VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA Seminaari huoltovarmuusorganisaatiolle ja sidosryhmille 11.02.2014 Kansallismuseon auditorio UUSI HUOLTOVARMUUSPÄÄTÖS – MIKÄ MUUTTUU? Toimitusjohtaja Ilkka Kananen Huoltovarmuuskeskus HUOLTOVARMUUDEN TAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaaminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. 3 YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen • Energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmä • Tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja –palvelut • Finanssialan palvelut • Liikenne ja logistiikka • Vesihuolto • Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito • Jätehuolto Kriittisen tuotannon ja palveluiden turvaaminen • • • • Elintarvikehuolto Terveydenhuolto ja peruspalvelut Teollisuus Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja palvelut Organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen Alueellinen ja paikallinen varautuminen Yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kanssa MIKÄ HUOLTOVARMUUTTA UHKAA? Keskeisiä uhkia ovat • tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä -verkkojen häiriintyminen • energiansaannin keskeytyminen • väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen • luonnon- ja ympäristöonnettomuudet Vakavin ulkoinen uhka on kriisitilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut. Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys on vähäinen, mutta sitä ei voida sulkea pois. 5 YLEISET LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 6 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Huoltovarmuuden lähtökohtina ovat toimivat kansainväliset markkinat, monipuolinen teollinen pohja, vakaa julkinen talous ja kilpailukykyinen kansantalous. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti huoltovarmuudelle kriittisten organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuutta varmistamiin toimenpiteisiin sekä toimialakohtaisiin huoltovarmuustoimenpiteisiin Toimenpiteet toteutetaan laajassa yhteistyössä julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen kesken. Huoltovarmuusorganisaatio käynnistää ja sovittaa yhteen tämän päätöksen yhteistyötä edellyttävät toimenpiteet ja järjestelyt. Kansallisia toimenpiteitä täydentää mm. kansainvälisestä energiaohjelmasta tehty sopimus sekä eri maiden kanssa tehdyt kahden- ja monenväliset sopimukset taloudellisesta yhteistyöstä kriisitilanteissa. 7 YLEISET TAVOITTEET TOIMINNAN JATKUVUUDEN VARMISTAMINEN Huoltovarmuusorganisaatio kehittää Suomelle tärkeiden kansallisten ja globaalien järjestelmien, organisaatioverkostojen ja toimitusketjujen muodostaman kokonaisuuden analysointia, ymmärtämistä ja niihin liittyvien riskien hallitsemista. HVO edistää huoltovarmuudelle kriittisten organisaatioiden varautumista toimintaansa vaikuttaviin häiriöihin (jatkuvuudenhallinta) sekä niiden kykyä tunnistaa toiminnalleen kriittiset riippuvuudet, riskit ja muutokset. 8 RIIPPUVUUKSIEN JA YHTEISTYÖN MERKITYS KOROSTUU Huoltovarmuuskeskus ja muu huoltovarmuusorganisaatio tukevat toimintaa tarpeellisilla työkaluilla, kuten selvityksillä, ohjeistuksilla ja koulutuksella. Kansainvälisten markkinoiden ja verkottumisen merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle kasvaa. Tämän vuoksi huoltovarmuustyössä on yhä voimakkaammin panostettava kansallisesti verkottuneeseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten riippuvuuksien ymmärtämiseen ja tähän perustuvaan varautumiskeinojen kehittämiseen. Huoltovarmuuskeskus vastaa tämän yhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä myös yhä kansainvälistyneemmässä liike-elämässä. 9 YLEISET TAVOITTEET ALUEELLINEN JA PAIKALLINEN VARAUTUMINEN • Ylläpidetään ja kehitetään alueellista ja paikallista yhteistyötä huoltovarmuuden turvaamiseksi eri viranomaisten, yritysten ja järjestöjen välillä. Lisätään ja kehitetään alueellista varautumista tukevaa harjoitustoimintaa. • Kehitetään sähkö-, polttoaine-, talousvesi- ja elintarvikejakelun sekä tieto- ja viestintäverkkojen alueellisia varmistusjärjestelyjä. • Parannetaan kansalaisten valmiuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa. Tuetaan ja ohjeistetaan viestinnän avulla väestöä vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. 10 YLEISET TAVOITTEET YHTEISTYÖ KANSAINVÄLISTEN TOIMIJOIDEN KANSSA Kansainvälisyys lisääntyy myös poolitoiminnassa Huoltovarmuuteen vaikuttavat tuotanto- ja palveluverkostot ovat taustaltaan globaaleja ja yrityksiä johdetaan usein Suomen ulkopuolelta. Siksi on hyvin olennaista, että kansainvälinen yritysjohto ymmärtää huoltovarmuustyön luonteen ja synergisyyden. Pooleissa tälle kansainvälisyysdialogille on luontevat edellytykset. 11 KRIITTISEN INFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN 12 ENERGIAN TUOTANTO-, SIIRTO- JA JAKELUJÄRJESTELMÄT Perustana monipuoliset energialähteet ja polttoaineet, riittävä ja hajautettu energiantuotanto sekä toimintavarmat siirto- ja jakelujärjestelmät. Maan energiaomavaraisuutta, etenkin sähköntuotantokapasiteettia, kasvatetaan. Huomioitava kaikki energialähteet (myös uusiutuvat) ja tuotantomuodot. 13 ENERGIAN TUOTANTO-, SIIRTO- JA JAKELUJÄRJESTELMÄT Öljytuotteiden jalostus ja jakelulogistiikka säilytettävä riittävällä tasolla maan energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi. Huippukulutuksen aikaisen sähköntarpeen kattamiseksi pidetään riittävää kotimaista sähkön tuotantokapasiteettia ja toimintavarmaa sähkön siirto- ja jakeluverkkoa sekä kehitetään kulutuksen ohjaus- ja joustotapoja. Pidetään tuontipolttoaineita valtion varmuusvarastoissa siten, että maassa on käytettävissä keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot. 14 ENERGIAN TUOTANTO-, SIIRTOJA JAKELUJÄRJESTELMÄT Turpeen käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on turvattava. Saatavuuden varmistamiseksi sääriskien varalle tavoitteena on, että maassa on noin puolen vuoden käyttöä vastaavat turvevarastot turvetuotantokauden alkaessa. Maakaasuhuollon turvaamiseksi monipuolistetaan siirtoverkkoon kytkeytyviä maa- ja biokaasun hankintalähteitä sekä varmistetaan siirtoverkkoon kytketyn terminaalikapasiteetin syntyminen. Valtiolla tulee olla joko suora määräysvalta keskeisiin toimijoihin tai lainsäädännöllä varmistetut mahdollisuudet varmistaa sähkön kantaverkon ja kaasun siirtoverkon sekä näiden järjestelmävastaavien toimintakyky ja ohjata niiden toimintaa poikkeusoloissa. 15 Kaukolämpöalan toimijoilta edellytetään varautumissuunnitelmaa ja riittäviä polttoainevarastoja laitoksille. TIETO- JA VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta keskeiset yritykset ja organisaatiot ottavat jatkuvuudenhallinnassaan huomioon niihin kohdistuvat kyberuhat ja pitävät yllä tarvittavaa suojautumiskykyä. Huoltovarmuudelle kriittisissä tieto- ja viestintäjärjestelmissä yksittäisen kohteen lamautuminen tai vaurio ei saa lamauttaa koko järjestelmää. Huoltovarmuudelle kriittisimmät järjestelmät ja tietovarannot on varmistettava myös tilanteissa, joissa kansainväliset tietoliikenneyhteydet eivät ole käytössä tai niiden toiminnassa on vakavia häiriöitä. Huoltovarmuudelle kriittiset tietovarannot on kahdennettava Suomeen. Kriittisiä tietoja ja toimintoja voidaan siirtää Euroopan unionin alueelle edellyttäen, että niiden lainmukaisuus, turvallisuus ja saatavuus on varmistettu. 16 JOUKKOVIESTINTÄ Kansallinen kyky sähköiseen ja painettuun uutisvälitykseen ja muuhun kansalaisille suunnattuun viestintään turvataan tasapuolisesti ja maantieteellisesti kattavasti. Viranomaisten tiedotus-, varoitus- ja hälytysjärjestelmien on toimittava kaikissa olosuhteissa korkean toimintavarmuuden tasolla. Viranomaistiedottamisen, erityisesti vaaratiedotteiden, kattavuudesta on huolehdittava ylläpitämällä ja edistämällä huoltovarmuustoimenpitein kaupallisten radio- ja televisiokanavien varautumista. 17 FINANSSIALAN PALVELUT Kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin rahoituksen, maksujen välityksen ja arvopaperikaupan järjestäminen tehokkaasti turvataan. Kriittisten toimintojen ylläpitämisessä tarvittavien järjestelmien toimivuus sekä riittävän ajantasaisten tietojen käytettävyyden varmistetaan myös tilanteissa, joissa järjestelmät sijaitsevat kansallisten rajojen ulkopuolella. Huolehditaan varajärjestelyistä, joilla turvataan pankkien välinen maksuliikenne, arvopaperien selvitys-, toimitus- ja säilytystoiminta sekä eläkkeiden ja muiden toistuvaissuoritusten maksatukset. Korttimaksamisen infrastruktuurin ja korttivarmennusten toimivuus Suomessa on varmistettava. 18 LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Varautumisessa painopisteitä ovat merikuljetukset, kriittiset elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimivuuden sekä väestön toimeentulon edellyttämät kotimaan kuljetukset ja sotilaallisen maanpuolustuksen tukeminen. Logistiikan turvattavat infrastruktuurit ovat tärkeimmät kuljetusväylät, satamat, lento-asemat, tavara- ja henkilöliikenteen asemat, terminaalit ja varastot sekä tieto- ja turvallisuusjärjestelmät. Tärkeimpiä turvattavia tavarakuljetuksia ovat energia-, kemikaali- ja elintarvikekuljetukset. Henkilökuljetuksissa painotetaan työssäkäyntiliikenteen toimivuutta. Huolehditaan yritysten ja kaluston riittävästä kotimaisuudesta ja suomalaisesta osaamisesta. 19 VESIHUOLTO Vesihuoltopalveluiden saanti turvataan kotitalouksille, yhdyskunnille, sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille sekä veden saannista riippuvalle huoltovarmuuskriittiselle tuotannolle. Suuria yhdyskuntia, keskussairaaloita ja vesikriittistä elintarviketeollisuutta palvelevat vesihuoltolaitokset varmistavat toimintansa jatkuvuuden sekä vaihtoehtoiset vedenhankintalähteet. 20 INFRASTRUKTUURIN RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO Varmistetaan rakennuskapasiteetin nopea saatavuus liikenneinfrastruktuurin, kunnallisen infrastruktuurin sekä energia- ja televerkkojen vakavissa häiriötilanteissa. Selvitetään aie- ja valmiussopimusjärjestelmän kehittämistä pelastusviranomaisten tarvitseman kuljetus- ja työkonekaluston nopean saatavuuden varmistamiseksi vakavissa häiriötilanteissa. Rakentamisessa ja rakennustuoteteollisuudessa varaudutaan tukemaan puolustusvoimia valmiutta kohotettaessa ja poikkeusoloissa. 21 JÄTEHUOLTO ERITYISTILANTEISSA Jätehuollon huoltovarmuus turvataan siten, että akuutin torjuntavaiheen jälkeen syntyneen jätteen keräys, välivarastointi ja käsittely voidaan järjestää asianmukaisesti ja että erityistilanteesta voidaan siirtyä normaaliin toimintaan kaikilta osin. 22 KRIITTISEN TUOTANNON JA PALVELUIDEN TURVAAMINEN 23 ELINTARVIKEHUOLTO Kotimaisen alkutuotannon monipuolisuus ja riittävä laajuus sekä kotimaassa toimivan elintarviketeollisuuden asema jalostajana turvataan. Valtion varmuusvarastoissa pidetään viljaa kotimaisen tarjonnan varmistamiseksi normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen varalta siten, että maassa käytettävissä oleva määrä vastaa kuuden kuukauden keskimääräistä kulutusta ihmisravinnoksi. Lisäksi varastoidaan alkutuotantoa varmistavia sertifioituja siemeniä, rehuvalkuaista ja muita välttämättömiä tuotantopanoksia. Kunnat turvaavat vastuullaan olevien ruokapalveluiden jatkuvuuden. MMM yhdessä TEM:n kanssa varautuvat ohjaamaan voimavarojen käyttöä, elintarvikkeiden tuotantoa ja tarjontaa. 24 TERVEYDENHUOLTO JA PERUSPALVELUT Turvataan elintärkeiden lääkkeiden, verivalmisteiden ja lääkintälaitehuollon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden saatavuus. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palvelujärjestelmästä vastuussa olevat toimijat turvaavat huoltovarmuudelle kriittisen palvelujärjestelmän ja tukitoimintojen jatkuvuuden ja sopeutumiskyvyn sekä omalla toiminnallaan että tarvittavin sopimusjärjestelyin. Kehitetään tärkeimpien lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden varmuusvarastointia. Sosiaali- ja terveydenhuollon jatkuvuussuunnittelua kehitetään valtakunnallisesti yhtenäisin perustein. 25 TEOLLISUUS Valtio edistää eri politiikkalohkoilla ja kaikkien ministeriöiden toimin huoltovarmuudelle kriittisen teollisuuden tutkimuksen, suunnittelun ja tuotekehityksen säilymistä Suomessa. Suomen riippuvuutta ulkomaisista energialähteistä vähennetään. Tässä tarkoituksessa edistetään teollisuuden osaamisen kehittämistä biotaloudessa sekä kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvien liikennepolttoaineiden tuotannossa. Huoltovarmuusorganisaatio varmistaa osaltaan teollisuuden kriittisten materiaalien ja varaosien saatavuutta turvaavia toimenpiteitä. Yritys- ja toimipaikkakohtaista varautumista tuetaan. 26 SOTILAALLISTA MAANPUOLUSTUSTA TUKEVA TUOTANTO JA PALVELUT Varmistetaan, että maassa säilyy tarvittava riittävä osaaminen, teknologia ja tuotanto sekä integraatio-, huolto-, ylläpito- ja kriisiajan vauriokorjauskyky. Puolustusvoimat kehittää sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta kriittiseen tietoturvallisuuteen ja salaukseen liittyvää osaamista ja teknologiaa. Valtio ylläpitää ja tukee keskeisiin kansallisiin turvallisuusetuihin liittyvää kriittistä puolustusteollisuutta. Ylläpidetään tärkeimpien sodan ajan kulutusmateriaalien, kuten tykistöruutien ja ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteettia sekä välttämättömiä maanpuolustusta tukevia varmuusvarastoja. 27 TÄRKEIMPIÄ MUUTOKSIA 28 UUSIA TEHTÄVIÄ JA PAINOTUKSIA #1 Yleiset tavoitteet • Organisaatioiden ja verkostojen jatkuvuudenhallinta sekä keskinäisriippuvuuksien ja yhteistyön merkitys korostuvat • Alueellisen ja paikallisen varautumista edistetään • Yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa kehitettävä Kriittisen infrastruktuurin varmistaminen täsmentyy • Kriittisille tieto- ja viestintäjärjestelmille asetetaan kansallisen vaatimustenhallinnan perusteet • Kriittiset tietovarannot turvallisuusarvioitava silloin, kun niiden tietoja ja toimintoja on tarkoitus siirtää Suomesta muualle EU:n alueelle. • Finanssialan palvelut nousevat painopistealueeksi • Koko kuljetus- ja liikennejärjestelmän näkökulma (työssäkäyntiliikenteen turvaaminen) korostuu • Jätehuolto erityistilanteissa turvataan 29 UUSIA TEHTÄVIÄ JA PAINOTUKSIA #2 • Lääkkeiden velvoite- ja varmuusvarastoinnin tarkoituksenmukaisuus arvioidaan • Terveydenhuollon ja peruspalveluiden jatkuvuussuunnittelua kehitetään valtakunnallisesti yhtenäisin perustein ja jatkuvuus turvataan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä • Kansallisesti tärkeät tietovarannot ja niitä ohjaavat järjestelmät sijoitetaan suomalaisille palvelimille • Teollisuuden merkitys huoltovarmuudelle enemmän ja monipuolisemmin esille • Ylläpidetään sotilaallisen huoltovarmuuden tärkeimpien kulutusmateriaalien tuotantokapasiteettia (tykistöruudit ja ampumatarvikkeet) • Huoltovarmuustyötä koskevaa yleistä tietoisuutta parannetaan • Toimeenpanovastuut määritellään ja selkeytetään 30 MUUTOKSIA MÄÄRÄLLISISSÄ TAVOITTEISSA • • • • • • • • 31 Viljan varmuusvarastotasoja lasketaan noin puoleen nykyisestä vastaamaan 6 kk:n kulutusta. Sertifioidun siemenen varastointi ennallaan, muille tuotantopanoksille ei määrällisiä tavoitteita. Öljyn varmuusvarastoinnissa ei enää oteta huomioon teollisuuden osuutta maakaasun varapolttoaineeksi varastoitavien keskitisleiden määrässä. Öljytuotteiden varmuusvarastointitasot voidaan tarvittaessa alittaa kahden viikon keskimääräistä kulutusta vastaavalla määrällä. Öljytuotteiden varastointivelvoitteesta enintään 30 % voi sijaita muualla ETAalueella (aikaisemmin 20%). Kaukolämpöalan toimijoita edellytetään riittävien (minimi 5 vrk) polttoainevarastojen sijoittaminen tuotantolaitoksille Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa tavoitteena puolen vuoden turvevarastot turvetuotantokauden alkaessa Tehoreservikapasiteetin riittävyys (PM)? HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN  Talous- ja elinkeinopoliittiset toimenpiteet  Lainsäädäntö, regulaatio ja viranomaismääräykset  Omistajuus (valtion strateginen omistus)  Suunnittelu, tutkimus, ohjeistus sekä harjoitukset  Yhteistyö ja sopimusperusteinen varautuminen  Varsinaiset huoltovarmuusjärjestelyt ja niiden rahoitus  Kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö 32 HUOLTOVARMUUSORGANISAATION KEHITTÄMISTARVE HUOLTOVARMUUSTAVOITTEIDEN POHJALTA • Analysoidaan elintärkeille toiminnoille kriittiset toimitus- ja palveluketjut sekä kriittiset pisteet • Tunnistetaan niiden huoltovarmuuskriittisimmät yritykset ja organisaatiot • Suunnataan toiminta kriittisimpiin organisaatioihin ja yrityksiin • Hahmotellaan uusi rakenne ja toimintamalli huoltovarmuusorganisaatiolle 33 KIITOS! Huoltovarmuuskeskus Pohjoinen Makasiinikatu 7 A FI-00130 Helsinki, Finland Puhelin +358 (0)2950 51046 ilkka.kananen@nesa.fi •www.huoltovarmuus.fi •www.nesa.fi 34 34