1. No category

Päijät-Hämeen sosiaali- ja
terveydenhuollon kuntayhtymä
Hallitus 8.11.2010
Lllte 6
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI-JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ
Iitin
- kunnanhallitus
7.12.2010 § 310
- kunnanvaltuusto
14.12.2010 § ___
220 / 3000 / 2010
LASTEN
SUOJELUN
SUUNNITELMA
2011 - 2014
Artjärvi, Myrskylä, Pukkila,
Iitti,
2/57
LASTEN SUOJELUN SUUNNITELMA 2011-2014
SISÄLTÖ
1. JOHDANTO
3
2. SUUNNITELMAN PERUSTA
4
3. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT
JA
HYVINVOINNIN TILA
6
3.1. Väestörakenteen kehitys
3.2. Perherakenteet
3.3. Koulutustaso
3.4. Kunnan työllisyys- ja työttömyystilanne
3.5. Taloudellinen toimeentulo
3.6. Asuminen ja asuinympäristö
3.7. Terveystiedot
3.8. Lähisuhde- ja
3.9. Rikollisuus
6
9
10
12
15
17
17
24
24
4. LAPSIPERHEIDEN PALVELUT
25
5. LASTENSUOJELUN PALVELUT KUNNISSA
28
6. LASTENSUOJELUN TARVE KUNNISSA
36
7.
JA
48
8.
51
8.1. Tavoite
8.2. Toimenpide-ehdotukset, aikataulu ja vastuutahot
51
51
9. TÄYTÄNTÖÖNPANO, SEURANTA JA RAPORTOINTI
57
LIITTEET
3/57
1. JOHDANTO
Uusi lastensuojelulaki (417/2007) tuli voimaan 1.1.2008. Uudistetun lainsäädännön tavoitteena on
tehostaa lapsen ja perheen osallisuutta ja oikeusturvaa sekä viranomaisten yhteistyötä perheiden
tukemiseksi ja täsmentää kunnan velvollisuuksia lastensuojelussa sekä siirtää lastensuojelutoimenpiteiden painopistettä ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon.
Uuden lastensuojelulain 12§ velvoittaa kuntaa laatimaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi lastensuojelun suunnitelman joko yksinään
tai muiden kuntien kanssa. Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995)
65§:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.
Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot:
• lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta
• lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista
« lastensuojelun tarpeesta kunnassa
» lastensuojeluun varattavista voimavaroista
« lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun
palvelujärjestelmästä
• yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä
• suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta
Päijät-Hämeen sosiaali-ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen jaosto on kokouksessaan
19.3.2008 § 9. hyväksynyt suunnitelman peruspalvelukeskuksen kahdeksan kunnan (Artjärvi, Myrskylä, Pukkila, Orimattila, Nastola, Iitti, Sysmä, Hartola) yhteisen lastensuojelusuunnitelman laatimisesta. Kuntien edustajien kanssa on sovittu, että peruspalvelukeskus vastaa suunnitelman laadinnasta.
Lastensuojelulain soveltamisohjeessa todetaan olevan tärkeää, että suunnitelman laatimisesta muodostuu prosessi, joka toteutetaan yhteistyössä kuullen asiakkaiden, eri hallintokuntien, ammattikuntien ja palvelujen edustajia sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä. Peruspalvelukeskus Aavan osalta vuorovaikutuksellinen prosessi pyrittiin varmistamaan siten, että syksyllä 2008 järjestettiin neljä lastensuojelun työseminaaria alueittain (Artjärvi-Myrskylä-Pukkila,
Orimattila, Nastola-Iitti ja Sysmä-Hartola — alueilla). Työseminaareihin kuntia pyydettiin kutsueri toimijoita ja mm. nuoria koulujen kautta. Seminaarit järjestettiin sosiaalipalvelujen
tulosalueen lastensuojelun ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueen yhteistyönä.
Seminaarien materiaalia on hyödynnetty erityisesti suunnitelman toimenpideosiossa. Seminaareissa
osallistujat toivat vahvasti esiin toiveen yhteisöllisyyden ja välittämisen ilmapiirin lisääntymisestä
sekä arjen ja perheen yhteisen ajan arvostamisesta. Vanhempien katsottiin tarvitsevan tukea vanhemmuuteen. Toivottiin peruspalvelujen riittävää resurssointia sekä tukea erityispalveluilta.
Ennen seminaareja keskeisiä lasten kanssa työskenteleviä tahoja; neuvolaa, päivähoitoa, koulua ja
nuorisotointa sekä seurakuntaa lähestyttiin haastattelupyynnöllä. Haastattelujen kautta pyrittiin
saamaan kokonaiskuvaa näiden toimijoiden näkemyksistä kunkin kunnan lasten ja nuorten tilanteesta. Ansiokkaan perustietojen kartoitustyön ja kuntatoimijoiden haastattelut on toteuttanut hallinnon
harjoittelija, sosionomi amk-opiskelija Jenni Hulkkonen.
4/57
Suunnitelman on laatinut sosiaalijohtaja Pirkko Valtanen yhteistyössä sosiaalipäällikkö Minna Remes-Sieväsen kanssa. Palvelusihteeri Anne Rauhala on toiminut työssä teknisenä apuna. Suunnitelmaan on pyydetty kommentit tilaajajohtajilta ja peruspalvelukeskuksen tulosalueilta. Lausuntovaiheessa suunnitelma lähetetään sosiaali- ja terveysyhtymän muille tulosryhmille sekä kuntiin.
Lisäksi haastateltuja tahoja on pyydetään tarkistamaan suunnitelmaan kirjattujen perustietojen oikeellisuus vuoden 2010 alkuvuoden tilanteessa.
Artjärven kunta ja Orimattilan kaupunki ovat keväällä 2010 päättäneet yhdistyä vuoden 2011 alusta.
Tässä suunnitelmassa Artjärveä käsitellään kuitenkin vielä nykytilakuvauksen ja palvelutarveanalyysien erillisenä kuntana. Maakunnassa on valmistunut ns. Uusikunta-selvitys, jonka pohjalta maakunnan kunnista osa tekee päätöksensä Uuteenkuntaa, Lahteen liittymisestä. Kuntakentän muutos ei
kuitenkaan oleellisesti heti vaikuta siihen, mikä lastensuojelusuunnitelmassa on oleellista; lasten,
nuorten ja perheiden arkeen ja palvelutarpeisiin. Näin ollen suunnitelma on ajoitettu vuoteen 2014
asti. Tarvittaessa uusi suunnitelma on toki mahdollista laatia jo tätä ennen. Suunnitelman tilastoissa
kaikkia jäsenkuntia on tarkasteltu suhteessa Päijät-Hämeen maakunnan kuntiin, vaikka peruspalvelukeskuksen kunnista Iitti kuuluu Kymenlaakson maakuntaan ja Myrskylä ja Pukkila taas ItäUudenmaan maakuntaan.
Suunnitelman viimeistelyvaiheessa kevätkesällä 2010 eletään laman keskellä. Laman vaikutusta
lastensuojeluun voi pitää kahdella tavalla ikävänä; pitkällä aikavälillä perheiden hyvinvointia ja
lasten oloja heikentää vanhempien työsuhteiden ja perheiden talouden epävarmuus ja pitkällä aikavälillä peruspalvelujen puutteet ja rahoituksen heikkeneminen heijastunevat lastensuojeluun, kun
perheet eivät saa muuta apua ja tukea riittävästi ja ajoissa.
Toinen ajassa näkyvä lastensuojeluun vaikuttava seikka on se, että lastensuojelu nähdään yhä
enemmän oikeutena ja palveluna, jota halutaan ja jopa vaaditaan. Lastensuojelun ns. arkipäiväistymisessä on myönteistä se,
perheet tällöin todennäköisesti saavat tuen aikaisemmin kuin
Samalla on kaikkien osapuolten kuitenkin huolehdittava, ettei yhteisöjen vastuunotto jäsenistään
muutu pelkäksi viranomaistoiminnaksi. Viranomaistoiminnalla on aina toiminnalliset ja taloudelliset rajoitteensa ja aina tarvitaan suku- ja muita yhteisöjä ja kansalaisyhteiskuntaa viranomaistoiminnan tueksi ja lisäksi.
Sanotaan, että lapsissa on tulevaisuus. Tarvitaan siis panostusta lapseen, nuoreen ja
perheeseensä. Sanotaan myös, että yhteiskunnasta kertoo
se, miten se huolehtii heikommistaan.
Lapset ovat aikuisten huolenpidon varassa. Lasten hyvinvointi riippuu aikuisten toimista. Koska
jokaisella lapsella on lähtökohtaisesti oikeus hyvään lapsuuteen ja hyvään
vastuunsa ja suojella
elämää yhdessä ja erikseen. On kaikkien etu,
teemme
työn hyvin.
2.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus tuli voimaan Suomessa vuonna 1991. Yleissopimuksen piiriin
kuuluvat kaikki alle 18-vuotiaat lapset. Sopimus korostaa lapsen itseisarvoa yksilönä, vanhempien
ensisijaista kasvatusvastuuta sekä julkisen vallan velvollisuutta tukea vanhempia. Julkisen vallan on
asetettava päätöksenteossa lapsen etu etusijalle. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on vaikuttanut mm. Suomen perustuslakiin, jonka mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja
lapsilla on oikeus vaikuttaa omiin asioihinsa kehitystasonsa mukaisesti.
5/57
Valtioneuvosto on hyväksynyt lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman vuosille 2007 - 2011.
Kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset lapsi-ja nuorisopoliittiset tavoitteet sekä läänien että
kuntien vastaavan ohjelmatyön suuntaviivat, jotka liittyvät koulutukseen, työllisyyteen, toimeentuloon, terveyteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja sosiaaliseen vahvistamiseen, asumiseen, yrittäjyyteen, asevelvollisuuteen, siviilipalveluun sekä muihin lapsia ja nuoria koskeviin ajankohtaisiin asioihin. Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma hyväksytään joka neljäs vuosi.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman lähtökohtana on lapsuuden ja nuoruuden näkeminen
elämänvaiheina, joiden aikana rakentuu pohja aikuisuudelle. Lapsuudessa ja nuoruudessa muodostuvat elämäntavat vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin koko elämänkaaren ajan. Lasten
ja nuorten hyvinvointi syntyy ensisijaisesti perheissä ja lähiyhteisöissä. Vanhemmuuteen kasvaminen ja vanhemmuuden säilyminen toimivana ihmissuhteena edellyttää yhteiskunnan tukitoimia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) on määritelty sosiaalija terveydenhuollon kehittämistavoitteet. Kehittämisohjelmassa nostetaan esiin ne keskeisimmät
toimenpiteet, joihin vuosina 2008-2011 suunnataan kehittämistoiminnan resursseja. Ohjelmakauden
osatavoitteena on mm. estää lasten ja nuorten syrjäytymistä, kehittää ennaltaehkäisevän ja varhaisen
puuttumisen palveluita ja moniammatillista yhteistyötä. Päijät-Hämeessä lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehitetään osaltaan ns. Seitti-hankkeen kautta, jossa pureudutaan erityisesti perhetyöhön ja perheoikeudellisiin palveluihin sekä Sihti-hankkeen kautta, joissa kehitetään seudullisesti
nuorten psykiatrista hoitoketjua.
Sosiaali-ja terveysministeriö (STM) julkaisi keväällä 2009 mielenterveys-ja päihdesuunnitelman,
joka sisältää mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen päälinjaukset vuoteen 2015 saakka. Mielisuunnitelman toimeenpanon yhtenä keskeisenä tavoitteena on sukupolvelta toiselle siirtyvien häiriöiden ja ongelmien siirtymisen ehkäisy. Raportin mukaan ennaltaehkäisevän työn painottamiselle
on perusteita, vaikka väestön mielenterveyden tila ei ole yleisesti huonontunut ja valtaosa nuorista
voi hyvin. Kuitenkin enemmän kuin yhden ikäluokan kokoinen joukko nuoria ja lapsia on erilaisten
lastensuojelun toimenpiteiden kohteena.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät haitat ovat lisääntyneet nopeasti 2000-luvulla. Aikuisten lisääntynyt päihteiden käyttö näkyy esimerkiksi lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten määrän kasvuna. Nuorten psykiatriset sairaalahoidot ovat lisääntyneet voimakkaasti 1990-luvulta lähtien. Nuorisopsykiatrian erikoisalalla sairaalassa hoidettujen määrä nelinkertaistui vuodesta 1994 vuoteen 2007. Alle 15-vuotiaiden psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden lasten ja nuorten lukumäärä nousi yli kaksikertaiseksi. Mieli-suunnitelma pyrkii
levittämään käytännön toimintamalleja, joissa
riittävästi myös
perheen aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmia hoidettaessa.
6/57
3. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN TILA
Tässä luvussa kuvataan kuntien väestön kehitystä ja lasten ja nuorten kasvuympäristöä ja perheiden
hyvinvoinnin tilaa.
3.1 Väestörakenteen kehitys
Väestökehitys on kääntynyt vuosina 2000 - 2008 laskuun peruspalvelukeskuksen kunnista Artjärvellä, Hartolassa, Sysmässä ja Iitissä. Sen sijaan kasvua väestömäärässä on Orimattilassa ja Nastolassa ja pienemmistä kunnista Pukkilassa ja Myrskylässä.
Väestökehitys PHSOTEY:n peruspalvelukeskuksen alueella (Stakes).
14400
13400 12400 —
11400 10400 9400
8400 47400 f6400
5400 -h
4400-l
3400
2400
1400
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
Hartola
Sysmä
Iitti
Orimattila
Nasioia
B 2000 12001 D 2002 d 2003 12004 D 2005 ! 2006 O 2007 • 2008
Kaikissa kahdeksassa kunnassa alle 18-vuotiaiden osuus on ollut laskusuunnassa vuosien 2000 •
2008 aikana.
ilmiö on havaittavissa myös maakunnan kuin valtakunnallisellakin tasolla.
PHSÖTEY:n
D 2000 H 2001
D 2002 D 2003 m 2004 O 2005 « 2006 D 2007 • 2008
7/57
Suurinta muutos vuosien 2000 ja 2008 välillä on Hartolassa, Sysmässä ja Iitissä. Orimattilan, Nastolan ja Pukkilan kohdalla ko. ikäryhmän suhteellinen supistuminen on ollut vähäisintä.
2000
321
488
522
828
978
1687
3485
3757
Alle 18-vuotiaita
Artjärvi
Myrskylä
Pukkila
Hartola
Sysmä
Iitti
Orimattila
Nastola
2008
263
422
502
584
732
1319
3361
3476
Muutos %
-22
-15
-3
-41
-33
-27
-3
-8
Alle kouluikäisten lasten suhteellinen määrä on laskenut Päijät-Hämeen maakunnassa ja myös valtakunnallisesti. PHSOTEY:n peruspalvelukeskuksen kunnat eivät tee poikkeusta tästä linjasta, vaan
myös näissä kunnissa on huomattavissa alle kouluikäisten lasten määrän vähentyminen. Artjärven,
Nastolan ja Orimattilan tilanne on vuosina 2000 - 2008 ollut suhteellisen tasainen, kun taas muissa
kunnissa alle kouluikäisten suhteellinen määrä on ollut laskeva.
0-6 -vuotiaiden suhteellinen osuus vuosina 2000-2008 (Stakes)
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
Sysmä
Orimattila
Nastola
Päijät-Häme
Koko maa
£^2000 B 2001 02002^2003^12004 D 2005 • 2006 D 2007 »2008 |
Suurimmassa osassa kunnista 7-15 -vuotiaiden lasten ja nuorten määrä oli vuonna 2008 samaa tasoa kuin Päijät-Hämeessä ja koko maassa yleensä tai niitä korkeampi. Poikkeuksia tähän olivat
Sysmä, Artjärvi ja Hartola, joissa Päijät-Hämeen j a valtakunnan tason alapuolelle. Yleinen kehitys
näyttää kuitenkin siltä,
lasten ja
osuus väestöstä on pienenemässä.
8/57
7-15 vuotiaiden osuus väestöstä PHSOTEY:n alueella
vuosina 2000-2008 (Stakes)
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
Hartola
Sysmä
Orimattila
Nastola
Päijät-Häme
Koko maa
B 2000 B 2001 D 2002 O 2003 12004 O 2005 • 2006 O 2007 12008
Vastaavasti jokaisessa kahdeksassa kunnassa on yli 65-vuotiaiden määrä kasvanut. Yleinen ilmiö
koko maan väestökehityksessä on suuntaamassa siihen, että lasten ja nuorten suhteellinen osuus
vähenee ja suurten ikäluokkien astuessa eläkeikään, yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi.
Peruspalvelukeskuksen kunnista suhteellisesti suurinta kasvu on ollut Sysmässä, Hartolassa ja Artjärvellä. Viimeisen viiden vuoden aikana kasvu on ollut nopeinta Hartolassa.
65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä vuosina 2000-2008 (Stakes)
30,0 T
25,0 - —
20,0
15,0
10,0
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
Hartola
Sysmä
Iitti
Orimattila
Nastola
B 2000 m 2001 D 2002 D 2003 • 2004 D 2005 B 2006 D 2007 • 2008
Päijät-Häme
Koko maa
9/57
Suurimmat kunnat Nastola ja Orimattila kasvavat väestöennusteen mukaan tasaisesti kohti vuotta
2025, mutta pienimmissä kunnissa kasvu on vähäistä tai väestö määrä saattaa myös pienentyä. Hartolan, Iitin ja Sysmän osalta on ilman erityisiä ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä odotettavissa väestömäärän laskua.
Väestökehitys PHSOTEY:n
peruspalvelu keskuksen alueella
18000 •4 c:r\f\n
14000 12000 10000 -
•'
:
' . . - . . • ....- •'••".:• r
J.
. ' ."*
;- " • ;
- " '-' ' '
'.,
1
;
B vuosi 2010
O vuosi 2015
cf\nf\
4000
2000
0 -
m vuosi 2005
1
1
l
r±_ \
-
|U|:
Sm!
O vuosi 2020
• vuosi 2025
^5/xx
\
Väestökehitys vuosina 2005 -2025 (Tilastokeskus).
Alle 20-vuotiaiden määrän kehitys väestöennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä on seuraava:
Artjärven kohdalla 17-19 -vuotiaiden
pysyttelee ennusteen
melko vakiona,
sekä alle kouluikäisten että kouluikäisten määrä kasvaa tasaisesti. Pukkilassa alle kouluikäisten
määrä pysynee nykyisellä tasolla, mutta sekä kouluikäisten että 17-19 —vuotiaiden määrä on laskussa. Myrskylän lasten ja nuorten määrä näyttää pysyvän samalla tasolla kuin vuonna 2010.
Hartolan tilanne tulee olemaan se, että kaikenikäisten lasten ja nuorten määrä tulee laskemaan. Suurinta lasku on kouluikäisten ja nuorisoikäisten kohdalla. Sysmän lasten ja nuorten määrän kehitys
näytttää hyvin pitkälti Hartolan kaltaiselta, sillä lasten ja nuorten
tulee laskemaan vuosien
saatossa, erityisesti kouluikäisten kohdalla.
Iitissä alle kouluikäisten määrä pysynee ennallaan, mutta kouluikäisten ja nuorisoikäisten
laskee hieman. Orimattilassa tapahtuu ennusteen
kasvua kaikissa lasten ja nuorten ikäryhmissä,
erityisesti kouluikäisten
on kasvussa. Nastolassa
kouluikäisten
kouluikäisten määrä kasvaa ja nuorisoikäisten määrä laskee vain vähän.
3.2. Perherakenteet
Peruspalvelukeskuksen kunnissa on lapsiperheiden osuus kaikista perheistä ollut laskeva vuosituhannen alkupuolella. Sama ilmiö on huomattavissa myös Päijät-Hämeen ja koko maan osalta. Kunnista vain Pukkila, Orimattila ja Nastola yltävät yli Päijät-Hämeen ja koko maan lukujen. Artjärvellä lapsiperheiden osuus on pysynyt tasaisena, joskin yleisesti alhaisena. Vähiten lapsiperheitä kaikista perheistä on Sysmässä.
10/57
Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä (Stakes)
50,0
T ——
45,0 -—————
40,0
35,0
30,0
Pukkila
Artjärvi
Myrskylä
Hartola
Sysmä
Orimattila
Nastola
Päijät-Häme
Kokomaa
B 2000 B 2001 O 2002 D 2003 • 2004 O 2005 • 2006 O 2007 • 2008
Peruspalvelukeskuksen alueella on yksinhuoltajaperheitä keskimääräisesti Päijät-Hämeen ja koko
maan tilannetta vähemmän. Vuonna 2007 suhteellisesti eniten yksinhuoltajaperheitä oli Hartolassa,
joka ainoana kuntana ylitti Päijät-Hämeen ja valtakunnan keskiarvon. Muita kuntia, joissa oli yksinhuoltajaperheitä runsaimmin, ovat Iitti ja Sysmä. Vuosituhannen alun kahteen ensimmäiseen
vuoteen verrattuna kasvua tarkastelujakson kahteen viimeiseen vuoteen nähden ollut huomattavasti
muita kuntia enemmän Myrskylässä (4,3 %) ja Hartolassa (3,3 %).
Yksinhuoltajaperheiden suhteellinen osuus kaikista peruspalvelukeskuksen
alueella elävistä perheistä ( Stakes)
30,0
T~-
10,0 -l
Artjär¥i
Pukkila
Myrskylä
Hartola
D 2000 B 2001 D
Sysmä
D 2003 H
Iitti
Orimattila
Nastola
PäijätHäme
Kokomaa
D 2005 B 2006 D
3.3.
Koulutustasolla on selkeä yhteys ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan koulutus muun muassa lisää edellytyksiä elää terveellisemmin. Taloudellisen toimeentulon saavuttaminen
on helpompaa korkeammin koulutetuilla, sillä työllisyystilanne on silloin parempi. Työelämän kannalta vaikeimmassa asemassa ovat ne aikuiset, joilta puuttuu toisen asteen koulutus. Vanhempien
koulutustasolla on näin ollen vaikutusta koko perheen hyvinvointiin.
11/57
Keskiasteen koulutuksen saaneet, %15 vuotta täyttäneistä
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
Hartola
Sysmä
Iitti
Orimattila
Nastola
PäijätHäme
Koko maa
Stakesin taulukon valossa näyttää siltä, että keskiasteen koulutuksen saaneita on vuosi vuodelta
enemmän, niin peruspalvelukeskuksen kuin koko maankin tasolla.
Korkea-asteen koulutuksen saaneet, %15-vuotta täyttäneistä
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
Hartola
Sysmä
Iitti
Orimattila Nastola
PäijätHäme
Koko
maa
Myös korkea-asteen koulutettujen määrä on vuosien 2000 ja 2007 välillä noussut kaikissa kunnissa.
Mutta edelleen peruspalvelukeskuksen kaikkien kuntien koulutustaso jää alle koko Päijät-Hämeen
keskitason.
Valitettavasti
koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on peruspalvelukeskuksen kunnista Artjärvellä,
Hartolassa ja Nastolassa ollut vuosina 2ÖÖO-2ÖÖ7 keskimäärin enemmän kuin Päijät-Hämeessä ja
myös Orimattila ja Sysmä ylittävät koko
tason. Pukkila ja Iitti ovat samassa tasossa koko
maan kanssa, ja Myrskylän tilanne on positiivisin. Vuonna 2008 Iitissä on ollut vähemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria. Sysmässä, Orimattilassa, Nastolassa ja Hartolassa heitä sen
sijaan on ollut enemmän kuin Päijät-Hämeessä.
12/57
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vasta a van ikäisestä
väestöstä
18,0 -—~————-
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
Hartola
B Keskiarvo 2000-07 • 2008
3.4. Kunnan työllisyys- ja työttömyystilanne
Vanhempien jääminen työelämän ulkopuolelle aiheuttaa uhkia lapsiperheiden ja lasten elämään.
Ensisijainen riski muodostuu taloudellisen toimeentulon heikkenemisen kautta. Taloudellinen tilanne on erityisen heikko perheissä, joissa työttömyys on jatkunut pitkään. Jatkuva taloudellinen epävarmuus heijastuu monitahoisesti perheen arkeen ja näkyy lapsen elämässä turvattomuuden kasvuna. Työttömyys aiheuttaa lapsiperheissä taloudellisten ongelmien lisäksi myös monia muita vaikeuksia; riskit sekä lasten että vanhempien psykososiaalisiin ongelmiin lisääntyvät erityisesti työttömyyden keston pitkittyessä (Sosiaali-ja terveysministeriö).
Päijät-Hämeen työttömyys on tilastokeskuksen taulukon mukaan maan keskitasoa korkeampaa.
Heikko koulutustaso vaikuttanee työttömyysasteeseen.
l
(%)
J$j$£:
10q_
f i limun
8-
^ZZ
48$$W
A
•j...
j***»-
6- /
54-
32-
^
1<aftgi*csfjut
,~^^«W5*<
ma*
0- ——————— "———T———————————— l————————————— l————————————— l—————————————— l————————————— l————————————— l———————————— ,
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
13/57
Päijät-Hämeen maakunta
Työttömyysaste (%)
2001
9,8
2002
10
2003
9,3
2004
8,7
2005
2006
2007
2008
8,8
.......... ...^_... ...,,,.,,
6,6
9,0
Työttömyysaste laski Päijät-Hämeessä 3,2 % vuodesta
2001 vuoteen 2007, jolloin työttömyys oli alhaisimmillaa. Vuonna 2008 työttömyysaste lähti uudelleen nousuun.
Vuoden 2008 joulukuussa Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 11,2 % ja vuoden kuluttua joulukuussa työttömyysaste oli jo 14,8 %.
Vuonna 2000 työttömyysaste oli peruspalvelukeskuksen kunnista korkeinta Iitissä (14,4 %), Nastolassa (14,3 %) ja Hartolassa (13,4 %). Vuonna 2008 korkein työttömyysaste oli Sysmässä (10 %),
Hartolassa (9,8) ja Iitissä (9,3). Alin työttömyysaste on vertailuvuosina ollut Pukkilassa, vuonna
2000 8 % ja vuonna 2008 5,1 %.
Päijät-Häme on korkean työttömyyden aluetta. Vuonna 2000 työttömiä oli Päijät-Hämeessä 2,4 %
enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Vuonna 2008 vastaava prosentti oli 1,7.
Vuonna 2000 kaikissa peruspalvelukeskuksen kunnissa työllisyys oli parempi kuin Päijät-Hämeessä
keskimäärin, mutta vain Artjärvellä, Pukkilassa, Myrskylässä ja Orimattilassa työttömyyttä oli vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin.
Vuonna 2008 Sysmä ja Hartola ylittivät jopa Päijät-Hämeen tason. Ja edelleen vain Orimattilassa ja
ns. Ampu-kurmissa työttömyysaste oli valtakunnan
alhaisempi.
Työttömät, % työvoimasta vuosina 2000-2008 (Stakes)
Orimattila
Nastola
D 2000 E 2001 D 2002 D 2003 • 2004 D 2005 • 2006 O 2007 • 2008
Paijat-Häme
Koko maa
14/57
Pitkäaikaistyöttömyys
Pitkäaikaistyöttömiä kaikista työttömistä oli vuonna 2000 selvästi eniten Artjärvellä ja Myrskylässä,
jossa heitä oli saman verran kuin Päijät-Hämeessä keskimäärin. Päijät-Hämeessä oli pitkäaikaistyöttömiä 34,1 % kaikista työttömistä. Nastolassa, Orimattilassa ja Pukkilassakin pitkäaikaistyöttömiä
oli enemmän kuin Suomessa keskimäärin eli yli 27,7 %.
Vuonna 2008 pitkäaikaistyöttömyyden aste oli korkein Pukkilassa (27,1 %), Iitissä (24,4 %) ja Nastolassa (23,7 %) ja Sysmässä 23,6 %. Päijät-Hämeen kokonaisaste oli samaan aikaan 26,3 % ja
Suomessa keskimäärin 21,4 %.
Vaikka Pukkila on sijoittuu korkealle näinä vuosina pitkäaikaistyöttömien suhteellisen osuuden
vertailussa, sen kokonaistyöttömyys on niin hyvin alhainen, jolloin myös pitkäaikaistyöttömien tosiasiallinen määrä on alhainen. Muut kunnat, joissa pitkäaikaistyöttömyyttä on paljon, on myös
työttömien kokonaismäärä suuri.
Pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus kaikista työttömistä PHSOTEY:n
peruspalvelukeskuksen alueella (Stakes)
39,0
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
a
Hartola
m 2001 D
Iitti
Sysmä
D
«
O
Orimattila
H
Nastola
Päijät-Häme
Koko maa
D 2007 •
Kasvua vuosituhannen kahteen alkuvuoteen oli vuosina 2007-2008 yhteensä eniten Hartolassa 3,3,
% ja vähentymistä taas Myrskylällä (10,6 %) ja Orimattilalla (8,3 %). Myrskylän pitkäaikaistyöttömyys oli kuitenkin huomattavan korkealla tasolla vuosituhannen alkupuolella. Myös Nastolassa
pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt koko 2000-luvun alun korkealla tasolla, vaikka lähtikin vuonna
2007 selkeään laskuun.
Työlliset Ja
2006
Artjärvi
Myrskylä
Pukkila
Hartola
Sysmä
Iitti
Orimattila
Nastola
Työlliset
595
828
889
1345
1604
2962
6204
6648
%
39
41
44
38
35
41
43
45
Työttömät
68
86
48
158
221
399
635
818
%
4
4
2
4
5
6
4
5
15/57
Nuorisotyöttömyys
Vuonna 2000 nuorisotyöttömiä oli suhteellisesti eniten Hartolassa (18,2 %), Nastolassa (17,6 %) ja
Iitissä (16,4 %), kun vähiten heitä oli Pukkilassa (5,6 %). Hartolan työttömyys ylitti jopa PäijätHämeen tason ja Nastola ja Iittikin ylittivät valtakunnallisen tason.
Vuonna 2008 nuorisotyöttömiä oli prosentuaalisesti eniten Nastolassa, Hartolassa ja Sysmässä, joissa kaikissa nuorisotyöttömiä oli yli 11 % kaikista työttömistä. Päijät-Hämeen nuorisotyöttömyysaste oli samaan aikaan 10,5 ja koko maan 8,8. Vähiten nuorisotyöttömiä oli Artjärvellä (2,3 %) ja
Pukkilassa (4,6 %).
Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta
20,5
17,5
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
Hartola
Sysmä
Iitti
Orimattila
Nastola
Päijät-Häme
Koko maa
B 2000 m 2001 O 2002 D 2003 • 2004 D 2005 • 2006 D 2007 • 2008
Nastola on valitettavasti pysynyt nuorisotyöttömyyden kohdalla koko vuosituhannen alun huomattavan korkealla tasolla ylittäen paitsi valtakunnan myös Päijät-Hämeen tason. Huolestuttavan korkeita ovat luvut olleet myös Iitissä, Orimattilassa ja Hartolassa sekä Sysmässä. Iitissä tilanne on
kuitenkin korjaantunut huomattavasti ja tasaisesti lähtötilanteesta, mutta nuorisotyöttömyys on sielläkin edelleen korkealla.
3.5. Taloudellinen toimeentulo
Lapsiperheiden tulokehitys on 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ollut keskimäärin muita kotitalouksia heikompaa. Monilapsisissa, pienten lasten perheissä ja yksinhuoltajaperheissä suhteellisen
köyhyyden lisääntyminen on ollut kaikkein voimakkainta. (STM). Lapsista johtuviin kulutusmenoihin lapsilisät ovat Suomessa tärkein ja useimmille lapsiperheille ainoa suora osittainen kulukorvaus
lapsiperhevaiheessa.
Pienituloisiksi katsotaan henkilöt, joiden kotitalouden yhden vuoden yhteenlasketut käytettävissä
olevat tulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentti tulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalentista mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Määritelmä
perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin. Suomessa ei ole virallista pienituloisten tai köyhyysrajan määritelmää.
16/57
Lapsiperheiden pienituloisuusaste
Lapsiperheiden pienituloisuusaste on valtakunnallisesti kasvanut johdonmukaisesti koko tarkastelujaksolla. Samankaltaista systemaattisuutta on havaittavissa peruspalvelukeskuksen kunnista Hartolassa, Sysmässä ja Iitissä. Erityisen huono tilanne on Hartolassa ja Sysmässä. Koko maan tasoa parempi tilanne on tarkastelujakson lopussa vain Orimattilassa ja Nastolassa, joissa lapsiperheiden
pienituloisuuaste on ensimmäisten vuosien nousun jälkeen lähtenyt laskemaan. Pukkila ja Iitti ovat
jokseenkin valtakunnan tasolla.
Lapsiperheiden pienituloisuusaste 2000-2007 (Stakes)
28,0
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
Sysmä
Orimattila
Nastola
B 2000 m 2001 D 2002 O 2003 • 2004 O 2005 m 2006 ö 2007
Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tukitoimi, jota myönnetään hakemuksesta silloin,
kun muut perheen tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä menoja. Toimeentulotukea saavien
perheiden taloudellisen tilanteen voi todeta olevan erityisen heikko varsinkin, jos perhe joutuu pitkäkestoisesti tukeutumaan perheen elannon turvaamisessa toimeentulotukeen. Erityisesti perheen
huoltajan
työttömyys tai työkyvyttömyys ovat seikkoja, joiden vuoksi perheet joutuvat hakemaan toimeentulotukea.
Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä PHSOTEY:n
peruspalvelykeskuksen ilueejla yuosina 2000:2007 (Stakes)
12,0
10,0
B 2000 H 2001 D 2002 D 2003 • 2004 O 2005 • 2006 D 2007
Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kaikissa kunnissa, Artjärveä lukuun ottamatta, laskenut niin Päijät-Hämeessä kuin koko maassakin vuosina 2000 - 2007. Taloudellinen lama on
kuitenkin merkinnyt sitä, että toimeentulotukiasiakkuuksien määrä on ollut vuodesta 2009 lähtien
selvässä nousussa. Talouksien määrä kasvoi vuodesta 2008 x kotitaloudella vuonna 2009. Osa näistä hakijoista on perheellisiä ja osan asiakkuus muodostuu pitkäkestoiseksi.
17/57
Peruspalvelukeskuksen kunnista Pukkilan kunta poikkeaa jälleen myönteisesti. Lapsiperheitä on
ollut toimeentulotukiasiakkuudessa huomattavasti vähemmän kuin muissa kunnissa, PäijätHämeessä tai koko maassa. Kaikissa kunnissa kehitys on kuitenkin ollut myönteinen. Sysmässä,
Hartolassa ja Nastolassa on ollut runsaasti lapsiperheitä toimeentulotukiasiakkaina.
3.6. Asuminen ja asuinympäristö
Asumisen ongelmilla on yhteyttä syrjäytymiseen, jos asumisongelmia esiintyy yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa (mm. yksinhuoltajuus, pienituloisuus, toistuvat muutot). Suomessa asumistukea
saavista lapsiperheistä valtaosa on yksinhuoltajatalouksia.
Ahtaasti asuvat useimmiten pienituloiset yksinhuoltajat lapsineen. Keskimäärin yksinhuoltajaperheiden asunnoissa on 32,7 neliötä asukasta kohden. Koko väestön keskiarvo on 36,7 neliötä asukasta kohden. Äiti ja lapset asuvat yleensä ahtaammin kuin isä ja lapset.
PHSOTEY:n alueella asuvat lapsiasuntokunnat,
joiden on todettu asuvan ahtaasti (Stakes)
45,0 T
40,0 -
35,0
Vuonna 2000 ahtaasti asuvia lapsiperheitä oli eniten Hartolassa, Sysmässä ja Pukkilassa. Vuonna
2008 edellä mainittujen lisäksi Myrskylässä oli eniten ahtaasti asuvia lapsiperheitä. PäijätHämeessä vain Nastolassa ahtaasti asuvia lapsiperheitä oli vähemmän kuin Päijät-Hämeessä tai
koko maassa. Ahtaasti asuminen on kuitenkin vähentynyt peruspalvelukeskuksen kunnissa samassa
suhteessa kuin Päijät-Hämeen maakunnassa tai koko maassa keskimäärin.
3.7. Terveystiedot
Nuorena valitaan elämäntyyli ja omaksutaan elämäntavat, jotka vaikuttavat suuresti siihen, miten
terveenä ja miten pitkään ihminen elää. Nuorena omaksutut ravitsemus-, liikunta-, virkistäytymis-ja
lepotottumukset ovat hyvin pysyviä. Silloin ratkaistaan myös suhde tupakointiin, päihteisiin, seksuaalisuuteen ja moniin muihin tärkeisiin elämänalueisiin. Nuorena valitaan psyykkiset ja sosiaaliset
toimintamallit, jotka ajan myötä vakiintuvat ja vaikuttavat hyvinvointiin.
Väestöryhmien väliset terveyserot ovat viime vuosina jopa kasvaneet ja ne näkyvät kaikilla terveyden saroilla. Pitkäaikaissairaudet ovat alimmissa sosiaaliryhmissä noin 50 prosenttia yleisempiä
kuin ylimmissä. Korkeasti koulutetuilla 25-vuotiailla on odotettavissa keskimäärin 13 tervettä elinvuotta enemmän kuin perusasteen koulutetuilla.
18/57
Väestön terveydentilaa voidaan kuvata sairastavuusindeksillä. Kyseinen mittari ilmaisee jokaiselle
Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan
väestön keskiarvoon (= 100). Luku on ikävakioitu
Ikävakioitu sairastavuuslndeksi vuosina 2000-2008 (Stakes)
B 2000 B 2001 O 2002 D 2003 • 2004 O 2005 • 2006 a 2007 • 2008
Koko maan väestön sairastavuusindeksiin verrattuna Sysmän ja Hartolan indeksiluvut ovat korkeat.
Muilla peruspalvelukeskuksen kunnilla indeksiluku pyörii melko lähellä maan keskiarvoa. Pukkilan
sairastavuusindeksi on kaikkia muita kuntia pienempi ja hyvä verrattuna koko maan keksiarvoon.
Sysmässä, Hartolassa ja Artjärvellä on sairastuvuus indeksin lisäksi myös kuolleisuusindeksi ja työkyvyttömyysindeksi selkeästi yli valtakunnallisen keskitason.
Työkyvyttömyyseläkettä saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanlkäisestä väestöstä
14,0 -
Iitti
Onrnattna
Nastola
Päijät-Häme
Koko maa
S 2000 H 2001 D 2002 D 2003 « 2004 D 2005 • 2006 D 2007 H 2008
Artjärvellä, Hartolassa ja Sysmässä on vuosien 2000-2008 aikana ollut selvästi
työkyvyttömyyseläkkeen saajia kuin muissa peruspalvelukeskuksen kunnissa. Vuonna 2008 heitä on PäijätHärneessä 0,4 % enemmän kuin Suomessa keskimäärin ja Sysmässä 4,2 % enemmän, Hartolassa
3,9 % enemmän ja Artjärvellä 1,8 % enemmän. Pukkilassa taas työkyvyttömyyseläkkeen saajia on
1,7 % vähemmän kuin maassa keskimäärin.
Mielenterveyden ongelmat ja psykiatriset häiriöt ovat huomattava kansanterveydellinen ongelma,
jotka lisäävät syrjäytymisriskiä. Lasten ja nuorten kehityksen häiriintyminen ja psyykkinen sairastavuus on lähivuosien erityinen haaste. Arviolta 20 % lapsista ja nuorista kärsii kehityksellisistä,
tunne-elämän tai käyttäytymisen ongelmista, joihin liittyy huomattava syrjäytymisen riski. Mielenterveydenhäiriö on runsaalla kymmenellä prosentilla lapsista ja nuorista
19/57
Vanhemman mielenterveyden häiriö tai muu vakava sairastaminen on riski lapsen kehitykselle ja
turvalliselle kasvuympäristölle, ja lasten vaara sairastua psyykkisiin häiriöihin sekä lapsuudessa että
aikuisuudessa kasvaa. (Stakes.) Psykiatrisessa laitoshoidossa hoidettujen lasten ja nuorten määrä on
ollut selvässä kasvussa koko maassa. Viidentoista vuoden aikana psykiatrisessa sairaalahoidossa
olevien lasten ja nuorten määrä on enemmän kuin kaksinkertaistunut.
Kasvatus- ja perheneuvonta
Kasvatus- ja perheneuvonnan alle 18-vuotiaat asiakkaat PHSOTEY:n peruspalvelukeskuksen alueen kunnissa vuosien 2000 ja 2008 välisenä aikana (Stakes)
180 T
120 *
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
Hartola
Sysmä
Iitti
Orimattila
Nastola
Päijät-Häme
Koko maa
B 2000 E 2001 D 2002 D 2003 • 2004 D 2005 • 2006 D 2007 • 2008
Hartolan ja Sysmän osalta alle 18-vuotiaita asiakkaita on ollut muuhun kuntakahdeksikkoon nähden
vähän, mutta käyttö on kasvanut viimeisinä vuosina. Pienistä kunnista Artjärvi on käyttänyt kasvatus-ja perheneuvonnan palveluita verrattain paljon. Iitin korkeissa luvuissa näkynee kasvatus- ja
perheneuvontapa!veiujen tuottaminen omana toimintana. Moniammatillinen perheneuvola ja omana
toimintana järjestetty kasvatus- ja perheneuvonta eivät kuitenkaan täysin ole vertailukelpoisia keskenään. Kasvatus- ja perheneuvonnan käyttöön vaikuttaa osaltaan se,
perustasolla on ollut
käytössä perheneuvolan käytön tarvetta vähentävää resurssia. Näin ollen vuosittaiset vaihtelut voivat selittyä myös resurssoinnin vaihteluilla eikä yksinomaan asiakastarpeiden muutoksilla.
Lastenpsykiatrian avohoito
Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian avohoitokäynneissä on suurta vuosittaista vaihtelua kunnittain. Pienimmistä kunnista Myrskylä on käyttänyt runsaasti erikoissairaanhoitoa johtuen ilmeisesti
perheneuvolapalvelujen puutteesta. Käyttö väheni 2000-luvun puolivälissä, mutta on jälleen 2007
noussut huomattavasti. Päijät-Hämeessä on valtakunnan tasoon
huomattavasti
erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian avohoitokäyntejä.
20/57
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria /1000 0-12 -vuotiasta
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
Hartola
Sysmä
Iitti
Orimattila
Nastola
Päijät-Häme
Kokomaa
O Keskiarvo 2000-06 • 2007
Pemspalvelukeskuksen kunnista erityisesti Myrskylä, mutta myös Sysmä, Hartola ja Iitti ovat joutuneet käyttämään 2000-luvun alkupuolella runsaimmin lastenpsykiatrian avopalveluja. Pukkilan
osalta vuosi 2007 oli poikkeuksellinen, mutta edelleen näkyi Myrskylän suuri tarve. Myös Orimatti-
lan käyttö nousi yli Päijät-Hämeen keskimääräisen käytön tuona vuonna. Vuoden 2009 alusta
myrskyläläiset perheet ovat voineet käyttää Päijät-Hämeen perheneuvolan ja sittemmin Lahden perheneuvolan palveluita. Tämän toivotaan näkyvän siten, että perheet saavat tarvitsemansa tuen aiemmin ja vältytään takavuosien runsaalta lastenpsykiatrian avohuollon käytöltä.
Nuorisopsykiatrian avohoito
Koko maahan verrattuna Päijät-Hämeessä ja peraspalvelukeskuksen alueella on avohoitokäyntejä
vähän. Kaikkiaan käyntimäärät ovat kasvussa sekä valtakunnallisesti että Päijät-Hämeen maakunnan ja peruspalvelukeskus Aavan alueella. Kuten lasten, myös nuorten, kohdalla vuosittaisessa käytössä on huomattaviakin eroja
Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä nuorisopsykiatriassa (Stakes)
D Keskiarvo 2000-06 • 2007
Selkeästi on kuitenkin nähtävissä, että Myrskylän nuoret ovat tarvinneet nuorisopsykiatriaa huomattavasti muiden kuntien nuoria enemmän vuosina 2000 - 2006. Myös Nastolan ja Iitin tarve on ollut
suurempaa kuin Päijät-Hämeessä keskimäärin. Vuonna 2007 erityisesti Pukkilan, mutta myös Artjärven ja Sysmän käyttö on ollut huomattavasti aiempaa keskiarvoa suurempaa. Vielä suurempaa
käyttö on ollut kuitenkin Päijät-Hämeessä kokonaisuutena.
21/57
Lasten ja nuorten psykiatrian laitoshoito
Päijät-Hämeessä on lasten ja nuorten psykiatrinen laitoshoito lisääntynyt 1990-luvun lamavuosista
lähtien huomattavasti, kuten koko maassa. Päijät-Hämeessä laitoshoidossa hoidetaan sekä alakouluikäisiä että nuorisoikäisiä enemmän kuin maassa keskimäärin. Alle kouluikäisten kohdalla maakunta on koko maan tasossa.
Psykiatrian laitoshoito ikäryhmittäin / 1000 vastaavanikäistä
1994
1995 1996 1997 1998 1999 2000
2001
2002
2003
—•— 0-6 vuotiaat Päijät-Häm e
—•— 0-6 vuotiaat koko m aa
—H—7-12 vuotiaat koko maa
—*—13-17 vuotiaat Päijät-Häm e •
2004
2005
2006
2007
2008
7-12 vuotiaat Päijät-Häm e
-13-17 vuotiaat koko maa
Huomionarvoista on, että Päijät-Hämeessä sairaalahoitoa saaneita on enemmän kuin maassa keskimäärin. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden lasten ja nuorten määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien määrääjä niiden
vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten paljon lasten ja nuorten psykiatrista sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa
alueella on tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä (THL).
Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat /1000 vastaavan ikäistä
Pukkila
Hartola
Sysmä
Iitti
Orimattila
Nastola
Päijät-Häme
m 2000 m 2001 D 2002 a 2003 • 2004 D 2005 B 2006 D 2007
Koko maa
22/57
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastosta puuttuu osa kunnista ja pienten kuntien osalta osa
vuosista, koska tietosuojan vuoksi THL ei julkaise alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja. Näin
ollen täyttä kokonaiskuvaa kuntien tilanteesta ei saa.
Mielenterveyden häiriöt ja työkyvyttömyys
Peruspalvelukeskuksen kuntien tilanne on hyvin pitkälti koko maan lukujen kanssa samassa tasossa,
vain Hartolan ja Sysmän luvut ovat selkeästi korkeampia ja Pukkilan jälleen alhaisin.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneet, %
16-64 vuotiaista keskimäärin vuosina 2000-2007 sekä 2008
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
Hartola
SysmI
Iitti
Orimattila Nastola
Päijät-
Kokomaa
Häme
lm Keskiarvo 2000-07 • 2008
Artjärven osalta tilanne on parantunut 2000-luvulla, samoin Myrskylän hieman. Muiden kuntien
osalta tilanne on mennyt heikompaan suuntaan, kuten yleisesti Suomessa. Eniten muutosta huonompaan on tapahtunut Orimattilassa.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen
PHSOTEY 2000-2008 j(Stakf s)_
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
B
E 2001 D
vuoksi työkyvyttömyyseläkettl
Hartola
Sysmä
Iitti
Orimattila
Nastola
D 2003 « 2004 D 2005 B 2006 D 2007 «
Päihteet
Alkoholin käyttö on lisääntynyt Suomessa suuresti viimeksi kuluneiden neljän vuosikymmenen
aikana. Vuonna 2005 alkoholijuomien tilastoitu kulutus nousi 100 prosentin alkoholina 8,2 litraan
asukasta kohti (Päihdelinkki). Päihdehuollon erityispalveluissa asioivien asiakkaiden määrä on viime vuosina lisääntynyt ja sairaaloissa alkoholisairauksien vuoksi hoidettujen asiakkaiden määrä on
kasvanut 10 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2007.
23/57
Päihteillä on suuri vaikutus nuorten terveyteen. Koko Euroopassa on päihteiden käyttö lisääntynyt
1990-luvulla ja tämä samansuuntainen ilmiö on nähtävissä myös Suomessa. Käyttäjien määrä on
noussut ja yhä nuoremmat lapset ja nuoret tutustuvat päihteisiin. Paikkakuntien väliset erot ovat
Suomessa kaventuneet ja huumeita on saatavissa kaikkialla. Yleisesti on tiedossa, että päihde- ja
mielenterveysongelmat kytkeytyvät usein toisiinsa.
Alkoholinmyynti 100%:n alkoholina litroina asukasta kohti oli Hartolassa ja Sysmässä muuta peruspalvelukeskuksen aluetta nähden selvästi suurempaa. Sysmän ja Hartolan luvut olivat myös Päijät-Hämeen ja koko maan tilanteeseen nähden korkeat. Muut peruspalvelukeskuksen kunnat pysyttelivät maakunnan ja koko maan tason alapuolella.
Alkoholinmyynti 100%: n alkoholina (Stakes)
12,5
10,0 - -
Nastola
Päijät-Häme
Koko maa
a 2000 a 2001 D 2002 o 2003 • 2004 a 2005 • 2006 a 200? • 2008
Peruspalvelukeskuksen kunnista oli A-klinikan asiakkaina vuonna 2000 yhteensä 114 eri asiakasta
ja vuonna 2008 vastaava
oli noussut 172:een asiakkaaseen. Näissä luvuissa ovat
kaikille ikäluokille kustantamat palvelut.
Päihdehuollon kuntoutuslaitoksissa olevien asiakkaiden määrä on vuosina 2000 - 2007 vaihdellut
42 - 65 asiakkaan välillä.
Nuorten päihdehuollon laitoshoitoa on käyttänyt selkeästi eniten Nastola.
Päihdehuollon laitosten 0-17 -vuotiaiden asiakkaiden hoitopäivät vuoden aikana
300 -,
Artjärvi
Hartola
Iitti
Myrskylä
Nastola
Orimattila
11999 H 2000 • 2001 D 2002 • 2003 H 2004 D 2005 D 2006 • 2007 • 2008
Pukkila
24/57
3.8. Lähisuhde- ja perheväkivalta lapsiperheissä
Lähisuhde- ja perheväkivallalla on monia ilmenemismuotoja: se voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, omaisuuteen kohdistuvaa tai taloudellista väkivaltaa tai sillä uhkaamista. Myös laiminlyönti ja
kaltoinkohtelu ovat väkivaltaa. Naisiin kohdistuva lähisuhde- ja perheväkivalta on Suomessa erityisen vakava kansanterveydellinen ongelma. Yhä enemmän käydään jo kuitenkin keskustelua myös
naisten itsensä tekemästä väkivallasta sekä miehiin että lapsiin kohdistuvana. Silloinkaan, kun väkivalta kohdistuu aikuisiin, perheväkivalta ei vahingoita ainoastaan väkivallan teon uhria, vaan myös
perheessä elävien lasten terveyttä ja kehitystä.
Sosiaali-ja terveysministeriön suosituksen mukaisesti palvelujärjestelmää tulisi kehittää siten, että
se pystyisi tarjoamaan lähisuhde- ja perheväkivallan eri osapuolille palveluja ja tukea asuinpaikasta
riippumatta. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön ei myöskään tulisi keskittyä ainoastaan
korjaavaan toimintaan, vaan myös ennaltaehkäiseviä työtapoja tulisi yhtälailla kehittää.
Stakesin keräämien tietojen mukaan vuosina 2000 - 2006 keskimäärin 200 päijät-hämäläistä on
joutunut käyttämään turvakodin palveluita vuoden aikana. Kyseisenä jaksona peraspalvelukeskuksen kuntien asukkaista eniten palveluja käyttivät Nastola (17,6 henkilöä/vuosi) ja Orimattila (l 1,6
henkilöä). Iitin käyttö oli 1,7 henkilöä, Hartolan 1,6 ja Sysmän 1,1. Artjärveltä, Myrskylästä ja Pukkilasta ei käytetty turvakotia. Käyttöön vaikuttaa varmasti osaltaan turvakodin sijainti Lahdessa.
3.9. Rikollisuus
Poliisin tilastojen mukaan alle 18-vuotiaita on ollut ilmoitetuissa tapauksissa asianomistajina vuosina 2008 ja 2009 peruspalvelukeskuksen kunnissa yhteensä 316 lasta eli noin 160 lasta/vuosi. Ikäluokasta noin 0,1 - 0,2 % on ollut asianomistajana rikoksessa tms. poliisin tutkimassa tapauksessa.
/ alle 1
(kuntayhtymän alueella yhteensä 181 vuonna 2008 ja 135 vyonna 2009)
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
Orimattila
B
Nastola
Hartola
Sysmä
Iitti
m
Epäiltyinä henkilöinä on Aavan kunnissa ollut kahtena vuonna yhteensä 456 eli noin 230 lasta tai
nuorta / vuosi. Epäiltyjä nuoria on kunnissa ikäluokkaan suhteutettuna näinä kahtena vuonna vähiten Myrskylässä ja eniten Orimattilassa ja Hartolassa, jossa ikäluokasta noin 0,3 / on ollut epäiltynä.
25/57
Epäillyt henkilöinä /Alle 18-vuotiaat
(kuntayhtymän alueella yhteensä 234 vuonna 2008 ja 222 vuonna 2009)
100,0
Artjärvi
Pukkila
Myrskylä
Orimattila
Nastola
Hartola
Sysmä
Iitti
m 2008 (32009
Alle 18-vuotiaiden rikosepäilyjä on ollut vuosina 2008 ja 2009 yhteensä 880 eli keskimäärin 440 /
vuosi. Ikäluokkaan suhteutettuna ilmoitettuja rikosepäilyjä oli eniten Orimattilassa, Hartolassa ja
Iitissä ja vähiten Myrskylässä.
Ilmoitettu epäillyt rikoksina / Alle 18-vuotiaat
(kuntayhtymän alueella yhteensä 451 vuonna 2008 ja 429 vuonna 2009)
210,0 T
Artjärvi
Myrskylä
Orimattila
Nastola
Hartola
Sysmä
Iitti
4, LAPSIPERHEIDEN PALVELUT
Kuntien neuvola, kouluterveydenhuolto, päivähoitoja koulu/sivistyspalvelut on kuvattu liitteenä
olevissa palvelukuvauksissa. Osalla kuntia on laajasti erikseen kuvattu myös nuorisotoimen palvelut
ja seurakuntien palvelut. Kuntakuvauksissa on myös viittauksia kunnissa järjestöjen toteuttamaan
toimintaan.
ja
Neuvolatoiminnan mitoituksista on olemassa seuraavat Suomen terveydenhoitajaliiton suositukset
vuodelta 2005:
- Raskaana olevien ja synnyttäneiden perheiden terveydenhoito
• Yksi terveydenhoitaja enintään 80:ta synnyttävää perhettä varten (16 synnyttävää
perhettä / yksi työpäivä viikossa)
- Alle kouluikäisten lasten terveydenhoito
• Yksi terveydenhoitaja enintään 340:aa alle 7-vuotiasta lasta / terveydenhoitaja, kun
sijaista ei ole (68 lasta / yksi työpäivä)
26/57
-Kouluikäisten terveydenhuolto
• Yksi terveydenhoitaja 600:aa koululaista varten, korkeintaan 700 oppilasta (140 koululaista / työpäivä)
- Opiskelijoiden terveydenhuolto
• Yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja toisella asteella 600-800 opiskelijaa ja korkeaasteella 800-1000 opiskelijaa varten (120-200 opiskelijaa / työpäivä
Jos työpisteitä on useampia tai jos sijaisia ei ole käytettävissä, tulisi tämä huomioida siten, että asiakasmäärät alhaisemmat.
Valtioneuvosto on antanut asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä
lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (2009/380), joka astui voimaan 1.7.2009.
Kunnilla on siirtymäaikaa 1.1.2011 asti järjestää palvelut lain asetuksen edellyttämällä tavalla.
Terveydenhuoltoasetuksen taustana ollut lasten ja nuorten palveluiden kehitys. Ehkäisevät palvelut
ovat vähentyneet 1980-luvun lopulta lähtien ja samaan aikaan korjaavien ja erikois-ja erityistason
hoitojen määrä on noussut. Tästä johtuen on päädytty normiohjaukseen. Terveydenhuoltoasetus
pohjautuu Stakesin (nyk. THL) ja sosiaali-ja terveysministeriön oppaisiin ja suosituksiin (Kouluterveydenhuollon opas 2002, Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004, Lastenneuvolaopas 2004,
Opiskeluterveydenhuollon opas 2006, Seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 2007).
Tarkoituksena on varmistaa, että terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetus korostaa perhekeskeistä työskentelyotetta ja osallistamista. Siinä kiinnitetään erityistä
huomioita kehitysympäristöihin ja moniarnmatillisuuteen.
Palvelujen järjestämisestä todetaan,
kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on
hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä
lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle ja nämä toimintaohjelmat on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa.
Kouluterveydenhuollon käyntien määrä on 1990-luvun laman jäljiltä laskenut koko maassa. PäijätHämeessä tilanne on kouluterveydenhuollon osalta ollut kuitenkin parempi kuin maassa keskimäärin. Peruspalvelukeskuksen kunnista vain Orimattila on selkeästi ylittänyt valtakunnallisen tason.
Muista kunnista vain Hartolassa ja Sysmässä käyntejä on ollut joinakin vuosina samalla tasolla kuin
maakunnassa tai
keskimäärin. Vähiten käyntejä on ollut AMPU-kunnissa, joiden käyntimäärät ovat joinakin vuosina jääneet neljännekseen maan keskitasosta.
Käyntimäärien sisällä on tapahtunut
korvattu terveydenhoitaj akäynneillä.
niin,
lääkärikäyntien
on
27/57
Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit/10007-18-vuotiasta
Koko maa
Päijät-
Artjärvi
Hartola
Iitti
Myrskylä
Nastola
Orimattila
Pukkila
Sysmä
Häme
B 1994 D 1996 • 1998 • 2000 • 2002 D 2004 • 2006 • 2008
Ennaltaehkäisevä perhetyö ja kotihoidon lapsiperheiden kotipalvelu
Kaikkien kahdeksan kunnan alueella on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueella käytettävissä neuvolan yhteydessä toimivan perhetyöntekijän palvelut. Yhtymän aloittaessa toimintansa
tämänkaltainen toiminta oli puutteellista ja epäsystemaattista erityisesti pienissä kunnissa. Nykyisellään AMPU-kunnilla on yhteinen perhetyöntekijä, Orimattilalla, Nastolalla ja Iitillä on kullakin yksi
perhetyöntekijä ja Sysmä-Hartola -alueella yksi työntekijä.
Ennaltaehkäisevän perhetyön resurssi ei kuitenkaan ole riittävä ja välttämättömissä tilanteissa kotija asumispalvelujen tulosalue täydentää neuvolan perhetyötä. Lisäksi palveluita joudutaan toisinaan
ostamaan ulkopuolisilta yrittäjiltä. Neuvolan yhteydessä toimiva ennaltaehkäisevä perhetyö ja kotihoidon perhetyö tekevät sosiaalihuoltolain mukaista kotipalvelutyötä. Ennaltaehkäisevään työhön
on peruspalvelukeskuksen syntymisen jälkeen panostettu määrällisesti ja kehittämistyön kautta ja
tämä panostus näkynee jatkossa vähentäen lastensuojelun kasvupainetta. Tavoitteena tuleekin olla,
että ennaltaehkäisevä perhetyö tavoittaa perheet jo ennen mahdollisten ongelmien syntyä.
Lapsiperheiden kotipalvelun määrä on laskenut huomattavasti lamavuosista lähtien. Muutos on ollut
hyvin voimakas koko maassa ja Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeessä lapsiperheet ovat saaneet tilastojen mukaan ylipäätään hyvin vähän kodinhoitoapua. Vain Sysmässä näitä palveluita on tarjottu perheille jotakuinkin samalla tasolla kuin maassa keskimäärin. Iitissä perheille kohdistetun kodinhoitoavun
on laskenut erittäin voimakkaasti ollen vuosituhannen vaihteen aikoihin erittäin vähäistä. Myrskylässä ja Pukkilassa näyttää olleen vuosia, jolloin kodinhoitoapua ei ole annettu lapsiperheille.
Tilastoissa on valitettavasti virheellisyyttä vuosien 2007 ja 2008 osalta. Yhtymän
lapsiperheiden ennaltaehkäisevä perhetyö ei ole kirjautunut tilastoihin oikein.
tuotettu
28/57
Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä
Koko maa
PäijätHäme
Artjärvi
Hartola
Iitti
Myrskylä
Nastola
Orimattila
Pukkila
Sysmä
m 1994 B 1995 D 1996 D 1997 • 1998 B 1999 • 2000 D 2001 • 2002 m 2003 D 2004 O 2005 • 2006 • 2007 l
5. LASTENSUOJELUN PALVELUT KUNNISSA
Yksilö- ja perhekohtaisen
Lastensuojelu jakautuu avohuoltoon, sijaishuoltoon ja jälkihuoltoon. Suurin osa lastensuojelutyöstä
on avohuollon tukipalveluita.
Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on ottanut vastaan lastensuojeluilmoituksen tai pyynnön lastensuojelutarpeen selvittämiseksi
tai saanut muulla tavoin tiedon lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta.
Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen on arvioitava välittömästi mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Sosiaalityöntekijän on viimeistään
arkipäivänä siitä,
on vastaanottanut ilmoituksen tai muun vastaavan yhteydenoton, ratkaistava ryhdytäänkö sen perusteella
tekemään lastensuojelun tarpeen selvitys. Lastensuojeluilmoitus voi joskus olla luonteeltaan sellainen, ettei se johda jatkotoimenpiteisiin. Varsinainen lastensuojelun asiakkuus alkaa siitä hetkestä,
kun ryhdytään kiireellisiin toimenpiteisiin tai käynnistetään lastensuojelun tarpeen selvitys.
Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään syntymättömästä lapsesta. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien henkilöiden on tehtävä ennen lapsen syntymää ennakollinen lastensuojeluilmoitus,
jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Varsinainen lastensuojeluasiakkuus voi kuitenkin alkaa vasta lapsen
syntymän jälkeen. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tarkoituksena on turvata vanhemmille
mahdollisuus päästä ajoissa tarvittavien tukitoimien piiriin. Ilmoittajalla tulee olla varmaa tietoa
esim. lapsen
päihdeongelmasta, vakavasta mielenterveyden häiriöstä tai vapausrangaistuksesta.
Lastenseojelutarpeen selvitys
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta. Selvityksessä
arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita ja lapsen huoltajien sekä mahdollisten muiden lapsen hoidosta ja
kasvatuksesta vastuussa olevien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Selvityksessä arvioidaan lastensuojelun toimenpiteiden tarvetta ja se tehdään niin laajana kuin
se kulloisessakin tilanteessa on tarpeen. Sosiaalityöntekijä voi selvityksen tekemiseksi olla tarvittaessa yhteydessä lapselle läheisiin henkilöihin, asiantuntijoihin ja muihin yhteistyötahoihin.
29/57
Lastensuojelutarpeen selvityksen valmistuttua selvityksen yhteenveto käydään läpi perheen kanssa
ja suunnitellaan mahdollisia palveluita. Lastensuojelun asiakkuus päättyy, jos selvitys ei anna aihetta jatkotoimenpiteisiin.
Avohuollon tukitoimet
Avohuollon tukitoimiin on ryhdyttävä viipymättä, jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa
lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään
(34 §). Tarkoituksena edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä ja tukea ja vahvistaa vanhempien
tai muiden henkilöiden kasvatuskykyä ja mahdollisuuksia. Tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan
yhdessä ja palvelut järjestetään asiakassuunnitelmaan perustuen ja niistä päättää sosiaalityöntekijä.
Lakisääteiset avohuollon tukitoimet on toteutettava kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelutyöntekijän tulee tavata lapsi riittävän usein henkilökohtaisesti.
Avohuollon tukitoimia ovat sosiaalityön neuvonta ja ohjaus, taloudellinen tuki, perhetyö, tukihenkilö-ja tukiperhetoiminta, terapiapalvelut, loma-ja virkistystoiminta (esim. leirit), vertaisryhmät,
läheisneuvonpito, perhe- ja laitoshoito avohuollon tukitoimena, perhekuntoutus, päivähoito lastensuojelullisin perustein yhteistyössä päivähoidon kanssa, koulunkäynnin tuki yhteistyössä kouluviranomaisten kanssa (säännölliset oppilashuoltoryhmät, verkostoneuvottelut yksilötasolla), asuntoon
liittyvien puutteiden korjaaminen, asunnon hankkiminen asuntoviranomaisen kanssa, nuorten asumisen järjestäminen yhdessä asuntoviranomaisen kanssa, kasvatus-ja perheneuvonta, päihdehuollon palvelut avo- ja laitoshuollossa, ensi- ja turvakotipalvelut, tukiasunnot sekä aktivointisuunnitelmat ja kuntouttava työtoiminta tehostetusti lastensuojeluperheiden vanhemmille
Perhetyö
Lastensuojelun perhetyöhön tulon syynä voi olla esim.: varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat, käytöksellään oireileva lapsi tai nuori, jolla ilmenee voimakasta uhmaa, aggressiivisuutta, vetäytymistä,
keskittymisvaikeuksia, syrjäytymistä, koulunkäyntivaikeuksia, näpistelyä, itsetuhoisuutta, päihdekokeilua tms. Tai syynä voi olla vanhemman päihde- tai mielenterveysongelma, perheväkivalta,
vanhemmuuden puutteet, akuutti elämäntilanteen muutos tms.
Tavoitteena on tukea vanhempien vanhemmuutta tarjoamalla tukea ja ohjausta lapsen ja vanhempien väliseen vuorovaikutussuhteeseen ja siinä ilmenneisiin muutostarpeisiin. Jotta perhetyö olisi tuloksellista, tulee vanhemman tai lapsen saada perhetyön lisäksi asianmukaista asiantuntija-apua
esim. päihde- ja mielenterveysongelmaan.
Lastensuojelun perhetyö on luonteeltaan keskustelevaa ja toiminnallista. Se tukee arjen toiminnoissa ja etsii uusia toimintamalleja esimerkiksi perheen vuorovaikutukseen. Perhetyössä perhettä motivoidaan muutoksen aikaansaamisessa ja ylläpitämisessä. Perhetyö on aina interventio perheen yksityisyyteen ja sisältää myös kontrollin elementtejä. Onnistumisen edellytyksenä on työskentelyn
avoimuus ja läpinäkyvyys ja luottamuksen syntyminen asiakkaan ja työntekijän välillä. Perhetyö
koostuu pääasiassa kotikäynneistä ja käyntien aikana tapahtuvista keskusteluista.
Kuntouttavan perhetyön hanke 1.4.2009 - 31.3.2011
Kaksi sosiaaliohjaajaa, jotka työskentelevät intensiivisesti perheen kanssa tavaten perhettä useita
kertoja viikossa. Kuntouttavaa perhetyötä käytetään työmuotona, kun sijoitus näyttää nousevan
30/57
vaihtoehdoksi tai on muuten intensiivisen työn tarvetta. Intensiivisellä työotteella pyritään löytämään ja ylläpitämään motivaatiota perheiden tai nuoren itsenäiseen elämänhallintaan. Tavoitteena
on sijoitusten välttäminen kokonaan tai sijoitusten keston lyhentäminen ja jälkihuoltoon siirtyminen
tukeminen. Työskentely saavutti jo ensimmäisenä toimintavuotenaan erittäin hyviä tuloksia ja tavoitteena on toiminnan vakinaistaminen.
Sijaishuolto
Lapsi on otettava huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto (40 §), jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi
vaarantaa terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiksi sopivia tai mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi
ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.
Huostaanoton tarpeen arvioinnissa tarkastellaan neljää kokonaisuutta:
jil)
i2)
• \'
• ;J3)
||4)
.. ?
Kasvuolosuhteiden arviointi (perushoito, ymmärtäminen ja tuki, kasvuympäristö)
Lapsen elämäntavan vahingollisuuden arviointi (päihteidenkäyttö, rikollinen teko tai elämäntäpä, muu näihin rinnastettava käyttäytyminen)
Avohuollon tukitoimien arviointi (soveltuvuus, mahdollisuus, riittävyys)
Lapsen edun arviointi (edellisten lisäksi, onko huostaanotto käytettävissä olevista vaihtoehdoista paras tai epätyydyttävistä vaihtoehdoista vähiten huono)
•!..
Huostassapito on lopetettava, kun siihen ei enää ole perusteita (47 §). Viimeistään huostaanotto
kun nuori täyttää 18 vuotta.
(
Jälkihuolto
Jälkihuolto on järjestettävä sijaishuollon eli huostaanoton päättymisen jälkeen tai jos lapsi on ollut
yhtäjaksoisesti sijoitettuna kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena vähintään puoli vuotta yhtäjaksoisesti. Kunnan jälkihuoltovelvoite päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta. Jälkihuollon muotoja
ovat esimerkiksi sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan / perhetyöntekijän neuvonta ja ohjaus, tukihenkilö, koulutuksen tukeminen, taloudellinen tuki harrastuksiin, tuettu asuminen tai asunnon järjestäminen. Vuoden 2009 aikana Aavan alueella oli jälkihuollon piirissä yhteensä 50 18 - 20vuotiasta nuorta. Nuorempia jälkihuollon piiriin
oli 9.
Lapsiperheiden sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
Peruspalvelukeskus Aavan kunnissa on lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä yhteensä 11; Orimattilan seudulla 5, Nastola-Iitti -alueella 4 ja Sysmä-Hartola -alueella l sekä l lastensuojelutarpeen
selvityksiä tekevä sosiaalityöntekijä. Lisäksi tulosyksikössä työskentelee l sosiaaliohjaaja lastensuojelutarpeen selvityksissä ja Sysmä-Hartola -alueella osa perhetyön sosiaaliohjaajan työpanoksesta ohjautuu myös muuhun lastensuojelun avohuoltoon.
31/57
Lastensuojelun sosiaalityö / sosiaaliohjaus
Orimattilan seutu
Nastola-Iitti
Sysmä-Hartola
Ls-tarpeen selvitykset
Yhteensä
0- 17-vuotiaita lapsia kunnassa
(31.12.2008) / työntekijä
5
4
1,5
2
12,5
9 10 lasta
1.1 99 lasta
877 lasta
853 lasta
Lastensuojelussa on 11 sosiaalityöntekijän virkaa ja yksi sosiaaliohjaajan virka. Vuoden 2008 lakimuutoksen johdosta saatiin tuo yhdestoista sosiaalityöntekijän virka sekä yksi sosiaaliohjaajan virka
tekemään erityisesti uutena lakiin kirjattuja lastensuojelutarpeen selvityksiä. Työpari aloitti toimintansa pääosin Nastola-Iitti —alueella ja siirtyi seuraavaksi työskentelemään pääosin Orimattilan seudulle. Sysmä-Hartola -alueella osa perhetyöhön sijoittuneen sosiaaliohjaajan työstä kohdentuu
myös muuhun sosiaaliohjaukseen kuin perhetyöhön. Tämä tuo lisäpanosta lastensuojelun asiakastyöhön ainoan Sysmä-Hartola -alueen lastensuojelun sosiaalityöntekijän rinnalle.
Vuoden 2010 keväällä sosiaalityöntekijöistä neljällä on laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ( 3§) määritelty sosiaalityöntekijän pätevyys. Seitsemässä sosiaalityöntekijän virassa työskentelee työntekijä, jolla ei tätä kelpoisuutta ole. Sosiaalityöntekijän virka
voidaan täyttää enintään vuodeksi kerrallaan työntekijällä, jolla ei ole viran edellyttämää kelpoisuutta, jos sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavaa ja tehtävään soveltuvaa työntekijää ei ole saatavilla.. Lastensuojelulakiin sisältyy säännöksiä, joiden mukaisesti tiettyjä lastensuojelun toimenpiteitä, kuten kiireellistä sijoitusta tai sen jatkopäätöstä, ei voi tehdä muu kuin sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaava viranhaltija.
Sosiaalityöntekijöiden saatavuus kunnalliseen sosiaalityöhön on yleisesti yliopistopaikkakuntia lukuun ottamatta ollut heikko. Orimattilan seudulla ei ole keväällä 2010 yhtään pätevyyden omaavaa
työntekijää, Nastola-Iitti alueella heitä on kolme ja Sysmä-Hartola —alueella yksi. Määräaikaisesti
sosiaalityöntekijän virkaa hoitavista jokainen kuitenkin suorittaa parhaillaan sosiaalityön opintoja ja
osalla valmistuminen on lähellä.
Lastenvalvojan tehtävät
Peruspalvelukeskus Aavan kunnissa lastenvalvojan tehtävät on sisällytetty alueellisesti yhteensä
neljän lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtäviin. Orimattilan seudulla on tehtävää hoitaa yksi sosiaalityöntekijä, Nastola-Iitti -alueella kaksi sosiaalityöntekijää ja Sysmä-Hartola -alueella sen lastensuojelun sosiaalityöntekijä.
Vuonna 2009 lastenvalvojatehtäviä toteutui seuraavasti:
isyyden selvittäminen
huolto- ja tapaamissopimus
eiatussopimus
Artjärvi Hartola Iitti
Myrskylä Nastola Orimattila Pukkila Sysmä yht.
2
4
25
15
70
59
6
12
193
2
10
16
29
46
65
32
19
huolto elatus yht.
Orimattilan seutu yhteensä
Nastola-Iitti yhteensä
Hartola-Sysmä yhteensä
82
95
16
182
184
41
154
204
55
418
483
112
138
139
134
119
14
6
25
26
407
413
32/57
Sosiaalipäivystys
Virka-aikainen sosiaalipäivystys on organisoitu siten, että lastensuojelun ja aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät vastaavat kukin vuorollaan viranomaisten päivystysyhteydenottoihin. Virka-ajan
ulkopuolinen sosiaalipäivystys on järjestetty seudullisesti siten, että palvelun tuottaa Lahden kaupunki. Sosiaalipäivystys teki kiireellisiä sijoituksia vuonna 2008 yhteensä 10 (Nastola 6, Orimattila
3 ja Myrskylä 1) sekä vuonna 2009 yhteensä 5 kiireellistä sijoitusta (Nastola l, Orimattila 3 ja
Myrskylä 1).
Työntekijäkohtaiset asiakasmäärät
Avohuollon asiakkaita / sosiaalityöntekijä
Orimattilan seutu (5)
Nastola-Iitti (4)
Sysmä-Hartola (1,5)
Yhteensä (sis. selvitykset) (12,5)
Sijoitettuja lapsia ja nuoria / sosiaalityöntekijä
Orimattilan seutu (5)
Nastola-Iitti (4)
Sysmä-Hartola(l)
Yhteensä (10)
2008
48
45
41
39
2008
22
19
22
22
2009
33
43
27
30
2009
21
18
20
20
Sosiaalihuoltolain 10 §:n mukaan kunnassa tulee olla sosiaalihuollon toimeenpanoon liittyviä tehtäviä varten sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä. Lain mukaan jokaisen kunnan käytettävissä
tulee olla sellaisen asiakastyöhön osallistuvan viranhaltijan palveluja, jolla on sosiaalityöntekijän
ammatillinen kelpoisuus. Sosiaalihuoltolaki ei siis ota kantaa suoraan henkilöstömääriin. Sosiaalihuollon asiakaslain (22.9.2000/812) mukaan asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Tämä edellyttää riittävää henkilöstömitoitusta, joka on eräs
laadukkaan palvelun edellytys.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille 2000-2003 on suositeltu,
kunnissa tulee olla vähintään yksi sosiaalityöntekijä 2000 asukasta kohden. Tämä mitoitus on toteutunut vaihtelevasti (ks. tarkemmin esim. Sosiaalibarometri 2005; Sosiaalibarometri 2003; Lääninhallitusten peruspalveluarviointi 2006).
Tehtävärakenteiden uudistaminen ja ammattiryhmien
täysimääräinen hyödyntäminen voivat vaikuttaa eri ammattiryhmien työn painottumiseen ja sitä kautta myös eri ammattiryhmien määrällisiin osuuksiin. Kunta- ja palvelurakermeuudistus puolestaan voi muuttaa palvelujen tuottamis- ja järjestämistapoja, jolla voi olla myös vaikutusta henkilöstön määriin ja eri
ammattiryhmien määrällisiin suhteisiin. (Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus, 2007, sosiaali-ja terveysministeriö).
Sosiaalipalvelujen tulosalueella on sosiaalityöntekijöitä yhteensä 19 (aikuissosiaalityössä ja vammaispalveluissa 8, lastensuojelussa 11). Ko. tehtäväalueilla työskentelee lisäksi kuusi sosiaaliohjaajaa (poislukien perhetyön sosiaaliohjaajat). Koska erityisesti lastensuojelussa määräajat eivät ole
peruspalvelukeskuksessa toteutuneet uuden lastensuojelulain voimassaolon kahden ensimmäisen
toimintavuoden aikana prosessin kehittämisestä ja alkuperäisestä lisäresurssista huolimatta, on vuo-
33/57
den 2010 talousarviossa kohdennettu määrärahaa johtavan sosiaalityöntekijän virkaan. Resurssi
kohdennetaan nimenomaan tukemaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ammatillista osaamista
ja kehittämistyötä sekä vahvistamaan haastavien asiakasprosessien hallintaa.
Peruspalvelukeskuksessa työskentelee lisäksi sosiaalipalvelujen tulosalueen työtä lähellä olevia
työntekijöitä sosiaalihuollossa seuraavasti: koulukuraattoreita yhteensä 6, joista kahdella on sosiaalityöntekijän pätevyys. Koti- ja asumispalveluissa on lisäksi yksi sosiaalityöntekijän virka, joka on
täyttämättä.
Nykyisten sosiaalipalvelujen tulosalueen sosiaalityöntekijöiden maarajaa alle mitoitustavoitteen
(sosiaalityöntekijä / 2000 asukasta) asukasmäärän ollessa 2.650. Jos huomioidaan tuleva johtavan
sosiaalityöntekijän vakanssi, mitoitus on 2.520. Kun huomioidaan myös muiden tulosalueiden kaksi
koulukuraattoria sekä yksi sosiaalityöntekijä, mitoitus on 2.190 eli jää edelleen hieman alle tavoitteen.
Myös tehtävärakenteella on merkitystä mitoitustavoitteen toteutumisen arvioinnissa. Mitoitustavoite
(sosiaalityöntekijä / 2000 asukasta) on määritelty vuosituhannen alkupuolella, jonka jälkeen lainsäädäntöön on tullut ns. palvelutakuuvelvoitteita määräaikoineen. Uuden mitoitussuosituksen oli
tarkoitus valmistua vuoden 2008 aikana, mutta tämä ei toteutunut. Uusissa suosituksissa huomioitaneen sekä lainsäädännön aiheuttamat uudet vaateet että koulutus- ja tehtävärakenteissa tapahtunut
muutos.
Lastensuojelutarpeen selvityksiä ei ole pystytty toteuttamaan lain edellyttämässä kolmen kuukauden
määräajassa. Lastensuojelun sosiaalityöhön aiemmin osoitettu lisäresurssi ei näin ollen ole ollut
toimintojen kehittämistyöstä huolimatta riittävä vastatakseen vuonna 2008 voimaan tulleen lastensuojelulain velvoitteisiin ja laajenneeseen lastensuojelutoimenpiteiden tarpeeseen. Näin ollen lastensuojeluun on välttämätöntä lisätä yhden lastensuojelun sosiaalityöntekijän työpanos lain edellyttämän tason saavuttamiseksi.
Lastensuojelun perhetyö
Lastensuojelun perhetyö on keskeinen lastensuojelun avohuollon tukitoimi, joka yhdessä neuvolan
perhetyön ja mahdollisesti myös kotihoidon perhetyön lisäksi tukee perheitä arjessaan. Lastensuojelun perhetyö kohdentuu nimenomaan lastensuojelun asiakkuudessa oleviin perheisiin, joiden tuen
tarve on runsasta ja voi olla hyvinkin monimuotoista. Nimenomaan kyse on vanhemmuuden tukemisesta ja lapsen tukemisesta, motivointityöstä ja muutoksen aikaansaamisessa niin, että lapsen
tasapainoinen kehitys pystyttäisiin turvaamaan. Kun lastensuojelun perhetyö työskentelee perheessä, on jo todettu, että lapsen kehitys on vaarantunut ja tarvitaan vahvoja tukitoimia. Perhetyön sosiaaliohjaajat osallistuvat myös lastensuojelun tarpeen selvitysprosessiin ja perhe voi tulla autetuksi
jo selvitysprosessin aikana niin, että lastensuojelun asiakkuus voidaan päättää selvitystyöskentelyn
päätyttyä. Lastensuojelun perhetyössä työskentelee työntekijöitä kahdella koulutuksella; sosiaaliohjaajien koulutus on sosionomi AMK tai vastaava ja perhetyöntekijöiden koulutus on lähihoitaja tai
vastaava.
Peruspalvelukeskus Aavan alueella työskentelee lastensuojelun perhetyössä sosiaaliohjaajia ja perhetyöntekijöitä seuraavasti:
• Orimattilan seutu
3: 2 sosiaaliohjaajaa ja l perhetyöntekijä
• Nastola-Iitti
3 sosiaaliohjaajaa
• Sysmä-Hartola
1,5: 0,5 sosiaaliohjaaja ja l perhetyöntekijä
« Kuntouttava perhetyö 2 sosiaaliohjaajaa
34/57
Lapsia / perhetyön työntekijä
0-17-vuotiaita lapsia kunnassa
(31.12.2008) / työntekijä
1.5 16 lasta
1.598 lasta
877 lasta
Orimattilan seutu (3)
Nastola-Iitti (3)
Sysmä-Hartola(l,5)
Kuntouttava perhetyö (2)
Yhteensä (9,5)
1.1 22 lasta
Lastensuojelun perhetyö
Perheitä / työntekijä
Lapsia / työntekijä
Orimattilan seutu
Nastola-Iitti
Sysmä-Hartola
Yhteensä (ml. kuntouttava pt)
12
11
9
8
20
17
15
14
Lastensuojelun taloudelliset resurssit
Lastensuojelun kustannuksista on todettava, että lastensuojelulain muutos aiheutti selkeästi asiakasmäärän lisäystä ja kasvatti kustannuksia. Lastensuojeluilmoituksia ryhdyttiin systemaattisesti
kirjaamaan vasta lakimuutoksen myötä, joten vertailutietoa aiempaan ei ole saatavissa. Pitkäaikaisten sosiaalityöntekijöiden näkemyksen mukaan ilmoitukset ja sitä seuranneet toimenpiteet kuitenkin
lisääntyivät huomattavasti lakimuutoksen myötä. Muuttuneesta laista järjestettiin yhteistyökumppaneille alueellisia koulutuksia, joka osaltaan lisäsi tietoisuutta. Runsas valtakunnallinen, alueellinen
ja kuntatason tiedottaminen uudesta laista ja sen sisällöstä lisäsi selkeästi yhteistyökumppaneiden ja
kuntalaisten aktiivisuutta puuttua lasten ja nuorten elinolojen puutteisiin.
Lastensuojelun menot saattavat erityisesti pienessä kunnassa vaihdella vuosittain huomattavastikin.
Lapsikohtaisissa menoissa on myös huomattavaa hajontaa. Yhden lapsen tai nuoren sijoittaminen
maksaa perhekodissa noin 60.000 €/v, ryhmäkodissa noin 85.000 €/v ja koulukotityyppisessä yksityisessä laitoksessa 100.000 € vuodessa (tällöin myös koulukustannukset sisältyvät maksuun). Erityisesti alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten kohdalla, jos voidaan päätyä perhesijoitukseen,
sijoituskustannus on noin 15.000 € vuodessa.
Kustannukset kunnittain (ilman elatustukea ja hallintoa)
LS-MENOT
TP 2007
TP 2008
TP
ARTJÄRVI
MYRSKYLÄ
PUKKILA
HARTOLA
SYSMÄ
IITTI
ORIMATTILA
NASTOLA
251.000
467.000
272.000
442.000
493.000
709.000
2.540.000
2.151.000
275.000
530.000
350.000
435.000
669.000
816.000
3.433.000
2.646.000
301.000
435.000
355.000
429.000
669.000
892.000
3.619.000
2.867.000
35/57
YHTEENSÄ
josta asiakaspalvelujen ostot
7.325.000
9.153.000
9.566.000
5,4 milj. €
7,2 milj. €
7,7 milj. €
LS-MENOT
€ 20097 0-17 v. asukas
€ 2009 / asiakas (lapsi)
ARTJÄRVI
MYRSKYLÄ
PUKKILA
HARTOLA
SYSMÄ
IITfl
ORIMATTILA
1.144€
1.031 €
707 €
736 €
914 €
676 €
1.077€
825 €
16.700 € (18)
1 8.900 € (23)
19.700 € (18)
13.800 € (31)
20.900 € (32)
24. 100 € (37)
16.900 €(2 14)
14.100 €(204)
NASTOLA
i-
YHTEENSÄ
jostja asiakas-
897 €
16.600 € (577)
pal^elujen ostot
719 €
13.300 €
VaMaosa lastensuojelun kustannuksista aiheutuu lasten ja nuorten lyhyt- ja pitkäaikaisista sijoituksista. Kustannusten hallinnassa on keskeistä onnistua välttämään sijoituksia. Sijoitusten välttäminen
edellyttää panostusta lastensuojelua ennaltaehkäiseviin toimiin ja lastensuojelun avohuollolliseen
työhön. Sijoituksia voidaan välttää, jos perheille tarjotaan apua riittävän ajoissa ja kun tarvitaan
tukea, se pystytään antamaan riittävän vahvana ja oikeanlaisena. Tähän tarvitaan ammattitaitoisia ja
sitoutuneita ammattilaisia lasten ja perheiden palveluissa ja toimintaympäristöissä. Tarvitaan myös
asiakkaiden
osallisuutta palvelujen suunnittelussa ja palvelujen toteutuksessa. Lisäksi
vapaaehtoistyötä, yhteisöllisyyttä - läheisistä ja naapurista huolta pitämistä. Lastensuojelun
ehkäisevää työtä voidaan tehdä kaikkialla lasten ja nuorten julkisissa palveluissa sekä yhdistysten ja
erilaisten yhteisöjen toiminnassa.
Lastensuojelun palvelut kunnittain
Artjärvi. Myrskylä ja Pukkila
Artjärven asukasluku 31.12.2008 oli 1466 henkeä, joista alle 18-vuotiaita 263.
Myrskylän asukasluku 31.12.2008 oli 2010 henkeä, joista alle 18-vuotiaita 422.
asukasluku 31.12.2008 oli 2025 henkeä, joista alle 18-vuotiaita 502.
Lastensuojelun sosiaalityössä AMPU-kunnissa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, jotka
työskentelevät myös Orimattilassa. Työpanosta käytetään kunkin kunnan perheiden tarpeen mukaan. Lasten isyys-, elatus-, huolto-, tapaamis- ja asumisasiat on keskitetty Orimattilan seudun yhteiselle lastenvalvojalle. Lastensuojelun asiakasperheiden käytössä on myös sosiaaliohjaaja, joka
tekee perhetyötä perheissä asiakassuunnitelman mukaisesti.
Orimattila
Orimattilan asukasluku 31.12.2008 oli 14810 henkeä, joista alle 18-vuotiaita 3361.
36/57
Lastensuojelun sosiaalityössä Orimattilassa työskentelee kolme sosiaalityöntekijää. Lasten isyys-,
elatus-, huolto-, tapaamis-ja asumisasiat on keskitetty yhdelle työntekijälle. Lisäksi käytettävissä on
osittain kahden muun Orimattilan seudun kunnissa työskentelevän sosiaalityöntekijän työpanosta.
Lastensuojelun asiakasperheiden käytössä on myös yksi kokoaikainen sosiaaliohjaaja, osittain koko
Orimattilan seudun yhteisen sosiaaliohjaajan työpanosta sekä yksi lastensuojelun perhetyöntekijä.
Iitti
Iitin asukasluku 31.12.2008 oli 7093 henkeä, joista alle 18-vuotiaita 1319.
Lastensuojelun sosiaalityössä Iitissä työskentelee yksi sosiaalityöntekijä. Hän hoitaa myös lasten
isyys-, elatus-, huolto-, tapaamis- ja asumisasioita. littiläisten lastensuojelun asiakasperheiden käytössä on myös sosiaaliohjaaja, joka tekee perhetyötä perheissä asiakassuurmitelman mukaisesti.
Tarvittaessa sosiaaliohjaajalle saadaan työpari Nastolasta tai muista kunnista.
Nastola
Nastolan asukasluku 31.12.2008 oli 15044 henkeä, joista alle 18-vuotiaita 3476.
Lastensuojelun sosiaalityössä Nastolassa työskentelee kolme sosiaalityöntekijää. Lasten isyys-, elatus-, huolto-, tapaamis- ja asumisasiat on keskitetty yhdelle työntekijälle. Nastolalaisten lastensuoje-
lun asiakasperheiden käytössä on myös kaksi sosiaaliohjaajaa, jotka tekevät perhetyötä perheissä
asiakassuurmitelman mukaisesti.
Hartola ja Sysmä
Hartolan asukasluku 31.12.2008 oli 3466 henkeä, joista alle 18-vuotiaita 584.
Sysmän
31.12.2008 oli 4509
joista alle 18-vuotiaita 732.
Lastensuojelun sosiaalityössä työskentelee yksi sosiaalityöntekijä. Hän hoitaa myös lasten isyys-,
elatus-, huolto-, tapaamis- ja asumisasioita. Lastensuojelun asiakasperheiden käytössä on myös yksi
sosiaaliohjaaja, joka hoitaa lastensuojelun sosiaaliohjauksen tehtäviä Hartolan ja Sysmän alueella ja
tekee perhetyötä perheissä asiakassuunnitelman mukaisesti. Lisäksi Sysmän ja Hartolan lastensuojelussa työskentelee perhetyöntekijä.
Lisäksi
Iitin, Nastolan ja
Orimattilan
työskentelee sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja-työpari,
joka tekee lastensuojelun tarpeen selvityksiä. Tarvittaessa työpari työskentelee myös muilla alueilla.
6.
Aavan jäsenkunnissa oli vuonna 2008 lapsia seuraavasti:
«
0-17-vuotiaita yhteensä
-
Orimattilan seutu
Artjärvi
- Myrskylä
- Pukkila
- Orimattila
10.659
4.548
263
422
502
3.361
37/57
-
Nastola-Iitti
- Iitti
- Nastola
4.795
1.319
3.476
-
Sysmä-Hartola
- Sysmä
- Hartola
1.316
732
584
Kokonaisuutena ikäluokat ovat pienenemässä. Vuonna 2008 17-vuotiaita oli kunnissa yhteensä 656,
kun alle 1-vuotiaita oli enää 507. Ikäluokkien pieneneminen on huomattavaa Sysmässä, Hartolassa
ja Iitissä. Nastolassa ja Orimattilassa sen sijaan ikäluokkien pieneneminen on vähäistä.
Lastensuojelun tarve kunnittain
Kaikkiaan lastensuojelun asiakkuudessa (avohuollon asiakkuudessa tai sijoitettuna kodin ulkopuolelle) on vuonna 2009 ollut lapsia ja nuoria peraspalvelukeskuksen kunnissa yhteensä 5,4 % ja kunnittain seuraavasti:
Artjärvi
Myrskylä
Pukkila
Orimattila
Nastola
Iitti
Sysmä
Hartola
6,8 %
5,4 %
3,5 %
6,3 %
5,8 %
2,8 %
4,3 %
5,3 %
Lastensuojeluilmoitukset
Lastensuojeluilmoituksia on systemaattisesti kirjattu lain edellyttämällä tavalla vuoden 2008 alusta
lukien. Ilmoitusten määrä on ollut runsas ja se on edelleen kasvanut vuodesta 2008. Huomattavaa
kasvua on Artjärven, Nastolan ja Pukkilan kohdalla. Toisaalta Hartolassa, Iitissä, Orimattilassa ja
Myrskylässä ilmoitusten määrä on vähentynyt.
vuosina 2008 - 2009
Artjärvi
rbrtola
Iitti
Myrskylä
Nastola
Orimattila
Pukkila
Sysmä
38/57
AMPU-kunnissa tehdään ilmoituksia ikäluokkaan suhteutettuna saman verran. Hartolaisista lapsista
tehdään suhteessa enemmän ilmoituksia kuin sysmäläisistä lapsista. Nastolan ja Orimattilan ikäluokat ovat samansuuruiset, mutta nastolalaisista lapsista tulee sosiaalityöhön huomattavasti runsaammin ilmoituksia. Kaikkiaan kunnista on tullut ilmoituksia keskimäärin noin 640 / vuosi.
KUNNITTAIN kaikkien ilmoitusten määrä
Artjärvi
Hartola
Iitti
Myrskylä
Nastola
Orimattila
Pukkila
Sysmä
Yhteensä
2008
2009
KA
9
27
18
59
34
47
86
56
71
24
20
22
194
302
248
187
146
167
15
33
24
43
617
51
47
669
643
Lastensuojeluilmoituksia tekevät useat tahot ehkä samanaikaisesti samasta lapsesta ja samasta tilanteesta. Osin tästä syystä samasta lapsesta saattaa tulla vuoden aikana useita ilmoituksia. Paitsi ilmoitusten määrä, myös lasten määrä, joista ilmoituksia on tehty, on kasvanut.
Lastensuojeluilmoitukset eri lapsista vuosina 2008 • 2009
Orimattilan, Hartolan ja Iitin osalta niiden lasten määrä, joista viranomaiset tai asukkaat ovat huolissaan, on vähentynyt. Hartolassa on kuitenkin tehty suhteessa useammasta lapsesta ilmoitus kuin
Sysmässä. Artjärvellä ja Pukkilassa määrä on vuodessa noussut huomattavasti. Nastolassa lasten
määrä on kasvanut edelleen kun Orimattilan luku on kääntynyt laskuun.
39/57
ERI LAPSISTA
Artjärvi
Hartola
Iitti
Myrskylä
Nastola
Orimattila
Pukkila
Sysmä
yhteensä
KA
2008
2009
7
21
14
39
33
36
64
44
54
20
15
18
126
168
147
141
111
126
8
27
18
27
39
33
458
445
432
Lastensuojelutarpeen selvitykset
f;
Uu&en lastensuojelulain mukaisia lastensuojelutarpeen selvityksiä ryhdyttiin tekemään vuonna
20GJ8. Osa lastensuojelutarpeen selvitysten määrän kasvusta selittyy sillä, että vuonna 2008 alkanei£ta selvityksistä osa valmistui vasta vuoden 2009 aikana.
Lastensuojelutarpeen selvitykset vuosina 2008 - 2009
Suuri ero lastensuojeluilmoitusten ja laadittujen selvitysten määrässä johtuu siitä, että osa lapsista,
joista ilmoitus tulee, on jo lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Tällöin erillistä selvitystä
ei ole tarpeen laatia. Päätöksen selvityksen laatimisesta tekee sosiaalityöntekijä. Lastensuojelutarpeen selvityksiä laativat tarpeen
myös sosiaaliohjaajat. Päätöksen
alkamisesta
tekevät sosiaalityöntekijät.
KUNNITTAIN
2008
2009
5
0
9
8
14
6
Artjärvi
Hartola
Iitti
Myskylä
1
4
Nastola
Orimattila
Pukkila
Sysmä
Yhteensä
5
20
9
26
3
6
11
9
57
79
40/57
Lastensuojelun avohuollon tukitoimet
SosiaaliEffica -tietojärjestelmän mukaan avohuollon asiakaslasten määrä on vähentynyt huomattavasti vuodesta 2007 vuoteen 2009. Avohuollon asiakkuuden määrittely kuitenkin tarkentui uuden
lain myötä vuoden 2008 alussa, joten luvut eivät ole vertailukelpoisia. Lisäksi vuoden 2007 osalta
luvuissa on epätarkkuutta, koska järjestelmän käytössä oli erityisesti alkuvaiheessa puutteita. Vuoden 2009 lukua voi jo pitää luotettavampana. Vuonna 2009 lastensuojelun avohuollon asiakkaana
oli noin 380 lasta.
AVOHUOLLON ASIAKKAAT (ERI
VUODEN AIKANA KUNNITTAIN
Artjärvi
LAPSIA)
2007
Hartola
Iitti
Myrskylä
Nastola
Orimattila
Pukkila
Sysmä
Yhteensä
2008
2009
18
12
10
24
19
20
59
39
26
39
27
11
233
139
144
168
190
137
21
13
9
64
43
20
626
482
377
Avohuollon asiakkaat kunnittain vuosien 2007 - 2009 aikana
Vuoden viimeisenä päivänä avohuollon asiakkaita oli vuonna 2009
31.12. KUNNITTAIN
Artjärvi
Hartola
Iitti
Myrskylä
Nastola
Orimattila
Pukkila
Sysmä
Yhteensä
2007
10
2008
12
2009
8
9
16
18
25
33
23
24
14
6
81
112
88
117
149
103
13
12
7
32
32
15
311
380
268
270.
41/57
Avohuollon asiakkaat kunnittain vuosina 2007 • 2009 / tilanne 31.12.
Artjärvi
Hartola
Myrskylä
Nastola
Pukkila
Orimattila
Sysmä
120071200812009
Orimattilan seudulla tilanne on tasoittunut huomattavasti vuodesta 2008, samoin Sysmä-Hartola •
alueella.
Avohuollon asiakkaita
Orimattilan seutu
Nastola-Iitti
Sysmä-Hartola
Yhteensä
2008
242
178
62
482
2009
167
170
40
377
Lastensuojelun perhetyöllä pyritään ehkäisemään sijoitustarvetta. Osittain
on jouduttu
käyttämään ostopalvelua perhetyössä. Tällöin perusteena on ollut joko oman työntekijäresurssin
riittämättömyys tai erityinen syy käyttää ulkopuolista tahoa palvelun tuottamiseen.
Orimattila
Nastola
Iitti
Sysmä
Hartola
Pukkila
Artjärvi
Myrskylä
Yhteensä
Lastensuojelun perhetyö 2009
Perhetyö omatoiminta Perhetyö ostopalveiu
Perheitä
Lapsia
Perheitä
Lapsia
29
50
14
17
27
40
18
19
5
10
1
1
8
10
7
7
12
5
3
6
4
0
2
80
6
0
3
131
0
1
4
48
0
5
6
61
Perhetyö yhteensä
Perheitä
Lapsia
43
67
45
6
15
8
4
1
6
128
59
11
17
18
6
5
9
192
42/57
Lastensuojelun sijoitukset
Päijät-Hämeessä on lastensuojelun sijoitusten määrä ollut koko maata korkeampaa sekä poikien että
tyttöjen osalta tarkastelujaksolla 1994 - 2008.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, %vastaavanikäisestä väestöstä
1994
1995
1996
1997
1998 1999 2000
2001 2002
2003
- Koko maa tytöt —m— Koko maa pojat —•*— Päijät-Hame tytöt
2004
a
2005
2006
2007
2008
PäiJät-Häme pojat
Peruspalvelukeskus Aavan jäsenkunnissa sijoitettujen määrä on ollut lamavuosista lähtien pääosin
kasvusuunnassa, kuten koko maassa ja maakunnassa. Taulukosta puuttuu joidenkin vuosien osalta
pienten kuntien luvut, koska tietoa merkitä valtakunnalliseen tilastoon, jos lukumäärä jää alle viiden
henkilön.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vasta a van ikäisestä väestöstä
Koko maa
PäijätHäme
Artjärvi
Hartola
Iitti
Myrskylä
11994 «1996 • 1998 D 2000 •
Nastola
Orimattila
Pukkila
Sysmä
Q 2004 • 2006 B 2008
II
Pienissä kunnissa satunnaisvaihteluilla voi olla suuri merkitys. Tämä on havaittavissa kaikkien
Ampu-kuntien kohdalla. Hartolassa sijoitettujen määrä on ollut koko tarkastelujaksolla 1994 - 2008
suhteellisen korkea. Orimattilan tilanne on heikentynyt huolestuttavan nopeasti, kun taas Nastolan
osalta tilanne on ollut selkeästi tasaisempi.
43/57
0-17 VUOTIAAT KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETUT LAPSET
ARTJÄRVI
MYRSKYLÄ
ORIMATTILA
PUKKILA
IITTI
NASTOLA
SYSMÄ
HARTOLA
l 2002 B 2003 • 2004 m 2005 • 2006 m 2007 D 2008
Orimattilassa on ollut vuoden aikana huomattavan paljon eri pituisia sijoitustarpeita sekä vuonna
2008 että 2009. Lähes kaikkien kuntien osalta sijoitusten määrä kääntyi kuitenkin laskuun vuoden
2009 aikana.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapsen vuoden aikana
Artjärvi
Hartola
Iitti
Myrskylä
Nastola
Orimattila
Pukkila
Sysmä
Yhteensä
2008
7
17
14
10
62
81
11
17
219
2009
8
11
11
12
60
77
9
12
200
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä lähti huomattavaan nousuun vuoden 2007 aikana, erityisesti sen loppupuolella. Vuonna 2008 kasvu jatkui, mutta vuoden 2009 aikana se saatiin selkeästi
taittumaan. Sijoitusten määrä on vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan pysynyt vuosien 2007
ja 2008 jälkeen tasaisena tai kääntynyt laskuun kaikissa kunnissa Artjärveä lukuun ottamatta.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret 31.12.
Artjärvi
Hartola
Iitti
Myrskylä
Nastola
Orimattila
Pukkila
Sysmä
Yhteensä
* vertailutietona 31.1.2007
31.1.2007* 31.12.2007 31.12.2008 31.12.2009
6
4
7
5
15
8
13
8
12
10
7
10
4
8
5
4
49
55
40
37
47
55
51
50
9
4
3
8
12
11
15
10
164
124
160
134
44/57
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret 31.12. (2006 - 2009)
Artjärvi
Hartola
Iitti
Myrskylä
Nastola
Orimattila
Pukkila
Sysmä
Orimattilan seudulla on jouduttu vuonna 2009 edelleen turvautumaan sijoittamiseen kodin ulkopuolelle useammin kuin muualla. Orimattilan seudun lapsista on tuolloin ollut sijoitettuna 2,3 %, kun
vastaavat luvut ovat Nastola-Iitti -alueella 1,4 % ja Sysmä-Hartola -alueella 1,7 %.
Sijoitettuja
ja nuoria
Orimattilan seutu
Nastola-Iitti
Sysmä-Hartola
Yhteensä
2008
109
76
34
219
2009
106
71
23
200
Peruspalvelukeskuksen kunnissa on vuonna 2009 sijoitetuista alle 18-vuotiaista lapsista ollut nuorisoikäisiä eli 13-17 -vuotiaita miltei 56 %. Alle kouluikäisiä sijoitetuista oli vajaa 15 % ja alakouluikäisiä
yli 29 %.
Lastensuojelun sijoitukset lisääntyvät tilastojen
valtakunnallisesti 2-5 % vuosivauhtia. Erityisesti huostaan otettujen nuorten sijoitusten määrä on kasvanut jyrkästi 1990-luvun lopulta lähtien. Peruspalvelukeskuksen kuntien tilanne seuraa tässäkin valtakunnallista tilannetta. Vaikka kaikkien sijoitusten kokonaismäärä siis laski vuonna 2009, vuoden lopussa huostaan otettuja oli enemmän kuin aiempina vuosina. Osaltaan tämä kertonee lakiuudistuksen aiheuttamasta muutoksesta,
joka edellyttää avohuollon sijoituksen usein toistuvaa arviointia ja ohjaa selkeämmin ottamaan lapsi
huostaan, jos avohuollolla ei ole edellytyksiä toteutua lyhytaikaisena. Osaltaan tämä kertonee nuorten ongelmien syvenemisestä.
ELI
31.12. KUNNITTAIN
Artjärvi
Hartola
Iitti
Myrskylä
Nastola
Orimattila
Pukkila
Sysmä
Yhteensä
(ERI
2006
2007
2008
0
8
1
4
5
7
7
7
10
7
3
26
^39
3
9
95
2009
8
9
3
6
3
30
30
30
39
41
45
3
8
8
10
10
10
101
115
118
45/57
Sijaishuollossa eli huostassa olevat 31.12.
60 T50
Artjärvi
Hartola
Myrskylä
Nastola
Pukkila
Orimattila
Sysmä
• 20071200812009
Peruspalvelukeskus Aavan lastensuojelun sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat edelleen jatkaneet
laskuaan. Toukokuussa 2010 sijoitusten kokonaismäärä on 127, kun se vuoden 2009 lopussa oli
134. Oman lastensuojelun avohuollollisen toiminnan kehittämisellä ja panostuksella ehkäisevään
perhetyöhön on todennäköisesti ollut suuri vaikutus kehitykseen. Lastensuojelussa on asiakastyössä
panostettu kaikin mahdollisin ja samalla tarkoituksenmukaisin keinoin pyritty tukemaan perheitä
avohuollollisesti ja välttämään sijoituksia kodin ulkopuolelle.
Lastensuojelun sijoitusten määrä Aavassa ajaila 31.1.2007 - 31.12.2009
Lasta tai nuorta
170
160
150 -
100
tain m i.07
heinä.07
m i.08
heinä.08
tammi.09
heinä.09
tammi.10
Edelleen on kuitenkin jouduttu tekemään uusia sijoituksia. Niiden arvioitiin olevan tarpeellisia yhteensä 18:sta tapauksessa vuonna 2009. Uusista sijoituksista 10 tehtiin Orimattilan seudulla, 7 Nastola Iitti -alueella sekä l Sysmä-Hartola -alueella. Sijoitetuista kaksi oli alla kouluikäisiä, kolme oli
alakouluikäisiä ja 13 nuorisoikäisiä. Lisäksi tehtiin sellaisia kiireellisiä sijoituksia, jotka eivät johtaneet varsinaiseen sijoitukseen.
Kodin ulkopuolelle sijoitetuista suuri osa on nuoria. Nuoruusikä itsessään on myllerryksen aikaa
niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Suuri osa sijoitetuista nuorista on kuitenkin kokenut elämänhistoriansa aikana asioita, jotka ovat omiaan lisäämään murrosikäisen kuohuntaa ja vanhempien ja
lapsen välisiä ristiriitoja.
46/57
Usean sijoitetun lapsen taustalta löytyy vanhempien vahvojen ristiriitojen sävyttämiä avioeroja ja
uusperheiden ristiriitoja. Tai vanhempien pitkäaikainen päihteidenkäyttö, perheväkivalta ja vanhemman mielenterveydenhäiriöt saattavat näkyä lapsen oirehdintana nuoruusiässä niin vahvasti, että
sijoittaminen kodin ulkopuolelle on ainut vaihtoehto.
Yhä useammin nykyisin tilanne on se, että vanhempi hakee apua lastensuojelusta, kun omat voimat
ja keinot eivät enää riitä nuoren kanssa. Nuori saattaa vahingoittaa itseään ja kehitystään muun muassa jättämällä koulun ja muut velvoitteet hoitamatta, käyttämällä päihteitä tai muutoin toimimaan
välinpitämättömästi oman hyvinvointinsa suhteen sekä tekemällä rikoksia.
Toisaalta nuoren oirehdinnan myötä voi käydä ilmi, että kodin olosuhteet ovat erittäin vahingolliset
nuorelle. Aina vanhemmat eivät kuitenkaan itse myönnä esimerkiksi väkivaltaa tai vakavaa päihdeongelmaa ja saatetaan joutua repiviin tilanteisiin, joissa lastensuojeluviranomainen joutuu asettumaan sekä syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta että hänen vanhempaansa vastaan suojellakseen lasta
ja pyrkiessään turvaamaan hänen normaalia kasvuaan ja kehitystään.
Lastensuojelulain mukaisesti aina pyritään ensin selvittämään lapsen sukulais- tai muun verkoston
mahdollisuus ottaa lapsi tai nuori luokseen. Jos lähiverkostosta ei apua ole saatavissa, pyritään löytämään perhesijoituspaikka. Valitettavan usein tilanne on kuitenkin erityisesti nuoren osalta sellainen, että ei löydy perhettä, joka voisi nuoren ottaa luokseen ja jonka myös lastensuojeluviranomainen arvioi pystyvän vastaamaan lapsen tarpeisiin ja selviytyvän murrosikäisen kanssa pitkäkestoisesti. Vakavimmin oireilevat nuoret on väistämättä sijoitettava laitoksiin, joissa on ammatillinen
henkilöstö.
Sijoittaminen kodin ulkopuolelle ja erityisesti huostaanotto on vahva toimenpide, joka on merkittävä asia lapsen elämänhistoriassa ja vahva puuttuminen perheen ja yksilön itsemääräämisoikeuteen.
Näiden toimenpiteiden tulee
olla viimesijaisia keinoja turvata lapsen etua. Toisaalta ne pitää
ehdottomasti toteuttaa, jos niihin
tarve on nähtävissä. Jos sijoitusta ei voida välttää, sen kestoa voidaan vahvoilla perheen ja lapsen tukitoimilla pyrkiä lyhentämään, ellei sijoituksen pitkäkestoisuus ole ehdottoman välttämätöntä jo lähtökohtaisesti.
47/57
13-17 vuotiaiden nuorten määrä PHSOTEY:n kunnissa vuonna 2008
Artjärvi
Iitti
Hartola
Myrskylä
Nastola
Orimattila
Pukkila
Sysinä
13-17 vuotiaiden nuorten määrä PHSOTEY:n kunnissa vuonna 2008
210
110
tl
10
Artjärvi
Hartola
Iitti
Myrskylä
Nastola
Orimattila
Pukkila
Sysmä
D 13-vuotiaat D 14- vuotiaat • 15- vyotiaat O 16-vuotiaat O 17- vuotiaat
Prosentuaalisesti eniten nuorisoikäisiä kaikista alle 18-vuotiaista on Hartolassa (39 %), Sysmässä
(36 %) ja Iitissä (35 %) sekä Myrskylässä (34 %) ja Artjärvellä (33 %). Nastolassa, Orimattilassa ja
Pukkilassa nuorisoikäisten osuus on 30 % kussakin.
48/57
Huomion arvoista on, että vaikka Sysmässä on huomattavasti enemmän asukkaita ja myös alle 18vuotiaita kuin Hartolassa, nuorisoikäisten ikäryhmä on Hartolassa miltei yhtä suuri kuin Sysmässä.
Jos lastensuojelun tarvetta ennakoidaan puhtaasti nuorisoikäisten ikäluokkien koon pohjalta, on
todettava, että Myrskylässä, Iitissä ja Orimattilassa tarve on lähivuosina kasvava, kun se muissa
kunnissa laskee. Aivan lähivuosien jälkeen Iitin ja Myrskylän nuorisoikäisten määrä pysyy väestöennusteiden mukaan kuitenkin ennallaan eikä lisää paineita lastensuojeluun, mutta lasten ja myöhemmin nuorisoikäisten määrä kasvaa Nastolassa, Orimattilassa ja Artjärvellä.
7. LASTENSUOJELUN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN VÄLISEN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN
Vahvojen lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta voidaan vähentää tiiviillä, pitkäkestoisella ja johdonmukaisella perustason yhteistyöllä. Keskeistä ovat resurssit ja toimintatavat lastensuojelun tarvetta ehkäisevissä tai vähentävissä palveluissa.
Kodinhoitoapua saaneiden perheiden määrä on Suomessa laskenut jyrkästi vuodesta 1990 lähtien.
Kun tukea sai vuonna 1990 noin 50.000 perhettä, määrä oli vuonna 2007 alle 10.000. Kouluterveydenhuollon käynnit (sekä terveydenhoitaja että lääkäri) ovat vähentyneet 1990-luvun alusta lähtien.
Sen sijaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on noussut vuoden 1993 0,7 prosentista
(sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä) vuoteen 2006 tyttöjen osalta 1,1 prosenttiin ja poikien osalta 1,2 prosenttiin. Psykiatrian laitoshoidon tarve on noussut samasta ajankohdasta
erityisesti 13 — 17 -vuotiaiden osalta. Näiden lukujen valossa on syytä pohtia, kertooko lastensuojelun sijoitusten ja psykiatrisen laitoshoidon lisääntyminen lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä, palvelujärjestelmän toimimattomuudesta vai näistä molemmista.
Muutoksen aikaansaamisessa tarvitaan paitsi resurssien määrän ja kohdentamisen tarkastelua myös
yhteistyötä sekä yksilö-ja
työssä
yleisessä vaikuttamistyössä. Tällöin keskeiseksi onnistumisen edellytykseksi nousee se, että paikallistason työntekijät tuntevat toisensa, paikallisen palveluvalikon ja tekevät sujuvaa yhteistyötä kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Organisaatiot
eivät tee yhteistyötä vaan yhteistyötä tekevät organisaatioiden työntekijät. On tärkeää luoda sekä
pysyviä rakenteita yhteistyölle että kannustaa työntekijöitä spontaaniin yhteistyöhön kulloisenkin
tarpeen mukaan. Aloitteentekovastuu on aina sillä taholla, joka havaitsee yhteistyötarpeen. Tarvimyös rakenteita ja resursseja, joiden puitteissa hyvä yhteistyö mahdollistuu.
Alle kouluikäisten lasten palveluyhteistyöhön on rakenteilla koko maakuntaan moniammatillisia ns.
kuntoutustyöryhmiä. Näiden ryhmien tarve nousi
seudullisessa palveluprosessihankkeessa ja
myös Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen -hankkeessa. Kouluikäisten kohdalla oppilashuoltoryhmät toimivat vastaavina moniammatillisina työryhminä. Näiden molempien työryhmien tavoitteena on selvittää avuntarve ja tukea lasta ja perhettä oikea-aikaisesti. Keskeistä on
molemmat työryhmät toimimaan mahdollisimman yhdenmukaisesti ja tehokkaasti, jotta ongelmiin
pystytään puuttumaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Molempien ryhmien haasteena on saada perhe
mukaan sekä ongelman määrittelyyn että sen sitoutuneeseen hoitamiseen.
Aavassa on toiminut uuden lastensuojelulain mukainen lastensuojelun asiantuntijaryhmä vuoden
2008 alkupuolelta lähtien. Asiantuntijaryhmään kuuluu neuvola-Tkouluterveydenhoitaja, psykiatri-
nen sairaanhoitaja (tuomassa tietoa aikuisten mielenterveystyöstä), päihde- ja mielenterveyspalvelujen koordinaattori (aikuisten päihde- ja mielenterveysasiat), juristi, yläkoulun rehtori koulun edustajana, perheneuvolan psykologi ja nuorisotyöntekijä. Ryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuussa, mutta sillä on valmius kokoontua useamminkin tarvittaessa. Asiantuntijaryhmä on käsitellyt
49/57
sekä asiakasasioita, joka on sen pääasiallinen tehtävä, että osaltaan osallistunut toiminnan kehittämiseen. Ryhmän hyödyntämisessä on ollut alkukankeutta, mutta toiminta on lähtenyt paremmin
liikkeelle, kun konsultaatiokynnystä on pyritty aktiivisesti madaltamaan ja on järjestetty tapaamisia
alueiden (Orimattilan seutu, Nastola-Iitti, Sysmä-Hartola) työntekijäryhmien kanssa vuoden 2009
alkupuolella. Ryhmän kokoonpano on hyvä ja toimiva sen asiantuntemuksesta on ollut hyötyä sosiaalityöntekijöiden työn tukena.
Peruspalvelukeskuksen sisällä tehtävän yhteistyön lisäksi keskeisiä yhteistyökumppaneita yhtymän
sisällä ovat keskussairaalan synnytys-ja lastenosastot, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Lastensuojelulain edellyttämän yhteistyövelvoitteen ja vanhempien kanssa tehtävän työn näkökulmasta
aikuispsykiatria on merkittävä yhteistyötaho. Myös lastenneurologia on tärkeä taho lapsen kasvuun
ja kehitykseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Perusterveydenhuollon roolin, mukaan lukien lääkäripalvelujen, tulisi vahvistua lasten ja nuorten palveluissa, jos halutaan purkaa painetta erityispalvelujen käyttöön. Tämä edellyttää perustason toiminnan vahvistamista sekä määrällisesti että laadullisesti osana lasten ja nuorten hoitoketjuja.
Sosiaalityön sisällä on kehitettyjä kehitetään päihde-ja mielenterveystiimin toimintaa vastaamaan
yhä enemmän myös lastensuojelun asiakasperheiden tarpeisiin. Suoran asiakastyön lisäksi tiimin
henkilöstö tukee lastensuojelua sen tehtävässä toimien tarvittaessa työparina tai antaen konsultaatiota..):
Jjo
Äikuissosiaalityön toimintaprosessien uudistamisen kautta on pystytty vapauttamaan sosiaalityöntekijöille työaikaa kuntouttavaan toimintaan, jolla pyritään katkaisemaan pitkäaikaistyöttömyyttä ja
tukemaan nuorten hakeutumista tulottomuudesta koulutukseen ym. kautta työelämään. Äikuissosiaalityön työllisyyshankkeilla ja panostuksella työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin halutaan katkaista osin jo sukupolvittaiseksikin muodostunutta huono-osaisuuden kierrettä. Mitä enemmän kunnai sitoutuvat työllisyyden edistämiseen ja tekevät aktiivisesti työtä sen eteen, sitä vähemmän pitkällä aikavälillä muodostuu perheiden pitkäkestoista taloudellista puutetta, joka edelleen heijastuu
monenlaisena pahoinvointina koko perheen osalta.
Ensi- ja turvakoti tuottaa nimensä mukaisesti ensikotipalveluja vanhemmille, jotka tarvitsevat vahvaa tukea vanhemmuutensa alkutaipaleella. Turvakotipalvelut ovat tärkeä apu perheille hätätilanteessa. Ensi- ja turvakodin palveluvalikko on kuitenkin näitä kahta palvelua huomattavasti laajempi.
Ensi- ja turvakodin toimintamuotoja ovat vauvaperhetyö, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö ja kriisityö, perhetyö ja lapsityö.
Poliisi on kriisitilanteissa lastensuojelun yhteistyökumppani. Yhteistyötarpeita nousee esille poliisityössä ja poliisi tekeekin melko paljon lastensuojeluilmoituksia. Toisaalta lastensuojelu saattaa tarvita poliisin virka-apua haasteellisissa lastensuojelutilanteissa. Poliisin kanssa tehdään myös yhteisiä kehittämistyötä. Oman haasteensa peruspalvelukeskus Aavan osalta yhteistyöhön tuo se tosiseikka, että alueen kunnat kuuluvat kolmeen eri poliisipiiriin. Iitti kuuluu Kymenlaakson poliisilaitokseen, Pukkila ja Myrskylä Itä-Uudenmaan poliisilaitokseen ja muut peruspalvelukeskuksen kunnat
Päijät-Hämeen poliisilaitokseen.
Sosiaalipäivystys on organisoitu virka-aikana omana toimintana siten, että kaikki Aavan aikuissosiaalityö, vammaispalvelujen ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät päivystävät vuorollaan. Päivystyspuhelinnumero on tarkoitettu viranomaiskäyttöön. Iltaisin ja viikonloppuisin sekä juhlapyhien aikaan sosiaalipäivystys ostetaan Lahden kaupungilta, joka tuottaa palvelun seudullisena koko maakuntaan. Iitin osalta virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys ostetaan Kouvolalta.
50/57
Lasten ja heidän perheidensä arjen kannalta keskeisiä toimijoita ovat kunnan sivistyspalvelut. Lasten päivähoito voi parhaimmillaan tukea ja kannatella perhettä läpi hyvinkin vaikeiden vaiheiden,
kun päivähoidossa huomioidaan perheiden yksilölliset tarpeet. Kouluikäisen kohdalla opettajan ja
muun koulun henkilöstön sitoutuminen yhteiseen kasvatustehtävään ja lapsen yksilöllisten tarpeiden
huomioimiseen voi olla ensiarvoisen tärkeää siinä ketjussa, jolla vältetään vahvojen lastensuojelullisten tukitoimien tarvetta. Koulu voi tehdä paljon jo sisällään, mutta erityisesti hyvällä yhteistyöllä
vanhempien, oppilashuoltotyöhön osallistuvien ja muiden lasta ja perhettä tukevien tahojen kanssa.
Aamu- ja iltapäivähoito sekä koulun kerhot luovat turvaa lapsille ja perheille.
Kuntakohtaisesti on eroja siinä, miten yhdistykset toimivat lasten, nuorten ja perheiden parissa. Samoin seurakunnan aktiivisuus lapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä vaihtelee. Näiden merkitys
perheiden arjessa ja osana ongelmia ennalta ehkäiseviä palveluja on kuitenkin hyvin merkittävä.
Haavoittavissa olosuhteissa elävälle lapselle juuri näistä saattaa löytyä se aikuinen, joka voi tukea ja
vahvistaa lasta.
51/57
8. SUUNNITELMA
8.1. Tavoite
Turvata peruspalvelukeskuksen kuntien lasten ja perheiden hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa
- tukemalla kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa
vahvistamalla asiakkaiden osallisuutta
parantamalla palveluverkoston yhteistyötä
paikkaamalla palveluverkon aukkokohtia
osallistumalla aktiivisesti seudulliseen yhteistyöhön.
8.2. Toimenpide-ehdotukset, aikatauluja vastuutahot
Tavoite
Toimenpide
aikataulu
vastuutahot
Ehkäisevä perhetyö varmistetaan
perheille, joiden huoltajalla mielenterveyden häiriö tai päihdeongelma
tai perheessä kriisitilanne (esimerkiksi erotilanne)
20112014
Aava/ hyvinvointijohtaja
Lisätään sosiaalihuoltolain mukaista
kotipalvelua normaaleissa perheiden
arjen kriiseissä (esim. perheen huoltajan sairastuminen) tai pitkäkestoisissa kannattelevan avun tilanteissa
(esim. monilapsinen perhe tai yhden
huoltajan perhe)
20112014
Aava/ hyvinvointijohtaja
Rakennetaan alueellisesti ja seudullisesti toimivat palvelut, joilla pystytään tukemaan perheen huoltajia ja
lapsia erotilanteissa
20112014
Aava / fayvinvointijohtaja, sosiaalijohtaja
Varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen koulutus henkilöstölle (terveydenhoitajien lisäksi mm. päivähoitohenkilöstö, perhetyöntekijät, perhetyön sosiaaliohjaajat, lastensuojelun
sosiaalityöntekijät)
20112012
Aava / hyvinvointijohtaja
Tilapäinen päivähoito tueksi perheiden kriiseihin
2011
Kunnat / sivistystoimi
VARHAINEN
TUKI
VAHVISTETAAN
PERHEIDEN
PAEVELUITA
LASTEN
HYVINVOINTIA
UHKAAVIEN
TILANTEIDEN
VARALTA
52/57
VAHVISTETAAN
VANHEMPIEN
KEINOJA
KASVATUSTEHTÄVÄSSÄÄN
Muokataan päivähoitopalveluja tarpeen mukaan siten, että ne joustavat
päivähoitoajoissa perheiden elämäntilanteiden muuttuessa
2011
2014
Kunnat / sivistystoimi
Kehitetään edelleen päivähoidon
kasvatuskumppanuutta - hyvä yhteistyö vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa
2011
2014
Kunnat / sivistystoimi
2011
Lisätään tarpeen mukaan koulutuksen avulla päivähoitohenkilöstön
2014
valmiuksia kohdata perheitä kriiseissä
Kunnat / sivistystoimi
Vahvistetaan tarpeen mukaan kodin
ja koulun yhteistyö - kasvatuskumppanuus perusopetuksessa
2011
2014
Kunnat / sivistystoimi
Organisoidaan koululaisten aamuiltapäivä- ja loma-aikojen hoito perheiden tarpeiden mukaisena
2011
2014
Kunnat / sivistystoimi
Vertaisryhrnät ala-ja yläasteikäisille
lapsille ja nuorille
2011
2014
Kunnat / sivistystoimi, Aava
Vanhempainkoulu päivähoitoikäisten lasten vanhemmille alueittain - vierailevat luennoitsijat
20112014
Aava / hyvinvointijohtaja, sosiaalijohtaja
Vanhempien vertaisryhniät neuvolaikäisten lasten vanhemmille (perhekahvila, vauva-vanhempi ryhmät)
2011
2014
Aava / hyvinvointijohtaja
Tuki eroperheille
« lastenvalvojapalvelujen kehittäseudullisesti
Kastehanketta
•
ja -henkilöt
2011
2014
Aava / sosiaalijohtaja, hyvinvointijohtaja
Tuki uusperheille:
« uusperhekoulu vanhemmille, uusille puolisoille,
lapsille
« luennot, vertaisryhmät
2011 •
2014
Aava / sosiaalijohtaja, hyvinvointijohtaja
53/57
VARMISTETAAN
MAKSUTTOMAT
TAI
KOHTUUHINTAISET
HARRASTUSMAHDOLLISUUDET
Kohdennetut ryhmät lastensuojelussa
tai lastensuojelun aluetapaamisissa
nousseiden tarpeiden pohjalta
• Toteuttajana esimerkiksi
nuorisotoimi, seurakunta,
koulun erityistyöntekijät,
opettajat, terveydenhoitajat jne.
20122014
Aava / sosiaalijohtaja
Koulun vanhempainillat ja kaikenikäisille vanhempainvartit (myös
yläkoulu)
20122014
Kunnat / sivistystoimi
Vanhempaintunti yhdessä kouluku2011raattorin tai muun työntekijän kanssa 2014
niiden oppilaiden vanhemmille, joilla
on ongelmaa koulunkäynnissä tai
muutoin
Kunnat / sivistystoimi, Aava, hyvinvointijohtaja
Koulujen kerhotoiminta
20112014
Kunnat / sivistystoimi
Varhaiskasvatuksen psykologiresurssin varmistaminen ja toimiva yhteistyö
20122014
Kunnat / sivistystoimi, Aava / hyvinvointi) ohtaj a
Maahanmuuttajien kotoutumisen
tukeminen: kielen oppiminen, perheiden tuki
2011 2014
Aava / sosiaalijohtaja, kunnat / sivistystoimi
tukitoimet 20112014
Kunnat / sivistystoimi
Liikuntaryhmät
Nuorisotoimen kerho- ym. toiminta
Seurakunnan kerhot
VARHAINEN
PUUTTUMINEN
OPPIMISVAIKEUDET
TUTKITAAN
JA NIIHIN ANNETAAN
APUA
Koulun tukiopetus ja
riittäviä
KOULUKIUSAAMISEN ns. 0-toleranssi, KIVA
ohjelma kaikissa kouluissa
PUUTTUMISEN
KYNNYS MATALA
Päivähoidossa sovitaan syrjintään
puuttumisen mekanismit
KOULUTUKSEN
Laaditaan suunnitelma tai toteutetaan
jo olemassa oleva suunnitelma kouULKOPUOLELLE
lupudokkaiden määrän vähentämiJÄÄNEIDEN MÄÄRÄ
seksi ja nivelvaiheiden sujuvuuden
LASKEE
edistämiseksi
20112014
Kunnat / sivistystoimi
20112014
20112014
Kunnat / sivistystoimi
Kunnat / sivistystoimi
54/57
Koulusta erottaminen minimoidaan
ja varmistetaan kotiopetuksen järjestäminen ja tiivis työskentely erotetun
lapsen ja hänen perheensä kanssa
2011
2014
Yhteistyö sosiaalityöhön ennen koulusta erottamista lastensuojelulain 24
§:n mukaisesti
NUORTEN
TYÖTTÖMYYS
LASKEE JA
LAPSIPERHEEN
HUOLTAJIEN
PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS
LASKEE
Parannetaan työllistymisedellytyksiä
kunnan työllisyysohjelmilla tai vastaavilla
PUUTUTAAN
PERHE- JA
LÄHISUHDEVÄKIV ALTAAN
NOPEASTI
Kunnat / sivistystoimi
Kunnat / sivistystoimi
2011
2014
Kunnat
Aava / sosiaalijohtaja
Laaditaan Aavan alueelle työhön
2011
kuntouttamisen suunnitelma, jossa on 2012
huomioidaan erityisesti lastensuojelun näkökulma
Aava / sosiaalijohtaja
Laaditaan valtakunnallisen ohjelman
pohjalta toimintasuunnitelma lähisuhde- ja perheväkivallan vähentämiseksi
20112012
Aava / sosiaalijohtaja, hyvinvointijohtaja
Laaditaan koulutussuunnitelma peruspalvelujen henkilöstölle väkivallan havaitsemisen ja siihen puuttumisen
2011
2013
Aava / sosiaalijohtaja, hyvinvointijohtaja
Kunnat / sivistystoimi
Hyödynnetään prosessihankkeessa
koottuja ikäryhmittäisiä palveluverkkokuvauksia
2010
2013
Aava / tulosaluejohtajat
Kuntoutustyöryhmien toiminta vakiinnutetaan
2011
Aava / hyvinvointijohtaja
Öppilashuoltotyöryhmien
tapojen tarkastelu
2011
2013
Huomioidaan lapsiperheiden ja lastensuojelun tarpeet laadittavassa sosiaalipalvelujen päihde- ja mielenterveystyön suunnitelmassa
20112012
Kuonat / sivistystoimi, Aava / hyvinvointijohtaja_______
Aava / sosiaalijohtaja
LAADUKAS
PALVELUKOKONAISUUS
PERHEIDEN
PALVELUT
ORGASOIDAAN
IKÄRYHMITTÄIN
TOIMIVIKSI
KOKONAISUUKSIKSI
KEHITETAAN
LAPSIPERHEIDEN
JA
MIELENTERVEYSPALVELUJA
Selvitetään seudullisesti alle 182011
vuotiaiden nuorten avohuollollisten
2012
päihdehoitopalvelujen tarvetta ja
palvelujen käynnistämistä_______
Aava / sosiaalijohtaja
55/57
VARMISTETAAN APU
VAKAVISSA
KRIISITILANTEISSA
TM
VAHVAN
TliANTEISSA
Tehostetaan erikoissairaanhoidon,
2011
perheneuvolan, peruspalvelukeskuk- 2014
sen psykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien ja äitiys-ja lastenneuvolan terveydenhoitajien yhteistyötä
sekä vanhempien että lasten hoitoketjuissa
Aava / hyvinvointijohtaj a /johtava lääkäri
Selvitetään lasten ja nuorten (neuvola, päivähoito, koulu) psykologitoiminnan organisoinnin toimivuus ja
resurssitarve
2011
2012
Aava / hyvinvointijohtaja
Perustetaan perhetukikeskus, jossa
tarjotaan perheille avohuollollista
tukea ja järjestetään lasten ja nuorten
lyhyt- ja pitkäaikaista asumista sekä
arviointi] aksoj a
2011
2013
Aava / sosiaalijohtaja
Perhehoitoyksikkö 1.3.2010 alkaen
lisäämään mahdollisuutta perhehoidon käyttöön lastensuojelun sijoituksissa
2011
2014
Aava / sosiaalijohtaja
Lisätään tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa
20112014
Aava / sosiaalijohtaja
Luodaan nuorten jälkihuollolle ja
tukiasumiselle yhtenäinen ja itsenäistymistä tukeva toimintamalli
2011
Aava / sosiaalijohtaja
Vakinaistetaan 1.4.2011 alkaen intensiiviperhetyön työparitoiminta (2
sosiaaliohjaajaa)
2011
Aava / sosiaalijohtaja
Lisätään lastensuojelun sosiaalityön
resurssia yhdellä työntekijällä
l. l .2011 alkaen (lastensuojelutar-
2011
Aava / sosiaalijohtaja
Sosiaalipäivystyksen vahvistaminen
2013
2014
Aava / sosiaalijohtaja
Rajataan perheiden työntekijäkontaktien määrää kohtuulliseksi
2011
2014
Aava / tulosaluejohtajat
Varmistetaan lapsen näkökulman
korostaminen palveluiden suunnittelussa
2011
2014
Kunnat
Aava
peen selvitys lain edellyttämässä
määräajassa)
LUODAAN
ASIAKASTA
ARVOSTAVAA
TUTTUUTTA JA
TURVALLISUUTTA
PALVELUIHIN
56/57
VAHVISTETAAN
OSAAMISTA
Varmistetaan vanhemman aito osallisuus palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa
Selvitetään osaamistarpeet ja laaditaan niiden pohjalta
2011
2014
Kunnat
Aava
2011
2012
Aava / tulosaluejohtajat
2011
2012
Aava /sosiaalijohtaja,
hyvin vointij ohtaj a
Lastensuoj elutapaamiset kunnittain
tai alueittain
« vuosittain
* vetovastuu vuorotellen
lastensuojelu, neuvola,
päivähoito, koulu, nuorisotyö
• kutsutaan j ärj estöj ä j a
muita toimijoita, kuten
poliisi, seurakunta, psykiatria, perheneuvola, päihdetyö
20112014
Aava / sosiaalijohtaja
Ensi- ja turvakodin kanssa yhteistyö
systemaattiseksi ja sovituksi
20112012
Aava / sosiaalijohtaja
osallistutaan poliisilaitosten seudullisiin kehittämishankkeisiin ja varmistetaan yhteistyön jatkuvuus
2011
2014
Aava / sosiaalijohtaja, hyvinvointijohtaja
~ henkilöstösuunnitelma
"" henkilöstön koulutussuunnitelma
Huomioidaan erityisryhmien, kuten
maahanmuuttajien tai vammaisten
erityistarpeet
SITOUTUNUT
YHTEISTYÖ
RAKENNETAAN
TOIMIVA
YHTEISTYÖVERKOSTO
PAIKALLISESTI JA
ALUEELLISESTI
VAHVISTETAAN
LASTEN JA
OSALLISUUTTA
Käsitellään lasten suojelu suunnite!2011
päivähoidossa, kouluissa ja nuorisotyössä
Kunnat / sivistystoimi
Tehdään suunnitelman väliarvioinnin
osaksi kysely kouluikäisille lapsille
ja nuorille sekä pienten lasten ja vanhemmille palvelutarpeista ja palveluista
Aava / sosiaalijohtaja
2013
57/57
Hyödynnetään palaute suunnitelman
päivittämisessä
KOULUTETAAN
Tiedotetaan systemaattisesti järjestettävästä koulutuksesta ja tarjotaan
HENKILÖSTÖÄ
YLI SEKTORIRAJOJEN mahdollisuutta osallistua koulutukseen myös yhteistyökumppaneille
2014
Aava / sosiaalijohtaja
2011
2014
Aava / tulosaluejohtajat
Kunnat / sivistystoimi
9. TÄYTÄNTÖÖNPANO, SEURANTA JA RAPORTOINTI
Suunnitelmaluonnos käsitellään Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hallituksen jaostossa ja
suunnitelmasta pyydetään lausunnot kunnilta 22.9.2010 mennessä. Kuntien toivotaan käsittelevän
suunnitelmaa laajasti kunnan toimielimissä ja tarvittavien kunnan yhteistyötahojen kanssa. Lausuntojen mukaisesti muokattu suunnitelma hyväksytään sosiaali-ja terveysyhtymän hallituksen jaostossa sekä kuntien valtuustoissa vuoden 2010 loppuun mennessä.
Suunnitelman täytäntöönpanosta, toteutumisen seurannasta ja raportoinnista vastaa peruspalvelukeskus Aava. Kaikki suunnitelman osa-alueet edellyttävät kuitenkin yhteistyötä jäsenkuntien ja
muiden yhteistyötahojen kanssa, jolloin vastuu jakautuu kaikille toimijoille osaltaan. Suunnitelman
toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan vuosittain kuntayhtymän hallituksen jaostolle ja jäsenkunnille.
LIITTEET
Kuntakohtaiset palvelukuvaukset
Työseminaarien materiaali
KUNTAKOHTAISET PALVELUIDEN KUVAUKSET
Liite
ARTJÄRVI
Artjärven, Myrskylän ja Pukkilan neuvolat
Artjärven, Myrkylän ja Pukkilan neuvolat tarjoavat neuvoloissaan perhesuunnittelu-, äitiys-, ja
lastenneuvolapalvelut sekä neuvolan lääkäripalvelut. Lisäksi neuvoloiden kautta voidaan ohjata
asiakkaita vastaanottopalveluiden lääkärille, laboratorioon jne. Ehkäiseväperhetyö on mukana
syksystä 2008 alkaen neuvolan palveluissa. Artjärven, Myrkylän ja Pukkilan neuvoloihin kuuluvat
tiiviisti myös erityispalvelut kuten, puhe-, fysio- ja toimintaterapeutit, sekä psykologi.
Artjärven Myrkylän ja Pukkilan neuvolat lukuina:
•
•
Neuvolassa on kolme terveydenhoitajaa, jotka hoitavat Artjärvellä, Pukkilassa ja
Myrskylässä lapset, äidit ja sairaanhoidon vastaanoton.
Terveydenhoitajaa kohden lapsia on Artjärvellä n. 100 kpl, Myrskylässä ja Pukkilassa
hieman reilummin.
Ongelmana pienessä kunnassa on se, että toimijoita ja resursseja on vähän. Pukkilalla ja Mäntsälällä
ei ole sopimusta Päijät-Hämeen perheneuvolan kanssa, joten Pukkila on ostanut palveluita
Mäntsälästä ja Myrskylän kunta ei ole tarjonnut perheneuvola palveluja ollenkaan. Ongelmat joita
on, näyttäytyvät siten, että moniammatillinen verkosto ei ole selkeä moniongelmaisten ja
haasteellisten perheiden hoidossa. Ongelmaan saataisiin helpotusta, jos vuonna 2009 kaikilla
kolmella kunnalla olisi sopimus perheneuvolan kanssa ja yhteistyö olisi selkiytetty. Jotta asioihin
saataisiin muutosta,
avointa ja
dialogia lisätä eri toimijoiden välillä,
työtapoja samansuuntaisiksi. Myös panostaminen moniammatilliseen yhteistyöhön ja
työskentelytapaan olisi hyvä asia. Palvelussa ollaan tällä hetkellä tyytyväisiä suunnitelman
mukaisiin kontrolleihin sekä kokeneeseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön.
Neuvolan keskeisimmät yhteistyökumppanit tällä hetkellä ovat puhe-, fysio-ja toimintaterapeutti
sekä psykologi. Yhteistyö heidän kanssaan on hyvää ja tiivistä. Resurssien antaessa periksi heidän
kanssaan tehtävä työ olisi varmasti vielä tiiviimpää. Lastensuojelun perhetyön ja sosiaalitoimen
kanssa tehtävää yhteistyötä tulisi vielä kehittää. Nyt on vielä hieman epäselvää millaista tukea ja
apua tarkalleen näiltä tahoilta olisi saatavissa ja kuinka yhteistyökuviot sujuisivat. Tulevaisuudessa
olisi hyvä myös tehdä yhdessä töitä paikallisten järjestöjen esim. MLL:n kanssa. Järjestöjen kanssa
tehtävä työ olisi hyvä lisä
työhön
Artjärven päivähoito
Artjärven päivähoito toteutetaan ryhmäperhepäiväkotien ja perhepäivähoitajien palveluilla.
Erityispäivähoito on toteutettu integroimalla lapset normaaleihin palveluihin. Esiopetuksesta
huolehtivat koulutoimen ihmiset.
Artjärven päivähoito lukuina:
» 0-6 -vuotiaita lapsista on 46 % kunnallisen päivähoidon piirissä
« Kunnassa on kaksi ryhmäperhepäiväkotia ja kolme perhepäivähoitajaa.
« Kunnallisia päivähoitopaikkoja on 33 kpl
• Henkilöstöä 8 kpl
Päivähoidon näkökulmasta ongelma, johon ei pystytä nykyisellä palvelujärjestelmällä vastaamaan
on vuoropäivähoidon järjestäminen. Muutoksen saaminen tähän ongelmaan vaatisi organisaatio
muutoksia ja henkilöstön lisäämistä. Palvelussa tällä hetkellä koetaan toimivaksi se, että
hoitopaikkoja on saatu hankittua hyvin. Neuvola, koulu, seurakunta ja erityispalveluiden
asiantuntijat, kuten puheterapeutti ja psykologi ovat keskeisimmät yhteistyötahot. Yhteistyö heidän
kanssaan koetaan sujuvaksi. Yhteistyötä jota tulisi vielä kehittää, on päivähoidon ja lastensuojelun
välillä tehtävä työ. Verkostoitumista näiden kahden toimijan välillä tulisi lisätä huomattavasti.
Artjärven koulutoimi
Artjärvellä on yksi ala-aste ja yläastetta nuoret käyvät Lapinjarvella, Porlammin yläasteella.
Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat on integroitu tavallisiin koululuokkiin. Ammattitaitoinen
erityisopettaja ja kouluavustajat tukevat ja avustavat luokanopettajia erityislasten kanssa.
Artjärven koulutoimi lukuina:
• Opettajia 8 kpl ja avustajia 5 kpl
« Oppilaita yhteensä 103, luvussa mukana myös esikoululaiset
* Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on n. 20 % kaikista oppilaista, mikä on paljon pienelle
kunnalle.
Oppilashuolto on järjestetty siten, että päivittäin esiin tuleviin akuutteihin asioihin puututaan
välittömästi ja suurempia asioista käsitellään oppilashuoltoryhmässä, joka kokoontuu muutaman
kerran vuodessa. Artjärven koululla ei ole omaa terveydenhoitajaansa, vaan se on yhteinen
lähikuntien kanssa. Terveydenhoitaja ottaa aktiivisesti osaa oppilashuoltoryhmään.
Aamu-ja iltapäivätoimintaa on Artjärvellä järjestänyt tänä lukuvuonna seurakunta yhtenä päivänä
viikossa. Muuten koulu hoitaa kerhotoiminnan ja perii siitä maksun. Kodin ja koulun välistä
yhteistyötä pidetään yllä muun muassa "reissuvihkoilla" joilla välitetään viestiä kodin ja koulun
välillä. Yhteistyö on tiivistä.
Haasteena Artjärven koulutoimi kokee niiden oppilaiden tukemisen, jotka ovat sijoitettuna kunnassa
perhekotiin tai perheisiin. Nämä lapset ovat usein moniongelmaisia ja oireilevat psyykkisesti ja
sosiaalisesti. Oireilu on usein haastavaa ja opettajan koulutus ei aina riitä ratkaisemaan oireilusta
syntyviä tilanteita. Koulutoimen näkökulmasta nämä lapset vievät paljon resursseja, sillä he
tarvitsevat useimmiten avustajan ja erityistä huomiota myös opettajalta. Muutoksia, joita asian
parantamiseksi voisi tehdä, olisi entistä tiiviimpi yhteistyö sosiaalipuolen ihmisten kanssa. Pienten
ryhmäkokojen säilyminen koetaan myös välttämättömäksi edellytykseksi palvelun tämän hetkisen
tason ylläpitämiseksi ja mahdollisimman hyvänoppimisympäristön luomiseksi
Artjärven koulutoimessa koetaan tällä hetkellä vahvuudeksi motivoitunut henkilöstöjä tiivis
moniammatillinen yhteistyö. Yhteistyökumppaneina toimivat sosiaalitoimi, naapuri kunnat, joista
erityisesti Lapinjärven kunta, jossa Artjärven nuoret käyvät yläastetta. Taho, jonka kanssa tehtävää
yhteistyötä tulisi vielä kehittää, on sijoitettujen lasten lähettävät kunnat. Esimerkiksi perhekodissa
asuvien lasten asioissa tulisi käydä tiiviimpää yhteistyötä lapsen lähettäneen kunnan kanssa.
Hyvällä yhteistyöllä turvattaisiin lasten asioissa jatkuvuus ja tiedonkulku.
MYRSKYLÄ
Artjärven, Myrskylän ja Pukkilan neuvolat
Artjärven, Myrkylän ja Pukkilan neuvolat tarjoavat perhesuunnittelu-, äitiys-, ja
lastenneuvolapalvelut sekä neuvolan lääkäripalvelut. Lisäksi neuvoloiden kautta voidaan ohjata
asiakkaita vastaanottopalveluiden lääkärille, laboratorioon jne. Ehkäiseväperhetyö on mukana
syksystä 2008 alkaen neuvolan palveluissa. Artjärven, Myrkylän ja Pukkilan neuvoloihin kuuluvat
tiiviisti myös erityispalvelut kuten, puhe-, fysio- ja toimintaterapeutit, sekä psykologi.
Artjärven Myrkylän ja Pukkilan neuvolat lukuina:
•
«
Neuvolassa on kolme terveydenhoitajaa, jotka hoitavat Artjärvellä, Pukkilassa ja
Myrskylässä lapset, äidit ja sairaanhoidon vastaanoton.
Terveydenhoitajaa kohden lapsia on Artjärvellä n. 100 kpl, Myrskylässä ja Pukkilassa
hieman reilummin.
Ongelmana pienessä kunnassa on se, että toimijoita ja resursseja on vähän. Pukkilalla ja Mäntsälällä
ei aiemmin ollut sopimusta Päijät-Hämeen perheneuvolan kanssa, joten Pukkila on ostanut
palveluita Mäntsälästä ja Myrskylän kunta ei ole tarjonnut perheneuvola palveluja ollenkaan.
Ongelmat, joita on, näyttäytyvät siten, että moniammatillinen verkosto ei ole ollut selkeä
moniongelmaisten ja haasteellisten perheiden hoidossa. Ongelmaan saatiin kuitenkin helpotusta,
kun myös Myrskylän ja Pukkilan osalta pystyttiin tekemään sopimus Päijät-Hämeen perheneuvolan
kanssa ja yhteistyö on selkiytetty. Jotta asioihin saataisiin muutosta, tulisi avointa ja aitoa dialogia
lisätä eri toimijoiden välillä, sekä kehittää työtapoja samansuuntaisiksi. Myös panostaminen
moniammatilliseen yhteistyöhön ja työskentelytapaan olisi hyvä asia.. Palvelussa ollaan tällä
hetkellä tyytyväisiä suunnitelman mukaisiin kontrolleihin sekä kokeneeseen ja ammattitaitoiseen
henkilöstöön.
Neuvolan keskeisimmät yhteistyökumppanit tällä hetkellä ovat puhe-, fysio- ja toimintaterapeutti
sekä psykologi. Yhteistyö heidän kanssaan on hyvää ja tiivistä. Resurssien antaessa periksi heidän
kanssaan tehtävä työ olisi varmasti vielä tiiviimpää. Lastensuojelun perhetyön ja sosiaalitoimen
kanssa tehtävää yhteistyötä tulisi vielä kehittää. Nyt on vielä hieman epäselvää millaista tukea ja
apua tarkalleen näiltä tahoilta olisi saatavissa ja kuinka yhteistyökuviot sujuisivat. Tulevaisuudessa
olisi hyvä myös tehdä yhdessä töitä paikallisten järjestöjen esim. MLL:n kanssa. Järjestöjen kanssa
tehtävä työ olisi hyvä lisä ennaltaehkäisevään työhön
Myrskylän päivähoito
Myrkylän päivähoito
päiväkodin, ryhmäperhepäiväkotien ja perhepäivähoitajien
palveluilla. Erityispäivähoito on toteutettu
lapset normaaleihin palveluihin.
Esiopetuksesta huolehtii koulutoimi
Myrskylän päivähoito lukuina:
« 0-6 vuotiaista lapsista on 55 % kunnallisen päivähoidon piirissä
« Kunnassa on yksi päiväkoti kolme ryhmäperhepäiväkotia ja kolme perhepäivähoitajaa.
• Kunnallisia päivähoitopaikkoja on 68 kpl
• Henkilöstöä 17 kpl
Päivähoidon näkökulmasta ongelma, joihin ei pystytä tällä hetkellä vastaamaan on hoitopaikkojen
kysyntä verrattuna niiden tarjontaan. Hoitopaikkaa ei voida osoittaa heti, vaan asiakas joutuu
odottamaan. Rakenteita muuttamalla ja sitä kautta saamalla lisää hoitopaikkoja saataisiin apua
asiaan. Palvelussa ollaan tyytyväisiä peruspalvelun toimivuuteen sekä kattavaan ja monipuoliseen
palvelutarjontaan. Erityislasten hoitoja vuorohoito on saatu järjestettyä hyvin. Neuvola, koulu,
seurakunta ja erityispalveluiden asiantuntijat, kuten puheterapeutti ja psykologi ovat päivähoidon
keskeisimmät yhteistyötahot. Yhteistyö heidän kanssaan koetaan sujuvaksi. Yhteistyötä jota tulisi
vielä kehittää, on päivähoidon ja lastensuojelun välillä tehtävä työ. Verkostoitumista näiden kahden
toimijan välillä tulisi lisätä huomattavasti.
Myrskylän koulutoimi
Myrskylässä on yksi ala-aste ja yläastetta nuoret käyvät Lapinjarvella, Porlammin yläasteella.
Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat on integroitu tavallisiin koululuokkiin. Ammattitaitoinen
erityisopettaja ja kouluavustajat tukevat ja avustavat luokanopettajia erityislasten kanssa.
Myrskylän koulutoimi lukuina:
• Opettajia 10 kpl ja avustajia 4 kpl
• Oppilaita yhteensä 180, luvussa mukana myös esikoululaiset
• Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on vähemmän kuin Artjärvellä, jossa heitä oli 20 %
oppilaista
Oppilashuolto on järjestetty siten, että päivittäin esiin tuleviin akuutteihin asioihin puututaan
välittömästi ja suurempia asioista käsitellään oppilashuoltoryhmässä, joka kokoontuu muutaman
kerran vuodessa. Myrskylän kouluilla ei ole omaa terveydenhoitajaansa, vaan se on yhteinen
lähikuntien kanssa. Terveydenhoitaja ottaa aktiivisesti osaa oppilashuoltoryhmään.
Molemmat koulut hoitavat kerhotoiminnan ja perivät siitä maksun. Kodin ja koulun välistä
yhteistyötä pidetään yllä muun muassa "reissuvihkoilla" joilla välitetään viestiä kodin ja koulun
välillä. Yhteistyö on tiivistä.
Haasteena Myrskylän koulutoimi kokee niiden oppilaiden tukemisen, jotka ovat moniongelmaisia ja
oireilevat psyykkisesti ja sosiaalisesti. Oireilu on usein haastavaa ja opettajan koulutus ei aina riitä
ratkaisemaan oireilusta syntyviä tilanteita. Usein nämä lapset ovat lastensuojelun asiakkuudessa ja
sijoitettuna perhekotiin tai perheeseen. Koulutoimen näkökulmasta nämä lapset vievät paljon
resursseja, sillä he tarvitsevat useimmiten avustajan ja erityistä huomiota myös opettajalta.
Muutoksia, joita asian parantamiseksi voisi tehdä, olisi entistä tiiviimpi yhteistyö sosiaalipuolen
ihmisten kanssa. Pienten ryhmäkokojen säilyminen koetaan myös välttämättömäksi edellytykseksi
palvelun
hetkisen tason ylläpitämiseksi ja mahdollisimman hyvänoppimisympäristön
luomiseksi. Ensi syksystä alkaen Myrskylään saadaan pätevä erityisopettaja.
Myrskylän koulutoimessa koetaan tällä hetkellä vahvuudeksi hyvä yhteistyö poliittisten päättäjien
kanssa, molempien koulujen rehtorit ovat läsnä lautakunnan kokouksissa ja saavat näin ääntään
kuuluviin. Myös naapurikuntien kanssa hyvin toimivaan yhteistyöhön ollaan tyytyväisiä..
Yhteistyökumppaneina toimivat sosiaalitoimi, naapuri kunnat, joista erityisesti Lapinjärven kunta,
jossa Myrskylän nuoret käyvät yläastetta. Taho, jonka kanssa tehtävää yhteistyötä tulisi vielä
kehittää, on sijoitettujen lasten lähettävät kunnat. Esimerkiksi perhekodissa asuvien lasten asioissa
tulisi käydä tiiviimpää yhteistyötä lapsen lähettäneen kunnan kanssa. Hyvällä yhteistyöllä
turvattaisiin lasten asioissa jatkuvuus ja tiedonkulku.
ORIMATTILA
Orimattilan neuvola
Orimattilassa on lastenneuvolan ja ala-asteen terveydenhoitajia yhteensä viisi kappaletta
Äitiysneuvolan puolella on kaksi terveydenhoitajaa. Terveydenhoitajien lisäksi käytettävinä
resursseina on yksi perhetyöntekijä ja koulukuraattori. Lääkäripalvelut tuottaa kuntayhtymän toinen
tulosalue siten, että lääkäri on äitiysneuvolan käytettävissä kahtena päivänä viikossa, noin puoli
päivää kerrallaan.
Äitiysneuvola tarjoaa odottaville äideille kaikki rutiinitarkastukset, ja jos raskauteen liittyy
jonkinlaista riskiä, räätälöidään palvelua ja käyntimääriä asiakkaan tarpeiden mukaan. Suositusten
mukaisten tarkastusten lisäksi äitiysneuvola tarjoaa perhevalmennusta ensimmäistä lastaan
odottaville perheille. Vaikka perhevalmennus on pääsääntöisesti tarkoitettu ensimmäistään
odottaville, pääsee mukaan myös vastikään paikkakunnalle muuttaneet ja perheet, jotka eivät jostain
muusta syystä ole vielä käyneet valmennusta. Orimattilassa on käytäntönä myös se, että raskauden
loppuvaiheessa terveydenhoitaja tekee perheen kotiin kotikäynnin. Tällä halutaan edistää
varhaisenvuorovaikutuksen tukemista. Tämä on tärkeä asia ennaltaehkäiseväntyön näkökulmasta.
Orimattilan neuvola lukuina:
•
»
•
»
•
»
lastenneuvolan terveydenhoitajia on viisi jotka samalla hoitavat kouluterveydenhoitajan
tehtäviä
Äitiysneuvolassa on kaksi terveydenhoitajaa
Käytettävinä resursseina myös perhetyöntekijä ja koulukuraattori
Lääkäripalvelut käytettävissä kahtena päivänä viikossa, noin puoli päivää kerrallaan
Maaliskuussa 2008 lastenneuvolan terveydenhoitajakohtaiset lapsimäärät, viiden
terveydenhoitajan osalta olivat yhteensä 1248 lasta/kk
Terveydenhoitajakohtainen
vaihtelee
220-280 välillä.
Terveydenhoitajat siis myös kouluterveydenhuollossa.
Lastenneuvolan terveydenhoitajat tekevät asiakkailleen kaikki suositusten mukaiset tarkastukset.
Palveluihin kuuluu myös perhetyöntekijän tekemät viisi ilmaista ennaltaehkäisevää kotikäyntiä.
Tämän palvelun piiriin pääsee terveydenhoitajan tekemän lähetteen kautta. Jos resursseja jää, on
perhetyöntekijän mahdollista tehdä perheisiin maksullisia kotikäyntejä.
Kaksi kouluterveydenhoitajaa vastaa oppilasterveydenhuollosta. Opiskelijaterveydenhoitajia on
yksi ja hänen vastuullaan on samalla myös nuorten ehkäisyneuvonta. Ehkäisyneuvontaan on
Orimattilassa suhtauduttu hyvin ja se on otettu ilolla vastaan. Kouluterveydenhoitajat eivät tee
lapsille säännöllisiä terveystarkastuksia, vaan palvelua annetaan tarpeen mukaan.
Kouluterveydenhoitaja ohjaa tarvittaessa oppilaan eteenpäin lääkärille, jos katsoo sen tarpeelliseksi.
Lääkärin luo mennään koulun kautta aina terveydenhoitajan lähetteellä. Orimattilan alueen suurille
kouluille lääkäripalvelua on varattu puoli päivää viikossa. Pienemmille kouluille resursseja on
vähemmän.
Ongelmia joita ilmenee neuvolan näkökulmasta Orimattilan neuvolassa, ovat moniongelmaisten ja
haasteellisten perheiden tukeminen ja auttaminen ja organisaatiomuutosten myötä tapahtunut
vetäytyminen omiin toimialueisiin. Tämä on asettanut yhteistyölle näkymättömiä ja oletuksellisia
esteitä. Ongelmat näyttäytyvät siten, että perheet saavat keskustelu apua, mutta asiat eivät
konkretisoidu heidän arjessaan. Työntekijöiden näkökulmasta kiire, työmäärä ja puhelinajat
vaikeuttavat tavoittamista, lisäksi perheneuvolaan, puheterapeutille, psykologille jne. on pitkät
jonotusajat. Jotta asioihin saataisiin muutosta, tulisi avointa ja aitoa dialogia lisätä eri toimijoiden
välillä, sekä kehittää työtapoja samansuuntaisiksi ja panostaa moniammatilliseen yhteistyöhön ja
työskentelytapaan enemmän. Lisäksi perustasolle olisi saatava ammattihenkilöstöä enemmän esim.
psykiatrisia sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ja neuvolalääkäreitä, joilla on
kokemusta ja myönteisyyttä avopalvelulta kohtaan.
Palvelussa ollaan tällä hetkellä tyytyväisiä ehkäisevään perhetyöhön, varhaista vuorovaikutusta
tukeviin kotikäynteihin ja yhteistyöhön peruspalvelukeskuksen sisällä oman tulosalueen
yhteistyöhön. Suunnitelman mukaiset tarkastukset toteutuvat.
Keskeiset yhteistyökumppanit ovat puheterapeutti, psykologi ja toimintaterapeutti, joidenka kanssa
yhteistyö koetaan sujuvaksi. Tyytyväisiä ollaan yhteistyöhön myös perhekeskus Kimpan ja
päivähoidon kanssa. Sosiaalityöntekijän ja perheneuvolan kanssa tehtävää työtä tulisi vielä kehittää
paremmaksi. Erikoissairaanhoidon kanssa yhteistyö paranisi, kun prosessikuvauksia kehitettäisiin.
Tulevaisuudessa olisi hyvä tehdä seurakunnan ja järjestöjen kanssa koordinoidumpaa yhteistyötä.
Orimattilan päivähoito
Orimattilalaisista 0-6 -vuotiaista lapsista n. 50 % on päivähoidon piirissä. Päiväkoteja on kuusi
kappaletta, joista yksi toimii ostopalveluna, vuoropäiväkoteja on kaksi ja toinen niistä hankittu
ostopalveluna. Ryhmäperhepäiväkoteja on kaksi, toinen niistä ostopalveluna. Kaupungista löytyy
yksi yksityinen päiväkoti ja yksi kahden hoitajan ylläpitämä ryhmäperhepäiväkoti, joka toimii
toisen hoitajan kotona. Hoitomuotoja, joita kaupungissa on tarjolla, ovat päiväkotihoito,
perhepäivä-, vuoropäivä-, ryhmäperhepäiväkotihoito. Perhepäivähoito on pääsääntöisesti tarkoitettu
alle kolmevuotiaille lapsille. Näiden lisäksi on syytä mainita, että esiopetus tapahtuu pääsääntöisesti
päiväkodeissa, muta myös Jokivarrenkoulussa on aloittanut toimintansa pidennettyä
oppivelvollisuutta käyville lapsille oleva esikoulu. Lisäksi perheille on tarjolla palvelua
perhekeskus Kimpassa, jonka toiminta on laajaa.
Orimattilan päivähoitolukuina:
•
•
0-6 -vuotiaista lapsista n. 50 % on kunnallisen päivähoidon piirissä
Kaupungin päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on henkilöstöä yhteensä n. 135 kpl, joista
perhepäivähoitajia 65-70 kpl.
« Päiväkotipaikkoja on tällä hetkellä n. 250 ja perhepäivähoidossa paikkoja suunnilleen
verran.
Erityispäivähoito on järjestetty siten, että kahdessa päiväkodissa on integroitu ryhmä erityislapsille.
Näissä ryhmissä on henkilöstöllä asianmukainen koulutus erityislapsien kanssa toimimiseen. Paljon
erityislapsia on myös integroituina muihin päiväkotiryhmiin. Heidän hyvä ja asianmukainen
hoitonsa on taattu avustajalla. Syksyllä 2007 aloitti Jokivarrenkoulussa esikoulu, jossa pidennettyä
oppivelvollisuutta suorittavat lapset käyvät esikoulunsa.
Asiat joihin päivähoidon osalta kaivattaisiin Orimattilassa muutosta, olisivat erityispäivähoidon
henkilöstöjä päiväkotipaikat. Erityispäivähoitoa ajatellen olisi hyvä, että kunnalla olisi käytössään
kiertävä erityislastentarhaopettaja. Päiväkotipaikkojen vähyys näkyy asiakkaiden palautteena ja
siinä, että esimerkiksi pienimmät erityislapset joutuvat odottamaan hoitopaikkaa. Varhaiseen
puuttumiseen jää myös vähän resursseja tämän vuoksi. Päiväkotipaikkojen vähyys kuormittaa myös
perhepäivähoitajia. Muutoksia joita tällä hetkellä tehdään, on päivähoidon ja koulupuolen yhteinen
selvitys siitä, miten paikkoja tulisi lisätä ja kuinka tulisi käyttää tiloja ja henkilöstöä järkevästi.
Palvelukokonaisuus toimii Orimattilassa kuitenkin hyvin ja sivistyspalveluiden sisäiseen
yhteistyöhön ollaan tyytyväisiä.
Keskeisiä yhteistyötahoja ovat kouluja neuvola. Myös perhepäivähoidon ja erityistahojen, kuten
ruokapalvelun ja seurakunnan kanssa toimitaan yhdessä. Kehitystä toivottaisiin tapahtuvan
yhteistyössä, jota tehdään sosiaalihuollon kanssa. Asioiden uudelleen organisointia ja yhdessä
pohtimista toivottaisiin lisää.
Orimattilan koulutoimi
Orimattilassa on 15 koulua, joita 14 antaa perusopetusta ja yksi on lukio. Oppilasmäärä ennusteen
mukaan näyttäisi siltä, että ala-asteen aloittavien määrä tulee laskemaan vuoteen 2012 mennessä
jonkin verran ja sama ilmiö näyttäisi toistuvan myös yläasteikäisten kohdalla.
•^
Orimattilan koulutoimi lukuina:
'* Vuonna 2005 kaikkien koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä oli 2008. Oppilasmäärät
.•;t jakautuivat siten, että ala-asteen oppilaita oli 1256, yläasteen oppilaita 445 ja lukiota käyviä
oli 221. Erityisopetuksen piirissä olevia lapsia ja nuoria oli 86.
r;
» Perusopetuksessa toimii yhteensä noin 150 opettajaa ja noin 45 koulunkäyntiavustajaa.
.j
Vuoden 2005 maaliskuussa Orimattilassa oli kaikkiaan 167 erityisopetukseen siirrettyä oppilasta.
Näiitä luokkamuotoisessa erityisopetuksessa opiskeli 109 oppilasta ja yleisopetukseen integroituna
59/jLaaja-alaisen ja osa-aikaisen erityisopetuksen piirissä on vuosittain noin 20 % perusopetuksen
oppilaista. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrä on kuluneen kymmenen
vuoden aikana koko maata tarkastellen kaksinkertaistunut.
Luokkamuotoinen erityisopetus on keskittynyt Jokivarren koululle. Jokivarren koulussa
on kiinnitetty erityistä huomiota kaikille yhteisen koulun muodostamiseen. Käytännössä
se tarkoittaa erityisopetuksen ja yleisopetuksen yhteistyön kehittämistä eri keinoin:
samanaikaisopetus, integraatio yksilö-ja opetusryhmätasolla, yhteiset teema-ja pajapäivät,
yhteiset valinnaisaineryhmät jne.
Orifnattllan koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta
\i
Orimattilassa iltapäivätoiminnan järjestäminen siirtyi 1.1.2005 alkaen sosiaalitoimesta
sivistystoimeen. Iltapäivätoimintaa suunnittelee j a koordinoi iltapäivätoiminnan työryhmä.
Toimipaikat ovat Jokivarren, Kuivannon, Myllylän, Pennalan, Törmön ja Virenojan koulut.
Iltapäivätoiminta järjestetään 5
viikossa, 5
kerrallaan klo 12-17 välisenä
Esiopetus järjestetään yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaalitoimen kanssa. Esikoulutoiminnasta
suurin osa
sosiaalitoimen
päiväkodeissa ja loput sivistystoimessa.
Nuorisotyö
Orimattilassa on nuorisokahvila ja nuorilla on käytössään
maksua vastaan saatava eurokortti,
joka oikeuttaa osallistumiseen nuorille tarkoitetuihin Avoimiin oviin. Leiritoiminta on myös
vilkasta. Järjestöjen tuki edesauttaa palvelujen ylläpidossa ja järjestämisessä. Nuorisovaltuuston
tehtäviä hoitava nuorisotoimikunta saa ääntään Orimattilassa hyvin kuuluviin, edistää ja kehittää
omalta osaltaan nuorisopalvelulta Orimattilassa. Orimattilassa toimii kaksi nuorisotyöntekijää ja
kolmaskin virka on olemassa, mutta vuoden 2005 jälkeen sitä kaupunki ei ole saanut sitä täyttää.
Nuorisoseurojen tuottamalla toiminnalla on myös merkittävä rooli, niissä vapaa-ajan toiminnoissa,
joita nuorille on Orimattilassa tarjolla. Lähiliikuntapaikkoja on löytyy erityisesti koulujen alueilta ja
niiden toimivuuteen ja viihtyvyyteen onkin viime aikoina panostettu paljon. Tulossa on myös
hanke, jonka tarkoituksena on parantaa koulujen käytössä olevia liikuntavälineitä.
Kävijämäärä Avoimissa ovissa on vuositasolla noin 2500 hioja leireillä n. 150 hlö. Leirien
henkilömäärässä on syytä huomioida se, että leirejä järjestetään usein yhteistyössä jonkin muun
tahon kanssa ja leireille osallistuu nuoria myös muualta kuin Orimattilasta. Leirit ovat usein 2-3
päiväistä. Eurokortista ja leiritoiminnasta peritään pieni nimellinen maksu, mutta niillä ei
kuitenkaan ole tarkoitus kattaa toiminnan kuluja.
Nuorisolle tarjottavien palveluiden osalta Orimattilassa pohditaan sitä, että tavoittavatko palvelut
oikean kohderyhmän. Ongelmana koetaan myös se, että pitkäaikaista yksilötyötä ei nykyisillä
resursseilla pystytä tekemään, vaikka se myös poliisin, sosiaalitoimen, sekä koulun mielestä olisi
tarpeellista. Myös tieto- ja neuvontapalveluiden ei koeta palvelevan nuorten tarpeita. Nuorten
ongelmat näkyvät tällä hetkellä muun muassa päihteidenkäyttönä ja peruskoulun keskeytymisenä.
Peruskoulun loputtua osan nuorista on hankalaa suuntautua jatko-opintojen pariin. Jotta ongelmiin
saataisiin helpotusta, tarkoittaisi se nuorisotyön osalta sitä, että työvoimaresurssien tulisi olla
kohdallaan. Työvoimavaje aiheuttaa sen, että syvällinen keskittyminen tehtävään on hankalaa ja
esimerkiksi ennaltaehkäisevään työhön on mahdollista keskittyä liian vähän. Palveluissa tällä
hetkellä hyvin toimii viranomaisyhteistyö. Poliisi, sosiaalityö ja nuorisotyö tekevät tiivistä
yhteistyötä. Onnistumista on koettu myös seudullisesti toteutetuista tapahtumista, jonka koetaan
olevan PAR AS-hankkeen aikaansaannosta. Taho, jonka kanssa olisi hyvä tehdä enemmän
yhteistyötä, on kolmassektori. Toimijoiden koulutus ja tapahtumien järjestelyjen avustus olisi
ainakin niitä asioita, joissa yhteistyö koettaisiin tarpeelliseksi.
Orimattilan seurakunta
Orimattilan ev.lut. seurakunta tarjoaa lapsille ja nuorille monenlaista palvelua ja toimintaa.
Toimintaan kuuluvat rippileirit, isoskoulutus, isoskoulutuksen jälkeinen toiminta. Seurakunnan
nuoriso-ohjaajat käyvät kouluilla tekemässä päivänavauksia, vetävät erilaisia ryhmiä, kuten
esimerkiksi nuorten ihmissuhdetaitojen ryhmää ja eronneiden vanhempien lapsille tarkoitettua
eroryhmää, joka toimii tarvittaessa. Yhtenä toiminnan osana ovat myös erilaiset retket alueellisiin ja
valtakunnallisiin nuorisotapahtumiin. Nuorilla on mahdollisuus keskustella asioistaan
kahdenkesken ohjaajan kanssa. Nuorille on järjestetty myös viikoittain kappelivartin nimellä
kulkevia lyhyitä hartaushetkiä, jolloin nuori voi hiljentyä, ja pohtia omaan hengellisyyteensä
liittyviä asioita rauhassa. Seurakunnan toiminta on retkien, leirien, alueellisten ja valtakunnallisten
tapahtumien osalta maksullista. Tapahtumista kerätään pieni nimellinen maksu, samoin kuljetuksista
ja leirien ruokaluista. Muuten toiminta on avointa ja maksutonta.
Seurakunnan nuorisotyöllä on kaksi kokoaikaista nuorisotyönohjaajaa ja pappi, joka hoitaa myös
muita tehtäviä. Isoskoulutukseen voidaan pyytää henkilöstöä avuksi varhaisnuorisotyön puolelta.
Seurakunnan palveluiden käyttöasteesta voidaan
sen verran, että arviolta yli 90 % ikäluokasta
käy rippikoulun. Myös isoskoulutuksen suhteen nuoret ovat aktiivisia. Leirien kohdalla on ollut
näkyvissä sama ilmiö, nuoria on ollut ohjaajien määrän nähden paljon. Lapset ja nuoret, joilla on
erityistarpeita, pyritään huomioimaan niin, että liikuntavammaiset ja erityisopetuksessa olevat
nuoret integroidaan normaalin rippikouluryhmän toimintaan mukaan ja tilannesidonnaisesti
huomioidaan heidän kykynsä osallistua.
Ongelmat joita nykyisessä palvelujärjestelmässä ilmenee seurakunnan näkökulmasta, ovat nuoren
auttaminen hänen ongelmissaan ja vanhempien kyvyttömyys toimia vanhempina. Ongelmat
näkyvät nuorten häiriökäyttäytymisenä ja keskittymishäiriöinä leireillä ja koulutuksissa. Ongelmien
poistamiseksi tulisi tehdä rakenteellisia muutoksia koko yhteiskunnassa. Vanhemmat ja erityisesti
nuoret perheet tarvitsisivat tukea vanhempana olemiseen ja tasapainoisen parisuhteen
rakentamiseen. Vanhemmille olisi tehtävä selväksi, että juuri he ovat vastuussa lapsestaan,
asettamalla rajoja ja toimimalla aidosti vastuullisena aikuisena. Palvelussa tällä hetkellä toimii
hyvin isoskoulutus ja rippileirien järjestäminen.
Keskeisinä yhteistyökumppaneina toimivat Orimattilan kaupunki, nuorisopalvelut ja koulut.
Toimintaa yhteistyökumppanien kanssa voisi kehittää koordinoimalla toimintoja niin, että
mahdolliset päällekkäisyydet saataisiin pois. Näin saataisiin vapautuvia voimavaroja käyttöön
muualle. Kouluissa on otettu seurakunnan tekemä nuorityö hyvin vastaan. Muitakin yhteistyö tahoja
olisi varmasti, mutta nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista kehitellä enää mitään uutta.
PUKKILA
Artjärven, Myrskylän ja Pukkilan neuvolat
Artjärven, Myrkylän ja Pukkilan neuvolat tarjoavat perhesuunnittelu-, äitiys-, ja
lastenneuvolapalvelut sekä neuvolan lääkäripalvelut. Lisäksi neuvoloiden kautta voidaan ohjata
asiakkaita vastaanottopalveluiden lääkärille, laboratorioon jne. Ehkäiseväperhetyö on mukana
syksystä 2008 alkaen neuvolan palveluissa. Artjärven, Myrkylän ja Pukkilan neuvoloihin kuuluvat
tiiviisti myös erityispalvelut kuten, puhe-, fysio- ja toimintaterapeutit, sekä psykologi.
Artjärven Myrkylän ja Pukkilan neuvolat lukuina:
•
•
Neuvolassa on kolme terveydenhoitajaa, jotka hoitavat Artjärvellä, Pukkilassa ja
Myrskylässä lapset, äidit ja sairaanhoidon vastaanoton.
Terveydenhoitajaa kohden lapsia on Artjärvellä n. 100 kpl, Myrskylässä ja Pukkilassa
hieman reilummin.
Ongelmana pienessä kunnassa on se, että toimijoita ja resursseja on vähän. Pukkilalla ja Mäntsälällä
ei aiemmin ollut sopimusta Päijät-Hämeen perheneuvolan kanssa, joten Pukkila on ostanut
palveluita Mäntsälästä ja Myrskylän kunta ei ole tarjonnut perheneuvola palveluja ollenkaan.
Ongelmat, joita on, näyttäytyvät siten, että moniammatillinen verkosto ei ole selkeä
moniongelmaisten ja haasteellisten perheiden hoidossa. Ongelmaan saatiin kuitenkin helpotusta,
kun myös Myrskylän ja Pukkilan osalta pystyttiin tekemään sopimus Päijät-Hämeen perheneuvolan
kanssa ja yhteistyö on selkiytetty. Jotta asioihin saataisiin muutosta, tulisi avointa ja aitoa dialogia
lisätä eri toimijoiden välillä, sekä kehittää työtapoja samansuuntaisiksi. Myös panostaminen
rnoniammatilliseen yhteistyöhön ja työskentelytapaan olisi hyvä asia. Palvelussa ollaan tällä
hetkellä tyytyväisiä suunnitelman mukaisiin kontrolleihin sekä kokeneeseen ja ammattitaitoiseen
henkilöstöön.
Neuvolan keskeisimmät yhteistyökumppanit tällä hetkellä ovat puhe-, fysio- ja toimintaterapeutti
sekä psykologi. Yhteistyö heidän kanssaan on hyvää ja tiivistä. Resurssien antaessa periksi heidän
kanssaan tehtävä työ olisi varmasti vielä tiiviimpää. Lastensuojelun perhetyön ja sosiaalitoimen
kanssa tehtävää yhteistyötä tulisi vielä kehittää. Nyt on vielä hieman epäselvää millaista tukea ja
apua tarkalleen näiltä tahoilta olisi saatavissa ja kuinka yhteistyökuviot sujuisivat. Tulevaisuudessa
olisi hyvä myös tehdä yhdessä töitä paikallisten järjestöjen esim. MLL:n kanssa. Järjestöjen kanssa
tehtävä työ olisi hyvä lisä ennaltaehkäisevään työhön
Pukkilan päivähoito
Pukkilan
päivähoitopalvelut muodostuvat päiväkotihoidosta (päiväkoti Vekara ja
esikoululaisten aamu-ja iltapäivähoito) ja perhepäivähoidosta. Perhepäivähoitajia on kaksi - kolme,
tarpeen mukaan. Erityispäivähoito on järjestetty päiväkoti Vekarassa integroimalla lapset tavallisiin
ryhmiin. Vaikeasti vammaisille lapsille on järjestetty omat toimitilat päiväkoti Vekarassa. Esiopetus
on Pukkilassa sivistystoimen alaista toimintaa.
Pukkilan päivähoito lukuina:
• 0-6 -vuotiaista lapsista n. 43,5 % on kunnallisen päivähoidon piirissä.
® Hoitopaikkoja perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa on yhteensä 84 kpl.
» Päivähoidon henkilöstöä on 16 kpl
Päivähoidon kannalta haasteellisena koetaan muutokset, joita SOTE-piiriin liittyminen toi
tullessaan. On vielä osittain epäselvää mistä asioista vastaa kuntayhtymä ja mistä taas kunta itse.
Myös Pukkilan oma kuntarakenne on kokenut muutoksia, mikä on omalta osaltaan tuo epäselvyyttä
asioihin. Yhteistyökuvioissa on näiden asioiden osalta vielä paljon hiottavaa ja hahmotettavaa.
Selvyyttä ja yhteistyön toimivuutta lisäisivät toimintamallien luomiset ja kirjaukset.
Palvelussa ollaan tyytyväisiä siihen, etteivät rakenteelliset muutokset ole vaikuttaneet perustyöhön.
Asiakkaan näkökulmasta asioiden koetaan olevan hyvin. Tyytyväisiä ollaan myös hyvään ja
tiiviiseen yhteistyöhön kolmannensektorin toimijoiden (seurakunta ja MLL) kanssa.
Kolmannensektorin toimijoiden lisäksi keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat neuvola, esikoulu,
kouluja erityispuolen osaajat, kuten Päijät-Hämeen perheneuvola ja Orimattilasta saatavat toiminta, puhe-, ja fysioterapeutti. Kehitettävää on vielä yhteistyössä lastensuojelun toimijoiden kanssa
yhteisten asiakkaiden osalta, yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Päivähoito kaipaisi selkeämpää
ohjeistusta ja toimintamallia koskien lastensuojelullisia asioita.
Pukkilan seurakunta
Pukkilan seurakunta tarjoaa lapsille päiväkerhoja, pyhäkoulua, musiikkikerhoa sekä erilaisia
tapahtumia ja retkiä. Tapahtumia ja retkiä järjestetään usein yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
Perheille on tarjolla retkiä, perhekerho kerran viikossa, perheleiri kerran vuodessa ja parisuhdeilta
noin kerran vuodessa. Seurakunnan diakoniatyö voi auttaa tarvittaessa muun muassa taloudellisissa
asioissa, keskusteluavun antamisessa ja asiakkaan eteenpäin ohjaamisessa. Nuorille seurakunta
tarjoaa perinteistä rippileiri toimintaa ja isoskoulutusta. Nuorilla on mahdollisuus tavata diakonia
kunnan ja nuorisoseuran nuorisotiloissa kerran viikossa. Varhaisnuorille järjestetään kerhotoimintaa
ja kesällä leiritoimintaa. Seurakunnan palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia, vain
päiväkerhoista, retkistä ja leireistä kerätään pieni nimellinen maksu."
Seurakunnan toimintaan osallistuu tällä hetkellä paljon pukkilalaisia. Palveluista erityisesti
päiväkerhoja perhekerho ovat suosittuja. Diakonin vastaanotolla on hiljaista, mutta toisaalta
diakonilla on paljon kontakteja muualle. Seurakunnalla on yksi päätoiminen diakoni, kaksi osaaikaista lastenohjaajaa,
lisäksi
vapaaehtoinen ja satunnaisesti kanttori.
Seurakunta vastaa erityislasten taipeisiin muuttamalla toimintaa mahdollisuuksiensa mukaan aina
sellaiseksi, että mahdollisimman moni voisi osallistua, periaatteena on se, että toiminnan tulee olla
kaikille avointa. Leiri-ja osallistumismaksuista voidaan keskustella ja sopia niitä diakoniaavustuksin. Tarvittaessa palveluita suunnitellaan yksilöllisesti. Kehitysvammaisille on omaa
toimintaa ja seurakunnalla on käytettävissään Uudenmaan erityishuoltopalveluiden pappi ja
rippikoulut.
Ongelmaksi koetaan seurakunnassa se, että toiminnassa on yhä enemmän mukana lapsia ja nuoria,
joilla on erityistarpeita, joihin ei aina pystytä vastaamaan. Erityisnuoriin ei pystytä keskittymään
niin paljon kuin olisi
aiheellista, toiminta liikkuu paljon perusasioiden ympärillä.
nuorten kohdalla ongelmana tuntuu olevan se, että koulukiusatut ja muuten syrjäänyeläytyneet
nuoret eivät tule toimintaan mukaan, eikä tieto heistä kulje seurakuntaan asti
Diakonille kuuluu Pukkilan seurakunnassa diakoniatyö, joten työaika ei riitä kaikkeen. Jotta edellä
mainittuja ongelmia saataisiin helpotettua, tulisi yläkoulun kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistää,
samoin yhteistoiminta sosiaalitoimen kanssa voisi edistää asioita.
Pukkilan seurakunnan yhteistyötahoina toimivat kunta (liikunta-ja nuorisotyö, päivähoitoja
alakoulut), nuorisoseura ja Askolan seurakunta. Lisäksi yhteistyötä tehdään myös muiden
järjestöjen kanssa. Yhteistyö pienessä kunnassa on elintärkeää ja tällä hetkellä yhteistyö tuntuu
sujuvan hyvin. Yhteistyötä Askolan yläkoulun ja sosiaalitoimen kanssa tulisi vielä kehittää.
Sosiaalitoimen vaitiolovelvollisuus vaivaa joskus ja kunnon yhteyttä ei tunnu vielä olevan.
Yhteistyökuvioiden perusteiden ollessa kunnossa voitaisiin jatkossa sopia enemmän
vastuukysymyksistä esimerkiksi erityisnuorten kohdalla.
NASTOLA
Nastolan neuvola
Nastolan neuvola tarjoaa perinteiset perhesuunnittelu-, äitiys-, ja lastenneuvolapalvelut sekä
neuvolan lääkäripalvelut. Lisäksi neuvolan kautta voidaan ohjata asiakkaita vastaanottopalveluiden
lääkärille, laboratorioon jne. Neuvolan terveydenhoitajat järjestävät myös elämäntaparyhmiä niille
aikuisille, jotka ovat riskiryhmässä sairastua esimerkiksi diabetekseen. Myös ehkäiseväperhetyö on
mukana neuvolan palveluissa. Nastolan neuvolaan kuuluvat tiiviisti myös erityispalvelut kuten,
puhe-, fysio- ja toimintaterapeutit, sekä psykologi. Neuvola tarjoaa asiakkailleen ohjausta myös
KELAn sekä päivähoidon kysymyksissä. Perheneuvolaan ja sosiaalitoimeen päin tapahtuvaa
ohjausta tehdään myös neuvolasta käsin
ii
Nastolan neuvola lukuina:
i:
\i
,» Äitiysneuvolan puolella kaksi terveydenhoitajaa ja lastenneuvolassa kuusi, jotka hoitavat
" ; myös kouluterveydenhoitajan tehtäviä.
'•'«(• Terveydenhoitajaa kohden lapsia 180-250 kpl. Tässä ei ole laskettuna
•;' kouluterveydenhuollon osuutta terveydenhoitajan tehtävissä.
Asijat joihin Nastolan neuvolassa toivottaisiin parannusta, olisivat resurssit ja lääkäripalvelut.
Lääkäripalveluille on enemmän kysyntää kuin mitä tällä hetkellä pystytään tarjoamaan ja sama
koskee muitakin resursseja. Haastavaksi asiaksi koetaan myös perheet, jotka ovat moniongelmaisia
ja tarvitsisivat pitkäaikaista tukea. Terveydenhoitaja saattaa välillä tuntea itsensä riittämättömäksi
näilen asiakasperheiden kohdalla ja kaipaisi enemmän yhteistyöverkostojen tukea ja osaamista.
Ofe;a osaaminen ei riitä kaikissa tilanteissa, joten erityisosaajien tuki olisi tärkeää. Käytännöntyössä
resärssien puute näkyy siinä, että aikaa riittää vain pakollisten työtehtävien hoitoon ja
moniongelmaisten perheiden asiat eivät etene halutulla tavalla, vaan he terveydenhoitajan
alla, vaikka tarvitsisivat
tukea.
J!
Muutokset, joilla saataisiin helpotusta edellä mainittuihin asioihin, olisi, resurssien lisääminen,
terveydenhoitajien lisäkouluttaminen ja yhteistyön lisääminen erityisosaajien kanssa.
Lisäkoulutusta kaivattaisiin esimerkiksi aiheista varhainen puuttuminen ja ongelmien
tunnistaminen. Olisi tärkeää, että olisi luotuna jonkinlainen malli hoitopoluista, jotta asiakkaan
eteenpäin ohjaaminen toimisi paremmin
Neuvolan palveluissa ollaan tällä hetkellä tyytyväisiä alueelliseen työnjakoon, joka tuntuu toimivan
hyvin. Terveydenhoitajien työn jatkuvuus on myös yksi asia, mikä koetaan Nastolan neuvolan
vahvuudeksi. Sama terveydenhoitaja huolehtii lapsesta niin lastenneuvolassa kuin
kouluterveydenhuollossakin. Pitkän yhteisen asiakkuuden vuoksi kynnys ottaa yhteyttä on
matalampi. Yksi Nastolan vahvuuksista on myös terveydenhoitajien vankkaa ammattitaitoja
työkokemus.
Neuvolan keskeisimmät yhteistyökumppanit tällä hetkellä ovat puhe-, fysio- ja toimintaterapeutti
sekä psykologi. Yhteistyö heidän kanssaan on hyvää ja tiivistä. Resurssien antaessa periksi heidän
kanssaan tehtävä työ olisi varmasti vielä tiiviimpää. Lastensuojelun perhetyön ja sosiaalitoimen
kanssa tehtävää yhteistyötä tulisi vielä kehittää. Nyt on vielä hieman epäselvää millaista tukea ja
apua tarkalleen näiltä tahoilta olisi saatavissa ja kuinka yhteistyökuviot sujuisivat. Tulevaisuudessa
olisi hyvä myös tehdä yhdessä töitä paikallisten järjestöjen esim. MLL:n kanssa. Järjestöjen kanssa
tehtävä työ olisi hyvä lisä ennaltaehkäisevään työhön
Nastolan päivähoito
Nastolan kunta tarjoaa peruspäivähoidon palvelut, eli päiväkotihoitoa ja perhepäivähoitoa. Avointa
leikkitoimintaa ei tällä hetkellä ole. Erityistapauksissa on mahdollista järjestää perhepäivähoitoa
perheen kotona. Erityispäivähoito on järjestetty siten, että kaikki erityislapset on integroitu
päiväkotien tavallisiin ryhmiin. Erityislasten hyvä hoito on taattu avustajalla tai pienellä
ryhmäkoolla. Nastolassa toimii myös yksi KELTO.
•
•
•
•
•
•
•
Nastolan alle 6 -vuotiaista on noin 52 % kunnallisen päivähoidonpiirissä.
Nastolan kunnassa toimii neljä päiväkotia, joista yksi on vuoropäiväkoti. Näiden lisäksi
toimii viisi ryhmäperhepäiväkotia.
Hoitopaikkoja maaliskuussa 2008 oli 576, joista 7 % (42 kpl) käsitti erityislasten
hoitopaikat.
Kaikissa Nastolan yhdeksässä yksikössä on hoitopaikkoja yhteensä 306.
Nastolan kunnassa toimii n. 70 perhepäivähoitajaa
Keskiarvo vuoden 2007 päivähoidon käyttöprosenttista kuukautta kohden oli 82,82 %
Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa henkilöstöä on yhteensä 160 kpl, joista vakituisia on
128 kpl ja määräaikaisia 32 kpl.
Palvelujärjestelmän ongelmana on Nastolan päivähoidon näkökulmasta hoitopaikkojen
riittämättömyys. Perhepäivähoitajat ovat melko iäkkäitä ja heistä suuri osa tulee siirtymään
eläkkeelle muutaman vuoden sisällä. Perhepäivähoitajan työ ei näytä kiinnostavan nuoria, joten
uusia perhepäivähoitajia on vaikeaa rekrytoida eläköityvien tilalle. Asiakkailta on tullut negatiivista
palautetta päiväkotihoitopaikkojen huonosta saatavuudesta. Perhepäivähoidossa olevien lasten
määrä näyttää nousevan koko ajan suhteessa päiväkotihoidossa oleviin lapsiin. Jotta muutoksia
tapahtuisi, olisi päiväkotipaikkoja lisättävä ja ehdotuksena onkin ollut uuden päiväkodin
rakentaminen. Tällä ratkaisulla voitaisiin helpottaa perhepäivähoitajien eläköitymisestä aiheutuvia
paineita. Tyytyväisiä Nastolassa ollaan siihen kuinka esiopetus on järjestetty. Esikoululaiset ovat
päiväkodeissa ja kotona olevat lapset käyvät koululla. Myös päivähoidon organisaation sisäiseen
yhteistyöhön ollaan tyytyväisiä.
Yhteistyökumppaneina toimivat koulu, seurakunta ja erityispalveluiden piiriin kuuluvat terapeutit,
joidenka kanssa KELTO enimmäkseen tekee yhteistyötä. Yhteistyö sujuu pääasiallisesti hyvin.
Neuvolan, lastensuojelun viranomaisten ja ylipäätään sosiaalitoimen kanssa tehtävää työtä tulisi
vielä kehittää. Olisi tärkeää lisätä molemminpuolista aktiivisuutta ja jakaa tietoa. Sama pätee
yhteistyöhön kunnan teknisentoimen kanssa.
Nastolan koulutoimi
Nastolan koulutoimi lukuina:
« Nastolan kunnan alueella on yhdeksän ala-astetta, kaksi yläastetta, sekä koulutuskeskus
Salpauksen kaksi toimipistettä, lukio ja ammatillisen koulutuksen laitos.
« Lukion ja ammattioppilaitoksen oppilaat pois lukien oppilaita kaikissa Nastolan kouluissa
on yhteensä noin 1750 (syyskuu 2007)
« Koulupuolella esiopetuksessa on lapsia n. 45 ja muualla esiopetusta saa 133 lasta
» Opettajia Nastolassa on n. 150 ja avustajia n. 42. Opettajien määrä elää jatkuvasti sen
mukaan kuinka paljon kunnan palveluksessa on tuntiopettajia.
» Ala-asteilla on käytössään kolme erityisopettajaa, jotka kiertävät kaikilla ala-asteilla
Varsinaisia erityisopetuksen piirissä olevia ryhmiä löytyy Tapiolan ja Rakokiven kouluista.
Tapiolassa on erityisryhmä sosioemotionaalissa ja oppimisvaikeuksissa tukea tarvitseville
l .-3. -luokkalaisille. Rakokiven koulu järjestää samanlaista tukea 4.-6. -luokkalaisille, sekä heillä on
myös kielellisen kuntoutumisen ryhmä. Yläkouluilla on laaja-alaista erityisopetusta, jota toteutetaan
Pysäkki -luokan ja osa-aikaisen erityisopetuksen avulla. Vammaisten lasten opetus tapahtuu TA01 ja
TAO2 luokilla, Nastolassa TAO1 luokkia on kolme ja 7.-9.1uokkailaisille TAO2 ryhmiä on kaksi.
Lahden kaupungin kanssa on tehty ostopalvelusopimus, joten TAO2 ryhmät käyvät koulua
Lahdessa Ali-Juhakkalan koulussa.
Koulujen perusopetus lain mukainen aamu-ja iltapäiväkerho toiminta painottuu iltapäivätoimintaan,
jota järjestää Nastolan evankelisluterilainen seurakunta. Seurakunta on tehnyt Nastolan kunnan
kanssa avustusperusteisen sopimuksen ja toimii tätä kautta kerhotoiminnan palveluntuottajana.
Kerhotoimintaa järjestetään Erstan, Villähteen, Kirkonkylän ja Rakokiven kouluilla viitenä päivänä
viikossa, neljä tuntia kerrallaan. Seurakunta perii kerhotoiminnasta n. 70 €/ lukuvuosi.
Vammaisten lasten kerhotoimintaa järjestetään sivistystoimen alaisuudessa ja erityishuoltolain
mukaan.
Nastolan nuorisotyö
Nastolan nuorisotoimella on käytössään kolme nuorisotilaa, joissa järjestetään 1-4 iltana viikossa
avointa toimintaa, joihin nuori pääse osallistumaan, hankittuaan Euro26 -kortin. Yksi
nuorisotaloista toimii myös nuorison valistus- ja tiedotuspisteenä. Nuorisotalojen toimintaan kuuluu
olennaisesti myös erilaisten tapahtumien järjestäminen (disko, bändi-ilta yms.). Nuorisotoimi
tarjoaa nastolalaisille nuorille maksua vastaan tiloja bänditoiminnan ja skeittauksen harrastamiseen.
Seudullisen yhteistyön myötä on lisääntynyt ja tuonut mukanaan nuorille järjestettäviä tapahtumia,
kuten leirejä, konsertteja ja retkiä. Nuoria varten on perustettu Nastolaan omat internet -sivut.
Seudullisista tapahtumista ja nuoria kiinnostavista aiheista tiedottavat Lahden alueen nuorille
suunnatut internetsivut.
Nastolan nuorisotyö lukuina
• Käytössä on kolme nuorisotilaa
« Nuoritalojen palveluita käyttäviä nuoria on vuositasolla n. 7000-8000. Tässä luvussa ei ole
mukana ne henkilöt, jotka ovat skeittihallin ja bänditoiminnan asiakkaita
» Kunnalla on kolme nuoriso-ohjaajaa, joista kahdella on vakinainen työsuhde. Kolmantena
ohjaajana toimii lääninhallituksen tukeman hankkeen myötä väliaikaisesti palkattu nuorisoohjaaja. Näiden kolmen ohjaajan lisäksi on myös yksi iltaohjaaja.
Lähiliikuntapaikkoja löytyy kaikkien Nastolan koulujen alueilta ja suurimpien koulujen yhteydessä
niihin on panostettu erityisesti. Nastolan kunnassa toimii erityisliikunnan ohjaaja, joka antaa
viikoittain 20 tunnin
liikurmanohjausta erityisryhmille. Tämä
ohjaaja huolehtii myös
erityislapsille päiväkodeissa järjestettävästä liikunnasta.
Ongelmia joita nuorisotyön näkökulmasta ilmenee Nastolassa, ovat työntekijöiden riittämätön
maaraja toiminnan kehittäminen nuorille mieleiseksi. Nuorilta saatava ja kerättävä palaute ei tunnu
kertovan, millaista palvelua heille tulisi järjestää. Vähäisen työntekijä määrän vuoksi saatetaan
Nastolassa joutua sulkemaan yksi nuorisotaloista. Palvelu koetaan toimivaksi siltä osin, että nuoria
on tavoitettu edellisvuoteen nähden enemmän ja kävijöitä riittää.
Nuorten ongelmat ilmenevät nuorisotyön näkökulmasta päihteidenkäyttönä tapahtumissa,
kiusaamisena ja syrjäänvetäytyneisyytenä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Nastolassa on kehitetty
koulun ja nuorisotoimen yhteistyönä oma luokkansa niille oppilaille, joidenka pelätään
keskeyttävän peruskoulu. Tästä kokeilusta on hyviä kokemuksia ja se on entisestään lujittanut
nuorisotoimen ja koulun välistä yhteistyötä.
Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat koulut, niiden rehtorit ja opinto-ohjaajat. Nuorisotoimi
kokee yhteistyön toimivaksi. Yhteistyö varsinkin yläasteella on lisääntynyt yhteisen toiminnan
myötä. Lasten ja nuorten näkeminen koulun toimintaympäristössä antaa arvokasta tietoa myös
nuorisotoimen palvelun kannalta. Seurakuntien ( ev.lut. ja helluntai) kanssa on tehty jonkin verran
yhteistyötä ja se on koettu hyväksi. Myös paikallisten liikuntaseurojen kanssa ollaan jonkin verran
yhteisen toiminnan parissa. Varsinaista yhteistyötä toimivien nuorisojärjestöjen kanssa ei tällä
hetkellä ole, joten se olisi taho, jonka kanssa yhteistyön kehittämistä olisi hyvä tehdä.
IITTI
Iitin neuvola
Iitin neuvola tarjoaa perhesuunnittelu-, äitiys-, ja lastenneuvolapalvelut sekä neuvolan
lääkäripalvelut. Lisäksi neuvolan kautta voidaan ohjata asiakkaita vastaanottopalveluiden lääkärille,
laboratorioon jne. Neuvolan terveydenhoitajat järjestävät elämäntaparyhmiä niille aikuisille, jotka
ovat riskiryhmässä sairastua esimerkiksi diabetekseen. Myös ehkäiseväperhetyö on aloittamassa
toimintansa, sillä Iitti sai perhetyöntekijän viran mukaan resursseihinsa.. Iitin neuvolatoimintaan
kuuluvat tiiviisti myös erityispalvelut kuten, puhe-, fysio-ja toimintaterapeutit, sekä psykologi.
Iitissä toimii vielä tämän vuoden oma perheneuvola, josta on saatavilla palvelua, ohjausta ja
osaamista varsinkin erityispalveluiden osalta. Oman perheneuvolansa lisäksi Iitti käyttää myös
Päijät-Hämeen perheneuvolan palveluita Neuvola tarjoaa asiakkailleen ohjausta KELA:n sekä
pärvähoidon kysymyksissä. Sosiaalitoimeen päin tapahtuvaa ohjausta tehdään myös neuvolasta
käsin
D
'-' -li
Iitin, neuvola lukuina:
•®
?! <
• .'.'.• •
• :
. j»
Äitiysneuvolan ja perhesuunnittelun puolella on yksi terveydenhoitaja ja lastenneuvolassa
kaksi, jotka hoitavat myös kouluterveydenhoitajan tehtäviä.
Terveydenhoitajaa kohden lapsia 160-300 kpl. Tässä ei ole laskettuna
kouluterveydenhuollon osuutta terveydenhoitajan tehtävissä.
Iitillä on oma perheneuvola käytössään ainakin vielä vuoden 2008
Haasteena Iitissä koetaan moniongelmaiset perheet, joidenka auttaminen vaatii paljon aikaa ja
työntekijöiden verkostoitumista. Apuna tähän haasteeseen olisi terveydenhoitajien lisäkoulutukset,
joissa käsiteltäisiin varhaista puuttumista ja ongelmien tunnistamista. Tyytyväisiä ollaan tämän
asiin suhteen siihen, että kunnalla on käytössään oma perheneuvola, ja että lääkäripalvelut ovat
toimivat. Neuvolan palveluissa ollaan tällä hetkellä tyytyväisiä käytössä oleviin resursseihin, ja
työntekijöiden ammattitaitoon sekä pitkään työkokemukseen. Iitin neuvola on saavuttanut
terveydenhoitajien tekemälle työlle hyvän jatkuvuuden, sillä jo lastenneuvolasta tuttu
terveydenhoitaja jatkaa lapsen kanssa rnyös kouluterveydenhuollon puolella. Elintaparyhmät, joita
terveydenhoitajat järjestävät ovat hyvin toimia ja niihin ollaan tyytyväisiä.
Neuvolan keskeisimmät yhteistyökumppanit tällä hetkellä ovat lääkäri, puhe-, fysio- ja
toimintaterapeutti sekä psykologi. Yhteistyö heidän kanssaan on hyvää ja tiivistä. Pienessä kunnassa
on helpompaa kehittää toimiva yhteistyöverkosto verrattuna suuriin kuntiin. Lastensuojelun
perhetyön ja sosiaalitoimen
tehtävää yhteistyötä tulisi vielä kehittää. Nyt on vielä
epäselvää millaista tukea ja
tarkalleen näiltä tahoilta olisi saatavissa ja kuinka yhteistyökuviot
käytännössä sujuisivat.
Iitin päivähoito
Iitin päivähoidossa on hoitomuotoina tällä hetkellä päiväkotihoito, ryhmäperhepäivähoito ja
perhepäivähoito. Vakituisia päiväkoteja on kaksi, joista toinen on vuoropäivähoidon yksikkö.
Erityispäivähoito on järjestetty integroimalla erityistä hoitoa tarvitsevat lapset tavallisiin
päiväkotiryhmiin, joissa heillä on joka henkilökohtainen ja tai ryhmäkohtainen avustaja. Iitin
kunnalla on tällä hetkellä käytössään erityislastentarhaopettajan työpanos, mutta jatkossa asioita
tulee todennäköisesti hoitamaan kiertävä erityislastentarhaopettaja (KELTO). Esiopetusta
järjestetään Kausalan alueella päiväkodissa ja Vuolenkosken alueen perusopetuksen yhteydessä
Iitin päivähoito lukuina:
•
•
•
•
Maaliskuussa 2008 0-6 -vuotiaista lapsista n. 65 % oli kunnallisen päivähoidon piirissä.
Kunnassa on päiväkoteja kaksi, ryhmäperhepäiväkoteja kolme ja perhepäivähoitajia 14.
Perhepäivähoidossa hoitopaikkoja on tällä hetkellä 114 ja kahdessa päiväkodissa yhteensä
120.
Päivähoidon henkilöstöä kunnasta löytyy kaikkiaan 45 kpl. Tässä luvussa on mukana
avustajat ja muut päivähoidossa toimivat henkilöt.
Iitin kunnan päivähoidon osalta ilmenee haasteena erityispäivähoitoon vastaaminen, sillä 10 %
kunnan lapsista on erityispäivähoidon tarpeessa. Määrä on paljon pienelle kunnalle ja se on
jatkuvasti kasvamaan päin. Päiväkotipaikkoja ja tiloja tulisi olla lisää, jotta näihin tarpeisiin
voitaisiin vastata. Myös pienentämällä ryhmä kokoja voitaisiin helpottaa tilannetta. Palvelussa
ollaan tällä hetkellä tyytyväisiä koulutettuun henkilöstöön ja siihen, että asiakkaat saavat palvelua
lakisääteisessä ajassa. Iitin kunnassa on pieneksi kunnaksi kattavat päivähoidon palvelut.
Keskeisimmät yhteistyötahot ovat lastenneuvola ja kasvatus-ja perheneuvola. Myös lastensuojelun
kanssa tehdään paljon yhteistyötä, sillä lapsia on sijoitettu päivähoidon piiriin lastensuojelun
avohuollon tukitoimena. Myös koulun ja seurakunnan kanssa ollaan tiiviisti yhteydessä. Yhteistyö
näiden toimijoiden kanssa koetaan tiiviiksi ja toimivaksi. Iitin liittyessä SOTE-piiriin jäi päivähoito
sivistystoimen alaisuuteen. Tämän koetaan huonontaneen päivähoidon henkilöstön
yhteiskoulutuksien määrääjä laatua. Ennen SOTE-piiriä Iitin ja sen lähiseudun alueella oli toimiva
koulutusrengas, joka koettiin tärkeäksi osaksi työtä ja siinä kouluttautumista.
Iitin koulutoimi
Iitin koulutoimi lukuina
»
«
«
viisi ala-astetta, yläaste, lukio ja erityiskoulu
65 päätoimista opettajaa ja 17 koulunkäyntiavustajaa
Perusopetuksessa on oppilaita 788, lukiokoulutuksessa 149 ja esiopetuksessa 66
•
Pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvia erityisopetukseen siirrettyjä on 28
Normaaliin oppivelvollisuuteen kuuluvia erityisopetukseen siirrettyjä on 48
Kerhotoiminta
Iitin koulut päättävät itsenäisesti, tarjoavatko oppilailleen kerhotoimintaa. Kerhotunnit sisältyvät
koululle jaettuun kokonaistuntiresurssiin. Myös vanhempainyhdistys tai joku muu yhdistys tai seura
voi olla kerhotoiminnan järjestäjä. Iltapäiväkerhotoimintaa järjestetään nuoriso- ja kulttuuritoimen
tai seurakunnan ja koulun yhteistyönä. Koulu luovuttaa tilat ja muu järjestäjä
toiminnan
siitä tiedottamisen vanhemmille. Iltapäiväkerhot voivat olla maksullisia.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Kodin ja koulun välinen yhteydenpito on olennainen osa oppilaan koulunkäyntiä. Koulu ratkaisee
yhteydenpitomuodot, joilla lasten huoltajat saavat sen tiedon koulutyöstä, joka on kohtuullista.
Yhteistyön muodoista ja periaatteista päätetään lukuvuosittain koulun työsuunnitelmassa. Tieto
kulkee aina kahteen suuntaan. Sähköisten viestimien, erityisesti sähköpostin, käyttöä
yhteydenpitovälineenä lisätään sitä mukaa kun yhteydet kodeissa yleistyvät. Sähköisen viestinnän
lisääntyessä varataan kuitenkin vanhemmille aina mahdollisuus myös henkilökohtaiseen
yhteydenpitoon lapsensa opettajaan.
Erityisopetus
Kunta huolehtii erityisopetuksen järjestämisestä niille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat. Opetus
suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä oppilaan huoltajan, opettajan ja eri alojen asiantuntijoiden
kanssa. Tarkoituksena on taata oppilaalle oppivelvollisuuden suorittaminen hänen omien
edellytystensä mukaisesti sekä mahdollisuus jatko-opintoihin.
Oppilaille, joilla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia, esimerkiksi puhe-, lukemis- ja
kirjoittamisvaikeuksia, opetus järjestetään yleisopetuksen yhteydessä opetuksellisia ja muita
tukitoimia hyväksi käyttäen erityisopettajan ja yleisopetuksen opettajan yhteistyönä.
Vaikeammin vammainen oppilas voidaan sijoittaa yleisopetuksen luokkaan, mikäli opetukselliset ja
muut olot yleisopetuksen luokalla ovat oppilaan kehittymisen kannalta suotuisat, ja tarpeelliset
tukitoimet voidaan toteuttaa, ja kun asiantuntijat ovat todenneet lapsen selviytymismahdollisuudet.
Ellei sijoittamista yleisopetuksen luokkaan voida pitää lapsen kehityksen kannalta tuloksellisena,
järjestetään opetus erityisluokalla.
Yhteistyökumppanit:
Sisäistä yhteistyötä tehdään muun muassa oppilashuoltoryhmissä, opettajainkokouksissa ja kunnan
johtoryhmässä. Sivistyspalveluiden vastuuhenkilöt ja rehtoritiimi ovat myös tärkeitä tekijöitä
sisäisessä yhteistyössä. Ulkoisia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa sosiaalitoimi, paikalliset
toimijat, koulukuljetuksista vastaavat liikennöitsijät, paikallislehdet, läänin ja valtion opetushallinto.
Periaatteessa palvelujärjestelmä toimii lainsäädännön, virkaehtosopimusjärjestelmän ja kunnan
hallintojärjestelmän rajoissa. Ongelmia on samalla tavoin kuin kaikissa palvelujärjestelmissä. On
vain erilaisia näkemyksiä siitä mitkä kellekin ovat ongelmia. Ongelmat ratkaistaan, kun niitä
ilmenee.
SYSMÄ
Sysmän neuvola
Sysmän neuvolapalvelut muodostavat perinteisistä ehkäisy- ja perhesuunnittelu-, äitiys- ja
lastenneuvolasta. Neuvolan palveluihin kuuluvat myös puheterapeutti ja psykologi, jotka saadaan
vastaanotto palveluiden puolelta.
Sysmän neuvola lukuina:
• yksi terveydenhoitaja, joka vastaa äitiys- ja lastenneuvolasta sekä kouluterveydenhoidosta
alakoulujen osalta. Yksi terveydenhoitaja, joka vastaa yläkoulun ja lukion
kouluterveydenhoidosta.
• terveydenhoitajaa kohden äitiys- ja lastenneuvolassa on lapsia tällä hetkellä 200 ja
perhesuunnittelussa n. 100.
Asia, jonka Sysmän neuvola kokee tällä hetkellä ongelmaksi, on lääkäripalveluiden vähäinen määrä
tarpeeseen nähden. Asiakkaita lääkäriresurssiin nähden paljon. Vastaanotto palveluiden kanssa
käydään neuvotteluita lääkäripalveluista ja toivotaan, että resursseja saataisiin jatkossa lisättyä.
Muuten neuvolapalveluiden koetaan sujuvan hyvin. Hartolan kanssa on olemassa yhteinen
perhetyöntekijä, joka vastaa ehkäisevästä perhetyöstä.
Keskeisimmät yhteistyötahot ovat päivähoito, sosiaalitoimi, liikuntatoimi, vastaanottotoimi,
mielenterveystoimisto, seurakunta, lastensuojelu, koulut ja MLL. Yhteinen kuraattori on Hartolan
kanssa.
Sysmän koulutoimi
Sysmässä on 3 kouluajoissa annetaan perusopetusta ja lukio-opetusta. Oppilasmäärä ennusteen
mukaan näyttäisi siltä,
alakoulun aloittavien määrä laskee vuoteen 2014 mennessä.
Yläkoululaisten kohdalla oppilasmäärä vähenee 2014 lähtien.
Sysmän koulutoimi lukuina:
*
vuonna 2010 kaikkien koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä on 455.
Oppilasmäärät jakaantuvat siten, että alakoulun oppilaita oli 246 (mukana 11
esikoululaista), erityisluokkien oppilaita 12, yläkoulun oppilaita 130, lukiota
käyviä on 67.
« perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa toimii 41 opettajaa ja 7 avustajaa.
• erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrä on 20. Näistä
luokkamuotoisessa erityisopetuksessa on 12.
Väihkylän koulussa annetaan luokkamuotoista erityisopetusta. Alakouluilla tarjotaan yksilöllistä
laaja-alaista erityisopetusta. Yläkoululla on ns. laaja-alainen erityisopettaja, joka antaa
erityisopetusta oppimis-ja muissa vaikeuksissa oleville oppilaille. Erityisopetuksen järjestämiseksi
voi oppilas ja/tai huoltaja ottaa yhteyttä oppilaan omaan opettajaan.
Tukiopetus on eräs normaaliin koulutyöskentelyyn sisältyvä keino auttaa oppilasta saavuttamaan
opetukselle annettuja tavoitteita. Tukiopetusta voidaan antaa kaikilla peruskoulun luokilla. Aloite
sen järjestämiseksi voi tulla oppilaan, huoltajan tai opettajan taholta. Jokaisella koululla toimii oma
oppilashuoltotyöryhmä.
Koululaisten aamu-ja iltapäivätoimintaa järjestetään Väihkylän ja Nuoramoisten kouluilla.
Esiopetus järjestetään yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaalitoimen kanssa, Esikoulutoiminnasta
suurin osa tapahtuu sosiaalitoimen alaisuudessa päiväkodissa ja loput Nuoramoisten koululla.
Sysmän päivähoito
Sysmässä on tarjolla kunnallista päiväkotihoitoa päiväkoti Kastellissa ja ryhmäperhepäivähoitoa
Nuoramoisten ryhmiksessä ja tavallista perhepäivähoitoa hoitajien kotona. Esiopetus tapahtuu
päiväkoti Kastellissa ja Nuoramoisten koululla. Erityistä hoitoa tarvitsevat lapset ovat integroitu
pääsääntöisesti tavallisiin päivähoito ryhmiin ja olemme saaneet Sysmään oman, täyttä työaikaa
tekevän erityislastentarhanopettajan.
Sysmän päivähoito lukuina:
• 0-6 -vuotiaista lapsista on Sysmän kunnallisen päivähoidon piirissä n. 66 % (esiopetus
mukaan lukien n 70 %)
• Perhepäivähoidossa hoitopaikkoja 28
« Ryhmäperhepäiväkodissa hoitopaikkoja 12
• Päiväkodissa hoitopaikkoja 63+8
• Henkilöstöä koko päivähoidon piirissä 32 erityislastentarhanopettaja, avustajat ja
laitosapulaiset mukaan lukien
Päivähoidon haasteet tällä hetkellä ovat muuttuviin hoitoaikoihin vastaaminen ja vuorohoidon
järjestäminen. Päivähoidon uudelleen organisointi vuorohoidon osalta tulee ajankohtaiseksi.
Palvelussa ollaan tällä tyytyväisiä ammattitaitoiseen henkilökuntaan ja erityislastentarhanopettajan
saamiseen Sysmän kuntaa.
Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat neuvola, sosiaalitoimi, psykologi, puheterapeutti,
toimintaterapeutti ja Sysmän seurakunta. Yhteistyö on sujuvaa ja luontevaa. Laku-työryhmän
toiminta jatkuu ja toimintaa kehitetään.
HARTOLA
Hartolan neuvola
Hartolan neuvolapalvelut muodostuvat perinteisistä ehkäisy- ja perhesuunnittelu-, äitiys- ja
lastenneuvolasta. Neuvolan palveluihin kuuluvat myös puheterapeutti ja psykologi, jotka saadaan
vastaanotto palveluiden puolelta. Neuvolan terveydenhoitajat vastaavat myös
kouluterveydenhuollosta
Hartolan neuvola lukuina:
• kaksi terveydenhoitajaa ja yksi perhetyöntekijä. Toinen terveydenhoitajista vastaa äitiys- ja
lastenneuvolasta ja toinen kouluterveydenhoidosta.
• Terveydenhoitajaa kohden äitiys- ja lastenneuvolassa on lapsia tällä hetkellä 200 ja
perhesuunnittelussa n. 100.
Ongelma, joka näyttäytyy Hartolan neuvolan näkökulmasta, on lääkäripalveluiden vähäinen määrä
tarpeeseen nähden. Asiakkaita on tällä hetkellä lääkäriresurssiin nähden paljon. Vastaanotto
palveluiden kanssa käydään neuvotteluita lääkäripalveluista ja toivotaan, että resursseja saataisiin
jatkossa lisättyä. Muuten neuvolapalveluiden koetaan sujuvan hyvin.
Keskeisimmät yhteistyötahot ovat päivähoito, vastaanottotoimi, mielenterveystoimisto, seurakunta,
lastensuojelu, koulut ja MLL. Hartola tekee tiiviisti yhteistyötä Sysmän ja Heinolan kanssa yhteisen
Proomu -hankkeen myötä. Hankkeen tarkoituksena on kehittää lapsiperheille suunnattuja palveluita,
lisätä lapsiperheiden hyvinvointia, sekä kehittää perhetyön ammatillista osaamista Hartolassa,
Sysmässä ja Heinolassa. Yhteistyötä sosiaalityön kanssa pitäisi vielä kehittää.
Hartolan päivähoito
Hartolan päivähoidon palvelut pyörivät yhden päiväkodin, ryhmäperhepäiväkodin ja kymmenen
perhepäivähoitajan voimilla. Esiopetus on kunnassa järjestetty päiväkodin yhteyteen. Erityisen
hoidon tarpeessa olevat lapset on integroitu pääsääntöisesti päiväkotiryhmiin, mutta muutama on
hoidossa myös perhepäivähoitajalla. Kunnalla on käytössää 2-3 päivänä kuukaudessa
erity is l astentarhaopettaj an ammattitaito.
Hartolan päivähoito lukuina:
• 0-6 -vuotiaista lapsista on Hartolan kunnallisen päivähoidon piirissä B. 67 %,
« perhepäivähoidossa hoitopaikkoja 46 kpl
• ryhmäperhepäiväkodissa hoitopaikkoja 22
« päiväkodissa hoitopaikkoja 46 kpl
« henkilöstöä kokopäivähoidon piirissä on 30 hlö
laskettuna avustajat
Suurimpana ongelmana Hartolan päivähoidolla on tällä hetkellä toimivan varahenkilösysteemin
ylläpitäminen ja kehittäminen. Sijaisten vähäisyys tuntuu varsinkin sairaslomien ja muiden
äkillisten tapahtumien kohdalla. Sijaisten vaikea saatavuus vaikuttaa työntekijöiden
työmotivaatioon ja aikaa ei jää perustoimintojen jälkeen ylimääräiseen. Ongelmaan toisi helpotusta
henkilöstömäärän lisääminen. Hartolan päivähoidossa ollaan tällä hetkellä tyytyväisiä toimitiloihin
ja työntekijöiden ammattitaitoon ja pätevyyteen. Yhteistyötahoina toimivat mm. neuvola,
puheterapeutti ja psykologi. Yhteistyö heidän kanssaan koetaan sujuvaksi. Yhteistyötä
sosiaalipuoleen ja perhetyöntekijään tulisi vielä jatkossa kehittää
Hartolan seurakunta
Lapsille on tarjolla päiväkerhoja koko perheelle perhekerho, varhaisnuorille järjestetään kerhoja,
leirejä ja tapahtumia. Nuorille tarjotaan perinteistä isoskoulutusta, nuorten iltoja, retkitoimintaa sekä
konsertteja ja tapahtumia. Seurakunta tekee koulutoimen kanssa yhteistyötä muun muassa kevät- ja
joulukirkkojen, aamunavausten ja kerran viikossa tapahtuvan koulupäivystyksen muodossa.
Leireistä peritään pieni maksu, mutta muuten toiminta on pääsääntöisesti maksutonta. Leirit, retket
ja nuortenillat ovat seurakunnan tarjoamista toiminnoista suosituimmat. Seurakunnalla on tällä
hetkellä kaksi työntekijää lapsityössä ja nuorisotyössä yksi. Näiden henkilöiden lisäksi
seurakunnalla työskentelee yksi leirityöntekijä ja kasvatuksesta vastaava pappi. Lapset, joilla on
erityisiä tarpeita, otetaan palveluissa huomioon räätälöimällä palvelua niin, että osallistuminen on
mahdollista.
Seurakunnassa toivottaisiin, että henkilökohtaiseen työhön lasten ja nuorten kanssa olisi enemmän
aikaa. Yhden nuorisotyöstä vastaavan työntekijän aika ei riitä yksilöihin keskittymiseen. Nuorten
ongelmat ovat enimmäkseen nähtävissä koulutoimen kautta. Yhteisyötä muiden tahojen kanssa
tulisi tiivistää ja mahdollisesti saada lisää resursseja käyttöön, tällöin mahdollistuisi myös
paremmin yksilökeskeisetnpi työote.
Palvelussa hyvin toimivaksi koetaan tällä hetkellä viikoittaiset kerhot ja muut toiminnot. Lapsia ja
nuoria on tavoitettu seurakunnan palveluihin hyvin mukaan, keskeisimpinä yhteistyökumppaneina
toimivat Hartolan kunta ja sen nuorisotyö, koulut ja muut lähialueen seurakunnat, sekä 4H.
Seurakunta tekee yhteistyötä myös hankkeiden Tuumasta toimeen ja Nuorta voimaa kanssa.
Yhteistyö kunnan kanssa koetaan toimivaksi, koska kuntaan saatiin äskettäin uusi
nuorisotyöntekijä. Koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä olisi vielä kehitettävää. Olisi hyvä, että
koulut ymmärtäisivät mitä kaikkia mahdollisuuksia seurakunta tarjoaa. Samoin joidenkin kunnan
tahojen olisi hyvä ymmärtää se, että seurakunnan toiminnoissa tehdään tiiviisti töitä lasten, nuorten
ja heidän ongelmiensa kanssa. Vaitiolovelvollisuus asioista rajoittaa joskus liikaakin, joitakin asioita
olisi
ajatellen.
Liite
LASTENSUOJELUSUUNNITELMA - työseminaarimateriaali
ORIMATTILA
Mikä tukee lasten ja nuorten ja heidän perheidensä arjen hyvinvointia?
Mitä tarvitaan enemmän?
Mitä pitäisi olla vähemmän?
0-6v.
yhteisöllisyyden vähyys > tarve perhe- ja parisuhdeneuvontaan
> tarve vertaistukeen
-
taloudelliset ongelmat > tarpeettomat(kin) työkiireet
"konsultti" kertomaan miten arkea pitäisi/voisi pienen lapsen kanssa elää
perhetyö takaisin!! > varhainen puuttuminen alkaa tästä
rajat ja rakkaus
erityisosaajia resurssoitava esim. erityislastentarhan opettajia
väljiä ryhmiä (ryhmäkoko pienempi)
pysyvä päivähoitopaikka > lisää päiväkoteja
7-12v.
välittäviä yhteisöjä, turvallisia aikuisia (naapurusto, suku, koulu, kaverit, harrastukset/vapaaaika > koko kylä kasvattaa
lähipalvelut - vrt. kylät
koululääkäripalvelut
koulun ja perheen yhteistyön lisääminen
arvokasvatus (toisten kunnioittaminen)
yhtenäinen kasvatuslinja (muuttuva perhe eli/ vanhempien parisuhde kuvioiden muutos)
super nanny -opetusvideot
vanhemmat tarvitsevat enemmän ymmärrystä
vanhemmuus on
iltapäivätoiminta - aamupäivähoito
vanhemmat mukaan lasten harrastuksiin
tuki harrastuksiin
loma-aikojen toiminta (leirit, kerhot kesäsiirtolatoiminta)
13-16v.
-
kerhot, leirit
OPO, kuraattori (>ammatinvalinta, elämän hallinta)
vanhemmille tukea (murrosikä!)
tukioppilastoiminta
VERSO, KIVA KOULU
halutaan, että 2009 >= 2 nuoriso-ohjaajaa ja l erityisnuorisotyöntekijä > työpanosta
kouluille myös 2009
koululääkäripalvelut
kylät/lähipalvelut (nuorisotyötä myös kylille) tai yhteinen kuljetus keskukseen
-
joustava perusopetus > omaisia
vanhemmat välittämään!
harrastusmahdollisuudet (tarjotaan, kokeilumahdollisuus)
nuorelle tukihenkilö ("kummi")
kylätapahtumia/-juhlia
koulukuraattorille aika ennaltaehkäisevään työhön
koulupsykologille aikaa terapiatoimintaan
oppimisvaikeuksien huomioiminen ja syiden löytyminen
> puuttumisen tukeminen
> esim. klinikkaopetus (erityisopetus)
jatko-opintopaikan varmistaminen peruskoulun jälkeen ! (15 - 16 v.)
päihdeongelmat (nuoret ja vanhemmat)
17-21 v.
-
nuorille äideille tukea kotiin
pojat keskeyttävät armeijan, tytöt hankkivat lapsia
> yhteistyö armeijan kanssa
> armeija ei voi olla l. paikka, jossa seinä tulee vastaan
rytmi, arki, syöminen, nukkuminen, tietokone.,
herkkyysikä puuttumiseen on ohi
työvoimatoimiston palvelut (työvoimatoimisto AKTIIVISUUS!)
> myös seuranta
> työharjoittelu
sosiaalitoimen työvalmentaja (työtoiminnanohjaaja)
huomioitava "periytyvä syrjäytyminen"
oppisopimuskoulutus > käytännönläheinen opiskelu
ohjausta elämänhallintaan
opiskelijaterveydenhuolto (kuraattori, terveydenhoitaja, OPO)
LISÄÄ TYÖNTEKIJÖITÄ!!!
yhteisöllisen toiminnan kautta saatavien positiivisten kokemusten aikaansaaminen
nettimaailmassa elämisen kyseenalaistaminen
Mikä tukee lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä arjen hyvinvointia?
Mitä tulisi olla enemmän?
Mitä pitäisi olla vähemmän?
0-6 v.
"ENEMMÄN"
vanhemmuuskasvatusta nuorille
yhteisöllisyyden tukemista lasten lähiympäristössä
työntekijöille rohkeutta + aikaa perheen varhaiseen tukemiseen
> ennen kuin ongelmat kasvavat
lyhennetty työviikko -mahdollisuus
työaikapolitiikka yleensäkin
talouspolitiikka/lainsäädäntö
isovanhemmat voimavarana
vanhempien jaksamisen tukeminen, kun vauva tulee perheeseen
kotipalvelun perhetyö
lastenhoitopalvelut (kolmannen sektorin tarjoama)
tukiverkko - vertaistuki
enemmän lastensuojeluilmoituksia
> enemmän tuen arviointia
enemmän päivähoidon neuvolan ja perheiden yhteistyötä
> KOLMIKANTA
tiedotuksen j ämäköittäminen j a sähköistäminen
7-12v.
"ENEMMÄN"
perheessä yhteistä aikaa + kuuntelemista
perustarpeiden tyydytys (oma vastuu myös)
> riittävästi rahaa elää
toimivat ihmissuhteet > yhteisöllisyys (vanhempainillat, perhekahvilat yms. "kyläkontrolli")
harrastukset
säännöllinen elämän rytmi
> ruoka-ajat
> nukkumaanmenoajat
vanhempain kiinnostus koulutyötä kohtaan
"VÄHEMMÄN"
"huippuelämysten" odottamista ja tuottamista
vähemmän kiirettä
harrastukset
vähemmän alkoholia
rahalla maksettua vanhemmuutta
vanhemmat eivät ole kavereita, auktoriteetti ja aikuisuus
vääränlaista hienotunteisuutta
eri toimijoiden erillään toimimista
kaavamaisuutta perheiden kohtaamisessa ("juuri teille ajankohtaiset...")
lapsen ei tarvitse kasvaa liian nopeasti!
ei tarvitse osata kaikkea
13-16V.
monipuolisesti harrastus & vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia
nuorisotoimeen oma ohjaaja > Pukkila
yhteistä toimintaa suomen ja ruotsinkielisille > Myrskylä
valistustoiminta mm. päihteet, netti
> jatkumo alakoulu - yläkoulu
riittävästi aikuisia: kouluterveydenhoito, kuraattorit, koulupsykologit, nuorisotyöntekijät >
helposti tavoitettavissa, matala kynnys
vanhemmat tietoisiksi siitä, mitä lapset tekevät (netti, päihteet, TV, pelit)
enemmän aikuisia (tavallisia) nuorten elämään
-
RAJAT
-
RYHMITTYMINEN/YHTEISÖLLISYYS
17 v. >
harrastusmahdollisuudet: ohjaajan- paikat+ valintamahdollisuudet
"siirtymävaiheen" tukeminen
putoajien kiinniottaminen
vertaistuki
vanhempien tukeminen
(*f<jj
jr
[- . «-
"••-rt
;-
täysi-ikäisyyden tukipaketti = mahdollisuudet ja velvollisuudet
tehostettu opo-työskentely
kuraattorit & psykologit myös tähän vaiheeseen
työvoimapalveluiden helppo saatavuus, ammatinvalinnanohjaus
kuka kunnassa on se henkilö, jonka luokse esim. työelämästä, koulusta pudonnut voi
hakeutua/ohjata
asuntoja, nuorille suunnattuja asuntoja joissa on aikuinen valvomassa
ohjaus/neuvonta > perheen perustaminen
TALOUSNEUVONTA!
.
.
...
moniongelmaisten nuorten riittävä tuki
'r- armeijan rooli ja merkitys
- • | vaatimusten pienentäminen (lukio, liian raskas)
.-- yhteisöllisyyden lisääminen kouluissa
"- 4 voimaa perhe- ja sukuyhteyksistä (perinteet, juhla)
NATOLA
vauvamuskarit, vauvauinnit
leikkipaikat
päivähoitoon oma perhetyöntekijä
palveluseteli perhetyöhön
vertaisryhmät (äiti-vauva, perhekahvila, isätyötä yms.)
tukitoimet tärkeysjärjestykseen
tukihässäkkää ole
normaali
eroon herkuista
lapsiperheiden kotipalvelu (kolmas sektori)
avoin leikkitoiminta
medialta suojelu - pelit!
google -vanhempien verkosto kerhot ja pyhäkoulut
mallioppiminen
perheiden /vanhemmuuden tukeminen alusta asti
läsnäolo
raskauden aikaiset (kotikäynnit) seurannat
viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyöverkosto
yhteisöllisyys
tukea perheen arkeen ja arjen rutiineihin!
neuvola
päivähoito
riittävät tukitoimet erityislapsille
erityislasten tunnistaminen
l-Uv.
-
kerhotoimintaa
kummitoimintaa 7- 8 v
aamuhoito/iltapäivähoito
vanhempien läsnäolo - kasvatusrauha
yhteisöllisyys
kuuluminen joukkoon
innostuneita ohjaajia
vapaaehtoistyötä
perhetapahtumat (tavoitteellinen suunnitelma palkitsee)
mummot ja vaarit mukaan
eri toimijoiden yhteistyö koulupuolella
koululääkäri
koulujen vanhempainillat — kasvatuksentuki
koulun ja kodin yhteistyö
erityistyöntekijöitä lisää (koulu) ja koulutusta
medialta suojelu (väkivalta)
järjestöille resursseja (=raha)
koulukiusaaminen kuriin!
löydettävä/tuettava hyvää luokkahenkeä
yksilöllisiä opetusjärjestelyjä lisää
erilaisuuden hyväksyminen
13-16 v.
läsnäoloa
säännöllinen rytmi arkeen
rajoja
yhteisöllisiä pelisääntöjä
nuoret mukana
kasvurauhaa (lapsi saa olla lapsi)
irti kiireoravanpyörästä
luokkamuotoinen opiskelu
oppilaanohjausta
harrasteoppiaineet (ei numeroita)
kontrolli, vanhemmat tietävät lapsensa/nuorensa
vertaisryhmiä vanhemmille
pedagoginen rakkaus
17 V. >
perusturvallisuus
koulutus/työmahdollisuudet
asuminen
yhteisöllisyys
harrastukset
sukupolvien välinen vuorovaikutus
peruspalvelut ja -toimeentulo
nuorten perheiden peruspalvelut
aikuisuuteen ohjaamista
lupa harkita (ajallisesti) elämänuraa > ammattia
isosisko / -velipalvelu (tukihenkilöverkosto)
v
koulun taholta peruskoulun jälkeen > saattaen aikuisuuteen
v
kunnalla resurssipankki > ilmoittautuu ne aktiiviset aikuiset, jotka haluaa tukea nuoria
työelämävalmennus ! opetussuunnitelmaan > lukiolle
IITTI
Mikä tukee lasten, nuorten ja heidän perheidensä arjen hyvinvointia?
Mitä pitäisi olla enemmän?
Mitä voisi olla vähemmän?
0-6v.
th:n kotikäyntejä lisää myös 1-6 v. > resursseja
isäryhmiä -ammattimainen vetäjä
varamummot ja papat
> tehorekrytointi (koulutus)
kylätalojen hyödyntäminen (esim. perhekerhot)
olkkari
puheterapeutin opastus
kotihoidontuen kuntalisä (äidit kotona mahdollisimman
> 3 v.)
päivittäisen päivähoitoajan rajaaminen
päivähoitomaksuissa hyvitys poissaolopäiviltä
- VANHEMPAINKOULU > PAKOLLINEN
mediamallit tukemaan perusperhettä ja kotielämää
7-Uv.
vanhempien kasvatuskoulu
>
sosiaalisten kanssakäymisten opettelu
> perheryhmät
> harrasteryhmät
urheiluseurojen valmentajien vastuuttaminen kasvatukseen ja esikuvaksi
monipuolinen harrastus- ja vapaa-ajanviettotarjonta = Iitin etu
tukihenkilöt (miehet!)
nuorisotyöntekijä kouluilla -idea +++
erityisryhmät harrastuksissa (kaikki ei halua/ole varaa kilpailla!)
yhteisö/koko kylä - kasvatus, rajat...
13-16v.
enemmän aikaa lapsille
enemmän yhteisöllistä toimintaa
elämänhallintataitojen harjoittelu
yhteisöllinen toiminta omissa ympyröissä
> rusettiluistelu
> hiihtomajapisteet
> Hiidenvuori
itsensä kuuntelemisen opettelu
aikuisten pitäisi kuunnella enemmän nuorta
lapsi haetaan koulusta = näytetään että välitetään
" tungetaan" kotibileisiin = "
laaja tukiverkosto
17 v. >21v. >
taloudellinen tuki
O- "pudokkaiden" ohjausta ammattiin, töihin
harrastusryhmä
työmarkkinatuki ok, oppisopimuskoulutus ok
vanhemmuuden valmennus
elämysten hankkimismahdollisuus ok
mediahömppää ei
elämänhallinta, vastuunotto (harjoittelu)
> vertaisten tuki tähän
SYSMÄ - HARTOLA
Mikä tukee lasten ja nuorten ja heidän perheidensä arjen hyvinvointia?
Mitä pitäisi olla enemmän?
Mitä ehkä vähemmän (minkä pitäisi muuttua)?
0-6v.
toimiva neuvola- ja päivähoito
kotihoidontuen kuntalisä
päivähoito/esikoulu + toivo pienten huoltoryhmä/oppilashuoltoryhmä
> kuraattoripalvelut
avoin päivähoito
srk:n päiväkerho/ perhekerhot (vertaistuki)
> myös syrjäseudulla
"tilapäinen" kotihoitoapu
> lastenhoitoapu...
^ vanhemmuuden tukeminen
> kynnys avun pyytämiseen
joustavuutta työnantajapuolelta
> osa-aikatyö kannattavaksi
lastenhoitoapu "kerhomuodossa"
tukivanhemmat vetämään mukaan
> MLL
tilat kunnalta
> kunta
esim l x vk
> vapaaehtoiset
parisuhteen tuki
erity i s lastentarhanopettaj a
yhteistä harrastustoimintaa aikuiset ja lapset yhdessä
7-12
-
lasten ja nuorten psykiatripalvelut, helpompi pääsy, PÄTEVÄT PSYKIATRIT
tukee: koulu, ap- ja ipkerho ( = enemmän yhteistyötä koulun ja päivähoidon kanssa),
harrastukset > järjestöt, srk, moniammatillinen toimielin päivähoito/koulu, KOTI, suku,
ystävät, naapurit....
toimiva vuorovaikutus kodin ja verkostojen välillä
terveydenhoito (enemmän kouluterveydenhuoltoa)
perheen yhteinen aika
kasvatuskumppanuus = yhteinen päämäärä lapsen etu
> koulu < = > vanhemmat
enemmän:
varhaista puuttumista
sopivan kokoiset opetusryhmät
avointa keskustelua, huolenpitoa, lapselle aikaa olla lapsi /
kummitoimintaa koulussa, koulukuraattori, OHRkehitettävä
vähemmän:
yksinoloa
koululääkäripalvelut
työnantajien "lapsiystävällisyys"
>• osa-aikatyön mahdollisuus
> lapsen asioiden hoitaminen työajalla
10. v täyttäneen lapsen hoitojärjestelyt
vanhemmuuden tukeminen
13-16 v.
-
vanhemmuus (vastuu lapsista)
vanhempien vertaistuki, keskusteluyhteys, vetovastuuta, jakamista
koulun kerhotoiminta + vapaa-ajan
kuraattori !!! + muut
nopeampi pääsy nuorisopsykatrille
koululääkäripalveluita lisää
Ohr
nivelvaiheet, ohjaus ja tuki
LISÄÄ/ENEMMÄN vanhempien ja lasten arkitodellisuuksien
poliisi helpommin saatavissa
psykologipalvelut
oppilaskuntatoiminta: nuoret
nuoret, vaikuttamismahdollisuudet
nuorille enemmän harrastusmahdollisuuksia ja tietokoneiden käyttöä
vähemmän päihteitä
koulukiusaamiseen puuttuminen
tukioppilastoiminta
17 v.
Mikä auttaa arjen jaksamisessa?
opiskelun tukeminen
koulukyydit
opintojen tukeminen taloudellisesti (asuminen)
vanhempien tukeminen
vanhemmat motivoivat lasta
vanhemmilla}
nuorilla}
"tukevia" aikuisia, vertaistuki
tasokas opetus
• opettajat edes paikalla
älytön kiire > kiire pois
tiedonkulku nopeasti, ettei opiskelu keskeydy
verkosto paikkakunnalle
koulupoliisi
elämä ei pelkkää koulua > harrastukset
tietokone? netin käyttö/vaarat
=> 21 v. saakka nuori ei vastuullinen aikuinen
palvelut?
-
koulukuraattori Vi Hartola / '/aSysmä
työpajat/ syrjäytyneet yritykset / ohjaava henkilö
psykiatrian palveluiden saatavuus PAREMMAKSI!