Esitykset

KYTÖ-SEMINAARI 16.11.2010, Säätytalo Helsinki
Luonnonvaraisten eläinten
koe-eläinkäyttö
Eettiset näkökohdat
OTK Risto Rydman
Eläinkoelautakunnan puheenjohtaja
1
+ Lainsäädäntö pitää
eläintä esineenä!
+ Eläimellä ei ole oikeuksia!
+ Ihmisellä on velvollisuuksia
eläintä kohtaan!
Valokuva: Jarno Ahlström
2
Eläimen itseisarvo
”Eläimillä on itseisarvo, jota on kunnioitettava.
Eläinten käyttö toimenpiteissä herättää myös
eettistä huolta suuressa yleisössä. Eläimiä olisi
sen vuoksi aina kohdeltava tuntevina olentoina, ja
niiden käyttö toimenpiteissä olisi rajoitettava
aloihin, jotka saattavat viime kädessä tuottaa
hyötyä ihmisten tai eläinten terveydelle tai
ympäristölle.”
(Direktiivi tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta,
22.9.2010, johdanto kohta 12)
3
Eläinsuojelulain tarkoitus
Suojella eläimiä parhaalla
mahdollisella tavalla
- kivulta
- tuskalta
- kärsimykseltä
Edistää eläinten
- hyvinvointia
- hyvää kohtelua
4
Yleiset periaatteet
1. Kohdeltava hyvin
2. Ei saa aiheuttaa tarpeetonta
kärsimystä
3. Ei saa tuottaa tarpeetonta kipua ja
tuskaa
4. Edistettävä terveyden ylläpitämistä
5. Otettava huomioon eläimen
- fysiologiset tarpeet ja
- käyttäytymistarpeet
5
Kipu, tuska, kärsimys
ja pysyvä haitta
Eläinsuojelulaki 7 §
Koe-eläintoimintalaki
Tarpeettoman kivun, tuskan ja kärsimyksen
aiheuttaminen kiellettyä.
Leikkaus tai muu siihen verrattava kipua
aiheuttava toimenpide saadaan suorittaa
vain, jos se on eläimen sairauden tai muun
siihen verrattavan syyn vuoksi tarpeellista.
Toimenpiteen saa suorittaa vain eläinlääkäri.
Jos kipu on lievää ja hetkellistä tai
toimenpide ei siedä viivytystä, saa
toimenpiteen tehdä myös muu henkilö kuin
eläinlääkäri.
Edellä mainittua määräystä toimenpiteistä ja
niiden suorittajista, ei sovelleta
selkärankaisten eläinten käytössä koeeläintoimintaan eikä selkärangattomien
eläinten käytössä muuhun tieteelliseen
tutkimustoimintaan.
Rajana toimenpide, josta
eläimelle voi aiheutua
vähintään neulanpiston
aiheuttamaan
tuntemukseen verrattavaa
kipua, tuskaa, kärsimystä tai
pysyvää haittaa.
Edellytetään aina lupaa.
6
Eläinsuojelulaki
Lakia sovelletaan
kaikkiin eläimiin
Laki koskee jokaista
eläinyksilöä
7
Peruskysymys
Onko oikein käyttää eläimiä koe-eläiminä?
”Vaikka elävien eläinten käyttö olisikin suotavaa korvata
toimenpiteissä muilla menetelmillä, joihin ei liity elävien
eläinten käyttöä, eläviä eläimiä on edelleen tarpeen käyttää
ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi.
Tämä direktiivi edustaa kuitenkin merkittävää askelta kohti
lopullista tavoitetta korvata elävillä eläimillä tieteellisiin
tarkoituksiin ja opetustarkoituksiin tehtävät toimenpiteet
kokonaisuudessaan heti, kun se on tieteellisesti mahdollista.”
(Direktiivi tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta,
22.9.2010, johdanto kohta 10)
8
Lainsäädäntöä koe-eläintoiminnassa
Selkärankaiset eläimet
Eläinsuojelulaki
- selkärankaisilla eläimillä
harjoitettavan koeeläintoiminnan osalta
noudatetaan lisäksi, mitä
niistä erikseen säädetään.
Laki koe-eläintoiminnasta
koe
Selkärangattomat eläimet
Ei erityistä lakia
- noudatetaan
eläinsuojelulakia
- ei kuitenkaan 7 §
Elävät pääjalkaiset
- mukaan uuteen
direktiiviin
9
3R
• Eläinten korvaaminen
käyttämällä muita
menetelmiä
• Eläinyksilöiden
vähentäminen
• Eläimiin kohdistuneiden
toimenpiteiden
parantaminen
10
Luonnonvaraiset eläimet
rajoituksia
Direktiivin 9. artikla
- toimenpiteissä ei saa käyttää
luonnosta pyydystettyjä eläimiä
- toimivaltainen viranomainen voi
kuitenkin myöntää poikkeuksia
- eläimen
läimen saa pyydystää luonnosta
vain pätevä henkilö
- pyyntimenetelmä ei saa aiheuttaa
vältettävissä olevaa olevaa kipua,
ym
- jos eläin on loukkaantunut tai
sairas, eläinlääkärin tai muun
pätevän henkilön on tutkittava
eläin ja ryhdyttävä toimenpiteisiin
kärsimyksen minimoimiseksi
Direktiivin johdanto
- Erittäin uhanalaisten lajien käyttö
on rajattava vähimmäismäärään
- Ihmisapinoiden käyttölupa
komissiolta
- apinoiden käyttö tuo erityisiä
eettisiä ongelmia, käyttö
rajoitettua
- apinoiden pyydystäminen
luonnosta lopetettaneen jonkun
siirtymäajan kuluttua
-
11
Luonnonvaraiset eläimet
ongelmat
• valtava lajikirjo
• tuskan ja kärsimyksen
arvioiminen eri lajien
kohdalla
• kiinniotto, kuljetus ja
sopeutuminen uuteen
pitopaikkaan
• palauttaminen luontoon
• laitteiden kiinittäminen ja
niiden vaikutus eläimen
elämään
Onko saatu tieto
- eläimen kärsimyksen väärti?
- vain uteliaisuuden
tyydyttämistä?
Onko luonnonvaraisella
eläimellä oikeus vapauteen?
Onko luonnonvaraiseen
eläimeen suhtauduttava eri
tavalla kuin ihmisen
hallinnassa olevaan
eläimeen?
12
Eettinen vastuu kaikilla sama
• huonon kohtelun estäminen /
lopettaminen
• hyvinvoinnin edistäminen
13
Kiitos
14
Luonnonvaraisten eläinten koeeläinkäyttö terrestrisen ekologian
tutkimuksessa
KYTÖ-seminaari 16.11.2010
Toni Laaksonen
Luonnontieteellinen keskusmuseo
15
Miksi tutkia luonnonvaraisia eläimiä?
• Taloudelliset haitat ja hyödyt
• Terveydelliset ja sosiaaliset haitat ja hyödyt
• Biologisten prosessien, ilmiöiden ja
vuorovaikutusten ymmärtäminen
– Organismin tasolla
– Populaatiotasolla
– Eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla
• Suojelutarpeet
16
Mikä on luonnonvarainen koe-eläin?
• Kiinniotettu ja vankeudessa pidettävä (Koeeläintoiminnalla tarkoitetaan eläinten pitoa
eläinkokeita varten ja eläinten käyttämistä
eläinkokeisiin)
• Aiheutetaan neulanpistoon verrattavissa
olevaa kipua tai haittaa (Eläinkoetoiminta
tarkoittaa nimenomaisesti eläinkokeiden
tekemiseen liittyviä asioita)
17
18
Luonnosta pyydystetty koe-eläin
Laki: Luonnosta pyydystettyä eläintä saa käyttää
eläinkokeeseen vain, jos se on ehdottoman
välttämätöntä kokeen tarkoituksen
saavuttamiseksi.
• Uhanalaisena pidettyyn lajiin kuuluvaa eläintä saa
käyttää eläinkokeeseen vain:
• 1) jos… tavoitteena on kyseisen eläinlajin
säilyttämiseen tähtäävä tutkimus
• 2) jos kyseinen eläinlaji on ainoa soveltuva
eläinlaji olennaista biolääketieteellistä tarkoitusta
varten...
19
Yleisimpiä koe-eläinten hyvinvointiin
vaikuttavia toimenpiteitä ekologiassa





Veri- tai kudosnäyte
Nukutus (isot eläimet, vaativammat toimenpiteet)
Pistokset (tautien ja vastustuskyvyn tutkimus)
Lyhyt- tai pitkäkestoinen vankeudessa pitäminen
Laboratoriokasvatus
20
Mitä yhdestä verinäytteestä saa?
• DNA (esim. sukupuoli, yksilön tunnistus,
geneettinen monimuotoisuus, evoluutio)
• RNA ja proteiinit
• Stressiä ja kuntoa kuvaavia mittoja
• Loiset ja taudit
• Ravinnon koostumus (isotoopit ym.)
• Ympäristömyrkyt
21
Kysymyksiä/ongelmia
• Periaate (laki): Eläinkoe on suoritettava kokeen
tarkoituksen saavuttaminen huomioon ottaen
sellaisella eläinlajilla, jonka keskushermoston
kehitystaso on mahdollisimman alhainen.
– Voisiko saman tutkimuksen tehdä
selkärangattomalla?
– Voiko tuloksen yleistää selkärankaisiin (tai edes
muihin lajeihin/systeemeihin)?
22
Kysymyksiä/ongelmia
• Eläinkokeessa ei saa käyttää useampia eläimiä
kuin kokeen tarkoituksen saavuttaminen
edellyttää
• Kuinka monta on tarpeeksi?
– Voidaan laskea, jos osataan arvioida ”merkittävä”
biologinen vaikutus
– Usein erittäin vaikea arvioida etukäteen – haetaan
ensin todisteita ilmiön olemassaolon puolesta tai
vastaan
23
Kysymyksiä/ongelmia
– Em. syistä yritetään aineistoa usein kerätä ”niin
paljon kuin pystytään” – ja sekään ei aina ole
tarpeeksi
24
Kysymyksiä/ongelmia
• Lupa melko kallis (600 euroa) – ei erillistä
luparahaa
• Ilman erillistä rahoitusta tehtävät tutkimukset
• Pitkäaikaistutkimukset: 600e lupa joka
4.vuosi?
• Kokeen suorittaja/näytteen ottaja: monen
lajin seuranta ja asiantuntemus on
vapaaehtoistyön varassa
25
Oma näkemys pähkinänkuoressa:
• Terrestrisen ekologian koe-eläinkäyttö
pääasiassa lyhytaikainen näytteenotto
”hyvään tarkoitukseen”
• Näytemäärien tarvetta vaikea arvioida koska
efektin suuruutta ei tiedetä
• Lupakäytäntö kallis varsinkin (tarpeellisille)
pitkäaikais-tutkimuksille – voisi miettiä
pidempiä kokonaisuuksia tai jopa helpotuksia
käytäntöön
26
AKVAARIOKOKEET
LUONNONVARAISILLA KALOILLA
KYTÖ-seminaari
16.11.2010
Jouni Taskinen
Jyväskylän yliopisto
27
Sisältö
1. Syyt luonnonvaraisten kalojen
käyttämiseen
2. Luonnonvarainen vs. viljelty kala
3. Hyvinvointi
- pyydystäminen, kuljetus
- allas, vesitys, veden laatu, ilmastus
- valaistus, ruokinta, loiset & taudit
- lämpötila, vuodenaika, akklimointi
- kokeet, käsittelyt, merkintä, nukutus
- kalan ikä, koko, sukupuoli
- kalalajit ym.
4. Johtopäätös: stressin välttäminen
28
1. Syyt luonnonvaraisten kalojen
käyttämiseen
A. Kalalajia ei viljellä
B. Tutkittava ominaisuus muuttuu viljelyssä
29
2. Luonnonvarainen vs. viljelty
Luonnossa
- monimuotoinen elinympäristö
suojapaikkoineen
- rajaton liikkumisvapaus
- pieni kalatiheys
- taisteltava paikka parvessa
- ravinto hankittava itse
- taisteltava lisääntymään
pääsystä
- pedot ym. uhkat
Laitoksessa
- paljas allas
- rajattu, pieni tila
- jopa >1000-kertainen tiheys
- ei sosiaalista hierarkiaa
- rehu tiputetaan kuonon eteen
- viljelijä valitsee lisääntyjät
- stressi
Viljelyolosuhteissa
- pärjäävät hyvin erilaiset yksilöt kuin luonnossa
- valikoituvat ne, jotka eivät stressaannu
- suositaan esimerkiksi hyvää kasvunopeutta
30
Luonnonkalan käyttö monesti välttämätöntä esim.
ekologisessa ja evolutiivisessa tutkimuksessa,
kun jos haluamme tutkia kalojen
- esiintymiseen
- runsauteen
- käyttäytymiseen
- evolutiiviseen kehittymiseen
vaikuttavia tekijöitä luonnossa
31
3. Luonnonvaraisen kalan hyvinvointi
akvaariokokeissa
Stressin välttäminen
32
Pyydystäminen
Hyvä
Nopea tapahtuma
Huono
Kala on pyydyksessä kauan
Kalan iho ei vahingoitu
Iho / iholima vaurioituu
Tarpeeton kala voidaan
vapauttaa
Saartopyydykset
- nuotta, rantanuotta
Pilkki, onki, perho, virveli
- väkäsetön koukku
Viileän veden aikaan
Kaikilla kaloilla
vahingoittumisriski
Verkko
Katiska, trooli
Kesähelteillä
Stressi
Ihon vahingoittuminen
33
Kuljettaminen laboratorioon
- kannellinen astia, jossa hapetus/ilmastus
- happipakkaus
- suojassa valolta
- viileän veden aikaan
- nopea kuljetus
- riittävä vesimäärä
- lievä nukutus mahdollinen
- 0,9 % suolaliuos
Stressin välttäminen
34
Allas, vesitys, veden laatu, ilmastus
Läpivirtausakvaario
- riittävä veden virtaus (happi, veden laatu)
Seisova vesi / kiertovesi
- veden vaihto ja puhdistus (suodattimet)
- ilmastus
Riittävän kokoinen akvaario
Stressin välttäminen
35
Valaistus
- valotiivis kate altaan päällä  varjostus
Stressin välttäminen
Ruokinta
- keinorehu (esim. siika, muikku, särki)
- pilkkitoukat, madot (esim. kiiski, ahven)
- kala (hauki, made)
- kaikki eivät opi syömään
- tarkoituksellinen paasto alussa
Loiset & Taudit
- kalat tuovat aina mukanaan jotakin
- hankala hoitaa, kylvetyspitoisuudet?
36
Lämpötila
- vaihtolämpöisyys  energian kulutus
vähenee viileässä
- stressin vaikutukset ja tautiherkkyys
vähenevät viileässä
- loiset ja taudinaiheuttajat viihtyvät lämpimässä
- nopeat lämpötilan muutokset huono
Vuodenaika
- viileä vuoden aika parempi
- lisääntymisaika ongelmallisempi (”kutustressi”)
Akklimointi
- tottuminen laboratorio-olosuhteisiin
- kortisolitasot alkavat laskea
- kalat alkavat syödä
37
Kokeet, treatmentit
- tapauskohtaisesti
Stressin välttäminen
Merkintä, nukutus
- ei eroa viljeltyihin kaloihin
Suoja- ja piiloutumispaikat
- kasvit ja kivet suojapaikkoina, kutupaikkoina ja
reviirin merkkeinä
- esim. mudut piiloutuvat soraan säikähtäessään
38
Kalan ikä, koko, sukupuoli
- pienet, nuoret kalat herkempiä
- koirailla ja naarailla ei eroa
Kalalaji
- särki pärjää paremmin kuin ahven
- mutu menestyy hyvin akvariossa  kutee
- muikku suhteellisen vaativa (ravinto)
- made pitää kylmästä
- kaikkia lajeja voi pitää akvaariossa
- esim. lohikalojen poikaset territoriaalisia, tappelevat
jos vain 2-3 yksilöä
39
4. Johtopäätös: vältä stressiä
- älä kolistele
- älä avaa kantta turhaan
- älä häiritse
- hitaat liikkeet
- vältä kaloihin koskemista (iho)
- hellävarainen käsittely
Luonnonkalat ovat aluksi herkkiä, säikkyjä ja helposti
stressaantuvia
Osa luonnonkaloista ei ikinä sopeudu uuteen ympäristöön
40
Kiitos!
41
Onko Lupaa?
Luonnonsuojelulain mukaiset
luvat koe-eläintoiminnassa
KYTÖ-seminaari 16.11.20120
Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
42
Tutkijan hyvä tietää:








lajeja koskeva lainsäädäntö
kansainväliset sitovat suojelusopimukset (Eurobats)
lajeilla tehtäviin tutkimuksiin tarvittavat luvat
toimiminen luonnonsuojelualueilla
lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelu
Natura-arviointivelvoite
jokamiehenoikeudet
hallintomenettely lupa-asioissa
43
Luonnonsuojelun viranomaistehtävät








luonnonsuojelun yleinen edistäminen ja valvonta
ympäristövaikutusten arviointi (maankäyttö)
luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen
suojelukohteiden kunnostus ja hoito
luontotyyppien ja -lajien suojelu
luonnon virkistyskäytön edistäminen ja valvonta
maisemansuojelu ja -hoito
muut luonnonsuojelulain mukaiset tehtävät
44
Lajit ja lupaviranomaiset lainsäädännössä
 Luonnonsuojelulaki
– koskee luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja
– lupaviranomainen: ELY-keskus, SYKE, YM
 Metsästyslaki
– riistaeläimet
– rauhoittamattomat eläimet (huom. linnut  lintudirektiivi!)
– lupaviranomainen: riistanhoitopiiri, MMM
 Eläinsuojelulaki
– alueellinen viranomainen aluehallintovirasto (AVI)
 Laki koe-eläintoiminnasta
– Koe-eläinlaitoslupa: AVI
– Koe-eläinlupa: koe-eläinlautakunta (E-S AVI)
 Luonto- ja lintudirektiivit
– Sisällytetty eri lakeihin, osin epäjohdonmukaisesti ja puutteellisesti
45
Rauhoitetut eläinlajit
 Lajien rauhoitus luonnonsuojelulaissa:
– linnut ja nisäkkäät rauhoitettuja
– muut eliöryhmät rauhoitettu asetuksella lajikohtaisesti
– lajilista luonnonsuojeluasetuksen liitteenä
 EU-lajit tiukimmin suojeltuja:
– linnut
– LuD IV (a) = tiukasti suojellut eläinlajit
 Tutkimuksella ei erityisasemaa => rauhoitetuilla lajeilla tehtävä
tutkimus usein luvanvaraista
46
Rauhoitettuja eläinlajeja koskevat säännökset
 Kiellettyä: luonnonsuojelulaki 39 §
– Tahallinen tappaminen tai pyydystäminen
– Pesien, munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden
ottaminen haltuun tai siirtäminen toiseen paikkaan tai
muu tahallinen vahingoittaminen
– Tahallinen häiritseminen, erityisesti lisääntymisaikana,
tärkeillä levähdysalueilla tai muutoin elämänkierron
kannalta tärkeillä paikoilla
 Kuolleiden yksilöiden haltuunotto kielletty 40 §
– saa viedä luonnontieteelliseen museoon
47
EU-lajeja koskevat erityissäännökset
 EU-lajeilla 39 §:n lisäksi omat kieltonsa, LsL 49§
– Hallussapito, kuljetus, myyminen, vaihtaminen,
tarjoaminen myytäväksi tai vaihdettavaksi on kielletty
– Kielto koskee yksilöitä, osia ja johdannaisia
– Huom. osin päällekkäisiä säännöksiä LsL39, 44, 45§
– Kielletyt pyyntivälineet (”valikoimattomat pyydykset”)
• Listat luonto- ja lintudirektiiveissä
 EY:n asetus lajien suojelemisesta kauppaa sääntelemällä (=CITES +
vähän lisää), koskee myös riistalajeja
48
Muuta tutkimustoiminnassa huomioon otettavaa
 Luonnonsuojelualueet (YSAt, valtion suojelualueet)
 Erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat
 Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien lisääntymis- ja
levähdyspaikat
 Maanomistajan ja metsästysoikeuden haltijan luvat
 Jokamiehenoikeudet
 Natura-verkosto ja Natura-arviointi
49
Koska luonnonsuojelulain lupa tarpeen?
 Keräät tai pyydystät rauhoitettujen lajien eläviä yksilöitä
 Keräät kuolleita rauhoitetun lajin yksilöitä
 Otat näytteitä rauhoitetuista lajeista (esim. höyhenet, veri- ja
kudosnäytteet)
 Pidät hallussa ja käytät muiden keräämiä em. näytteitä
 Tutkimuksesi voi häiritä rauhoitettuja lajeja (esim. lintujen pesintä)
 Viet maasta tai tuot maahan rauhoitettuja tai CITES –lajeja; myös näytteet!
 Käytät direktiiveissä kiellettyjä pyyntivälineitä
 Toimit luonnonsuojelualueilla
 Voit tarvita monta eri lupaa!
50
Poikkeamisluvat
 Kaikista kielloista voi hakea poikkeamislupaa
 Täytettävä edellytykset: EU-lajeilla tiukemmat:
– muun tyydyttävän ratkaisun puute ja
– suotuisa suojelutaso säilyminen ja
– tutkimus ja opetus
 ”Tavalliset” rauhoitetut: luvat antaa
– koko maa: ympäristöministeriö
– aluekohtaiset: ELY-keskus
 EU-lajit: luvat aina ELY-keskuksesta !
 EY-asetuksen mukaiset maahantuonti- ja vientiluvat myöntää
Suomen ympäristökeskus, muut ELY-keskus
51
Luvan hakeminen
 Kirjallinen tai sähköinen hakemus ao. viranomaisen kirjaamoon
– Ei henkilönimeä kuoreen ei henk.koht. sähköpostiin!
– Hakemukseen: vastuullinen, tutkija, tutkimusryhmän jäsenet, pätevyys,
mitä, missä ja milloin ja miksi tehdään, paljonko näytteitä kerätään
– LS-viranomaista kiinnostaa, mitä lajille ja suojelualueelle tapahtuu
suotuisan suojelutason näkökulmasta, ei näytteiden yksityiskohtainen
käsittely labrassa
– EU-lajit: vaihtoehtoiset ratkaisut, miksi tehtävä juuri näin?
– Hae riittävän laaja ja pitkäaikainen lupa kerralla
– Jääkö näytteitä? Mihin sijoitetaan tutkimuksen jälkeen?
 Viranomaisella neuvontavelvoite
 Tutkimussuunnitelma tarvittaessa salainen osin tai kokonaan (JulkL)
 Hae ajoissa! Minimi 2 kk ennen tutkimusajankohtaa
52
Lupapäätös







Hallintopäätös, määrämuotoinen
Voi sisältää ehtoja ja rajoituksia
Julkinen asiakirja, arkistoidaan
Valitusaika (30+7 pv) => lainvoima = lupa toimia
Ei oikeuta toimimaan vastoin muita säännöksiä!
Ei oikeuta toimimaan ilman maanomistajan lupaa
Lajiluvat raportoidaan ympäristöministeriöön, direktiivilajien
osalta EU:hun (HaBiDes-tietokanta)
 Luvan ehtona useinmiten raportointi luvan käytöstä
53
Ja miten se menikään?
 Tarkista onko kyseessä luonnonsuojelulain alainen laji
 Ota yhteyttä tutkimusalueesi ELY-keskuksen
luonnonsuojeluviranomaiseen hyvissä ajoin!
 www.ely-keskus.fi
 www.ymparisto.fi >lajien suojelu
KIITOS!
54
Rauhoitetut lajit, poikkeamisedellytykset
 Lupa voidaan myöntää, jos poikkeamisedellytykset täyttyvät
 Tavalliset rauhoitetut
– Suotuisan suojelutason säilyttävä
– Ei viittaa uhanalaisluokkaan
– Siili, sammakko, sisilisko, tummaverkkoperhonen
 Rauhoitetut EU-lajit
– Poikkeaminen vain direktiiveissä mainituin
perustein
– Liito-orava, viitasammakko, rupilisko, isoapollo
55
EU-lajit, poikkeamisedellytykset direktiiveissä
 Luonto- ja lintudirektiivi poikkeavat hieman toisistaan
 Muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole
– selvitettävä hakemuksessa, miksi vaihtoehtoisia ratkaisuja ei voida
käyttää
– vaihtoehdon kalleus ei ole peruste antaa poikkeamislupaa
 LuD-lajit lisäksi: poikkeus ei haittaa suotuisan suojelutason säilyttämistä JA
joku seuraavista:
 Kansanterveys ja yleinen turvallisuus
 Eläimistön ja kasviston suojelu, luontotyyppien säilyttäminen
 Merkittävien vahinkojen estäminen
 Tutkimus- ja opetus
 Uudelleenistutus
 Valikoiva, valvottu hallussapito
56
Kielletyt pyyntivälineet
 Luonnonsuojelulaissa ei suoria säännöksiä
 Soveltuvin osin noudatettava metsästyslain säännöksiä
 EU-lajien tappaminen ja pyydystys tiukasti määriteltyä; koskee myös LuD V
–eläinlajeja:
– kielletyt pyydystys- ja tappomenetelmät lueteltu luonto- ja
lintudirektiiveissä
 ”Valikoimattomat pyydystystavat” kiellettyjä
– esim. verkot, loukut, nauhurit, keinovalot, räjähteet, myrkyt
– lentokoneesta ja moottoriajoneuvoista pyydystäminen kielletty
– poikkeaminen direktiivien perustein
57
Tuonti, vienti, vaihto, kauppa

Rauhoitettujen lajien sekä alla mainitun asetuksen mukaisten lajien tuonti
ja vienti on kiellettyä
 Koskee myös yksilöiden osia ja johdannaisia
 EY:n asetus luonnonvaraisten kasvien ja eläinten suojelemisesta niiden
kauppaa sääntelemällä (338/97)
– toimeenpanee CITES –velvoitteet, osin tiukempi
– luvat keskitetysti Suomen ympäristökeskuksesta (ks.www.ymparisto.fi)
– esim. petolinnut
– hyväksytyt rajanylityspaikat EU:n ulkopuolelle määrätty
 Muut rauhoitetut lajit
– tuonti, vienti ja vaihtaminen kielletty
– poikkeamisluvat ELY-keskus
58
Luonnonsuojelualueet 1
 Yksityiset luonnonsuojelualueet
– aluekohtaisia keräys-, pyydystys-, liikkumisrajoituksia
– alueen luonnontilaa heikentävät toimet kiellettyjä
– poikkeamisluvat rauhoitussäännöksistä myöntää ELYkeskus
– maanomistajan lupa joskus tarpeen (esim. pyydysten
asentaminen)
59
Luonnonsuojelualueet 2
 Valtion maat: perustetut luonnonsuojelualueet:
– luonnonpuistot, kansallispuistot, muut suojelualueet
 Rauhoitussäännökset luonnonsuojelulaissa ja
perustamisasetuksessa ja valtion ls-alueen
järjestyssäännöissä
 Lupaviranomainen: Metsähallituksen luontopalvelut,
METLA
 Valtion hallinnassa olevat luonnonsuojelutarkoituksiin
hankitut alueet
– Metsähallitus tai ELY-keskus vastaa
maanomistajaluvista
60
Erityisesti suojeltavat lajit
 Lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai
heikentäminen on kielletty
 Kielto voimaan ELY-keskuksen rajaamispäätöksen jälkeen
 Poikkeamislupa ELY-keskuksesta (koko maata koskeva
ympäristöministeriöstä
 Lajin suojelutason säilyttävä suotuisana
 Voi tulla kyseeseen esim. näytteenottoa tehtäessä tai
pyydyksiä sijoitettaessa
61
LuD IV (A) lisääntymis- ja levähdyspaikat




Hävittäminen ja heikentäminen kielletty
Koskee myös riistaeläimiä (suurpedot, saukko)
ELY-keskus voi myöntää poikkeuksen
Suurpedot, liito-orava, lepakot, saukko, viitasammakko,
rupilisko, kangaskäärme, vuollejokisimpukka, eräät perhoset
(6), kovakuoriaiset (4) ja korennot (4)
62
Jokamiehenoikeudet
 Mikä ei ole kiellettyä, on sallittua
 Sisältyvät eri lakeihin
 Ei saa kerätä: varpuja, sammalta, jäkälää, oksia, hakkuutähteitä
(rikoslain hallinnanloukkaus)
 Saa kerätä: maasta kuivia risuja ja käpyjä, marjoja, sieniä,
”kukkia”
 Liikkuminen: ei saa aiheuttaa haittaa: kotirauhansuoja,
viljelykset
 Kaupallinen tarkoitus ei estä jokamiehen oikeuksien käyttöä
63
Natura-arviointi
 LsL 65 ja 66 §
 Tehtävä, jos hanke todennäköisesti merkittävästi
heikentää alueen Natura-lajeja ja luontotyyppejä
 ELY-keskus antaa arvioinnista lausunnon
 Huom! Lajien ja luontotyyppien hoito- ja
suojelusuunnittelu
– hakamaat primäärisukkessiometsät
– linnuston hoito  EU-kasvit
 Ei kovin todennäköinen tutkimustoiminnassa
64
Esimerkki usean luvan tarpeesta
 tutkimuskohde: Suomen ja Ruotsin rannikon lokit ja tiirat
 kerätään kuolleet lokit, pyydystetään heinäkuussa eläviä,
houkutellaan nauhurilla ja otetaan höyhennäytteet,
lähetetään osa näytteistä Ruotsiin. Toimitaan myös
suojelukohteilla
65
Esimerkki usean luvan tarpeesta

Tarvitaan
– lajiluvat (pyydystys, näytteenotto) 6 ELY-keskukselta rauhoitettujen lajien osalta
(naurulokki, kalalokki, pikkulokki, selkälokki, tiirat)
– lajiluvat 8 riistanhoitopiiriltä (poikkeaminen rauhoittamattomien eläinten
rauhoitusajoista, pyynti, nauhurin käyttö) (merilokki, harmaalokki)
– näytteiden ja kuolleena löytyneiden eläinten hallussapitoluvat kuin edellä
– vientilupa ELY-keskuksesta rauhoitetuille lajeille
– luvat poiketa yksityismaiden luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksistä 6 ELYkeskukselta
– luvat poiketa valtion luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksistä 3 Metsähallituksen
luontopalvelualueelta
– maanomistajien / metsästysoikeuden haltijoiden luvat pitää pyydyksiä
66
Luonnonvaraisten eläinten eläinkoeluvat
eläinkoelautakunnassa
Eila Kaliste
Johtava esittelijä
Eläinkoelautakunta ELLA
ESAVI, Ella-tiimi
9.12.2010
67
67
Tutkimustoiminta
luonnonvaraisilla eläimillä:
kahdenlaista sääntelyä
LAJISUOJELU:
lajien säilyminen
• luonnonsuojelulaki
• metsästyslaki
• kalastuslaki
ELÄINSUOJELU:
eläinten asianmukainen
kohtelu
• eläinsuojelulaki
• laki koe-eläintoiminnasta
– selkärankaiset
– eläinkoeluvat: ELLA
– valvonta: AVI - LEL
68
Eläinkoe vai ei?
Eläinkoe:
 kokeiden, testien, tutkimusten tai selvitysten
suorittaminen
 koe-eläimillä tai koe-eläimiä hyväksi käyttäen
 eläimelle voi aiheutua vähintään neulanpistoon
verrattavaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa
9.12.2010
69
69
Jos eläinkoe, niin myös..
• eläinkoelupa - ELLA
• koe-eläinlaitoslupa - AVI - LEL
• suorittajan kelpoisuus: ylempi
korkeakoulututkinto + koe-eläinkurssi
• eläinten käytön tilastointi vuosittain: koeeläinlaitos
• eläinkokeen päättymisilmoitus – käytetyt
koe-eläimet: luvan haltija
70
Eläinkoe vai ei?
• Eläinkokeella ei tarkoiteta
– Eläinten kiinniottamista merkitsemistä varten ja
merkitsemistä hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen
– Eläinten lopettamista hyväksyttyjä menetelmiä
käyttäen
71
KEL 12 § - Eläinkokeet luonnonvaraisilla
eläimillä
 Luonnosta pyydystettyä eläintä saa käyttää eläinkokeeseen vain,
jos se on ehdottoman välttämätöntä
 Uhanalaisten lajien kauppa – CITES-lajit:
-jos eläinkoe on asetuksen (EY 338/97) mukainen ja kokeen
tavoitteena on kyseisen lajin säilyttämiseen tähtäävä tutkimus
-jos kyseinen laji on ainoa soveltuva eläinlaji olennaista
biolääketieteellistä tarkoitusta varten suoritettavaan kokeen
tarkoituksen saavuttamiseksi.
9.12.2010
72
72
ELLAn YLEISPERIAATE:
• Luonnonvaraisille eläimille toimenpiteitä tehtäessä
näiden haittavaikutuksia eläimelle on harkittava
tarkemmin kuin ihmisen hoidossa olevien eläinten
kyseessä ollessa, koska käsittelyt ovat oletettavasti
suurempi stressi eläimelle, joka ei ole tottunut ihmisen
käsittelyyn tai läsnäoloon, kuin eläimelle, joka on
kasvanut ihmisen hoidossa.
• Luonnonvaraisen eläimen kiinniotto, kuljetus laboratorioon tai vastaavaan, ja ylläpito tutkimustarkoituksessa
lyhyitäkin jaksoja (päiviä – viikkoja) katsotaan tästä
syystä aiheuttavan eläimelle kärsimystä enemmän kuin
neulanpiston verran.
9.12.2010
73
73
Eläinkoelupahakemus
• ELLAn nettisivut > Lomakkeet + liitelomake 2,
jos vapautetaan
• ELLAn periaatteet
– 6. Luonnonvaraisiin eläimiin liittyviä käytäntöjä
– 7. Kaloihin liittyviä käytäntöjä
• ELLAn suosituksia
– Luonnonvaraiset -linkki
74
21 §: Luonnosta pyydystetyn eläimen vapauttamista
koskevat lupaehdot
 Edellytyksenä vapaaksi päästämiselle:
– eläimen terveydentila ja hyvinvointi palautuvat
normaaleiksi
– on oletettavissa, että eläin vaikeuksitta sopeutuu
luonnonvaraiseen elämään.
 vapaaksi päästämisestä ei saa aiheutua vaaraa ihmisille,
eläimille tai ympäristölle.
 Liitelomake 2
9.12.2010
75
75
Jos vapautus – liitelomake 2
• Ennen eläimen vapauttamista koskevan asian ratkaisemista
lupahakemuksesta on pyydettävä sen alueen
aluehallintoviraston lausunto, jonka alueella eläin on
tarkoitus vapauttaa luontoon.
• AVIn tulee tarvittaessa kuulla asiasta muita viranomaisia.
• Esittelijä pyytää hakemusta valmistellessaan
76
ELLA – Eläinkoelupahakemuksen
käsittely
• Miksi eläinkoe tarpeen
• Mitä eläimille tehdään
• 3 R:n periaatteiden toteutuminen
– Replacement
– Reduction
– Refinement – eläinten hyvinvoinnin
turvaaminen
77
EU dir 9 a: Luonnosta pyydystetyt
1. Toimenpiteissä ei saa käyttää luonnosta
pyydystettyjä eläimiä.
2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat
myöntää poikkeuksia 1 kohdasta, jos
voidaan tieteellisesti perustella, että
toimenpiteen tarkoitusta ei voida saavuttaa
käyttämällä eläintä, joka on kasvatettu
toimenpiteissä käytettäväksi.
9.12.2010
78
78
3. Eläimiä saavat pyydystää luonnosta vain pätevät
henkilöt, ja pyynti on suoritettava käyttämällä
menetelmiä, jotka eivät aiheuta eläimille vältettävissä
olevaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa.
Jos jonkin eläimen huomataan pyydystettäessä tai sen
jälkeen olevan loukkaantunut tai sairas, eläinlääkärin tai
muun pätevän henkilön on tutkittava eläin ja on
toteutettava toimia eläimen kärsimyksen
minimoimiseksi. Toimivaltaiset viranomaiset voivat
myöntää poikkeuksia vaatimuksesta, jonka mukaan on
toteutettava toimia eläimen kärsimyksen
minimoimiseksi, jos se on tieteellisesti perusteltua
9.12.2010
79
79
EU direktiivi 19 artikla
Eläinten päästäminen vapaaksi ja luovuttaminen
yksityisten ihmisten hoitoon
• Jäsenvaltiot voivat sallia toimenpiteissä
käytettyjen tai niihin tarkoitettujen eläinten
luovuttamisen yksityisten ihmisten hoitoon tai
niiden palauttamisen sopivaan elinympäristöön
tai lajille soveltuvaan hoito-järjestelmään, jos
seuraavat edellytykset täyttyvät:
• a) eläimen terveydentila sallii sen;
• b) siitä ei aiheudu vaaraa kansanterveydelle,
eläinten terveydelle eikä ympäristölle; ja
• c) eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi on
toteutettu asianmukaisia toimenpiteitä.
9.12.2010
80
80
EU-DIR 7 a: Erittäin uhanalaiset lajit
• 1. Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden
kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996
annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 ( 1 )
liitteessä A lueteltujen erittäin uhanalaisten lajien ...
yksilöitä ei saa käyttää toimenpiteissä, lukuun ottamatta
toimenpiteitä, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:
• a) toimenpiteen tarkoitus on tämän direktiivin 5 artiklan b
alakohdan i alakohdassa, c alakohdassa tai e alakohdassa
mainittu tarkoitus; ja
• b) voidaan tieteellisesti perustella, että toimenpiteen
tarkoitusta ei voida saavuttaa käyttämällä muita kuin
kyseisessä liitteessä lueteltuja lajeja.
9.12.2010
81
81
Lintujen hyvinvoinnin turvaaminen
rengastustoiminnassa
Kalle Rainio, Rengastustoimisto
kalle.rainio@helsinki.fi
82
Sisällys
•
•
•
•
•
Yleistä rengastamisesta
Rengastusluvista
Pyydystysmenetelmistä
Rengastyypeistä
Mittausmenetelmistä
83
Rengastamisen lähtökohdat
• Rengastustoiminta on luvanvaraista
• Rengastus ei ole eläinkoe, eikä
rengastuslupa oikeuta eläinkokeisiin
84
Rengastajat
• toimivat vapaaehtoisesti eivätkä saa työstään
minkäänlaisia korvauksia
• aktiivirengastajia noin 680
• ammattitaito on huippuluokkaa;
kouluttautuminen jatkuvaa mm.
rengastajakokouksissa
85
Kuka voi rengastaa?
Yksiselitteisesti:
• Vain vaaditut tentit ja
harjoittelun
suorittaneet
Rengastustoimiston
ohjeita noudattavat
rengastajat
kelpuutetaan
rengastustyöhön
86
Tentit
• 30 nahkanäytettä
• Perustentti
– Laji
– Suomen ”peruslajisto”
• Seurantapyyntitentti
– Laji, ikä ja sukupuoli
– N. 70 varpuslintulajia
• Lintuasematentti
– Laji, ikä ja sukupuoli
– Kaikki Suomessa tavatut
lajit
87
Rengastusluvat
Tällä hetkellä 5 eri
lupatyyppiä:
1. Rajoitettu lupa
2. Pesäpoikaslupa
3. Seurantapyyntilupa
4. Lintuasemalupa
5. Yleislupa
88
Rengastuksen tavoitteet
• Muutontutkimus
muuttoreitit
muuttoaikataulut
talvehtimisalueet
muuttostrategiat
• Populaatiotutkimus
lintujen ikä, kuolevuus, kuolinsyyt
kotipaikka- ja puolisouskollisuus
elinikäinen jälkeläistuotto
elinpiirin laajuus ja käyttö
89
Rengastuksen avulla on saatu tietää, mm…
1. Suurin osa pesivistä aikuislinnuista pysyttelee
reviirillään ympäri vuoden tai palaa niille vuodesta
toiseen
2. Kuolevuus ja siirryntä ovat syntyvyyden ohella
tärkeimpiä pikkulintukantoja sääteleviä tekijöitä
3. Nuoret linnut ovat liikkuvaisempia kuin aikuiset ja
vain pieni osa niistä palaa syntymäpopulaatioonsa
4. Monet lintupopulaatiot sisältävät pesimätöntä
reserviä
5. Suurin osa linnuista kuolee ennen sukukypsyyden
saavuttamista
90
Kaikki ulkomaiset löydöt
91
Pyydystysmenetelmät
• pesä- ja maastopoikaset
• aikuiset linnut
92
Poikaset
© William Velmala
93
Huomioitava poikasten
rengastamisessa
• Poikasen ikä
– Ei liian pieniä eikä liian
isoja
– Pienillä vaarana että
rengas jää varpaiden
päälle (tai putoaa)
– Isot saattavat lähteä liian
aikaisin pesästä
– Varottava polkujen
syntymistä pesille
©Heidi Björklund
94
Petolintujen poikaset
• Emot otettava
huomioon:
– Rengastajan
turvaaminen
– Emolinnun turvaaminen
-> suojavarustus
95
Aikuiset linnut
•
•
•
•
•
verkkopyynti
pyynti pesiltä
sulkasatoiset linnut
rakettiverkot
katiskat
96
Verkkopyynti
• Lintuasemat, ssp,
ruokintavakio
• Linnut jäävät
verkkoaineksen
muodostamiin
pusseihin
• Nostetaan pussin
pohjalta ja irroitetaan
varovasti
97
Verkkopyynti
• Luovuttava huonolla
säällä (tuuli, sade)
• Kylmettyvät helposti
koska eivät ole
”oikeassa” asennossa
• Verkkojen tarkistus
riittävän lyhyin väliajoin
98
Emopyynti pesiltä
• Haavilla pesäkolon /pöntön suulta
• Pönttöloukulla
• Verkko + atrappilintu
©Vincenzo Penteriani
99
Sulkasatoiset linnut
• Vesilinnut
• Lentokyvyttömiä
sultasadon aikana
Catching of moulting geese by Siberian
Dolgans (Popov, 1937)
100
Rakettiverkot
www.paulveron.com/
101
Katiskapyynti
• Kahlaajat
• Talvilinnut
ruokintapaikoilta
• Ajurit tai syötit
lintuyhdistyskuikka.net
102
Rengastyypit
• Metallirenkaat
– Alumiini
– Teräs
• Lukurenkaat
• Värirenkaat
103
Metallirenkaat
• kullekin lajille käytetään
juuri oikeankokoisia ja tyyppisiä renkaita
• käytössä oleva
rengasvalikoima
perustuu pitkäaikaisiin
tutkimuksiin ja
kokemuksiin
• pääosa renkaista
alumiinia, teräsrenkaita
vesilinnuille, kahlaajille
ja varislinnuille
104
Rengaskokoluettelo
105
Metallirenkaat
• Yli 10 miljoonaa
rengastusta
• Renkaan lukeminen
vaatii useimmiten
linnun pyydystämisen
• Isojen rengaskokojen
lukeminen onnistuu
esim. kaukoputkella
• Hyvissä olosuhteissa
pienetkin mahdollista
lukea
106
Lukurenkaat
• Metallirenkaan lisäksi
• Muoviseoksia, joissa
numerokirjainyhdistelmä
• Kiinnitys nilkkaan,
kaularenkaita hanhilla
ja joutsenilla
-> Lintu voidaan
yksilöidä
pyydystämättä
107
© Sami Lyytinen
Valokuvaus apuna
vasen jalka: lukurengas A210 va-pu
oikea jalka: värillinen metallirengas E-23038 pu-mu
Vårdö 2008
108
Vasen: CHV8
Oikea CT-119711
109
Värirenkaat
• Yksilöllinen yhdistelmä
värirenkaita
metallirenkaan lisäksi
• Pitkäjalkaiset lajit:
kahlaajat, kurki
• Useita vuosia kestävät
erikoistutkimukset
110
Käsittely ja mittaaminen
• Oikeat käsittelyotteet
osattava!
• Kaula etu-ja
keskisormen väliin
• Ote sallii mm siiven
mittaamisen (pitely
peukalolla ja
etusormella)
111
Erilaiset otteet koon mukaan
112
Käsittely ja mittaaminen
• Hyvät käsittelytilat ja
avustajat vähentävät
käsittelyaikaa
• Perusmitat siipi, paino,
rasva
113
Renkaan kiinnittäminen
114
Siiven mittaaminen
• Ns. maksimimenetelmä
• Siipi suoristetaan
• Tarkkuus
1mm/0.5mm/0.1mm
115
Punnitus
116
Rasvaindeksi ja lihaskunto
117
118
Taudit
• Hygieniasta on pidettävä huolta, jotteivät
taudit pääse leviämään linnusta lintuun
• Käsien desinfiointi
• Lintujen kuljettamiseen käytettävien pussien
desinfiointi
• Ruokintapaikkojen puhtaanapito
119
Kiitos!
• www.luomus.fi/elaintiede/rengastus/
120
Verinäytteiden otto
luonnonvaraisista linnuista
William Velmala
Luonnontieteellinen keskusmuseo
Helsingin yliopisto
121
Verinäytteet tutkimuksessa
1) Lisääntymis- tai stressihormonit
2) DNA
–
–
–
3)
4)
5)
6)
sukupuolen määritys
isyystestit ja sukulaisuussuhteet
evoluutiotutkimus (esim. populaatiogenetiikka)
Aineenvaihdunnan lähtö- ja lopputuotteet
Stabiilit isotoopit (muutto- ja ruokavaliotutkimukset)
Verisolut ja immunopuolustus
Taudinaiheuttajat
–
–
–
malaria
Länsi-Niilin virus (WNV)
lintuinfluenssa
(Sheldon et al 2008/J. Avian Biol.)
122
Näytteenoton suunnittelu
• Riskit, vaikutukset ja vaihtoehdot punnittava kriittisesti
• Vaikuttavia tekijöitä:
–
–
–
–
–
linnun koko, rasvapitoisuus
elintavat (lentosaalistajat, esim. pääskyt)
elinympäristö (kuivat/kosteat biotoopit)
ravinnon laatu (kasvi-/eläinravinto) ja saatavuus
vuodenaika, vuorokaudenaika, sää
123
Veri vs. höyhenet
• Höyhen- tai sulkanäytteiden otto yleistynyt DNA:n
eristysmenetelmien kehittyessä
–
–
–
–
lyhyt kouluttautuminen
ei vaadi steriilityöskentelyä
ei ongelmajätteitä
säilöminen yksinkertaista
• Soveltuu vain DNA- ja isotooppitutkimukseen
– DNA:n saanto alhaisempi kuin verestä
– tietyissä tapauksissa rasittavampi potilaalle
• Myös muita menetelmiä
– ulosteet, munankuoret, iho, pyyhkäisymenetelmät
– perehdyttävä kirjallisuuteen
– perinpohjainen harkinta (määrä, näytteenottomenetelmä jne.)
124
Tutkimustuloksia
• Verinäytteenotto hyvin turvallista
linnuille
– haitat hyvin harvinaisia
– toipuvat nisäkkäitä nopeammin
• Kymmeniä tutkimuksia sekä
aikuisista että poikasista
–
–
–
–
–
© Robert Royse, roysephotos.com
pesimämenestys ja elinpiirin hallinta
elossasäilyvyys ja kotipaikkauskollisuus
päivittäinen ajankäyttö
ruokinta-aktiivisuus ja muu poikashoito
poikasten kehittyminen
(Sheldon et al 2008/J. Avian Biol.)
© Glen Tepke, flickr.com/photos/gtepke125
Näytteenottomäärä
• Linnuilla veren tilavuus 6–7 ml / 100 g
• Suositeltava näytteenottomäärä 10(–20) % veren
tilavuudesta
 0,6–0,7 % (~ 1 %) linnun painosta (muutetaan
millilitroiksi)
• Sinitiainen
– paino 13 g  suositeltava maks. näytteenottomäärä 0,08 ml (80 μl)
• Varis
– paino 550 g  suositeltava maks. näytteenottomäärä 3,3 ml
• Merihanhi
– paino 3 500 g  suositeltava maks. näytteenottomäärä 21 ml
• Ihmisillä verenluovutus 450 ml/5 000 ml = 9 %
126
Valmistelu ja näytteenotto
• Välineistön valmistelu
– näyteputki, neula, kapillaariputki, alkoholi, pyyhe
• Linnun annettava rauhoittua tarvittaessa
• Tiukka ote estää linnun liikkumisen ja
vahingoittumisen
• Höyhenet suitaan syrjään ja iho steriloidaan
alkoholipyyhkeellä
• Suoneen tehdään reikä, veripisara otetaan talteen
– suurilla linnuilla mahdollisuus ottaa injektioruiskulla
• Haavakohtaa painetaan pyyhkeellä 30 sekuntia
127
Valmistelu ja näytteenotto
Linnun käsittely
(Rengastajan käsikirja /LTKM)
128
Valmistelu ja näytteenotto
Neulan injektointi
• Injektioruiskun neula n. 30 asteen kulmassa
• Neulan aukko alaspäin (suonta vasten)
(Kramer & Harris 2010/J. Exot. Pet Med.)
129
Verinäytteen ottaminen
• Olkavarsilaskimo
– siiven alapinnalla
– engl. brachial vein, wing vein
• ”Säärilaskimo”
– nilkkanivelen alapuolella, jalan sisäpinnalla
– engl. medial tarsometatarsal vein, (femoral vein)
• Kaulalaskimo
– kaulan oikealla sivulla
– engl. jugular vein
• Varpaankynsi, räpylät, sydän
130
Näytteenottotavat
Olkavarsilaskimo
• Yleisin tapa
• Tukeva ote linnusta
– siipi ja jalat lukitaan
• Peitinhöyhenet suitaan
syrjään
• Puhkaisu, kerääminen,
tyrehdytys
© Universitetet i Oslo, folk.uio.no
131
132
133
Näytteenottotavat
Säärilaskimo
(Kramer & Harris 2010/
J. Exot. Pet Med.)
134
Näytteenottotavat
Kaulalaskimo
• Pää etu- ja keskisormen välissä
• Pikkurilli ja nimetön pitävät oikean
siiven paikoillaan
• Sisäkämmen ja peukalo pitävät
vasemman siiven paikoillaan
• Peukalo ja nimetön paljastavat
kaulalaskimon
• Näyte otetaan toisella kädellä
(Hoysak & Weatherhead 1991/Condor)
135
Näytteenottotavat
Kaulalaskimo
136
Näytteenottotavat
Kaulalaskimo
(Kramer & Harris 2010/
J. Exot. Pet Med.)
137
Kiitos!
William Velmala
william.velmala@helsinki.fi
Luonnontieteellinen
keskusmuseo
Helsingin yliopisto
138
Koe-eläintoiminta uhanalaisten
eläinten suojelussa:
Esimerkkinä saimaannorppa
•
•
•
16.11.2010
FM Marja Niemi
Joensuun kampus
139
• Saimaannorpan suojelustatus
• Radiotelemetriatutkimus
– Tavoitteet
– Luvat
– Menetelmät
• Tuloksia
140
Saimaannorppakannan levinneisyys 2009
2
20
17
58
11
5
1
102
14
5
9
18
4
Äärimmäisen uhanalainen
(2008, IUCN)
Metsähallitus: www.metsa.fi
141
Saimaannorpan ekologia- ja käyttäytymistutkimus
 Suurimmat uhat :
kalanpyydyskuolleisuus
ilmastonmuutos
elinympäristön pilaantuminen
ihmislähtöinen häiriö
Tutkimuskohteena erityisesti
suojelun kannalta keskeiset
kysymykset
Lisäksi perustutkimusta, joka
osaltaan ylläpitää tutkimuksen tasoa
ja luotettavuutta
142
Radiotelemetriatutkimus: tavoitteet
•
•
•
•
Nuorten yksilöiden levittäytyminen
Elinympäristön käyttö ja liikkuminen
Pesintäkäyttäytyminen
Ihmislähtöisen häiriön vaikutus
143
Luonnonsuojelulaki 39§ ja 49§
Rauhoitussäännökset 39§
Kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden:
• 1) tahallinen tappaminen tai pyydystäminen;
• 3) tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton
aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.
• Selkärangattoman eläimen sellainen pyyntikeino, joka luonnonsuojelun kannalta on
haitallinen, on kielletty. Tarkemmat säännökset kielletyistä pyyntikeinoista annetaan
ympäristöministeriön asetuksella. (24.6.2004/553)
Euroopan yhteisön lajisuojelua koskevat erityissäännökset 49§
• Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvan yksilön, sen osan tai
johdannaisen hallussapito, kuljetus, myyminen ja vaihtaminen sekä tarjoaminen
myytäväksi ja vaihdettavaksi on kielletty.
• Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa 1
momentin kiellosta sekä 2 momentissa tarkoitettujen eläin- ja kasvilajien osalta 39 §:n, 42
§:n 2 momentin sekä 47 §:n 2 ja 5 momentin kielloista luontodirektiivin artiklassa 16 (1)
mainituilla perusteilla.
144
Luvat
• Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
(ELY)
– poliisi
• Eläinkoelupa
• Metsähallitus
145
Radiotelemetria: kuutit
9 kuuttia otettu kiinni (20062010)
146
Aikuisten norppien
seuraaminen
•27 aikuista otettu kiinni
(2006-2010)
GPS / GSM
•7 GPS-lähetintä kiinnitetty
147
•Kuutit: 5-7 paikannusta / viikko
•Aikuiset: 2-7 paikannusta / vk
•GPS: 5-30 paikannusta /vrk
•Veden lämpötila / paine
•Sukellukset
•Lepoajat
148
Kolmen seurannassa olleen
kuutin paikannuspisteet ja
elinpiirit
kalastusrajoitusaikana
(15.4.-30.6.2008)
149
Kiitos!
•Vastuullinen johtaja:
Prof. Markku Viljanen
•Projektitutkijat:
FM Marja Niemi ja FM Miina
Auttila
Rahoittajat:
ympäristöministeriö, Ossi ja Raija Tuuliaisen säätiö, WWF Suomi, maa- ja
metsätalousministeriö, Suomen kulttuurisäätiö, Pohjois-Karjalan rahasto, Fortum,
150
Särkänniemi, Fiskars, Elma, Eino ja Veikko Jumppasen säätiö