Kymen Sanomat | Sunnuntaina 24. heinäkuuta 2011 Areena 9 Karppauskirjoja Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on kirjoitettu lukuisia tietokirjoja. Tunnetuimpia lienevät Robert Atkinsin karppausopukset. Suomalaisista lääkäri Antti Heikkilän teokset nauttivat harrastajien parissa kulttisuosiota. Raimo Eerola Hanna Helmisen miehen itse rakentamassa kasvihuoneessa kasvatetuista tomaateista, kurkusta, kesäkurpitsasta, salaatista ja muista aineksista saa hyvän pohjan karppaukselle. Myös marjat ovat tärkeä osa karppaajan ruokavaliota, sillä niissä on vähemmän sokeria kuin hedelmissä. Karppiuskonto Kuinka yhdestä ruokavaliosta tuli tunteita ja kiistoja herättävä kuuma peruna – ilman perunaa? Sunnuntai Laura Glad ”Minä uskon proteiiniin, lihaan, salaattiin, voihin ja pähkinöihin ...ja hyvään ketoosiin, hiilihydraattien laskemiseen, tärkeään vertaistukeen, hairahdusten anteeksiantamiseen, ruumiin tervehtymiseen ja terveellisen elämään.” NÄIN VOISI KARPPAAJA tunnustaa uskonsa. Mikä ihmeen karppaaja? Vähähiilihydraattista ruokavaliota kutsutaan karppaukseksi. Karppaus tulee englannin kielen sanasta low carb, eli matalahiilihydraattinen. Kyseistä ruokavaliota noudattava ihminen on siis karppaaja. Ihminen saa hiilihydraatteja pääasiassa leivästä, perunasta, pastasta, riisistä, sokerista ja hedelmistä. Vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa kyseisiä ruoka-aineita vältellään, enemmän tai vähemmän. Miksi? Karppaajat uskovat, että hiilihydraatit ovat syy lihavuuteen ja pahoinvointiin. Tulisi palata lähemmäs kivikautista ruokavaliota: lihaa, rasvaa ja kasviksia. Ei enää lasagnea eikä makaronilaatikkoa. Ei pullapitkoa eikä mansikkatäytekakkua. KARPPAUS NOSTATTAA tunteita. Kela ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ovat julkaisseet kannanottoja vähähiilihydraattista ruokavaliota vastaan. ”Suomalaisten on syytä edelleen suosia ja jopa lisätä hiilihydraattipitoisten elintarvikkeiden osuutta ruokavaliossaan”, linjaa VRN ja Kela varoittaa proteiinidieettien olevan jopa vaaraksi. Karppauksen puolestapuhujat hikeentyvät keskustelufoorumeillaan jos sekaan eksyy provosoiva leivänmussuttaja. ”Mikähän ongelma sinulla on, että pitää tulla tänne karppien foorumil- le urputtamaan. Pysyisit poissa, jos se aiheuttaa noin kovasti pahaa mieltä”, nimimerkki Einomies tylyttää, kun vierailija syyttää karppaajia ylimielisiksi. Seuraa 51 sivun mittainen keskustelu aiheesta ja aiheen vierestä. Lääkäri– ja ravitsemustutkijakunnasta löytyy sekä perinteisen ruokaympyrän kannattajia että vähähiilihydraattisen ruokavalion puolestapuhujia. turkkilaista jogurttia marjoilla höystettynä. Karppaajilla maidon tulee olla punaista ja paljon sokeria sisältävät hedelmät korvataan vähähiilihydraattisemmilla marjoilla. Suklaanhimon yllättäessä Honkanen ja Helminen turvautuvat tummaan suklaaseen. Molemmat vakuuttavat ruokavalion pelkästään monipuolistuneen karppauksen myötä. Ruuan lisäaineettomuus on myös tärkeää. SUOMALAISISTA 40 prosenttia on karsinut hiilihydraatteja ruokavaliostaan viimeisen vuoden aikana, kertoo Leipätiedotuksen kysely. Tietoisuus karppauksesta on kohonnut. Suosion laajuus on yllättänyt karppauksesta kirjoittavan tietokirjailijan Varpu Tavin. — Olen kirjoittanut aiheesta jo vuosia, mutta Suomessa suosio on syntynyt vasta nyt. Käännekohta varmaankin oli Ylen MOT–ohjelma viime lokakuussa, joka pikkuhiljaa käynnisti mediavyöryn, Tavi arvioi. Karppaus on Tavin mukaan terveellinen ruokavalio jos se toteutetaan oikein. — Mikäli karppauksella tarkoitetaan tolkutonta eläinrasvalla läträämistä tai hiilihydraattien vetämistä minimiin täysin riippumatta terveydentilasta tai aktiivisuustasosta, se ei ole pitkällä tähtäimellä terveellistä. Sen sijaan Tavi uskoo ruokavalion terveellisyyteen silloin, kun roskahiilihydraatteja karsitaan ja syöminen perustetaan kasviksille, kalalle ja oliiviöljylle. Syötävien hiilihydraattien määrä on Tavin mukaan yksilöllinen. Nyrkkisääntö on, että mitä enemmän syö rasvaa, sitä vähemmän hiilihydraatteja. Ja mitä aktiivisemmin liikkuu tai tekee ruumiillista työtä, sitä enemmän tarvitsee hiilihydraatteja. KARPPAUKSESTA laihdutuskeinona väitellään. Yhdysvaltalaistutkimuksessa tutkittiin hiilihydraattirajoitteisen ruokavalion laihdutustehoa perinteiseen vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna. Karppaus todettiin laihduttamisen ensimmäisinä kuukausina tehokkaammaksi. Se vähensi painoa seitsemästä kahdeksaan kiloa puolessa vuodessa, kun taas vähärasvainen ruokavalio kolmesta neljään kiloa. Pitkäaikaisessa laihdutuksessa karppauksen teho kuitenkin väheni ja tasoittui vähärasvaisen dieetin kanssa. Monet myös keskeyttivät ruokavalion noudattamisen. KOTKALAINEN Jenni Honkanen, 29, vaihtoi potut rasvoihin toissa keväänä. Kevytjuustot vaihtuivat täysrasvaisiin, margariinit voiksi ja pastat kasviksiin. Honkanen pyrkii syömään puoli kiloa kasviksia päivässä. Esimerkiksi höyrytetty kukkakaali toimii hyvin pihvin kanssa. Niin ikään kotkalaisen Hanna Helmisen, 31, aamiainen on monipuolinen ilman leipääkin. — Syön yhden keitetyn kananmunan, ja raastan siihen voita päälle. Lisäksi syön täysrasvaista juustoa, meetvurstia, vihanneksia ja KETOOSI ON tila, johon useat karppauksen avulla laihduttavat pyrkivät. Ihmisen elimistö menee ketoosiin kun se saa hiilihydraatteja alle 50 grammaa vuorokaudessa. Tällöin keho alkaa valmistaa ketoaineita. Se tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että keho alkaa itse tuottaa tarvitsemansa hiilihydraatit polttamalla rasvaa. Ketoosi ei monen asiantuntijan mukaan ole vaarallinen tila, mutta Varpu Tavi ei sitä kannata. — Mielestäni ketoosi on evoluution luoma varaportti sellaisia tilanteita varten, joissa nälänhätä uhkaa. Se, että ihminen tarvittaessa selviytyy ilman hiilihydraatteja ei tarkoita, että hänelle kaikkein ihanteellisinta olisi olla jatkuvassa ketoosissa. Tiukimmassa laihdutusvaiheessa ketoosin aiheuttamasta nälättömyydestä on hyötyä, mutta silloinkaan se ei ole millään tavoin välttämätön. KAIKILLE KARPPAUS ei ole keino laihduttaa. Hanna Helminen kärsi aiemmin kovista vatsakivuista. Maha kramppasi ja oksetti. Helminen päätti kokeilla karppausta, ja sen myötä kivut lakkasivat ja olokin tuli energisemmäksi. Varpu Tavin mukaan moni potee gluteeni– tai Hanna Helminen esittelee Jenni Honkaselle kylmäpuristettua kookosöljyä. Sitä voi käyttää ruoanlaitossa tai syödä jopa sellaisenaan. viljayliherkkyyttä tai ärtyvän suolen oireyhtymää tietämättään. Tällöin viljatuotteiden pois jättäminen tuo avun. Jenni Honkanen penää ruokasuvaitsevaisuuden perään. Muilta ihmisiltä tuleva kritiikki omaa ruokavaliota kohtaan tuntuu turhalta. — Enkö saa päättää itse mitä syön? Tiedän mikä sopii minulle parhaiten, ja karppaamalla voin hyvin. Joillekin vilja sopii, minulle ei. Honkanen kertoo karppauksen auttaneen häntä myös nälänhallinnassa. Entinen sokeriaddikti hallitsee nykyään herkuttelunsa. PERHEENÄIDIT Honkanen ja Helminen tutustuivat toisiinsa karppauskeskustelufoorumilla. Hanna Helminen saa neljännen lapsensa kahden kuukauden kuluttua. Raskaus ei ole keskeyttänyt karppausta. — Lähes samalla tavalla olen syönyt. Raskauspahoinvoinnin aikana söin aamuisin puuroa, ja suklaan olen sallinut itselleni useammin. Helminen toteaa tämän raskauden olevan myös helpompi kuin aiempien. Myös Jenni Honkanen sai hiljattain lapsen, ja hänkään ei lisännyt merkittävästi hiilihydraattien määrää raskauden aikana. Raskauskilot ovat synnytyksen jälkeen kadonneet nopeasti. Neuvolat ja aiheeseen liittyvä kirjallisuus eivät suosittele karppaamista raskauden aikana. Syntyvän lapsen diabeteksen ja lihavuuden riski saattaa lisääntyä. Otaksuma perustuu pääosin eläinkokeisiin, joten todellisia vaikutuksia on hankala arvioida. Honkasen ja Helmisen lapsetkin syövät osin samaa ruokaa kuin he, mutta lisäksi myös ruoka-aineita jotka äideillä ovat pannassa. MITÄ MIELTÄ karppauksesta siis pitäisi olla? Tulisiko hurahtaa ja alkaa karppiuskovaiseksi vai luottaa leivän pitävän tiellä jatkossakin? Vähähiilihydraattisen ruokavalion haittapuolia saattavat olla ummetus, pahanhajuinen hengitys, suojaravinteiden puutteet, korkeampi kolesteroli ja suurempi sydän– ja verisuonitautien ja kuoleman riski. Sydäntautien mahdollisuutta lisää runsaasti eläinperäistä proteiinia ja rasvaa sisältävä ruokavalio, mutta toisaalta paljon kasviperäisiä rasvoja ja proteiininlähteitä sisältävä karppausmalli taas näyttäisi vähentävän riskiä. Hyviin hiilihydraatteihin panostava ruokavalio sallii sen noudattajalle enemmän hiilihydraatteja kuin muut karppauksen muodot. Varpu Tavi nimittää tällaista ruokavaliota hiilihydraattitietoiseksi. Siinä hiilihydraattien määrä lasketaan yksilön sietämälle tasolle. — Kenellekään ei ole mitään muuta kuin hyötyä siitä, että jättää sokerin ja valkoiset vehnäjauhot sekä muut roskahiilihydraatit pois ruokavaliosta, hän tiivistää. Juttua varten on käytetty tausta-aineistona ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen kokoamaa yhteenvetoa vähähiilihydraattiseen ruokavalioon liittyvistä tutkimuksista.