Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston kutsunnat 2010
4/2010 POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSLEHTI 17.12.2010 Pohjanpojan nettisivut avattu! Pohjanpojan nettiversio osoitteessa www.pohjanpoika. net on avattu. Sivustolla on tietoa lehdestä, siellä voi lukea edellisiä Pohjanpojan numeroita ja tietysti sivustolla esittäytyvät Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustusjärjestöt. Sivustoilla on tarkoitus jul- kaista reserviläisurheilutuloksia ja alaan liittyviä artikkeleita. Siellä on myös mahdollisuus julkaista kuvia eri reserviläistapahtumista. Pohjois-Pohjanmaan tapahtumakalenteri löytyy myös pohjanpoika.netistä. Sivuston sisältö on kuitenkin kaikkien toimijoiden käsis- sä. Siksi nettisivujen ylläpitäjät toivovatkin, että eri järjestöt ja tapahtumanjärjestäjät lähettävät tietoja ja tuloksia nettisivuille lisättäväksi. Siellä on lähes rajaton mahdollisuus julkaista pitkiäkin tuloslistoja ja maanpuolustuksellisia artikkeleita. Myös mahdolliset tapah- tumien aikataulu- ym. muutokset saadaan nopeasti käyttäjien tietoon sivuston kautta. Tekstit on lähetettävä wordtiedostoina. Myös rtf- ja txt-tiedostot kelpaavat. Pdf-tiedostoja emme lisää sivuille niiden hankalan muokattavuuden takia. Kuvat toimitetaan jpeg-muodossa. Kuvista voidaan tehdä oma galleriansa, mutta nettitoimitus rajaa julkaistavien kuvien määrän maksimissaan viiteentoista kuvaan yhtä tapahtumaa kohden. Pohjanpoika.net -sivustolle tarkoitetut aineistot lähetetään sähköpostitse joko Markku Holopaiselle (markku. holopainen@mail.suomi.net) tai Sampo Puoskarille (spuoskari@gmail.com). Pohjanpojan paperiversio ilmestyy tästä lähtienkin entiseen tapaan neljä kertaa vuodessa. Nettisivuston tarkoitus on olla jäsenistöämme palveleva paperilehden lisä. Toivottavasti Pohjois-Pohjanmaan kaikki reserviläistahot ottavat sivujen sisällöntuotannon asiakseen. Näin saamme yhdessä aikaan toimivan foorumin alueemme maanpuolustusihmisille Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston kutsunnat 2010 Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston kutsunnat alkoivat 23.8.2010 Tyrnävällä ja kestävät 15.12.2010 saakka, jolloin pidetään vuoden viimeinen kutsuntapäivä Oulussa. Kutsunnat järjestetään 30 paikkakunnalla PohjoisPohjanmaan 34:sta kunnasta ja kutsuntatilaisuuksia on yhteensä 68. Kutsunnoilla tarkastetaan vuonna 2010 yhteensä noin 3200 kutsunnanalaista ja vuorossa ovat vuonna 1992 syntyneet kutsunnanalaiset sekä aiempina vuosina uudelleen tarkastettavaksi määrätyt. Kutsunnanalaisten määrä on pysynyt Pohjois-Pohjanmaalla edellisvuosien tasolla. Kutsuntatilaisuudet toteutetaan perinteisellä tavalla ja ohjelmalla. Kutsunnanalaisten lisäksi kutsuntatilaisuuksissa on kutsuvieraina sotiemme veteraaneja, kunnan ja seurakunnan edustajia sekä poliisin ja maanpuolustusjärjestöjen edustajia. Tilaisuuden ohjelmaan kuuluu juhlallinen kutsuntojen avaus, kutsuntaoppitunti, kutsunnanalaisten palveluskelpoisuuden tarkistaminen sekä kutsuntapäätösten tekeminen. Kunnan määräämä lääkäri tarkastaa tarvittaessa kutsunnanalaisten terveydentilan. Tämän jälkeen kutsuntalautakunta tekee päätökset henkilön asevelvollisuusasiassa. Koulutuspaikat ohjaavat palvelukseen määräämistä Pohjois-Pohjanmaalta kutsunnanalaiset määrätään pääosin palvelukseen Jääkäriprikaatiin Sodankylään ja Lapin Ilmatorjuntarykmenttiin tai Lapin Lennostoon Rovaniemelle. Pohjois-Pohjanmaan eteläisistä osista miehet määrätään palvelukseen pääsääntöisesti Kainuun Prikaatiin. Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja prikaatikenraali Jukka Haaksiala tarkasti Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston kutsunnat Oulussa 27.9.2010. Kuvassa majuri Timo Koljonen ilmoittaa kutsunnat PSSL:n komentajalle. Taustalla Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Raimo Sevón. Varusmiespalvelukseen astutaan yleisesti 1-2 vuoden kuluttua kutsunnoista. Vuoden 2011 saapumiserät astuvat palvelukseen 10. tammikuuta ja 11. heinäkuuta. Vuonna 2012 palveluksen aloittamispäivät ovat 9. tammikuuta ja 9. heinäkuuta. Vuoden 2010 kutsunnoilla kyettiin toteuttamaan pääosa kutsunnanalaisten palveluspaikkaa ja palveluksen alkamisaikaa koskevista toivomuksista. Aseelliseen palvelukseen tarkastetuista kutsunnanalaisista määrättiin noin 75 %. Uudelleen tarkastettavaksi määrättiin noin 11 % ja rauhan aikana palveluksesta vapautettiin noin 13 %. Siviilipalvelukseen hyväksyttiin noin 1,3 % kutsunnanalaisista. Aseelliseen palvelukseen määrättyjen osalta tulos oli vuosien 2006-2009 tasolla. Pohjois-Pohjanmaan nuo- ret miehet osoittivat kutsunnoilla reipasta ja iloista mieltä sekä hyvää käytöstä. Aikalisä- ja miehestä mittaa -projektit Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli otettiin vuoden 2010 kutsunnoilla käyttöön kolmessatoista PohjoisPohjanmaan kunnassa ja Oulun kutsunnoilla toimintamallia käytettiin jo toista kertaa. Vuonna 2011 toimintamallia on tarkoitus käyttää lähes kaikissa PohjoisPohjanmaan kunnissa. Aikalisä-toimintamalli ja tukipalvelu on kehitetty vuosina 2004-2005 Helsingin ja Vantaan kaupunkien, Stakesin (THL), työministeriön ja puolustusvoimien yhteisessä hankkeessa. Toimintamallin avulla halutaan edistää nuorten miesten hyvinvointia, ehkäistä elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vaikeutumista sekä auttaa ongelmien ratkaisemisessa. Toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa mahdollisuutta tavoittaa miesten koko ikäluokka. Kohderyhmänä ovat erityisesti varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävät sekä palveluksensa keskeyttävät miehet. Tukipalvelun totuttavat kuntien sosiaali- ja terveysalan työntekijät, jotka ovat saaneet Aikalisä-ohjaajakoulutuksen. Yhdessä ohjaajan kanssa asiakas voi käydä läpi ajankohtaisia asioitaan, jotka liittyvät esimerkiksi opiskeluun, asumiseen, ihmissuhteisiin ja terveyteen. Ohjaaja tarjoaa henkilökohtaista tukea, tietoa ja rohkaisua asioiden hoitamiseen. Malli on osoittautunut toimi- vaksi ja nuorten miesten palaute on ollut myönteistä.Toimintamalli on käytössä jo yli sadassa kunnassa ja jatkossa toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön koko maassa. Miehestä mittaa ja Mopon tuunaus -nimikkeiden alla Oulun kutsunnoilla jatkettiin edellisvuoden tapaan fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa koskeva kyselyä. Lisäksi mitattiin aerobinen kunto sykemittarilla sekä kehonkoostumus, verensokeri, vyötärönympärys ja käden puristusvoima. Kutsuntatiloissa järjestetyssä toritapahtumassa oli tarjolla mm. liikunta- ja ravintoneuvontaa, ravintonäyttely, häkämittauspiste ja promillelasirata. Mukana tapahtumassa olivat Oulun kaupunki, ODL liikuntaklinikka, Pohjois-Pohjanmaan liikunta, Virpiniemen liikuntaopisto, Oulun Yliopisto ja Terveys ry. Tapahtumasta saatiin kokonaisuudessaan hyvä palaute. Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimisto kiittää kaikkia vuoden 2010 kutsuntojen järjestelyihin osallistuneita. Muutoksia PohjoisPohjanmaan Aluetoimiston Asevelvollisuussektorilla Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston Asevelvollisuussektorin johtaja majuri Timo Koljonen siirtyy 1.1.2011 alkaen Maavoimien Esikuntaan Mikkeliin Asevelvollisuustiimin johtajaksi. Majuri Timo Koljonen kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita kitkattomasta yhteistyöstä kuluneina viitenä vuotena. Uutena Asevelvollisuussektorin johtajana aloittaa 1.1.2011 majuri Juha Taskinen. 2 Kokonaismaanpuolustus Hallbergin komitea on saamassa työnsä loppuun kokonaismaanpuolustuksen mallista. Hallberg itse käyttäisi mieluummin kokonaisturvallisuuden termiä, koska siinä on hänen näkemyksensä mukaan eräänlainen etunoja. Tulkitsen ja tuon julki joitakin näkemyksiä ja ajatuksia, jotka liittyvät työn valmisteluun. Kokonaismaanpuolustuksen malli tarkoittaa yhteiskunnan kaikkien voimavarojen yhteistyötä. Se merkitsee julkisen hallinnon, talouselämän ja järjestöjen mukanaoloa varautumisessa. Nykyisen mallin muuttamiseen ei ole kovinkaan paljon tarvetta. Ehkä mallin reagointiherkkyyttä, virtaviivaistamista ja suuntautumista eteenpäin olisi pohdittava edelleen, kun toimintaympäristössä tapahtuu kaiken aikaa nopeita muutoksia. Samoin julkisen vallan ohella elinkeinoelämä ja vapaaehtoisjärjestöt voisivat olla toiminnassa mukana hieman suuremmalla panostuksella. Siviilikriisihallinnan merkitys kasvaa, koska kriisit koskevat yhä useammin tietojärjestelmiä, energiahuoltoa, kulkuyhteyksiä, taloutta, elintarvikeomavaraisuutta. Komitean linjausten on tarkoitus nivoutua tulevaan hallitusohjelmaan ja vaikuttaa pitkän aikavälin ratkaisuihin. Haasteena on etenkin alueellisen varautumisen, valtion aluehallinnon ja kuntien varautumissuunnitelmien ja yhteistyön rakentaminen. Tämä korostuu senkin vuoksi, että valtion aluehallinto on jatkuvassa myllerryksessä. Viimeksi on perustettu valtion aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset. Ne ovat hakemassa rooliaan samalla kun kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on tapahtumassa suuria muutoksia.Yhteiskunnan varautumisessa on alue- ja paikallistasolla paljon jatkotehtävää yhteistyön kehittämiseksi. Kuntien asemaa on syytä korostaa, koska ne ovat monin tavoin etulinjassa. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia antaa jatkossakin pohjan varautumiselle. Se on tärkeä ohjauskirja, jonka perusteella tiedetään kutakuinkin, millaisia mahdolliset uhkat voivat olla. Tärkeää on, että etukäteen lujitetaan yhteistyötä, rakennetaan verkostoja ja kanavoidaan yhteistyömahdollisuuksia. Jos jotakin tapahtuu, tiedetään mihin otetaan yhteyttä ja millä tavoin yhteistyö toimii. Keskeistä on harjoitella ja hioa yhteistoiminnan muotoja. Varautumalla etukäteen erilaisiin uhkiin vahvistetaan myös kykyä selvitä normaaliolojen toimintaympäristön muutoksissa. Kari Ahokas Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Puolustusvoimat ovat tukeneet Suomessa lojaalisti laillisen esivallan hankkeita. Maailmassa on useita maita, joissa asiat eivät ole näin. Kansallinen voimavaramme ja luottamuspääomamme sekä Puolustusvoimille että kokonaismaanpuolustukselle on yleinen asevelvollisuus. Yleinen asevelvollisuus on yksi keskeinen sosiaalista pääomaa kasvattava tekijä. Sen arvioiminen pelkästään taloudellisin mittarein on tuloksetonta. Kallista palkka-armeijaa on mahdotonta kuvitella kansalliseksi voimavaraksi eikä sen luottamuksen pääomasta eikä laadusta ole historiankaan valossa vähäisempiä takeita. Suomalainen kokonaismaanpuolustuksen malli on poikkeuksellinen luottamuspääoma. Sen säilyttämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Myös lehdistössä pitäisi kertoa enemmän suurista aiheista ja linjanvedoista sekä avata keskustelua avoimempaan suuntaan,jotta kokonaismaanpuolustuksen asiat voisivat avautua ihmisille entistä paremmin. Näin myös nuoret voitaisiin saada kiinnostumaan asioista entistä enemmän. Asiasta on kannettava huolta jo siksi, että nuorten mukana ratkeavat myös turvallisuuden ja varautumisen peruskysymykset. Ensi vuodeksi piirimme puheenjohtajaksi on valittu kapteeni reservissä Kari Juntunen. Tunnen hänet kyvykkäänä sekä sotilas- että siviilijohtajana. Toivotan kaimalle menestystä kokonaismaanpuolustuksen hengessä. Kiitän teitä kaikkia, joiden kanssa minulla on ollut mahdollista olla vuorovaikutuksessa toimiessani piirin puheenjohtajana. Rauhallinen joulun aika on meille suuresta merkityksestä. Hyvä ja turvallinen uusi vuosi on koko maanpuolustusväen yhteinen tahto. Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta vuotta toivottaa HANNUKSEN PIILOPIRTTI Joulun aikaan Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika valmistautua joulun viettoon sekä uuden vuoden vastaanottoon. Onhan syksyn kokoukset saatu pidettyä ja tehty henkilövalinnat sekä toimintasuunnitelmat tulevalle vuodelle. Samalla on hyvä kerätä yhteen päättyvän vuoden tapahtumia, jotta kaikki tulee kirjattua ylös. Reserviläispiirin perustamisesta tuli kuluneeksi toimintavuoden aikana 50 vuotta. Juhlavuotta vietettiin matalalla profiililla ilman mitään suuria juhlallisuuksia. Reserviläisliitto piti yhdessä Reserviupseeriliiton ja Naisten Maanpuolustusliiton kanssa yhteisen syyskokousviikonlopun Seinäjoella, marraskuussa. Liiton kokous oli tietyssä mielessä historiallinen, koska kokouksessa valittiin seuraavalle kaksi vuotiskaudelle puheenjohtaja äänestämällä. Tilanteeseen oltiin tultu kun osa jäsenistöstä oli sitä mieltä, että liittoa ei ollut johdettu kuuntelemalla jäsenistön mielipiteitä ampuma-aselain valmisteluun liittyvissä lausunnoissa ja muutamissa muissa kannan otoissa. Toisaalta voidaan myös miettiä sitä, kuinka liitonhallitus ohjaa toimintaa, ja ottaa kokouksissa kantaa käsiteltäviin asioihin. Syyskokous valitsi äänestyksen jälkeen Reserviläisliitolle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi edelleen nykyisen puheenjohtajan Markku Pakkasen jatkamaan tehtävässään. Timo Ronkainen Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Toivotaan, että puheenjohtaja ja koko liiton hallitus tekevät yhdessä työtä vahvan Reserviläisliiton puolesta. Onhan edessä myös jatkossa isoja asioita, joiden eteen meidän kaikkien tulee yhdessä tehdä työtä. Niistä suurimpana tulee olemaan ampuma-aselain jatkokäsittely sekä ampumaratojen kehittäminen jäsenistön tarpeita vastaavasti. Toisaalta alkusyksyn aikana esille noussut keskustelu kodinturvajoukoista varmaan jatkossa edellyttää jäsenistön näkemysten huomioimista hyvissä ajoin. Samalla on syytä selvittää jo toiminnassa olevien maakuntajoukkojen asema. Ennen kuin ollaan niin pitkällä, että päätöksiä mahdollisista kodinturvajoukoista voidaan tehdä, joudutaan tekemään päätöksiä ja linjauksia koko Puolustusvoimien tulevaisuudesta. Siilasmaan työryhmän luovuttamasta raportista käy ilmi, että jatkossakin koko maan puolustamisen näkökulmasta nykyisen kaltainen varusmiespalveluun ja koulutettuun reserviin pohjautuva järjestelmä on jatkossakin edullisin Suomelle. Tosin monissa kannanotoissa nähdään tarpeelliseksi pienentää sijoitettua reserviä. Mikäli sijoitettua reserviä jossakin vaiheessa pienennetään, on jo nyt reserviläisjärjestöjen hyvä paneutua siihen, mitä tehtäviä ja koulutusta sijoituksien ulkopuolelle järjestetään. Onko kodinturvajoukoissa mahdollisesti tulevaisuudessa tälle joukolle sijaa! Ensi vuonna reserviläispiirillä on järjestämisvastuu kahdessa merkittävässä tapahtumassa. Elokuussa järjestämme Hiukkavaaran ampumaradalla Reserviläisliiton mestaruusammunnat sekä marraskuussa liiton syyskokousviikonlopputapahtuman Oulussa. Haasteita jäsenistölle siis riittää myös näissä tapahtumissa monien muiden tapahtumien lisäksi. Näillä ajatuksilla kiitän kaikkia maanpuolustustyössä mukana olleita päättymässä olevasta vuodesta ja toivotan rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta. TUEMME TURVALLISUUTTA Veteraanien perintö on kallis Tänään vietetään Suomen itsenäisyyspäivää. Kunnianosoitukset haudoilla ja juhlat sekä kunnissa että illalla presidentinlinnassa kuuluvat tämän päivän perinteisiin, samoin kuin kynttilöiden sytyttäminen kotien ikkunoille. Olen tänä syksynä monta kertaa pysähtynyt miettimään veteraanien asemaa yhteiskunnassamme. Meillä veteraanit ovat taistelleet Suomelle itsenäisyyden. USA:ssa puhutaan Vietnamin sodan veteraaneista, Venäjällä esim. Afganistanin sodan veteraaneista. He eivät taistelleet oman maansa itsenäisyyden puolesta. Rintamanaisten juhlassa puheenjohtaja Kerttu Louhimo mainitsi, että yhdistys oli perustettu 40 vuotta sitten.Aika oli silloin kypsä tähän. Meillä veteraanien arvostus on ollut erilaista eri aikoina, nyt he ovat saaneet sen arvon, mikä heille kuuluu. Äitini oli talvisodassa ilmavartiossa ja kertoi, että torni, jossa he vartioivat, oli vajaan kilometrin päässä rintamasta. Välissä oli Vuoksen virta ja vihollinen joen toisella puolella. Naiset olivat parikymppisiä, mutta he eivät osanneet pelätä, koska he olivat ret ovat isänmaallisia ja kuuntelevat mielellään isovanhempiensa kertomuksia niin rintamalta kuin kotirintamaltakin. Tuula Matilainen Maanpuolustusnaisten Liiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry puheenjohtaja omassa kotikunnassaan Vuokselassa. Kuitenkin heidän työtään väheksyttiin, jopa pilkattiin, joten yhdistys perustettiin vasta lähes 50 vuotta sodan päättymisen jälkeen. Sotiemme veteraaneja on elossa noin 50 000 ja heidän keski-ikänsä on 88 vuotta, joten heidän perintönsä säilyttäminen on meidän vastuullamme. Nykynuo- Maanpuolustusnaisten Liitto piti syyskokouksen Seinäjoella 20.11 ja siellä tehtiin historiaa siten, että koko puheenjohtajisto vaihtui. Puheenjohtajaksi valittiin Satu Rajala Hämeenlinnasta, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Raija-Liisa Flink Mikkelistä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Marja-Sisko Hartikka Lappeenrannasta. Toivotamme heille onnea vaativassa tehtävässä. Samoin onnittelut Piirimme uudelle puheenjohtajalle Terttu Määtälle Pudasjärveltä. Hän on toiminut piirimme liittohallitusedustajana jo pari vuotta, mutta ottaa nyt myös piirin puheenjohtajan tehtävät hoitaakseen.Toivottavasti uusi johto tuo uusia tuulia toimintaan niin liitto- kuin piiritasollakin ja lisää innostusta yhdistyksiin. Meillä on mahdollisuus lisätä jäsenmääräämme vain jos toiminta koetaan mielekkääksi. Toivotan kaikille rauhallista joulua ja siunausta uudelle vuodelle. 3 Pudasjärven Maanpuolustusnaiset 50 vuotta Historia 29.11.1960 perustettiin Pudasjärven Reserviupseerikerhon naisosasto, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Aune Viikinkoski ja sihteeriksi Anja Airaksinen. Aune Viikinkosken puheenjohtajuus jatkuikin sitten seuraavat 20 vuotta. Ensimmäiseksi tehtäväksi upseerien toivomuksesta naisia pyydettiin mukaan itsenäisyysjuhlan järjestelyihin jolloin se ei suikaan ollut kunnan ja seurakunnan tehtävänä, vaan juhlaperinteen Pudasjärvellä aloittivat nimenomaan upseerit ja naisosasto. Niihin naiset ovatkin osallistuneet vuosikymmenten ajan koristelemalla Kurenalan koulun salin ja järjestelemällä kahvitarjoilun. Monesti naisten tehtävänä oli myös hankkia juhlapuhuja itsenäisyysjuhlaan. Jo silloin yhteistyö seurakunnan kanssa oli hedelmällistä, sillä useita kertoja silloinen kirkkoherra Timo Hämäläinen toimi juhlapuhujana naisten pyynnöstä. Yhteistyö miesten kanssa oli tiivistä. Aikanaan ensimmäisessä naisten johtokunnan kokouksessa otettiin tavoitteeksi lipun hankkiminen upseerikerholle. Aikaa ehti vierähtää lähes kymmenen vuotta, mutta peräänantamattomat naiset saivat tarvittavat varat kokoon ja niin 16.3.1969 vietettiin maanpuolustus- ja lipunvihkimisjuhlaa. Naisten into varojen keruussa ei laantunut ja vuosikymmenten kuluessa hankittiin pistoolit ja reserviläisasuja sekä lumipukuja kunniavartioissa käytettäväksi. 1982 lahjoitettiin upseereille miekka, jonka saa vuosittain haltuunsa yksi upseeri tunnustukseksi palveluksesta kerhon hyväksi. Naisten oman toiminnan kulmakivenä on ollut tehdyn työn arvostus, joka näkyy perinteitten vaalimisena. Myös avun tarpeessa olevien auttaminen ja oman henkisen ja fyysinen kunnon ylläpitäminen on ollut ja on maanpuolustusnaisten tavoitteena. Aikanaan vietiin esim. joka äitienpäivä ruusuja vanhainkodille, autettiin sotainvalidiperheitä ompelemalla heille liinavaatteita ja verhoja. Nämä perinteet Juhlaputeen piti Maanpuolustusnaisten P-P piirin pj Tuula Matilainen. Juhlavieraita riitti tungokseen asti. aloitettiin naisten pitkäaikaisen puheenjohtajan Pirkko Isomursun ja sihteerin Helmi Tervon myötävaikutuksella. Itsenäisyyden juhlalounaille kutsuttiin 70-luvulta lähtien vapaussotureita, veteraaneja ja eri maanpuolustusjärjestöjen edustajia ja tämä käytäntö jatkuu edelleen. Tehdyn työn arvostus näkyy myös nykyaikana. Marraskuun lopussa vietetty maanpuolustusnaisten kirkkopyhä oli jo kahdeksas ja sen myötä maanpuolustusnaiset haluavat kunnioittaa lottien tekemää työtä, arvostaa heitä ja muistaa 23.11.1944 lakkautettua Lotta Svärd -järjestöä. Pudasjärven maanpuolustusnaiset ovat myös tallentaneet pudasjärvisten lottien muistoja sekä kuvaamalla että äänittämällä, jota ovat ansiokkaasti tehneet Tuula Iinatti ja Raija Pohjola. Pari viikkoa sitten saimme merkittävän lahjoituksen jäseneltämme Kaisa Riekiltä. Hän lahjoitti maanpuolustusnaisille aitoja lottapukuja sekä muuta lottamateriaalia 20-40 luvuilta joukossa Mannerheimin itsensä allekirjoittama kunniakirja pudasjärviselle Margareta Pietarilalle. Materiaalin oli laittanut aikanaan talteen jäsenemme Kaisa Riekin äiti Eeva Virkkula. Aineisto laitetaan esille Pudasjärven kansalaisopiston aulaan vitriiniin kaikkien nähtäville itsenäisyyspäivän jälkeen. Veteraanityössä olemme olleet myös tiiviisti mukana erilaisten tilaisuuksien järjestelyissä kuten esimerkiksi syksyisin järjestetyissä veteraanikävelytapahtumassa ja kirkkopäivän järjestelyissä. Mistä saatiin rahaa hankintoihin? Toimintaan ovat aina kuuluneet myyjäiset, arpajaiset, kahvimaksut ja itsenäisyyskynttilöitten myynti. Huomattava tulonlähde 80-luvulla oli hernekeiton myynti soppatykistä Putasjärvi-talakoissa. Usein nousikin soppatykin piipusta savu Kotikummun pihalla miesten toimiessa kipinämikkona ja naisten kaataessa sattumia hernerokkaan vahvan huumorin säestämänä. Naiset ovat olleet myös mukana valtakunnallisissa keräyksissä myymällä mm. Suomi-arpoja ja pariinkin kertaan toteutettu Tuemme turvallisuutta -keräys 90-luvulla yhdessä upseerien ja reserviläisten kanssa onnistui erinomaisesti. Uusimpana tulonlähteenä ovat olleet joulumyyjäisiin osallistuminen ja vappulounastapahtuma. Miksi naisosastosta tuli Maanpuolustusnaiset? Kuvassa vasemmalta Terttu Määttä PMN sihteeri,piirin puheenjohtaja Tuula Matilainen, Oulun MPN pj. Leena Mikkonen, PMN ppj. Mervi Sammelvuo, Seppo Sammelvuo ja Seppo Matilainen. 1982 naiset keskustelivat ensimmäisen kerran rekisteröitymisestä omaksi yhdistykseksi ja siitä keskusteltiin ajoittain aina vuoteen 1999 saakka. Silloin naiset olivat selkä seinää vasten. Mikäli halutaan osallistua piirin ja valtakunnan tason toimintaan ja koulutukseen sekä saada uusia jäseniä oli rekisteröidyttävä, sillä rekisteröimättömien yhdistysten jäseniä ei enää kelpuutettu liiton ja piirin toimintaan, vaikka meidänkin naiset olivat niissä aikaisemmin olleet mukana. 1960 perustettuun naisosastoon, sen johtosäännön mukaan, hyväksyttiin jäseneksi vain upseerin vaimo tai leski. 2000-luvulle tultaessa aika oli toinen. Naisista oli tullut tasa-arvoisia ja itsenäisiä. Johtosääntö oli usealle maanpuolustushenkiselle naiselle este liittyä jäseneksi. 26.10.1999 syyskokouksessa naisosasto päätettiin rekisteröidä Pudasjärven Maanpuolustusnaiset ry:ksi ja samalla päätettiin anoa sekä Pohjois-Pohjanmaan Piirin että Maanpuolustusnaisten Liiton jäsenyyttä. Pudasjärven Maanpuolustusnaiset ry:n perustamisasiakirjan ovat allekirjoittaneet Mervi Sammelvuo, Kaisa Riekki, Eila Kainulainen, Lilja Talala, Tuulikki Tihinen ja Anna-Liisa Alatalo-Määttä. Myös kaikki entiset naisosaston naiset liittyivät mukaan. Koko 2000-luvun on toimintamme ollut vilkasta ja haasteellista. Rekisteröinti toi tullessaan yhdistyslain määräämät velvoitteet kokouksista ja kirjanpidosta. Pudasjärven naisia valittiin piirihallitukseen ja esim. allekirjoittanut toimi piirin puheenjohtajana ja liittohallituksenjäsenenä ja tätä tietä jatkaa ensi vuodesta alkaen jäsenemme Terttu Määttä. Viimeiset kymmenen vuotta olemme tehneet edelleen tiivistä yhteistyötä niin upseerien kuin reserviläistenkin kanssa. Ohjelmaan ovat kuuluneet mm. yhteiset retket Lapin Lennostoon, Sodankylän Jääkäriprikaatiin ja Kortesalmen rajavartioasemaan . Kaikki vuosikokoukset on myös järjestetty yhteistoimin ja kokouksissa on ollut mahdollista kuunnella lukemattomia mielenkiintoisia esitelmiä. Mieliinpainuvimpana kaikkien maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen sekä kaupungin ja seurakunnan yhteisesti järjestämänä tapahtumana on jäänyt mieleen neljä vuotta sitten pidetty kansallisen veteraanipäivän vietto Pudasjärven liikuntahallilla yhdessä koululaisten kanssa. Paikalla oli lähes 1200 juhlavierasta. Tuossa tilaisuudessa veteraanit luovuttivat ”veteraanin perintö” -taulut ohjelmaa esittäneille kouluille ja nuoret antoivat juhlallisen vakuutuksen vaalia tuota perintöä. Sain olla ojentamassa tauluja jo edes- Kaisa Riekki ja lahjoitetut lottapuvut. menneille veteraaneille Paavo Kuosmaselle ja Salme Kivilahdelle. Tuota tilaisuutta ei unohda. 2000-luvulla maanpuolustusnaiset ovat järjestäneet arjen tuurvallisuus -teemaan liittyvää koulutusta sekä luentoja, jotka ovat liittyneet henkiseen jaksamiseen, ensiaputaitoihin, alkusammutukseen jne. Olemme osallistuneet myös kansalaisen turvakursseille ja järjestäneet naisille suunnattuja hemmotteluiltoja. Piirin ja liiton kokouksien yhteydessä olemme päässeet tutustumaan mm. eri varuskuntiin, Lotta Svärd -museoon, kirkkoihin ympäri Suomea ja päässeet kuulemaan monia korkeatasoisia musiikkiesityksiä ja osallistumaan maanpuolustusjuhliin. Myös yhteistyö Pudasjärven kansalaisopiston kanssa sota-ajan laulut -tapahtuman tiimoilta on ollut antoisaa. Koko 2000-luvun on jäsenmäärämme tasaisesti kasvanut tähän saakka. Mutta uusien naisten saaminen joukkoomme vaatii panostamista esim. eläymyksiä ja haasteita tarjoaviin koulutuksiin. Myös armeijan käyneitä naisia näkisimme mielellämme rivissämme. Kuitenkin vain neljä puheenjohtajaa 50 vuodessa kertoo sitoutumisesta ja sen, että kun tähän lähtee mukaan, se vie mennessään. Mervi Sammelvuo puheenjohtaja, Pudasjärven Maanpuolustusnaiset ry 50-vuotisjuhlassa palkittiin Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien ansiomitalein Mervi Sammelvuo, kultainen ansiomitali soljen kera Kaisa Riekki, kultainen ansiomitali ja Terttu Määttä, pronssinen ansiomitali Maanpuolustusnaisten Liiton plaketilla: Raija Pohjola Tuula Iinatti Helmi Tervo Eevi Nordberg Teuvo Koivu Pirkko Hämäläinen Tuulikki Tihinen Silja Ahonen Pirkko Pesälä 4 • TYRNÄVÄN ALUESIVUT • TYRNÄVÄN ALUESIVUT • Maastotaitoa naisille Naiset valtasivat ajatukseni,kun mietin mennyttä vuotta. Tämähän on oikeastaan ihan normaalia miehille, mutta tällä kertaa itselläni on ihan erityinen syy aiheeseen. Sain nimittäin kunnian toimia kesällä järjestetyllä naisten maastotaitopäivillä pääkouluttajana. tiin tarkasti eikä kukaan tehnyt yhtään ylimääräistä liikettä ilman komentoa. Seuraavana aamuna kerrattiin suunnistustaitoja ennen kuin oli joukkuekilpailun aika. Kilpailussa testattiin kurssilla opiskeltuja asioita kolmella rastilla sekä suunnistustehtävällä. Loppupisteissä molemmat joukkueet päätyivät tasapisteisiin ja kaikki palkittiin MPKY:n lahjoittamilla lippalakeilla sekä pinsseillä. Oli ilahduttavaa havaita kuinka laajaa kiinnostusta kurssi herätti ja osallistujia saapui kauempaakin. Tämä antoi meille järjestäjille vahvan uskon siihen, että vastaavanlaisille kursseille on kysyntää jatkossakin. Tämän vuoksi päätimme heti kurssin päätyttyä, että tästä tapahtumasta tehdään jokavuotinen perinne. Kurssin tavoitteena oli antaa perusvalmiuksia luonnossa liikkumiseen sekä rohkaista kurssilaisia harjoittelemaan taitojaan myös kurssin päätyttyä. Tässä tavoitteessa ilmeisesti onnistuttiinkin kohtuullisen hyvin, sillä ainakin yksi kurssilaisista oli suunnannut syksyiseen marjametsään täysin tuntemattomille seuduille. Parasta tässä esimerkissä on se, että kurssilainen löysi myös takaisin kotiin ilman ongelmia. Suunnistaminen, kartan käyttö ja paikan määrittäminen kuuluvat olennaisena osana tällaisille kurs- Kuva yleisöstä, Naisten Valmiusliitto ry/Katja Sirviö: Valtakunnallisen turvallisuusseminaarin laadukasta antia oli kuuntelemassa satakunta innokasta. seille. Ei kuitenkaan pidä unohtaa myös ensiaputaitojen kertausta kun puhutaan luonnossa liikkumisesta. Kurssin ensiapurastista vastasi SPR:n kouluttaja Marjut Holappa. Marjut oli rakentanut monipuolisen ja käytännönläheisen koulutuksen, jonka pääpainona oli erityisesti maastossa lii- kuttaessa mahdollisesti sattuvat tilanteet. Halusimme tarjota osallistujille myös mahdollisuuden ampua reserviläiskivääreillä. Ainoastaan kaksi kurssilaista oli ampunut tällaisella aseella ennen kurssille saapumistaan. Ammunta sujui erinomaisesti vaikka päivä oli jo pitkällä ja kesän helteinen keli oli vaatinut veronsa. Kouluttajan näkökulmasta katsoen, suoritus oli todella hatun noston arvoinen. Koskaan aikaisemmin ei itselläni ole ollut ammunnoissa johdettavana yhtä kurinalaista joukkoa. Kaikki ohjeet ja neuvot kuunnel- Kokonaisuutenaan kurssi onnistui hyvin ja tunnelma kurssilla oli rento. Osallistujien keskuudesta tulikin jo kyselyitä mahdollisesti talvella järjestettävästä jatkokurssista. Tälle keväälle jatkokurssia ei ehditty saamaan mukaan kurssikalenteriin, mutta todennäköisesti jatkokurssi on luvassa ensi talvena. Ensi kesänä Naisten Maastotaitopäivät järjestetään alustavan suunnitelman mukaan elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. jukka.kangashynnila@gmail.com Jukka Kangas-Hynnilä sihteeri Tyrnävän Reserviläiset ry. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen jatkuva kehittäminen Tyrnävällä on jälleen yksi aktiivinen maanpuolustuskoulutusvuosi päättymäisillään. Yhteistyö on sujunut hyvin maanpuolustuskoulutusyhdistyksen piirin, kunnan ja muiden yhdistysten kanssa. Kuluvaan vuoteen on mahtunut monenlaisia tapahtumia eri foorumeilla, joista kerron tarkemmin alla keskittyen MPK:n paikallisiin kursseihin. Vuosien saatossa tietyt kurssit ajankohtineen ovat vakiintuneet, jolloin kehittämiskohteena on niihin liittyvä toiminta kuitenkaan unohtamatta uudenlaisten kurssien tarjontaa. Sekä perinteiset kurssit että uutena kurssina ollut naisten maastotaitopäivä ovat saaneet kurssilaisilta kehuja, joista kiitos kuuluu kaikille erilaisissa toimitsijatehtävissä toimineille henkilöille oman kunnan ja naapurikuntien alueella. Urheiluammunnan kauden alkupuolelle sijoittuva Eskon Malja -ampumakilpailu järjestettiin jo viidennentoista kerran peräkkäin toukokuun 8. päivänä. Tähän tapahtumaan yhdistettiin Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin ampumataitopäivä, jota vietettiin samalla valtakunnallisesti koko Suomessa. Tälle vuodelle uudistettu sisältö houkutteli pai- Syyskuussa perunamarkkinoilla oli myös MPK:n ja reserviläisten oma osasto. Paikalliset reserviläiset harjoittelivat joukkomuonitustaitoja, jakoivat tietoa toiminnasta ja vaihtoivat kuulumisia vanhojen tuttujen kanssa turvaten myös lipunmyyntiä. Vuoden loppuhuipennuksena toimi paikallinen syysharjoitus, jossa oli yhdistettynä sovelletun reserviläisammunnan (SRA) turvallisen ampujan ja SPOLvetoinen kohteensuojauskoulutus. SRA-toiminnan aktivoimisen myötä on nähtävillä hyviä yhteistoimintamahdollisuuksia toiminta-ampujille piirin alueella erilaisten harjoitusten, koulutuksen ja kilpailujen järjestämisessä. Oikealla kautta aikojen ensimmäinen Tyrnävän paikallisosaston päällikkö Esko Keränen, nykyinen paikallispäällikkö Asmo Saarela, Oulun Reserviläisten puheenjohtaja Rauno Mäkinen, maakuntakomppanian Sami Mattila kurssin kahvitauolla. Kuvassa myös kurssilaisia Oulun seudulta ja Helsingistä. Kuva: Ari Vastola kanpäälle yli 60 ampujaa ja kenttälounasta nautti yhteensä 80 henkilöä. Aktiivinen markkinointi uuden sisällön osalta on saanut kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan ja tarjoten hyvät jatkokehitysmahdollisuudet. Tapahtumassa käsiteltiin paljon huomiota vaativaa tulevaa aselakia, jonka myötä ennennäkemättömän suuri ampumaharrastajien joukko tulee valitsemaan ehdokkaista sopivat edustajat tuleviksi lainsäätäjiksi. MPK:n paikallisosastojen johtoryhmien väliset JORY-ammunnat ovat myös lisänneet suosiotaan ja kilpailu kiertopalkinnosta tiukkenee koko ajan Tyrnävän suvereenisti johtaessa. Naisten maas- totaitopäivän toteuttanut Jukka Kangas-Hynnilä sai hyvää palautetta johtamaltaan kahden päivän mittaiselta kurssilta. Tämänkaltainen uudentyyppinen kurssi tullaan näkemään jatkossakin tarjoten uudelle kohderyhmälle mahdollisuuksia päästä osallistumaan maanpuolustuskoulutukseen. Seuraavana vuonna toistuvat samankaltaiset kurssit entistä kehittyneempinä ja alustavissa suunnitelmissa on sillanrakennuskurssi. Yhteistyö jatkaa laajenemistaan ja syvenemistään piirin alueella eri sidosryhmien välillä mahdollistaen eri kurssien järjestämisen yhteistyönä ja joissain tapauksissa aikataulujen sovittelun päällekkäisyyksien välttämiseksi lukuisten muiden MPK:n tapahtumien osalta. 5 • TYRNÄVÄN ALUESIVUT • TYRNÄVÄN ALUESIVUT • Tyrnävän kunnan tervehdys Tie itsenäisyyteen oli ohdakkeinen Suomi on suvereeni kansakunta ja itsenäinen maa. Senhän me kaikki tiedämme, sehän on itsestään selvää. Eikö olekin? Mitä etäämmälle itsenäistymisen ajankohdasta elämme ja mitä kauemmaksi historiaan kansakuntamme kohtalonhetket jäävät, sitä kepeämmäksi suhtautumisemme itsenäisyyteen saattaa käydä. Itsenäisestä Suomesta tulee itsestäänselvyys, tunne, että näinhän se on aina ollut. Eihän muuta vaihtoehtoa edes ole, eihän? Jokainen historiaa ja aikaa seuraava tietää, että kyseessä on harhaluulo, pahimmillaan jopa kohtalokas sellainen. Suomi viettää tänä vuonna itsenäisyytensä 93. vuotta. Sen saavuttaminen ei ollut itsestäänselvyys. Aihiot itsenäistymispyrkimyksille syntyivät varhain 1800-luvulla. Ratkaisevaa itse asiassa oli Suomen ja Ruotsin vuosisataisen siteen katkeaminen ja Suomen liittäminen Venäjään 1809. Keisari Aleksanteri I:n vapaamielisyys ja suopeus piskuis- ta suomalaiskansaa kohtaan raotti edistyksen ovia. Suomi sai Venäjän alaisuudessa autonomisen,itsehallintoon perustuvan aseman sekä lukuisia etuoikeuksia ruotsinvallan aikaan nähden. Osa näistä, erityisesti oma raha ja suomen kielen aseman vahvistaminen, olivat sytykkeitä prosessille, jossa suomalaiset alkoivat tunnistaa itsensä yhtenäiseksi ja yhteenkuuluvaksi kansaksi. Tätä kehitystä vauhdittivat kansallisen herätyksen suuret miehet, kuten Elias Lönnrot, J. L. Runeberg ja J. V. Snellman. He tutkivat suomalaisuuden juuria, olemusta ja luonnetta. He loivat pohjan suomalaisuudelle, rakensivat sen identiteettiä ja yhdistivät kansaa yhdessä muiden vaikuttajien kanssa. Suomalaisten erityisedut ja kansallismielisyyden vahvistuminen kirvoittivat kielenkantoja Venäjällä. Erityisesti maan lehdistö kiinnitti asiaan kasvavaa huomiota. Kovan paineen alla keisari Nikolai II päätti lopulta puuttua asiaan. Hän käynnisti ja pani toi- Tuomas Lohi, FT vs. kunnanjohtaja, Tyrnävä meen vuosisadan taitteessa kaksi sortokautta, joiden yksiselitteinen tavoite oli Suomen venäläistämisen. Nikolai II päätti poistaa suomalaisten etuoikeudet ja romuttaa kaiken sen edistyksen, jota suomalaisten keskuudessa oli edellisen sadan vuoden aikana tapahtunut. Keisari oli kuitenkin jo myöhässä. Suomalaiset olivat ehtineet löytää itsensä, identi- Arvot yhdistävät kunnioittaa heidän muistoaan. Timo Liikanen, Tyrnävän seurakunnan kirkkoherra Veteraanisukupolvelle tärkeitä arvoja on usein luonnehdittu kolmella sanalla: koti, uskonto ja isänmaa. Heillä oli selkeä näkemys siitä, että isänmaan vapautta ja sen mahdollistamia muita arvoja täytyi puolustaa. Puolustusvoimat ja reserviläisjärjestöt tekevät äärimmäisen arvokasta työtä isänmaan vapauden ylläpitämiseksi. Myös veteraanien perinnön säilyttämisessä reserviläisjärjestöillä on tärkeä tehtävä, kun isänmaata puolustaneiden miesten keski-ikä on jo hyvin korkea, ja monet ovat siirtyneet viimeiseen iltahuutoon. Tyrnävällä tämä näkyy mielestäni puhuttelevasti esimerkiksi veteraanihautajaisissa, joissa reserviläisiä on ollut mukana kunnioittamassa veteraanien muistoa. Reserviläisillä on yhteinen näkemys siitä, että tehtävänämme on vaalia veteraanien perintöä ja Elämme aikaa, jota on usein luonnehdittu moniarvoiseksi. Vanha yhtenäiskulttuuri on murentunut. Tässä ajassa monet ihmiset kaipaavat kuitenkin yhteisöllisyyttä. Jotta sitä voisi olla, täytyy löytyä yhteisiä arvoja. Rohkaiskoon veteraanien esimerkki meitä 2010-luvun suomalaisia etsimään kestäviä yhteisiä arvoja, joiden pohjalle rakennamme elämämme: niin yksittäisinä ihmisinä kuin kansakuntanakin. Siunattua jouluaikaa ja menestystä vuodelle 2011! antoivat kaikki oman panoksensa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Mutta yhtälailla tärkeää on muistaa niitä yksinäisiä suurmiehiä ja naisia, jotka jo kauan ennen itsenäistymistä uskoivat asiaansa, kulkivat koruttoman Suomen erämailla valistamassa työssä ahkeroivaa kansaa ja erityisesti niitä, jotka maksoivat hengellään hintaa siitä, että me tulevat sukupolvet saamme nyt elää vapaudessa ja juhlia itsenäisyyttä siniristilipuin. Itsenäisen Suomen asiaa ei saa unohtaa. Itsenäisyys on perusta, jolle olemme elämämme ja unelmamme voineet perustaa. Itsenäisyyttä on vaalittava ja sen merkitystä alati kuulutettava. On muistettava, että hädän hetkellä eripura on jäänyt ja sitkeys, tahto ja rakkaus isänmaahan ovat yhdistäneet. Suomalaisuus, suomalaiset arvot ja suomalainen kulttuuri ovat kantaneet vaikeina aikoina. Soikoon maammelaulu entistä kuuluvammin ja liehukoon lippu entistä korkeammalla. Strategian mukaista toimintaa Hyvää Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta! Isänmaallisuus on yksi kirkon ja reserviläistyön yhteisistä arvoista. Joka sunnuntai jumalanpalveluksessa muistetaan isänmaata, vallanpitäjiä ja rukoillaan isänmaan vapauden puolesta. Kirkko ja papisto näkyvät myös puolustusvoimissa. Kirkollisen työn merkitys korostuu erityisesti kriisiaikoina. Itse sain olla alkuvuodesta kertausharjoitusjoukon pappina Sodankylässä ja Rovajärvellä. Harjoitusaika oli mieleenpainuva kokemus. Sain olla tekemässä papin työtä erilaisessa ympäristössä. Joukot ottivat papin hyvin vastaan. Kirkollisen työn ajatus siitä, että pappi on läsnä seurakuntansa keskellä, toteutui sielläkin. Eräs rauhanturvajoukoissa mukana ollut kouluttaja kertoi harjoituksen aikana, että hän ei missään tapauksessa lähde miesten kanssa ulkomaan komennukselle ilman pappia. teetti oli ehtinyt juurtua – lähtemättömästi. Kansallisherättäjien työ yhdisti hädän hetkellä suomalaiset, jotka ryhtyivät leveään vastarintaan venäläistämistoimia vastaan. Lopullisen kuoliniskun Nikolai II:n pyrkimykset saivat ensimmäisen maailmansodan puhjettua: suurvallan huomio kiinnittyi maailmanpolitiikkaan ja omaan olemassaoloon. Suomi säästyi, kuin kohtalon oikusta. Haaveet pienen kansan itsenäistymisestä vahvistuivat ja lopulta toteutuivat 6.12.1917. Tie itsenäisyyteen oli ohdakkeinen. Se vaati rohkeutta nousta suurvaltaa vastaan. Se vaati itsetuntoa ja lujaa uskoa tulevaan. Se vaati tuhansia uhreja. Kansankuntaa koeteltiin paitsi ulkoisesti myös sisäisesti. Näitä uhreja ei saa unohtaa. On elintärkeää, että yhteiskunta pitää esillä itsenäisen kansankunnan kohtalonhetkiä ja muistaa sen sankareita niin sodassa, kotona kuin työssäkin. Miehet rintamalla, lotat kenttäsairaaloissa ja kotijoukot maakunnissa Ari Vastola Puheenjohtaja Tyrnävän Reserviläiset ry Yhdistyksemme toimintakausi on jälleen kerran ollut vilkas. Mukaan on tullut uuttakin toimintaa, pääsääntöisesti kuitenkin tapahtumat ovat jakautuneet niille sektoreille joilla ennenkin on toimittu. Reserviläisliiton tulevan toimintavuoden teemana on RES 2015 -strategian mukaan ”Yleinen asevelvollisuus – maanpuolustuksemme perusta”. Strategian mukaisesti erityisinä painopistealueina ovat ampumatoiminta, veteraanityö sekä kuntoliikunta. Tavan mukaan hienosäädämme toimintaamme Reserviläisliiton vuosittain määrittelemien linjausten mukaan. Reserviläisyhdistys sekä MPK Tyrnävän paikallisosasto pitävät huolen siitä että ensiksi mainittu toiminta jatkuu. Suunnitteilla on mm. sillan rakentaminen yli Tyrnävä joen. Sen lisäksi eräs alkukauden päätapahtumista on 7.5. kuudennentoista kerran järjestettävä Eskon Malja -kilpailu. Tämä järjestetään aina toukokuun ensimmäinen viikonloppu ellei se ole vappu. Tapahtumassa vietetään samalla toista kertaa Reserviläisliiton ampumataitopäivää joka onkin koko maan kattava tapahtuma sijoittuen Reserviläisliiton toimintasuunnitelman mukaan muuallakin Suomessa juuri samal- le päivälle. Jatkoa tälle tulee Lakeus Cup -kisan osakilpailuista sekä muista ampumakisoista Oulussa ja sen ympäristökunnissa. Veteraanityötä on yhdistyksemme tehnyt jo vuodesta 1962 alkaen jolloin yhdistyksemme on perustettu. Muiden eri vastaavien ohella yhdistyksellä on muutama henkilö jotka työskentelevät veteraaniyhdistysten hallituksissa. Näiden luottamushenkilöiden toiminta on ollut erityisen tarpeellista ja tehtävissään he ovat onnistuneet hyvin. Heidän lisäkseen veteraanityöhön osallistuu tapahtumakohtaisesti johtokunta sekä rivijäsenet kulloinkin tarvittavissa määrin. Voi siis sanoa että veteraanityön tulevaisuus näyttää yhdistyksessämme hyvältä ja sitä tehdään niin kauan kuin tarpeellista on. Kuntoliikunta ei ole ihan niin hyvin toteutunut kuin toivoisi. Kuntoilua kyllä harrastetaan kukin omalla tahollaan ja itselleen sopivalla tavalla. Kuntoilu on hyvästä kaikille reserviläisyyteen katsomatta ja varsinkin reserviläisille. Aiheeseen liittyen Suksipartio Sujakka 2011 järjestetään 19.3. Hiukkavaarassa. Tähän on tarkoitus osallistua myös tänä vuonna, ja halukkaat voivat ilmoittautua allekirjoittaneelle. Jäsentemme osalta palaan tähän asiaan vielä vuoden vaihteen jälkeen. Näin siis lyhyesti sanottuna parista isommasta alkuvuoden tapahtumasta. Tänä vuonna olen 19.3. mennessä kirjannut yhdistyksellemme seitsemäntoista eri tapahtumaa liittyen yhdistyksen hallintoon sekä toimintaan kentällä. Sujakka oli 27.3. johon osallistuimme. Hoidimme myös liikenteenohjaukseen. Samana päivänä osallis- tuimme lisäksi MPK:n koulutus- ja tukiyksikölle suunnatulle ammunnanjohtajakurssille, reserviläis- ja reserviupseeripiirien kevätkokouksiin Virpiniemessä.Kotona yksin asuvalle veteraanin leskelle tehtiin lumityöt katolla ja pihalla. Aktiivinen toiminta ja kattava osallistuminen tapahtumiin on mahdollista aktiivisen jäsenistön voimin. Tavan mukaan Tyrnävän reserviläisten pikkujoulussa palkittiin vuoden aktiivijäsen. Tällä kertaa valttina oli pitkä jäsenyys, johtokuntatyöskentely, tasainen varmuus pitkällä aika välillä reserviläis- ja paikallisosasto toiminnassa. Syyskokouksen päätöksellä valituksi tuli Jorma Pirkola. Onnittelut vielä kerran Jormalle. Tulevan vuoden ennalta tiedossa olevia tapahtumia ja niiden ajankohtia käsitellään ja sijoitetaan kalenteriin tammikuussa Oulun seudun yhdistysten yhteispalaverissa jonka järjestelyvastuu on tällä kertaa Oulun Reserviläisillä. Yhdistyksillä onkin nyt mahdollisuus kerätä ensi vuoden kalenteriin merkintöjä tulevista tapahtumistaan joiden ajankohdat palaverissa voidaan vahvistaa ja myöskin välttää päällekkäisyyksiä eri yhdistysten kanssa mukaan lukien MPKY. Pohjanpoika-lehdestä on tehty nettiversio täydentämään paperiversiota. Vuoden vaihteessa yhdistyksemme ottaa omalta osaltaan nettiversion käyttöön. Allekirjoittanut toimii tiedotusvastaavan toimenkuvaan liittyenTyrnävän osalta yhdyshenkilönä Nettipoikaan päin, materiaalin toimittaminen lehteen kulkee kauttani. Lehti löytyy osoitteesta: www. pohjanpoika.net 6 Maakuntakomppania – esikouluikäinen Itsenäisyyspäivänä Oulussa seisoi viidellä muistomerkillä kunniavartiossa miehiä Puolustusvoimien uusimmassa maastopuvussa. Heillä oli vasemmassa olkapäässään tunnus Maakuntajoukot. Nämä tunnuksen kantajat olivat Pohjois-Pohjanmaan Maakuntakomppaniaan sijoitettuja reserviläisiä. Kerrataanpa mistä on kysymys. Maakuntajoukot ovat Puolustusvoimien sodan ajan organisaatioon kuuluvia alueellisia joukkoja, jotka muodostetaan reserviin kuuluvista vapaaehtoisista asevelvollisista. Nimenomaan vapaaehtoisista sillä maakuntajoukkoihin hakeudutaan paikallisen aluetoimiston kautta. Maakuntajoukkojen koulutuksesta vastaavat Puolustusvoimat sekä Puolustusvoimien valvonnassa Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Pääesikunta laati vuonna 2003 selvityksen vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittämisestä. Tässä yhteydessä tuotiin esille ajatus maakuntajoukoista. Tässä mallissa osa Puolustusvoimien sodanajan paikallisjoukoista nimettäisiin maakuntajoukoiksi. Vapaaehtoiset sijoituskelpoiset reserviläiset voisivat hakeutua niihin ja sitoutua niiden toimintaan. Tavallisesta paikallisjoukosta poiketen maakuntajoukko nostettaisiin, sodanajan tehtävää lukuun ottamatta, esiin punaisen leiman takaa ja sillä olisi myös vahva rooli virka-aputehtävien toteuttamisessa. Koulutuksen saatuaan joukko tai sen osa voisi tarvittaessa toimia varusmiesten tilalla tai heidän lisäksi muiden viranomaisten apuna. Mutta tämä tapahtuisi vain silloin kun viranomaiset erikseen pyytävät virka-apua Puolustusvoimilta. MPK:llä olisi merkittävä rooli maakuntajoukkojen rekrytoinnissa ja kouluttamisessa. Maakuntajoukon tyypillisiä tehtäviä olisivat kohteensuojaus, valvonta ja vartiointi sekä koulutus ja virka-apu. Suunniteltiin, että maakuntajoukkoihin sijoitetut saisivat henkilökohtaisen varustuksen, jota he voisivat säilyttää kotonaan, aseita ja sirpalesuojavarustusta lukuun ottamatta. Näin siis suunniteltiin seitsemän vuotta sitten. Vuotta myöhemmin Valtioneuvoston selonteko totesi: ”Sotilaallista maanpuolustusta tukeva vapaaehtoinen maanpuolustus organisoidaan uudelleen siten, että se voi tukea viranomaisten toimintaa kaikilla tasoilla. Tässä tarkoituksessa muodostetaan maakuntajoukkoja, jotka kuuluvat Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin.” Pilottiyksiköt Vuonna 2005 perustettiin viisi pilottiyksikköä; komppaniat Helsingissä, Vihdissä, Alavudella, Kuopiossa ja Oulussa. Oulun komppanian päälliköksi allekirjoittanut nimettiin vuoden 2005 loppupuolella. Komppania sai tuolloin nimeksi Oulunseutukunnan komppania. Jokainen viidestä pilotista lähti liikkeelle hieman erilaisin piirtein. Joissakin päälli- Vapaussoturien muistomerkillä itsenäisyyspäivänä kunniavartiossa vas. Jari Maljanen ja Sami Mattila. köksi tai varapäälliköksi nimettiin aktiivipalveluksessa oleva upseeri, joissakin evp-upseeri. Oulussa pilotoitiin reserviläisvetoisesti. Pilotteja muodostettaessa muutamat olemassaolevat komppaniat muutettiin maakuntajoukoiksi ja sijoitetuilta kysyttiin halukkuutta jatkaa maakuntajoukkolaisena. Oulussa sodanajan komppaniasta purettiin sijoitukset ja ryhdyttiin sijoittamaan tilalle vapaaehtoisia. Vuonna 2008 komppanian nimi muutettiin Pohjois-Pohjanmaan Maakuntakomppaniaksi, PPOHMMAAKK, noudattaen näin valtakunnallista linjausta. Samalla aukot henkilöstössä täydennettiin ei-vapaaehtoisilla, jotka kutsutaan vain yksikön kertausharjoituksiin. Myöhemmin heidän paikalleen sijoitetaan soveltuvat vapaaehtoiset. Tavoitteena 25 000 vapaaehtoista Maakuntajoukkoajatuksen kehittelyvaiheessa valtakunnalliseksi tavoitteeksi asettiin runsaat 25 000 miehen tai naisen vahvuiset maakuntajoukot. Ne olisivat laajasti kattaneet koko valtakunnan. Alkumetreillä uskottiin että tuo tavoite saavutetaan pian pilottivaiheen jälkeen. Tiedotus ja rekrytointi ei ole kuitenkaan onnistunut toivotusti ja niinpä tänään vapaaehtoisten maakuntajoukkolaisten määrä on viidennes tuosta alkuperäisestä tavoitteesta. Miksi tavoitteesta on sitten jääty? Valtakunnallisesti syitä on moniakin, mutta tarkastelen tilannetta omien kokemusteni valossa. Seuraavat kommentit eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Ensinnäkin, miehistöä ei ole saatu mukaan sijoitusluetteloiden mukaisessa suhteessa, vaan vapaa- ehtoiset ovat olleet pääsääntöisesti aliupseereita ja upseereita. Nykyinen reserviläistoiminta aktivoi edelleen aliupseereita ja upseereita, ei miehistöä. Toisaalta miehistöllä on kertausharjoituksista syntyneen kokemuskentän pohjalta ennakkokäsitys, että tämänkaltaisessakin toiminnassa he ovat sivustaseuraajan roolissa ja odottelu-ryntäys-odottelu on vallitseva toimintamuoto. Onkin olennaisen tärkeää tarjota miehistöön kuuluville yhdenvertainen mahdollisuus osallistua toimintaan aina kuin se vain on mahdollista, on sitten kysymys vapaaehtoisen harjoituksen rastikoulutuksesta, veteraanikeräyksestä tai kunniavartiotehtävästä. Johtajien käyttäessään aikaa suunnitteluun, mikä on harjoituksissa välttämätöntä, miehistölle on järjestettävä perinteisen odottelun sijaan motivoivaa ja palkitsevaa koulutusta – kuten pistooliammunnat. Toiseksi, kannustimet eivät ole olleet riittävän houkuttelevia tai palkitsevia. Julkisessa tiedotuksessaan pääesikunta esitteli vuonna 2004 kannustimiksi sijoituksen, kouluttautumismahdollisuudet, oikeudet, ulkoiset tunnukset, huomioinnin, palkitsemisen ja kenttäkelpoisuuden. Sijoitus, kuuluminen maakuntajoukkoon, on kannustin, mutta toimiakseen se edellyttää maakuntajoukolta tunnettavuutta ja että joukko nauttii arvostusta. Maakuntajoukkoja kyllä arvostetaan, mutta edelleenkin puolen vuosikymmenen jälkeen niiden tunnettuus on hyvin suppea. Henkilökohtaisesti saan lähes viikottain selittää käsitettä ”maakuntajoukot”. Tuntemattoman arvostus ei voi olla kovin laajaa ja arvostuksen tuoma noste jää näin pieneksi. Kouluttautumismahdollisuudet eivät ole tähän asti tarjonneet paljoakaan plussaa maakuntajoukkolaisille, koska maakuntajoukkojen koulutus tukeutuu vahvasti MPK:lta tilattuun koulutukseen, jolloin aktiiviset reserviläiset ovat voineet hakeutua samoille tai samankaltaisille kursseille kuin maakuntajoukkolaisetkin. Nyt tilanne on muuttumassa, sillä PV on ryhtynyt kohdentamaan MPK:lta tilaamaansa sotilaallista koulutusta ja hakeutumisen sijaan kursseille kutsutaan. Maakuntajoukkoon kuuluvan oikeudet ovat avoin kysymys monelle joukkoon kuuluvallekin. Sellaisiksi ei mielletä oikeutta säilyttää kotona PV:ltä kuitattua materiaalia tai oikeutta käyttää PV:n ampumarataa. Ulkoisia tunnuksia ovat, tuo artikkelin alussakin mainittu, olkavarressa kannettava tunnus. Yksi yksikkö on lisäksi saanut oikeuden kantaa hihamerkkiä. Ja vain me viisi pilottikomppaniaa olemme saaneet asuksemme maastopuvun m05, muiden käyttäessä maastopukua m91. Millaiset muut ulkoiset tunnukset voisivat toimia kannustimina? Logolliset lippalakit, t-paidat, henkilökortti? Huomioimiseen ja palkitsemiseen on maakuntajoukossakin käytössä vain perinteiset menetelmät; reservin ylennykset ja kunniamerkit tai vastaavat. Maakuntajoukolla on kieltämättä muita keskivertojoukkoja enemmän harjoituksia – pari vapaaehtoista harjoitusta vuodessa ja noin joka kolmas vuosi kertausharjoitus, joten ylennykseen tarvittavat päivät saadaan saavutettua nopeammin kuin muut reserviläiset. Hyvin ansioituneen yksilön voisi palkita ansiomitalilla – mutta tähän tarkoitukseen ei ole osoitettu erillistä määrärahaa eikä maakuntajoukoilla ole omaa mitallia. Tietyt harjoitusvuorokaudet suorittaneella miehistöön kuuluvalla maakuntajoukkolaisella pitäisi olla oikeus saada tai lunastaa sotilaspuvussa kannettava ansioristi. Kenttäkelpoisuus mittaa henkistä sekä fyysistä suorituskykyä ja kentäkelpoiseksi toteaminen tulisi olla henkilölle kannustin jo sinällään. Maakuntajoukossa asetetaan fyysisen kunnon ylläpidolle merkittävä paino ja kerran vuodessa tapahtuvien testitilaisuuksien kautta jokainen voi seurata omaa tilaansa. Kannustimien kirjo ei siis ole laaja. Kolmanneksi, näin monenkaan toimintavuoden jälkeen asetuksin ja lainsäädännöllä ei ole saatu selkiytettyä maakuntajoukkotoimintaan sitoutuvien oikeuksia. Missä olosuhteissa voidaan kutsua virka-aputehtäviin, mitä siitä korvataan, mitkä ovat vastuut, millainen on vakuutusturva jne? Ja edelleen on iso kysymys työnantajan oikeudet.Voidaanko työntekijä käskeä virka-aputehtäviin? Voiko työantaja kieltää osallistumisen? Jos työntekijä on poissa työtehtävistä virka-aputehtävien vuoksi, niin mistä sijainen ja kuka korvaa? Kysymyksiä on paljon. Ei siis olekaan ihme, että eräskin vapaaehtoisen sitoumuksensa purkanut miehistöön kuuluva selitti minulle purkamisen syyksi työnantajan epäluuloisuuden koko toimintaa kohtaan. Neljänneksi. Tiedottamisessa ylätasolla ei ole onnistuttu. Puolustusvoimat ei ole tavoittanut koko kohderyhmää ja niin sanotulle suurelle yleisölle koko ajatus on jäänyt vieraaksi. Epäonnistumisen voi osittain laittaa median piikkiin. Käynnistämisvaiheessa niin lehdistö kuin sähköinenkin media keskitti kaiken mielenkiintonsa kahteen asiaan – onko tämä uusi suojeluskunta ja jaetaanko miehille aseet kotiin. Tiedottamisesta tulikin puolustustaistelu näiden kahden väittämän kumoamiseksi. Ja vapaaehtoisjärjestöjen hätääntyessä, että maakuntajoukot vievät heidän tehtävänsä, piti keskittyä sivustalla torjuntataisteluun. Niin vapaaehtoistoimijoiden kuin työnantajien pelot ovat aiheettomia. Koko virka-apuajatus lähtee siitä, että Vapepa, SPR ja muut toimijat ovat viranomaisten ensivaste ja kun tarve kasvaa, niin viranomaiset kääntyvät Puolustusvoimien puoleen pyytäen virka-apua. Kysyin muutama vuosi sitten Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johtoa tavatessani: kuinka monta kertaa vuodessa tällä alueella tarvitaan Puolustusvoimilta varusmiehiä virka-apuun? Vastaus oli: kaksi tai kolme kertaa. Eipä lähtöjä siis tulisi kovinkaan usein – ja nekin vasta kun koulutus ja asetukset ovat kohdallaan. Esikouluikäinen komppaniamme jatkaa kouluttautumistaan. Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimisto on tehnyt parhaansa ja tarjonnut resurssit mahdollisuuksiensa mukaan. Yhdessä jatketaan 7 Tavoitteet selviksi Miesten ja naisten reserviläispiirit kokoustivat tiedekeskus Tietomaassa. Syyskokoussatoa Piirit pitivät 16.10. syyskokouksensa tiedekeskus Tietomaassa. Kokouksessa puhetta johti Tietomaan viestinnästä vastaava Sampo Puoskari, joka oli varannut piirien kokouskäyttöön Tietomaan kokoustiloja. Kokouspäivän aikana Sampo esitteli kokousväelle Tietomaan nykytilannetta ja erittäin mielenkiintoisia tulevai- suuden näkymiä. Kokouksessa valittiin piirien puheenjohtajat toimintavuodelle 2011. Reserviupseeripiirin johtovastuun ottaa 01.01.2011 Kari Juntunen. Karin tarkemman esittelyn löydät Pohjanpojan nettiversiosta www.pohjanpoika.net. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Kariniemi Haukiputaan Reserviupseerikerhosta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Oulun Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Sampo Puoskari. Reserviläispiirin puheenjohtajana jatkaa Timo Ronkainen Oulusta. Reserviläispiirin varapuheenjohtaja valitaan piirihallitusten järjestäytymiskokouksessa tammikuun alussa. Myös Maanpuolustusnaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin johto vaihtui. Pitkään ja ansiokkaasti monipuolista vapaaehtoista maanpuolustustyötä tehnyt Tuula Matilainen luovutti puheenjohtajan tehtävät pudasjärviselle Terttu Määtälle, joka myös on jo pitkään uurastanut vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla. Toimintasuunnitelma 2011 Reserviupseeri- ja Reserviläispiirin kokouksessa vahvistetusta toimintasuunnitelmasta on syytä nostaa esiin muutamia erityisesti yhdistyksiä koskevia painopisteitä. Jokaisen yhdistyksen on syytä nostaa ainakin seuraavat neljä kohtaa toimintansa tavoiteohjelmaa. Jäsenhankinta Piiriemme jäsenkehitys on viime vuosina ollut vakaata – Reserviläispiirin osalta jopa valtakunnan kärkitasoa. Kuitenkin eri yhdistysten kohdalla jäsenmäärien kehityksessä on ollut huomattaviakin eroja. Vaikka jäsenmäärän kasvattaminen ei ole itsetarkoitus, on jokaisen yhdistyksen otettava jäsenhankinta vakavasti tulevan toimintavuoden suunnittelussaan. Sähköinen kuntokortti Kari Ahokas luovuttaa puheenjohtajan avaimen seuraajalleen Kari Juntuselle. tiedottamista, rekrytointia ja sa-tehtävän hiomista. Odotellaan mihin päättäjät maakuntajoukkoja ja ajatusta virka-avusta vievät. Omaehtoisen toiminnan tukemiseksi joukko maakuntakomppanialaisia perusti vuosi sitten Pohjois-Pohjanmaan Maakuntajoukkojen Killan. Kiltatoiminta ei ole puolustusvoimien johtamaa ja killan nykyisellä puheenjohtajalla ei ole enää sijoitusta maakuntajoukkoon. Vaikka puolessa vuosikymmenessä ei vielä ole valmista tullutkaan, niin hitaalla etenemisellä on saavutettu enemmän kuin hötkyilemällä. Nyt on kuitenkin aika jättää hiekkalaatikko taakse ja tarttua seuraaviin kehityskaaren haasteisiin. Esikoulu on käyty ja alkaa oppivelvollisuusaika. Maakuntajoukkojen kehittämisen ollessa vielä kesken on siellä täällä esitetty ajatus kodinturvajoukkojen perustamisesta - eiköhän ensin olisi kuitenkin hiottava tämä maakuntatimantti valmiiksi. Jari Maljanen majuri reservissä maakuntajoukkolainen ja PPOHMMAAKK:n päällikkö Sähköinen kuntokortti on tämän vuoden lopussa ollut käytössä kaksi kautta. Piiriemme osalta kortin käyttöönottoprosentti on ollut luvattoman heikko – upseereista vain 3,3 % ja reserviläisistä 1,6 % on ottanut kortin käyttöön eli kirjautunut palveluun ja tallentanut jonkin suorituksen. Ottakaa nyt hyvät miehet itseänne niskasta kiinni ja menkää sivulle www.resul.fi – kuntokortti. Siirry kuntokorttiin ja merkitse kohtaan käyttäjätunnus jäsennumerosi (löytyy jäsenkortista) ja salasanaksi vaikkapa vaimosi nimen (ei hevin unohdu). Sinkut toimivat toisin. Sähköisen kuntokortin palveluihin kuuluu myös tulostettava ammuntapäiväkirja, joka on erinomainen tuki esimerkiksi aselupahakemuksen liitteeksi. Tutustu ihmeessä korttiin – yllätyt taatusti kortin palveluihin ja informaatioon esimerkiksi harjoittelun, ravinnon ja yleisen hyvinvoinnin alueilta. Prosenttiammunta Prosenttiammunta on vanha ja perinteinen yhdistysten aktiivisuutta kuvaava mittari. Ensi vuoden alusta olisi enemmän kuin toivottavaa, että jokainen yhdistys järjestäisi omalta osaltaan ampumasuoritusten kirjaamisen itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Uusien sääntöjen mukaan suoritukseksi kelpaa erinomaisesti vaikkapa suoritettu hirvikoe ja esimerkiksi yhdistyksen omat, johdetut ammunnat. Myös kaikki piiri- ja yhdistystason kilpailut ovat selvää kauraa. Pohjanpojan nettiversio mahdollistaa kaikkien mahdollisten tapahtumien tuloskirjaukset, joten olkaa aktiivisia. Vuoden vaihteessa tehtävänsä jättävä puheenjohtaja Tuula Matilainen luovutti piirien hopeisen ansiomitalin Helena Nuutiselle. dellista tukea erillishankkeilleen. Lisäksi liitot käyttävä lomakkeiden tilastotietoja mm neuvotteluissa valtiovallan rahoituksen varmistamiseksi reserviläistoimintaan. Kukaan ei arvostele yhdistyksesi toiminnan laatua ja laajuutta! Tärkeintä on lomakkeen palauttaminen. Puheenjohtajat saavat liitoilta toimintaohjeet ja liittojen nettisivujen kautta lomakkeiden palauttaminen sujuu kuin luomisen työ. Mikäli ongelmia ilmenee, soita toiminnanjohtajalle. Toimintalomakkeet Toimintalomakkeiden palauttaminen on erittäin tärkeää. Vain lomakkeen palauttaneet yhdistykset voivat hakea liittojen talou- Pohjois-Suomen Kiltapiirin kuulumiset Pohjois-Suomen Kiltapiiri ry piti syyskokouksensa 25.11.2010 Oulussa. Kiltapiirin hallituksessa jatkavat tai valittiin uudelleen: Seppo Suhonen, pj (Pohjan Pioneerikilta ry), Jari Maljanen, vpj (Pohjan Viestikilta ry), sekä muiksi hallituksen jäseniksi Heikki Hiltula (Pohjan Prikaatin Kilta ry), Heikki Visti (Kainuun Prikaatin Kilta ry), Pekka Valvio (Jääkäriprikaatin Kilta ry), Raimo Nurmela (Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry), Hannu Helaakoski (Pohjanlahden Laivastokilta ry), Urpo Tapio (Oulun Sotilaspoliisikilta ry) ja Martti Huusko (Kainuun Rajavartioston Kilta ry). Kiltapiirin hallitus edustaa hyvin toiminta-alueen kiltoja ja ottaa huomioon aselajit ja maantieteellisen alueen. Syyskokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma vuodelle 2011. Siinä pääpaino on koulutuksen merkeissä järjestetyissä yhteisissä tapahtumissa yhteistyössä MPK:n kanssa. Keväällä on Hiukkavaarassa Suksipartio Seppo Suhonen, Pohjois-Suomen Kiltapiiri ry:n puheenjohtaja Sujakka 19.3.2011, kiltakilpailu ja kilta-ammunta 20.-21.5.2011. Elo-syyskuussa järjestetään Kaukopartio-harjoitus monen killan yhteistyöllä sekä monet muut koulutustapahtumat MPK:n koulutuskalenterista. Tarkoituksena on saada laajalta alueeltamme mahdollisimman monet killat osallistumaan toimintaan PohjoisPohjanmaalta, Lapista ja Kainuus- ta. Itsenäisyyspäivän aikoihin oli Oulussa ja maakunnassa runsaasti erilaisia tapahtumia. Monet kiltalaiset osallistuivatkin niihin hyvin aktiivisesti. Jo yli 20 vuoden ajan Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry on ampunut kunnianlaukaukset Isänmaalle Linnansaaressa Itsenäisyyspäivän aamuna klo 9 ja Oulun Rauhanturvaajat ovat nostaneet lipun salkoon. Nytkin tapahtuma keräsi hyvän sään myötä runsaan katsojajoukon. Samoin seppeleenlasku sankarihaudoilla kunniavartioin ja lippulinnan kera on ollut perinne ja sitä seurasi runsas yleisömäärä. Oulun kaupungin järjestämä kansalaisjuhla täytti Madetoja-salin ääriään myöten. Nämä tapahtumat ovat perinteisiä ja voidaan todeta perinteiden jatkuvan. Kulunut vuosi oli toimintaalueen laajenemisen jälkeen ensimmäinen toimintavuosi. Toiminta toteutui perinteisen toimintasuunnitelmarungon mukaisesti. Merkittävänä tapahtumana olivat elokuussa Oulun Suurmessut, missä maanpuolustusjärjestöt olivat yhteisosastolla esillä. Paikalla olivat edustettuina Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanit, Oulun Sotilaskotiyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustusnaiset, Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri, Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri, Oulun Seudun Rauhanturvaajat, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Pohjois-Pohjanmaan piiri sekä Pohjois-Suomen Kiltapiiri. Puolustusvoimat tuki messutapahtumaa antamalla korjaamoteltat käyttöömme sekä tarvittavaa kalustoa. Kiltapiiri onnittelee kaikkia itsenäisyyspäivänä huomionosoituksen tai ylennyksen saaneita kiltasiskoja ja -veljiä. Kiltapiiri kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja jäsenkiltoja hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana sekä toivottaa rauhallista joulua ja menestyksellistä uutta vuotta 2011. 8 MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS Lisää turvallisuutta www.mpky.fi Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin tapahtumat 2011 – PL 119, 90101 OULU / PUH. 020 756 9050 / www.mpky.fi/pohjois-pohjanmaa / pohjois-pohjanmaa@mpky.fi – Puolustusvoimien tilaama koulutus ................................................................... Paikka ..................................................................Aika Maakuntakomppanian testi- ja koulutustilaisuus 1 ................................................................... Oulu....................................................................................... 16.-17.4. Kalottikarsinta ................................................................................................................................... Hiukkavaara.......................................................................... 23.-24.4. Kalottiharjoittelu .............................................................................................................................. Hiukkavaara.......................................................................... 21.-22.5. Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus ........................................................ Paikka ..................................................................Aika Kouluttajakoulutus 1 ........................................................................................................................ Hiukkavaara.......................................................................... 12.-13.2. Kouluttajakoulutus 2 ........................................................................................................................ Hiukkavaara.......................................................................... 19.-20.2. Liikenteenohjaajakurssi.................................................................................................................... Lumijoki ja Liminka ............................................................ 26.-27.3. Ammunnanjohtajakurssi .................................................................................................................. Hiukkavaara.......................................................................... 9.-10.4. Eskon malja ampumakilpailu .......................................................................................................... Tyrnävä .................................................................................. 7.5. Ammunnanjohtajakurssi .................................................................................................................. Linnaistenkankaan ampumarata ...................................... 14.-15.5. Kiltakilpailut ja ammunnat .............................................................................................................. Hiukkavaara.......................................................................... 20.-21.5. Kohteen suojaaminen ...................................................................................................................... Kempele/Hiukkavaara ........................................................ 21.-22.5. Tykkikaluston huolto ....................................................................................................................... Häkin varastoalue ............................................................... 24.5. Sissikurssi 1 ........................................................................................................................................ Kuusamo ............................................................................... 28.-29.5. Kunnialaukaukset 4.6. ...................................................................................................................... Linnasaari .............................................................................. 4.6. Pohjois-Pohjanmaan reserviläisten ampumamestaruuskilpailut ............................................. Hiukkavaara.......................................................................... 11.6. Reserviläisten leiripäivät ................................................................................................................. Hiukkavaara.......................................................................... 18.-19.6. Liikenteen ohjaus ja valvonta sekä Virve -kurssi....................................................................... Hiukkavaara, Oulun kaupunki .......................................... 18.-19.6. Siviilikoulutus ........................................................................................................ Paikka ..................................................................Aika Kunnan varautuminen, johtohenkilöiden suunnittelukurssi .................................................... Kempele ................................................................................ 28.1. Henkisen kriisinhallinnan kurssi .................................................................................................... Yli-Ii........................................................................................ 5.2. Kunnan varautumiskoulutus 2 ....................................................................................................... Lumijoen peruskoulu ......................................................... 5.2. Taitavat ratkovat pulmia sotilaskotityön arjessa ....................................................................... Oulu....................................................................................... 5.2. Saunajärvi -jotos ............................................................................................................................... Yli-Ii........................................................................................ 12.3. Maanpuolustuksellinen liikuntapäivä............................................................................................. Linnaistenkankaan ampumarata ...................................... 13.3. Maatilan varautuminen .................................................................................................................... Kuusamo ............................................................................... 17.-18.3. Moottorikelkkakurssi....................................................................................................................... Maijanlampi .......................................................................... 18.-20.3. Kansalaisen turvakurssi ................................................................................................................... Pulkkila/Rantsila................................................................... 2.4. Kunnan varautuminen...................................................................................................................... Kuusamo ............................................................................... 8.4. Peruskoululaisten turvallisuus- ja liikennevalistuspäivä ............................................................ Yli-II ...................................................................................... 27.5. Täydennyspoliisien tietojen päivitys ............................................................................................. Hiukkavaara.......................................................................... 28.5. Jääkäripolku tehtävärastein ............................................................................................................ Yli-Ii........................................................................................ 28.-29.5. Peruskoululaisten maanpuolustus- ja turvallisuuspäivä............................................................ Rantsila .................................................................................. 31.5. Muonituskurssi ................................................................................................................................ Hiukkavaara.......................................................................... 18.-19.6. Muut tapahtumat ................................................................................................. Paikka ..................................................................Aika Suksipartio Sujakka .......................................................................................................................... Hiukkavaara.......................................................................... 19.3. Pohjan loimu ...................................................................................................................................... Kilpisjärvi .............................................................................. 25.-28.4. Kansallisen veteraanipäivän juhla ja toimintojen tukeminen .................................................. Vihannin yläaste .................................................................. 27.4. Katso myös omalla alueellasi pidettävät ilma- ja meripuolustuspiirien kurssit sekä valtakunnalliset kurssit. Ilmoittautuminen kursseille: 1. Ensisijaisesti rekisteröitymällä www.mpky.fi -sivulla pysyväksi käyttäjäksi, jonka jälkeen saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa käyttämällä kirjaudut sisään ja ilmoittaudut kurssille. 2. Puhelimitse tai sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin piiritoimistoon. Puh. 020 756 9050, sähköposti pohjois-pohjanmaa@mpky.fi POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSPIIRI Osoite: PL 119, 90101 OULU. puh. 020 756 9050, pohjois-pohjanmaa@mpky.fi 9 Kohti uusia haasteita Timo Kesäläinen Piiripäällikkö Vuosi sitten perustettu Koulutus- ja tukiyksikkö (KOTUyksikkö) on kohdannut toimintavuoden aikana monenlaisia niin koulutukseen kuin tukitehtäviin liittyviä haasteita. Vuoden toiminta on ollut vilkasta ja vaatinut aika-ajoin erittäin paljon ponnistuksia KOTU-yksikön henkilöstöltä. Haasteista on selvitty näkemykseni ja saadun palautteen mukaan erinomaisesti. Toimintaan sitoutunutta henkilöstöä on koulutettu erilaisilla kursseilla pätevyyden lisäämiseksi ja tätä kautta koulutustulosten parantamiseksi. Koulutusta ovat antaneet Puolustusvoimat ja MPK:n oma organisaatio. Lukuisa joukko on jo osalta mahdollistaneet PohjoisPohjanmaan maanpuolustuspiirin (PPmpp) toiminnan. Saadun tuen lisäksi Pohjois-Suomen Sotilaslääni on kehittänyt yhdessä piiripäälliköiden kanssa Puolustusvoimien aseilla järjestettävän reserviläisille suunnatun ampumakilpailun, jossa kevään ja alkukesän aikana mitellään paremmuudesta maakunnallisesti ja sen jälkeen loppu kesästä Pohjois-Suomen mestaruuksista. Tapahtumista tullaan tiedottamaan MPK:n nettisivuilla. Jäsenjärjestöt muodostavat tärkeän osan toiminnan perustaa. Monella paikkakunnalla on päästy liikkeelle maanpuolustusjärjestöjen yhteistoimintaa hyödyntäen ja tätä kautta aktiivisuutta lisäten. Vielä on kuitenkin jonkin verran vääriä käsityksiä siitä, mikä MPK:n rooli on. Maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestönä sen rooli on selkeästi hakea voimaa jäsenjärjestöjensä yhteisestä tekemisestä ja onneksi tämä on suurelta osin ymmärretty maanpuolustusväen keskuudessa. Taakse jäävää vuotta voidaan hymyillen tarkastella ja ammentaa voimaa sen tuloksista uusille haasteille. Uusia haasteita asettavat intensiivisen toiminnan ylläpitämisen lisäksi uudelleen organisointi ja toteutettavat hen- gan, joka ylläpitää ja vie eteenpäin toimintaamme suoraselkäisenä, maanpuolustusta ja turvallisuutta parhaiten palvelevana. MPK strategia 2015 asiakirjassa on listattu toimintamme tavoitteet, jotka painottuvat koulutukseen, tasapainoisen talouden pitoon, poikkeusolojen toiminnan valmisteluun ja jäsenjärjestöjen kanssa tehtävään kiinteään yhteistyöhön. Strategian mukaan koulutuksestamme 2/3 on sotilaallista koulutusta ja 1/3 kaikille avointa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Kouluttajien osaaminen varmistetaan riittävällä kouluttajakoulutuksella. Toiminnan tunnettuutta lisätään aktiivisella ja sisällöltään kiinnostavalla viestinnällä. Kaikkea toimintaa arvioidaan, joka mahdollistaa toiminnan edelleen kehittämisen. Kainuun ja Lapin piiripäälliköitä Lasse Kinnusta ja Risto Laaksoa kiitän hienosta yhteisestä ajasta MPK:n organisaatiossa ja toivotan aurinkoisia huomisia uusien haasteiden parissa. Kulunut vuosi lukuisine koulutus- ja muine tapahtumineen on kohta voitettu kanta ja on aika kiittää teitä PPmpp:n vapaaehtoisia toimijoita ja yhteistyökumppaneita, jotka olette omalla panoksellanne mahdollistaneet Uusi organisaatio 1.1.2011 lukien Valtakunnallisesti: • 7 maanpuolustuspiiriä • Ilmapuolustuspiiri • Meripuolustuspiiri Pohjois-Suomi: Uudessa organisaatiossa Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista muodostetaan Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri. Jokaisessa maakunnassa toimii Koulutus- ja tukiyksikkö (KOTU-yksikkö). Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin henkilöstö: • piiripäällikkö Timo Kesäläinen (oto Pohjois-Pohjanmaan KOTU-yksikön päällikkö) • koulutussihteeri Tero Järvelin • KOTU-yksiköiden päälliköt: o Timo Toivonen, Kainuu o Yrjö Säkkinen, Lappi saanut kouluttamistaitoja lisäävää koulutusta. Koulutusta tullaan jatkamaan mahdollisuuksien rajoissa niin, että pätevöitetty kouluttaja- ja tukijoukko saadaan niin osaamisen kuin määränkin osalta riittäväksi vastaamaan kaikkiin vastaan tuleviin haasteisiin. Kouluttautumisen, mutta myös uusien toimintaan mukaan tulleiden henkilöiden, avulla on saatu paljon uutta toimintaa, joista voidaan erityisesti mainita ammunnan turvallisuutta ja ampumaharrastusta lisäävä koulutus sekä erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja kasvattavien tapahtumien ja koulutuksen järjestäminen. Vuodelle 2010 koulutukselle asetetut tavoitteet on ylitetty, joka voidaan suurelta osin laskea väsymättömän vapaaehtoisten kouluttajajoukon ansioksi. Koulutus on vaatinut oman organisaation henkilöresursseja mutta myös suuren määrän erilaista tukea. Puolustusvoimien eri tulosyksiköt Oulussa ovat niin toimitilojen kuin materiaalisen tuen kilöstövaihdokset. Tiedän, että rintamavastuun ottavat uudet KOTU-päälliköt tekevät hartiavoimin töitä jo saavutetun toiminnallisen tason ylläpitämiseksi. Te KOTU-yksikköläiset muodostatte kuitenkin jokaisessa meidän maakunnassamme sen selkäran- loistavan lopputuloksen toiminnallemme. Toivotan kaikille Pohjan Pojan lukijoille rauhallista joulun aikaa ja turvallisuutta lisäävää alkavaa vuotta. Tehdään turvallisuutta yhdessä MPK:n monipuolista toimintaa: Esittelijöitä Oulun suurmessuilla 2010, vas. Juha Niemelä, Timo Kesäläinen, Hannu Harmainen. Maanpuolustuksen tukena KATRI ANTELL OY KOILLISMAAN OSUUSKAUPPA ARINA OSUUSKAUPPA TAPIOLA-YHTIÖT AUTO ÅSTRÖM KALEVA KUSTANNUS OY POHJOLA-YHTIÖT KESKO OYJ OULUN PUHELIN HOLDING OYJ OULUN KORU OY SUOMENMAA-YHTIÖT OY OULUN DIAKONISSALAITOS CCC-YHTIÖT OY OULUN OSUUSPANKKI PÖLKKY OY KUUSAMON UISTIN RANNIKON KONETEKNIIKKA OY PÖRHÖN AUTOLIIKE OY AMMATTIOPPILAITOS LUOVI ASUNTOPALETTI OY LKV ELECTROBIT POLARHEAT ARKKITEHTITOIMISTO LAATIO OY M-FILTER OY YIT RAKENNUS OY POLAR ELECTRO OY SCANDO OY INSINÖÖRITOIMISTO POLARTEK OY SMILE-INVEST OY BEST WESTERN HOTEL APOLLO WETTERI OY RAUTARUUKKI POHJOIS-SUOMEN MESSUT POLARHEAT OY INFRAHEAT KEMIRA OULU PUB GRAALI IIN KONEPAJA KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNTA KUNTOKESKUS SPECIAL PS & LUMIAHO OY LÄÄKÄRI OPTIIKKA SILMÄKULMA OULUN KAUPPAKAMARI POCAL OY T HILDÉN CONLOG OY FENNIA TAUKOKANGAS-SÄÄTIÖ MARSH OY RAKENNUS-FORUM OULUNSEUDUN KOULUTUS KUNTAYHTYMÄ NORDEA PANKKI SUOMI OYJ TEKNOVENTURE MANAGEMENT OY KUUSAMON OSUUSPANKKI HÄMEENAHO OY PAINOTUPA KEOPS ROTUAARIN II APTEEKKI STATIIVI OY PUBLIC LINE SERVICE OY V. E. LIPPONEN OY 10 Valtakunnallisessa turvallisuusseminaarissa varauduttiin monella tasolla Naisten Valmiusliitto haastoi naiset turvallisuustyöhön – Ruuanvalmistuksessa ja kotona liikkumisessa sattuu lähes puolet kotitapaturmista, Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja ylijohtaja Anneli Taina perusteli haastetta. Tarja Mankkinen: – Naiset toimivat yleensä miehiä turvallisemmin, mutta nuorten tyttöjen kohdalla tilanne on toinen. Tasa-arvoa ei ole se, että tytöt opettelevat lyömään kuin pojat, Tarja Mankkinen toteaa. NaistenValmiusliitto ry haluaa herättää kansalaiset ajattelemaan omaa turvallisuuttaan, ja haastoi naiset turvallisuustyöhön. Liiton lokakuun lopussa järjestämässä Valtakunnallisessa turvallisuusseminaarissa se esitti haasteen, jonka tarkoituksena on saada ihmiset kiinnittämään huomiota kotinsa sähkölaitteisiin, teräaseisiin ja myrkyllisiin aineisiin. Helsingissä pidetyssä turvallisuusseminaarissa nautittiin jälleen asiantuntevista puhujista. Seminaarin teemaan ”valmiutta varautua” pureuduttiin kokonaismaanpuolustuksen-, alue- ja kuntatasolla sekä yksilön näkökulmasta. Varautuminen on yksi Naisten Valmiusliiton tärkeimmistä toimintatavoitteista; se haluaa kehittää perheiden ja yhteiskunnan varautumista. Omatoimista turvallisuutta parannettava Naisten Valmiusliiton esittämää haastetta tuki Tarja Mankkisen esitys. Sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö kertoi, mitä suomalaiset ajattelevat turvallisuudesta, ja miten turvallisuutta voitaisiin heidän mielestään parantaa. – Sisäministeriön laatimassa sisäisen turvallisuuden ohjelmas- sa sanotaan, että ihmiset vaikuttavat merkittävästi toiminnallaan ja valinnoillaan omaan turvallisuuteensa. Mukaan varautumaan täytyisi saada myös he, joita turvallisuusasiat eivät kiinnosta, Mankkinen huomautti. Vapaaehtoisten ja järjestöjen roolia ei tule unohtaa myöskään koko maata puolustaessa. Turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean sihteeristön pääsihteerin eversti Aapo Cederbergin mukaan järjestöillä on tärkeä tehtävä paitsi häiriötilanteista toivuttaessa myös maanpuolustuksellisten tavoitteiden täyttämisessä: Suorituskykyämme on kehitettävä – Suomen kokonaismaanpuolustusta kuvataan timanttimallilla, jonka keskellä on tavoite: muun muassa yhteiskunnan turvallisuus. Periaatteemme pysyy, mutta suorituskykyämme on kehitettävä. Tässä järjestöjen rooli on tiedossa, Cederberg painotti. Myös aluetasolla varautuessa on järjestöillä tärkeä tehtävä varautumisessa. Johtaja Markku Kuva yleisöstä, Naisten Valmiusliitto ry/Katja Sirviö: Valtakunnallisen turvallisuusseminaarin laadukasta antia oli kuuntelemassa satakunta innokasta. Haranne tiivisti aluehallintoviraston roolia varautumisessa: – Aluehallintoviraston turvallisuustehtäviin kuuluvat muun muassa alueellinen varautuminen ja alueellisten valmiusharjoitusten järjestäminen, Haranne Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoi. Kunnilla sen sijaan on parantamisen varaa järjestöjen huomioi- misessa häiriöoloihin varautuessa. Vaikka häiriöolot, kuten sähkökatkot ja kovat pakkaset, ovat viimeisen vuoden aikana tulleet ihmistä lähemmäksi, Harjavallan kaupunginjohtajan Jaana Karrimaan mukaan varautumisessa otetaan huomioon vain omat työntekijät. Naisten Valmiusliiton tavoitteena on kouluttaa naisia myös kuntien valmiusorganisaatioihin. Naiset harjoittivat turvallisuustaitojaan Mikkelin Karkialammella Parisataapäinen naisjoukko päätti ylväänä rivistönä marssien viikonlopun yli kestäneen valtakunnallisen NASTA-suurharjoituksen Mikkelin Karkialammella. Naisten Valmiusliitto ry:n järjestämä turvallisuusharjoitus kokosi naiset yhteen kehittämään arjen turvallisuustaitojaan. Harjoitus koostui kahdeksasta kurssista, joista jokainen osallistuja oli valinnut yhden. Harjoitus toteutettiin varuskuntaolosuhteissa armeijan varustuksessa. – Harjoituksen päämääränä oli lisätä arjen turvallisuutta sekä antaa yksilöllisiä valmiuksia erityistilanteista selviämiseen. Kurssilaisten mukaan Himottu 10 -harjoitus on näiltä osin onnistunut erinomaisesti, sanoo Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi. – Uusien taitojen lisäksi kurssilaiset saivat elämyksiä, uusia ystäviä ja verkottuivat, ja näistä tekijöistä syntyy rohkeutta toimia arkielämän häiriintyessä, Mertsalmi lisää. Turvallisuustaitoja ja -tietoa jokapäiväiseen arkeen Harjoitukseen osallistui taustoiltaan hyvin erilaisia ja monia ammatteja edustavia naisia. Myös Kenttälääkintä- ja ensiapukurssilla harjoiteltiin liikenneonnettomuustilanteessa toimimista. copyright Naisten Valmiusliitto/Sanna Mertsalmi ikähaarukka oli suuri, nuorimmat kurssilaiset olivat alle parikymppisiä ja vanhimmat yli 80-vuotiaita. Yhteinen sävel kuitenkin löytyi nopeasti, sillä sosiaaliset taidot ja reippaus näkyivät kurssilaisissa. NASTA-harjoituksessa kurssilaiset saivat taitoja, joita jokaisen kansalaisen tulisi hallita. Esimerkiksi kuntalaisen turvallisuuskurssi tarjosi kurssilaisille kattavan tietopaketin kuntien varautumisesta ja kansalaisen mahdollisuuksista osallistua varautumiseen. Teoriaopetuksen lisäksi ohjelmaan kuului ryhmätöitä sekä käytännön harjoitteita, joista yksi oli etsintäharjoitus. – Kivaa on ollut. Olen oppinut paljon uutta kuntalaista koskevista asioista, sellaista yleistietoa, mitä jokaisen pitäisi tietää, sanoi turkulainen palokuntanainen Anni Liimatainen. Hän osallistui nyt kolmansiin harjoituksiinsa. Mikkelistä kotoisin oleva Vee- ra Pitkänen osallistui NASTAharjoitukseen ensimmäistä kertaa. Luonto ja siellä toimiminen kiinnostaa häntä ja niinpä hän innostui lähtemään maastotaidot ja vesiturvallisuus -kurssille. Kurssi tarjosikin erätaitoja roppakaupalla, sillä kurssilaiset asuivat teltoissa ja valmistivat ruokansa luonnon helmassa. Kurssin opetustarjontaan kuului lisäksi vesiturvallisuusopetusta. – Kurssilaiset olivat omatoimi- sia ja perusmaalaisjärjellä varustettuja. Uudenkin oli helppo tulla mukaan ja ryhtyä hommiin. Luonnossa liikkuminen kiinnostaa nyt entistä enemmän, kertoi nykyään Helsingissä asuva Pitkänen. Kenttälääkintä ja ensiapu -kurssilla tavoitteena oli perehdyttää kurssilaiset hätäensiavun antamiseen. Yksi harjoitustilanne oli liikenneonnettomuus, kurssilaiset pääsivät opettelemaan toimimista tilanteessa, joka voi yllättää kenet tahansa. – Monenlaista olen oppinut, erityisesti rohkeuteni tarttua tilanteisiin on lisääntynyt. Ennen olin hieman arka, mutta enää en epäröi, vaan lähden heti auttamaan tilanteen niin vaatiessa, sanoi yli kymmenen harjoitusta käynyt Kouvolan seudulla asuva Kaarina Rämä. Maastotaidot ja vesiturvallisuus, kenttälääkintä ja ensiapu sekä kuntalaisen turvallisuus -kurssien lisäksi ohjelmaan kuuluivat katuturvallisuus, paloturvallisuus, tietoturvallisuus, toimintakyky kriisitilanteissa sekä henkinen tuki. NASTA-harjoituksella tarkoitetaan Naisten Valmiusliiton valtakunnallista naisten valmiusharjoitusta. Himottu 10 oli Naisten Valmiusliitolle järjestyksessään 26. NASTA-harjoitus. Yhteensä liitto on vuosien aikana kouluttanut näissä harjoituksissa jo 5000 naista. 11 Hyvillä mielin eteenpäin Sampo Puoskari puheenjohtaja Pohjanpojassakin on useaan otteeseen kirjoitettu varautumisesta ja sen tärkeydestä. Itselleni tuo asia valkeni lopul- lisesti kaikessa laajuudessaan ollessani viikon mittaisella kurssilla Kainuun Prikaatin tiloissa marraskuussa. jo pelkästään siksi, että itse olin kurssilla mukana viestintää poikkeustilanteissa pohtivassa työryhmässä. Yhteiskunta varautuu monin eri tavoin hyvinkin erilaisiin häiriötilanteisiin. Me suomalaiset olemme onnellisessa asemassa, sillä isänmaallamme on suunnitelmat ja pätevät henkilöt poikkeusolojen hoitamiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Toistetaan se silti vielä kerran: varautuminen on asioiden ennakoimista - siis tekemistä ja varustautumista, ENNEN KUIN jotain tapahtuu. Silti en ollut koskaan ajatellut todella syvällisesti yhteiskuntamme haavoittuvuutta, jos esimerkiksi sähkön saanti vaikeutuu tai peräti loppuu. Ensi töikseni kotiin palattuani tarkistin, että meillä on kotona käytössä tarpeen vaatiessa paristokäyttöinen radio. Tämä Oulun Reserviupseerikerhon syyskokous hyväksyi kerhon toimintasuunnitelman seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Jo ensi vuodelle on suunnitteilla useita toiminnallisia tapahtumia. Tällä sivulla näette raportin erittäin onnistuneesta Vänrikkipäivästä, jolle seuraa jatkoa. Sen lisäksi suunnitteilla on jäsenretki jonnekin kiinnosta- Vänrikkipäivä oli menestys keen majuri Mikko Himanka piti kiinnostavan luennon Puolustusvoimien nykytilasta. Everstiluutnantti Pekka Haavikko saapui puolestaan Tikkakoskelta asti kertomaan Ilmavoimien ja ilmapuolustuksen tämänhetkisistä näkymistä. Matti Kariniemi kellotti tarkkana SRA-ammunnat. Osumat ja aika ratkaisivat. Po h j o i s - Po h j a n m a a n Reser viupseeripiiri ja Oulun Reserviupseerikerho järjestivät yhdessä Oulun Aluetoimiston ja MPK:n kanssa maakunnan ensimmäisen Vänrikkipäivän lauantaina 9.10. Aluetoimisto lähetti kutsut 200:lle 20–35 -vuotiaalle vänrikille, ja mukaan Hiukkavaaran paviljongille saapui peräti 36 innokasta reserviupseeria. Risto Virtanen ja Pekka Hemmilä opettivat tärkeää kansalaistaitoa, eli alkusammutusta. Lounaan jälkeen oli vuorossa tietoisku Hiukkavaaraan sijoitetusta StuG III Ausf G -vaunusta Ps-531-26. Sen jäl- Kiireinen päivä lopetettiin ORUK:in, Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ja MPK:n toiminnan esittelyyn, mutta Vänrikkipäivä jatkui vielä seuraavana maanantaina. Silloin vänrikeille tarjottiin ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua Oulunsalossa Maavoimien uuteen kuljetuskopteri NH90:een. Kopterilentueen päällikön esittäytymisen jälkeen tilaisuuden varsinainen isäntä, majuri Kari Pajunen, esitteli kopteria Ensimmäinen vuoteni Suomen neljänneksi suurimman reserviupseerikerhon puheenjohtajana on ollut mielenkiintoinen ja haastava. Olen luvannut aktivoida kerhon toimintaa, ja sitä silmällä pitäen olen käyttänyt paljon aikaa ja energiaa luodakseni sellaisia henkilö- ja järjestösuhteita, joilla tämä tavoite voidaan kolmessa vuodessa saavuttaa. Pertti Seppänen perehdytti vänrikit 9 mm Walther-pistoolin turvalliseen käyttöön. Ensi vuosi on sitten näytön aikaa. Tällä hetkellä olen luottavainen, sillä kuten edellä mainitsin, kalenterissamme on jo nyt hyviä tapahtumia. Edelleenkin otan vastaan ehdotuksia kentältä. Hallitus on olemassa jäseniään varten, mutta jos jäsenet eivät sitoudu mukaan toimintaan, paraskaan tahtotila ei riitä. Vapaaehtoinen maanpuolustus on aktiivista yhteistyötä. Odotankin sitä teiltä kaikilta erinomaisilta reserviupseereilta! Omasta ja hallituksen puolesta lopuksi onnittelut kaikille ylennetyille jäsenillemme. Te olette aktiivisella toiminnallanne ylennyksenne ansainneet. Kerhon ampumaratavuorot vuodelle 2011 Hiukkavaarassa Kerho järjestää ohjattuja ampumavuoroja sekä pistooliettä kivääriradoilla. Jäsenillä on mahdollisuus käyttää omia tai kerhon aseita. Ampumavuorot sekä tarkemmat ohjeet ammuntakäytännöistä löydät yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta http:// www.oruk.fi/toiminta/urheilu.php Lisätietoja: Petteri Närä ( 040 - 717 4487 ) TERVETULOA MUKAAN! Rokuli Oulun Reserviupseerikerhon maja Rokualla – www.oruk.fi/rokuli Varauskirja ja avainten luovutus Neste Hiirosella puh. 332 557 osoitteessa Kiilakivenkuja 2. Huoltamo avoinna arkisin 06.30–21.00, lauantaisin 08.00–21.00 ja sunnuntaisin 09.00–21.00. Avainta palautettaessa jätä viesti Rokulista, mikäli havaitsit puutteita. MAKSUT: 10 euroa/vrk/hlö tai 50 euroa/vrk/ryhmä (10 hlö) SÄHKÖPOSTILISTA JOS HALUAT SAADA AJANKOHTAISTA TIETOA KERHON TAPAHTUMISTA SEKÄ MUUSTA RESERVILÄISTOIMINNASTA JA ET OLE VIELÄ KERHON SÄHKÖPOSTILISTALLA, NIIN ILMOITA SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI OSOITTEESEEN ORUK@ORUK.FI. ensin kuvin luokkahuoneessa ja sitten itse lentolaitetta huoltohallissa. Vieraille myönnetty kuvauslupa käytettiinkin varsin tehokkaasti hyväksi, sillä kuvia otettiin varmasti satoja. Päivän ohjelma oli tiivis, sillä tarjolla oli sekä tietoa että toimintaa. Aamupäivän rastikoulutuksessa vänrikit saivat ampua 9 mm sotilaspistoolilla ORUK:in ammuttajien Pertti Seppäsen ja Patteri Närän johtamina. Matti Kariniemi ja Tommi Jama lisäsivät nuorten upseerien adrenaliinivirtaa tutustuttamalla heidät SRA-ammunnan saloihin. Kolmannella rastilla vaan kohteeseen sekä aivan vastikään Reserviupseeriliitolta tullut toimintapäiväehdotus. Siitä saamme yhteisvoimin piirin ja naapurikerhojen kanssa aikaan merkittävän reserviläistapahtuman, jos vain haluamme tehdä sen eteen töitä. ORUK:in hallitus päätti vuoden viimeisessä kokouksessaan lähteä mukaan. Tapahtuman palaute oli järjestäjille suorastaan mieluisaa luettavaa. Sekin kertoo osaltaan, että tapahtumalle oli selvä tilaus. Palautteessa oli myös hyviä ehdotuksia tapahtuman kehittämiseksi, ja ne varmasti huomioidaan siltä osin, kuin resurssit antavat myöten. Vaikka muutamia viime hetken peruutuksia tulikin, on erittäin myönteistä, että kentältä kuului myös ei-kutsutuilta toiveita päästä mukaan. Vänrikkipäivä järjestetään ensi syksynä samoihin aikoihin. ORUK:in puheenjohtajalle voi jo tässäkin vaiheessa lähettää sähköpostilla kiinnostuksensa tapahtumaan osallistumisesta. 12 91800 Tyrnävä ● Puh. 08-5451 880 ● 040 512 8746 tyrnavanautojasahko@luukku.com Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! TERVETULOA OSTOKSILLE! MARKET HERUKKA - TYRNÄVÄ Kauppias Arja Mitteli-Laitinen KETOLANTIE 3, P. 563 8400 - Auton sähkölaitteet - Korjaukset ja huollot - Moottoreiden vuoto-, puristusja öljynpainemittaukset - Suuttimien tarkistus (paikoillaan) - Ruiskutuspumpum ajoitukset (Bosch) - Öljynvaihtoon Mobil-huippuöljyt Palvelemme JOKA PÄIVÄ! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Avoinna: ma-pe 7-21 la 7-21 su 11-21 Plussaa ostoksistasi Suksitie, 91800 Tyrnävä puh. 5451 223 fax. 5451 578 Matkapuh. 0400-336 136 RUOKAPERUNAA MATTI LOPPI, TYRNÄVÄ P. 08-5451 196, 040-5058 378 KOTIINKULJETUS TYRNÄVÄN PUTKIRAKENNUS OY Suksitie 6, 91800 Tyrnävä puh. (08) 568 8050, fax (08) 545 1897 Vesa Olsbo 0400-284 266 ● LVI-työt ● MUISTA! KULJETUSLIIKE V. ALASUUTARI OY KÄYTÖSSÄSI ON POHJANPOHJAN NETTIVERSIO p. 0400-580 957 Urakka- tai laskutustyönä Kiitämme asiakkaita kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua sekä Uutta Vuotta. Pohjanpoika Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiirit Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti 27. vuosikerta Kunto- ja kilpailukalenteri 2011 Päätoimittaja: Markku Holopainen Osoitteenmuutokset: RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen, (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi RESL:n jäsenet: Sara Väinölä, (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Materiaalintoimitus: latomo@suomenmaa.fi Aihe: Pohjanpoika TAI markku.holopainen@mail.suomi.net Aihe: Pohjanpoika Postiosoite: Joutsen Median painotalo oy Lekatie 4, 90150 OULU Postiosoite: Reserviläisjärjestöt Aleksanterink. 13 A 12, 90100 OULU Seuraavat aineistopäivät: nro 1 14.02.2011 nro 2 23.05.2011 nro 3 01.09.2011 nro 4 26.11.2011 Painopaikka: JOUTSEN MEDIAN PAINOTALO OY WWW.POHJANPOIKA.NET Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirien ILMAASEKILPAILUT 2011 Oulussa, Raksilan Palolaitoksen ampumaradalla. Lauantaina 19.2.2011. Kello 10.00 alkaen. TE RV E T U L OA! TAMMI 12. 26. 12.02. TAPAHTUMA Sarjahiihto Sarjahiihto PM ampumahiihtok PAIKKA Kiekon maja Kiekon maja Oulainen VASTUUHENKILÖ T Saikkonen (08-343 278) P Kerola J Mänttäri (0400 757 4859 HELMI 09. 16. 23. Sarjahiihto Sarjahiihto Sarjahiihto Kiekon maja Kiekon maja Kiekon maja M Torvela (040-716 5311) A Mikkonen (040 7267983) T Molander (050 523 7110) MAALIS 16. 23. Pist.ah.mestaruusk Mestaruushiihdot Sankivaara Kiiminki P Kerola E Mikkonen (040 8459196) HUHTI TOUKO 18. Vko 41/42 Pist.aj.mestaruusk. PM ampumsajuoksuk Sankivaara Raahe M Pohjosenperä P Miilukangas (044 771 3522) KESÄ HEINÄ ELO ?????? Mestaruussuunnistus Oulurastit A Mikkonen SYYS ?????? PM pist.ampumasuunn Reposelkä E Mikkonen OTA TALTEEN! Ê OTA TALTEEN! Ê OTA TALTEEN!
© Copyright 2024