jakaminen;
käsiohjelmia ja kisalehtiä oli saatavilla Infon palvelutiskillä ja lehtitelineissä sekä muovikoreissa.
Yleinen opastus ja neuvonta;
tietoa jaettiin kilpailujärjestelyistä, kilpailutekniikasta, liikenteestä, ravintolapalveluista, myyntituotteista,
huollosta, aikatauluista jne. Infon yksi tietokone oli varattu selvitettäviä asioita varten ja se oli sijoitettu
palvelutiskin taakse erilliselle pöydälle, jotta asiakkaan kanssa pystyttiin rauhassa selvittämään asioita, jos
siihen oli tarvetta. Jos asiakkaalle ei heti pystytty antamaan vastausta kysymykseen tai pyytämäänsä palveluun,
asioista otettiin selvää ja tuotiin tieto asiakkaalle.
Puhelintiedusteluihin vastaaminen;
Infoon oli oma puhelinnumero. Käytössä oli ensin yksi puhelin, jonka liittymä oli sellainen, että sillä pystyi
periaatteessa vain vastaamaan puheluihin eikä soittamaan. Lopulta saimme käyttöömme toisen puhelimen,
jolla pystyimme soittamaan ja hoitamaan asioita.
Varahakaneulojen myynti;
myyntiin oli varattu hakaneuloja 2100 kpl, joita myytiin pussitettuina 30kpl/1€
→ Hakaneulojen kysyntä oli suurta, johon emme olleet varautuneet. Hakaneulat loppuivat kesken ja
jouduimme hankkimaan niitä lauantaina lisää. Yhteensä hakaneuloja myytiin 4260 kpl.
Puhelinten sekä tietokoneiden maksullinen latauspalvelu;
latauspisteeseen oli varattu 15 pistorasiaa ja latauspalvelu maksoi 10€/h
→ Ladattavana oli kaiken kaikkiaan 25 laitetta.
Palautuskarttojen postittaminen seuroille jälkikäteen;
maksu 10€/postitus (suurissa lähetyksissä, yli viisi joukkuetta, maksu 15€/postitus)
→ Karttoja postitettiin kahdeksalle seuralle, joilla kaikilla oli alle viisi joukkuetta
→ Myöhemmin toimistolta postitettiin karttoja vielä neljälle seuralle.
Tiedottaminen;
Infossa oli valmiita ”Erittäin tärkeät asiat” -lomakkeita, joilla oli helppo välittää asioita kuuluttamoon
kuulutettavaksi
→ Lomakkeita käytettiin 25 kpl.
Saunalippujen myynti;
lippuina toimivat pefletit
→ Etukäteen Infosta ostettiin saunalippuja 77 kpl.
Ruoka- ja kahvilippujen myynti (suuremmat määrät kerrallaan, ei yksittäisiä lippuja)
→ Tätä mahdollisuutta käyttivät muutamat seurat ja yritykset, joille se oli tarkoitettukin. Tästä palvelusta
ei tiedotettu julkisesti etukäteen, vaan näin toimittiin, jos tällaisesta mahdollisuudesta tiedusteltiin Infosta
tai pääsihteeriltä.
Kaikki rastit ja hajontakaavion sisältävän kartan myynti sunnuntaina
→ Karttaa myytiin 205 kpl.
→ Kartat loppuivat kesken, koska niillä oli kova kysyntä sen vuoksi, että palautuskartoissa ko. karttaa
jaettiin vain 1kpl/joukkue.
Kassatoiminnot;
hoidettiin Infossa
→ Suurin osa tuloista tuli harjoituskartoista.
21
4.2.3 Työvuorot
Infon henkilöstöön kuului 30 henkilöä, lähetteinä toimi kuusi poikaa. Jokaisessa vuorossa oli oma vuoropäällikkö.
Vuorojen vaihtuessa päälliköt tiedottivat asioista sekä toisilleen että koko henkilöstölle. Päälliköt olivat vähintään puoli
tuntia samaan aikaan vuorossa. Jokaisessa työvuorossa oli sekä kielitaitoisia (englanti, ruotsi, norja, venäjä, saksa, italia
ja viro) että suunnistustermistön osaavia henkilöitä, lisäksi jokaisessa vuorossa oli yksi venäjän kieltä osaava henkilö.
Työvuorot jakaantuivat seuraavasti:
Ajankohta
pe 17.6
pe 17.6
pe 17.6
la 18.6
la 18.6
la 18.6
la 18.6
su 19.6
su 19.6
su 19.6
su 19.6
klo 10 - 15
klo 15 - 20
klo 20 - 22
klo 08 - 13
klo 13 - 18
klo 18 - 23
klo 23 klo - 04
klo 04 - 09
klo 09 - 14
klo 14 - 17
Henkilöstö määrä
5
5
3
7
7
6
4
4
3
7
5
Henkilöstön määrät eri vuoroissa koettiin sopiviksi; asiakkaiden ei tarvinnut jonottaa ja henkilöstö koki, että heillä oli
tekemistä, kukaan ei tuntenut itseään tarpeettomaksi. Sunnuntaina iltapäivällä oli rauhallista ja Infossa olisi selvitty
pienemmälläkin henkilöstömäärällä. Vuokrattujen emit-korttien lajitteluun tarvittiin kuitenkin enemmin henkilöitä, kuin mitä
oli suunniteltu, joten Infon toimitsijoita siirtyi tähän tehtävään, joten kaikille oli lopulta tekemistä.
4.2.4 Erityisiä huomioita
 Tiedon kulku Infon henkilöstön keskuudessa;
erityisesti tilanteissa, jolloin tulee uusia ohjeita tms., jotta osataan toimia niiden mukaan
→ voisi olla ilmoitustaulu, johon laitettaisiin kaikki tärkeät, uudet asiat.
 Saunamaksulle voisi olla lipuke, jota Infossa myydään (pefletti ei hyvä, saunalla toimii).
 Parempi tiedotus koskien sitä, että eri toiminnot hakevat tarvitsemiaan tarvikkeita ja välineitä Toimitsija-infosta,
ei Infosta (Infolla on vain sen tarvitsema toimistotarvikkeisto).
 Kilpailukeskuksessa oli Poliisin piste, johon toimitettiin kaikki löytötavarat. Tämä oli hyvä asia ja vähensi siltä
osin työtä Infossa, ja myöhemmin Jukola-toimistossa
 Infossa on erityisen tärkeää olla myös henkilö, jolla on huippusuunnistuksen tietämys ja vahva kielitaito (ruotsi,
englanti)
 Infoon tulisi ilmoittaa, jos eri toiminnoissa tapahtuu muutoksia suunnitelmiin nähden, koska kyselyt eri
toiminnoista kohdistuvat Infoon.
4.3 JOUKKUEMATERIAALI
Annika Takanen
4.3.1 Toimitilat
Joukkuemateriaalin jako tapahtui Yleisinfon kanssa fyysisesti samassa tilassa. Materiaalinjakoa varten oli varattu tilan
toinen pääty kokonaisuudessaan. Materiaalilaatikot (65 kpl) olivat sijoitettu maittain aakkosjärjestykseen. Kunkin maan
materiaalin kohdalle oli merkattu maan lippu myös tiskin edustalle, joka ohjasi materiaalin noutajia oikeisiin jonoihin.
22
Laatikoita varten oli rakennettu koko tilan mittainen viisto hyllykkö, ja siihen mahtumattomat laatikot voitiin sijoittaan
lattialle hyllyn alle.
Kuva 6. Joukkuemateriaalin jako. (Kuva: Petri Hiironen)
4.3.2 Toimitsijat ja työvuorot
Joukkuemateriaalin jako tapahtui perjantaina 17.6. klo 10.00 - 22.00 ja lauantaina 18.6. klo 8.00 - 23.00. Talkoolaiset oli
jaettu perjantaina kolmeen ja lauantaina neljään vuoroon, jolloin yhden rupeaman pituudeksi tuli viisi tuntia. Perjantaina
työvuorossa oli kaksi henkilöä jokaisessa vuorossa, mikä oli riittävä määrä, sillä kovinkaan moni seura ei materiaalia
vielä silloin noutanut. Perjantaina materiaalin jako olisi voinut alkaa selvästi myöhäisemmin, mutta nyt aukiolo noudatti
Infon aukioloaikoja.
Lauantain työvuorot olivat jaettu niin, että paikalla oli työvuoropäälliköt kolmessa vuorossa. Näiden alaisuudessa toimi
neljä vuoroa limittäin niin, että klo 10 - 15 paikalla oli 10 talkoolaista ja muina aikoina neljä talkoolaista/vuoro. Myös tämä
järjestely oli riittävä eikä ruuhkaa päässyt syntymään. Ensimmäisessä ja viimeisessä vuorossa olisi pärjätty
pienemmälläkin henkilömäärällä.
Joukkuemateriaalin jakoon ilmoittautuneiden talkoolaisten kieliosaaminen oli riittävä. Kielitaitona löytyi espanja, saksa,
ruotsi, englanti ja venäjä, ja Infon avustuksella tarvittaessa myös italia ja norja. Talkoovuorolaiset tunsivat toisensa ja
tiesivät kunkin kielitaidon, joten kaikkia voitiin palvella sujuvasti. Tapaamisia/koulutuksia talkoolaisten kesken oli kaksi,
jolloin tutustuminen oli mahdollista. Lähes kaikki talkoolaiset osallistuivatkin näihin tapaamisiin.
Kenraaliharjoituksessa ei harjoiteltu joukkuemateriaalin jakoa, mutta tulevaisuudessa olisi hyvä ottaa myös
joukkuemateriaali toimintona mukaan kenraaliharjoitukseen. Tällöin varmistettaisiin, että osataan toimia oikein esim.
maksu- ja juoksujärjestysepäselvyyksien kohdalla. Nyt muutamia joukkuemateriaaleja jaettiin, vaikka juoksujärjestystä ei
oletu jätetty tai maksuja oli maksamatta.
4.3.3 Joukkuemateriaalin jako
Joukkuemateriaali jaettiin seuroittain ennalta lähetettyä materiaalin luovutuskorttia vastaan. Joiltakin seuroilta
materiaalinnoutokortti oli jäänyt kotimaahan seuran yhteyshenkilölle tai unohtunut kotiin. Tällaisten tapausten osalta
kirjattiin ylös seuran nimi ja materiaalinhakijan yhteystiedot epäselvyyksien varalta. Kolme seuraa ilmoitti puhelimitse
etukäteen, että heidän joukkuemateriaalin noutokortti on kadoksissa. Automaattisesti materiaalia ei luovutettu ilman
korttia, vaan jokaiselta joukkueelta korttia ensin kyseltiin ja moni sen sitten noutikin seurateltalta. Väärinkäytöksiä ei
materiaalin noudon yhteydessä tietoon tullut.
23
Materiaalin saamisen ehtona oli, että juoksujärjestykset olivat jätetty ja kaikki maksut maksettu. Epäselviä maksuja oli
lauantaina vielä kymmenkunta ja niitä selvitettiin pääsihteerin toimesta vielä koko lauantaipäivä. Listan mukaan
tarkastettiin ne joukkueet, joiden maksut olivat maksamatta ja iltapäivällä näiden seurojen materiaalipussin yläreunaan
merkattiin M-kirjain tiedoksi jakajille. Maksamattomat maksut otettiin vastaan Infon puolella.
Juoksujärjestyksiä tarkasteltiin aakkosjärjestyksessä reaaliaikaisesti suoraan Internetistä kahdella tietokoneella niin, että
toinen seurasi Venlojen tilannetta ja toinen Jukolan tilannetta. Varsinaisten materiaalinjakajien lisäksi tarkastukseen oli
käytettävissä kaksi ATK-taitoista nuorta, joiden tehtävänä oli tarkastaa juoksujärjestysten tilanne suoraan
ilmoittautumisjärjestelmästä ennen materiaalin luovutusta. Tarkastusta tehtiin lauantaihin klo 10.30 asti, jolloin saatiin ITvaliokunnan toimesta listat niistä joukkueista, joiden juoksujärjestykset olivat jättämättä. Näiden osalta seurapusseihin
kiinnitettiin juoksujärjestysten jättämistä varten laadittu lappu. Määräaikaan mennessä juoksujärjestyksiä oli jättämättä n.
20 seuralta.
Ennen materiaalin luovutusta ne seurat, joiden juoksujärjestykset olivat jättämättä, joutuivat sen tekemään joko
irrallisella lomakkeella tai suoraan ilmoittautumispalveluun omia tunnuksiaan käyttämällä. Tätä varten oli varattu yksi
kone kilpailijoiden käyttöön. Moni seura tätä hyödynsikin, mutta paperilla jätettyjä juoksujärjestyksiä tuli tästä huolimatta
n. 120 joukkueen osalta. Paperilla jätetyt juoksujärjestykset kirjattiin tulospalvelujärjestelmään IT-valiokunnan toimesta.
4.3.4 Joukkuemateriaalin sisältö
Seuramateriaalipussit sisälsivät joukkuekohtaiset kirjekuoret, joissa olivat numerot ja emit-tarkastusliuskat. Karttojen
palautuskortti oli laitettu seuran Jukolan I-joukkueen kirjekuoreen, ja mikäli Jukola-joukkuetta ei ollut, palautuskortti oli
Venlojen I-joukkueen kuoressa. Lisäksi pusseissa oli etukäteen varatut ja maksetut Emit-kilpailukortit, jätesäkki roskia
varten sekä GPS-seurantaohjeet ja VIP-pysäköintilippu GPS-seurantaan valituille joukkueille. Lisäksi pusseissa oli
yhteistyökumppaneiden esitteitä (Salomon, Craft, ST1, Helsingin EM-kilpailut ja Tekniikka ja Talous -lehti). Järjestäjistä
riippumattomista syistä vielä torstaina jokaiseen seurapussiin jouduttiin lisäämään erään yhteistyökumppanin mainokset.
Hakaneuloja ei materiaalin mukana jaettu. Hakaneuloja oli ostettavissa Infosta hintaan 1€/30kpl. Neuloja hankittiin
4000kpl, joista 2500 meni numeroiden niputtamiseen ja 1500 (=50 pussia) jäi myyntiin Esi-Jukolasta jääneiden 600
hakaneulan (=20 pussia). Myytävät hakaneulat loppuivat jo lauantaina aamupäivän aikana. Lisää saatiin jonkin verran,
mutta myös nämä loppuivat. Kilpailijat olivat kyllä lukeneet kilpailuohjeista omien hakaneulojen käytöstä, mutta vetosivat
siihen, että onhan niitä ostettavissa. Ilmeisesti hakaneulojen hinta oli liian alhainen.
4.3.5 Palautuskarttojen jako
Karttapussit seuroille luovutettiin joukkuemateriaalin yhteydessä jaettua karttojen palautuskorttia vastaan. Palautuskartat
jaettiin sunnuntaina 19.6. samasta paikasta ja samojen talkoolaisten voimin kuin joukkuemateriaalikin. Karttojen jako
tapahtui klo 9.15 - 17.00. Jaosta huolehti kaksi vuoroa, joissa ensimmäisessä vuorossa oli 10 talkoolaista ja toisessa
kuusi talkoolaista. Jono alkoi kerääntyä ovelle klo 8.45 lähtien. Tarvittiin kaksi järjestyksen valvojaa ohjaamaan jono
sellaiseen suuntaan, etteivät muut toiminnot kärsineet. Karttojen jako toteutettiin ”sisäänheitto” -menetelmällä. Jono
lyheni nopeasti ja vei 15 minuuttia purkaa suurin ruuhka. Sen jälkeen karttoja haettiin satunnaisesti. Klo 12 jälkeen
vuorossa olijoilla ei ollut juurikaan tekemistä. Toisessa vuorossa oltaisi siten pärjätty kahdella talkoolaisella.
Kartat olivat joukkueittain niputettu Kartta- ja ratavaliokunnan toimesta. Karttaniput jaettiin seurapusseihin mm. Infon
väen toimesta ja pussit sijoitettiin samalla tavalla aakkosittain laatikoihin kuin joukkuemateriaalikin. Tässä suhteessa
yhteistyö ja työnjako Kartta- ja ratavaliokunnan sekä Toimistovaliokunnan välillä on ensiarvoisen tärkeää; nyt työ
palautuskarttojen suhteen jäi viime metreille.
24
4.3.6 Ennakkotalkoot
Joukkuemateriaalin pussitustalkoot pidettiin kisoja edeltävänä viikonloppuna seurantalo Vehkalinnassa. Perjantaina
talkoot kestivät klo 13.00 - 18.00. Tällöin niputettiin numerot ja yhteistyökumppaneiden mainokset. Muutenkin materiaali
valmisteltiin tällöin niin, että enää ei tarvinnut muuta kuin saada ne pusseihin. Perjantaina talkoisiin osallistui kahdeksan
talkoolaista.
Lauantaina talkoot kestivät klo 9.00 - 20.00. Talkoolaisia oli parissa vuorossa kymmenkunta. Tänä aikana saatiin kaikki
numerot joukkueittain kirjekuoriin ja pääsääntöisesti kaikki seurapusseihin. Sunnuntaille jäi loppujen numerokuorien ja
muun materiaalin laitto seurapusseihin. Työtä tehtiin sunnuntaina viiden talkoolaisen voimin klo 9.00 - 12.00.
Ennen joukkuemateriaalin pussitustalkoita Emit-tarkastusluiskat oli revitty valmiiksi 1500 kappaleeseen seitsemän
liuskoja ja 1000 kappaleeseen neljän liuskoja. Tämä työ tehtiin jo kevättalvella toimiston sekä Infon ja joukkuemateriaalin
vastaavien toimesta.
Kuva 7. Joukkuemateriaalin pussitus.
4.4 EMIT-KILPAILUKORTIT
Suvi Pelkonen
4.4.1 Yleistä
Salpa-Jukolan osalta sain tehtävän vastuulleni ja aloitin valmistelut marrraskuussa 2010 Jukola-kokouksen jälkeen.
Jukola-kokouksessa sain Kytäjä-Jukolan raportin ja Emit-vuokrakorttien kirjausjärjestelmän materiaalin käyttööni. Osa
materiaalista oli jäänyt kuitenkin johonkin matkalle. Kytäjä-Jukolan vastuuhenkilöitä en valitettavasti tavannut.
Kytäjä-Jukolan Emit-vuokrauksen yksityiskohtaista dokumenttia ja toimintaohjeita otettiin käyttöön sellaisenaan tai
tarkennettiin ja muokattiin Salpa-Jukolaan sopiviksi. Salpa-Jukolassa käytettiin Kytäjä-Jukolaan tehtyä, Excel-pohjaista
Emit-vuokrakorttien kirjausjärjestelmää. Tämä on jatkossa myös seuraavien Jukolan järjestäjien käytössä. Toukokuussa
sain tietoteknistä apua Kytäjä-Jukolan kirjausjärjestelmän tekijältä. Selvisi, että koneestani puuttui jokin tiedosto tai
tiedostoja, joita tarvittiin järjestelmän pyörittämiseen. Seuraavien järjestäjien onkin hyvä testata hyvissä ajoin etukäteen
Emit-vuokraukseen tulevien koneiden toimivuus. Tämän takia käytin omia kannettavia koneitani Salpa-Jukolassa.
Kirjausjärjestelmässä olisi hyvä siirtää ”omistaja” ja ”toimivuus” -sarakkeet heti Emit-numeron perään. Tavoitteena oli,
ettei yhtään korttia tarvitsisi vuokrata kahteen kertaan, joten ”uudelleenvuokraus” -sarakkeiden oli aivan turha olla
eturintamassa.
25
4.4.2 Vuokratut Emit-kilpailukortit
Vuokrattavaksi saatiin 1355 Emit-kilpailukorttia, joista 1348 läpäisi ennakkotarkastuksen (korttien luenta
jääkaappilämpötilassa). Vuokrakorttien lähteet olivat SSL (1010 kpl), Maasotakoulu (150 kpl), Haminan
Reserviupseerikoulu (150 kpl), Navi (30 kpl) ja Maavoiminen Esikunta (15 kpl). Yhteydet korttien vuokraajiin otettiin
tammikuun ja toukokuun välillä. Tulevaisuudessa olisi hyvä jakaa vuokraajien yhteystietoja, jotta ei jokaisen tarvitse
tehdä salapoliisityötä uudelleen. Vuokrakortit saatiin omistajiltaan pääosin kesäkuun toisella viikolla ja loput
kilpailuviikolla.
Korteista vuokrattiin 1008 kpl, joista ennakkovarattuina oli seurapusseihin pussitettuina 805 kpl. Infon Emitvuokrauspisteestä vuokrattiin 129 kpl ja lähdön Emit-kirjauspisteestä 74 kpl. Emit-sisäänkirjauspisteestä tuli
vuokrakortteja takaisin toimimattomina 11 kpl ja suunnistajien omia uusia harmaita kortteja palautui kirjauspisteestä 14
kpl.
4.4.3 Emit-kilpailukorttien vuokraus
Emit-kilpailukorttien ennakkovarauksia otettiin vastaan ilmoittautumisjärjestelmässä viimeiseen ilmoittautumispäivään
(17.5.) asti. Tämän jälkeen pääsihteeri otti vielä vastaan muutamia ennakkovarauksia, jos ko. vuokramaksut kerkeisivät
perille ennen viestiä. Viimeisinä viikkoina Emit-kortteja tiedustelleita ulkomaalaisia seuroja kehotettiin tästä syystä
vuokraamaan Emit-korttinsa vasta paikan päältä. Ruotsalaisseurat vuokrasivat yllättävän paljon Emit-kortteja vasta
kilpailupaikalla.
Vuokrakortit luettiin etukäteen kirjausjärjestelmään ja merkattiin ennakkovuokraajille varatut kortit. Ennakkoon vuokratut
kortit toimitettiin pussitettuina joukkuemateriaalivastaavalle. Lisäksi Emit-sisäänkirjauspisteelle toimitettiin ennakkoon
150 kpl Emit-kortteja. Vuokrausvaiheen helpottamiseksi tehtiin vuokrauskaavakkeet (kalvo päällä) neljällä eri kielellä,
joihin vuokraaja kirjoitti tarvittavat tiedot. Vuokrauskaavakkeeseen oli kirjattu myös ohje vuokraajalle.
4.4.4 Toimitsijat, koulutus ja toiminta
Kenraaliharjoituksessa oli henkilöstön koulutus, jossa käytiin läpi kirjausjärjestelmän toiminta ja jokainen pääsi
testaamaan sitä. Koneet siirrettiin kilpailukeskuksen Infoon viestiä edeltävänä perjantaina.
Kytäjä-Jukolan kokemusten perusteella vähennettiin Emit-vuokrauksen henkilökuntaa. Henkilökuntaa varattiin kaiken
kaikkiaan seitsemän henkilöä, joista vuoroittain kerrallaan työskenteli perjantaina yksi henkilö, lauantaina kaksi henkilöä,
lauantain ja sunnuntain välisenä yönä yksi henkilö sekä sunnuntaina klo 8 lähtien neljä henkilöä. Työvuoron pituus oli
viisi tuntia. Maksuliikennettä hoiti pääasiassa Yleisinfon henkilökunta. Henkilöstömäärä osoittautui sopivaksi. Perjantaina
vuokrattiin 20 Emit-kilpailukorttia. Loput n. 200 kilpailupaikalla vuokratusta Emit-kortista vuokrattiin lauantaina ja
sunnuntaina; vuokraustahti oli hyvin tasaista lauantaiaamusta sunnuntaiaamuun. Tiivein työrupeama alkoi noin kaksi
tuntia Jukolan viestin yhteislähdön jälkeen, jolloin suurin osa vuokratuista korteista palautettiin kolmen tunnin kuluessa.
Heti Jukolan viestin yhteislähdön jälkeen alettiin lajitella vuokraamattomia kortteja omistajittain. Palautusvaiheessa oli
käytössä kaksi lukijalaitteella varustettua tietokonetta, joten jonossa oli parhaimmillaan 2 - 3 henkilöä kerrallaan. Toinen
tietokone otettiin käyttöön vajaa tunti ennen Jukolan viestin yhteislähtöä. Optimimiehitys palautusvaiheessa Emitvuokrauksessa oli neljä henkilöä, joista kaksi luki kortteja koneelle ja kaksi muuta selvittivät ongelmatilanteita sekä
lajittelivat kortteja omistajittain laatikkoihin. Sunnuntaina muuta henkilökuntaa apuna; pakkaus ja lajittelu, yhteensä
yhdeksän henkilöä, joukkuemateriaalista kolme ja Infosta kolme henkilöä.
Lajittelemattomien laatikko osoittautui lähes tarpeettomaksi. SSL:n Emit-kilpailukorteille oli omat laatikot alusta asti
salkuittain. Lopulliseen Emit-korttien pakkaamiseen ja inventaarioon osallistui yhdeksän henkilöä 2-3 tunnin ajan. Kiireen
helpotettua kahden koneen tiedot ajantasaistettiin palautusten osalta, jotta pakkaaminen voitiin aloittaa. Lopullinen
tietojen päivitys tehtiin vasta kilpailujen jälkeisenä tiistaina. Pakkaamista helpotti Emit-korttien numerojärjestykseen
tehdyt listat omistajittain. SSL:n omisssa listoissa salkuittan oli virheitä, joita ei huomattu tarkistaa korttien luvun
yhteydessä. Näihin listoihin tulisi jatkossa kiinnittää paremmin huomiota pakkaamisen nopeuttamiseksi.
26
Vuokratuista Emit-korteista oli sunnuntaina palauttamatta kahdeksan ja kaksi oli ilmoitettu kadonneeksi. Puolet
palauttamattomista korteista oli yhdellä joukkueella. Jukolan jälkeisellä viikolla saatiin takaisin palauttamattomat
kahdeksan korttia ja toinen kadonneista ilmoitettiin löytyneen (ei palautunut kuitenkaan takaisin). Jukolatoimisto laskutti
ohjeiden mukaan kahden kadonneen kortin ja kahden kortin maksamattoman vuokran. Vuokrakorttien pakkauksen ja
palautuksen omistajilleen hoidin itse lukuun ottamatta Jukola-toimistoon palautuneita kortteja. Palautukset ja maksut
saatiin heinäkuun aikana.
4.4.5 Erityisiä huomioita
 Emit-vuokrauksen ja Emit-sisäänkirjauksen väliseen yhteystyöhön panostettiin Kytäjä-Jukolan ehdotuksen
mukaisesti.
 Emit-sisäänkirjaukseen tehtiin selkeät vuokrausohjeet toimitsijoille ja vuokraajalle ohje neljällä eri kielellä.
 Lähdön Emit-sisäänkirjauspisteessä vuokrattujen Emit-korttien vuokra oli tarkoitus maksaa Infon Emitvuokrauspisteessä vuokrakortin palautuksen yhteydessä, mikä toimi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Vuokraa ei peritty henkilöiltä, joiden oma harmaa Emit-kilpailukortti oli hyytynyt. Asiasta sovittiin Suunnistajan
kaupan kanssa.
 Toimitsijoiden vuokrausohjeeseen olisi vielä syytä lisätä kohta, jossa vaihtoehtona olisi hakea uusi Emitkilpailukortti lähtöalueen ulkopuolelta oman hyytyneen kortin tilalle.
4.5 TOIMITSIJAT
Juha Kytömäki
4.5.1 Talkoolaisten rekrytointi
Talkoolaisten rekrytointi alkoi pari vuotta ennen tapahtumaa niin, että Kytäjä-Jukolassa pääpiirtein kaikki runkohenkilöstö
(päälliköt ja ”kympit”) oli koossa. Heinäkuun 2010 jälkeen talkoolaismäärä kasvoi tasaisesti, kuten taulukosta 1 on
nähtävissä.
Rekrytointi toteutettiin tiedotustilaisuuksilla, seuran osastojen toimenpitein, seura- ja Jukola-lehdillä, runsaalla lehti- sekä
paikallisradiomarkkinoinnilla sekä organisaation omalla rekrytoinnilla.
Tapahtumasta tiedottamiseen, talkoolaisten kouluttamiseen ja rekrytointiin pidettiin kaksi suurempaa keskitettyä
tilaisuutta 6.3. (400 henk.) ja 10.4. (500 henk.). Tilaisuuksien ohjelmassa oli ensin yleinen info-osa ja sen jälkeen
valiokuntakohtaisesti jakautuneena lisäinfoa, koulutusta ja rekrytointia. Lisäksi pidettiin pienimuotoisia ”Kyläkierros” tapahtumia seuran kyläosastojen ja kilpailupaikkakunnan kylissä, yhteensä 13 tapahtumaa.
Organisaation oma pyramidimallinen rekrytointi on tärkein ja toimivin tapa saada henkilö sitoutumaan juuri tiettyyn
tehtävään. Toteutuakseen se edellyttää riittävän määrän valiokuntapäälliköiden alaisia, ”kymppejä”. Haaste, mutta
helpottavaa koko organisaatiolle olisi jos talkoolaisten määrä saataisiin kasvatettua tavoitteeseen ainakin noin
kuukauden Salpa-Jukolassa toteutunutta aikaisemmassa rytmissä.
Talkoolaisten määrä rekisterissä oli lopulta 1732 henkilöä (+ Puolustusvoimien henkilökunta ja varusmiehet). Liitteenä
(Liite 1) olevassa talkootehtävien luettelossa on vähennetty pois erilaiset talkootehtävään osallistumattomat seuraajat,
jolloin kokonaislukumääräksi muodostuu 1677. Talkoolaisista useat tekivät pitkiä työvuoroja tai useita työvuoroja.
Liitteessä 1 on listaus valiokunnista ja niiden pääpiirteisistä tehtävänimikkeistä ja henkilömääristä. Huomioitava on, että
suurin osa talkoolaisista tekee useita työvuoroja. Samoin monet talkoolaiset osallistuivat useampaan tehtävään;
esimerkiksi rakentaja – liikenteenohjaaja, kilpailu – ohjelma, ohjelma – kahvila, kutsuvierastoiminnot – kahvila, toimisto –
palkintojenjako, huolto – ravintola, huolto – pysäköinnin rahastus, karttojen pussitus – kilpailu, sauna – ravintola jne.
Liitteen tehtävälistauksessa on käsitelty kuitenkin henkilöitä, jossa henkilölle on kirjattu vain yksi tehtävä. Eli listaus on
eri talkootehtävissä toimineiden talkoolaisten henkilömäärä.
27
Talkoolaistilanteen kehittyminen (kirjautuneet)
Talkoolaisten määrä
2000
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
20
10
1.
10
.2
01
0
1.
11
.2
01
0
1.
12
.2
01
0
1.
1.
20
11
1.
2.
20
11
1.
3.
20
11
1.
4.
20
11
1.
5.
20
11
1.
6.
20
11
18
.6
.2
01
1
20
10
1.
9.
1.
8.
1.
7.
20
10
200
0
Aika
Taulukko 1. Talkoolaisten määrän kasvu.
Henkilöstön sijoittaminen onnistui hyvin, mutta mm. ravintolan ruuhka-aikoina ei ollut ylimääräisiä reservejä
käytettävissä. Työvoimasektorilla ei ollut omaa sijoittamatonta reserviä käytössä, koska perustalkoolaiset haluavat
”oikean” tehtävän heti ilmoittauduttuaan.
Joistakin toimintokokonaisuuksista oli sovittu oma tekijäporukkansa. Se rajoitti hiukan tehtäviin nimeämistä kriittisimmän
tarpeen mukaisesti. Karkeasti voi sanoa, että juomarasteilla, sauna/pesutoiminnoilla ja mallasrastilla oli tästä syystä jopa
ylimiehitystä. Toisaalta liitelistaus ei kerro koko totuutta näiden henkilöiden otettua lisätyövuoroja vastuullisesti niistä
tehtävistä, joissa suurin tarve oli. Ilmoittamatta työvuoroista pois jäämisiä oli vain noin 1%. Ravintolan oma
työvoimavastaava ja oma toimitsijainfo oli hyvä ja tarpeellinen ratkaisu.
Huomattava, että suurimmilla valiokunnilla on tarpeen olla oma työvoimavastaavansa, koska kysymyksiä,
työvoimajärjestelyjä, tiedottamista, talkoita sekä muuta yhteydenpitoa kyllä riittää. Työvoimavastaava tulisi olla ainakin
kilpailuvaliokunnalla, ravintolalla, kentän rakentamisella sekä liikenteenohjaus/liikennekokonaisuudella. Pienen
henkilöreservin varaaminen valiokunnittain on tarpeellista, ja myös helpompi käsitellä kun reserviä voi koko ajan käyttää
esimerkiksi tauottajina. Valiokunnat ohjeistavat omien talkoolaistensa ilmoittautumisen ja ilmoittautumispaikat, mutta
tämä tieto on tarpeellista päivittää myös toimitsijainfossa.
4.5.2 Talkootietokanta
Talkootietokannan ohjelmasovellus hankittiin Result Fellowsilta. Käynnistämisvaiheessa yrityksen palvelujen
verkkaisuudesta johtuen ei pysytty aikataulussa. Jotkin tietokannan ominaisuuksien ja viimeistelyjen ajatellut muutokset
jäivät kehittämättä/tekemättä, kun tuli kiire siirtyä tuotantokäyttöön.
Ohjelma toimi ominaisuuksiensa mukaisesti ja talkootietokannan kokoaminen ja käsittely toteutui sillä hyvin.
Käytössämme ollut sähköpostiohjelma ei ollut tietokantaohjelman kanssa yhteensopiva, joten ryhmäpostiosoitteet jäivät
toteutumatta ja osoiteluettelot oli haettava lähetyskohtaisesti Excel-taulukkoon tallennetuista tiedostoista.
Talkootietokantaa ylläpiti ja kirjaamiset suoritti työvoimapäällikkö. Toimistosihteeri syötti joitakin kymmeniä
paperilomaketietoja. Valiokuntien päälliköillä ja varapäälliköillä oli oikeus tietokannan selailuun sekä mm.
tehtävämerkintöjen tekemiseen. Työvoimapäällikkö avusti listauksissa ja tietokantahauissa.
28
Ratkaisu ottaa talkoolaishallinto (sekä myös pukuihin liittyvät toiminnot) pois Jukola-toimistosta oli varmasti oikea.
Näinkin toimien toimistossa piipahti useita talkoolaiseksi ilmoittautujia ja asioista kiinnostuneita. Se ei ollut kuitenkaan
kielletty tapa ilmoittautumiseen. Netissä suoraan henkilökohtaisesti kirjautui ja ilmoittautui noin 1100 henkilöä, toisen
rekrytoijan välityksellä ilmoittautumisen suoritti noin 200 henkilöä, eri tilaisuuksissa ilmoittautui ja kirjattiin noin 200
henkilöä, paperisen ilmoittautumislomakkeen erikseen toimitti noin 150 henkilöä, erilaisilla yhteislistoilla ilmoittautui noin
100 henkilöä.
Paperinen ilmoittautumislomake talkootietokannan pohjalta tehtynä oli aluksi liian laaja ja lomaketta yksinkertaistettiin.
Tietojen ja lomakkeen laajuutta kasvatti talkoolaisille tarjottujen asusteiden laajuus. Liitteenä (Liite 2) on malli käytössä
olleesta paperisesta lomakkeesta. Paperiselle lomakkeelle on edelleen tarve olemassa, kun osa aktiivitalkoolaisista on
ikääntyneempää väkeä tai Internetiä käyttämättömiä. Yleisötilaisuuksissa lomakkeiden ja kynien jako sekä lomakkeen
täyttö on nopeampaa kuin rajallisella tietokonemäärällä palvelu, jos Internet yleensäkään on käytössä. Toisaalta
jokainen täytetty paperilomake aiheuttaa jollekin toimijalle ylimääräisen 10 - 20 minuutin Internet-istunnon.
4.5.3 Toimitsijamateriaali
Toimitsijakortit toteutettiin yksinkertaisesti talkootietokannan Excel-tiedostosta Wordin osoitetarrasovelluksella
(kortti+A7muovitasku+kaulanauha). Toimitsijakorttiin tuotiin tietoina etunimi, sukunimi, valiokunta sekä johtajilla tehtävä.
Kortin pohjassa käytettiin Salpa-Jukola logoa ja valiokunnan tunnusväriä. Toimitsijakorttia käytettiin kenraaliharjoituksen
kauppojen etujen saamiseen, maksuttomaan linja-autokuljetukseen, toimitsijaparkkiin pääsyyn, toimitsijaruokailuun,
kulkulupana eri valiokuntien rajoitetuilla alueilla, sekä tietysti nimikylttinä henkilön tunnistamiseen. Kortin kääntöpuolella
oli organisaation keskeisimmät puhelinnumerot.
Toimitsijamateriaali (toimitsijakortti, kaulanauha, T-paita, lippis/huivi sekä maksullinen kisa-asu) jaettiin pääosin
etukäteen 4.-12.6. järjestetyissä toimitsijamateriaalin jakotapahtumissa seuratalo Vehkalinnassa (1100 kpl).
Kenraaliharjoituspäivänä kisakeskuksessa 15.6. jaettiin runsaasti (350 kpl) ja kisaviikonloppuna loput (300 kpl +
varusmiehille T-paidat 200 kpl). Liitteessä 3 on esitetty malli toimitsijakortista.
Toimitsija-asut tilattiin toimittajan Aasian tuotannosta, joten tilaus oli tehtävä vuodenvaihteessa arvion perusteella. Koska
kisa-asu on sopiva myös järjestäjän seura-asuksi, niitä tilattiin reilusti (yhteensä 1500 kpl) ja niitä on kisan jälkeen
myytävänä satoja. Kisa-asun hinta talkoolaiselle oli 50 €. Lisäksi talkoolaisilla oli mahdollisuus tilata 10 eurolla
pikeepaita, jonka sai Jukola-kaupasta. Talkoolaisille maksuttomat T-paidan ja lippiksen/huivin jokainen sai sopivan ja
haluamansa. Lippis oli onnistunut ja sitä olisi mennyt Jukola-kaupassa jokunen sata enemmänkin. Hankintamäärät olivat
T-paita 2050 kpl, lippis 1700 kpl ja huivi 800 kpl.
4.5.4 Talkoolaisten huolto ja henki
Talkoolaisten ruokailut ja kahvit oli rakentamis- ja valmisteluvaiheessa sekä purettaessa ostettu Harjun
oppimiskeskuksen ravintolalta. Se vähensi ravintolamaailman talkoolaistarvetta ja säästi ravintolatalkoolaisten voimia
itse kisaviikonloppuun. Järjestely toimi hyvin ja talkoolaiset olivat hyvin tyytyväisiä toteutukseen ja palveluihin.
Talkoolaisille oli omat pysäköintialueet lähialueilla. Majoittumiseen oli käytössä viisi sotilastelttaa toimitsijainfon vierellä
sekä vapaita teltta-, asuntoauto- ja vaunupaikkoja kisakeskuksen Harjun puistoalueilla.
Talkoolaisten henki oli hyvä ja asiasta tuli positiivista palautetta. Talkoolaisten sitoutuneisuus oli erittäin hyvä.
Aikaisimpien ilmoittautujien peruutuksia tuli henkilöstön kokonaismäärään noin 3 % ja niihin ehdittiin reagoida ennen itse
kilpailuviikonloppua. Poisjääneitä ennakkoon ilmoittamatta oli noin 1 %, joskin jokainen poisjäänti nimetyltä paikalta
aiheuttaa uudelleenjärjestelyjä ja jopa ongelmatilanteita.
Organisaatio toimi hyvin eikä juurikaan kriittisiä palautteita johtamisorganisaatiosta tullut. Talkooinfoissa ja
koulutustapahtumissa korostettiin omien alaistensa ja oman johtajansa tuntemisen tärkeyttä, ja asia tuntui menneen
perille.
29
4.5.5 Tiedottaminen
Tapahtumista tiedottaminen talkoolaisille toteutettiin sähköpostilla ja lehtien seurapalstoilla. Muutama yleinen
sähköposti laitettiin ”peittojakeluna” ja muu tiedottaminen lähinnä valiokuntien omana toimintana. Automaattisesti
talkootietokannasta osoitteita poimivia postilistaosoitteita ei ollut, vaan postilistat muodostettiin kulloinkin tietokannasta
otetusta Excel-tiedostosta. Muutamaan tärkeimpään tapahtumaan ja omaan työvuoroon liittyvä tiedote laitettiin
sähköpostittomille kirjepostina. Sähköpostittomia talkoolaisia (talouksia) oli kaiken kaikkiaan noin pari sataa.
Valiokuntien tiedottamista omille talkoolaisilleen on korostettava. Talkoolainen, joka on pitkän aikaa ilman nimettyä
tehtävää listoilla, menettää mielenkiintonsa. Jonkin verran tuli palautetta, että henkilö on ilmoittanut halukkuutensa mm.
valmistelutalkoisiin, mutta mitään viestiä ei ole tullut. On hyvä, että talkoolainen saa heti paluuviestin Internetissä
ilmoittauduttuaan. Ne, kenellä ei ole sähköpostiosoite annettu käyttöön, jäävät helposti paitsioon. Kevään alussa pitää
jokaiseen talkoolaiseen olla ollut henkilökohtainen kontakti, jossa kerrotaan valmistelujen vaihe, talkoolaisen tehtävä
sekä mahdollisuuksien mukaan seuraava koulutus, valmistelutalkootapahtuma tai muu seuraava tärkeä ajankohta.
4.6 TOIMITSIJAINFO
Sanna Pyykki
Toimitsijainfon merkittävimmät yhteiset työrupeamat olivat:




Toimitsijakorttien sekä toimitsijamateriaalin jakojärjestelmän askartelu yhden viikonlopun aikana
Toimitsijamateriaalin jako Vehkalinnassa noin yhden viikon ajan (3 - 6 tuntia/ päivä)
Toimitsijainfon perustaminen kilpailukeskukseen ja materiaalin jako kenraaliharjoituksessa
Toiminta kilpailuviikonlopun aikana ja purkaminen.
Kilpailukeskuksessa toimitsijainfo toimi muista infoista erillään, lähellä toimitsijaravintolaa. Ratkaisu oli infojen toiminnan
kannalta hyvä. Tarkoitus oli, että toimitsijainfo palvelee toimitsijaorganisaation ja valiokuntien keskitettynä toimistokopiointi- ja laminointipisteenä. Osa kävi kuitenkin pääsihteerin toimistossa tekemässä näitä töitä (+värikopiointi), mikä
osaltaan suotta kuormitti kilpailutoimistoa.
Kenraaliharjoituspäivänä toimitsijainfo toimi pääinfon tiskillä jakaen toimitsijamateriaalia. Suurin ruuhka palvelussa oli klo
16 - 19. Kilpailuviikonloppuna toimitsijainfossa jaettiin materiaali vielä noutamattomille sekä tehtiin muita tehtäviä
kiireettömässä ilmapiirissä. Muilta osin toimitsijainfon varustelut, tehtävät ja aukioloajat toteutettiin pääpiirtein
toimintasuunnitelmassa esitetyllä tavalla.
Ravintolalla oli oma info ja ilmoittautumispiste toimitsijainfon luona. Talkoolaiset eivät ilmoittautuneet toimitsijainfossa
vaan valiokuntien omissa ilmoittautumispisteissä.
Toimitsijainfossa työskenteli kilpailuviikonlopun aikana yhteensä 10 henkilöä, joista kaksi oli Valio-Jukolan kyseisen
sektorin vastaavia. Kussakin työvuorossa oli vähintään kaksi henkilöä, yleensä 5 - 6 henkilöä. Kenraaliharjoituksessa
parhaimmillaan yhtä aikaa työskenteli yhdeksän henkilöä, koska se oli ruuhkainen aika toimitsijainfossa.
30
4.7 KUTSUVIERASINFO
Satu Salorinne ja Anne Pernu
4.7.1 Yleistä
Kutsuvierastoimintojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi kutsuvierastiimi. Kutsuvierasinfo kuului
toimistovaliokuntaan, kutsuvierasisännät ja kutsuvierasvastaava markkinointivaliokuntaan sekä kutsuvierastarjoilu
ravintolavaliokuntaan. Kutsuvierasinfon vastaavana toimi Anne Pernu ja kutsuvierasvastaavana Satu Salorinne.
4.7.2 Kutsuvierasinfon toiminta
Myös toimistosihteeri kuului kutsuvierasinfon henkilöstöön ja hän hoiti Jukola-toimistolla yhdessä pääsihteerin kanssa
kutsuvieraskirjeiden kokoamiset ja postitukset. Toimistosihteerin vastuulla oli ilmoittautumisten vastaanotto ja
kutsuvieraslistan ylläpitäminen. Pääsihteeri ja toimistosihteeri antoivat merkittävän osan työpanoksestaan
kutsuvierastoimintoihin ja niiden onnistumiseen.
Kutsu sekä muu postitusmateriaali suunniteltiin kutsuvierasvastaavan, pääsihteerin ja toimistosihteerin yhteistyöllä.
Toimistolla työskennellyt työharjoittelija pääasiassa suoritti käännökset englannin kielelle. Kutsu painettiin huhtikuussa.
Kutsut postitettiin 4.5, mutta lisäkutsuja lähetettiin vielä myöhemminkin. Ilmoittautumisia otettiin vastaan sähköpostitse ja
puhelimitse, vastauksia pyydettiin 20.5. mennessä. Suurin osa ilmoittautui sähköpostilla, jokaiseen ilmoittautumiseen
vastattiin ja kysyttiin halukkuutta osallistua yörastille, mikäli viestissä ei ollut siitä mainintaa. Ilmoittautuneille tehtiin toinen
postitus 31.5., jossa lähetettiin pysäköintilippu, kutsuvierastilojen päivitetty ohjelma sekä yleisohje kutsuvierastilojen
toiminnoista.
Kutsuvierasinfon väelle pidettiin kaksi koulutusta. Ensimmäinen koulutus oli 22.4. seurantalo Vehkalinnassa. Ko.
koulutus oli yhteinen kaikille toimistovaliokuntalaisille. Kutsuvierasinfon väkeä paikalla oli vain kaksi henkilöä.
Työvuorolista lähetettiin talkoolaisille sähköpostilla 17.5., listaan pyydettiin kuittaus työvuoron sopivuudesta. Toinen
koulutus järjestettiin 6.6. Harjussa kilpailukeskuksen kutsuvierastiloissa. Samassa koulutuksessa oli myös
kutsuvierasisännät ja kutsuvierastarjoilijat. Paikalla olivat miltei kaikki ilmoittautuneet talkoolaiset. Koulutuksen lopuksi
kiersimme koko kilpailukeskusalueen kilpailunjohtajan opastamana.
Kutsuvierasvastaava ja kutsuvierasinfon vastaava valmistivat kutsuvieraskortit toimistolla viikko ennen Jukolaa.
Kutsuvierasreput koottiin kutsuvierasinfon talkoolaisten avustamana kenraaliharjoituksessa keskiviikkona 15.6. Reppuja
tehtiin n. 450 kpl, joista yhden hengen reppuja oli n. 100 ja avec-reppuja n. 350. Yhden hengen reppuja tehtiin lisää
kilpailun aikana n. 50 kpl. Reppu sisälsi Kymen Puhelimen kertakäyttösadeviitan, Leafin Hedelmä Aakkoset makeispussin ja Sisu Sysi -pastilleja, Serlan eväspussin ja nenäliinapaketin, Gebwellin energiajuoman, Haminan
kaupungin kuulakärkikynän ja muistilehtiön, Virolahden kunnan laastaripaketin, käsiohjelman sekä Haminan ja
Virolahden matkailumateriaalia. Avec-repussa oli tavarat 2 henkilölle. Markkinointivaliokunta vastasi repun ja sen sisällön
hankinnasta. Repun kustansi Kymenlaakson Liitto.
Kutsuvierasmateriaali oli noudettavissa jo perjantaina 17.6. klo 12.00 - 20.00 välisenä aikana. Tiloissa ei tuolloin ollut
mitään tarjoilua. Tilat avautuivat lauantai-aamuna klo 8.00 ja olivat yhtämittaisesti käytössä sunnuntaihin klo 12.00
saakka. Suurin ilmoittautumisruuhka oli lauantaina klo 11 - 14 välillä. Tuolloin vuorossa oli kahdeksan talkoolaista, muu
aika selvittiin 2 - 4 henkilöllä. Työvuorot kestivät neljä tuntia kerrallaan. Lauantaina oli käytössä kaksi ovivahtia,
sunnuntaina kutsuvierasinfon ihmiset toimivat myös ovivahtina. Tilat olivat ahkerassa käytössä koko yön ajan aina
sulkemiseen asti. VIP-katsomossa oli kaksi omaa vahtia lauantaina klo 13.00 - 19.00 ja klo 22.00 - 01.00 sekä
sunnuntaina klo 04.00 - 07.00. Ovivahdit ja katsomovahdit kuuluivat kutsuvierasinfon alaisuuteen. Yhteensä
kutsuvierasinfossa oli 21 talkoolaista, joista osa teki useamman työvuoron.
31
4.7.3 Kutsuvieraiden määrät
Kutsuja lähetettiin 807 kpl (kaikki avec) ja VIP-lippuja jaettiin/myytiin 120 kpl (kaikki solo).
Ilmoittautui 723 henkilöä (= 403 kutsuun vastattiin)
avec 640
solo 83
Paikalle saapui 847 henkilöä (VIP-lipun saaneitä ei pyydetty ilmoittautumaan ennakkoon)
Ilmoittautuneista jäi saapumatta 37
Saapui ilman ilmoittautumista 31
Yörastille ilmoittautui 357
4.7.4 Erityisiä huomioita
Toiminnot sujuivat yleisesti ottaen hyvin. Tutustuminen (kutsuvierasvastaava) edellisvuoden Jukolaan antoi hyvän kuvan
siitä, miten kutsuvieraat saapuvat ja ovat paikalla. Sen pohjalta oli hyvä suunnitella omaa tapahtumaa. Mitään isoja
yllätyksiä ei tapahtuman aikana tullut, vaan selvittiin pienellä hienosäädöllä.
Tarkkuutta/Korjattavaa/Mietittävää:
 Jotkut saapuneista vieraista (5 - 10 henkilöä) eivät sanojensa mukaan olleet saaneet 2. postituksen kirjettä,
joka sisälsi parkkilipun ja ohjeita saapumiseen
→ Kirjeet tulisi tarkistaa listan pohjalta parin ihmisen toimesta.
 Joidenkin ilmoittautuneiden nimi puuttui ilmoittautuneiden listalta; mahdollisesti saapumisilmoitus kirjattu väärän
henkilön kohdalle tai saapumisilmoitus on jäänyt kokonaan kirjaamatta
→ Tarkkuutta vaaditaan Excelin täytössä.
 VIP-lipulla kutsuvierasinfoon ilman ennakkoilmoittautumista saapuvien kutsujataho ei ollut tiedossa
→ kyseisissä VIP-kutsuissa olisi hyvä lukea kutsun ostaneen/saaneen yrityksen nimi.
 P-lipun (VIP/Media) taakse voisi painattaa ajo-opastus kartan, jolloin ei tarvita erillistä ohjetta (tosin ajo-ohje
Salpa-Jukolaan oli varsin yksiselitteinen).
 Opaspaalulta tulisi olla viitta myös kutsuvierastiloihin;
nyt GB-Glacen jäätelörekka peitti tulosuunnasta ison VIP-tilan merkkikyltin.
 Kaukametsäläisten majoitus- ja lepotilojen varauksista ei viimeisin tieto ollut pääsihteerillä, joka koordinoi
Harjun oppimiskeskuksen huonemajoituksia mm. Kaukametsäläisten osalta, minkä seurauksena lepotilan
huoneita annettiin majoittujille ja illalla piti etsiä uusi lepotila
→ yksi henkilö suunnittelee majoitus- ja lepotilat ja välittää tiedot eteenpäin niitä tarvitseville.
 Kutsuvieraskatsomoa ei ollut rajattu mitenkään, alkuun siellä oli ulkomaalaisia urheilijoita, joita hienovaraisesti
hätistettiin pois;
Jukolan viestin ajaksi viritettiin köysi ja korkeat VIP-laput katsomon taakse. (Poikkeuksellista meillä
katsomon suhteen oli se, että uusi rakennettu katsomo jää pysyvästi palvelemaan pallokenttää ja sen
tähden mm. selkänoja puuttui takaa, koska katsomo viimeistellään myöhemmin mm. maavallilla.)
 Kutsuvieraille ei ollut painatettu karttoja rasti- ja hajontapainatuksella, vaan he saivat puhtaan kilpailukartan
→ Kartta- ja ratavaliokunnan tulisi tietää ko.asia ja huomioida se painatusmäärissä, kutsuvierastiimin
tehtävänä on varmistaa, että asia on tullut huomioiduksi (tämä varmistus tehtiin kahdesti, mistä
huolimatta ko. karttoja ei ollut riittävästi).
4.8 MAJOITUS
Helena Kauppila
4.8.1 Majoitusryhmä ja sen toiminta
Majoitusvastaavana toimi Helena Kauppila ja majoitusryhmä koostui seitsemästä toimitsijasta. Majoitusryhmä vastasi
kilpailuviikonlopun aikana majoitusinfosta ja lattiamajoituksesta (siivous ja vartiointi). Majoitusryhmällä oli käytössään
32
yksi päivystävä puhelin, jonka numero annettiin mm. lattiamajoittujille. Majoitusryhmän henkilöistä enimmillään kaksi oli
paikalla samaan aikaan, lisäksi yksi henkilö iltapäivällä kolme tuntia, pe-la yönä oli puhelinpäivystys. Lauantaina oli
useampi henkilö paikalla päiväaikaan, la-su yön päivysti kaksi henkilöä ja sunnuntaina oli enää kaksi henkilöä.
Kesäkuun alussa ilmoitettiin, että jokaisessa toimipisteessä, jokaisessa vuorossa pitää olla vähintään yksi
ensiapukurssin käynyt. Majoitusryhmästä kaksi henkilöä osallistui Salpa-Jukolan ensiapuvastaavan kesäkuussa
järjestämiin ea-koulutuksiin. Myös kassakoulutuksia järjestettiin muutama kesäkuussa. Majoitusryhmän toimitsijat kävivät
myös tämän kurssin, koska joutuivat myymään telttapaikkoja majoitusinfossa.
Kenraaliharjoituksessa toimitsijoita opastettiin Harjun majoitustiloihin ja tehtäviin, koska osa heistä ei ollut osallistunut
aikaisemmin Harjussa pidettyyn koulutukseen. Kenraaliharjoituksen yhteydessä harjoiteltiin myös kassakoneen käyttöä
ja laitettiin luokkatiloja valmiiksi (mm. pulpettien siirto) lattiamajoitusta varten. Torstaina oli hyvin aikaa tarkastaa, tulostaa
ja laminoida teltta-alueiden sekä tuulisuoja- ja majoitustelttapaikkojen listoja ja karttoja opasteita varten. Torstaina
kartoitettiin myös teltta-alueiden vara-alueet majoitusinfosta varaamaan tulevia varten (ennakkoon ruudutetut alueet
täyttyivät lähes kokonaan ennakkovarauksista). Majoitusryhmän kiireisin aika sekä Infossa että lattiamajoittujien
vastaanotossa oli lauantaina puolen päivän aikoihin, ennen Venlojen viestiä.
Majoitusryhmän työvuorot:
pe 17.6.
klo 09
klo 09
klo 16
klo 16
klo 22
- 22
- 16
- 19
- 22
-
majoitusvastaava
1 hlö
1 hlö
1 hlö
puhelinpäivystys/majoitusvastaava
la 18.6.
klo 07 - 22
klo 07 - 13
klo 10 - 14
klo 13 - 19
klo 15 - 18
klo 19 - 01
majoitusvastaava
1 hlö
1 hlö
1 hlö
1 hlö
2 hlöä
su 19.6.
klo 01 - 07
klo 07 - 17
klo 07 - 13
2 hlöä
majoitusvastaava
1hlö
4.8.2 Ulkopuolinen majoitus
Ulkopuolisten majoitusvaihtoehtojen kartoitus alkoi keväällä 2010. Laitoimme noin vuosi ennen tapahtumaa eri
majoitusvaihtoehdoista yhteystietoineen luettelon Salpa-Jukolan Internet-sivuille. Jukola-toimisto vastasi listan
täydentämisestä ja majoittajien yhteystietojen päivityksestä sekä varaustilanteiden tiedottamisesta listan yhteydessä.
Listassa oli eritasoisia majoituksia, mm. hotelleja, opistotyyppisiä majoituspaikkoja, leirintäalueita sekä mökkejä. Lisäksi
samalla palstalla välitimme yksityismajoittajien yhteystietoja, joita saimme talven aikana tietoomme.
Lähes kaikkien majoitusten varaus hoitui suoraan majoituspaikan tarjoajan kautta, jolloin Jukola-toimistossa välitettiin
vain yhteystietoja ja tarvittaessa avustettiin sopivan majoituspaikan etsinnässä. Majoituskyselyihin vastattiin
pääsääntöisesti Jukola-toimistosta. Ensimmäisiä kyselyjä tuli jo keväällä 2010, kyselyitä tuli enimmäkseen ulkomaisilta
seuroilta.
Lisäksi Salpa-Jukola oli varannut lähialueelta kolme seuramajaa edelleen vuokrattavaksi. Nämä varattiin organisaatiolle
jo hyvissä ajoin, jotta ne suurina majoituspaikkoina olisivat varmasti palvelemassa suuria seuroja. Näiden osalta
majoitusryhmä vastasi avainten luovutuksesta, ohjeistuksesta sekä puhelinpäivystyksestä. Ulkopuolisilta
majoitustarjoajilta saatu palaute on ollut hyvää.
33
4.8.3 Lattiamajoitus
Harjun oppimiskeskuksen luokkahuoneita oli varattu yhdeksän, joissa majoittui kaikkiaan 146 henkilöä (19 eri nimellä
tehtyä varausta). Majoitusta luokkahuoneissa oli tarjolla perjantaista sunnuntaihin, kilpailukeskuksen aukioloajan
puitteissa. Lattiamajoituksen hinta oli 25€/henkilö/yö. Lattiamajoitus varattiin ja maksettiin ennakkoon, Jukola-toimisto
vastasi varausten vastaanotosta ja laskutuksesta. Perjantaina saapui majoittumaan 51 henkilöä ja loput lauantaina.
Luokkahuoneissa oli sisällä opasteet englanniksi, ruotsiksi ja suomeksi. Vessojen ovissa oli kuva-opasteet sekä tekstit
englanniksi, ruotsiksi ja suomeksi. Ulko-ovissa oli piirros ”Ei suunnistuskengillä sisätiloihin”. Lattiamajoittujat käyttivät
kilpailukeskuksen pesu- ja saunatiloja.
Majoitusryhmä siivosi sunnuntaina kaikki luokkahuoneet käytävineen ja vessoineen.
4.8.4 Muu majoitus kilpailukeskuksessa
Majoitusinfo toimi kilpailuviikonlopun aikana Infossa sen aukioloaikojen mukaisesti.
Jukola-toimisto (pääsihteeri) vastasi majoitusteltta- sekä tuulisuojapaikkojen jaosta. Telttapaikat piti varata etukäteen
ilmoittautumisen yhteydessä 17.5. mennessä. Varattavana oli 10 euron hintaan 10 x 10 metrin alueita. Ennakkoon
varattiin 994 paikkaa ja kisapaikalla myytiin vielä 32 paikkaa. 17.5. jälkeen tuli runsaasti yhteydenottoja Jukolatoimistoon, sillä osa ei ollut huomannut ennakkovarausta. Vielä viimeisellä viikolla otettiin siis vastaan ennakkovarauksia
ehdolla, että maksu tulee olla maksettu välittömästi. Ulkomaalaiset yhteydenottajat ohjattiin kuitenkin ostamaan paikat
majoitusinfosta vasta paikalle saavuttaessa.
Järjestäjien pystyttämiä telttoja saatiin Puolustusvoimilta käyttöön 375 kpl, joista heidän käytössään oli 25 kpl.
Järjestäjien pystyttämän teltan hinta oli 135€/kpl. Näiden varauskäytäntöä muutettiin edellisvuodesta; vain ulkomaalaiset
seurat tekivät varauksen ilmoittautumisjärjestelmässä ja suomalaiset seurat tekivät alustavan varauksen pääsihteerille
sähköpostitse tai puhelimitse, jolloin varaukset vahvistettiin ja majoitusteltat maksettiin vasta 17.5. jälkeen
ulkomaalaisten seurojen majoitustelttatarpeen selvittyä. Tämä oli hyvä, vaikkakin pääsihteeriä työllistävä käytäntö ja sai
pääasiassa positiivista palautetta; ylimääräisiä varauksia ei jouduttu näin ollen perumaan eikä maksuja palauttamaan.
Asuntoautojen ja -vaunujen pysäköinti sijaitsi vähän kauempana kilpailukeskusalueella (vanhalla raviradalla) ja 2 km:n
päässä Valkjärvellä armeijan harjoitusalueella. Paikan hinta oli 25 €/asuntoauto tai -vaunu. Paikkaa ei edellisvuodesta
poiketen voinut varata ennakkoon ilmoittautumisen yhteydessä, vaan paikan maksu perittiin alueelle saavuttaessa ja
paikat täytettiin liikennevastaavan suunnitelman mukaisesti saapumisjärjestyksessä.
Kuva 8. Teltta- ja matkailuajoneuvomajoitusta. (Kuva: Kirsi Lauri/RUK)
34
4.8.5 Erityisiä huomioita
 Majoitusryhmässä voisi olla henkilöitä kaksinkertainen määrä; nyt majoitusvastaava ja kuusi muuta toimitsijaa.
Luokkarakennukset sijaitsivat melko kaukana majoitusinfosta ja käynnit teltta- ym. alueilla veivät melkoisesti
aikaa.
 Teltta-alueita tulisi varata ennakkoon tarpeeksi (tai selkeästi osoitettava ruuduttamaton vara-alue), koska kaikki
telttamajoittujat eivät varaa niitä ennakkoon.
4.9 OHJELMAT
Siru Ahopelto
4.9.1 Yleistä
Ohjelmavastaavana toimi Siru Ahopelto ja assistenttina kulttuurituotannon opiskelija Hanna Suortti. Ohjelmia
valmistelemaan perustettiin kaksi työryhmää. Juhlalavan ohjelmatyöryhmän jäseninä edellä mainittujen lisäksi olivat Sari
Rasi (vastuualueena juhlalavan toiminnot), Tarja Kallio (palkintojenjako) ja Elina Kallio (joukkueet ja palkintojenjako).
Ryhmä aloitti säännölliset kokoontumiset helmikuussa 2011. Metsäkirkkoa valmisteli toinen työryhmä, jonka jäsenet
edustivat Haminan seurakuntaa, Harjun oppimiskeskusta ja kilpailuorganisaatiota. Ryhmän työskentelyyn osallistuivat
puheenjohtaja pastori Anita Venäläinen, kanttori Ulla Suutari, Esa Punkkinen ja Jari Takasuo Harjun
Oppimiskeskuksesta sekä metsäkirkkojen kokeneet rakentajat Tuula ja Jukka Ahola (Hamina) sekä Leena ja Esko
Niskanen (Virolahti). Molempien ryhmien kokoonpano vaihteli hieman työn edetessä.
Ohjelmatoimintoihin Salpa-Jukolassa kuuluivat avajaiset, Jukolan juhla, palkintojen jaot, Jukola-lipun luovutus sekä
Metsäkirkko. Tärkeimmät yhteistyötahot olivat Haminan seurakunta sekä Jukolan omasta organisaatiosta
kenttävaliokunta ja markkinointivaliokunta. Ohjelmien suunnittelun ja toteutuksen lisäksi osallistuttiin myös Jukolan
juhlalavan ja portin sekä Metsäkirkon suunnitteluun.
Tavoitteena ohjelmien koostamisessa oli saada ohjelmalliset tilaisuudet rakenteeltaan sujuviksi, lyhyiksi ja ytimekkäiksi.
Eri ikä- ja taustaryhmistä ja kansallisuuksista koostuvalle yleisölle esitettävissä ohjelmissa vältettiin puhe-esityksiä ja
visuaalisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Suunnittelussa noudatettiin tarkkaan Jukolan järjestelyohjeita ja
aikataulua sekä hyödynnettiin edellisvuoden järjestäjien auliisti jakamia hyviä kokemuksia ja neuvoja.
Ohjelmalliset tilaisuudet haluttiin saada paikallista kulttuuria edustaviksi. Tämä toteutui paikallisten esiintyjien ja
sisältöjen kautta. Jukolan perusarvoja ja brandia tukevat ohjeet löytyivät hyvin järjestelyohjeista (mm. luonto, puhtaus,
selviytyminen, perhekeskeisyys, ei glamouria, kansalaistaidot, mystinen suomalainen kesäyö, kansallisromantiikka,
perinteet, huippusuunnistus, urheilun juhlaa, luonnon kunnioittaminen ja moninaiskäyttö). Ohjelmista haluttiin tehdä
korkealaatuisia, mutta kuitenkin tapahtuman luonteeseen sopivia rentoja ja mukavia.
Ohjelmissa huomioitiin mm. seuraavia teemoja:




Salpalinja, kilpailualueen luontoon kätkeytyvä puolustuslinja, joka viestii selviytymisestä, kansalaistaidoista,
kansalaisrohkeudesta ja turvallisuudesta, jotka ovat Jukolan arvoja: Salpalinja näkyi kilpailun nimessä,
juhlalavan ja juhlaportin rakenteessa, metsäkirkon rakenteissa ja ohjelmassa sekä Salpavaellusoppaiden
järjestämässä infopisteessä.
Vehkalahden Veikot 100 vuotta: näkyi juhlaporttiin kiinnitetyissä logoissa, juhlalavalla toimivien työasuissa
(omat seuran logolla ja väreillä varustetut pikeepaidat)
Puolustusvoimat: Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan esitys
Harjun Oppimiskeskus ja hevoset: Harjun tarjoamaa ammattitaitoa käytettiin mm. rakentamisessa ja
koristeluissa. Harjun historiaa tuotiin esille kenttäkuulutuksen ”välipaloina”. Metsäkirkossa esitettiin Harjussa
sävelletty ”Suomen laulu”. Harjun miljöö sinänsä loi hengen koko Salpa-Jukolalle ja sikäli oli kaikessa
toiminnassa läsnä.
35
Ohjelmatoimintojen henkilöresurssit:


Lipunnostajia kolme henkilöä, RUK:n ryhmä
Juhlalavan toiminnot:
o Lavamanageri, joka vastaa lavan toiminnan sujuvuudesta
o Juontajia kaksi (kaikissa juhlissa, kielet suomi, ruotsi, englanti, mahd. venäjä osittain)
o Palkintojenjaosta vastaavia kaksi
o Palkintojen jakajia seitsemän (ohjeessa määrätyt + järjestäjän valitsemat)
o Palkintojenjaon avustajia 10
o Airueita kahdeksan
o Esiintyjiä 10
 yhteensä 40 henkilöä
Metsäkirkon henkilöresurssit:






viisi pappia, Haminan seurakunta / Virolahden kappeliseurakunta
viisi ehtoollisen jakajaa
suntio
kanttori + musiikkiryhmä (9 hlöä)
tekniikasta vastaava
Metsäkirkon rakentajat ja somistajat sekä ohjauksesta ja opastuksesta vastaavat, 12 henkilöä
 yhteensä 33 henkilöä
Ohjelmatoimintojen tarvikkeet, tavarat ja palvelut:








juhlalavan, juhlaportin ja metsäkirkon rakentaminen yhteistyössä kenttävaliokunnan kanssa
somistus ja kukat yhteistyössä Harjun Oppimiskeskuksen kanssa
penkit; Metsäkirkkossa 40 penkkiä , juhlalavalla 40 (palkittaville joukkueille 25 + 15 yleisölle)
äänentoisto kahteen kohteeseen
esiintyjäpalkkiot
palkintojen hankinta yhteistyössä markkinointivaliokunnan kanssa
pienet tarvikehankinnat
kopiointi, painatukset (erilliset ohjelmalehtiset, esim. Metsäkirkon käsiohjelma)
4.9.2 Juhlalava ja Jukola-portti
Juhlalavan paikka oli Salpa-Jukolassa hyvä ja keskeinen. Se kokosi hyvin yleisöä ohjelmia seuraamaan ja juhlalavan
edustalla vietettiin aikaa muinakin aikoina. Juhlalava rakennettiin ideapiirustuksen pohjalta kenttävaliokunnan taitavan
rakentajaryhmän toimesta. Lava oli kookas (noin 20 m x 15 m) ja vain takaosa oli katettu. Lavan takana oli metsäinen
kallio, joka loi hyvän luonnonmukaisen taustan ja ilmeen lavalle ja sen toiminnoille. Tämä näkyy hyvin esim.
palkintojenjaosta otetuissa kuvissa, joissa luonto, kukat, puut, taivas näkyvät rakenteita paremmin. Lavan etureuna
jäljitteli Salpalinjan taisteluhaudan mutkittelevaa ja puilla vuorattua reunaa. Keskeisen sijainnin takia lavan eteen ei
laitettu penkkejä 40 enempää, koska suurempi määrä olisi tukkinut kulkureittejä. Ratkaisu toimi hyvin, joukkueet saivat
omat penkkinsä, kutsuvieraille oli varattu omat paikkansa ja liikuntarajoitteiset pääsivät kyllä istumaan. Muu yleisö jaksoi
seisoa ohjelmien ajan ja tunnelma oli väkijoukossa tiivis.
36
Kuva 9. Jukolan viestin palkintojenjako juhlalavalla. (Kuva: Mikko-Pekka Purho)
Jukola-portti sijaitsi juhlalavan välittömässä läheisyydessä ja muodosti yhtenäisen visuaalisen, Salpalinjan ilmettä
välittävän kokonaisuuden lavan kanssa. Portti toteutettiin myös ideapiirustuksen pohjalta, kenttävaliokunnan
talkoolaisten taidoin ja voimin. Porttia täydensivät pienet salpakivet, jotka sijoitettiin portin puoliskojen juurelle ja
metsäiset kasviasetelmat. Portti oli hyvin kaunis ja toimiva elementti kisakeskuksen ytimessä. Lavan ja portin
koristeluista vastasi Harjun Oppimiskeskuksen puutarhatalouden opettaja Reetta Hakanen työryhmineen. Pimeän aikaan
portti ja lavan takana olevia puita valaistiin kohdevaloilla.
Kuva 10. Jukola-portti.
37
4.9.3 Ohjelmat Salpa-Jukolassa
Avajaiset la 18.6. klo 13.00
Ennen avajaisia Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta esitti juhlalavalla musiikkia noin klo 12.30 lähtien.







Avajaisohjelman virallisen osuuden kesto oli noin 25 min.
Juhlan alussa fanfaari ja Jukola-lipun nosto (varusmiehet)
Kilpailunjohtajan tervehdys, Markku Seppä
Kilpailun avaus, kunnanjohtaja Osmo Havuaho, Virolahden kunta
Kilpailun siunaus, lääninrovasti Jari Pennanen
Suvivirsi, Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan johdolla
Avajaisten jälkeen Puolustusvoimain Varusmiessoittokunta esiintyi juhlalavalla vielä n. 15 minuutin ajan
Avajaisten yhteydessä soittokunnalla oli tarkoitus esittää kuviomarssiesitys vaihtoalueen päädyssä. Lauantaina aamulla
alkanut sade sekoitti kuitenkin suunnitelmat ja marssiesitystä ei voitu soitinten, pukujen ja kiväärien kastumisen ja
kentän liukkauden takia toteuttaa suunnitellusti. Päätös tehtiin juuri ennen avajaisia, noin 30 min ennen alkua. Asia oli
ollut kuitenkin tiedossa jo alusta asti ja vaihtoehtoiseen toteutukseen oli varauduttu mm. jo lavan rakentamisvaiheessa.
40 soittajan soittokunta ja 20 -henkinen kivääriryhmä mahtuivat hyvin juhlalavan katoksen alle. Sade päättyi
avajaisjuhlan aikana eikä sateesta ollut enää mitään harmia muiden ohjelmien aikana.
Kuva 11. Jukolan juhla. (Kuva: Mikko-Pekka Purho)
Jukolan juhla la 18.6. klo 19.30





Kesto noin 30 min.
Alkujuonto
Suojelijan tervehdys, puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen
Musiikkiesitys: Lauluyhtye Taika, Baiba Kuusela/sello, Jussi Hyvärinen/huilu
Viestisanoman luovutus edellisen Jukolan voittajajoukkueelle / Kaukametsäläiset, Reimo Uljas ja Halden SK
Jukolan juhlassa ohjelmatyöryhmä panosti paikallisen ohjelmanumeron rakentamiseen. Ohjelmanumeroon oli 15 min
mittainen kokonaisuus, jossa oli musiikin, kertojan ja valokuvien muodostama draamallinen kaari, kertomus Salpalinjan
rakentajasta. Teknisten ongelmien takia heijastettuja kuvia ei saatu näkymään riittävän hyvin ulkoilmassa ja illan
auringonpaisteessa, joten ohjelman sisältö muokkautui musiikki- ja lausuntaesitykseksi, jota avattiin kansainväliselle
yleisölle lyhyellä englanninkielisellä juonnolla.
38
Kuva 12. Suojelijan tervehdys. (Kuva: Mikko-Pekka Purho)
Venlojen palkintojen jako la 18.6. klo 20.00 (alkoi välittömästi Jukolan juhlan jälkeen)
Palkintojenjaossa noudatettiin Jukolan järjestelyohjeita palkittavien määristä (Venlat 20 joukkuetta) ja palkinnoista.
Palkinnot jakoivat Kaukametsäläisten edustaja Ilkka Koota, SSL:n edustaja Timo Peltola ja kaksi järjestäjän valitsemaa
henkilöä: Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen ja Vehkalahden Veikkojen kunniapuheenjohtaja Erkki Kapianen.
Kiertopalkinnon ja sen pienoismallin jakoivat palkinnon lahjoittajan (Helsingin Sanomat) edustajat Risto Suokas ja Mika
Tulonen. Suunnistusvalmentajat ry palkitsi parhaan suomalaisjoukkueen valmentajan palkinnolla, jonka jakoivat Maritta
Nurmi ja Mikko Eskola.
Venlojen viestissä palkittiin kunniapalkinnoilla seitsemän joukkuetta, joista kaikki saivat Serlan lahjoittamat pehmooravat. Muut palkinnot:
1. Sevenon Oy:n lasilautanen ”Salpa-Jukola, Hamina” + Suunnistajan kaupan 100 € lahjakortti (Haminan kaupunki
ja Suunnistajan Kauppa)
2. Sevenon Oy:n lasilautanen ”Salpa-Jukola” + Intersportin 50 € lahjakortti (Salpa-Jukola ja Garmin)
3. Sevenon Oy:n lasilautanen ”Salpa-Jukola” (pieni) + Laitilan Kukko -tuotepaketti (Salpa-Jukola ja Laitilan Kukko)
4. Craftin tuotepaketti (Craft)
5. Craftin tuotepaketti (Craft)
6. Craftin tuotepaketti (Craft)
7. Graniittilämpömittari + kirja ”Matka Salpalinjalle” + reppu (Virolahden kunta ja Kymenlaakson liitto)
Palkinnot saapuivat osin aivan viime hetkillä ja oikean järjestyksen rakentamiseen kului jonkin verran aikaa. Palkinnot
varastoitiin toimistolle, josta oli varsin lyhyt matka siirtää ne juhlalavalle. Serlan oravat tarvitsivat oman varastotilan ja
niiden purkamiseen kului myös aikaa. Juhlalava palkintoineen oli valmis viimeistään puoli tuntia ennen seremonioiden
alkua. Palkintojenjako sujui täsmälleen annetussa aikataulussa. Airueina toimineet nuoret edustivat juhlivaa 100vuotiasta seuraa hienosti ja yhtenäisten asujen kautta ulkoinen ilme oli yhtenäinen. Juhlalava loi luonnonmukaiset ja
erityisen kauniit puitteet palkintojenjakotilaisuudelle. Yleisöä oli paikalla runsaasti.
Metsäkirkko la 18.6. klo 21.00
Metsäkirkon pitopaikaksi löytyi Ravijoen valaistun ladun takakaarre kilpailualueen eteläpuolella. Etäisyys
kilpailukeskuksesta oli riittävä, kuulutukset ja muut äänet kantautuivat hiljaisina alueelle, mutta eivät häirinneet
hiljentymistä. Kirkkoalue oli vehreän metsän vihreiden seinämien ympäröimä ja pururadan kaarre teki alueesta kauniin
symmetrisen. Metsäkirkkotyöryhmä pyrki rakentamaan kirkon mahdollisimman pitkälle omin voimin, kenttävaliokunnan
apua tarvittiin kuitenkin kivien siirtämisessä ja laavun rakentamisessa. Harjun Oppimiskeskuksen ryhmä raivasi alueen
kevyesti risuista ja vesakosta vapaaksi.
Metsäkirkko oli sisällöltään lyhennetty ehtoollisjumalanpalvelus, jossa esitettiin myös muuta hengellistä musiikkia.
Metsäkirkon alkamisesta kuulutettiin kenttäkuulutuksen kautta ja tilaisuutta oli mainostettu myös seurakunnan
39
kirkollisissa ilmoituksissa. Kirkkoon oli opastus kisakeskuksesta ja alue oli merkitty myös kisaohjelman karttaan. Saimme
kuitenkin palautetta, että jotkut kävijät eivät olleet tästä huolimatta löytäneet alueelle. Opastukseen etenkin kyltteihin
tuleekin kiinnittää erityistä huomiota.
Kuva 13. Metsäkirkko. (Kuva: Mikko-Pekka Purho)
Metsäkirkkoon saapui 400 sanankuulijaa. Yleisölle oli varattu penkkejä 40 kpl Virolahden kunnalta. Loput kuulijat
seisoivat tai istuivat puiden lomassa. Alttarina toimi suuri graniittipaasi, joka kertoi Virolahden historiasta kivipitäjänä.
Ehtoollisenjakopisteinä toimivat pienemmät kivilohkareet, jotka viestivät Salpalinjasta. Musiikkiryhmälle oli rakennettu
laavumainen katos sateen varalle. Sää oli kuitenkin kaunis ja mm. varattuja kertakäyttösadetakkeja ei tarvittu. Yleisön
joukossa kiersi muutama hyttyssuihke, jotka tulivat todella tarpeeseen. Metsäkirkkoon tehtiin erillinen ohjelmalehtinen.
Äänentoisto saatiin Virolahden kunnalta.
Metsäkirkossa oli lämmin, levollinen ja luonnonläheinen tunnelma. Erityisen koskettavaa oli nuoren
suunnistajapariskunnan kuulutus avioliittoon, jonka lääninrovasti Jari Pennanen toimitti metsäkirkossa. Metsäkirkon
liturgina toimi rovasti Jarmo Uotila, saarnasta vastasi Jari Pennanen ja muut papit olivat Anita Venäläinen, Juha
Parjanen ja Matti Astola. Kanttorina toimi Ulla Suutari, suntiona Seija Kormu.
Jukolan palkintojen jako su 19.6. klo 9.30
Jukolan palkintojenjaossa noudatettiin järjestelyohjeita palkittavien määristä (Jukola 25 joukkuetta) ja palkinnoista.
Palkinnot jakoivat Kaukametsäläisten edustaja Reimo Uljas, SSL:n edustaja Kirre Palmi ja viisi järjestäjän valitsemaa
henkilöä: Virolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Kiri, kilpailunjohtaja Markku Seppä, Vehkalahden
Veikkojen puheenjohtaja Marko Koskiaho, Harjun Oppimiskeskuksen rehtori Mikko Kunnaala ja Suomen
Sotilasurheiluliiton puheenjohtaja prikaatinkenraali Kyösti Halonen. Kiertopalkinnon ja sen pienoismallin jakoivat
palkinnon lahjoittajan (Helsingin Sanomat) edustajat Risto Suokas ja Mika Tulonen. Suunnistusvalmentajat ry palkitsi
parhaan suomalaisjoukkueen valmentajan palkinnolla, jonka jakoivat Maritta Nurmi ja Mikko Eskola.
Jukolan viestissä palkittiin kunniapalkinnoilla seitsemän parasta joukkuetta, joista kaikki saivat Serlan lahjoittamat
pehmo-oravat. Muut palkinnot:
1. Sevenon Oy:n lasilautanen ”Salpa-Jukola, Hamina” + Suunnistajan kaupan 100 € lahjakortti (Haminan kaupunki
ja Suunnistajan Kauppa)
2. Sevenon Oy:n lasilautanen ”Salpa-Jukola” + Intersportin 50 € lahjakortti (Salpa-Jukola ja Garmin)
40
3.
4.
5.
6.
7.
Sevenon Oy:n lasilautanen ”Salpa-Jukola” (pieni) ja Laitilan Kukko -tuotepaketti (Salpa-Jukola ja Laitilan Kukko)
Craftin tuotepaketti (Craft)
Craftin tuotepaketti (Craft)
Craftin tuotepaketti (Craft)
Graniittilämpömittari + kirja ”Matka Salpalinjalle” + reppu (Virolahden kunta ja Kymenlaakson liitto)
Jukola-lipun luovutus su 19.6. (alkoi heti Jukolan viestin palkintojen jaon jälkeen)
Jukola-lipun lasku ja luovutus merkittiin myös käsiohjelmaan. Lipun luovutus tapahtui välittömästi
palkintojenjakotilaisuuden jälkeen. Järjestäjä luovuttaa toisen Jukola-lipuista tulevan vuoden järjestäjälle ja toinen
Jukola-lippu liehuu salossa kilpailun loppuun saakka. Tällä kertaa käytettävissämme oli vain yksi Jukola-lippu, joten se
liehui salossa loppuun asti. Seuraavan vuoden järjestäjille luovutettiin vain tyhjä puulaatikko! Huomattavasti
näyttävämpää olisi, jos lipun voisi luovuttaa tangossa liehuvana. Tämän toteutumiseksi pitäisi olla käytössä
kannettavaan tankoon sopiva Jukola-lippu, jota voisi juhlavasti liehuttaa osana vaihtoseremoniaa. Tilaisuuden
huomioarvoa voisi tehostaa esim. lyhyellä fanfaarilla. Muutoin yleisöllä on pyrkimys poistua paikalta välittömästi Jukolan
palkintojenjaon jälkeen.
4.10 LASTEN MAAILMA
4.10.1 Peuhula
Maisa Föhr ja Heli Väisänen
Peuhula sijaitsi hieman sivussa kilpailukeskuksesta, liikuntasalissa ja sen viereisellä puistoalueella. Peuhula oli avoinna
lauantaina klo 11.00 - 20.00 ja aikaisemmista Jukoloista poiketen myös sunnuntaina klo 9.00 - 12.00. Peuhulan toiminta
oli maksuton. Lapsia kävi Peuhulassa yhteensä lauantaina noin 400 ja sunnuntaina noin 100. Toimintaa Peuhulan
alueilla ohjaili ja valvoi yhteensä noin 35 talkoolaista, jotka vuorottelivat joustavasti kahdessa vuorossa. Osa ohjaajista
sitoutui lapsiparkin toimintaan.
Lapsille perheineen oli tarjolla sisällä temppurata, mahdollisuus lueskella ja rauhoittua sekä askartelupaikka, jossa lapset
tekivät itselleen mm. kunniakirjan. Ulkona oli kaksi suurta trampoliinia sekä peli- ja tasapainoiluvälineitä. Paikalla oli
myös pieni kahvila, josta sai juotavaa ja pientä purtavaa (kahvi, tee, mehu, sämpylä, pulla, jäätelö). Kahvila sai runsaasti
kiitosta ja oli siten hyvä ratkaisu toteuttaa se. Paikka oli rauhallinen, henkilökunta ystävällistä, eikä jonoja ollut. Lasten
maailman ollessa hieman etäällä kilpailukeskuksen ydinalueesta ja muista ravintolapalveluista, on kokemustemme
mukaan kannattavaa pitää myös Lasten maailmassa kahvilaa. Peuhulassa oli lauantaina kolme esitystä; Teinisirkus klo
12.00, Satumatkojen nukketeatteri klo 15.00 ja Visarallit ja Kaverit -lastenorkesteri klo 17.00. Esitykset kestivät noin ½
tuntia ja se tuntui olevan sopiva aika. Kutakin esitystä seurasi noin 80 katsojaa.
Kuva 14. Lastenorkesterin esitys Peuhulassa.
41
Liikuntasalin yhteydessä oli pienten lasten hoitohuone, jossa oli mikro, hoitopöytä ja syöttötuoli. Pesumahdollisuus oli
läheisessä vessassa. Tila oli käytettävissä Peuhulan aukioloajan. Lasten hoitotilat saatiin järjestymään vasta perjantaina,
jonka vuoksi se oli auki vasta lauantaina klo 10.00 alkaen. Meillä hoitotila kuitenkin oli toimiva, joskaan ei kovin
rauhallinen. Peuhulan sulkeuduttua mikro siirrettiin liikuntasalin ulkopuolelle.
Uutuutena oli Lapsiparkki, jonne lapset voitiin jättää hoitajien hoiviin. Lapsiparkkiin oli ennakkoilmoittautuminen (10.6.
mennessä, ilmoittautuneita n. 15 lasta) ja se oli maksullinen (10€/lapsi). Lapsiparkki oli avoinna lauantaina Peuhulan
aukioloajan. Talkoolaisina oli lastenhoidon ammattilaisia ja pystyimme ottamaan hoitoon jopa 3 kk-ikäisen vauvan,
vanhin lapsista oli 6-vuotias.
Lapsilta ja heidän vanhemmiltaan saatu palaute oli erittäin positiivinen. Sunnuntain aukiolosta oltiin hyvin tyytyväisiä.
Lapsiparkissa oli lopulta vain seitsemän lasta, mutta näiden lasten vanhemmat olivat todella tyytyväisiä mahdollisuuteen
jättää lapsensa hoitoon. Jos lapsiparkki järjestetään tulevissa Jukoloissa, siitä pitää ilmoittaa ajoissa ja näkyvästi
kisaohjelmissa.
4.10.2 Lasten toimintarata
Anniina Heikkinen
Lasten toimintarata oli avoinna lauantaina klo 11 - 20 ja se sijaitsi Lasten Maailmassa, n. 500 m kilpailukeskuksesta.
Karttamaksu oli 3 €. Rata kulki puistoalueella, reitin pituus oli n. 800m. Kaikki ohjeet ja tehtävät oli käännetty suomen-,
ruotsin-, englannin- ja venäjänkielelle. Lapsia osallistui 327, suurin osa lapsista oli 4 - 9 -vuotiaita. Lasten toimintarata oli
pelkistettynä avoinna sunnuntaina klo 9 - 12. Radalla oli vain nauha ja pihtileimasimilla varustetut rastipukit. Peuhulan
väki hoiti tämän sunnuntaina. Osallistujia oli n. 30. Lauantaina järjestetty reitti ja rastit saivat kiitosta, koska rastit olivat
suurimmaksi osaksi toimintarasteja, eli jossa lapsen piti tehdä jotain.
Lapset saivat kartan omaksi sekä maaliin tultuaan pienen palkinnon. Karttoja oli varattu aluksi 500 kpl, mutta niitä oli
mahdollisuus tarvittaessa tulostaa kilpailukeskuksessa lisää. Sää oli tosi kehno kolme ensimmäistä tuntia, koska vettä
satoi lähes koko ajan. Ilman selkeydyttyä lapsia oli ihan jonona.
Lasten toimintaradalla työvuorot oli jaettu siten, että aikuiset hoitelivat pääsääntöisesti lähtöä ja maalia. Lapset (hyvin
eri-ikäiset, 6 - 15 v.) hoitivat ryhmissä tehtävärasteja. Useimmat aikuiset noudattivat työvuoroa, jossa oli ensin kolme
tuntia töitä, sitten tunti vapaata mm. ruokailulle ja lopuksi vielä kaksi tuntia töitä. Lapset (6 - 8 -vuotiaat) tekivät ryhmänä
tunnin töitä kerrallaan ja heillä vuoroja oli yhteensä 2 - 3. Nuoret (n. 12 -vuotiaat) tekivät pareittain noin viisi tuntia töitä.
Lähdössä/maalissa oli hyvää se, että karttojen taakse oli numeroitu järjestyksessä numerot 1 - 500. Nimilistat oli tehty
valmiiksi siten, että yhdellä listalla oli 10 nimeä. Eli kartan numero ja listassa järjestysnumero täsmäsivät. Tämä helpotti
maalissa henkilöä, joka kirjasi lapsen maaliin tulleeksi, näin vältyttiin kieliongelmilta.
Kuva 15. Lasten toimintaradan ja nuorten suunnistuksen Info.
42
Erityisiä huomioita:
 Tehtävien suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin jo talvella, mikä antoi hyvin aikaa ideoinnille ja niiden kehittelylle
sekä välineiden hankinnalle.
 Lasten toimintaradalle ei tahtonut aluksi löytyä aikuisia talkoolaisia, mikä hieman hermostutti, sillä aikuisia
kuitenkin tarvittiin runsaasti lasten lisäksi toimintaa varmistamaan. Aikuisia talkoolaisia olisi tarvittu hyvissä ajoin
myös rastitehtävien ja välineistön tekemiseen; askastelu (leikkaa/liimaa/laminoi) käännöksineen vei yllättävän
paljon aikaa. Käännökset hoituivat samojen henkilöiden toimesta kuin muutkin mm. ohjeisiin liittyvät
käännökset.
 Työvuorolistojen tekoa vaikeutti se, että tieto siitä, että koko ajan työvuorossa täytyy olla ensiapukurssin
suorittanut henkilö tuli melko myöhään. Lisäksi monella toimintaradalla työskentelevällä henkilöllä oli muita
tehtäviä muissa toiminnoissa; osa pääsi tulemaan vain tietyiksi ajoiksi ja osa meni suunnistamaan.
 Kannattaa varmistaa ajoissa, mikä alue on varattu lasten toiminnoille ja tiedottaa siitä kaikkia valiokuntia ja
niiden sektoreita.
 Opastaulut lasten toimintaradalle olisi pitänyt olla isommat ja niitä olisi pitänyt olla enemmän.
Kuva 16. Lasten toimintaradan rasti.
4.10.3 Nuorten suunnistus
Anniina Heikkinen
Uutuutena Salpa-Jukolassa oli myös nuorten suunnistus. Nuorten suunnistus oli avoinna lauantaina klo 14 - 18 ja se oli
tarkoitettu tavallista suunnistusta jo osaaville n. 10 - 14 -vuotiaille. Nuorten suunnistus sijaitsi mallisuunnistusmaastossa
ja -radoilla. Opastus lähtöpaikalle oli Lasten toimintaradan lähdöstä. Lähtöpaikalle oli viitoitus (n. 800 m). Lähtöpaikalla
suoritettiin karttamaksu (5 €) ja itse sai valita radan, jonka kiertää. Emit-tulosteen sai halutessa Infosta.
Osallistujia oli 10. Nuorten suunnistusta olisi pitänyt mainostaa vielä enemmän, koska kyseessä oli uutuus. Nyt sitä
mainostettiin Internet-sivuilla sekä Kisalehdessä ja käsiohjelmassa. Lähtöaika olisi mainittava tarkemmin sekä milloin
maali sulkeutuu.
43
5. KILPAILUVALIOKUNTA
Vastuuhenkilöt
Kilpailupäällikkö
Valiokunnan varapj.
Lähdöt
Vaihdot
Maali
Maali, Emit-nollaus
Tulostaulu
ADT-vastaava
Timo Väisänen
Simo Suutari
Reijo Koski
Ismo Harjunen
Ari Kukkonen
Sauli Ojala
Eero Parkko
Juha Siljander
Saku Kirkkopelto
Harri Kormu
Kirsi Fincke
040-8434738
040-8605196
050-5440658
040-5271006
050-4492980
0400-961500
040-5283891
050-3548169
041-4323317
040-5009891
050-5943883
timok.vaisanen@gmail.com
simo.s.t.suutari@gmail.com
reijo.koski@gmail.com
ismo.harjunen@pp.inet.fi
ari.kukkonen@kymp.net
sauli.ojala@pp3.inet.fi
eero.parkko@pp.inet.fi
juha.siljander@haminetti.net
saku.kirkkopelto@pp.inet.fi
harri.kormu@pp.inet.fi
pekka.fincke@pp.inet.fi
5.1 YLEISTÄ
Simo Suutari
Osa Salpa-Jukolan vastuuhenkilöistä oli nimetty jo ennen Tampere-Jukolaa ja kaikki vastuuhenkilöt oli valittu hyvissä
ajoin ennen Mikkeli-Jukolaa eli yli kaksi vuotta ennen Salpa-Jukolaa. Alustava toimintasuunnitelma laadittiin ennen
Mikkeli-Jukolaa, jotta pystyimme vertaamaan Mikkelin tapahtumia omaan suunnitelmaamme. Vastuuhenkilöt olivat
suurella joukolla tutustumassa Mikkelin järjestelyihin jo kenraaliharjoituksista alkaen. Mikkeli-Jukolan jälkeen
suunnitelmaa tarkennettiin ja täydennettiin.
Teimme myös kilpailuvaliokunnan esityksen kilpailutoimintojen järjestämisestä kilpailukeskuksessa. Kilpailutoiminnot oli
toteutettu tiiviisti, mutta tilaa jokaiseen toimintoon oli riittävästi. Layout käytiin läpi järjestelytoimikunnassa ja
tarkennusten jälkeen se sai lähes lopullisen muotonsa ja kaikkien ns. hiljaisen hyväksynnän. Valitettavasti tulospalvelu
vaati siirtämään Emit-teltan paikkaa vasta yhdeksän päivää ennen kilpailua. Tämä aiheutti muutosten ketjun, sekä paljon
ylimääräistä miettimistä ja työtä vielä viimmeisille päiville. Viime hetken muutoksen tiedottaminenkin oli melkoinen haaste
ja se jäikin puutteelliseksi. Tästä kaikesta viisastuneena kehoitamme tulevia järjestäjiä käymään layoutin huolella läpi
kaikkien tahojen kanssa, jonka jälkeen kaikkien tulee siihen sitoutua.
Kuva 17. Näkymä vaihtopuomilta lähtösuuntaan.
44
Erityispiirteitämme kilpailutoiminnoissa olivat lähtöviitoitus läpi kilpailukeskuksen, lyhyet viitoitukset, sekä pienehkö tila
maali- ja vaihtoaluetta varten. Tila karttatelineille oli lyhyt mutta leveä, tämän takia sijoitimme karttatelineet viiteen riviin.
Eräs mietintää aiheuttava kohta oli maaliin johtava silta. Sillan ali menivät kaikki vaihdosta lähtevät kilpailijat, myös
yhteislähdöt, ja tämän takia vapaa tila sillan alla tulisi olla riittävän leveä.
Organisaatio ja vastuut tulee tehdä selviksi ja niiden toimintaa kannattaa jopa harjoitella, jotta kaikki tietävät kenen
käskyjen mukaan toimitaan. Myös valiokuntien välisessä kommunikaatiossa tulee olla sovitut pelisäännöt. Esimerkiksi
itkumuurin halutessa tietyn kilpailijan kartaa maalilta, tulee pyytäjän esittää toimitsijakortti ja perustella pyyntö
maalihenkilöstölle.
Kartta-alueella pitää olla näkyvä vartiointi aina, kun kartat ovat telineessä.
Teimme listan talkoolaisista vastuuhenkilöille ja ryhmäpäälliköille. Listassa oli selkeästi kerrottu jokaisen talkoolaisen
tehtävä ja ryhmä, mihin hän kuului. Tämä oli hyvä työkalu tiedotettaessa, ennakkotapahtumia suunniteltaessa sekä
kilpailun aikaisen kommunikaation varmistamissa. Tiedottaminen on helpointa hoitaa sähköpostitse (tai Facebook:ssa),
mutta kaikilta talkoolaisilta pitää myös pyytää ja saada varmistus viestin vastaanotosta. Vastuuhenkilöiden tulee olla
perillä viestinkulusta, mielellään itse Jukolassa tai Venlojen viestissä mukana olleita henkilöitä.
Etukäteen pitää sopia ja tiedottaa talkoolaisten pukeutumisesta kilpailualueella. Talkooasu tai neutraali pukeutuminen
olisivat parhaat vaihtoehdot.
Kameramiesten ja muun median oikeudesta kilpailualueella liikkumiseen tulee sopia selvästi etukäteen. Meillä oli
erilaisia ohjeistuksia ja siitä tuli pientä närää Venlojen viestin alussa. Asia sovittiin ja valokuvaajat saivat liikkua vapaasti
myös kilpailualueella. Sovittiin että he eivät saa aiheuttaa ongelmia kilpailun kululle. Ongelmia ei esiintynyt.
Kilpailijoiden joukossa on suunnistajia, jotka eivät ollenkaan tiedä, miten viesti etenee tai miten kilpailussa toimitaan.
Monet eivät myöskään ymmärtäneet suomea. Olisiko apua aloittelijoille, jos kilpailunjärjestäjän kotisivuille tehtäisi video,
missä näytettäisi viestin vaihtoon liittyvät toiminnot. Olimme tyytyväisiä kilpailutoimintojen toteutukseen ja saimme niistä
hyvää palautetta. Mielestämme kilpailukeskuksemme oli upea ja toimiva sekä se sijaitsi kauniissa miljöössä.
Saimme talkoolaiset hyvin mukaan koulutuksiin, n. 75% ilmottautuneista oli mukana koulutuksissa. Ennakkokoulutus
pidettiin kilpailupaikalla, missä oli mallikappaleet lähtönaruista ja karttatelineistä. Nämä antoivat talkoolaisille hyvän
kuvan tulevista rakenteista ja toiminnasta. Kaikki pääsivät näkemään tai kokeilemaan ihan oikeasti omia kilpailun
aikaisia tehtäviään. Ryhmien kokoonpanot ja työvuorot tulisi tiedottaa ajoissa, esim. koulutuksen yhteydessä.
Saimme koulutuksesta hyvää palautetta.
Kenraaliharjoituksen aikataulu oli melko tiukka, siinä ei ehditty kovin paljon kouluttamaan. Kenraalin karttojen kanssa
tapahtui väärinkäsitys (olivat muovipusseissa, muttei vaihtopusseissa), minkä takia kenraalin aikainen ennakkokoulutus
jäi vaihdossa puutteelliseksi. Kenraaliharjoitukseen kannattaa panostaa. Meidän kenraalissa oli 59 joukkuetta, mikä antoi
riittävän hyvän kuvan viestin kulusta. Kenraaliharjoitukselle parempi päivä olisi kilpailuvaliokunnan vinkkelistä ollut
torstai. Kenraalissakin olisi voinut olla yhteislähtö, jolloin myös tätä toimintoa olisi harjoiteltu. Kenraaliharjoituksen rastien
koodit pitäisi olla erit kuin varsinaisessa kilpailussa käytetyt koodit.
5.2 EMIT-NOLLAUS
Juha Siljander
Emit-nollaukseen liittyvä tehtävä oli kaksiosainen: siihen kuuluivat sekä kilpailuasujen tarkistus että varsinainen Emitkorttien nollaamistehtävä.
Kilpailuohjeet suunnistusasujen ja -kenkien suhteen ovat yksiselitteiset: vääristä asusteista seuraa hylkäys. Ohjeistus
asustetarkastajille oli katsoa kengät, polvet ja olkapäät. Kun Venlojen sisäänkirjaus alkoi, ohjetta noudatettiin tarkasti,
mutta kun varsinainen ruuhka alkoi, piti jokaisen juoksijan pysäyttämisestä luopua tungoksen välttämiseksi. Ja vähän
suuripiirteisemmällä tavalla jatkettiin sitten Jukolan yhteislähtöön asti. Näkemykseni asustetarkastuksen
45
tarpeellisuudesta Salpa-Jukolan perusteella on se, että sitä ei välttämättä olisi tarvinnut erikseen edes järjestää;
vastuuntuntoinen kilpailija varustautuu niin, ettei hänen takiaan koko joukkuetta hylätä. Myös kilpailunumeroiden
olemassa olon ja kiinnityksen tarkistus oli asustetarkastajien tehtävä, mutta niiden puuttumisen olisi nähnyt Emit-teltan
sisäänkirjaaja.
Emit-teltassa oli kuusi rakennettua pukkia ja pukeissa ruuvattu nolla-kapula. Näiden lisäksi oli kolme irtokapulaa, joita oli
määrä käyttää ruuhka-vaiheissa, mutta niitä käytettiin vain Jukolan lähdön aikaan. Ongelmana nollauspisteessä oli
saada kaikki sisäänkirjautuneet jakaantumaan niin, ettei jonoja syntyisi. Toisinaan näytti siltä, että suunnistaja meni
nollaamaan korttiaan sinne, missä oli jo joku – kuin kuvitellen, että vain tästä voi mennä. Talkoolaisten kanssa sovittiin,
että ääntä pitää käyttää, ja sitä käytettiin: ”Tänne!” -komentoja kuuluikin säännöllisesti ja hyvä niin, sillä Emitsisäänkirjaus ja -nollausteltat eivät olleet suorassa linjassa toisiin nähden eli suoraan kulkevat sisäänkirjautuneet eivät
suuntautuneet tasaisesti nollaajille. Erillistä nauhaohjausta ei siis ollut, eikä sitä tarvittu, eikä tarvitse. Jukolan
yhteislähdön aikaan sunnuntai-aamuna laitoimme telttojen väliin kaksi ohjaajaa, ja kaikki sujui mallikkaasti, ilman
lisäkapuloita. Eli suurimmankin ruuhkan aikaan kuudella nolla-kapulalla pärjäsi.
Talkoolaisia Emit-nollauksessa oli itseni lisäksi 15 henkilöä. Kaksi ryhmää työskenteli kolmen tunnin vuoroissa, ja
ruuhka-aikoina kaikki olivat paikalla. Homma toimi erittäin hienosti. Kiitos kuuluu ahkerille ja iloisille talkoolaisille, jotka
loivat hyvää mieltä ja rentoutta kilpailijoille toivottaen mm. hyvää huomenta ja hyvää matkaa – ja monella kielellä, ja
toisinaan laulunuotilla!
Suurin harmitus liittyi nolla-kapuloihin, jotka sain IT-puolelta. Kaikkien etuhan on se, että homma toimii ja silloin se toimii,
kun työvälineet ovat kunnossa. Nyt ei näin täysin ollut, sillä yksi vilkkuva ”nolla-kapula” ei nollannutkaan kilpailijoiden
kortteja. Se kyseinen nolla oli ruuvattuna pukkiin vielä Venlojen toisen vaihdon aikaan, jonka tiimellyksessä sen poistin,
koska se ei reagoinut näytöllisiin kortteihin. Mutta koska tavalliset kortit näyttivät nollautuvan, käytettiin tuota ”nollaa”
irtokapulana Jukolan lähdön aikaan. Ja se suurin harmitus on se, miten IT-puoli tähän nollautumattomuuteen suhtautui:
se oli meidän vika. Meidän olisi pitänyt olla tarkempia ja valita toimivat kapulat, mutta me kun saimme ne! Ja miten tämä
tuotiin esille jukola2011.net -tulossivulla: tulokset viipyvät, koska oli lukuisia nollaamattomia kortteja. Kyllähän me ne
nollattiin – olisi pitänyt olla nollautumattomia kortteja. Jälkiviisaana olisihan minun pitänyt käydä kaikki kapulat läpi, jotta
tällaista mokaa ei olisi syntynyt. Mutta onneksi tämä moka ei kuitenkaan mitätöinyt yhdenkään joukkueen suoritusta.
Kuva 18. Emit-teltta.
46
5.3 LÄHDÖT
Reijo Koski
5.3.1. Lähtöhenkilöstö ja tehtävät
Varsinaisiksi lähdön toimitsijoiksi oli nimetty vain kaksi henkilöä: lähdön johtaja ja varajohtaja. Tehtävänä oli rakentaa ja
toteuttaa viestien lähdöt sekä yhteislähdöt. Rakentamisvaiheessa työn tekivät rakentajaosaston henkilöstö yhdessä
lähdön johtajan ja varajohtajan kanssa. Erityistyöt, kuten vaijerien kiinnitykset, johtaja ja varajohtaja tekivät keskenään.
Kilpailupäivänä lähdön toimitsijoina olivat vaihdon ja maalin toimitsijat. Henkilöstön käyttö sujui erinomaisesti, koska
kilpailuvaliokunnalla oli hyvät työvuorolistat ja toimitsijat tiesivät, missä milloinkin piti olla. Tehtävät olivat myös hyvin
etukäteen harjoiteltuja.
5.3.2. Lähtöpaikan rakenteet
Lähdön ja K-pisteen välille jouduttiin rakentamaan lähtöjen ajaksi tilapäisaitaa, koska kilpailijat juoksivat
kilpailukeskuksen läpi. Rakentamisesta huolehti kenttävaliokunta, jonka osuudessa tehtävän onnistuminen raportoidaan.
Lähtöpaikan rakenteet toteutettiin perinteisellä tavalla ja kartat ripustettiin pylväiden varaan kiristettyihin vaijereihin 2,2
metrin korkeudelle. Lähtöpaikan ympärille rakennettiin tukeva lauta-aita. Aitauksen leveys oli 34 metriä. Vaijereita
kannattelevat pylväät painettiin maahan metrin syvyyteen jykevällä kaivinkoneella. Kuoppia pylväille ei tarvinnut kaivaa.
Pylväät sijoitettiin kolmeen riviin; reunimmaiset rivit tulivat aitauksen ulkopuolelle ja keskimmäinen rivi lähtöalueen
keskelle. Pylväiden keskinäinen etäisyys rivissä oli 10 metriä. Pylväsriveihin ripustettiin kannatinvaijerit kaksi viikkoa
ennen tapahtumaa. Vaijereita kiristettiin tässä vaiheessa vain kohtuullisesti. Varsinaiset karttavaijerit kiinnitettiin
kannatinvaijereihin paikoilleen 1,3 m välein viikko ennen tapahtumaa ja ne kiristettiin kolme päivää ennen kilpailua
kenraaliharjoitusta varten. Samalla kiinnitettiin rivinumerokyltit. Lopullinen vaijerien tarkastus ja kiristys tehtiin
kilpailupäivän aattona.
Kuva 19. Lähdön karttatelineet. (Kuva: Mikko-Pekka Purho)
5.3.3. Toiminta lähtöpaikalla ja lähdöt
Kilpailupäivän aamuna klo 9 kiinnitettiin vaijereihin 3x80mm kumilenkit karttojen ripustamiseksi. Kumilenkkejä oli 40
kappaletta rivissä 80 cm välein. Työn suoritti 50 vaihto- ja maalialueen toimitsijaa. Työ kesti 15 minuuttia. Kaikkien
mitoitusten osalta lähtöpaikka toimi erinomaisesti.
Venlojen viestin kartat ripustettiin klo 12 - 12.50 välisenä aikana 40 henkilön toimesta, jonka jälkeen aluetta luonnollisesti
vartioitiin. Ylimääräisiä karttoja oli henkilöautossa lähtöalueen vieressä. Karttojen kiinnittämistä helpotti se, että kartat
47
olivat 40 kpl nipuissa. Ensimmäisen osuuden karttojen numerointitapa ja taittelun suunnittelu vaijeeriin kiinnitystä varten
kannattaa tehdä yhdessä karttavaliokunnan kanssa.
30 minuuttia ennen lähtöä lähtöalueen vieressä olevat yleisö-WC:t rajattiin nauhalla lähdön ajaksi vain kilpailijoiden
käyttöön. Kaksi naistoimitsijaa asetettiin paikalle valvojiksi. Tehtävä ei onnistunut ja yleisö saatiin pysymään poissa
rajatulta alueelta vasta, kun naisten avuksi lähettiin kahdeksan riittävän jykevää miestoimitsijaa. Kohteliaisuus
onnistuttiin silti säilyttämään toimintaa ohjaavana normina.
Kilpailijat päästettiin lähtöalueen läheisyyteen 30 minuuttia ennen lähtöä. Kartoille siirryttiin 5 minuuttia ennen lähtöä.
Kahdessa minuutissa kaikki olivat asettuneet paikoilleen.Tämän jälkeen rivivalvojat (yksi valvoja kahta riviä kohden)
lähtivät tarkastamaan että kilpailijat ovat oikeilla paikoilla ja ylettävät karttaan. Samalla kukin ryhmänjohtaja (yksi neljää
rivitoimitsijaa kohden) nosti keltaisen kyltin ylös merkiksi, että tarkastus on kesken ja lähtömerkkiä ei voida antaa.
Rivivalvojat ilmoittivat ryhmänjohtajalle rivitarkastuksen tultua suoritetuksi ja ryhmänjohtajat laskivat keltaiset kyltit alas,
joka toimi merkkinä lähdön johtajalle, että lähtö voidaan suorittaa. Toimitsijoiden tehtävä oli sujuvaa ja merkit näkyivät
hyvin. Tähän vaikutti oleellisesti se, että lähdön johtajalle, kuuluttajalle ja radiomiehelle oli rakennettu 2 m korkea lava
lähtölinjan etupuolelle, josta näkyvyys oli erinomainen. Toimitsijoille oli rajattu lauta-aidalla lähtöaidan viereen oma 1,2 m
leveä “toimitsijakäytävä” jonka sisäpuolella olivat kilpailijat ja ulkopuolella yleisö.
Kuuluttaja hoiti kuulutukset valmiista kuulutusluettelosta kolmella kielellä. Järjestäjän kannalta puutteena oli, että
kuuluttajalle ei saatu käännösversiota käyttöön vielä kenraaliharjoitukseen. Lopputulokseen tällä ei ollut merkitystä, sillä
kuuluttaja hoiti tehtävänsä erinomaisesti.
Lähtömerkki annettiin ampumalla 12.7mm ilmatorjuntakonekiväärillä 100m lähtöalueen takaa. Toimintahäiriön tai muun
yllättävän häiriön varalta lähtömerkki valmistauduttiin ampumaan rynnäkkökiväärillä samasta paikasta. Ison aseen käyttö
edellytti paikan eristämistä yleisöltä 50 m säteellä. Tämä ei aiheuttanut pulmia, sillä laukaukset ammuttiin
pysäköintipaikalta, jossa ei ihmisiä lähtöjen aikana muutoinkaan liikkunut. Lähdön johtajan lupa lähtölaukauksen
ampumiseen välitettiin ampumispaikalle radiopuhelimella. Lähtö onnistui hyvin. Se videoitiin DVD-tasoisella
videokameralla lähtöpaikan edessä olevalta rinteeltä. Kirjautumisesta oli myöhästynyt kaksi kilpailijaa, jotka tulivat
noutamaan karttansa lähtöpaikalta muiden jo mentyä. Järjestäjien kesken syntyi tästä menettelystä hieman
epäselvyyttä, koska lähdön johtaja oli antanut ohjeen, että myöhästyneet lähetetään matkaan vaihtoalueen
varakarttapisteeltä, johon lähtemättömien joukkueiden kartat toimitetaan heti lähdön tapahduttua. Asiaa ei oltu etukäteen
huomattu ottaa puheeksi valvojan kanssa. Kilpailijoille tai yleisölle asia ei näkynyt mitenkään. Jukolan viestin lähtöä
ajatellen menettely tarkennettiin, mutta sillä kertaa ei yhtään myöhästynyttä lähtijää ollut.
Kun vaijereihin jääneet lähtemättömien joukkueiden kartat irrotettiin, otettiin niistä numerot ylös ja lista toimitettiin
itkumuurille, jota kautta saatiin jaettua varma tieto lähtemättömistä joukkueista.
Jukolan viestin lähdön toiminnot olivat täysin Venlojen lähtöä vastaavat. Kartat kiinnitettiin kello 21.00 - 21.55 välisenä
aikana 50 henkilön toimesta. Jukolan viestin joukkueiden määräksi oli ilmoitettu 1502. Karttoja ripustettiin numeroon
1503 asti. Teknisestä syystä oli kuitenkin kaksi joukkuenumeroa välistä jätetty käyttämättä ja sen vuoksi myös joukkueet
numeroilla 1503 ja 1504 ilmestyivät lähtöpaikalle. Lähdön johtajan päätöksellä lähtöä ei siirretty, vaikka karttaa ei ehditty
toimittaa numerolle 1504 lähtöhetkeen mennessä. Karttaa lähdettiin kuitenkin heti noutamaan lähtöpaikan vieressä
olleesta autosta ja lähtijä pääsi säntäämään matkaan muutamia kymmeniä metrejä muiden perässä.
5.3.4. Varustautuminen poikkeaviin sääilmiöihin
Säätiedotuksen perusteella poikkeavan sääilmiön, kuten syöksyvirtauksen tai trombin, mahdollisuutta ei käytännössä
ollut, eikä erityisjärjestelyjä toteutettu sellaisen varalle. Jos varautuminen olisi tehty, olisi “toimitsijakäytävään” varattu
varakartat valmiiksi rullattuina, ja jos myrsky olisi sitten vienyt huomattavan osan vaijereissa roikkuvista kartoista juuri
ennen lähtöä, olisi varakartat jaettu rullattuina kilpailijoiden käteen. Jako ei olisi vienyt pareittain toimien muutamaa
minuuttia kauempaa.
48
5.3.5. Yhteislähdöt
Kaikki vaihtoalueen toimitsijat olivat paikalla yhteislähtöjen aikana. Kun vaihto suljettiin, toimitsijat nostivat
yhteislähtijöiden kartat esille. Työ kesti yhteislähdöstä riippuen 5 - 10 minuuttia. Venlojen yhteislähtö tapahtui klo 19.15
vaihtokarttatelineiltä. Vaihto oli suljettu 15 minuuttia aikaisemmin. Lähtijöitä oli vähän. Yhteislähtö olisi voinut olla 15 - 30
min aikaisemminkin. Yhteislähdön jälkeen lähtemättömien kartat pitää kirjata tarkasti ja tieto toimittaa tulospalveluun.
Miesten yhteislähtöjä varten vaihto suljettiin kello 8.45. Ankkuriosuuden yhteislähtö tapahtui klo 9.00 ja muiden
osuuksien klo 9.15. Lähtijöitä oli paljon. Vaihtopuomi avattiin yhteislähtöjen ajaksi. Puomin rakenne on selostettu
kohdassa 4.4. Vaihdot. Ankkuriosuuden yhteislähdön ajaksi muiden osuuksien yhteislähtijät ohjattiin tilapäisen
naruaidan avulla sivummalle ankkureiden tieltä. Kaikki yhteislähtöjen kuulutukset annettiin selostamosta ja
lähtömerkkinä toimi selostajan komento.
Kuva 20. Venlojen viestin yhteislähtö.
5.3.6. Lähtöjärjestelyjen uudistaminen
Nykyisin käytössä olevat karttatelineet ja karttapussit mahdollistavat erittäin sujuvien yhteislähtöjen toteuttamisen vaikka
lähtijöitä olisi runsaasti, yli tuhatkin joukkuetta, kuten Kytäjä-Jukolassa. On vakavasti harkittava, tarvitaanko varsin
suuritöistä ja tilaa vievää erillistä lähtöpaikkaa lainkaan, vai voitaisiinko myös varsinaiset lähdöt suorittaa
vaihtokarttatelineiltä, kuitenkin niin, että 50 tai 100 pienintä numeroa lähtisi telineiden ja vaihtopuomin väliseltä alueelta,
jossa kartat jaettaisiin rullattuina suoraan käteen. Salpa-Jukolan lähdön johtajien näkemyksen mukaan mitään
ratkaisematonta estettä sinänsä merkittävälle uudistukselle ei ole. Teknisesti ongelmia ei pitäisi olla lainkaan ja lähdön
riittävä näyttävyyskin on hyvällä suunnittelulla saavutettavissa.
5.3.7. Purkaminen
Sunnuntaina klo 10 - 12 lähtöpaikalta purettiin rivinumerot ja vaijerit. Muutoin purku toteutettiin seuraavalla viikolla.
49
5.4 VAIHDOT
Ari Kukkonen
5.4.1 Vaihtoalueen rakenteet
Karttatelineet olivat kiertävää Jukola-materiaalia, jotka asennettiin paikoilleen kilpailuviikon maanantaina. Käytettävissä
olleen tilan vuoksi telineet oli päätetty asentaa viiteen riviin. Yhden rivin pituus oli 39 m eli rivissä oli 13 kpl elementtejä ja
kuudennen ja seitsemännen elementin väliin jätettiin 1 m kulkuaukot. Telineet kiinnitettiin maahan harjateräslenkeillä
mahdollisen tuulen vuoksi. Telinerivien välit olivat alkupäässä 6 - 7 m ja vaihtopuomin puoleisessa päässä n. 10 m.
Yhdessä telineessä oli 300 karttapussia, 150 karttapussia puolellaan. Telinerivien molemmissa päissä oli opastavat
numerokyltit 1 - 150, 151 - 300 jne. Numerointi kasvoi kilpailijan juoksusuunnassa. Vielä kaksi päivää ennen kilpailua
tulopuolen kyltit muutettiin kääntyviksi, joka vaati tukivarsien katkaisemista ja hitsaamista (teetettiin eräässä
konepajassa).
Kuva 21. Karttatelineet.
Vaihtopuomi oli 60 metriä pitkä ja noin yhden metrin korkea. Puomiin oli kiinnitetty mainoksia. Puomi oli rakennettu
lankuista ja laudoista elementeiksi siten, että siihen saatiin tehtyä nopeasti viisi aukkoa yhteislähtöjen ajaksi.
Käytännössä yhden elementin irrotus vaati vain kuuden ruuvin avaamista, jolloin elementti oli nostettavissa sivuun
kahden miehen voimin. Puomin avaaminen vei aikaa yhteensä noin viisi minuuttia.
Vaihtopuomilla oli käytössä kaksi huutokoroketta (3 kpl trukkilavoja päällekkäin) ja megafonit. Varakarttapiste ja
hylättyjen/keskeyttäneiden joukkueiden viivästyttämisestä kertova ilmoitustaulu sijaitsivat vaihtoalueelta poistuvan reitin
alkupäässä vaihtopuomin läheisyydessä. Varakarttapisteenä toimi teltta, jossa oli hyllykkö kartoille sekä pöytä ja tuolit.
5.4.2 Vaihtohenkilöstö ja tehtävät
Vaihdossa ja lähdöissä käytettiin samaa henkilöstöä. Vaihtoryhmiä oli viisi, joista 5. ryhmä oli hieman pienempi (1+8
henkilöä) ja he hoitivat varakarttapisteen toiminnan sekä tarvittaessa joukkueiden lähdön viivästyttämisen sekä
karttapussien sulkemisen/avaamisen. Viivästystieto tuli meille itkumuurilta, joka sijaitsi fyysisesti viereisessä teltassa n.
10 m päässä. Muissa ryhmissä oli 1 + 15 henkilöä. Kokonaisvahvuus oli siis 73 henkilöä. Ryhmänjohtajat nimettiin reilu
vuosi ennen tapahtumaa ja kaikki olivat mukana tutustumassa tehtävään jo Kytäjä-Jukolassa. Ryhmänjohtajiksi saatiin
kokeneita suunnistajia (naisia ja miehiä kaikista ikäluokista). He olivat todella suureksi avuksi tehtävien sujuvuuden
50
kannalta. Työvuorot ja tärkeimmät tehtävät on esitetty liitteessä (Liite 4). Ryhmänjohtajiksi kannattaa valita suunnistajia
mikäli vain mahdollista!
Pääasiassa talkoolaisten tehtävänä oli opastaa tulevat kilpailijat oikeille kartoille ja nostaa seuraavan osuuden kartta
esille. Kilpailija on viimekädessä itse vastuussa, että ottaa oikean kartan.
Karttapussien kiinnitys tapahtui lauantai-aamuna ja vei aikaa noin yhden tunnin. Käytettävissä oli kaikki vaihtoryhmät.
Samalla tarkistimme vielä kahden hengen ryhmissä, että kartat ovat oikeissa koteloissa ja numerointi täsmää. Muutamia
virheitä havaitsimme vielä tässä vaiheessa, mm. Venlojen ja Jukolan kartat olivat samassa ”lokerossa”. Pussien
kiinnityksen jälkeen asensimme vielä tuulinarut karttojen päälle.
Kuva 22. Näkymä vaihtopuomille ja tulosillalle.
5.4.3 Erityisiä huomioita
 Karttatelineitä siirrettiin lähemmäs toisiaan layout -muutosten takia.
 Karttatelineen päädyssä olevien numeroiden järjestys herätti kysymyksiä.
 Pääpiirteissään opastus kartoille toimi tällä henkilömäärällä, mutta ruuhka-aikoina voisi olla enemmän
porukkaa.
 Vaihdon henkilöillä oli melko rankka työ, ryhmiä olisi voinut olla vaikka yksi enemmän, jottei talkoo ei olisi ollut
niin rankka.
 Varakarttoja oli hieman niukasti. Varakarttoja otettiin ylimääräisten joukkueiden pusseista.
 Varakarttoja meni Venloissa neljä ja Jukolassa kuusi kappaletta.
 Viivästyksiä tuli Venloissa 13 ja Jukolassa kuusi.
 Metsään ensiapuun keskeyttäneitä oli molemmissa viesteissä neljä joukkuetta.
 EA osasi ottaa hyvin kartat pois kilpailijoilta ja toimittaa kartat itkumuurille, mistä tieto tuli varakarttapisteelle.
 Vesipiste oli suunniteltu palvelemaan lähteviä sekä tulevia kilpailijoita, mutta layout -muutoksen jälkeen
jouduimme kantamaan veden lähteville kilpailijoille.
 Maaliin tulevien (ei kärkijoukkueet) juomapisteen hoitovastuu selvisi vasta kilpailua edeltävänä päivänä.
 Kilpailijat tarvitsevat opastusta yllättävän paljon.
 Kärkijoukkueiden saapuessa emme heti nostaneet seuraavan osuuden karttoja, vaan annoimme tilanteen
rauhoittua ennen nostamista.
 Vaihtoalueella olisi pitänyt olla enemmän roskapusseja.
 Radiopuhelimien käyttö (lähtö-vaihto-maali) oli erittäin hyvä ja toimiva.
 Kiertävän materiaalin karttakotelot alkavat olla jo melko huonossa kunnossa. Kannattaa hankkia uudet ensi
vuodelle. Mikäli materiaali on samaa, niin ovat melko helposti hajoavia eli varauduttava teippaamaan tai
nitomaan. Sadekelillä kaikki ilmastointiteipitkään eivät toimi (materiaali liukas ja vettä hylkivä).
51
5.5 MAALI
Eero Parkko
5.5.1 Yleistä
Maalihenkilöstön vastuulla oli maalialueen rakentaminen, vaihto- ja maalileimauksen valvonta, karttojen pois ottaminen
sekä kilpailijoiden ja ulkopuolisten henkilöiden ohjaaminen maalialueella.
Maaliviitoitus oli jaettu kolmeen karsinaan, joista uloin karsina oli maaliin tulijoille ja kaksi muuta karsinaa vaihtoon
tulijoita varten. Kilpailijat ohjattiin osuuksien mukaisesti vaihtokarsinoihin vasta loppuviitoitukselle sijoitetun sillan jälkeen.
Osuuksien numerot olivat vaihtokasinoiden yläpuolelle sijoitetussa opasportissa, josta matkaa maalinleimauspisteisiin oli
n. 80 metriä. Kilpailijat ohjattiin vaihtokarsinoihin siten, että ankkureita edeltävä osuus ei tullut maalikarsinan viereiseen
karsinaan. Keskimmäiseen karsinaan ohjattiin Venlojen viestissä osuus 2 ja Jukolan viestissä osuudet 1, 3 ja 5.
Vaihto-/maalileimasimet oli kiinnitetty leimaustasoihin. Vaihtokarsinoissa oli neljä leimasinta, joista kaksi leimasinta oli
sijoitettu tason keskelle ja näissä leimaus suunta oli vastakkainen. Maalikarsinassa oli kaksi leimasinta sijoitettuna tason
molempiin reunoihin. IT-valiokunta valvoi leimauksia leimauspisteiden takana olevista konteista. Maalikonttien yläosaan
oli sijoitettu näyttötaulut, jotka osoittivat vaihtoon tulleiden sijaluvun, sekä kello, joka osoitti kilpailuaikaa. Vaihto- ja
maalileimauksen jälkeen kaikki kilpailijat luovuttivat kartan toimitsijoille. Vaihtoon menevillä kilpailijoilla oli yksi karttojen
poisottopiste, jossa toiminta tapahtui molemmilla puolilla vaihtokarsinaa. Ankkuriosuuden juoksijat ohjattiin
maalikarsinaan. Kerätyt kartat laitettiin oikaistuna jätesäkkeihin, jotka suljettiin teipillä. Säkkeihin merkittiin karsinan
numero sekä säkin sulkemisaika. Karttojen poiskuljettamisesta vastasi kartta- ja ratavaliokunta.
Maalissa maalituomari ja kirjuri kirjasivat 50 parhaan joukkueen tulojärjestyksen. Muiden joukkueiden maaliintulojärjestys
määräytyi maalileimauksen mukaan. Maalin ja leimauspisteiden videointi tapahtui kiinteillä kameroilla, joiden toiminnasta
vastasi IT-valiokunta. Ankkureista 25 Jukolan viestin ja 20 Venlojen viestin kilpailijan leimat tarkistettiin maalikontin
vieressä, josta kilpailijat ohjattiin Media-alueelle. Muut maaliin saapuneet ankkurit ohjattiin erillisellä viitoituksella Emitteltalle leimojen tarkistukseen.
Maalialueelle johti sisääntuloportti, jossa oli kulunvalvonta kilpailun aikana. Kuvaajille oli varattu riittävä tila maalialueen
sivustalla. Lisäksi kuvaajilla oli mahdollisuus mennä kilpailualueen keskelle selostuskonttien ylikulkusiltaa pitkin. TVkuvaajalle oli varattu tilat vaihto-/maalialueen sisällä.
5.5.2 Maalihenkilöstö ja tehtävät
Henkilöstöön kuului neljä toimitsijaryhmää (1+8 henkilö/ryhmä). Ryhmistä kaksi oli työssä ja kaksi vapaalla. Kaksi
ryhmää tuki viestien lähtöjä siten, että heidän tehtävänään oli lähtökujan järjestyksen valvonta. Voittajajoukkueen
maaliintulon aikana paikalla oli kolme ryhmää. Toiminta alkoi heti lähtöjen tapahduttua ja ryhmän työaika oli noin neljä
tuntia. Muutamaan tehtävään oli ennakkoon nimetty henkilöitä. Näitä tehtäviä olivat maalituomari ja kirjuri, emitleimauksen tarkistus maalialueella, voittaja joukkueen ohjaus median luo ja juomapisteen hoitaminen maalialueella.
Myös kulunvalvontaan oli valittu henkilöt etukäteen. Vaihto- ja maalileimauksia valvoi kaksi henkilöä. Karttojen pois
otossa ja niiden pussittamisessa toimi 3 - 4 henkilöä/karsina. Lisäksi yksi henkilö valvoi, että kaikki kilpailijat luovuttivat
kartat pois.
Voittajajoukkueiden ohjaamiseen maalista TV:n ja muun median luo panostettiin jo suunnitteluvaiheessa. Tätä tehtävää
varten varattiin kuusi henkilöä. Ennen voittajien maalintuloa jokaiselle henkilölle määritettiin toimintapaikka sekä tehtävä.
Näin varauduttiin esimerkiksi ruuhkien purkamiseen maalialueella.
Maalihenkilöstön tehtävänä oli myös viitoituksen muuttaminen ennen yhteislähtöjä sekä vaihtoon tulevien ohjaaminen
emit-tarkastukseen. Ennen yhteislähtöjä kartoille meno estettiin siirrettävillä tolpilla ja viitoitusnauhalla.
52
Ensimmäinen ryhmä kokoontui maalialueella lauantaina klo 12.00. Suunnitelmista poiketen osa maalihenkilöstöä
päästettiin kotiin sunnuntaina klo 12.00 alkaen ja viimeinen henkilö poistui paikalta klo 16.30.
5.5.3 Henkilöstön koulutus
Kilpailuvaliokunnan talkoolaisista tehtiin Excel-tiedosto, jonka avulla henkilöitä voitiin sijoitella ja ryhmitellä eri
toimintoihin. Taulukosta löytyi myös henkilöiden sähköpostiosoitteet sekä puhelinnumerot, joten tiedosto jaettiin vain
vastuualueiden vetäjille.
Maalin ryhmänjohtajien kanssa pidettiin kaksi omaa palaveria, joista ensimmäinen oli jo syksyllä 2010. Palavereissa
käytiin läpi mm. suunnitelmat ja henkilöstö.
Pääorganisaation tiedotus- ja koulutustilaisuuksien lisäksi, kilpailuvaliokunnan koulutus pidettiin 15.5.
kilpailukeskuksessa. Maalin henkilöstöstä koulutukseen osallistui 80% ilmoittautuneista. Koulutusmateriaalina oli
kilpailukeskuksen kartta, ryhmien kokoonpanot, työvuorolista ja lyhyt ohje maalin toiminnasta. Sama aineisto lähetettiin
myös poissaolleille.
Kenraaliharjoituksessa käytiin läpi painopistealueet, kuten leimauksen valvonta ja karttojen pussitus. Lisäksi jokainen
pääsi harjoittelemaan erilaisia tehtäviä. Kenraaliharjoituksessa paikalla oli 85% henkilöstöstä.
5.5.4 Rakentaminen ja purku
Rakentaminen toteutettiin yhteistyössä kenttävaliokunnan kanssa. Maalialueen suunnitteluvastuu oli maalin johdolla.
Vastuualueeksi oli määritelty aitojen, viitoitusten ja opasteiden rakentaminen viimeisiltä rasteilta maalialueelle ja edelleen
maalista karttatelineille tai emit-uloskirjaukseen. Maaliryhmä huolehti myös karttojen poisottopöydistä, juomapisteen
toteutuksesta ja median toimialueen varaamisesta maalialueella. Kenttävaliokunta vastasi ylikulkusillan ja maalikonttien
rakentamisesta. Alaosan kontit sijoitettiin siten, että vaihtokarsinoiden aukko oli 4,5 metriä ja maalikarsinassa aukko 2,5
metriä. Pöytien rakentamisen jälkeen vaihtokarsinan aukon vapaa tila oli noin 2,5 metriä (Kuva 16.), joka osoittautui
kilpailun aikana riittäväksi.
Kuva 23. Vaihtokarsina.
53
Vaihtokarsinaan asennettiin myös valo, jota tarvittiin yöosuuksien aikana. Maalisuoran karsinat (juoksuväylä) oli erotettu
toisistaan viitoitusnauhalla, jonka korkeus olin noin puoli metriä. Oletettiin, että matala aita helpottaisi kilpailijoiden
siirtymistä oikeaa karsinaan ja samalla haluttiin varmistaa parempi kilpailijoiden näkyminen katsomoon ja TV-kameroihin.
Karsinoiden alkupään leveys oli kolme metriä ja ne levenivät noin 4,5 metriin ennen vaihto-/maalileimaustasoja, näin
parannettiin kilpailijoiden kuvaamista sekä varmistettiin riittävä tila kirikamppailulle. Maalin henkilöstö vastasi myös
leimaustasojen ja -pukkien rakentamisesta (Kuva 17) sekä maalikyltin ja maaliviivan merkitsemisestä, joka tehtiin
ruiskutettavalla maalilla.
Kilpailun ajaksi maalialueelle varattiin puutavaraa, viitoitusnauhaa, ruuveja ja työkalut, joilla varauduttiin pienempiin
korjauksiin.
Maalialueen aitojen ja viitoitusten purkaminen toteutettiin kilpailun jälkeisenä arkipäivänä. Aitojen purkaminen tapahtui
sujuvasti, koska ruuvien irrotus onnistui helposti. Kiertävää materiaalia oli vaihtokarsinoiden opasnumerot sekä vaihto- ja
maaliopasteet. Muu purettava materiaali, lähinnä puutavara ja mainokset pakattiin nippuihin.
Kuva 24. Leimaustasot ja -pukit.
5.5.5 Havaintoja maalin toiminnasta
 Kilpailujen aikana ei maalitoiminnoissa ollut kilpailuihin vaikuttaneita ongelmia. Maalialueen aitoja jouduttiin
korjaamaan muutamassa kohteessa, koska lautojen kiinnitys oli tehty liian lyhyillä ruuveilla. Venlojen viestin
jälkeen kenttävaliokunta korjasi maaliviitoituksen yleisöaitaa, koska aita oli kallistunut yleisön painosta.
Leimaustasojen pintalevyt alkoivat kulumaan Jukolan viestin alkuosuuksien aikana merkittävästi. Tästä johtuen
jouduttiin yöllä noutamaan sopivan kokoiset vanerilevyt maalialueelle, joilla voitaisiin suorittaa pikakorjaus, jos
levyt rikkoutuisivat.
 Ilman numeroa vaihtoon tulleet kilpailijat ohjattiin karttatelineille, jossa toimitsijat varmistivat kilpailijan tilanteen.
Muutamalle suunnistajalle piti kertoa, miten kilpailu jatkuu, koska he eivät tienneet minne mennä
kartanluovutuksen jälkeen.
 Vaihto- ja maalileimauksien valvonta pysäytti noin 30 suunnistajaa, joten leimauksen valvontaan kannattaa
panostaa myös tulevaisuudessa.
54
 Viestien alkuosuuksien aikana maalikarsina oli suljettu. Opasportilla ja leimaustasolla oli esteenä muovinauha,
jotka poistettiin ennen kärkijoukkueiden maaliintuloa.
 Itkumuurilta käytiin pyytämässä pois otettua karttaa tarkistusta varten. Pyyntö pyydettiin ohjaamaan kartta- ja
ratavaliokunnalle, koska henkilöä ei tunnistettu ja tämäntyyppiseen pyyntöön ei ollut toimintaohjetta tai sovittua
toimintatapaa.
 Yhteislähtöporukan saapuessa maaliin syntyi ajoittain ruuhkaa leimauspisteessä, koska leimasimia oli vain
kaksi kappaletta. Lisäksi tässä vaiheessa useita kilpailijoita jouduttiin ohjaaman omaan karsinaan.
 Kuvaajien ja TV:n kanssa ei ollut ongelmia, sillä jo suunnitteluvaiheessa tehtiin yhteistyötä ammattikuvaajan
kanssa. Lisäksi TV:lle varattiin oma kuvauspaikka myös maalialueelle. Medialle varattu alue oli riittävä eikä
suurempia ruuhkia päässyt syntymään.
 Kärkijoukkueiden maaliin tulon aikana ensiapu-ryhmä voisi olla maalialueen tuntumassa. Nyt ensiapu-ryhmä
jouduttiin pyytämään maalille kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla ryhmä oli melko kaukana karttatelineiden
sivustalla.
 Maalituomarin ja kirjurin tehtävää kannattaa myös harjoitella kenraaliharjoituksessa, sillä esimerkiksi ruuhkat
sekä numeron puuttumiset aiheuttavat sekaannusta. Maalituomarin ei tarvinnut ratkaista sijoituksia
kummassakaan viestissä. 50 parasta Venlaa saapui maaliin 19 minuutin aikana, kun vastaava määrä Jukolassa
vei aikaa 53 minuuttia. Maalilinjan ylityksen jälkeen 50 ensimmäistä kilpailijaa ohjattiin leimamaan
maaliintulojärjestyksessä, jotta vältyttiin tulosten manuaalisesta korjaamiselta. Venlojen viestissä kaksi
kilpailijaa jouduttiin nostamaan maasta ja ohjaamaan heidät leimauspisteelle. Maaliintulijoiden ns. käsivideointi
olisi paras tapa kilpailutapahtumien tallentamiseen.
 Rakenteet kannatta tarkistaa useampaan kertaan, koska kilpailun aikana korjaukset tai muutokset ovat
hankalia. Lisäksi varamateriaali sekä tarvittavat työkalut tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle toimintapistettä.
 Kenraaliharjoituksen jälkeen poissaolleille henkilöille lähetettiin tekstiviesti, jossa pyydettiin vahvistamaan
osallistuminen kilpailupäivinä. Tässä vaiheessa vielä kaksi henkilöä perui osallistumisen jo kahden aikaisemmin
ilmoittaneen lisäksi. Toimitsijoille kannattaa kertoa, että lämmin vaatetus, sadevaatteet, istuin sekä juoma ja
pieni välipala ovat tärkeitä aamuyön tunteina.
5.5.6 Parannettavaa
 Kahden maaliryhmän käyttöä kannattaisi harkita. Tällöin esimerkiksi työvuorolistan suunnittelu olisi
huomattavasti yksinkertaisempaa.
 Maalin johdossa olisi hyvä olla kolme henkilöä, joilla turvattaisiin riittävä tiedonsiirto sekä tehtävien hoitaminen.
 Leimauspukkien välissä pitää olla riittävästi tilaa, koska yhteislähtöjen suunnistajia saapuu maaliin
samanaikaisesti suurella joukolla.
 Itkumuurin ja karttojen poisoton välille pitää suunnitella parempi toimintatapa, koska suurin osa karttojen
tarkistuspyynnöistä voidaan tehdä jo kilpailun aikana.
5.6 TULOSTAULU
Saku Kirkkopelto
5.6.1 Tehtävät
Tehtävänä oli tulostaulun tarkastaminen/kunnostaminen, pystytyksen avustaminen sekä tulosten ja muun
kilpailumateriaalin toimittaminen tulostauluille.
55
5.6.2 Organisaatio
Tulostaulun vastaavana toimi Saku Kirkkopelto ja varavastaavana Harri Kormu. Lisäksi tulostauluryhmään kuului
seitsemän toimitsijaa eli yhteensä yhdeksän henkilöä. Tulostauluryhmä toimi neljänä kahden hengen ryhmänä, jotka
vuorottelivat työvuoroissa seuraavasti:
ryhmä 1
ryhmä 2
ryhmä 3
ryhmä 4
klo 14 - 21, Venlat
klo 23 - 04, Jukola
klo 04 - 09, Jukola
klo 09 - 14, Jukola
Eli jokaiselle tulostauluryhmään kuuluvalle tuli vain yksi työvuoro, joka oli ryhmän toive ja myös toimiva systeemi.
Osa tulostaulutoimitsijoista oli käynyt organisaation järjestämissä info- ja koulutustapahtumissa ja osa tutustui
tulostaulun toimintoihin vasta kenraaliharjoituksessa. Kenraaliharjoituksessa kävimme läpi tulostaulun toiminnot ja
jaoimme työvuorot. Harmiksemme emme päässeet testaamaan kenraalissa tuloksien vientiä tauluille, kun tulostus ei
vielä siinä vaiheessa toiminut.
5.6.3 Valmistelut
Tulostaulu oli kiertävään materiaaliin kuuluva, jo kolmessa aiemmassa Jukolassa palvellut taulu, joka muodostui
kahdeksasta 4,9 m pitkästä moduulista; yksi kutakin osuutta varten sekä lisäksi yksi moduuli hylättyjä ja keskeyttäneitä
varten. Tauluihin oli kiinnitetty ns. kuitunauhalla 33x45cm kokoiset sivulta auki olevat muovitaskut, joihin A3-kokoisia
tuloksia kilpailun aikana asetettiin. Muovitaskut oli edellisvuoden Jukolassa vaihdettu uusiin, joten tarkastuksen jälkeen
totesimme niiden olevan tarpeeksi hyvässä kunnossa (muutamia muovitaskuja oli repeytynyt irti kuitunauhasta, mutta ne
saatiin nidottua uudelleen kiinni).
Tulostaulu pystytettiin noin kaksi viikkoa ennen kilpailua poikkeuksellisesti v-muotoon (5+3 moduulia) kenttävaliokunnan
toiveesta ja toimesta. Kenttävaliokunnan toimesta tarkastettiin taulun sähkökytkennät ja he rakensivat myös aidan
tulostaulun eteen, joka osoittautui erittäin hyväksi ja toimivaksi vaihtoehdoksi (Kuva 25). Tulostaulun muutama moduuli
kuitenkin kaatui myrskytuulessa noin viikkoa ennen kilpailua, jolloin tulostaulu ankkuroitiin maahan harjateräs ”aspeilla”
ja pystyssä pysyminen varmistettiin vielä ”betoniporsailla” (Kuva 25). Joukkueiden juoksujärjestykset nidottiin tulostaulun
takapuolelle ja ne olivat nähtävillä kilpailuohjeiden mukaisesti lauantaina klo 12.00 alkaen.
Kuva 25. Tulostaulu.
56
5.6.4 Kilpailun aikainen toiminta
Venlojen viestin tulokset päätettiin laittaa myös tulostaulun etupuolelle, moduuleihin 1 - 4, joten kiinnitimme Venlojen
viestin ajaksi “Tulokset VENLA results” -kyltin ensimmäiseen moduuliin. Venlojen viestin päätyttyä nidoimme Venlojen
viralliset tulokset taulun takapuolelle; tulospalvelu tulosti tulokset niin, että viimeiselle arkille tulostui myös keskeyttäneet
ja hylätyt joukkueet. Siirsimme myös “Tulokset VENLA results” -kyltin taulun takapuolelle ja kiinnitimme “Tulokset
JUKOLA results” -kyltin taulun etupuolelle ensimmäiseen moduuliin.
Ennen Venlojen viestin alkua ja hetken kilpailun aikanakin satoi jonkin verran vettä, joka kostutti muovitaskut ja
hankaloitti tulosten “ujuttamista” taskuihin. Onneksi keksimme oivan työkalun, viivoittimen, johon oli pyöritetty päälle
käsipaperia, jolla “avasimme” ja samalla kuivasimme taskut, jolloin tulosliuska oli helpompi asettaa paikoilleen.
Tulospalvelun tulostuspiste sijaitsi toisen maneesin päädyssä olevassa huoneessa, joka oli lämmin ja kuiva tila ja
sijainniltaan tulostauluun nähden ihanteellisen lähellä. Huone toimi samalla myös tulostauluryhmän lepotilana.
Tuloksia tuli alussa aika verkkaiseen tahtiin, mutta viestien edetessä sai tulostauluryhmät ravata tulostaululla
nopeampaa tahtia, mutta kiitos motivoituneen porukan ja hyvän yhteishengen, jokainen ehti myös käydä nauttimassa
talkooravintolan antimistakin, jos ei muuten niin pienen tuuramisen ansiosta.
Tulosten vieminen taululle sujui erinomaisesti eikä mitään suurempia ongelmia ilmennyt, mikä osaltaan johtui
tulospalvelun ja tulostauluryhmien välisestä hyvästä kommunikaatiosta ja yhteistyöstä. Ainoa asia, jossa
tulostauluryhmien piti olla tarkkana, oli että heidän asettamansa tulokset ovat numerojärjestyksessä taululla. Tulostus
päättyi noin klo 14.
Tulostaulun sijoittaminen v-muotoon ja paikalleen oli erinomaisen onnistunut ratkaisu. Tuloksia seurannut yleisö ja
kilpailijat eivät tukkineet kulkuteitä eikä pahempaa ruuhkaakaan ilmaantunut tulostaululle.
5.6.5 Parannettavaa
 “Hylätyt ja keskeyttäneet” -kyltit olivat vain suomenkielisinä, joka aiheutti jonkin verran ihmettelyä tulostauluilla.
Kannattaa harkita suomi/englanti -kylttejä.
 Tulostaulun takapuolelle, jonne Venlojen viestin lopulliset tulokset nidottiin, kannattaa harkita valojen
asentamista (esim. neljään moduuliin), koska kiinnostuneita tulosten katsojia riitti myös taulun takapuolella
iltamyöhään, apunaan tasku- ja otsalamput.
5.7 ADT-TOIMINNOT
Simo Suutari
Anti Doping -tutkimuksia varten oli nimetty vastuuhenkilöksi Kirsi Fincke. Hän oli puhelinyhteydessä ADT:hen etukäteen
ja ADT:lle lähetettiin ohjeet paikalle saapumisesta sekä tiedot näytteenottopaikasta. ADT-toiminnoille oli osoitettu
rauhallinen paikka (käytönnössä siisti WC-tila), mahdollisten testien suorittamista varten. Kirsi oli sopinut muutamien
muissa tehtävissä toimivien henkilöiden kanssa, että he tarvittaessa irrottautuvat omista tehtävistään ja osallistuvat
testien valvontaan ja toteutuksen avustamiseen.
5.8 KILPAILURAKENTEET
Simo Suutari
Rakentamisvastuu kiinteistä rakenteista oli kokonaisuudessaan kenttävaliokunnalla. Kilpailutekniset rakenteet kuten
karttatelineet, lähdöt ja vaihdot opasteineen olivat kilpailuvaliokunnan vastuulla. Rakentamisen suunnittelu vaikutti osin
57
puutteelliselta. Rakentaminen oli ehkä liian iso kokonaisuus hallittavaksi yhtenä palana, joten se olisi ehkä kannattanut
pilkkoa pienempiin osiin ja jakaa vastuut useammille ihmisille.
Käytännön toiminnassa kilpailuvaliokunnan talkoolaiset olivat vahvasti mukana “kenttävaliokunnan hommissa”
rakentamassa lähdön, maalin ja vaihdon rakenteita sekä avustamassa telttojen pystyttämisessä.
Matala muovinauhoin toteutettu maalikarsinoiden jako oli toimiva ratkaisu, se ei estänyt näkyväisyyttä ja oli riittävän
selkeä viitoitus. Matala aita mahdollisti myös väärän karsinan valinneelle karsinan vaihdon ennen leimausta.
Selostamo ja kuuluttamo saivat kiitosta hyvästä näkyvyydestä kilpailualueelle. Tähän vaikutti merkittävästi konttien
kääntäminen vinoon, jolloin selostamosta ja kuuluttamosta näkyi maaliviitoitusten lisäksi lähestymissillalle ja
vaihtopuomille.
Vaihtoalueen valaistus jäi puutteelliseksi, vaikka lisävaloja oli pyydetty hyvissä ajoin. Pimeimpänä aikana käytimme
vaihtoalueen kärkitoimitsijoilla otsalamppuja, jotta he näkisivät tulevien kilpailijoiden numerot. Sillalta alas tuleva luiska oli
valaistu hyvin, joten tämä ei aiheuttanut kilpailijoille turvallisuusriskiä.
Verryttelyaleen rajauksessa käytimme kaksi metriä korkeita teräsaitaelementtejä. Näiden yli tai läpi oli vaikea huoltaa
lähteviä kilpailijoita. Sopivissa kohdissa olisi pitänyt olla enemmän matalia noin metrin korkeita aitoja huollon
helpottamiseksi.
Kuva 26. Vaihtoalueen karttatelineet. (Kuva: Petri Hiironen)
58
6 KENTTÄVALIOKUNTA
Vastuuhenkilöt
Kenttäpäällikkö
Valiokunnan varapj., opasteet
Liikenne ja pysäköinti
Sähköistys
Rakentaminen
Kenttämajoitus
Vesi ja viemäröinti
Hannu Kuikko
Markku Laaksonen
Tuomo Kokkonen
Antti Muukka
Matti Kokkonen
Matti Pehrman/RUK
Jukka Salmi
040-7216611 hannu.kuikko@hamjets.fi
0500-657520 markku.laaksonen@pp.inet.fi
050-5676817 tuomo.kokkonen@kymp.net
0400-568669 antti.muukka@muukka.fi
0400-552961 matti.kokkonen@kymp.net
0299800/vaihde matti.pehrman@mil.fi
050-3892151 jukka.salmi@virolahti.fi
6.1 LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI
Tuomo Kokkonen
6.1.1 Liikenneryhmä ja sen toiminta
Kenttävaliokunnan liikenneryhmä vastasi Salpa-Jukolan liikenteen ohjauksesta, opastamisesta kilpailupaikalle ja sieltä
pois, sekä paikoituksen järjestämisestä ja rahastuksesta.
Liikenne ja opastus
Varavastaava
Henkilöautopysäköinti
VIP/Media -pysäköinti
Bussipysäköinti
Matkailuajoneuvopysäköinti
Pysäköintiliput
Liikennemerkit ja opasteet
Tuomo Kokkonen
Reijo Rytkö
Pekka Krouvi/Esa Kelkka
Veli Ristola
Tapio Heinonen/Ahti Lammintakanen
Pekka Kokkonen / Taisto Maaskola
Pekka Krouvi / Esa Kelkka
Tuomo Kokkonen / Reijo Rytkö
Tuomo Kokkonen toimi ryhmän vetäjänä ja vastasi liikennesuunnitelmista, viranomaisluvista ja -yhteistyöstä,
varamiehenään Reijo Rytkö. Henkilöstön rekrytoinnista vastasivat ryhmän vetäjät ja seuraorganisaatio.
Suunnitelmat ja aluekatselmukset käytiin tekemässä paikanpäällä vastuuhenkilöiden kanssa useampaan kertaan
vuosien 2010 ja 2011 aikana. Liikenneryhmien koulutustilaisuudet järjestettiin kevään 2011 aikana.
Liikenneryhmän kokonaisvahvuus oli 196 henkilöä, joista varsinaisina rahastajina toimi 22 henkilöä. Rahastajia olisi
saanut olla enemmän, joten tehtäviä hoitivat osittain myös jotkut liikenteenohjaajista. Tehtyjä työvuoroja kertyi 304.
Poistuma suunnitelmista oli 5 %, joka kohdistui henkilöautopysäköintiin. Lisäksi liikenneryhmää avusti
kilpailuviikonloppuna RUK:n sotilaspoliisiosasto miehittäen kaksi tiesulkukohdetta ja avustaen turvajärjestelyissä.
Paikallispoliisilla oli kisakeskuksessa päivystys keskittyen löytötavara- ja rikosilmoitusasioihin. Liikkuva poliisi partioi
viikonloppuna Hamina – Vaalimaa tiestöllä ja oli valmis avustamaan liikenteen sujumisessa jos tarvetta ilmenee.
Tietojemme mukaan poliisille ei tullut liikennettä koskevia ilmoituksia.
Liikennesuunnitelman lähtökohtana oli, että autoilla saapuvat kisavieraat saapuvat kisakeskukseen pääväylänään
E18/VT7, ja kisaorganisaatioon kuuluvat, huoltoliikenne, paikallisliikenne, moottoripyörät, mopot ja polkupyöräilijät
saapuvat tien 1315 (Museotie) kautta.
59
6.1.2 VT7 -liikenteenohjaus
Henkilöauto-, seurabussi- ja matkailuajoneuvoliikenne ohjattiin kisakeskukseen VT7:n kautta. Perjantaina 17.6. sisään
tuleva liikenne oli niin vähäistä, ettei VT7 -tien risteyksiin asetettu pysyvää ohjausta, vaan tilannetta tarkkailtiin. VT7:llä
alennetut nopeusrajoitukset ja risteysliikenteen ohjaus otettiin käyttöön lauantaina 18.6. klo 08.30 jatkuen keskeytyksettä
kisojen päättymiseen. Tiesulku kisakeskuksen kohdalla purettiin sunnuntaina 19.6. noin klo 17.00.
6.1.3 Henkilöautopysäköinti
Henkilöautopysäköintiin oli varattu noin 20 hehtaaria hyvällä nurmella olevaa peltoaluetta kisakeskuksen välittömästä
läheisyydestä. Toimitsijoille oli varattu omat pysäköintialueensa. Alueiden hoitajan kanssa päästiin yhteisymmärrykseen,
että peltoalueet ajetaan niittosilppurilla niin, että ajamattomasta heinätupsusta muodostuu ns. rivinauha. Näin toteutimme
vihreää linjaa emmekä käyttäneet muovia. Sääolosuhteiden muututtua muovinauhat olisivat olleet ongelma siellä missä
pellon pinta petti.
Lähinnä kisakeskusta oleva alue varattiin VIP/Media -pysäköintiin. Varsinaisen peltoparkin kisakeskuksen puoleisesta
päästä varattiin lapsiparkille noin 360 ajoneuvopaikkaa. Paikat oli tarkoitettu autoille, joilla oli lapsi turvaistuimessa.
Peltoparkin täyttö oli tarkoitus toteuttaa niin, ettei ajoneuvojono Koulutilantiellä pysähdy. Sääolosuhteet muuttuivat
kuitenkin niin, ettei tavoitteeseen täysin päästy. Kisa-alueita lähestyttäessä toimivat kaikkialla liikenteen lait; jos
kiertoliittymää tai suorakulmaista vähempiarvoisen risteävän tien mutkaa ajoneuvot lähestyvät lähes 100 km/h
nopeudella, ei valtateille muodostuneilta jonoilta vältytä.
Pysäköintialueilla rivien täyttö toimi pääsääntöisesti suunnitellulla tavalla. Tieltä ohjauksen jälkeen oli kolme syöttötietä,
joilta autot ohjattiin riveihin kaksi peräkkäin. Rahastus suoritettiin vasta pysäköinnin jälkeen. Rivialueeksi oli varattu 15m
leveä kaistale, joka toiseen reunaan ajettiin kaksi autoa peräkkäin noin 60 asteen kulmaan, ja ajoneuvojen taakse jäi
noin viiden metrin levyinen ajoväylä poislähtijöiden ja tulijoiden ajoväyläksi.
Kisakeskus avattiin perjantaina 17.6. klo 10.00. Pysäköintialueilla oltiin valmiina ottamaan vastaan kisavieraita klo 08.00,
jolloin alkoi myös rahastus. Työvuorot oli suunniteltu 8 tunnin pituisiksi, yövuorot olivat pidempiä. Peltoparkin
henkilöautoparkki oli suunniteltu noin 6000 ajoneuvolle, paikalla oli noin 5300 ajoneuvoa.
Tiedossamme oli, että haketta saadaan, jos sääolot sitä vaativat. Torstaina 16.6. haketta otettiin kahteen kasaan. Isompi
kasa loppui kesken, ja pienemmän kasan eteen rikkoutui työkone, joten suurin osa siitä jäi käyttämättä.
Kuva 27. Henkilöautojen P-alue lähtöalueen takana.
60
Mikä toimi suunnitellusti:
 Liikenne Koulutilantiellä ei pysähtynyt, vaikka jonoutuikin.
 Varatut pysäköintialueet olivat riittävän laajat; henkilöautopysäköinti n. 20 ha, toimitsijapysäköinti n. 3 ha,
asuntovaunut n. 2 ha, asuntoautot ravirata + vara-alue n. 1 ha.
 Pysäköintipaikoille päästiin ajoissa; kesäkuun ensimmäisellä viikolla pellolle ja raviradalle
 Pystytys sujui aluksi pienellä ja lopuksi isommalla talkoojoukolla.
 Yhteistyö viranomaisten kanssa sujui ja oltiin riittävän ajoissa liikkeellä; ELY-keskukseen suunnitelmat
toimitettiin 18.1.2011 ja päätös saatiin 27.4.2011.
 Liikennevastaavalla oli varamies, joka oli koko suunnitteluajan ajan tasalla (joutui hoitamaan tehtävää
lauantaina 18.6. klo 8 - 15).
 Matkailuajoneuvojen varapysäköinnin otettiin käyttöön sujuvasti.
 Erillinen toimitsijapysäköinti oli toimiva ratkaisu.
Mikä ei toiminut suunnitellusti:
 Linja-autojen lähtötilaukset kestivät liian kauan.
 Sääolosuhteet muuttivat poistumisliikenteen suunnan.
6.1.4 VIP/Media -pysäköinti
Alue oli aivan lähtöalueen vieressä. Alueella oli noin 550 paikkaa, jotka oli mitoitettu kuten henkilöautoparkki.
Ajosuunnissa oli huomioitu maaston muoto, jotta ylämäkeen tarvitse peruuttaa pois lähtiessään. Työvuorot alkoivat
perjantaina 17.6. klo 8 ja päättyivät sunnuntaina 19.6. klo 14.
6.1.5 Linja-autopysäköinti
Seurabussien pysäköintiin oli varattu n. 7 km päästä kilpailukeskuksesta Klamilan kalasataman pysäköintialueet. Alueille
mahtuu noin 160 linja-autoa. Suunnitelmat tehtiin vuonna 2009 ja niitä muokattiin matkan varrella. Paikallisen
liikennöitsijän opastuksen mukaan linja-autojen purkupaikan teitä vahvistettiin, mutkia loivennettiin ja pusikoita/oksistoja
poistettiin. Linja-autojen purkupaikka oli telttakylän välittömässä läheisyydessä, ja jokaiselle pysäkille oli järjestetty silta
auton perän kohdalle kulkemisen helpottamiseksi. Purku-/lastauspaikalle ei suunniteltu autojen ohitusmahdollisuutta.
Kuva 28. Linja-autojen purkupaikka. (Kuva: Mikko-Pekka Purho)
61
Perjantaina 17.6. saapui vain neljä linja-autoa, joista viimeisin noin klo 22. Lauantaina 18.6. alkoi linja-autoliikenne noin
klo 11. Ruuhkaa oli reilun kahden tunnin ajan, koska purkupaikalla ei ollut ohitusmahdollisuutta. Kovimman ruuhkan
jälkeen ei enää montaa autoa tullut, viimeisin tuli klo 19.20. Linja-autoja tuli yhteensä noin 140, joista
ruotsalaisia/norjalaisia hieman yli 30. Kalassatamassa pysäköineitä ja yöpyneitä oli n. 75 kpl.
Järjestäjien puolelta toivoisi, että ne joilla ei ole kuin omat aikataulut, saapuisivat kisapaikalle pari tuntia aikaisemmin,
että vältyttäisiin linja-autoliikenteen tuloruuhkilta. Kansainväliset kilpasiskot ja -veljet saapuvat laivoilla, joiden
aikataulujen muutokset ovat lähes mahdottomia suunnistustapahtuman vuoksi. Mediamaailmaltakin voisi odottaa
sovittujen aikataulujen noudattamista.
Linja-autojen poistuminen alkoi, kun ensimmäinen ilmoittautui lähtöön sunnuntaina 19.6. klo 09.38. Linja-autojen
lastauspaikalle muodostui jonot lähtöpysäkeille. Sillä, jolla on mielessään kiire satojen kilometrien päähän, tuntuu
kurjalta odottaa auton saapumista. Miksi syntyi jonoja, syitä on muitakin kuin linja-autojen tilaus.
Hyvin mennyt kilpailu, hyvä ja helppo maasto juosta, ei tarvinnut odottaa kaveria metsästä, hyvin järjestetyt
peseytymistilat. Näillä kaikilla on merkitystä siihen, että seurabussien pysäkeille syntyi jonoja. Laivat lähtevät ajallaan, ja
laivoille on lähdettävä ajoissa, että ehtii mukaan kotimatkalle toisten kilpakumppanien kanssa. On luonnollista, jos olen
tilannut bussini klo 11, ja kahteentoista mennessä se ei ole tullut, ja 12.30 - 13 varataan laivoille lähtevien bussien
lastaukseen, eikä minun bussia ole tullut, niin se harmittaa. Ennen autojen lastausta ne on tilattava, ja yöparkeissa
laitettava järjestykseen, jotta lastaus kävisi ilman ristiin juoksentelua. Kannattaako Jukolaan lähteä, jos on kiire kotiin,
varsinkaan ryhmämatkalle. Sitähän voi jokainen joutua hakemaan rasteja, jolloin se kiire haihtuu, kaveria ei viitsi
haukkua koko kotimatkaa, mutta järjestäjiä kyllä.
Tänä vuonna linja-autoja oli parikymmentä enemmän kuin viime vuonna. Ajallisesti olimme reilun tunnin ajomatkan
päässä kauempana satamasta kuin viime vuonna. Mitä lähempänä satamaa Jukolan viesti järjestetään, sitä pienempi
vaikutus sillä on poistuvien linja-autojen lähtöaikoihin. Noin klo 14.45 ajoi viimeisen linja-autoletkan viimeinen auto
Museotieltä Viipurintielle ja edelleen lastauspaikalle.
6.1.6 Matkailuajoneuvopysäköinti
Matkailuajoneuvopysäköintiin ei myyty aikaisemmasta Jukolasta poiketen ennakkoon paikkoja. Järjestäjillä ei ollut
lähietäisyydellä niin isoa yhtenäistä aluetta, että ennakkoon myydyille olisi voitu tarjota varmat lähietäisyyden paikat.
Paikat täytettiin saapumisjärjestyksessä.
Matkailuajoneuvojen pysäköinti toteutettiin lopulta kahteen eri paikkaan. Asuntoautot pysäköitiin Harjun
Oppimiskeskuksen raviradalle (paikka varmistui syksyllä 2010). Olimme varautuneet noin 160 asuntoautoon ja loput
varapaikalle Valkjärven kentälle, joka lopulta lauantaina 18.6. noin klo 15.00 otettiin käyttöön. Joillekin yksilöille ei
varapaikalle joutuminen tahtonut sopia ajatuksiin.
Asuntovaunupysäköinti toteutettiin lopulta Harjun Oppimiskeskuksen tilanhoitajan myötävaikutuksella kisakeskuksen
läheisyyteen. Pysäköintialue kyseiseen paikkaan varmistui toukokuun 2011 alkuviikkoina. Asuntovaunujen
pysäköintipaikka oli nurmipohjainen pelto. Vaaranpaikat väistäen, liikenteen ohjaajien ohjeiden mukaan pysäköidyt autot
pysyivät hyvin pellolla ja poistuivat alueelta peltoaluetta vaurioittamatta, vaikka sääolot jo perjantaina 17.6. illalla
muuttivat sateisiksi.
Jotkut matkailuajoneuvoilla kulkijat ovat ilmeisesti seikkailunhaluisia. Vaikka pysäköintipaikoille on opasteet ja
kovapohjaiset tiet, niin siitä huolimatta joidenkin teki mieli kokeilla kovassa vesisateessa pimeässä yössä, että pääsisikö
tieltä sivutielle koukkaamalla oikaisemaan vai mitä sieltä haettiin, kun kohta tultiin perä edellä takaisin.
Asuntovaunuparkissa kun oli nurmeton pelto jätetty tyhjäksi, niin edellisissä olosuhteissa siihen piti päästä asuntoautolla
ja jumiin, toisten hinattavaksi, vaikka asuntoautopaikoitukseen oli selkeä opastus, ainakin suurin osa osasi sinne ajaa.
62
Asuntovaunujen pysäköintipaikka alustavissa suunnitelmissa oli Valkjärven kenttä, josta lopulta tuli matkailuajoneuvojen
varapysäköintipaikka. Kaikkien matkailuajoneuvojen varapaikalle siirto toteutettiin 18.6. klo 15.00 samanaikaisesti. Siirto
toteutui ongelmitta.
Asuntoautoja raviradalla oli 177 ja Valkjärven varaparkissa 41, yhteensä 218 ajoneuvoa. Asuntovaunuja oli
kisakeskuksen läheisyydessä 70 ja varaparkissa yhdeksän, yhteensä 79 yhdistelmää. Matkailuajoneuvoja oli yhteensä
297, joista puolet saapui lauantaihin 18.6. klo 02.00 mennessä.
Asuntovaunujen riviväli pituussuunnassa oli 15 m ja sivusuunnassa 4 m, vetoauton sai pysäköidä turvaväliin.
Asuntoautojen turvaväli oli pituussuunnassa 5 m ja sivusuunnassa 4 m, ja raviradan kiertävän pelastustien leveytenä
pyrittiin pitämään 6 m. Raviradalla oli 60 m välein vuoron perään jauhesammuttimet ja vesipaljut sankoineen, samoin
asuntovaunualueella. Matkailuajoneuvojen pysäköintialueella oli avotulenteko ja markiisien laskeminen kielletty.
6.1.7 Rahastus
Pysäköintilippujen myynti aloitettiin perjantaina 17.6. klo 08.00, jolloin alkoi myös liikenteenohjaus. Lippujen myynti
lopetettiin sunnuntaina 19.6. klo 06.00 kilpailunjohtajan päätöksellä. Ajoneuvot rahastettiin vasta niiden ollessa
pysäköitynä pellolla. Henkilöautopysäköinnissä oli 22 varsinaista rahastajaa, joita olisi saanut olla enemmän, minkä
vuoksi jotkut liikenteenohjaajat toimivat rahastajina. Tehtyjä työvuoroja oli 38. Matkailuajoneuvopysäköinnin rahastuksen
hoitivat liikenteen ohjaajat ennen ajoneuvojen varsinaista pysäköintiä. Pysäköinnin ruuhka-ajat olivat 3 - 4 tuntia ennen
viestien lähtöjä. Henkilöautopysäköinnissä oli noin 5300 ajoneuvoa.
6.1.8 Opastus
Tienvarsiopastus pystytettiin ELY-keskuksen ohjeen mukaisesti tiistaina 14.6. Käytössä oli kolme opastusryhmää (3 x 3
henkilöä) ja purkuvaiheessa saman verran. Pystytykseen käytettiin aikaa noin 6 h/ryhmä ja purkuun 3 h/ryhmä.
Opastus pystytettiin pääasiassa kiertävän materiaalin tauluilla ja halkaistuilla kakkosnelosilla. Vaikka valtatien nopeudet
ennen kisoja olivat 100 km/h, opasteet pysyivät hyvin pystyssä. Liikennemerkkien ja isompien tiedotustaulujen
pystytykseen käytettiin kakkosnelosta. Opastus toimi moitteettomasti. Jotkut eivät huomioineet ajoneuvolaatujen erilaista
opastusta; henkilöautopysäköintiin varsinkin perjantaina pyrkivät jotkut asuntoautot ja oli muutama, joka pyrki Pietariin
kun havaitsi tuleensa peltopysäköintiin. Liian suuri ajonopeus ja massan mukana kulkeminen saattoi aiheuttaa moisia
ongelmia. Perjantaina 17.6. hiljaisen kisaliikenteen aikana eivät VT7:llä poikkeavat nopeusrajoitukset eivätkä
risteysohjaukset olleet käytössä.
6.1.9 Ajoluvat
Edellisen lisäksi Salla Töyrylä
Ajoluvat hoituivat kätevästi eivätkä aiheuttaneet ainakaan liikennevastaavalle ongelmia. Ajolupia oli jaettu harkitusti.
Sekä isojen kauppojen sopimusten tekijät että huolto olivat sopineet ajoneuvojen luvista ja niiden pysäköinnistä hyvissä
ajoin, ja ne sopimukset pitivät kiitettävästi. Luvat oli myös kirjoitettu (auton rekisterinumero) sopijan toimesta. Vapaa-ajo
-lippuja oli jaettu harkitusti, ja niillä liikuttiin pääasiassa reiteillä, joita kisavieraat käyttivät poistumisteinään.
Liikennevastaavana kirjoitin kymmenkunta asukasajolupaa ja Harjun Oppimiskeskuksen henkilökunnalle jaettiin
vastaavat ajoluvat.
Liikennevastaavalle ei tullut yhtään puhelua, joka olisi koskenut ajolupia. Varsinainen kisakeskus bussien
poistumisreitistä kisaportin suuntaan pyrittiin pitämään ajoneuvoista vapaana alueena, mutta poikkeuksiakin sattui.
Pääsihteeri vastasi ajolupien tilamisesta ja jakamisesta sekä vastuuhenkilöille (liikennevastaava: P-liput ja asukasajoluvat, Viestintäpäällikkö: Media-pysäköintiliput, Työvoimapäällikkö: toimistija-pysäköintiliput) että lupien käyttäjille
(VIP-pysäköintiliput kutsuvieraille ja GPS-seurantajoukkueiden joukkuemateriaaliin, linja-autojen P-liput joukkuekirjeisiin,
63
myynti-ajoluvat ja vapaa-ajoluvat niitä tarvitseville). Mahdollisimman paljon ajolupia olisi hyvä toimittaa niitä sopimusten
mukaisesti, niitä tarvitseville jo ennen kilpailuviikonloppua, jolloin ajolupa-lippujen jakamista on helpompi kontrolloida
eikä siihen tarvitse enää käyttää aikaa kilpailun aikana. Myös valiokuntien olisi hyvä ottaa haltuunsa tarvitsemansa
ajoluvat jo hyvissä ajoin, jotta niitä ei yksitellen haeta toimistolta viime metreillä.
6.2 KILPAILUKESKUKSEN RAKENTAMINEN JA RAKENTEET
Hannu Kuikko
6.2.1 Yleistä
Rakentamisen tarpeet muodostuvat aina käytössä olevan kilpailukeskuksen mukaan. Salpa-Jukolan 2011 kilpailukeskus
rakennettiin Harjun Oppimiskeskuksen alueelle hyödyntäen olemassa olevaa infrastruktuuria. Kenttävaliokunta
suunnitteli, valmisteli ja rakensi kilpailukeskuksen vaatimat rakenteet. Suunnitelmat hyväksytettiin ennen toteuttamista
kilpailun johdolla. Kenttävaliokunta hankki tarvitsemansa talkooväen ja rakennusmateriaalin. Rakentamisissa tarvittavan
puumateriaalin toimitti HaVesa Oy. Tulospalvelun ja kuuluttamon kontit saatiin lainaksi Luja Oy:ltä.
Olemassa oleviin rakennuksiin sijoittuivat seuraavat toiminnot: kaksi suurinta kauppaa, Intersport Jumalniemi (uusi
Maneesi) ja Suunnistajan Kauppa (vanha Maneesi), ravintolan huoltotilat ja osaksi ravintola (ravintolalla oli lisäksi
ulkotilaa), kilpailukeskuksen ensiapu, VIP-tilat, Info, Jukola-kauppa, kahvio, grilli, toimitsijainfo sekä huolto. Muut
tarvittavat tilat hankittiin Kataja Event Service -yhtiöltä, suurimpana yksikkönä Media-keskus.
Huolimatta monien toimintojen sijoittumisesta olemassa oleviin rakennuksiin huomioitavaa on, että mikään rakennus ei
sinällään soveltunut sille suunniteltuun käyttöön. Kaikissa rakennuksissa jouduttiin tekemään muutos- ja
lisärakennustöitä. Etuna valmiiden rakennusten käytöllä oli kilpailukeskusmiljöön säilyminen ”kartanomaisena” ja
kustannusten pysyminen kohtuullisina, koska rakennusmateriaali saatiin pääosin lahjoituksina ja työ tehtiin talkoovoimin
sekä telttojen vuokrauskustannus jäi niiltä osin pois. Haittapuolena oli erittäin runsas ja ammattitaitoa vaativa
rakentamisen tarve.
Vaihto- ja maalialueet rakennettiin kilpailuvaliokunnan suunnitelman mukaan jalkapallokentän alueelle. Lähtöalue
rakennettiin peltoalueen eteläosaan. Lähtöuran alkuosa aidattiin kiinteällä puurakenteisella aidalla ja yleisöalueen läpi
johtava ura köysiaidalla, joka purettiin lähtöjen välillä ja jälkeen.
Pysäköinti- ja kilpailukeskusalueilla tarvittavat maansiirtotyöt tehtiin osaksi syksyn 2010 aikana. Väkimäärältään suurin
yksittäinen talkoosuoritus oli kilpailukeskusalueen maapohjan siivous ja raivaus. Tällöin toukokuun puolessa välissä oli
viikonloppuna n. 80 henkeä raivaamassa tuulisuojatelttojen pohjia ja kilpailukeskuksen aluetta. Alueelta kuljetettiin pois
kaksi isoa hakerekallista risujätettä haketettavaksi.
Kuva 29. Vaihto-, maali- ja kuuluttamorakenteet. (Kuva: Kirsi Lauri/RUK)
64
6.2.2 Rakentaminen
Suurimmat rakennuskohteet olivat Infon ja Jukola-kaupan rakennuksen välipohjan rakentaminen. Tämä oli myös ainoa
rakennuskohde, johon vaadittiin kunnan rakennusvalvonnan toimenpidelupa. Juhlalavan rakentaminen ja 43 m pitkän
ylikulkusillan sekä katsomon rakentaminen olivat myös suurimpia ja eniten materiaalia vaatineita rakennustöitä.
Rakennusaikataulu sovittiin Harjun Oppimiskeskuksen kanssa siten, että ensimmäisenä rakennettua Info/Jukola-kauppa
-rakennuksen lattiaa päästiin rakentamaan toukokuun alussa. Rakentaminen toteutettiin n. 30 hengen ”ydinporukalla”,
jossa lähes kaikki olivat ammatti-rakennusmiehiä ja osa jo eläkeläisiä, joilla oli aikaa rakentaa myös päivisin. Suurimmat
yhden henkilön tuntimäärät ovat 250 tuntia laskettuna rakentamisen aloittamisesta purkamisen loppuun. Kaiken
kaikkiaan työtunteja rakentamiseen ja purkamiseen käytettiin n. 7 000 tuntia.
Juhlalavan ja Jukola-portin suunnittelussa ja rakentamisessa käytettiin Salpalinja-ajatuksen mukaista tyyliä. Juhlalavan
etureuna rakennettiin muistuttamaan juoksuhaudan seinää.
Suurimmat erilliset rakennuskohteet, Info, juhlalava ja Jukola-portti, silta, sekä vaihto- ja maalialueen rakennukset
toteutettiin siten, että kukin kohde annettiin aina yhden rakennusryhmän tehtäväksi. Pääosa rakenteista rakennettiin
toukokuun aikana, ylikulkusilta, juhlalavan ja Jukola-portin viimeistelyt sekä katsomo tehtiin kesäkuun alussa.
Rakentamisen aikataulu muodostui sen mukaan, miten Harjun Oppimiskeskus vapautti tiloja Jukola-organisaation
käyttöön. Siten esimerkiksi ensimmäisenä olivat valmiina lähtöalueen aidat.
Kuva 30. Rakennustalkoita.
6.3 KENTTÄMAJOITUS JA TUULISUOJAT
Hannu Kuikko
Majoitusalueelle Puolustusvoimat pystytti 375 puolijoukkuetelttaa. 10 x 10 m alueita omille majoitusteltoille merkittiin
n.1000 ruutua (n. 10 ha), jotka kaikki olivat käytössä. Tuulisuojille merkittiin 257 kpl 5 x 6 m kokoista paikkaa
65
määräaikaan tehtyjen tuulisuojapaikkavarausten mukaisesti. Osa tuulisuojapaikoista merkittiin ratsastuskentälle, joka
peitettiin suodatinkankaalla ja osa raivatulle metsäpohjalle.
6.4 SÄHKÖISTYS
Hannu Kuikko
Sähköistyksen suunnittelu aloitettiin syyskuussa 2010, kun käytettävissä oli alustava suunnitelma
kilpailukeskusalueesta. Ensivaiheessa kartoitettiin tarpeita; kilpailutoiminta, ravintolat, kaupat, äänentoisto, TV, sauna,
pelastustoimi. Kartoitus selvitti, ettei Harjun sähköverkkoa voida hyödyntää kuin pieneltä osalta, lähinnä rakennusten ja
ulkoalueiden valaistuksen osalta, joten alueelle oli rakennettava muuntamo ja jakeluverkko. Muuntamon asensi
paikallinen verkkoyhtiö Kymenlaakson Sähkö Oy jo syksyllä 2010.
Talven aikana suunnitelmat tarkentuivat ja voitiin aloittaa päätarvikkeiden (pylväät, keskukset) hankinnat. Pylväitä
tarvittiin 25 kpl ja ne saatiin käytetyistä pylväistä lajittelemalla parempikuntoisia. Työpaikkakeskuksia voitiin lainata
pakalliselta yritykseltä. Kaapelit tarvikkeineen ostettiin uusina.
Rakennustyöt aloitettiin huhtikuun lopulla. Rakennustöitä tehtiin 10 hengen voimin keskimäärin 3 - 4 kertaa viikossa ja
töissä oli kerrallaan 2 - 5 henkilöä. Sähköt saatiin kytkettyä rakennettuun verkkoon toukokuun loppupuolella ja tämä
helpotti muuta rakentamista, koska sähköä saatiin joka puolella läheltä. Rakentaminen jatkui muun rakennustyön
tahdissa valoja ja sähköpisteitä lisäämällä eri puolilla.
Haasteita aiheuttivat ravintolan kiertoilmauunit; uunien toimittajalla oli vaikeuksia saada kokoon tarvittava määrä uunia,
mistä syystä uuneista ei saatu tarkempia tietoja tehosta, lukumäärästä, liitosjohdoista.
Kauppojen ja yhteistyökumppaneiden sähköntarpeiden kohdalla tilanne eli vielä viime metreillä merkittävällä tavalla,
mikä aiheutti rakentajille viimeisinä päivinä kovan paineen; jatkojohtoja ja erilaisia sovitteita rakennettiin tiiviisti kaksi
viimeistä vuorokautta.
Valaistuksen tarve ja taso pitäisi määritellä kilpailualueella ja toimipisteissä tarkemmin jo suunnittelun alkuvaiheessa. Nyt
tarpeita tuli esiin vasta kilpailuviikolla ja oli suuria vaikeuksia löytää kalustoa paikalle. Telttojen vuokrauksen yhteydessä
pitäisi selvittää valaistustarve. Telttojen toimittajilla on hyvät laitteet tarjolla, jotka on nopea asentaa, mutta nyt jouduttiin
hankkimaan valaisimia ja ne oli hitaita asentaa. Huomioitavaa on myös, että sauna ja pesutilat tarvitsevat valaistusta
keskiyön tunteina.
Tarkastukset hoituivat sujuvasti, koska rakennusryhmässä oli valtuutettu tarkastaja ja laitteistolle suoritettiin normaali
varmennustarkastus, jossa laitteisto todettiin luotettavaksi ja turvalliseksi käyttää.
Varmennus oli moniosainen; verkkoyhtiö varmensi syöttävän linjan kytkennöin ja sähköyhtiön päivystyksessä ko. alue oli
erityistarkkailussa. Harjun oppimiskeskuksen verkkoa varmentaa kaasumoottori, joka käynnistyy sähkönsyötön
katkettua. Kilpailualue, Media, TV ja äänentoisto oli varmennettu generaattorilla. Kilpailun aikana suurin mitattu teho oli
550 kW.
Vikatapauksia oli kaksi, jotka molemmat aiheutti vesisade. Ravintolan kassojen sähkö katkesi lauantai-aamun
vesisateen takia keskukseen päässeen veden takia. Pelastuslaitoksen tukitilana olevan kontin pistorasioihin oli päässyt
valumaan vettä, joka aiheutti sähkönjakeluhäiriön.
Purkutyöt aloitettiin heti maanantaina ja ensiksi purettiin kaikki vuokraamon laitteet ja palautettiin vuokraamoon. Pylväät
ja maakaapelit oli purettu heinäkuun alkuun mennessä.
66
6.5 VESI JA VIEMÄRÖINTI
Hannu Kuikko
Virolahden kunta rakensi kunnan vesijohtoon yhteen, josta saatiin tuorevesi pesupaikalle ja majoitusalueen
juomavesipisteille. Ravintolan käyttämä vesi, samoin kuin muu kilpailukeskusalueen ja juomavesipisteiden tarvitsema
vesi saatiin Harjun Oppimiskeskuksen kaivosta tulevasta vesijohtoverkostosta. Huomioitavaa on, että kaikista
rakennetuista juomavesipisteistä pitää erikseen ottaa näytteet, jotka tutkitaan vesilaboratoriossa ennen kuin vesipiste
voidaan merkitä juomavedeksi. Tämä prosessi ottaa aikaa noin viikon, joten juomavesipisteet pitää rakentaa hyvissä
ajoin. Vesijohtoverkostoa rakennettiin majoitusalueelle ja kilpailukeskuksen alueelle kaikkiaan n. 2000 m. Rakentamisen
suoritti Haveputki Oy.
Viemäröintiä tarvitsi rakentaa vain ravintolan pesuvesien tarpeeseen. Nämä vedet johdettiin pintaviemärillä hevostallin
lattiakaivoon, joka on yhteydessä Harjun viemäriverkostoon. Pesupaikan vedet johdettiin ympäristöviranomaisten luvalla
läheiseen ojaan. Pesupaikalla oli sallittua käyttää ainoastaan järjestäjän tarjoamia luonnossa hajoavia pesuaineita.
6.6 OPASTUS
Markku Laaksonen
Kilpailukeskuksen opastuksen rakensi erillinen neljän henkilön ryhmä. Ryhmän vastuualue alkoi peltoparkin etelälaidalta,
josta rakennettiin opastus kilpailukeskukseen ja majoitusalueille. Varsinainen kilpailukeskusalueen opastus ei ollut
kilpailukeskuksen suppeuden takia kovinkaan vaativa tehtävä. Kilpailukeskuksessa pystyi lähes yhdellä silmäyksellä
näkemään kaiken oleellisen.
Opastuksessa käytettiin osaksi kiertävän materiaalin melko kattavaa opastemateriaalia. Jokaisen kilpailukeskuksen
ominaispiirteiden mukaan joudutaan aina kuitenkin tekemään lisäopasteita. Vesipisteiden ja WC-tilojen paikkojen
opasteena käytettiin isoja ilmapalloja, jotka näkyivätkin hyvin. Opastukset olivat paikoillaan keskiviikon
kenraaliharjoitukseen mennessä.
6.7 ERITYISIÄ HUOMIOITA
 Rakentaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa niiltä osin kuin sitä voidaan tehdä.
Lopussa tulee joka tapauksessa kiire.
 Rakentaminen sujui varsin rauhallisissa merkeissä aina viimeiselle viikolle asti, jolloin kiireet alkoivat. Kiireen
aiheuttavat melko viimeisessä vaiheessa paikalle tulevat osastot, esim. TV, joiden tarpeita ei täysin ole saatu
ajoissa lukuisista pyynnöistä huolimatta.
 Tarpeet täytyy saada pöydän, tuolin ja sähköpistokkeen tarkkuudella. Sähkölaitteista täytyy saada tarkat
tekniset tiedot. Esim. ravintolan uunit tarvitsevat vesiliitännän, mutta minkä kokoisen? Rakentaminen tehdään
vuoden valoisimpana aikana, joten valaistuksen tarvetta ei ehkä tule ajatelluksi riittävästi. Jukolan yössä on
kuitenkin hämärät hetkensä, jolloin useissa toiminnoissa tarvitaan valaistusta, esim. maali- ja vaihtoalueen
toiminnot.
 Viimehetken muutokset aiheuttavat paineita koko organisaatiossa. Salpa-Jukolassa sisäänkirjautumisteltan
paikka muutettiin viimehetkellä IT-valiokunnan vaatimuksesta, koska pelkona oli, etteivät tietokoneet toimi, jos
alun perin suunniteltu paikka ratsastuskentällä pölyää. Ko. muutoksen ajankohdasta johtuen kaikkia
opaskarttoja ei ehditty muuttaa. Tämä aiheutti alkuun hieman hämmennystä kilpailijoiden joukossa, mitä
yritettiin parhaan mukaan paikata lisäämällä opastusta kirjautumispaikalle.
67
7. HUOLTOVALIOKUNTA
Vastuuhenkilöt ja talkoolaiset sektoreittain
Huoltopäällikkö
Valiokunnan varapj.
Jätehuolto
Kuljetukset
Pesu ja sauna
Kiinteistöt
Ympäristö
Mika Anttila
Matti Virolainen
Mikko Ahonen
Tero Rytkö
Matti Jokimies
Jari Takasuo
Kirsi Leiri
Jätehuoltosektori
Kuljetussektori
Pesu- ja saunasektori
20 talkoolaista
25 talkoolaista
60 talkoolaista
040-5871716
0400-629148
050-3659747
040-5690568
040-7329921
0440-232951
040-5510016
mika.anttila1@gmail.com
matti.virolainen@mil.fi
mikko.ahonen@mil.fi
tero.rytkö@gmail.com
jari.takasuo@harjunopk
kirsi.leiri@hamina.fi
7.1 TEHTÄVÄT JA TOIMINTA-AJATUS
Mika Anttila
Salpa-Jukolan huoltovaliokunnan alaisuuteen kuuluivat seuraavat toiminnot:
 Jätehuolto
 Pesu ja sauna
 Kuljetukset
 Kiinteistöt
 Ympäristö
Salpa-Jukolan huoltovaliokunnan tehtävänä oli:
 suunnitella, valmistella, toteuttaa sekä purkaa oman vastuu-alueen toiminnot
 olla tiiviissä yhteistyössä muiden valiokuntien kanssa
 tukea muiden valiokuntien toimintaa
 kouluttaa oman valiokunnan talkoolaiset
 vastata ja ohjata muita valiokuntia ympäristö-asioihin liittyvissä kysymyksissä.
Toiminta-ajatuksena oli:
 noudattaa Jukolan viestin järjestelyohjeita sekä paikallisten viranomaisten antamia määräyksiä
 sektorivastaavien omien toimintojensa suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaaminen, yhteydenotoista muihin
valiokuntiin tai kilpailun johtoon tarvittaessa vastasi huoltopäällikkö
 talkoolaisten sijoittaminen parhaiten kullekin sopivaan tehtävään
 joustava vuorovaikutus muiden valiokuntien sekä omien talkoolaisten kanssa.
7.2 JÄTEHUOLTO
Mikko Ahonen
7.2.1 Yleistä
Jätehuoltovastaavana toimi Mikko Ahonen. Varamiestä ei ollut. Jätehuollon suunnittelu aloitettiin noin kaksi vuotta ennen
tapahtumaa. Suunnittelun pohjana olivat jätelaki ja alueelliset jätehuoltomääräykset sekä Suunnistusliiton ja Jukolan
viestin ohjeet. Jätehuoltoa helpotti suunnattomasta edellisvuoteen verrattuna se, että lajittelua ei juurikaan tarvittu.
68
Erikseen kerättiin vain Mallasrastilta, kahviolta ja grilleiltä palautuspullot/tölkit, ruoanlaitosta ylijäänyt biojäte sekä
ravintoloiden metalliromu. Lisäksi käytössä oli kaksi pahvipuristinta ravintolaa ja kauppoja varten. Tämän mahdollisti
Kymenlaakson Jäte Oy:n Korkeakosken jätteenpolttolaitos Kotkassa, joka ottaa vastaan lähes kaiken yhdyskuntajätteen
ja polttaa siitä sähköenergiaa. Minkäänlaista jäteneuvontaa ei siis tarvittu; ainoastaan piti neuvoa, että ei tarvitse lajitella.
Jätehuoltosuunnitelma tehtiin em. ohjeisiin ja omiin Kytäjä-Jukolassa tehtyihin havaintoihin nojautuen ja sitä
täydennettiin ja tarkennettiin työn edetessä. Neuvottelut yhteistyökumppaneiden kanssa (jätteiden kuljetus) aloitettiin
noin vuosi ennen tapahtumaa. Jätehuoltosuunnittelua tehtiin yhteistyönä lähinnä kenttä- ja ravintolavaliokunnan kanssa.
Wc-istuinpaikkoja oli käytössä yhteensä 284 ja pisuaariyksikköjä 15 kpl (WC-Center). Alueelle sijoitettiin lisäksi 200 kpl
tavallisia ja neljä inva-mallisia kemiallisia WC yksikköjä ja kaksi 40 paikan ns. Kytäjä-mallista kuivakäymäläyksikköä
(huoltotelttojen alueella sekä lähtöalueen vieressä). Yksiköt rakennettiin siirtolavojen päälle. Siirtolavoissa oli
muovivuoraus ja turvetäyttö. Syntynyt jäte toimitettiin Kymenlaakson Jäte Oy:lle tapahtuman jälkeen.
Vessojen tyhjennys ja pesu tehtiin tarpeen mukaan tapahtuman aikana jätehuoltoyhtiön tyhjennyspalvelun avulla.
Pääosalle tehtiin kaksi tyhjennyskierrosta ja lopputyhjennys. Imuauto oli paikalla lauantaina n. puolesta päivästä lähes
puoleen yöhön sekä sunnuntaiaamusta tapahtuman loppuun. Auto teki kierroksia tarpeen mukaan saatujen ilmoitusten
perusteella ja oli varsin täystyöllistetty koko ajan. Yhtään vessaa ei jouduttu sulkemaan imuauton puutteen vuoksi. Kisan
aikana suoritettujen WC-paperitäydennysten yhteydessä valvottiin niiden toimintaa. Ravintoloiden työntekijöillä oli
käytössä hevostallin kiinteät sosiaalitilat, kaksi vesivessaa.
Vessayksikköjen sijainti on pääpiirteittäin esitetty kilpailukeskuksen karttapiirroksessa. Kilpailun aikana talkoolaiset
hoitivat vessapaperihuollon ja ajoittivat tarpeen mukaan kemiallisten WC yksiköitten tyhjennyskierrokset. Toimintojen
suunnittelu perustui 40 000 käyttäjän tarpeeseen. Vessaryhmien yhteydessä oli telineet puolen litran käsidesipulloja
varten. Pulloja käyttämällä säästyttiin vesijohtoverkon ylenpalttiselta rakentamiselta.
7.2.2 Aikataulu
Jätehuollon henkilöstö jaettiin neljään eri tehtävään. Yksi pari kierteli alueella keräten irtoroskia sekä vaihtoi jätesäkkejä
alueella oleviin säiliöihin. Yksi pari vastasi ravintola-alueen siisteydestä vaihdellen jätesäkkejä, keräten maasta roskia ja
huolsi samalla ravintolan vieressä olevia 21 wc-yksikköä. Yksi pari teki vastaavanlaista tehtävää majoituspellolla, saunan
ja lähtöalueen välisellä alueella. Heillä oli huollettavanaan yhteensä 53 WC yksikköä, yksi 40-paikkainen ”Kytäjäläinen”
WC ja kahdeksan jäteastiaa. Yksi pari vastasi muiden kuin edellä mainittujen alueiden WC-huollosta apunaan mönkkäriryhmästä yksi mönkijä.
Jätehuollon työvuorot määriteltiin seuraaviksi:
Lauantai
Sunnuntai
18.6.
19.6.
klo 8 - 16 ja 16 - 24.
klo 8 - 16.
Yöllä alueella kiersi roskienkeräyspartio, joka vaihtoi samalla
jätesäkkejä ja tarvittaessa lisäsi vessapapereita.
7.2.3 Toimitsijat
Talkoolaisten määrä oli aivan liian pieni. 1700 talkoolaiseksi ilmoittautuneesta oli yhdeksän nimennyt jätehuollon
tehtäväkseen, heistäkin seitsemän oli valiokunnan vastuuhenkilöiden lähipiiristä ja yksi ensi vuoden järjestäjiä.
Onneksemme saimme saunasektorilta lisäapua. Koko jäte- ja WC-huollon toteutti 20 ahkeraa ja pyyteetöntä talkoolaista
jätehuoltovastaavan lisäksi. Tästä luvusta ei tämänkokoisessa tapahtumassa ole enää varaa mennä alle. Kukaan
ilmoittautuneista ei onneksi jättänyt tulematta paikan päälle, mistä lisäkiitos heille.
69
7.2.4 Erityisiä huomioita hyvin toimineista asioista
 Päätös perustaa jätehuolto 6 m3 pikakontteihin oli toimiva. Kontteja varattiin 13 kpl ja ne sijoitettiin paikkoihin,
joissa roskaa oletettiin tulevan runsaasti ja joista niitä pääsi tapahtuman aikana jäteautolla tyhjentämään.
Konttien lisäksi käytössä oli 60 kpl 240 l jäteastiaa säkitettyinä ja kymmenisen ”avotelinettä”, jossa säkki oli vain
pujotettu renkaan läpi. Säkki oli kiinni rullassaan siihen asti, kun se täysinäisenä repäistiin irti rullasta ja uusi
säkki aseteltiin paikalleen. Konttien lähellä olevat säkit kannettiin kontteihin ja ainoastaan kauempana olevia
säkkejä piti noutaa mönkijöillä. Tämä helpotti kerääjien työtä.
 Pahvipuristimet oli sijoitettu ravintolan ja Intersportin yhteyteen. Suunnistajan kaupalle ja Keltamäelle oli
toimitettu viisi pahvirullakkoa, joita mönkkäri-miehet kävivät tarvittaessa tyhjentämässä puristimiin. Muut
kauppiaat toimittivat itse pahvinsa em. puristimiin.
 Mönkijöiden käyttö jätehuollon apuna on aivan korvaamaton. Niillä kerättiin täydet säkit kauempaa jätelavoista,
mikä helpotti valtavasti varsinaisten jätteiden kerääjien työtä. Mönkkäri-miehet ottivat myös itse oma-aloitteisesti
täydet säkit kyytiinsä ja asensivat uuden säkin ohi ajaessaan.
 Palautuspullosäkit oli sijoitettu kahvion ja Mallasrastin alueelle, joista tuli suurin osa Palpa-roskasta. Ainoa
jätehuoltoon liittyvä opaste oli Palpa-säkkien luona oleva lappu ”vain tölkeille, cans only”. Muita ohjelappuja ei
tarvittukaan.
 Kerääjien sijoittelu painopisteittäin ravintolan ja majoituspellon/saunan alueelle oli toimiva. Näissä paikoissa
muodostui suurin osa jätteestä ja oli suurin tarve neuvonnalle. Talkoolaisten aika ei mennyt kävelyyn, vaan he
pystyivät toimimaan tehokkaasti pienellä alueella.
 Biojätteenä kerättiin ainoastaan ravintoloiden ylijäämäruoka, joka kipattiin biosäkillä varustettuun 240 litran
astiaan. Astian tultua täyteen, mönkkärit kävivät tyhjentämässä sen parinsadan metrin päässä olevaan,
turpeella täytettyyn lavaan. Lava oli väliajat peitettynä pressulla ja kilpailun jälkeen se vietiin kompostoitavaksi.
 Talkoolaisten pienestä lukumäärästä huolimatta jätehuolto onnistui varsin hyvin johtuen mm. edellä mainituista
seikoista ja siitä, että huollettava alue oli varsin pieni. Teltta-alueen siisteyttä edesauttoi se, että joukkueille oli
jaettu yksi 240 litran jätesäkki. Osa joukkueista toi ne kontteihin, osa jätti ne telttapaikoilleen. Mönkkäreillä
niidenkin nouto onnistui näppärästi.
 Kymenlaakson Jäte Oy otti vastaan kaiken seka- ja biojätteen maksutta.
 Vessapaperihuolto oli järjestetty siten, että keskusvarastona sekä papereille että käsideseille ja jätesäkeille
toimi pääravintolan varastotila. Toinen suurempi varastotila oli huoltovaliokunnan ”tukikohta” saunojen luona.
Isompien WC-keskittymien ja Kytäjä-mallisten kuivakäymäläyksiköiden luokse kilpailukeskuksen alueelle tehtiin
välivarastot, joihin vietiin sekä paperia että käsidesejä. Näin täydennykset pystyttiin hoitamaan kenen tahansa
toimesta ilman apuvälineitä. Varastot olivat niin isot, ettei niitä tarvinnut täydentää kilpailun aikana. Tämä oli
toimiva ratkaisu. Kauempana olevat täydennykset hoitivat wc-vuorossa olevat mönkkäripartioiden kanssa.
 WC-paperit tulivat Metsä-Tissuelta ja määrä oli riittävä kisan tarpeeseen. Tapahtuman aikaisten havaintojen
mukaan käyttäjät olivat tyytyväisiä kapasiteettiin ja huollon tasoon. Vessojen määrä oli riittävä ja sijoittelu
onnistunut.
7.2.5 Erityisiä huomioita ja parannusehdotuksia
 Sitäkin vähäistä lajittelun tarvetta, joka kilpailussa oli, vaikeutti ilmeinen ihmisten lukutaidottomuus. Vaikka
Palpa-säkin yläpuolella luki selvästi ”vain tölkeille, cans only”, heitettiin sinne surutta kaikkea muutakin roskaa.
Jos olisi halunnut kerätä laajemmalta alueelta palautuspulloja ja -tölkkejä, olisi Palpa-säkkejä pitänyt olla
70
huomattavasti enemmän. Toisaalta, valvonnan puuttumisen vuoksi ne olisivat todennäköisesti täyttyneet
sekajätteellä.
 Jotkut olivat päättäneet mainostaa omia tapahtumiaan jakamalla mainoslehtisiä yleisölle. Osa mainoksista
jaettiin pinoissa ravintolan pöydille odottamaan kiinnostunutta lukijaa. Tuulenvireet pudottivat nämä laput
kuitenkin maahan ja levittivät niitä ympäristöön. Ja missä on yksi roska, siellä on kohta toinen roska, eli
mainosten levittely lisäsi kohtuuttomasti muutenkin työllistettyjä kerääjiä. Lopulta ravintolan roskien kerääjät
heittivät näkemänsä mainospinot pöydiltä suoraan roskikseen ennen kuin ne levisivät maahan.
 Ruuhka-aikana ravintolassa kahden ihmisen työpanos uhkasi jäädä liian pieneksi. Onneksi sinne saatiin kolmas
käsipari avuksi pahimman ruuhkan aikaan. Selkeästi suuri ruuhka ravintolassa oli lauantaina klo 17 - 21.
Sunnuntaina oli jo varsin rauhallista.
 Suunnitteluvaiheessa kannattaa ottaa selville, mitkä ovat muiden valiokuntien jäte-astiatarpeet sekä selvittää
heille miten jätehuollon on tarkoitus toimia. Nyt näin ei tehty, ja se aiheutti runsaasti pikatilanteita aivan kilpailun
aattona. Esimerkiksi ennen kilpailua kukaan ei ilmoittanut mistään roska-astia tarpeesta, mutta kisaviikolla alkoi
vaatimuksia sadella joka puolelta. Alun perin suunniteltua 240 litran jäteastioiden määrää jouduttiin yli
kaksinkertaistamaan. Onneksi jätehuoltourakoitsija (Suurpää Oy) oli hyvin juonessa mukana ja kykeni
venymään yllättäviinkin tarpeisiimme. Viimeiset astioiden sijoituspaikat selvisivät vasta lauantaiaamuna.
 Mediatelttojen luona olleet vessat täyttyivät ennen kilpailun loppua. Paikka oli sellainen, ettei sitä päässyt
järkevästi kilpailun aikana tyhjentämään. Haitta ei ollut suuri, koska noin 50 metrin päässä oli iso ravintolan WCkeskittymä.
 Ruuhka-aikoina yritimme keventää omaa työtämme laittamalla vessoihin irtorullia telineisiin laitettavien lisäksi.
Tämä oli virheratkaisu, sillä irtorullia löytyi pytyistä, likomärkinä vessojen sisältä jne. Vaikka rullien laitto
telineisiin vie hieman enemmän aikaa, se kannattaa tehdä.
 WC-yksikköjen tyhjennys oli osittain liian tiheää, sillä kaikille ei ollut aivan selvää, koska ko. vessa on ihan
oikeasti täynnä ja koska se vain ”näyttää täydeltä”. Toisaalta, vessat pysyivät näin siisteimpinä kun samalla
pestiin muutkin kurat sieltä pois.
 Alkuperäisessä Kytäjä-mallisessa WC:ssä istuttiin selät vastakkain väliseinä välissä. Talkooporukka oli
kuitenkin jostain syystä päättänyt tehdä WC-istunnosta sosiaalisen tapahtuman ja rakentanut vessat niin, että
istuttiin nenät vastakkain. Saatujen havaintojen perusteella osa asiakaskunnasta piti tätä huonona ideana ja
jonotti mieluummin irtovessoihin. Näin näiden käyttöaste jäi pienemmäksi mitä oli suunniteltu, eivätkä ne
vieneet riittävästi paineita pois muiden vessojen käyttöasteelta.
 Kilpailuun tarjottiin myynninedistämistarkoituksissa VIP-vessavaunua, josta luvattiin, että siitä ei aiheudu kuluja
eikä muutakaan vaivaa. Vaunu sijoitettiin palvelemaan VIP-vieraita ja Mallasrastia. Vaunun tukkeutuneita putkia
jouduttiin kuitenkin kolme kertaa avaamaan, joten sen maksuttomuus ja vaivattomuus ei aivan toteutunut.
7.3 KIINTEISTÖT
Jari Takasuo
Kilpailukeskusalueella olevia Harjun oppimiskeskuksen kiinteistöjä hyödynnettiin tapahtumassa mitä erilaisimmin tavoin;
ravintola, grilli, Info, suurimmat kaupat, kilpailutoimisto, sekä erilaisina varastotiloina, kuten kiertävän materiaalin varasto.
Tilojen käytön suunnittelu alkoi jo vuosi ennen tapahtumaa, mutta lopullinen suunnitelma oli valmis noin kuukautta ennen
tapahtumaa, jonka jälkeen toteutettiin tarvittavat valmistelut ennen viranomaisten suorittamaa lopputarkastusta.
Rakennuksiin tarvittavat lisätoiminnot, ja niiden yksityiskohtaiset paikat olisi hyvä tarkistaa ja sopia riittävän ajoissa, jotta
vältyttäisiin loppupäivien töiden kasaantumiselta kaikkien halutessa samaan aikaan tilojen valmistuvan. Näin olleen
saataisiin myös materiaalin käyttö hallitummaksi.
71
Tapahtumaviikolla pidettiin huoltovaliokunnan oma koulutustilaisuus, jossa käytiin läpi kaikki alueen kiinteistöt; mitä
toimintoja missäkin sijaitsee ja miten rakennukset on numeroitu/nimetty mahdollista viestiliikennettä silmällä pitäen.
Tapahtuman aikana ei rakennuksissa ollut varsinaista kiinteistöryhmää, vaan tilojen käyttäjät vastasivat tilojen
siisteydestä ja jätehuoltoon liittyvistä toimenpiteistä sovitulla tavalla. Pääosa materiaalista, jota ei tarvinnut säilyttää
kylmätiloissa, oli keskitetty samaan, kohtuullisen keskeisellä paikalla sijaitsevaan sekä helposti mönkkäreillä ajettavaan
paikkaan. Tämä järjestely toimi hienosti ja tarvittaessa tavara saatiin sitä tarvitseville nopeasti.
Tilojen purkamisesta tapahtuman jälkeen vastasi ko. tiloissa toimineet käyttäjät. Pääosin toimenpiteet menivät hyvin,
muutamia lainattujen laitteiden palauttamista koskevia viiveitä lukuun ottamatta.
7.4 KULJETUKSET
Tero Rytkö
7.4.1 Henkilökuljetukset
Suunnitteluvaihe
Salpa-Jukolan suunnitteluun liittyen ensimmäiset vastuulleni tulleet kuljetukset tapahtuivat Kytäjä- Jukolaan. Kytäjälle
mentiin yhdellä linja-autolla ja yhdellä henkilöpakettiautolla seuraamaan tapahtumia kenraaliharjoituksesta alkaen aina
kilpailun päättymiseen asti.
Linja- auton kyytiin pakattiin erinäinen määrä esittelytavaraa ja Salpa-Jukola 2011 -lehtiä useampi tuhatta kappaletta.
Ajatuksena oli varmaankin, että kaikki lehdet olisi saatu jaettua Kytäjä-Jukolaan osallistuville ja kilpailua seuraamaan
tuleville. Kaikenlaista takaisin Haminaan siirrettävää materiaalia jäi kuitenkin iso henkilöauton peräkärryllinen ja kaikki
materiaali siirrettiin linja-autojen lastauspaikalle odottamaan omaa lähtövuoroamme. Osittain suuren tavaramäärämme
johdosta (tällaisen selityksen saimme järjestäjiltä, kun kyselimme viivästyksen syytä) olimme odotusalueella useamman
tunnin ja pääsimme lähtemään aivan viimeisten joukossa pois. Jouduimme siis syyttämään ainoastaan itseämme
viivästyksen syystä.
Vinkki: Jos pitää viedä ja varsinkin siirtää takaisin suuria määriä esittelymateriaalia, kannattaa satsata sen verran, että
ottaa materiaalia varten mukaan pakettiauton. Kannatta aina miettiä, miten omalla toiminnallaan jouduttaa sujuvaa
liikkumista.
Kilpailuviikonloppu
Salpa-Jukolan kilpailuviikonloppuna talkoolaisia, yleisöä ja kilpailijoita kuljetettiin Virolahden Harjussa sijaitsevaan
kilpailukeskukseen linja-autokuljetuksilla sekä Haminasta että Miehikkälästä ja Virolahdelta. Kuljetukset hoiti
kilpailutuksen perusteella valittu paikallinen liikennöitsijä Vuorelan Liikenne Oy. Yhteistyö liikennöitsijän kanssa sujui
erinomaisesti koko prosessin ajan, mistä kiitos liikennöitsijälle. Haminan ja Harjun väliä ajettiin reittiä Linja-autoasema –
Museotie (tie nro 3513) – Mäntlahti – Klamila – Kilpailukeskus. Miehikkälän ja Harjun väliä ajettiin reittiä Miehikkälän
kuntakeskus – Virojoen linja-autoasema – Museotie (tie nro 3513) – Ala-Pihlaja – Kilpailukeskus. Kyytiin pääsi jokaiselta
pysäkiltä ja lisäksi joidenkin kilpailujoukkueiden toiveiden pohjalta liikennöitsijän kanssa sovittiin, että näkyvästä paikasta
muualtakin pääsi kyytiin. Tästä joukkueiden palvelusta saatiin hyvää palautetta.
Linja-autokuljetukset olivat talkoolaisille ilmaisia. Muille hinta oli 2€/suunta. Alle 4-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi.
Rahastuksen autoissa hoitivat ajoneuvojen kuljettajat. Pahimpana ruuhka-aikana oli autoissa mukana järjestäjän
talkoorahastajia. Ratkaisu oli onnistunut ja nopeutti ruuhkaisimpana aikana autojen kulkua.
Haminasta ajettiin perjantaina 17.6. neljä vuoroa, yhdellä autolla/vuoro, jotka palvelivat lähinnä talkooväkeä. Vuorot
ajettiin kahden tunnin välein. Ensimmäinen vuoro lähti Haminasta klo 14.00 ja viimeinen klo 20.00. Vastaavasti Harjusta
ajettiin takaisin Haminaan klo 15.00 ensimmäinen vuoro ja klo 22.15 viimeinen vuoro. Näillä vuoroilla kulki joitakin
72
talkoolaisia. Kuitenkin sen verran, että vuorojen ajaminen oli talkoolaisten kannalta hyvä ratkaisu. Miehikkälästä ei ajettu
perjantaina vuoroja, mutta perjantai-aamuna tuli muutama kysely Miehikkälän ja Virojoen suunnalta mahdollisesta
kuljetuksesta.
Lauantai-aamusta alkaen ajettiin Haminan ja Harjun välillä vuoroja tasatunnein Haminasta klo 07.00 alkaen kolmella
autolla vuoroa kohden. Autot lähtivät Haminasta tasatunnein ja Harjusta takaisin päin puolen tunnin kohdalla.
Liikennöitsijällä oli linjalla yksi kuljettaja, joka koordinoi autojen käyttötarvetta. Jos kaikkia autoja ei saatu täyteen, ei
vuorolla ajatettu tyhjiä autoja. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ei katsottu tarpeelliseksi ajaa koko ajan. Harjusta
ajettiin yöllä vuoro Haminaan klo 02.30 ja seuraavaksi Haminasta Harjuun klo 05.00 alkaen taas tunnin välein sunnuntaiiltaan klo 19.30 asti. Ruuhkaisimpia vuoroja olivat vuorot juuri ennen Venlojen viestin ja Jukolan viestin alkua sekä heti
Venlojen viestin jälkeen ja yöllä klo 02.30 lähtenyt vuoro. Muuten autoissa oli vuoroilla hyvin tilaa ja Haminan väliä
ajettiin usein pelkästään yhdellä autolla/vuoro suunnitellun kolmen sijasta.
Lauantaina aloitettiin myös Miehikkälän ja Harjun välinen liikenne klo 07.00 alkaen Miehikkälästä. Miehikkälän linjaa
ajettiin siten, että Miehikkälästä lähdettiin kahden tunnin välein parittomin tasatunnein ja Harjusta lähdettiin parillisin
tasatunnein Miehikkälän suuntaan. Linjalla pidettiin tauko klo 22.00 - 05.00 välisenä aikana. Mutta myös Miehikkälän
suuntaan lähti auto yöllä klo 02.30. Linjalla oli matkustajia melko vähän, mutta kuitenkin sen verran, että todennäköisesti
olisi tullut negatiivista palautetta, jos linjaa ei olisi ajettu ollenkaan. Liikennöitsijän mukaan linjalla oli erikoisena ilmiönä
se, että Harjun suuntaan kuljetettiin selväsi enemmän ihmisiä, kuin sieltä takaisin päin. Ilmeisesti takaisinpäin kuljettiin
kimppakyydeillä tai muilla vastaavilla.
Koska linja-autokyydityksille ei saatu ulkopuolista tukijaa (sponsori), jouduttiin matkustajia hieman rahastamaan pienellä
2 euron summalla. Kuljetuksen hinnasta ei ole kuulunut negatiivista palautetta, joten se oli ilmeisesti sopiva summa
matkustamiseen. Linja-autokuljetusten järjestäminen ei ollut järjestäjälle taloudellisesti kannattavaa edellä mainitusta
syystä, mutta se on nykyaikaa ja on joka tapauksessa järjestettävä tämän kokoluokan tapahtumassa. Linja-autokyytejä
mainostettiin paikallisille ihmisille helppona ja ekologisena matkustusmuotona kilpailukeskukseen. Tarkoituksena oli
Salpa-Jukolan osalta osallistua ympäristötalkoisiin mahdollisuuksien mukaan.
Olisiko mahdollisesti saatu enemmän maksavia asiakkaita, jos mainontaan olisi laitettu esim. laskuesimerkki kahden
ihmisen kulkemisesta linja-autolla vs. pysäköintimaksu. Kaksi ihmistä edestakaisin linja-autolla 8 € vs. henkilöauton
pysäköinti 10 €, ja lisäksi polttoaineet ja pidempi kävelymatka pysäköintialueelta kilpailukeskukseen.
Normaalien yleisökuljetusten lisäksi järjestettiin yöllä heti Jukolan viestin lähdön jälkeen n. 350 kutsuvieraalle kuljetus
yörastille, jonne oli matkaa kilpailukeskuksesta n. 5 km. Kuljetukseen tilattiin erilliset linja-autot ja kuljetuksille saatiin
sponsori. Kutsuvieraskuljetusten koordinaattorina toimi VIP-isäntä, joten kuljetusvastaavan huolehdittavaksi jäi
ainoastaan ajojen kilpailuttaminen ja tilaaminen.
Lauantaina 17.6. järjestettiin Ruotsin lautoilla Helsinkiin saapuville, ennakkoon pääsihteerille kuljetustarpeesta
ilmoittaneille Venloille erillinen kuljetus järjestäjän toimesta Harjuun. Pelkona oli, etteivät Helsinkiin lautoilla saapuvat
Venlojen viestin avausosuuden kilpailijat ehdi ajoissa lähtöön normaalien laivojen purkujärjestelyjen puitteissa.
Suunnistajat tiesivät, että heitä ollaan hakemassa ja osasivat hakeutua heti ensimmäisten joukossa laivasta ulos.
Kuljetus järjestettiin yhdellä linja-autolla, jossa oli kaksi ruotsinkielentaitoista opasta opastauluineen. Toinen oppaista
vietiin Viking Linen terminaaliin Katajanokalle. Opas jäi odottamaan laivalla tulevia suunnistajia ja otti heidät haltuunsa.
Samaan aikaan linja-auto jatkoi Silja Linen terminaaliin, haki sinne tulleet suunnistajat ja tämän jälkeen nouti
Katajanokalle Viking Linellä saapuneet. Operaatio toimi kokonaisuudessaan hyvin. Kenttäpäällikkö pidettiin kokoajan
tilanteen tasalla siitä, missä kohtaa linja-auto on tulossa. Liikennejärjestelyjen suhteen varauduttiin järjestämään
kyseiselle linja-autolle liikennejärjestelyistä poikkeava reitti kilpailukeskukseen. Suunnistajat ehtivät hyvin perille ja
pääsivät kilpailemaan.
Seurabussien pysäköintialue sijaitsi Klamilan kalasatamassa, n. 5 km:n päässä kilpailukeskuksesta. Linja-autojen
kuljettajille suunniteltiin kuljetukset Venlojen viestiin ja takaisin pysäköintialueelle kilpailun jälkeen. Jukolan viestiin
suunniteltiin myös kuljetus ja paluukuljetus kahden osuuden jälkeen. Jostain syystä tiedotus kuljetuksista ja niiden
aikatauluista kangerteli sataman päässä. Tästä johtuen kilpailun Infossa kävi useita kuljettajia kyselemässä kyytien
kulkua Klamilan suuntaan. Illan aikana sitten sovittiin yleisökuljetuksia hoitavan liikennöitsijän kanssa, että seurabussien
73
kuljettajat pääsevät yleisökuljetusvuoroilla Klamilan kalasatamaan. Satamaan piti ajaa pieni koukkaus, n. 1 km
suuntaansa, mutta se ei suuremmin haitannut.
Yleisökuljetuksia suunniteltaessa matkustajamäärien arvioiminen on erittäin hankalaa, varsinkin Harjun tyyppisessä
kilpailupaikassa. Paikka on n. 25 km:n päässä suuremmasta taajamasta (Hamina), josta voisi järjestää liityntäkuljetuksia.
Tästä syystä pidemmästä matkasta tulevat ajavat suoraan kilpailukeskuksen alueelle omilla autoillaan. Lisäksi
Haminasta olisi ollut vaikea järjestää Jukolan viestin ajoneuvomäärille riittävää paikoitustilaa. Lähin vilkkaampi rautatieja linja-autoasema olisi ollut Kouvolassa. Sieltä kuljetusten järjestäminen ei olisi ollut taloudellisesti järkevää.
7.4.2 Materiaalikuljetukset
Suunnitteluvaihe
Ensimmäiset materiaalikuljetukset Salpa-Jukolaan liittyen tehtiin Kytäjä-Jukolaa seuraavana viikkona, kun kuljetettiin
kiertävä materiaali Harjuun. Kuljetukset suoritettiin viidellä ajoneuvoyhdistelmällä. Ensimmäinen lasti kuljetettiin kilpailun
jälkeisenä tiistaina, jonka jälkeen keskiviikkona ja torstaina, kumpanakin päivänä kaksi kuormaa. Kaikki kiertävä
materiaali oli siis kuljetettu Harjuun jo ennen Juhannusta. Kuljetusten sujuvuutta helpotti se, että Salpa-Jukolan
organisaatiolla jäi Kytäjälle kaksi henkilöä vahtimaan ja suunnittelemaan kiertävän materiaalin pakkaamista. Kun auto
tuli paikalle, oli heti selvää, mitä otetaan kyytiin, eikä lastaukseen tuhraantunut liikaa aikaa ja koko kuljetuskapasiteetti
saatiin tehokkaasti käytettyä hyväksi.
Kiertävässä materiaalissa on paljon erikokoista ja erimallista kuljetettavaa, joten kuormauksen suunnitteluun on
todellakin paneuduttava ja siinä meillä onnistuttiin hyvin. Erityisen hankalia tilan kannalta ovat tulostaulut, jos niitä
kuljettaa kokonaisina. Valio-Jukolan organisaatio päättikin purattaa taulut ja sai näin ne menemään pienemmässä
tilassa.
Kuljetuskalustoksi on viisasta valita sivusta kuormattavat ajoneuvot, tällöin trukkien kanssa operoiminen on helppoa ja
kuormaaminen sujuvaa. Esimerkiksi kiertävään materiaaliin kuuluvia lipputankoja on huomattavasti vaikeampaa lastata
kuormatilaan, josta aukeaa vain takaovet (esim. kontit).
Rakennusvaihe
Rakennusvaiheessa käytettiin paljon talkoolaisten kalustoa pikkusiirtoihin. Kilpailukeskuksen rakentamiseen liittyen
kenttäpäällikkö hoiti pitkälti itse tarvitsemansa kaluston varaamisen ja tilaamisen. Joidenkin erikoisempien laitteiden
hankkimisen suhteen neuvoteltiin yhdessä, mistä saataisiin kalustoa edullisesti tai sponsoroituna.
Materiaalinkuljetuksissa toimintaa helpotti paljon se, että pääsääntöisesti tavarantoimittajat toimittivat esimerkiksi
puutavaran alueelle omilla ajoneuvoillaan. Talkooväessä oli joitakin autoilijoita ja maanrakennusurakoitsijoita, joilta
saatiin kalustoa käyttöön. Harjun oppimiskeskuksen kalustoa oli myös käytössä rakennusvaiheessa. Tähän edesauttoi
paljon se, että järjestelyorganisaatiossa oli henkilöitä Harjun oppimiskeskuksesta ja Harjun oppimiskeskus oli yhtenä
Salpa-Jukolan yhteistyökumppanina.
Kilpailukeskuksen rakentamisessa suurena apuna olivat mönkijät perävaunuilla varustettuina. Esimerkiksi teltta-alueiden
ja pysäköintipaikkojen merkitsemisessä mönkijällä pääsee hyvin liikkumaan ja työkalut sekä merkitsemisvälineet
kulkevat samalla mukana.
Kilpailuviikonloppu
Kilpailun aikana tärkein tehtävä oli tuottaa kilpailukeskuksen tarvitsemat kuljetuspalvelut. Tavoitteena oli, etteivät
ainakaan kuljetusten sujumattomuuden takia mitkään toiminnot kärsisi. Tämän tavoitteen saavuttaminen onnistui
mielestäni erinomaisesti.
Käytössä oli parhaimmillaan 14 mönkijää peräkärryllä varustettuna. Lisäksi käytössä oli seitsemän pakettiautoa.
Ravintolatoiminnoille valjastettiin vakituisesti yksi mönkijä ja yksi pakettiauto. Lisäksi ravintolatoiminnoille porrastettiin
74
lisää mönkijöitä kiireisempään aikaan. Yksi pakettiauto varattiin ensiapupisteiden ruokakuljetuksiin ja yksi pakettiauto
varattiin VIP-yörastin ruokakuljetuksiin. VIP-rastille varattu auto oli muun ajan ravintoloiden muussa ajossa. Kaikki muu
jäljelle jäänyt kuljetuskalusto oli tasaisesti jaettuna tavaran- ja jätteidenkuljetuksiin. Yhtenä työllistäjänä oli vessojen
paperi- ja käsidesitäydennys.
Perjantai toimi vielä osittain hyvänä ja rauhallisena harjoituspäivänä oikeassa ympäristössä. Samalla tehtiin lauantaita ja
sunnuntaita helpottavia valmisteluja yhdessä ravintolatoimintojen kanssa. Kaikki varastot pyrittiin täyttämään niin täyteen
tavaroista, että heti lauantai-aamuna ei tarvinnut ruveta täydentämään ravintoloita, kahvilaa tai grillejä.
Lauantaiaamupäivän loppu ja iltapäivän alku keskityttiin mönkijöillä kuljettamaan seurabusseilla tulleiden joukkueiden
varusteita. Samalla otettiin vastuuta bussien purkupaikan järjestelyistä ja bussien purkamisen rytmittämisestä. Linjaautojen purkaminen ja varusteiden kuljettaminen mönkijöillä sai kilpailuun tulleilta kiitosta. Linja-autojen purkaminen ontui
alussa varsinkin ulkomaalaisten saapuessa purkupaikalle. Laivoilla Helsinkiin tulleet olivat lähteneet matkaan kevyessä
kesävarustuksessa, varsinkin jalkineiden osalta. Kun kilpailukeskuksessa satoi, ei matkustajilla ollut busseista mikään
kiire ulos, vaan purkupaikoilla alettiin etsiä kumisaappaita ja muuta keliin sopivaa varustusta.
Vinkki: Kannattaa laittaa ohje varautumisesta muuttuvaan säähän ”Näin toimitaan Jukolassa” -ohjeeseen. Laivoilta
saapuville olisi syytä ohjeistaa varaamaan linja-auton matkustamoon mukaan myös mahdollinen sadekelin varustus,
joka varusteet olisi nopea vaihtaa heti autossa, eikä niitä tarvitsisi etsiskellä auton ruumasta nostettavien
matkatavaroiden joukosta.
Sunnuntaina kilpailun päätyttyä keskityttiin seurojen varusteiden kuljettamiseen teltta-alueilta linja- autojen lähtöpaikalle.
Teltta-alueet olivat käytännössä jakautuneet kolmeen osaan. Jokaiseen osaan laitettiin kaksi mönkijää ajelemaan ja
tarjoamaan kuljetusapua. Näin saatiin toimintaan sujuvuutta ja nopeutta, koska palvelun tarvitsijoiden ei tarvinnut hakea
kuljetuspalveluita mönkkäriparkista, vaan palvelu tuli sitä tarvitsevien luo.
Työvuorot jaettiin siten, että mönkijöillä oli pääsääntöisesti kaksi kuljettajaa, jotka saivat itse päättää ajan käytöstään,
kuitenkin siten, että koneet olivat koko ajan toiminnassa. Tämä ratkaisu tuntui olevan hyvä ja toimiva. Näin saatiin
aikataulut joustaviksi ja jokainen pystyi sopimaan ajan käytöstään esimerkiksi eri tehtävissä olevien perheenjäsentensä
kanssa.
Yhteyden pidossa käytettiin VHF-puhelimia. Kaikilla kuljettajilla oli aina puhelin mukana tehtävässä. Näin saatiin
tehtävistä heti ilmoitus eteenpäin ja lähin vapaana oleva tai kohta vapautuva kuljettaja nappasi tehtävän itselleen.
Miinuspuolena radiopuhelinliikenteessä oli se, että kuljetukset ja ravintolatoiminnot olivat samalla kanavalla.
Ravintolatoiminnoilla tuntui olevan kovasti liikennettä ja viestikuri ei ollut hyvällä tasolla. Jos kutsuit jotakin ihmistä
kuljetusten puolelta, saattoi joku sen kummemmin miettimättä huudella siihen päälle jotain muuta asiaa ja kukaan ei
enää saanut selvää, mitä linjoilla puhuttiin.
Vinkki: Radiopuhelinten käyttöä olisi harjoiteltava koko organisaationa siten, että valiokunnat osaavat toimia ristiin siten,
ettei huudella samalla kanavalla toisten päälle. Myös kutsut ja kutsuun vastaaminen olisi hyvä yhtenäistää. Eli ns. yksi
peli, yhdet säännöt.
Viikonlopun aikana ajettiin mönkijöillä keskimäärin 200 km ja lähestulkoon pelkästään kilpailukeskusalueella. Jotkut
ajoivat enemmän ja jotkut vähemmän. Polttoainetta kului n. 350 litraa. Kaikki mönkijät olivat talkoolaisten omia,
yhteistyökumppaneilta ei ollut mönkijöitä. Pakettiautoja oli saatu lainaksi Etelä-Kymen Autosta yksi kappale. Lisäksi oli
kaksi kevyttä kuorma- autoa lainassa Jakelusuora Oy:ltä.
Viikonlopun kuljetusjärjestelyt onnistuivat kokonaisuudessaan hyvin. Suurin syy onnistumiseen oli erittäin hyvähenkinen
joukko tekemässä kuljetuspalveluita. Kaikki olivat hienosti sitoutuneita tehtäviinsä ja kaikki eteen tulleet tehtävät saatiin
hoidettua nopeasti. Oli hienoa toimia osana kyseistä joukkoa ja saada nauttia Jukolan hienosta tunnelmasta.
Seuraavien järjestäjien kannattaa huomioida, että mönkijäpalvelut nimenomaan seurojen varusteiden kuljetukseen
liittyen on tullut Jukolaan jäädäkseen ja siihen kannattaa panostaa. Mönkijöiden ja yleisön kulkureittejä kannattaa
75
suunnitella siten, että mönkijöillä liikuttaisiin mahdollisimman vähän jalankulkijoiden joukossa. Teltta-alueille kannattaa
suunnitella mönkijäuria huoltamista varten ja vessat sijoitella siten, että mönkijöillä pääsee helposti huoltamaan niitä.
Purkuvaihe
Lainassa ja vuokralla olleen kaluston palautus alkoi heti kilpailua seuranneena maanantaina. Erilaisin jäätelönmyynti- ja
kylmäperävaunuja palautettiin Vantaalle ja Ikaalisiin. Palautukset hoidettiin talkoolaisten toimenpitein. Purkuvaiheessa
kuljetusvastaavan puhelin ei yllättäen soinutkaan enää paljoa, vaan suurin osa purkamisen aikana kuljetetusta
pienemmästä materiaalista meni hienosti talkoolaisten omin toimenpitein omilla autoilla ja kuljetuksia yhdistelemällä.
Toiminta oli jopa niin tehokasta, että joitakin jo etukäteen suunniteltuja kuljetuksia suorittamaan mentäessä huomattiin,
että tavarat olikin jo viety. Hyvä näin, mutta sopivaa olisi muistaa ilmoittaa toiminnasta vastaaville ja niitä suunnitelleille,
ettei tarvitse tehdä turhia reissuja.
7.5 PESU- JA SAUNATOIMINNOT
Matti Jokimies
7.5.1 Yleistä
Pesu- ja saunatoimintojen suunnittelu aloitettiin reilu vuosi ennen varsinaista tapahtumaa yhteistoiminnassa
kenttävaliokunnan kanssa ottaen huomioon alueella sijaitsevat kunnalliset vesijohtoverkostot sekä
ympäristöviranomaisten määräykset. Sauna- ja pesutilat rakennettiin täysin Kytäjä-Jukolassa hyväksi havaitun mallin
mukaisesti. Kokonaisuus muodostui 64 suihkuyksiköstä, jota ympäröi kolme 21 metrin pukeutumistelttaa sekä kaksi
Jukolan kiertävän materiaalin saunatelttaa. Alavasta sijainnista johtuen oli rakennettava kilpailukeskuksen suuntaan
näkösuoja naamioverkoista. Valaistus saunateltoissa hoidettiin paristokäyttöisillä lyhdyillä, jotka toimivat hyvin.
Kenraaliharjoituksessa koestettiin toiminnot suihkujen ja pukeutumistilojen osalta.
Kuva 31. Suihkut. (Kuva: Kirsi Lauri/RUK)
Veden lämmityksestä suihkuja varten vastasi ”Höyry Ässä”. Käytössä oli kaksi lainaksi saatua 25 m 3 lämpöeristettyä
vesisäiliötä, joita täytettiin kolmen tuuman paloletkuilla ja joissa vesi lämmitettiin suoralla höyryllä sekä pumpattiin
edelleen suihkuille. Pumppuna käytettiin Grundfoss Oy:ltä lainaksi saatua pumppua, jonka maksimi tuotto oli 30 m³
tunnissa. Pumpussa oli sisäänrakennettuna vakiopainesäädin, joka piti suihkujen vedenpaineen vakiona kulutuksen
vaihdellessa. Pumppu toimi erinomaisesti koko käyttöajan. Myös vedenlämmitys toimi hyvin. Lämpötila oli koko ajan 32 40 asteen välillä. Pesupaikan kokonaisvedenkulutus oli n. 450 m³. Huomioitavaa on, että maksimikulutus saattaa olla
aamuyöllä muutaman tunnin ajan 30 m³ tunnissa, ja tämä määrä tunnissa pitää saada vettä säiliöön ja sieltä pois.
76
Saunan ja pesupaikan rakentaminen alkoi kolme viikkoa ennen varsinaista tapahtumaa alueen pohjatöiden valmistuttua.
Talkoolaisia oli päivittäin 5 - 10 henkeä valmisteluvaiheessa, 40 henkeä tapahtuman aikana sekä 10 henkeä
purkuvaiheessa. Yhteensä käytettiin 140 henkilötyövuorokautta. Talkoovuorot sisälsivät: saunan lämmityksen, sauna- ja
pesutilojen jätehuollon, lippujen myynnin sekä materiaalin täydentämisen.
Talkoovuorot tapahtuman aikana:
Venlojen viestin vuorot
12.00 - 18.00
18.00 - 23.00
Jukolan viestin vuorot
23.00 - 06.00
06.00 - 14.00
14.00 - 17.00
7 henkilöä
7 henkilöä
10 henkilöä
10 henkilöä
4 henkilöä
Kuva 32. Kiukaiden lämmitystä. (Kuva: Petri Hiironen)
7.5.2 Erityisiä huomioita
 Toiminnot sauna- ja pesutiloissa sujuivat tapahtuman aikana jouhevasti, jätehuolto tiloissa onnistui hyvin
riittävän roska- ja tölkkiastioiden ansiosta. Myöskään suunnistusvarusteista ei tullut merkittävästi roskaa
varusteiden pesupaikan hyvän sijainnin ansiosta.
 Suihkussa peseytymisen yhteydessä oli luvallista käyttää vain järjestäjän varaamaa luontoystävällistä
pesuainetta. Jotta toiminta onnistui, oli valvonta oltava jatkuvaa niin käytön kuin myös riittävyyden kannalta.
 Saunaan lippu maksoi 2 €, jota vastaan sai istuinalustan. Tämä järjestelmä toimi hyvin.
 Polttopuita kului tapahtuman aikana noin 10m3 ja ne kannattaa varata hyvissä ajoin. Samoin tulee varata
etukäteen lämmittäjille kuumuutta kestävät käsineet.
 Opastusjärjestelyt aiheuttivat alussa häiriötilanteita aiheettoman läpikulkemisen ja suuren kyselymäärän
muodossa, mutta tilanne korjautui, kun opasteita muutettiin vastaamaan paremmin todellista kilpailun aikaista
tilannetta.
77
 Suihku- ja pukeutumistilat kannattaa varata hyvissä ajoin naisten käyttöön ennen Venlojen viestin alkua, koska
ensimmäisen osuuden juoksijat tuovat varusteitaan pukeutumistiloihin hyvissä ajoin ennen lähtöään.
 Varastona/sääsuojana materiaalille käytettiin lukittavaa merikonttia, jossa materiaali oli lajiteltuna varastoitu.
Tämä käytäntö toimi hyvin.
 Virvoitusjuomaa ja juomavettä olisi mennyt saunomisen yhteydessä runsaasti, koska kyselyjä ko. asian suhteen
oli paljon. Kannattaa harkita jatkossa, mitä lisäarvoa palvelu antaisi, vai toisiko vain lisää paineita.
Kuva 33. Sauna. (Kuva: Kirsi Lauri/RUK)
7.6 YMPÄRISTÖ
Markku Seppä
Kilpailukeskuksesta ja -maastosta tehtiin luontoselvitys vuonna 2009 Kotkansiipi -nimisen yrityksen toimesta.
Toimintojen suunnittelua helpotti huomattavasti se, että alueella ei ollut Natura- tai luonnonsuojelualueita. Selvitys antoi
hyvän pohjan ratasuunnittelulle ja kilpailukeskuksen järjestelyille. Luontoselvityksen mukaisesti ratasuunnittelussa
pyrittiin välttämään kulumiselle herkkiä maastonkohtia. Majoitus- ja paikoitusalueet suunniteltiin siten, että Harjun
oppimiskeskus pystyi ottamaan tuorerehun juuri ennen kilpailua ja henkilöautojen paikoitusalue suunniteltiin
kynnettäväksi kilpailun jälkeen. Maanomistajille ja metsästysseurojen edustajille järjestettiin tiedotustilaisuuksia, joissa
keskusteltiin ja sovittiin mahdollisista maastonkäyttöä ja riistaa koskevista asioista. Kilpailun jälkeen em. tahojen
suunnalta ei tullut ilmoituksia vaurioista tai pyyntöjä maastokatselmuksista.
Pesupaikan vedet voitiin johtaa ilman erityistä imeytystä lähellä virtaavaan Ravijokeen. Kilpailun järjestäjä toimitti
suihkuihin luontoystävälliset pesuaineet. Paikalliset yritykset hoitivat jätehuollon ja WC-toiminnot erinomaisesti. Myös
kilpailumaaston juomapaikkojen ympäristöt siivottiin välittömästi kilpailun jälkeen . Kilpailukeskus purettiin ja siivottiin
kilpailun jälkeisellä viikolla. Liikenteen tuomia haittoja vähennettiin toimitsijoiden ilmaisilla bussikuljetuksilla, joita
käytettiin runsaasti. Bussikuljetukset olivat maksullisina myös yleisön ja kilpailijoiden käytössä.
Ympäristöön liittyvissä asioissa tulee ainakin kartta- ja ratavaliokunnan, huoltovaliokunnan, kenttävaliokunnan sekä
ravintolavaliokunnan suunnitella yhdessä toimintojen järjestelyt. Suunnittelussa tulee huomioida valtava ajoneuvojen
määrä, maastossa kulumiselle herkimmät alueet ja juomapaikkojen siivoukset sekä itse kilpailukeskuksessa pesupaikat,
WC:den riitävä määrä, ravintoloiden ja muiden myyntipaikkojen jätehuolto juuri tarkoitukseen sopivalla kalustolla (mm.
jäteastiat, puristimet).
78
8 RAVINTOLAVALIOKUNTA
Vastuuhenkilöt
Ravintolapäällikkö
Valiokunnan varapj.
Pääravintola
VIP-ruokailu ja mediateltta
Grillit
Toimitsijaravintola
Kahvila
Jäätelömyynti
Varasto
Työvoimakoordinaattori
Maija-Liisa Forsell
Päivi Väkevä
Tarja Brandt
Mirja Koivu
Kari Laaksonen
Minna Mäkelä
Sari Lääti
Minna Harju
Juho Laaksonen
Virve Kiri
050-5831720
040-5440656
040-5945154
0400-854879
050-5326774
045-6312296
040-756609
0440-232987
050-5556832
0400-913055
maikku.forsell@hotmail.com
paivi.vakeva@kymp.net
mirja.koivu@netti.fi
laaksosenkari@gmail.com
minna.makela@hotmail.com
sari.laati@hotmail.com
limppu1@live.com
virve.kiri@kymp.net
8.1 YLEISTÄ
Maija-Liisa Forsell
Ravintolavaliokunnan tehtävänä Salpa-Jukolassa oli suunnitella ja järjestää ravintolatoiminnot, paikkana Harjun
Oppimiskeskus. Hyödynsimme kaikki olemassa olevat rakennukset ja tilat. Asiakkaiden liikkumista alueella oli helppo
ennustaa, sillä alue oli ”tiivis”.
Hoidimme yhdessä markkinointi- ja talousvaliokunnan kanssa sopimukset eri toimittajien kanssa. Sopimukset
muutamien toimittajien kanssa menivät aika myöhäisiksi, mikä toi lisähaastetta järjestelyihin.
Talkoolaisia ravintolavaliokunnassa oli 350. Talkoolaisten rekrytointi hoidettiin erillisen ravintolavaliokunnan
talkookoordinaattorin toimesta, mikä helpotti varsinaista ravintolatoiminnan suunnittelua huomattavasti. Vastuuhenkilöt
sekä varavastaavat olivat selvillä jo hyvissä ajoin, ja sitoutuminen tehtäviin ja yhteistyö sujui hienosti. Sektorin vastaavat
ja talkookoordinaattori pitivät talkoolaiset ajan tasalla järjestelyjen etenemisestä. Talkookoordinaattori teki työvuorolistat
kaikille sektoreille.
Talkoolaisille pidimme kolme koulutustilaisuutta; kaksi talkoolaisten yhteistä infotilaisuutta, joiden yhteydessä pidimme
ravintolasektorin koulutus- ja talkoovuorojenjakotilaisuuden. Lisäksi pidimme kenraaliharjoituksen yhteydessä kassa- ja
tehtäväkoulutuksen. Oli hyvä, että kenraaliharjoitus oli jo keskiviikkona, näin meille jäi vielä riittävästi aikaa saada kaikki
järjestykseen kilpailuviikonloppua varten. Ravintolavaliokunnassa talkoolaisia oli eniten, joten haasteeksi osoittautui
kaikkien talkoolaisten tavoittaminen riittävän tehokkaasti. Sähköposteja kaikilla talkoolaisilla ei ollut, joten
talkookoordinaattorin tehtäväksi tuli myös talkoolaisten tiedotus siltä osin, kenellä ei ollut sähköpostiosoitteita.
Yksi tärkeä osa ravintolasektorin tehtävistä oli myös talkoolaisten ruokahuollon järjestäminen rakennusviikoilla ennen
kilpailuja, kisoissa ja muutama päivä kisojen jälkeen. Rakennusviikoilla ruokahuolto järjestettiin Harjun
Oppimiskeskuksen oppilasravintolassa. Ruokahuolto siirtyi toimitsijaruokalaan talkoolaisten vastuulle perjantaina, ja
takaisin oppilasruokalaan kilpailuviikonlopun jälkeen maanantai-aamuna.
Talkoolaisten lisäksi Puolustusvoimien sopimuksen mukainen varusmiesten ruokahuolto (aamupala, lounas, päivällinen
ja iltapala) järjestettiin kuten talkoolaisten ruokailu.
Varusmiesten määrä:
11. - 14.6.
35 + 8 henkilöä
15. - 16.6.
100 + 10 henkilöä
17. - 19.6.
167 + 19 henkilöä
20. - 21.6.
100 + 10 henkilöä
79
8.2 PÄÄRAVINTOLA
Maija-Liisa Forsell
Aukioloajat:
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
12.00 - 22.00
08.00 - 24.00
00.00 - 17.00
Hinnasto:
Makaronilaatikko
8,00 €
Jauhelihalasagne
8,00 €
Kinkkukiusaus
8,00 €
Jauhelihapihvi
8,00 €
Muusi, kastike
8,00 €
Kasviskiusaus
8,00 €
Kasvislasange
8,00 €
Lihakeitto
7,00 €
Bataattikeitto
7,00 €
Kaurapuuro
3,50 €
Aamupalapaketti
6,00 €
sis. puuro, tuoremehu, jogurtti, näkkileipä, levite, maito, hillo
Pääravintola sijaitsi kilpailukeskuksessa valmiina olevassa rakennuksessa. Rakennusta täydennettiin katoksella. Alue oli
riittävän suuri ja huoltotie pystyttiin hyvin järjestämään. Rakennuksen takana oli riittävästi tilaa kylmäkonteille (2 kpl) sekä
Puolustusvoimien soppatykeille ja teuva-keittimille, joissa keitimme puuron ja lämmitimme sopat. Vesipiste oli riittävän
lähellä, josta saimme vettä keittimille ja käsienpesupisteen talkoolaisille. Asiakkaille tarjottu vesi oli vapaasti otettavissa
hanoista, ravintolalinjastojen välittömästä läheisyydestä.
Pääravintolassa tarjottiin lämmintä ruokaa ja aamiaispaketit. Lisäksi pääravintolan yhteydessä oli VIP-linjasto, josta
kutsuvieraat noutivat itse lämpimän ruokansa. Kassoja oli kuusi, joista jakauduttiin jokaisesta kahteen linjaan ja joista
saatiin mukaan pussi, joka sisälsi ruokailuvälineet, mukin sekä servietin. Tämä systeemi toimi erittäin hyvin.
Ruoat oli valmistanut HK ja ne tuotiin paikalle kylmäkonteissa ja lämmitettiin uuneissa. Uuneja oli kahdeksan, joista kaksi
oli ns. tuplauuneja. Ruokia ei ollut pakastettu, mikä oli loistava juttu. Uuneja kuitenkin olisi tarvinnut olla kaksi enemmän,
kuten alkuperäisessä suunnittelussa olikin. Valitettavasti emme kuitenkaan näitä saaneet. Uunit kannattaa siis varata
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, varausta ei kannata meidän tavoin jättää keväälle.
Ruoka säilytettiin lämpimänä lämpövaunuissa. Lämpövaunuja oli yhdeksän, joista kuusi oli lämpövastuksella ja kolme
hupuilla varustettuja. Kylmäkonteissa säilytettiin ruokien lisäksi valmiit salaatit, jotka tuotiin kylmäkonteista tarjolle
menekin mukaan. Paikanpäällä valmistimme puuroa, mitä oli tarjolla lauantaina klo 15.00 alkaen. Puuron suosio oli
taattu ja puuroannoksia menikin hyvin niin kauan kuin keittimet toimivat (toisesta valui lauhdevedet ulos, toinen ”räjähti”).
Muissa soppatykeissä oli jo keitot kiehumassa, joten emme pystyneet puuroa enempää keittämään.
Pääravintolan toiminta sujui pääosin hyvin. Jonoja syntyi välillä aivan liikaa, joten ehdotamme suppeampaa ruokalistaa
tai kassoja huomattavasti enemmän. Olimme varautuneet pääravintolan yleisöryntäykseen lauantaina n. klo 14.00,
mutta saimme huomata, että valtava ruuan tarve alkoi jo klo 11.00. Sunnuntaina taas suljimme n. kaksi tuntia
suunniteltua aikaisemmin.
Pääravintolan vastaava sekä ruoan lämmityksestä vastaavat talkoolaiset olivat kokeneita ja ammattitaitoisia, jotka
hoitivat tehtävänsä itsenäisesti. Myös yhteistyö Puolustusvoimien kanssa sujui hyvin.
Mietittävää:
 ihmisten liikkuminen alueella
 sää ja sen tuomat muutokset suunnitelmiin
 valmiiden rakennusten hyödyntäminen, hyvä/huono  eri pisteiden löytäminen
80
 eri toimijoiden yhteistyön merkitys
 varusmiesten organisointi ja tehtävät riittävän hyvin selvillä
 kassatoimintojen riittävyys ja sujuvuus; toimivatko maksupääteyhteydet yms.
Kuva 34. Ravintolarakennus. (Kuva: Kirsi Lauri/RUK)
8.3 KAHVILA
Maija-Liisa Forsell
Aukioloajat:
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
Hinnasto:
Kahvi
Tee
Kaakao
Pullat
Lihapiirakka
Limsat
Limsat
Pillimehu
Sämpylä
Kolmioleipä
Salaatti
10.00 - 22.00
08.00 - 24.00
00.00 - 17.00
1,00 €
1,00 €
1,00 €
2,00 €
3,00 €
2,00 € (Laitilan Wirvoitusjuomatölkit)
3,00 € (1/2 litran pullo)
1,00 €
2,50 €
3,00 €
3,00 €
Kahvilatoiminnot oli sijoitettu valmiiseen katokseen. Kahvia keitettiin jo monissa Jukoloissa hyväksi havaitulla Novacafin
keittimellä, mikä toimi hienosti. Pullat tulivat paikallisesta leipomosta. Sämpylät ja annossalaatit tulivat valmiina Fazer
Food Serviceltä. Järjestely oli edullinen ja hyvä, koska näin säästimme taas talkootunteja huomattavasti.
Menekki:
Sämpylöitä
Kolmioleipiä
Pastasalaattia
Fetasalaattia
10 000 kpl
4 000 kpl
1 500 kpl
800 kpl
Kassoja oli kolme, joihin jokaiseen tultiin kahdelta puolelta. Novacafin keitin oli sijoitettu kahvilan takaosaan ja siitä
täydennettiin linjaston termosastioita, joita oli yhteensä 10 kpl (12 - 20 l). Myös jäätelönmyyntirekassa ja yhdessä grillissä
myytävä kahvi noudettiin kahvilan pisteestä.
Vaihteleva sää lisäsi virvokkeiden kysyntää huomattavasti enemmän, kuin osasimme arvioida. Täydennystä saatiin
kuitenkin, eivätkä juomat loppuneet kokonaan vaikka valikoima ei lopussa enää ollut laaja.
81
Mietittävää:
 makeisten myynti aika vähäistä, eikä valikoima, minkä sopimuksen mukaan jouduimme ottamaan, vastannut
niitä tarpeita, mitä ajattelisimme asiakkaiden ostavan
 Novacafin laitteet toimivia
 perjantain aukioloajat pitemmiksi.
8.4 GRILLIT
Maija-Liisa Forsell
Aukioloajat:
Grilli 1
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
12.00 - 20.00
10.00 - 24.00
00.00 - 19.00
12.00 - 20.00
10.00 - 00.00
00.00 - 13.00
Grilli 3
Lauantai
Sunnuntai
12.00 - 00.00
00.00 - 15.00
Grilli 4
Lauantai
Sunnuntai
12.00 - 00.00
00.00 - 15.00
Makkara
Pyttipannu
Limsa
Limsa
1,00 €
6,00 €
2,00 € (Laitila)
3,00 € (1/2 l)
Grilli 2
Hinnasto:
Grillejä alueella oli neljä. Grilleissä myytiin makkaraa ja virvokkeita, yöruokana kahdessa (päägrilli ja iso telttagrilli)
grillissä myytiin pyttipannua. Päägrilli sijaitsi kahvilan kanssa samassa rakennuksessa, muut pienemmät pisteet teltoissa
kilpailukeskusalueella. Yhdessä isommassa grillissä, joka sijaitsi parkkipaikkojen läheisyydessä, oli kylmäauto, jolloin
tavarat voitiin siirtää sinne jo ajoissa ja varsinaisen kilpailuviikonlopun aikana kuljetus jäi vähemmälle. Samaisessa
grillissä tarjottiin myös kahvia ja leivonnaisia sekä yöruokana pyttipannua. Makkaraa ja muuta meni tasaiseen tahtiin
lauantai-iltapäivästä aina sunnuntain aamutunneille asti. Pyttipannua olisi mennyt enemmänkin, sillä se loppui yön
aikana. Kassoja oli päägrillissä kaksi, muut grillit toimivat rahalippailla. Huolto toimi hyvin mönkkäreillä ja maitokärryillä.
Mietittävää:
 makkaragrillien sijainti
 tavaran täydennysihmiset jokaiseen grilliin ja matka riittävän lyhyt varastoille sekä kunnolliset kuljetusvälineet
 grillien kaasuhuollon toimivuus tärkeää.
8.5 TOIMITSIJARAVINTOLA
Maija-Liisa Forsell
Talkoolaisten ruokahuolto siirtyi talkooväen hoidettavaksi perjantaina aamulla ja loppui sunnuntai-iltana.
Tarjolla oli kokoajan lämmintä ruokaa, sämpylöitä, pullaa sekä mehua, vettä ja kahvia. Toimitsijaravintolassa oli samat
ruuat (+ lohikeitto) kuin yleisöravintolassa.
Toimitsijaravintolan teltassa oli kaksi uunia, joissa ruoat lämmitettiin. Keitot lämmitettiin armeijan teuva-keittimissä (2
kpl.) Aamupuuro valmistettiin pääravintolan keittiössä. Toimitsijaravintolassa oli oma Novacafin keitin, jonka avulla
säästettiin kahvin kuljetus pääravintolasta. Onneksi uuneja oli kaksi, koska lauantaisen sateen johdosta toinen uuneista
82
ei hetkeen toiminut. Toimitsijaravintolan takana oli kylmäkontti, jossa kylmää säilytystä tarvitsevat elintarvikkeet voitiin
säilyttää, mikä oli erittäin hyvä asia.
Ammattitaitoiset vastuulliset sekä ruoanvalmistajat hoitivat talkooväen ruokkimisen erinomaisesti. Meillä talkoolaisten
ruokailua ja kahvittelua ei rajattu, vaan jokainen sai käydä syömässä ja kahvilla niin usein kun halusi. Tämä ratkaisu sai
talkoolaisilta hyvää palautetta.
Yleisö sai hakea kuumaa vettä ilmaiseksi toimitsijaravintolan teuva-keittimestä.
8.6 JÄÄTELÖNMYYNTI
Maija-Liisa Forsell
Jäätelöä myytiin GB- Glass:n jäätelörekasta ja kahdesta jäätelökojusta. Jäätelöitä oli yhteensä 6000 kappaletta, joista
900 mehujäätä jäi jäljelle. Tuutteja ja jäätelöpuikkoja olisi mennyt enemmänkin. Jäätelöautossa myytiin myös makeisia ja
kahvia. Kahvitäydennykset hoidettiin viereisestä kahvilasta.
Huomioitavaa on, että jäätelön myynti on säästä riippuvainen, minkä hankaloittaa tilattavan jäätelön määrän arvioimista.
8.7 MALLASRASTI
Päivi Peltola
Mallasrasti sijaitsi kilpailukeskuksessa VIP-ravintolan ja toimitsijaravintolan välissä. Mallasrastin järjestelyistä vastasi
Vehkalahden Veikkojen kyläosasto Turkian Tuiske. Kyläosasto haki anniskeluluvan, hankki talkoolaiset ja vastasi
Mallasrastin rakentamisesta sekä purkamisesta, kuitenkin niin, että kyläosasto toimi
Salpa-Jukolan organisaation alaisuudessa. Talkoolaiset ilmoittautuivat töihin samalla lomakkeella kuin muutkin
talkoolaiset.
Mallasrasti koostui 8x12 m kokoisesta teltasta ja ulkoalueesta, mikä rakennettiin mellakka-aidasta ja naamioitiin armeijan
naamioverkolla. Mallasrastin WC-vaunut olivat yhteiset VIP-tilan kanssa. WC-vaunu oli 2x6 -paikkainen DeLuxe -malli,
mikä osoittautui hieman vaikeakäyttöiseksi ja vaati paljon opastusta ja huoltoa.
Teltassa oli kaksi kassapistettä ja ne koettiin riittäviksi. Toinen kassoista otettiin käyttöön vasta lauantaina päivällä.
Kenraaliharjoituksen aikana ja perjantai-iltana pärjättiin yhdellä kassalla.
Teltassa oli kaksi kylmäkaappia, joihin juomat tuotiin Mallasrastin vieressä olevasta kylmäautosta. Ruuhka-aikana oli
kiirettä täyttää kaappeja. Juomatoimittajana oli Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, joka toimitti juomat paikalle keskiviikkona
15.6. Myynnissä oli Kukko-olut, Oiva-siideri (kuiva päärynä), Into-lonkero (greippi) ja Laitilan Skumppa (omena), sekä
virvoitusjuomat. Alkoholipitoiset juomat olivat kaikki 0,5 litran tölkkejä ja virvoitusjuomat 0,33 litran tölkkejä. Tölkit
annettiin avattuina asiakkaalle ja mukeja oli tarjolla niitä haluaville (niitä kului tosi vähän).
Mallasrastin suosiota lisäsi teltassa ollut televisio, mistä pystyi seuraamaan kilpailun TV-lähetystä. Mallasrastin sijainti
oli muutoin kaukana kisakeskuksesta eikä kuulutus kuulunut alueelle. Muutoin sijainti oli hyvä; olimme vastapäätä
saunapolkua ja VIP-alueen vieressä. Teltassa oli 12 kappaletta VeVe100v. -pöytiä, eli teltassa ei ollut istumapaikkoja.
Ulkoalueella oli penkkejä ja 10 kappaletta VeVe100v. -pöytiä.
Talkoolaisia oli jokaisessa työvuorossa seuraavasti: kaksi henkilöä kassoilla, kaksi anniskelijaa, yksi roudari, yksi
tuuraaja ja järjestyksenvalvojat. Työvuorot oli jaettu niin, että paikalla oli aina kaksi anniskelupassin omaavaa ja kaksi
järjestyksenvalvojaa. Lauantai-iltana paikalla oli kaksinkertainen määrä talkoolaisia edellä esitettyyn verrattuna.
Kiireisimmät ajat olivat lauantaina Venlojen viestin lähdöstä Mallasrastin sulkeutumiseen ja sunnuntaina klo 9 - 11.
Aukioloajat: olivat seuraavat: keskiviikko (kenraaliharjoitus) klo 17 - 21, perjantai klo 15 - 22, lauantai klo 9 - 24,
sunnuntai klo 00 - 01.30 ja 9 - 16.
83
Menekki oli seuraavanlainen:
olut
lonkero
siideri
skumppa
virvoitusjuomat
3796 annosta
999 annosta
609 annosta
458 annosta
193 annosta
1898 l
499,5 l
304,5 l
229 l
64,3 l
Loppuarviona voi sanoa, että onnistuimme järjestämään hyvän Mallasrastin. Alue oli hyvässä paikassa ja saimme
kiitosta alueen toteutuksesta, etenkin naamioitu aita ja hieno Mallasrasti-kyltti herättivät keskustelua. Talkoolaiset tulivat
töihinsä ajallaan ja kyläosaston monivuotinen kokemus olutmyynnistä teki toiminnasta sujuvaa. Myynti sujui nopeasti,
kiitos yhtenäisten hintojen ja sopivan suppean valikoiman. Alueelle oli vain yksi sisäänkäynti, mikä helpotti ja vähensi
järjestyksenpitoa. Vaikka Mallasrasti sijaitsi keskeisellä paikalla ja lämmin sää houkutteli runsaasti asiakkaita, ei
järjestyshäiriöitä syntynyt.
Erityisiä huomioita:
 Vaikka Turkian Tuiske hoiti itsenäisesti miltei koko Mallasrastin, olisi ajoissa ja selkeämmin pitänyt sopia kuka
hoitaa minkäkin asian ja missä mennään missäkin vaiheessa. Lupaprosessin aikana jouduimme pyytämään
lausunnot terveystarkastajalta sekä pelastusviranomaiselta erikseen, vaikka olimme ravintolaorganisaation
alaisia ja sitä kautta oli jo muutoin lausuntoja pyydetty.
 Aukioloajan suhteen pohdimme, olisiko mahdollista hakea aukiololle jatkoaikaa lauantaiyönä tai
sunnuntaiaamuna avata aikaisemmin. Nyt monta pettynyttä suunnistajaa käännytettiin yöllä portilta.
 Tölkkien kierrätys onnistui Mallasrastilla melko hyvin, kun tölkkiastiat ja roska-astiat oli merkitty selkeästi.
 Toinen kassoista olisi voinut olla käteiskassa, jolloin myynti olisi voinut olla vieläkin nopeampaa.
8.8 KUTSUVIERASRUOKAILU
Maija-Liisa Forsell
VIP-tila oli järjestetty vanhaan heinävarastoon, keskelle kilpailukeskusta ja oli avoinna lauantaista klo 8.00 sunnuntaihin
klo 15.00. Tunnelmallisesti sisustetussa tilassa tarjoiltiin kahvia, suolaista ja makeaa kahvileipää sekä virvokkeita.
Lämmintä ruokaa kutsuvieraat kävivät syömässä pääravintolassa heille varatusta VIP-linjastosta.
400 ennakkoon yörastille ilmoittautuneelle kutsuvieraalle katettiin lisäksi buffet-pöytä yörastille maastoon. Tarjolla oli
päreen päältä syötäviä paikallisia tuotteita; ruistikkuja, savulohta,halsterihaileja, salaatteja, dippikastiketta,
porsaanfileepaloja ja juomaksi Salpalinjan juomaa (alkoholiton).
84
Kuvat 35 - 36. Yörastin tarjoilua.
VIP-tarjoiluun oli kiinnitetty erityistä huomiota. Tunnelma sekä VIP-tilassa että yörastilla oli käsin kosketeltavissa.
Onnistuimme tässä suhteessa loistavasti.
Mietittävää:
 kutsuvierastilaisuudessa alkoholin tarjoilu
 yörastille kutsuttavien määrä.
8.9 MEDIAKESKUS
Maija-Liisa Forsell
Medialle varattu telttarakennus sijaitsi kilpailukeskuksessa parhaalla paikalla. Tarjolla teltassa oli kokoajan kahvia,
suolaista ja makeaa kahvileipää, annossalaatteja sekä virvokkeita. Kahvi tuotiin termoskannuissa kahvilasta. Virvokkeita
ja elintarvikkeita varten oli telttaan varattu kaksi kylmäkaappia, joista median edustajat omatoimisesti ottivat mitä
halusivat. Mediakeskuksen kahvin menekki, n. 4000 kertakäyttömukillista, yllätti.
8.10 RUOKIEN MENEKKI
Grillimakkara
Lihakeitto
Bataattikeitto
Lohikeitto
Lihamakaronilaatikko
Lasagne
Kasvislasagne
Kasviskiusaus
Jauhelihapihvi
Perunamuusi
Kermakastike
Kinkkukiusaus
Aurinkosalaatti
Nakkipala
Munamassa
Pyttipannu
Lindströminpihvi
14 161 kpl
1 102 kg
42 kg
150 kg (tarjolla toimitsijaravintolassa)
1 320 kg
2 622 kg
949 kg
960 kg
302 kg
860 kg
603 litraa
1 006 kg
1 047 kg
96 kg
n. 600 kg
800 kg
13 kg
85
8.11 LOPUKSI
Maija-Liisa Forsell
Jukolan viesti on kasvanut vuosi vuodelta, mikä on tuonut lisähaastetta myös eri palveluiden järjestämiselle.
Ravintolasektorin osalta ruokailija- ja muiden palveluiden asiakasmäärät alkavat olla jo todella suuria ja samalla työn
määrä ja vaativuus on lisääntynyt entisestään. Talkoolaisten saatavuus tulee olemaan tulevaisuuden haasteita. Lisäksi
ammattilaisten saaminen mukaan on entistä tärkeämpää, sillä näin suuren tapahtuman onnistuminen vaatii jo
ammattimaista otetta järjestelyihin. Puolustusvoimien panos laitteiden, välineiden ja henkilöstön osalta nousikin suureen
rooliin kilpailuviikonlopun aikana.
Ravintolapäälliköt tarvitsevat tuekseen asiantuntijan, nimenomaan suunnittelun alkuvaiheessa. Kun suunnitelmat on jo
tehty ja asiat siten lyöty lukkoon, ei asiantuntijan enää pitäisi tulla hämmentämään suunnitelmia.
Salpa-Jukolassa oli alusta asti 1. ja 2. ravintolapäällikkö, jotka hoitivat alussa yhdessä suunnitelmat ja Jukolan
lähestyessä hyvässä yhteisymmärryksessä kumpikin omia painopistealueitaan. Lisäksi jokaisen toimipisteen ns.
kymppihenkilöt pitää sitouttaa riittävän ajoissa mukaan toimintaan ja heidän on hyvä katsoa itselleen varahenkilöt, jotka
toimivat kymppien tukena.
Myös ns. kosketuspintoihin muiden valiokuntien välillä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Salpa-Jukolassa yhteistyö
erityisesti huollon kanssa sujui erinomaisesti, mistä heille kiitokset.
Kuva 37. Ravintolan keittiö. (Kuva: Aapo Laiho)
86
9 TURVALLISUUSVALIOKUNTA
Vastuuhenkilöt
Turvallisuuspäällikkö
Pelastus
Ensiapu
Lääkintäjohtaja
Vastuulääkäri
Järjestyksen valvonta
Pekka Rämä
Jaakko Hämeenniemi
Johanna Tilli
Olli-Pekka Säde
Helena Borshagovski
Jarmo Koskiaho
040-584 2140
040-7621269
040-5317747
050-9359152
0400-913353
kaihdinlinkki@co.inet.fi
jaa-ham@suomi24.fi
tilli.jotilli@gmail.com
olli-pekka.sade@fimnet.fi
helena.borshagovski@carea.fi
koskiaho.inka@pp.inet.fi
9.1 YLEISTÄ
Pekka Rämä
Turvallisuuden suunnittelu aloitettiin vuonna 2008. Ensin nimettiin turvallisuuspäällikkö ja tämän jälkeen eri sektoreille
vastuuhenkilöt. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa liikenne siirrettiin kenttävaliokunnalle. Turvallisuuden sektorit olivat:
pelastus, ensiapu, järjestyksen valvonta ja vartiointi. Lisäksi turvallisuuspäällikölle lankeaa iso joukko eri
viranomaislupien ja yhteyksien hakemisia sekä kaikkien viranomaispäätösten valvonta. On hyvä hakea kaikki
mahdolliset luvat hyvissä ajoin ja kasata ne yhteen turvallisuusmappiin. Jokainen valiokunta tietenkin hakee omat
lupansa.
Koko turvallisuussektorilla oli noin 120 talkoolaista ja lisäksi maastoensiavuissa 20 lääkintähuollon
kertausharjoituksessa.
9.2 TURVALLISUUS- JA PELASTUSSUUNNITELMA
Pekka Rämä
Turvallisuus- ja pelastussuunnitelman laatiminen oli suhteellisen helppo. Täällä saatiin eri viranomaisilta hyvissä ajoin
selkeät ohjeet suunnitelmien tekoon sekä henkilöstömäärät. Lisäksi oli suuri apu eri alojen ammattilaisista
organisaatiossa, niin ensiavun kuin pelastuspuolen kohdalla.
9.3 PELASTUS
Jaakko Hämeenniemi
Raportissa on kerätty asioita ranskalaisin viivoin ja lyhyin selostuksin. Tapahtuma sujui suunnitelmien mukaisesti.
Pelastussuunnitelma ja -organisaatio:
 Tapahtumasta tehtiin pelastussuunnitelma, jossa käytiin läpi: riskiarvio ja riskeihin vastaaminen,
pelastusorganisaatio ja -kalusto, yhteystiedot sekä toimintaohje tulipaloon.
 Pelastusorganisaation kalustoon kuuluivat: sammutus-/pelastusyksikkö, johtokeskusyksikkö, paareilla
varustettu mönkijä potilaiden maastoevakuoinnin apuna, säiliöauto esivalmisteluissa, henkilöautoja, kaksi
ilmakaaritelttaa pelastus- ja ensiapuhenkilöstön lepopaikkoina.
Palo- ja pelastuspuoli ennen tapahtumaa, tapahtuman aikana ja sen jälkeen:
87
Ennen tapahtumaa:
 suunnittelu ja tapahtuman luonteeseen tutustuminen
 sammuttimien hankinta; lainassa KIDDE -firmalta (yht. Antti Soininen)
o haku ja vienti Vantaalle Salpa-Jukolan toimesta; pakettiauto Fiat Ducato käytössä, tavaratilan lattia
täynnä sammuttimia (huom! lastin paino ja vaadittava tila)
o korvauksena mainostilaa käsiohjelmaan
o käytetyistä/ kadonneista korvaus; yksi jauhesammutin oli laukaistu, muuten kaikki tallella ja kunnossa
o 100 kpl kuuden kilon jauhesammuttimia, 20 kpl yhdeksän litran nestesammuttimia, 15 kpl
hiilidioksidisammuttimia ja 10 kpl sammutuspeitettä
o sammuttimet jaettiin kohteisiin farmariautolla ja palokunnan miehistönkuljetusautolla, kerättiin
parkkialueelta pois peräkärryllä varustetulla mönkijällä
o sammuttimia sijoitettu alueelle toimipaikan luonteen mukaan:
 mediakeskus: CO2- sammutin, nestesammutin ja peite
 keittiö: CO2- sammutin, nestesammutin ja peite
 ajanotto ja tietokonetilat: CO2- sammutin, peite
 grillit: jauhesammutin, nestesammutin, peite
 sauna: neste- ja jauhesammutin
 parkkialueet: jauhesammuttimia tolpan juuressa maassa
o sammuttimien määrät tilojen mukaan; Salpa- Jukolassa jauhesammuttimia oli jaettuna paikoille noin 60
kpl ja kirjanpitoa pidettiin jaetuista sammuttimista.
 sammutusvesitynnyrit täytettiin säiliöautolla, osaa tynnyreistä oli alettu käyttää roskiksina
 kalustoluettelo pelastuslaitokselle; hankitaan luvat kaluston käyttöön ja kysytään mahdolliset korvaukset
hyvissä ajoin, yhteistyö eri toimijoiden kanssa on hyvä sopia ajoissa ja selvittää samalla, mitä sopimus kattaa
esim. kaluston suhteen ja tuleeko kalusto korvauksetta
 hälytyskaluston käyttölupa
 kaluston vienti paikalle; esim. pesuvesilinjoihin tarvittiin kahdeksan 76 mm letkua ja erilaisia liittimiä
 sopimus paikalla päivystävän palokunnan kanssa, jos sopimuspalokunta on käytössä
 viestiliikennejärjestelyt tulivat ulkopuolelta (VHF), myös Virve-puhelimet olivat viranomaiskäytössä
 telttojen pystytys
 kenraaliharjoituksessa koulutettiin noin 50 toimitsijalle alkusammutusta, jossa välineinä oli alkusammutuskärry;
allas, käsisammuttimet, sammutuspeite.
Tapahtuman aikana:
 pelastustoimen perusta oli pelastuslaitoksen johtokeskusbussi, josta pelastusjärjestelyitä organisoitiin ja jossa
pidettiin tilannekuvaa yllä
 ensiapu ja pelastuspuoli olivat tiiviissä yhteistyössä ja fyysisestikin sijaitsivat vierekkäin
 johtokeskusbussissa pidettiin tilannepäiväkirjaa
 varsinaisia palo- ja pelastustehtäviä ei ollut; yksi auton oven avaus ja maastomönkijällä yksi potilaskuljetus
(potilas istui kuljetuksen ajan penkillä)
 kaksi kertaa ihminen oli hukassa ja etsintää aloiteltiin tai aloitusta suunniteltiin; molemmilla kerroilla niin
suunnistaja kuin katsoja löydettiin/saatiin yhteys nopeasti
 Klamilan mönkijä kuljetti suunnistajia maalista ensiapuun
 ilmakaariteltoissa levättiin ja yövyttiin
Tapahtuman jälkeen:
 ilmakaaritelttojen purkaminen
 sammuttimien kerääminen kilpailukeskuksen ja parkkipaikan alueilta
 sammuttimien palauttaminen Vantaalle, Kiddelle
 letku- ja liitinkaluston huolto ja palautus
 kaluston huolto
88
Huomioita, kritiikkiä ja parannettavaa (Salpa-Jukolan mukaan, ei välttämättä toimi muualla):
 Kyseisen kokoisella tapahtumalla on hyvä olla oma pelastusyksikkö, varsinkin jos alueella on paljon rakenteita
(pelastusyksiköllä on kuitenkin harvoin tehtäviä).
 Tarvitaanko sammutusvesiastioita ollenkaan; jos esim. teltta-alueella on juomavesilinjasto, voisiko tätä vettä
käyttää hätätilanteessa myös alkusammuttamiseen? Vesiastiat ovat melko epäkäytännöllisiä, joissain
avainpaikoissa (esim. portilla ja teltta- alueella) voisi olla muutama. Tapahtuman maasto ja keli vaikuttavat
paikallisen sammutusveden tarpeeseen.
 Pelastusautojoen sijoituspaikat on syytä varata ja merkitä ennen tapahtumaa. Näin ne ovat heti tapahtuman
alussa käytössä.
 Voisiko pysäköintialueen alkusammutuksen hoitaa esim. pysäköinninvalvojien käyttöön keskitetyillä
sammuttimilla? Valvojilla voisi olla mönkijä, jolla pääsisi nopeasti palavan auton luo. Tämä vertailuna malliin,
jossa ympäri parkkialuetta jaetaan tasaisin välein käsisammuttimia. Sammutusvälineiden jako menee osittain
myös tapahtumapaikan maasto- olosuhteiden mukaan.
 Tässä tapahtumassa pelastustiet toimivat hyvin, tosin vetisillä pelloilla ei ollut tarvetta käyttää pelastuspuolen
raskasta kalustoa.
 Maastosta noudettavat potilaat muodostivat työläimmän osan myös pelastuspuolen toiminnoille; kuljetus toimi
hyvin Puolustusvoimien kertausharjoituksen ansiosta.
 Kaikkeen on hyvä varautua ainakin ajattelun tasolla, onnettomuustilanne ohjaa osittain pelastusjoukkojen
käyttöä.
Tähän on kerätty huomioita Salpa- Jukolan toiminnoista. Huomiot eivät ole tarkoitettu ohjeeksi tulevaa Jukolan viestiä
varten.
9.4 ENSIAPU
Johanna Tilli
9.4.1 Yleistä
Salpa-Jukolan kilpailukeskus sijaitsi Virolahden Ravijoella Harjun oppimiskeskuksessa, jonne matkaa kertyi 25 km
Haminan terveyskeskuksesta ja lähes 50 km ympäri vuorokauden päivystävästä Kymenlaakson keskussairaalasta.
Pitkien kuljetusmatkojen vuoksi kilpailukeskuksen ensiapu pyrittiin järjestämään mahdollisimman omavaraiseksi
toiminnaksi. Näin pyrittiin myös vähentämään paikallisten sairaala- ja terveyskeskusten kuormitusta.
Kilpailuviikonlopun sää oli Venlojen viestin aikana sateinen, mutta suhteellisen lämmin. Jukolan viesti käytiin poutaisessa
ja selkeässä säässä. Maasto oli pääosin hyväkulkuista ja korkeuserot olivat kohtuulliset.
Salpa-Jukolan ensiapupalveluiden suunnistelusta vastasi Johanna Tilli, joka toimi ensiapuvastaavana. Suunnittelussa
apuna olivat Kymenlaakson keskussairaalan ensiavun vastaava lääkäri Helena Borshagovski, joka kilpailuviikonloppuna
toimi Jukola L2:na vastaten pääensiavun lääkinnällisestä toiminnasta, sekä sairaanhoitaja Sari Tulla. Suunnittelun apuna
käytettiin edellisten Jukolan viestien loppuraportteja, lääke- ja tarvikelistoja sekä tutustumiskäyntejä Mikkeli-Jukolaan
2009 ja Kytäjä-Jukolaan 2010. Suunnittelun alkuvaiheista lähtien oli selvää, että ensiapupalvelut toteutetaan
organisaation omana toimintana. Suunnittelun lähtökohtana oli, että pääensiapu pyrkii hoitamaan kaikki potilaat itse ja
vain välitöntä jatkohoitoa tarvitsevat siirretään Kymenlaakson keskussairaalan päivystykseen. Tärkeää oli myös taata
hoitohenkilökunnan tunnistettavuus muista toimitsijoista, hyvät ja toimivat viestiliikenneyhteydet sekä perehdytys
tehtäviinsä.
Ensiavun henkilökunta rekrytoitiin vapaaehtoisista terveydenhuollon ammattilaista, joista monet työskentelivät
Keskussairaalan päivystyspoliklinikalla. Myös muita terveydenhuollon ammattilaisia ilmoittautui
toimitsijainfotilaisuuksissa tms. Mukana oli joukko erilaisia ensiapukoulutuksia (SPR, palokuntien ensivaste jne.) saaneita
vapaaehtoisia, joiden yhteiseksi nimittäjäksi päätettiin ensiauttaja. Lääkäreitä työskenteli kisaviikonlopun aikana 11,
89
sairaanhoitajia 22, perus-/lähihoitajia kuusi ja ensiauttajia neljä. Ensiavun toimitsijoille järjestettiin kolme
koulutustilaisuutta.
Haminan palolaitoksen palomiesten urheilukerho miehitti Kymenlaakson pelastuslaitoksen ambulanssin, joka päivysti
alueella lauantai-aamusta sunnuntaihin klo 16.30 asti. Ambulanssi toimi hoitotason miehityksellä ja varustuksella.
9.4.2 Ensiapupisteet
Pääensiapu sijaitsi n. 150 metrin päässä maali-/vaihtoalueesta n. 170 m2 kokoisessa peltihallissa kisaravintolan
naapurissa. Tila oli jaettu ilmoittautumis- ja odotusalueeseen, pikkuvammojen hoitopisteeseeni, akuuttihoitoalueeseen
sekä ns. tarkkailupotilaiden hoitoalueeseen. Lisäksi rakennuksessa oli n. 3 m2:n toimistotilaksi jaettu huone sekä tämän
yläpuolella parvi, jonne oli tehty kolme lepopistettä henkilökunnalle. Rakennus oli merkitty isolla ilmapallolla sekä useilla
”Ensiapu” -kylteillä. Niiden näkyvyyttä haittasi viereinen Silmäaseman teltta ja mainos, jotka peittivät kyltit. Kylttejä
siirrettiin lauantai-illan aikana korkeammalle ja kulkureittien varrelle lisättiin kolme uutta opastetta.
Kuva 38. Pääensiapu.
Vaihto-/maalialueella päivysti ns. reppuryhmä, jonka miehittivät lääkäri, hoitaja sekä hoitaja/ensiauttaja. Varusteena
heillä oli ensiapu-, elvytys- ja nesteytystarvikkeilla varustettu reppu, maallikkodefibrilaattori sekä VHF-puhelin. Toinen
reppuryhmä samalla henkilömiehityksellä ja varustuksella (ei defibrilaattoria) partioi kilpailukeskuksen alueella.
Puolustusvoimat hoitivat metsässä tapahtuvan ensiavun kertausharjoituksen muodossa, josta on tehty erillinen raportti.
Metsässä oli kaksi Puolustusvoimien ensihoitopistettä sekä yksi reppupartio mönkijän ja oppaan (suunnistaja) kanssa
lauantaista klo 12.00 alkaen aina kisojen päätökseen asti. Potilassiirrot metsästä pääensiapupisteeseen tehtiin
Puolustusvoimien ambulanssilla. Tarvittaessa kisakeskuksen ambulanssi olisi mennyt PV:n autoa vastaan
kiiretilanteissa, joita ei tapahtuman aikana kuitenkaan ollut. Yhteydenpito tapahtui VIRVE-puhelimilla KYMPE:n
johtoautossa päivystävään, toimintaa johtavaan lääkäriin eli Jukola L1, koska VHF-puhelimet eivät toimineet kunnolla
metsästä kilpailukeskukseen.
90
Kaikkiin ensiavun pisteisiin sekä ajoneuvoihin laminoitiin kilpailu-alueen kartat sekä kartta Harjun oppimiskeskuksen
rakennuksista (kaikilla rakennuksilla omat nimet) liikkumisen helpottamiseksi. Lisäksi ensiapu varusti kaikki juomapisteet
ensiaputarvikkeilla suljettavissa muovilaatikoissa. Kyseisistä ensiaputarvikkeista on lista liitteenä (Liite 5).
9.4.3 Pääensiavun varustus
Pääensiapu varustettiin vastaamaan terveyskeskustasoista päivystystä. Potilaita oletettiin tulevan maksimissaan 600
henkilöä. Tilassa oli neljä akuuttihoitopaikkaa, joiden varustuksena oli defibrilaattori tahdistusmahdollisuudella (Lifepak
20), vitaalielintoimintoja mittaava monitori, happipiste, lattiaimu, tipanlaskin ja siirrettävä toimenpidevalo. Pienet vammat
hoidettiin 4 - 6 istumapaikalla. Tarkkailupisteessä oli neljä sänkyä uupuneille tms. potilaille.
Potilassängyt (8 kpl), tarjotinpöydät (8 kpl), sermit (8 kpl), liikuteltavat tippatelineet (2 kpl) sekä ensihoitoreput (2 kpl) oli
saatu lainaksi Kymenlaakson ammattikorkeakoululta. Lifepak 20 -defibrilaattori ja maallikkodefibrilaattori saatiin lainaksi
Medtronelta. Kymenlaakson keskussairaala lainasi ensiapuun toimenpidevalon, tipanlaskimen, lattiaimun, korva- ja
silmäpäivystystarvikkeet sekä korvakuume- ja verenpainemittarit. Puolustusvoimat lainasi pääensiavulle 20 huopaa, 10
sänkyä (+ patjat ja tyynyt), viisi pöytää, penkkejä ja 10 jakkaraa, joilla kalustettiin ensiavun odotus- ja hoitotiloja. Sängyt
tulivat henkilökunnan lepotelttaan ja -parvelle.
Kuva 39. Pääensiavun hoitopaikat.
Suurin yksittäinen hankinta oli hoitohenkilökunnan tunnistettavuuden takaamiseksi ostetut ensihoitoliivit. Lääkäreillä oli
valkoiset liivit ”LÄÄKÄRI” -tekstillä rinnassa ja selässä, hoitajilla ja ensiauttajilla punaiset liivit ”HOITAJA” ja
”ENSIAUTTAJA” -teksteillä. Lisäksi toimintaa johtavalla lääkärillä oli valkoinen liivi ”JUKOLA L1” -tekstillä ja pääensiavun
vastuulääkärillä liivi ”JUKOLA L2” -tekstillä sekä ensiapuvastaavalla punainen liivi ”ENSIAPUVASTAAVA” -tekstillä.
Kuva 40. Hoitohenkilökunnan ensihoitoliivit.
91
Lääkkeet ja käyttötarvikkeet ostettiin Kymenlaakson keskussairaalan apteekista ja keskusvarastosta. Lääke- ja
infuusionestetilaus tehtiin aikaisempien Jukoloiden listojen sekä vastuulääkärin ja lääkevastaavan tarveharkintojen
perusteella. Lääkkeet tilattiin Keskussairaalan päivystyksen kautta, jonne myös kilpailuviikonlopun jälkeen
käyttämättömät lääkkeet palautettiin. Käyttötarvikkeet tilattiin suoraan kisaorganisaatiolle edellisten Jukolan viestien
tarvikelistoja mukaillen. Käyttötavaroiden lisätäydennys oli sovittu tapahtuvan tarvittaessa Keskussairaalan päivystyksen
varastosta ja lääkkeiden täydennys sairaalaan apteekin päivystysvarastosta. Tavara- ja lääketäydennykset hoidettiin
soittamalla keskussairaalan päivystykseen, jossa tavarat pakattiin ja lastattiin kilpailuorganisaation käytössä olevaan
ambulanssiin sen tullessa takaisin potilaskyydiltä. Avaamattomat toimituslaatikot saatiin palautettua keskusvarastoon.
Osa avatusta materiaalista jatkaa seuraavalle Jukolan järjestäjälle ja osalla täydennettiin järjestävän seuran omia
ensiaputarpeita (mm. maastopisteiden ea-laatikot). Paljon käyttötavaraa sekä lääkkeitä palautui Keskussairaalan
päivystykseen ja näin ollen emme saaneet ollenkaan laskua lääkkeistä, vaan organisaatio maksoi vain käyttötavaroista.
Kertakäyttöiset suturaatiosetit (28 kpl) tilattiin Mediq:sta. Lahjoituksena saimme ko. firmalta steriilejä hanskoja, joista
suurin osa jäi käyttämättä jatkaen matkaansa tuleville Jukolan järjestäjille.
Silmäpäivystyksen hoitaminen oli sovittu neuvoteltavaksi markkinointivaliokunnan toimesta. Ensiavun ehtona
sopimuksen laatimiseksi oli, että sopimuksen tekevä firma hoitaa kilpailuviikonloppuna sattuvat silmävammat eli paikalla
päivystää silmälääkäri. Silmäpäivystykselle varattiin telttapaikka pääensiapupisteen vierestä. Sopimus tehtiin
Silmäaseman kanssa, mutta sopimuksesta ei löydy ko. ehtoa. Silmälääkäripäivystäjän puuttuminen huomattiin
lauantaina klo 12.00 aikaan. Tämä aiheutti ensiavulle ylimääräistä työtä, koska silmävammojen hoitoon ei ollut
varauduttu. Silmävammojen hoitoon tarvittavat välineet ja lääkkeet tilattiin Keskussairaalan päivystyksestä ja ne
toimitettiin kilpailukeskuksen ensiapuun toimitsijaksi tulevan sairaanhoitajan toimesta.
9.4.4 Ajoneuvot
Potilassiirrot kilpailukeskuksessa ja sieltä Kymenlaakson keskussairaalan päivystykseen tapahtuivat KYMPE:n
ambulanssilla. Potilassiirrot metsästä Puolustusvoimien ensihoitopaikalle tehtiin palolaitoksen mönkijällä ja siirrot sieltä
kilpailukeskuksen pääensiapuun Puolustusvoimien ambulanssilla. Maali-/vaihtoalueen reunalla päivysti toinen
palolaitoksen mönkijä, jolla huonokuntoiset potilaat siirrettiin sieltä pääensiapuun. Ko. mönkijä päivysti lähtöjen aikana
lähdön välittömässä läheisyydessä. Ensiavun käytössä oli myös pakettiauto kuljettajineen, joilla hoidettiin huoltoajoa
sekä tarvittaessa oltaisi voitu kuljettaa hyväkuntoisia potilaita esim. Terveyskeskuspäivystykseen tai hakea kilpailijoita
takaisin kilpailukeskukseen sairaalasta/terveyskeskuksesta. Tähän ei kuitenkaan ollut tarvetta. Ensihoidon vastuulääkäri
Petri Loikkaan määräyksellä paikalla päivysti lauantaista sunnuntaihin Virolahti-Miehikkälän perustason ambulanssi, jota
käytettiin yhteen potilassiirtoon organisaation oman ambulanssin ollessa potilasajossa.
Kuva 41. Potilassiirto ambulanssilla.
92
9.4.5 Hoitohenkilökunnan työvuorot
Pääensiavun toiminta aloitettiin perjantaina klo 12.00 kahden hoitajan voimin. Lääkäri oli puhelinkonsultaatiovalmiudessa. Varsinainen toiminta aloitettiin lauantaina klo 12.00 ja se päättyi sunnuntaina klo 16.30, kun viimeinen
suunnistaja saatiin maaliin.
Toiminta oli suunniteltu hoidettavaksi 12 hoitajalla ja viidellä lääkärillä, joiden lisäksi toimintaa tukivat Jukola L1, Jukola
L2 sekä ensiapuvastaava. Todellisuudessa hoitajia oli koko kilpailutapahtuman ajan 14 - 15 ja lääkäreitä 5 - 7 sekä
vastaavat henkilöt. Lisäksi reservissä oli 2 - 4 hoitajaa sairastapausten tms. varalle.
Hoitohenkilökunta oli jaettu valmiiksi pareihin, joista toinen oli aina kokenut sairaanhoitaja ja toinen sairaan-/perus/lähihoitaja/ensiauttaja. Työvuorolista oli suunniteltu kiertäväksi niin, että jokainen pari työskenteli vuorollaan kaikissa
pääensiavun vastaamista kohteista tunnin kerrallaan. Kohteita olivat akuuttihoitopisteet 1 ja 2, pikkuvammat + tarkkailu +
potilaiden vastaanotto, ns. reppupartiot 1 ja 2 (kesto yhteensä viisi tuntia). Tämän jälkeen jokainen pari piti kahden
tunnin lepotauon. Lääkäreiden kierrosta vastasi Jukola L2 niin, että akuuttihoitopisteessä työskenteli yksi lääkäri,
pikkuvamma- ja tarkkailupisteessä kaksi lääkäriä sekä reppupartiossa 1 yksi lääkäri. Lisäksi Jukola L1 johti
yhteistoimintaa KYMPE:n johtoautossa ja Jukola L2 toimintaa pääensiavussa lauantaista sunnuntaihin. Työvuorolistat
olivat nähtävillä seinällä ja kaikista hoitajista oli kuvallinen nimi-/tittelikyltti näkyvällä paikalla tunnistamisen
helpottamiseksi. Kiertävä työvuorolista sai kaikilta kiitosta; sekä hoitajat että lääkärit pääsivät tekemään töitä tasaisesti
sekä seuraamaan myös itse kilpailutapahtumaa sen eri vaiheissa.
Kuva 42. Ensiavun henkilökuntaa työpisteessään.
9.4.6 Viestintä
Ensiavun käyttöön oli varattu 10 VHF-radiopuhelinta sekä 10 vara-akkua. Jokaisella ulkona liikkuvalla parilla (myös
lepotauolla) oli VHF-puhelimet, joilla pidettiin yhteyttä ensiapuvastaavaan, Jukola L1:een ja Jukola 2:een sekä
maalialueen mönkijään. Jokaiselle oli laminoitu toimitsijakortin kokoinen puhelinmuistio, josta löytyivät kaikki tarvittavat
radiokutsut. Radiopuhelimen käyttöä harjoiteltiin kenraaliharjoituksessa. Kilpailuviikonlopun aikana puhelinliikenne sujui
hyvin ja ilman katkoja. Puolustusvoimien maastopisteillä oli kaksi VHF-radiopuhelinta, jotka eivät kuitenkaan kantaneet
metsästä kilpailualueelle. Yhteys PV:n kanssa hoidettiin johtoautosta VIRVE-puhelimilla Jukola L1:n toimesta.
93
9.4.7 Potilaiden hoidon periaatteet
Potilaat ohjattiin maali-/vaihtoalueelta pääensiapuun omin jaloin, jos he sen pystyivät tekemään. Huonokuntoiset potilaat
siirrettiin mönkijällä. Potilaat ilmoittautuivat vastaanottotiskillä odotustilassa, jossa kirjattiin potilaan kilpailunumero/osuus
ja muilta nimi sekä vamma/oire. Tarvittaessa potilaat ohjattiin ensin suihkuun ja ohjeistettiin tulemaan vasta sen jälkeen
hoidettavaksi. Potilaat saivat hoitoa pääsääntöisesti välittömästi; pisimmät odotusajat olivat noin viisi minuuttia.
Potilaiden vammat/oireet sekä hoito kirjattiin Jukola-hoitokaavakkeelle (Liite 6), joka seurasi potilasta toimien tarvittaessa
lähetteenä. Potilaat hoidettiin mahdollisimman pitkälti pääensiavun toimesta ja vain kuusi potilasta jouduttiin siirtämään
jatkohoitoon Kymenlaakson keskussairaalan päivystykseen. Kuusi potilasta sai lähetteen ja käskyn hakeutua heti
maanantaina omalle terveysasemalle hoitoon. Potilaille neuvottiin tarvittaessa hakeutumaan omalle terveysasemalle
Jukola-hoitokaavakkeen kanssa, jos vamma/oire ei helpota tai pahenee.
9.4.8 Potilasmäärät ja vammaprofiilit
Pääensiapupisteessä hoidettiin yhteensä 353 potilasta. Reppupartiot eivät aloittaneet yhtään hoitoa, vaan suorittivat
hoitoonohjausta. Metsässä hoidettiin Puolustusvoimien toimesta 35 potilasta, joista osa kuljetettiin
pääensiapupisteeseen. Juomarasteilla ei pidetty kirjanpitoa hoidetuista kilpailijoista.
Tyypillisin vamma oli haava, joita hoidettiin 85 kpl. Ommeltavia haavoja oli 14 kpl ja loput joko liimattiin tai teipattiin
haavansulkuteipeillä. Hiertymiä/ruhjeita eripuolilla kehoa oli 80 potilaalla. Erilaisia ja eriasteisia polven vääntö- tai muita
vammoja oli 41 kpl sekä nilkkavammoja 39 kpl. Kylmähoitoa annettiin n. 150 potilaalle. Silmävammoja (oksan raapaisu,
roska silmässä) oli 21 kpl. Vatsakivusta kärsi 10 kilpailijaa. Muita hoitoon hakeutumisen syitä olivat: huonovointisuus/
pyörtyminen/uupuminen 9 kpl, infektio 7 kpl, päänsärky 5 kpl, murtumaepäily 5 kpl, palovamma 3 kpl, akillesjännevamma
2 kpl, hengenahdistus 2 kpl ja rintakipu 2 kpl.
Kymenlaakson keskussairaalaan siirrettiin kilpailuviikonlopun aikana kuusi potilasta, joiden siirtodiagnoosina olivat testis
torsio, diabeettinen ketoasidoosi, umpisuolentulehdus-epäily, kova ylävatsakipu, solisluumurtuma sekä orbitan murtuma.
Orbitan murtuma -potilas siirrettiin Keskussairaalasta Töölön tapaturma-asemalle jatkohoitoon. Omaan
terveyskeskukseen jatkohoitoon lähetettiin kyynärpään bursiitti, pohkeen lihasruptuura, sormen infektio ja kaksi
akillesjännevammaa. Torstaina ohjattiin kaksi toimitsijaa (kuume/korvakipu, uupuminen) Haminan terveyskeskukseen.
Kuva 43. Ensiavun reppupartioiden varusteita.
94
9.4.9 Erityisiä huomioita
 Salpa-Jukolan ensiapu sujui erinomaisesti koko kilpailuviikonlopun ajan. Potilaat saivat nopean ja
ammattitaitoisen avun joutumatta odottamaan pitkiä aikoja. Hoitohenkilökunta oli mukana iloisella ja reippaalla
talkoomielellä.
 Muutama sairaanhoitaja urakoi 29 tunnin työvuoron ja heidän lepotaukojensa olisi tullut olla pidempiä.
Työvuoroja ja -pareja muutettiin yön aikana, jotta heille mahdollistettiin muita pidemmät lepoajat. Kiertävään
työvuorosysteemiin oltiin tyytyväisiä.
 Koska maali-/vaihtoalueella ei ollut kiinteää ea-pistettä, joutuivat ns. reppupartiot kantamaan varusteitaan koko
ajan, mikä koettiin aamuyön tunteina raskaana. Tähän parannusehdotuksena on, että ko. alueella tulisi olla
koroke, jossa ea-ryhmä voi tarvittaessa päivystää (parempi näkyvyys alueelle) sekä säilyttää tarvittavaa
kalustoaan.
 Parannusehdotuksena ensiavun toimitsijoilta tuli myös, että saunan ja suihkujen yhteyteen pitäisi saada
jonkinlainen ensiapuvalmius (esim. laastaria ja muita sidoksia sekä haavan desinfektioainetta), josta saisivat
avun sellaiset potilaat, joilla on pieniä naarmuja tms., joita ei tarvitse ommella.
 Silmäpäivystyksen puute aiheutti ylimääräisen stressitekijän niin ensiapuvastaavalle kuin muulle
hoitohenkilökunnalle. Jos tulevat Jukolan viestin järjestäjät päätyvät ulkopuoliseen silmäpäivystäjään, jonka
sopimusneuvotteluista vastaa joku muu kuin ensiavun vastaava henkilö, tulisi sopimus hyväksyttää myös
ensiapuvastaavalla.
 Ensiavun käyttöön hankitut liivit olivat tarpeelliset ja takasivat hoitohenkilökunnan näkyvyyden ja
tunnistettavuuden niin potilaiden kuin toimitsijoidenkin keskuudessa. Ensiavun henkilökunta pystyi näin
esteettömästi liikkumaan koko kilpailukeskuksen alueella. Tulevan Valio-Jukolan järjestäjän ja Salpa-Jukolan
organisaation toiveena on, että liivit liitetään kiertävään materiaaliin hyödynnettäväksi tulevissa Jukoloissa.
 Ensiavun yhteistyö sujui erinomaisesti kaikkien sektoreiden kanssa kilpailuviikonlopun aikana. Potilaiden
vammat/oireet vastasivat riskiarviota ja potilaita oli odotettua vähemmän. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille,
erityisesti Puolustusvoimille, Kymenlaakson pelastuslaitokselle, Kymenlaakson keskussairaalalle ja
Kymenlaakson ammattikorkeakoululle sekä ammattitaitoisille vapaaehtoisille, jotka mahdollistivat Salpa-Jukolan
ensiavun sujumisen suunnitelmien mukaisesti.
9.5 JÄRJESTYKSEN VALVONTA JA VARTIOINTI
Pekka Rämä
Järjestyksen valvonta aloitettiin perjantaina 17.6.2011 klo 10.00. Tällöin paikalla oli kolme järjestyksenvalvontaparia eli
yhteensä kuusi henkilöä. Lauantaina 18.6.2011 klo 8.00 partioiden määrä lisättiin kolmella parilla eli töissä oli 6 - 8 paria
(12 - 16 henkilöä). Henkilöstön määrä oli riittävä, sillä järjestyksen valvojien tehtävät oli rajattu järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitämiseen. Kulun valvonnan hoiti jokainen sektori itse.
Varsinaisia järjestyshäiriöitä ei juuri esiintynyt. Muutama paikallinen heilui yleisön joukossa oluttölkkiä heilutellen, mutta
huomautusten jälkeen nämäkin poistuivat paikalta. Tuulisuoja-alueelta poistettiin yhdeltä Norjan joukkueelta grilli, koska
niiden käyttö oli ehdottomasti kielletty.
Kilpailukeskusalueella oli sunnuntaista 12.6.2011 lähtien vartiointi. Vartioilta ei tullut yhtään raporttia, eli kilpailukeskus
sai olla koko viikon rauhassa.
95
9.6 VIESTILIIKENNE
Pekka Rämä
Viestiyhteydet hoidettiin VHF-puhelimilla. Tämäkin jäi turvallisuuspäällikölle. Teknisen toteutuksen hoiti EP SOUND
SERVICE. Pysäköintialueiden, kilpailukeskuksen ja ensiavun yhteydet toimivat moitteetta. Maastossa oli ongelmia,
mutta suurin syy oli, ettei kukaan kerinnyt laitteita kunnolla testaamaan ennen kilpailua. Maastossa ensiavulla oli ensin
vääränlaiset radiot ja siellä yhteydet hoidettiin Virve-kalustolla ja kännyköillä.
Viestiliikenne on yksi toiminnan edellytys ja kilpailuun olisi hyvä nimettävä henkilö, jonka ainoa tehtävä on yhteyksien
luominen, testaaminen ja ylläpito. Laitetoimittajalta kyllä löytyy tekninen apu ja kalusto.
9.7 YHTEENVETO
Turvallisuus on Jukolan viestissä tärkeä sektori. Jo vuosia ennen kilpailua on syytä selvittää tarkoin, mikä on
turvallisuuspäällikön tehtävä ja vastuu. Turvallisuuspäällikön on oltava tiiviissä yhteydessä eri viranomaisten kanssa ja
hyvissä ajoin yhteistyössä käytävä kaikki mahdolliset ongelmatilanteet lävitse. Olisi hyvä, jos turvallisuusvaliokuntaan
saataisiin mukaan terveydenhoidon, pelastuslaitoksen, poliisin ja ympäristön ammattilaisia. Paljon helpottaa, kun aloittaa
paikallisen poliisin luona käymisellä ja tutustuu, mitä liitteitä tarvitsee yleisötilaisuuden järjestämistä varten olevan
hakemuskaavakkeen liitetietoihin. Täällä toiminta eri viranomaisten kanssa oli kiitettävän ystävällistä. Jo ensimmäisillä
tapaamisilla saatiin tarkat ohjeet, kuinka asioita aletaan rakentaa. Kun kilpailukeskus alkoi muotoutua kartalla, suoritettiin
alueella katselmus, jonka jälkeen oli helppo ruveta toteuttamaan suunnitelmaa. Varsinaisia tarkastuksia suoritettiin yksi,
perjantaina 16.6. ja korjauksien osalta lauantai-aamuna 17.6., jolloin kaikki oli kunnossa. Jukolan viesti kilpailuna on
upea tapahtuma ja sellaisena turvallisuus on ollut suhteellisen helppo. Kuitenkin kaikkein pahimpaan on varauduttava,
mutta toivottavasti turhaan.
Kuva 44. Järjestyksen valvojia. (Kuva: Kirsi Lauri/RUK)
96
10 KARTTA- JA RATAVALIOKUNTA
Vastuuhenkilöt
Pääratamestari
Jukolan ratamestari, kartoittaja
Venlojen ratamestari, itkumuuri
Karttojen käsittely
Rastit
Rastivalvonta
Juomapaikat
TV-yhteyshenkilö
Harjoitukset
Ratavalvoja
Jorma Sipilä
Janne Weckman
Jarkko Liuha
Pekka Fincke
Matti Töyrylä
Kaj-Asser Skog
Markku Lahtinen
Seppo Kuikko
Tuomas Mattila
Vesa Vainio (SipRa)
040-8653554
0400-651751
044-3274623
040-7281747
050-3538227
040-8389830
040-7373018
040-5650064
044-3039108
040-7030323
jore.sipila@luukku.com
janne.weckman@gmail.com
jarkko.liuha@kangasala.fi
pekka.fincke@pp.inet.fi
toyryla_matti@hotmail.com
kasko.rok@gmail.com
seppo.kuikko@haminetti.net
jtmattil@gmail.com
vesa.vainio@pp.nic.fi
10.1. RATASUUNNITTELU
Janne Weckman ja Jarkko Liuha
10.1.1 Yleistä
Käytössä oli maasto, jossa oli juostu Jukolan Viestiä jo kahdesti aiemmin, edellisen kerran vuonna 1992. Kartan pohjaaineistona käytettiinkin lähes koko alueella vanhaa, Paavo Huopaisen käsialaa olevaa karttaa. Vain Harju - Länsikylä
kartan luoteiskulma on tehty laserkeilausaineistoa hyväksikäyttäen. Tämä siitä syystä, että alue keilattiin vasta
kartoituksen ollessa jo hyvässä vauhdissa. Kartta valmistui lopullisesti keväällä 2010 ja kesällä 2010 tehtiin vielä
tarkistuksia varsinkin kasvillisuuskuvaukseen. Ratavalvojalla ei ollut huomautettavaa kartan laadusta.
Kartantekijä toimi myös Jukolan ratamestarina. Tähän ei olisi ryhdytty, jos ratamestariryhmällä ei olisi ollut kokenutta
johtajaa valvomassa toimintaa. Kartanteosta oli toisaalta hyötyä maastotuntemukseen, mutta vaarana on liiallinen
työmäärä sekä maaston näkeminen kartoittajan eikä suunnistajan näkökulmasta.
Pitkään pohdittiin sitä, voidaanko juosta A3-kartalla, mutta koska alueen länsiosa oli parasta suunnistusmaastoa,
päädyttiin lopulta pisimmillä osuuksilla käyttämään hieman kavennettua A2-karttaa.
Alusta pitäen ratoja suunniteltiin Jukolan ja Venlojen ratamestareiden tiiviissä yhteistyössä. Molempien viestien radat
kulkivat koko ajan samassa ratatiedostossa. Sekaannusten välttämiseksi teimme niin, että Venlojen viestin rastikoodit
olivat 31 - 100 ja Jukolan viestissä >100. Samaan tiedostoon merkittiin omilla symboleillaan ja lisäteksteillään kaikki
tarvittavat lisätiedot; TV-, radio- ja ensiapu-pisteet sekä luontokohteet jne.
Alue tarjosi rikkonaisuutensa vuoksi haasteita ratojen suunnitteluun. Mäkien päälliset ja varsinkin alueen itäosa oli
erittäin hyväkulkuista, kun taas mäkialueiden väleissä oli suuriakin hakkuualueita ja peltoja. Kokemukset vuoden 1992
Jukolan Viestistä helpottivat matkojen ja ihanneaikojen arvioinnissa.
Ratamestariryhmässä tehtiin jo alussa periaatepäätös, että julkisuuteen ei anneta mitään kilpailun kannalta tarpeetonta
tietoa. Esimerkiksi tarkka aikataulu ja väliaikarastien kilometrimäärät sekä ratamestarien lausunnot jätettiin julkaisematta.
Kilpailun kuluessa väliaikapisteiden km-määrät julkaistiin sekä televisiossa että Internetissä vasta osuuden alkaessa.
97
10.1.2 Tavoitteita







mahdollisimman vaikeat radat
jokaiselle osuudelle uutta aluetta
mahdollisimman vähän rasteja
paljon, mutta ajallisesti tasapuolisia hajontoja
väärällä rastilla leimaamisen minimointi
syntyvien urien vaikutusten hallinta
väliaikarastit sijoitetaan suunnistuksellisesti toisarvoisille alueille
10.1.3 Huomioon otettavat asiat









ohjeiden mukaiset kestoajat
TV- ja radiorastit
juoma- ja ensiapupaikat
TV- ja online-kaapelointi
luontoselvityksessä suojeltaviksi katsotut alueet
maanomistajien kieltämät alueet ja käytettävissä olevat pellot
kutsuvierasrasti
valokuvaajien rastit
GPS-seuranta
10.1.4 Jukolan viestin ratasuunnittelu
Lähialueen käyttöön vaikutti eniten Venlojen maastoon tekemät urat sekä kapeahko lähtö- ja tuloalue. Osuuksille 1 - 3
tehtiinkin pitkä ykkösväli, jolla ohitettiin tietä pitkin suuri osa lähialuetta. Tässä huomioitiin samalla se, että hajonnat ovat
tasapuoliset, koska mikään hajonta ei mene heti pusikkoon. Näille osuuksille pyrittiin tarjoamaan vaihtelevaa
suunnistusta ja myös pitkiä reitinvalintavälejä, joilla ylitettiin huonompia maastonosia. Osuudet 4 - 6 käyttivät Venlojen
kanssa samaa aluetta, mutta kiertosuunta oli toinen. Lähialueen vaikein maastonosa käytettiin osuuksien 4 - 7
hajontaan. Osuus 7 oli luonteeltaan osuuksien 1 - 3 kaltainen, mutta teki pitkän putkilenkin kokonaan käyttämättömällä
alueella.
Jokaisella osuudella oli oma putkiosuus, jolta näytettiin GPS-seurantaa ja samalla kärki pääsi aiemmin käyttämättömälle
alueelle. TV-rastit sijoitettiin parhaiden suunnistusalueiden väliin ja parhaat alueet käytettiin hajonnoilla.
Aikataulu piti paikkansa erittäin hyvin. Ihanneajoista jäätiin vain neljä minuuttia. Alueen itäosassa juostiin hieman
arvioitua nopeammin, mutta peitteisemmässä länsiosassa arvioitua hitaammin.
10.1.5 Venlojen viestin ratasuunnittelu
Ratasuunnittelu käynnistyi keväällä 2009, kun kilpailukartasta oli valmistunut ensimmäinen versio. Tätä ennen
maastonkäyttösuunnitelmia oli piirretty vanhalle kilpailukartalle. Heti alusta asti piti miettiä tulevia televisiointipisteitä, joita
laskettiin tarvittavan n. 20 minuutin välein. Televisiointipisteitä laskettiin käytettäväksi enintään 12 molemmissa
viesteissä. Ainoastaan ankkuriosuuden alkupuolella oli pidemmät pätkät ilman live-kuvaa, mutta tässä vaiheessa GPSseurantaa voitiin näyttää koko matkalta.
Aluksi suunnittelimme yleisiä maastonkäytön linjauksia yhteistyössä Janne Weckmanin kanssa. Sovittelimme Jukolan ja
Venlojen viestien yhteisesti käyttämälle alueelle linjaukset molemmille viesteille. Ehdotuksia vaihdoimme sähköpostitse.
Kevääseen 2010 mennessä maastonkäytön suunnittelussa oli päästy siihen vaiheeseen, että saatoin keskittyä
98
pelkästään Venla-ratojen suunnitteluun ja tarkempien rastipisteiden määrittelyyn. Jo suunnittelun alkuvaiheessa päätin
käyttää Vehka-Jukolassa käytettyä osuuksien ratapituusjärjestystä, jossa 3. osuus on lyhin.
Viestin kestoksi suunniteltiin lähtökohtaisesti noin kolme tuntia. Käytännössä kärkijoukkueet juoksivat viestissä arvioitua
huomattavasti kovempaa. Voittoaika-arvio oli 2:57:14 ja voittoaika oli 2:48:54. Kärkijoukkueet pitivät maastossa 6.20
min/km vauhtia, kun vuonna 1992 kärki kulki 6.56 min/km vauhtia. Eroa miesten ja naisten kilometrivauhdeissa oli tänä
vuonna 35 sek/km, kun vuonna -92 eroa oli 53 sek/km. Tuli siis arvioitua naisten vauhtitaso todellista hitaammaksi.
Viestien aikataulujen laskemiseen käytettiin Excel-tiedostoa, johon matkat ja ajat oli laitettu osuuksittain ja rastiväleittäin.
Jokaiselle rastivälille pystyi merkitsemään välin pituuden ja kilometrivauhdin. Näistä tiedostoista pääratamestari koosti
yhden tiedoston, johon oli merkattu aikataulu televisioinnin ja radioinnin tarpeisiin. Molempien viestien aikataulutiedostot
on esitetty liitteessä 7.
10.1.6 Jukolan viestin hajonnat
Lähestulkoon jokaisen väliaikarastin välissä oli jokin hajonta. Kaikkia mahdollisia ratavaihtoehtoja ei kuitenkaan käytetty,
vaan osuuksilla 1 - 3 ratoja oli käytössä 18 kpl ja osuuksilla 4 - 7 ratoja oli käytössä 12 kpl. Näistä radoista rakennettiin
alkuosuuksille 54 erilaista läpivientimahdollisuutta ja osuuksille 4 - 7 kaikkiaan 36 läpivientiä.
Tärkeänä pidettiin, että osuuksilla 1 - 3 olisi 3-hajontoja ja osuuksilla 4 - 7 yksi pitkä 4-hajonta. Nämä tärkeimmät
hajonnat pyrittiin myös sijoittamaan maaston vaikeimmille alueille.
Jukolan joukkuekohtaiset läpiviennit arvottiin ja lisäksi tarkistettiin, että yhdelläkään huippujoukkueella tai näiden
kakkosjoukkueilla ei ole samoja ratoja.
Läpivientitaulukossa oli virhe, joka johti noin 100 joukkueen juoksemiseen väärällä hajonnalla 2. osuudella.
10.1.7 Venlojen viestin hajonnat
Hajontaa päätin käyttää mahdollisimman paljon, koska maasto oli pääosin suunnistuksellisesti helppoa ja avointa. 4hajonta ratojen puolivälissä osoittautui viestin ratkaisevammaksi hajonnaksi, jossa useat joukkueet sortuivat isoihin
virheisiin. Rikkonainen maasto sekä tarvittavat televisiointi-, radiointi- ja huoltopisteet eivät mahdollistaneet useampi
rastisia hajontapätkiä Venlojen viestissä.
Viestin jokaisella osuudella oli käytössä 16 eri hajontarataa, joita käyttämällä tuli 192 erilaista joukkueläpivientiä. Karttoja
painettiin 1200 joukkueelle ja täsmäsin kaavion lopun siten, että kaikkia hajontaratoja tuli käytetyksi täsmälleen saman
verran. Tällöin myös kaikkien hajontarastien kuormitus oli täsmälleen sama. Mahdollisuuksia olisi ollut suurempaankin
hajontaratojen ja läpivientien määrään, mutta tuo katsottiin riittäväksi.
Hajontakaavion ja ratatiedostojen tekemiseen käytin Kytäjä-Jukolassa Venlojen viestissä käytettyä Excel-pohjaa, josta
sovelsin oman version. Yhdestä Excel-tiedostosta oli muodostettavissa sekä karttatulostuksen vaatima tiedosto, että
tulospalvelun vaatimat Pirilä-tiedostot. Pirilöiden lopullinen muokkaus piti tehdä Windowsin muistiossa, johon toin
tarvittavat tiedot csv-muodossa Excelistä. Hajonnat sekoitin käytännössä käsityönä 300 ensimmäisen joukkueen osalta.
Kärkiseurojen läpivienneistä pyrin saamaan mahdollisimman erilaiset ja joukkueiden 1. ja 2. joukkueet eivät juosseet
samoja ratoja etenkään 1. ja 2.osuudella. Kuitenkin käytetystä 4-hajonnasta ei käytetty seuroittain 1.-2.osuuksilla kuin 23:a hajontarastia.
10.1.8 Ratamestarin toiminta kilpailun aikana (Venlat)
Ensimmäisen osuuden tullessa vaihtoon olin vaihtoalueella selvittämässä mahdollisia ongelmatilanteita. Muutoin
seurailin kilpailua kilpailukeskuksessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Kilpailun aikana ei tullut tilanteita, joihin olisi
99
tarvinnut puuttua. Venlojen viestin maalin sulkeuduttua klo 22.00 poistin 2. viimeisten rastien alueelta Venlojen
rastipisteistä liput ja leimasimet.
10.1.9 Ratamestarin toiminta kilpailun aikana (Jukola)
Ratamestari oli juuri ennen kilpailua median ja kutsuvieraiden haastateltavana. Ensimmäisen osuuden aikana oli myös
TV-haastattelu. Tämän jälkeen seurasin kilpailua radiopuhelimen ja tv-lähetyksen avulla, sekä avustin tarvittaessa kaikki
rastit kartan avulla rastivalvojien toimintaa sekä loukkaantuneiden etsintää maastossa. 4. ja 5. osuuden aikana olin
maastossa seuraamassa kärjen työskentelyä ja tämän jälkeen lähinnä kutsuvierastiloissa.
Kun yhteislähtö oli tapahtunut, menin nukkumaan noin 2 tunniksi ja sen jälkeen aloitimme rastien keruun rastivalvojien
kanssa. Kaikki rastit, leimasimet, heijastimet ja suurin osa viitoituksia oli kerätty maastosta 2h 30min maalin
sulkeutumisen jälkeen.
10.1.10 Karttojen painatus
Karttojen painatusta varten pyydettiin tarjoukset kolmelta painotalolta. Näistä kaksi pystyi toteuttamaan painatuksen ja
antamaan tarjouksen. Painomäärät laskettiin perustuen edellisen vuoden painomääriin.
Kilpailukarttojen painatus tapahtui maaliskuun alussa. Painatusta oli valvomassa molemmat ratamestarit. Valvonnassa
kiinnitettiin huomiota lähinnä painojälkeen ja sijaintitarkkuuteen, mutta samalla katsottiin myös, että rastinumerot ja
koodit olivat oikein. Huomauttamista oli hyvin vähän. Suurin osa kilpailukartoista tuotiin Jyväskylästä Haminaan omalla
pakettiautolla. Loput tulivat pieniin lavoihin pakattuina. Emme osanneet ennakkoon varautua siihen, että lavat olivat niin
painavia, että kahteen mieheen niitä ei pystynyt nostamaan. Jos painattaa A2-karttoja, niin painotalolle kannattaa
toimittaa valmiiksi sen kokoisia pahvilaatikoita tai pyytää heitä pakkaamaan kartat pienempiin kasoihin.
Palautuskartat painettiin noin kuukausi ennen kilpailua. Tämä olisi ollut syytä tehdä vieläkin aiemmin, sillä lajittelussa tuli
kiire. Kilpailun valvojan kanssa keskusteltiin palautuskartta-asiasta ja todettiin, että palautuskartat voisivat olla
tulostekarttoja. Mikäli joku osaisi tehdä ohjelman, joka tulostaa palautuskartat suoraan joukkue- ja seuranippuihin,
säästyisi lajittelutyötä todella paljon.
Kaikki rastit ja hajontakaaviot sisältäviä karttoja olisi pitänyt painattaa vähintään 500kpl enemmän, koska nyt niitä ei ollut
riittävästi mm. kutsuvieraille ja Infostakin niitä ostettavaksi kysyttiin runsaasti. Palautuskartoissa ei ole kuin yksi kyseinen
kartta joukkuetta kohti, mikä lisää niiden kysyntää ostokarttoina.
10.1.11 Mallikartta lähtöalueelle
Viimeisellä viikolla valmistettiin kuusi mallikarttaa lähtöalueelle. Tyhjiin painettuihin kilpailukarttoihin piirrettiin erivärisillä
tusseilla maastossa kevään aikana tapahtuneet muutokset. Tekstit kirjoitettiin suomeksi ja englanniksi. Maastoon oli
tullut muutama harvennus ja yksi uusi tie. Uusi tie merkittiin myös maastoon kyltillä, jossa mainittiin tien puuttuvan
kisakartasta. Lisäksi mallikarttaan merkittiin maastossa selvästi erottuva keltainen nauha, joka oli maastossa hirviä
varten.
10.1.12 Mediakartat ja selostajien ohjeistaminen
Selostajia varten teimme hajontakartat, joihin oli merkitty joukkueet kullekin hajonnalle. Venloissa merkattiin myös
hajontarata, joka käy kyseisellä hajonnalla. Venlojen viestistä kartat olivat osuuksittain värikarttoina sekä lisäksi oli koko
viestin hajontakartta valkoisella pohjalla. Jukolan viestistä kartat olivat osuuksittain värikarttoina (A3-koossa, Ocadista
tulostus käy näppärästi) sekä hajonnoittain (1 - 3. os., 4 - 5. os., 6 - 7. os.) valkoisella pohjalla (A3). Joukkue- ja
hajontaratamerkinnät olivat vain niiltä hajonnoilta, joilta selostajat ja kuuluttajat saivat kommentoida hajontaa.
100
Selostajia varten tehtiin kesäkuussa materiaalipaketti, jossa yhteen muovitaskukansioon oli koottu kaikki yllä mainitut
kartat, viestien aikataulut sekä hajontakaaviot. Tämä materiaalipaketti jaettiin perjantaina selostajille ja
kommentaattoreille sekä kilpailun valvojille yhteisessä ohjeistustilaisuudessa. Yhteensä paketteja on hyvä tehdä
vähintään kuusi kappaletta. Selostajilta paketista tuli vain kiittävää palautetta, eikä kilpailuselostuksissa
hajontalipsautuksia päässyt kovinkaan monta tulemaan. Aikaisemmin tällaista yhteistä pakettia ei ole ollut ja tälle
toivottiin jatkoa. Työtä pakettien tekeminen vaati n. 2 - 3 tuntia, joten kyseessä ei ole kokonaisuuden kannalta iso
uhraus.
10.1.13 Rastipisteiden varustaminen ja maastonauhoitukset
Kartta- ja ratavaliokunta huolehti rastipisteiden varustamisesta online-rastien leimasimia lukuun ottamatta. Venlojen
viestin ratamestari koordinoi varustustyön ja maastonauhoitukset. Rastiliput ja leimasimet vietiin maastoon kilpailua
edeltävänä viikonloppuna. Yhteensä kahdeksalta työparilta rastienvientiin kului aikaa noin kolme tuntia. Työtä tehtiin
perjantaina ja lauantaina. Rastileimasimet niputettiin koodilaputustilassa Haminassa rasteittain ja leimasinniput lajiteltiin
maastoalueittain laatikoihin. Kilpailukeskuksessa rastileimasimia ei tarvinnut enää erikseen etsiä, vaan työpareille voitiin
antaa rastimateriaalit ilman viivytyksiä. Rastilippuja tarvittiin n. 160 kpl.
Kuva 45. Rastileimasinten valmistelua.
Heijastinnauhana käytettiin 3M-turvaheijastinteippinauhaa, jota ostettiin Etrasta. Heijastinta laitettiin vain yöosuuksien
rasteille 1 - 4. Nauhaa kului reilulle 80 rastille n. 13 metriä. Nauha pyöräytettiin rastilippukepin ympärille rastilipun
yläpuolelle. Heijastinnauhaa vietiin rasteille erikseen rastilippujen ja leimasimien viennin jälkeen torstaina, perjantaina ja
lauantaina 16. - 18.6.
Kielletynalueen nauhat vietiin maastoon kilpailua edeltävänä sunnuntaina asutusalueiden läheisiä nauhoja lukuun
ottamatta. Nauhana käytettiin muovista Stora Enso -nauhaa. Nauhaa kului n. 4 km.
Rastipisteiden varustamisen lisäksi ratamestareiden tulee valmistautua antamaan ohjeistusta myös muille maastossa
toimiville rakennusryhmille (juomarastit, ensiapu-pisteet, Puolustusvoimien kaapelointiryhmät, television tuotantoryhmä
jne.).
101
10.1.14 Rastipisteiden purku
Rastipisteiden purku aloitettiin sunnuntaina klo 9.15. Rastitarkastajat suorittivat purkutyön. Ensin haettiin Venlojen viestin
rastit. Jukolan viestin rastipisteitä purettiin aamupäivästä alkaen sitä mukaa, kun kaikkien yhteislähtöjen suunnistajien
todettiin online-väliaikojen perusteella ohittaneen kyseisen maastoalueen. Purkutyötä koordinoitiin kilpailukeskuksessa
tulospalvelukopilla. Kaikki rastit, online-rasteja lukuun ottamatta, oli purettu klo 17.30 mennessä. Samalla maastosta
kerättiin pois myös kiellettyjen alueiden nauhoja. Osa nauhoista jäi kerättäväksi seuraavalle viikolle.
Rastien hakemisessa on otettava huomioon se, että normaaleissa online-väliajoissa ei näy yhteislähdössä lähteneet
keskeyttäneet ja hylätyt joukkueet. Tiedot ovat poimittavissa tietokannasta erikseen.
Leimasimet ja liput kerättiin kilpailukeskukseen, toisessa Maneesissa sijaitsevaan tilavaan ullakkotilaan, jossa
leimasimista irrotettiin koodilaput ja ne lajiteltiin riveihin omistajan mukaan. Rastiliput siistittiin ja niputettiin. Lajittelutyö oli
valmis klo 19 mennessä. Työhön osallistui neljä henkilöä.
Kuva 46. Kartta- ja ratavaliokunnan tila kilpailukeskuksessa.
10.1.15 Muuta huomioitavaa
 Ratamestareiden kannattaa viimeisillä viikoilla kuljettaa mukanaan autossa rastipukintekovälineet, tusseja sekä
suuri määrä karttoja. Mielellään 1kpl/rata, 100 kpl kaikki rastit -karttoja ja 30 kpl tyhjiä karttoja.
 Jukolan ratamestarin muistitikku hajosi noin kolme tuntia ennen Jukolan viestin lähtöä. Onneksi lähes kaikki
tiedostot oli jaettu pääratamestarin ja Venlojen viestin ratamestarin kanssa.
 Yhdellä rastivalvojalla oli ns. pääkamera ja hänen kuvaamaansa materiaalia hyödynnettiin myös TVlähetyksessä. Tästä ei ollut kuitenkaan sovittu etukäteen.
 GPS -seurannassa näytettiin karttaa enemmän kuin oli sovittu. Naisten viestin jälkeen jotkut joukkueet olivat
tehneet kuvakaappauksien avulla itselleen koko kartan.
 Puolustusvoimien Juhani Jatila oli tyytyväinen, kun sai kerrankin kunnon materiaalit Ocad-muodossa
kaapeloinnin suunnittelua varten. Turha pihdata karttoja, koska tekevät kokonaisuuden kannalta elintärkeää
työtä.
 Ensiavulle tarvitaan kaikki rastit -kartta jokaiselle ensiapu-pisteelle. Jakelun voi suorittaa juuri kilpailun alla.
102
10.1.16 Harjoitukset
Ed. lisäksi Salla Töyrylä
Vuonna 2010 Vehkalahden Veikot tarjosi halukkaille yhdeksän erilaista Jukola-harjoitusta. Näistä kuusi oli Haminan
pohjoisosassa ja kolme Jukolan lähimaastoissa Virolahdella. Jukolan lähialueen harjoitukset avattiin syksyllä Esi-Jukolan
kanssa samaan aikaan järjestetyssä harjoituspaketti-viikonlopussa. Vain yhdessä harjoituksessa oli eri kartantekijä kuin
Jukolassa.
Vuonna 2011 tarjolla oli kolme uutta harjoitusta Jukolan lähialueella, samoilla kartoilla kuin syksyllä. Lisäksi viimeisen
kuukauden ajaksi teimme yhden harjoituksen Kaakon Rastin järjestämien kansallisten maastoon. Tämä maasto vastasi
hyvin Jukolan maastoa, mutta kartantekijä oli eri.
Harjoituskarttoja tulostettiin, myytiin, postitettiin ja laskutettiin Jukola-toimistossa. Syksyllä 2010 Esi-Jukolan ja
harjoituspaketti-viikonlopun jälkeen harjoituskarttoja myytiin vajaa 350 kpl. Harjoituspaketti-viikonloppuna karttoja myytiin
runsaasti, koska se oli suosittu leiriajankohta. Keväällä 2011, ennen kilpailuviikonloppua harjoituskarttoja myytiin
yhteensä noin 3 300 kpl (sisältää kevään harjoituspakettikartat); n. 900 kpl kutakin virallista Jukola-harjoitusta ja vajaa
500 kpl Kaakon Rastin kartalle tehtyä harjoitusta sekä lisäksi muita seuran karttoja reilu 100 kpl.
Jukola-harjoituksia myytiin runsaasti vielä kilpailuviikonlopun aikana, koska kaksi harjoitusmaastoa sijaitsi
kilpailukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Harjoitus- ja mallisuunnistuskarttoja myytiin kilpailukeskuksen Infossa
kilpailuviikonlopun aikana yhteensä 834 kpl.
10.1.17 Mallisuunnistus
Mallisuunnistuksen kartta valmistui lumisen talven takia vasta toukokuun alussa. Kartalle suunniteltiin kolme erilaista
rataa, joista lyhin oli tarkoitettu nuorille (Nuorten suunnistus Lasten maailmassa). Rasteille rakennettiin rastipukit ja ne
varustettiin rastilipuin ja Emit-leimasimin. Karttoja painettiin yhteensä 2 000 kpl.
Kartat tulivat myyntiin Infoon perjantaista alkaen. Harjoitus- ja mallisuunnistuskarttoja myytiin kilpailukeskuksen Infossa
kilpailuviikonlopun aikana yhteensä 834 kpl.
10.1.18 Lasten toimintarata
Lasten maailmassa sijainnutta Lasten toimintarataa varten valmistettiin mallisuunnistuksen kartasta 1:3000 suurennos
Harjun oppimiskeskuksen piha-alueelta. Karttaan lisättiin muutama lisäkohde, mutta muuten kartta kelpasi pihakartaksi
sellaisenaan.
10.1.19 Erään rastivalvojan toiminta kilpailuviikonlopun aikana
Perjantai
Lauantai
klo 6.40
klo 11.30
klo 17.00
45 min juoksua heijastimia vieden, Laivamäen kaikki yörastit
koejuoksu 3. osuus, 13.5 km, 1.30h
heijastimien vienti kävellen ja maastopyörällä, Kivusmäki, Lanunkallio,
Kinttuvuori, Aukko
klo 10.00
klo 13.30
kreppien, heijastimien, k-pisteen lipun, viimeisten rastien lippujen vienti maastopyörällä
naisten viestin ajan TV:n lähetysautossa GPS:n seuraamista, kameramiehen
opastaminen 1,5 km päähän rastille
tarkistusjuoksu 4 km, 4 km matka edestakaisin maastopyörällä, aikaa meni n. 1.10h
klo 19.00
103
klo 00.00
klo 1.40
klo 3.00
klo 4.45
klo 5 - 7
klo 9 - 17.30
loukkaantuneiden etsintä kävellen ja maastoambulanssilla, ensihoitajien opastus ja
maaston haravointi, noin 1 h.
3. osuuden tarkistusjuoksu, 2,2 km, 20 min
5. osuuden tarkistusjuoksu, 2,0 km, 20 min + odotus varoituksessa
7. osuuden tarkistusjuoksu, 2,1 km, 20 min + odotus varoituksessa
unta auton takakontissa
rastien hakua; aluksi ensiapu-pisteen lähialueelta Venlojen rasteja, koska olin edelleen
ensiapu-ryhmän päivystävä navigaattori, ei tullut hälytyksiä sinä aikana
- pari taukoa
- repun tyhjennyskeikkoja ensiapu-pisteelle, autolle
- maastossa odotus, että sai luvan alkaa kerätä miesten yhteislähdön
jälkeen alkupään rasteja pois (osuudet 4 - 7)
- rastit haettu 17.30 mennessä
- tuli vähän väsymys, kun lounas jäi väliin, koska auto juuttui mutaan
kiinni lounasaikaan, siihen valui se lounaskeikka hukkaan.
10.2 KARTTOJEN KÄSITTELY
Pekka Fincke ja Jorma Koivisto
10.2.1 Tilat, materiaalit ja työvoima
Karttojen käsittely tehtiin vanhalla Toimiupseerikerholla Haminan varuskunnan alueella. Siellä käytettiin kahta isoa salia,
yhteensä noin 250 m². Tilaa karttojen käsittelyä varten on hyvä olla paljon. Varuskunnasta saimme 10 isoa pöytää ja 30
tuolia sekä kolme pussinsaumaajaa, joista automaattisesti palautuva jalalla poljettava malli on hyvä. Tällainen
pussinsaumaaja voisi olla Jukolan kiertävässä materiaalissa. Kaupasta hankittiin 50 pahvista banaanilaatikkoa, jotka
ovat sopivia A3-kokoisten karttojen säilytykseen, myös A2-kokoiset kartat saatiin niihin.
Työvoima koostui erilaisista ryhmistä; seuran kyläosastoista, nuorista suunnistajista perheineen, eläkeläisistä ja työhön
ilmoittautuneista talkoolaisista, joita saimme rekrytoitua kaikille talkoolaisille järjestetyssä Infotilaisuudessa. Johdimme
töitä kahdestaan vuorotellen 3 - 4 päivänä viikossa, keskimäärin kolme tuntia kerrallaan, joka osoittautui sopivaksi ajaksi
urakkatahtiselle työlle. Paikalla oli kerrallaan noin 10 henkilöä. Lähinnä eläkeläiset työskentelivät päivisin ja muut iltaisin.
Toisella vastuullisella oli mahdollisuus olla paikalla päivisin. Väki oli yllättävän innostunutta, monet olivatkin valmiita
töihin vaikka joka päivä. Ilman innostuneita eläkeläisiä Jukolan viestin järjestäminen olisi vaikeaa.
10.2.2 Kilpailukarttojen järjestely, pussitus ja lajittelu
Pääratamestari oli numeroinut A3-kokoisten karttojen taakse joukkueen ja osuuden numerot. A2-kokoisiin karttoihin oli
tulostettu vastaavat numerot tarroille. Kartat olivat pahvilaatikoissa hajonnoittain, välissä oli värillinen paperi. Kartan
etupuolelle oli ratapainatusten yhteydessä painettu hajontakoodi. Hajontakoodi oli painettu liian pienellä; koodi
kannattaakin painaa riittävän suureksi, jotta sen näkee myös heikkonäköinen ihminen.
Kartat jaettiin pöydille hajontanippu kerrallaan. Yksi henkilö pussitti aina yhden hajonnan ja loi yleissilmäyksen karttaan,
että siinä oli rata painettu. Kun se oli valmis, annettiin seuraava hajontanippu. Pussitetut kartat laitettiin
banaanilaatikoihin, yksi hajontanippu yhteen laatikkoon. A2-kokoisia karttoja oli miesten viestissä osuuksilla 1, 2, 3 ja 7.
Ne pussitettiin parityönä; toinen liimasi tarran kartan taakse ja toinen pussitti heti saman kartan. Pussituksen aikana
hoidettiin myös saumaus kolmella saumaimella. Kartat säilytettiin edelleen hajonnoittain laatikoissa suurin numero
päällimmäisenä.
Kartat kerättiin tämän jälkeen osuuksittain numerojärjestykseen osuus kerrallaan; kartat laitettiin riviin pöydille
hajonnoittain ja kolme henkilöä poimi kartat pinkkaan siten, että numero yksi jäi päälle. Tämän jälkeen kartat kerättiin
joukkueittain ja laitettiin joukkuepussiin numerolla 1 naiset ja miehet samaan pussiin jne. Toiset keräsivät pinkat
104
joukkueittain, toiset taittoivat kartat ja laittoivat ne joukkuepusseihin, pussit sijoitettiin laatikoihin numerojärjestykseen
pystyasentoon. A2-kokoiset kartat jouduttiin taittamaan kolmeen taitokseen, koska joukkuepussi on pari senttiä liian
kapea. Ensimmäisen osuuden kartat laitettiin laatikoihin numerojärjestykseen.
Karttoja pussitettiin Venlojen viestiin 1150 joukkueelle ja Jukolaan 1600 joukkueelle, kummassakin pussitettiin 100 kpl
liikaa karttoja lopullisiin osanottajamääriin verrattuna. Valvoja tarkasti joukkuepusseista 200 ensimmäistä joukkuetta,
eikä virheitä löytynyt. Koska kartoissa on numerot, niin virhemahdollisuus on siinä, että kartat laitetaan joukkuepussiin
väärään järjestykseen.
Työ aloitettiin 28.3. ja vappuun mennessä se saatiin valmiiksi. Siihen käytettiin 14, keskimäärin kolmen tunnin vuoroa.
Henkilötyötunteja kertyi 430.
10.2.3 Palautuskarttojen käsittely
Palautuskartat eli kilpailijoille kilpailun jälkeen annettavat kartat saatiin painosta toukokuun lopussa. Ensimmäisen
osuuden kartat ajettiin kopiokoneen läpi eli numeroitiin joukkueittain, koska niitä olisi tarvittaessa käytetty ns.
trombikarttoina. Muiden osuuksien karttoja ei numeroitu, joka aiheutti tietysti paljon lisätyötä tässä vaiheessa.
Kartat olivat osuuksittain ja hajonnoittain laatikoissa, hajontojen välissä oli värillinen paperi. Kartat levitettiin osuus
kerrallaan pöydille hajontanipuittain. Yksi henkilö luki tietokoneelta tulostetusta hajontalistasta kunkin joukkueen
hajontakoodin, kolme henkilöä keräsi ne nippuun joukkuejärjestykseen suurimmasta numerosta alkaen, näin lopuksi
numero yksi oli päällimmäisenä. Samaan aikaan pystyttiin tekemään kahta osuutta riippuen henkilömäärästä. Tässä on
jonkinlainen virhemahdollisuus, ja virheitä olikin kun karttoja kasattiin joukkueittain.
Osuusniput laitettiin pöydälle ja kerättiin joukkueittain. Kolme henkilöä keräsi ketjussa nippuun Venlojen neljä karttaa ja
joukkuetta kohti yhden kaikki rastit sisältävän kartan ja yksi henkilö nitoi kartat yhteen joukkueittain. Samaan aikaan
Jukolan 8 karttaa kasasi 4 henkilöä molemmin puolin pöytää siten, että kaksi henkeä lähti päistä keräämään karttoja ja
keskellä kartat niputettiin ja annettiin nitojalle. Toisella puolen pöytää tehtiin samalla tavalla, nitojia oli kaksi. Joukkueen
päällimmäiseksi kartaksi laitettiin numerollinen ensimmäisen osuuden kartta numeropuoli ylöspäin. Kooditarkistusta
tehtiin noin kymmenen joukkueen välein koodiluettelosta, ja löytyihän sieltä muutamia virheitä, joiden selvittely vei jonkin
aikaa, koska virheet kertautuivat myös taaksepäin. Joukkueniput kasattiin numerojärjestykseen banaanilaatikoihin.
Seuraavaksi joukkueniput piti saada seuroittain samaan muovipussiin. Kaikki kartat levitettiin pöydille 50 joukkueen
nipuiksi (kartat olivat jo numerojärjestyksessä). Ilmoittautuneista joukkueista olikin tässä vaiheessa lista, jossa oli kunkin
joukkueen numero seuroittain. Yksi henkilö luki seuran joukkueiden numeroita, joita kuusi henkilöä kaivoi
joukkuenipuista ja 1 - 2 henkilöä laittoi niput muovipussiin. Seuroista oli tehty tarrat, jotka yksi henkilö liimasi
muovipussiin. Muovipussit sijoitettiin banaanilaatikoihin pystyyn aakkosjärjestykseen.
Tätä työtä tehtiin seitsemänä iltana, noin kolme tuntia kerrallaan. Aikaa kului yhteensä 230 henkilötyötuntia. Kaksi päivää
ennen kilpailua työ oli tehty. Työtä helpottaisi, jos joku keksisi ohjelman, joka tulostaisi kirjapainossa numeroidut kartat
valmiiksi nippuihin joukkueittain.
10.3. JUOMAPAIKAT
Markku Lahtinen
10.3.1 Juomapaikat ja niiden toiminta
Juomarasteja rakennettiin ratamestarien määräämiin paikkoihin yhteensä seitsemän (Venlojen viestissä 2 kpl, Jukolan
viestissä 6 kpl ja maalissa 1 kpl). Kaikille juomarasteille päästiin henkilöautolla ja peräkärryllä. Juomarastien johtokeskus
oli n. 3 km päässä kilpailukeskuksesta, Klamilan Pyölintalolla, jotta häirittäisiin mahdollisimman vähän kilpailukeskuksen
105
toimintoja. Juomarastit rakennettiin viikkoa ennen kilpailua. Tarvikkeet oli toimitettu rasteille aiemmin ja mallipöydät
rakennettu. Pöytiä rakennettiin 4 kpl/rasti, 6. rastille kaksi (siellä kävivät vain ankkurit).
Juomarasti 1 vaihtoi pöydät Venlojen viestin jälkeen länsi-itä -suunnasta etelä-pohjoiseen. Rasti 3 purettiin klo 20.00
Venlojen jälkeen ja kaikki tavarat toimitettiin rastille 2. Rastille 7 toimitettiin kaksi pöytää, jossa oli tarjolla urheilujuomaa
ja vettä. Toiseen pöytään kokeiltiin rusinoita (30 kg), kurkkuja (8 purkkia viipaleina) ja pipareita. Sunnuntaista klo. 9.00
lähtien noin 1500 henkilölle tarkoitetuista rusinoista, kurkuista ja pipareista jäljelle jäi puolet.
RUK toimitti viisi 2000 litran peräkärryä sekä 30 litrankokoista tonkkaa, jotka vietiin rasteille perjantaina. Armeijan 500
litran säiliöitä oli viisi, joista vietiin traktorin peräkärrissä 5. rastille kaksi ja varalle Pyölintalolle yksi, sekä
kilpailukeskukseen yksi ja yksi jätettiin tyhjänä varalle (traktorin peräkärryssä). Kaikki tarvikkeet riittivät hyvin, varastoja ei
käytetty.
Rasti 1:
Juomapaikan hoiti Kymen Partiopiiri, johtaja Olli Kupiainen, yhteensä 33 henkilöä. Venlojen osuudet 1-4
ja Jukolan osuudet 4 - 7. Pöydät käännettiin, joka oli hyvä ratkaisu. Johtaja hoiti työvuorolistan.
Toiminta-aika la klo 14.30 – su 11.00. Yksi pöytä jäi kylmäasemaksi.
Rasti 2:
Juomapaikan hoiti Mäntlahden Rannanpojat, johtaja Jouko Sahala, yhteensä 10 henkilöä. 3. rasti toimitti
kaikki tarvikkeet klo 20.00. Jukolan osuudet 1 - 3. Ruuhkaa oli, koska oli juostu yli puolet osuudesta,
useat joivat urheilujuoman sekä veden.
Rasti 3:
Johtaja Kalervo Puhakka. Venlojen osuudet 1, 2, 4. Yksi työvuoro klo 14.00 - 22.00, 11 henkilöä.
Rasti 4:
Juomapaikan hoiti partiolippukunta Rajan-Reippaat, johtaja Tanja Penttilä. Jukolan kaikki osuudet. Hoiti
myös 7. rastin, missä kävivät vain ankkurit. Johtaja hoiti työvuorolistan.
Rasti 5:
Johtaja Seppo Salmi. Jukolan osuudet 1 - 3. Poisjääntien takia 7. rastin henkilöt siirrettiin ennen kisaa
rastille 5, joka osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Rasti purettiin klo 9.00 jälkeen, yksi pöytä jäi
kylmäasemaksi. Rasti oli tien risteyksessä, pöydät siirrettäviä.
Rasti 6:
Johtaja Antero Lahtinen. Jukolan osuus 7. Yhteislähdön jälkeen mukit täytettiin. Vettä meni enemmän
päähän kuin suuhun.
Juomapaikoille oli varattu vettä 12 000 litraa ja 80 000 mukia, joista n. 25 % palautui. Urheilujuomaa oli varattu puolelle
vesimäärästä, mutta kulutus jäi noin puoleen siitä. Veden (ja mukien) kulutus riippuu huomattavasti säätilasta; nyt oli
sateinen Venlojen viestin alku, eikä helle kiusannut sunnuntainakaan.
Juomapöydät merkittiin:
URHEILUJUOMA
VESI
SPORTS DRINK
WATER
Ensin oli urheilujuoma, sitten vesipöytä. Pöytien päädyissä oli rima metrin korkeudella, missä luki mitä pöydässä on.
Pöydät olivat noin 80 cm korkeudella. Urheilujuoma oli punaista, eli veteen ei voi sekoittaa, muuten eriväriset astiat
juomille on hyvä idea. Mukit pitää olla pöydän etureunassa harvassa, muuten pöytä voi olla täynnä. Toimiva systeemi
on, että yksi henkilö siirtää mukeja etureunaan ja toinen täyttää lisää. Joka pöydässä ruuhka-aikana pitää olla vähintään
kaksi henkilöä. Jokaisen pöydän päässä oli roska astia. Olosuhteet kannattaa huomioida (tuuli, vesisade, ilman
lämpötila). Juomapaikkatoimitsijoita oli noin 80, joka riitti hyvin. Nuorin toimitsija oli 10-vuotias.
Juomapaikoilla on syytä olla seuraavat työvälineet: akkuporakone, eripituisia ruuveja, moottorisaha, käsisaha,
rautakanki, moukari, kirves, vasara, eripituisia nauloja, niittipyssy, paksu tussi, pahvia, merkkaus nauhaa (kielletty alue).
106
Kaikki juomarastit purettiin heti kilpailun jälkeen sunnuntaina. Rastille 4 jäi jätesäkkejä ja puutavaraa, joka oli virhe.
Eläimet olivat ruokaa etsiessään levittäneet roskasäkit. Roskat kerättiin pois maanantaina. Kierrätyksessä oli 19 pöytää,
mutta niitä olisi saanut olla enemmän.
Yhteenveto:
 Puolimaraton, jossa harjoiteltiin, oli Haminassa pari viikkoa ennen Jukolaa. Harjoittelu oli hyvä ratkaisu.
 Yhdistykset hoitivat rastit esim. 1 Kymenlaaksopartiopiiri, 4+7 Rajan-Reippaat, 2 Mäntlahden Rannanpojat.
Jäljellä jäi 3, 5, 6 rastit ja maali, eli kävijämääriltään pienimmät maalia lukuun ottamatta.
 Kaikki hyväksyttiin talkoisiin, oli nuori tai vanha.
 Tarvikkeet riittivät, ylijääneet toimitettiin Pyölintalolle ja sieltä kisan jälkeen Harjuun.
 Vuoden 2012 Jukolan juomapaikkavastaava kävi tutustumassa rakentamiseen kilpailua edeltävänä
viikonloppuna. Kilpailuviikonlopun lauantaina hänelle annettiin juomarastien sijainnit vanhalla kartalla ja hän
pääsi maastoon tutustumaan paikkoihin.
10.3.2 Ohjeita juomapaikkojen toimitsijoille
Yleiset ohjeet:


Kokoontuminen Pyölintalolla, Klamilassa vähintään kaksi tuntia ennen omaa työvuoroa.
Talolla pysäköintilippuja, joilla pääsee kilpailukeskuksen toimitsijaparkkiin noutamaan toimitsijamateriaalin ja
ruokailemaan.
Kilpailun aikana:








Mukien keräys, jos on aikaa (mukit jätesäkkiin)
Juoksijoille vapaa kulku, höpötys seis
Juomarastin valaistus (omat valot)
Kahvit/termospullo/syötävää/lämmintä vaatetta/varavaatteet/sadeasu
Taitettava tuoli, jossa voi levätä
Radio olisi hyvä olla mukana
Auto/teltta (taukotilaksi)
Avotulen teko on kielletty.
Kilpailun jälkeen:



Toimipiste siistitään ja materiaalit toimitetaan Pyölintalolle
Ensiapupakkaus (P. Rämä)
Jakajille kumikäsineet/hyttysmyrkyt/desinfiointi aine
107
10.3.3 Malli juomapaikkakohtaisesta muistiosta
Juomarasti 1
Kymenlaakson Partiopiiri 25kpl
Valmis:
12:30:00
Toiminta-aika:
Ruuhkat:
Purku/valmis
14:30:00
14:30:00
11:00:00
22:00:00
10:00:00
12:00:00
Venlat:
Osuudet:
1-4
Suunnistajia:
1100
Yhteensä:
4400
Jukola:
02:00:00
Toiminta-aika:
03:00:00
Osuudet:
4-7
Suunnistajia:
1600
Yhteensä:
6400
Pöytiä:
4
Henkilöitä:
25
Töissä:
8
Pyörii:
6
Vettä:
2500
litraa
Säiliöitä:
1x 2000
l. säiliö
1x 500
l. säiliö
Mukeja:
21600
Tonkka:
6
Kaatokannuja:
4
Kauha:
2
Ämpäri:
10
11:00:00
108
10.4 RASTIT
Matti Töyrylä
Rastirakenteet tehtiin käyttäen luonnosta löytyvää materiaalia. Yleisenä ohjeena oli tehdä normaaleja, 1 - 2 leimasimen
pukkeja, mutta kallioilla ja kivisillä paikoilla on sallittu matalat, maasta irti korotetut ”tukit”.
Onnistuneet asiat:
 Rastirakenteet testattiin mm. astumalla päälle
→ Yhtään rakennetta ei hajonnut.
 Rakenteiden tekemiseen käytetty kartta, jossa rastit, leimasimien määrä ja tulo- ja lähtösuunta.
Epäonnistuneet asiat:
 Rastirakenteista ei ollut kunnon yleispätevää ohjetta, mikä on oikeasti Jukolan kestävä rastirakenne. Paljon
tekijöitä eli liian paljon olettamuksia, ja tästä johtuen tehtiin n. 30 pistettä uusiksi.
 Online/ TV-rastien rakennelmien tekeminen ilman kyseisen alueen vastuuhenkilöitä oli liian aikaista. Onlinekaapelit ja kuvakulmat määräävät aika paljon. Tehtiin uusiksi sitten, kun TV-ryhmä oli käynyt pisteillä.
Kuva 47. Rasti. (Kuva: Aapo Laiho)
109
10.5. RASTIVALVONTA JA TV:N VAROITUS
Kai-Asser Skog
10.5.1 Ennakko-ohjeet
Toimitsijamateriaali:
Jos et ole ennakkoon jo hakenut toimitsijamateriaalia, sen voi hakea kisapaikalla Toimitsijainfosta. Materiaalista tärkein
lieneeToimitsijakortti, jolla saa alennuksia kaupoista, pääsee syömään jne. Vakiona tulevat vaatteet, lippis ja t-paita.
Tilauspuvun saa siinä samalla. Myös parkkilippu sisältyy materiaaliin. Tärkeä on huomata, että ilman parkkilippua ei
pääse Toimitsijaparkkiin. Pyritään toimittamaan parkkilippuja meille varattuun majoitukseen Rantaharjuun. Kartta- ja
ratavaliokunnan tukikohta sijaitsee Pohjoisessa Maneesissa, eli kilpailukeskuksessa olevan urheilukentän
pohjoispuolella olevassa Maneesissa. Täällä pidetään kaikki aikatauluissa mainitut palaverit ennen rastitarkastusten
alkamista.
Tarkastustoiminta:
Tarkastustoiminta tapahtuu ryhmän tukikohdasta, joka voi olla auto, teltta tms. Palaverissa jaetaan tarvittavia ajolupia
kisa-alueelle. Ryhmän tukikohtaan kannattaa varata kaikkea mitä tarvitsee, kun on kesäyön metsässä (= lämmintä
vaatetta, evästä, juotavaa jne.). Itse tarkastuslenkillä tarvitaan vyölaukkua, tai juomareppua, jossa voi kuljettaa
tarvittavaa välineistöä, Emittejä, ruuvainta ja teippiä. Koska tarkistuslenkki päättyy varoitusrastille, jossa joutuu
odottelemaan kärkeä, lienee hyvä miettiä tarvitseeko yön viileydessä myös takkia tai muuta lämmikkeeksi. Muistakaa
ottaa mukaan ladatut otsalamput. Vaikket itse tarvitsisikaan, niin ota mukaan varalampuksi. Ole ajoissa paikalla ja ilmoita
heti, jos olet myöhässä tai tulee joku muu este. Palaveriin tarvitsee osallistua niiden, joiden vuoro on kyseessä.
Lauantai
Sunnuntai
Klo 9.30
Klo 12.30
Palaveri
Palaveri
Klo 19.00
Palaveri
Klo 7.00
Klo 14.00
Palaveri
Palaveri
Venlojen viestin ennakkotarkistus
Venlojen viestin tarkistukset
Venlojen viestin yhteislähdön tarkistukset
Jukolan viestin ennakkotarkistus
Jukolan viestin tarkistukset
Jukolan viestin yhteislähdön tarkistukset
Rastien purku (KAIKKI paikalla)
Jos kyseltävää on, minut tavoittaa sähköpostitse perjantai-iltaan asti (sähköpostit tulee puhelimeen, joten luen niitä myös
kisapaikalla). Muulloin kannattaa laittaa tekstiviesti tai soittaa. Olen kisapaikalla lauantaina n. kahdeksan aikoihin. Kun
tulette kisapaikalle, olkaa ajoissa, koska parkkeeraus yms. voi viedä yllättävästi aikaa. Etsikää hyvissä ajoin Pohjoinen
Maneesi. Käykää syömässä ja hoidelkaa asioitanne ja tulkaa sitten reippain mielin rasteja tarkistelemaan.
10.5.2 Rastitarkistus
Rastitarkistajien tehtävinä Salpa-Jukolassa oli tarkistaa rastit, toimia TV-ennakkovaroittajina ja toimia tarvittaessa
ensiapu-pisteillä toimivien EA-ryhmien oppaina. Rastien tarkistuksessa tarkistettiin, että rastit olivat ehjiä, rastiliput
paikoillaan ja rastipukit ehjiä, ja että rasteilla olivat oikean koodiset ja toimivat Emit-leimasimet.
Tarkistuksia suoritettiin seuraavasti:

Ennakkotarkistus
o valmiina kaksi tuntia ennen viestien lähtöä (valvojan vaatimus)
o käytiin läpi kaikki viestien rastit
o leima otettiin yhteen tavalliseen Emit-kilpailukorttiin ja lisäksi kaikkien leimasimien koodi ja toimivuus
testattiin näytöllisellä Emit-kilpailukortilla
o Venloissa kolme lenkkiä (4 - 6,5km) ja Jukolassa kuusi lenkkiä (3 - 6km).
110

Viestin aikainen tarkistus
o Venloissa kolme aluetta ja Jukolassa viisi aluetta
o alueella oli kaksi rastitarkistajaa ja kolmas, jos alueella oli ensiapu-piste
o ensiapu-pisteellä oli koko ajan vähintään yksi tarkistaja varalla mahdollista ea-ryhmän opastamista
varten
o pääratamestarin laatiman suunnitelman mukaisesti kierrettiin ennen kunkin osuuden kärjen tuloa
alueella sijaitsevat osuuden rastit, tarkistettiin näytöllisellä Emit-kilpailukortilla leimasimien toimivuus ja
tarvittaessa TV:n varoittajana toimiminen.

Yhteislähtötarkistus
o valmiina ennen yhteislähtöä
o käytiin läpi kaikki viestin rastit
o tarkistettiin näytöllisellä Emit-kilpailukortilla leimasimien toimivuus
o samat lenkit kuin ennakkotarkistuksessa.
Valittaessa rastintarkistajia on hyvä huomioida, että kyseessä on fyysisesti vaativa urakka. Vaativuus koostuu
tarkistusten pitkästä kestosta ajallisesti, eli lepoon jää viikonlopun aikana vähän aikaa. Fyysistä vaativuutta voi yrittää
helpottaa varaamalla tarpeeksi väkeä, jos se vain on mahdollista. Salpa-Jukolassa oli 17 rastitarkistajaa, jotka juoksivat
vähintään kahdessa eri tarkistuksessa (yllä mainitut tarkistukset). Tarkistajat majoittuivat viestien aikana maastossa ja
suorittivat tarkistukset maastotukikohdista käsin. Tarkistajat koostuivat Vehkalahden Veikkojen aktiivikilpasuunnistajista
höystettynä muutamalla entisellä huipulla.
Toimintamme onnistui hyvin viestien aikana. Yhtään Emit-leimasinta ei pimentynyt, paitsi yksi online-leimasin, joka oli
tuloslaskennan vastuulla. TV:n varoitukset tulivat hyvin ja ajallaan, kunhan radiopuhelin yhteys saatiin toimimaan TV ohjaamoon. Yksi ilmoitus loukkaantuneesta suunnistajasta saatiin Jukolan-viestin aikana, mutta etsintäpartio ei
loukkaantunutta löytänyt pitkällisistä etsinnöistä huolimatta. Ketään ei metsään jäänyt, joten loukkaantunut on päässyt
omin avuin pois. Loukkaantuneen etsintä toi kuitenkin esiin tilanteen, jossa metsässä oltiin paremmin tilanteen tasalla
mitä oli tapahtumassa, kuin ns. komentokeskuksessa, jossa yritettiin päätellä tilannetta sekavahkon
radiopuhelinkeskustelun perusteella. Tilanne voidaan välttää paremmalla kommunikoinnilla ensiapu-ryhmän ja
rastitarkistajien vastaavan kesken.
Rastitarkistajien urakka päättyi rastien purkuun ja Emit-leimasimien noutamiseen metsästä, jossa onnistuttiin jopa niin
hyvin, että Venlojen ratamestari oli aivan haltioissaan.
Tulevien järjestäjien kannattaisi mielestäni huomioida seuraavat asiat:
 Kaikki rastit -kartta jokaiselle, mikä helpottaa pelastustapauksissa.
 Näytöllinen Emit-kilpailukortti jokaiselle (saatavuus tulevaisuudessa heikko, koska näytöllistä Emit-kilpailukorttia
ei enää valmisteta); rastitarkistus on huomattavan helppoa ja sujuvaa, kun näkee heti leimaushetkellä toimiiko
Emit-leimasin vai ei.
 Radiopuhelinliikenteen kuuluvuuden ja toimivuuden testaus on lähes mahdotonta ennen H-hetkeä niin, että
kaikki viestin aikana käytettävät taajuudet ja yhteydenpitovälineet ovat samanaikaisesti toiminnassa (= livetilanne). Kannattaa varautua ulkoisilla lisäantenneilla ja muilla kuuluvuutta parantavilla apuvälineillä.
111
11 IT-VALIOKUNTA
Vastuuhenkilöt
IT-valiokunnan johtaja
Valiokunnan varajohtaja.
Laitteet ja kaapelointi
Vaihdot, näyttötaulut
Maali, lähirastien varmistus
Emit-toiminnot
Itkumuuri
Väliaikatoiminnot
Maastokontti
Tulostus
Median atk-tuki
TV-yhteyshenkilö
Timo Harju
Juhana Suurnäkki
Miikka Mäkinen
Hannu Peni
Reijo Seppänen
Mikko Kekki
Lars Forsblom
Perttu Mäkelä
Ari Heinola
Pekka Mettälä
Jyrki Metsola
Lauri Vuorinen
Seppo Kuikko
044-5651983
044-2231530
044-3788730
040-5136446
050-4901841
040-5176096
040-7230544
040-7548195
040-8605305
050-3858569
0400-427796
050-5921383
040-5650064
timoharju@kymp.net
juhana.suurnakki@iki.fi
miikka@parkkis.net
han6mich@gmail.com
reijoj.seppanen@gmail.com
mikko.kekki@pp.inet.fi
larsolovforsblom@gmail.com
perttu.makela@iki.fi
ari.heinola@kymp.net
mettala@mail.wwnet.fi
jyrki.metsola@cads.fi
lauri.vuorinen@tut.fi
seppo.kuikko@haminetti.net
11.1 YLEISTÄ
Timo Harju
11.1.1 Tehtävät
IT-valiokunnan tehtäviksi oli määritelty ja muotoutui Jukola-järjestelyiden aikana:







Internet-yhteyden hankkiminen
fyysisen tietoverkon (kytkimet, kaapelointi) hankkiminen ja rakentaminen tulospalvelun, median ja kauppojen
tarpeisiin
tietokoneiden, tulostimien ja muiden tarvittavien oheislaitteiden hankkiminen sekä ohjelmistoasennukset
tulospalveluverkon (Pirilä-verkon) konfigurointi
kilpailun aikanen tulospalvelu: reaaliaikainen ajanotto väliaikapisteissä, vaihdossa ja maalissa, tulosten
välittäminen reaaliajassa kenttäkuulutukseen, TV:lle, Yleisradiolle, lehdistölle, Internetiin ja yleisöpäätteille,
tulosliuskojen toimittaminen tulostaululle, kenttäkuulutuksen Internet-radiointi
kilpailun jälkeen tuloskorjaukset sekä lopputulosten, rastiväliaikojen, analyysien, reittihärvelin ja GPS-reittien
julkistaminen
muiden valiokuntien atk-tuki.
11.1.2 Organisaatio
IT-valiokunnan johtamisvastuun lankeaminen allekirjoittaneelle oli selvä jo silloin, kun järjestämisoikeutta alettiin hakea.
Kun Salpa-Jukolan järjestäminen varmistui, kokosin nopeasti huomattavan osan vastuuhenkilöistä. Sekä
tehtävienjakoperiaate että henkilöt olivat paljolti samoja kuin Sippu-Jukolassa 2005. Lopullisista vastuuhenkilöistä vain
kuusi on Vehkalahden Veikkojen jäseniä. Muista viisi on lähialueiden eri suunnistusseurojen tulospalveluvastaavia, loput
työpaikkani Kymenlaakson ammattikorkeakoulun atk-osaajia tai päteviksi ja sopiviksi tietämiäni tuttujani.
Seuraavassa on toteutunut vastuuhenkilöjakauma. Monella henkilöistä oli useampi kuin yksi tehtävä, varsinkin sillä
osalla, joka vietti Jukolaa edeltävän viikon kilpailukeskuksessa asennus- ja muissa valmistelutehtävissä.
112
Timo Harju (VeVe)
Juhana Suurnäkki (VeVe)
Miikka Mäkinen (-)
Esa Mankki (-)
Hannu Peni (SipRa)
Reijo Seppänen (-)
Mikko Kekki (KuUS
Lars Forblom (KouRa)
Perttu Mäkelä (VeVe)
Anssi Kamppinen (-)
Ari Heinola (VeVe)
Pekka Mettälä (IitPy)
Jyrki Metsola (KyS)
Reino Ruotsalainen (2012)
Mika Aleksandroff (KyAMK)
Tuomo Marku (KyAMK)
Lauri Vuorinen (VeVe)
Svante Nilsson (Orient)
Seppo Kuikko (VeVe)
IT-valiokunnan yleisjohtaminen, internet-yhteyden, fyysisen verkon ja tietokoneiden
hankinta, Pirilä-konfigurointi ja -testaus, kilpailutiedostot
IT-valiokunnan varajohtaja, henkilöstöjohtaminen, kilpailun aikainen yleisjohtaminen
Tietokoneiden hallinnointi ja kunnossapito, ohjelmistoasennukset, fyysisen verkon
kaapelointi
Elektroniikkalaitteiden kunnossapito, fyysisen verkon kaapelointi, tarvikehankinta
Vaihtoleimaus, näyttötaulut
Maalileimaus, väliaikavarmistus lähirastien osalta
Emit-sisäänluku ja -purku
Emit-sisäänluku- ja purku
Itkumuuri
Itkumuuri
Online-kaluston hankinta ja hallinnointi, online-rastien rakentaminen, väliaikavaroittajien
johtaminen
Online-rastien rakentaminen, väliaika-varmistaminen maastokontissa
Tulostus
Tulostus
Lehdistöteltan kaapelointi, online-palvelimien valvonta
Lehdistöteltan kaapelointi, online-palvelimien valvonta
Lehdistön atk-tuki, lehdistötulostukset, tekninen internet-tuki
Yleisöpäätteet kilpailun aikana
Areenatuotanto ml. GPS-seuranta
Areenatuotantonimikettä ei organisaatiossa ollut alunperin. Kun TV:n yhteydenpitotarpeen laajuus ja moninaisuus
paljastui, Seppo Kuikko valittiin tehtävään, jolle annettiin nimeksi Areenatuotanto. Nimellisesti se liitettiin IT-valiokuntaan,
mutta todellisuudessa oli monialainen ja toimi koko ajan täysin itsenäisesti. Tehtäväkenttä on niin laaja, että tulevien
järjestäjien kannattaisi perustaa areenatuotannolle oma valiokuntansa.
IT-valiokunnan lisäksi Salpa-Jukolan tulospalvelun toteuttamiseen lähes korvaamattomalla asiantuntemuksella ja
työpanoksella osallistuivat Kaukametsäläisten asiantuntijat Jouni Aaltonen, Timo Kokko ja Pekka Pirilä sekä
Viestirykmentin Juhani Jatila. Maininnan ansaitsee myös Optimiratkaisut Oy:n Ville Hakala, joka valitsi ja ohjelmoi
lähiverkon kytkimet.
11.1.3 Toimitsijarekrytointi
Suoritustason henkilöstöä tarvitaan etupäässä vain kilpailun aikana. Eniten toimijoita vaativat kohteet ovat Emit-teltta,
itkumuuri, vaihtojen ja maalin tarkkailu sekä väli- ja maaliaikojen varmistukset. Salpa-Jukolassa rekrytointi aloitettiin
kesällä 2010 ja viimeiset nimet ilmestyivät talkootietokantaan kilpailuja edeltävänä päivänä. Henkilöitä rekrytoitiin koko
organisaation talkootietokannasta, mainostamalla IT-tehtäviä informaatiotilaisuuksissa sekä värväämällä työtovereita ja
tuttavia. Minimikriteerinä oli tottumus työskentelemisestä tietokoneella. Rekrytointi onnistui hyvin ja henkilöstö oli
osaavaa ja motivoitunutta.
Ainakin Sippu-Jukolasta lähtien henkilöstön määrä on pyrkinyt vuosittain kasvamaan. Meillä eräänä tavoitteena oli
"palata juurille" ja selvitä edellisiä vuosia vähemmillä henkilöillä. Perusteluna oli se, että kilpailu on kertaluontoinen
urakka, jossa terve ihminen jaksaa työskennellä vuorokauden tehtävästä riippuen yhdessä tai useammassa osassa
vähintään neljä tuntia kerralla. Tämä mielessä asetimme tavoitteeksi 80 - 90 henkilöä, joiden lisäksi GPS-seurantaan 10
- 15 henkilöä.
Kilpailuun alkaessa talkootietokannassa oli 123 nimeä, joiden jakauma tehtävittäin oli seuraava:
Tehtävä
Johto
Ohjelmistoasiantuntija/päivystäjä
Lukumäärä
2
3
113
Teknillinen asiantuntuntija/päivystäjä
Emit-teltta
Itkumuuri
Aikojen varmistus, koppi
Aikojen varmistus, maasto
Tulostus
Puomi- ja porttikoneiden valvonta
GPS-seuranta
Kaukametsäläisten ym. ulkopuolinen asiantunt.
Tulevien Jukoloiden (2012, 2013) edustajat
Organisaation kuulumattomat ääni-, areenaym. henkilöt
3
38
10
10
11
5
1
11
4
15
10
11.1.4 Toimintojen suunnittelu ja valmistelu
Ensimmäinen toimintasuunnitelma valmistui Jukola-kokoukseen marraskuussa 2010. Se oli melko suurpiirteinen, mutta
sisälsi pääasiat. Varsinainen Salpa-Jukolan valmistelu tapahtui vuoden 2011 puolella. Koska huomattavalla osalla
vastuuhenkilöistä Sippu-Jukola oli kohtuullisen tuoreessa muistissa, useimpien toimintojen pitkäjänteistä suunnittelua ei
katsottu tarvittavan. Pääosan suunnittelusta hoidimme Juhana Suurnäkin kanssa joko kasvotusten, puhelimitse tai
sähköpostia käyttäen. Tehtävien jako oli edellä esitetyn luettelon mukainen; Juhanalla henkilöstö, minulla aluksi
pääresurssien hankinta ja myöhemmin Pirilä-verkko. Koko IT-valiokunnan kokouksia pidettiin ennen Jukolaa kolme,
joista ensimmäinen 26.3.2011. Tämän lisäksi kommunikaatiota harrastettiin varsinkin sähköpostitse, allekirjoittanut
esimerkiksi vastaanotti Jukola-prosessin aikana n. 400 sähköpostiviestiä. Informaation jakamiseksi Juhana organisoi
talvella 2011 Googlen sivustoille foorumin, jonka osoite ilmoitettiin kaikille IT-valiokuntaan ilmoittautuneille.
11.1.5 Hankinnat
Jukolan tulospalvelulaitteet edustavat arvoltaan niin suurta euromäärää, että ilman ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ja
sponsoreita niiden hankkiminen veisi Jukolan talouden miinukselle.
Tärkeimmät laitteet ja niiden hankintalähde olivat:
Internet-yhteys, verkon kytkimet, palomuuri
Tietokoneet: n. 45 konetta, ml. Pirilä-palvelimet
Tietokoneet: 14 konetta
Maastoyhteydet: TV ja väliajat
Tulostimet ja kopiokoneet
Online-leimasimet
Muita tarvikkeita
Optimiratkaisut Oy (Kymen Puhelin Oy:n tytäryhtiö)
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Haminan kaupunki
Puolustusvoimat
Optimiratkaisut, Kouvolan Konttorikone,
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
SSL, Suomen suunnistusseurat
mm. Kiertävä kalusto, Tmi Kokkens, Tmi
Result Fellows
11.1.6 Harjoitusympäristö
Toukokuun 2011 alussa rakensimme testiympäristön Kymenlaakson ammattikorkeakoulun laboratorioon, mikä oli tilana
lähes optimaalinen: riittävä koko, paljon pöytätilaa, useita pistorasioita, valmis Internet-yhteys, ovi suoraan pihalle.
Ympäristö sisälsi tulospalveluverkon noin 90 prosenttisesti, mm. melkein kaikki verkon kytkimet ja kaikki tietokoneet.
Loimme ympäristön Miikka Mäkisen kanssa. Karkea työnjako oli se, että Miikka hoiti tietokoneet ja allekirjoittanut
tulospalveluohjelmat. Emit-toimitsijoille pidettiin harjoitusympäristössä kaksi koulutustilaisuutta touko-kesäkuun
vaihteessa.
114
11.1.7 Järjestelmä kilpailukeskuksessa
Kenttävaliokunta hankki ja rakensi tarvittavat toimintatilat. Tulospalvelun toimipisteitä oli 10; kolme tulospalvelukoppia,
Emit-teltta, itkumuuriteltta edellisen vieressä, portti- ja puomikoneiden katos, kuuluttamo+selostamot, TV-tuotanto,
lehdistöteltta sekä tulostamo. Tilat olivat tarkoituksenmukaiset ja riittävät.
Koska Salpa-Jukolan oman organisaation käytössä olevien maksupäätteiden asennus ja toimintaan saattaminen kuului
valiokunnan vastuualueeseen, toimipisteiksi voidaan lukea myös kaikki maksupäätepaikat kuten Info, Jukola-kauppa,
ravintolat ja Mallasrasti.
Tietokoneet pakattiin omiin laukkuihinsa ja muut tarvikkeet laatikoihin sekä siirrettiin kilpailukeskukseen sunnuntaina
12.6. ja maanantaina 13.6. Tarkoitus oli, että järjestelmä olisi saatu toimivaksi maanantain aikana. Tilojen pystyttäminen
sekä pystytettyjen kalustaminen ja/tai sähköistäminen oli kuitenkin kesken niin kauan, että koko alkuviikko töitä tehtiin
vajaatehoisesti ja järjestelmä valmistui pääosin vasta juuri ennen kenraaliharjoitusta keskiviikko-iltana 15.6. Tällöinkin
vielä puuttuivat Alge Timingin näyttötaulut, pieni osa tietokoneista, ja tietysti tv-tuotannon kalusto, koska TV tuli paikalle
vasta perjantaina. Puuttuvat osat saatiin asennetuiksi perjantai-iltaan mennessä.
Purkutyöt käynnistyivät heti maalin sulkeuduttua sunnuntaina klo 15. Tiistai-iltana kaikki tulospalvelun laitteet oli purettu,
pakattu ja Alge-tauluja lukuun ottamatta siirretty pois kilpailukeskuksesta. Seuraavina viikkoina palautettiin lainalaitteet
omistajilleen sekä siirrettiin kiertävä kalusto Vantaalle.
11.1.8 Toteutunut aikataulu
Kirjallinen toimintasuunnitelma
Lopullinen sopimus lainattavista tietokoneista
Sopimus verkkotoimittajan (Kymen Puhelin) kanssa
Rata- ja hajontatiedot ratamestareilta
Testijärjestelmän rakentaminen.
Kaikki tarvittavat laitteet hankittu tai saanti tiedossa
Henkilöstö rekrytoitu
Järjestelmän pystyttäminen kilpailupaikalle
Kenraaliharjoitus
Tulospalvelujärjestelmä valmis
Lopulliset kilpailijatiedot järjestelmään
Jukolan viesti
Purkaminen
Loppuraportti valmis
11/2010
02/2011
03/2011
04/2011
05/2011
-05/2011
-06/2011
12 - 15.6.2011
15.6.2011
17.6.2011
18.6.2011
18. - 19.6.2011
19. - 21.6.2011
8/2011
11.2 KILPAILUKESKUSALUEEN LÄHIVERKKO
Timo Harju
11.2.1 Internet-yhteys ja verkon komponentit
Internet-yhteyden, palomuurin sekä fyysisen verkon kytkimet toimitti Kymen Puhelin (KYMP). Käytännön toimet suoritti
KYMP:n tytäryhtiö Optimiratkaisut Oy.
Harjun oppimiskeskuksessa oli valmiina KYMP:n valokuituyhteyksiä, joista yksi vapaa saatiin Salpa-Jukolan käyttöön.
Kapasiteetti oli 100/100 megatavua. Kuidun pää oli linnuntietä mitaten 430 m etäisyydellä tulospalvelukeskuksesta,
jonne Viestirykmentin kaapelijoukkue jatkoi sen. Kilpailukeskuksen yhteyksistä Viestirykmentti rakensi kaikki viisi
valokuituyhteyttä, joista yksi maastokonttina toimineelle linja-autolle ja yhden kiipeilyvälineitä vaatineen kupariyhteyden.
IT-valiokunta veti muut kupariyhteydet.
115
Toiminnallisesti verkko käsitti viisi virtuaaliverkkoa (LAN):
 Hallintaverkko, IP-osoitteet 10.10.10.x
 Pirilä-verkko, osoitteet 192.168.0.x, kiinteäosoitteinen
 Tulospalvelun DHCP-verkko, osoitteet 192.168.1.x
 Median DHCP-verkko, osoitteet 192.168.2.x
 kauppojen DHCP-verkko, osoitteet 192.168.3.x
Kaikki yhteydet Internetiin johdettiin KYMP:n toimittaman hw-palomuurin läpi. Pirilä-verkko pidettiin mahdollisimman
suljettuna; vain tarkoin rajatuilta koneilta oli sallittu pääsy Internetiin.
Optimiratkaisut Oy:lta saatiin 15 kpl Ciscon Catalyst 3750 tai 2950 -kytkimiä LAN:it valmiiksi ohjelmoituina. Kilpailun
aikana niistä käytössä oli 12 kpl. Kytkinten välisistä yhteyksistä siis viisi oli valokuituyhteyksiä ja loput kupariyhteyksiä.
Käytössä oli myös 8-porttisia minikytkimiä, joilla Catalyst-kytkimeltä vedetty yhteys jaettiin useaan työasemaan.
Periaatekuva kytkinten sijoittelusta ja niiden välisestä kaapeloinnista on liitteessa 8.
Suurimman työn johdotuksessa aiheutti maksupäätteet. Edellisiltä Jukola-järjestäjiltä saatujen tietojen mukaan gsmverkko on ruuhka-aikoina niin tukossa, että maksupäätteiden on syytä olla langallisia. Tästä syystä Salpa-Jukolan
omaan käyttöön (ravintolat, Info, Jukola-kauppa, Mallasrasti ym.) sellaisia hankittiin 18 kpl. Tietysti ne toimivat hyvin.
Ulkopuolisista kauppiasta ainoastaan Suunnistajan kaupalle vedettiin kaksi langallista yhteyttä, joita ei edes käytetty. Eli
kaikki muut kuin Salpa-Jukolan omat maksupäätteet olivat langattomia ja haastattelemieni henkilöiden (Suunnistajan
kauppa, Intersport, Keltamäki) mukaan toimivat hyvin.
11.2.2 Tietokoneiden hankinta
Vuosina 2009 ja 2010 käytyjen keskusteljen perusteella tietokoneita piti olla tarjolla Haminan kaupungilta 55 kpl ja
Kymenlaakson ammattikorkeakoululta (KyAMK) 45 kpl, kaikki uusia. Näistä edellinen ei ollut lähelläkään toteutumista.
Nykyisin uusissa koneissa on esiasennettuna Windows 7 -käyttöjärjestelmä. Halusin kuitenkin käyttää tulospalvelussa
Windows XP:tä, koska Pirilä-ohjelmiston käytöstä suurissa tulospalvelutapahtumissa W7-alustalla ei ollut kokemuksia.
Vaikka Pekka Pirilä kertoi ohjelmiensa toimivan sekä 32- että 64-bittisessä W7:ssä, en halunnut käyttää aikaa W7:n
suojausten kiertämisen opetteluun.
KyAMK:n asiantuntijat olivat sitä mieltä, että XP:n asentaminen uusiin koneisiin ei kannata, sillä niiden kaikkiin laitteisiin
ja piireihin ei välttämättä ole saatavissa ajureita XP:lle. Koska siis halusin käyttää XP:tä, päädyin siihen, että
tietokoneemme ovat käytettyjä.
Tietokoneita saatiin ja varusteltiin n. 75 kpl. KyAMK:lta saatiin kuusi pöytäkonetta ja n. 35 kannettavaa, Haminan
kaupungilta oli peräisin 14 kannettavaa ja Haminalaiselta liikkeeltä vuokrattiin 12 kpl kolme vuotta vanhoja kannettavia.
Lisäksi käytössä oli kahdeksan omaa konettani. Eri konetyyppejä oli 12, mikä lienee ennätys. Tosin viittä eri tyyppiä oli
vain yksi kappale kutakin. Kaikki pöytäkoneiden näytöt, koko 17" - 19", saatiin KyAMK:lta, samoin kuin kaikkien
kuulutus/selostuskoneiden lisänäytöt, koko 22". Liitteessä 9 on yksityiskohtaiset tiedot kaikista koneista.
11.2.3 Ohjelmistoasennukset
Kaikki paitsi osa omista koneistani tyhjennettiin ja niihin asennettiin Windows XP Professional KyAMK:n volumelisenssillä, minkä käyttöön oli kysytty lupa Microsoftilta. Koska konetyyppejä oli lukuisia, asennuksen jouduttamiseksi
jouduttiin tekemään seitsemän eri imagea, joita sitten kopioitiin verkkoasennuksena eri tyyppisiin koneisiin.
Kukin image sisälsi seuraavat:
 käyttöjärjestelmä
 Microsoft Security Essentials, virustorjuntaohjelma
116








Tight VNC-etähallintaohjelma
About Time, ajansynkronointiohjelma, käynnistysvalikkoon
BGINFO, koneinformaation kuvaruudulla näyttävä ohjelma
Adobe Reader, siltä varalta että tulisi tarve lukea Pirilän pdf-dokumentteja
Mozilla Firefox -selain html-dokumenttien katselua varten
Pirilän Jukola-ohjelmat hakemistoihin C:\Jukola\Juk ja C:\Jukola\Ven
osaan konetyypeistä Pirilän ohjelma WinKuulutus
Portti- ja Puomikoneisiin Pirilän ohjelmien asemesta Jouni Aaltosen Tulostaulu-ohjelma
Lisäksi pariin koneeseen asennettiin Microsoft Office -paketti.
Edelleen imaget sisälsivät seuraavat käyttöön liittyvät piirteet:
 oma tietokone –kuvake näytölle
 komentokehote-kuvake näytölle
 tiedostoluettelo näkymään listana+tietoina, ei kuvakkeina
 tiedostotyypit .cfg, .lst sekä .srj näytettäviksi Notepad-ohjelmalla
 tarkoituksenmukaiset virranhallinta-asetukset
 tarkoituksenmukainen näytönsäästäjäasetus
 ohjelmien suoritus jatkuu, vaikka kannettavan koneen kansi suljetaan
Asennuksen jälkeen jokaiseen Pirilä-koneeseen asetettiin oikea IP-osoite ja luotiin sekä Venloille että Jukolalle
työpöydälle kuvakkeet kyseisellä koneella ajettavaan ohjelmaan.
11.3 TULOSPALVELUVERKKO
Timo Harju
11.3.1 Verkon rakenne ja hallinta
Vuosina 2005 - 2008 sekä 2010 Tulospalveluverkko (Pirilä-verkko) oli toimialueverkko, missä palvelinkoneiden
käyttöjärjestelmänä Windows 2003 Server. Tämän Active Director- sekä Group Policy-ominaisuudet mahdollistavat
tehokaan verkonhallinnan ja tiedostojen jakelun.
Keskusteltuani KyAMK:n verkkoasiantuntijoiden kanssa päädyin Mikkelissä 2009 käytettyyn toimialuetta kevyempään
ratkaisuun:
 kaikki koneet olivat käytännössä työasemia, käyttöjärjestelmänä Windows XP Professional
 kaikissa käytettiin samaa käyttäjätunnusta, Jukola, jolla oli koneeseen paikallisen järjestelmänvalvojan oikeudet
 jokaisen koneen nimeksi asetettiin sen 2-merkkinen Pirilä-tunnus (KONE=…), esimerkiksi S1 (pääserveri), W3
(WinKuulutus 3), V6 (väliaika 6) jne.
 jokaisen kansio C:\Jukola oli jaettu koko verkkoon luku- ja kirjoitusoikeuksin, jakonimenä Jukola.
 jokaiseen oli asennettu etähallintaohjelma Tight VNC.
Tämän seurauksena kaikki koneet näkivät verkossa toisensa ja jokaiselta koneelta olisi voitu ottaa mikä tahansa toinen
kone etähallintaan. Käytännössä näin ei kuitenkaan menetelty kuin muutamassa yksittäistapauksessa, kun ei viitsitty
kävellä paikasta toiseen. Etähallinta ja tiedostojen jakelu suoritettiin lähes yksinomaan koneelta Z1, joka toimi samalla
aikapalvelimena.
Käyttöjärjestelmätason palvelujen puuttuessa valitsemassamme ratkaisussa otin käyttöön joukon 2009 kirjoittamiani
komentojonoja eli komentokehotteesta ajettavia .bat-tiedostoja.
117
Miikka Mäkinen koodasi yhteen PC:hen sovelluksen, joka näytti verkon jokaisen koneen tilan. Sovelluksella valvottiin
verkon ja koneiden toimintaa koko molempien viestien ajan.
Huomioita:
 Verkko toimi pääosin varsin hyvin. Hitautta esiintyi kuitenkin Venlojen viestin alkupuolella muokattaessa
etähallintaa käyttäen tunnistamattomia väliaikatietoja (tästä enemmän luvussa 11.3.3). Syyksi järkeilimme
Tight VNC:n halun ryöstää kaikki saatavissa oleva kapasiteetti itselleen. Tämän jälkeen luovuttiin kilpailun
aikaisesta etähallinnasta, jolloin hitaus poistui.
 Tiedostoja jaellaan asennuksen jälkeen sen verran harvoin, käytännössä vain kerran kutakin kilpailua kohti, että
se sujuu riittävän kätevästi .bat-komentojonoilla. Tietysti toimialueratkaisu mahdollistaisi toimenpiteille
automaattisempia ratkaisutapoja.
 Jos Jukola kestäisi viikkokausia yhden vuorokauden sijaan ja joka päivä olisi uusi kilpailu, Tight VNC:tä
tehokkaampi etähallinta olisi tarpeen; mm. etäkäynnistys, usean koneen yhtaikainen sammutus ym. Lisäksi
Tight VNC ei toimi koko näytön komentoikkunassa.
11.3.2 Käytetyt ohjelmat ja konfiguraatiot
Kussakin tietokoneessa ajettu ohjelma käy ilmi liitteen 9 taulukosta.
Pirilä-ohjelmisto ja verkkoratkaisu on nykyisin sen verran muuttumaton, että konfigurointikin säilyy vuodesta toiseen
lähes muuttumattomana. Tällä kertaa käytin pohjana Mikkelin 2009 verkkoa sekä konfiguraatioita. Tärkeimmät
muutokset olivat:
 tietoa luovattomille yhteyksille (kuulutus/selostukset, puomi ja portti sekä pari muuta) konfiguroitiin apuserveri,
josta oli in-yhteys vain servereihin ja out-yhteydet edellä mainittuihin koneisiin
 väliaikojen mutta myös vaihto- ja maaliaikojen varmistamista varten jokaiseen ajanottokoneeseen luotiin toinen
Windows-istunto Localhost-yhteydellä kyseisen koneen ykkösistuntoon
 uuden käynnistysparametrin IKKUNAOTS käyttöön otto.
Verkkokaavio löytyy liitteestä 10.
Yksityiskohtia ja huomioita:
 Sisäänluenta ja leimantarkastus tapahtuu samoilla koneilla. Molemmat ajetaan samasta hakemistosta, eri
konfiguraatioilla, ja käynnistetään eri kuvakkeilla.
 Vuodesta toiseen tulee harkittavaksi, mihin koneisiin kannattaa lähettää Emit-tiedot, parametri LÄHEMIT.
Esimerkiksi ohjelmassa WinKuulutus niitä on mahdollista hyödyntää. Keskusteltuani yhden kuuluttajan kanssa
asetin ne siirtymään koneeseen W1. Mahdettiinko hyödyntää?
 Vanhaa Kuulutus32-ohjelmaa ei tällä kertaa asennettu yhteenkään koneeseen. Ilmeisesti tarvetta ei ollut, koska
sitä ei pyydetty.
11.3.3 Tiedostot
Sekä Venlojen että Jukolan viestin lopulliset kilpailutiedostot KILP.SRJ ja KILP.DAT muodostettiin lauantaina vajaa tunti
sen jälkeen kun juoksujärjestysten jättäminen ilmoittautumisjärjestelmään oli päättynyt klo 10.00.
Ilmoittautumisjärjestelmästä noudettiin KILP.SRJ sekä kilpailijatiedot sisältävä tiedosto ILMOITT.LST, jonka perusteella
muodostettiin KILP.DAT ohjelmalla ILMOITT32. Lopuksi ratamestareilta saadun hajontatiedoston JOUKHAJ.LST sisältö
tallennettiin tiedostoon KILP.DAT käyttäen ohjelmaa MERK-HAJ32.
Hallinnoin itse ratatiedostoja LEIMAT.LST (yhteinen Venloille ja Jukolalle) ja RADAT.LST sekä hajontatiedostoja, jotka
sain ratamestareilta huhtikuun aikana, OCAD-ohjelman tuottamina.
118
Suunnittelin itse myös SJBoxien sijoittelun eri online-rasteille. Sen perusteella kirjoitin tiedoston BOXOHJE.LST, joka
sisälsi sekä Venlojen että Jukolan kaikkien online-rastien box-tiedot. Timo Kokko tarkasti tiedoston lauantai-aamuna.
Kannattaa muistaa periaate, että boxien kaikki 6 lähtöä on hyvä kirjata ohjetiedostoon, vaikka kyseisellä rastilla ei
olisikaan tätä määrää leimasimia. Tällöin leimasin on tarvittaessa helppo siirtää liittimestä toiseen ilman että
ohjetiedostoon tarvitsee kajota.
Kun kaikki tiedostot olivat valmiit suoritin tiedostojen jakelun järjestelmän kaikille koneille käyttäen tekemiäni
komentojonoja (.bat-tiedostot). Toimenpide on sen verran perustavaa laatua oleva, että paikalla on oltava toinen henkilö
varmistamassa. Tällä kerralla "takapiruna" oli Juha Villikka. Ensin jaettiin sekä Venlojen että Jukolan KILP.SRJ ja
KILP.DAT. Seuraavana vuorossa oli LEIMAT.LST ja RADAT.LST kaikille niille koneille, jotka käsittelivät Emit-tietoja.
Viimeisenä vuorossa olisi ollut BOXOHJE.LST kaikille väliaikoja ottaville koneille. Valitettavasti juuri ennen tätä tapahtui
keskeytys, joka vaati kaiken huomion ja siirtymisen pois koneen äärestä pitkähköksi aikaa. Kun asia oli selvitetty, boxohjeen lähettäminen oli molemmilta unohtunut ja lähettämättä jättäminen generoi koko tulospalvelun pahimman
"töppäyksen", kuvaus seuraavassa:
Venlojen ensimmäiset väliajat tulivat, kuten pitikin. Box-ohjeen puuttumisen johdosta joukkueet jäivät kuitenkin
tunnistamatta, ruudulla vilisi vain Emit-numeroita. Syyn selvittäminen ja box-ohjeen lähettäminen kesti sen verran kauan,
että myös toiset väliajat menetettiin vastaavasti. Pirilän Maali32-ohjelma on siinä mielessä kätevä, että kun box-ohje on
koneessa, tunnistus saadaan aikataulukossa aikaan jälkikäteen manuaalisesti rivi kerrallaan tarvitsematta kirjoittaa
joukkueiden nimiä. Näin menetellen tunnistettiin kummankin väliaikapisteen kärkeä noin 100-200 joukkueen verran. Sitä
ohjelman ominaisuutta vaan ei tiedetty, että manuaalitunnistuksen asetukset estävät automaattitunnistuksen. Kun näin
tapahtui Venlojen 2. osuuden ensimmäisellä väliaikarastilla, joka siis oli sama kuin 1. osuuden vastaava rasti, ihmettely
ja syyn selvittäminen kesti niin kauan, että myös 2. osuuden toiset väliajat menetettiin.
11.4 EMIT-TOIMINTA
Mikko Kekki, Timo Harju (11.4.1)
11.4.1 Toimitilat
Emit-toiminta oli kenttä- ja kilpailuvaliokuntien toimesta suunniteltu tapahtuvaksi hiekkapeitteisellä ratsastuskentällä, joka
sijaitsi n. 1,5 m vaihto- ja maalialueena käytetyn urheilukentän tasoa alempana. Kun reilu viikko ennen kilpailua kuivana
tuulisena päivänä kenttävaliokunnan johtajan kanssa katselimme lentäviä hiekkapilviä, teimme nopean päätöksen Emittoiminnan siirtämiseksi nurmikolle noin 40 metrin etäisyydelle alkuperäisestä paikasta, lehdistöteltan taakse maneesin ja
vaihtoalueen väliin. Paikka oli muutoin mainio, mutta ahtaampi kuin olisimme halunneet, joten jouduimme tyytymään
edellisvuosia niukempiin tiloihin. Emit-teltan koko oli 4 x 12 m, sekä sen kanssa kulmittain sijoitettujen itkumuuriteltan ja
GPS-teltan kummankin koko oli 4 x 4 m.
11.4.2 Kalusto
Tietokoneita oli 10 kpl. Emit-teltta oli kooltaan juuri ja juuri riittävä riittävä viidelle kahden koneen työpisteelle sekä
tarvittavalle muulle kalustukselle.
Työpisteet oli kasattu kiinnittämällä kuormalavojen päälle kaksi pulpettipöytää. Istuimet olivat vanerilevyllä päällystetyllä
kuormalavalla. Jokaiselle pöydälle tuli joko kaksi kannettavaa tai kaksi pöytäkonetta. Pöytäkoneille pöytäkoko oli liian
pieni ja ne sijoitettiin pöydän alle. Tehon syötön ja lähiverkon kaapelit vedettiin yläkautta käyttäen teltan keskiortta, josta
kaapelit pudotettiin alas työpisteisiin. Teltanpohja sekä kulkuaukot suojattiin paperikonehuovilla. IT-verkon kytkin oli
reunapöydällä.
Kalustoluettelo:
 3 pöytätietokonetta
 7 kannettavaa tietokonetta, kaikissa sarjaportti
119










10 viivakoodin lukijaa
10 250-leimasinta
10 kuormalavaa
5 vanerilevyä
2 pöytää
10 pulpettia
10 jakkaraa
Tehonsyöttö koneille
IT-verkon kytkin
Lan-kaapelonti koneille
11.4.3 Henkilöstö
Emit-teltan henkilömääräksi suunniteltiin Lars Forsblomin ja minun kokemuksiin pohjautuen 35 + 3 henkilöä. Toteutuma
oli juuri tämä 38 henkilöä, joista kolme toimi tukena sekä opastajana auttamassa ongelmatilanteissa. Henkilöstö sai
ensin valita listasta työvuorot, jonka jälkeen tarkistettiin porukan riittävyys/tunti. Yöllä halukkaita oli odotetun nuukasti,
mutta vajaus saatiin täydennetyksi vapaaehtoisilla. Henkilöt olivat hyvin motivoituneita sekä innokkaita työskentelemään,
joten tauotus järjestyi hyvin. Rekrytointi tapahtui pääosin talkoojärjestelmän kautta Timo Harjun suorittaessa henkilöjaon.
Osa henkilöstöstä oli toiminut vastaavassa tehtävässä jo aiemmissa Jukolan viesteissä.
Henkilöstölle esiteltiin tehtäviä kahdessa koko organisaation info- ja rekrytointitilaisuudessa. Omia koulutustapahtumia
järjestettiin kaksi testiympäristössä KyAMK:n tiloissa. Osanottajia oli kummassakin noin 10, joten tarvetta jäi
lisäkoulutukseen. Tämä tapahtui kenraaliharjoituksen yhteydessä sekä ennen Venlojen viestin alkua.
Koulutusmateriaalina käytettiin hieman lyhennettyä versiota aikaisempien Jukoloiden PowerPoint -esityksistä. Emit-teltan
10 työpisteeseen tulostettiin lisäksi ohje yleisimpiin ongelmatilanteisiin.
Emit-henkilöstössä samoin kuin itkumuurilla oli yksi venäjää osaava. Tästä oli suuri apu, koska tuntui, ettei venäläisten
englannin ymmärtäminen tai halu ymmärtää ollut kovin kummoista. Eli kannatta yrittää saada kielitaitoa paikalle
mahdollisimman paljon.
11.4.4 Kenraaliharjoitus
Kenraaliharjoitukseen osallistui niin moni Emit-teltan toimitsija kuin mahdollista. Harjoituksessa RUK:n oppilaista oli
kasattu 60 joukkuetta, jotka kiersivät 3-osuuksisen viestin. Viestiin oli kerätty lähes kaikki mahdolliset poikkeustilanteet,
mitä voi vastaan tulla Jukolassa. Toimitsijoiden suuri määrä ja poikkeustilanteet kirjauksissa aiheuttivat välillä pientä
sähläystä. Harjoituksen jälkeisessä yhteenvedossa todettiin toimitsijoiden rauhoittamiseksi, ettei kenraaliharjoituksen
kaltaista ”hässäkkää” tapahdu oikeassa kilpailussa.
11.4.5 Toiminta kilpailun aikana
Kokonaisuudessaan sisään- ja uloskirjaaminen sujui erittäin hyvin molempien viestien aikana. Kiirettä oli ainoastaan
ennen molempien viestien lähtöä sekä ennen Jukolan yhteislähtöjä, jotka olivat ennakkolaskelmia suuremmat (mutta
reilusti pienemmät kuin vuotta aikaisemmin Kytäjä-Jukolassa). Molempiin lähtöihin kilpailijat saatiin luettua sisään varsin
hyvissä ajoin ennen starttia. Molempien viestien alussa kaikki 10 konetta olivat sisäänkirjauksessa. Sen jälkeen neljä
konetta käännettiin uloskirjaukseen, kunnes ennen yhteislähtöjä laitettiin kaksi taas sisäänkirjaukseen. Kilpailijoiden
uloskirjaaminen sujuu niin paljon nopeammin kuin sisäänkirjaaminen, että neljä konetta kymmenestä riittää siihen hyvin.
Hiljaisimpina hetkinä uloskirjausta hoiti yksi henkilö/kone. Iltapäivän viimeisille tunneille kilpailijoiden vastaanottoon riitti
yksi työpiste. Kilpailun aikana yksi sammunut rastileimasin aiheutti hetkellisesti ruuhkaa sekä itkumuurin että osittain
kirjauksenkin puolella. Ennen kilpailua ei ollut sovittu, kuka ohjaa kilpailijan itkumuurille, joten vaikka henkilöstömme oli
120
noin puolet aikaisemmista, niin sekin hoitui. Kaiken kaikkiaan toimitsijat olivat erittäin motivoituneita, iloisia ja
innostuneita tehtäväänsä ja kannustivat kilpailijoita hyviin suorituksiin.
11.4.6 Yhteislähdöt
Venlojen viestin yhteislähtöön osallistui vain alle 40 joukkuetta, lähes kaikki viimeiselle osuudelle. Jukolan viimeisen
osuuden yhteislähtöön puolestaan osallistui noin 900 joukkuetta ja aiempien osuuksien (meillä osuuksille 4 - 6) vajaa
600 joukkuetta. Jukolan yhteislähdöt olivat yhteensä likipitäen yhtä suuri tapahtuma kuin kilpailun varsinainen lähtö ja
siten sisäänkirjaus vaati kaiken irrotettavissa olevan kapasiteetin.
11.4.7 Poikkeustilanteet
Sisäänkirjauksessa vaihdettiin sammuneiden Emit-korttien tilalle useampi kymmen varakortteja, mutta ennakkoon varalle
varatut 100 vuokrattavaa Emit-korttia riittivät varsin hyvin.
Joitain joukkueita yritti vielä kirjautua viestiin samalla Emit-kortilla, mikä oli ollut jo käytössä toisella joukkueella. Tältä
osin ohjeet ovat joko riittämättömät tai niitä ei ole luettu ja ymmärretty. Kilpailijoita pyydettiin hakemaan uusi käyttämätön
kortti tai ottamaan vuokrakortti järjestäjältä. Tästä huolimatta pääsi varsinkin yhteislähtöluennassa läpi kortteja, jotka
olivat jo olleet toisella joukkueella. Nämä aiheuttivat sitten virhetilanteen uloskirjauksessa sekä lisätöitä IT-henkilöstölle.
Lisämausteen toimintaan aiheutti päältäpäin nolla-leimasimen näköinen online-leimasin, joka oli nollauksessa käytössä
ruuhka-aikana. Kyseisellä leimasimella ”nollatut” kortit lähtivät toimintaan vasta ensimmäisessä leimauksessa. Tällä oli
työllistävä vaikutus ulosluennassa sekä itkumuurilla.
11.4.8 Erityisiä huomioita


Olisiko mahdollista saada Pirilän Jukola-versioon sujuvampi Emit-kortin ja kilpailijan käsittely yhteislähtöjen
sisäänluentaan? Nyt syntyy varoituksia ja sen seurauksena hitautta siitä, että joukkueilla, joilla on useita
yhteislähtijöitä, kilpailijat eivät mene kirjaukseen osuusjärjestyksessä.
Varoitus Emit-kortista, joka on jo luettu toiselle joukkueelle hukkuu helposti, jos on nopeasorminen henkilö.
Virheilmoituksen tulisi säilyä näkyvillä, kun otetaan kantaan hyväksytäänkö vai ei.
11.5 ITKUMUURI
Perttu Mäkelä
11.5.1 Tehtävät sekä toimitilat ja kalusto
Itkumuurin tehtäviin kuuluivat hylkäysehdotusten käsittely ja niistä aiheutuneiden toimenpiteiden kirjaaminen,
keskeyttäneiden ja ei-lähteneiden kirjaaminen sekä jätettyjen vastalauseiden vastaanottaminen.
Itkumuurin toimipiste sijaitsi omassa teltassaan Emit-teltan vieressä, leimojen lukemisen jälkeisen poistumistien
välittömässä läheisyydessä. Teltta oli kooltaan noin 4x4 metriä, mikä oli riittävän alarajoilla. Etenkin pöytätilaa olisi ollut
hyvä olla hieman enemmän; kummallekin työpisteelle tulisi mahtua kunnolla kannettavan tietokoneen lisäksi avattu
kansio, lisäksi arkistoitaville papereille, toimistotarvikkeille yms. tulisi olla kunnolla tilaa.
Itkumuurilla oli kaksi toimipistettä, joilla kummallakin oli Pirilä-verkkoon kytketty tietokone sekä lisänäyttö radan
näyttämiseen Ocadista kilpailijalle. Lisäksi oli hylkäysehdotuksia tulostava printteri sekä yksi tietokone (ei
tulospalveluverkossa), jolla voitiin seurata kilpailun kulkua online-tuloksista ja streamatusta TV-kuvasta. Kummallakin
toimipisteellä oli kansio, jossa oli tulostettuna leimasinten piikkikuviot ja listaukset rasti- ja Emit-koodien vastaavuuksista
121
sekä kunkin radan Emit-koodit rastinumeroiden mukaan. Ocadilla olleiden kartta- ja ratatietojen lisäksi käytettiin
perinteistä paperista pukkikarttaa, johon oli käsin kirjoitettu kunkin rastin Emit-koodit.
Lisäksi itkumuurilla oli Emit-lukija, pari leimasinta sen nollaamiseen sekä MTR, jolla saatiinkin luettua muutama leimasin,
joita varsinainen Emit-lukija ei tunnistanut.
Kuva 48. Itkumuuri. (Kuva: Petri Hiironen)
11.5.2 Kontaktit
Ennen kilpailun alkua sovittiin yhteydenpito muiden toimialueiden kanssa:
 Valvoja (vastalauseet, kärkijoukkueiden hylkäysesitykset)
 Ratamestariryhmä (vialliset rastit, mahdolliset epäselvyydet)
 Lähtö, vaihto, varakarttateltta (ei-lähteneet, hylättyjen viivästyttäminen)
 Ensiapu (keskeyttäneet)
 Kuulutus (tiedotukset, kärkijoukkueiden hylkäykset).
11.5.3 Henkilöstö ja koulutus
Itkumuurilla oli yhdeksän toimitsijaa. Henkilöstö koostui pääosin VeVe:n suunnistajista, joista suurella osalla oli aiempaa
kokemusta tulospalvelussa toimimisesta ja Pirilän tulospalveluohjelmistosta. Varsinaista työvuorolistaa ei tehty, vaan
ruoka- ja lepotaukojen pitämisestä sovittiin tilanteen mukaan, kuitenkin niin, että sunnuntaipäiväksi riitti toimitsijoita, jotka
olivat nukkuneet aamulla. Tämä toimi hyvin ja henkilöstön määrä oli riittävä kun henkilöstö koostui seuran suunnistajista,
joille oli luonnollista ja mieluista olla paikalla niin paljon kuin mahdollista. Mikäli itkumuuri joudutaan miehittämään muilla
talkoolaisilla, lienee tarpeen lisätä henkilöstön määrää ja tehdä tarkemmat työvuorolistat joidenkin aiempien vuosien
tapaan.
Meillä henkilöstö oli varsin kielitaitoista, mikä on välttämätöntä selviteltäessä ulkomaisten kilpailijoiden ongelmia.
Suomen kielen lisäksi ainakin seuraaviin kieliin olisi tarvittaessa löytynyt osaaja tai useampia: ruotsi, englanti, saksa,
ranska, venäjä.
Itkumuurin toiminnasta laadittiin ohje toukokuun lopulla ja se sekä käytettävät ohjelmat käytiin läpi toimitsijoiden kanssa
pari viikkoa ennen kilpailua. Henkilöstöllä oli kilpailun alkaessa hyvä käsitys työkaluista ja niiden käytöstä. Tältäkin osin
päästiin joihinkin aiempiin vuosiin verrattuna helpolla, koska henkilöstöllä oli hyvä lajituntemus, aiempaa kokemusta
tulospalvelutoiminnasta ja ylipäätään hyvät valmiudet uusienkin tietojärjestelmien omaksumiseen ja käyttöön.
122
11.5.4 Toiminta kilpailun aikana
Hylkäysesityksen saaneet kilpailijat ohjattiin itkumuurille Emit-teltan henkilöstön toimesta, mikä toimi hyvin. Kustakin
esityksestä täytettiin erillinen lomake, johon kirjattiin ongelma, sen ratkaisu sekä kilpailijan allekirjoitus. Nämä arkistoitiin
omiin mappeihinsa.
Kahden toimipisteen itkumuuri työllistää kerrallaan 5 - 6 ihmistä; kaksi kummallakin toimipisteellä (toinen käyttää konetta,
toinen hoitaa paperityöt kuten piikkikuvioiden hakemisen kansiosta ja käsittelylomakkeen täyttämisen). Lisäksi vähintään
yksi henkilö toimii ”sisäänheittäjänä”, joka pitää sisääntulijat järjestyksessä, ohjaa heidät työpisteisiin ja toimittaa samalla
tulostetut hylkäysesitykset printteriltä. Ainakin kiireisimpänä aikoina tarvitaan lisäksi yksi henkilö, joka arkistoi työpisteiltä
tulevat käsitellyt tapaukset, käy tarvittaessa viemässä tiedon vaihtoon/kuulutukseen, hoitaa yhteydenpidon muihin yms.
Hylätyistä joukkueista ilmoitettiin vaihdon varakarttateltalle joukkueiden seuraavan vaihdon viivästyttämistä varten, mikäli
kärjen vaihdosta oli kulunut alle 45 minuuttia.
Itkumuuri käsitteli, ensiavun kautta tulleet keskeytykset mukaan lukien, Venloissa 150 ja Jukolassa 227 tapausta.
Lukumäärää kasvattaa huomattavasti se, että kummassakin viestissä sattui tapaus, jossa metsässä ollut leimasin hyytyi
ja ennen kuin sisäänlukuun ehditään kirjata, että kyseistä leimaa ei vaadita, ehtii itkumuurille kertyä nopeasti muutaman
kymmenen ihmisen jono. Nämä olivat ainoat tapaukset, jolloin itkumuurilla oli varsinaisesti ruuhkaa ja jonossa oli
enemmän kuin pari ihmistä. Ruuhkien selvittämistä nopeutettiin niin, että teltan eteen avattiin kolmas toimipiste, jossa
yksi henkilö selvitti vain näitä tapauksia minimaalisella byrokratialla, käytännössä varmistus, ettei ollut muita
epäselvyyksiä kuin viallinen rasti ja tilanteen kirjaaminen ok:ksi tulosteeseen. Nämä tapaukset syötettiin sitten ruuhkan
hellitettyä järjestelmään.
Etukäteisodotuksiin nähden oli yllättävän paljon Emit-kortteja, joita ei saatu luettua lainkaan. MTR pelasti tilanteen
muutamaan kertaan, mutta silläkään ei saatu kaikista korteista irti mitään. Etukäteen ei ollut tiedossa, että
toimimattomista korteista piti toimittaa tieto maaliin, jotta kilpailijoille saatiin käsin tehtyä maalileimaus. Sama koski
puuttuvia maalileimauksia, joita pääsi maalitoimitsijoilta livahtamaan läpi jokunen (ko. tapausten suoritusten
hyväksyminen oli kuitenkin sovittu etukäteen). Lisäksi oli jonkin verran Emit-kortteja, joita ei oltu nollattu, myös näiden
käsittely tulisi miettiä etukäteen.
Vastalauseita jätettiin kaksi, molemmissa tapauksissa kilpailija halusi nähdä oman kilpailukarttansa.
Kilpailujen loppuvaiheessa itkumuurilta tultiin tiedustelemaan metsässä pitkään viipyvien kilpailijoiden tilannetta. Tässä
olimme kuitenkin usein täysin julkisen online-palvelun varassa, koska ohjelmisto käsittelee kaikki hylkäysten tai
keskeytysten jälkeiset osuudet ei-lähteneinä. Käytännössä kuitenkin viestiä saa jatkaa, mutta itkumuurilla ei onlineleimojen lisäksi ole mitään keinoa nähdä, onko ko. henkilö edes lähtenyt matkaan.
11.6 VAIHTO- JA MAALIKOPIT
Timo Harju, Reijo Seppänen
11.6.1 Tehtävä ja henkilöstö
Ryhmän tehtävänä oli valvoa vaihtojen ja maalin sekä lähestymisrastien ja viimeisten rastien leimausten
rekisteröityminen tuloslaskentajärjestelmään. Lisäksi kärjen osalta piti leimaukset varmistaa siten, että TV sai ajat, vaikka
online ei olisi toiminut. Myös Alge Timingin GAZ4 osuusnäyttöjen ohjaus kuului ryhmän tehtäviin.
Ryhmä käsitti 10 henkilöä, mikä oli sen verran vähän, että työ oli melkoinen urakka. Toisaalta väliaikojen varmistajien
tehtävä päättyi kummassakin viestissä kohta kärjen tultua maaliin. Henkilöistä puolelle Pirilän ohjelma oli tuttu ja lopuille
annettiin pikakoulutus joko harjoitteluympäristössä KyAMK:ssa, kenraaliharjoituksessa tai ennen Venlojen viestin alkua.
123
11.6.2 Toimitilat
Ryhmän käytössä oli kaksi 2,5x6 metrin kokoista konttia, joiden sijainti oli tulospalvelukeskuskontin ohella porrastettu
siten, että näkyvyys päädyssä olevista ikkunoista oli mahdollisimman hyvä. Keskimmäisessä kontissa valvottiin vaihdot
sekä ohjattiin Alge-taulut. Kontin takaosassa oli tulospalvelun tarvikevarasto sekä "verstas". Laitimmaisessa, lähinnä
yleisöä olevassa kontissa valvottiin vaihdot sekä hoidettiin lähirastien väliaikavarmistus kärjen osalta. Tilat olivat kooltaan
riittävät sekä sijainniltaan hyvät.
11.6.3 Vaihtoleimaus
Vaihtoon juoksijat ohjattiin kahta karsinaa pitkin, jotka yhtyivät leimauskorokkeiden jälkeen. Kummallakin korokkeella oli
yhteensä neljä leimasinta jaettuna kolmeen pukkiin. Leimasimet kytkettiin tavalliseen tapaan SJBoxiin ja siitä jatkettiin
noin 20 metriä pitkällä parikaapelilla koppiin. Leimasimien ja tarvittavien sarjajatkojen liittimet oli suojattu kosteutta ja
likaa vastaan tiiviisti muovilla ja teipillä. Tämä toimi hyvin myös Venlojen viestin aikaisessa sateessa. Juoksu-uran
kohdalla kaapelit kaivettiin maan sisään.
Molempien vaihtokarsinoiden samoin kuin maalikarsinan tapahtumat videoitiin. Timo Kokon videokameroita oli yhteensä
neljä. Vaihtoleimaukset rekisteröityivät varsin luotettavasti vaihtokopin koneille. Kilpailijoita, joiden kortti oli sammunut tai
jotka onnistuivat pääsemään vaihtokarsinan läpi leimaamatta tai joita ei muuten tunnistettu oli noin 30. Näille vaihtoaika
jouduttiin katsomaan videolta.
11.6.4 Maalileimaus
Leimasimia oli kahdessa pukissa kummassakin yksi. Rakennelma ja tietojenvälitystapa oli kaikilta osiltaan vastaava kuin
vaihdoissa.
Maalileimausten toiminta oli omituista, mikä alkoi jo kenraaliharjoituksessa. Molemmat leimasimet toimivat
testileimauksissa aina ennen kärjen maaliintuloa. Kenraaliharjoituksessa ei sitten yksikään maalileimaus tullut perille.
Tietysti harjoituksen jälkeiset testileimaukset taas tulivat perille. Ennen Jukolaa vaihdettiin seuraavat osat: SJBox, akku,
parikaapeli, vastaanotin, vastaanottimen ja PC:n välinen sarjakaapeli sekä PC. Venlojen kärjen tullessa maaliin
leimaukset eivät taaskaan tulleet perille, jolloin ajat otettiin näppäimistöltä ja numero syötettiin käsin. Kun näin tapahtui
kolmelle ensimmäiselle, vaihdettiin SJ-vastaanottimen virtalähde, jolloin maali alkoi toimia. Tätä kesti noin sijaan 50 asti,
jonka jälkeen seuraavista noin 20:stä alle puolet sai ajan leimauksesta. Nyt virtalähde vaihdettiin akkuun, jolloin
ihmeeksemme maali alkoi taas toimia, eikä Venlojen viestin aikana enää ollut ongelmia. Jukolassa vastaanottimen virta
tehtiin koko ajan akuilla, eikä ongelmia ollut. Venlojen viestin tapahtumien pelästyttämänä ennen Haldenin maaliintuloa
testileimauksia tehtiin muutaman minuutin välein ainakin viisi kertaa, useita leimauksia joka kerta.
Viestien sadan ensimmäisen joukkueen sijoitus ratkaistaan maaliviivalla noin kymmenen metriä ennen maalileimasimia.
Maalituomari vahvistaa järjestyksen. Maalihenkilöstö hoiti, tarvittaessa lievästi voimaa käyttäen, sen, että
leimausjärjestys oli sama kuin maaliintulojärjestys. Kummassakaan viestissä ei syntynyt niin tiukkaa kamppailua, että
järjestys olisi pitänyt muuttaa maalikoneilla.
Palkintosijoille tulevien joukkueiden leimat tarkistettiin välittömästi maalissa. Varsinkin mitalisijoille päässeet piti kesken
juhlinnan taluttaa maalikopin ovelle tarkastukseen. Leimojen tarkastuksen hoiti yksi toimitsija. Kaikki maalissa tarkastetut
olivat kiertäneet ratansa hyväksytysti. Koko toiminta sujui hyvässä yhteisymmärryksessä muun maalihenkilöstön kanssa.
11.6.5 Online-kohteiden varmistaminen
Varmistettavat kohteet olivat vaihtojen ja maalin lisäksi kolme lähestymisrastia (sekä Venlojen että Jukolan viimeisellä
osuudella omansa, kaikilla muilla sama) ja kolme viimeistä rastia.
124
Viimeisille rasteille Viestirykmentti veti online-johtojen lisäksi langat puheyhteydelle, jonka päätelaitteina oli Alge Timingin
kuuloke-mikrofoneja. IT-valiokunta veti vastaavan yhteyden käytetyimmälle lähestymisrastille käyttäen Timo Kokon
johtoja. Yhteys ankkuriosuuksien lähestymisrasteille hoidettiin radiopuhelimin.
Jokaista varmistettavaa kohdetta kohden oli PC, joihin jokaiseen oli konfiguroitu kaksi istuntoa; toinen online-ajoille ja
toinen varmistusajoille.
Varmistus tapahtui seuraavasti:
 Varmistettiin noin 10 - 30 kärkijoukkuetta eli TV:n tarvitsema määrä, paitsi maalissa noin 100 joukkuetta.
 Rastilla oli yksi henkilö ja kopissa kaksi henkilöä.
 Rastihenkilö kertoi leimaavan joukkueen numeron ja leimaushetken.
 Kopissa molemmilla oli kuulokkeet, toinen painoi ajanottonappia ja kirjasi numerot pöytäkirjaan, toinen syötti
numerot koneeseen.
Varmistamisen suoritti kaksi työparia, jotka työskentelivät molempien viestien alusta palkintosijojen selviämiseen asti.
Valmistautumista helpotti ratamestareilta saatu kopin seinälle teipattu minuuttiaikataulu.
Ongelmia ja parannettavaa:
 Osa liitännöistä ei kestänyt mekaanista kuormitusta, vaan langallisia yhteyksiä katkesi, jolloin jouduttiin
siirtymään puhelimiin.
 Radiopuhelinliikenteessä oli katvealueita, joilla kuuluvuus oli heikko.
 Pimeys hankaloitti 2. ja 3. osuuden juoksijoiden numeroiden näkemistä.
11.6.6 Alge Timingin näyttötaulut
Tauluja oli viisi ja yksi henkilö hoiti niiden ohjauksen koko molempien viestien ajan. Tehtävä ei ollut niin raskas kuin miltä
tämä kuulostaa, sillä tauluihin piti kajota keskimäärin kerran kunkin osuuden aikana. Ohjaus hoidetaan Pirilän Maali32tai Kuulutus32-ohjelmalla.
Kumpaankin koppien väliseen karsinaan kuuluttamon seinään oli sijoitettu kaksi taulua ja viides oli maalirakennelman
katolla. Yhdessä taulussa näytettiin aikaa, joka oli kulunut kärjen vaihdosta. Kolmella taululla näytettiin vaihtoon/maaliin
tulleiden lukumääriä kärkiosuudelta ja kahdelta sitä edeltävältä. Katolla oleva taulu näytti valtakunnanaikaa.
Tänäkään vuonna ei vältytty ongelmilta taulujen käyttöönotossa. Toimitus sisälsi kaikki tarvittavat kaapelit, joten kytkentä
sujui ongelmitta. Taulutkin näyttivät toimivan, mutta niiden ohjaus ei. Melko pitkien selvittelyjen jälkeen saatiin selville,
että tämänvuotinen Pirilä-ohjelma ei tukenut näitä tauluja. Edellisenä vuonna käytössä oli näet uudet taulut, joita ohjattiin
eri tavalla kuin vanhoja. Vanhoihin palattiin, koska uusien näkyvyys oli vanhoja heikompi pienemmän tekstikoon
johdosta. Taulut saatiin toimimaan, kun Pirilä lähetti torstaina Maali32-ohjelmasta uuden käännöksen, missä oli vanhojen
taulujen ohjaus.
11.7 ONLINE-RASTIT
Ari Heinola, Pentti Lajunen (11.7.11)
11.7.1 Yleistä
Sain tehtävän vajaa vuosi ennen Salpa-Jukolaa, kun Timo Harju tarjosi minulle tehtävää online-rastien järjestelyistä
vastaavana. Syksyn Esi-Jukola ja kevään Jukola-kenraali toimivat opettelupaikkoina kaluston suhteen, tosin haasteet
näin pienissä kilpailuissa ovat sen verran pieniä, ettei näistä saa juuri kuvaa Jukolan kokoisen kilpailun työkentästä.
125
11.7.2 Leimasinten hankinta
Online-leimasinten hankinnan suunnittelu pääsi varsinaisesti alkamaan noin maaliskuun puolessavälissä, kun kävimme
pääratamestarin kanssa läpi TV-rastien kokonaismäärät ja sijoitukset sekä leimasinmäärät. Vasta toukokuun
alkupuolella, kun olimme TV-väen kanssa käyneet tekemässä TV-rastien maastokatselmoinnin, sain lopullisen kuvan
kokonaisuudesta ja sen jälkeen valmistui lähes lopullinen leimasinsuunnitelma, jonka perusteella leimasimia alettiin
hankkia.
Perustuen Timo Kokon ylläpitämään listaan käytettävissä olevista leimasimista ja yhteyshenkilöistä laitoin kyselyt
sähköpostilla kyseisille tahoille. Pääsääntöisesti hankinta sujui kohtuullisesti, joskin joitakin leimasimia joutui
kyselemään useampaan kertaan, että sai varmistettua leimasinten käyttöön saamisen. Leimasinten hankinta perustui
ajatukseen, että jokaiselle leimasinnumerolle on olemassa yksi varaleimasin. Tästä oli se hyöty, että aika monta viime
tingassa tullutta leimasinta voitiin jättää varaleimasimeksi.
Suurin osa leimasimista tuli ajoissa, mutta hankaluutta aiheutti Jukolaa edeltäneen viikonlopun kilpailut (Lakeuden viesti,
Tampere-Games) sekä vielä Jukola-viikolla olleet kilpailut (Hämeen oravapolkuviesti, Porvoon NORT), joiden leimasimet
tulivat myöhään ja sen myötä aiheuttivat kilpailuvalmistelujen aktiivisilla hetkillä ylimääräistä työtä matkahuolto- ym.
käyntien muodossa.
Muun kaluston osalta SJBoxit ja akut saapuivat nekin varsin myöhään, suurin osa vasta Jukola-viikon puolenvälin
jälkeen, aiheuttaen epävarmuutta koko kaluston paikalle saapumisesta, sekä vaikeutta kaluston järjestelyssä ja
sijoittamisessa. RS-johtoja oli Jukola-kalustossa varsin vähän, joten niitä tilattiin Timo Kokon toimesta lisää. Johtopaketti
saapui Haminaan kisaviikkoa edeltävällä viikolla, mutta ne saatiin haettua kisapaikalle vasta kisaviikon alussa muiden
kiireiden takia.
11.7.3 Leimasimet
Leimasimista osa on sellaisia, jotka on kiinnitetty kapulaan, mutta suurin osa on ilman kapulaa. Käytännössä tästä
aiheutui lisätyötä koodien teippauksen osalta, sillä kapulallisiin leimasimiin on rastikoodi melko helppo teipata kiinni,
mutta kapulattomiin piti tehdä erilliset koodilaput, jotka tehtiin teippaamalla ne muovikalvoon. Erilliset koodit pitää myös
kiinnittää erikseen rastipukkiin. Pääosin erilliskoodit kiinnitettiin nitojalla. Pääratamestari oli tulostanut koodilaput valmiiksi
ja siitä oli suuri apu, koska koodien teippaus jäi viimeiselle viikolle, kaiken muun kiireen keskelle.
Leimasimet kiinnitettiin pukkeihin ruuveilla, ruuvinväännin oli tässä hommassa ihan ehdoton työväline. Kapulallisten
leimasinten kiinnitys oli helppoa, mutta kapulattomien kanssa pitää olla tarkkana jos käytössä on uppokantaruuveja, ettei
riko leimasinten kiinnityskehystä. Muutamista leimasimista kehys oli jo halki, meidän toimesta ei rikottu yhtään
leimasinreunusta lisää.
Leimasimia lisättiin muutamalle rastille pari viikkoa ennen Jukolaa Timo Kokon suosituksesta. Lisäykset tehtiin rasteille,
joilla alkuperäiset kaksi leimasinta muutettiin kolmeksi, sekä Jukolan ykkösosuuden rasteille, joilla alkuperäiset kolme
leimasinta muutettiin neljäksi. Tästä aiheutui pieni kauneusvirhe, sillä rastikoodit oli tulostettu alkuperäisen
leimasinlukumäärän mukaan ja kahdelta rastilta jäi yhden leimasimen koodi pois, kun en ehtinyt ja muistanut erikseen
niitä enää tehdä.
Leimasinten paikalleen ruuvauksen jälkeen johdot kiinnitettiin teipillä rastipukkiin. Johtojen jatkoskohdat jätettiin kaikki
maan päälle näkyviin niissä tapauksissa, että johdot muuten kaivettiin maan alle. Jatkokset suojattiin muovipussilla ja
jatkos teipattiin vaakaorteen tai rastipukin tolpan juureen. Loppujohto vedettiin SJBoxin suojarasian sisään pois
juoksijoiden jaloista.
Suunnitteluvaiheessa tehtäväkenttääni lisättiin ensin 250-lukijaleimasinten (15 kpl) ja lopulta reilu viikkoa ennen myös
nollaleimasinten (10 kpl) hankinta. 250-leimasimet saatiin muilta osin hyvin koottua paikalle, mutta suunnitelmassa oli
ottaa Result Fellowsin muiden leimasinten mukana myös kolme lukijaa, mutta ne unohtuivat tilauksesta.
Ymmärtämykseni mukaan lukijoiden osalta kuitenkin selvittiin hyvin. Nollaleimasinten osalta kokonaisuus jäi
126
epäselvemmäksi. Koska leimasimia tuli eri paikoista eri aikaan, kävi niitä moni kyselemässä juuri kaikista kiireisimpään
aikaan, jäi itselleni epäselvä kuva siitä, miten niiden kanssa selvittiin. Lopulliseksi lukumääräksi taisi jäädä kahdeksan
kappaletta. Alkuperäisestä laskusta jäi kokonaan pois se, että mallirasteille olisi pitänyt olla muutama nollaleimasin. Niille
taidettiin lopulta laittaa aivan tavalliset leimasimet. Nollaleimasinten osalta tuli sekaannus sekä ongelmia yhden ledillisen
125-leimasimen kanssa, jota luultiin nollaleimasimeksi. Sitä käytettiin yhtenä lisäleimasimena ruuhka-ajan nollauksessa
jonkin aikaa, mutta se poistettiin käytöstä itkumuurilta tulleen tiedon perusteella.
Online-leimasimista yksi ei lopulta toiminut ja tämä todettiin viimeisen testauksen aikana. Olin varustautunut vain akun
tuomiseen eli lopulliseen kytkentään ja siten ei ollut muita työkaluja mukana leimasimen poistamiseksi saman tien.
Poistamisen sijaan sain käännettyä leimasimen rastipukin alle. Rastipukkina oli tällä rastilla iso tukki joka oli matalalla,
joten olisi luullut leimasimen olevan piilossa, mutta niin vain kävi, että Venlojen viestin aikana joku tarkkaavainen kilpailija
oli huomannut tämän piilotetun leimasimen ja nostanut sen pukin päälle. Tästä seurauksena itkumuurille alkoi tulla jonoa
ja saatuani tiedon toimimattomasta leimasimesta, kävin vaihtamassa tämän toimimattoman tilalle uuden leimasimen jo
kesken Venlojen viestin.
11.7.4 Johdotus, suunnitelma
Toukokuun maastokatselmoinnilla tehtiin alustava SJBoxien sijoitussuunnitelma ja samalla arvioitiin tarvittavien RSjohtojen pituudet. Arvioidun johtotarpeen mukaan johtoja hankittiin lisää, koska kiertävässä Jukola-kalustossa ei juuri
ollut kolmen ja viiden metrin johtoja, joita pääsääntöisesti katsottiin tarvittavan. Johtosuunnitelma tehtiin toukokuun
maastokäynnin perusteella ja silloin monelta rastilta puuttuivat vielä rastipukit, joten suunnitelma perustui senhetkiseen
arvioon. Kun rastipukit valmistuivat, todettiin, että ne olivat monella rastilla huomattavan erilaisia tai eri paikassa kuin
alunperin arvioitiin ja johtotarve muuttui lyhyemmistä pitempiin. Onneksi pitkiä johtoja oli riittävä määrä kiertävässä
kalustossa. Rastien rakentamisen aikana keksittiin, että maahan kaivettujen johtojen sijasta johtoja kannattaa tuoda
ilmassa, kunhan rastipukkiin kiinnitetään riittävän tukeva ja pitkä tolppa tai salko, johon johdot voi tuoda ilmassa ja
salkoa pitkin alas SJBoxille rastipukin alle. Ilmasalkoa oli pakko käyttää joissakin paikoissa kallioisen maaperän takia,
joissa kaivaminen oli mahdotonta.
11.7.5 Rastipukit
Kun rastien rakentaminen online-leimasinten osalta alkoi reilu viikko ennen Jukolaa, puuttui joitakin rastipukkeja
edelleen. Lisäksi monta rastipukkia jouduttiin purkamaan ja muuttamaan niiden sopimattomuuden vuoksi. Muutostyön
teki onneksi rastipukkien rakentajat ratavaliokunnasta. Muun muassa eräällä rastilla oli tarkoitus asentaa viisi leimasinta,
mutta paikalle oli tehty yksi pitkä rastipukki, joka ei vastannut sitä henkeä, miten rastipukit piti rakentaa. Tälle rastille
tehtiin lopulta kaksi varsin hyvää rastipukkia, jotka olivat kuitenkin valitettavan kaukana toisistaan johdotuksen ja
alkuperäisen suunnitelman kannalta, mutta 10 metrin johdoilla selvittiin hyvin tämän rastin osalta, alkuperäisen viiden
metrin suunnitelman sijasta. Kahdella rastilla piti myös varmistaa, että pukit pysyvät paikallaan, eli eivät vedä johtoja
kireälle tai poikki, jos lähtevät liikkumaan suuren suunnistajamäärän vaikutuksesta. Nämä rastit oli rakennettu isoilla
tukeilla, joita ei ollut ankkuroitu maahan. Toisessa paikassa ankkuroinnin tein itse, toisessa paikassa rastirakentajat
tekivät uuden pukkirakennelman, erittäin hyvin tuloksin. Kaiken kaikkiaan rastipukeista lähes puolet oli sellaisia, että niitä
jouduttiin korjailemaan ja siitä syystä online-rastien rakentaminen viivästyi.
11.7.6 SJBoxit, sijoitus
Alunperin suuri osa SJBoxeista päätettiin sijoittaa erilleen rastipukeista. Lopulta monet boxit sijoitettiin suojakoteloineen
rastipukkien alle, josta oli se hyöty, että johtoja ei tarvinnut kaivaa maahan. Muutamassa paikassa rastipukeille tehtiin
lisäjalat, että suojakotelo ja SJBox saatiin suojaan niiden väliin, tai tehtiin muita suojatukia. Kaiken kaikkiaan SJBoxkotelot säilyivät hyväkuntoisina ja täysin paikallaan näennäisen pienillä suojaustoimenpiteillä.
Muutamaan SJBoxin suojakoteloon tehtiin kiinnitysnarut sitä varten, että SJBox saataisiin koteloon sisälle tukevasti kiinni
niin, ettei se pääse liikkumaan. Suurin osa SJBoxeista kuitenkin lopulta sijoitettiin suojalaatikkoon vapaasti akun päälle
127
tai viereen, tai miten nyt parhaiten mahtuivat. RS-johtojen ylimäärä vedettiin myös suojalaatikkoon, etteivät johdot
jääneet maahan ja siten mahdollisesti juoksijoiden jalkoihin. Kokemuksen mukaan SJBox ja suojalaatikko kannattaa aina
sijoittaa rastipukin alle, jos pukki on korkea. Matalien maassa makaavien tukki-mallisten pukkien kanssa tilannetta joutuu
miettimään erikseen.
Suojalaatikoiden riittävyys oli alkuun epävarmaa ja kiertävän kaluston lisäksi hankittiin muutamia postilaatikko-mallisia
suojalaatikoita, mutta niitä ei lopulta käytetty, sillä kalustolähetysten mukana tulleista laatikoista saatiin tarvittava
täydennys suojalaatikoihin. Oma näkemykseni on, että SJBoxia ei ole tarvetta kiinnittää suojalaatikkoon erikseen; jos
akku, SJBox ja RS-johdot on saatu sommiteltua laatikkoon ja kansi saadaan kunnolla kiinni, ja jos paikka on muuten
hyvin valittu, niin kalusto menestyy laatikossa ilman erilliskiinnityksiäkin.
11.7.7 Akut
SJBoxien akkujen osalta jäi alkuun epäselväksi, että montako akkua mistäkin tulee ja että tuleeko maalin ja vaihtojen
SJBoxit syötettäväksi akulla vai erikseen maalikopeilta. Lopulta Timo Kokon kanssa päätettiin tilata kuusi 10Ah-akkua
lisää. Osa akuista saapui kisapaikalle vasta keskiviikko-iltapäivällä ja suurin osa vasta torstai-iltana Timo Kokon mukana
Porvoon NORT-kisan jälkeen. Akkujen lataukseen saattaminen jäi organisoimatta ja koska paikalla oli akkuja ja
lataamisen ”taidetta” ymmärtäviä, niin en itse siihen alunperin juuri puuttunut. Akut saatiin lopulta ladattua, mutta
latauksen tilanne oli itselleni aivan loppumetreille asti epäselvä.
Osaan akuista oli liitäntäjohto juotettu kiinni, mutta suuressa osassa akuista johto kiinnitettiin abico-liittimillä. Kun lähestyi
aika, että piti lähteä viemään akkuja Jukolan viestin rasteille, niin huomattiin, että akkujen liitäntäjohtoja ei ollut tarpeeksi.
Esa Mankki sai nopeasti tehtyä liitosjohtoja lisää tarvittavan määrän, mutta alkuun ei ollut mitenkään selvää, että
materiaaleja oli saatavilla. Lopulta Timo Kokon pakeista löytyi tarvittavat liittimet ja johdot. Tämäkin liitosjohto-episodi oli
täysin odottamaton ja valmistautumaton tilanne, josta lopulta selvittiin pienen hermoilun ja aikataulujen venyttämisen
avulla.
11.7.8 Testaus
Vaikka kaikki rastit eivät vielä olleet valmiita perjantaina, niin linjojen testaus aloitettiin iltapäivällä. Testasimme ensin
Pekka Mettälän kanssa parina siten, että itse kierin rasteilla ja Pekka seurasi leimojen saapumista maasto-bussilla.
Myöhemmin apuun saatiin armeijan kantahenkilökuntaan kuulunut henkilö, jolla ei ollut kokemusta Emit-kalustosta,
mutta hän tiesi rastien paikat. Nopean ohjeistuksen jälkeen hänet saatiin matkaan. Kävi niin, että hänen ensimmäisellä
testattavalla rastillaan linjoissa oli jotakin vikaa ja testaus ei onnistunut. Tällä paikalla SJBox oli sijoitettuna rastipukin alle
ja kaikki liittimet olivat pukin alla näkyvissä. Seuraavalla testirastilla SJBox oli sijoitettu noin viiden metrin päähän kiven
taakse erilleen ja kaapelit oli kaivettu maahan, kahdelta erilliseltä rastipukilta kivelle. Testaushenkilö ei tätä ymmärtänyt
eikä huomannut SJBoxin suojalaatikkoa kiven juuressa, vaan luuli liityntäpaikan olevan toisen rastipukin juuressa ja repi
suojaukset liittimistä auki, jolloin kahden leimasimen pukista jäi näkyviin neljä johdonpäätä, joista kaksi tuli leimasimilta ja
kaksi oli jatkojohtoja menossa SJBoxille ja nämä ei tietenkään sopinut SJBoxin liittimiin. Onneksi linja pelasi ja saatiin
tieto ainakin kahden leimasimen ja linjan toimivuudesta. Lopulta kävin itse perjantaina hämärässä iltamyöhässä
korjaamassa liitokset entiselleen.
Testausta jatkettiin lauantai-aamuna aikaisin ja nyt saatiin apuun kaksi varusmiestä lisää. Armeijan miesten turvin saatiin
osa Jukolan rasteista testattua ja oman kierrokseni aikana saatiin Venlojen rastit myös testattua. Ennen Venlojen viestin
alkua meillä oli kuitenkin kaksi Jukolan viestin rastia vielä testaamatta.
Testauksen aikana huomattiin, että joiltakin rasteilta radiopuhelin ei kuulu maastokontille, vaikka etäisyydet olivat melko
lyhyitä. Testausvaiheessa käytettiin monessa paikassa omia puhelimia, että saatiin testaus suoritettua. Radioliikenne
saatiin toimimaan kunnolla vasta Venlojen viestin jälkeen, kun maastokontille saatiin puhelin, jossa voitiin liittää ulkoinen
antenni. Maastokonttina käytetty bussi on niin täynnä tekniikkaa, ettei käsiradiopuhelimilla ollut kuuluvuutta edes lähelle.
128
Monella rastilla leimasinten testaus suoritettiin alkuun kahdella Emit-kortilla vuorotellen leimaten, mutta osa leimoista ei
tullut läpi, koska järjestelmässä oli jonkinlainen Emit-kortin puskuri-aika, eli samalla kortilla ei voinut leimata kahta kertaa
nopeasti, vaan olisi pitänyt odottaa noin 15 sekuntia leimausten välillä. Tämä asia ei ollut tiedossa ja oli hyvin lähellä
ettemme poistaneet leimasimia ”toimimattomina” eräältä rastilta juuri ennen kun Jukolan kärki tuli rastille. Kaikki
leimasimet onneksi toimivat ja siltä osin ei tehty turhia toimenpiteitä, mutta tämä aiheutti kyllä huolta ja epävarmuutta
laitteistojen toimivuudesta.
11.7.9 Akkujen vienti
Ennen Venlojen viestin alkua vein akut SJBoxeille vasta aivan viime hetkillä. Tässä olisi voinut asiaa ajatella tarkemmin
ja olisi voinut säästää aikaa, sillä vain muutama tunti aiemmin olin testausvaiheessa kulkenut rasteilla akun kanssa ja jo
silloin olisi aivan hyvin voinut jättää Venlojen viestin rastit toimintakuntoon.
Jukolan viestin osalta akkuja vietiin myös aivan viime tingassa rasteille, niin sanotusti Job-periaatteella (juuri oikeaan
tarpeeseen). Tähän oli selvä syy; ei ollut aikaa lähteä kiertämään ja varustamaan kaikkia rasteja, kun piti myös huolehtia
vaihdot Venlojen viestin rasteilla olleiden SJBoxien ja akkujen osalta Jukolan viestin rasteille. Siksi tein ensin kierroksen
ja varustelun kolmen ensimmäisen osuuden rasteilla ja sen jälkeen hieman rauhallisemmin mielin jatkoin muiden
osuuksien rastien varustelua Jukolan viestin jo ollessa täydessä käynnissä. Ennen Jukolan viestin alkua viedessäni
Jukolan ensimmäisen osuuden ensimmäisen väliaikarastin akkua todettiin, että rasti ei toimi. Aikamme tätä
ihmeteltyämme jatkoin itse matkaa seuraaville rasteille ja Timo Kokko lähti kilpailukeskuksesta käsin selvittämään
tilannetta tällä väliaikarastilla. Lopulta ilmeisesti rastille tuleva johdotus todettiin liian pitkäksi (johdotuksen veto oli tehty
suunnitelmasta poiketen?) ja sijoittamalla toistin SJBox matkalle rasti saatiin pelaamaan. Tosin kahden ensimmäisen
osuuden väliajat jäivät tulematta tämän seurauksena.
11.7.10 Kilpailun aikainen toiminta, varmistus
Kilpailun aikana oli tarkoitus varmistaa, että jos online-rastit eivät toimi, saadaan radiolla tieto joko maastokontille tai
maalille niistä joukkueista, jotka väliaikarasteilla ovat käyneet. Tätä tehtävää varten väliaikarasteille sijoitettiin kaksi
rastimiestä, jotka hoitivat varmistustehtävän radiopuhelimen avulla. Osa rastimiehistä oli mukana kenraaliharjoituksessa
ja osa kävi rasteilla ennen kilpailua, mutta osa ei ehtinyt rasteille ennekuin vasta kilpailun aikana. Kun rastimiehet
saapuivat kilpailukeskukseen sovittuna aikana, oli muun järjestelyn osalta niin kiire, että opastus jäi heikoksi. Toisaalta
osa rastimiehistä oli kokeneita, joten he eivät juuri opastusta tarvinneet, mutta jotkut tarvitsivat sikäli opastusta, että
heidät saatiin kulkemaan samaa matkaa rasteille TV-miesten kanssa. Kiire aiheutti myös sen, että eräälle rastille
menneelle rastimiehelle unohtui antaa radiopuhelin mukaan. Radiopuhelin saatiin rastille vasta, kun annoin oman
radiopuhelimeni rastille käyttöön muita rasteja valmistellessani.
Venlojen viestin aikana kävi ilmi, että radiopuhelin ei kuulu kaikilta rasteilta maastokontille. Kaiken lisäksi muiden
sekaannusten vuoksi Venlojen viestin alkupään online-rasteilta ei saatu väliaikoja, joten joidenkin rastien osalta oltiin
täysin TV-kuvan varassa. Jukolan viestiin tilanne saatiin korjattua maastokontin paremman puhelimen ja antennin avulla.
Varmistustoiminnassa ei ollut aivan selvää käsitystä siitä, miten varmistus tapahtuu. Rastimiehet eivät tietenkään voi
paljon muuta tehdä kuin lukea radiopuhelimella tulevia joukkueita ja samalla pitää kirjaa, että kaikki tulevat luetuiksi,
mutta maastokontilla ja maalilla keskustelua syntyi siitä, että lyödäänkö kaikki rastilta ilmoitetut joukkueet koneelle vai
vain ne, joille ei tule aikaa online-leimasimilta.
Rastimiesten tehtävä on melko helppo kaikkien muiden osuuksien osalta, paitsi ensimmäisen osuuden alkupään
rasteilla, jossa kärki tulee niin ryhmässä, että kärkeä ei pysty kokonaisuudessaan saamaan luetuksi. Vastaanottopäässä
maastokontilla loppupäässä alkoi muodostua ongelmaksi se, että väliaikarasteja oli niin tiheästi, että ennen kuin
edellinen rasti lopetti, niin seuraavalta alkoi tulla jo varmistuksia. Kaikki varmistukset hoidettiin samalla radiopuhelimen
kanavalla, joten yhtä aikaa kahdelta eri rastilta tulevat varmistukset aiheuttivat ongelmia. Loppupäässä luettavien
joukkueiden määrää supistettiin, että saatiin varmistustoiminta pysymään kasassa.
129
Jos testaukset on suoritettu hyvissä ajoin ja rastit toimivat, niin kilpailun aikainen varmistustoiminta on periaatteessa
ainoastaan sellaisten juoksijoiden bongaamista, joiden kortti ei toimi ja jotka siten eivät siis saa leimausaikaa rasteilta.
11.7.11 Toiminta maastokontilla
Pentti Lajunen
Saavuin maastokonttina toimineelle Viestirykmentin linja-autolle noin kaksi tuntia ennen Venlojen viestin lähtöä.
Tilannekatsauksessa totesimme, ettei radioliikenne rasteille toimi toivotusti eikä myöskään kännykkä kuulu kuin auton
etuosassa.
Pekka Mettälä kertoi, että odotetaan käskyä käynnistää ohjelma (Maali32). Jossakin sivulauseessa hän mainitsi
tiedoston Boxohje.lst puuttumisesta. En kiinnittänyt siihen mitään huomiota, koska odotin sen vielä tulevan. Noin 10
minuuttia ennen starttia maastokontin ja tulospalvelukeskuksen välinen puhelin soi ja käskettiin käynnistää ohjelma.
Käynnistimme ohjelman kaikissa koneissa ja niin se Boxohje unohtui.
Kilpailun käynnistyttyä rasteilta ei saatu konttiin varmistustietoa. Tietoa ei myöskään ollut siitä, mitä Boxohjeen
puuttumisen johdosta tulospalvelukonteilla maalialueella tehtiin. Boxohjeen jakamisen ja koneiden käynnistyksen jälkeen
katselimme telkkarista ja vertailimme online-rasteilta tulevaa dataa, koska huonojen radioliikenneyhteyksien vuoksi ei
varmistustietoa radioteitse tullut.
Jukolan viestiin mennessä saatiin maastokonttiin ulkoantenni, joten radioliikenne pelasi aika hyvin, yhtä rastia lukuun
ottamatta. Online-rasteille menevät virtasilmukat (SJBoxit), jotka eivät olleet käytössä Venlojen aikana, olivat
ongelmallisia. Pahin oli ensimmäinen miesten rasti (aukko), joka loppujen lopuksi lähti toimimaan vasta noin klo 03.00
Timo Kokon vietyä yhden SJBoxin keskelle vahvistimeksi ja parannettua liitoksia.
Tietokoneista yksi meni ”solmuun”; se ei totellut Alt näppäintä, eikä Pirilä-ohjelmien uudelleen käynnistys auttanut. Koko
konetta ei voitu käynnistää uudelleen, koska samassa koneessa oli istunto rastille. Näin konetta ei olisi voitu käyttää
varmistamiseen.
Koska online-rasteja oli paljon ja kutakin rastia varten oli oma varmistuskone, piti varmistajien vaihtaa kontissa paikkaa
usein. Puolessavälissä meillä oli jo aikaa kirjoittaa ylös keitä ja missä järjestyksessä on mahdollisesti tulossa seuraavalle
rastille. Se helpotti toimintaa, koska voitiin jo huudella radiolla takaisin päin oikeita numeroita, jos rasteilta saadut
numerot eivät olleet luotettavia. Joillakin rasteilla oli ilmeisesti huono näkyvyys, mikä aiheutti väärin nähtyjen numeroiden
ilmoittamisia.
Pirilän ohjelmaan tehty uusi ominaisuus, jossa syötetään käsiajat omaan ikkunaansa oli periaatteessa hyvä, mutta
toisaalta siitä seurasi myös paljon ongelmia. Online-ikkunaan tulivat kaikki tapahtumat ”pötkössä”, joten sitä piti käydä
vähän väliä selaamassa ja siitä taas seurasi aktiivisen ikkunan vaihtuminen. Toiminta oli jatkuvaa ”räppäämistä”
ikkunasta toiseen, osuuden, pisteen ja fyysisen paikan vaihtamista eli turhan nopeatempoista, keskittymiskykyä vaativaa
ja virhealtista työtä tehtäväksi yöllä, varsinkin kun osa tekijöistä oli viikon valmistelutöistä jo valmiiksi väsynyt.
Kehitysehdotuksena esittäisimme, että varmennustoimenpiteet kannattaisi erottaa online-ajanotosta omaksi
kokonaisuudekseen ja suorittaa erillisillä tietokoneilla. Varmennustyöpisteitä voisi olla 1-2 tarpeesta riippuen. Työpiste
sisältäisi kaksi tietokonetta; ensimmäisessä näytettäisiin edellisen rastin ja seurattavan rastin tilanne (ohjelma
WinKuulutus?), jolloin tiedettäisiin keitä odottaa ja toinen kone olisi työkone, jonka näkymä olisi samanlainen
vertailuikkuna kuin nytkin. Näin varsinainen työskentely selkiytyisi, koska jos kaikki menee "nappiin", edessä on kaksi
identtistä ikkunaa, online-ikkuna ja käsi-ikkuna.
11.7.12 Rastien purku ja leimasinten lähetys
Kilpailun jälkeen sunnuntaina noin kello 15 aloitettiin rastien purku maastosta. Kun päivällä oli ehtinyt pari tuntia nukkua,
niin jaksoi reippaana taas lähteä purkutöihin ja pääosin teinkin rastien purkamisen itse. Sain iltapäiväksi muiden rastien
130
purkajista yhden apulaisen ja se apu olikin tervetullutta. Lopulta sunnuntai-iltana alkoi sataa ja iltakymmeneltä päätin
lopettaa ja jättää loput rastit maanantaille. Maanantai-iltana kaikki rastit oli haettu metsästä.
Leimasimet lähetettiin monessa vaiheessa kotimatkalle. Pääosa lähti ennen juhannusta, mutta joitakin jäi juhannuksen
jälkeiselle viikolle ja lopulta viimeiset vielä seuraavalle viikolle. Johtojen puhdistuksen ja lajittelun jälkeen nekin saatiin
pakettiin juhannuksen jälkeisellä viikolla.
On huomattava, että ennen online-rastien purkamista on varmistettava turvallisuusvaliokunnalta, voiko purkamisen
aloittaa. Online-tiedoista on hyötyä, jos metsässä on vielä joukkueita. Rata- tai IT-valiokunta ei saa omatoimisesti lähteä
purkamaan. Ylipäätänsä osana valiokuntien yhteistyötä kannattaisi miettiä etukäteen ohje, miten toimitaan, jos tarvitaan
etsintöjä.
11.7.13 Puolustusvoimien tekemät johdotukset
Alusta alkaen oli selvää, että yksi rasti on niin kaukana, että sitä varten tarvitaan vahvistin. Tämän toistimen kautta kulki
lopulta kahden rastin signaalit. Testausvaiheessa todettiin, että yksi muukin kaukana sijainnut rasti tarvitsi myös
toistimen, vaikka alunperin sen uskottiin riittävän ilmankin. Vielä kilpailun aikana todettiin yhden rastin tarvitsevan
toistimen, joten näistä toimenpiteistä aiheutui paitsi lisätyötä, niin myös kiirettä kaiken muun kiireen keskelle.
Joillakin kytkentäpaikoilla oli käynyt niin, että parikaapelia oli alettu vetää väärinpäin ja kela oli jäänyt kytkentäpäähän ja
johdon pää oli kelassa ilman, että siinä oli löysää. Tästä aiheutui viivästystä sikäli, että piti kutsua eräs Puolustusvoimien
edustaja tekemään johtotyö oikealla tavalla, että SJBoxille saatiin parikaapeli oikeasta paikasta ja riittävän pitkänä.
11.7.14 Erityisiä huomioita
Yhtä kokemusta rikkaampana voin todeta ainakin seuraavat asiat, joihin kannattaa panostaa ja jotka kannattaa
varmistaa reilusti ennen seuraavaa Jukolaa:
 Riittävä miehistö:
Online-rastien varustamiseen, testaamiseen ym. toimintaan kannattaa varata vähintään kolme miestä,
jotka kykenevät jakamaan kaiken kuorman ennen kisaa, kisan aikana ja kisan jälkeen. Kaikkia näitä
vaiheita kannattaa miettiä ajan kanssa ja sopia tehtävät kullekin niin, että Jukola sujuu mallikkaasti
ilman suurempia paineita ja että juoksemisen ja stressin määrä pysyy kohtuullisena.
 Rastirakenteiden sopiminen pukintekijöiden kanssa:
Rastipukkien malli, määrä ja sijainti kannattaa sopia ratamestareiden ja rastirakentajien kanssa
etukäteen, jos mahdollista. Näin tekemällä välttyy monelta viivästykseltä rakennusvaiheen aikana.
 Leimasinten hankinta:
Leimasinten hankinta kannattaa aloittaa mielellään jo pari kuukautta ennen Jukolaa ainakin niiden
leimasinten osalta, jotka tietää olevan saatavilla. Joka tapauksessa joitakin leimasimia tulee olemaan
kisakäytössä vielä Jukola-viikolla, joten mitä paremmin pystyy valmistautumaan esim. rastikoodien
merkkaukseen ym., niin sen helpompaa on myöhässä tulevien leimasinten huolehtiminen rasteille.
 Rastien rakentaminen:
Rastien rakentaminen kannattaa aloittaa, jos mahdollista, ainakin kaksi viikkoa ennen Jukolaa esim.
kaapeliojien kaivamisella. Leimasimia kannattaa alkaa ruuvailla paikalleen, jos mahdollista,
viimeistään viikkoa ennen kilpailua, sillä johdotustyö ym. vie yllättävän paljon aikaa. Hiha-arviona aikaa
kannattaa varata rastia kohden ainakin kaksi tuntia varustelun tekemiseen.
131
 Aikataulutus juuri ennen kisaa:
Kannattaa miettiä etukäteen aikataulutus testauksen, akkujen lopullisen viennin ja mahdollisten
Venlojen ja Jukolan viestien välisten kalustojen vaihdon osalta.
 Radiopuhelinten testaus:
Radiopuhelinten kuuluvuus kannattaa testata ajoissa , että ehditään tehdä muutoksia, jos ei kuulu.
Radiopuhelimet olisi hyvä olla käytössä harjoittelua varten jo kenraaliharjoituksessa.
 Rastien toiminnan testaus:
Rastien toiminta olisi hyvä saada testattua vähintään perjantai-iltaan mennessä. Jos toimimattomuus
voidaan todeta viimeistään tässä vaiheessa, jää edes jonkin verran aikaa ennen kilpailua tutkia, mistä
ongelmat voisivat johtua ja ratkaista ne.
11.8 TULOSTUKSET
Jyrki Metsola, Timo Harju
11.8.1 Tilat
Tulostamolle oli alunperin varattu tila samasta parakkitasoisesta lämmittämättömästä rakennuksesta, jossa Info ja
Jukola-kauppa sijaitsivat. Sateisen kenraaliharjoituksen yhteydessä tulostamon henkilökunnan tekemä tarkastus paljasti,
että paikka oli huono muun muassa siksi, että katto vuoti. Paperit tulisivat kostumaan, jolloin tulostaminen vaikeutuisi.
Johdon nopealla päätöksellä tulostamo siirrettiin maneesirakennuksen toimistotiloihin, mikä oli kuiva, lämmin ja
rauhallinen tila. Siirto kuormitti jonkin verran verkon asennushenkilöstöä.
11.8.2 Kalusto
Tulostimia oli kaksi; iso monitoimilaite, jolla tulostettiin tulostaululle menevät A3-liuskat sekä pienempi A4-tulostin. Piriläverkossa olevia kannettavia tietokoneita oli kaksi. Molemmat tulostimet oli liitetty verkkoon, joten molempia olisi voitu
käyttää kummalta tietokoneelta tahansa. Toiseen tietokoneeseen oli editoitu tuloksen muotoilutiedosto TULLUET.A3 ja
toiseen TULLUET.A4, joten oli kätevää ohjata kumpaakin tulostinta omalta PC:ltään.
11.8.3 Henkilöstö
Tulostamon henkilökunta käsitti yhteensä viisi henkilöä. Määrä tuntuu pieneltä ja kaiken lisäksi yksikään henkilöistä ei
ollut Vehkalahden Veikkojen jäsen. Joukko koostui kuitenkin erittäin kokeneista tulospalveluosaajista, joten esimerkiksi
mitään etukäteiskoulutusta ei tarvittu. Tulostamon koko henkilökunta ei tavannut toisiaan etukäteen, ennen kuin juuri
ennen Venlojen viestin alkua, joka aiheutti muun muassa sen, että työvuorojen jakaminen suoritettiin varsinaisen
kilpailun aikana. Tästä syystä myöskään tulostamon toimintaperiaatteita ei käyty perusteellisesti läpi ennen kilpailua,
mutta siitä huolimatta toiminta sujui vanhasta kokemuksesta aivan mallikkaasti. Perinteiseen tapaan sunnuntaiaamun ja
erityisesti aamupäivän miehityksessä oli pieniä ongelmia, kun kotiinlähtöpaineet alkoivat vaivata useita.
11.8.4 Toimintatapa


Viestin etenemistä seurattiin Pirilän ohjelman yhteenveto-näkymästä ('Tulosta Näytölle Yhteenveto') ja sitä
verrattiin paperilla ylläpidettyyn tulostuslokiin.
Lokiin kirjattiin viimeisimmän tulostetun sivun ensimmäisen joukkueen sijoitus ja joukkuenumero sekä
viimeisimmän joukkueen sijoitus.
132


Kun sitten huomattiin yhteenvetonäkymästä, tai muuten todettiin, että nyt kannattaa jokin osuus taas tulostaa,
niin ennen tulostusta näytöltä varmistettiin, että osuuden tuloksissa ei ole tapahtunut muutoksia. Tämä tapahtui
vertaamalla koneen antamia tuloslistoja tulostuslokin tietoihin.
Ongelmana Jukolassa on se, että kun muutoksia tuloksiin voi tapahtua pitkänkin ajan kuluttua suunnistajan
maaliintulosta (itkumuuri → valitus → valituksen hyväksyminen?), niin usealla osuudella jouduttiin tuloksia
tulostamaan uudestaan hyvinkin paljon taaksepäin.
→ Erityisesti edellä mainittu korostui yhteislähdön jälkeen, koska useamman osuuden tulokset elivät
voimakkaasti sen mukaan, miten yhteislähdössä lähteneitä tuli eri osuuksilta maaliin, ja näin yksittäisen
joukkueen sijoitukset eri osuuksilla asettuivat paikoilleen.
Tulostamon vastaava teki sunnuntaina noin puolen päivän jälkeen päätöksen lopettaa taululle tulostaminen, koska
paikalla oli enää hyvin vähän ihmisiä ja johtuen edellä mainitusta yhteislähdön aiheuttamasta tulosten jatkuvasta
muutoksesta uudelleen tulostamista olisi joutunut tekemään jatkuvasti.
11.8.5 Erityisiä huomioita
 Jukolan päättävissä organisaatioissa olisi vakavasti syytä miettiä paperitulostamisen tulevaisuutta. Johtuen juuri
edellä mainitusta tulosten jatkuvasta muuttumisesta (välistä hylätään tai hyväksytään takaisin), erilaisten
päätelaitteiden (kännykät, ipadit jne.) jatkuvasta lisääntymisestä sekä jo nyt tuloslaskentajärjestelmän
tuottamasta online-datasta kannattaisi käynnistää keskustelut jonkinlaisesta "sähköisestä tulostaulusta".
Ajatuksena olisi esimerkiksi se, että tulostaulu korvattaisiin isoilla screeneillä, joissa tuloksia esitettäisiin
reaaliaikaisesti.
 Tulostamo hoiti myös juoksujärjestysten kirjaamisia niiden joukkueiden osalta, jotka eivät olleet tehneet sitä
määräaikaan mennessä. Tehtävä oli annettu tulostamolle siksi, että sen piti sijaita Infon välittömässä
läheisyydessä ja Info taas ei luovuttanut joukkuemateriaalia ennen kuin oli saanut juoksujärjestykset.
Tulostamon muutoksen johdosta juoksujärjestyslomakkeiden kuljetusmatka lisääntyi lähes 100 metrillä.
11.9 PORTTI- JA PUOMIKONEET
Timo Harju
Portti- ja puomikoneet oli molemmat sijoitettu vaihtopuomin läheisyyteen. Rakennelma oli väliseinällinen katos, jonka
kummallakin puolella oli tasot, joihin kiertävään kalustoon kuuluvat PC-kotelot voitiin kiinnittää. Puoliskojen jatkeet oli
erotettu aidoilla, jotta ainoastaan Emit-teltan kautta tulleilla kilpailijoilla oli pääsy vaihtoalueelle.
Puomikoneiden sijainti oli hyvä, nehän ovat tarkoitetut lähtöä odottaville kilpailijoille metsässä olevan joukkueen jäsenen
etenemisen seurantaan. Sen sijaan porttikoneet olivat syrjässä ajatellen sitä, missä pääosa ihmisistä oli ja liikkui.
Porttikoneet palvelivatkin pääosin seurateltta-aluetta.
Edellisestä Jukolasta poiketen PC:t olivat taas kannettavia, mikä mahdollisti valmiiden ikkunallisten koteloiden käytön.
Koneita konfiguroitiin kuusi kumpaankin tehtävään. Koska koteloita oli 10 kpl ja kirvesmiehillä/puusepillä samoin kuin IThenkilöstöllä oli pääosin kiire, lisää ei alettu valmistamaan. Siten käytössä oli 5 + 5 konetta. Tarkastuskäyntien
perusteella sen verran pitkiä jonoja esiintyi, että koneita olisi saanut olla ainakin suunnitellut 6 + 6.
Ohjelma oli edellisvuosien tapaan Jouni Aaltosen Tulostaulu. Pari viikkoa ennen Jukolaa Jouni sovitti ohjelman grafiikan
PC:ittemme resoluution mukaiseksi sekä lisäsi ohjelmaan saman "salauksen" kuin mikä oli käytössä myös onlineohjelmassa; ratamestarien toivomuksesta matkat osuuden väliaikapisteisiin tulivat näkyviin vasta, kun osuudelta tuli
väliaikoja. Tämän tarkoitus oli vaikeuttaa huippujoukkueiden tulevien osuuksien rataennakointia.
Koneiden toiminnan valvonta hoidettiin vähän niin kuin "vasemmalla kädellä". Torstaina Porvoossa juostun
maailmancupin osakilpailun (NORT) eräs pääorganisaattoreista, Svante Nilsson, oli pyynnöstäni lupautunut myös
133
Jukolaan toimitsijaksi. Koska en halunnut kuormittaa Svantea kohtuuttomasti raskaan NORT:n jälkeen, tehtävänanto oli
suunnilleen tällainen : "Käy kilpailun seuraamisen lomassa silloin tällöin katsomassa portti- ja puomikoneita. Jos on
ongelmia, niiden vaikeusasteesta riippuen a) käynnistä ohjelma uudestaan, b) käynnistä koko PC uudestaan, c) ota
yhteyttä tulospalvelukeskukseen.”
Jälkeenpäin kuulin, että myös maalin päällikkö Hannu Peni oli käsittänyt portti- ja puomikoneiden valvonnan kuuluvan
tehtäviinsä, vaikka itse en muista antaneeni tällaista käskyä. Joka tapauksessa Hannu asensi koneet yhdessä Miikka
Mäkisen kanssa sekä seurasi niiden toimintaa samalla periaatteella kuin Svante Nilsson.
Koneet ja ohjelma toimivat lähes moitteetta molempien viestien ajan, ainoastaan yksi ohjelman uudelleen käynnistys
tarvittiin.
11.10 ONLINE-PALVELIMET
11.10.1 Palvelimet
Timo Harju
Perinteiseen Jukola-tapaan tulokset ja väliajat lähetettiin onlinena Internetiin Jouni Aaltosen online-palvelulla
katsottaviksi. Lisäksi vuoden tauon jälkeen kenttäkuulutus Internet-radioitiin.
Virtuaalipalvelimia oli käytössä neljä:



online1.jukola.com-online4.jukola.com Nebulan palvelimilla
online5.jukola.com Result Fellowsin palvelimella
online6.jukola.com Resultservice Finlandin palvelimella
Online-tulosten seurantaan käytettiin Nebulan palvelimia. Result Fellowsin palvelin oli varalla ja Resultservicen
palvelimelle välitettiin kenttäkuulutus.
Jouni Aaltonen oli etukäteen asentanut tarvittavat ohjelmistot sekä konfiguraatiot sekä kirjoittanut skriptin, joka valitsi
palvelimen, jolle palvelun käyttäjä kirjattiin. Palvelimella pyörivään ohjelmaan hän ohjelmoi vastaavan ratamestarien
toivoman "salauksen" kuin Tulostaulu-ohjelmaan; kunkin osuuden väliaikapisteet matkoineen tulivat näkyviin vasta, kun
aikoja alkoi tulla. Ja tarkoitushan oli vaikeuttaa huippujoukkueiden tulevien osuuksien rataspekulaatioita.
11.10.2 Valvonta kilpailun aikana
Mika Aleksandroff, Tuomo Marku
Online-tulospalvelun valvonta tarkoitti käytännössä väliaikatietojen päivittymisen seurantaa. Venlojen viestin
loppupuolella kuulimme, että joku olisi valittanut tulospalvelusivujen hitaudesta. Emme kuitenkaan havainneet
minkäänlaista normaalista poikkeavaa hitautta koko kisojen aikana; väliaikasivut latautuivat hitaimmillaankin parissa
sekunnissa. Latausaikoja tarkkailtiin Firefox-selaimen Extended Statusbar -laajennuksen avulla sekä Jukolan viestin
aikana Cacti-valvontaohjelmistolla.
Tulospalvelu hoidettiin neljällä Nebulasta vuokratulla palvelimella koko kilpailun ajan. Palvelinten kuormitus pysyi
kohtuullisena koko ajan, ainoastaan pientä säätöä Apachen asetuksiin tehtiin illan aikana.
Jouni Aaltonen oli pystyttänyt omalle palvelimelleen Cacti-valvontaohjelmiston, jolla valvottiin tulospalvelinten
kuormitusta. Tämän lisäksi palvelinten konsolilta seurattiin Apachen Status-tietoja. Venlojen viestin aikana tulleen
hitauskommentin vuoksi asensin myös omalle kannettavalleni Cactin, jolla pystyimme valvomaan myös tulospalvelinten
HTTP-vasteaikoja eli kuinka nopeasti palvelimet vastasivat. Erilaisten välimuistitekniikoiden vuoksi valvonnan tulokset
134
eivät täysin vastaa eri käyttäjien kokemusta, mutta olivat vähintäänkin suuntaa antavia. Valvonnan mukaan palvelimet
vastasivat aina reilusti alle sekunnissa, tosin tätä päästiin seuraamaan vasta yöllä, jolloin palvelimet eivät olleet
maksimikuormituksessa.
Hyvää:




Palvelinkapasiteetti; palvelinten kapasiteetti riitti hyvin.
Cacti-valvonta; valvonnalla näki hyvin, miten kuormitus palvelimilla kehittyy illan aikana.
Internet-yhteydet; Internet-yhteys oli riittävän nopea.
Mediateltan IT-järjestelyt; yhteydet toimivat ja toimittajat kehuivat jopa langattoman verkon toimintaa. Teltan
kaapelointi oli suurimmaksi osaksi saatu piiloon.
Kehitettävää:
 Cacti-valvonta:
Valvontaan kannattaa ehdottomasti lisätä mittarit HTTP-vasteajan sekä Apachen tilan (Apache server-status)
seuraamiselle. Näiden lisäksi kannattaa säätää valmiiksi yleisnäkymä/-näkymiä, josta näkee samanaikaisesti
kaikkien palvelinten kuormituksen ja vasteajat. Tämä ei poista manuaalisen seurannan välttämättömyyttä mutta
auttaa havaitsemaan trendejä kuormituksessa.
11.11 MEDIAN ATK-TUKI
11.11.1 Tekniikka
Mika Aleksandroff, Tuomo Marku
Media-telttaan oli verkonrakennusosaston toimesta sijoitettu seuraava kalusto:
 Ciscon Catalyst 2950 -kytkin, johon tuli noin 50 m pitkä utp-kaapeli Emit-teltan kytkimestä
 3 langattoman verkon tukiasemaa, joista kaksi sijoitettuina teltan päihin ja yksi keskelle
 1 Pirilä-verkkoon kytketty kannettava PC
 4 Internet-toimituksen käyttöön tarkoitettua PC:tä
 2 yleiseen käyttöön tarkoitettua PC:tä
 monitoimitulostin, joka oli asennettu Pirilä-verkkoon.
Toimittajien käyttöön oli vuokrattu pitkät kaksipuoliset työpöydät. Pöytien keskellä oli kytkentäpaneelit, joista käyttäjät
saivat sähköä ja jotka sisälsivät atk-rasioita. Sähkön syöttö pöytään tapahtui yhdellä johdolla, mutta valmiiden atkrasioiden käyttöönotto olisi vaatinut niin paljon johdotus- ja kytkentätöitä, että valitsimme kevyemmän vaihtoehdon.
Jonkin aikaa pöytiä ihmeteltyämme kävimme lainaamassa työpaikaltamme riittävän määrän tarvikkeita. Kiinnitimme
molempien kiinteiden yhteyksien pöytien (20 käyttäjää/pöytä) alle 24-porttisen HP Procurve -kytkimen, joihin kytkettiin
kaapelit käyttäjille. Pöydät olivat siinä mielessä hyviä, että kaapelit saatiin piilotettua kytkentäpaneelien alle ja ratkaisu oli
varsin siisti. Valmiiden rasioiden käyttö olisi edellyttänyt kymmenen 5-porttisen kytkimen käyttöä, joiden hankinta taas
olisi edellyttänyt tietoa hankituista pöydistä etukäteen. Pöytien kytkentäpaneelien suunnittelu on selvästi jäänyt kesken
atk-yhteyksien osalta. Sekä kiinteät että langattomat yhteydet toimivat hyvin ja saivat toimittajilta kiitosta.
11.11.2 Median tuki
Lauri Vuorinen
Tehtäväkenttäni kilpailuviikonlopun aikana jakaantui selvästi kolmeen osaan; Salpa-Jukolan verkkotoimituksen
avustamiseen, ulkopuolisen (= ei Salpa-Jukolan organisaatiossa toimivan) median atk-tukeen sekä Salpa-Jukolan
Internet-sivuston tekniseen ylläpitoon. Näistä selvästi suurimman osan työpanoksesta veivät kaksi viimeksi mainittua
ulkopuolisten toimittajien pärjätessä hyvinkin itsenäisesti.
135
Verkkotoimituksen avustaminenkin oli suhteellisen rutiininomaista toimintaa. Tehtävänäni oli lähinnä avustaa
verkkotoimittajia verkkosivuston sisällönhallintajärjestelmän käytössä ja ratkoa muutamia ongelmatapauksia. Lisäksi
kirjoitin itsekin joitakin kilpailun aikaisia uutistekstejä omaan suunnistuksen asiantuntemukseeni nojautuen.
Atk-tukitehtäväni oli huolehtia siitä, että lehdistön edustajat voivat tehdä työnsä ilman teknisiä ongelmia. Toimittajilla oli
käytössään sekä kaapeloitu että langaton lähiverkko. Lisäksi järjestäjät olivat varanneet kaksi PC:tä yleiseen käyttöön.
Varsinaiset työtehtävät sisälsivät lähinnä koneiden asetusten määrittämistä lähiverkkoon. Useimmat käyttäjät käyttivät
lehtensä ftp/www-palvelua materiaalin siirtämiseen, mutta osa joutui käyttämään sähköpostiohjelmaa. Heille tuli
määritellä verkkoasetusten lisäksi sähköpostiasetukset, jotta sähköpostin lähetys paikallisen operaattorin verkosta
onnistuisi.
Käyttäjistä suurimmalla osalla oli Windows-kannettava, muutamalla Mac. Ainoastaan yhden norjalaisen toimittajan
Dell-merkkistä kannettavaa tietokonetta ei saatu tuntemattomasta syystä toimimaan verkossa. Hän käytti materiaalinsa
lähettämiseen järjestäjien PC:tä. Muilta osin yhteydet näyttivät toimivan hyvin, eikä kenelläkään näyttänyt olevan
suurempia ongelmia. Yhteydet ulos toimivat moitteetta.
Lehdistötelttaan oli toimitettu myös pari faksia, mutta sen lisäksi, ettei juuri kukaan tarvinnut niitä, ei niille oltu myöskään
muistettu vetää puhelinlinjaa.
11.12 INTERNET-SIVUT
Lauri Vuorinen, Timo Harju (ensimmäinen kappale)
Salpa-Jukolan kartantekijä ja Jukolan viestin ratamestari Janne Weckman suunnitteli ja loi sivutyönään Salpa-Jukolan
Internet-sivut vuoden 2010 alussa. Toteutusväline oli Joomla-sisällönhallintajärjestelmä. Koska Jannen aika ei olisi
riittänyt sivuston ylläpitoon, tehtävät jaettiin siten, että Viestintävaliokunta vastasi sisällöstä ja IT-valiokunta antoi teknistä
tukea. Raja ei kuitenkaan ollut tarkka; Viestintävaliokunta muun muassa hoiti sivuston siirron alkuperäistä
suurikapasiteettisemmalle palvelimelle (Nebula) keväällä 2011. IT-valiokunnan puolella teknisen osaamisen ja
avustamisen hoiti siis Lauri Vuorinen.
Tarkempi kuvaus Internet-sivuista on seuraavassa luvussa (Luku 12.4), Viestintävaliokunnan osuudessa.
136
12 VIESTINTÄVALIOKUNTA
Vastuuhenkilöt
Viestintäpäällikkö
Valiokunnan varapj.
Kisalehdet
Mediakeskus
IT-tuki
Valokuvaus
Kari Makkonen
Minna Nordström
Veijo Riivari
Erkki Kivelä
Lauri Vuorinen
Aapo Laiho
0400-755535
044-3260741
0400-827340
050-5490346
050-5921383
050-5921592
kari.makkonen@kotka.fi
minna.nordstrom@hamina.fi
veijo.riivari@luukku.com
erkki.kivela@kymp.net
lauri.vuorinen@tut.fi
aapolaiho@gmail.com
Valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vastuualuetta oli ulkoinen tiedottaminen. Puheenjohtaja vastasi
lisäksi Mediakeskuksesta ja varapuheenjohtaja Internet-sivujen sisällöntuotannosta ja kilpailuviikonlopun aikaisesta
uutistoimituksesta.
12.1 TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET
Kari Makkonen
Viestintävaliokunnan päätehtävänä oli tukea Salpa-Jukolan vision, maailman paras suunnistustapahtuma vuonna 2011,
toteutumista. Viestinnällä pyrittiin luomaan myönteinen kuva Salpa-Jukolasta ensisijaisesti suunnistajien ja
kymenlaaksolaisyleisön, mutta myös muun väestön silmissä. Tavoitteena oli yhdessä muun toiminnan kanssa saada
Salpa-Jukolaan osallistujia, talkooväkeä, median edustajia, yhteistyökumppaneita sekä yleisöä ja näin mahdollistaa
kaikin puolin onnistunut tapahtuma ja saada sille näkyvyyttä erilaisissa tiedotusvälineissä. Tapahtuman viestinnästä
pyrittiin saamaan aktiivista, nopeaa, monipuolista, tasapuolista ja luotettavaa. Viestintävaliokunnan mielestä kaikissa
näissä tavoitteissa onnistuttiin vähintään tyydyttävästi.
Viestintävaliokunta vastasi:




ulkoisesta tiedottamisesta (lehdistö, radio ja televisio)
mediakeskuksesta
Internet-sivuista (sisällön toimittaminen)
kisalehdistä.
Viestintävaliokunta ei hoitanut järjestelyorganisaation sisäistä viestintää, vaan siitä vastasi pääsihteeri ja hänen
johdollaan työskennellyt kilpailutoimisto. Pääsihteeri vastasi Kisalehtiä lukuun ottamatta myös keskeisistä
painotuotteista, kuten käsiohjelmasta. Talkoolaisille tarkoitetusta tiedotuksesta vastasi pääosin työvoimapäällikkö.
Viestintävaliokunta avusti sisäisessä viestinnässä tarvittaessa.
Viestintävaliokunta ei myöskään vastannut ns. areenatuotannosta eli tv-tuotannosta, videotauluista, kuulutuksesta ja
niihin liittyvästä ohjelmatuotannosta (kisastudio), vaan tähän tehtävään oli nimetty erikseen henkilö.
Viestintävaliokunnan tehtävissä oli kilpailuviikonloppuna noin 45 toimitsijaa, joista vajaa 20 henkilöä omassa
uutistoimituksessa ja loput noin 25 henkilöä Mediakeskuksessa. Kilpailuviikonloppua edeltävänä aikana
viestintävaliokunnan työssä oli mukana vajaan 10 henkilön ryhmä. Internet-sivujen teknisestä toteutuksesta vastasi ITvaliokunta.
137
12.2 ULKOINEN TIEDOTTAMINEN
Kari Makkonen
Ulkoisen viestinnän tehtävänä oli saada aikaan mahdollisimman myönteinen kuva Salpa-Jukolasta ensisijaisesti
suunnistajien ja kymenlaaksolaisyleisön, mutta myös muun väestön silmissä. Tavoitteena oli saada Salpa-Jukolaan
osallistujia, talkooväkeä, median edustajia, yhteistyökumppaneita sekä yleisöä ja näin mahdollistaa kaikin puolin
onnistunut tapahtuma ja saada sille näkyvyyttä erilaisissa tiedotusvälineissä. Lisäksi pyrittiin jatkuvasti antamaan
suunnistajille ajankohtaista tietoa järjestelyiden etenemisestä.
Ulkoisesta viestinnästä ennen varsinaista kilpailuviikonloppua vastasivat pääasiassa valiokunnan puheenjohtaja
(=viestintäpäällikkö) ja varapuheenjohtaja (Internet-sivut). He huolehtivat tiedotteiden ja uutisten toimittamisesta sekä
medialle että Salpa-Jukolan omille nettisivuille. Varsinaista webmasteria viestintävaliokunnalla ei ollut apunaan vasta kun
muutama kuukausi ennen kilpailuviikonloppua, mikä vaikeutti huomattavasti nettisivujen päivittämistä. Uutisten ja muiden
tiedotteiden kääntämiseen (englanti, ruotsi, venäjä) osallistui ennen kilpailuviikonloppua kuusi ja sen aikana neljä
henkilöä.
Uutisten toimittaminen aloitettiin maaliskuussa 2010 ja niitä julkaistiin yhteensä 130 kappaletta, joista
kilpailuviikonloppuna syntyi 70. Uutisista suurin osa, etenkin kilpailuviikonloppuna, julkaistiin ainoastaan Salpa-Jukolan
omilla nettisivuilla. Osa uutisista pääsi kuitenkin myös paikallisten lehtien sivuille ja maakuntaradion uutisiin. Paikallisista
medioista etenkin Kymen Sanomat ja Kymenlaakson Radio seurasivat säännöllisesti Salpa-Jukolan järjestelyiden
etenemistä ja molemmat mediat tekivät myös hyvätasoiset Salpa-Jukola -aiheiset teemasivut. Näiltä teemasivuilta
poimittiin uutisia myös Salpa-Jukolan omille nettisivuille.
Salpa-Jukolalla oli myös oma Facebook-ryhmä, johon liittyi lähes 1600 henkilöä. Osa uutisista postattiin myös suoraan
Facebook-ryhmälle. Suunnistajalehteen kirjoitettiin kaksi artikkelia, toinen viestintävaliokunnan ja toinen toimiston
toimesta.
12.3 TIEDOTTAMINEN KILPAILUN AIKANA
Kari Makkonen
Kilpailuviikonlopun aikana Salpa-Jukolan viestintä ei enää lähettänyt tiedotteita lehdistölle, vaan keskittyi omien
nettisivujensa uutisosion päivittämiseen. Osaltaan tämä johtui siitä, että Mediakeskukseen oli akkreditoitunut lähes kaikki
suunnistusta Suomessa seuraavat mediat, jotka tekivät itse juttunsa tapahtuman etenemisestä.
Salpa-Jukolan oma uutistoimitus laajeni kilpailuviikonloppuna runsaan kahdenkymmenen henkilön toimitukseksi.
Toimitus tuotti Salpa-Jukolan Internet-sivuille teksti- ja kuvamateriaalia kilpailusta ja muista kilpailukeskuksen
tapahtumista Jukolan viestiä Internetin kautta seuraaville. Toimittajia oli yhteensä 19, kääntäjiä neljä (ruotsi ja englanti)
ja valokuvaajia neljä.
Toimittajat koulutettiin tehtävään keväällä Haminassa pidetyssä koulutustilaisuudessa ja lisäksi ulkopaikkakuntalaisia
toimittajia opastettiin puhelimitse ja sähköpostilla. Koska suurin osa toimittajista oli kokeneita kirjoittajia, keskittyi koulutus
teknisiin asioihin eli lähinnä sisällönsyöttöön ja editorin käyttöön.
Toimitus työskenteli Mediakeskuksessa, sille erikseen rajatussa tilassa, palvelutiskin suojassa. Alkuperäisen
suunnitelman mukaan toimitukselle oli varattu oma teltta, mutta viime hetkellä siitä luovuttiin ja päätettiin sijoittaa toimitus
muun median kanssa samaan tilaan. Päätös osoittautui hyväksi, sillä siitä oli selvää synergiaetua. Talkootoimittajat eivät
myöskään palautteen perusteella kokeneet työskentelyä mediateltassa rauhattomaksi.
Uutistoimituksessa työskenneltiin neljän tunnin mittaisissa vuoroissa. Yhdessä vuorossa työskenteli yleensä kolme
toimittajaa, 2 - 3 kääntäjää (ruotsi ja englanti) sekä vähintään kaksi valokuvaajaa. Yksi kääntäjistä (ruotsi) teki töitä
kotoaan käsin. Uutistoimituksen tukena oli koko kilpailuviikonlopun ajan neljän hengen atk- ja tulospalveluhenkilöstö,
138
joka vastasi mm. siitä, että palvelin pysyi toiminnassa vaativissa olosuhteissa ja tulosliuskojen tulostaminen ja
kopioiminen sujui ongelmitta.
Uutistoimituksen toimintaa ohjasi aikataulutettu uutissuunnitelma, johon oli alustavasti kirjattu vuoroissa kirjoitettavien
juttujen aiheet ja valokuvattavat kohteet. Jokaisen vuoron alussa toimittajat pitivät vielä lyhyen suunnittelu- ja
työnjakopalaverin, jossa jaettiin juttuaiheet ja ideoitiin uusia aiheita. Kilpailutilanteesta kertovissa jutuissa toimittajat
sopivat, kuka tekee uutisen rungon ja kuka käy haastattelemassa kilpailijoita. Suurin osa uutisista käännettiin englanniksi
ja ruotsiksi.
Valokuvaajat kuvasivat laajasti kisatapahtumia ja tarjosivat valokuvia uutistoimittajien juttujen kuvitukseksi. Osa kuvista
on katsottavissa osoitteessa http://jukola2011.kuvat.fi/kuvat/.
Salpa-Jukolan uutistoimitus toimi erittäin hyvin ja tuotti juttuja jopa enemmän kuin alun perin oli ajateltu. Toimittajat olivat
motivoituneita ja saivat väsyneinäkin aikaan laadukasta tekstiä. Osa toimittajista teki useamman kuin yhden neljän
tunnin mittaisen työvuoron.
12.4 INTERNET-SIVUT
Kari Makkonen ja Lauri Vuorinen
Salpa-Jukolan Internet-sivut otettiin käyttöön maaliskuussa 2010 eli noin 15 kuukautta ennen varsinaista
kilpailutapahtumaa. Aluksi sivuilta löytyi järjestelyorganisaation yhteystietojen lisäksi mm. perustietoja
kilpailukeskuksesta ja kilpailukieltoalueesta, Jukolan perinteen jatkamisesta sekä solmituista yhteistyösopimuksista.
Alussa kävijöitä sivuilla oli varsin vähän, mutta heti Kytäjä-Jukolan jälkeen tahti kiihtyi selvästi.
Ongelmaksi sivujen ylläpidossa muodostui organisaation ohuus. Viestintävaliokunnalla ei ollut avainhenkilöiden
siviilitöistä johtuen resursseja päivittää muita kuin ajankohtais- ja uutispalstoja eikä myöskään ammattitaitoa käsitellä
sivujen teknisiä ongelmia. Varsinaista webmasteria viestintävaliokunnalla ei ollut apuna kuin vasta pari kuukautta ennen
kisaviikonloppua ja se hankaloitti huomattavasti sivujen päivittämistä. Lisäksi asiantuntija, joka mm. rakensi ns. kevyen
sivuston kisan aikaista kävijäkuormaa helpottamaan, saatiin töihin vasta kilpailuviikonlopun perjantaina. Staattisen sivun
rakentaminen osoittautui kuitenkin erittäin tarpeelliseksi, sillä Salpa-Jukolan varsinainen sivusto ruuhkautui ja samalla
hidastui selvästi jo lauantaina päivällä, joten siirtyminen staattiseen etusivuun oli välttämätöntä.
Salpa-Jukolan verkkosivusto toimi normaalisti Joomla-sisällönhallintajärjestelmällä. Kyseisen järjestelmän suurimpiin
etuihin kuuluu sen helppokäyttöisyys, jolloin myös vähemmillä tietoteknisillä taidoilla ihmiset pystyivät päivittämään
sivuston tietoja. Joomlaan perustuva verkkosivusto ei kuitenkaan kestä Jukolan kilpailuviikonlopun valtavaa
kävijäruuhkaa, koska kaikki sisältö haetaan MySQL-tietokannasta.
Tietokantakyselyiden minimoimiseksi (poistamiseksi) sivustolle koostettiin siis kilpailuviikonlopun ajaksi staattinen
etusivu. Tämän staattisen etusivun latausajat olivat murto-osia dynaamisen etusivun aikoihin verrattuna. Kuitenkin myös
kilpailuviikonlopun aikana haluttiin verkkokäyttäjille tarjota myös ajankohtaista sisältöä, joka ratkaistiin koostamalla
staattinen etusivu uudelleen jokaisen uutispäivityksen jälkeen.
Teknisesti tarkasteltuna sivustolle rakennettiin siis PHP-skripti, joka ajamalla ladattiin staattiseen html-tiedostoon
MySQL-tietokannasta löytyvät uutiset. Kun tämä PHP-skripti sitten ajettiin aina uutispäivityksen jälkeen, oli käyttäjien
nähtävissä ajankohtainen (käyttäjän silmin dynaaminen) sivu, joka oli kuitenkin suorituskyvyltään täysin staattinen.
Yllä kuvatun kaltaista ratkaisumallia voitaneen suositella myös tuleville järjestäjille, vaikkakin sivuston todellisesta
toimintakuntoisuudesta kilpailuviikonlopun aikana on pientä epäselvyyttä. Järjestäjien seurannassa sivusto tuntui
toimivan koko viikonlopun ajan lähes moitteettomasti, mutta jälkeenpäin on tullut myös toisenkaltaista palautetta. Joka
tapauksessa ratkaisumalli paransi sivuston toimivuutta huomattavasti Joomla-pohjaiseen sivustoon verrattuna.
139
Internet-sivujen sisältöä käännettiin ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi, tosin uutisia ei käännetty venäjäksi kovinkaan
paljon, vaan luotettiin siihen, että venäläiset pystyvät saamaan tarvittavan tiedon englannin kielellä. Apuna
käännöstyössä ennen kilpailuviikonloppua oli suunnistusta tuntevia henkilöitä siten, että ruotsinkielen kääntäjiä oli yksi,
englanninkielen kolme ja venäjänkielen kaksi. Lisäksi pääsihteeri hoiti valtaosan englannin kielen käännösten
toimituksista ja tarkistuksista. Kaikki käännökset julkaistiin pääsääntöisesti yhtä aikaa ja vasta sitten kun tekstit olivat
lopullisesti valmiita, mikä oli varsin hyvä ja helppo toimintamalli. Kieliversiot tuntuivat riittävän, sillä esimerkiksi saksan
kielen puuttumisesta ei tullut palautetta.
Sivuille avattiin keväällä 2011 myös kysymyspalsta otsakkeella ”Usein Kysytyt Kysymykset”, johon pääsihteeri tuotti
tietoa. Palstan tarkoituksena oli tarjota mahdollisuus kysyä ennakkoon tapahtumaan liittyvistä epäselvistä asioista.
Lisäksi pääsihteeri laittoi palstalle joitakin valmiita kysymyksiä vastauksineen. Palstalle tuli kaiken kaikkiaan varsin vähän
kysymyksiä, joka saattoi osaltaan johtua rekisteröitymisvaatimuksesta.
Salpa-Jukolan kuvagallerian ei haluttu vievän tilaa omalta palvelimelta, joten galleria päätettiin sijoittaa Kytäjä-Jukolan
tapaan ulkopuoliseen Kuvat.fi -palveluun. Galleria löytyy osoitteesta http://jukola2011.kuvat.fi/kuvat/. Lisäksi ennen
kilpailua varsinaisilla sivuilla oli muutamia kuvia lähinnä kilpailukeskuksesta.
12.5 INTRANET
Kari Makkonen ja Salla Töyrylä
Julkisen Internet-sivuston lisäksi Salpa-Jukolassa oli käytössä intranet-sivusto, jonne annettiin tunnukset osalle
järjestelyorganisaation jäsenistä. Intraan arkistoitiin pääasiassa pääsihteerin toimesta mm. kisakeskuksen karttoja,
asiakirjapohjia, esittelyaineistoa, koulutusmateriaalia ja valokuvia, joita käytettiin uutisoinnissa ja muussa tiedotuksessa
ennen kilpailuviikonloppua. Intrasta huolimatta kuitenkin mm. järjestelytoimikunnan kokousmuistiot jaettiin sähköpostitse.
Intranet:iä ei hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla, vaan tiedottamiseen ja viestintään käytettiin pääasiassa
sähköpostia. Sivustoa käytettiin siis pääasiassa erilaisten materiaalien tallentamiseen, eikä arvion mukaan monikaan
arkistoa säännöllisesti käyttänyt. Keväällä 2011 luotiin myös yksi yhteinen tunnus, jota jaettiin tarpeen mukaan, mutta se
ei arvion mukaan kuitenkaan lisännyt sivuston käyttöä.
12.6 MEDIAKESKUS
Kari Makkonen
12.6.1 Median akkreditointi
Mediakeskuksen tehtävä oli palvella toimittajia ja kuvaajia, joille järjestettiin työtilat, tarvittavat yhteydet, tarjoilut sekä
ohjelmaa. Etukäteen akkreditoitui 162 toimittajaa, joista 33 ulkomaalaista. Paikan päällä tuli vielä noin 30 henkeä lisää eli
kokonaissaldo oli noin 190 ja näistä viitisenkymmentä ulkomaalaista.
Akkreditointilomake laitettiin Salpa-Jukolan www-sivustolle toukokuun alussa ja aikaa akkreditoitumiseen oli 3.6. asti.
Medioille lähetettiin sähköpostilla tieto akkreditoinnin alkamisesta ja toimintaohjeet. Sähköposti pyrittiin lähettämään
myös mahdollisimman monelle Kytäjä-Jukolassa mukana olleelle toimittajalle tai valokuvaajalle. Lisäksi tieto
akkreditoinnin alkamisesta oli mm. Urheilutoimittajain Liiton Internet-sivulla.
Akkreditoinnissa pyrittiin pitämään tiukkaa linjaa, jotta kaikki Mediakeskukseen tulevat olisivat kisasta uutisoivia
toimittajia ja kuvaajia. Akkreditointilomakkeessa kysyttiin toimeksiantajan tai esimiehen nimeä. Linja kuitenkin löystyi
loppuvaiheessa, koska aikaa kaikkien tietojen tarkistamiseen ei ollut. Lisäksi akkreditoituminen oli pois käytöstä
toukokuun puolivälissä muutaman päivän palvelimen vaihdon takia, mikä aiheutti sen, että arviolta puolisenkymmentä
ilmoittautumista jäi tulematta perille. Määräaikaan mennessä akkreditoituneille postitettiin ennakkoaineisto, joka sisälsi
saatteen, mediakeskuksen alustavan ohjelman, ajo-ohjeen ja pysäköintilipun.
140
12.6.2 Mediakeskuksen varustelu
Mediakeskuksen rakentamisesta vastasi kenttävaliokunta ja tietoliikenneyhteyksien toteuttamisesta IT-valiokunta.
Mediakeskuksen sijainti oli erinomainen maali- ja vaihtoalueen välittömässä läheisyydessä ja sijainnista tulikin kiitosta
toimittajilta ja kuvaajilta.
Mediakeskus oli ikkunallinen, 288 m²:n kokoinen katettu teltta eli käytössä oli sama teltta kuin vuotta aikaisemmin KytäjäJukolassa. Teltassa oli runsaasti tilaa ja hyvä lattia.
Teltan varusteluun kuului:
 työtilat noin 80 toimittajalle pitkissä pöydissä
 sähköpisteet jokaiselle toimittajalle
 tietoliikenneyhteydet, jotka varattiin akkreditoinnin yhteydessä (65 langatonta ja 20 kiinteää varattiin etukäteen)
 kaksi tietokonetta, joissa oli yhteys tulospalvelujärjestelmään
 neljä tietokonetta, jotka olivat oman uutistoimituksen käytössä
 kopiokone/tulostin
 lokerikkoja
 TV
 äänentoistolaitteet
 haastattelulava
 infotiski
 tarjoilupöytä ja kaksi kylmäkaappia
 ilmoitustaulu
 kaksi WC:tä teltan oven edessä (olivat myös tulospalveluhenkilöstön käytössä)
Kuva 49. Mediakeskus. (Kuva: Maija Tuunila/YLE)
12.6.3 Mediakeskuksen toiminta
Median edustajat ilmoittautuivat mediakeskuksen infotiskillä, jossa he saivat kisapassin ja kuvaajaliivin, jos olivat sen
etukäteen varanneet. Kuvaajaliivin varanneilta pyydettiin kuittaus ja yhteystiedot siltä varalta, että liivi jäisi palauttamatta.
Tämä systeemi toimi hyvin ja kaikki Suunnistusliiton kautta lainatut liivit saatiin takaisin. Varsinaista mediapakettia SalpaJukolassa ei jaettu ollenkaan, koska sitä pidettiin tarpeettomana.
Median edustajille oli järjestetty ruokailu toimitsijaravintolassa, jossa he saivat aterian näyttämällä kisapassiaan.
Yhdessä palautteessa arvosteltiin, että kävelymatka toimitsijaruokailuun oli liian pitkä. Lisäksi mediateltassa oli tarjolla
141
pikkupurtavaa ja juomia. Käytössä oli kaksi kylmäkaappia, toinen juomia ja toinen voileipiä yms. varten.
Mediakeskuksessa tapahtuvasta tarjoilusta huolehti ravintolavaliokunta ja tarjoilu sai runsaasti kiitosta toimittajilta ja
kuvaajilta. Jonkin verran palvelua rasitti se, että samasta tarjoilusta kävi nauttimassa myös tulospalvelun henkilöstö.
Mediakeskus oli auki perjantaina klo 12 - 18 ja lauantaista klo 8:sta sunnuntaihin klo 15:een. Teltassa työskenteli
toimittajia koko aukioloajan. Mediakeskuksen infopisteen talkooväki teki neljän tunnin vuoroja, joita muutama
talkoolainen teki kaksi. Mediakeskuksessa työskenteli yhdessä vuorossa eli samaan aikaan 3 - 4 infopisteen hoitajaa,
joista yksi vastasi tulosliuskojen kopioimisesta ja jakamisesta lokerikkoon. Käytäntö osoitti, että yöaikaan eli noin kello 24
- 06 infotiskillä olisi riittänyt kaksi, jopa yksi henkilö.
Mediakeskuksessa oli lähes koko ajan paikalla myös neljä IT-tukihenkilöä, joista yksi haki ja tulosti tuloksia Piriläjärjestelmästä. Käytännössä IT-tukihenkilöiden tehtävät päättyivät aamukahdeksan jälkeen, kun Jukolan viestin kärki oli
tullut maaliin. Mediakeskuksen henkilöstöön kuului myös kaksi henkilöä, jotka veivät kuvaajia rasteille ja noutivat
voittajajoukkueet haastatteluihin. Heitä avustivat mediakeskuksen päällikkö ja varapäällikkö.
Kaikkiaan mediakeskuksessa oli töissä 25 mediatalkoolaista sekä neljä IT-tukihenkilöä, mikä oli riittävä määrä.
Talkooväki hoiti tehtävänsä hyvin, asiantuntevasti ja ystävällisesti.
Kuva 50. Mediakeskuksen infotiski. (Kuva: Maija Tuunila/YLE)
12.6.4 Median ohjelma
Salpa-Jukolan mediaviikonloppu alkoi perjantai-iltana perinteisellä tiedotustilaisuudella ja saunaillalla, joka pidettiin
lehdistöhotelli Leikarissa. Mukaan ilmoittautui noin 60 henkilöä, joista lopulta paikalle saapui vajaat 30.
Lehdistötilaisuudessa käyttivät puheenvuoron Vehkalahden Veikkojen puheenjohtaja ja Salpa-Jukolan varajohtaja Marko
Koskiaho, Kaukametsäläisten puheenjohtaja Reimo Uljas, Harjun oppimiskeskuksen rehtori Mikko Kunnaala ja Haminan
kaupungin vapaa-aikapalveluiden päällikkö Maija Vahla. Lisäksi Arto Ylä-Kotola haastatteli Jukolan viestin ratamestari
Janne Weckmania ja Venlojen viestin ratamestari Jarkko Liuhaa. Lopussa medialla oli mahdollisuus tehdä
ratamestareille ja paikalla olleelle huippusuunnistaja Tero Föhrille kysymyksiä.
Tilaisuus toteutettiin suomen kielellä ja paikalle olleelle muutamalle ulkomaalaiselle toimittajalle annettiin mahdollisuus
haastatella mm. ratamestareita virallisen ohjelman jälkeen. Ilta päättyi yhteiseen ruokailuun ja saunomiseen.
Varsinaisessa Mediakeskuksessa kilpailukeskuksessa järjestettiin neljä tilaisuutta: lauantaina Venlojen ratamestarin,
voittajajoukkueen ja parhaan suomalaisjoukkueen Tampereen Pyrinnön haastattelut sekä Jukolan viestin ratamestarin
haastattelu. Sunnuntaiaamuna haastatteluvuorossa oli Jukolan voittajajoukkue. Ratamestarit ja Tampereen Pyrinnön
142
naiset haastateltiin suomeksi ja voittajajoukkueet englanniksi. Haastatteluja ei käännetty. Asiantuntevana haastattelijana
toimi Arto Ylä-Kotola.
Kuva 51. Venlojen viestin voittajajoukkueen haastattelu. (Kuva: Petri Hiironen)
12.6.5 Median kuvausjärjestelyt
Photo-liivit kuvaajille saatiin Suunnistusliiton kautta. Kuvaajaliivin varanneilta pyydettiin kuittaus ja yhteystiedot siltä
varalta, että liivi jäisi palauttamatta. Tämä systeemi toimi hyvin ja kaikki liivit saatiin sunnuntaihin mennessä takaisin.
Maali- ja vaihtoalueelle sekä lähtöön tulevat kuvauspaikat suunniteltiin syksyllä 2010 samassa tilaisuudessa, jolloin
tehtiin luonnokset muista kilpailukeskuksen rakennelmista. Olennaista oli maalin läheisyyteen tulevien aitojen
suuntaaminen niin, että kuvaajilla on riittävä näkyvyys lähdön ja maalisuoran suuntaan ilman, että edessä seisova
kuvaaja asettuu suoraan toisen tielle. Lähdön kuvaamiseen oli merkitty kaksi kuvauspaikkaa, yksi suoraan edestä ja
toinen lähellä lähtöviivaa. Molemmissa kuvaajille oli eturivin paikat ja suora näkyvyys lähtöön. Myös K-pisteelle oli
järjestetty kuvausmahdollisuus.
Noin viikko ennen Jukolaa tehtiin viimeiset muutokset maalin kuvauspaikan aidoille ja maastotiedustelu metsässä
sijaitseville kuvausrasteille. Muutamien metsärastien läheisyydestä raivattiin kuivuneita puita ja oksia haittaamasta
kuvaajien näkyväisyyttä. Ratamestarit hyväksyivät käytettävät metsärastit, joita oli Venlojen viestissä ensimmäisellä ja
toisella osuudella sekä Jukolan viestissä toisella, neljännellä ja kuudennella osuudella. Rastit olivat suunnistajille
haastavia, joten ratamestarien toive oli, ettei kuvaajien paikallaolo paljasta rasteja ainakaan kärkijuoksijoille.
Kuvausrasteilla kuvaajien käskettiin pysyä maaston suojassa siihen saakka, kunnes letkaa alkoi muodostua, minkä
jälkeen rastin läheisyydessä sai liikkua ja kuvata vapaasti.
Jukolan viestin toisella osuudella oli järjestetty priority-kuvausrasti kymmenelle suurimmalle medialle noin viiden
kilometrin päässä kilpailukeskuksesta ja sinne oli järjestetty bussikuljetus. Rasti sijaitsi Klamilan näkötornin juurella ja
ylhäältä tornista oli mahdollisuus kuvata otsalamppujen valojuovia. Maan tasossa kuvaajat pääsivät aivan rastin viereen.
Muille ”ei priority-kategorian kuvaajille” oli järjestetty kuvausrasti samalle osuudelle kilpailukeskuksen läheisyyteen.
Salamoiden käyttöä ei varsinaisesti rajoitettu yörasteilla kuvatessa. Nykyisissä otsalampuissa on niin paljon tehoa, että
suunnistajien silmät tottuvat kirkkaaseen valoon, eikä salamavalo aiheuta suoritusta haittaavaa sokaistumista. Jukolan
neljännen osuuden hämärällä metsärastilla noudatettiin kuitenkin salamakuria eli salamoita sai käyttää vasta siinä
vaiheessa, kun kärkipään suunnistaja oli selvästi havainnut rastin. Kilpailukeskuksessa kuvaajien liikkumista pyrittiin
rajoittamaan mahdollisimman vähän. Kuvaaminen ja liikkuminen oli vapaata, kunhan kuvaajat eivät olleet kilpailijoiden
tiellä, mainosten edessä tai tv-kameroiden edessä. Kuvaajat tuntuivat olevan varsin tyytyväisiä kuvauspaikkoihin ja järjestelyihin, eikä yleistä purnausta ollut havaittavissa.
143
Jukola-organisaation puolesta oli kolme kuvaajaa, jotka kuvasivat galleriaa ja Jukolan omaa uutistoimitusta varten.
Kuvagallerian haluttiin kuormittavan mahdollisimman vähän Salpa-Jukolan omaa palvelinta, joten se luotiin Kuvat.fi sivustolle ja linkitettiin Salpa-Jukolan pääsivulle. Galleria on nähtävissä osoitteessa
http://www.jukola2011.kuvat.fi/kuvat/. Galleriaa päivitettiin jatkuvasti kisojen ajan. Kaikki kuvaajat käsittelivät ja tekstittivät
omat kuvansa ja latasivat ne saman tien galleriaan. Jukolan omien kuvaajien tehtävälista oli priorisoitu seuraavasti:

Prioriteetti 1
o Venlojen ja Jukolan lähtö
o Venlojen ja Jukolan voittajien maaliintulo, erityisesti tuuletukset maalisuoralla
o Voittajien tuuletukset maalissa ja ankkurien ilmaanheitto
o Palkintojenjako parhaiden joukkueiden osalta
o Jukolan sanoman lukeminen

Prioriteetti 2
o yleiskuvat, joissa on paljon suunnistajia
o yleiskuvat Jukolan ohjelmasta; avajaiset, metsäkirkko yms.
o kärkijoukkueiden juoksijat
o tunnelmalliset kuvat kilpailusta

Prioriteetti 3
o kaikki dokumentointi järjestelyistä
Galleriaan pyrittiin valitsemaan vain näyttävimmät ja olennaisimmat kuvat, jotta ihmisillä riittäisi mielenkiintoa katsella
kuvia. Jukolan kuvaajat Petri Hiironen ja Mikko-Pekka Purho tekivät todella hyvää jälkeä ja galleriassa monet kuvat
keräsivät muutamassa päivässä tuhansia katsojia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Mediakeskus oli sijainniltaan ja varustelultaan erittäin hyvä. Myös
tietoliikenneyhteydet toimivat moitteettomasti. Medialta saatu palaute oli lähes pelkästään myönteistä, erityisesti kiiteltiin
hyvää sijaintia, työskentelyolosuhteita ja tarjoilua.
12.7 TV JA RADIO
Kari Makkonen
YLE Urheilu oli mukana Salpa-Jukolassa vahvalla panoksella. Venlojen ja Jukolan viestit nähtiin suorina lähetyksinä
televisiossa YLE:n TV2 -kanavalla ja Internetissä YLE Areenassa (areena.yle.fi) lauantaina 18.6. klo 13.55 - 17.25
(Venlojen kooste TV 2 klo 22.05 - 22.45) ja klo 22.45 - 7.00. Sekä Venlojen viestin kooste että Jukolan viesti on
nähtävissä YLE Areenassa aina kesäkuuhun 2012 asti. Lähetyksiä on mahdollisuus seurata YLE Areenan kautta myös
ulkomailla. YLE:n Radio Suomi -kanavalla Jukolan viestiä oli mahdollisuus seurata lauantaina 18.6. klo 22.50 - 7.15.
Tämän lisäksi YLE Kymenlaakso lähetti Radio Suomi -kanavalla lauantaina aamupäivällä suoraa lähetystä
kilpailukeskuksesta ja välitti radion kuuntelijoille mm. tärkeitä vinkkejä Harjuun tulevasta liikenteestä.
12.8 KISALEHDET
Kari Makkonen
Salpa-Jukolan painotuotteista viestintävaliokunnan vastuulla olivat Kisalehdet, joita tehtiin kaksi, molemmat suomeksi.
Molempien lehtien päätoimittajana toimi Veijo Riivari, joka myös kirjoitti valtaosan lehtien artikkeleista. Ensimmäinen 20sivuinen Kisalehti ilmestyi kesäkuussa 2010 ja sen painosmäärä oli 70 000 kpl. Lehti jaettiin Etelä-Kymenlaakson
talouksiin ja se oli jaossa myös mm. Kytäjä-Jukolassa sekä kymenlaaksolaisissa tapahtumissa kesällä 2010. Kisalehti
2:n painosmäärä oli 115 000 kpl ja sitä jaettiin kaikkiin Kymenlaakson talouksiin sekä Etelä-Karjalaan sekä mm.
kilpailukeskuksessa Salpa-Jukolan aikana osallistujille ja yleisölle. Kisalehtien ulkoasusta ja taitosta vastasi Laura
Noponen.
144
13 TALOUSVALIOKUNTA
Vastuuhenkilöt
Talouspäällikkö
Valiokunnan varapj.
Kirjanpito, tilinpäätös, verotus
Posti
Taloustoimisto
Valiokunnan jäsen
Raimo Hänninen
Juha Korhonen
Lasse Talsi
Veli Weckman
Raimo Kuokka
Asko Lehtinen
0400-610260
050-5504395
010-4209550
0400-552711
044-5260740
050-4431188
raimo.hanninen@pp.inet.fi
juha.korhonen@op.fi
lasse.talsi@talco.fi
veli.weckman@weckman.fi
raimo.kuokka@kymp.net
asko.lehtinen47@gmail.com
13.1 TOIMINTA-AJATUS
Raimo Hänninen
Talousvaliokunnan toiminnan tavoitteena oli Salpa-Jukola 2011 taloushallinnon ja siihen läheisesti liittyvien toimintojen
huolellinen hoito ja suunnittelu sekä selkeän, ajantasaisen tiedon jakaminen organisaatiolle tapahtuman taloudesta.
13.2 TEHTÄVÄT JA VASTUUALUEET
Raimo Hänninen
Talouspäällikön vastuualuetta olivat budjetointi, laskutus ja reskontra sekä Jukola-kauppa ja valiokunnan
varapuheenjohtajan vastuualuetta olivat taloustoimisto ja rahahuolto. Talousvaliokunta kokoontui kaikkiaan 7 kertaa ja
piti sen lisäksi pienempiä palavereita useita.
Maksuliikenne (JK)
tiliä;
Maksuliikenne hoidettiin Haminassa toimivan HSOP:n kautta. Tapahtumalla on kaksi
toinen normaali maksuliiketili ja toinen kilpailumaksutili, joka avattiin syksyllä 2010.
Laskutus (RH)
Laskutus hoidettiin Excel -laskupohjalla.
Reskontra (RH)
Kirjanpito ja tilinpäätös (LT)
Tapahtumasta pidetään erillistä kirjanpitoa, joka yhdistetään seuran kirjanpitoon.
Kirjanpidon tapahtumat painottuvat vuoteen 2011.
Budjetointi (RH)
Talousvaliokunta keräsi valiokuntien budjetit 31.8.2010 mennessä ja koosti niistä
yhteenvedon.
Jukola-kauppa (RH)
Myyntituotteiden hankinta toteutettiin yhdessä markkinointivaliokunnan kanssa. Jukolakaupasta oma raportti (Luku 14.3).
VIP-materiaalin hankinta
Materiaalin hankintaan osallistuttiin yhdessä markkinointivaliokunnan kanssa. Haminan
Roseprintin kautta hankittiin 750 kpl merimiesreppuja, jotka Kymenlaakson Liitto
kustansi.
Postitoimipiste (VW)
Jukola-kaupan yhteydessä myytiin omaa postimerkkiä, jota tilattiin 2000 kpl. Leima
teetätettiin Itellan kautta. Postikorttia oli 3 erilaista, joita kaikkia tilattiin 700 kpl.
Postimerkkien myynti oli 1400 kpl ja postikorttien kokonaismyynti oli 1500 kpl.
Taloustoimisto (RK)
Rahaliikenne kilpailuviikonlopun aikana hoidettiin Harjun Oppimiskeskuksen
päärakennuksessa sijaitsevasta taloustoimistosta, jossa oli kassakaappi.
145
Kuva 52. Posti Jukola-kaupassa. (Kuva: Petteri Virta/Roseprint)
13.3. RAHAHUOLTO
Juha Korhonen
13.3.1 Yleistä
Rahahuollon tehtävänä oli tilaisuuden rahahuollon- ja liikenteen järjestäminen ja hoitaminen. Lisäksi huolehdittiin
kassojen koulutuksesta.
Tapahtumassa oli mahdollista maksaa käteisellä rahalla sekä yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla, joita ovat Visa,
MasterCard, Visa Debit, Debit MasterCard, VPAY, Visa Electron, Maestro ja Business Eurocard. Suurin vastaanotettava
seteli myyntipaikoissa oli 50 euroa. Suuremmat setelit voitiin vaihtaa Infossa, jossa oli rahantunnistinlaite.
Valuuttojen vaihtomahdollisuutta ei tapahtumassa ollut, eikä kilpailualueella ollut mahdollista nostaa käteistä rahaa
kortilla. Lähimmät Otto-automaatit sijaitsivat Virojoella ja Haminassa. Muutamaa yksittäistä kyselyä lukuun ottamatta
valituksia em. asioiden puuttumisesta ei tullut.
Maksuliikepankkina toimii Haminan Seudun Osuuspankki. Kassa- ja maksupäätteet vuokrattiin Kouvolan Konttorikone
Oy:ltä. Rahankuljetuksesta huolehti Haminan Seudun Osuuspankki ja Loomis Suomi Oy. Yhteistyö näiden kumppanien
kanssa sujui hyvin.
13.3.2 Rahahuollon prosessi
Rahahuoltoa johdettiin Harjun oppimiskeskuksen päärakennuksessa sijaitsevasta taloustoimistosta. Toimisto oli
varustettu isolla kassakaapilla ja normaalilla toimistovarustuksella sekä valvontakameroilla. Taloustoimisto oli koko
tapahtuman ajan miehitetty vähintään kahden henkilön toimesta.
Haminan Seudun Osuuspankki toimitti valmiiksi lasketut pohjakassat (kukin kassa omassa pussissaan) taloustoimistoon
ennen tilaisuuden kenraaliharjoitusta 15.6. Pohjakassat säilytettiin taloustoimiston kassakaapissa, josta ne vietiin
kassapisteisiin sitä mukaa, kun kassoja avataan kilpailukeskusalueella. Pohjakassan viennin yhteydessä talkoolainen
kuittasi sen vastaanotetuksi. Talkoolaisen vaihtuessa lennosta/vuoronvaihdon yhteydessä kassaa ei täsmäytetty.
146
Rahat kerättiin kassoista erikseen nimettyjen rahankerääjien toimesta. Rahanluovutuksen yhteydessä setelit ja kolikot
suljettiin rahankuljetusliikkeen toimittamaan sinetöitävään rahankuljetuspussiin. Setelit ja kolikot suljettiin omiin
pusseihin. Pussien numerointi noudatti kassojen numerointia. Pussiin lisättiin kassatoimihenkilön allekirjoittama erillinen
liitelomake rahanlaskentakeskusta varten. Pussin sinetöimisen jälkeen se luovutettiin rahankerääjälle kuittausta vastaan.
Maksupäätekuitit suljettiin erillisiin, kassan mukaan numeroituihin Minigrip -pusseihin. Rahankerääjä toi
rahankuljetuspussit taloustoimistolle ja luovutti ne kassakaappiin kuittausta vastaan.
Kassahuoneessa rahankuljetuspussit suljettiin kassapistekohtaisiin rahankuljetussäkkeihin. Säkit sinetöitiin ja luovutettiin
rahankuljetusliikkeelle kuittausta vastaan. Rahat noudettiin kilpailualueelta vasta maanantai-aamuna, koska
talousvaliokunnalla oli käytössään turvallinen säilytystila.
Kassat oli ryhmitelty 13 kassapisteeseen. Kilpailualueella oli käytössä 18 kassakonetta ja maksupäätettä sekä 29
kassalaukulla varustettua myyjää. Lisäksi varalla oli useita kassa- ja maksupäätteitä. Maksupäätteet toimivat kiinteän
Internet-yhteyden avulla. Kassa- ja maksupäätteet toimivat hyvin muutamaa lyhyttä käyttöhäiriötä lukuun ottamatta.
Kassakoneiden ja maksupäätteiden ns. Help Desk -palvelu toimi erinomaisesti, sillä Kouvolan Konttorikoneen edustaja
oli paikan päällä koko tapahtuman ajan.
Kassat oli ryhmitelty 13 kassapisteeseen, jossa kussakin oli yksi tai useampi kassa- ja maksupääte tai kassalaukku.
Kassapisteet olivat 1) ravintola, 2) grillit, 3) kahvila, 4) mallasrasti, 5) kilpailutoimisto/Info 6) Jukola-kauppa, 7)
jäätelömyynti, 8) grillilaukut, 9) parkkialue/henkilöautot, 10) saunat, 11) parkkialue/matkailuautot ja asuntovaunut, 12)
Peuhula, 13) pääkassa.
Kassat oli numeroitu juoksevasti kassapisteen mukaisesti. Esimerkiksi ravintolassa olevat kassat ja maksupäätteet oli
kukin numeroitu tarroin 1.1, 1.2 jne. Kassan numero oli merkitty kassakoneeseen, irrotettavaan kassalippaaseen ja
maksupäätteeseen liimattavalla tarralla.
Hinnastot oli etukäteen ohjelmoitu kassakoneisiin kassojen työn ja myynnin seurannan helpottamiseksi. Maksupäätteet
toimivat erillään kassakoneesta. Tapahtuma lyötiin ensin kassaan ja mikäli asiakas halusi maksaa ostoksen kortilla,
summa näppäiltiin erikseen maksupäätteeseen.
Rahanlaskenta suoritettiin ns. sokkokassa -menetelmällä, jossa rahan laskenta tapahtui vasta rahankuljetusyhtiön
laskentakeskuksessa. Kilpailun aikana rahaa liikkui 383.430 euroa, josta käteisen osuus oli 325.650,- euroa (85 %) ja
korttimaksujen osuus 57.780,- euroa ( 15%).
13.3.3 Pohjakassat
Pohjakassojen arvo oli 30.950 euroa. Hinnasto oli laadittu siten, että myytävien tuotteiden hinnoittelussa pienin
rahayksikkö oli 50 senttiä. Edelliseen Jukolaan verrattuna, jossa pienin rahayksikkö oli 1 euroa hinnoittelu lisäsi jonkin
verran kassojen työtä ja rahahuoltoa.
Kassoille jaetun pohjakassan lisäksi kassahuoneessa säilytettiin yhteensä 9.600 euron suuruista vaihtokassaa, joka oli
2.000 euroa suurempi kuin Kytäjä-Jukolassa. Sokkokassa -menetelmän käyttö lisäsi ylimääräisen vaihtokassan tarvetta,
koska kassoilta palautuvaa rahaa ei voinut käyttää vaihtorahana. Vaikka vaihtokassan määrää lisättiin, niin erityisesti
ravintolan kassoilla oli kiireisimpinä aikoina pulaa 1 euron ja 2 euron kolikoista. Pohjakassat ja niiden sisältö on esitetty
seuraavassa taulukossa (Taulukko 2).
147
POHJAKASSAT
KASSAPISTE
JA NUMEROT
1. Ravintola
2. Grillit
3. Kahvila
4. Mallasrasti
5. Kisatoimisto
6. Jukola kauppa
7. Jäätelömyynti
Jäätelömyyjät
8. Grillilaukut
9. Parkkialue/HA
10.Saunat
11.Parkkialue/MA, AA
12.Peuhula
13.Pääkassa
Yhteensä:
KASSAT/ KASSA- POHJA- 0,50 € 1,00 € 2,00 € 5,00 € 10,00 € 20,00 € Yhteensä KAIKKI YHT.
MAKSUP. LAUKUT KASSAT
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl
kpl Euroa
Euroa
1- 6
6
6
80
200
50
20
20
640
3 840
7-8
2
2
200
50
20
20
600
1 200
9-11
3
3
80
200
50
20
20
640
1 920
12-13
2
2
100
50
20
20
5
600
1 200
14
1
1
200
200
40
20
20
1 400
1 400
15-16
2
2
200
200
40
20
10
1 200
2 400
17-18
2
2
40
125
50
20
10
445
890
19-20
2
2
50
25
10
150
300
21-23
3
3
100
25
10
10
300
900
24-43
20
20
20
5
300
6 000
44
1
1
50
25
10
150
150
45-47
3
3
20
10
5
300
900
48
1
1
50
25
10
10
250
250
49
1
600
600
600
500
300
100
9 600
9 600
18
29
49
30 950
Taulukko 2. Pohjakassat.
13.3.4 Koulutus
Kouvolan Konttorikone Oy järjesti talkoolaisille informaatio-/koulutustilaisuuksia, joissa käyttäjät perehdytettiin laitteisiin
ja heillä oli mahdollisuus myös kokeilla laitteita. Tilaisuuksissa käytiin läpirahahuollon prosessit sekä kassahenkilöstön ja
rahankerääjien toimenkuvat. Osallistujille jaettiin tilaisuuksissa "Näin toimin kassalla" -ohje, johon koottiin kassa- ja
maksupäätteiden käyttöohjeet sekä jossa kuvataan rahankäsittely- ja luovutusprosessi. Ohjeessa oli myös
rahankerääjien nimet ja valokuvat sekä puhelinnumerot tunnistamista varten. Lisäksi kilpailuviikonloppuna
kilpailukeskuksessa oli läsnä kassakoneasiantuntija, johon ongelmatilanteissa saattoi ottaa yhteyttä.
Kuva 53. Kassa- ja maksupäätekoulutusta.
13.3.5 Rahankeräys
Rahankerääjiksi oli rekrytoitu 8 henkilöä. Ryhmä jaettiin neljäksi työpariksi. Taloustoimiston etäisyydestä johtuen
kiireisimpänä aikana muutama lisäjalkapari olisi voinut olla tarpeellinen, sillä lepohetket jäivät varsin niukoiksi.
148
Talousvaliokunta oli myös rekrytoinut Harjun oppimiskeskuksesta kaksi toimistotyöntekijää, jotka vuorotellen päivystivät
taloustoimistossa ja hoitivat sisään tulevan rahan vastaanoton ja vaihtorahan luovuttamisen. Tämä menettely osoittautui
erinomaiseksi.
13.3.6 Erityisiä huomioita
 Salpa-Jukolassa rahankerääjät pussittavat kassoilta noudatettavat rahat ja täyttivät samalla lomakkeet, jolloin
varsinkin ruuhka-aikoina kassapalvelut sujuvat keskeytyksittä. Tämä ratkaisu toimi hyvin.
 Tuotteiden hinnoittelussa on syytä pohtia, onko hinnoittelussa pienin rahayksikkö 50 centtiä vai 1 euro.
 Vaihtorahojen rahahuolto tapahtui rahankerääjien toimesta rahankeräyksen yhteydessä. Kehitysideana voisi
olla erillinen vaihtorahahuolto, jolloin muutamilla rahankerääjillä voisi olla riittävän kokoinen vaihtokassareppu
mukanaan. Tämä jouduttaisi vaihtorahahuoltoa varsinkin kiireisimpinä tunteina.
 Salpa-Jukolassa taloustoimiston käytössä oli kaksi polkupyörää, joita hyödynnettiin rahankeruussa
kaukaisimmilta keräyspisteiltä. Pohjakassojen viennissä ja tuonnissa hyödynnettiin henkilöautoja.
Kuva 54. Jukola-kaupan tuotteita. (Kuva: Petteri Virta/Roseprint)
149
14 MARKKINOINTIVALIOKUNTA
Vastuuhenkilöt ja työnjako
Markkinointipäällikkö
Valiokunnan varapj.
Kutsuvieraat
Kutsuvierasisännät
Valiokunnan jäsen
Valiokunnan jäsen
Raimo Summanen
Arto Tilli
Satu Salorinne
Arto Ylä-Kotola
Hanna Kivelä
Rauno Ratilainen
Maakunnalliset yritykset
Valtakunnalliset yritykset / pk-seutu
040-5063558
0400-804934
040-7536445
044-5961744
040-3424693
050-5826460
raimo.summanen@storaenso.com
arto.tilli@gmail.com
satu.salorinne@wihuri.fi
artoylakotola@hotmail.com
hanna@kivela.net
rauno.ratilainen@nsn.com
Arto Tilli
Raimo Summanen, Hanna Kivelä, Rauno Ratilainen
14.1 MARKKINOINTIRYHMÄ JA TEHTÄVÄT
Arto Tilli
Markkinointiryhmän ytimen muodostivat Raimo Summanen, Arto Tilli ja Hanna Kivelä. Lisäksi markkinointiryhmässä oli
mukana Marko Koskiaho kauppapaikkojen myynnin osalta ja Markku Seppä kilpailun johtajana sekä kenttäpäällikkö
Hannu Kuikko monissa rakentamiseen liittyvissä sopimuksissa.
Salpa-Jukola 2011 markkinointivaliokunnan tehtävänä oli vastata tapahtuman markkinoista ja
yhteistyökumppanuuksista. Markkinointia tehtiin yhteistyössä Suomen Suunnistusliiton markkinointipäällikkö Markku
Haverisen kanssa. Markkinointivaliokunnan tehtävänä oli myös taata tapahtumalle riittävä taloudellinen tuotto yhdessä
talousvaliokunnan kanssa.
Yleismarkkinoinnin tehtävänä oli tehdä Salpa-Jukola 2011 tunnetuksi sekä Kaakkois-Suomessa että koko Suomessa.
Tärkeimpänä tehtävänä oli saattaa Salpa-Jukola Haminan, Virolahden ja Miehikkälän alueen ihmisten tietoisuuteen ja
tuoda tapahtuma kaakonkulmalaisille ainutlaatuisuutensa takia houkuttelevaksi viikonlopputapahtumaksi. Tämä tehtiin
yhteistyössä viestintävaliokunnan kanssa.
Osanottajamarkkinoinnissa olimme mukana v. 2010 Fin-5 suunnistusviikolla Imatralla ja Kainuun Rastiviikolla sekä 25manna -viestissä Ruotsissa. Lisäksi osanottajamarkkinointia pyrittiin suuntaamaan erityisesti Venäjälle paikallisen
yhteistyökumppanin avulla. Vuonna 2011 olimme mukana Matkamessuilla ja Kunto ja Retki -messuilla sekä Ruotsin 10mila -viestissä.
Osana markkinointia olivat Salpa-Jukolan Kisalehdet. Ensimmäinen ilmestyi ennen Kytäjä-Jukolaa 2010 (painos 80 000
kpl) ja se jaettiin Kytäjä-Jukolan lisäksi Etelä-Kymenlaaksoon. Toinen lehti ilmestyi kesäkuun alussa 2011 (painos
135 000 kpl) ja se jaettiin Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan sekä oli jaossa Salpa-Jukolassa.
Taustayhteisöt
Kaukametsäläiset
Suomen Suunnistusliitto
Puolustusvoimat
www.jukola.com
www.ssl.fi
www.mil.fi
150
14.2 SOPIMUKSET
Arto Tilli
14.2.1 Yhteistyösopimustasot
Yhteistyösopimuksia oli neljää eri tasoa; osuusisännyys sekä kulta-, hopea- ja pronssisopimukset. Osuusisännyys oli
merkittävin ja näkyvyydeltään suurin. Pronssisopimus oli pienimmällä näkyvyydellä varustettu ja hinnaltaan edullisin.
Yhteistyökumppanien hankintaa tehtiin aktiivisesti yhteistyössä Suomen Suunnistusliiton kanssa.
14.2.2 Osuusisännät
Osuusisännyyssopimuksia solmittiin 11 kpl eli kaikille osuuksille löytyi isäntä.
Venlojen viestin osuusisännät:
Jukolan viestin osuusisännät:
Haminan kaupunki
Gebwell
Osuuskauppa Ympyrä
Serla
www.hamina.fi
www.gebwell.fi
www.s-kanava.fi/web/ympyra
www.serla.com
Haminan Veistosaha
Kymenlaakson Sähkö
Puolustusvoimat
Harjun oppimiskeskus
Kymenlaakson liitto
Kymen Puhelin
Stora Enso
www.havesa.fi
www.kymenlaaksonsahko.fi
www.mil.fi
www.harjunopk.fi
www.kymenlaakso.fi
www.kymp.fi
www.storaenso.com
14.2.3 Muut kumppanit
Muita yli tuhannen euron arvoisia yhteistyökumppaneita oli yli kuusikymmentä kappaletta. Näitä sopimuksia tehtiin
kaikkien eri valiokuntien tarpeiden mukaan.
14.2.4 Hankinnat
Hankinnat ovat keskeinen osa Jukola-tapahtuman onnistumista. Markkinointiryhmä pyrki hakemaan mahdollisimman
paljon yhteistyökumppaneita, jotka voivat tukea tapahtumaa tavara- ja palvelutoimituksin. Keskeisin osa tässä oli
ravintolavaliokunnan hankinnoilla. Kilpailun eri valiokunnille annettiin Jukola-palaverissa 21.8.2010 pyyntö toimittaa
kaikista materiaalitarpeista tiedot markkinoinnille välittömästi, mikäli niitä ei ollut vielä toimitettu. Pelkällä rahalla tehdyt
ostot olivat hyvin marginaalisia, lähes kaikessa hankinnassa päästiin jonkinlaiseen yhteistyökuvioon.
14.3 JUKOLA-KAUPPA
Petteri Virta
Mainostalo Roseprint Oy toimi Jukola-kaupan vetovastuussa. Viisi PR-tuotteiden ammattilaista oli vuorollaan kaupassa
myyntitehtävissä niin, että vähintään yksi oli aina paikalla. Kauppaa tehtiin seuran nimissä. Roseprint Oy toimi
tavarantoimittajana ja tapahtumassa talkoovoimin. Talkoolaisia oli heidän lisäkseen 25 henkilöä, joiden kesken
151
työvuorolista laadittiin. Kassakoulutus järjestettiin viikko ennen tapahtumaa. Lauantaina ruuhkahuipuissa (klo 13 - 24)
kassoilla oli arvaamaton tungos, mutta erinomaisten talkoolaisten venymisen ansiosta kaikesta selvittiin kunnialla.
Jukola-kaupan yleisilmeestä tuli paljon hyvää palautetta. Hinnastot olivat suurina kyltteinä esillä jo ennen kauppaan
astumista sisäänkäynnin vieressä. Ajoittain myymälätilat (10 x 6 metriä) ruuhkautuivat ja vaihtorahoista oli pulaa.
Tuotteet menivät tasaisesti kaupaksi. Osa menekkituotteista loppui lauantai-iltana, mutta myytävää riitti silti hyvin.
Loppuvarasto jäi kuitenkin kohtuulliseksi. Loput tuotteet on myyty vähitellen seuran omissa tapahtumissa Jukolan
jälkeen.
Kuva 55. Jukola-kauppa (Kuva: Petteri Virta/Roseprint)
Kokonaismyynti hipoi viimevuosien ennätystä, jota voidaan pitää hyvänä tuloksena täällä Suomen kaakkoiskulmalla.
Hieman suuremmilla myymälätiloilla myynti olisi voinut olla vieläkin parempi. Jukola-kaupan tuotteet ja hinnasto sekä
myynti ja myyntimäärät on esitetty liitteessä (Liite 8).
Tuotteista erilaisia T-paitoja myytiin erittäin hyvin. Naisten exclusive-paidat loppuivat jo varhaisessa vaiheessa, kun
pikee-paitojen myynti puolestaan oli vähäisempää. Buffit, lippikset ja huivit myytiin loppuun. Ns. kovatavaraa myytiin
tasaisesti. Ainoastaan Suomi-kulhoja ja ruokailuvälinesettiä myytiin vain muutamia kappaleita. Lottajärjestö vastasi
onnistuneesti korttien ja postimerkkien myynnistä. Jäännösvarastoa jäi kohtuullisesti. Jos erilaisia tuotteita olisi ollut
vähemmän, se olisi näkynyt varmasti myös myynnissä. Nyt myytävää riitti loppumetreille saakka hyvin.
Monet tuotteista (mm. sadeponcot) oli merkattu Jukolan viestin yleislogolla ajatellen myös jatkokäyttöä seuraavina
vuosina. Osa kalleimmista tuotteista painettiin lämpöprässillä vasta paikan päällä jäännösvaraston minimoimiseksi.
Erityisiä huomioita:
 Myymälätila osoittautui ruuhkahetkinä pieneksi. Sisäänkäynti ja ulosmeno olisi ollut hyvä olla
erillään asiakaskierron helpottamiseksi.
 Tuotteiden visuaalinen ilme ja trendinmukaisuus on menekin kannalta erittäin tärkeää.
 Kassat ovat helposti pullonkaula, jolloin tarvitaan kassatyöhön tottuneita ihmisiä, pakkausapua
ja väljyyttä kassojen ympäristöön.
 Myymälän keskeinen sijainti, yleisilme ja kunnon valaistus sekä tuotteiden esillepano ovat
keskeisiä menestystekijöitä.
 Tuotteita laajalla hintaskaalalla ja tekstiileissä pieniä sarjoja ja paljon värejä ovat tärkeitä.
 Pienten lasten ja vauvojen tuotteita (T-paidat, bodyt) kyseltiin.
152
Kuva 56. Jukola-kauppa (Kuva: Petteri Virta/Roseprint)
14.4 MUUT KAUPPAPAIKAT
Marko Koskiaho
Tavoitteena oli saada kilpailukeskukseen kaksi urheiluvälinekauppaa ja kaksi suunnistustarvikekauppaa. Isommat
kaupat sijoittuisivat kilpailukeskuksessa oleviin kiinteisiin ratsastusmaneeseihin. Pienemmät urheiluväline- ja
suunnistustarvikekauppias oli tarkoitus sijoittaa kauppakadulle. Maneesien neliömäärät olivat n. 1200 m²/kauppias.
Kauppakadun kauppiaille tarjottiin 400 m² myyntipaikkaa, jonka lisäksi oli 100 m² huoltotilaa.
Tavoite toteui muuten, mutta ns. pienempi urheiluvälinekauppapaikka jäi vuokraamatta. Tähän lienee ollut useampi syy.
Yksi tärkeä syy lienee se, että isommat kauppiaat olivat kooltaan varsin suuria, joten niihin sitoutui huomattava määrä eri
merkkien tuotemyyjiä noin 1½ vuotta ennen kilpailua . ”Pientä” 400 m² urheiluvälinekauppaa yritettiin vuokrata, ehkä
liian pitkään paikallisille yrittäjille, jotka eivät kuitenkaan uskaltaneet lähteä toteuttamaan hanketta käytäntöön, etenkin
kun sopivat yhteistyökumppanit puuttuivat.
Tampereen Suunnistajan kaupan kanssa alitettiin myyntipaikkaneuvottelut vuonna 2006, ja sopimus allekirjoitettiin
7.12.2009. Jumalniemen Intersport otti yhteyttä heinäkuussa 2009, ja sopimus allekirjoitettiin 18.7.2010. T:mi Seppo
Keltamäen kanssa neuvottelut alkoivat toden teolla edellisen vuoden Jukolassa, ja sopimus allekirjoitettiin 6.11.2010.
Sopimustekstiä hiottiin kaikkien kauppiaiden kanssa useita kertoja.
Jumalniemen Intersportin myymälä oli maali- ja vaihtoalueen vieressä ja Tampereen Suunnistajan kauppa oli lähempänä
majoitusaluetta. Molemmat kauppapaikat olivat sijainnillisesti tasapuolisessa asemassa. Molemmat kauppiaat olivat
tyytyväisiä tiloihinsa ja myynteihin.
Kauppakatu oli vilkas, myös myynnillisesti. T:mi Seppo Keltamäki oli Kauppakadulla teltassa. Muita myyntipaikkoja
(jäätelö, makeiset, urheilujuomat, matkamuistot ym.) oli kymmenkunta. ”Rihkaman” kauppiaita olisi tullut paljon, jos olisi
otettu. Myös pienempiä suunnistustarvikekauppiaita olisi ollut tarjolla, mutta halusimme noudattaa sovittua linjaa ja jo
tehtyjen sopimusten sopimustekstejä.
Erityisiä huomioita:
 Kilpailua edeltävänä kuukautena haasteeksi muodostui kauppiaiden ajolupa-, majoitus- ja ruokailuasiat;
vaikka kaikki nämä oli huomioitu jo sopimuksessa, niin niiden käytännön toteus on vaikeaa, koska kauppiaat
saavat lopulliset listat myyjistään ja esittelijöistään vasta viimeisellä viikolla. Haastetta sopimusten
yksityiskohtaiseen kirjoittamiseen tulee siitä, että kauppiassopimukset tehdään järjestäjän puolesta varsin
vaillinaisin tiedoin, koska asioita ei ole silloin vielä päätetty.
153
→ Parannusesitys: kauppiassopimusten ”pohja” käyttöön tuleville kilpailunjärjestäjille. Lisäksi järjestäjän pitää
päättää aikaisemmin mm. lopullinen asemakaavapiirros ja tarkat liikennejärjestelyt.
 Kauppiasvalintoja/mahdollisuuksia tutkittaessa kannattanee jatkossakin arvottaa paikallisten
yhteistyökumppaneiden suosiminen, koska ”onhan elämää Jukolan jälkeenkin”.
 Vaikka tavoitteeksi asetettu kaksi urheiluvälinekauppaa ja suunnistustarvikekauppaa jäi yhtä
urheiluvälikauppiasta vajaaksi, niin yleisöllä oli riittävästi valinnanvaraa kilpailukykyisin hinnoin. Kauppakadun ja
maneesin muodostama tiivis kilpailukeskus oli kaikkien etu.
14.5. PALKINNOT
Arto Tilli
Palkinnot yhdistettiin yhteistyösopimuskumppanuuksiin. Käytännössä juuri mitään palkintoja ei järjestäjä ostanut rahalla.
Palkinnoista on tarkempaa tietoa Ohjelmien osuudessa, palkintojenjakojen yhteydessä (Luku 14.9.3).
14.6 KUTSUVIERAAT, VIP-RASTI
Satu Salorinne
Yritysvieraisiin ja muihin kutsuvieraisiin panostettiin paljon. Tehtiin tiettyjä linjauksia esimerkiksi yörastin suhteen, eli
haluttiin poiketa ”makkara ja kahvit” -tyylistä ja tuoda esiin paikallisia tuotteita (savulohta, halstrattua hailia ym.).
Kutsuvierastoimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen perustettiin oma kutsuvierastiimi .Vastuualueet tiimin sisällä
jakautuivat seuraavasti: kutsuvierasvastaava Satu Salorinne, kutsuvierasinfon vastaava Anne Pernu (tuli ryhmään
maaliskuussa), yörasti- ja ohjelmavastaava sekä kutsuvierasisäntien vastaava Arto Ylä-Kotola, kutsuvierastarjoilun
vastaava Mirja Koivu. Palavereihin osallistuivat myös kilpailunjohtaja Markku Seppä, talouspäällikkö Raimo Hänninen,
markkinointivaliokunnan varapj. Arto Tilli ja pääsihteeri Salla Töyrylä. Tiimi kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa
ja yhteisiä palavereita oli yhteensä 4 kpl.
Kutsuvierastiloiksi varattiin jo hyvissä ajoin heinävarasto, josta tarjoilutiimin somistamana tuli todella viihtyisä.
Pöytäpaikkoja tilaan saatiin järjestettyä 120 kpl. Lisäksi tilassa oli irtotuoleja ja ”baaripöytiä”. Kenttävaliokunta rakensi
tilaan esiintymislavan ja tarjoilupöydän sekä asensi kaksi TV:tä, valot ja tarvittavat sähköt kylmä- ja kuulutuslaitteille.
Kutsuvierasinfo päivysti koko tapahtuman ajan kutsuvierastiloissa. Suurimmat ruuhkat olivat ennen Venlojen viestin
lähtöä, mutta vieraita saapui vielä Jukolan viestin lähdön jälkeenkin. Vieraat olivat varsin omatoimisia, mutta oma
infopiste vieraita varten nähdään kuitenkin tarpeellisena. Kutsuvierasinfon väki on tällöin helposti vieraiden
tavoitettavissa, eikä toimintoja tarvitse kesken tapahtuman siirtää toiseen paikkaan.
Kutsuvierasohjelmasta teimme tarkoituksella erittäin pelkistetyn version; vain muutamia osuusisäntien ja sidosryhmien
edustajien haastatteluja. Halusimme vieraidemme nauttivan koko tapahtumasta ja välttää tiukkaa aikataulutusta.
Kutsuvierasisäntiä oli seurustelemassa vieraiden kanssa yhteensä 13 henkilöä. Yörastille lähdettiin heti Jukolan viestin
lähdön tapahduttua klo 23.05 ja paluu tapahtui liukuvasti puolenyön jälkeen bussien täytyttyä. Viimeinen bussi yörastilta
lähti kilpailukeskukseen klo 01.00.
Kutsuvierastarjoilu jakautui useampaan pisteeseen; kahvia, pullaa , sämpylää ja salaattia sai kutsuvierastiloista, ja
lämmintä ruokaa oli tarjolla pääravintolassa omassa VIP-linjastossa lauantaina klo 13.00 - 22.00 välisenä aikana
kutsuvieraspassia näyttämällä. Valittavana oli 4 eri ruokavaihtoehtoa. Yörastin tarjoilusta vastasi oma
ravintolavaliokunnan ryhmä. Tarjottavana oli monia paikallisten yrittäjien tuotteita (mm. halstrattua hailia).
Alkoholitarjoilua ei ollut. Sunnuntai-aamuna sai lipuketta vastaan aamupuuroa pääravintolasta. Mikäli tilat olisivat
sallineet, kaikki ruokatarjoilut olisi hoidettu samasta pisteestä kutsuvierastiloissa.Kutsuvierastarjoilu kärsi
154
työvoimapulasta (luovuttivat henkilökuntaansa pääravintolaan) ja siksi tarkkoja tilastoja menneistä tarjoilutuotteista ei
ole.
Kaikenkaikkiaan kutsuvierastoiminnot onnistuivat hyvin ja vieraat viihtyivät tilassa läpi yön aina sunnuntaille
puoleenpäivään ja tilan sulkeutumiseen asti. Onnitumisen takana oli saumaton yhteistyö ja hyvä yhteishenki koko
kutsuvierastiimin ja sidosryhmien kanssa.
Kuva 57. Kutsuvieraiden yörastin tila ja tarjoilu.
14.7 ERITYISIÄ HUOMIOITA
 Markkinoinnin aloituksen teki haasteelliseksi vuonna 2008 alkanut taloustaantuma. Sen vuoksi markkinointi
aloitettiin aktiivisemmin vasta Mikkeli-Jukolan jälkeen, vaikka tapahtuman laatu ja saamisen varmistuminen
huomioon ottaen olisimme voineet olla reilusti aiemmin liikkeellä.
 Jukolan markkinoinnin tuloksekkaaseen hoitamiseen tulisi pystyä nimeämään päätoiminen henkilö.
Yhteydenotot ja tapaamiset tulee hoitaa virka-aikana, joten siviilityön hoitamisen ohessa markkinointi on erittäin
haasteellista. Osaltamme tilannetta auttoi, että yksi markkinointiryhmän jäsen pystyi keväällä kohdistamaan
työpanoksensa suurelta osin Salpa-Jukolan markkinointiin.
 Kokonaisuutena markkinointiryhmä voi olla vähintään tyytyväinen suoritukseensa.
155
15 LOPPURAPORTIN LIITTEET
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Liite 7
Liite 8
Liite 9
Liite 10
Liite 11
Liite 12
Liite 13
Liite 14
Talkoolaisten sijoittuminen eri tehtäviin valiokunnittain
Talkoolaisten paperinen ilmoittautumislomake
Talkoolaisten toimitsijakortti
Lähdön ja vaihdon työvuorolistat
Lista ensiaputarvikkeista
Ensiavun Jukola-hoitokaavake
Venlojen ja Jukolan viestien aikataulut
Kilpailukeskusalueen lähiverkko: kytkimet ja kaapeloinnit
Tulospalvelun tietokoneet
IT:Verkkokaavio
Jukola-kaupan tuotteet ja hinnasto sekä myynti ja myyntimäärät
Salpa-Jukolan järjestelyiden aikataulu
Kilpailukeskuksen asemakaavapiirrokset (1:4000, 1:2000)
Tiivistelmä Puolustusvoimien raportista
156
SALPA-JUKOLAN TALKOOLAISTEN SIJOITTUMINEN ERI TEHTÄVIIN VALIOKUNNITTAIN
Valiokunta
Huolto
IT-palvelut
Taso
organisaatiossa
1
1
Henkilömäärä
Tehtävänimike
1
1
1
1
Kilpailun johtaja
Kilpailun varajohtaja
Kilpailun valvoja
Ratavalvoja
116
1
2
2
2
2
2
2
3
3
4
4
4
4
4
4
4
4
1
1
1
1
1
1
1
1
1
12
13
1
11
48
3
4
15
Huoltopäällikkö
Huollon varapäällikkö
Jätehuoltovastaava
Kiinteistöt
Kilpailukeskus, omistaja
Kuljetusvastaava
Saunan vastaava
Kuljetusten varavastaava
Saunan varavastaava
Jätehuolto
Kuljetus
Kuljetus, linja-autoliikenne
Mönkijäryhmä
Sauna
Sauna, rakentaminen ja purku
Sauna, höyrytys
Yleishuolto
115
1
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
3
3
3
3
3
3
3
3
4
4
4
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
3
1
2
2
35
IT-valiokunnan johtaja
Areenatuotannon pääll. ja Kenraaliharj. joht.
Emit-päällikkö
Emit-varapäällikkö
Itkumuurin päällikkö
Itkumuurin varapäällikkö
IT-valiokunnan varajohtaja
Medioiden IT-tuen päällikkö
Vaihtojen ja maalin päällikkö
Vaihtojen ja maalin varapäällikkö
Väliaikapäällikkö
Väliajat/kalustopäällikkö
Emit-asiantuntija
GPS-seuranta
Kaukametsäläiset
Maali/väliaika-varmistus
Talkootietokanta
Tulostus
Verkko- ja laiteasiantuntija
Areenatuotannon päällikön apulainen
Areenatuotanto
Areenatuotanto, musiikki
Emit-toimitsija
157
LIITE 1
Kenttä
Kilpailu
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
11
8
8
1
12
3
1
2
2
6
GPS-seuranta
Itkumuuritoimitsija
Maali/väliaika-varmistus
Online-palvelimet, Tulostaulu-ohj., TV-tuott.
Online-rastit
Tulospalvelu, emit
Tulospalveluasiantuntija
Tulostus
Verkon valvonta ja online
Äänentoisto ja viestintä
290
1
2
2
2
2
3
3
3
3
3
3
3
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
1
6
1
1
127
4
4
1
42
3
1
35
30
8
7
5
2
Kenttäpäällikkö
Kilpailukeskus, yhteistoiminta
Kenttävaliokunnan varapäällikkö
Liikennevastaava
Rakentamisen asiantuntija
Rakentaminen
Sähköistys
Vesi ja viemäröinti
Kenttämajoitus
Liikenne varavastaava
Liikenteenohjaus
Liikenteenohjaus, linja-autot
Kiinteiden rakennusten valmistelu
Kilpailukeskus, yhteistoiminta
Liikenne - Bussiparkki
Liikenteenohjaus
Liikenteenohjaus - Kielet
Liikenteenohjaus - Linja-autot
Liikenteenohjaus - Pysäköinti - Mönkijä
Liikenteenohjaus - Pysäköinti/rahastus
Liikenteenohjaus - Rakentaminen
Pylväslinjat, maansiirto
Rakentaminen
Rakentaminen - purkaminen
Purkaminen (ainoastaan)
Rakentaminen, sillat
Rakentaminen, sähkö
Rakentaminen, kuljetukset
149
1
2
2
2
2
2
2
3
3
3
3
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
5
Kilpailupäällikkö
Emit-nollaus vastaava
Kilpailuvaliokunta, varapäällikkö
Lähdön johtaja
Maalin johtaja
Tulostauluvastaava
Vaihdon johtaja
Lähdön varajohtaja
Vaihdon varajohtaja
Tulostaulun varavastaava
Lähtö – Vaihto ryhmänjohtaja
158
Markkinointi
Rata
Ravintola
3
3
3
4
4
4
4
4
4
4
4
1
3
1
15
2
2
35
27
4
8
36
Maali, tuomari
Maali ryhmänjohtaja
ADT - kilpailutoimisto
Emit-nollaus
Vaihto, kulunvalvonta
Lähetti
Lähtö - Vaihto
Maali
Maali, kulunvalvonta
Tulostaulu
Vaihto
68
1
2
2
2
2
4
4
4
4
4
4
4
4
1
1
1
1
1
1
19
1
8
7
6
1
20
Markkinointipäällikkö
Jukola-kaupan vastaava
Kutsuvierasisäntien vastaava
Kutsuvierastoimintojen vastaava
Markkinointi, varapäällikkö
Kisakeskus yhteistyö
Jukola-kauppa
Jukolakauppa, lähetti
Jukolakauppa, posti
Kutsuvierasisäntä
Kutsuvierastoiminnot
Web-tuki - markkinointi
VeVe näyttely + palkintojenjako
150
1
2
2
2
2
2
2
3
3
3
4
4
4
4
4
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
95
12
2
16
15
Pääratamestari
Ratamestari, Jukola
Ratamestari, Venlat
Juomarastivastaava
Rastien rakentaminen
Karttojen pussituksen vastaava
Rastitarkastus ja TV-varoittajat, vastaava
Juomarasti varavastaava
TV-kommentaattori
Karttojen pussituksen varavastaava
Juomarasti
Karttojen pussitus
Radion opas
Rastitarkastus
TV-rastin avustaja
350
1
2
2
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
Ravintolapäällikkö
Grillin vastaava
Kahvilan vastaava
Kutsuvierasravintolan vastaava
Mallasrastin vastaava
Pääravintolan vastaava
Ravintola, varapäällikkö
Toimitsijaravintolan vastaava
159
Talous
Toimisto
2
3
3
3
3
3
3
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
1
1
1
1
1
1
1
72
10
28
39
11
1
13
3
18
4
14
16
16
16
5
12
17
6
4
30
Työvoimavastaava
Jukola-asiantuntija
Grillin varavastaava
Kahvila ja Grilli, kassa
Toimitsijaravintolan 2. vastaava
Työvoimavastaavan varahenkilö
Varastopäällikkö
Grilli
Grillin kassa
Jäätelömyynti
Kahvila
Kahvila, kassa
Kahvila, kuljetus
Kutsuvierasravintola
Lähetti
Mallasrasti
Mallasrasti, järjestyksenvalvonta
Pääravintola
Pääravintola, annostelija
Pääravintola, apulainen
Pääravintola, kassa
Pääravintola, kokki
Pääravintola, roudari
Pääravintola, täydentäjä
Ravintola, huolto
Siistijä
Toimitsijaravintola
15
1
2
2
2
2
3
4
1
1
1
1
1
1
9
Talouspäällikkö
Posti
Talous, varapäällikkö
Taloustoimisto
Taloustoimisto
Kassakoneet
Taloustoimisto
244
1
1
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
3
3
3
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Pääsihteeri
Työvoimapäällikkö
Infon vastaava
Joukkuemateriaalin vastaava
Kutsuvierasinfon vastaava
Majoitusvastaava
Metsäkirkon vastaava
Ohjelmavastaava
Peuhulan vastaava
Toimintaradan vastaava
Emit-vastaava
Toimitsijainfon vastaava
Toimistosihteeri, kutsuvierasinfo
Peuhulan varavastaava
Ohjelma - Salpa-asema vastaava
160
Turvallisuus
Viestintä
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
30
6
4
19
23
1
8
5
19
18
14
16
11
7
8
10
16
1
9
4
Info
Infojen lähetti
Joukkuemateriaali
Joukkuemateriaali-info ja Emit
Kutsuvierasinfo
Kutsuvierasinfo, lähetti
Lastentoiminnot
Majoitus
Ohjelma
Ohjelma - Metsäkirkko
Ohjelma - Peuhula
Ohjelma - Salpa-asema
Peuhula
Peuhulan kahvio
Peuhula (lapsi)
Toimintarata
Toimintarata (lapsi)
Toimisto
Toimitsijainfo
Veteraanikeräys
118
1
2
2
2
2
3
3
3
3
4
4
4
4
4
4
4
1
1
1
1
1
1
1
3
1
9
33
1
41
18
1
4
Turvallisuuspäällikkö
Ensiapuvastaava
EA-vastuulääkäri
Järjestyksenvalvoja vastaava
Palo- ja pelastus
Ensiapuryhmänjohtaja
Ensiapu, EA-opettaja
Järjestyksenvalvoja
Lääkintäjohtaja
EA-lääkäri
Ensiapu
Ensiapu, maasto-opastus
Järjestyksenvalvoja
Palo ja pelastus
Radiokalusto
Sairaankuljetus
58
1
2
2
2
3
4
4
4
4
4
4
4
yhteensä
1
1
1
1
1
7
32
2
4
2
3
3
1677
Viestintäpäällikkö
Viestintä, varapäällikkö
Mediakeskuksen johtaja
Internet-toimitus, kisalehdet
Mediakeskus varajohtaja
Areenatuotanto
Mediakeskus
Mediakeskus, atk
Mediakeskus, kulunvalvonta
Mediakeskus, järjestyksenvalvoja
Internet-toimitus
Valokuvaus
161
SALPA-JUKOLAN TALKOOLAISTEN PAPERINEN ILMOITTAUTUMISLOMAKE
LIITE 2
Salpa-Jukolan talkoolaiseksi ilmoittautuminen - Jos sinulla on Internet
käytössä, voit ilmoittautua ja saada lisää tietoa >>> www.jukola2011.net
Etunimi:
Sukunimi:
Sähköposti:
Lähiosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Seura, VeVe:n jäsenellä kyläosasto:
Syntymävuosi:
Puhelin:
Kielitaito:
Hygieniapassi
On / Ei
Järj.valvojankortti
On / Ei
Ensiapukortti
On / Ei
TEHTÄVÄTOIVE, tehtävä tai henkilö kenen joukkoon haluat:
Talkoissa käytössäsi oleva ajoneuvo – alleviivaa jos
on
Henkilöauto + kärry
Kuorma-auto
Traktori
Pakettiauto
Mönkijä + kärry
Muu, mikä:
Osallistun
Valmistelevat talkoot 2010 - 2011
talkoisiin,
Kilpailukeskuksen rakentaminen
4.-17.6.2011
rastita:
Kilpailuviikonloppu 17.–19.6.2011
Kilpailukeskuksen purku
19.–24.6.2011
Tilaan
Toimitsija-asun
hintaan 50
euroa
Asun koko (ympyröi, jos tilaat asun)
Toimitsija saa maksutta T-paidan + lippiksen tai huivin
Ympyröi olettamasi paidan koko
130, 150, XXS, XS, S, M, L, XL, XXL, XXXL
Ympyröi koko,
jos tilaat
130, 150, XXS, XS, S, M, L, XL, XXL, XXXL
Tilaan Pikeepaidan, hintaan 10 euroa
Koko ja väri valitaan paikanpäällä
tilaat >>
-
Ympyröi kumman haluat:
Lippis / Huivi
rasti ruutuun, jos
Palauta: Vehkalinnan seinässä olevaan VeVe:n postilaatikkoon, tai Jukola-toimistoon, joka on
Haminan Raatihuoneentorilla, Haminan matkailupalveluiden eli ”Rautakorttelin” yläkerrassa.
Voit palauttaa myös postitse: Salpa-Jukola, PL 36, 49401 Hamina.
162
SALPA-JUKOLAN TALKOOLAISTEN TOIMITSIJAKORTTI
Väreinä toimitsijakorteissa käytettiin:
Huolto
IT-palvelut
Kenttä
Kilpailu
Markkinointi
Kutsuvierastoiminnot
Kartta ja Rata
Ravintola
Talous
Toimisto
Turvallisuus
Viestintä
LIITE 3
Kortin kääntöpuolen puhelinluettelo:
Vihreä
Punainen
Vihreä
Vihreä
Vaalea oranssi
Sininen
Oranssi
Violetti
Harmaa
Vaalean sininen
Vihreä
Keltainen
Puhelinluettelo
Ensiapu
Kilpailun joht
Kilp varajoht
Pääsihteeri
Huoltopääll
Jätehuolto
Kuljetukset
IT/Tulospalv
Pääratamest
Kenttäpääll
Kilpailupääll
Ravintola
Taloustoimisto
Markkinointi
Mediakeskus
Turvallisuuspääl
Info
Kutsuvierasinfo
Toimitsijainfo
Lastenmaailma
Majoitus
Harjun Opk
Kiinteistö, alue
Liikenteenohjaus
Järjestys
Hätänumero 112
xxx-xxx xxxx
Markku Syyyy xxx-xxx xxxx
Marko Kyyyyyyy xxx-xxx xxxx
Salla Tyyyyyy xxx-xxxxxxx
Mika Ayyyyy xxx-xxx xxxx
Mikko Ayyyyy xxx-xxx xxxx
Tero Ryyyy xxx-xxx xxxx
Timo Hyyy xxx-xxx xxxx
Jorma Syyyyy xxx-xxx xxxx
Hannu Kyyyyy xxxx-xxx xxx
Timo Vyyyyyyy xxx-xxx xxxx
Maija-Liisa Fyyyyyy xxx-xxx xxxx
Raimo Hyyyyyy xxxx-xxx xxx
Arto Tyyyy xxxx-xxx xxx
Kari Myyyyyyy xxxx-xxx xxx
Pekka Ryyyy xxx-xxx xxxx
xxx-xxx xxxx
xxx-xxx xxxx
xxx-xxx xxxx
xxx-xxx xxxx
xxx-xxx xxxx
Esa Pyyyyyyy xxx-xxx xxxx
Jari Tyyyyyy xxx-xxx xxxx
Tuomo Kyyyyyyy xxx-xxx xxxx
Jarmo Kyyyyyyy xxxx-xxx xxx
Teppo
Kuppila
Kahvilan vastaava
Marja
Nopsanen
Ravintola
Kilpailu
163
LÄHDÖN JA VAIHDON TYÖVUOROLISTAT
LIITE 4
164
LISTA ENSIAPUTARVIKKEISTA
Tuote
Tutkimuspöytäpaperi
Kuitukangaslakana
Tyynyliina kuitukangas
Jäteneula-astia 7,0 l
Nitriili hanska koko S
Nitriili hanska koko M
Nitriili hanska koko L
Kaarimalja
Kipsilasta 10 cm x 20 m
Kipsipehmuste 15 cm
Easydes-desinfektioaine
Kynälamppu
Kuulakärkikynä
Harsotaitos 10 x10 cm
Taitos 7x7 tehdaspuhd.
Taito 10x10 tehd.puhd.
Narupussi
Laskimokanyyli 20 GA
Taitos ster. 7,5x7,5 cm
Ruisku 2 ml
Ruisku 5 ml
Ruisku 10 ml
Ruisku 1 ml
Iv.-kanyylin kiin.side
Tippaletku
Happiletku
4-0 lanka/Ethilon
3-0 lanka/Ethilon
5-0 lanka/Ethilon
4-0 lanka/Vicryl
5-0 lanka/Vicryl
Hydrokolloidihaavalevy
Mepore 6x7 cm
Mepore 9x15 cm
Mepitel 20x30 cm
Articare 6 cm
Articare 8 cm
Articare 10 cm
Laastari 6 cm 5 m
Laastari/Lasten
Silkkiteippi 25mm
Kuitukang.teippi 25 mm
Kk-kylmähaude
Injektioneula 18 Ga
Injektioneula 22 Ga
Silmälappu
Askartelusakset/Fiskars
Muovikassi 30 l
Surgifix 3
Jääpalapussi
Kk-suturaatiopakkaus
LIITE 5
Tilattu määrä
4 rll
50 kpl
150 kpl/1 ltk
4
10 ltk
10 ltk
10 ltk
300 kpl/1ltk
1 ltk
24 rll
6 pll
6 kpl
10 kpl
240 kpl/1 ltk
6000 kpl/1ltk
6000 kpl/1ltk
200 kpl
50 kpl/1 ltk
300 kpl/1 ltk
100 kpl/1 ltk
100 kpl/1 ltk
100 kpl/1 ltk
20 kpl
100 kpl/1 kpl
100 kpl/1 ltk
1 ltk
1 ltk
1 ltk
1 ltk
1 ltk
1 ltk
15 kpl
120 kpl/2 ltk
100 kpl/2 ltk
1 ltk
50 kpl
100 kpl
20 kpl
3 rll
2 ltk
36 rll/3 ltk
12 rll/1 ltk
60 kpl
1 ltk
1 ltk
5 kpl
12 kpl
100 kpl/2 rll
1 rll
400 kpl/40ltk
28 kpl/1 ltk
Käytetty määrä
1 rll
10 kpl
10 kpl
2
3 ltk
3 ltk
3 ltk
n. 30 kpl
2 m.
2 rll
2 pll
6 kpl
10 kpl
n. 50 kpl
n. 1000 kpl
n. 1000 kpl
n. 50 kpl
n. 15 kpl
n. 50 kpl
n.20 kpl
n. 20 kpl
n. 20 kpl
10 kpl
n. 15 kpl
n. 15 kpl
n. 3 metriä
14 kpl
2 kpl
1 kpl
2 kpl
1 ltk
n. ½ ltk
1 kpl
n. 15 kpl
n. 25 kpl
n. 15 kpl
1 rll
½ ltk
1ltk
2 rll
30 kpl
n. 15 kpl
n. 15 kpl
3 kpl
12 kpl
n.20 kpl
n. 2 m.
n. 150 kpl
14 kpl
165
Huomiot
avattuja laatikoita
”
”
Reput+lääkärit
+ 12 lyijykynää
haavojen puhdistus
haavojen puhdistus
Pikkutavaroille
koko 9x25 cm
Reput+ea-laatikot
Täydennettiin 10 kpl
Reput, ea-laatikot, yms.
Potilaiden tavaroille
Tehtiin 350 kpl
ENSIAVUN JUKOLA-HOITOKAVAKE
LIITE 6
166
VENLOJEN JA JUKOLAN VIESTIEN AIKATAULUT
LIITE 7
Venlojen radio- ja tv-rastit
1. osuus
6,8-6,9 km
rasti nro
TV/radio
osuusaika
lähtö klo
3
tv
0:12:04
14:22:04
1,9 km
Kranaatti
kello
14:10:00
matka
nimi
7
tv
0:23:52
14:33:52
3,5 km
Kivus
10
tv
0:29:52
14:39:52
4,3 km
Tie
14
tv
0:41:52
14:51:52
6,1 km
Lähestyminen
16
tv
0:45:11
14:55:11
6,6 km
Viimeinen rasti
0:46:20
14:56:20
6,9 km
Vaihto
2. osuus
6,1-6,2 km
rasti nro
TV/radio
osuusaika
3
tv
0:10:52
15:07:12
1,7 km
Kranaatti
7
tv
0:22:33
15:18:53
3,2 km
Kivus
10
tv
0:28:13
15:24:33
4,1 km
Tie
13
tv
0:37:08
15:33:28
5,4 km
Lähestyminen
15
tv
0:40:22
15:36:43
5,9 km
Viimeinen rasti
0:41:20
15:37:40
6,2 km
Vaihto
kello
matka
3. osuus
5,1-5,2 km
rasti nro
TV/radio
osuusaika
3
tv
0:14:06
15:51:46
2,1 km
Kivus
6
tv
0:19:56
15:57:37
2,9 km
Tie
9
tv
0:28:56
16:06:37
4,2 km
Lähestyminen
11
tv
0:32:17
16:09:58
4,8 km
Viimeinen rasti
0:33:25
16:11:05
5,1 km
Vaihto
kello
matka
4.osuus
8,4-8,5 km
rasti nro
TV/radio
osuusaika
4
tv
0:17:14
16:28:19
2,7 km
Kallio
8
tv
0:33:02
16:44:07
4,8 km
Kivus
11
tv
0:38:41
16:49:46
5,7 km
Tie
15
tv
0:49:00
17:00:05
7,2 km
Laiva
17
tv
0:55:19
17:06:23
8,2 km
Viimeinen rasti
0:56:09
17:07:14
8,5 km
MAALI
Yht.
2:57:14
kello
matka
26,7 km
167
Jukolan radio- ja tv-rastit
1. osuus
11,4-11,5 km
Rasti nro
4
TV-rasti
lähtö klo
Radio-rasti
tv
6
radio
8
tv
14
tv
17
radio
Osuusaika
22:55:00
Kello
Matka
nimi
0:14:05
23:09:05
2,9 km
Aukko
0:21:54
23:16:54
4,2 km
0:26:10
23:21:10
4,8 km
Kauko
0:41:38
23:36:38
7,2 km
Torni
0:51:14
23:46:14
8,5 km
18
tv
0:53:21
23:48:21
8,9 km
21
tv
1:04:32
23:59:32
10,6 km
Lähestyminen
22
tv
1:07:23
0:02:23
11,2 km
Viimeinen rasti
1:08:16
0:03:16
11,5 km
Vaihto
2. osuus
Harvennus
11,3-11,4 km
Rasti nro
4
TV-rasti
Radio-rasti
tv
6
radio
8
tv
15
tv
18
radio
Osuusaika
Kello
Matka
0:13:30
0:16:47
2,6 km
Aukko
0:21:12
0:24:29
4,0 km
0:26:16
0:29:33
4,7 km
Kauko
0:42:26
0:45:43
7,1 km
Torni
0:51:44
0:55:00
8,5 km
19
tv
0:53:46
0:57:02
8,9 km
22
tv
1:04:32
1:07:48
10,6 km
Lähestyminen
24
tv
1:07:22
1:10:38
11,1 km
Viimeinen rasti
1:08:08
1:11:24
11,4 km
Vaihto
3. osuus
Harvennus
13,5-13,6 km
Rasti nro
4
TV-rasti
Radio-rasti
tv
7
radio
Osuusaika
Kello
Matka
0:13:22
1:24:46
2,7 km
0:26:59
1:38:23
4,9 km
Aukko
9
tv
0:30:53
1:42:17
5,5 km
Kauko
16
tv
0:45:16
1:56:40
7,8 km
Torni
20
tv
0:56:05
2:07:29
9,6 km
Harvennus
1:06:51
2:18:15
11,3 km
22
radio
25
tv
1:15:15
2:26:39
12,7 km
Lähestyminen
27
tv
1:18:12
2:29:36
13,3 km
Viimeinen rasti
1:19:04
2:30:28
13,6 km
Vaihto
4. osuus
8,2-8,4 km
Rasti nro
TV-rasti
3
Radio-rasti
Osuusaika
Kello
Matka
radio
0:11:49
2:42:17
2,1 km
4
tv
0:12:37
2:43:05
2,3 km
Tie
10
tv
0:28:50
2:59:18
4,9 km
Aukko
0:30:05
3:00:33
5,1 km
0:34:49
3:05:17
5,9 km
11
12
radio
tv
168
Kivi
14
tv
0:43:24
3:13:52
7,5 km
Lähestyminen
16
tv
0:46:42
3:17:10
8,1 km
Viimeinen rasti
0:47:29
3:17:57
8,3 km
Vaihto
5. osuus
8,4-8,6 km
Rasti nro
TV-rasti
3
Radio-rasti
Osuusaika
Kello
Matka
radio
0:11:11
3:29:08
2,1 km
4
tv
0:12:36
3:30:33
2,4 km
Tie
10
tv
0:28:25
3:46:22
5,0 km
Aukko
0:29:22
3:47:19
5,2 km
11
radio
13
tv
0:34:38
3:52:35
6,1 km
Kivi
15
tv
0:43:00
4:00:58
7,7 km
Lähestyminen
17
tv
0:45:54
4:03:51
8,2 km
Viimeinen rasti
0:46:46
4:04:43
8,5 km
Vaihto
6. osuus
10,4-10,6 km
Rasti nro
TV-rasti
4
6
tv
12
tv
15
Radio-rasti
Osuusaika
radio
0:16:48
4:21:32
3,1 km
0:21:55
4:26:39
4,0 km
Tie
0:37:24
4:42:08
6,5 km
Aukko
0:41:43
4:46:26
7,3 km
radio
Kello
Matka
17
tv
0:46:33
4:51:16
8,1 km
Kivi
19
tv
0:54:56
4:59:39
9,7 km
Lähestyminen
21
tv
0:57:53
5:02:36
10,3 km
Viimeinen rasti
0:58:37
5:03:20
10,5 km
Vaihto
7. osuus
15,5-15,7 km
Rasti nro
TV-rasti
3
Radio-rasti
Osuusaika
Kello
Matka
radio
0:11:13
5:14:34
2,2 km
4
tv
0:13:08
5:16:28
2,6 km
Tie
10
tv
0:28:36
5:31:56
5,2 km
Aukko
11
tv
0:38:27
5:41:47
7,0 km
Timpuktu
0:42:01
5:45:22
7,7 km
12
radio
16
tv
0:50:17
5:53:37
9,1 km
Kauko
20
tv
1:02:15
6:05:35
11,2 km
Aukko
23
tv
1:07:59
6:11:20
12,3 km
Kivi
1:11:27
6:14:48
12,9 km
25
radio
26
tv
1:17:58
6:21:18
14,2 km
Laiva
28
tv
1:23:44
6:27:05
15,3 km
Viimeinen rasti
1:24:50
6:28:10
15,6 km
MAALI
Yht.
7:33:10
79,4 km
169
KILPAILUKESKUSALUEEN LÄHIVERKKO: KYTKIMET JA KAAPELOINNIT
170
LIITE 8
TULOSPALVELUN TIETOKONEET
LIITE 9
IP
TUNNUS PAIKKA
TEHTÄVÄ
OHJELMA
P/K
KONEEN TYYPPI
192.168.0.11
S1
TP-keskus
Pirilä-serveri
Maali32
P
HP 6505 + 17" näyttö
192.168.0.12
S2
TP-keskus
Pirilä-varaserveri
Maali32
P
HP 6505 + 17" näyttö
192.168.0.21
O1
TP-keskus
Out-tietojen serveri
Maali32
P
HP 6505 + 17" näyttö
192.168.0.22
O2
TP-keskus
Out-tietojen varaserveri
Maali32
P
HP 6505 + 17" näyttö
192.168.0.31
Z1
TP-keskus
Aikapalvelu, tiedostojen jako
Maali32
K
HP 6710
192.168.0.41
N1
TP-keskus
Online
Maali32
K
Acer Travelmate 7720
192.168.0.201
PP
TP-keskus
Pirilä
Maali32, ym.
K
Pekka Pirilän oma
192.168.0.202
TK
TP-keskus
Kokko
Maali32
K
Timo Kokon oma
192.168.0.220
-
TP-keskus
Verkon valvonta
K
Acer Travelmate 5720
192.168.0.101
C1
TV-tuotanto
Grafiikka 1
Pirilä-yhteys
K
HP 6730b
192.168.0.102
C2
TV-tuotanto
Grafiikka 2
Pirilä-yhteys
K
HP 6730b
192.168.0.110
L0/E0
Emit-teltta
Emit-luenta / Leimantarkastus
Luenta32, Maali32
K
HP 6730b
192.168.0.111
L1/E1
Emit-teltta
Emit-luenta / Leimantarkastus
Luenta32, Maali32
K
HP 6730b
192.168.0.112
L2/E2
Emit-teltta
Emit-luenta / Leimantarkastus
Luenta32, Maali32
K
HP 6730b
192.168.0.113
L3/E3
Emit-teltta
Emit-luenta / Leimantarkastus
Luenta32, Maali32
K
HP 6730b
192.168.0.114
L4/E4
Emit-teltta
Emit-luenta / Leimantarkastus
Luenta32, Maali32
K
HP 6730b
192.168.0.115
L5/E5
Emit-teltta
Emit-luenta / Leimantarkastus
Luenta32, Maali32
K
HP 6730b
192.168.0.116
L6/E6
Emit-teltta
Emit-luenta / Leimantarkastus
Luenta32, Maali32
K
HP 6730b
192.168.0.117
L7/E7
Emit-teltta
Emit-luenta / Leimantarkastus
Luenta32, Maali32
P
DTK + 17" näyttö
192.168.0.118
L8/E8
Emit-teltta
Emit-luenta / Leimantarkastus
Luenta32, Maali32
P
DTK + 17" näyttö
192.168.0.119
L9/E9
Emit-teltta
Emit-luenta / Leimantarkastus
Luenta32, Maali32
P
DTK + 17" näyttö
192.168.0.121
I1
Emit-teltta / Itkumuuri
Itkumuuri 1
Maali32
K
HP 6730b + 19" lisänäyttö
192.168.0.122
I2
Emit-teltta / Itkumuuri
Itkumuuri 2
Maali32
K
HP 6730b + 19" lisänäyttö
192.168.0.131
M1
Maalikoppi 2
Vaihtokarsina 1
Maali32
P
DTK + 17" näyttö
192.168.0.132
M2
Maalikoppi 2
Vaihtokarsina 2
Maali32
P
DTK + 17" näyttö
192.168.0.133
M3
Maalikoppi 3
Maalikarsina
Maali32
P
HP 6505 + 17" näyttö
192.168.0.134
ML
Maalikoppi 3
Maalileimojen tarkastus
Maali32
K
HP nx9105
192.168.0.135
A1
Maalikoppi 3
Alge-ohjaus 1
Maali32
K
Fujitsu Siemens C 1110
192.168.0.141
R1
VA-koppi
Lähestyminen 1
Maali32
K
HP 6730b
192.168.0.142
R2
VA-koppi
Lähestyminen 2
Maali32
K
HP 6730b
192.168.0.143
R3
VA-koppi
Viimeinen rasti 1
Maali32
K
HP 6730b
192.168.0.144
R4
VA-koppi
Viimeinen rasti 2
Maali32
K
HP 6730b
192.168.0.145
R5
VA-koppi
Viimeinen rasti 3
Maali32
K
HP 6730b
192.168.0.151
V1
Maastokontti
Väliaika 1
Maali32
K
Lenovo, T61
192.168.0.152
V2
Maastokontti
Väliaika 2
Maali32
K
Lenovo, T61
192.168.0.153
V3
Maastokontti
Väliaika 3
Maali32
K
Lenovo, T61
192.168.0.154
V4
Maastokontti
Väliaika 4
Maali32
K
Lenovo, T61
192.168.0.155
V5
Maastokontti
Väliaika 5
Maali32
K
Lenovo, T60
192.168.0.156
V6
Maastokontti
Väliaika 6
Maali32
K
Lenovo, T60
192.168.0.157
V7
Maastokontti
Väliaika 7
Maali32
K
Lenovo, T60
192.168.0.158
V8
Maastokontti
Väliaika 8
Maali32
K
Lenovo, T60
192.168.0.159
V9
Maastokontti
Väliaika 9
Maali32
K
Lenovo, T60
192.168.0.161
W1
Kuuluttamo
Kuulutus 1
Winkuulutus
K
Acer Travelmate 5720 + 22"
171
IP
TUNNUS PAIKKA
TEHTÄVÄ
OHJELMA
P/K
KONEEN TYYPPI
192.168.0.162
W2
Kuuluttamo
Kuulutus 2
Winkuulutus
K
Acer Travelmate 5720 + 22"
192.168.0.163
W3
Kuulutus 3
Winkuulutus
K
Acer Travelmate 5720 + 22"
192.168.0.164
W4
TV-selostus, suomi
Winkuulutus
K
Acer Travelmate 5720 + 22"
192.168.0.165
W5
Kuuluttamo
Kuuluttamo/TVtuotanto
Kuuluttamo/TVtuotanto
TV-selostus, ruotsi
Winkuulutus
K
Acer Travelmate 5720 + 22"
192.168.0.166
W6
Kuuluttamo/Radio
Radio Suomi, suomi
Winkuulutus
K
Acer Travelmate 5720 + 22"
192.168.0.167
W7
Kuuluttamo/Radio
Radio Suomi, ruotsi
Winkuulutus
K
Acer Travelmate 5720 + 22"
192.168.0.168
W8
TV-auto
TV-tuotanto
Winkuulutus
K
Acer Travelmate 5720 + 22"
192.168.0.171
T1
Tulostus
Tulostus 1
Maali32
K
Acer Travelmate 5720
192.168.0.172
T2
Tulostus
Tulostus 2
Maali32
K
Acer Travelmate 5720
192.168.0.173
T3
Mediateltta
Tulostus 3
Maali32
K
Acer Travelmate 5720
192.168.0.181
P1
Portti
Portti 1
Tulostaulu
K
HP 8220
192.188.0.182
P2
Portti
Portti 2
Tulostaulu
K
HP 8220
192.188.0.183
P3
Portti
Portti 3
Tulostaulu
K
HP 8220
192.188.0.184
P4
Portti
Portti 4
Tulostaulu
K
HP 8220
192.188.0.185
P5
Portti
Portti 5
Tulostaulu
K
HP 8220
192.188.0.186
P6
Portti
Portti 6 (ei käytetty)
Tulostaulu
K
HP 8220
192.168.0.191
U1
Vaihtopuomi
Puomi 1
Tulostaulu
K
HP 8220
192.168.0.192
U2
Vaihtopuomi
Puomi 2
Tulostaulu
K
HP 8220
192.168.0.193
U3
Vaihtopuomi
Puomi 3
Tulostaulu
K
HP 8220
192.168.0.194
U4
Vaihtopuomi
Puomi 4
Tulostaulu
K
HP 8220
192.168.0.195
U5
Vaihtopuomi
Puomi 5
Tulostaulu
K
HP 8220
192.168.0.196
U6
Vaihtopuomi
Puomi 6 (ei käytetty)
Tulostaulu
K
HP 8220
DHCP
-
TP-keskus
Internet-kone
K
Jari Penttisen oma
DHCP
-
Itkumuuri
Internet-kone
K
Lenovo T60
DHCP
-
Kuulutus
Internet-kone
K
HP 8220
DHCP
-
Mediateltta
Nettitoimitus 1
K
Acer Travelmate 5720
DHCP
-
Mediateltta
Nettitoimitus 2
K
Acer Travelmate 5720
DHCP
-
Mediateltta
Nettitoimitus 3
K
Acer Travelmate 5720
DHCP
-
Info
Internet-kone
K
HP 6730b
DHCP
-
Info
Internet-kone
K
Acer Travelmate 5720
VERKKOTULOSTIMET
IP
TUNNUS PAIKKA
TEHTÄVÄ
TYYPPI
192.168.0.81
Printer 1
Tulostamo
Tulostus A4
HP P3005X
192.168.0.82
Printer 2
Tulostamo
Tulostus A3
Iso monitoimilaite
192.168.0.83
Printer 3
Mediateltta
Median tulosteet
Iso monitoimilaite
192.168.0.84
Printer 4
TP-keskus
TP-keskuksen tulostin
HP 2100
192.168.0.85
Printer 5
Itkumuuri
Itkumuurin tulostin
HP 2200
192.168.0.86
Printer 6
Kuulutus
Kuuluttamon tulostin
HP 2100
172
IT: VERKKOKAAVIO
LIITE 10
173
JUKOLA-KAUPAN TUOTTEET JA HINNASTO SEKÄ MYYNTI JA MYYNTIMÄÄRÄT
LIITE 11
Jukola-kaupan tuotteet, hinnasto ja myyntimäärät:
Lasten T-paita
Perus T-paita
Tekninen T-paita
Strech T-paita
Naisten T-paita exclusive
Pikee paita
Fleecetakki
Softshell liivi
Huivi, buff, lippis
Sadeponcho
Pyyhe taskulla
Suomikulho
Termosmuki + täyttö
Juomapullo
Ruokailuvälinesetti
Pinssi
Avaimenperä
Tarrat
Postikortit
Postimerkki
Hopeinen riipus
Kännykkäkoru
Rasti-kaulakoru
Jukola-historiikki
12 €
15 €
18 €
18 €
25 €
22 €
40 €
75 €
10 €
5€
20 €
20 €
12 €
8€
30 €
2€
4€
1€
2€
2€
10 €
2€
naisten ja miesten koot
unisex
naisten ja miesten koot
30 €
Jukola-kaupan myynti:
Tapahtumamyynti yhteensä
Käteisellä
Luottokortilla
Pankkikortilla
59.963,76 €
34.105,54 €
6.531,56 €
19.326,66 €
174
442 kpl
303 kpl
752 kpl
307 kpl
83 kpl
100 kpl
7 kpl
19 kpl
894 kpl
108 kpl
24 kpl
6 kpl
43 kpl
67 kpl
5 kpl
657 kpl
122 kpl
640 kpl
1467 kpl
1356 kpl
32 kpl
43 kpl
28 kpl
SALPA-JUKOLAN JÄRJESTELYIDEN AIKATAULU
Aika
LIITE 12
Tapahtuma/toiminto
Vastuu
Kevät
Hakuprosessin käynnistäminen
Seura
Syksy
Hakuprosessin jatkaminen; ei myönnetty
Seura
Karttaraha-anomus kaupungille
Seura
Hakuprosessi jatkuu
Seura/nimetty hlö
2005
2006
Kevät/kesä
Maanomistajilta luvat
Toimintojen kartoitusta
Neuvottelut Harjun Oppimiskeskuksen kanssa
Syksy
Järjestelylupa myönnetään
Johtoryhmä
Kilpailualue harjoituskieltoon
Suunnistusjaosto
Kilpailun johtajan nimeäminen
Seura
Kevät/kesä
Toimintojen kartoitusta
Kilpailunjohtaja
15. helmikuu
Tiedotustilaisuus
Kilp.johtaja/seura
Avainhenkilöiden kartoitusta
Kilp.joht./suunn.j.
15.-17. kesäkuu
Virkiä-Jukolan seuraaminen
Nimetyt
Syksy
Kilpailukeskuksen suunnittelua
Nimetyt
Avainhenkilöstön valintoja
Kilp.joht./suunn.j.
Kilpailun nimen ja logon vahvistaminen
Kilp.johtaja/seura
Kevät/kesä
Toimintojen kartoitusta
Kilp.johtaja/nimetyt
26. helmikuu
Yhteistoimintatilaisuus
Kilp.johtaja/seura
Organisaation täydentämistä
Kilpailunjohtaja
14.-15. kesäkuu
Tutustuminen Tampere-Jukolaan
Nimetyt
Syksy
Kilpailukeskuksen suunnittelua
Nimetyt
Yhteyden pitämistä Jukolan JoRy:yyn ja SSL:ään
Tapahtuman markkinointia
Kilpailunjohtaja
Kilpailunjohtaja/
markkinointi
12.-13. syyskuu
Organisaation koulutusta, SM-yökisa
Kilp.johtaja/organis.
23.-24. lokakuu
Yritysvierailu Tarttoon ISC
Nimetyt
Järjestelyaikataulu ja organisaatiokaavio
Kilpailunjohtaja
Jukola-kokouksen valmisteluja
Kilp.johtaja/nimetyt
5. marraskuu
Osuusisännyyssopimus VeVe/HAVESA
Kilp.joht./varajoht.
7.-8. marraskuu
Jukola-kokous Mikkelissä
Nimetyt
Järjestelysopimuksen allekirjoitus
Seura/johtoryhmä
14. marraskuu
Neuvottelut Harjun oppimiskeskuksessa
Kilp.johtaja/nimetyt
Marraskuu
Kartoitussopimus ja kartoittajan valinta
Kilp.johtaja/suunn.j.
2007
2008
175
2009
Tammikuu
RUK:n informointi
Kilp.johtaja/varajoht.
13. tammikuu
Järjestelytoimikunnan 1. kokous/tied.til.
Kilp.johtaja/viestintä
Järjestelytoimikunnan täydentäminen
Kilp.johtaja/nimetyt
Tiedotustilaisuus maanomistajille
Kilp.johtaja/kartta
Neuvottelu kuntapäättäjien kanssa
Kilp.johtaja/nimetyt
Suunnitteluseminaari
Kilp.johtaja/järj.tmk.
Maaliskuu
Kartoituksen aloittaminen
Kartta
12. toukokuu
Järjestelytoimikunnan 2. kokous
Kilpailunjohtaja
11. kesäkuu
Mikkeli-Jukolan kenraaliharjoitus
Nimetyt
13.-14. kesäkuu
Mikkeli-Jukolan seuraaminen
Järjestelytoimikunta
Elokuu
Kilpailukeskuksen suunnittelu Harjussa
Kilp.johtaja/nimetyt
Syyskuu
Maastokartoitus valmistuu
Kartta
24. lokakuu
Järjestelytoimikunnan 3. kokous
Kilpailunjohtaja
24. lokakuu
Pääsihteerin valinta
Järjestelytoimikunta
24. lokakuu
Suunnitteluseminaari/Harju
Järjestelytoimikunta
6.-7. marraskuu
Jukola-kokous/Rantasipi
Kilp.johtaja/nimetyt
20. marraskuu
Alustava ympäristösuunnitelma valmistuu
Ympäristövastaava
31. joulukuu
Alustava rata- ja hajontasuunnitelma valmis
Rataryhmä
14. tammikuu
Järjestelytoimikunnan 4. kokous
Kilpailunjohtaja
11. maaliskuu
Järjestelytoimikunnan 5. kokous
Kilpailunjohtaja
11. maaliskuu
Tiedotustilaisuus lehdistölle
Viestintä
Maaliskuu
Päätökset kilpailuasusta
Johto/Tal./Mark.
Huhti-toukokuu
Kilpailuesite, Kisalehti 1
Tal./Mark./Viest.
6. toukokuu
Järjestelytoimikunnan 6. kokous
Järj.tmk./Johtor.
Toukokuu
Neuvottelu Suunnistaja-lehden kanssa
Viestintä
15. toukokuu
Kartoitustyö- ja maastokatselmus
Kartta/rata/valvoja
17. kesäkuu
Kytäjä-Jukolan kenraaliharjoitus
Nimetyt
19.-20. kesäkuu
Kytäjä-Jukolan seuraaminen
Kaikki
21. kesäkuu
Kiertävän materiaalin siirto alkaa
Kenttä
Koejuoksut alkavat
Kartta/rata
Heinäkuu
Harjoituspaketit käytössä
Kartta/rata
Elokuu
Valiokuntien/vast. suunnitelmat valmiit
Valiokunnat/vast.
Kilpailukeskuksen töitä
Kenttä/valiokunnat
21. elokuu
Järjestelytoimikunnan 7. kokous
Kilpailunjohtaja
Syyskuu
Television tuotantosopimus
Viestintä
Suojelijan kutsuminen
Kilp.johtaja/nimetyt
15. syyskuu
Esitys osanottomaksuiksi
15. syyskuu
Toimintasuunnitelma ja -aikataulu valmis
15. syyskuu
Kilpailukeskus-, liikenne- ja opastussuunnitelmat valmiit
Tali/kilp.johtaja
Kilp.johtaja/
Valiokunnat
Tekn.joht./
valiokunnat
15. syyskuu
Talousarvio valmis
Talous/valiokunnat
Helmikuu
2010
176
15. syyskuu
Esitys kaikista maksuista
Talous
15. syyskuu
Ratasuunnitelmat koepainatuskartalla
Kartta/rata
30. syyskuu
Ratasuunnitelmiin tutustuminen/Valvoja
Kartta/rata
Lokakuu
Rastipukkien tekoa
Kartta/rata
1. lokakuu
Jukola-toimisto avataan
Pääsihteeri
21. lokakuu
Järjestelytoimikunnan 8. kokous
Kilpailunjohtaja
22. lokakuu
Yhteistoimintasopimus PV:n kanssa
12.-13. marraskuu
Jukola-kokous Harjussa
Kilpailunjohtaja
Kilp.johtaja/
pääsihteeri
Joulukuu
Tiedotustilaisuus jäsenistölle
Järjestelytoimikunta
Kilpailukutsu, Ilmoittautumisten vastaanotto alkaa
Pääsihteeri
Lopullinen ratasuunnitelma valmis
Kartta/rata
Tammikuu
Kilpailukutsun postitus
Pääsihteeri
11. tammikuu
Järjestelytoimikunnan 9. kokous
Kilpailunjohtaja
Helmikuu
Kisalehti 2:n ja käsiohjelman valmistelu alkaa
Pääsiht./Mark./Viest
Helmikuu
Tiedotustilaisuus maanomistajille ja jäsenistölle
Kilp.johtaja/järj.tmk.
15. helmikuu
Järjestelytoimikunnan 10. kokous
Kilpailunjohtaja
15. helmikuu
Kartta ennen painatusta valvojalle
Kartta/rata
1.maalis
1. ilmoittautuminen päättyy
Toimisto
15. maaliskuu
Järjestelytoimikunnan 11. kokous
Kilpailunjohtaja
Maaliskuu
Karttojen painatus
Maalis-/huhtikuu
Talkooväen koulutus
Kartta/rata
Työvoimapäällikkö/
järjestelytoimikunta
15. maaliskuu
Kilpailuohjeet valmiit
Pääsihteeri
Huhtikuu
Ennakkotietoa medialle
Viestintä
12. huhtikuu
Järjestelytoimikunnan 12. kokous
Kilpailunjohtaja
Toukokuu
Mediakutsut postiin
Viestintä
17. toukokuu
Järjestelytoimikunnan 13. kokous
Kilpailunjohtaja
Toukokuu
Kutsuvieraille kutsut
Kilp.johtaja/pääsiht.
15. toukokuu
2. ilmoittautuminen päättyy
Toimisto
15. toukokuu
Käsiohjelma painoon
Pääsihteeri
30. toukokuu
Ennakkomateriaalin lähetys seuroille
Toimisto
1. kesäkuu
Kilpailukeskuksen rakentaminen alkaa
Kenttä
6. kesäkuu
Jälki-ilmoittautuminen päättyy
Toimisto
15. kesäkuu
Kenraaliharjoitus
Kaikki/TA
17.-19. kesäkuu
SALPA-JUKOLA
Kaikki
19.-23. kesäkuu
Purkutyöt
Kenttä/valiokunnat
Heinäkuu
Kiitoskirjeet maanomistajille ja tukijoille
Kilp.johtaja/pääsiht.
26. heinäkuu
Järjestelytoimikunnan 13. kokous
Kilpailunjohtaja
Elokuu
Talkoojuhla
Kilpailunjohtaja
15. syyskuu
Loppuraportti valmis
Kilp.johtaja/pääsiht.
Marraskuu
Jukola-kokous/Vantaa
Järjestelytoimikunta
31. joulukuu
Kilpailun tilinpäätös
31. joulukuu
2011
177
KILPAILUKESKUKSEN ASEMAKAAVAPIIRROKSET (1:4000, 1:2000)
178
LIITE 13
179
TIIVISTELMÄ PUOLUSTUSVOIMIEN RAPORTISTA
LIITE 14
Yleistä
Puolustusvoimien tuki Jukolan viestin järjestelyille perustuu Puolustusvoimien ja Kaukametsäläiset ry:n väliseen
sopimukseen yhteistyön järjestelyistä Jukolan viestissä. Salpa-Jukolan tukeminen perustui MAAVE:n ja Vehkalahden
Veikot ry:n väliseen sopimukseen vuodelta 2010. Puolustusvoimien tuen toteuttamisesta vastasi Reserviupseerikoulu
yhdessä Viestirykmentin kanssa. Tapahtuman tuki toteutettiin sotilaallisena harjoituksena, jonka johtajana ja
Puolustusvoimien yhteyshenkilönä toimi majuri Veli-Matti Hartikainen. Hän kuului myös Salpa-Jukolan
järjestelytoimikuntaan Puolustusvoimien edustajana ja osallistui säännöllisesti vuosina 2008 - 2011 järjestelytoimikunnan
kokouksiin.
Puolustusvoimien tuki
Puolustusvoimat tuki tapahtumaa 11. - 21.6.2011 rakentamalla viestiyhteyksiä, toimittamalla kalustoa, pystyttämällä
majoitustelttoja, osallistumalla sopimuksen mukaisesti liikenteenohjaustehtäviin (Koulutilantie ja Klamilan kalasatama) ja
tarjoamalla työvoima-apua mm. ensiapuun (kertausharjoitus). Viestirykmentti vastasi viestiyhteyksien (yhteysvälit 400 m
- 8 km, yhteensä 60 km) rakentamisesta valokaapelilla televisio- ja Internet-yhteyksiä varten sekä parikaapelilla Onlineväliaikayhteyksiä varten. Onnistuneen viestiyhteyksien rakentamisen taustalla olivat hyvin toteutetut maastotiedustelut ja
valmistelut sekä johtajien kokemus aikaisemmista Jukolan viesteistä. Materiaalituki järjestäjälle sisälsi materiaalin
keräilyn, kuljetukset, materiaalin luovutukset sekä varastointiin palauttamisen edellyttämät huollot. RUK lainasi
muonituskalustoa järjestäjälle puitesopimuksen mukaisesti. He vastasivat myös kaluston käytön opetuksesta, toiminnan
aikaisesta opastamisesta ja toiminnan tukemisesta sekä materiaalin vartioinnista. Muonitusryhmä vastasi myös kilpailun
juomapisteiden vesihuollosta.
Henkilöstö
Tapahtumaan osallistui henkilöstöä Reserviupseerikoulusta, Viestirykmentistä, Karjalan Prikaatista ja Hämeen
Rykmentin Urheilukoulusta. Tukiorganisaation henkilöstö koostui Puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä,
varusmiehistä ja reserviläisistä. Puolustusvoimat johti toimintaansa ja majoittui Valkjärven harjoitusalueella, kahden
kilometrin päässä kilpailukeskuksesta. Etäisyys toiminta-alueelle oli sopiva. Kilpailun järjestäjä järjesti ruokailun kilpailun
järjestelyihin osallistuvalle Puolustusvoimien henkilökunnalle ja varusmiehille.
Puolustusvoimien näkyvyys
Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen oli Salpa-Jukolan tapahtuman suojelija. Puolustusvoimien
tiedottamisesta ja kokonaisnäkyvyydestä vastasi MAAVE. Tapahtuman järjestäjä vastasi Puolustusvoimien mainosten ja
esittelymateriaalien asettamisesta sovitulla tavalla kilpailukeskuksen alueelle. Puolustusvoimien näkyvyys mainosten ja
esittelymateriaalien osalta tarkastettiin torstaina 16.6.2011 Harjussa MAAVE:n tiedottajan, Hannele Leinon toimesta.
RUK:n esittelyosasto avusti Puolustusvoimien esittely- ja mainosmateriaalin esillä pidossa tapahtuman aikana.
”Puolustusvoimat – Suomen suurin kuntokoulu” -ilmakaarimainosta ei voitu asentaa sovitulle paikalle
pelastusviranomaisten vaatimuksesta, jolloin parasta mahdollista näkyvyyttä ei mainoksen osalta saatu.
Kenraaliharjoitus
Kilpailun kenraaliharjoitus järjestettiin keskiviikkona 15.6.2011 klo 17.00 - 21.00. Harjoitukseen osallistui 180
upseerioppilasta testisuunnistajina. Harjoituskilpailu oli upseerioppilaille suunnistusharjoitus. RUK:n
upseerioppilasosastoa johti kapteeni Tapio Kruuse.
180
Puolustusvoimien esittelyosasto
Puolustusvoimat esitteli toimintaansa omassa esittelyosastossaan. Esittelyosaston johtamisesta sekä tapahtuman
aikaisesta Puolustusvoimien toiminnan esittelystä vastasi kapteeni Jere Vettenranta. Esittelyosasto aukesi yleisölle
perjantaina 17.6.2011 klo 12.00 ja sen suljettiin sunnuntaina 19.6.2011 klo 13.00. Esittelyosastoon kuului
kalustonäyttely, RUK:n esittelypiste, Kymenlaakson aluetoimiston esittelypiste, RUK:n kannatusyhdistyksen ja
oppilaskunnan esittelypiste, URHK:n esittelypiste sekä Haminan sotilaskotiyhdistyksen maastosotilaskotiauto ja
kahvilateltta. Esittelyosaston varusmiehet majoittuivat osaston yhteydessä ja vartioivat esittelyosaston kaluston ja
materiaalin. Esittelyosastolla oli runsaasti kävijöitä tapahtuman aikana ja järjestäjä oli antanut esittelyosastolle riittävästi
aluetta käyttöön (alue oli suurempi kuin nykyinen sopimus edellyttää). Kilpailukeskuksen rakenteen vuoksi esittelyosasto
oli sen reunalla. Esittelyosaston paikka tulisi jatkossa neuvotella mahdollisimman keskeiselle paikalle parhaan
mahdollisen näkyvyyden saavuttamiseksi.
Viestien lähtölaukaukset
Esittelyosasto vastasi myös kilpailujen lähtömerkkien antamisesta ilmatorjuntakiväärillä. Jukolan viestin lähtölaukaukset
ampui Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen ja Venlojen viestin lähtölaukaukset ampui RUK:n johtaja
eversti Vesa Kangasmäki. Salpa-Jukolan avajaisissa esiintyi Puolustusvoimien varusmiessoittokunta.
Puolustusvoimien joukkueet
Puolustusvoimilla oli oikeus osallistua veloituksetta Jukolan viestiin 25 joukkueella ja Venlojen viestiin 5 joukkueella.
Puolustusvoimien tarve olisi ollut 10 joukkuetta suurempi. Jatkossa osallistumisoikeuksia pitäisi neuvotteluissa varata
enemmän.
Lopuksi
Puolustusvoimien kannalta tapahtuma oli onnistunut ja yhteistoiminta RUK:n ja järjestäjän välillä toimi koko suunnittelu-,
rakentamis-, kilpailu- ja purkuvaiheiden ajan hyvin. Tapahtuman tukeen käytettiin runsaasti resursseja ja niiden merkitys
oli järjestäjälle suuri. Puolustusvoimat saavutti tapahtumassa mukana olollaan hyvän ja positiivisen näkyvyyden.
Kuva 58. Kenraaliharjoituksen lähtö (Kuva: Jukka Lehtoranta/Kymen Sanomat)
181